Kansallispuistot. Virkistystä kävijöille, vireyttä paikallisille KUN POMO PAINOSTAA EROAMAAN HALTIA AVAA OVENSA TAAS MUISTI PÄTKII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallispuistot. Virkistystä kävijöille, vireyttä paikallisille KUN POMO PAINOSTAA EROAMAAN HALTIA AVAA OVENSA TAAS MUISTI PÄTKII"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2013 Kansallispuistot Virkistystä kävijöille, vireyttä paikallisille 6 10 HALTIA AVAA OVENSA Puurakentamisen Guggenheim 18 KUN POMO PAINOSTAA EROAMAAN Tunne oikeutesi ja ota aikalisä 20 TAAS MUISTI PÄTKII Työikäisillä on muisti kovilla

2 Pääkirjoitus Tapio Hankala Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja sisältö Lähivalo ja kasvu kiinnostavat Moni odottaa jo talouden ja työllisyyden kehitysnäkymien kääntymistä kohti parempaa yhtä kiihkeästi kuin kesää talven jälkeen. Viime kuukausina valoa on ollut enemmän luonnossa kuin taloudessa. Kesä tulee vaikka asian eteen ei tee mitään, toisin on talouden ja työllisyyden suotuisan kehityksen laita. Sen aikaansaaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja ja omien vahvuuksien kehittämistä ja hyödyntämistä. Kevään kehysriihi antoi merkittäviä sysäyksiä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Hallituksen panostukset voivat pidemmällä ajalla heijastua myönteisinä laajemminkin yhteiskuntaan, mikäli ne johtavat investointien ja yritysten taloudellisen aktiivisuuden lisääntymisen kautta myös paranevaan kasvuun ja työllisyyteen. Riihen yhteydessä työmarkkinaosapuolet eivät yhdessä maan hallituksen kanssa löytäneet eväitä tilanteeseen sopivaan laajaan työmarkkinaratkaisuun ja palkansaajan osana on tänä vuonna sopeutua ostovoiman heikkenemiseen, mikä vähentää yksityisen kulutuksen mahdollisuuksia tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Ikkuna työmarkkinaratkaisun tarkasteluun raottunee seuraavan kerran loppukesän budjettiriihen tienoilla, ennen 63. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) fax (09) OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa kuin on aika hakea syksyn liittokohtaisia ratkaisuja. Molemmat mallit edellyttävät toimiakseen, että niihin sisältyy mahdollisuus ostovoiman myönteiseen kehitykseen, minkä merkitys taloudessa on merkittävä. Samaan aikaan talouspolitiikassa kamppaillaan suhdanneettä rakenneongelmien kanssa. Metsäsektorilla rakenteiden uudistaminen ilmenee niin yritysmaailmassa, lainsäädännössä kuin julkisen sektorin organisaatioissa. Muutoksen draivereina toimivat markkinoiden signaalien lisäksi yhteiskunnan muuttuminen sekä metsien mahdollisuuksiin kohdistuvat odotukset. Metsän näkeminen osana biotaloutta tai kansainvälisesti tunnetumpaa vihreää taloutta, on hyvä lähtökohta muutokselle. Metsään liittyvä suomalainen osaaminen on vihreän talouden ytimessä hyödynnettäessä uusiutuvien luonnonvarojen tarjoamia tuotantomahdollisuuksia. Toivottavasti nämä metsän mahdollisuudet näkyvät myös aikanaan valmistuvassa metsäpoliittisessa selonteossa. Hyvinvointia tulee pyrkiä paitsi rakentamaan myös jakamaan kestävästi, jos halutaan onnistua luomaan winwin-lopputuloksia. Onnistuneella rakennemuutoksella metsäsektori voi olla tukemassa omia ongelmiaan paljon suurempien suomalaisen yhteiskunnan haasteiden ratkaisemista. Hyvää kesää kaikille. Se tulee aina vähintään hetkellisesti. OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Markus Sirkka KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 KANSALLISPUISTOT LUOVAT TYÖPAIKKOJA ja tuovat tuloja paikallisille 10 HALTIA ON PUURAKENTAMISEN NÄYTEIKKUNA Luontokeskus on ensimmäinen julkinen täysin puusta rakennettu rakennus 14 LAKIPALSTA Asiantuntijan vahingonkorvausvastuu 16 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN AVOIN PALAUTE Liiton asiamiehet vastaavat tutkimuksessa saatuun palautteeseen 18 KUN POMO PAINOSTAA EROAMAAN Mitä tehdä, jos työnantaja ehdottaa irtisanoutumista? 20 TAAS MUISTI PÄTKII Muistiongelmat ovat työikäisillä yleisiä 22 VALTUUSTOVAALIT Nyt on aika asettua ehdolle! METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston edustaja Anniina Kostilainen esittäytyy 24 SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ Metsäteollisuuden imagokampanja vuosikymmenten takaa tunnetaan vieläkin 27 METSÄTEOLLISUUDEN VASTUULLISUUSPERIAATTEET Metsäteollisuus ry:n jäsenet ovat sopineet yhteisistä vastuullisuusperiaatteista 28 PROFIILI Metsänhoitaja-pedagogi luottaa tulevaan, esittelyssä Kirsi Kettula 30 YK:N METSÄFOORUMI ISTANBULISSA Kansainvälisen metsäpolitiikan kiemurat vaikuttavat myös Suomessa 33 PAKINA Aivot narikassa 34 OPISKELIJA Henna Nummela kertoo kesätyönhakukokemuksista 35 HENKILÖUUTISEt shutterstock

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. Etelä-Suomen metsäpäivät Tampereella Metsänhoitajaliiton ja Meton jäsenilleen järjestämä Etelä-Suomen Metsäpäivä on ensi kertaa kaksiosainen. Päivä alkaa Tampereen torilla teemalla Metsän vihreä jalanjälki klo Torilla esitellään metsäalaa tamperelaisille ja erityisesti kahdeksasluokkalaisille nuorille. Perinteinen ammattilaisseminaari alkaa klo 15 Tampereen ammattikorkeakoululla. Teemalla Energiaa metsistä käsitellään niin bioenergiaa kuin metsäalan työhyvinvointia. Pääpuhujaksi on lupautunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Metsäpäivään kutsutaan liiton jäsenet Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta ja tapahtumaan järjestetään bussikuljetuksia. Seuraa tarkempaa tiedotusta liiton jäsenkirjeistä ja verkkosivuilta. Metsäpäivät Helsingin Messukeskuksessa Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle mennessä. Osta isännänviiri! Muistathan liiton valkovihreän isännänviirin, joka koristaa komeasti kesäistä lipputankoa? Liiton vanhalla logolla koristettua viiriä on saatavilla kahdessa eri koossa: kahdeksanmetriseen lipputankoon saat sen 75 eurolla ja kymmenmetriseen tankoon 85 eurolla. Tilaukset liiton toimistoon Päivi Toivoselle. Vuoden metsäteko-palkinnon saajien ja palkinnon luovuttajien on helppo hymyillä metsäalan työhyvinvoinnin eteen tehdyn työn puolesta. Vuoden metsäteko vahvistaa metsäalan työhyvinvointia Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsivat Metsämiesten Säätiön aloitteesta käynnistetyn Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman vuoden metsätekona. Metsämiesten Säätiö otti kaksi vuotta sitten metsätalouden työhyvinvoinnin kärkihankkeekseen ja käynnisti laajapohjaisen työhyvinvoinnin kehittämisohjelman. Säätiö on toistaiseksi toiminut kehittämisohjelman ainoana rahoittajana, ja tänä vuonna säätiö jakoi 12 eri työhyvinvointihankkeeseen yhteensä euroa. Ohjelman tarkoituksena on lisätä konkreettista työhyvinvointia levittämällä ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä metsätalouden eri organisaatioiden ja työpaikkojen kesken. Metsämiesten Säätiö on oivaltanut, että ihminen ja metsä ovat kaksi Suomen keskeisintä voimavaraa. Ne ovat myös ne menestystekijät, joilla voimme kansakuntana pärjätä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, sanoi Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Jusko luovuttaessaan palkintoa. Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman kunnianhimoinen tavoite nostaa alan työhyvinvointi maan parhaaksi on ehdottomasti Vuoden metsäteon arvoinen. Nordean asiantuntijajohtaja Markus Laatikainen arvioi laajan työhyvinvointiohjelman toteuttavan erinomaisesti Vuoden metsäteon ajatusta palkita merkittävää ja aloitteellisesta toimintaa metsäasioissa: Pankkimme edistää mielellään hyvinvointia ja työuria. Juvalaisen puutaiteilija Voitto Rahkosen puutaideteoksesta ja Nordean lahjoittamasta 2000 euron palkintosummasta muodostuva palkinto luovutettiin Metsämiesten Säätiölle Finlandia-talolla järjestetyssä Työhyvinvointi ja muutos- seminaarissa. erkki oksanen Shutterstock Hae ja löydä kollega HALKO:sta! Odotettu verkon kautta toimivia jäsenpalvelu on vihdoin kastettu, testattu ja otettu käyttöön. Uuden HALKO Hae ja löydä kollega -palvelun löydät liiton verkkosivuilta. Käy vaikka heti tarkistamassa liiton etusivulta tai osoitteessa löytyvän linkin kautta, miten uusi palvelu toimii! HALKO:n avulla voit etsiä kurssitovereitasi tai kollegoitasi eri hakukriteerein. Kannattaa muistaa, että HALKO toimii näytä ja näyt - periaatteella, eli pääset tarkastelemaan muiden liiton jäsenten tietoja vain, jos olet itse sallinut tietojesi näkymisen palvelussa. HALKO:n toinen keskeinen periaate on, että siellä näkyvät tiedot perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin ajantasaisiin tietoihin. Kannattaa siis viimeistään tässä vaiheessa varmistaa näkyvyytesi ja tietojesi ajantasaisuus päivittämällä tietosi verkkosivujen kautta tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Voitokasta HALKO-nimeä ehdottaneen jäsenemme lisäksi palkitsimme yhden nimikilpailussa äänestäneen lahjakortilla. Molemmat henkilöt ovat saaneet ilmoituksen voitostaan. Onnea voittajille! PEFC/ Liitto osallistuu PEFCkriteeristön uudistamistyöhön Metsänhoitajaliitto on mukana Suomen Metsäsertifiointi ry:n (PEFC Suomi) hallituksessa ja osallistuu myös standardityöryhmään, jonka tavoitteena on uudistaa Suomen PEFC-kriteerit metsien hoidolle ja kestävälle käytölle. Liittoa edustaa järjestöpäällikkö Jukka Sippola, joka on ollut mukana kaikilla metsäsertifioinnin standardien uudistamiskierroksilla. Tällä kierroksilla haluamme kiinnittää erityistä huomiota sosiaalisten kriteerien edelleenkehittämiseen, jotka jo nyt ovat PEFC:n vahvuus kilpaileviin järjestelmiin verrattuna, Sippola kertoo. Odotettavissa on vilkas keskustelu PEFC-kriteerien sisällöstä, ennakoi PEFC Suomen puheenjohtaja Simo Jaakkola. Työryhmän odotetaan saavan työnsä valmiiksi kesään 2014 mennessä. Tarkistustyön aikana kriteeriluonnokset tulevat myös julkisesti kommentoitavaksi. Toimiston kesäaukioloajat Liiton toimisto on suljettuna henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajotoimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) Metsänhoitaja Metsänhoitaja

4 Linnasaaren kansallispuiston kävijät pääsevät nauttimaan Saimaasta vaikka meloen. markku sirkka Leena Petäjistö Metsäntutkimuslaitos Kansallispuistoilla on suojelun ja monimuotoisuuden turvaamisen ohella merkitystä myös matkailun, virkistyksen ja paikallistalouden kannalta. Kansallispuistot luovat työpaikkoja ja tuovat tuloja paikallisille asukkaille Suomen 37 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa muodostavat rungon luonnonsuojeluverkostollemme. Kansallispuistojen hallinnasta vastaavan Metsähallituksen päämääränä on puistoja hoitamalla turvata niiden suojelu- ja virkistyskäyttö sekä mahdollistaa ympäristökasvatus, opetus ja tieteellinen tutkimus puistoalueilla. Kansallispuistojen avulla pyritään myös edistämään kansalaisten luonnontuntemusta ja harrastusta. Metsähallitus kehittää puistoja mahdollisimman toiminnallisiksi ja käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisiksi, mutta kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus, suojelutehtävä, ei saa virkistyskäytön seurauksena vaarantua. 6 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

5 Mari Laukkanen markku sirkka Työpaikkojen syntyminen kansallispuistojen ympärille edellyttää yrittäjyyttä edistävien rakenteiden ja palvelujen kehittämistä ja matkailuinfrastruktuuriin panostamista. Kansallispuistostatus lisää sijaintipaikkakunnan matkailua ja luo uutta imagoa, josta paikkakunta hyötyy. Tutkimuksella tietoa kansallispuistojen alueellisista vaikutuksista Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2012 runsaat kaksi miljoonaa käyntiä ja miljoonan kävijän raja rikottiin jo kymmenen vuotta sitten. Kansallispuistokävijät ovat pääsääntöisesti päiväkävijöitä, mutta noin kolmasosa kävijöistä on puistossa tai puiston läheisyydessä yöpyviä matkailijoita. Kasvavat kävijävirrat merkitsevät potentiaalisia asiakkaita kansallispuiston lähiympäristössä toimiville palvelu- ja matkailuyrityksille. Kansallispuistomatkailu tuo kuitenkin erisuuruisia hyötyjä eri alueiden paikallistaloudelle, sillä kävijämäärät vaihtelevat puistojen välillä. Metsäntutkimuslaitoksessa tutkittiin laajassa Suojelualueet ja maaseudun elinvoimaisuus -hankkeessa kolmea kansallispuistoa eri näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin kansallispuistokävijöiden toiveita erilaisista palveluista sekä tutkittiin paikallisten yrittäjien, päätöksentekijöiden ja kansallispuiston lähiseudun asukkaiden näkemyksiä puistosta ja puistomatkailusta. Vertailemalla tuloksia voitiin myös miettiä miten eri kansallispuistot hyödyttävät paikallistaloutta ja miksi matkailupalveluyrittäjyys kehittyy eri tavoin eri alueilla. Tutkimuksessa tarkastellut kansallispuistot olivat Linnansaaren, Seitsemisen ja Repoveden puistot. Näistä vertailupuistoista vähiten kävijöitä oli Etelä-Savossa Saimaalla sijaitsevassa Linnasaaren kansallispuistossa, vajaat Pirkanmaalla, Kurun ja Ikaalisen kunnan alueilla sijaitsevassa Seitsemisen kansallispuistossa kävijöitä on vuosittain noin Tutkimuspuistoista pienimmässä ja nuorimmassa, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueella sijaitsevassa Repoveden kansallispuistossa, kävijöitä oli vertailututkimuksen puistoista eniten: kävijää vuosittain. Kansallispuistoista koetaan sekä hyötyä että haittaa Tutkimuksen mukaan sekä tutkimusalueiden asukkaat, yrittäjät että päätöksentekijät suhtautuvat kansallispuistoihin ja puistomatkailuun pääosin myötämielisesti. Kansallispuistot ovat vahvoja alueen identiteettiä nostavia tekijöitä. Kansallispuistostatuksen koetaan lisäävän sijaintipaikkakunnan matkailua ja luovan uutta imagoa, josta paikkakunta hyötyy. Kielteiseksi kansallispuiston vaikutuksen näkee vain harva. Saimaalla sijaitsevan Linnansaaren kansallispuiston lähialueiden asukkaissa oli kuitenkin eniten niitä, jotka kokivat kansallispuiston vaikutukset haitallisina. Tämä johtunee siitä, että Linnansaaren kansallispuistoa laajennettiin pääosin yksityismaille vuosina 1982 ja Toisaalta kansallispuistovieraiden ja matkailun aiheuttamien haittojen on havaittu eniten lisääntyneen Repoveden seudulla, missä asukkaat arvelivat vahingontekojen, roskaamisen ja vaaratekijöiden lisääntyneen muita alueita selkeästi enemmän. Tämä johtuu varmasti alueen nopeasta kasvusta ja suuresta kävijämäärästä. Matkailupalveluille enemmän kysyntää kuin tarjontaa Runsaatkaan kävijämäärät kansallispuistossa eivät tuo rahavirtoja alueelle, jos seudulta puuttuvat palvelut. Kolmen kansallispuiston kävijätutkimusten perusteella Linnansaaren kansallispuistossa oli vähiten kävijöitä, mutta yksittäiset kävijät jättävät alueelle muita vertailun puistoja huomattavasti enemmän rahaa. Linnansaaren alueella matkailijat käyttivät keskimäärin 108 euroa käyntikertaa kohti, mikä oli melkein viisinkertainen verrattuna Repoveden kansallispuistovierailijoiden rahankäyttöön (22 euroa) ja noin kolminkertainen verrattuna Seitsemisen kansallispuiston kävijöiden rahankäyttöön käynti kertaa kohti. Kansallispuistojen lähialueilla tarvittaisiinkin nykyistä enemmän matkailupalveluita. Kaikilla tutkituilla alueilla matkailijoiden kiinnostus erilaisia matkailupalveluita kohtaan oli suurempaa kuin saatavilla oleva tarjonta. Ravintola-, kahvila- tai kioskipalvelut kiinnostivat suurinta osaa puistossa kävijöitä ja näitä palveluita onkin melko hyvin tarjolla Linnansaaren ja Seitsemisen kansallispuiston lähialueella. Sen sijaan Repoveden kansallispuistossa ravintola- ja kahvilapalvelujen tarjonta on vähäistä. Suhteutettuna kävijöihin matkailijoita palvelevia yrityksiä löydettiin Linnansaaren kansallispuiston lähiympäristöstä eniten ja Repoveden kansallispuiston lähialueelta vähiten. Repoveden alueelta löytyi kaksi yritystä tuhatta kävijää kohden, kun vastaava luku oli Linnansaaressa neljä yritystä tuhatta kävijää kohden. Yritysten lukumäärä heijastaa sitä, että Linnansaaren alueella on vastattu Repoveden aluetta paremmin kävijävirtojen aiheuttamaan kysyntään. Jotta Repoveden alueella saavutettaisiin sama palvelujen tarjonta, täytyisi sinne syntyä huomattava määrä uusia yrityksiä. Repoveden alueella havaittu palvelujen kysyntä ja vajaus on nähtävissä myös kävijöiden tyytyväisyydessä matkailupalveluihin. Toisin sanoen pelkästään suuret kävijämäärät eivät luo uusia työpaikkoja kansallispuiston lähialueelle. Uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää yrittäjyyttä edistävien rakenteiden ja palvelujen kehittämistä ja matkailuinfrastruktuuriin panostamista. Matkailupalvelujen kehittyminen vaatii aikaa Tutkimus osoittaa, että hyötyjen toteutuminen niin, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja taloudellisia hyötyjä on aikaa vievä prosessi. Runsaan viidenkymmenen vuoden ikäisen Linnansaaren kansallispuiston lähialueen matkailupalvelut vastaavat kysyntää huomattavasti paremmin kuin tutkimuksen nuorempien kansallispuistojen matkailupalvelut. Linnansaaressa kävijät olivat myös tyytyväisimpiä palvelujen tasoon. Vuonna 2003 perustetussa Repoveden kansallispuistossa kävijöitä on ollut paljon enemmän kuin vanhemmassa Linnansaaren kansallispuistossa, mutta siellä palvelutarjonta ei läheskään vastaa kysyntää ja yrittäjyys alueella oli heikosti kehittynyttä. Erot kansallispuistojen välillä näkyvät myös siinä, miten alueelliset päätöksentekijät suhtautuvat matkailuun ja matkailuyritysten tukemiseen. Linnansaaren kansallispuiston lähialueiden päätöksentekijät antavat laajaa tukea matkailun kehittämiselle, sillä matkailulla on muutoinkin tärkeä sija alueen elinkeinona. Linnasaaren kansallispuiston alueella yritysten ja päätöksentekijöiden välille on syntynyt luottamus ja päätöksentekijät ovat havainneet matkailun tuomat hyödyt. Nuoremmilla alueilla tämä kehitys on vielä kesken. Tutkimuksen mukaan edellytykset kansallispuistomatkailua ja matkailua palvelevan yritystoiminnan luomiseen ovat hyvinkin olemassa. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman aktiivista panostamista yrittäjyyden kehittämiseen. 8 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

6 Luontokeskus Haltiasta julkisen puurakentamisen vaikuttava näyteikkuna Markku Laukkanen Puuinfo Espoon Nuuksion kansallispuistoon avautuva Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen moderni julkinen rakennuskohde, jossa kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanalaista kerrosta ovat puuta. Luontokeskus Haltia tulee jäämään historiaan ensimmäisenä teollisesti valmistetuista massiivipuuelementeistä rakennettuna julkisena puurakennuksena Suomessa. Haltia on rakennettu kuusipuusta ristiinlaminoiduista CLT -massiivipuulevyistä, joita käytetään ulko- ja sisäseinien lisäksi myös ylä- ja välipohjissa. Rakennuttajayhtiö Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja, metsänhoitaja Timo Kukko pitää massiivipuun käyttöä paitsi taloudellisena ja ekologisena ratkaisuna, myös edelläkävijänä, joka avaa uuden aikakauden suomalaisessa puurakentamisessa. Haltia tulee jäämään puurakentamisen historiaan, koska missään muualla ei ole aiemmin toteutettu näin mittavaa teollisesti valmistettuihin puuelementteihin perustuvaa rakennusta Suomessa, muistuttaa Kukko. Haltiassa puu on luonnollinen osa keskuksen imagoa. Haltia avaa uuden aikakauden puurakentamiseen Kukko pitää massiivipuuelementtirakentamista erittäin kustannustehokkaana, koska rakentaminen on nopeaa ja kantava rakenne sekä näkyviin jäävä pinta voivat muodostua 10 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

7 Luontokeskuksen rakennustekniikka heijastaa samaa luonnon kosketusta kuin sen sisällöllinen tarjonta. Haltia on rakennettu ristiinlaminoiduista CLT-kuusimassiivipuulevyistä, joita käytetään ulko- ja sisäseinien lisäksi ylä- ja välipohjissa. samasta massiivilevystä. Myös lämpöeristeet on valmiiksi kiinnitetty levyihin tehtaalla. Rakennus on massiivipuurakenteiden ansiosta ilmatiivis ja palo- sekä kosteusteknisesti turvallinen ja sillä on hyvät lämpö-, sisäilman laatu- ja akustiset ominaisuudet. Haltiassa puu on luonnollinen osa kokonaisarkkitehtuuria, jossa kestävän rakentamisen periaatteita toteutetaan kokonaisuutena. Haltia edustaa uutta suomalaista ympäristötietoista arkkitehtuuria, jonka lopputulos on moderni mutta tiloiltaan intiimi rakennus, sanoo Haltian pääsuunnittelija, professori Rainer Mahlamäki Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä. Timo Kukko muistuttaa, että ekologinen rakennusratkaisu tukee myös Haltian mittavaa luontokasvatustavoitetta. Haluamme, että koko rakennustekniikka heijastaa näitä tavoitteita ja että rakennus henkii kävijöille samaa aidon luonnon kosketusta kuin Haltian sisällöllinenkin tarjonta. Haltiasta tulee kokonais-elämyksiä palveleva ympäristö- ja luontokeskus. "Kun aiemmin keskusteltiin puurakenteisen Guggenheim-museon toteuttamisesta Helsinkiin, niin voi sanoa, että tässä se moderni puurakenteinen näyttelykeskus nyt on" Älykästä tulevaisuuden puurakentamista Monien julkisten näyttelytilojen rakentamista johtanut ja mm. Museoliiton hallinnossa toiminut Kukko sanoo, että itse rakennuksella on suuri merkitys museovierailijoiden kokonaiskokemukseen. Rakennus voi olla merkittävä osa kokemusmaailmaa, jossa se palvelee myös näyttelyä. Puu tuo tähän hienon lisäarvon, jonka myötä tulemme saamaan elämyksiä tarjoavan luontokeskuksen, jossa itse rakennus muodostaa keskeisen osan näyttelykokonaisuudesta, kuvailee Kukko. Kun aiemmin keskusteltiin puurakenteisen Guggenheim-museon toteuttamisesta Helsinkiin, voin sanoa, että tässä se moderni puurakenteinen näyttelykeskus nyt on, naurahtaa Kukko. Haltia on julkisen puurakentamisen näyteikkuna ja osoitus siitä, että julkisessa rakentamisessa tulisi paljon enemmän toteuttaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska se toimisi esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista. Kukko muistuttaa, että vaikka hankkeessa ei tavoiteltukaan muuta rakentamisen materiaalia kuin puuta, ei sitä voitu julkisen rakennuksen hankesuunnitelmaan määritellä ainoaksi materiaaliksi. Vaikka näimme puurakentamisen osana luontokeskuksen ekologisuutta ja elämysmaailmaa, emme olisi valinneet puuta, ellei se olisi ollut myös hinnaltaan kilpailukykyinen, toteaa Kukko. Puutuotealalle lisää jalostavaa teollisuutta Haltian rakentamisen kokemuksiin viitaten Kukko kaipaa puutuotealalle lisää jalostavaa teollisuutta, joka tuottaisi valmiita jalostettuja puutuoteosia rakentamiseen. Esimerkiksi korotetut massiivipuurakenteiset asennuslattiat piti tehdä paikan päällä, kun emme saaneet niitä valmiina. Tämä näkyy alan kilpailun vähäisyytenä ja lisää työmaalla tehtävän käsityön määrää. Ymmärrän, että puun jatkojalostukseen perustuvan rakennustuoteosateollisuuden kehittäminen vaatii jatkuvuutta, koska sitä ei voida tehdä yhden hankkeen ympärille. Keski-Euroopassa tämä toimii, koska siellä puurakentamisella on jatkuvuutta ja yhtenäinen tilauskirja, jota tulisi kehittää myös Suomeen, muistuttaa Kukko. Puurakentamisen komponentteja voidaan myös tuoda ja aloittaa oma tuotanto, jos Suomessa syntyy pitkäjänteistä kysyntää. Sama koskee osaamista. Jos meillä on eri kansallisuuksia rakentamisessa, myös työnjohtoon ja suunnitteluun voidaan hankkia osaamista Keski-Euroopasta, missä on meitä enemmän puurakentamisen hankekokemusta. Jos jossain on toteutettu puurakentamisen liitostekniikoita, voimme hankkia sitä kokemusta ja asiantuntemusta muualta. Haltiassa suomalaisen luonnon tarina Haltian luontokeskuksen näyttelyn perusideana on halu näyttää Suomen luonnon helmet yhden katon alla. Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtajan Timo Kukon mukaan Haltiassa ei haluttu toteuttaa suomalaisen luonnon esittelyä perinteisin keinoin tuomalla näyttelyyn konservoituja kasveja ja eläimiä tai isoja luontokuvia, koska ne esityskeinot on toteutettu upeasti monissa muissa kohteissa. Lähdimme etsimään ratkaisua elokuvan ja virtuaalitodellisuuden keinoista, joilla ihminen saadaan tuntemaan kokemuksia ja elämyksiä luonnon keskellä, vaikka oltaisiinkin museotilassa. Internetin ansiosta meidän ei tarvitse niinkään välittää tietoa tai opettaa vieraita, vaan tarjota pitkäkestoisia elämyksiä ja kokemuksia. Näyttelysali on yksi iso kokonaisvaltainen elämys, jossa voi kokea Suomen luonnon tarinan, kuvailee Kukko. Luontokeskus Haltiasta näyttely- ja tapahtumakeskus Suomen luontokeskus Haltia on Nuuksion kansallispuiston kupeeseen rakennettu kolmikerroksinen näyttely- ja tapahtumakeskus, joka esittelee koko Suomen luontoa. Keskuksesta löytyy myös ravintola, ympäristökasvatustoimintaa, kokouspalveluja ja retkeilyneuvontaa. Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki Kukko kertoo pohtineensa arkkitehdin kanssa pitkään Suomen luonnon tarinaa siltä pohjalta, mikä koskettaa tämän päivän ihmistä. Koska Sotkaa pidetään suomalaisessa perinteessä alkulintuna, Sotkan muoto ja sen muna muodostavat rakennuksen arkkitehtonisen suunnittelun lähtökohdan. Sotkan muna edustaa elämän syntymistä, jonka pitää sopeutua luontoon eri vuodenaikoina, vedessä, valossa ja maassa. Aurinkopaneelit ovat linnun siipien sulat ja katolla on ruohokatto. Rakennuksen torni on pohjan naula, joka kannattelee taivaan kantta, kuvailee Kukko rakennuksen sisällöllistä symboliikkaa. ja Solvalla Nedre Ab. Suomen luontokeskus Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen kävijämäärien suhteessa sekä Solvallan urheiluopisto. Luontokeskus avataan yleisölle Lisätietoa Haltiasta: 12 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

8 SHUTTERSTOCK lakipalsta Matti Kess Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy Asiantuntijan vahingonkorvausvastuu Metsäalan ammattilainen kuten kuka tahansa asiantuntija voi joutua vahingonkorvausvastuuseen antamastaan lausunnosta. Asiantuntijan lausunto voi olla esimerkiksi metsäsuunnitelma tai arvio metsän arvosta. Miten asiantuntija voi rajata mahdollista vahingonkorvausvastuutaan? Entä voiko hän joutua vahingonkorvausvastuuseen ulkopuoliseen tahoon nähden? Asiantuntijan vastuusta ei ole olemassa yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Sen sijaan asiasta on jokin verran kirjoitettu oikeustieteellisessä kirjallisuudessa ja siitä on tuomioistuinratkaisuja. Asiantuntijan vahingonkorvausvastuu ei rajoitu ainoastaan toimeksiantajaan nähden, vaan tiettyjen edellytysten täyttyessä hän on vastuussa myös ulkopuoliseen nähden. On olemassa keinoja, joilla asiantuntija voi ennalta pyrkiä rajaamaan mahdollisen vahingonkorvausvastuunsa. Asiantuntijuus korostuu Nykyään korostetaan yhä enemmän asiantuntijuutta. Useat meistä toimivat jossakin asiantuntijatehtävässä. Osaaminen erikoistuu, ja olennaista on hallita jokin erityisalue. Haluamme ja jopa joudumme turvautumaan erityisosaajien ammattitaitoon. Tyypillistä on se, että juuri tiedoissa on asiantuntijan ja palvelun tilaajan välillä ero. Tilaaja ja sivullinenkin luottavat asiantuntijaan ja siihen, että asiantuntija tuntee osaamisalueensa hyvin eikä tee virheitä. Virheestä iso vahinko Asiantuntijan vähäiseltäkin tuntuva virhe voi aiheuttaa huomattavan taloudellisen vahingon. Usein asiantuntijaan turvaudutaan juuri tilanteissa, joissa taloudellinen intressi ja riski on suuri. Joillakin asiantuntija-aloilla on olemassa erityislainsäädäntöä sekä alan sisäistä sääntelyä. On ainakin kiinteistönvälittäjiä, tilintarkastajia ja asianajajia koskevaa sääntelyä. Mutta yleisesti asiantuntijan vastuusta ei ole olemassa omaa lainsäädäntöä. Vastuu tuottamuksesta Asiantuntijan vahingonkorvausvastuu perustuu tuottamukseen ja huolellisuusvaatimus on korkea. Asiantuntijalle on tärkeää tunnistaa osaamisensa taso: ei pidä ottaa Matti Kess toimeksiantoa, jonka hoitamiseksi oma osaaminen ja ammattitaito eivät riitä. Tuottamuksen osoittava tilanne voi olla esimerkiksi se, että ryhtyy tehtävään, johon oma asiantuntemus ei riitä laiminlyö taustaselvitykset jättää selvittämättä asiakkaan tarpeet ei tarkista tehtävän perustaksi annettuja tietoja ylittää toimivallan Vastuu ulkopuoliselle Asiantuntija on ensisijassa vastuussa palvelun tilaajalle. Oikeuskäytännössä on katsottu, että hän on vastuussa myös sivulliselle aiheuttamastaan vahingosta. Esimerkkinä on korkeimman oikeuden ratkaisu, jossa henkilö (lahjanantaja) oli antanut asiantuntijalle toimeksiannon laatia lahjakirjan, jossa lahjansaajan aviopuolisolta suljetaan pois avio-oikeus. Lahjakirja laadittiin kuitenkin ilman tällaista ehtoa. Seurauksena oli, että lahjasaaja oli myöhemmin osituksessa joutunut maksamaan tasinkoa puolisolle myös lahjana saadusta omaisuudesta. Korkeimman oikeuden mukaan laatija oli vastuussa vahingosta, vaikka laatijan ja lahjansaajan välillä ei ollut sopimusta. Jotta asiantuntija olisi vahingonkorvausvastuussa sivullista kohtaan, hänellä täytyy olla jonkinlainen käsitys sivullisen intressistä. Jos hän ei ole voinut tietää, että hänen toiminnastaan voi aiheuta vahinkoa sivulliselle, ei vastuuta vahingosta voi syntyä. Sivullisen yhteys toimeksiantoon on selvä, kun asiantuntija toimii välittäjänä tai avustajana toimeksiantajansa ja sivullisen välisessä sopimuksessa. Ongelmallisempi on toimeksianto, joka on tehty vain toimeksiantajaa varten, mutta tulosta käyttää hyväksi laajempi joukko. Esimerkkinä metsän arviokirja, joka kulkeutuu ulkopuolisten tietoon. Jos henkilö on asemassa, jossa toimiminen antaa perustellun aiheen luottaa hänen asiantuntemukseensa, hän on vastuussa antamistaan neuvoista myös niille, joille tietää tietojensa kulkeutuvan. Toki aiheellisestikin voidaan kysyä, miksi esimerkiksi virheellisen arvion tekijä joutuisi vastuuseen sivulliselle, joka ei ole maksanut arviosta mitään. Sivullinenhan voisi itse hankkia oman asiantuntijan. Voidaan puhua jopa velvollisuudesta käyttää omaa asiantuntijaa. Varauma, vastuunrajoitus ja vakuutus Sivulliseen nähden asiantuntija voi rajoittaa vastuutaan tekemällä varauman. Esimerkiksi arviokirjaan laatija voi liittää varauman siitä, ettei hän vastaa arvionsa oikeellisuudesta sivullista kohtaan. Varauma ei vapauta vastuusta, jos hän tahallaan yrittää johtaa harhaan tai toimii muuten hyvän tavan vastaisesti. Lisäksi asiantuntijan on syytä rajata vastuu sopimuskumppaniin vastuunrajoituslausekkeella sekä aina huolehtia omasta vakuutusturvasta. Maksutonta lakineuvontaa jäsenille! Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus saada yksityiselämään liittyvää lakineuvontaa Bützowin lakimiehiltä. Kun pohdit esimerkiksi miten kannattaisi edetä asuntokauppariidan selvittelyssä, miten voit siirtää varallisuutta sukupolvelta toiselle tai mitä hyötyä on avioehtosopimuksesta, voit saada vastaukset kysymyksiin Bützowin asiantuntijoilta. Maksuttoman neuvonnan edellytyksenä on, että lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskustelun aikana, on Bützowin lakimiehen kanssa mahdollista sopia maksullisesta toimeksiannosta. Puhelinneuvonta arkisin klo numerossa (09) (Helsinki), (03) ja (03) (Hämeenlinna) tai (03) (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa Metsänhoitajaliiton jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Koko maailman metsämessut ENEMMÄNinnovaatioita Viimeisimmät tekniset innovaatiot aina ensimmäisenä. ElmiaWoodmessuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa ja silloin ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Näytteilleasettajat: Osuuskunta Viexpo Rainer Rönnback (suomi, svenska) Puh JUUNI 2013 Metsas Uudised Kohtumised Masinad Demod Tehnoloogia Bioenergia Majandus Pysyttele ajan tasalla Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh Metsänhoitaja In cooperation with Member of

9 Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Liitto vastaa Työmarkkinatutkimuksen avoimeen palautteeseen Työmarkkinatutkimuksen palkkatuloksia raportoitiin vuoden ensimmäisessä Metsänhoitajassa. Nyt vastaamme tutkimuksessa saatuun avoimeen palautteeseen. Eniten jäsenpalautetta ja kysymyksiä saimme metsätieteilijöiden koulutusmääristä, työssäjaksamisesta sekä matka-ajan palkasta. Työssä jaksamiseen pitäisi kiinnittää yleisellä tasolla enemmän työnantajien huomiota, jotta työpaikoilla tämä asia nousisi enenevässä määrin esiin Työssäjaksamisen merkitys on kasvanut edunvalvonnassa sitä mukaa kun työtahti on kiristynyt työelämässä. Metsänhoitajaliitto pitää teemaa aktiivisesti esillä keskusteluissa työnantajien kanssa. Venyviin työpäiviin ja työssäjaksamiseen liitto pyrkii kiinnittämään huomiota myös käynnistyneen Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman kautta. Asia on tärkeä senkin takia, että ikäluokkien pienentyessä tavoitteena on työurien pidentäminen niin, että mahdollisimman moni meistä jaksaisi töissä viralliseen eläkeikään asti. Vastaajana: Jukka Sippola, järjestöpäällikkö Ammattiliiton pitää toimia aktiivisesti ikärasismin torjumiseksi. Suomessa on kaksi ryhmää, jotka eivät työllisty: nuoret ja yli 50-vuotiaat Tasa-arvo työelämässä ei koske vain miesten ja naisten välisiä suhteita, vaan myös eri-ikäisten ja -taustaisten työntekijöiden tasaveroista kohtelua ja yhdenvertaisuutta. Metsänhoitajaliiton valtuusto hyväksyi liitolle tasa-arvo-ohjelman, jota liitto toteuttaa edunvalvonnassaan tuomalla niin ikään kuin sukupuoleen liittyvän yhdenvertaisuuden teemoja esiin työpaikoilla. Työelämän asenteiden muuttamisessa tarvitaan meidän kaikkien panosta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistämällä lisäämme koko metsäalan kiinnostavuutta modernina opiskelu- ja työalana. Liiton jäseneduissa olisi kehittämistä Aktiivinen jäsenemme saa eniten eduistamme irti. Esimerkiksi maksuton neuvonta työ- ja virkasuhteen ehdoissa ja palkkaukseen liittyvissä asioissa edellyttää yhteydenottoa joko yksityisen sektorin edunvalvontaa hoitavaan järjestöpäällikkö Jukka Sippolaan tai muiden sektoreiden edunvalvonnasta vastaavaan toiminnanjohtaja Tapio Hankalaan. Kannattaa muistaa, että liitto osallistuu aktiivisesti jäsenten yleisten työehtojen neuvottelemiseen työnantajien kanssa ja neuvottelee jäsenten puolesta palvelussuhteeseen liittyvissä erimielisyystilanteissa. Hankalissa tilanteissa myös lakimiespalvelut ovat jäsenille ilmaisia. Liiton jäsenyyteen kuuluu myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus, sekä muita, pienempiä rahanarvoisia etuja. Pyrimme pitämään nettisivuillamme ajantasaisen tiedon jäseneduistamme. Jäsenemme saavat alennusta muun muassa auton vuokrauksesta, hotelli- ja majoituspalveluista, risteilyistä ja julkaisuista. Lisäksi suosittelemme kirjautumista palveluun joka on 35 Akavalaisen liiton yhteinen jäsenetupalvelu, ja jonne tulee viikoittain uusia etuja tarjolle eri aihepiireistä. Tästä palvelusta löytyy varmasti jokaiselle jotakin! Lisäksi jäsenemme ovat oikeutettuja hakemaan Palkansaajien hyvinvointi ja terveys, PHT ry:n edullisille ja pidetyille hyvinvointijaksoille. Kannattaa kokeilla! Vastaajana: Päivi Toivonen, toimistoassistentti Koulutusmäärien pienentämiseen olisi saatava jotain aikaiseksi. Ylikoulutus vaikuttaa alentavasti palkkaukseen ja ammatin arvostukseen Metsätieteellisen koulutuksen mitoitukseen ja sisältöön vaikuttaminen työelämän ja metsäsektorin muutoksessa on perinteinen a pysyvä osa Metsänhoitajaliiton agendalla. Liiton näkökulmasta on ollut ilahduttavaa huomata, että viime vuosina viestimme ja perustelumme asiassa ovat saaneet yhä enemmän huomiota niin elinkeinoelämän kuin opetuksen tarjoajien parissa. Vetovoimainen ja oikein mitoitettu sekä tulevien työvoimatarpeiden ennakointiin perustuva koulutustarjonta ja korkeatasoinen osaaminen ovat niin työnantajien, yhteiskunnan, alan oppilaitosten kuin alalla työskentelevien etu. Kysynnän ja tarjonnan lait vallitsevat myös koulutettujen työmarkkinoilla vaikuttaen sekä palkkakilpailuun että työttömyysriskiin. Siksi Metsänhoitajaliitto perinteisesti vaatii, että koulutusmäärien tulee perustua tutkittuun tietoon ennakoidusta koulutusalan työvoimatarpeesta. Korkeakoulutuksen lisääntynyt tarjonta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on johtanut korkeakoulutettujen työvoimaosuuden merkittävään nousuun. Kaikkien koulutusalojen kohdalla tämä ei ole vastannut alan koulutuksen saaneiden työvoimatarpeen muutosta. Koulutuksen kannattavuus yksilön kannalta on mielenkiintoinen tutkimusteema, josta on empiiristä tietoa. Perinteisestihän koulutusta on totuttu pitämään investointina, jossa pidempi koulutus on tuottanut yksilöille myös paremman taloudellisen tuloksen kuin lyhyt koulutus. Koulutuksen määrän kasvulla ja kaikilla koulutustasoilla lisääntyneellä työttömyysriskillä voi kuitenkin olettaa olevan vaikutusta myös koulutusinvestoinnin yksilölle hänen elinkaarensa aikana tuottamaan taloudelliseen hyötyyn. Koulutuksen tuottamaa taloudellista hyötyä metsänhoitajilla ja metsätalousinsinööreillä selvitetään käynnissä olevassa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan mm. oppimistulosten ja tutkinnon suorittaneiden tulojen välistä yhteyttä. Metsänhoitajaliitto on mukana tutkimushankkeessa ja sen tuloksista tiedotetaan jatkossa myös Metsänhoitajan sivuilla. Metsänhoitajaliitto tuo koulutuspolitiikan suunnittelussa myös jatkossa esiin niin koulutuksen mitoitusta kuin opetussisältöjä ja koulutusrakenteita koskevia näkemyksiään ja perusteita yhteistyössään muiden koulutuspoliittisten toimijoiden kanssa. Liian paljon matkustamista omalla ajalla, eikä työnantaja korvaa sitä mitenkään. Matka-aika on useimmille korvauksetonta aikaa, sillä matkaan käytettyä aikaa ei työaikalain mukaan lueta työajaksi, mikäli sitä ei samalla ole pidettävä työsuorituksena. Liitot ovat viime vuosina pitäneet matka-ajan korvaamisen parantamista keskeisenä tavoitteena etenkin yksityissektorin työehtosopimustavoitteena, sillä eräillä aloilla runsas työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen on hyvin yleistä. Avauksia kohti parempia korvauskäytäntöjä asiassa onkin viime vuosina saatu etenkin yksityissektorin työehtosopimuksissa, mutta osin myös valtiolla. Työtä matka-ajan korvaamisen eteen on vielä kuitenkin runsaasti jäljellä. Matka-ajan lisäksi korvaamatonta työhön sidonnaista aikaa ilmenee monissa muissakin muodoissa kuten harmaana ylityönä joko työpaikalla tai kotona mobiilityössä ja etätyössä. Myös näiden osalta on syytä tavoitella parannuksia työelämän nykykäytäntöihin. Vastaajana: Tapio Hankala toiminnanjohtaja 16 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

10 Jukka Sippola Järjestöpäällikkö, Metsänhoitajaliitto Kun pomo painostaa eroamaan Työpaikoilla on yleistymässä huono käytäntö, jossa sen sijaan että työnantaja reilusti irtisanoisi työntekijän, työntekijää painostetaan itse irtisanoutumaan. Tilanteen tullessa eteen kannattaa ottaa aikalisä ja yhteys Metsänhoitajaliittoon, sillä itse irtisanoutuvalle voi tulla merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Metsänhoitajaliiton tietoon on tullut useita tapauksia, joissa jäsentämme joko houkuteltiin tai jopa painostettiin irtisanoutumaan työpaikastaan. Irtisanoutuminen on tietenkin edullinen työnantajalle, joka ulkoistaa näin oman vastuunsa työntekijästä. Usein porkkanana käytetään muutaman kuukauden lisäpalkkaa työsopimuksen mukaisen irtisanomisajan palkan päälle tai mahdollisuutta saada uutta työpaikkaa varten suosittelija. Vaikka Suomessa työntekijöiden irtisanominen on kansainvälisesti vertailtaessa hyvin halpaa työnantajalle, painostuskeinona käytetään sitä, että työnantajan irtisanoessa irtisanotulle luvataan vain minimi eli pelkkä irtisanomisajan palkka. Neuvoteltaessa itse tapahtuvan irtisanoutumisen ehdoista voi työantajan tarjoama esimerkiksi kuuden kuukauden palkka kuulostaa houkuttelevalta. Mutta jos siihen sisältyy vaikkapa neljän kuukauden irtisanomisaika, jonka työntekijä joka tapauksessa saisi, ei todellisuudessa vain parin kuukauden ylimääräinen palkka ole paljoa jos irtisanoutumisesta seuraa muutoin taloudellisia menetyksiä. Irtisanoutuva menettää korvauksia Itse ilman pätevää syytä irtisanoutuvalle työvoimaviranomaiset määräävät automaattisesti työsuhteen päättymisestä lukien 90 päivän karenssin, jona aikana henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Normaalisti työttömyyskorvauksen omavastuuaika on vain seitsemän päivää. Päteväksi syyksi irtisanoutumiseen ei kelpaa se, ettei halua muiden tietävän, että olisi muutoin tullut irtisanotuksi. Nykyaikana organisaatiomuutokset ja irtisanomiset ovat niin valitettavan yleisiä, ettei kenenkään enää tarvitse hävetä asiaa. Työtodistuksenkin voi aina pyytää ilman, että siihen kirjataan työsuhteen päättymisen syy. Itse tai sopimuksella irtisanoutunut ei ole myöskään oikeutettu työttömyysturvan korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella (max. 100 päivää) tai muutosturvan ansio-osaan (max. 200 päivää). Taloudelliset menetykset työttömyysturvassa voivat olla siis merkittäviä irtisanoutuneelle. Päättösopimus tehtävä taiten Irtisanominen ei myöskään saa perustua yhteiseen sopimukseen, vaan sen on oltava työnantajan yksipuolisesti tekemä ratkaisu. Muutoin vaarana on pitkä karenssi työttömyysturvassa ja ansiopäivärahan korotusosien menettäminen. Vaikka työnantaja olisi irtisanoja, työnantajan ja työntekijän välinen erillinen sopimus työsuhteen päättämisen ehdoista voi estää ansiopäivärahan korotusosien saannin, mikäli henkilön voidaan katsoa sopimuksella luopuneen hänelle työntekijänä kuuluvista oikeuksista. Näitä ovat mm. työnantajan työntarjoamisvelvollisuudesta luopuminen sekä se, ettei irtisanottu esitä muita kuin sopimukseen kirjattuja vaatimuksia työsuhteen päättymisen jälkeen. Kannattaa olla yhteydessä liittoon ennen tällaisten sopimusten allekirjoittamista. Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulla on yhdeksän kuukauden takaisinottoaika. Se tarkoittaa, että jos työpaikalla aukeaa työpaikkoja, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin ne tehtävät, joita irtisanottu teki ennen työsuhteen päättymistä, työnantajalla on velvollisuus aktiivisesti tarjota ko. työtä irtisanotulle 9 kk:n ajan työsuhteen päättymisestä. Velvollisuus koskee koko konsernin työpaikkoja. Kultainen kädenpuristus siirtää työttömyyskorvausta Jos työnantaja maksaa joko itse irtisanoutuvalle tai irtisanotulle työntekijälle ylimääräistä korvausta eli ns. kultaisen kädenpuristuksen, saatu etuus siirtää myös työttömyyskorvauksen saamista. Työttömyyskassa jaksottaa saadun etuuden eli se laskee kuinka pitkän ajan palkkaa se vastaa. Työttömyyspäivärahaa ei myönnetä tuolta ajalta, vaikka työsuhde on katkennut irtisanomisajan päätyttyä. Itse irtisanoutumista pitää välttää erityisesti jos on asuntolainaa. Pankkien yleisesti asuntolainan turvaksi kauppaama lainaturvavakuutus ei korvaa mitä tahansa työttömyyttä. Työn pitää olla loppunut työnantajasta johtuvasta syystä. Vapaaehtoiseen eropakettiin tarttunut työntekijä ei täytä tätä vaatimusta. Myös kieltäytyminen työnantajan tarjoamasta muusta työstä voi viedä lainaturvavakuutuksen korvauksen. Älä antaudu painostukselle Toisinaan työnantaja on painostanut, että ratkaisu irtisanoutumisesta pitää tehdä heti, muutoin työnantajan edullinen tarjous ei ole voimassa. Tilanne, jossa harkinta-aikaa tai mahdollisuutta kysyä neuvoa omasta ammattiliitosta ei haluta antaa, osoittaa, että työnantaja tietää olevansa heikoilla ja koettaa siksi röyhkeydellä saada työntekijän tekemään hätiköidyn ratkaisun. Jos työntekijä hoitaa itse irtisanoutumisen, työnantaja välttyy irtisanomisperusteiden juridiselta tutkimiselta eikä ammattiliitto pääse vaikuttamaan asiaan. Kannattaa siis ottaa aikalisä ja selvittää oikeutensa ja eri ratkaisujen vaikutukset liitosta. Kannattaa myös muistaa, että jos työnantajan todetaan syyllistyneen laittomaan irtisanomiseen, työnantaja voidaan velvoittaa suorittamaan irtisanotulle 3 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikä on yleensä enemmän kuin työnantaja tarjous. Ja kannattaako luottaa painostukseen turvautuvan esimiehen lupauksiin, että työnantaja aidosti suosittelisi kenellekään työntekijää, josta halusi päästä eroon? Jos sinua painostetaan irtisanoutumaan, ota yhteys Metsänhoitajaliittoon ennen ratkaisun tekemistä vaikka työnantaja väittäisi, että sinun pitää tehdä ratkaisu heti. Julkisen sektorin asioissa auttaa toiminnanjohtaja Tapio Hankala ja yksityisen sektorin asioissa järjestöpäällikkö Jukka Sippola. Pienemmät vakuutuslaskut? Moni oli kysyttäessä sitä mieltä, että ottaisi ilolla vastaan pienemmän vakuutuslaskun. Sehän onnistuu: kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi OP-Pohjolaan, huomattavasti pienemmät vakuutuslaskut voivat olla täyttä totta. Tämä on asioinnistasi kertyvien OP-bonusten ansiota. Laske omien bonustesi määrä bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään /kk. 18 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

11 Krista Korpela-Kosonen shutterstock Työympäristö on nykyisin täynnä häiriötekijöitä, jotka verottavat muistin normaalia toimintaa. Taas muisti pä t kii! Muistin pätkiminen on työikäisillä erittäin tavallinen, mutta yleensä vaaraton vaiva. Tietokoneen salasana. Pankkikortin tunnusluku. Puhelimen PIN-koodi. Huomisen palaverin asialista. Ensi viikolle varattu lääkäriaika. Muistiimme on talletettuna lukuisia asioita ja yksityiskohtia, jotka pitäisi tarpeen tullen pystyä palauttamaan mieleen. Useimmiten asioiden muistaminen on helppoa ja vaivatonta, mutta lähes yhtä usein muistimme pätkii. Muistamisen ongelmat ovat työikäisillä erittäin yleisiä. Ajoittaisista muistipulmista raportoi jopa puolet työikäisistä. Muistamiseen liittyvät ongelmat häiritsevät ihmistä itseään ja usein ne myös säikäyttävät. Moni epäilee heti muistisairautta. Riski sairastua vakavaan muistisairauteen on kuitenkin työiässä vielä hyvin harvinaista, sanoo vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta. Työelämä kuormittaa Huotilaisen mukaan työikäisten muistipulmien syntipukit löytyvät ennen kaikkea nykypäivän työelämän kuormittavuudesta. Työympäristö on täynnä häiriötekijöitä, jotka verottavat muistin normaalia toimintaa. Avokonttorit ja niiden myötä melu ja häly ovat työpaikoilla yleistyneet. Työn alla on tyypillisesti monta rinnakkaista tehtävää samanaikaisesti. Mahdollisuus keskeytyksettömään työntekoon on harvinaista, kun puhelimet soivat, sähköpostit vaativat reagointia ja kollegat kaipaavat neuvoja. Yllättävää kyllä, osa muistiongelmista johtuu nykyaikaisista tietokonesovelluksista. Työpaikoilla hyödynnettävän tietotekniikan tiedollinen ergonomia on Huotilaisen mukaan usein erittäin huonoa. Tietokonesovelluksissa on paljon toimintoja, joiden käyttö rakentuu pelkästään muistin varaan eikä ole pääteltävissä. Jos sovellusta ei käytetä joka päivä, asiat unohtuvat. Niiden mieleen palauttaminen kuormittaa muistia, Huotilainen kuvailee. Työelämän kireät aikataulut ja kiire eivät tee hyvää muistiterveydelle. Liialliseen kiireeseen ja kuormitukseen liittyvä työstressi heikentää muistin toimintaa. Kiireen haitallisuutta ei välttämättä itse heti huomaa, ja muistin pätkiminen saattaa olla ensimmäinen hälytyssignaali siitä, että tahtia olisi tarpeen hidastaa. Kun normaali työpäivä ei riitä asioiden hoitamiseen, lisää työaikaa nipistetään illan vapaista tunneista, usein yöunien kustannuksella. Liian lyhyt tai huonolaatuinen yöuni on kuitenkin muistin vihollinen. Jo yksikin huono yö kuormittaa muistia ja saa ajatukset takkuilemaan. Muisti tarvitsee vihjeitä Mutta milloin unohtamisesta sitten tulee ongelma? Silloin, kun se alkaa häiritä normaalia päivittäistä elämää. Usein muistiongelmat kuitenkin korjautuvat itsestään, kun tarkastelee hetken kriittisesti omaa arkirytmiään. Onko elämäni liian kiireistä ja aikataulutettua? Jääkö töiden jälkeen aikaa myös rentoutumiselle? Nukunko riittävästi? Syönkö säännöllisesti ja monipuolisesti? Minna Huotilaisen mukaan on luonnollista, että ihmisellä on oikeastaan melko huono muisti. Ongelmia tulee, jos sitä ei suostu myöntämään. Jokaisen tulisi oppia oman muistinsa kapasiteetti ja miettiä, miten sen kanssa eletään. Heikoin lenkki on lyhytkestoinen työmuisti, joka pettääkin koko ajan. Työmuistissa voi olla yhtä aikaa vain viisi eri asiaa. Se on todella vähän. Silti tuntuu, että monessa työssä olisi hallittava samanaikaisesti kymmenenkin asiaa yhtä aikaa. Jatkuvasti kuormittuva muistimme tarvitsee riittävästi vihjeitä, jotta muistettavat asiat palautuvat ajallaan mieleen. Et luultavasti muista ensi viikoksi varattua lääkäriaikaa, jollet merkitse sitä kalenteriisi muistiin. Kollegan kanssa puhelimessa sovitut asiat unohtuvat saman tien, jos et kirjoita muutamia avainsanoja muistilapulle. Terveet elintavat tukevat muistia Muistiliiton vuonna 2012 toteuttaman kyselyn mukaan kaksi kolmesta työikäisestä suomalaisesta on huolissaan muistinsa toiminnasta. Sairastuminen muistisairauteen on työikäisillä kolmanneksi yleisin terveyteen liittyvä huolenaihe. Siksi jopa kolme neljästä on valmiita muuttamaan elintapojaan ehkäistäkseen muistioireiden syntyä. Muistiterveyttä edistävät samat elintapatekijät, joilla ehkäistään myös monia muita kroonisia sairauksia. Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat muistin vihollisia. Paino kannattaa pitää normaalilukemissa. Siinä auttavat säännöllinen liikunta sekä suositusten mukainen, monipuolinen ruokavalio. Ne edistävät muistiterveyttä monella muullakin tapaa. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi muisti tykkää myös älyllisestä ja sosiaalisesta aktiivisuudesta. Muistiterveyden vaaliminen on koko elämän mittainen asia. Siksi terveyttä edistävät elintavat on hyvä omaksua jo pienestä pitäen. Lähde: Muistiliitto ry Uusi tieto liitetään vanhaan Onneksi muistitaitoja voi myös kehittää. Erilaisia muistitekniikoita on kehitetty lukuisia. Yhteistä tekniikoille on se, että niissä hyödynnetään jo muistissa olevia asioita, joihin uudet asiat sidotaan. Tämä luo muistettaville asioille järjestystä. Jos on opeteltava esimerkiksi 15 sanan lista, kannattaa miettiä 15 hyvin muistettavaa asiaa, joihin uudet sanat voi jollakin tavalla liittää. Vanhat, tutut asiat helpottavat uusien sanojen mieleen painamista ja palauttamista, muistitutkija neuvoo. Oppimistilanteessa on hyvä lisäksi kiinnittää huomiota omaan mielialaan. Turhautunut ja kielteinen mieliala vaikeuttaa oppimista. Sen sijaan innostava tilanne ja myönteinen mieliala tekevät oppimisesta ja muistiin painamisesta helpompaa. Huotilainen korostaa, että mikään tieto ei säily muistissa pitkään, jos sitä ei tarvita ja käytetä. Vasta tiedon käyttäminen muuttaa sen merkitykselliseksi. Aina asioita ei edes tarvitse muistaa. Riittää, että ne voi päätellä. Esimerkiksi kahvin keittäminen ei yleensä vaadi työvaiheiden aktiivista muistiin palauttamista. Esillä oleva kahvinkeitin antaa meille riittävästi vihjeitä, jotta voimme päätellä, miten pannullinen höyryävää kahvijuomaa työpäivän piristykseksi valmistuu. 20 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

12 ÄÄNESTÄ metsänhoitajaliiton ValtuustoVaalit 2013 Nyt on aika asettua ehdokkaaksi! Haluatko vaikuttaa Metsänhoitajaliiton toimintaan tai peräti muuttaa sitä? Nyt siihen on mahdollisuus asettumalla ehdokkaaksi valtuuston vaaleissa. Jukka Sippola Järjestöpäällikkö Metsänhoitajaliitto ry Metsänhoitajaliiton ylin päättävä elin eli valtuusto valitaan lokakuussa postiäänestyksellä kaudeksi uudelle valtuutetulle ja yhtä monelle varavaltuutetulle on tarjolla vaikuttajan paikka neljäksi vuodeksi kun lokakuussa valitaan postiäänestyksellä liitolle uusi valtuusto. Viimevuotisen sääntömuutoksen jälkeen valtuusto koostuu 22 jäsenestä ja varajäsenestä. Entiseen tapaan metsäylioppilaiden yhdistykset valitsevat suoraan vuosittain kumpikin yhden opiskelijavaltuutetun varajäsenineen. Metsäylioppilaiden yhdistykset voivat halutessaan asettaa ehdokkaita myös postiäänestykseen muiden liiton jäsenyhdistysten tavoin. Postiäänestyksellä mahdollisesti valittavien opiskelijavaltuutettujen toimikausi on normaali neljä vuotta. Valtuustoehdokkaita voivat asettaa liiton jäsenyhdistykset sekä varta vasten ehdokasasettelua varten perustettavat rekisteröimättömät vaaliyhdistykset. Vaaliyhdistyksen voi perustaa vähintään kolme liiton äänioikeutettua henkilöjäsentä kirjallisella sopimuksella. Jokaisella ehdokkaita asettavalla yhdistyksellä pitää olla käytännön järjestelyistä vastaava vaaliasiamies, joka ei saa asettua itse ehdokkaaksi. Liittoutuminen kannattaa Vaaleissa on mahdollisuus taktikointiin, sillä jäsenyhdistykset voivat keskenään tai valitsijayhdistysten kanssa liittoutua vaaliliitoksi. Aiempien vaalien tulosten perusteella liittoutuminen ehdottomasti myös kannattaa, sillä yksittäinen ehdokas voi vaaleissa saada runsaastikin ääniä, mutta jää silti valitsematta ilman vaaliliittoa. Vaaliliitolla voi olla ehdokkaita enintään 40 (= postivaaleilla valittavien valtuutettujen ja varavaltuutettujen yhteismäärä). Koska liiton jäsenyhdistykset ovat itsessään vaaliliittoja, ne voivat asettaa myös enintään 40 ehdokasta, mutta erilliset valitsijayhdistykset vain yhden ehdokkaan. Kaikki valtuustoehdokkaat esitellään äänestäjille Metsänhoitaja 3/2013:ssa syyskuun lopussa. Lehdestä on myös mahdollista ostaa ilmoitustilaa erillisille vaalimainoksille. Mukaan vaikuttamaan Valtuustossa voit vaikuttaa Metsänhoitajaliiton kaikkeen toimintaan, niin edunvalvonnassa kuin liiton kannoissa erilaisiin metsäsektorin kysymyksiin. Valtuusto myös valitsee liitolle hallituksen. Ryhdy siis ehdokkaaksi ja pyri oman ammattikuntasi vaikuttajaksi! Ja jos et itse asetu ehdokkaaksi, muista ainakin äänestää. Valtuusto- Vaalit Vaaliasiakirjat Valtuuston vaalit perustuvat Metsänhoitajaliiton sääntöihin ja äänestys- ja vaalijärjestykseen, jotka yhdessä ehdokaslistan ja ehdokkaiden esittelylomakkeen kanssa toimitetaan liiton jäsenyhdistyksille. Perustettavat valitsijayhdistykset voivat tilata asiakirjat Metsänhoitajaliiton toimistosta Päivi Toivoselta, puh. (09) tai Ehdokaslistat ja vaaliliittoasiakirjat tulee palauttaa liiton toimistoon vaaleja valvovalle vaalilautakunnalle mennessä. Samalla palautetaan ehdokkaiden esittelylomake kuvan ja vaalilauseen kera Metsänhoitaja-lehteä varten. Äänioikeutettuja ovat kaikki Metsänhoitajaliittoon kuuluvat, joilla ei ole jäsenmaksurästejä. ÄÄNESTÄ metsänhoitajaliiton Miten päädyit metsäalalle? Anniina Kostilainen Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen kiinnos- korkeakou- Minun oli vaikeaa päättää mille alalle hakeutuisin, sillä niin moni asia tuntui tavalta. Lukion jälkeen hain puolitosissani opiskelemaan yhteensä viiteen eri luun, muun muassa lääketieteelliseen ja teatterikorkeakouluun. Maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta tuntui sopivalta sekamelskalta ajattelin, että siellä voisin toteuttaa itseäni. Ensin aikomukseni oli hakeumaatalouspuolelle, mutta puolen vuoden pakollinen navettaharjoittelu minut muuttamaan mieleni. Tuttavani opiskeli metsäekonomiaa ja sai minut vakuutettua siitä, että ala olisi kuin tehty minua varten. 2. Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Opiskelin Liiketaloudellista metsäekonomiaa yhteensä 8 vuotta. Suuri osa opiskeluajastani meni maailmalla ja järjestöpuuhissa. Myös esikoiseni syntyi opiskeluaikana. Valmistuin vihdoin ja viimein vuonna Olin muuten tosi onnellinen maisterin papereista! ja tua sai 3. Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? Olin töissä koko opiskeluaikani. Aloitin pankissa kesätyöntekijänä ja jatkoin pankkimaailmassa osa-aikaisesti kolme vuotta. Lisäksi olen ollut töissä muun muassa yksityisessä metsäalan konsulttitoimistossa, Suomen 4H-liitossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä. Tällä hetkellä olen unelmatyössäni FSC Suomen pääsihteerinä. 4. Mitä harrastat? Harrastukseni, tai ehkä kakkostyöni on aktiivinen kunnallispoliitikon ura. Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu Vantaalla, ja tällä hetkellä kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja. Lisäksi olen Suomen 4H-liiton valtuuskunnan jäsen sekä Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut minulle aina tärkeää. Jo opiskeluaikana olin aktiivisesti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Metsäopiskelijoiden kansainvälisessä järjestössä IFSA:ssa toimin kolme vuotta, joista yhden vuoden koko järjestön puheenjohtajana. Jos arkeeni jää tyhjiä hetkiä kahden pienen lapsen työssäkäyvänä poliitiikkoäitinä, käytän ajan puutarhani tonkimiseen ja yrttipenkkien vaalimiseen. 5. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Ensikosketukseni Metsänhoitajaliittoon sain jo opiskeluaikana, kun liiton työntekijät muistuttivat liittoon kuulumisen tärkeydestä. Liityin opiskelijajäseneksi, tuolloin kannustimena taisi tosin olla ennemminkin liiton jakamat matkastipendit kuin edunvalvonta. 6. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Olen ensimmäisen kauden valtuutettu Metsänhoitajaliitossa. Valtuutettuna näkee ja kuulee mielenkiintoisia päivityksiä nykyajan metsänhoitajan työelämästä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Kannustan kaikkia hakeutumaan ehdokkaaksi liiton vaaleissa ja käyttämään ääntään! metsänhenki 7. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Itse olen saanut Metsänhoitajaliitosta korvaamatonta apua työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Mielestäni liiton tärkein tehtävä on palvella jäseniään työelämään liittyvissä kysymyksissä. 22 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

13 Ennennäkemätön Suomi elää metsästä -kampanja Metsäkuvan kiillotusta vuosi kymmenten takaa Riina Pesari Museologian opiskelija, Jyväskylän yliopisto 1980-luvun alussa metsäteollisuuden markkinatilanne oli haastava: 70-luvun hidas kasvu oli päättynyt ja vienti veti, mutta puukauppa ei käynyt toivotulla tavalla. Metsäteollisuuden oli aika keksiä uusia keinoja tilanteen korjaamiseksi oli aika osoittaa että Suomi eli yhä metsistään. Mainostoimisto Harkonmäen Metsäteollisuus ry:lle tekemä Suomi elää metsästä -kampanja on yksi ensimmäisiä Suomessa toteutettuja markkinointiviestintäkampanjoita. Kuva vuodelta 1984, Luston metsämuseo. Suomi elää metsästä Kantapuussa Suomen Metsämuseo Luston museotietokannassa voi tutustua Suomi elää metsästä kampanjan aineistoon. Aineisto löytyy kirjoittamalla kuva- tai esinehaun kokotekstihakuun Suomi elää metsästä. Aineistoja voi kommentoida tai niihin voi antaa lisätietoa klikkaamalla aineistomuistilistaa. Lusto on kiinnostunut tallentamaan myös muuta kampanjaan liittyvää aineistoa. Projektin käynnistäjä Puulaakin aluejohtaja Juhani Huittinen. Metsänomistajien vähentynyt puunmyyntihalukkuus, metsäteollisuuden huono julkisuuskuva, ympäristöliikkeen vahvistuminen sekä tehottomana pidetty metsänhoitoyhdistysten yksinvaltiuteen perustuva myyntiohjelma olivat syitä 1980-luvun alun heikkoon puumarkkinatilanteeseen. Puukaupan tulevaisuus näytti synkältä, joten metsäteollisuus päätti petrata imagoaan. Metsäteollisuuden yhtiöt olivat markkinoineet itseään jo vuosikymmeniä oman alansa lehdissä, mutta koko kansan tietoisuuteen pyrkivä mainonta oli metsäalalla uusi asia. Metsäteollisuuden Keskusliitto (nykyinen Metsäteollisuus ry) päätti kokeilla maksettuja mainoskampanjoita, joista suurimmilla metsäteollisuuden yhtiöllä oli jo hyviä kokemuksia. Suomi elää metsästä -kampanja sai alkunsa lokakuussa 1983 osana SOPU-projektia (Uusi puunostostrategia) Metsäteollisuuden Keskusliiton toimitusjohtajan Matti Pekkasen aloitteesta. Projekti käynnistyi Puulaakin aluejohtaja Juhani Huittisen vetämänä ja sitä varten oli perustettu pääosin teollisuuden kenttämetsänhoitajista koostuva laaja projektiorganisaatio. Konsulttina projektissa toimi professori Martti Särkisilta. Projektin päämääränä oli luoda metsäteollisuudelle yhteinen uusi puunosto-ohjelma. Ohjelmalla oli kaksi päälinjaa; teollisuuden puunostohenkilöstön markkinointikoulutus ja puun markkinoille tulon lisääminen mainonnan avulla. Yhteistyökumppaniksi ja toteuttajaksi kampanjalle valittiin kilpailutuksen jälkeen mainostoimisto Harkonmäki Oy, joka vastasi kampanjan koko ulkoasusta ja ennen kaikkea sen iskulauseesta Suomi elää metsästä. Suomi elää metsästä -iskulause tutuksi koko kansalle Suomi elää metsästä -mainoskampanja suunniteltiin ja toteutettiin vaiheittain vuosina Kampanjassa oli yhteensä neljä vaihetta erillisine osineen, joiden toteutuksessa käytettiin useita mainosvälineitä samanaikaisesti tai erillisinä mainosiskuina. Kampanjan ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli saada koko kansa uskomaan kampanjan sanoma. Sanomalehtimainonta toteutettiin suurimmissa päivittäin ilmestyvissä lehdissä sivun kokoisin mainoksin, joissa teemana oli metsäteollisuuden vienti, metsän kasvatuksen samankaltaisuus viljan viljelyn kanssa ja metsäteollisuuden työllistävä vaikutus. Aikakauslehtimainokset esittelivät kilpailukykyisen ja kansainvälisesti merkittävän vientituotteen: korkealaatuiset paperi- ja sahateollisuustuotteet ja metsäteknologian ja -tutkimuksen korkean osaamisen. Filmitalli Oy:n Tapani Päiväsen ohjauksessa toteutettujen tv-mainosten tehtävänä oli vahvistaa lehtimainosten sanomaa ja tehdä metsäteollisuudesta päivittäinen keskustelunaihe. Kampanjan 45-sekuntiset tv-mainokset päättyivät aina kampanjan tunnuslauseeseen ja tilaajan nimeen Suomi elää metsästä ja Suomen Metsäteollisuus. Metsänomistajat puuta myymään yhteiskunnan parhaaksi! Suomi elää metsästä -kampanjan tarkoitus oli saada yksityismetsänomistajat lisäämään puun myyntiä, joten ei ole sattumaa, että metsänomistajille kohdennettu osa kampanjasta oli etenkin lehtimainonnassa näyttävimmin toteutettu. Aikakauslehtien välissä toimitettu yli kymmensivuinen mainosliite sisälsi metsänomistajille kohdistettuna tietoa monimuotoisuudesta ja metsien hoidosta, kun vastaavasti tv-mainoksissa asiantuntijat tuotiin luonnontilaisten metsäpalstojen äärelle vastaamaan kysymykseen Onko metsässäsi hoidon tai hakkuun tarvetta?, yhteydenottokehotuksen siivittämänä. Mainoskampanjan kolmannessa vaiheessa tuotiin esille puukaupan merkitys koko yhteis- 24 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

14 Kampanjan vaikutus näkyy edelleen metsäteollisuudesta uutisoidessa. Otsikko Etelä-Saimaassa Leena Paaskoski FT, Intendentti, Lusto-Suomen Metsämuseo Digimetsä tutkimuskenttänä Silja Pitkänen Kampanja toi metsäteollisuuden rytinällä koko kansan tietoisuuteen ja viitoitti tietä muille maksetuille mainoskampanjoille. kunnan hyvinvoinnin kannalta sekä pyrittiin luomaan positiivinen mielikuva metsäteollisuudesta. Mainoksissa painotettiin metsänhoidon merkitystä ja metsäteollisuuden roolia suomalaisten työllistäjänä esimerkiksi näin: Metsän korjuu luo edellytykset uudelle kasvulle ja viennille, tuotannolle tai Joka viides saa leipänsä metsästä. Metsäalan julkisuuskuva paremmaksi Kampanjan neljännessä vaiheessa kohderyhmä oli jälleen koko väestö ja tavoitteena oli parantaa toimialan julkisuuskuvaa tuomalla esiin metsäteollisuuden korkeaa tietotaitoa ja kehittymispyrkimystä sekä korostaa toimialan tärkeyttä vientimarkkinoiden kannalta. Avainsana kampanjan tässä vaiheessa oli inhimillisyys. Mainoksissa tunnetut vaikuttajat toistivat kampanjan sanomaa: Metsäteollisuus kantaa suuren vastuun suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Mainoksissa tuotiin esille myös tyytyväisiä asiakkaita. Metsästä on kasvanut osaamista, jota arvostetaan maailmalla -mainoslauseen todisteeksi muun muassa Indonesian metsäministeri tohtori Soedjarwo kehui yhteistyötä metsänistutuksen opetuksessa. Kampanjan viidennen vaiheen tarkoituksena oli muuttaa metsäteollisuuden toiminnasta saatua kuvaa pehmeämpään suuntaan. Tämä osa kampanjasta ei sujunut toivotulla tavalla Metsäteollisuuden Keskusliiton sisäisten ristiriitojen takia. Mainoskampanjan ollessa käynnissä Metsäliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto irtisanoutuivat SOPU-projektista vuoden 1985 alussa. Mainontaa jatkettiin tästä huolimatta vielä vuoteen 1986 asti. Muuttiko kampanja mitään? Mainoskampanja loi kuvan yhtenäisestä kansasta: jokaista suomalaista yhdistää metsä, joka työllistää, mahdollistaa vientiteollisuuden ja toimii koko yhteiskunnan hyvinvoinnin takeena. Kampanja toi metsäteollisuuden rytinällä koko kansan tietoisuuteen ja viitoitti tietä muille maksetuille mainoskampanjoille. Kyselyiden mukaan kampanja muutti metsäteollisuuden julkisuuskuvaa positiiviseen suuntaan erityisesti yksityismetsänomistajien keskuudessa. Kampanjasta tehty seurantatutkimus osoitti, että mainostuksen ansiosta yksityismetsänomistajat lisäsivät aktiivisuuttaan metsien hoidossa ja puukaupassa. Suomi elää metsästä -kampanjalla saavutettiin sille asetetut päätavoitteet alan julkisuuskuvan parantamisessa ja yksityismetsänomistajien puunmyyntihalukkuuden lisäämisessä. Siitä, olivatko tulokset riittäviä kampanjaan käytettyyn työpanokseen ja kustannuksiin nähden, voi olla montaa mieltä. Selvää on, että kampanja vaikutti metsämainontaan ja -uutisointiin merkittävästi, sillä yhä tänäkin päivänä, 30 vuotta kampanjan lanseerauksen jälkeen Suomi elää metsästä. Kirjoittaja opiskelee Jyväskylän yliopiston museologian maisteriohjelmassa ja hän toimi harjoittelijana Suomen Metsämuseo Luston ja Jyväskylän yliopiston Digimetsä- hankkeessa. Suomen Metsämuseo Lusto ja Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos etsivät vuosina hankkeessaan Digimetsä tutkimuskenttänä uusia ja innovatiivisia yhteistyön muotoja edistämään museon valokuvakokoelmien tutkimuskäyttöä ja nostamaan kokoelmiin liittyvän tiedon tasoa. Hankkeessa Luston valokuvakokoelmien luettelointi, digitointi ja tutkimus yhdistettiin etnologian ja museologian opiskelijoiden harjoittelu- ja opinnäytetöiden tekemiseen siten, että opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia harjoittelun suorittamiseen Luston museokokoelmien parissa, kokoelmiin liittyvien opinnäytetöiden tekemiseen ja lehtiartikkeleiden julkaisemiseen. Työn kohteeksi valittiin Suomen Metsäyhdistyksen Lustoon luovuttama kuvakokoelma, joka sisältää valistus-, tiedotus- ja yhteistoimintaa harjoittaneen yhdistyksen aineistoa 1800-luvulta luvun loppupuolelle. Metsäyhdistyksen kokoelman myötä hankkeessa saatettiin metsähistorian kannalta tärkeä ja monipuolinen aineisto julkisesti saataville Luston kantapuu.fi-palvelun kautta. Hankkeen työryhmään kuuluivat intendentti FT Leena Paaskoski ja kuvaarkistoamanuenssi FM Leila Issakainen Lustosta, professori Hanna Snellman Helsingin yliopistosta ja toiminnanjohtaja MH Juhani Karvonen Suomen Metsäyhdistyksestä. Hankkeessa työskenteli kaikkiaan kuusi opiskelijaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoista. Hanketta rahoittivat Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen Metsäyhdistys. Suomen Metsäyhdistyksen digitoituun valokuvakokoelmaan voi tutustua osoitteessa kuvahaun kokotekstihaussa hakusanalla V Metsäteollisuus ry Lisää tavoitteellisuutta metsäteollisuuden ympäristöja vastuullisuustyöhön Metsäteollisuus ry:n jäsenet ovat sopineet alan yhteisistä sitoumuksista ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. Sitoumuksilla osoitetaan, että suomalainen metsäteollisuus haluaa parantaa toimintaansa ja olla edelläkävijä ympäristö- ja vastuullisuusasioissa myös jatkossa. Vastuullisuuskysymysten hallinta vaikuttaa tulevaisuudessa yhä vahvemmin yritysten kilpailukykyyn, ja monella yrityksellä on omat ympäristö- ja vastuullisuustavoitteensa. Ensimmäistä kertaa laaditut, vuoteen 2020 ulottuvat metsäteollisuuden yhteiset sitoumukset kertovat vahvaa viestiä yhteisestä tahdosta kehittää toimintaa koko arvoketjussa, vahvistaa ympäristö- ja vastuullisuusasioiden hallintaa sekä saavuttaa alalle kilpailuetua. Alan ympäristö- ja vastuullisuussitoumuksilla ja -tavoitteilla korostetaan yritysten omaehtoisen toiminnan merkitystä lisääntyvässä sääntelyviidakossa. Sääntelyllä ei tulisi rajoittaa yritysten toimintaa liian tiukasti, vaan myös vapaa- ja omaehtoiselle ja paikallisiin olosuhteisiin pohjautuvalle toiminnan kehittämiselle tulisi antaa tilaa. Koko toimialan yhteiset ympäristösitoumukset ja -tavoitteet ovat harvinaisia. Vastaavia esimerkkejä maailmalla löytyy esimerkiksi sementtiteollisuudesta. Vastuullisuus kattaa koko arvoketjun Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset kattavat alan koko arvoketjun aina metsästä tuotantolaitoksiin ja tuotteisiin asti. Vastuullisuus on keskeinen osa toimintaa myös tulevaisuuden liiketoiminnan ja biotalouden kehittämisessä. Metsäteollisuudella on eväät tarjota yhteiskunnalle innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä tuotteita ja ratkaisuja, joilla vastataan maailman ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteisiin. Lisäksi sitoumuksissa korostetaan ympäristövaikutusten hallintaa ja energia- ja materiaalitehokkuutta sekä luonnonvarojen käytön ja suojelun edistämistä. Sitoumukset on laadittu kansallisista lähtökohdista. Koska moni suomalainen metsäteollisuusyritys toimii kansainvälisesti, myös yritysten eurooppalainen ja globaali toimintaympäristö on otettu huomioon. Sitoumuksissa luvataan esimerkiksi toimia yhtä vastuullisesti kaikkialla sekä edellytetään vastuullisuutta yhteistyökumppaneilta koko arvoketjussa. Suomalaisen metsäteollisuuden puunkäyttö ei johda sademetsien vähenemiseen eikä maankäyttö kilpaile ruoantuotannon kanssa. Sitoumukset kiinteäksi osaksi käytännön työtä Ympäristö- ja vastuullisuusstrategiaa ja niistä syntyneitä sitoumuksia valmistelleessa työryhmässä oli edustusta isoista metsäteollisuuskonserneista, että pienemmästä ja keskisuuresta saha- ja huonekaluteollisuudesta. Tällä haluttiin varmistaa, että osaamista saatiin monipuolisesti käyttöön ja koko toimiala voi sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Sitoumusten jalkauttaminen yritysten käytäntöihin on käynnissä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista voidaan osin jo nyt jäljittää ja seurata, osin niiden seurantaan tulee vielä kehittää uusia toimintaperiaatteita ja järjestelmiä. shutterstock 26 Metsänhoitaja

15 profiili Eveliina Varis Metsänhoitaja-pedagogi luottaa tulevaan Kun metsänhoitaja ajautuu pankkimaailmasta yliopistopedagogiksi, mahtuu matkan varrelle draamaa ja heittäytymistä. Avoimin mielin elämään ja uraan suhtautuva Kirsi Kettula seuraakin intuitiotaan: Menen moneen juttuun tunne edellä. Kirsi Kettula hakeutui opiskelemaan metsätieteitä Helsingin yliopistoon, koska opinnoissa yhdistyivät kolme kiinnostuksen kohdetta: biologia, talous ja kansainvälisyys. Vaikka opiskeluaika oli Kettulan mielestä mukavaa, ei metsäala houkutellut työnantajana valmistumisen jälkeen. "Kun valmistuin 1989, olin niin kyllästynyt metsäalaan, että ajattelin, että ei ikinä enää metsää eikä ainakaan tutkimusta", Kettula toteaa. Valmistumisensa jälkeen Kettula pääsikin Kansallis-Osake-Pankin pääkonttoriin rahoitusasiantuntijaksi. Kettula jäi KOP:ista äitiyslomalle 90-luvun puolivälissä aikana, jolloin pankkialaa koettelivat syvä lama ja suurten pankkien fuusiot. Paluu entiseen työtehtävään ei onnistunutkaan. "Pankista minulle sanottiin suoraan, että vanhat työt ei ainakaan jatku ja oikeastaan kannattaa etsiä muita töitä. Muistan, kuinka soitin Metsänhoitajaliittoon Sippolan Jukalle, että mitäs minä nyt teen", Kettula kertaa karikkoaan työelämässä. Tiukassa paikassa eräs puhelinsoitto osoitti, että asioilla on taipumusta järjestyä. Soitin professorilleni Heikki Juslinille vaihtaakseni kuulumisia. Viikon kuluttua siitä keskustelusta olin lupautunut Helsingin yliopistolle assistentiksi, Kettula nauraa. Draaman kautta Siirtyminen pankin avokonttoreista yliopistolle ei ollut helppoa, mutta Kettula päätti kuunnella itseään. Uusi työ oli palkitsevaa ja käsiteltävät tutkimusaiheet kiinnostavia. "Valmistumiseni jälkeen oli tapahtunut valtava muutos. Opiskellessani teemoina olivat avohakkuu, auraus ja asfaltointi mutta tullessani yliopistolle assistentiksi, olivat ympäristövastuun kysymykset tulleet ajankohtaisiksi, Kettula muistelee. Kettula jäi toisen ja kolmannen lapsen myötä hoitovapaille työstään assistenttina ja oli viisi vuotta poissa yliopistomaailmasta. Hoitovapaan aikana Kettula aloitti draamaharrastuksen ja löysi itsestään uuden puolen. "Ajattelin, että olen pankki-ihminen ja metsänhoitaja ja minun on vaikea heittäytyä. Mutta näytteleminen koukutti minut täysin!". Paluun hoitovapailta yliopistolle Kettula teki amanuenssin viran kautta. Hän hyppäsi jälleen uuteen haasteeseen aloittaessaan yliopiston hallintoihmisenä yritysten yhteiskuntavastuun kysymyksiä käsittelevän Etiikka ja vastuullisuus metsäsektorilla -kurssin. "Jossakin vaiheessa minulle kolahti, että metsätieteistä puuttuu arvokeskustelu lähes kokonaan. Etiikkakurssille oli tilausta. Kettulan kurssilla on ollut alusta alkaen tarkoitus viedä eettistä päätöksentekoa käytäntöön metsäalan esimerkein. "Opiskelijat ovat joutuneet miettimään erilaisia näkökulmia vaikkapa yritysten plantaaseihin tropiikissa tai Metsähallituksen hakkuisiin luonnonsuojelualueiden lähettyvillä. Draama on toiminut työvälineenä, jonka avulla tilanteita, joissa ei ole suoraan oikeita ja vääriä vastauksia, on tehty näkyväksi." Vuosien varrella pidetyiltä kursseilta Kettula keräsi aineiston 2012 valmistuneeseen väitöskirjaansa asiantuntijuuden kehittämisestä draaman, roolipelien ja reflektoinnin kautta. "Tutkimuksessamme selvisi, että suomalaiset, ja varsinkin miespuoliset metsäopiskelijat, eivät juuri kykene reflektoimaan oppimistaan", Kettula toteaa. Tämä harmittaa Kettulaa, sillä hän kokee, että aktiivinen omien ajatusten ja oppien kyseenalaistaminen edesauttaa asiantuntijuuden kehittämisessä. "Itsensä tunteminen on tärkeä osa asiantuntijuutta", Kettula kertaa ja jatkaa "Se, että saa kyseenalaistamalla pienen särön aikaiseksi omaan tapaan ajatella, edesauttaa ymmärtämään, miksi joku muu ajattelee toisin. Metsäalalta puuttuu tunne Kettula kokee, että metsäalalla olisi paljon opittavaa avoimuudesta ja tunteiden ilmaisemisesta. "Tunteiden sivuuttaminen näkyy esimerkiksi siinä, kun luonnonsuojelujärjestöt kritisoivat metsäalan toimia, me annamme keskusteluun tiukat faktat, emmekä huomaa, että toisella osapuolella vaikuttavat vahvasti tunne ja kiintymys metsään, Kettula pohtii. Meidän kannattaisi opetella havaitsemaan tunnepuoli ja pyrkiä keskustelemaan sen kautta. Vaikka olisimme eri mieltä, myös tunteet on hyvä tunnistaa", hän jatkaa. Kettula toimii nyt määräaikaisessa tehtävässä Aalto yliopistossa kehitysasiantuntijana ja projektipäällikkönä. "Oli rankka päätös lähteä yliopistolta, sillä minulla oli siellä vakituinen työ ja yhteisö. Mutta tämä työ Aallossa oli niin herkullinen, että uskalsin viisikymppisenä heittäytyä". Kettula pääsee työssään yhdistämään väitöskirjansa pedagogisuuden ja opintojen aikaisen kiinnostuksensa kansainvälisyyteen vastatessaan Aalto-yliopiston ja kiinalaisen Tongjin yliopiston välisestä pedagogisen yhteistyön hankkeesta. Tulevaisuuteen Kettula suhtautuu positiivisesti ja menneeseen kiitollisesti. "On ollut lohdullista huomata, että asiat johtavat toiseen ja olen onnistunut hankkimaan kaikesta kokemastani osaamista, mistä on ollut hyötyä vaikka työtehtävät ja työpaikat ovat olleet hyvin erilaisia. Näin tuoreena viisikymppisenä sitä vasta tajuaa, että mikään elämän aikana koettu ei ole mennyt hukkaan" Kettula toteaa hymyillen. Draamaharrastus vie Kirsi Kettulaa erilaisiin roolisuorituksiin, kuten kotiopettajatar Cecilia Cedermaniksi 1830-luvulta. Nimi: Kirsi Kettula "En olisi ikinä uskonut, että tekisin metsänhoitajana väitös kirjan draamasta", Kettula toteaa. Valmistunut: Helsingin yliopisto 1989, klapisti (puumarkkinatiede), MMT 2012 Työpaikka: Aalto yliopisto, Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki, Projekti päällikkö/ Kehitysasiantuntija Motto: "After all, tomorrow is another day", elokuvasta Tuulen viemää. 28 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

16 Janne Antikainen metsäylioppilas, Helsingin yliopisto Suomen UNFF delegaation edustaja Kansainvälisen metsäpolitiikan kiemurat vaikuttavat myös Suomessa YK:n metsäfoorumi kokoontui huhtikuussa Istanbulissa. Suomen valtuuskunnan edustaja, metsäylioppilas Janne Antikainen Helsingin yliopistosta pääsi kurkistamaan pääkallopaikalla vaikuttavien metsäasiantuntijoiden mietteisiin. Kansainvälinen metsäpolitiikka ei ole yksiselitteistä. Metsäalaa ohjaa poliittisesti korkeimmalta paikalta Yhdistyneet kansakunnat, jonka sisäisistä foorumeista ja sopimuksista metsäpoliittisia päätöksiä tehdään ja määritellään muun muassa: YK:n metsäfoorumi UNFF:ssa (United Nations Forum on Forests), YK:n ilmastosopimuksessa eli UNFCCC:ssa (United Nations Framework Convention on Climate Change), Biodiversiteettisopimuksessa eli CBD:ssä (Convention on Biological Diversity), FAO:n (Food and Agriculture Organization) metsäkomiteassa sekä erilaisissa tutkimuksellisissa organisaatioissa kuten IUFRO:ssa (International Union of Forest Research Organizations). Seuraavassa pyrin valottamaan tätä kiemuraista kokonaisuutta haastattelemalla Istanbulin metsäkonferenssiin osallistuneita metsäalan asiantuntijoita. Metsäalalta puuttuu yhteinen YK-sopimus Maa- ja metsätalousministeriön johtava metsäasiantuntija Jan Heino pitää nykyistä YK:n metsäpoliittista tilannetta turhan pirstaloituneena: Kansainvälisen metsäpolitiikan maailmanlaajuisena ongelma on metsien hävittämisen estämisen lisäksi myös se, että metsäasiaa ei ole pystytty käsittelemään keskitetysti nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tähän tilanteeseen on päädytty Heinon mukaan historiallisen kehityksen kautta, johon on luettava muun muassa epäonnistuminen sitovan metsäsopimuksen aikaansaamiseksi Rion kokouksessa vuonna Koska metsillä ei ole YK-sopimusta, ilmasto- ja monimuotoisuussopimusten asema on vakiintunut ja voimistunut ja niiden puitteissa tapahtuu koko ajan kehitystä, Heino painottaa. Suomi joutuu olemaan valppaasti mukana ilmasto- ja biodiversiteettikokouksissa molempien sopimusten metsällisestä merkityksestä johtuen Heino jatkaa. Oikeudellisesti sitomattomasta metsäsopimuksesta sitovaan sopimukseen? Heinon mukaan oikeudellisesti sitovan metsäsopimuksen puuttuminen YK:ssa johti vuonna 2007 Kaikentyyppisiä metsiä koskevan oikeudellisesti sitomattomaan asiakirjaan (eng. Non-legally binding instruments, NLBI). Tätä asiakirjaa pidetään UNFF:n suurimpana saavutuksena, mutta kuten asiakirjan nimikin jo kertoo, se on oikeudellisesti sitomaton sopimus. Asiakirjassa sovitut neljä tavoitetta eivät sido YK:n jäsenvaltioita, vaan ovat lähinnä toiminnallisia suosituksia. Asiakirjaan kirjatut neljä tavoitetta ovat: metsien häviämisen pysäyttäminen, metsistä saatavien hyötyjen lisääminen, suojelualueiden ja muiden kestävästi hoidettujen ja käytettyjen metsien määrän lisääminen sekä metsien hyväksi käytettävän kehitysavun määrän vähenemisen pysäyttäminen. NLBI:n merkitys normina metsälakeja uudistettaessa on ollut meillä ja muualla kuitenkin hyvin marginaalinen Heino kommentoi ja jatkaa Suomen metsälainsäädäntö on niin edistynyttä, ettei NLBI sinällään ole aiheuttanut mitään tarvetta muuttaa lakejamme. Tarve metsälain uudistamiseen onkin syntynyt kotimaamme sisällä. Heinon mielestä UNFF ja YK:n vaikutusten sijaan suurempi merkitys Suomen metsäpolitiikalle pitää antaa Euroopan metsäministerikonferenssille (Forest Europe). Metsäministerikonferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Strasbourgissa Suomen ja Ranskan aloitteesta. Vuonna 2011 Oslossa järjestetyssä 6. konferenssissa allekirjoitettiin Oslon ministeripäätös Euroopan metsät 2020 sekä valtuutus neuvotella oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta Euroopan metsiä koskien. Jos tämä metsäsopimus saadaan aikaiseksi, muuttaa se Euroopan metsäpoliittista tilannetta radikaalisti niin Euroopassa, EU:ssa eli kaikissa maissa, jotka sopimuksen ratifioivat neuvottelujen puheenjohtajana toimiva Heino kertoo. Päätös sopimusluonnoksesta tulisi saada neuvoteltua tämän vuoden kesäkuuhun mennessä ja Euroopan metsäministerit päättävät siitä lopullisesti marraskuussa. Ongelmana prosessien byrokraattisuus ja kesto UNFF-konkarin, lähetysneuvos, metsänhoitaja Markku Ahon mukaan suurimpia ongelmia YK:n toiminnassa ovat sen byrokraattisuus ja prosessien kesto. YK:n neuvotteluissa sovittujen toimien vaikutuksen näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, Aho toteaa. Hän ei kuitenkaan väheksyisi esimerkiksi UNFF merkitystä: Sen kautta yleinen tietotaso metsistä leviää ja toisaalta YK:n eri foorumeilla on saatu aikaiseksi niin laillisesti, poliittisesti kuin eettisesti sitovia sopimuksia. Kuitenkin myös Aho kokee EU:n ja Metsäministerikonferenssien sisällä tapahtuvien metsäpoliittisten tekijöiden olevan suuremmassa merkityksessä. Euroopassa mahdollisesti tapahtuvat metsäpoliittiset muutokset tarjoavat tilaisuuden saada YK:n prosesseihin potkua muutakin kautta kuin vain ilmastonmuutoskeskustelun välityksellä, Aho visioi. Mieluummin etukenossa kuin jälkijunassa Ahon mukaan tuntuvin vaikutus Suomen metsiin YK:lla on ollut ensinnäkin luonnontilaisten tai lähellä luonnontilaista tilaa olevien metsien suojeluun, joka on saanut vaikutteita muun muassa Biodiversiteettisopimuksesta (CBD). Toiseksi vaikutusta on tapahtunut ilmastonmuutokseen liittyen ja kolmanneksi kansainvälisen taloudentilanteen kautta. Suomella on oma toimintasuunnitelma CBD:tä koskien. Uskon biodivesiteettisopimukseen liittyvän keskustelun lisääntyvän kansainvälisesti. Siinä tapauksessa näihin kysymyksiin tullaan reagoimaan Suomessa niin ministeriö- kuin metsänomistajatasolla. Kotimaassa hiljattain käyty keskustelu uuden metsälakiehdotuksen tiimoilta on hyvä esimerkki tästä, Aho summaa. Aho kokee suunnanmuutoksen vaikuttavan Suomen metsäteollisuuteen muun muassa perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden merkityksen vähenemisellä ja johtavan uusiin metsäteollisuuden lopputuotteisiin, uuteen tutkimukseen sekä tuotteistamiseen. Painottaisin päätöksenteon ja metsäpolitiikan mahdollistavien toimien sekä tutkimuksen välisen rajapinnan parantamisen merkitystä. Suomen tulisi sopeutua uusiin tuuliin pienenä avoimena taloutena mieluummin etukenossa kuin jälkijunassa Aho korostaa. Aho kokee tässä kehittämisen varaa ja toteaa myös metsäalan ammattilaisten olleen yllättävän muutosvastarintaisia sen sijaan, että hyödynnettäisiin metsäalan uusia mahdollisuuksia. Ajankohtaisiin metsiin liittyviin keskusteluihin olisi hyvä osallistua ennemmin hiukan ennakoiden kuin vasta siinä vaiheessa kun on aivan pakko hän lisää. UNFF10: YK:n metsäfoorumin taustoista YK:n metsäfoorumi on perustettu vuonna 2000 YK:n talous- ja sosiaalineuvoston Ajankohtaisiin metsiin liittyviin keskusteluihin olisi hyvä osallistua ennemmin hiukan ennakoiden kuin vasta siinä vaiheessa kun on aivan pakko" 30 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

17 Kolmas ovi käytävän päässä pakina Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen piti taustoittavan puheen Suomen edustajana UNFF10:n kokouksessa. Aivot narikassa ECOSOC:n toimesta. Vaikka metsät eivät välttämättä ole monille maille tärkeitä esimerkiksi pääelinkeinon kautta, muodostavat ne silti entistä tärkeämmän roolin muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja erilaisten ekosysteemipalveluiden, kuten vesitalouden turvaamisessa ja eroosion ehkäisemisessä. Turkin Istanbulissa järjestettiin kymmenes YK:n Metsäfoorumi (UNFF10). Kaksi viikkoa kestänyt foorumi sisälsi aluksi korkean tason osuuden, jossa edustettuina olivat muun muassa Turkin pääministeri Recep Erdoganin ja Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen lisäksi 21 ministeriä ja yli 33 muuta korkean tason henkilöä kuten suurlähettiläitä. Ministeri Koskinen oli ainoa teollisuusmaan ministeri kyseisellä osuudella. Kaiken kaikkiaan Metsäfoorumiin osallistui kahden viikon aikana UNFF:n johtajan Jan McAlpinen mukaan lähes tuhat edustajaa eri valtioista. Korkean tason osuuden jälkeen foorumi jatkui teeman Metsät ja taloudellinen kehitys käsittelyllä. Yleisteeman alla käsiteltiin muun muassa metsätuotteita ja metsien tarjoamia palveluita, metsien ja puiden hyötyä kaupunkilaisille ja kansainvälistä metsärahaston luomista sekä metsien kestävää käyttöä. Suomen 17 edustajan valtuuskunta oli yksi foorumin suurimmista ja suomalaisen metsäsektorin sidosryhmien osallistuminen oli kansainvälisen mittapuun mukaan todella merkittävää, muun muassa parin puheenvuoron ja puheen muodossa. Foorumilla laihat tulokset mitä tulevaisuudessa? Haastattelemani Jan Heino kokee juuri käydyn UNFF10:n lopputuloksen hyvin laihaksi. Foorumin parhaana saavutuksena Heino pitää vuoteen 2015 ulottuvaa metsien kehitysagendaan liittyvä kokonaisarviointi UNFF:stä. Vuonna 2015 maiden pitää päättää, kannattaako tätä vuosikymmenestä toiseen jatkuvaa itseään toistavaa globaalia prosessia jatkaa vai jotenkin muuttaa Heino kommentoi ja jatkaa Monien arvioiden mukaan suoraan jatkoon ei löydy perusteluja ja globaalin metsäpoliittisen keskustelun ylläpitoon löytyy muitakin foorumeja. Muut foorumissa käsitellyt päätökset koskivat metsärahoituksen tulevaisuutta, metsiä ja niiden taloudellista kehitystä sekä muun muassa UNFF11 puheenjohtajistoa, johon valittiin uutena jäsenenä muun muassa Suomen Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos, metsänhoitaja Heikki Granholm. Seuraava metsäfoorumi UNFF11 järjestetään vuonna 2015, joka on muodostumassa kansainvälistä metsäpolitiikkaa silmällä pitäen erittäin mielenkiintoiseksi vuodeksi: silloin päätetään muun muassa mahdollisesta ympäristösopimuksesta ja siihen mennessä meillä saattaa olla koko Euroopan laajuinen sitova metsäsopimus. Lisäksi YK:n vuosituhattavoitteet tulisi olla tuolloin saavutettu ja uusista niin sanotuista kestävän kehityksen tavoitteista tehdään mahdollisesti päätöksiä. Samana vuonna päätetään myös UNFF:n jatkumisesta ja mahdollisesti myös maailmanlaajuisesta metsärahastosta ja YK:n laillisesti sitovasta metsäsopimuksesta. Aika näyttää miten UNFF:n käy. Kuten Heinon kommentista voi päätellä, prosessia ei kuitenkaan pidä tehdä sen itsensä vaan tavoiteltavana olevan kehityskulun vuoksi. Kaksi viikkoa UNFF10:ntä seuranneena voin kuitenkin todeta vastaavanlaisiin foorumeihin osallistumisen tärkeänä, kun neuvotteluihin osallistutaan niinkin aktiivisesti kuin Suomen edustajat Istanbulissa osallistuivat. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö näyttäisi toimivan esimerkillisellä tavalla ottaessaan erilaiset sidosryhmät mukaan päätöksentekoon, luoden näin läpinäkyvämpää prosessia metsäalaan vaikuttavalle toimintaympäristölle. Kirjoittaja on kolmannen vuoden Metsien luonnonvara- ja ympäristötaloustieteen opiskelija (entinen kansantaloustieteellinen metsäekonomia) Helsingin yliopistosta. Hän edusti Helsingin yliopiston Metsäylioppilaat ry:tä Suomen delegaatiossa UNFF10:ssä Istanbulissa Lapsella ei ole aivokapasiteetin kanssa ongelmia. Ei unohdu muistio, katoa kalenteri eikä katkea päivän ainoa nerokas lause kesken näppäilyn kun aivot alkavat yllättäen lurittaa jotain ärsyttävää korvamatoa (tänään ohjelmistossa J.Karjalaisen Mennyt mies). Olen päivittäin kateellinen jälkikasvulleni tuosta ihmeellisestä kyvystä painaa vahingossa mieleen asioita ja muistaa ne kristallinkirkkaasti viikon päästä vaikkapa saunanlauteilla. Siis kuten vaikka jääkiekon SMliigan pistetaulukko ja maalipörssin kymmenen kärjessä. Mutta mikäs siinä on muistaessa kun ne harmaat aivosolut eivät sisällä kuutiokaupalla kaikenlaista nippelitietoa podsolimaannoksesta ranskan kielioppiin. Mahtuu mainiosti pari kiekkoilijaa ja paljon muutakin. Neuvokas vanhempi toki oppii vielä sen verran uusia temppuja, että kykenee hyödyntämään lapsensa voimavaraa: Muistatko sitten kun mennään kauppaan, että pitää ostaa mysliä ja kananmunia. Ja lapsihan muistaa. Ja on innoissaan kun saa moisen tärkeän tehtävän. Ei onneksi vielä tajua, että vanhemmat oireilevat vahvasti infoähkydementian suuntaan kommunikaattoreita näpytellessään. Kun ovat niin asiantuntijoita. Asiantuntijatyö on paras keino tuhota ihmisen luovuus ja heikentää muistia. Asiantuntijuuttahan on se, että osaa ratkaista samanlaisia ongelmia aina samalla tavalla. Eli uusia muistikytköksiä aivoihin on tarvinnut synnyttää viimeksi silloin 90 luvulla kun päätyi nykyiseen työpaikkaansa. Sen jälkeen ei ole ehtinyt ajatella kun on ollut niin kiire juosta palaverista kokoukseen ja takaisin. Helpointa on olla sitä mieltä kuin aina ennenkin. Asiantuntijatyöpaikan kokoushuoneessa järjestetään milloin mitäkin aivoriihiä. Huone on ankea, tuolit epämukavia ja seinältä katsoa moljottavat muinaisten aikojen suurmiehet. Kyllä siinä on tottavie tekemistä, jos meinaa sellaisessa aivoriihessä muiden vaivautuneiden ja rautakangenjäykkien ihmisten kanssa yhdenkään luovasti pulppuilevan ajatuksen saada aikaiseksi. Kukaan ei muista mitä viimeksi puhuttiin ja pyörää yritetään keksiä uudelleen. Kaikki hokevat samoja turvallisia lauseita. Kuudes kahvikupillinen ei tilannetta paranna. Metsän tuoksu ja raikas ilma tekevät aivoille hyvää. Virkistävä vaikutus ei ulotu valitettavasti enää sellunkeiton jälkeisiin olomuotoihin, joten paperilla kyllästetty pölyinen toimisto ei anna aivoille samanlaista potkua kuin vaikkapa keväinen koivumetsä. Jos työpaikallasi ollaan järjestämässä jokakeväistä strategiainnovaatiovisio-kehittämisenedistämispäivää, niin kokeilkaapa vaihteeksi mennä ihan rauhassa metsään. Kävelkää tunti-pari ja sen jälkeen auringon lämmittämällä kallionkumpareella mietitte, että miltä se maailma voisi tulevaisuudessa näyttää. Nouseeko vai laskeeko aurinko ja vieläkö hongat humisee? Varoitus: Voi aiheuttaa uusia ajatuksia, muistin virkistymistä, riippuvuutta, lisää työtä ja yleistä positiivista ilmapiiriä. 32 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

18 opiskelija Henna Nummela Metsäylioppilaat ry:n tiedottaja Metsänhoitajaliiton viestintätoimikunnan jäsen henkilöuutiset TUONEN SATOA Räisänen Pentti * Jänterä Aarne Oskar M * Purhonen Elias Juho * * Herold Birger Fredrik * Suuntana kesätyö? Lampinen Uuno Henrik * Vainio Hannu Antero * Muistathan opiskelijatutkimuksen! Syksyllä Metsänhoitajaliitto toteuttaa yhdessä Agronomiliiton, Luonnontieteiden akateemisten liiton ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton kanssa opiskelijatutkimuksen. Kyselylinkki lähetetään kaikille liiton opiskelijajäsenille elokuun aikana ja siihen voi vastata syyskuun puoleen väliin saakka. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja! Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden työskentelyä lukuvuoden ja kesän 2013 aikana. Opiskelijatutkimukseen vastaaminen on tärkeää, sillä tutkimuksen tuloksia käytetään opiskelijoiden edunvalvonnassa sekä vähimmäispalkkasuositusten ja palkkaneuvonnan viitearvojen määrittelyssä. Tarkkaile siis postiasi elokuussa! Kevään ja kesän kunniaksi tulee tähän opiskelijapalstalle vähän uutta (blondia) väriä kolmannen vuoden metsäteknologian opiskelijasta. Helsingin metsäylioppilaat varmasti tuntevatkin jo nimeni sähköpostin lähettäjä-kentästä, eli toimin siis Metsäylioppilaat ry:n tiedottajana sekä näin ollen olen myös opiskelijajäsenenä Metsänhoitajaliiton viestintätoimikunnassa. Vuoden alku oli tänä vuonna allekirjoittaneella poikkeuksellisen kiireellinen. Kandin seminaarityön kirjoittaminen vei melkoisen osan ajasta, sillä en päästänyt itseäni helpolla aiheen valinnan osalta enkä liioin kirjoitusprosessissakaan. Siinä sivussa piti lisäksi omaksua tiedottajan tehtävät sekä hoitaa kesätöiden haku. Persoonallisen hakemuksen (tai ylipäätään hakemuksen) kirjoittaminen tuntuu olevan vuodesta toiseen yhtä hankalaa, eikä sitä yhtään helpota se tieto, että niitä on kirjoitettava kymmeniä eri paikkoihin. Lisäksi piti suorittaa jokakeväinen CV:n siivous eli laittaa työtiedot ajan tasalle sekä kaivella mappi Ö:n uumenista tärkeät töihin liittyvät paperit, jotta ne ovat valmiina, jos kutsu työhaastatteluun tulee. Onneksi sain muun muassa Metsänhoitajaliitosta apua näihin haasteisiin! Viime kesänä kesätyönhaku Suomessa ei tuottanut tulosta, mutta lopulta kävi kuitenkin niin onnellisesti, että pääsin Walesiin kahdeksi kuukaudeksi työharjoitteluun. Kyseisen yrityksen toiminnan ydin on puutuotteiden kyllästäminen, ja kreosootin haju tulikin kahden kuukauden aikana erittäin tutuksi. Ensimmäiset viikot menivät yritykseen ja yrityksen toimintaan tutustuessa sekä totutellessa kieleen. Viikkojen vieriessä vastuuta alkoi kertyä enemmän, ja isoin yksittäinen työ, josta vastasin, oli yrityksen esitteiden ilmeen uusiminen ja päivittäminen. Työkaverit olivat todella mukavia ja suhtautuivat suomalaiseen metsäopiskelijaan hyvin, ehkä aluksi hieman ihmetellen, sillä Britanniassa naisia on paljon vähemmän alalla kuin Suomessa. Työilmapiiri oli sopivan rento, ja välillä ei edes meinannut asioita hoidellessa muistaa, että on ylipäätään töissä. Kesästä jäi erittäin lämpimät muistot, vaikka viime kesä sattuikin olemaan sateisin kesä viimeiseen sataan vuoteen Britanniassa, eli ilman sateenvarjoa ei kyllä tullut lähdettyä ulos. Yhteydenpito perheen kanssa jatkuu edelleen, ja toiveissa onkin, että pääsisi Walesiin vielä, jos ei töihin, niin ainakin tapaamaan tuttuja. Tulevan kesän osalta kuviot ovat vielä hieman auki, mutta kaikennäköisiä suunnitelmia on laadittu, ettei ihan tyhjän päälle tarvitsisi kuitenkaan jäädä. Meidän opiskelijoiden on hyvä muistaa, että olemme oikeutettuja pyytämään tukea ja apua työelämäasioissa Metsänhoitajaliitosta siinä missä työelämässä jo toimivat jäsenet. Rohkeasti vaan puhelin käteen tai sähköposti laulamaan, jos tulee kysyttävää, liitosta kyllä vastataan. Toivotan kaikille metsäylioppilastovereilleni menestyksekästä ja työntäyteistä kesää! Rautiainen Veikko Olavi * Merkkipäivät Päivämäärä/Nimi/Ikä 2.6. Hankala Aarne Johannes Autere Seppo Ilkka Ilmari Yli-Kojola Hannu Juhani Salakari Martti Juhani Saikku Jorma Tapio Heinämäki Jaakko Taavetti Jylhä Lea Kaarina Savolainen Martti Olavi Kostamo Jouko Tapani Tahvanainen Liisa Johanna Lahti Tapio Kalervo Frey Arto Alexander Haapanen Matti Hannu Tapio Uusitalo Jori Juhani Mäkelä Raimo Kalevi Jalkanen Risto Einar Tynys Veijo Tapio Kivistö Jari Niilo Tapani Högnäs Tore Nils Håkan Rajala Pekka Tapani 60 Verkossa julkaistua Valmistuneiden onnittelut ovat luettavissa liiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia (www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia) Pölkki Voitto Johannes Ristolainen Jouko Helmer Kuusisto Vento Juhani Herttuainen Erkki Jouni Jauhiainen Eino Johannes Ojansuu Risto Hannes Sakari Tervonen Mikko Markku Tapio Tasanen Tapani Ilmari Hellström Eeva Anja Katri Nykänen Jorma Juhani Itkonen Raimo Eino Laitinen Ilkka Viljo Antero Hyvärinen Eero Juhani Leskinen Timo Juhani Varama Martti Matti Olavi Korhonen Kari Pohtila Eljas Heikki Pietari Aarnio Pentti Vilhelm Mannerkoski Ilpo Juhani Herrala Jukka Olavi 60 *Muistokirjoitukset luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia: Hellström Raymond Eligius Westman Kari Urho Peltoniemi Aatos Gabriel Leino Aino Kaarina Tölli Raimo Kalervo Peltonen Antti Tuomas Aro Lasse Juhani Kärkkäinen Hannu Antero Blauberg Kai Uwe Holappa Ari Viljo Vuorinen Martti Tapio Laiho Olavi Haapala Matti Räisänen Osmo Uolevi Mikkola Matti Tapio Silokallio Pekka Juhani Vuorivirta Juha Veli Villa Aki Olavi Honkanen Seija Inkeri Kytölä Eero Viljo Metsänhoitaja Metsänhoitaja

19 Tervetuloa nauttimaan upeista metsäisistä maisemista Kerigolfin väylille ja viheriöille! Metsänhoitajien SM-golf 2013 Metsänhoitajien golfin Suomen mestarit ratkaistaan neljännentoista kerran elokuun viimeisenä perjantaina Savonlinnan Kerimäellä, Kerigolfin kentällä (www.kerigolf.fi). Kilpailusarjat Yleinen SM pistebogey (hcp) Naiset SM pistebogey (hcp) Veteraanit SM pistebogey (hcp) Metsäylioppilaat pistebogey (hcp) Hyytiälän kurssikilpailu, 2 pelaajan yhteistulos Seuralaiset pistebogey (hcp) Aamukahvit ovat tarjolla klo 8.45 alkaen ja kilpailun avaustarinat ja viimeiset nuotit kisakierrokselle kello Ensimmäinen startti klo Tällä kertaa ei kilpailla lyöntipelin SM-tittelistä, mutta paras scratch-tulos (keltainen tee) kuten myös pisimmät draivit ja tarkimmat lähestymiset palkitaan asianmukaisella arvostuksella. Ilmoittautumiset mennessä Kerigolfin caddiemasterille tai Ilmoittautuessa kerrottava nimi, kotiseura, tasoitus ja veteraanin kyseessä ollessa myös syntymävuosi. Viimehetken karsintojen mahdollistamiseksi Hyytiälän kurssien väliseen joukkuekilpailuun osallistuvat voivat ilmoittaa joukkueen vielä kilpailupaikalla. Lähtölistat Kerigolfin kotisivuilla (www.kerigolf.fi) viimeistään torstaina Kilpailumaksu on 65, sisältäen greenfeen, kärryt, aamukahvin, keittolounaan ja tulospalvelun. Peruutukset on tehtävä viimeistään Ilman ajallaan tehtyä peruutusta kilpailusta pois jääneeltä kysellään hyvää syytä ja osanottomaksua jälkikäteen. Kiertopalkintojen haltijoita muistutetaan siitä, että pokaalin ihailu päättyy aikanaan ja hallussa olevat kiertopalkinnot toimitetaan kilpailupaikalle ennen kilpailun alkua. Majoitus Savonlinnan seudun monipuolisista majoitusmahdollisuuksista voitte valita mieleisenne kortteerin: puhelin Harjoituskierros kilpailuun osallistuville torstaina tarjoushintaan 35. Tiedustelut: Pertti Vento ( ), Martti Tynkkynen ( )

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta

Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta 4.11.2014 Metla-talo 10 vuotta Nouseeko puurakentaminen siivilleen? Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala Mikä Metsähallitus?

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA?

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot