Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin"

Transkriptio

1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:1

2 Kansikuva: Rauha-Tiuru, , Raimo Suomela

3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna 2011 Kädessäsi on katsaus Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna Tämä katsaus on tarkoitettu ennen kaikkea kaupunkikonsernin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, mutta sen toivotaan avaavan Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöä myös asukkaille ja muille sidosryhmille. Katsaus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman pohjalta ja siihen on koottu tiivistelmät määrärahan käytöstä ja saavutetuista tuloksista vuonna Lappeenrannan kaupungin vuoden 2011 talousarviossa oli EU- ja elinkeinopoliittisten hankkeiden omarahoitusosuutta varten varattu yhteensä 2,9 MEUR, josta 0,9 MEUR oli käyttötalousosassa ja 2 miljoonaa investointiosassa. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja määrärahan käytössä erityinen huomio kiinnitettiin rakennemuutoksen hallintaan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Edellä mainitun määrärahan lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi vuodelle 2010 osoitettujen käyttämättä jääneiden määrärahojen (2,24 MEUR) siirtämisen käytettäväksi vuonna 2011, jolloin EU- ja elinkeinopoliittisin perustein rahoitusta oli käytettävissä yhteensä 5,148 MEUR. Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelmassa työllisyyspoliittisiin hankkeisiin varatusta euron määrärahasta käytettiin euroa. Kaupunginhallituksen erillispäätöksellä määrärahasta käytettiin euroa matkailun kehittämiseen lentoyhteyksien avulla sekä lentokentän säilymisen ja lentoliikenteen kehittymisen turvaamiseen. Kaupunkiyhtiöille osoitettiin vuonna 2011 yhteensä 1,1 MEUR. Käyttösuunnitelman toteuma vuonna 2011 oli yhteensä 3,56 MEUR. EU- ja elinkeinopoliittinen määräraha mahdollisti kymmenien hankkeiden sekä ohjelma- ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen. Kaupungin rahoitusosuudelle saatiin vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä ja näin hankkeiden kokonaisrahoitus vuonna 2011 oli yli 11 MEUR. Hankkeissa on syntynyt vuonna 2011 lähes 200 uutta työpaikkaa, yli 70 projektiaikaista työpaikkaa, yli 50 uutta yritystä, 2 sosiaalista yritystä. Lisäksi lentokentän suora työllistävä vaikutus on 40 henkilötyövuotta ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden kohteena oli yli 200 eri henkilöä. Katsaukseen on koottu lyhyt esittely jokaisesta EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman rivistä. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja tarkempia tietoja saa hankkeen yhteyshenkilöltä. Kaikki määrärahasta rahoitettavat hankkeet käsitellään EU- ja elinkeinotyöryhmässä, jonka jälkeen virallisen rahoituspäätöksen tekee kehitysjohtaja, kaupunginjohtaja tai kaupunginhallitus. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan hallinnoinnista ja koordinoinnista vastaa Lappeenrannan kaupungin kehittämisyksikkö, tarkemmat yhteystietomme löydät takakannesta. Lappeenrannassa Krista Huovila EU-asiamies

4 A KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Hankkeen nimi Päätös/ TA-varaus TP 2011 Muu rahoitus Käyttötaloushankkeet A Työllisyyspoliittiset hankkeet A1 E-K:n työ- ja asukastupatoiminta (Kuokka) KH 88/ A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön KH 481/ A3 Sosiaalinen yritystoiminta E-K:ssa (ESPInno) KH 190/ A4 VÄYLÄ-työpajakoulu KJ 55/ A5 Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen (HAKE) KH 190/ A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet TA Aluekehitysohjelmien kuntarahoitus ja muu kuntarahoitus A7 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 435/ A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) KH 334/ A9 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KH 548/ A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (Eki) TA A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet (Salpalinja) KH 62/ A12 Etelä-Karjalan kiviklusterihanke KH 438/ A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) KH 141/ B Elinkeinopoliittiset hankkeet Kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha TA-varaus B2 Lpr Innovation Oy:n projektiraha TA-varaus B3 Tuulivoiman ja bioenergian kehittäminen (KAVO) KH 393/ B4 Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamisohjelma (PISA II) KH 299/ B5 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen KJ 43/ B6 Liiketoimintaprosessien sähköiset osoitteet ja sanomat KH 190/ B7 Metsäteoll. osaamisella uusia hyvinvointituotteita (ÄLYKOP) KH 190/ B8 Sijoittautumis- ja vetovoimaohjelmatyö TA-varaus B9 Yrityshautomotoiminta TA-varaus B10 Elinkeinopoliittinen markkinointi TA-varaus B11 GoSaimaa markkinointi TA-varaus B12 Pietarin suomalais-venäläinen innovaatiokeskus TA-varaus B13 Venäjä- yhteydet ja koordinointi TA-varaus B14 Step Up - Cross Border City in Action KH 199/ B15 Innovation and business Cooperation KH 201/ B16 Muut pienet MKR, EAKR- ja ENPI-hankkeet TA-varaus Lentoliikenne hankkeet B17 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen TA Investointihankkeet B18 Mustolan kehityshyppy = Terminaalikatu KH 208/ B19 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 75/ B20 Myllysaaren perhepuisto KH 160/ B21 Tieto- ja näyttelykeskus Tali-Ihantala suunnittelu KH 72/ B22 Läntisen Pien-Saimaan alueen virtausten ja (Pien3D) KH 474/ B23 Rauha-Tiuru alueen kehittäminen TA-varaus 0 0 B24 Rauha-Tiuru investointihankkeet TA B25 Wolkoffin talomuseon kellarin kunnostaminen ravintolaksi KH 78/ B26 Muut investointihankkeet (mm. Saimaa, Vainikkala) TA-varaus C Rakennemuutoksen hallinta C1 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet TA RAHOITUS YHTEENSÄ

5 A Käyttötaloushankkeet työllisyyspoliittiset hankkeet A1 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupatoiminta (EKTA) Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, tai Hankeaika Rahoitus Lpr:n kaupunki (EU-määräraha , sos. ja terv.tmk ja työllistämismääräraha ), ELY-keskus Hankekuvaus Hankkeen kohderyhmänä on Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja Lappeenrannan TE-toimiston pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset sekä maahanmuuttaja-asiakkaat. Kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen sekä aktivoinnin avulla asiakas pyritään sitouttamaan työtoimintaan. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Tavoitteet 2011: Työllistää palkkatuella 30 henkilöä Työharjoittelu/työelämävalmennus 60 henkilöä Työllistyy vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä Aloittaa opiskelun 5 henkilöä Pienimuotoisen koulutuksen järjestäminen kohdejoukolle Tavoitteena on myös ohjata asiakkaita tarvittaessa päihdekuntoutukseen ja mielenterveystoimistoon. Työpajatoimintaa pyritään kehittämään vastaamaan hankkeeseen tulevien asiakkaiden tarpeita. Hankkeelle on esitetty jatkohanketta vuodelle ELYkeskukselta on optio vuoden 2012 rahoituksesta. Palkkatuella työllistettyjä yhteensä n. 30 henkilötyövuotta, tavoitteena oli 17 htv. Lisäksi ohjaajat ja toimistotyöntekijä 6 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia Vuoden 2011 toteuma: palkkatuella työllistettynä 57 henkilöä työharjoittelu/ työelämävalmennus 85 henkilöä työkokeilu 3 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa 31 henkilöä muut 25 henkilöä yhteensä 201 henkilöä Työtoiminnassa olleista 12 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille 11 henkilöä lähti opiskelemaan. Palkkatuella työllistettyjä oli yhteensä noin 30 henkilötyövuotta. Työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa käydään työhöntulohaastattelu, väliarviointi ja palautekeskustelu työtoiminnan loppuessa. Palaute lähetään lähettäneelle taholle (TE-toimisto tai TYP). Tuetaan ja avustetaan työtoiminnassa olevia henkilöitä työnhaussa. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Vanhustyö ja kiinteistötyöt tukevat ikäihmisten kotona asumista. Maakuntaohjelma Pyritään ehkäisemään syrjäytymistä pitkäaikaistyöttömien osalta. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen. 4

6 A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön! Toteuttajat Päätoteuttaja: LSYP Oy, osatoteuttajat: Laptuote-säätiö, Eksote Yhteyshenkilö Terhi Jantunen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on parantaa eri syistä maahamme muuttaneiden työllistymistä, lisätä heidän työelämävalmiuksia sekä omaa aktiivisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi projektissa kehitetään verkostoyhteistyötä viranomaisten ym. tahojen kanssa. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Vuonna 2008 perustettu Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti tarjoaa maahanmuuttajille palveluja, ohjausta ja neuvontaa yhden luukun periaatteella. Momentti on myös kohtauspaikka alueen kantaväestölle ja monikulttuurisille uusille kuntalaisille. Projektin välityksellä Etelä-Karjalan alueen työnantajat saavat kansainvälisiä osaajia, jotka kotoutuvat paremmin maakuntaan. Vuonna 2011 on jatkettu ja edelleen kehitetty maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja: esim. yleisneuvontaa, tutkintojen rinnastuksen neuvontaa, yksilöllistä työnhakuneuvontaa ja työnetsijäpalveluja. Lisäksi järjestettiin teematapahtumia, vertaistukitoimintaa ja suomen kielen koulutusta. Myös verkostoyhteistyötä kehitetään edelleen. Hanke jatkuu asti. Maahanmuuttajatoimintojen kehittämiseksi on vuodelle 2012 haettu kahta erillistä hanketta (Laptuote säätiön MaTTi ja WIRMA:n Mammutti). Koko hankeajan tavoitteena oli löytää maahanmuuttajille 30 työpaikkaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä työllistyneitä oli 30 kpl, joista vuonna 2011 työllistyi 10. Projektiaikaisia työpaikkoja oli 3 kokoaikaista + 4 osa-aikaista (2,1 htv). Projektin puitteissa kaksi asiakasta on ryhtynyt yrittäjiksi, joista toinen vuoden 2011 aikana. Momentin tunnettuuden lisäännyttyä asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Projektin ohjaus- ja neuvontapalveluissa käy 5-15 asiakasta päivässä. Tapahtumissa on osallistujia vaihtelevasti muutamista kymmenistä pariin sataan. Työnhakija-asiakkaita projektissa oli noin 350. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja palvelujen kehittäminen kaikkia kuntalaisia mahdollisimman hyvin palveleviksi on kaupungin strategian mukaista. Monikulttuurisuus on tärkeää ja arvokasta kansainvälisessä yliopistokaupungissa. Maakuntaohjelma Maahanmuutto turvaa positiivista väestönkasvua. Projektin kohderyhmänä ovat myös alueen ulkomaiset opiskelijat, joiden pääsyä työmarkkinoille pyritään edistämään. Projekti rikastuttaa alueen elinkeinoelämää esimerkiksi välittämällä työnantajille kansainvälistä osaavaa työvoimaa. 5

7 A3 Etelä-Suomen palveluinnovaatiot/espinno/sosiaalinen yritystoiminta Etelä- Karjalassa osahanke Toteuttajat Päätoteuttaja: THL, osatoteuttaja: Eksote Yhteyshenkilö Marja Kosonen, tai Anna Keto, Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , josta kuntarahaa , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa THL:n hankekonsortion kokonaisrahoitus , josta EAKR 70 %, kuntarahoitus 28,8 % ja yksityistä rahoitusta 1,8 % Hankekuvaus Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymisen tukeminen. 1. Sosiaalisten kriteerien käyttöönotto Lappeenrannan kaupungin/eksoten hankinnoissa mahdollistuu. Uusi Hankintaohje on kuntakierroksella ja se sisältää Sosiaalisten kriteerien käyttöohjeen julkisissa hankinnoissa. 2. Palvelusetelin käytön laajentuessa palvelutuottajien määrä ja valikoima kasvaa. Eksoten palvelusetelin kehittämistyötä koordinoi Palsetyöryhmä. Projekti on vastannut Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä vanhustenpalveluiden alatyöryhmien työskentelystä. Hanke on pilotoinut kaksi kilpailutusta sosiaalisin kriteerein palvelusetelipalveluina. Kilpailutus on laajentanut yritystarjontaa. 3. Sosiaalisten kriteerien käyttöönoton vaikutuksesta syntyy Etelä- Karjalan alueella uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa Hankkeen välillisenä vaikutuksena on syntynyt 15 uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa. 4. Tietoisuus sosiaalisen työllistämisen ja yrittäjyyden merkityksestä kasvaa, mikä edesauttaa sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuunottoa sekä kestävän kehityksen lähtökohtien toteutumista. Hanke on järjestänyt Etelä-Karjalassa kaksi seminaaria; Työmarkkinoille integroivan sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa. Hankkeen tavoitteita on esitelty Iso- Avun palveluseteliyrittäjien tilaisuuksissa. Hankkeen jatko Espinno hanke jatkuu , osahanke asti. Perustelut: Sosiaalisten kriteerien käytön ja sosiaalisen yrittäjyyden neuvontamallin juurruttaminen Raportoidaan ja mallinnetaan ohjeet, tiedotteet ja opasteet THL/yhteistyö Tiedotus/informaatio/koulutustilaisuuksien järjestäminen Työpaikat Toteutunut hankeaikana 15, joista Lappeenrantaan 7 Hankeaikana 5 uutta sosiaalista yritystä, joista 2 Lappeenrantaan Asiakkaat Hanke on tavannut noin 100 yrittäjää ja markkinoinut Dialogifoorumeissa liki 200 osallistujalle hankkeen tavoitteita LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittista ohjelmaa Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa nähdään pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen uhkana. Tavoite on työttömyysasteen pienentäminen 14%>10% 6

8 A4 VÄYLÄ-työpajakoulu Toteuttajat Päätoteuttaja: Laptuote-säätiö, osatoteuttaja: INTOa Työstä ry Yhteyshenkilö Virpi Ulmanen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : , josta ESR-rahoitusta , omarahoitus , kuntien rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Tavoitteena on koota yhtenäinen verkostoyhteistyömalli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tukemiseksi. Eri toimijoiden tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Verkostoyhteistyön toimivuutta kokeillaan työpajakoulussa sekä tuetussa oppisopimuskoulutuksessa, jotka ovat hankkeen kehittämiskohteita. Työpajakoulu toimii erityisesti tilanteissa, joissa ammattia opiskelevan nuoren koulutukselliset tavoitteet eivät toteudu tavanomaisessa kouluympäristössä. Päämääränä on kehittää työpajatoimintaa niin, että toiminnassa mukana oleva henkilö voi hyödyntää työpajassa oppimiaan asioita myöhemmin ammatillisen toisen asteen oppilaitoksissa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa, joka on hyödyntänyt työpajakoulumallia erityisopetuksen järjestelyissä. Viimeisen vuosikurssin opiskelija voi toimia pajajaksolla tietyn ajan ja palata kouluun suorittamaan opintonsa loppuun. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tämä tarkoittaa nopeaa puuttumista ongelmiin ja pajajakson aloittamista ennen kuin elämänhallinta luisuu kokonaan väärille teille. Tärkein tavoite on kouluun palaaminen ja ammatillisen opintojen loppuun suorittaminen. Tuettu oppisopimus on kohdennettu henkilöille, joille oppisopimus on ainoa tapa saada tarvittava ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, mutta joiden taidot eivät riitä itsenäiseen toimintaan, jota oppisopimuksella opiskelu usein vaatii. Tuettu oppisopimusmalli kannustaa ja tukee sekä itse opiskelijaa että yrityksen ohjaajaa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan niin itse työtehtävien opettamiseen, että tietopuolisen tukiopetuksen kautta. Oppisopimusmallin kehittäminen toteutetaan yhteistyöverkoston toimijoiden kanssa, jossa merkittävä asema on Etelä-Karjalan oppisopimustoimistolla. Samalla mallilla kehitetään Imatralla tuettua harjoittelua. Hankkeessa tehdään arviointi- ja vertailututkimus, jossa tuotoksena syntyy valtakunnallisesti hyödynnettävä arviointi- ja vertailututkimus Väylä -työpajakoulun ja tanskalaisen tuotantokoulun järjestelmän eroista ja yhtäläisyyksistä. Tutkimuksen toteuttaa Ramboll. Hankkeen jatko Hanke jatkuu asti. Työpaikat Hanketyöntekijät: 2 kpl. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat Koko kohderyhmä: 83 hlöä ja välillinen kohderyhmä 41 hlöä (nuoria) LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenranta strategiaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoa IV. Maakuntaohjelma Nuorten kiinnittyminen työelämään ja syrjäytymisen ehkäisy. 7

9 A5 Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen Etelä-Karjalassa - osahanke (HAKE) Toteuttajat Päätoteuttaja: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), osatoteuttaja: Socom Oy Yhteyshenkilö Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , joka jakautuu EAKR ja kuntarahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Hankekuvaus Hyvinvointialan kehittäminen Etelä-Karjalassa 1. Yksityisten yritysten ja julkisen sektorin sote-toimijoiden yhteistyö ja yhteisymmärrys vahvistuvat hankkeen kootessa, välittäessä ja päivittäessä tietoa ja palautetta odotuksista sekä toimintatavoista yrityskentän ja julkisten toimijoiden välillä sekä järjestäessä yhteisiä tapahtumia kuten yrittäjätapaaminen Senioripuistossa 2009, Kohti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivaa kokonaisuutta -tapahtuma 2009 ja Kumppanuuspäivä Hyvinvointialan yritysten osaaminen ja elinkelpoisuus paranevat hankkeen järjestämien täsmäkoulutusten ja -tapahtumien, yritysten opastamisen, yritysneuvonnan mallintamisen sekä keväällä 2011 julkaistun aloittavan yrittäjän nettikäsikirjan ansiosta. 3. Hyvinvointialan yritykset verkottuvat entistä tiiviimmin; hankkeen kannustamina syntynyt mm. tehostetun palveluasumisen yrittäjärinki 2009 ja hyvinvointialan yrittäjien sijaistamisrinki Yksityisten palveluntuottajien asema vankistuu. tuotettu vuosina 2010 ja 2011 yksityisten palveluntuottajien alueelliset oppaat, jotka jakelussa mm. IsoApujen ja Seniori-infosivujen kautta. karttapohjainen eteläkarjalaisten hyvinvointialan yrittäjien sähköinen nettihakemisto otettiin käyttöön kesällä 2011 osoitteessa 5. Hanke edisti palvelusetelien käyttöönottoa tuoden mm. Eksoten palvelusetelityöryhmän työskentelyyn yrittäjyysnäkökulmaa. 6. Hankkeen loppuraportti luettavissa: dokumentit/paattyneet_hankkeet/hake/hake_loppuraportti.pdf Hankkeen jatko Kehittämistyö jatkuu yrittäjäverkostoissa. Sähköisen palvelusetelin käyttöönottoa tukeva SETELI -hanke aloitti syksyllä Sen tavoitteet ja lähtökohdat pohjaavat osittain HAKE -hankkeeseen. Työpaikat Hankkeen osuutta toimialan kasvuun ei ole mahdollista eritellä. Uusia yrityksiä syntynyt hankevuosina maakuntaan kymmeniä, mutta hankkeen osuutta yrittäjyyden kasvuun on mahdoton osoittaa. Asiakkaat HAKE -hankkeen toiminnan piirissä on ollut toista sataa hyvinvointialan pk-yritystä, joista aktiivisimman joukon, noin 25 yrityksen/yrittäjän kanssa, yhteydenpito on ollut toistuvaa ja kasvokkaista. LPR strategia Tavoite: Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko. Toimenpide: Yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamat hyvinvointipalvelut toteuttavat/mahdollistavat tarkoituksen työnjaon; hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja yhteistyö. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa Etelä-Karjalan hyvinvointi- ja elinkeinostrategiaa sekä työllisyysstrategiaa. 8

10 A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Päivi Savilampi, tai Hankeaika Rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Alle 25-vuotiaiden ammattiin valmistuneiden työttömien nuorten työllistymisen tukeminen, työurien ja työkokemuksen mahdollistaminen palkkatuetulla, työllä kaupunkiorganisaatiossa, Eksotessa ja kumppanuusstrategian kautta kolmannelle sektorille. Hanke mahdollistaa nuorille koulutuksen jälkeen työkokemuksen saamisen ja työssä oppimisen. Työllistämisen tavoitteena on nuoren tulevan työllistymisen ja työurien tukeminen. Tiivis yhteistyö TEtoimiston ja TYP:n kanssa (ennakointi, seuranta ja arviointi). Hankkeen jatko Hankkeelle pyritään samaan jatkoa ainakin vuodelle Työpaikat Hanke tarjoaa ensisijaisesti hankkeenaikaisia työpaikkoja (24 kpl). Nuoria ammattihenkilöitä on sijoitettu seuraaviin kaupungin toimintoihin: Kulttuuritoimi, Metku (tapahtuma-avustaja) Kirjastotoimi (datanomi/toimistoala) Kaupunginkanslia (datanomi) Kasvatus- ja opetustoimi (datanomi) Kaupunginteatteri (artesaani) Teknisen toimen palvelutuotanto (autonasentaja) Teknisen toimen tilakeskus (rakennusala) Hiekkalinnan Venäjä-talo (opas) Tämän lisäksi nuoria on sijoitettu seuraaviin yhteisöihin: Suomi-Venäjä-seura Taidekoulu Estradi Asiakkaat LPR strategia Tämän hankkeen tavoitteena ei ole ollut luoda uusia yrityksiä. Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat ammattiin valmistuneet työttömät nuoret työnhakijat. Hanke on vahvistanut työllisyyden edistämistä strategisen kumppanuuden avulla lähinnä kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Lappeenrannan kaupunkistrategian kriittiset menestystekijät: nuoret ikäluokat ja osaavan työvoiman tarjonta ovat tae menestyvälle ja uusille aloille laajenevalle yritystoiminnalle. Nuorison työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Strateginen tavoite: yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset tuottavat työmarkkinoiden tarvitsemia osaajia. Toimenpiteet: nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kohdennetaan ammatillinen koulutus vastaamaan työelämän tarpeita, toteutetaan nuorisotyöttömyyttä ehkäiseviä hankkeita ja tarjotaan vastavalmistuneille työkokemusta kartuttavia harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja Maakuntaohjelma Hanke on maakuntaohjelman mukainen tähdäten nuorten työllistymisen parantamiseen. 9

11 A Käyttötaloushankkeet aluekehitysohjelmat + perusrahoitus A7 Näinikkää- kehittämisohjelma (Leader -ohjelma) Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, tai Hankeaika , ohjelmakausi Rahoitus Kokonaisrahoitus 2011: , josta EU ja valtio , kunnat ja yksityinen raha (osa talkootyötä). Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Leader-ryhmä myötävaikuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seuraavien ohjelmansa ydintavoitteiden toteutumiseen (v puollettuja hankkeita toimenpiteinä suluissa): 1. Ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien määrän ja monipuolisen osaamisen säilyttäminen ja lisääminen (Anna aikaa - nuorten 4H-yrittäjyyden tukihenkilöverkostokokeilu, Maaseutukoordinaattori2 -yritysten aktivoinnin, neuvonnan ym. kehittäminen) 2. Palvelut kohtuullisesti saatavilla (Lyytikkälän, Hujakkalan, Nutikan ja Haapajärven yhteisölliset investoinnit, mm. kokoontumistilat) 3. Paikallinen matkailutarjonta aitoa, laadukasta ja kiinteä osa Saimaan alueen matkailukokonaisuutta (ajantasainen, yhtenäinen kartta-aineisto ulkoliikunnan eri käyttötarkoituksiin Ukonniemen- Rauhan alueille, Viron, Saksan ja Etelä-Karjalan retkeilyreittien parantaminen, Ylämaan jalokivimuseon investoinnit, yritystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Salpalinjan mahdollisuudet, Salpalinja Lappeenrannassa -aineiston kokoaminen, Saimaan kanavapuiston esiselvitys, Yhteistyöllä lisää myyntiä2 Blue Saimaa yrittäjien verkostoyhteistyö Lpr:n seudulla ja myös Kannaksen venäläisten matkailuyrittäjien kanssa) 4. Ylpeys omasta asuinympäristöstä, kulttuurista ja karjalaisuudesta vahvaa, heijastuu rakentavana yhteistyönä eri tasoilla. Asenne näkyy myös hoidettuna ympäristönä. (Vesistöjen, rantojen yhteisölliset kunnostustoimet Lpr:n suurten hankkeiden täydentäjinä, Pien-Saimaan kosteikkoasiamies, kylätalojen pihaympäristöt) 5. Nuorilla hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (meripartiolaisten koulutusalus M/S Pellen kunnostus) Hankkeen jatko Leader-ohjelman ohjelmakausi on Työpaikat Uudet työpaikat: 1kpl, projektiaikaiset työpaikat: 9 kpl (5 htv) Ei syntyneitä uusia yrityksiä. Asiakkaat Maaseutualueen kunnat, yritykset, yhteisöt ja asukkaat LPR strategia Toteuttaa strategian ydintavoitteita 2-5 edistämällä asukkaiden omatoimisuutta, hyvinvointia, viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja asuinalueiden viihtyisyyttä, elinympäristön vetovoimaisuutta sekä arvostamalla yritteliästä ja yrittäjälähtöistä toimintaa. Kolmannen sektorin yhteistyötä aktivoivien rakenteiden luominen. Maakuntaohjelma Matkailun kehittäminen, turvallinen, viihtyisä, vetovoimainen asuinympäristö, kestävä elinympäristö, laadukas infrastruktuuri. 10

12 A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Toteuttaja Kaakkois-Suomen osaamiskeskusta (KOSKE) koordinoi ja hallinnoi Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Mikael Ollikainen, tai Hankeaika (Osaamiskeskusohjelma ) Rahoitus Kokonaisrahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Rahoitus sisältää omarahoitusosuudet myös kansallisten osaamisklustereiden koordinaatiolle yhteensä Hankekuvaus Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on TEM:n koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma. Ohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. OSKE:lla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. Ohjelman avulla yritykset saavat kilpailuetuja eri alueiden- ja toimialojen rajapinnoista. Toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. Yhteistyön kautta globaalissa taloudessa avautuvat mahdollisuudet on nopeampi havainnoida ja hyödyntää. LPR strategia Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelmalla (KOSKE) on 4 osaamisalaa, jotka osallistuvat 3 klusterin Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia toimintaan. Osaamisalojen asiantuntijaresurssien sijaintipaikat ovat Lappeenranta Innovation Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Osaamisalojen toteuttamisessa tehdään läheistä yhteistyötä LUT:n kanssa. Hankkeen jatko Osaamiskeskusohjelma jatkuu vuoden 2013 loppuun. Työpaikat KOSKEn ohjelmakausi : uusia työpaikkoja 2011 yhteensä 122 koko toiminta-alueella Lappeenranta-Imatra-Savonlinna ( tavoite 235) KOSKEn ohjelmakausi : 2011 syntynyt 1 kpl ( tavoite 10 kappaletta) Asiakkaat Energiasektori, pakkausala, puunjalostusteollisuus, koneenrakennusala ja suunnittelutoimistot sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset. OSKE tukee Lappeenrannan kehittämistä energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi sekä Lappeenrannan asemaa maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä, mikä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Maakuntaohjelma OSKE toteuttaa elinkeinorakenteen uudistamista, osaavan työvoiman riittävyyden turvaamista ja pyrkii luomaan menestyvää yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Se tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 11

13 A9 Lappeenranta Imatra-seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Toteuttaja KOKO:a koordinoi ja hallinnoi Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Krista Huovila, tai Hankeaika KOKO:n ohjelmakaudeksi asetettiin , KOKO päättyi kuitenkin jo ohjelmakauden puolivälissä Rahoitus Kokonaisrahoitus, jolla toteutetaan hanketta, oli , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus KOKO oli alueiden omaehtoisen kehittämisen ja alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma, jota toteutettiin 52 ohjelma-alueella Suomessa. Sen tavoitteena oli alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Ohjelman tarkoituksena oli parantaa alueiden kehitysedellytyksiä ja käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja ja koordinoida kehittämistyötä. KOKO oli osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. Etelä-Karjalan maakunnan kattavalle KOKO Lappeenranta Imatraseudulle asetettiin neljä pitkän aikavälin tavoitetta: yhteisen tahtotilan vahvistaminen, monipuolisen yliopistoseudun statuksen säilyttäminen, Pietarin metropolialueen hyödyntäminen ja profiloituminen energia- ja ympäristöosaamisen alueena. Ohjelman tavoitteena oli maakunnassa yhdessä valittujen teemojen 1) Venäjä 2) Energia ja ympäristö 3) Matkailu ja luovat alat alla: uusien työpaikkojen synnyttäminen ja olemassa olevien säilyttäminen, yritysten kasvuedellytysten luominen sekä kaupunkien ja maaseudun välisen yhteistyön, verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen. KOKO ohjelma on synnyttänyt maakuntaan uusia toimintamalleja, yrityksiä ja työpaikkoja sekä lisännyt alueen toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta valittujen teemojen alla. Ohjelmalla on ollut vipuvaikutusta. Ohjelmaan vuosina osoitettua kuntarahoitusta ( euroa) vastaan on saatu erilaisista lähteistä vastinrahaa yli 1,6 miljoonaa euroa. Ohjelman kautta toteutettiin vuosina hanketta tai toimenpidettä/vuosi. KOKO-ohjelmasta on laadittu erillinen hankekatsaus, joka on saatavissa yhteyshenkilöltä. Hankkeen jatko Valtioneuvosto päätti , että KOKO-ohjelma lopetetaan Vuonna 2012 maakunnallista yhteistyötä pyritään jatkamaan KOKO:n hyviä toimintamalleja hyödyntäen. Työpaikat Uudet työpaikat: 10 kpl, projektiaikaiset työpaikat: 12 kpl Uudet yritykset: 10 kpl Asiakkaat Maakunnan kunnat, asukkaat, yritykset, koulutusorganisaatiot LPR strategia KOKO toteutti valituilla vahvuusalueillaan elinkeinostrategiaa. Maakuntaohjelma KOKO:n ja maakuntaohjelman linjaukset olivat yhdenmukaiset. KO- KO:n toteuttaminen tukee maakuntaohjelman toteuttamista valituilla vahvuusaloilla. 12

14 A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKi) Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti Yhteyshenkilö Tanja Karppinen, tai Hankeaika Rahoitus Koko perusrahoitus euroa, josta OKM:n rahoitus euroa ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus euroa. Lappeenrannan kaupungin osuus koko Etelä-Karjalan liiton keräämästä perusrahoituksesta euroa. Hankekuvaus Etelä-Karjala-instituutti on LUT:n monitieteinen tutkimusyksikkö/erillislaitos, jonka missiona on yhdistää tieteitä ja kasvattaa alueellista osaamista. Visiona on olla monialainen osaaja, joka tekee itsenäisesti tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta sekä yhdistää eri tieteenaloja LUT:n tutkimusaloihin. Instituutin toiminta tukee alueen sivistys- ja kulttuurityötä. Etelä-Karjala-instituutin tavoitteena on tehdä aktiivista tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden ja yliopiston tiedekuntien ja erillislaitosten (Nordi, TBRC, Ceid) kanssa. Instituutti tarjoaa asiantuntijapalveluita maakunnalle omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeidensa kautta. Instituutin järjestämä yleisö- ja asiantuntijaluento- ja muu seminaaritoiminta ovat osa instituutin yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on luonnollinen ja näkyvä osa myös kaikkea muuta instituutin toimintaa. Instituutin hankkeet voidaan jakaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vuonna 2011 ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 3 hanketta. Ulysses on tutkimushanke, jonka tavoitteena on tutkia raja-alueiden rakenteita, toimivuutta ja kehitystä kuuden tapaustutkimuksen voimin. Tavoitteena on edistää raja-alueilla tehtävää aluesuunnittelua ja näin edesauttaa alueiden kehitystä ja kilpailukykyä. Hanke toteutetaan yhteistyönä kuuden eri maan tutkimuslaitoksen kanssa. VIS- TA -hankkeen instituutti toteuttaa yhteistyössä Etelä-Karjalan Taiteilijaseura ry:n kanssa. Hankkeessa selvitetään Kaakkois-Suomen visuaalisten alojen taiteilijoiden yhteistyöverkoston (VISTA) edellytyksiä. Elokuussa käynnistynyt Maaseudun merkkipaalut -hanke tuottaa sisältöjä maakunnan kulttuurimatkailun käyttöön. Hankkeen jatko Instituutin toiminta jatkuu vuonna Työpaikat Instituutissa työskentelee tällä hetkellä 7 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat LPR strategia Maakunnan asukkaat. Instituutti pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin perusrahalla tuotetaan vuosittain mm. useita kulttuuria ja tutkimusta esitteleviä luentosarjoja (Studia generalia, Hovin Henki). Maakuntaohjelma Instituutti pyrkii vaikuttamaan siihen, että Etelä-Karjala olisi viihtyisä ja vetovoimainen maakunta. Instituutti on työllistänyt humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joiden työllistyminen maakunnassa on ollut vaikeaa. Lisäksi se vahvistaa LUT:n alueellista vaikuttavuutta tukemalla verkottumista. 13

15 A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet: Retkeilyhanke Toteuttajat Päätoteuttaja: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, osatoteuttaja: Lappeenrannan kaupungin liikunta- ja maaseututoimet Yhteyshenkilö Hanna Ollikainen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : Vuosi 2011: , josta ELY ja kuntarahoitus , josta Lappeenrannan kaupunki yhteensä ( EUmääräraha ja 900 liikuntatoimi) Hankekuvaus Maakunnallisena yhteishankkeena hallinnoitava yleishyödyllinen investointihanke, jolla toteutetaan luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön rakenteita virkistysaluesäätiön retkisatamiin ym. kohteisiin ja kuntien osoittamiin tarpeisiin. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön osahankkeet Pullikaisen retkisataman rakenteet Ilkonsaaren laituri Hiitolanjoen polku Polttopuukatoksia retkisatamiin Venepoijuja, saunojen vedenpuhdistusjärjestelmiä Lappeenrannan kaupungin osahankkeet Salpalinjan kohteiden kunnostus Hostikassa ja Salpapolku Rauha-Myllymäki-reittiyhteyden suunnittelu Lisäksi maakunnan muilla kunnilla on omat osahankkeensa. Hankkeen jatko Suunnitteluvaiheessa hankesuunnitelmasta jätettiin pois muutamia osahankkeita, joille on tarkoitus hakea rahoitusta vuoden 2012 aikana. Hankkeessa syntyvät rakenteet jäävät kunkin toteuttajan ylläpidettäväksi. Työpaikat Osa-aikainen projektipäällikkö (n. 25 % työajasta). Välillisesti hanke työllistää alueen toimijoita ostopalveluiden kautta. Hanke ei suoraan luo uutta yritystoimintaa. Matkailuelinkeino ja ohjelmapalveluyritykset hyötyvät hankkeen tuloksista. Asiakkaat Hankkeen tuloksista hyötyvät maakunnan asukkaat sekä matkailijat/matkailuyritykset. Palautetta käyttäjiltä pyydetään Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämien retkeilysivujen kautta. LPR strategia Hanke toteuttaa elinkeinostrategian tavoitetta Matkailusta luodaan todellinen vahvuus sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä ja luo osaltaan vetovoimaista elinympäristöä. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa seuraavia maakuntaohjelman tavoitteita: TL1: matkailuun sopivien alueiden jalostaminen asiakaslähtöisesti uusia matkailupalveluja tarjoavia ympärivuotisia elämyskohteita. TL4: Saimaan alueen kehittäminen merkittäväksi ja monipuoliseksi virkistys- ja ulkoilualueeksi, jonka vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen matkailukäyttöön ja Venäjän läheisyyteen. Lisäksi toteutetaan maakuntaohjelman yleisiä tavoitteita kuntien yhteistyöstä sekä yhteistyötä Kymenlaakson maakunnan kanssa. 14

16 A12 Etelä-Karjalan kiviklusteri Toteuttaja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Yhteyshenkilö Kirsi Taivalantti, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä , josta kaupungin osuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Projektin tavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan kivialan klusteria ja tukea sen kehittymistä yhdeksi Etelä-Karjalan elinkeinoelämän tukijalaksi. Tätä varten tuetaan alan yritysten toimintaa ja luodaan suotuisia olosuhteita alan kehittymiselle uusien tuote-, teknologia- ja markkinainnovaatioiden kautta. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projektissa: selvitetään sivukiven käyttöön ja kuljettamiseen liittyviä uusia mahdollisuuksia pyritään sivukiven määrän vähentämiseen teknologisten ratkaisujen avulla luodaan yhteyksiä muotoilijoihin ja kehitetään kivialan muotoilu- ja tuotekehitysosaamista järjestetään tapahtumia, joissa tuodaan alaa esille positiivisessa hengessä sekä luodaan edellytyksiä verkottumiselle ja nostetaan alan näkyvyyttä. Projektin tuloksina syntyy toimenpide-ehdotuksia ja tuoteideoita sivukiven kaupalliseen hyödyntämiseen, malli yritysten ja alueen julkisten toimijoiden väliselle yhteistyölle kivialalla, selvitykset louhintateknologian kehitystarpeista sekä Etelä-Karjalan kivialan yritysten verkosto, jolle on luotu yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin kontakteihin. Projektissa tuodaan seudun kivitoimiala näkyväksi kesien 2011 ja 2012 yleisötapahtumien yhteydessä. Projektin tuloksena Etelä-Karjalan kivitoimialan näkyvyys on kasvanut sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Hanke jatkuu vuonna 2012, ei lisärahoitustarvetta. Hankehakemuksessa ei ole esitetty työpaikkatavoitteita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan työpaikkoja Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeen aikaisia uusia työpaikkoja on syntynyt 2 osa-aikaista koordinaattoria ja 7 kesätyöntekijää. Hankehakemuksessa ei ole esitetty tavoitteita uusista yrityksistä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan yritystoimintaa Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeessa on syntynyt 1 uusi osakeyhtiömuotoinen yritys. Etelä-Karjalan kivialan yrittäjät. Kivialan liiketoiminnan kehittäminen on nostettu kaupungin strategiassa erikseen esille. Kiviklusteri-hanke toteuttaa suoraan näitä tavoitteita ja toimii osaltaan pohjatiedon kokoajana ja toiminnan aktivoijana kivitoimialan kehittämisen tueksi. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa kivitoimialan osalta maakuntaohjelman toimintalinjoja elinkeinorakenteen uudistaminen sekä kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 15

17 A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) Toteuttaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yhteyshenkilö Matti Vaittinen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus Lappeenrannan kaupungin rahoitusosuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja -ympäristön hyvä tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden levittäminen on myös olennainen osa hanketta. Hanke on jaettu kuuteen työpakettiin. Jokainen työpaketti pitää sisällään useita eri toimia. Projektin hallinto ja koordinointi Jokikunnostukset Metsätalouden vesiensuojelu ja luonnonsuojelu Kalakantojen elvytys ja tutkimus Jokiluonnon virkistyskäyttö ja kalastus Ympäristökasvatus ja tiedottaminen Hankehakemuksessa esitetyt tulokset: Jokiluonnon ja kalakantojen kohentunut tila, uusia toimintamalleja vesiensuojelun ja teollisuuden tarpeiden yhteensovittamiseen, parantuneet virkistys- ja luontomatkailulliset mahdollisuudet, ympäristötietouden ja jokiluonnon arvostuksen kasvu, Suomen ja Venäjän välisten yhteistyöverkostojen laajentuminen ja lujittuminen. Hankkeen jatko Hanke jatkuu kevääseen Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projekti työllistää yhden kokoaikaisen sekä 38 osa-aikaista projektityöntekijää. Hanke työllistää myös alihankintojen kautta eri yritysten toimijoita (virtavesikunnostukset, luontopolut). Hanke ei suoraan muodosta uusia yrityksiä, mutta luo toimintaedellytyksiä pienimuotoiseen yritystoimintaan (mm. luontomatkailu). Hankkeella ei ole varsinaisia asiakkaita. Toteuttaa tavoitteita: paraneva ympäristön ja vesistön tila, viihtyisä ja terveellinen elinympäristö ja kansainvälisesti arvostettu EU- Venäjä toimija, jolla on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta. Maakuntaohjelma Toteuttaa toimintalinjaa 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: 1) Kehittämällä elinympäristöä viihtyisäksi, turvalliseksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi kulttuuriympäristöt huomioiden 2) Laadukkaan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että ympäristöstä huolehtiminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut otetaan huomioon kaikissa tulevissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. 3) Muiden vesialueiden tilan kohentaminen (mm. Simpelejärvi, Kivijärvi, Rakkolanjoki-Haapajärvi). 16

18 B Elinkeinopoliittiset hankkeet - kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha - Go International Toteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Eeva Pihlajaniemi, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa LSYP:n projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten kansainvälistymistä ja tätä kautta edistää kasvua ja työllistämistä. Pyrimme myös tutustuttamaan ja ohjaamaan yrittäjät käyttämään jo olemassa olevia kansainvälistymispalveluita sekä kehittämään kansainvälistymispalveluita ja parantamaan palvelutasoa verkostoitumalla eri kansainvälisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet: oman eteläkarjalaisen kansainvälistymismallin suunnittelu hyödyntäen muita malleja yritysten valmiuksien kehittäminen kansainväliseen toimintaan toteuttamalla yhteismarkkinointimateriaalia ja koulutustilaisuuksia kansainvälistymismallin testaaminen (messuvierailut, yrityskontakti- ja markkinointitapahtumat) yritysten vuorovaikutuksen lisääminen ja verkostoituminen (messumatkat ja aamukahvitilaisuudet) yhteistyöverkoston rakentaminen kansainvälisten toimijoiden kanssa (alueellinen ja kansainvälinen) LPR strategia Projektin tuloksena yritysten kansainvälinen markkinointiosaaminen parantui sekä vuorovaikutus ja verkostoituminen kasvoivat. Myös ammatillisten kansainvälistymisvalmiuksien taso nousi ja globaali ajattelumalli syventyi projektiin osallistuneissa yrityksissä. Projektin myötä yritysten ymmärrys oman kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseen parantui mm. alihankinnan ja/tai osakomponenttien kansainvälisen hankinnan vaikutuksilla yrityksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Lisäksi yritysten ulkomaille suuntautuvan liiketoiminnan uskotaan lisääntyvän projektin tuloksena. Hankkeen jatko Kansainvälistymispalveluiden kehittäminen jatkuu Onnistuneesti uusille markkinoille -hankkeessa ( ). Työpaikat Koko projektin aikana: 17 (tavoite 10), joista 5 kaudella 2011 Koko projektin aikana: 5 (tavoite 4), joista 1 kaudella 2011 Asiakkaat Eteläkarjalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, yhteensä 449 eri yritystä koko projektin aikana (tavoite 240). Hanke kehittää ja kansainvälistää kaupungin elinkeinoelämää mm. lisäämällä eteläkarjalaisten yritysten kasvua kansainvälistymällä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa kansainvälistymisessä, kasvussa ja työllistämisessä. 17

19 B1 LSYP:n projektiraha - Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen Toteuttajat Päätoteuttaja: Cursor Oy, osatoteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Tuula Paakkonen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus on , josta vuoden 2011 osuus Omarahoitusosuutena EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa Hankekuvaus Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat maahanmuuttajien työllistymisen helpottuminen yrittäjyyden kautta ja maahanmuuttajien yritysneuvonnan kehittäminen. Projektin toimenpiteitä ovat muun muassa koulutus- ja verkottumistilaisuuksien järjestäminen ja henkilökohtainen yritysneuvonta. Lisäksi projektissa kehitettiin yritysneuvonnan prosesseja maahanmuuttajien yritysneuvontaan soveltuviksi ja edistettiin maahanmuuttajataustaisten yrittäjien verkottumista. Tulokset: maahanmuuttaja-asiakkaiden määrät yritysneuvonnassa ovat kasvaneet huomattavasti hankkeen toiminta-aikana yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia on saatu hyvin yritysneuvontapalveluiden piiriin verkostoitumistilaisuudet International Business Club- toiminnassa laadittu toimintamalli ja kehitetty sisäistä prosessia Yritystulkki englannin ja venäjänkieliseksi, myös muita työkaluja Lisäksi projektin puitteissa on vuonna 2010 tehty opinnäytetyö Maahanmuuttajayrittäjyys keino työllistyä. Hankkeen jatko Perustamisneuvonta jatkuu yhtiön toiminnoissa, maahanmuuttajien yritysneuvonnan erityiskysymyksiin kehitetään uutta hanketta. Työpaikat Koko hankeaikana Lappeenrannassa 95 työpaikkaa, joista 20 henkilöä vuoden 2011 aikana. Projektiaikaisia työpaikkoja 1,5 htv. Lisäksi vuoden 2011 aikana aloittaneita 235, joista naisia 122 ja neuvontatapahtumia 217 (sisältäen konsultointeja ja yleisinfoja) Koko hankeaikana 63 perustettua yritystä, joista 12 kpl vuonna Asiakkaat Asiakkaita konsultaatioissa 758 ja lisäksi lyhytkestoisissa toimenpiteissä yli Asiakastyytyväisyyttä on mitattu haastatteluin vuonna 2011 perustetuilta yrityksiltä ja sidosryhmiltä. LPR strategia Hankkeella toteutetaan kaupungin strategiaa muun muassa yrityselämän kansainvälistämisessä, maahanmuuttajien palvelujen parantamisessa ja Venäjä-palvelujen kehittämisessä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa elinkeinoelämän kehittämisessä, kansainvälistämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Hankkeen avulla tuetaan maahanmuuttajia perustamaan uusia yrityksiä, ihmiset työllistävät itsensä ja syntyy myös uusia työpaikkoja. 18

20 B2 Lappeenranta Innovationin projektiraha Toteuttaja Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Markus Lankinen, tai Hankeaika Rahoitus EU-määrärahaa LprInnon projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Lappeenranta Innovationin käynnissä olevat kehittämisprojektit 2011, niiden hallinnointi ja omarahoitusosuudet: Mentoroinnilla yrittäjyyttä, osaamista ja kasvua (9 600 ) ÄLYKOP (erillinen hankekortti B7, ) Hankerahoituspalvelut (erillinen hankekortti B8, ) Viipurin yrityspuisto VIP (7 000 ) Venäläisten innovaatioiden kaupallistamishanke (4 585 ) RENEWTECH (tuulivoima-alan hanke) (650 ) Masto -projekti (Adaptive Reference Model for Software Testing Organizations, ) Hankkeen jatko Erilaista hanketoimintaa tehdään myös vuonna Työpaikat Ei suoria työpaikkavaikutuksia. Ei suoria yritysvaikutuksia. Asiakkaat Alueen yritykset/yrittäjät LPR strategia Lappeenrannan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi tavoitteena Suomen parhaat yrityspalvelut ja toimintaympäristö. Maakuntaohjelma Etelä-Karjalan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi. 19

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:1 Kansikuva: Rauha-Tiuru, 14.7.2011, Raimo Suomela Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen

Lisätiedot

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2012 Kaupunginvaltuusto 27.8.2012 Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:3 Kansikuva: Myllysaari, 30.5.2012, Pia Mantere Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012

EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012 KATSAUS VUOTEEN 2012 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012 Kaupunginhallitus 4.2.2013 Kaupunginkanslian julkaisuja 2013:1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna 2012 Lappeenrannan

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) Kymenlaakson logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-ohjelma 2007-2013 NELI- ohjelma 2007-2013 Kymenlaakson

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot