Rönsy. Eurooppa. Nyt. Luonto kiittää turistia? Ekomatkailun monet mutkat. Vihreät vaalilupaukset Emma Kari ja Touko Aalto. #1 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rönsy. Eurooppa. Nyt. Luonto kiittää turistia? Ekomatkailun monet mutkat. Vihreät vaalilupaukset Emma Kari ja Touko Aalto. #1 2009"

Transkriptio

1 04 06 Luonto kiittää turistia? Ekomatkailun monet mutkat. Vihreät vaalilupaukset Emma Kari ja Touko Aalto. Rönsy vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto vino Eurooppa. # Nyt. 10 Homo ei saa luovuttaa. 11 Pingviinille oikeutta. 13 Reilua futista.

2 tässä rönsyssä Vihdoin hän on vapaa! 4 Eurooppa ekomatkailu rajat rail baltica 6 Eurooppa nuoret vihreät eurovaaliehdokkaat tekijänoikeudet 8 Eurooppa nuoret eu:ssa Vitun hippipingviini. Vallatkaa katu! Olet punavihreä feministi? Tosi kiva. 10 Änyyteenyt 12 Änyyteenyt 13 Vinossa 14 Rennot verenluovutus talonvaltaus mielenosoitusväkivalta yliopistolaki reilun kaupan jalkapallot ekoleiri venäjällä vino vastaa toivomukset annille vapaa tila vinon jäsenjärjestöt arhippa & homojen adoptio-oikeus vihreä grillaus ilta-rönsy arvostelut keskari Ekomerkki ei välttämättä tarkoita, että toimittaisiin ohjeiden mukaan. Tuovatko kamerat ja vartijat todella turvallisuutta? Sateenkaarisoturit ovat unohtaneet, ettei heidän petileikeistään synny lapsia. Kyllä! Haluan luoda ja toteuttaa vaihtoehtoja. Pallosta ja sen asukeista on pidettävä huolta. Liityn Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton jäseneksi. Liityn jäseneksi verkossa (www.vino.fi/liity.php). Minun ei tarvitse postittaa tätä kirjettä. Haluan liittyä vain ViNOon. En halua liittyä Vihreän liiton jäseneksi enkä saada jäsenetuna Vihreää lankaa. Jäsenmaksu on valintasi mukaan 25 tai 10 euroa. ViNOn jäsenet saavat jäsenetuna Rönsyn tilauksen. Jos liityt samalla puolueeseen, saat vuoden loppuun asti samalla maksulla myös Vihreän Langan. Nimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Puhelinnumero Syntymävuosi Vastaanottaja maksaa postimaksun Vihreä liitto rp vastauslähetys tunnus Helsinki 2 Rönsy

3 pääkirjoitus Missä kuljemme kerran? luin äskettäin kjell westön romaanin Missä kuljimme kerran. Kirjan alkumetreillä kuvaillaan elävästi 1900-luvun alun Helsinkiä ja sen erilaisia asukkaita: tataareja, juutalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä sekä tietysti suomalaisia. Jo tuolloin niin riidat kuin ystävälliset keskustelut käytiin monilla kielillä. Eri kulttuurien elämäntavat ja uskomukset kohtasivat ja synnyttivät toisiinsa sulautuessaan uutta. Sama koskee tämän päivän Suomea. Ihmiset luovat arkisilla toimillaan ja keskusteluillaan uutta, värikästä ja eloisaa kulttuuria. Se ei aina ole helppoa. Moni keskustelumahdollisuus jää ennakkoluulojen ja yleistysten jalkoihin. Eilen lähikauppani jonossa kuulin suomalaisasiakkaan nimittelevän etuilevaa poikaa neekeriksi. Poika ei osannut suomea, mutta tuon sanan hän ymmärsi. Keskustelu tyrehtyi siihen. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin hetkellisiä, ennakkoluuloista kumpuavia tilanteita. Suurimman osan arjestamme elämme täällä sovussa. Joiltain se jää huomaamatta. Kokoomuslainen eurovaaliehdokas nimesi äskettäin maahanmuuttajat sossupummeiksi. Tšekkiläinen oikeistopuolue taas täyttää vaalikampanjansa jo valmiiksi huonossa asemassa olevien romanien solvaamisella. Näihin ilmiöihin törmätessäni en voi kuin ajatella, että oikeistopopulistien yleistyksistä puuttuu kaikki ymmärrys jokapäiväistä elämää kohtaan. Jos ihmiset kykenivät selvittämään riitansa ja elämään rinnakkain sata vuotta sitten, tulisi sen onnistua myös 2000-luvulla. Ei se ongelmatonta ole, mutta sellaista elämä on, joten ymmärretään yksilöitä ja jätetään yleistykset tylsämielisille. Näin vaalien alla on syytä pohtia, millaisessa Euroopassa me kerran tulemme kulkemaan. juuso Rönsy # julkaisija Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Fredrikinkatu 33 A Helsinki päätoimittaja Juuso Janhunen mainosmyynti Heidi Meriläinen taitto Markus Koljonen, Matti Vahtera kirjoittajat Fatim Diarra, Reija Eerola, Ilmari Jauhiainen, Aleksi Kallius, Reetta Kemppi, Lotta Kortteinen, Visa Kurki, Heidi Meriläinen, Antti Miettunen, Vilma Niskala, Erkki Perälä, Saija Räsänen, Heikki Sairanen, Sini Terävä, Mona Turpeinen, Juhana Venäläinen, Mikko Vesa kuvat Pasi Huttunen, Pauliina Kaasinen, Jonna Koivumäki, Antti Kyrö, Emmi Lemström, Jaakko Suomalainen painopaikka Art-Print Oy/Kokkola kannen kuva Jaakko Suomalainen Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO on Vihreiden valtakunnallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. Sillä oli vuoden 2009 toukokuussa 19 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Osallistu Rönsyn kehittämiseen! Anna palautetta Rönsystä. Kehut, haukut, mielipidekirjoitukset ja kysymykset ViNO vastaa -palstalle ovat tervetulleita sähköpostiosoitteeseen Rönsy tarvitsee myös uusia tekijöitä. Jos olet kiinnostunut valokuvaamisesta, kirjoittamisesta tai kuvittamisesta, tai jos sinulla on juttuideoita, olet tervetullut Rönsyn toimituskuntaan. Voit myös liittyä lehtityöryhmään, jolloin pääset mukaan suunnittelemaan lehden teemoja ja tulevaisuutta. Ilmoittaudu mukaan: kuvitus jaakko suomalainen Terveisiä päättäjiltä Turkki on murha! EUn laajentuminen itään, kaakkoon ja etelään on pysäytettävä. Ainoastaan luovutettu Karjala voidaan enää EUhun liittää. Freddy Van Wonterghemin (ps) eurovaalikampanjan 5. teesi Vanha on hyvä. Esa Lahtela (sd), eduskunnan keskustelu homo- ja lesboparien perheen sisäisestä adoptiosta Suomen on saatava itse päättää, kuinka monta maahanmuuttajaa, sutta, tai muuta petoeläintä meillä on. Freddy Van Wonterghemin (ps) eurovaalikampanjan 7. teesi Voi olla,että lakiuudistuksen vastustajien joukossa on antaumuksellisia anarkisteja, joiden yhteiskuntakäsitykseen eivät kuulu tällaiset järjestystä ylläpitävät instituutiot. Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen yliopistolain uudistukseen kohdistuneesta kritiikistä, Karjalainen Kielessä sanoilla on tietty, vakiintunut vastine. Pöytä on pöytä, tuoli on tuoli jne. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Lauri Oinonen (kesk), eduskunnan lähetekeskustelu sukupuolineutraalin avioliiton mahdollistavasta laista Tuulivoima on yhtä kestävä tapa tuottaa energiaa, kuin janoisen sammuttaa janonsa merivettä juomalla. Heikki Autto (kok) blogissaan I den mänskliga rättigheternas namn gör advokaterna livet svårt för polisbefälen. Våra förmän ska se till att vi använder alla tvångsmedel som lagstiftaren avsett för att göra livet svårt för brottslingarna. Rikoskomisario Risto Nyholm, poliisin laittoman aktivismin seurantaryhmän entinen johtaja, hbl Jos me haluamme pitää huolta siitä, että me saavutamme kaikki kuolemattomuuden, niin silloin siinä tulee esille muutama tämmöinen talouden käsite, kuten nyt esimerkiksi kasvavat rajakustannukset. Erkki Virtanen (vas), eduskunnan lähetekeskustelu laista tartuntatautilain muuttamiseksi Rönsy

4 eurooppa Ekomatkailu vaatii reissaajalta tarkkuutta Matkailu on yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoista mutta myös suurimmista ympäristönkuormittajista. Ulkomaanmatkoja tehdään koko maailmassa jo 800 miljoonaa vuosittain. On ennustettu, että määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. EU:n ja sen kansalaisten haasteena on edistää kestävää eurooppalaista matkailua ja tasapainottaa turismista syntyvää ympäristötaakkaa. Pelkät direktiivit eivät riitä kuvitus jonna koivumäki Turistien tuomat rahavirrat ovat ratkaisevan tärkeitä joidenkin EU:n jäsenvaltioiden taloudelle. Erityisen merkittäviä ne ovat maissa, joissa on massaturismikohteita. Esimerkiksi Kreikan bruttokansantuotteesta yli 4 prosenttia tulee pelkästään matkailupalveluista. Eurooppalainen ympäristöpolitiikka ajaa matkailun kestävää kehitystä direktiiveillä ja ympäristönsuojeluhankkeilla. Vaikka direktiiveillä pyritään parantamaan toimintaa erityisesti kehit- Eurooppa valikoi kulkijansa Schengenin sopimuksen on allekirjoittanut 26 Euroopan maata: Norja, Islanti, Sveitsi ja kaikki EU-maat, paitsi Iso-Britannia ja Irlanti. Sopimus säätelee ihmisten liikkuvuutta sopijamaiden rajojen yli. Sen ansiosta Euroopan sisäinen matkustaminen on helppoa. Mahdollisista ongelmista selviää usein pelkällä tuurilla tai hyvillä puhelahjoilla, kun taas Euroopan ulkopuolelta tulevat matkustajat joutuvat alistumaan valtavalle määrälle byrokratiaa. tymättömimmissä matkailukohteissa, on ympäristön tila monin paikoin huono varsinkin Etelä-Euroopassa. Matkailun hyödyt ja haitat on mahdollista jakaa paljon nykyistä oikeudenmukaisemmin, mikä tarkoittaa sekä taloudellisten, eettisten että ympäristönsuojelullisten näkökulmien huomioimista. Ekologisen turismin suosio on nousussa ja luonnon kokemista korostetaan samalla kun tuetaan luonnonsuojelua ja painotetaan sosiaalista vastuuntuntoisuutta. Tästä huolimatta EU-maiden oman lainsäädännön ja ekologisten matkailutuotteiden Saksalais-turkkilaista paperisotaa Matkailun hyödyt ja haitat on mahdollista jakaa oikeudenmukaisemmin. Turkkilainen Muharrem Askin päätti viime syksynä lähteä Saksaan kielikurssille. Jotta turkkilaiset pääsevät matkustamaan Schengen-alueelle, heidän pitää hankkia viisumi, jota varten tarvitaan lukuisia asiakirjoja eri virastoista. Olin hankkinut tarvittavat liitteet viisumihakemusta varten, mutta Saksan konsulaatti pyysi lisää asiakirjoja. Seuraavaksi minua pyydettiin avaamaan uusi tili Saksaan ja laittamaan sinne rahaa matkaani varten. Sain kahdeksan viikkoa aikaa toimittaa heille asiakirjat tästä tilistä, muuten viisumihakemus hylättäisiin automaattisesti, Askin muistelee. Viisumin hakijalla on kaksi tapaa osoittaa varallisuutensa. Ensimmäinen keino on esittää sitoumus, jossa on notaarin ja huoltajan allekirjoitus, jolloin he lähettävät rahaa matkakuluihin. Toinen tapa on luoda tili Saksaan ja laittaa tilille rahaa matkaa varten. Valitsin ensimmäisen tavan nopeuttaakseni hakemuksen käsittelyä. Silti jouduin tekemään myös tilin Saksaan. Tämän takia paperien käsittelyyn meni odotettua enemmän aikaa, enkä enää ehtinyt kurssille. Siinä jäi väliin hieno mahdollisuus oppia saksaa käytännössä. tarjonnassa on vielä paljon kehitettävää. Yksi haasteista varsinkin Euroopan matkailun kehittämisessä on ekologisten turismipalveluiden vähäinen saatavuus ja tunnettuus. Kansainvälistä yhteistyötä kestävän matkailun edistämisessä on vähän ja ongelmana on, ettei tietoa kestävää kehitystä tukevista matkanjärjestäjistä, matkakohteista sekä majoitusja ravitsemuspalveluista ole keskitetty. Suurin vastuu ekologisesta matkailusta jää näin kuluttajalle. Passitta rajan yli Helsinkiläinen Mike Pohjola oli matkalla kohti Norjaa, kun huomasi lentokentällä, että hänen passinsa oli unohtunut kotiin. Hymyilin Finnairin tiskillä olevalle naiselle ja selitin tilanteen. Hän sanoi, että ei hätää, ajokorttikin kelpaa. Mukanani ei kuitenkaan ollut ajokorttia tai muuta laillista henkkaria. Lähin sellaiselta näyttävä oli opiskelijakortti, jota ei kuitenkaan myönnä valtio vaan ylioppilaskunta, Pohjola kertoo. Schengen-alueella matkustavien on tarvittaessa kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa viranomaisille. Miken Paluumatkalla norjalainen lentokenttähenkilöstö harkitsi asiaa uudestaan. Kaikki onnistui sielläkin yllättävän helposti. Puhuin lentokentällä Finnairin oslolaisen edustajan kanssa ennen check-inin aukeamista ja hän soitti esimiehelleen sekä lopulta Suomen maahanmuuttoviranomaisille, jotka antoivat luvan päästää minut matkaan. Pelkäsin koko ajan, että joku turvatarkastaja käräyttäisi minut, mutta mitään vaikeuksia ei tullut. vilma niskala Matkailja vaikuttaa valinnoillaan Matkalla voi suosia ekologisuutta valitsemalla sosiaalisesti kestäviä lomavaihtoehtoja ja varmistamalla, että matka hyödyttää suuryhtiöiden sijasta paikallisia palveluntarjoajia. Luonnonpuistot, lähi- ja luomuruokapalvelut ja joukkoliikenteen käyttäminen ovat esimerkkejä ympäristön huomioivasta matkailusta. Kuluttajajoukkojen ratkaisut matkailutuotteita ostettaessa vaikuttavat lopulta enemmän lomakohteen kehitykseen kuin säännökset ja direktiivit. Kotimaassa tietoa ympäristöystävällisestä matkailusta saa kuluttajavirastosta ja esimerkiksi Suomen luomumatkailuyhdistyksestä. Reissaaja voi myös huomioida ympäristöä käyttämällä ekomerkittyjä turismipalveluja. Ekomerkkejä on Euroopassa kymmenen ja ne myöntää EU:n alainen järjestö VISIT (Voluntary Initiative for Sustainability in Tourism). Ekomerkeissä määritellään perusstandardit ja ympäristölaatu matkakohteille ja palveluille. Nämä kohteet ovat esimerkillisiä veden ja energian kulutuksessa sekä jätteenkäsittelyssä. Eurooppaan suuntaava reppureissaaja tunnistaa kestävän kehityksen periaatteita noudattavan nuorisohostellin merkinnästä, jossa on EU-kukka. Silmät kannattaa kuitenkin pitää auki. Moni matkakohde ja palveluntarjoaja on voinut saada paikallisilta viranomaisilta jonkin ekomerkin, mutta se ei välttämättä tarkoita, että toimittaisiin standardien mukaisesti. Useissa maissa merkkien valvonta ja myöntämisperusteet eivät täytä kansainvälisiä kestävän kehityksen ja ekomatkailun säännöksiä. Täyden varmuuden matkakohteen ympäristöystävällisyydestä saa vasta paikan päällä havainnoimalla, mutta onneksi internetin aikakaudella matkaaja voi aina tutustua muiden kokemuksiin esimerkiksi keskustelupalstoilla ja erilaisissa verkkoyhteisöissä. mona turpeinen 4 Rönsy

5 eurooppa Rail Baltica vie yöjunalla Varsovaan Junamatkustamisen Baltian halki Keski- Eurooppaan ei tarvitse olla pelkkä unelma. Nopean raideyhteyden rakentaminen Tallinnasta Varsovaan on noussut Vihreiden eurovaaliteemaksi. Kahdeksalle matkustajalle tarkoitettu vaunuosasto huojuu tasaisesti puolelta toiselle junan suunnatessa Tallinnasta kohti Liettuan etelärajaa. Ohi kiitävät neuvostoaikana rakennettujen maalaistalojen ränsistyneet rivistöt. Ikkunoiden läpi voi tiirailla Baltian arkea lypsylehmineen, vastapestyine pyykkeineen ja ratapenkalla sätkää imevine teineineen. Puolan ja Liettuan välisellä rataosuudella junamatkustajien passit leimaa konemaisesti koppalakkinen ja hymytön nuorimies jäänne ajalta, jolloin esiriput olivat vielä rautaa. Matkustin Rahoittajasta ei ole tietoa. ensimmäistä kertaa junalla Tallinnasta Varsovaan vuonna Toistaiseksi tuo matka on jäänyt myös viimeiseksi. Suoraa junayhteyttä Tallinnasta Varsovaan ei ole ollut enää vuosikausiin. Perävalotkaan eivät enää loista ViNO on ottanut yhdeksi eurovaaliteesikseen nopean raideyhteyden rakentamisen Baltian maiden halki Keski-Eurooppaan. Teesi ei ole haihattelua. Suunnitelmia Baltian pohjois-eteläsuunnassa halkovan pikarautatien, Rail Baltican, rakentamisesta on jo tehty. Myös tarve junaradalle on ilmeinen. Baltian läpi ei kulje suoraa rautatieyhteyttä, eikä edes Virosta Latviaan pääse junalla rataverkon huonokuntoisuuden vuoksi. Tilanne on pysynyt samanlaisena jo vuosia. Nopean junayhteyden avaaminen Tallinnasta Varsovaan vaatii kuitenkin mittavia rakennustöitä, paljon rahaa ja poliittista tahtoa. Rahasta on pulaa, mutta tahtoa ainakin löytyy, jos ViNO:n puheenjohtaja Erkki Perälää on uskominen. Nykyisin moni potee huonoa omaatuntoa siitä, että joutuu lentämään Suomesta Keski-Eurooppaan. Suhteessa muihin tarjolla oleviin kulkumuotoihin lentäminen on kuitenkin helppoa ja halpaa. Tarve ekologisemmalle matkustusvaihtoehdolle on selvä, koska esimerkiksi nuoret matkustavat paljon. Matka Frankfurtiin kesti kaksi päivää Rail Baltican vankimmat kannattajat ovat perustaneet Facebookyhteisöpalveluun oman ryhmänsä tiedon ja mielipiteiden vaihtoa varten. Toukokuun puoliväliin mennessä Facebook-ryhmään oli liittynyt miltei 1200 jäsentä. Hyvän ratayhteyden saaminen Baltian maiden ja Puolan välille on erittäin tärkeää. Viime vuonna vietin 11 tuntia bussissa matkalla Varsovasta Vilnaan. Matka oli pitkä ja epämiellyttävä, puolalainen Helena Mlejova kirjoittaa Facebookissa. Myös Perälän kokemukset bussimatkustamisesta Baltian halki mukailevat Facebook-ryhmän kauhutarinoita pitkistä matkustusajoista. Matkustimme viime vuonna Euroopan vihreiden kesäyliopistoon Frankfurt an der Oderiin bussilla. Matka kesti kaksi vuorokautta ja jossain vaiheessa tuli mieleen, että olisi kiva, jos saman matkan voisi tehdä junalla. Uuden radan kustannukset miljardeja Yksinomaan matkustusmukavuuden parantamisella Rail Baltican toteuttamista on vaikea perustella. Hyötyjä on löydettävissä kuitenkin myös muualta. Esimerkiksi Baltian halki kulkevan rahtiliikenteen siirtyminen kumipyöriltä kiskoille parantaisi liikenneturvallisuutta alueen kapeilla teillä. Rahdin kuljettaminen rautateitse vähentäisi öljynkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Toimivat junayhteydet voisivat piristää myös alueen matkailua. Rail Baltican pikaisen toteutumisen esteenä ovat kuitenkin ratayhteyden huippukalliit rakentamiskustannukset ja poliittisen uskalluksen puute. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 3,2 miljardia euroa, eikä lopullisesta rahoittajasta ole vielä tietoa. Hieman halvemmalla päästäisiin, jos tyydyttäisiin korjaamaan vanhaa ratayhteyttä. Riippumatta siitä, kuinka paljon radan rakentamistyöt maksavat tai kuka ne rahoittaa, hanke valmistuu aikaisintaan ensi vuosikymmenen lopussa jos päätös Rail Baltican toteuttamisesta tehdään nyt. mikko vesa Tunneli, lautta vai Pietarin kautta? Rail Baltica on yksi EU:n kuudesta eurooppalaisesta prioriteettiväylähankkeesta. Radan on tarkoitus valmistua vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen hinnaksi on arvioitu 3,2 miljardia euroa. Suomen ja Viron välille on ehdotettu sekä tunneli- että junalauttayhteyttä. Helsingin ja Tallinnan kaupunginjohtajat allekirjoittivat vuonna 2008 sopimuksen kaupunkien välisen junatunnelin selvitystyön aloittamisesta. Vihreät kannattavat kaupunkien välille aluksi lauttayhteyttä, joka korvataan myöhemmin tunnelilla. Suoran Helsinki Tallinna -yhteyden tilalle on ehdotettu myös Helsinki Pietari Tallinna -yhteyden kehittämistä. juuso janhunen kuvitus jaakko suomalainen 5 Rönsy

6 eurooppa Viherretään Eurooppa! Vallataan valta! Paremman Euroopan etsijät ViNO on valinnut kesäkuun 7. päivä käytäviin europarlamenttivaaleihin kärkiehdokkaikseen jyväskyläläisen Touko Aallon ja helsinkiläisen Emma Karin. Ehdokkaat toivovat avoimempaa, tasa-arvoisempaa ja vihreällä diilillä ravittua Eurooppaa. Vihertaloudella tulevaisuuteen Perinteisen ympäristönsuojelun ja ekokuluttajuuden rinnalle ovat vihreän liikkeen keskuudessa nousseet yhä selkeämmin rakenteellisten- ja taloudellisten ekotekojen vaatimukset. Etenkin Green New Deal, ajatus talouden elvyttämisestä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta ekoteollisuuteen ja ympäristöystävälliseen energiatuotantoon sijoittamalla on otettu avosylin vastaan. Esimerkiksi Euroopan Vihreät vaativat viiden miljardin euron investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan seuraavan viiden vuoden aikana. Niillä halutaan luoda Eurooppaan viisi miljoonaa viherkaulustyöpaikkaa. Myös ViNOn nuoret ehdokkaat vannovat vihreän diilin nimiin. Touko Aallon mukaan EU:n talouden elvyttämiseen kohdentamia varoja tulisi osoittaa vihreälle sektorille ja vihrekaulustyöpaikkojen luomiseen. Lisäksi hän haluaisia EU:n budjetointiin ja jäsenmaiden verotukseen lisää vihreyttä. Budjetoinnissa pitäisi tapahtua muutos maatalouspolitiikan tukemisesta vihreän sektorin kehittämiseen. EU:n laajuisella hiilidioksidiverolla voitaisiin ohjata verotuksen painopistettä työn verotuksesta energiaverotukseen, Aalto toteaa. Emma Kari näkee vihreässä diilissä mahdollisuuden EU-alueen työllisyyden ja taloudellisen vakauden lisäämiseen. EU:lta hän vaatii rohkeampaa uudistumista. Talouskasvun ja uusien työpaikkojen pitää perustua ympäristöystävälliselle teknologialla ja hankkeille. Vanhaan teknologiaan nojaaminen ei luo kestävää kehitystä eikä todellisia menestysmahdollisuuksia. Tulevaisuudessa ei menestytä rakentamalla ydinvoimaa ja moottoriteitä, Kari sanoo. Vapaata koulutusta ja avoimia rajoja Molemmat ehdokkaat ovat yliopisto-opiskelijoita, Emma Kari opiskelee ympäristönsuojelutiedettä ja sosiaalipolitiikkaa Helsingissä, Touko Aalto valtio-oppia ja kehitysmaatutkimusta sekä tusinaa sivuainetta Jyväskylässä. Koulutuspolitiikassa molemmat ehdokkaat korostavat opiskelun maksuttomuuden tärkeyttä ja sitä, että korkeakouluista valmistuvat heijastavat koko väestön monimuotoisuutta. Ehdokkaiden mielestä Suomella on europarlamentissa oltava vahva näkemys siitä, millaista koulutusjärjestelmää Eurooppaan luodaan. Suomen roolina on puolustaa maksuttoman koulutuksen ja sivistysyliopiston merkitystä, Touko Aalto linjaa. Emma Kari peräänkuuluttaa poliitikoiden lisäksi opiskelijaliikkeeltä rohkeampaa asennatta. Suomessa ollaan liian usein siilipuolustuksessa muualta tulevien näkemysten edessä. Meidän pitäisi ajaa rohkeasti pohjoismaista koulutusmallia muualla Euroopassa. Koulutuspoliittisten näkemysten lisäksi ehdokkaita Nuori voi pärjätä parlamentissa aktiivisuudella ja asiantuntemuksella. yhdistää vahva halu kehittää Euroopasta tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi naisia ja vähemmistöjä kohtaan. Myös maahanmuuttokysymyksissä molempien lähtökohtana on ihmisoikeuksien ja liikkumisvapauden turvaaminen. Emma Karin puheessa korostuu EU:n merkitys jäsenmaiden erilaisten maahanmuuttopolitiikkojen tasapuolistamisesta. EU:n pitää pyrkiä luomaan yhteisesti koordinoitua ja liberaalimpaan maahanmuuttopolitiikkaa. Meidän tulee myöntää, että ihmiset köyhemmistä maista pyrkivät tänne joka tapauksessa, joten rajojen sulkeminen ei ratkaise ongelmaa, Kari toteaa, mutta myöntää että kyse on monimutkaisesta ilmiöstä. Sosiaalinen epätasa-arvo, työttömyys ja rasismi vaativat paljon toimia. Ensimmäinen askel on myöntää Eurooppaan jo tulleille maahanmuuttajille samat oikeudet kuin muillakin Unionin alueen asukkailla. Touko Aalto korostaa työperäisen maahanmuuton tarvetta ja maahanmuuttajien osaamisen parempaa hyödyntämistä, mutta huomauttaa, että loppujen lopuksi maahanmuuton tulisi olla yksilön vapaa valinta. Lähtökohdaksi on otettava inhimillisyys. Jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä parempaa toimeentuloa ja turvaa oman maansa rajojen ulkopuolelta. Laillisten maahantuloreittien puute ja tiukat rajoitukset lisäävät laittomien siirtolaisten hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, Aalto pohtii. 6 Rönsy

7 eurooppa Kyllä ne lobbarit pitäisi saada helvettiin sieltä. Vihreä vahinko ja Jyväskylän työmyyrä Ehdokkaiden taustat ovat vahvasti järjestökentässä. Emma Kari innoistui yhteiskunnallisesta toiminnasta 90-luvun turkistarhaiskuja ja niitä seurannutta mediakohua todistaessaan. Eläin- ja ihmisoikeusjärjestöjen ja ympäristöprojektien kautta hän päätyi lopulta Vihreisiin. Tosin omien sanojensa mukaan vahingossa. Menin ensimmäisenä ylipistovuotenani kokoukseen, jossa oli poikkeuksellisen mukava ja kanssani samanhenkinen porukka. Meininki oli hauska ja innostava. Vasta puolivälissä tajusin olevani ylioppilaskunnan vihreiden kokouksessa. Se oli puhdas vahinko, Emma Kari nauraa. Hyvin pian tuon kokouksen jälkeen Kari oli jo mukana ViNOn toiminnassa, mutta vasta viime syksyn kunnallisvaaliehdokkuuden myötä hän liittyi puolueen jäseneksi. Vaalit olivat menestys ja Emma Karista tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu. Myös Touko Aalto valittiin viime syksyn vaaleissa kaupunginvaltuustoon Jyväskylässä. Aikaisemmin kansalaisjärjestöissä toiminut Aalto lähti vihreään toimintaan opiskelijapolitiikan kautta vuonna 2007 ja on nopeasti kerännyt toukotöillään Jyväskylän seudulla itselleen laajan tukijoukon. Aalto onkin tällä hetkellä uppounut poliittiseen toimintaan kaikella tarmollaan. Tällä hetkellä en tee mitään muuta kuin politiikkaa ja järjestötyötä. Jos olisi aikaa, niin urheilisin, kuuntelisin musiikkia ja lukisin tai vain hengailisin enemmän, aiemmin muun muassa jääkiekkoa ja salibandya aktiivisesti harrastanut ehdokas tuumaa. Myös Emma Karin elämässä politiikka täyttää työn ohella vapaa-ajan. Hän sanoo kaveripiirinsä olevan niin politisoitunut, että keskustelut kääntyvät aina yhteiskuntaan. Ympäristönsuojelun lisäksi erityisesti tasa-arvokysymykset puhututtavat. Tasa-arvoa ja avoimuutta parlamenttiin Euroopan parlamentti on hyvin pitkälti keski-ikäisten miesten temmellyskenttä. Molemmat ehdokkaat kuitenkin uskovat, että nuori voi pärjätä parlamentissa aktiivisuudella ja asiantuntemuksella. Emma Kari tosin epäilee, että nuori nainen saattaa joutua tekemään tuplasti enemmän kuin keski-ikäinen mies saadakseen viestinsä läpi, mutta luottaa silti taitoihinsa. Loppujen lopuksi verkostoituminen ja sosiaalinen taitavuus ratkaisevat yhdessä asiaosaamisen kanssa. Samoilla linjoilla on Touko Aalto. Sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoa voi vahvistaa äänestämällä asiantuntevia ja osaavia nuoria, jotka voivat omilla näytöillään rikkoa poliittiset lasikatot. Tasa-arvon lisäämisen ohella ehdokkaat haluavat tuoda päätöksentekoon avoimuutta. Emma Kari haluaisi tuoda meppien äänestyskäyttäytymistä enemmän kansalaisten tietoisuuteen. Touko Aalto korostaa, että parlamentissa toimivien lobbaajien toimintaan pitäisi puuttua tiukemmin ja kehuu Satu Hassin esittämiä lobbarirekisteriä ja lobbareiden jäähykautta tärkeiksi EU-politiikan kehityksen kannalta. Emma Karin näkemys lobbareista kruunaa ehdokkaiden haastattelun. Kyllä ne lobbarit pitäisi saada helvettiin sieltä, hän täräyttää. juuso janhunen Touko Aalto syntynyt 1984, Savonlinnassa. asuu Jyväskylässä, kerrostalokaksiossa avopuoliso Johannan ja jumalsukuisen Wilma Afrodite I kanssa. tulevaisuudessa Toimin politiikan parissa, sillä se on intohimoni, elämäntapani ja harrastukseni. jos olisin fiktiivinen hahmo, olisin Jyrki Kasvi. suosikkisitaatti Olkaa realisteja, vaatikaa mahdotonta. inhoaa Kynsiviilaa ja ydinvoimaa. Tekijän- vai tuotantoyhtiön oikeudet? Tänä vuonna kuka tahansa voi vihdoin laillisesti laittaa Kippari-Kalle-sarjakuvia kotisivuillensa. Hahmon luoneen Elzie Segarin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta, minkä jälkeen tekijänoikeuksien suoja-aika lakkaa ja pinaattia hotkivan sankarin seikkailut ovat vapaasti hyödynnettävissä. Ennen suoja-ajan päättymistä teosta ei saa ilman lupaa esittää julkisesti eikä levittää. Ajat viivästyttävät etenkin elokuvien siirtymistä vapaaseen jakeluun, sillä niiden tekemiseen osallistuu yleensä useampia henkilöitä. Ensimmäisen Mikki Hiiri -piirretyn tekijät kuolivat vasta kaksikymmentä vuotta sitten, joten Mikin 1920-luvulla tehtyjä seikkailuja voi laittaa esimerkiksi kotisivuille pyörimään vasta 2050-luvulla jollei jokin lainmuutos ennätä pidentämään suoja-aikoja. Aiemmin tekijänoikeuksien suoja-aika oli Suomessa 50 vuotta luvulla eu-maat yhtenäistivät tekijänoikeuslinjansa ja siirtyivät 70 vuoden suoja-aikaan. Suurin osa muuta maailmaa on seurannut eu:n esimerkkiä. Esimerkiksi Afganistanissa virallisia suoja-aikoja ei vielä vähän aikaa sitten tunnettu. Yksi maan miehittäneiden amerikkalaisten suurimmista huolista on kuitenkin ollut laatia maalle ajantasainen tekijänoikeuslaki. 230 Emma Kari syntynyt 1983, Espoossa. asuu Helsingin Sörnäisissä kuuman nuoren feministimiehen kanssa. tulevaisuudessa Parantaa maailmaa pää höyryten. jos olisin fiktiivinen hahmo, olisin Ronja Ryövärintytär. suosikkisitaatti Noin siinä käy, kun tahtoo omistaa Nuuskamuikkunen inhoaa Pyörätielle parkkeerattuja autoja. 222 Pitkistä suoja-ajoista hyötyvät eniten tuotantoyhtiöt, jotka mielellään tekevät teoksilla voittoa vielä kauan tekijöiden kuoleman jälkeen. Suoja-aikojen alkuperäisenä ajatuksena lienee ollut taiteilijan jälkeläisten auttaminen, mutta nykyään yhtiöt pyrkivät usein saamaan tekijänoikeudet haltuunsa jopa ennen tekijän kuolemaa. Elokuva-alalla on yleisenä tapana, että tekijät joutuvat allekirjoittamaan sopimuksen, joka antaa elokuvan levityksestä saadut ansiot tuotantoyhtiölle. Tietokoneohjelmista taas on Suomessakin lakiin kirjattu, että työsuhde siirtää automaattisesti tekijänoikeudet ohjelman laatijalta työnantajalle. Kulttuuriministeriö on ehdottanut, että samaa käytäntöä sovellettaisiin kaikenlaisiin työsuhteisiin. Käytännössä tästä seuraisi, että jos työntekijän kotisivut olisivat työnantajan palvelimella ja ne haluttaisiin julkaista painettuna, työnantaja voisi vaatia tuloja sivujen painetusta versiosta itselleen. Kuluttajille on onneksi suotu muutamia oikeuksia, joita tuotantoyhtiöt eivät ole keksineet säännöstellä. Vielä on lupa kopioida yksityiseen käyttöön mitä tahansa laillisesti julkaistuja painotuotteita ja musiikki- tai elokuvateoksia, kunhan ei levitä kopioita eteenpäin. ilmari jauhiainen Kippari-Kalle on viimeinkin vapaa, mutta vain EU:n alueella. 7 Rönsy

8 eurooppa NUORET Euroopan rakentajina Bryssel ja Strasbourg ovat synonyymejä eurooppalaiselle päätöksenteolle. Kansalaisen vaikutuskeinona EU:n virkamiesrattaisiin katsotaan usein olevan lobbaustoimiston perustaminen näihin kaupunkeihin. Vuoden 2008 eurooppalainen nuori -tunnustuksen saanut Jaakko Weuro, 28, on toiminut Euroopan nuorisofoorumissa vuosia. Hänen mielestään nuorilla on Euroopan asioihin vaikutusvaltaa. Hyviä tuloksia on saatu pahamaineisen lobbauksenkin keinoilla. Mies on itse jalkautunut nuorisojärjestöaktiivien kanssa Euroopan parlamenttiin. Tuloksena yli 450 meppiä sitoutui vaatimukseen, että komission pitää jatkuvasti arvioida päätöksiä myös nuorten näkökulmasta, nuorisofoorumin entinen varapuheenjohtaja Weuro iloitsee. Euroopan Unioni tuntuu usein virkamiesten ja lobbarien täyttämältä kaukaiselta byrokratiakoneistolta. Eurooppa-aktiivit kuitenkin vakuuttavat, että nuori voi vaikuttaa unioniin ja unioni voi vaikuttaa nuoren hyvinvointiin. Niin Suomen ja maailman partiolaisissa toiminut Weuro kuin bulgarialainen rauha- ja aseistakieltäytyjäaktiivi Vesselin Iliev, 28, uskovat, että Euroopan asioihin voi vaikuttaa oman maan ruohonjuuritasolta lähtien. Ensi askel on ottaa yhteys meppiin. Samalla tavoin kuin kaupunginvaltuutettuihin, kannattaa meppeihin olla suoraan yhteydessä. Viestejä kuunnellaan. On tärkeää, että kansanedustajat ja mepit 8 Rönsy

9 eurooppav Moni bulgarialainen kokee EU:n kaukaiseksi. Jaakko Weuro toivoo suomalaisilta rohkeampaa tarttumista Euroopan päätöksentekoon. Vesselin Iliev yhdistää Eurooppaa kulttuurivaihdolla ja nuorisofoorumeilla. kokevat, että heitä vahditaan, Weuro muistuttaa. EU-maissa kansalaiset eivät aina tunnista unionin vaikutusta elämässään. Ilievin mielestä EU-prosessit olisikin tuotava lähemmäksi kansalaisia, Euroopan pääkaupunkien lisäksi myös pikkukaupungeissa ja kylissä. Myös hän heittää pallon parlamentaarikoille. Meppien tulisi olla välittäjänä kansalaisten ja instituutioiden välillä. Heidän haasteensa on, kuinka saada kansalaisten ääni kuuluville. Verkostoitumalla vaikuttaa parhaiten Oman maan toimiva kansalaisjärjestöverkosto takaa paremmat vaikutusmahdollisuudet myös Euroopan asioihin. Bulgarian järjestöissä työskennellään usein vapaaehtoispohjalta. Hallinnollisia resursseja, jäsenmaksutuloja ja toimistotiloja ei juuri ole. Vapaa kansalaisyhteiskunta on maassa nuori, mutta Ilievin mukaan sen toiminta oli korvaamatonta esimerkiksi maan kehityksessä kohti EU-jäsenkelpoisuutta. Nuori mies rakentaa parhaillaan Bulgariaan foorumia, jossa nuorisojärjestöt tekevät yhteistyötä sekä keskenään että hallituksen kanssa nuorten tarpeiden huomioimiseksi myös politiikassa. Yhdistymällä vaikutetaan myös Euroopan tasolla. Euroopan nuorisofoorumi ja Social Platform ovat hyviä esimerkkejä liittoutumista, jotka tuovat miljoonien ihmisten äänen kuuluville Euroopan päätösinstituutioihin. Moni bulgarialainen kokee EU:n uudeksi ja kaukaiseksi toimijaksi ja suuri haaste onkin kiinnittää oma kansalaisyhteiskuntamme Euroopan kansalaistoimijoihin ja luoda lisää vaikutusmahdollisuuksia. Ilievin oma järjestö Youth Society for Peace and Development of the Balkans keskittää työtään lobbaukseen, nuorisovaihtoihin ja -harjoitteluihin. Se tekee paljon yhteistyötä niin kansainvälisten kuin kansallisten järjestöjen kanssa. Paikallistoiminta Plovdivin ja Varnan kaupungeissa sekä yliopistoissa on myös tärkeää. Iliev pitää oman maansa nuorisoallianssin yhtenä esikuvana Suomea. Weuron mielestä nuorisojärjestöt tekevät Euroopan tasolla kiitettävästi yhteistyötä, mutta Suomen nuorisojärjestöjen ja puolueiden osallistumisessa eurooppalaiseen päätöksentekoon on hänen mukaansa kehittämisen varaa. Melkein kaikkien lakien ja avausten taustalla on eurooppalainen prosessi, josta ei välttämättä puhuta ääneen. Jos jäsenmaista ei pyritä vaikuttamaan silloin, kun valmisteluprosessi on käynnissä, kansalaisjärjestöjen ja puolueiden vaikutusmahdollisuudet politiikkaan On tärkeää, että mepit kokevat tulevansa vahdituiksi. heikkenevät. Iliev harmittelee puolestaan kotimaansa järjestöjen ja puolueiden keskinäistä suhdetta. Keskinäinen viestintä ja yhteistyö poliittisten ja ei-poliittisten toimijoiden välillä on puutteellista. Tähän myös Euroopan nuorisofoorumi on kiinnittänyt yleisesti huomiota. Ongelmana on yhteisten intressien löytäminen ja yhteistyön tekeminen molempien tavoitteiden täyttymiseksi, Iliev miettii. Parlamentaarisuutta vahvistettava Molemmat nuoret miehet ovat pitkään olleet kiinnostuneita vaikuttamisesta oman maan rajojen ulkopuolella. Weuron kiinnostus lähti kysymyksestä, kuinka nuori voi vaikuttaa globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja köyhyyden poistamiseen maailmassa. Iliev taas aloitti järjestötiensä vuonna 2000 kulttuurivaihdon parissa järjestämällä amerikkalaisten opiskelijabändien rockkonsertteja Bulgariaan. Molemmat uskovat eurooppalaiseen yhteistyöhön. On Nuoret vaikuttavat Eurooppaan järjestöfoorumeiden kautta Tärkein nuorten asioita ajava kanava EU:ssa on Euroopan Nuorisofoorumi (European Youth Forum), joka on lähes sadan kansallisen nuorisokomitean ja kansainvälisen nuorisojärjestön muodostama yhteistyöelin. Järjestöjen kautta foorumin tarkoitus on tuoda kymmenien miljoonien nuorten ääni päättäjien kuuluville. Jäsenjärjestöihin kuuluu eurooppalaisia ihmisoikeus-, ympäristö- ja nuorisojärjestöjä sekä puolueiden nuorisojaostoja. Nuorisofoorumi kampanjoi nuorille tärkeiden asioiden kuten koulutus-, työllisyys- ja ihmisoikeuskysymysten huomioimiseksi EU:n päätöksenteossa, sekä esimerkiksi nuorten äänestysinnokkuuden lisäämiseksi eurovaaleissa. Foorumin yleiskokous kokoontuu positiivista, että 27 erilaista maata yleensä pystyy päättämään yhdessä maanosan asioista, Weuro huomauttaa. Bulgarialaisille EU-jäsenyys on Ilievin mukaan tuonut ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia matkustaa, opiskella ja työskennellä muualla Euroopassa sekä väylän arvokkaaseen ajatustenvaihtoon. Ilievin mielestä eurooppalaiset ovat maiden erilaisuudesta huolimatta yhtä perhettä. Kokemukset nuorisovaihdosta osoittavat, että eurooppalaiset jakavat samoja arvoja ja tarpeita. Erilaisista asioista keskusteltaessa nuorten mielipiteet ovat loppujen lopuksi hyvin lähellä toisiaan. Weuro näkee puolestaan Euroopan tulevaisuuden suurimmat haasteet hyvinvointijärjestelmän uudistamisessa ja eri sukupolvien huomioimisessa prosessin yhteydessä. Esimerkiksi EU:n työllisyyspolitiikassa nuoret otetaan huomioon melko hyvin. Perusongelma on kuitenkin siinä, miten heidät huomioidaan jäsenmaiden omassa työllisyys- ja hyvinvointipolitiikassa. Vaikuttamista Euroopan Unioniin puolestaan vaikeuttaa läpinäkyvyyden ja parlamentarismin puutteellisuus. Ratkaisuja tehdään liian usein virkamiesten valmistelussa suljettujen ovien takana. Parlamentaarisia piirteitä tulisi vahvistaa unionin päätöksenteossa, Weuro toteaa. reetta kemppi vähintään joka toinen vuosi päättämään yhteisistä toimintasuunnitelmista. Euroopan nuorisofoorumi puolestaan kuuluu Social Platformiin, jonka tavoitteena on taata eri väestöryhmien ja vähemmistöjen oikeudet ja osallistuminen EU:n päätöksentekoon järjestöjen kautta. Social Platform käsittelee erilaisia teemoja kuten väestökehitystä, hyvinvointipalveluita, työllisyyskysymyksiä, ihmisoikeuksia ja maahanmuuttajien integrointia. Se pyrkii vaikuttamaan kampanjoilla, tiedotuksella ja yhteydenpidolla EU:n päätösinstituutioiden kanssa. 9 Rönsy

10 änyyteenyt Voisivatko homot jo luovuttaa? Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu syrjii verenluovutussäännöissään homoja. Nyt täysin luovutuskelpoisten miesten syrjintää vastustamaan on syntynyt kansalaisten protesti. SPR:n Veripalvelu vastaa keskitetysti koko Suomen verenluovutustoiminnasta, verivalmisteiden tuotannosta ja luovutusveren puhtauden testaamisesta. SPR on toistuvasti tiedottanut verivarastojen vähäisyydestä ja pyytänyt ihmisiä luovuttamaan verta. Samalla kun verivarastot hupenevat ja SPR yrittää julkisuudessa houkutella lisää luovuttajia, syrjii Veripalvelu luovutusjonoihin haluavia homoseksuaaleja. Miespuolinen homoseksuaalisuus on Veripalvelun sääntöjen mukaan este verenluovutukselle, vaikka mahdollinen luovuttaja olisi elänyt vakituisessa parisuhteessa koko aikuisikänsä tai ollut ainoastaan kerran seksikontaktissa toisen miehen kanssa. Käytäntöä on vastustettu seksuaalivähemmistöjen etuja ajavien järjestöjen, kuten Setan toimesta jo vuosia, ja ajoittain aiheesta on käyty keskustelua lehtien mielipidepalstoilla, mutta laajan yleisön tietoisuuteen syrjintä ei ainakaan vielä ole levinnyt. Protestiryhmä levittää tietoa syrjinnästä Facebookiin ilmestyi keväällä Syrjivä verenluovutuskäytäntö kitkettävä Suomesta -ryhmä, joka on nopeassa ajassa saanut yli 5000 jäsentä. Ryhmän on perustanut Toni Aho, jonka mukaan Veripalvelun käytännöt ovat jäänteitä 80-luvun AIDS-hysteriasta. Epäkohta häiritsee minua ennen kaikkea lääkärinä. Lääketieteelliset faktat eivät puolla Veripalvelun nykykäytäntöjä, joten niihin olisi aika tulla muutos, Oulun yliopistollisessa sairaalassa iho- ja sukupuolitauteihin erikoistuvana lääkärinä työskentelevä Aho kertoo. Eri tutkimusten mukaan samaa sukupuolta olevien kanssa seksiä harrastaneiden miesten poissulkeminen luovutusjonoista rajaa % terveistä miehistä verenluovutusoikeuden ulkopuolelle. Vaikka suurin osa uusista HIV-tartuinnoista todetaan heteroseksiä harjoittavilla, heidän kohdallaan uuden suhteen aloittaminen johtaa vain neljän kuukauden karenssiin. Veripalvelun toiminnan kyseenalaisuutta lisää se, että monille homoja huomattavasti riskialttiimmille ryhmille luovutuskielto on väliaikainen. Jos mies harrastaa ulkomailla prostituioidun kanssa suojaamatonta seksiä, johtaa se vuoden luovutuskieltoon. Tämän rinnalla homoseksistä seuraava elinikäinen luovutuskielto tuntuu monista absurdilta. HIV-positiivisen kanssa seksiä harrastanut saa luovuttaa verta, mutta koko ikänsä turvaseksiä harrastanut homo ei saa? Ei voi kuin ihmetellä tätä logiikan irvikuvaa, kirjoittaa Facebookissa protestiryhmään liittynyt parikymppinen nainen keskustelupalstalla. Siinä sentään Veripalvelu harjoittaa selkeää logiikkaa, ettei se oleta kenenkään harrastavan turvaseksiä, irvailee toinen ryhmään liittynyt. Myös Ahoa huvittaa Veripalvelun oletus, että myös suojatussa seksisuhteessa olleiden täytyy kumppanin vaihtuessa olla neljän kuukauden luovutuskiellossa. Ahon mukaan Veripalvelun toiminnalla ei ole lääketieteellistä pohjaa, sillä ainoastaan suojaamaton seksi vaihtuvien kumppaneiden kanssa on syy määritellä Monille riskialttiimmille ryhmille luovutuskielto on väliaikainen. ihminen riskiryhmään kuuluvaksi. Kondomi estää sukupuolitaudin tarttumisen, minkä tosiasian me lääkärit tiedämme, mutta ilmeisesti Veripalvelu ei, Aho kuittaa. Yksi kysymys korjaisi tilanteen Tällä hetkellä verta luovuttamaan saapuva saa Veripalvelussa eteensä lomakkeen, jossa kysytään onko luovuttajalla ollut viimeisen neljän kuukauden aikana uusia seksikumppaneita ja onko miespuolinen luovuttaja koskaan harrastanut seksiä miehen kanssa. Molemmat kysymykset voitaisiin Ahon mukaan korvata kysymällä yksinkertaisesti, onko henkilöllä ollut viimeisen vuoden aikana suojaamatonta seksikontaktia. Epäilijöille hän kertoo esimerkin Espanjasta: Siellä kaikille esitetään tuo yksi ja sama kysymys. Ainoastaan suojaamaton seksi uuden kumppanin kanssa on syy luovutuskieltoon, mikä asettaa kaikki riskiryhmät samalle viivalle. Espanjassa ei ole havaittu luovutetun veren välityksellä todistetusti siirtynyttä HIV-infektiota kymmeneen vuoteen, joten järjestelmän voi sanoa olevan todella tehokas, Aho kertoo. Yhtenä keinona homoja syrjivän käytännön vastustamiseksi on ehdotettu kuvitus emmi lemström verenluovutusboikottia. Ajatus on radikaali, sillä se pienentäisi Suomen jo valmiiksi alhaisia verivarastoja. Toni Aho toivoo ihmisten ennemmin levittävän tietoisuutta asiasta ja haastavan päättäjät, sillä tarkoituksena ei ole vahingoittaa luovutettua verta ja verivalmisteita tarvitsevia. Moni valitettavasti kuitenkin boikotoi jo Veripalvelua tämän järjettömyyden vuoksi, myös moni luovutuskelpoinen hetero, Aho huomauttaa. juuso janhunen Vuonna suomalaista luovutti verta. Verenluovutuksia tehtiin noin Suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat a ja o. Veripalvelulla on jatkuva pula näiden ryhmien verestä. Luovutettua verta käytetään onnettomuuspaikoilla ja vakavien sairauksien sairaalahoidossa sekä leikkausten yhteydessä. Verivalmisteita käytetään muun muassa pitkäaikaissairauksien hoidossa. Homojen verenluovutusoikeuden turvaaminen loisi tuhansia uusia luovuttajia. offi ändringar möjliga / muutokset mahdollisia bl.a./mm. Paprika Korps (PL) Puppa J ja Punky Reggae Band, Faso Kan (BF/FIN) Dobranotch (RUS) Pelle Miljoona ja Unabomber, Kaikukasti, Aurora Borealis (RUS) Transkaakko, Kuukumina, Underwater Sleeping Society Biljetter/liput: (Lippupalvelu, Tiketti) RasePoriJazz Ekenäs/ Tammisaari Sixties Revival Billnäs Carelian Faces Petrozavodsk/ Petroskoi 10 Rönsy

11 änyyteenyt Rauhallinen valtaus Joensuussa Joukko nuoria ja opiskelijoita valtasi Torikatu 10:ssä sijaitsevan, Filipoffin talona tunnetun rakennuksen Joensuussa vappupäivänä. Vuonna 1860 rakennettu, kaupungin vanhimpiin puutaloihin lukeutuva rakennus on aiemmin toiminut osto- ja myyntiliikkeenä, viinakauppana, sekä asuintilana. Viime vuosina taloa on käytetty Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen varastona. Nyt talo ja sen pihapiiri saavat uutta elämää valtaajien ja aktiivitoimijoiden järjestämän omaehtoisen toiminnan myötä. Talolla on järjestetty esimerkiksi grillijuhlia, kansanmusiikki- ja rock-keikkoja, neulontapiiri sekä opiskelijoiden ja opettajien opintopiirejä ja seminaareja. Väentaloksi ja Uudeksi kulmaksi valtaajien ristimän rakennuksen tulevaisuudesta on käynnissä aktiiviset neuvottelut kaupungin kanssa. Valtaajat haluavat säilyttää rakennuksen kaikille avoimen toiminnan tilana sekä ekourbaanin elämäntavan edelläkävijänä. Talolle perustettu kannatusyhdistys toimii talon äänitorvena ja on jo valmistellut rapistumaan päästetystä rakennuksesta vauriokartoituksen, kuntoarvion ja alustavan korjaussuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa talkootyönä. Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen kommentoi valtauksen olevan myös poliisiasia ja että talon kunnostuksesta päätetään viimeistään kaupungin osakaavoituksen yhteydessä. Neuvotteluja on kuitenkin käyty hyvässä yhteisymmärryksessä ja valtaajat ovat toiveikkaita. Tilanne on tällä hetkellä odottava ja kuva pasi huttunen Grillijuhlat houkuttelivat 8. toukokuuta paljon väkeä Uudeksi kulmaksi ristitylle talolle. kuntalaisaloite talon säilyttämisen ja kunnostuksen puolesta pyörii kaupungin byrokratiakoneistossa, kertoo talon aktiivi Laura Kumpuniemi. aleksi kallius kolumni juhana venäläinen Uuden yliopistolain raunioilla uutta yliopistolakia vastustava liike juhli toukokuussa erävoittoa, kun perustuslakivaliokunta linjasi, ettei yliopistoja voi vaatia valitsemaan hallituksiinsa ulkopuolisten jäsenten enemmistöä. Viisas lainsäätäjä ei jyrää, vaan antaa myönnytyksiä - esittää kertomuksen, jossa kaikki ovat voittajia. Keinoja oli monia: hallitusten sisäisen enemmistön säilyttäminen, virkasuhteiden säilyttäminen tai vaikka lukukausimaksukokeilusta luopuminen. Nyt perustuslakivaliokunta jakoi yhden karamelleista, ja lisääkin tulee tarvittaessa, jotta kiukkuinen lapsi lopettaisi huutamisen. keskustelu yliopistouudistuksesta pelkän lain tasolla on monessakin mielessä ongelmallista. Puolustusasemassa voi vain hävitä. Kun häviäjät uskottelevat itselleen voittaneensa, varsinainen voittaja on seuraavassa mittelössä entistä häikäilemättömämpi. Lisäksi lakikeskustelu on vieraannuttavaa ja irtaantunut yliopistojen todellisuudesta. Yliopistolain tarkasteleminen erillisenä hankkeena myös hämärtää kamppailun varsinaisen horisontin: kysymykset tiedon tuotannosta, omistuksesta, käytöstä ja voitonjaosta. Lex Nokia, yliopistouudistus ja tekijänoikeuslain uudistus ovat kaikki lainsäädäntöhankkeita, joilla määritellään tietokykytyöläisten oikeuksia oman työnsä sisältöihin. Näiden kolmen hankkeen ajoittuminen samalle vuodelle kertoo valtavasta paineesta luoda uusia kontrollimenetelmiä immateriaaliselle työlle. Tiedon tuotantoon ja manipulointiin keskittyvä työ on astunut politiikan päänäyttämölle. Kulttuurija koulutuspolitiikka rutisee talouspolitiikan kovimman ytimen jaloissa. Pingviini sai oikeutta Toukokuun 19. päivä Joensuun kihlakunnan syyttäjä luki kasan syytteitä nuorelle varusmiehelle. Oikeussalissa oli paikalla myös syytetyn pahoinpitelyn kohteeksi joutunut pingviini. Maan Ystävien kulkue vaati viime joulukuussa ilmastolakia ja päästövähennyksiä Suomeen. Joensuun kauppatorilla kulkue sai oudon käänteen, kun sen marssia sivusta seurannut humalainen varusmies päätti puuttua tapahtumien kulkuun hyökkäämällä marssiin osallistuneen pingviinin kimppuun. Yksi syytteistä poliittisten toimintavapauksien loukkauksen yritys on Suomessa erittäin harvinainen rikosnimike. Syytetty kiisti poliittiset vaikutteensa, mutta sekä syyttäjä että oikeus olivat asiasta eri mieltä. Varusmies todettiin syylliseksi kaikkiin syytekohtiin. Todistajien mukaan varusmies halusi kiistää tapahtumahetkellä ilmastonmuutoksen olemassaolon yrittämällä keskeyttää kulkueen etenemisen. Pingviini kertoi oikeudelle, kuinka hyökkääjä väitti pingviiniä sekä muita kulkueeseen osallistuneita valehtelijoiksi. Haukkumisen jälkeen varusmies tarttui minua nokasta kiinni ja ravisteli voimakkaasti. En muista tapahtumien loppua tarkkaan, koska olin aika shokissa, Pingviini muisteli järkyttyneenä. Tapahtumia lähietäisyydeltä todistanut nainen kertoi varusmiehen lisäksi huutaneen: vitun hipit! heidi meriläinen uudessa yliopistolaissa yliopisto järjestetään yrityksen kaltaisesti, jotta sitä voitaisiin johtaa innovaatiotehtaana. Uudet kontrollin muodot voi nähdä sivistysyliopiston purkamisena. Ajankohtaisempi vertailukohta olisi kuitenkin muissa tiedon hallintaan liittyvissä kamppailuissa kuten esimerkiksi Pirate Bay -oikeudenkäynnissä ja Sanoma Newsin freelancerkiistassa. Yliopiston kohtalonkysymys on sama kuin muillakin tiedontuottajilla: alistuako pelkäksi palvelijaksi vai säilyttääkkö edes joitain itsenäisyyden rippeitä ja kykyä toimia myös omaksi hyväkseen? Ajan saatossa apatiaan vaipunut massayliopistojen nöyrälistö on heräämässä unestaan ja valtaamassa takaisin elintilaansa. Ilman yliopistolaisten omaa aloitetta ja toimintaa paljon puolustettu autonomia on vain tyhjä sana ja muinaismuisto. Autonomiaa ei ratkaise laki, asetus tai hallintojohtosääntö, vaan sen ratkaisevat yliopistolaiset itse. Juhana Venäläinen on Yliopistotoiminta-Joensuu -verkoston aktiivi. Yliopistolaissa kamppaillaan tiedon hallinnasta. Pingviinit voivat taas marssia rauhassa Joensuun katuja. Arvokas ilmastotyö jatkuu. kuva pauliina kaasinen kuva pasi huttunen 11 Rönsy

12 änyyteenyt Pallo pyörii reilummin Maailman jalkapalloista valtaosa tuotetaan kehitysmaissa, joissa pallonompelijoiden työolot ovat usein huonot. Kuningaslajin ystävä voi vaikuttaa asiaan hankkimalla Reilun kaupan pallon ja kannustamalla harrastajia toimimaan samoin. Jalkapalloväen tavoittaa parhaiten kentältä. Reilu peli, samat säännöt -kampanja näkyy harrastajien otteluissa ja tapahtumissa ympäri Suomea. Suomi ei kilpaurheilun puolella ole tunnettu jalkapallomaa, mutta viimeistään kesän tullen käy selväksi, että harrastajissa mitattuna lajin suosio on täällä valtava. Kun sää lämpenee, pallokentät ja puistot täyttyvät kuningaslajin harrastajista. Harva tulee pallon perässä kirmatessaan kuitenkaan pohtineeksi, mistä ne tulevat ja kuka niitä tekee. Syytä olisi, sillä kuten urheiluvälinebisneksen kohdalla kovin usein, myös jalkapallojen valmistukseen liittyy monia epäkohtia. Suurin osa palloista tuotetaan kehitysmaissa käsityönä. Työolosuhteet ovat hyvin alkeelliset ja palkka on usein riittämätön kattamaan jatkuvasti nousevia elinkustannuksia. Myös työterveydenhuollossa ja työntekijöiden järjestäytymisoikeuksissa on vakavia puutteita, kertoo Tapio Imporanta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:sta. Kampanja ottaa kuluttajat avuksi SASK, Suomen Palloliitto ja Reilun kaupan puolesta ry ovat jo kolmen vuoden ajan toimineet yhteistyössä Reilu peli, samat säännöt -kampanjan kautta parantaakseen palloja valmistavien työläisten olosuhteita ja edistääkseen tietoisuutta Reilun kaupan jalkapalloista. Kampanjatyöntekijät muun muassa tiedottavat palloista kiertämällä eri tilaisuuksissa ja urheilutapahtumissa. Imporannan mukaan kampanjan keskeisenä ajatuksena on vaikuttaa kuluttajiin ruohonjuuritasolla, sillä suuret urheiluvälinetuottajat reagoivat kansalaisjärjestöjen painostukseen hitaasti ja usein niiden eettisissä toimenpiteissä on parantamisen varaa. Esimerkiksi urheiluvälinejätti Nike on aloittanut sisäisen valvonnan työntekijöiden oloista ja antanut näille joitakin järjestäytymisvapauksia, mutta tämä ei riitä, sillä toiminnan oikeudenmukaisuutta ja pätevyyttä ei ole määritellyt mikään riippumaton taho, hän toteaa, mutta lisää, että myös myönteisiä muutoksia on tapahtunut. Isoista valmistajista Umbro on ryhtynyt valmistuttamaan Reilun kaupan palloja, mikä on kampanjoinnin kannalta hienoa, sillä tunnetun merkin kautta myös urheiluvälinekauppiaat ja lajin harrastajat on helpompi vakuuttaa tuotteiden laadukkuudesta. Kysymällä voi vaikuttaa Juuri harrastajien ja välinehankinnoista päättävien urheiluseurojen tavoittaminen on kampanjan suurin ponnistus. Uutta pelivälinettä etsivä harrastaja voi vaikuttaa pienellä vaivannäöllä. Tuotteita on saatavilla yksittäisistä urheiluvälinekaupoista sekä marketeista, mutta yleensä niitä täytyy erikseen kysyä kauppiaalta. Siksi olisi tärkeää, että yksittäiset kuluttajat saataisiin tietoisiksi tästä vaihtoehdosta. Paras tapa saada palloja myymälöiden valikoimiin on kysynnän lisääminen, vaikka tottakai myös kauppiaisiin pyritään vaikuttamaan, Tapio Imporanta sanoo. Kuluva vuosi on Imporannan mukaan kampanjan kannalta merkittävä, sillä uusien välinevalmistajien ja myymälöiden mukaantulo on avannut mahdollisuuden vakiinnuttaa Reilun kaupan pallojen asema realistisena vaihtoehtona jo tarjolla oleville nahkakuulille. Toivotaan, että pallojen menestys avaisi tien myös muille Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotetuille urheiluvälineille. juuso janhunen Suosikkilajin pallot tehdään Aasiassa Jalkapalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan lähes suomalaista. Jalkapallojen tuotantoa on mm. Kiinassa, Indonesiassa, Intiassa, Thaimaassa ja Pakistanissa, jossa tuotetaan 75 % maailman jalkapalloista. Pakistanilaisompelijan palkka on noin rupiaa, eli noin senttiä pallolta. Pallot tehdään käsin ompelemalla. Päivässä taitava ompelija saa valmiiksi 3 4 palloa. Monet pallojen ompelijoista ovat lapsia, jotka jäävät työnsä vuoksi vaille koulutusta ja päätyvät siksi loppuiäkseen köyhyyteen. Ekoleiri kesällä Murmanskissa Venäläinen ympäristöjärjestö Pim järjestää Murmanskissa Pohjois-Venäjällä ekologisiin elämäntapoihin keskittyvän ympäristöleirin, johon on kutsuttu suomalaisia ja norjalaisia ympäristöaktivisteja pidettävän leirin teemoja ovat eettinen kuluttaminen, vaikuttaminen ja matkailu. Pim on Maan ystävien ja Luontoliiton kaltainen nuorten ympäristöjärjestö. Toimimme ahkerasti ympäristökasvatuksen, GM:n, ilmastonmuutoksen ja uusiutuvien energioiden parissa, kertoo suomalainen Sonja Hofslagare, joka on vapaaehtoistyössä Pimissä. Leiri maksaa omakustannehinnan, noin 50 euroa. Lisäksi osallistujien tulee hankkia viisumi Venäjälle. Hofslagaren mukaan tavoitteena on tuoda virtaa isäntäjärjestöön ja mahdollisesti lisätä yhteistyötä Pimin ja ViNO:n välillä. Länsimaalaisten läsnäolo on järjestölle myös turvallisuustekijä viranomaisia ajatellen. Hofslagare huomauttaa kuitenkin Murmanskin olevan mainettaan paljon parempi. Suomen medioissa näytetään aina vain kurjat lähiöt, mutta keskusta muistuttaa paljon pienemmässä muodossa Pietaria. Ja tunturimaisemat ovat huikeat. visa kurki Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Sonja Hofslagareen: emmi lemström 12 Rönsy

13 vinossa Vaivaako jokin mieltäsi? Ihmetyttääkö ViNOn toiminnassa ViNO vastaa jokin tai oletko muuten vain pihalla? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen niin vinolaiset vastaavat sinulle. kitaristi 89 kysyy: Luin ViNOn tiedotteen, jossa sympatisoitiin Pirate Bayn ylläpitoa ja todettiin heidän saamansa tuomio liian tiukaksi. Ei kai ViNO ole piratistien asialla? Miksi tuette vähätuloisia muusikoita riistävää toimintaa? ViNOn tietoyhteiskuntatyöryhmän puheenjohtaja heikki sairanen vastaa: Tekijänoikeuksien kestoa tulisi lyhentää, jotta yhteinen avoin kulttuurimme laajenisi. Kulttuuri ei synny tyhjiössä vaan se syntyy yhdistelemällä uutta ja vanhaa. ViNO puolustaa taiteiljoiden oikeutta yhteiseen kulttuuriin ja vaatii myös lisää rahaa kulttuurimme rikastuttamiseksi. Tekijänoikeusrikkomuksista korvaukset ovat kuitenkin täysin oikeustajun vastaisi ja kopioinnin aiheuttamaa tulojenmenetystä on hyvin vaikea arvioida. On jopa olemassa tutkimusta, jonka mukaan esimerkiksi teosten laaja kopiointi lisää myyntiä. ViNO vaatii realismia ja tasapainoa tekijänoikeustaisteluun: vertaisverkkoissa tapahtuva epäkaupallinen kopiointi on laillistettava. petri kysyy: Emopuolueellamme on nykyään miesjärjestö. ViNOlaisista suurin osa on nuoria naisia ja vihaisia feministejä, ainakin siltä tuntuu. Pitäisikö meille pojille perustaa oma ryhmä? reija eerola ja ilmari jauhiainen vinon tasa-arvotyöryhmästä vastaavat: ViNOn periaatteiden mukaan jokaisen äänen pitää tulla kuuluviin sukupuolesta riippumatta. ViNOn tulisikin pysyä houkuttelevana järjestönä nuorille miehille, naisille ja niille, jotka eivät halua määritellä sukupuoltaan. Siksi mahdollista mielikuvaa ViNOsta pelkkänä naisjärjestönä tulee ehkäistä. Erillistä miesosastoa ei mielestämme tarvita, koska se vain toistaisi perinteisiä sukupuolirooleja. Tasa-arvotyöryhmä ajaa stereotyyppisistä sukupuolirooleista ja käsityksistä luopumista. ViNO on tänä keväänä julkaissut tasaarvo-oppaan, jonka avulla jäsenjärjestöt voivat tarkastella tasa-arvon toteutumista omassa toiminnassaan. Oppaan mukaan ViNOn jäsenjärjestöjen puheenjohtajistoissa ovat sekä miehet että naiset olleet hyvin edustettuina. ViNOn paikallisjärjestöt ViNO on valtakunnallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. ViNO toimii niin suoran kansalaistoiminnan kuin parlamentaarisen vaikuttamisen kautta. Jos haluat olla tekemässä politiikkaa, joka katsoo seuraavaa kvartaalia kauemmas, uskoo oikeudenmukaisuuteen, Puheenjohtaja sähköposti Helsingin Vihreät Nuoret ry Fatim Diarra Hämeenlinnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Paavo Raappana HYYn Vihreät ry Mikko Lindström Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry Sanna-Maria Säkkinen Ilona Toivanen Kainuun vihreät nuoret ja opiskelijat ry Anne Soinsaari KuViO Kuopion Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry Reetta Väätäinen Lahden Vihreät Nuoret ry Sami Hietanen Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat ry Janne Posio Oulun vihreät nuoret ry Otto Simola Pohjois-Karjalan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Hanna Pulkka Porvoon vihreät nuoret ja opiskelijat ry Janina Käyhkö Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Mirko Niittumäki Savonlinnan seudun vihreät nuoret ja opiskelijat ry Heikki Vento luonnon itseisarvoon ja kaikkien ihmisten vapauteen sekä yhdenvertaisuuteen, toimi kanssamme. Pääset parhaiten mukaan osallistumalla paikallisjärjestöjen tai työryhmien toimintaan ja tapahtumiin. Alla jäsenjärjestöjemme ja niiden yhteystiedot: Tampereen vihreät nuoret -Virnu ry Jaakko Stenhäll Turun opiskelevat vihreät ry Vaula Metso Turun vihreät nuoret ry Saara Ilvessalo Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Simo Raittila Vihannes Vihreät nuoret Espoossa ry Niilo Tarnanen Vihreät teekkarit ry (Otaniemi) Teemu Meronen esteetikko kysyy: Miksi ViNOlla on niin helvetin ruma logo? Eikö tuo maapallo ole kenestäkään muusta korni? ViNOn järjestö- ja koulutussihteeri lotta kortteinen vastaa: ViNOn logosta järjestettiin kilpailu vuonna 2005, jonka voitti nykyinen maapallologo. Logon on suunnitellut silloinen pääsihteeri Ville Tuominen. Et ole ainoa, jonka mielestä aika on ajanut nykyisen logomme ohi. Liittokokous on jo valinnut ViNOlle uuden logon ja alamme käyttää sitä heti kun ulkoasu-uudistus on kokonaisuudessaan valmis. Hyvä haltiatar Vihreät valitsivat toukokuun puoluekokouksessa uudeksi puheenjohtakseen Anni Sinnemäen, josta tulee kesäkuussa myös työministeri. Mitä ViNOn puheenjohtajat toivovat Annilta? sini: Toivon vahvaa suunnannäyttöä, poliittista puheenjohtajuutta, joka ottaa räväkästi kantaa sekä vihreissä että yhteiskunnassa laajemmin. Anni voisi pyrkiä helpottamaan pätkätyösukupolven arkea. erkki: Toivon, että keskeneräisistä asioista keskustellaan ja vihreiltä profiloitumista uskottavana tietoyhteiskuntapuolueena. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien kyykyttäminen työvoimahallinnossa pitäisi lopettaa. Haluamme tilaa olla ja hengittää. puheenjohtajilta Kaupungit kaikkien tilaksi! kuvittele kaupunki, jossa katutaide kukkii, julisteille on varattu omat seinänsä, vapaata hengailua varten löytyy ilmaisia sisätiloja ja mainosten vyöry ei ole häiritsevää. Nämä ovat kaikki suhteellisen pieniä asioita, jotka elävöittävät kaupunkitilaa ja tekevät siitä miellyttävämmän ihmisille. Jos et usko, käy vaikka Berliinissä. Euroopan reunalla sijaitseva Suomi on ollut pitkään suojassa ulkopuolelta tulevilta vaikutteilta. Eristäytyminen ei kuitenkaan enää ole mahdollista rajojen avautumisen ja tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Myös Suomessa kaupunkitila on politisoitu ja sen hallintaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kadun- ja talonvaltauksia tehdään niin Tampereella, Jyväskylässä kuin Rovaniemelläkin. ei ole itsestään selvää, kuka saa oleilla missäkin ja mitä tehden. Suomessa virallisena tavoitteena on kontrolloitu, kliininen ja ennen kaikkea turvalliselta vaikuttava kaupunkitila. Turvallistaminen tapahtuu lisäämällä vartijoita ja valvontakameroita. Onpahan kokeiltu klassista musiikkia ja korkeita ääniäkin nuorten karkottamiseksi. Suomessa valvontakameroita on asukasta kohden toiseksi eniten Euroopassa heti Britannian jälkeen. Kokonaan toinen asia on, tuovatko kamerat ja vartijat todella turvallisuutta. Kontrollien ja kieltojen sijaan ViNO haluaa vapaata tilaa olla ja hengittää. Vapaa kaupunkitila on rosoista ja yllättävää. Katukiveyksessä on graffiti, hylätyn tehtaan yläkerrassa taidegalleria ja kellarissa luvattomasti järjestetyt dubstep-bileet. Puistoissa on penkkejä, ostoskeskusten vastapainoksi löytyy vapaata tilaa, jossa saa viettää aikaa ilman ostamisen pakkoa, ja ihmisillä on oikeus jättää jälkensä katukuvaan. vinon kesäkampanja liittyy tänä vuonna avoimiin tiloihin. Tavoitteenamme on herättää keskustelua kaupunkisuunnittelusta ja -kulttuurista. Haluamme lisää avoimia julkisia tiloja kauppakeskusten sijaan, graffiteja mainosten sijaan ja pyöräteitä parkkihallien sijaan. Toteutamme paikallisjärjestöjen kanssa valokuvanäyttelyn suomalaisista kaupungeista, joista on kuvankäsittelyllä tehty viihtyisämpiä esimerkiksi poistamalla mainokset ja autot. Tarkoituksena on luoda näkemys toisenlaisesta kaupunkitilasta ja osoittaa sen olevan mahdollinen. Haluamme kampanjaan mukaan myös teidät. Järjestäkää parkkipaikkapiknikkejä, koristelkaa katu väriliiduilla, vallatkaa katu! Nämä ryhmät eivät ole vielä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton jäseniä tai toiminta alueella on vasta käynnistymässä: Kaakkois-Suomen vihreät nuoret ja opiskelijat: Roger Grandell, Lappeenranta: Hanna Holopainen, Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Vasa gröna unga och studerande rf: Outi Pantsar, kuvitus jaakko suomalainen sini terävä & erkki perälä Kirjoittajat ovat ViNOn puheenjohtajia. 13 Rönsy

14 rennot arhippa Luonnollisen rajoilla ajatuksissani pyörii painajaiskuva. Pikku-Jaska on viettänyt kivan päivän tarhassa, kunnes Jaskan vanhemmat saapuvat päiväkodin portille hakemaan poikaa kotiin. Alkaa hirmuinen pilkka ja kiusanteko. Jaskan isä on tullut paikalle toisen isän kanssa. Liberaalien viherstalinistien pakkomielteet ovat toteutuneet ja seurauksista joutuu kärsimään viaton lapsi. Nykyään ei tunnu kuluvan päivääkään, ettei jostain kantaudu uutista tolkuttomasta lakialoitteesta tai järjettömästä puheenvuorosta, jossa vaaditaan homoille ja lesboille oikeutta saada lapsia. Nämä sateenkaarisoturit ovat todellisuudesta vieraantuneissa mielissään unohtaneet, ettei heidän petileikeistään yksinkertaisesti synny jälkikasvua. Niin on luoja säätänyt, eikä tule päätöstään perumaan, joten miksi eräät luonnonoikut kuvittelevat, että heillä olisi oikeus mennä näitä perustavanlaatuisia lakeja muuttamaan? kun minä olin nuori, kotikylälläni eleli eräs Hintti-Vilho, jonka perversiot olivat kaikkien tiedossa. Vilho piti miehistä enemmän kuin naisista, mutta hän tiesi paikkansa ja pysyi piilossa Törsänmutkan tilan takakammarissa. Hänelle ei olisi tullut mieleenkään ruveta vaatimaan itselleen oikeutta vauvantekohommiin. Nämä nykyajan elostelijat eivät sen sijaan tunnu tuntevan mitään rajoja. Nykyään ei saa sanoa mitään tätä jumalatonta menoa vastaan. Olen jo opetellut olemaan käyttämättä sanaa neekeri, ettei lähikaupan Mehmet lakkaa antamasta alennusta, ja huorissakin käyn enää ulkomailla, ettei suomalaista naista ainakaan minun takiani pääse kukaan hutsuksi kutsumaan. Siihen en kuitenkaan suostu, että vaikenisin, kun aina vallinneista luonnonlaeista tehdään pilkkaa. Viherpiipertäjät ja yleensä niin järkevistä kokoomuslaisistakin osa on lähtenyt näiden homofanaatikkojen kelkkaan. Mikä saa normaalit heterot niin kiihkeästi kannattamaan toimintaa, joka selkeästi uhkaa koko perinteistä perhemalliamme? Juuri kotona opitun miehen ja naisen mallin ansiosta on Suomen kansa pärjännyt yhteiskuntaamme horjuttavia moraalittomuuksia ja ulkoisia uhkia vastaan. Miten olisi sodissakin käynyt jos poikamme olisivat olleet neitimäisten hameheikkien kasvattamia ja lottamme vain peuhanneet keskenään vällyissä? Olisi ryssää tullut rajan yli heittäen. Pelkkä ajatuskin kääntää vatsaa. nyt vallitsevat rauhan ja vakauden ajat, joten yltiöliberaalien vihertouhottajien on helppo keksiä kaikenlaista jännää ja uutta, ilman että seurauksia tulee kunnolla pohdittua. Johonkin on yhteiskunnassa kuitenkin vedettävä raja, jolle hinttapulien on turha tulla hyppimään. Se menköön pikku-jaskan lastentarhan portilla. Arhippa Toropainen on nimeltä mainitsemattoman antivihreän puolueen veteraanivaikuttaja, joka käyttää asemansa pönkittämiseksi oikeaa nimeään. 14 Rönsy Hintti-Vilho tiesi paikkansa ja pysyi piilossa takakammarissa. Vihreä grillikausi voi alkaa kuvitus antti kyrö Ekokokki rakentaa grillinsä itse ja käristää seitankyljyksiä. Tiedostava grillaaja valmistaa grillin tietysti itse vanhoista kiuaskivistä ja kierrätetystä kanaverkosta. Ympäristötietoinen grillaaja jättää sytytysnesteet hankkimatta ja sytyttää hiilet tai puut halkojen omalla tuohella. Ruoka-aineet dyykataan kaupan roskiksesta. Jos saalis jää niukaksi, voit kävellä tai pyöräillä kauppaan hakemaan lähellä tuotettuja luomukasviksia. Ne soveltuvat hyvin vastuulliselle kuluttajalle. Ekogrillaajan kesän must on tänä vuonna seitanista valmistettu pöyrykkä tai pihvi. Seitan on vehnägluteenijauhosta valmistettua massaa, joka sisältää paljon proteiinia. Sen etu on, että vehnä kasvaa pohjoisillakin leveysasteilla, joten aineksia ei ole tarvinnut kuljettaa kaukaa. Lisäpisteitä tuo seitanin eksoottisuus. Vaikka ruotsalaisten keittokirjoista on löydetty merkintöjä seitan-resepteistä aina varhaiselta 70-luvulta saakka, niin täällä periferiassa uutuus on uutuus seuraavanakin kesänä. Päivi Mattila antoi ohjeita seitanin valmistuksesta Joensuun vallatulla talolla järjestetyssä Ilmastoaktivismia keittiöistä kaduille -tilaisuudessa. Mattila on Härkäpapua sarvista -kirjan kirjoittaja ja kokki vihreään makuun: hän käy verbaalista vääntöä kapitalismista ja uraanikaivoksista seitanin vaivaamisen lomassa. Seitania voi valmistaa itse pesemällä kokojyväjauhoja tai ostamalla valmista gluteenijauhoa. Tavallisista kaupoista jauhoa ei valitettavasti vielä saa. Mattila vinkkasi agitoimaan paikallisia leipomoita yhteistyökumppaneiksi kasvisruokavalioisille! heidi meriläinen Ilta-Rönsy Näitä otsikoita et nähnyt Mihin perustulo katosi? SATA-komitea vaikenee Maistuva seitan Tarvitset: Gluteenijauhoja 1/2 vettä 1/2 soijakastiketta ja mausteita makusi mukaan Gluteenijauho reagoi veteen radikaalisti olomuotoaan muuttamalla, joten maustaminen jälkeenpäin on vaikeaa. Vaivaa jauhoista, mausteista ja vedestä sitkeä taikina. Leikkaa sopivan kokoisia palasia. Keitä n. 15 minuuttia. Voit laittaa mausteita myös keitinveteen. Halutessasi voit sivellä seitanpaloja mausteöljyseoksella grillauksen aikana. Nauti kera kasvisten! tässäkään lehdessä. Loka Laitinen avoimena: Haluan vihreän naisen Vihreät harmissaan: Vaalimökiltä loppui kama kesken Vasemmistopuolueet jyrähtävät: palkkatyö ei määritä ihmisyyttä Anni lupaa: Vihreät pääsevät yli tasa-arvopolitiikasta koonneet heidi meriläinen, antti miettunen & juuso janhunen

15 rennot kirja Huumori kukkii kolhoosissa kirja Pahuuden todistaja martti puukko & ilmari susiluoto: nauru pidentää tuomiota puolalaisvenäläinen vitsimaaottelu. ajatus Tšekkiläisen vitsin mukaan maapallon pyöreyden tietää varmuudella siitä, että kun he ajoivat miehittäjät länteen 1945, ne palasivat idästä vuonna -68. Tämän kaltaisia hirtehisiä sutkauksia ja itäblokin kansalaisten oloista kertovia kaskuja on kerätty Martti Puukon ja Ilmari Susiluodon toimittamaan teokseen Nauru pidentää tuomiota: puolalaisvenäläinen vitsimaaottelu. Vitsit ja humoristiset tarinat ovat mehukkaita näytteitä siitä, että kurjat olot ja totalitarismi eivät pystyneet kitkemään rikasta suullista perinnettä ja kansalaisten huumorintajua. Ajankohtaiset ilmiöt eri vuosikymmeniltä saavat osakseen pilkkaa siinä missä Stalin, Lenin ja kommunistisen utopiapropagandan älyttömyydet. Nykylukijalle kaskut kertovat mielenkiintoisia anekdootteja rautaesiripun takana asuneiden kansalaisten kriittisyydestä yhteiskunnan oloja ja vinoon menneitä sosialistisia kokeiluja kohtaan. Lukujen alussa lyhyet alustukset taustoittavat hyvin tulevia huumorituokioita, mutta teokseen olisi voinut liittää laajemmankin johdannon huumorin merkityksestä ja sen viljelyn seurauksista sananvapaudeltaan rajoitetuissa yhteiskunnissa. juuso janhunen hélène berr: päiväkirja tammi Hélène Berrin päiväkirjaa on verrattu Anne Frankin päiväkirjaan, mutta kirjoja yhdistää vain kuvatun ajankohdan karmivuus. Hélène on Annea kahdeksan vuotta vanhempi ja opiskelee Sorbonnen yliopistossa kirjallisuutta, kun juutalaiset pakotetaan kantamaan keltaista tähteä. Vainot tunkeutuvat arkeen vähitellen kuin salakavala sairaus: Viimeiseen vaunuun, käskee lipuntarkastaja metroasemalla Kaksi vuotta myöhemmin Hélène matkustaa keskitysleiriin. Päiväkirjan ensimmäiset merkinnät ovat tyyliltään kaunokirjallisia, kuin romaanikatkelmia. Lavea kerronta vaihtuu tiiviiseen raportointiin, kun todellisuus puhkaisee haaveet. Hélène ei enää kirjoita itselleen vaan muille: Merkitsen tosiasiat hätäisesti muistiin jotten unohtaisi niitä, koska niitä ei saa unohtaa. Paitsi tapahtumien kliinistä tallentamista, on päiväkirja myös teräviä pohdintoja hyvän ja pahan vapaapainista. Hélène ihmettelee sankaruuden käsitettä ja miettii, mikä voima tuhoaa lähimmäisenrakkauden. Raakuuksista huolimatta hän jaksaa ymmärtää myös vastapuolen pelkoa auktoriteettien edessä: Henkilökohtaisen ajattelun ja yksilöllisen omantunnon hävittäminen on natsismin ensi askel. Kun elämä liukuu painajaiseksi, jää kaksi selviytymiskeinoa: huumori auttaa tiettyyn pisteeseen, sitten tulee todellisuuden kieltäminen. Vasta kun omat perheenjäsenet nousevat junaan, joka ei palaa, on herätyksen aika. saija räsänen Viisi syytä miksi on KESKARI KESKARI Tällä palstalla pääästellään höyryjä. vaikea olla nuori vihreä ruokanatsismi. Arkena olet kiltti pikku kasvissyöjä, mutta krapulassa rakastat raahata itsesi kauppaan ostamaan kananmunia ja pekonia, jotta voit kotiin palattuasi paistaa itsellesi maailman mahtavimman darra-aamiaisen. Hah ja pah. Jossain hyllyjen välissä törmäätkin ruokanatsiin. Tämä armas puoluetoverisi valistaa sinua ostoskorisi sisällöstä ja muistuttaa lihansyönnin olevan rikos maailmankaikkeutta kohtaan. Niinpä vaihdat ostoksesi tofuun, linsseihin ja kauramaitoon. Kahviakaan et saa, koska reilun kaupan hylly on taas tyhjä. kaikki kiva on syntiä. Lentosi lähtee kello ja leppoisa matka kohti nautinnollista kaupunkilomaa kavereidesi kanssa voi alkaa. Väärin! Voisit pyytää isääsi viemään sinut autolla, mutta autoilu on väärin ja taksit ovat epäilyttävän porvarillisia. Tämän vuoksi raahaat itsesi keskellä yötä bussiin ja aikataulujen takia istut yksin kentällä seuraavat 2 tuntia. Ja ethän sinä ole menossa lentäen minnekään, sillä lentäminen on saatanasta. Joten jäät yksin kotiin ja teet eurovaalipinssejä pimeässä huoneessa, sillä energiaa on säästettävä. olen punavihreä femisti -ilmiö. Yhä usempi vinolainen määrittelee itsensä punavihreäksi feministiksi, mikä on tosi kiva. Olen minäkin aika punainen ja feministi, mutta osaan silti vastata mielipiteilleni perusteluja tivattaessa muutakin kuin fraasin: No, mä olen punavihreä feministi. 4 vihreät miehet. Millaisia ovat Vihreät miehet? No ensinnäkin niitä on viisi. Kolme niistä on homoja, yksi seurustelee ja viimeinen on teekkari. Oikea heteronaisen unelma! 5 olisi taas pitänyt olla hiljaa. No laitetaan tällä kertaa vaikka kielimuurin piikkiin, meistä mustistahan ei kukaan kunnon Vihreä uskalla sanoa mitään pahaa. fatim diarra Kirjoittaja on Helsingin Nuorten Vihreiden puheenjohtaja kuitinpirtin majatalo Vienan Karjalassa, Vuokkiniemen vanhassa runokylässä. Kanoottisafareita, majoitusta ja ruokailuja perinteisessä karjalaisessa keittiössä. Majoitus alk. 25 / vrk sis. saunan ja aamupalan. Eräopas Riitta Heikkinen Lue mitä EU:ssa päätetään ja tuoreet uutiset: viisumit venäjälle nopeasti ja edullisesti! carelia golden tours Rantakatu kerros pl Joensuu Rönsy

16 Yhteisellä matkalla «Luitko tämän? 5 Rail Baltica vie yöjunalla Varsovaan Luetko sinä ajatuksia? > Katseen vankina? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia maailmasta ja kulttuurista joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa Tilaan Vihreän Langan! Tilaajalahjat osoitteessa Tilaus: 55 / vuosi Opiskelijatilaus (myös työtön tai eläkeläinen): 40 / vuosi Tutustumistarjous: 10 / 3kk Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini Omat tietoni NIMI POSTIMAKSU MAKSETTU Vihreä Lanka Oy Tunnus Vastauslähetys OSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN / SÄHKÖPOSTI Toisin sanoen. ALLEKIRJOITUS Tutustumistarjous ei oikeuta tilaajalahjaan. Kaikki tilaukset muuttuvat jatkuviksi 1. tilausjakson jälkeen, ellei tilaaja halua erikseen valita toista tilauslajia tai peruuttaa tilausta. Osoitetietoja voidaan käyttää Vihreän Langan markkinointiin.

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus Vallanjakoa nuorille (Georg Boldt, Pro Gradu, 2014) RuutiBudjetti

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

LIITE. komission täytäntöönpanopäätökseen

LIITE. komission täytäntöönpanopäätökseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.10.2014 C(2014) 7594 final ANNEX 1 LIITE komission täytäntöönpanopäätökseen täytäntöönpanopäätöksen K(2011) 5500 lopullinen muuttamisesta otsikon ja niiden asiakirjojen luettelon

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot