Tilinpäätöskertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätöskertomus 2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätöskertomus 2014 Hallitus hyväksynyt Valtuusto hyväksynyt xxx

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO... 1 KATSAUS VUOTEEN KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 5 HALLITUS / STYRELSEN... 6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN... 6 KEHITYSVAMMAHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA / DELEGATIONEN FÖR OMBESÖRJANDET AV UTVECKLINGSHÄMMADE... 6 RUOTSIN KIELEN LAUTAKUNTA / NÄMNDEN FÖR DEN SVENSKSPRÅKIGA MINORITETEN... 7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ARVIOINTIA TULEVASTA TODENNÄKÖISESTÄ KEHITYKSESTÄ HALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SELONTEON TAUSTAA ARVIOINNIN JA VALVONNAN SUORITTAMINEN SISÄISEN TARKASTUKSEN ORGANISOINTI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VIRAT JA TOIMET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHTEEN LUONNE IKÄRAKENNE JA SUKUPUOLIRAKENNE VAIHTUVUUS JA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN POISSAOLOT TYÖPANOS HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET POISSAOLOKUSTANNUKSET TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINTI TYÖSUOJELU OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA MEDISIININEN TULOSALUE

3 MEDISIININEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OPERATIIVINEN TULOSALUE OPERATIIVINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRIAN TULOSALUE PSYKIATRINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSYKSIKKÖ TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUIDEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN (ILMAN LIIKELAITOSTA) RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2013 (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TULOSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN RAHOITUSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TASE TULOSLASKELMA (ILMAN LIIKELAITOSTA) RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ILMAN LIIKELAITOSTA) TASE (ILMAN LIIKELAITOSTA) KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA TULOSLASKELMA PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA - RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TASE PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON KANTTIININ TULOSLASKELMA ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA LIITE 1: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖSKERTOMUS

4 KATSAUS VUOTEEN 2014 Toimintaympäristön osalta vuotta 2014 on leimannut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen rakenneuudistuksen ja järjestämislain valmistelu. Pitkän valmistelun jälkeen lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuussa. Aiemmin hyväksyttyä kuntayhtymän toimintaan merkittävästi vaikuttavaa päivystysasetusta muutettiin vuoden aikana tiukemmaksi ja synnytystoimintaa koskevien säännösten voimaantuloa aikaistettiin. Palvelutuotannon ja talouden kannalta vuosi on ollut menestyksellinen. Erikoissairaanhoidon osalta palveluvolyymissä ei kokonaisuutena ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta palvelujen rakenne on muuttunut. Avohoito on lisääntynyt ja osastohoito vähentynyt. Avohoitokäyntien kokonaismäärä oli lähes , hoitopäivien noin ja hoitojaksojen noin Ensihoito on siirtynyt pääosin omaksi toiminnaksi. Omaa toimintaa kehittämällä on ostetun hoidon volyymiä kyetty vähentämään ja toimintakäytäntöjä kehittämällä vastaamaan jäsenkuntien ulkopuolelta tulevaan palvelukysyntään. Merkittävin palvelukysynnän kasvu on tapahtunut synnytyksissä ja vastasyntyneiden hoidossa. Psykiatrian palvelukysynnän kasvuun on varauduttu vuoden aikana. Keskussairaalan peruskorjausohjelma on edennyt laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Peruspalveluissa tehtyä mittavaa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan rakenteellista muutosohjelmaa, vuodeosasto- ja hoivapaikkojen vähentäminen, on kyetty toteuttamaan siten, että palveluiden saatavuudesta ei ole tarvinnut tinkiä. Hoitoketjujen toimivuutta on kyetty parantamaan koko alueella. Taloudellisesti vuosi on ollut menestyksellinen. Erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammahuollossa jäsenkuntien kustannusten kasvu jäi puoleen prosenttiin huolimatta siitä, että ensihoidon voimavaroja lisättiin runsaat kaksi miljoonaa euroa, noin kaksi prosenttia erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista. Kunnille voitiin palauttaa 3,1 miljoonaa euroa huolimatta valtakunnallisesta ratkaisusta johtuvasta noin kahden miljoonan ylimääräisestä varauksesta. Keskussairaalan osalta toimintatuottojen kokonaismäärä oli palautusten jälkeen ja toimintakulujen Peruspalveluissa jäsenkuntien kustannukset alenivat keskimäärin noin kolme prosenttia. Peruspalvelujen kuntaosuudet olivat yhteensä Kokonaisuudessaan käynnissä olevien toimintaympäristön muutosten ja kuntayhtymän hyvän toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen voi arvioida vahvistavan kuntayhtymässä hyväksytyn päivystävä sairaala strategian toteutumista. Kiitän kuntayhtymän henkilökuntaa, työtovereitani, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja alueen ihmisten hyväksi tehdystä työstä. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 4

5 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Antti Kujala Tiina Koskela Kannus Eija Ylikangas Aila Kuusisto, Sonja Karppi alk Lauri Perttula Juha Heikkilä Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Terttu Kettu Kai-Eerik Känsälä Kai Ukskoski Kokkola/Karleby Sari Innanen Ari Kemppainen Roy Sabel Esa Mård Mats Brandt Marlén Timonen Pekka Leppälä > Kari Ollikainen Timo Sillanpää alk Tapani Hankaniemi Erkki Hänninen Eeva Peltokorpi Marita Loukiainen Pekka Nokso-Koivisto Janne Jukkola Anneli Eerikäinen Susanna Himanka Erik Lindqvist Raimo Rahnasto Kruunupyy/Kronoby Bertil Björkqvist Inger Wistbacka Berit Haga Tuula Forsander Lestijärvi Jukka-Pekka Tuikka Eino Kangasvieri Perho Esa Kalliokoski Sarita Kirvesmäki Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Reisjärvi Teuvo Nyman Katri Parkkila Tapio Paalavuo Helena Kinnunen Toholampi Ila Koivuranta Kosti Tervala Antti Välimäki Annika Ollikainen Veteli/Vetil Riitta Huusko Raimo Haapalehto Leo Saari Vuokko Lahti Puheenjohtaja/Ordförande: Sari Innanen I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Roy Sabel II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Mats Brandt III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Pekka Leppälä, Timo Sillanpää alk Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt neljä kokousta, 26.5, 16.6., ja Kokouksissa käsiteltiin 41 asiaa. 5

6 Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Pekka Nurmi, vpj, Kokkola Paula Pensaari, Kokkola Olli Joensuu, Kannus Kaija Varila, Kaustinen Jyrki Halonen, Reisjärvi Mauri Lahti, Kokkola Seija Haapalehto, Kokkola Tina Lindskog, Kaustinen Stefan Högnabba, Kruunupyy Jaana M. Kallio, Kokkola Varajäsen/Ersättare Jukka Torppa, Veteli Hannele Winter, Kokkola Christel Viitanen, Kruunupyy Antti Välimäki, Toholampi Taina Simpanen, Halsua Jukka-Pekka Tuikka, Lestijärvi Esa Mård, Kokkola Sirpa Orjala, Kokkola Sonja Kontio, Kaustinen Sixten Dalvik, Kruunupyy Mauri Salo, Kokkola Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 157 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Berit Haga, Kruunupyy, vpj Eija Ylikangas, Kannus Markku Luomala, Kaustinen Kalervo Linna, Perho Varajäsen/Ersättare Eeva Peltokorpi, Kokkola Bertil Björkqvist, Kruunupyy Juha Heikkilä, Kannus Ari Huuki, Kannus Helinä Jääskeläinen, Perho Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator OY:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Johanna Järvelä, Veteli Sonja Karppi, Kannus Leo Saari, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Seppo Niemi, Lestijärvi Mervi Kupari, Halsua Outi Koskinen, Kaustinen Kaija Kalliokoski, Halsua Pekka Koivumäki, Veteli 6

7 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Hans Snellman, pj. Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Susanne Hongell, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Kristel Aspvik, Kruunupyy Varajäsen/Ersättare Göran Björkgård, Kokkola Leena Furubacka, Kruunupyy Monica Takkula, Kruunupyy Christel Viitanen, Kruunupyy Mats Talus, Kruunupyy Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

8 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2014 Sairaalan tärkeimpinä viime vuosien strategian painopisteinä ovat olleet avohoitoisuus ja päivystävän sairaalan aseman säilyttäminen, mikä tarkoittaa asetuksen mukaista yhteispäivystystä. Näiltä osin voidaan todeta onnistuneen hyvin. Avohoitokäynnit lisääntyivät +3,5 %, ja ylittivät ensimmäisen kerran käyntiä. Toimintasuunnitelman mukainen käyntimäärä toteutui 102 %:sti. Päiväkirurgian korkea taso säilyi ja oli 62,7 %. Naisten ja lasten avosairaala suunnitelma tehtiin, ja vuoden 2015 alusta toiminta käynnistyi. Tavoitteena on saada tilaa vaikeimmin sairaille lapsi- ja naispotilaille ja samalla vastata kasvavalle palvelujen kysynnälle jäsenkuntien ulkopuolelta. Synnytystoiminnassa tapahtui merkittävä muutos, kun Malmin sairaalan synnytysosasto suljettiin 1.6. alkaen. Tämän jälkeen noin 90 % Pietarsaaren seudun äideistä valitsi synnytyssairaalaksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan, ja synnytysten määrä oli korkein 30 vuoteen (1521 synnytystä). Psykiatriassa päivystysasetus pakotti arvioimaan Visalan sairaalan toimintaa Ylivieskassa päivystyksen näkökulmasta, ja asiantuntijat Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Visalan sairaalassa laativat suunnitelman, jossa viikonlopun päivystystoiminta Visalan sairaalassa loppuu ja siirtyy keskussairaalan vastuulle alkaen. Hoitopäivät laskivat edelleen (-3,4 %), ja toteutuivat toimintasuunnitelman mukaan 96 %:sti. Ei-jäsenkuntien osuus hoitopäivistä (Kalajokilaakson ja Pietarsaaren seudun kunnat) kasvoi ensi kerran yli 20 % (20,4 %). Sairaalan päivystyksellinen rooli laajemman alueen ainoana erikoissairaanhoitoa tuottavana sairaalana laajeni sekä etelään että pohjoiseen. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen julkaiseman Perfect-hankkeen mukaan sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden hoidon vaikuttavuus oli erinomainen sairaanhoitopiirin alueella. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitopiirin potilaiden kuolleisuus oli 3 ja 12 kuukauden seurannan jälkeen maan alhaisin ja kustannuksiltaan hoito edullisimpia. Samansuuntainen tulos vaikuttavuuden osalta saavutettiin myös aivoinfarktin hoidossa, jossa alueemme potilaiden kuolleisuus oli maan alhaisin. Teho-osasto sai valtakunnallisen tunnustuksen (Diplomi) johdonmukaisesta toiminnan parantamisesta. Tämän tunnustuksen antoi Suomen Tehohoidon konsortio, jossa on jäseninä Suomen parhaat tehohoidon asiantuntijat. Hoitoketjuja kehitettiin ja niiden saavutettavuutta parannettiin julkaisemalla ne myös Duodecimin Terveysportissa, josta asiantuntijat löytävät ne helposti. Julkaistuja hoitoketjuja Terveysportissa on 22 kpl, mikä on maan keskitasoa. Hoitoon pääsy hoitotakuun näkökulmasta toteutui muutamia erikoisaloja lukuun ottamatta hyvin, ja ongelma-alueilla turvauduttiin ostopalveluihin. Korvattujen potilasvahinkojen määrässä laskusuunta jatkui. Kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana ( ) euromääräinen vakuutusvelka ja korvattavien vahinkojen osuus koko valtakunnassa on laskenut 3,5 %:sta noin 2,0 %:iin, mikä edustaa maan keskitasoa. Voidaankin todeta, että sairaanhoitopiiri eri mittareiden mukaan kykeni tuottamaan vaikuttavaa hoitoa, ja se oli potilasturvallista, avohoitoisuus kasvoi uusien ratkaisujen myötä, sairaalan asema yhtenä valtakunnallisena päivystävänä sairaalana vankistui potilasvirtojen kasvaessa sekä etelästä että pohjoisesta piirin ulkopuolelta, ja sairaala ja sen henkilökunta kykeni reagoimaan kasvaneeseen potilasvirtaan ilman lisätilojen rakentamista tekemällä rakenteellisia muutoksia. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 8

9 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Hoitotyön toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman avulla kohdistetaan hoitotyön kehittäminen tukemaan kuntayhtymän strategisia tavoitteita. Asiakas- ja potilasnäkökulma Vuoden 2014 tavoitteena oli edelleen saada kuntouttava hoitotyön osaksi hoitotyön päivittäistä toimintaa. Tulosalueilla käytiin keskusteluja niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita tarvitaan kunkin potilasryhmän kohdalla. Operatiivisella tulosalueella kuntouttava työote otettiin kirurgisen hoitotyön malliksi Fast Track hoitoprosesseja kehitettäessä. Fysioterapeutit ovat tukeneet kuntouttavan työotteen käyttöönottoa päivittäisessä potilashoidossa ja kouluttaneet henkilökuntaa. Loppuvuodesta järjestettiin kuntayhtymässä kinestetiikka-koulutus, johon osallistumista kannustettiin. Ortopedisella osastolla panostettiin myös hoitajien työergonomiaan. Psykiatrian tulosalueella potilaiden hoidon tarve perustuu toimintakyvyn arviointiin ja Mielenterveys RAI:n käyttöä kehitettiin edelleen. Lasten ja nuorten RAI:n pilotointi käynnistyi kevään aikana yhteistyössä THL:n kanssa. Opiskelijoiden määrä yksiköissä työharjoittelussa on lisääntynyt, aloituspaikkojen lisäämisen vuoksi. Tavoitteena oli, että opiskelijaohjauksen laatu säilyy opiskelijaohjauksen laatukäsikirjan mukaisena. Opiskelijoilta, ohjaajilta ja opettajilta kerätty palaute vahvisti, että tässä oli myös onnistuttu. Yksiköiden opiskelijakoordinaattorit ja opiskelijoiden ohjaajat ovat tehneet hyvää työtä. Alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmä on vastannut opiskelijaohjauksen laatukäsikirjan päivittämisestä. Yksiköitä on kannustettu asiakkaiden ja potilaiden osallistumiseen hoidon ja hoitotyön kehittämiseen. Operatiivisella tulosalueella on Fast Track -potilasohjeiden laatimisessa hyödynnetty asiakkaiden palautetta. Medisiinisillä vuodeosastoilla on otettu käyttöön yhtenäinen potilaiden palautelomake. Psykiatrian tulosalueella on yksiköissä käytetty kokemusasiantuntijapalveluita ja vahvistettu evidentin hoitotyön tietoperustaa ja mahdollistettu hoitohenkilökunnan osallistumista epsychnurse kursseille. Hoitotyön kliininen auditointi on käynnistetty yhden osaston pilottina ja siihen liittyvä opinnäytetyö on valmistunut. Prosessien näkökulma Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata hoitotyön resurssien optimaalista käyttöä. Meillä sitä käyttää tällä hetkellä yhteensä 20 osastoa ja poliklinikkaa. Hoitoisuusluokitusjärjestelmän omistaa kuntaliitto ja sen käyttöön liittyy FCG:n tekemä auditointi joka toinen vuosi. Meillä järjestelmän auditointi suoritettiin lokakuussa Palautteessa todettiin, että järjestelmän käytön ylläpito on meillä systemaattista ja hyvin organisoitua. Käytössä on hoitoisuusluokitusjärjestelmän ylläpidon organisaatiokaavio sekä vuosikello. Meillä on joka tasolle nimetty vastuuhenkilöt ja heidän tehtävänsä on kuvattu kirjallisesti. Intranetissa on oma osio hoitoisuusluokitusjärjestelmälle. Myös ylläpitoon liittyvä koulutus arvioitiin systemaattiseksi ja hyvin suunnitelluksi. Haasteena on hoitoisuusluokituksen tuottaman tiedon käyttäminen hoitotyön johtamisessa hoitotyön resurssien allokointiin. Hoitotyön päivittäiskirjaamisen selkiyttäminen ja yhtenäistäminen on edelleen ollut tavoitteena ja työn alla. Pieni työryhmä teki somaattisten osastojen kirjaamisen sisäisen auditoinnin viime vuonna ja tänä vuonna oli vuorossa somaattisten poliklinikoiden sisäinen auditointi, mikä suoritettiin kesäkuussa. Poliklinikoiden kirjaaminen vaihtelee paljon yksiköittäin ja kirjaamista on vielä kehitettävä. Psykiatrian tulosalueella hoitotyön kirjaamisen sisäinen auditointi suoritettiin tänä vuonna toisen kerran ja ensi vuoden auditointi on valmisteltu. Hoitotyön loppuarviointia on kehitetty huomioimaan earkiston vaatimuksia ja hoitotyön yhteenvedon pohja on valmisteltu yhtenäisen alueellisen hoitotyön kirjaamisen ryhmässä ja on otettu vuodeosastoilla käyttöön. Hoitohenkilöstö on osallistunut potilaiden hoitoketjujen ja -prosessien moniammatilliseen kehittämiseen. Operatiivisella tuloalueella on otettu käyttöön Fast track -toimintamalli. Kirurgialla keskityttiin erityisesti tekonivelpotilaiden hoitoketjuun ja laparoskooppisen potilaan hoitoketjuun. Lean-mallia on hyödynnetty mm. kirurgisen potilaan ajanvarauskäytäntöjen kehittämisessä. 9

10 Henkilöstön näkökulma Hoitohenkilökunnan tarpeenmukainen perehdytys on jatkuva tavoite. Yksiköiden omien perehdytysohjelmien päivittämistä on jatkettu. Osastonhoitajien perehdytysohjelma on otettu käyttöön kaikkien uusien osastonhoitajien kohdalla. Sisäisten sijaisten perehdytysohjelma on otettu käyttöön kaikkien uusien somaattisten sissien kohdalla. Myös kesäsijaisille järjestettiin yhteisperehdytystä toukokuussa. Hoitotyöntekijöillä on otettu käyttöön sähköinen työnhaku, mikä toimii hyvin. Vakituisiin virkoihin ja toimiin valittiin viime vuonna yhteensä 50 hoitotyöntekijää eri ammattiryhmistä. Eniten vakinaistettiin sairaanhoitajia, joita oli 15. Hoitohenkilöstön toimiin on riittänyt hakijoita, ainoastaan osastonhoitajien virkoihin on hakijoita niukasti. Talous- ja vaikuttavuus näkökulma Hoitotyössä on pitkään ollut tavoitteena saada käyttöön hoitotyön toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, joita voidaan käyttää hoitotyön toiminnassa ja arvioinnissa. Yksiköiden toimintatilastojen osalta kuukausi ja vuosiraportit on vakioitu ja ne tallennetaan kuukausittain intraan. Somaattisissa yksiköissä jokaisella poliklinikalla on käytössä ajanvarauskirjan vastaanottolajit ja toimenpidekoodit. Psykiatrian tulosalueella toimenpidekooditilastojen perusteella painopiste on selkeästi kuntoutumista tukevassa hoitotyössä. Somaattisissa yksiköissä Rafaela-hoitoisuusjärjestelmän sisältämien mittareiden avulla voidaan määrittää kunkin potilaan toteutunut hoitotyön määrä. Toteutuneen hoitotyön määrän lisäksi järjestelmä tuottaa tiedon hoitotyöhön käytettävästä hoitajaresurssista ja laskee hoitajan keskimääräisen työn määrän kunakin päivänä eli niin kutsutun hoitoisuus hoitajaa kohden arvon. Järjestelmään kuuluvan Paoncil-mittarin avulla voidaan selvittää optimaalinen työmäärä hoitajaa kohti. Tulosalueille on asetettu tavoitteeksi, ettei tulosalueille osoitettujen vakanssien määrää ja henkilöstöbudjettia ylitetä. Yksiköissä pyritään toimimaan talousarvion käyttösuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti. Johtamisen ja uudistumisen näkökulma Hoitotyössä on tavoitteena resurssien oikea kohdentaminen toiminnan ja potilaiden hoidon tarpeen mukaisesti yksiköiden välillä. Sisäisten sijaisten käyttöä on pyritty tehostamaan ulkopuolisten sijaisten käytön vähentämiseksi. Tulosalueilla on toteutettu hoitotyöntekijöiden henkilökiertoa osaamisen kehittämisen ja laajentamisen näkökulmasta tulosalueilla tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Hoitotyössä on pitkäntähtäimen tavoitteena työnjaon uudistaminen ja uusien toimintamallien rakentaminen vapauttamaan resursseja hoitotyön ydintoimintoihin. Osastolla 9 on ollut menossa kokeilu osastofarmasiasta, minkä tulokset olivat hyviä ja toimintaan perustettiin pysyvä osastofarmaseutin vakanssi joulukuussa. Vuoden 2014 tammikuussa käynnistettiin hoitologistikkokokeilu osastoilla 7, 8/CCU, 9, 10, 12 ja teho-osastolla. Kokeiluun on liittynyt mukana olevien yksiköiden varastotilaukset ja tarvikkeiden paikoilleen asettaminen sekä potilaskuljetukset potilaiden siirtyessä terveyskeskukseen. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon talousvuosi 2014 päätyi edellisvuoden tavoin odotettua parempaan tulokseen. Loppuvuoden aikana harmaita talouspilviä syntyi Potilasvakuutuskeskuksen ilmoittamasta merkittävästä varausvaatimuksesta, mutta tämä ei sittenkään johtanut Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pelättyyn alijäämään. Hyvä talouskehitys kesti ylimääräisen pakollisen varauksen. Tuloslaskelmassa ylijäämäinen tulos noin + 0,7 M kattaa budjetoidun tavoitteen mukaisesti Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuuden. Ilman kuntapalautuksia tuloksen ylijäämä olisi ollut +3,8 M. Edellisvuosista poiketen budjetti ei jäsenkuntien vaatimuksesta sisältänyt enää mahdollisuutta tulouttaa ylijäämää kuntayhtymän lainanlyhennysohjelmaan. Tämä uusi menettely pienensi kuntayhtymän tulostavoitetta runsaalla miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä jäsen- ja sopimuskunnille tehtiin runsaan 3,1 M:n euron suuruinen maksupalautus. Ylijäämäinen tulos syntyi kustannusrakenteen maltillisen kehityksen sekä budjetoitua suuremman jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin myötä. Yhä useampi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan potilas tulee jäsenkuntien ulkopuolelta. Palvelumaksupalautus johtaa K-P keskussairaalan kuntahinnaston hintojen noin 4 %:n alennukseen jäsen- ja sopimuskunnille. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat hyvin maltillisesti. Jo vuonna 2012 jäsenkuntien kasvu oli vain + 2,8 % perinteeksi käyneiden 7 8 %:n kasvuvuosien jälkeen. Vuonna 2013 kasvu jäi ns. vanhoissa jäsenkunnissa +2 %:n tasolle. Vuonna 2014 jäsenkuntien kokonaislaskutus (esh+ensihoito) kasvoi enää vain + 0,3 % ja kehitysvammahuollon kanssa + 0,5 %. Erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus pieneni -2,2 %, mikä lienee historiallisestikin merkittävä kehityksen suunta erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Lopputulos ylittääkin myönteisesti budjetoinnin yhteydessä hyväksytyn tavoitteen jäsenkuntien korkeintaan +2,5 %:n kustannuskasvusta. Nyt jäätiin selvästi alle sallitun kasvuraamin. Lopputuloksen merkitystä parantaa entisestään se, että ylijäämäinen tulos sisältää Potilasvakuutuskeskuksen ylimääräisen pakollisen varauksen 2,5 M, joka rasittaa kuntayhtymän tulosta sairaalan toiminnasta riippumattomista syistä. Samoin kustannusten sisällä ovat laajentuneen ensihoidon kustannukset. - Ripaus onnea, onnistuneita asiantuntijarekrytointeja, vähemmän sairauspoissaoloja, sairaalan remonttiohjelman eteneminen lähelle maalia, kasvava potilasvirta jäsenkuntien ulkopuolelta ja paljon yhteisvastuullista pienten arjen menopurojen tilkitsemistä; siitä on erikoissairaanhoidon hyvä taloustulos 2014 tehty. Onneksemme niin voimme sanoa jo kolmannen kerran peräkkäisinä vuosina. Strateginen tavoite sairaalan avohoitoistumisen suuntaan jatkui edelleen. Kasvu tapahtuu avohoitokäyntien kautta ja hoitopäivien kustannuksella. Taloudellinen tulos ei kuitenkaan syntynyt ensisijassa volyymin kasvun myötä vaan tuotantokustannusten maltillisen kasvun kautta. Tilivuotta kuvaa keskussairaalan oman toiminnan resurssien vahvistuminen ostopalveluiden kustannuksella. Myös tältä osin toiminnassa saavutettiin budjettitavoitteen mukainen kehitys. Piirin ulkopuolisen hoidon vähentämisellä on saavutettu merkittävä - 1,5 M :n säästö. Yhä useammat ja vaativammat hoidot on voitu toteuttaa sairaalan omana työnä. Keskussairaalan oman toiminnan myynti lisääntyi. Eniten prosentuaalisesti kasvoi myynti Pietarsaaren seudulle. Merkittävimmän kasvun toi synnytystoiminnan palveluiden myynnin lisääntyminen. Malmin alueen synnyttäjistä suurin osa tuli Malmin synnytysyksikön toiminnan päätyttyä kesällä 2014 synnyttämään Keski- Pohjanmaan keskussairaalaan. Toki tähän varauduttiin myös lisätalousarviolla ja muutokseen varauduttiin hoitotyön lisäresurssoinnilla. Tuloslaskelmassa keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot laskivat edellisvuodesta somatiikassa -1,3 % (edellisvuosi +7,3 %) ja kasvoivat psykiatriassa +25,1 % (-1,6 %). Keskimääräinen kasvu oli +1,9 % eli + 1,6 M. Tuolloin tuotot sisältävät kuntapalautuksen tuoman vähennyksen. Ennen kuntapalautuksia tuottokasvu oli +5,5 % eli +4,7 M, joka kuvaa todellisuudessa sairaalan tuotantoon ja toimintaan perustuvaa tuottokehitystä ja suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvaa volyymin muutosta. Tuloslaskelmasta suoraan tehtävien vertailutietojen saaminen on haastavaa. Menorakenne muuttui merkittävästi edellisvuodesta, kun ensihoidon ostopalvelut siirtyivät pääosin kuntayhtymän omaksi toiminnaksi ja erityisesti henkilöstöresursseiksi. Henkilöstöbudjetti kasvatti lisäksi synnytystoiminnan lisäresursointi. Kokonaisuutena henkilöstömenot kasvoivat +7,2 % eli +4,2 M. Samaan aikaan ostopalveluissa saavuttiin miljoonan euron säästö, mikä olisi ilman potilasvakuutusvarauksen kasvua ollut runsaat 3 M. Tuloslaskelmassa ulkoisten menojen kasvu oli +3,0 % eli +3,4 M. Kun kasvusta eliminoidaan pois ensihoidon ostopalvelusta omaksi toiminnaksi aiheuttama brutto/netto kustannusvaikutus 11

12 (uudet maksu- ja korvaustuotot 1,2 M ), kasvaneen synnytystoiminnan lisäresursointi, potilasvakuutuksen lisävaraus sekä H-Seitsikon vuokrien kirjaamiskäytännön muutos, jää bruttomenojen muutos plus-miinus nolla tasolle. Toiminnallisesti ja samalla euromääräisesti suurin kasvu tapahtui ensihoidossa, jossa siirryttiin päätetyn palvelutasopäätöksen mukaiseen laajennettuun valmiuteen. Samalla sairaanhoitopiirin omien ensihoitoyksiköiden ja henkilöstön määrä kasvoi. Ostopalveluna hoidettiin ainoastaan Reisjärven, Kannuksen ja Perhon asemapaikkojen mukainen valmius. Muilta osin ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Ensihoitoon eriytetty nettokustannus kasvoi vanhan palvelutasopäätöksen aikaisesta 2 M :n tasosta 4,2 M :n tasoon. Samalla kuitenkin ensihoidon hoitotaso laajeni ja välitön valmiusaika lisääntyi, potilaan kohteessa hoidon osuus toiminnasta kasvoi ja erikoissairaanhoitoon johtaneiden päivystyskäyntien määrä väheni, kenttäjohtoverkoston ja valmiussiirtojen avulla ambulanssien saavutettavuus eri puolilla maakuntaa parani. Ensihoidon oman toiminnan yksikkö vähensi myös erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa laitosten välisiin siirtoihin käytettyjä ulkoisia ostopalveluja ja ensihoidon kustannuksiin kohdentui sisäisinä erinä kiinteiden kustannusten vyörytyksiä, jotka muussa tilanteessa olisivat jääneet muiden erikoissairaanhoidon yksiköiden kustannuksiksi. Kovista eurokasvuista huolimatta ensihoidon kustannuskasvu jäsenkuntalaskutuksessa voitiin lopulta lähes kattaa erikoissairaanhoidon muiden osaalueiden säästöillä. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Tuotetuista palveluista % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille (avohoito noin 13% ja vuodeosastohoito noin 20,5%). Erikoissairaanhoidon myyntituloista (pl. ensihoito) jäsenkuntien ulkopuolelta tulee 16,5 % kuntamaksutuotoista. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kasvanut +1,5 % edellisvuodesta, miltä osin budjettitavoite toteutui suunniteltuna kasvuna. mutta edelleen euroina laskettuna osuus jää hieman alhaisemmaksi kuin toiminnallinen osuus antaisi olettaa. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta oleellinen kysymys. Laaja palvelualue on mahdollistamassa keskussairaalan toiminnan päivystävänä sairaalana alueen potilaille. Talousarviovuoden aikana tehtiin myös lisätalousarviopäätöksiä. Laajenevan synnytystoiminnan tarvetta varten hyväksyttiin käyttötalouteen vakanssilisäyksiä varten (valtuusto , 8) :n suuruinen lisämääräraha sekä korotettiin samalla summalla kuntien palvelumaksutuottoja. Lisätalousarvion jälkeen käyttötalousmenojen kokonaismääräraha oli Toteuma tilinpäätöksessä on (toteumaprosentti 99 %). Investointimäärärahoihin hyväksyttiin (valtuusto , 34) yhteensä euron suuruinen lisämääräraha, jolla katettiin kahden ensihoitoyksikön liiketoimintakaupat sekä varauduttiin uuden toiminnan edellyttämiin investointihankintoihin. Kokonaisuutena investointimääräraha oli hieman edellisvuotta pienempi, 7,2 M ja käyttö toteutui 5,9 M (toteumaprosentti brutto 82 % brutto). 12

13 TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,3 Maksutuotot , ,4 Tuet ja avustukset , ,4 Muut toimintatuotot , ,5 Yhteensä , ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,2 Asiakaspalv ostot piirin ulkop , ,5 Muut palvelujen ostot , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,0 Muut kulut , ,0 Yhteensä , ,0 KÄYTTÖKATE , ,8 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,4 Rahoituskulut , ,5 Yhteensä , ,6 VUOSIKATE , ,4 POISTOT , ,6 TILIKAUDEN TULOS ,3 Poistoeron muutos Rahastojen muutos Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,0 Toimintatuotot Kuntapalautusten jälkeen tuloslaskelman mukaiset toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat Tuottojen kasvu edellisvuoteen on +2,5 % (edellisvuosi + 2,5 %). Myyntituotoista tehtiin 3,1 M :n palautus kunnille. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat , nousua vuoden 2013 tilinpäätökseen +2,2 % eli +2,4 M. Maksuosuus sisältää erikoissairaanhoidon oman tuotannon myynnin, piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutuksen, ensihoidon sekä kehitysvammahuollon kuntalaskutuksen tuotot. Kuntamaksut kootaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta palveluhinnaston mukaisin hinnoin. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot kohdistetaan läpilaskutusperiaatteella potilaan kotikunnalle. Projektien nettokustannukset jaetaan jäsenkunnille asukasluvun suhteessa. Vuonna 2014 ensihoidon kustannukset jaettiin pääsääntöisesti asukasluvun suhteessa. Lisäksi huomioidaan jäsenkuntien 13

14 kustannustasaukset sovittujen pelisääntöjen mukaisesti sekä hyvitetään mahdollisesti myönnettävä palvelumaksualennus jäsen- ja sopimuskunnille. Erikoissairaanhoidon kuntien palvelumaksut (toimintatuotot) jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta ,5 % (edellisvuosi +2,9 %) Jäsenkunnat, piirin ulkop ,7 % (+13,1 %*) Sopimuskunnat oma toiminta ,0 % (+6 %) Pietarsaaren seutu oma toiminta ,4 % (+10,4 %) Ulkokunnat ,7 % (-11,3 %) Lisäksi: Jäsenkunnat, ensihoito % Kehitysvammahuollon laskutus ,3 % (+4,1 %) Tuotetuista palveluista runsas 16 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Erikoissairaanhoidon myyntituotoista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee 16,5 % (kasvua edellisvuoteen +1,5 %); somatiikassa noin12 M eli 15,8 % ja psykiatriassa 2,8 M eli 18,8 %. Kehitysvammahuollossa ulosmyynnin osuus 0,4 M on 15,8 %. Euroissa laskettuna ulosmyynnin osuus on kasvanut budjettitavoitteen mukaisesti. Suurin suhteellinen kasvattaja on Pietarsaaren seutu. Toimintavuonna ei ollut taloudellisesti isoja projekteja. Projektien kuntaosuudet olivat Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen runsaalla 0,4 M :lla, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän, jolloin saavutettiin merkittävä tasokasvu. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin , joka oli vain vähän edellisvuotta enemmän, +1,1%. Asiakasmaksutulot olivat runsaat 4 M, jossa kasvua + 6,4 % eli +0,2 M. Uutena eränä tuloutui ensihoidon omavastuuosuuksina noin Tuet ja avustukset kasvoivat 0,3 M :n tasosta 1,4 M :n tasoon ensihoidon Kela-korvausten vuoksi. Muut toimintatuotot kasvoivat merkittävästi +39 % tasolle 0,8 M. Kasvu oli kuitenkin pääosin tekninen, sillä H-Seitsikon vuokratuotot kasvoivat Portin osalta, millä on kuntayhtymän tuloksen kannalta +-0 vaikutus. Muita merkittäviä muutoksia ei voida osoittaa. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat Menojen kasvu tuloslaskelmassa edellisvuoteen on +3,0 %. eli +3,4 M. Määrärahojen käytön toteumaprosentti oli 99 %. Realistiseksi laadittu budjetti toteutui edellisvuoden tavoin menojen osalta lähes suunnitellun mukaisesti. Budjettirakenteessa tapahtui merkittävä muutos erityisesti ensihoidossa, mikä jo itsessään kasvatti nettomenopottiaan 2 M :n tasosta runsaaseen 4 M :oon, mutta samalla toteutunut käyttösuunnitelma poikkesi merkittävästi budjetin valmistelun tilanteesta. Alueellisen Pelastuslaitoksen aiemmin tuottama ensihoidon palvelu budjetoitiin nettokuluna ostopalveluihin, mutta vuoden 2013 loppumetreillä tehdyn päätöksen mukaisesti toiminta toteutettiinkin Kiurun omana toimintana, mikä lisäsi ensihoidon bruttomenoja merkittävästi sekä henkilöstömenojen että ensihoitoyksiköiden ja ambulanssien käyttökustannusten vuoksi. Vuoden 2014 tilinpäätökseen kohdentuu uutena eränä 60 ensihoidon työntekijän ja viranhaltijan sekä yhdeksän ensihoitoyksikön kustannukset. 14

15 MENOLAJIEN OSUUDET KOKONAISKUSTANNUKSISTA: Henkilöstökulut 62,9 M 53 % Piirin ulkopuolinen hoito 16,9 M 14 % Muut palveluiden ostot 20,8 M 18 % Aineet ja tarvikkeet 15,2 M 13 % Muut toimintamenot 2,3 M 2 % Henkilöstökulut Henkilöstökulut 62,3 M kasvoivat +7,2 % eli 4,3 M. Suurimpana syynä kasvuun oli ensihoidon yksiköiden siirtyminen alueellisen pelastuslaitoksen toiminnasta sekä yksityisiltä yrityksiltä liiketoimintakauppojen kautta sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Ensihoitoon siirtyi 60:n uuden vakanssin henkilöstökustannus. Lisäksi uusi laaja, pääosin ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva toiminta edellyttää sijaisresurssin. Henkilöstömäärä kasvoi myös synnytystoiminnan hoitotyössä. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset laskivat -8,5 % eli -1,5 M. Kehitys on budjettisuunnitelman suunnan mukainen. Tavoite oman toiminnan vahvistamisesta ostamisen kustannuksella toteutui. Suunta on oikea, sillä edellisvuonna ns vanhojen jäsenkuntien (pl Reisjärvi) kasvu jäi maltillisella +1,8 %:n tasolle. Vuosien jatkumon mittainen hurja kasvukausi päättyi vuonna 2012 poikkeukselliseen - 7%:n vähennykseen. Vuonna 2011 kasvu oli +18,1 %, vuonna 2010 kasvettiin +12 % ja vuonna 2009 jälleen +17,4 %. Kuukausittaiset heilahtelut olivat tänäkin vuonna merkittäviä, joten lopputulosta jouduttiin odottamaan tammikuun laskutukseen saakka. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksia on osin voitu leikata kotiuttamalla osa vaativista hoidoista omaan sairaalaan. Tämä on edellyttänyt rekrytoinnin ja koulutuksen kautta tapahtunutta asiantuntemuksen lisäämistä Kokkolassa. Osin tämä näkyy myös vaativan hoidon kalliiden hoitopäivien lisääntymisenä oman toiminnan kuntalaskutuksessa. Suurin yksittäinen muutos tapahtui lasten erikoissairaanhoidossa, jossa ostojen säästö oli peräti 1,8 M ja samalla lasten teho-yksikön toiminta laajeni merkittävästi. Toki myös onnellinen sattuma voi vähentää piirin ulkopuolisen hoidon tarvetta. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksista hyvin suuri osuus syntyy yksittäisten potilaskohtaisten ns. kalliiden hoitojen ja potilastapahtumien myötä. Tältä osin tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Kahden valtakunnallisesti poikkeavan vuoden jälkeen on kuitenkin jo oikeutettua arvioida, että piirin ulkopuolisen hoidon suhteellisen tarpeen vähentymisessä olisi tapahtunut myös rakenteellinen muutos kohti entistä hoidollisesti vaativampaa omaa toimintaa. Muut palvelujen ostot Muiden palveluiden ostot kasvoivat tilinpäätöksessä +2,9 % eli 0,6 M. Ostojen potissa väheni ensihoidon ostopalvelut kun alueellisen pelastuslaitoksen toiminta siirtyi nopeilla päätöskäänteillä sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden alusta lukien. Ostopalveluihin jouduttiin yllätyksenä kirjaamaan Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta ylimääräinen varaus, jolla varaudutaan tuleviin mahdollisiin vammaispalvelulain mukaisiin vaatimuksiin potilasvahinkotapauksissa. Myönteisestä vahinkokehityksestä johtuen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle kohdistettava osuus jäi lopulta montaa muuta aluetta pienemmäksi. Tulosta rasittamaan jouduttiin kuitenkin kohdentamaan normaalista noin 1,1 M :n tasosta poiketen 3,6 M :n suuruinen menoerä. Kokonaisuutena Potilasvakuutuskeskukselle vuodelta 2014 laadittava velkakirja ja velkavastuu on 8,3 M (vuonna 2013 velkakirja oli 5,6 M ja taseeseen kirjattu velkavastuu 4,5 M ), josta pakolliseen varaukseen kirjataan tilinpäätöksessä 6,9 M ja tilinpäätöksen liitetietoihin vastuina vajaat 1,4 M. Lääkäripalveluiden konsulttisopimuksia lääkärivuokrauspalveluyritysten kanssa voitiin vähentää edelleen 0,3 M, mutta vastaavasti tehtiin yksittäisille konsulttilääkäreille sopimuksia, jotka lisäsivät palkkakustannusten osuutta. Yhteispäivystyksen lääkäripalvelut hoidetaan edelleen kokonaisuutena ostopalveluna, jonka arvo on runsaat 1 M. 15

16 Koulutuskustannukset kasvoivat +6,2 % (taso ). Koulutuksen kustannuksista edelleen kolmannes kuluu koulutusmatkojen aiheuttamiin kustannuksiin. Jatkossa tulee tukea lähikoulutukseen osallistumista. Pesulapalveluiden tilille kohdennettava kustannus 0,4 M kasvoi lähes 9%. Kesällä 2014 pesulapalvelut siirtyivät Kokkolan kaupungin (45%), sairaanhoitopiirin (45%) ja Kokkotyösäätiön (10%) omistaman KokkoPesu Oy:n tuottamaksi ostopalveluksi. Pesulapalvelu muuttui kirjanpidossa bruttomenoksi. Muutoksen myötä voitiin leikata tekniikan palveluissa huoltoon ja lämpö/vesituotantoon kuuluvia ostoja, sillä aiemmin keskussairaalan tekniikka huolehti sairaalakiinteistössä sijainneen yksityisen pesulan teknisistä hankinnoista ja mm höyryn tuotannosta. Eräitä muita ostopalveluja: kustannus muutos Kuntoutus 0,2 M - 26 % Atk-palvelut 2,0 M - 1 % Siivous- ja pesulapalvelut 3,2 M + 6 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 1,2 M + 5 % Potilaskuljetuspalvelut 0,2 M - 37 % Asiantuntijapalvelut 3,0 M - 8,6 % Ensihoidon ostopalvelut 0,5 M - 73,2 % Laboratorio- ja röntgenpalvelut 4,6 M + 2,8 % jossa laboratoriopalvelu 4,4 M + 2,3 % (+-0) Henkilöstön koulutus 0,6 M + 6,2 % Työterveyspalvelut henkilöstö 0,6 M + 3,6 % Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin M, jossa vähennystä edellisvuoteen -1,0 % (laskua myös kahtena edellisvuonna). Menolajiryhmä kirjo on hyvin laaja. Lääkeostojen kustannuksen laskivat noin -0,2 M. Kokonaisuutena lääkekustannukset ovat vuodessa noin 5,3 M eikä summa sisällä verivalmisteita (verivalmisteet siirtyivät laboratoriopalveluiden ostoihin kesällä 2013). Eräitä muita hankintaryhmiä: Kuntoutuksen apuvälineet 0,8 M + 28 % Hoitotarvikkeet 4,6 M + 6,3 % Elintarvikkeet 1 M + 5,3 % Lämmitys, sähkö, vesi 1,3 M - 8,9 % Huolto- ja kunnossapitotarvikk 0,5 M - 38,7 % Laitteet ja kalusto 0,5 M + 8,2 % 16

17 Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat 2,3 M, kasvua +16,6 % eli +0,3 M. Vuokramenoissa näyttäytyvä (sis. yhtiövastikkeet) menokasvu johtuu Kiinteistöyhtiö H-Seitsikolle (asunnot ja Portti) kuuluvien vuokrien kirjaamisesta sekä tulona että menona kuntayhtymän tileille. Kirjaamismenettelyn tulosvaikutus on tulosvaikutukseltaan neutraali. H-Seitsikon lainan hoitokuluihin kohdennettu kuntayhtymän rahoitusosuus kirjataan tuloslaskelman tuloksesta osakkeisiin ja osuuksiin. H-Seitsikolle kuntayhtymä maksaa sekä pääomakustannusten hoitamista että käyttökuluja vastaavan kokonaiskorvauksen. H-Seitsikon yhtiöjärjestyksen muutoksen myötä keskinäiselle yhtiölle maksettava korvaus on jaettu vuodesta 2012 lukien siten, että vuokraksi laskettavasta kokonaissummasta eliminoidaan pois käyttökustannuksissa olevasta vuokrasta ja kohdistetaan tuloksesta siirrettäväksi investointimenoksi osakkeisiin ja osuuksiin. Kyseinen summa vastaa yhtiön kirjanpidossa tehtyä lainojen hoitoon tehtyä ns. SVOP-rahastointikirjausta. Tällä kirjanpitoteknisellä ratkaisulla yhtiön ja omistajakuntayhtymän kirjaukset vastaavat toisiaan. Kuntayhtymän tulos tosin paranee, mutta tilinpäätöksen yhteydessä tuloksesta tulee kyetä tekemään H-Seitsikon SVOP-varausta vastaavan summan suuruinen investointisijoitus. Sovitun käytännön mukaisesti tuloksesta varataan lisäksi kuntayhtymän omien lainojen hoitoon tarvittava summa ylijäämätilille. Kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille runsaat (kasvu + 18 %). Asiakasmaksusaatavien poistot olivat , mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Muiden toimintamenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 2 %. Sisäiset menot Sisäiset menot kasvoivat merkittävästi 8,5 M eli +32,4 %. Syynä olivat budjettitekniset muutokset, joilla rekry-yksikön tuottamat sijaishenkilöstökustannukset sekä sosiaalipalvelut ja psykologi-palvelut kohdennettiin sisäisinä ostoina ja myyntinä yksiköille. Lisäksi sisäisiin kustannuksiin tuli uutena eränä sisäiset potilaskuljetuspalvelut ensihoitoyksikön palveluna. Rahoitustuotot ja kulut Korko- ja rahoitustuotot olivat noin ja lainojen korkokustannukset (edellisvuonna ). Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomeno oli Rahoitusmarkkinoiden korkotason alentuminen näkyi rahoituskulujen puolittumisena vuonna 2013, mutta aleni edelleen vuonna Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat runsaat 4,8 M, missä on merkittävä 0,5 M :n kasvu edellisvuoteen. Tilikauden tuloksen käsittely Investointivarauksella rahoitettuihin hankkeisiin liittynyt poistoeron vähennysmahdollisuus käytettiin loppuun vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä poistoeron vähennys on 0. Rahastojen nettomuutos oli Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi tuloslaskelmassa muodostuu Tuloksella voidaan kattaa budjetoidun mukaisesti :n suuruinen sijoitus Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon osakkeisiin. Edellisvuosista poiketen ylijäämää ei enää voitu kerätä kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman hoitamiseen, mikä pienensi tulostavoitetta noin 1,2 M :lla. 17

18 Investointihankkeiden toteutuminen Ensihoidon uusien liiketoimintakaupalla siirtyvien yksiköiden toiminnan käynnistämiseen ja liiketoimintakaupan toteuttamiseksi tehtiin :n suuruinen lisätalousarviopäätös. Kokonaisuutena investointimääräraha oli 7.2 M ja käyttö toteutui 5,9 M (toteumaprosentti brutto 82,4 % brutto). Investointisumma on noin 1,3 M pienempi kuin edellisvuonna. Investoinnit sisältää kirjanpitoteknisenä eränä H-Seitsikolle maksettavan :n suuruisen osakemerkinnän (osakkeet ja osuudet). Määrärahavaraus tälle oli tehty käyttötalouteen. Rakennusten saneerausinvestointimääräraha toteutui 78 %:sesti ja rahaa käytettiin 3,1 M. ATK-hankintojen arvo on lähes 1 M. Lisäksi ATK-laitteiden hankinnassa on käytetty leasing-rahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 1,2 M eli laski edellisvuodesta noin 0,5 M. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen sekä yksittäisiä yli euron suuruisia sairaalalaitteita. Investointeihin kohdistuu tulona teknisten palvelutoimintojen siirtyessä Vetelin kunnalle myydystä autosta saatu kauppahinta, INVESTOINNIT TA 2014 Lisä TA 2014 TA 2014 yhteensä Totetunut 2014 Poikkeama Tot % Investointimenot Osakkeet ja osuudet Koneet ja kalusto ,7 Rakennukset ,6 Piha-alueet Atk ,9 Yhteensä ,4 Tulot investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot INVESTOINNIT NETTO ,2 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta oli (edellisvuonna ), josta pitkäaikaisissa veloissa (lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ) ja lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2014 aikana ei edellisvuoden tavoin nostettu uutta talousarviolainaa. Vastaavasti lainaa lyhennettiin Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Tuottojen ja kulujen välinen erotus käyttökate oli (edellisvuosi ). Vuosikate oli (edellisvuonna ). Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Katteet tuloslaskelmassa pienenivät laskennallisesti edellisvuodesta, johtuen tuottojen kuntamaksupalautuksista. Rahoituslaskelman mukaan investointien tulorahoitusprosentti nousi edellisvuodesta jälleen tasolle 92,71 (83,62), mikä on erittäin hyvällä tasolla. Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Sairaalarakennuksen laajennushankkeet on 18

19 rahoitettu pitkälti lainavaroin. Lainanhoitokate oli 4,07 (3,81) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen kohtuullisen hyvä. Maksuvalmius eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 43 päivää (35). Kuntayhtymän omavaraisuusaste ilman liikelaitoksia heikkeni hieman edellisvuodesta 25,2 % (25,5 %). Suhteellinen velkaantuneisuus laski vain hieman 34,6 % (35,0 %). Lainakanta laski hieman edellisvuodesta ollen ( ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa (suluissa esitetty vuoden 2013 vastaavat luvut). Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon (pl. ensihoito ja kehitysvammahuolto) kustannukset laskivat keskimäärin 2 M eli - 2,2 % (sisältäen keskussairaalan oman käytön + piirin ulkopuolisen läpilaskutuksen). Suurin, lähes 1,6 M :n suuruinen säästö syntyi piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutettavissa erissä. Yhä useammin erikoissairaanhoito voitiin toteuttaa keskussairaalan omana työnä. Vuosina 2012 ja 2013 jäsenkuntalaskutuksen kasvu saavutti jo maltillisen %:n tason. Nyt kehitys erikoissairaanhoidon kustannustasossa oli miinus-merkkinen. Muutos on merkittävä, sillä edellisinä vuosina jäsenkunnissa oli kipuillen totuttu runsaan 7 %:n vuotuisiin kasvuihin. Keski-Pohjanmaan asema kalliina erikoissairaanhoidon alueena on ottanut jo useamman vuoden ajan askelia kohti maan keskiarvoa, jonne kivuttiin jo vuoden 2013 tilinpäätösluvuilla. Kun erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutukseen lisätään ensihoidon tuplaantuneet kustannukset kasvaa jäsenkuntalaskutus maltillisen + 0,3 %: eli +0,3 M :n kasvun tasolle. Kehitysvammahuollon suhteellinen kustannuskasvu oli suurin ja 0,2 M :n lisälaskutuksellaan kokonaislaskutuksen kasvu on jäsenkunnissa yhteensä + 0,5 % eli puoli miljoonaa euroa. Maksut sisältävät yhteensä noin 2,8 M suuruisen maksualennuksen jäsenkunnille. Yhteensä 3,1 M :n alennus on kohdennettu jäsen- ja sopimuskunnille niiden ostaman erikoissairaanhoidon ns. oman tuotannon suhteessa. Alennus kohdentuu somatiikan ja psykiatrian palveluhinnastoon. Kuntien välinen jakauma on edelleen suuri. Kun keskimääräinen kasvu oli + 0,5 % kasvatti Lestijärvi kulujaan vuotuisten kustannusten tasasuksen jälkeen +7,5 %:lla ja samaan aikaan Reisjärvi vähensi kulujaan jo toisen kerran peräkkäin, nyt lähes 18%:n ja runsaan 0,6 M :n säästöllä. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli /potilas. Lisäksi vuotuisten kustannusten muutoksen perusteella tehtiin tilinpäätöksessä tasaus niiden kuntien hyväksi, joiden kustannuskasvu oli yli 5 % korkeampi kuin jäsenkunnissa keskimäärin. Potilaskohtaisten yksittäisten korkeiden kustannusten perusteella hyvitystä saivat Kannus, Kaustinen ja Veteli. Vuotuisten kustannusten poikkeuksellisen korkean kasvun perusteella hyvitystä saivat Kannus ja Lestijärvi. Peruspääoma ja jäsenkuntaluettelossa tapahtuvat muutokset Kuntien peruspääomasta päättää valtuusto. Kuntayhtymässä kirjatut kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ovat kokonaismäärältään (sis. tilivelka) ,93. Peruspääomajako pohjautuu vanhaan ns. sairaansijavaraus -laskelmaan. Jäsenkuntien peruspääoma on kirjattu taseeseen varallisuudeksi peruspääomana. Jäsenkuntien lisäksi kuntayhtymän taseessa on pitkäaikaisena velkana kirjattua peruspääomaa ns. Kalajokilaakson kunnilta. Tilanteessa, jolloin Kalajokilaakson kunnat erosivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, ei pääomasijoituksia palautettu kunnille vaan ne jäivät kuntien osuutena kuntayhtymän varoihin ja kirjattiin tilivelkana kuntayhtymän taseeseen. Näin ollen Kalajokilaakson kunnilla, jotka ovat hakeneet uudelleen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä (Reisjärvi 2013), ei ole ollut velvollisuutta uudelle suoritettavalle peruspääomasijoitukselle. Kuntaliitosten yhteydessä liittyvien kuntien peruspääomasijoitukset kohdennetaan uudelle peruskunnalle. Mikäli kunta, jolla ei ole peruspääomasijoitusta kuntayhtymässä hakee Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä, päätetään pääomasijoituksen määrästä aina erikseen. 19

20 Taseessa jäsenkuntien yhteenlaskettu peruspääoman määrä on ,34 ja muilta osin sijoitukset on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. Arviointia tulevasta todennäköisestä kehityksestä Erikoissairaanhoito on ns. sote-uudistuksen valmistelun myötä monilta osin uuden tilanteen edessä. Tätä tekstiä kirjoitettaessa odotetaan hallituksen esitystä uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallista. Uuden mahdollisen tuotanto-alueen laajuus ja toiminannalliset sisällöt, hallinnolliset ratkaisut ja voimasuhteet sekä taloudelliset vastuut ovat avoimet. Tässä vaiheessa on osin auki, mikä tulee olemaan sairaanhoitopiiri-kuntayhtymän tulevaisuus. Mahdollinen kuntayhtymän purkaminen johtaisi merkittäviin ratkaisuihin mm omaisuuden hallinnassa. Valmistautuminen on haasteellista, sillä tulevasta hallinnollisesta ja toiminnallisesta mallista ei ole tietoa. Muutokset toteutetaan mahdollisesti hyvinkin nopeasti. Lainsäädännössä toteutui lakimuutos, joka laajensi potilaiden oikeutta hakeutua hoitoon haluamaansa sairaalaan. Toimintavuotta käynnistettäessä voitiin vain arvailla, miten tämä oikeus tulee vaikuttamaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tilanteeseen. Toimintakertomusta laadittaessa on syytä uskoa, että muutos toi Kokkolaan enemmän potilaita kuin se vei pois muihin sairaaloihin. Tästä kertovat sekä kasvaneet poliklinikkakäyntimäärät että ostetun hoitopalvelun käytön merkittävä lasku. Oleellinen kriittinen tekijä on asiantuntijoiden saatavuus sekä asiantuntijuuden hinta. Virkalääkäritilanne on alueella parantunut, mutta edelleen myös keskussairaalassa on erikoisaloja, joilla on jonkin verran osaajapulaa. Tätä joudutaan kattamaan kalliilla ja joskus myös lyhytnäköisellä ostopalvelulla. Henkilöstövuokrauksen ja varsinaisen palkkausjärjestelmän ohi tehdyn konsulttityön hinta on karkaamassa kohtuuttoman korkeaksi. Onneksi henkilöstövuokrauksen määrä kokonaisuutena on ollut viime vuosina laskussa. Osaajien lukumäärän lisäksi oleellista on myös osaamisen vahvistaminen. Suunnitelmallisella koulutuksella, myös alueellisella koulutuksella sekä etäyhteyksien hyödyntämisellä on pyritty lisäämään henkilöstön mahdollisuuksia hankkia uutta osaamista ja päivittää tietoja. Sairaalan oman toiminnan vahvistuessa hoitopalvelun ostamisen kustannuksella henkilöstöresurssin laajentuessa palkkamenojen rinnalla kasvavat myös koulutuksen tarve ja kustannukset. Hoitoketjujen toimivuuden kannalta oleellista on, että henkilöstötilanne on riittävän hyvä koko ketjussa, myös perusterveydenhuollossa. Huolta lääkäreiden riittävyydestä Keski-Pohjanmaalla on ja rekrytointiin on resursoitu aikaisempaa enemmän mm ostamalla lääkärirekrytointipalvelua, jolla hankitaan lääkäreitä virkasuhteisiin. Lääkäritilanne myös perusterveydenhuollossa on nyt aikaisempaa parempi. Lisäksi on keskusteltu mahdollisuudesta siirtää perusterveydenhuollon yhteispäivystystoiminta vuokratyöstä omien virkalääkäreiden hoitamaksi. Tällä muutoksella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa hoitoketjujen katkeamattomuuteen sekä vähentää välillisiä terveydenhuollon kustannuksia mm tutkimuspalveluissa. Vuonna 2014 varauduttiin ns. päivystysasetuksen mukaisten toimintavaatimusten täyttämiseen. Lähtökohta on, että K-P Keskussairaala tulee täyttämään päivystysasetuksen laajentuneet laatuvaatimukset. Pääosin resursointivaraus on jo tehty. Laajennusta ja vahvistusta tarvittaneen vielä osin kirurgiaan. Myös jatkuva lastenlääkäripäivystys nousi ajankohtaiseksi ja sen resurssointi pyrittiin järjestämään jo vuodelle Loppuvuoden aikana valmisteltiin psykiatrian päivystystoiminnan uutta toimintamallia, joka käynnisti alueellisesti entistä laajemman psykiatrian päivystyskeskittymän Kokkolaan. Tämä tullee tuomaan uusia potilasvirtoja vuoden 2015 alusta lukien erityisesti sopimuskuntien alueelta. Päivystysasetus tulee hieman nostamaan keskussairaalan kustannuksia. Tosin päivystystoiminnan keskittäminen tullee myös tuomaan uusia potilasvirtoja ja tuottoja. Synnytystoiminta laajeni merkittävästi kesällä 2014, kun Malmin sairaalan synnyttäjät siirtyivät pääosin synnyttämään Kokkolaan. Tulevaisuudessa päivystysasetus tullee aiheuttamaan kysymyksiä myös Oulaisten synnytysyksikön toiminnan tulevaisuuden suhteen. Mikäli asetus ei mahdollista synnytystoiminnan jatkumista, on Keski-Pohjanmaalla valmius laajentaa toimintaa niin, että se voisi palvella myös nykyistä laajemman alueen synnyttäjiä. Tämä edellyttäisi maltillista lisäresursointia, mutta nostaa samalla synnytysmäärät lukumäärätasolle, joka tulee parantamaan päivystävän sairaalan tuottavuutta. Rakentamiseen liittyvä korjausrakentamisen investointiohjelma on saatu jo puolen välin ohi. Edelleen on noin 3-4 vuoden ajan varauduttava nykyisen noin 6 M :n tason mukaiseen investointiohjelmaan. Poistojen määrä, runsaat 4 M ei kata vielä kuin osan investointiohjelman kustannuksesta. Rakentamisen lisäksi 20

21 tuohon pottiin tuovat iso erän kalliit kuvantamistutkimukseen liittyvät laiteinvestoinnit kolmen seuraavan vuoden aikana. Yksittäisten laitehankintojen hinta kipuaa runsaaseen miljoonaan euroon. Vaikka rakentaminen hiljenee, investoinnit laitetekniikassa jatkuvat. Vaihtoehtoja investointiohjelman toteuttamiselle on laitetekniikassa leasing-rahoitusjärjestelyjen käyttö. Suuri riski on alueen kuntien heikko talous. Sote-uudistuksen yhteydessä on edelleen auki, miten terveydenhuollon kustannukset kunnille jatkossa jakautuvat. Kokonaisuutena kustannuserä on kuitenkin suurempi kuin mitä kuntien varat kestävät. Tarvitaan uusia edullisempia menetelmiä, palveluverkkotarkastelua, prosessien yksinkertaistamista ja standardointia jne. Sote-uudistus ei ratkaise asioita, kipeät päätökset on joka tilanteessa tehtävä alueella. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kustannusten korkea taso on onneksemme lähtenyt suuntaan, joka on vienyt aluetta lähemmäksi keskivertotilannetta. Myös Jyta-alueen peruspalveluissa on saavutettu säästöjä jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, sillä maakunnan taloudellinen tilanne ja erityisesti sen velkaantuneisuus asettaa myös terveydenhuollon järjestäjälle erityisen haasteen. Muutaman viime vuoden ajan on pystyttyä leikkaamaan kustannuskasvua niin, että kasvu on jäänyt alle maan keskimääräisen kasvun. Ei kustannuksia ole kokonaisuutena voitu leikata, mutta kasvun kulmaa on voitu loiventaa. Tätä tietä pyritään jatkamaan. Kriittinen menestystekijä Kiurun erikoissairaanhoidon ja päivystystoiminnan jatkumiselle on jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kehitys. Sillä on myös suora vaikutus jäsenkuntien taloudelliseen tilanteeseen. Ainoa mahdollisuus tukea päivystävän sairaalan kehittämistä maakunnassa kustannustehokkaana yksikkönä, on vahvistaa nykyisestäänkin ns. ulosmyyntiä. Sairaanhoitopiirin jäsenalueet noin asukkaan piirinä on liian pieni yksikkö toimimaan yksin. Laaja palveluiden myynti turvaa myös jäsenkunnille kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon lähipalvelut. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on mahdollista vain, jos sairaalan imago on sekä laadultaan että kustannuksiltaan kunnossa. Potilaat lukevat hoidon odotusaikoja, potilasvahinkotilastoja, median luomia kokemusmielikuvia, yksikön logistista läheisyyttä. Maksavat tahot lukevat palveluhinnastoa ja tuloslaskelman mukaista tuloskuntoa. Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta ,16 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon ,34 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan ,04 21

22 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2014 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevät-kokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus ) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2014 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2014 työsuojelun toimintakertomus 2014 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset, jotka sisältävät myös riskien hallinta -osion johtavien viranhaltijapäätösten tiedoksianto hallitukselle kuukausittain (otto-oikeus) Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Talousarvion ja suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. peruspalveluliikelaitoksen vakuutukset on pääosin eriytetty. Keskussairaalan ja Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Vuoden 2014 aikana suoritettiin BDO Audiator Oy:n toimesta Kiurun tietoturva- ja tietosuojatarkastus sekä talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien tarkastus. Tarkastuksen suoritti Raimo Kallunki ja tarkastus kuului vuoden 2014 lakisääteiseen tilintarkastusohjelmaan. Tarkastuksessa ei havaittu tietoturvan tai tietosuojan osalta merkittäviä riskejä tai puutteita. Tarkastuksen pohjalta tehtiin kuitenkin eräitä tarkentavia toimenpidesuosituksia, joita hyödynnetään prosessien kehittämistyössä. 22

23 Sisäisen tarkastuksen organisointi 2014 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella on kilpailutuksen perustella toiminut tilintarkastusyhteisönä JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Kuntayhtymän vastuullisena tarkastajana toimii tilintarkastaja, JHTT Asko Vanhatupa. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2014 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 23

24 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän esikoissairaanhoito on kehittänyt toimintaansa Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) avulla 1996 vuodesta lähtien ja peruspalveluliikelaitos (Jyta) vuodesta 2010 lähtien. Ensimmäinen yhteinen koko kuntayhtymää, sekä erikoissairaanhoitoa että peruspalveluja, koskeva laaduntunnustus saatiin vuonna 2013 ja se on voimassa vuoteen Laaduntunnustuksen ylläpitäminen edellyttää mm. joka vuosi suoritettavia itsearviointeja ja sisäisiä auditointeja sekä ulkopuolisten auditoijien (Qualification) välivuosina suorittamia ylläpitoaudiointeja. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelman (SHQS) mukaiset itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit kohdistuivat vuonna 2014 eri tulosalueiden nimeämiin hoitoketjuihin ja hoitoprosesseihin. Psykiatrian tulosalueelta oli mukana akuutin psykoosin hoitoketju sekä lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoitoketju. Medisiiniseltä tulosalueelta osallistui lasten ruoka-allergian hoitoketju ja operatiiviselta tulosalueelta munuaispotilaan hoitoketju. Peruspalveluista (Jyta) oli mukana kaksi hoitoprosessia, sydänpotilaan ja diabetespotilaan hoitoprosessit. Tukipalvelujen tulosalueelta oli mukana yksikön sisäilman selvitys- ja korjausprosessi. Hoitoketjujen itsearvioinnit toteutettiin helmikuussa ja sisäisten auditoijien suorittamat sisäiset auditoinnit maalis- ja huhtikuussa. Kaikki sisäisessä auditoinnissa mukana olleet hoitoketjut saivat raportit, joissa kerrottiin sekä hoitoketjujen vahvuudet että kehittämissuositukset. Laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi oli marraskuussa. Johdon haastattelussa auditoijat selvittivät laadunhallinnan tilaa koko organisaatiotasolla. Laadunhallintajärjestelmän ja prosessien toimivuutta arvioitiin kahdessa hoitoketjussa eli aikuisiän akuutin psykoosin hoitoketjussa ja sydänpotilaan hoitoprosessissa. Erityismainintoja koko kuntayhtymätasolla saatiin siitä, että strategisen tavoitteen mukaisesti ulkokuntamyyntiä oli saatu edelleen kasvatettua. Erityismaininnat saatiin myös potilasvahinkojen määrän laskusta, koulutusmyönteisestä johtamisesta sekä siitä, että sisäisillä auditoinneilla oli hyvin tuettu yksiköissä tehtävää kehittämistyötä. Myös selkeät ja käyttäjäystävälliset kotisivut saivat erityismaininnnan. Koko kuntayhtymää koskevat kehittämissuositukset kohdentuivat sisäisen valvonnan raportoinnin kehittämiseen, ostopalvelujen laadun arviointiin, kehityskeskustelujen kattavaan toteuttamiseen, johdon katselmusten sisältöjen kehittämiseen ja niissä sovittujen johtopäätösten ja toimenpiteiden kirjaamiseen, seuraavien itsearviointien ja sisäisten auditointien suunnitelman laatimiseen, hoitoon pääsyaikojen tiedottamiseen ja säännöllisten asiakastyytyväisyyskyselyjen suorittamiseen. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 24

25 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 1629 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1095 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitos Jytassa virkoja ja toimia oli 534. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit lisääntyivät 61 ja peruspalveluliikelaitoksen lisääntyivät 23 vakanssia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin, erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja peruspalveluliikelaitos Jytasta. Taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 707 vakanssia, toiseksi suurin ammattiryhmä on muut hoitohenkilöt 400 vakanssia ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 163 vakanssia. Peruspalveluliikelaitoksessa suurin ammattiryhmä ovat lähihoitajat ja perushoitajat yhteensä 278 vakanssia, mikä on yli puolet liikelaitoksen kaikista vakansseista. Hallinto-, toimisto- ja talous Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöhenkilöhenkilöt (opisto) Hoito- (koulu) Tutkimus- hoitoa Tutk. ja avust. henkilöt Huolto- Ravintohuolto Yhteensä Keskushallinto + jakamaton Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatria Tutkimus- ja hoitopalvelut Kehitysvammahuolto Tukipalvelut Yhteensä Sissit(=vakin.sijaiset) Reservi(=vakin.sijaiset) Yhteensä ilman Jytaa JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall Perheiden tukeminen Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoito ja asumisen tukeminen Peruspalv.liikelaitos yht KUNTAYHTYMÄ YHT Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2014 viimeisenä päivänä oli 1957 henkilöä. Henkilöstöä oli 122 enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli Henkilöstöä oli 66 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Erikoissairaanhoidossa hoitohenkilöitä (sairaanhoitajat perushoitajat) oli 63 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suurin osa maakunnan ensihoidosta siirtyi kuntayhtymän toiminnaksi vuoden 2014 alussa. Lääkäreitä erikoissairaanhoidon palveluksessa oli 123 edellisen vuoden kaltaisesti. 25

26 Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 694 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 56 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Tässä näkyy myös kuntayhtymän sisällä uudelleenorganisointina tehty laitoshuollon henkilöstön siirtyminen kuntayhtymän tukipalveluista peruspalveluliikelaitos Jytan hoidon prosesseihin. Kuntayhtymän henkilöstön määrä kuukausittain tarkasteltuna vaihteli tammikuun lopun 1824 henkilöstä kesäkuun lopun 2068 henkilöön. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (*amanuenssit) Yhteensä Hallinto 5 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Henkilöstö ammattiluokittain % Tutkimushenkilöt 4 % Huolto 4 % Hoitohenkilöt, perustaso 27 % Ravintohuolto 2 % Lääkärit 8 % Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto 41 % Palvelussuhteen luonne Vuoden 2014 lopussa erikoissairaanhoidon palvelussuhteesta vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 907, mikä on 71,8 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa oli 276 henkilöä eli 21,9 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisen vuoden lopusta 38:lla, mutta suhteellinen osuus 0,8 % -yksikköä pienempi. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä vuoden lopussa on 461 eli 66,4 % kaikista palvelussuhteista. Vakituisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 5,2 % -yksikköä pienempi kuin vertailuajankohtana. 26

27 Koko kuntayhtymän 1957 työntekijästä 1368 henkilöä eli 69,9 % on vakituisessa palvelussuhteessa. Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Vakinainen virka-/työsuhde ,8 % ,6 % ,4 % ,6 % ,9 % ,9 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,9 % ,1 % ,7 % ,9 % ,6 % ,6 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 75 5,9 % 79 6,6 % 22 3,2 % 16 2,5 % 97 5,0 % 95 5,0 % Harjoittelija 5 0,4 % 7 0,6 % 0,0 % 6 0,9 % 5 0,3 % 13 0,3 % Palkkatuella 0,0 % 1 0,1 % 5 0,7 % 0,0 % 5 0,3 % 1 0,3 % Yhteensä % % % % % % Palvelussuhteen luonne 5 % 0 % 0 % 25 % 70 % Vakinainen virka-/työsuhde Määräaikainen virka-/työsuhde Avoimen viran-/toimen hoitaja Harjoittelija Palkkatuella Ikärakenne ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuoden 2014 lopussa oli 43,7 vuotta (ed. vuosi 44,3 v). Nuorinta oli amk-/opistokoulutettu hoitohenkilöstö 41,6 vuotta. Lääkäreiden keski-ikä oli 42,3 vuotta (ed. vuosi 42,3 v), perusasteen hoitohenkilökunnan 46,1 vuotta ja tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden 45,5 vuotta. Keski-iältään vanhinta, 50,2 vuotta, henkilöstö oli hallinnossa ja 49,7 vuotta teknisessä huollossa. Suurin ikäryhmä oli edelleenkin vuotiaat (315 henkilöä) 16,1 %:n osuudella. Yli 50 -vuotiaita henkilöstöstä on 38,4 %. Alle 30 -vuotiaita oli 304 eli 15,5 % henkilöstöstä (ed. vuosi 13,5 %). Yli 60 - vuotiaiden määrä 157 nousi edellisen vuoden 153 henkilöstä, mikä on 8,0 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön sukupuolijakauma keskussairaalassa ja yhteisissä tukipalveluissa on: miehiä 269 eli 21,3 % ja naisia 994 eli 78,7 %. Jytan sukupuolijakauma on: 45 miestä eli 6,5 % ja 649 naista eli 93,5 %. Koko kuntayhtymän sukupuolirakenne on: miehiä 16,0 % ja naisia 84,0 %. Miehiä on suhteellisesti eniten teknisen huollon henkilöinä ja lääkäreinä. Naisia taas työskentelee suhteellisesti eniten hoitohenkilöstössä sekä ravintohuollossa. 27

28 Henkilöstö ikäryhmittäin Ikäryhmä Lukumäärä %-osuus ,7 % ,9 % ,8 % ,4 % ,4 % ,5 % ,1 % ,3 % ,0 % YHTEENSÄ ,0 % Keski-ikä ammattiluokittain Lääkärit 42,3 42,3 42,3 43,4 42,9 42,7 42,4 42,7 Hoitohenkilökunta, amk/opisto 41,6 38,9 41,2 40,8 38,8 38,5 37,0 38,0 Hoitohenkilökunta, perustaso 46,1 44,3 41,6 42,6 40,9 38,2 36,2 35,9 Tutkimushenkilöt 46,4 44,8 42,1 44,8 44,5 44,1 41,3 40,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 45,5 45,6 45,4 45,8 44,7 45,8 44,4 45,2 Huolto 49,7 51,1 47,3 48,6 49,6 51,4 47,8 47,0 Hallinto 50,2 48,3 48, ,8 44,9 47,9 47,8 Ravintohuolto 47,7 46,4 47, ,7 46,8 48,6 48,1 Hoitosopimushenkilöt 47,7 37,0 45,7 43,3 42,3 45,6 Kaikkien keski-ikä 43,7 44,3 44,0 44,3 43,0 42,9 43,2 43,1 Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 41. Peruspalveluliikelaitos Jytassa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 20. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 30 henkilöä (edellisenä vuonna 22). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 2. Työpaikan vaihdon tai paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 13 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 61, mikä on 3,7 % kuntayhtymän vakanssien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos Jytan osalta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen suurimmat vuodet ovat Näinä vuosina arvioitu eläkepoistuma (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet) on 50 henkilöä/vuosi. Kevan uusimmissa ennusteissa, joissa on arviona mukana myös alkavat työkyvyttömyyseläkkeet, 940 henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Seuraavassa kuviossa on Kevan tilastojen pohjalta tehty omalla työkyvyttömyyshistorialla arvioitu eläköityminen ajalla Tilasto on laadittu Kevan ns. vanhojen eläköitymislaskelmien mukaan. Uudet eläkeiät eivät ole vielä mukana tilastoinnissa, joten suurimmat muutokset ovat 1962 ja sen jälkeen syntyneissä, joiden eläkeikään uudistuksella oli suurimmat vaikutukset. 28

29 Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2014 aikana 67 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden päättymien syyt v Erikoissairaanhoito Jyta Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Paikkakunnalta muutto Työpaikan vaihto Kuolema Opiskelu Irtisanottu/työ loppunut Siirto toiseen virkaan Muu syy Yhteensä Poissaolot Erikoissairaanhoidossa poissaoloja kertyi vuoden 2014 aikana päivää, mikä on 3,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ja tukipalvelujen poissaolot kokonaisina päivinä poissaoloryhmittäin: 29

30 Poissaolot poissaoloryhmittäin v Erikoissairaanhoito Muutos Vuosilomat ,6 % Sairauspoissaolot ,4 % Lakisääteiset ,1 % Muut poissaolot ,7 % Yhteensä ,1 % Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen poissaoloista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti vuosilomat päivää eli 43,5 % kaikista poissaoloista. Vuosilomapäivien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 1,6 %. Sairauspoissaolojen määrä sen sijaan väheni edellisestä vuodesta eli 4,4 %. Sairauspoissaolopäiviä (huom. tässä sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä, kokonaisiksi päiviksi muutettuna) oli ja 12,7 pv/hlö/vuosi, edellisenä vuonna henkilöä kohti kokonaisiksi päiviksi muutettu sairauspäivien määrä oli 13,2 kalenteripäivää/hlö/vuosi (huom. sairauspoissaolopäivien jakajana käytetään ko. vuoden viimeisen päivän henkilömäärää). Lakisääteiset poissaolot vähenivät 0,1 %. Lakisääteiset poissaolot muodostavat toiseksi suurimman poissaoloryhmän. Lakisääteisiin poissaoloihin kuuluvat erilaiset perhevapaat, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat mukaan luettuna tilapäiset hoitovapaat. Kunta-alan sopimuksissa otettiin huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskivat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta Tämän muutoksen vaikutukset sairauslomatilastoihin olivat odotettua vähäisemmät. Muiden poissaolojen määrä oli päivä, jossa vähennystä edelliseen vuoteen oli 8,7 %. Muiden poissaolojen ryhmään kuuluvat erilaiset työn edellyttämät koulutusvapaat, toisen viran/toimen hoitoon saadut virkavapaat/työlomat, palkalliset ja palkattomat kuntoutusvapaat ja yksityisasioiden vuoksi otetut virka- ja työvapaat. Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut

31 Erikoissairaanhoidon poissaolojen määrä laskennallisina vakansseina oli vuonna 2014 kaikkiaan 282,7 vakanssia, mikä 8,1 vakanssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten työntekijöiden osalta vakansseiksi muutettu poissaolojen väheni 6,0 vakanssia ja sijaisten osalta 2,4 vakanssia. Lääkäreiden poissaolot olivat 29,2 vakanssia ja 3,7 vakanssin lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Peruspalveluliikelaitoksen poissaolojen määrä laski 6,1 % eli päivästä päivään. Sairauspoissaolopäivät vähenivät 8,4 % eli 872 kalenteripäivää edellisestä vuodesta. (Huom! tässä sairauspoissaolot on muutettu kokonaisiksi päiviksi). Näistä luvuista laskettu sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohti oli vuonna ,0 kalenteripäivää/hlö (edellisenä vuonna 17,5 päivää/hlö). Lakisääteisiä poissaolopäiviä kertyi , joka on vielä edellisen vuoden tasoa 15,8 % alhaisempi. Peruspalveluliikelaitoksen suurin poissaoloryhmä on vuosilomat päivää, joka on 41 % kaikista poissaoloista. Peruspalveluliikelaitos Poissaolot poissaoloryhmittäin v Muutos Vuosilomat ,0 % Sairauspoissaolot ,4 % Lakisääteiset ,8 % Muut poissaolot ,9 % Yhteensä ,1 % 31

32 Poissaolot ammattiluokittain, laskennallisina virkoina Erikoissairaanhoito Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 21,3 24,2 7,9 8,7 29,2 32,9 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 142,7 144,1 16,0 15,5 158,7 159,7 Hoitohenkilökunta, kouluaste 28,6 26,2 5,3 5,5 33,9 31,6 Tutkimushenkilökunta 15,2 15,7 0,8 1,0 16,0 16,6 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 18,4 20,1 1,7 2,8 20,1 22,9 Huoltohenkilökunta 5,1 6,5 0,4 0,4 5,5 6,9 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 12,4 12,6 0,7 1,0 13,1 13,5 Ravintohuolto 5,9 6,2 0,3 0,5 6,2 6,7 Yhteensä 249,6 255,6 33,1 35,5 282,7 290,8 Peruspalveluliikelaitos Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 4,8 5,1 0,0 0,3 4,8 5,4 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 37,7 39,0 4,0 3,5 41,7 42,6 Hoitohenkilökunta, kouluaste 75,2 85,1 10,4 11,1 85,6 96,2 Tutkimushenkilökunta 6,7 5,0 0,9 0,9 7,6 5,9 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 1,2 1,5 2,5 2,5 3,7 4,1 Huoltohenkilökunta 4,8 3,2 0,8 0,8 5,6 4,0 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 3,4 4,4 0,1 3,4 4,6 Ravintohuolto 1,1 1,1 0,1 0,0 1,2 1,1 Hoitosopimushenkilöt 0,1 0,5 0,0 0,1 0,5 Yhteensä 135,0 145,0 18,7 19,2 153,7 164,3 Peruspalveluliikelaitos Jytan poissaolot laskennallisiksi vakansseiksi muutettuna ovat vakinaisten osalta 135,0 ja sijaisten osalta 18,7. Poissaoloja oli 153,7 vakanssia, mikä on 1,4 vakanssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös määräaikaisen henkilöstön poissaolot vähenivät 0,6 vakanssia. Sairauspoissaolojen seuranta Kuntayhtymä seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Lisäksi sairauspoissaolojen syitä, diagnooseja ja oma ilmoitus sairauspoissaolojen ilmoitettuja oireita luokitellaan ja seurataan toimintayksiköittäin. Seuraavasta taulukoista ja alla olevasta kaaviosta näkee, miten sairauspoissaolot vaihtelevat kuukausittain ja vuosittain. Erikoissairaanhoidon sairauspoissaolopäivät vakiintuivat vuoden 2012 kesän jälkeiselle matalammalle kuukausitasolle. Syyskuun 1649 sairauspoissaolopäivää ja maaliskuun 1576 sairauspoissaolopäivää olivat vuoden suurimmat kuukausiarvot. Heinäkuun ja elokuun sairauspoissaolopäivien kuukausitasoja löytyi tästä 9 vuoden aikasarjasta luvuista ainoastaan vuoden 2005 kesältä. Vuoden 2014 sairauspoissaolojen kokonaismääräksi muodostui päivää, mikä on 4111 päivää vähemmän kuin vuonna 2012 ja 5015 pienempi kuin vuoden 2011 määrä. Kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite, keskimäärin enintään 15 kalenteripäivän sairauspoissaolojen määrästä työntekijää kohti, toteutui erikoissairaanhoidossa hienosti ja muodostui 12,7 kalenteripäiväksi henkilöä kohti. 32

33 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Peruspalveluliikelaitoksen sairauspoissaolopäiviä kertyi (edellisenä vuonna ). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 32 kalenteripäivää eli 0,3 %. Peruspalveluliikelaitos Jytassa maaliskuun sairauspoissaolopäivien määrä 1065 oli kuukausittaisista määristä suurin. Pienimmät kuukaudet olivat tammija helmikuu. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa töistä keskimäärin 16,0 kalenteripäivää. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli samalla tavalla laskettuna 17,7 pv/henkilö. Sairauspoissaolopäivien väheneminen 1,7 kalenteripäivällä henkilöä kohti kulkee oikeaan suuntaan. Matkaa kuntayhtymän valtuuston asettamaan tavoitteeseen, joka on enintään 15 sairauspoissaolopäivää/henkilö, on vielä hieman. Huomattavaa on kuitenkin, että peruspalveluliikelaitoksen toimiala on keskimäärin fyysisesti raskaampi kuin erikoissairaanhoito ja yhteiset tukipalvelut. JYTA Sairauspoissaolopäivät kuukausittain tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

34 Kuntayhtymässä on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli. Työnantajan edustaja eli esimies yhdessä työntekijän kanssa käyvät mallinnetun työhyvinvointikeskustelun, kun lyhyet sairauspoissaolot ovat toistuvia (kolmas oma ilmoitus -sairauspoissaolosta neljännesvuoden aikana) tai jos sairauspoissaoloja kertyy15 päivää neljännesvuosijaksolla. Kuntayhtymä pitää tärkeänä henkilöstön työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin edistämistä. Keskustelun tavoitteena on tukea työntekijän työssäjatkamista ja kehittää aktiivisesti työoloja. Työpanos Työpanokseen vaikuttavat vakanssien kokonaismäärä, vakanssien täyttöaste ja poissaolojen määrä. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakituisten ja sijaishenkilöstön työpanos oli yhteensä päivää, edellisenä vuonna päivää edellisenä vuotena päivää eli työpanos laski edellisestä vuodesta 9298 päivää eli -3,0 %. Vakansseiksi laskettu työpanos oli 866,8 vakanssia (ed. vuosi 850,1) eli 16,7 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työpanosprosentti kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti organisaation vakanssit ovat käytössä eli virat ja toimet ja sijaisuudet täytettyinä. Työpanoksen laskennassa on otettu huomioon siis kaikki poissaolot, kuten vuosilomat, koulutukset, sairauspoissaolot jne. Vuoden 2014 työpanosprosentti oli 95,1 eli 0,3 %-yksikköä suurempi kun edellisenä vuonna. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein työpanosprosentti oli kouluasteisella hoitohenkilökunnalla 113,1 %. Alhaisin työpanosprosentti oli lääkäreillä 69,2 % ja työpanosprosentti oli 0,7 %-yksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa erikoissairaanhoidon ammattiluokittainen työpanosprosentti suhteutettuna olemassa oleviin vakansseihin. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina Lääkärit 69,7 69,7 67,6 70,9 63,2 65,3 69,9 69,2 Hoitohk., amk/opistoaste 89,2 90,6 89,4 87,4 86,6 87,7 88,8 87,1 Hoitohk., kouluaste 101,9 108,4 110,4 101,9 97,8 109,8 107,1 113,1 Tutkimushk. 78,5 74,2 77,2 77,6 77,6 79,4 93,6 74,3 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 90,2 94,1 96,6 94,9 95,7 94,3 93,6 88,4 Huoltohk. 86,3 85,1 91,1 87,9 90,2 85,5 85,0 77,6 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 87,1 88,6 95,0 96,0 90,9 92,3 93,6 93,5 Ravintohuoltohk. 79,6 79,7 79,9 81,1 74,6 74,4 67,8 70,4 Kaikki yhteensä 94,6 95,7 96,2 94,6 92,9 94,6 94,8 95,1 34

35 Henkilöstökustannukset Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstömenot olivat ehrm-infon mukaan vuonna 2014 yhteensä 44,511 milj. euroa (laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,883milj. euroa eli 1,9 %). Palkkamenot olivat kaikkiaan 64,192 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2014 Erikoissairaanhoito v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 Lääkärit 7,877 8,057 8,898 9,283 10,331 11,214 10,493 Hoitohk, amk/opisto 15,577 19,137 19,659 20,067 20,984 20,097 20,493 Hoitohk, koulu 4,843 4,878 4,755 4,510 4,979 4,817 5,497 Tutkimushk. 1,560 1,788 1,992 2,069 2,308 2,158 1,997 Tutk. ja hoitoa avust. 2,735 2,829 2,739 2,807 2,812 2,743 2,371 Huoltohk. 0,744 1,273 1,277 1,280 1,283 1,293 0,811 Hallinto- ja tstohk. 1,581 2,021 2,140 2,272 2,273 2,386 2,238 Rav.huolto ja kantt. 0,759 1,144 1,117 1,026 1,050 0,687 0,620 Yhteensä 37,677 41,127 42,576 43,314 46,020 45,394 44,511 35

36 Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot vuonna 2014 olivat 18,798 milj. euroa (vuonna ,261 milj. euroa). Vuoteen 2014 verrattuna laskua oli 1,463 milj. euroa eli 7,2 %. Laskennallisine henkilöstösivukuluineen palkkamenot olivat erikoissairaanhoidon ja Jytan osalta yhteensä 77,136 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa on Jytan ammattiryhmittäiset palkkasummat vuosilta Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2014 Jyta v.2009 v v v v v Lääkärit 0,971 1,177 1,484 1,762 1,785 1,727 Hoitohk,amk/ opisto 3,723 4,199 4,600 4,787 5,022 4,379 Hoitohk, koulu 7,912 8,184 9,168 9,661 9,910 9,384 Tutkimushk. 0,697 0,746 0,576 0,513 0,518 0,633 Tutk. ja hoitoa avust. 0,832 1,039 1,110 1,472 1,527 1,153 Huoltohk. 0,420 0,452 0,455 0,522 0,545 0,741 Hallinto- ja tstohk. 0,720 0,721 0,732 0,819 0,784 0,616 Rav.huolto ja kantt. 0,126 0,127 0,129 0,137 0,133 0,128 Hoitosop.hlöt 0,079 0,053 0,055 0,038 0,038 Yhteensä 15,480 16,644 18,308 19,726 20,261 18,798 36

37 Erikoissairaanhoidon säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinta oli vuonna 2014 keskimäärin 27,47 euroa/tunti (ed. vuosi 27,03 euroa/tunti). Peruspalveluliikelaitoksessa säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinnaksi muodostui 22,19 euroa/tunti (ed. vuosi 21,88 euroa/tunti). KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskusi alkoi ja on voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti Poissaolokustannukset Kaikkien poissaolojen aiheuttamat kustannukset erikoissairaanhoidossa olivat vuonna 2014 kaikkiaan 6,491 milj. euroa. On huomattava, että tuossa on mukana myös sopimusten mukaiset vuosilomapalkat. Vuonna 2013 poissaoloista aiheutui 6,624 milj. euron kustannus, eli laskua oli 2,0 %. Kaikista lakisääteisistä poissaoloista ei aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, sillä mm. opintovapaat, hoitovapaa ja vuorotteluvapaat ovat palkattomia. Pitkät sairauspoissaolot ovat 2/3-palkkaisia 60 kalenteripäivän jälkeen ja palkattomia 120 kalenteripäivän jälkeen. Muut poissaolot -ryhmässä on paljon palkattomia poissaoloja. Poissaolokustannukset olivat 15,7 % palkkakustannuksista (edellisenä vuonna 14,6 %). 37

Tilinpäätöskertomus 2014

Tilinpäätöskertomus 2014 Tilinpäätöskertomus 2014 Hallitus hyväksynyt 30.3.2015 Valtuusto hyväksynyt 27.5.2015 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2014... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 1 KATSAUS VUOTEEN 2014... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2015

Tilinpäätöskertomus 2015 Tilinpäätöskertomus 2015 Hallitus hyväksynyt 21.3.2016 Valtuusto hyväksynyt SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN 2015... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 5 HALLITUS

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2013

Tilinpäätöskertomus 2013 Tilinpäätöskertomus 2013 Hallitus hyväksynyt 24.3.2014 Valtuusto hyväksynyt 26.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2013... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 1 KATSAUS VUOTEEN 2013... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2012

Tilinpäätöskertomus 2012 Tilinpäätöskertomus 2012 SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN 2012... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE...5 HALLITUS / STYRELSEN...6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN...6

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2011

Tilinpäätöskertomus 2011 Tilinpäätöskertomus 2011 Hallitus hyväksynyt 19.3.2012 Sisältö KATSAUS VUOTEEN 2011... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 Valtuusto / Fullmäktige... 5 Hallitus / Styrelsen... 6 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA K:\sairaala\Taloustoimisto\KPITO\raport\Talous kk-paketti.xls/5.6.2009 KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2009 2009 2008 % SUORITTEET

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2011

Tilinpäätöskertomus 2011 Tilinpäätöskertomus 2011 Hallitus hyväksynyt 19.3.2012 Valtuusto hyväksynyt 28.5.2012 Sisältö KATSAUS VUOTEEN 2011... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 Valtuusto / Fullmäktige... 5

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2010

Tilinpäätöskertomus 2010 Tilinpäätöskertomus 2010 Sisältö TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2010... 1 KATSAUS VUOTEEN 2010... 5 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 6 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 6 HALLITUS / STYRELSEN... 7 TARKASTUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 2014

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 214 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TOIMINNAN KEHITYS TAMMI-HUHTIKUUSSA 214 1 Somaattinen erikoisairaanhoito 2 Leikkaustoiminta 2 Psykiatrinen hoito

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Raision kaupunki Tilintarkastus 2015 TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Liite Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokuntaan 8.12.2015 asia nro 3. Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen talousarvion käyttösuunnitelma 2016

Liite Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokuntaan 8.12.2015 asia nro 3. Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen talousarvion käyttösuunnitelma 2016 Liite Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokuntaan 8.12.2015 asia nro 3. Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen talousarvion käyttösuunnitelma 2016 Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta 8.12.2015 Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot