Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin

Transkriptio

1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:1

2 Kansikuva: Rauha-Tiuru, , Raimo Suomela

3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna 2011 Kädessäsi on katsaus Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna Tämä katsaus on tarkoitettu ennen kaikkea kaupunkikonsernin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, mutta sen toivotaan avaavan Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöä myös asukkaille ja muille sidosryhmille. Katsaus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman pohjalta ja siihen on koottu tiivistelmät määrärahan käytöstä ja saavutetuista tuloksista vuonna Lappeenrannan kaupungin vuoden 2011 talousarviossa oli EU- ja elinkeinopoliittisten hankkeiden omarahoitusosuutta varten varattu yhteensä 2,9 MEUR, josta 0,9 MEUR oli käyttötalousosassa ja 2 miljoonaa investointiosassa. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja määrärahan käytössä erityinen huomio kiinnitettiin rakennemuutoksen hallintaan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Edellä mainitun määrärahan lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi vuodelle 2010 osoitettujen käyttämättä jääneiden määrärahojen (2,24 MEUR) siirtämisen käytettäväksi vuonna 2011, jolloin EU- ja elinkeinopoliittisin perustein rahoitusta oli käytettävissä yhteensä 5,148 MEUR. Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelmassa työllisyyspoliittisiin hankkeisiin varatusta euron määrärahasta käytettiin euroa. Kaupunginhallituksen erillispäätöksellä määrärahasta käytettiin euroa matkailun kehittämiseen lentoyhteyksien avulla sekä lentokentän säilymisen ja lentoliikenteen kehittymisen turvaamiseen. Kaupunkiyhtiöille osoitettiin vuonna 2011 yhteensä 1,1 MEUR. Käyttösuunnitelman toteuma vuonna 2011 oli yhteensä 3,56 MEUR. EU- ja elinkeinopoliittinen määräraha mahdollisti kymmenien hankkeiden sekä ohjelma- ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen. Kaupungin rahoitusosuudelle saatiin vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä ja näin hankkeiden kokonaisrahoitus vuonna 2011 oli yli 11 MEUR. Hankkeissa on syntynyt vuonna 2011 lähes 200 uutta työpaikkaa, yli 70 projektiaikaista työpaikkaa, yli 50 uutta yritystä, 2 sosiaalista yritystä. Lisäksi lentokentän suora työllistävä vaikutus on 40 henkilötyövuotta ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden kohteena oli yli 200 eri henkilöä. Katsaukseen on koottu lyhyt esittely jokaisesta EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman rivistä. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja tarkempia tietoja saa hankkeen yhteyshenkilöltä. Kaikki määrärahasta rahoitettavat hankkeet käsitellään EU- ja elinkeinotyöryhmässä, jonka jälkeen virallisen rahoituspäätöksen tekee kehitysjohtaja, kaupunginjohtaja tai kaupunginhallitus. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan hallinnoinnista ja koordinoinnista vastaa Lappeenrannan kaupungin kehittämisyksikkö, tarkemmat yhteystietomme löydät takakannesta. Lappeenrannassa Krista Huovila EU-asiamies

4 A KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Hankkeen nimi Päätös/ TA-varaus TP 2011 Muu rahoitus Käyttötaloushankkeet A Työllisyyspoliittiset hankkeet A1 E-K:n työ- ja asukastupatoiminta (Kuokka) KH 88/ A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön KH 481/ A3 Sosiaalinen yritystoiminta E-K:ssa (ESPInno) KH 190/ A4 VÄYLÄ-työpajakoulu KJ 55/ A5 Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen (HAKE) KH 190/ A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet TA Aluekehitysohjelmien kuntarahoitus ja muu kuntarahoitus A7 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 435/ A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) KH 334/ A9 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KH 548/ A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (Eki) TA A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet (Salpalinja) KH 62/ A12 Etelä-Karjalan kiviklusterihanke KH 438/ A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) KH 141/ B Elinkeinopoliittiset hankkeet Kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha TA-varaus B2 Lpr Innovation Oy:n projektiraha TA-varaus B3 Tuulivoiman ja bioenergian kehittäminen (KAVO) KH 393/ B4 Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamisohjelma (PISA II) KH 299/ B5 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen KJ 43/ B6 Liiketoimintaprosessien sähköiset osoitteet ja sanomat KH 190/ B7 Metsäteoll. osaamisella uusia hyvinvointituotteita (ÄLYKOP) KH 190/ B8 Sijoittautumis- ja vetovoimaohjelmatyö TA-varaus B9 Yrityshautomotoiminta TA-varaus B10 Elinkeinopoliittinen markkinointi TA-varaus B11 GoSaimaa markkinointi TA-varaus B12 Pietarin suomalais-venäläinen innovaatiokeskus TA-varaus B13 Venäjä- yhteydet ja koordinointi TA-varaus B14 Step Up - Cross Border City in Action KH 199/ B15 Innovation and business Cooperation KH 201/ B16 Muut pienet MKR, EAKR- ja ENPI-hankkeet TA-varaus Lentoliikenne hankkeet B17 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen TA Investointihankkeet B18 Mustolan kehityshyppy = Terminaalikatu KH 208/ B19 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 75/ B20 Myllysaaren perhepuisto KH 160/ B21 Tieto- ja näyttelykeskus Tali-Ihantala suunnittelu KH 72/ B22 Läntisen Pien-Saimaan alueen virtausten ja (Pien3D) KH 474/ B23 Rauha-Tiuru alueen kehittäminen TA-varaus 0 0 B24 Rauha-Tiuru investointihankkeet TA B25 Wolkoffin talomuseon kellarin kunnostaminen ravintolaksi KH 78/ B26 Muut investointihankkeet (mm. Saimaa, Vainikkala) TA-varaus C Rakennemuutoksen hallinta C1 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet TA RAHOITUS YHTEENSÄ

5 A Käyttötaloushankkeet työllisyyspoliittiset hankkeet A1 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupatoiminta (EKTA) Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, tai Hankeaika Rahoitus Lpr:n kaupunki (EU-määräraha , sos. ja terv.tmk ja työllistämismääräraha ), ELY-keskus Hankekuvaus Hankkeen kohderyhmänä on Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja Lappeenrannan TE-toimiston pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset sekä maahanmuuttaja-asiakkaat. Kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen sekä aktivoinnin avulla asiakas pyritään sitouttamaan työtoimintaan. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Tavoitteet 2011: Työllistää palkkatuella 30 henkilöä Työharjoittelu/työelämävalmennus 60 henkilöä Työllistyy vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä Aloittaa opiskelun 5 henkilöä Pienimuotoisen koulutuksen järjestäminen kohdejoukolle Tavoitteena on myös ohjata asiakkaita tarvittaessa päihdekuntoutukseen ja mielenterveystoimistoon. Työpajatoimintaa pyritään kehittämään vastaamaan hankkeeseen tulevien asiakkaiden tarpeita. Hankkeelle on esitetty jatkohanketta vuodelle ELYkeskukselta on optio vuoden 2012 rahoituksesta. Palkkatuella työllistettyjä yhteensä n. 30 henkilötyövuotta, tavoitteena oli 17 htv. Lisäksi ohjaajat ja toimistotyöntekijä 6 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia Vuoden 2011 toteuma: palkkatuella työllistettynä 57 henkilöä työharjoittelu/ työelämävalmennus 85 henkilöä työkokeilu 3 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa 31 henkilöä muut 25 henkilöä yhteensä 201 henkilöä Työtoiminnassa olleista 12 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille 11 henkilöä lähti opiskelemaan. Palkkatuella työllistettyjä oli yhteensä noin 30 henkilötyövuotta. Työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa käydään työhöntulohaastattelu, väliarviointi ja palautekeskustelu työtoiminnan loppuessa. Palaute lähetään lähettäneelle taholle (TE-toimisto tai TYP). Tuetaan ja avustetaan työtoiminnassa olevia henkilöitä työnhaussa. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Vanhustyö ja kiinteistötyöt tukevat ikäihmisten kotona asumista. Maakuntaohjelma Pyritään ehkäisemään syrjäytymistä pitkäaikaistyöttömien osalta. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen. 4

6 A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön! Toteuttajat Päätoteuttaja: LSYP Oy, osatoteuttajat: Laptuote-säätiö, Eksote Yhteyshenkilö Terhi Jantunen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on parantaa eri syistä maahamme muuttaneiden työllistymistä, lisätä heidän työelämävalmiuksia sekä omaa aktiivisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi projektissa kehitetään verkostoyhteistyötä viranomaisten ym. tahojen kanssa. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Vuonna 2008 perustettu Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti tarjoaa maahanmuuttajille palveluja, ohjausta ja neuvontaa yhden luukun periaatteella. Momentti on myös kohtauspaikka alueen kantaväestölle ja monikulttuurisille uusille kuntalaisille. Projektin välityksellä Etelä-Karjalan alueen työnantajat saavat kansainvälisiä osaajia, jotka kotoutuvat paremmin maakuntaan. Vuonna 2011 on jatkettu ja edelleen kehitetty maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja: esim. yleisneuvontaa, tutkintojen rinnastuksen neuvontaa, yksilöllistä työnhakuneuvontaa ja työnetsijäpalveluja. Lisäksi järjestettiin teematapahtumia, vertaistukitoimintaa ja suomen kielen koulutusta. Myös verkostoyhteistyötä kehitetään edelleen. Hanke jatkuu asti. Maahanmuuttajatoimintojen kehittämiseksi on vuodelle 2012 haettu kahta erillistä hanketta (Laptuote säätiön MaTTi ja WIRMA:n Mammutti). Koko hankeajan tavoitteena oli löytää maahanmuuttajille 30 työpaikkaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä työllistyneitä oli 30 kpl, joista vuonna 2011 työllistyi 10. Projektiaikaisia työpaikkoja oli 3 kokoaikaista + 4 osa-aikaista (2,1 htv). Projektin puitteissa kaksi asiakasta on ryhtynyt yrittäjiksi, joista toinen vuoden 2011 aikana. Momentin tunnettuuden lisäännyttyä asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Projektin ohjaus- ja neuvontapalveluissa käy 5-15 asiakasta päivässä. Tapahtumissa on osallistujia vaihtelevasti muutamista kymmenistä pariin sataan. Työnhakija-asiakkaita projektissa oli noin 350. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja palvelujen kehittäminen kaikkia kuntalaisia mahdollisimman hyvin palveleviksi on kaupungin strategian mukaista. Monikulttuurisuus on tärkeää ja arvokasta kansainvälisessä yliopistokaupungissa. Maakuntaohjelma Maahanmuutto turvaa positiivista väestönkasvua. Projektin kohderyhmänä ovat myös alueen ulkomaiset opiskelijat, joiden pääsyä työmarkkinoille pyritään edistämään. Projekti rikastuttaa alueen elinkeinoelämää esimerkiksi välittämällä työnantajille kansainvälistä osaavaa työvoimaa. 5

7 A3 Etelä-Suomen palveluinnovaatiot/espinno/sosiaalinen yritystoiminta Etelä- Karjalassa osahanke Toteuttajat Päätoteuttaja: THL, osatoteuttaja: Eksote Yhteyshenkilö Marja Kosonen, tai Anna Keto, Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , josta kuntarahaa , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa THL:n hankekonsortion kokonaisrahoitus , josta EAKR 70 %, kuntarahoitus 28,8 % ja yksityistä rahoitusta 1,8 % Hankekuvaus Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymisen tukeminen. 1. Sosiaalisten kriteerien käyttöönotto Lappeenrannan kaupungin/eksoten hankinnoissa mahdollistuu. Uusi Hankintaohje on kuntakierroksella ja se sisältää Sosiaalisten kriteerien käyttöohjeen julkisissa hankinnoissa. 2. Palvelusetelin käytön laajentuessa palvelutuottajien määrä ja valikoima kasvaa. Eksoten palvelusetelin kehittämistyötä koordinoi Palsetyöryhmä. Projekti on vastannut Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä vanhustenpalveluiden alatyöryhmien työskentelystä. Hanke on pilotoinut kaksi kilpailutusta sosiaalisin kriteerein palvelusetelipalveluina. Kilpailutus on laajentanut yritystarjontaa. 3. Sosiaalisten kriteerien käyttöönoton vaikutuksesta syntyy Etelä- Karjalan alueella uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa Hankkeen välillisenä vaikutuksena on syntynyt 15 uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa. 4. Tietoisuus sosiaalisen työllistämisen ja yrittäjyyden merkityksestä kasvaa, mikä edesauttaa sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuunottoa sekä kestävän kehityksen lähtökohtien toteutumista. Hanke on järjestänyt Etelä-Karjalassa kaksi seminaaria; Työmarkkinoille integroivan sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa. Hankkeen tavoitteita on esitelty Iso- Avun palveluseteliyrittäjien tilaisuuksissa. Hankkeen jatko Espinno hanke jatkuu , osahanke asti. Perustelut: Sosiaalisten kriteerien käytön ja sosiaalisen yrittäjyyden neuvontamallin juurruttaminen Raportoidaan ja mallinnetaan ohjeet, tiedotteet ja opasteet THL/yhteistyö Tiedotus/informaatio/koulutustilaisuuksien järjestäminen Työpaikat Toteutunut hankeaikana 15, joista Lappeenrantaan 7 Hankeaikana 5 uutta sosiaalista yritystä, joista 2 Lappeenrantaan Asiakkaat Hanke on tavannut noin 100 yrittäjää ja markkinoinut Dialogifoorumeissa liki 200 osallistujalle hankkeen tavoitteita LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittista ohjelmaa Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa nähdään pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen uhkana. Tavoite on työttömyysasteen pienentäminen 14%>10% 6

8 A4 VÄYLÄ-työpajakoulu Toteuttajat Päätoteuttaja: Laptuote-säätiö, osatoteuttaja: INTOa Työstä ry Yhteyshenkilö Virpi Ulmanen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : , josta ESR-rahoitusta , omarahoitus , kuntien rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Tavoitteena on koota yhtenäinen verkostoyhteistyömalli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tukemiseksi. Eri toimijoiden tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Verkostoyhteistyön toimivuutta kokeillaan työpajakoulussa sekä tuetussa oppisopimuskoulutuksessa, jotka ovat hankkeen kehittämiskohteita. Työpajakoulu toimii erityisesti tilanteissa, joissa ammattia opiskelevan nuoren koulutukselliset tavoitteet eivät toteudu tavanomaisessa kouluympäristössä. Päämääränä on kehittää työpajatoimintaa niin, että toiminnassa mukana oleva henkilö voi hyödyntää työpajassa oppimiaan asioita myöhemmin ammatillisen toisen asteen oppilaitoksissa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa, joka on hyödyntänyt työpajakoulumallia erityisopetuksen järjestelyissä. Viimeisen vuosikurssin opiskelija voi toimia pajajaksolla tietyn ajan ja palata kouluun suorittamaan opintonsa loppuun. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tämä tarkoittaa nopeaa puuttumista ongelmiin ja pajajakson aloittamista ennen kuin elämänhallinta luisuu kokonaan väärille teille. Tärkein tavoite on kouluun palaaminen ja ammatillisen opintojen loppuun suorittaminen. Tuettu oppisopimus on kohdennettu henkilöille, joille oppisopimus on ainoa tapa saada tarvittava ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, mutta joiden taidot eivät riitä itsenäiseen toimintaan, jota oppisopimuksella opiskelu usein vaatii. Tuettu oppisopimusmalli kannustaa ja tukee sekä itse opiskelijaa että yrityksen ohjaajaa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan niin itse työtehtävien opettamiseen, että tietopuolisen tukiopetuksen kautta. Oppisopimusmallin kehittäminen toteutetaan yhteistyöverkoston toimijoiden kanssa, jossa merkittävä asema on Etelä-Karjalan oppisopimustoimistolla. Samalla mallilla kehitetään Imatralla tuettua harjoittelua. Hankkeessa tehdään arviointi- ja vertailututkimus, jossa tuotoksena syntyy valtakunnallisesti hyödynnettävä arviointi- ja vertailututkimus Väylä -työpajakoulun ja tanskalaisen tuotantokoulun järjestelmän eroista ja yhtäläisyyksistä. Tutkimuksen toteuttaa Ramboll. Hankkeen jatko Hanke jatkuu asti. Työpaikat Hanketyöntekijät: 2 kpl. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat Koko kohderyhmä: 83 hlöä ja välillinen kohderyhmä 41 hlöä (nuoria) LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenranta strategiaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoa IV. Maakuntaohjelma Nuorten kiinnittyminen työelämään ja syrjäytymisen ehkäisy. 7

9 A5 Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen Etelä-Karjalassa - osahanke (HAKE) Toteuttajat Päätoteuttaja: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), osatoteuttaja: Socom Oy Yhteyshenkilö info@socom.fi Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , joka jakautuu EAKR ja kuntarahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Hankekuvaus Hyvinvointialan kehittäminen Etelä-Karjalassa 1. Yksityisten yritysten ja julkisen sektorin sote-toimijoiden yhteistyö ja yhteisymmärrys vahvistuvat hankkeen kootessa, välittäessä ja päivittäessä tietoa ja palautetta odotuksista sekä toimintatavoista yrityskentän ja julkisten toimijoiden välillä sekä järjestäessä yhteisiä tapahtumia kuten yrittäjätapaaminen Senioripuistossa 2009, Kohti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivaa kokonaisuutta -tapahtuma 2009 ja Kumppanuuspäivä Hyvinvointialan yritysten osaaminen ja elinkelpoisuus paranevat hankkeen järjestämien täsmäkoulutusten ja -tapahtumien, yritysten opastamisen, yritysneuvonnan mallintamisen sekä keväällä 2011 julkaistun aloittavan yrittäjän nettikäsikirjan ansiosta. 3. Hyvinvointialan yritykset verkottuvat entistä tiiviimmin; hankkeen kannustamina syntynyt mm. tehostetun palveluasumisen yrittäjärinki 2009 ja hyvinvointialan yrittäjien sijaistamisrinki Yksityisten palveluntuottajien asema vankistuu. tuotettu vuosina 2010 ja 2011 yksityisten palveluntuottajien alueelliset oppaat, jotka jakelussa mm. IsoApujen ja Seniori-infosivujen kautta. karttapohjainen eteläkarjalaisten hyvinvointialan yrittäjien sähköinen nettihakemisto otettiin käyttöön kesällä 2011 osoitteessa 5. Hanke edisti palvelusetelien käyttöönottoa tuoden mm. Eksoten palvelusetelityöryhmän työskentelyyn yrittäjyysnäkökulmaa. 6. Hankkeen loppuraportti luettavissa: dokumentit/paattyneet_hankkeet/hake/hake_loppuraportti.pdf Hankkeen jatko Kehittämistyö jatkuu yrittäjäverkostoissa. Sähköisen palvelusetelin käyttöönottoa tukeva SETELI -hanke aloitti syksyllä Sen tavoitteet ja lähtökohdat pohjaavat osittain HAKE -hankkeeseen. Työpaikat Hankkeen osuutta toimialan kasvuun ei ole mahdollista eritellä. Uusia yrityksiä syntynyt hankevuosina maakuntaan kymmeniä, mutta hankkeen osuutta yrittäjyyden kasvuun on mahdoton osoittaa. Asiakkaat HAKE -hankkeen toiminnan piirissä on ollut toista sataa hyvinvointialan pk-yritystä, joista aktiivisimman joukon, noin 25 yrityksen/yrittäjän kanssa, yhteydenpito on ollut toistuvaa ja kasvokkaista. LPR strategia Tavoite: Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko. Toimenpide: Yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamat hyvinvointipalvelut toteuttavat/mahdollistavat tarkoituksen työnjaon; hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja yhteistyö. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa Etelä-Karjalan hyvinvointi- ja elinkeinostrategiaa sekä työllisyysstrategiaa. 8

10 A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Päivi Savilampi, tai Hankeaika Rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Alle 25-vuotiaiden ammattiin valmistuneiden työttömien nuorten työllistymisen tukeminen, työurien ja työkokemuksen mahdollistaminen palkkatuetulla, työllä kaupunkiorganisaatiossa, Eksotessa ja kumppanuusstrategian kautta kolmannelle sektorille. Hanke mahdollistaa nuorille koulutuksen jälkeen työkokemuksen saamisen ja työssä oppimisen. Työllistämisen tavoitteena on nuoren tulevan työllistymisen ja työurien tukeminen. Tiivis yhteistyö TEtoimiston ja TYP:n kanssa (ennakointi, seuranta ja arviointi). Hankkeen jatko Hankkeelle pyritään samaan jatkoa ainakin vuodelle Työpaikat Hanke tarjoaa ensisijaisesti hankkeenaikaisia työpaikkoja (24 kpl). Nuoria ammattihenkilöitä on sijoitettu seuraaviin kaupungin toimintoihin: Kulttuuritoimi, Metku (tapahtuma-avustaja) Kirjastotoimi (datanomi/toimistoala) Kaupunginkanslia (datanomi) Kasvatus- ja opetustoimi (datanomi) Kaupunginteatteri (artesaani) Teknisen toimen palvelutuotanto (autonasentaja) Teknisen toimen tilakeskus (rakennusala) Hiekkalinnan Venäjä-talo (opas) Tämän lisäksi nuoria on sijoitettu seuraaviin yhteisöihin: Suomi-Venäjä-seura Taidekoulu Estradi Asiakkaat LPR strategia Tämän hankkeen tavoitteena ei ole ollut luoda uusia yrityksiä. Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat ammattiin valmistuneet työttömät nuoret työnhakijat. Hanke on vahvistanut työllisyyden edistämistä strategisen kumppanuuden avulla lähinnä kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Lappeenrannan kaupunkistrategian kriittiset menestystekijät: nuoret ikäluokat ja osaavan työvoiman tarjonta ovat tae menestyvälle ja uusille aloille laajenevalle yritystoiminnalle. Nuorison työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Strateginen tavoite: yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset tuottavat työmarkkinoiden tarvitsemia osaajia. Toimenpiteet: nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kohdennetaan ammatillinen koulutus vastaamaan työelämän tarpeita, toteutetaan nuorisotyöttömyyttä ehkäiseviä hankkeita ja tarjotaan vastavalmistuneille työkokemusta kartuttavia harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja Maakuntaohjelma Hanke on maakuntaohjelman mukainen tähdäten nuorten työllistymisen parantamiseen. 9

11 A Käyttötaloushankkeet aluekehitysohjelmat + perusrahoitus A7 Näinikkää- kehittämisohjelma (Leader -ohjelma) Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, sirpa.onttinen@lansi-saimaa.eu tai Hankeaika , ohjelmakausi Rahoitus Kokonaisrahoitus 2011: , josta EU ja valtio , kunnat ja yksityinen raha (osa talkootyötä). Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Leader-ryhmä myötävaikuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seuraavien ohjelmansa ydintavoitteiden toteutumiseen (v puollettuja hankkeita toimenpiteinä suluissa): 1. Ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien määrän ja monipuolisen osaamisen säilyttäminen ja lisääminen (Anna aikaa - nuorten 4H-yrittäjyyden tukihenkilöverkostokokeilu, Maaseutukoordinaattori2 -yritysten aktivoinnin, neuvonnan ym. kehittäminen) 2. Palvelut kohtuullisesti saatavilla (Lyytikkälän, Hujakkalan, Nutikan ja Haapajärven yhteisölliset investoinnit, mm. kokoontumistilat) 3. Paikallinen matkailutarjonta aitoa, laadukasta ja kiinteä osa Saimaan alueen matkailukokonaisuutta (ajantasainen, yhtenäinen kartta-aineisto ulkoliikunnan eri käyttötarkoituksiin Ukonniemen- Rauhan alueille, Viron, Saksan ja Etelä-Karjalan retkeilyreittien parantaminen, Ylämaan jalokivimuseon investoinnit, yritystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Salpalinjan mahdollisuudet, Salpalinja Lappeenrannassa -aineiston kokoaminen, Saimaan kanavapuiston esiselvitys, Yhteistyöllä lisää myyntiä2 Blue Saimaa yrittäjien verkostoyhteistyö Lpr:n seudulla ja myös Kannaksen venäläisten matkailuyrittäjien kanssa) 4. Ylpeys omasta asuinympäristöstä, kulttuurista ja karjalaisuudesta vahvaa, heijastuu rakentavana yhteistyönä eri tasoilla. Asenne näkyy myös hoidettuna ympäristönä. (Vesistöjen, rantojen yhteisölliset kunnostustoimet Lpr:n suurten hankkeiden täydentäjinä, Pien-Saimaan kosteikkoasiamies, kylätalojen pihaympäristöt) 5. Nuorilla hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (meripartiolaisten koulutusalus M/S Pellen kunnostus) Hankkeen jatko Leader-ohjelman ohjelmakausi on Työpaikat Uudet työpaikat: 1kpl, projektiaikaiset työpaikat: 9 kpl (5 htv) Ei syntyneitä uusia yrityksiä. Asiakkaat Maaseutualueen kunnat, yritykset, yhteisöt ja asukkaat LPR strategia Toteuttaa strategian ydintavoitteita 2-5 edistämällä asukkaiden omatoimisuutta, hyvinvointia, viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja asuinalueiden viihtyisyyttä, elinympäristön vetovoimaisuutta sekä arvostamalla yritteliästä ja yrittäjälähtöistä toimintaa. Kolmannen sektorin yhteistyötä aktivoivien rakenteiden luominen. Maakuntaohjelma Matkailun kehittäminen, turvallinen, viihtyisä, vetovoimainen asuinympäristö, kestävä elinympäristö, laadukas infrastruktuuri. 10

12 A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Toteuttaja Kaakkois-Suomen osaamiskeskusta (KOSKE) koordinoi ja hallinnoi Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Mikael Ollikainen, tai Hankeaika (Osaamiskeskusohjelma ) Rahoitus Kokonaisrahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Rahoitus sisältää omarahoitusosuudet myös kansallisten osaamisklustereiden koordinaatiolle yhteensä Hankekuvaus Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on TEM:n koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma. Ohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. OSKE:lla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. Ohjelman avulla yritykset saavat kilpailuetuja eri alueiden- ja toimialojen rajapinnoista. Toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. Yhteistyön kautta globaalissa taloudessa avautuvat mahdollisuudet on nopeampi havainnoida ja hyödyntää. LPR strategia Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelmalla (KOSKE) on 4 osaamisalaa, jotka osallistuvat 3 klusterin Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia toimintaan. Osaamisalojen asiantuntijaresurssien sijaintipaikat ovat Lappeenranta Innovation Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Osaamisalojen toteuttamisessa tehdään läheistä yhteistyötä LUT:n kanssa. Hankkeen jatko Osaamiskeskusohjelma jatkuu vuoden 2013 loppuun. Työpaikat KOSKEn ohjelmakausi : uusia työpaikkoja 2011 yhteensä 122 koko toiminta-alueella Lappeenranta-Imatra-Savonlinna ( tavoite 235) KOSKEn ohjelmakausi : 2011 syntynyt 1 kpl ( tavoite 10 kappaletta) Asiakkaat Energiasektori, pakkausala, puunjalostusteollisuus, koneenrakennusala ja suunnittelutoimistot sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset. OSKE tukee Lappeenrannan kehittämistä energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi sekä Lappeenrannan asemaa maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä, mikä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Maakuntaohjelma OSKE toteuttaa elinkeinorakenteen uudistamista, osaavan työvoiman riittävyyden turvaamista ja pyrkii luomaan menestyvää yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Se tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 11

13 A9 Lappeenranta Imatra-seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Toteuttaja KOKO:a koordinoi ja hallinnoi Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Krista Huovila, tai Hankeaika KOKO:n ohjelmakaudeksi asetettiin , KOKO päättyi kuitenkin jo ohjelmakauden puolivälissä Rahoitus Kokonaisrahoitus, jolla toteutetaan hanketta, oli , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus KOKO oli alueiden omaehtoisen kehittämisen ja alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma, jota toteutettiin 52 ohjelma-alueella Suomessa. Sen tavoitteena oli alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Ohjelman tarkoituksena oli parantaa alueiden kehitysedellytyksiä ja käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja ja koordinoida kehittämistyötä. KOKO oli osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. Etelä-Karjalan maakunnan kattavalle KOKO Lappeenranta Imatraseudulle asetettiin neljä pitkän aikavälin tavoitetta: yhteisen tahtotilan vahvistaminen, monipuolisen yliopistoseudun statuksen säilyttäminen, Pietarin metropolialueen hyödyntäminen ja profiloituminen energia- ja ympäristöosaamisen alueena. Ohjelman tavoitteena oli maakunnassa yhdessä valittujen teemojen 1) Venäjä 2) Energia ja ympäristö 3) Matkailu ja luovat alat alla: uusien työpaikkojen synnyttäminen ja olemassa olevien säilyttäminen, yritysten kasvuedellytysten luominen sekä kaupunkien ja maaseudun välisen yhteistyön, verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen. KOKO ohjelma on synnyttänyt maakuntaan uusia toimintamalleja, yrityksiä ja työpaikkoja sekä lisännyt alueen toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta valittujen teemojen alla. Ohjelmalla on ollut vipuvaikutusta. Ohjelmaan vuosina osoitettua kuntarahoitusta ( euroa) vastaan on saatu erilaisista lähteistä vastinrahaa yli 1,6 miljoonaa euroa. Ohjelman kautta toteutettiin vuosina hanketta tai toimenpidettä/vuosi. KOKO-ohjelmasta on laadittu erillinen hankekatsaus, joka on saatavissa yhteyshenkilöltä. Hankkeen jatko Valtioneuvosto päätti , että KOKO-ohjelma lopetetaan Vuonna 2012 maakunnallista yhteistyötä pyritään jatkamaan KOKO:n hyviä toimintamalleja hyödyntäen. Työpaikat Uudet työpaikat: 10 kpl, projektiaikaiset työpaikat: 12 kpl Uudet yritykset: 10 kpl Asiakkaat Maakunnan kunnat, asukkaat, yritykset, koulutusorganisaatiot LPR strategia KOKO toteutti valituilla vahvuusalueillaan elinkeinostrategiaa. Maakuntaohjelma KOKO:n ja maakuntaohjelman linjaukset olivat yhdenmukaiset. KO- KO:n toteuttaminen tukee maakuntaohjelman toteuttamista valituilla vahvuusaloilla. 12

14 A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKi) Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti Yhteyshenkilö Tanja Karppinen, tai Hankeaika Rahoitus Koko perusrahoitus euroa, josta OKM:n rahoitus euroa ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus euroa. Lappeenrannan kaupungin osuus koko Etelä-Karjalan liiton keräämästä perusrahoituksesta euroa. Hankekuvaus Etelä-Karjala-instituutti on LUT:n monitieteinen tutkimusyksikkö/erillislaitos, jonka missiona on yhdistää tieteitä ja kasvattaa alueellista osaamista. Visiona on olla monialainen osaaja, joka tekee itsenäisesti tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta sekä yhdistää eri tieteenaloja LUT:n tutkimusaloihin. Instituutin toiminta tukee alueen sivistys- ja kulttuurityötä. Etelä-Karjala-instituutin tavoitteena on tehdä aktiivista tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden ja yliopiston tiedekuntien ja erillislaitosten (Nordi, TBRC, Ceid) kanssa. Instituutti tarjoaa asiantuntijapalveluita maakunnalle omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeidensa kautta. Instituutin järjestämä yleisö- ja asiantuntijaluento- ja muu seminaaritoiminta ovat osa instituutin yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on luonnollinen ja näkyvä osa myös kaikkea muuta instituutin toimintaa. Instituutin hankkeet voidaan jakaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vuonna 2011 ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 3 hanketta. Ulysses on tutkimushanke, jonka tavoitteena on tutkia raja-alueiden rakenteita, toimivuutta ja kehitystä kuuden tapaustutkimuksen voimin. Tavoitteena on edistää raja-alueilla tehtävää aluesuunnittelua ja näin edesauttaa alueiden kehitystä ja kilpailukykyä. Hanke toteutetaan yhteistyönä kuuden eri maan tutkimuslaitoksen kanssa. VIS- TA -hankkeen instituutti toteuttaa yhteistyössä Etelä-Karjalan Taiteilijaseura ry:n kanssa. Hankkeessa selvitetään Kaakkois-Suomen visuaalisten alojen taiteilijoiden yhteistyöverkoston (VISTA) edellytyksiä. Elokuussa käynnistynyt Maaseudun merkkipaalut -hanke tuottaa sisältöjä maakunnan kulttuurimatkailun käyttöön. Hankkeen jatko Instituutin toiminta jatkuu vuonna Työpaikat Instituutissa työskentelee tällä hetkellä 7 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat LPR strategia Maakunnan asukkaat. Instituutti pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin perusrahalla tuotetaan vuosittain mm. useita kulttuuria ja tutkimusta esitteleviä luentosarjoja (Studia generalia, Hovin Henki). Maakuntaohjelma Instituutti pyrkii vaikuttamaan siihen, että Etelä-Karjala olisi viihtyisä ja vetovoimainen maakunta. Instituutti on työllistänyt humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joiden työllistyminen maakunnassa on ollut vaikeaa. Lisäksi se vahvistaa LUT:n alueellista vaikuttavuutta tukemalla verkottumista. 13

15 A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet: Retkeilyhanke Toteuttajat Päätoteuttaja: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, osatoteuttaja: Lappeenrannan kaupungin liikunta- ja maaseututoimet Yhteyshenkilö Hanna Ollikainen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : Vuosi 2011: , josta ELY ja kuntarahoitus , josta Lappeenrannan kaupunki yhteensä ( EUmääräraha ja 900 liikuntatoimi) Hankekuvaus Maakunnallisena yhteishankkeena hallinnoitava yleishyödyllinen investointihanke, jolla toteutetaan luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön rakenteita virkistysaluesäätiön retkisatamiin ym. kohteisiin ja kuntien osoittamiin tarpeisiin. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön osahankkeet Pullikaisen retkisataman rakenteet Ilkonsaaren laituri Hiitolanjoen polku Polttopuukatoksia retkisatamiin Venepoijuja, saunojen vedenpuhdistusjärjestelmiä Lappeenrannan kaupungin osahankkeet Salpalinjan kohteiden kunnostus Hostikassa ja Salpapolku Rauha-Myllymäki-reittiyhteyden suunnittelu Lisäksi maakunnan muilla kunnilla on omat osahankkeensa. Hankkeen jatko Suunnitteluvaiheessa hankesuunnitelmasta jätettiin pois muutamia osahankkeita, joille on tarkoitus hakea rahoitusta vuoden 2012 aikana. Hankkeessa syntyvät rakenteet jäävät kunkin toteuttajan ylläpidettäväksi. Työpaikat Osa-aikainen projektipäällikkö (n. 25 % työajasta). Välillisesti hanke työllistää alueen toimijoita ostopalveluiden kautta. Hanke ei suoraan luo uutta yritystoimintaa. Matkailuelinkeino ja ohjelmapalveluyritykset hyötyvät hankkeen tuloksista. Asiakkaat Hankkeen tuloksista hyötyvät maakunnan asukkaat sekä matkailijat/matkailuyritykset. Palautetta käyttäjiltä pyydetään Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämien retkeilysivujen kautta. LPR strategia Hanke toteuttaa elinkeinostrategian tavoitetta Matkailusta luodaan todellinen vahvuus sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä ja luo osaltaan vetovoimaista elinympäristöä. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa seuraavia maakuntaohjelman tavoitteita: TL1: matkailuun sopivien alueiden jalostaminen asiakaslähtöisesti uusia matkailupalveluja tarjoavia ympärivuotisia elämyskohteita. TL4: Saimaan alueen kehittäminen merkittäväksi ja monipuoliseksi virkistys- ja ulkoilualueeksi, jonka vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen matkailukäyttöön ja Venäjän läheisyyteen. Lisäksi toteutetaan maakuntaohjelman yleisiä tavoitteita kuntien yhteistyöstä sekä yhteistyötä Kymenlaakson maakunnan kanssa. 14

16 A12 Etelä-Karjalan kiviklusteri Toteuttaja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Yhteyshenkilö Kirsi Taivalantti, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä , josta kaupungin osuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Projektin tavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan kivialan klusteria ja tukea sen kehittymistä yhdeksi Etelä-Karjalan elinkeinoelämän tukijalaksi. Tätä varten tuetaan alan yritysten toimintaa ja luodaan suotuisia olosuhteita alan kehittymiselle uusien tuote-, teknologia- ja markkinainnovaatioiden kautta. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projektissa: selvitetään sivukiven käyttöön ja kuljettamiseen liittyviä uusia mahdollisuuksia pyritään sivukiven määrän vähentämiseen teknologisten ratkaisujen avulla luodaan yhteyksiä muotoilijoihin ja kehitetään kivialan muotoilu- ja tuotekehitysosaamista järjestetään tapahtumia, joissa tuodaan alaa esille positiivisessa hengessä sekä luodaan edellytyksiä verkottumiselle ja nostetaan alan näkyvyyttä. Projektin tuloksina syntyy toimenpide-ehdotuksia ja tuoteideoita sivukiven kaupalliseen hyödyntämiseen, malli yritysten ja alueen julkisten toimijoiden väliselle yhteistyölle kivialalla, selvitykset louhintateknologian kehitystarpeista sekä Etelä-Karjalan kivialan yritysten verkosto, jolle on luotu yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin kontakteihin. Projektissa tuodaan seudun kivitoimiala näkyväksi kesien 2011 ja 2012 yleisötapahtumien yhteydessä. Projektin tuloksena Etelä-Karjalan kivitoimialan näkyvyys on kasvanut sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Hanke jatkuu vuonna 2012, ei lisärahoitustarvetta. Hankehakemuksessa ei ole esitetty työpaikkatavoitteita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan työpaikkoja Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeen aikaisia uusia työpaikkoja on syntynyt 2 osa-aikaista koordinaattoria ja 7 kesätyöntekijää. Hankehakemuksessa ei ole esitetty tavoitteita uusista yrityksistä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan yritystoimintaa Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeessa on syntynyt 1 uusi osakeyhtiömuotoinen yritys. Etelä-Karjalan kivialan yrittäjät. Kivialan liiketoiminnan kehittäminen on nostettu kaupungin strategiassa erikseen esille. Kiviklusteri-hanke toteuttaa suoraan näitä tavoitteita ja toimii osaltaan pohjatiedon kokoajana ja toiminnan aktivoijana kivitoimialan kehittämisen tueksi. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa kivitoimialan osalta maakuntaohjelman toimintalinjoja elinkeinorakenteen uudistaminen sekä kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 15

17 A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) Toteuttaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yhteyshenkilö Matti Vaittinen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus Lappeenrannan kaupungin rahoitusosuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja -ympäristön hyvä tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden levittäminen on myös olennainen osa hanketta. Hanke on jaettu kuuteen työpakettiin. Jokainen työpaketti pitää sisällään useita eri toimia. Projektin hallinto ja koordinointi Jokikunnostukset Metsätalouden vesiensuojelu ja luonnonsuojelu Kalakantojen elvytys ja tutkimus Jokiluonnon virkistyskäyttö ja kalastus Ympäristökasvatus ja tiedottaminen Hankehakemuksessa esitetyt tulokset: Jokiluonnon ja kalakantojen kohentunut tila, uusia toimintamalleja vesiensuojelun ja teollisuuden tarpeiden yhteensovittamiseen, parantuneet virkistys- ja luontomatkailulliset mahdollisuudet, ympäristötietouden ja jokiluonnon arvostuksen kasvu, Suomen ja Venäjän välisten yhteistyöverkostojen laajentuminen ja lujittuminen. Hankkeen jatko Hanke jatkuu kevääseen Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projekti työllistää yhden kokoaikaisen sekä 38 osa-aikaista projektityöntekijää. Hanke työllistää myös alihankintojen kautta eri yritysten toimijoita (virtavesikunnostukset, luontopolut). Hanke ei suoraan muodosta uusia yrityksiä, mutta luo toimintaedellytyksiä pienimuotoiseen yritystoimintaan (mm. luontomatkailu). Hankkeella ei ole varsinaisia asiakkaita. Toteuttaa tavoitteita: paraneva ympäristön ja vesistön tila, viihtyisä ja terveellinen elinympäristö ja kansainvälisesti arvostettu EU- Venäjä toimija, jolla on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta. Maakuntaohjelma Toteuttaa toimintalinjaa 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: 1) Kehittämällä elinympäristöä viihtyisäksi, turvalliseksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi kulttuuriympäristöt huomioiden 2) Laadukkaan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että ympäristöstä huolehtiminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut otetaan huomioon kaikissa tulevissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. 3) Muiden vesialueiden tilan kohentaminen (mm. Simpelejärvi, Kivijärvi, Rakkolanjoki-Haapajärvi). 16

18 B Elinkeinopoliittiset hankkeet - kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha - Go International Toteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Eeva Pihlajaniemi, eeva.pihlajaniemi@wirma.fi tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa LSYP:n projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten kansainvälistymistä ja tätä kautta edistää kasvua ja työllistämistä. Pyrimme myös tutustuttamaan ja ohjaamaan yrittäjät käyttämään jo olemassa olevia kansainvälistymispalveluita sekä kehittämään kansainvälistymispalveluita ja parantamaan palvelutasoa verkostoitumalla eri kansainvälisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet: oman eteläkarjalaisen kansainvälistymismallin suunnittelu hyödyntäen muita malleja yritysten valmiuksien kehittäminen kansainväliseen toimintaan toteuttamalla yhteismarkkinointimateriaalia ja koulutustilaisuuksia kansainvälistymismallin testaaminen (messuvierailut, yrityskontakti- ja markkinointitapahtumat) yritysten vuorovaikutuksen lisääminen ja verkostoituminen (messumatkat ja aamukahvitilaisuudet) yhteistyöverkoston rakentaminen kansainvälisten toimijoiden kanssa (alueellinen ja kansainvälinen) LPR strategia Projektin tuloksena yritysten kansainvälinen markkinointiosaaminen parantui sekä vuorovaikutus ja verkostoituminen kasvoivat. Myös ammatillisten kansainvälistymisvalmiuksien taso nousi ja globaali ajattelumalli syventyi projektiin osallistuneissa yrityksissä. Projektin myötä yritysten ymmärrys oman kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseen parantui mm. alihankinnan ja/tai osakomponenttien kansainvälisen hankinnan vaikutuksilla yrityksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Lisäksi yritysten ulkomaille suuntautuvan liiketoiminnan uskotaan lisääntyvän projektin tuloksena. Hankkeen jatko Kansainvälistymispalveluiden kehittäminen jatkuu Onnistuneesti uusille markkinoille -hankkeessa ( ). Työpaikat Koko projektin aikana: 17 (tavoite 10), joista 5 kaudella 2011 Koko projektin aikana: 5 (tavoite 4), joista 1 kaudella 2011 Asiakkaat Eteläkarjalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, yhteensä 449 eri yritystä koko projektin aikana (tavoite 240). Hanke kehittää ja kansainvälistää kaupungin elinkeinoelämää mm. lisäämällä eteläkarjalaisten yritysten kasvua kansainvälistymällä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa kansainvälistymisessä, kasvussa ja työllistämisessä. 17

19 B1 LSYP:n projektiraha - Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen Toteuttajat Päätoteuttaja: Cursor Oy, osatoteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Tuula Paakkonen, tuula.paakkonen@wirma.fi tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus on , josta vuoden 2011 osuus Omarahoitusosuutena EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa Hankekuvaus Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat maahanmuuttajien työllistymisen helpottuminen yrittäjyyden kautta ja maahanmuuttajien yritysneuvonnan kehittäminen. Projektin toimenpiteitä ovat muun muassa koulutus- ja verkottumistilaisuuksien järjestäminen ja henkilökohtainen yritysneuvonta. Lisäksi projektissa kehitettiin yritysneuvonnan prosesseja maahanmuuttajien yritysneuvontaan soveltuviksi ja edistettiin maahanmuuttajataustaisten yrittäjien verkottumista. Tulokset: maahanmuuttaja-asiakkaiden määrät yritysneuvonnassa ovat kasvaneet huomattavasti hankkeen toiminta-aikana yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia on saatu hyvin yritysneuvontapalveluiden piiriin verkostoitumistilaisuudet International Business Club- toiminnassa laadittu toimintamalli ja kehitetty sisäistä prosessia Yritystulkki englannin ja venäjänkieliseksi, myös muita työkaluja Lisäksi projektin puitteissa on vuonna 2010 tehty opinnäytetyö Maahanmuuttajayrittäjyys keino työllistyä. Hankkeen jatko Perustamisneuvonta jatkuu yhtiön toiminnoissa, maahanmuuttajien yritysneuvonnan erityiskysymyksiin kehitetään uutta hanketta. Työpaikat Koko hankeaikana Lappeenrannassa 95 työpaikkaa, joista 20 henkilöä vuoden 2011 aikana. Projektiaikaisia työpaikkoja 1,5 htv. Lisäksi vuoden 2011 aikana aloittaneita 235, joista naisia 122 ja neuvontatapahtumia 217 (sisältäen konsultointeja ja yleisinfoja) Koko hankeaikana 63 perustettua yritystä, joista 12 kpl vuonna Asiakkaat Asiakkaita konsultaatioissa 758 ja lisäksi lyhytkestoisissa toimenpiteissä yli Asiakastyytyväisyyttä on mitattu haastatteluin vuonna 2011 perustetuilta yrityksiltä ja sidosryhmiltä. LPR strategia Hankkeella toteutetaan kaupungin strategiaa muun muassa yrityselämän kansainvälistämisessä, maahanmuuttajien palvelujen parantamisessa ja Venäjä-palvelujen kehittämisessä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa elinkeinoelämän kehittämisessä, kansainvälistämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Hankkeen avulla tuetaan maahanmuuttajia perustamaan uusia yrityksiä, ihmiset työllistävät itsensä ja syntyy myös uusia työpaikkoja. 18

20 B2 Lappeenranta Innovationin projektiraha Toteuttaja Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Markus Lankinen, tai Hankeaika Rahoitus EU-määrärahaa LprInnon projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Lappeenranta Innovationin käynnissä olevat kehittämisprojektit 2011, niiden hallinnointi ja omarahoitusosuudet: Mentoroinnilla yrittäjyyttä, osaamista ja kasvua (9 600 ) ÄLYKOP (erillinen hankekortti B7, ) Hankerahoituspalvelut (erillinen hankekortti B8, ) Viipurin yrityspuisto VIP (7 000 ) Venäläisten innovaatioiden kaupallistamishanke (4 585 ) RENEWTECH (tuulivoima-alan hanke) (650 ) Masto -projekti (Adaptive Reference Model for Software Testing Organizations, ) Hankkeen jatko Erilaista hanketoimintaa tehdään myös vuonna Työpaikat Ei suoria työpaikkavaikutuksia. Ei suoria yritysvaikutuksia. Asiakkaat Alueen yritykset/yrittäjät LPR strategia Lappeenrannan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi tavoitteena Suomen parhaat yrityspalvelut ja toimintaympäristö. Maakuntaohjelma Etelä-Karjalan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi. 19