Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin"

Transkriptio

1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:1

2 Kansikuva: Rauha-Tiuru, , Raimo Suomela

3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna 2011 Kädessäsi on katsaus Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna Tämä katsaus on tarkoitettu ennen kaikkea kaupunkikonsernin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, mutta sen toivotaan avaavan Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöä myös asukkaille ja muille sidosryhmille. Katsaus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman pohjalta ja siihen on koottu tiivistelmät määrärahan käytöstä ja saavutetuista tuloksista vuonna Lappeenrannan kaupungin vuoden 2011 talousarviossa oli EU- ja elinkeinopoliittisten hankkeiden omarahoitusosuutta varten varattu yhteensä 2,9 MEUR, josta 0,9 MEUR oli käyttötalousosassa ja 2 miljoonaa investointiosassa. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja määrärahan käytössä erityinen huomio kiinnitettiin rakennemuutoksen hallintaan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Edellä mainitun määrärahan lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi vuodelle 2010 osoitettujen käyttämättä jääneiden määrärahojen (2,24 MEUR) siirtämisen käytettäväksi vuonna 2011, jolloin EU- ja elinkeinopoliittisin perustein rahoitusta oli käytettävissä yhteensä 5,148 MEUR. Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelmassa työllisyyspoliittisiin hankkeisiin varatusta euron määrärahasta käytettiin euroa. Kaupunginhallituksen erillispäätöksellä määrärahasta käytettiin euroa matkailun kehittämiseen lentoyhteyksien avulla sekä lentokentän säilymisen ja lentoliikenteen kehittymisen turvaamiseen. Kaupunkiyhtiöille osoitettiin vuonna 2011 yhteensä 1,1 MEUR. Käyttösuunnitelman toteuma vuonna 2011 oli yhteensä 3,56 MEUR. EU- ja elinkeinopoliittinen määräraha mahdollisti kymmenien hankkeiden sekä ohjelma- ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen. Kaupungin rahoitusosuudelle saatiin vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä ja näin hankkeiden kokonaisrahoitus vuonna 2011 oli yli 11 MEUR. Hankkeissa on syntynyt vuonna 2011 lähes 200 uutta työpaikkaa, yli 70 projektiaikaista työpaikkaa, yli 50 uutta yritystä, 2 sosiaalista yritystä. Lisäksi lentokentän suora työllistävä vaikutus on 40 henkilötyövuotta ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden kohteena oli yli 200 eri henkilöä. Katsaukseen on koottu lyhyt esittely jokaisesta EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman rivistä. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja tarkempia tietoja saa hankkeen yhteyshenkilöltä. Kaikki määrärahasta rahoitettavat hankkeet käsitellään EU- ja elinkeinotyöryhmässä, jonka jälkeen virallisen rahoituspäätöksen tekee kehitysjohtaja, kaupunginjohtaja tai kaupunginhallitus. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan hallinnoinnista ja koordinoinnista vastaa Lappeenrannan kaupungin kehittämisyksikkö, tarkemmat yhteystietomme löydät takakannesta. Lappeenrannassa Krista Huovila EU-asiamies

4 A KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Hankkeen nimi Päätös/ TA-varaus TP 2011 Muu rahoitus Käyttötaloushankkeet A Työllisyyspoliittiset hankkeet A1 E-K:n työ- ja asukastupatoiminta (Kuokka) KH 88/ A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön KH 481/ A3 Sosiaalinen yritystoiminta E-K:ssa (ESPInno) KH 190/ A4 VÄYLÄ-työpajakoulu KJ 55/ A5 Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen (HAKE) KH 190/ A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet TA Aluekehitysohjelmien kuntarahoitus ja muu kuntarahoitus A7 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 435/ A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) KH 334/ A9 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KH 548/ A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (Eki) TA A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet (Salpalinja) KH 62/ A12 Etelä-Karjalan kiviklusterihanke KH 438/ A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) KH 141/ B Elinkeinopoliittiset hankkeet Kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha TA-varaus B2 Lpr Innovation Oy:n projektiraha TA-varaus B3 Tuulivoiman ja bioenergian kehittäminen (KAVO) KH 393/ B4 Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamisohjelma (PISA II) KH 299/ B5 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen KJ 43/ B6 Liiketoimintaprosessien sähköiset osoitteet ja sanomat KH 190/ B7 Metsäteoll. osaamisella uusia hyvinvointituotteita (ÄLYKOP) KH 190/ B8 Sijoittautumis- ja vetovoimaohjelmatyö TA-varaus B9 Yrityshautomotoiminta TA-varaus B10 Elinkeinopoliittinen markkinointi TA-varaus B11 GoSaimaa markkinointi TA-varaus B12 Pietarin suomalais-venäläinen innovaatiokeskus TA-varaus B13 Venäjä- yhteydet ja koordinointi TA-varaus B14 Step Up - Cross Border City in Action KH 199/ B15 Innovation and business Cooperation KH 201/ B16 Muut pienet MKR, EAKR- ja ENPI-hankkeet TA-varaus Lentoliikenne hankkeet B17 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen TA Investointihankkeet B18 Mustolan kehityshyppy = Terminaalikatu KH 208/ B19 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 75/ B20 Myllysaaren perhepuisto KH 160/ B21 Tieto- ja näyttelykeskus Tali-Ihantala suunnittelu KH 72/ B22 Läntisen Pien-Saimaan alueen virtausten ja (Pien3D) KH 474/ B23 Rauha-Tiuru alueen kehittäminen TA-varaus 0 0 B24 Rauha-Tiuru investointihankkeet TA B25 Wolkoffin talomuseon kellarin kunnostaminen ravintolaksi KH 78/ B26 Muut investointihankkeet (mm. Saimaa, Vainikkala) TA-varaus C Rakennemuutoksen hallinta C1 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet TA RAHOITUS YHTEENSÄ

5 A Käyttötaloushankkeet työllisyyspoliittiset hankkeet A1 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupatoiminta (EKTA) Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, tai Hankeaika Rahoitus Lpr:n kaupunki (EU-määräraha , sos. ja terv.tmk ja työllistämismääräraha ), ELY-keskus Hankekuvaus Hankkeen kohderyhmänä on Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja Lappeenrannan TE-toimiston pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset sekä maahanmuuttaja-asiakkaat. Kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen sekä aktivoinnin avulla asiakas pyritään sitouttamaan työtoimintaan. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Tavoitteet 2011: Työllistää palkkatuella 30 henkilöä Työharjoittelu/työelämävalmennus 60 henkilöä Työllistyy vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä Aloittaa opiskelun 5 henkilöä Pienimuotoisen koulutuksen järjestäminen kohdejoukolle Tavoitteena on myös ohjata asiakkaita tarvittaessa päihdekuntoutukseen ja mielenterveystoimistoon. Työpajatoimintaa pyritään kehittämään vastaamaan hankkeeseen tulevien asiakkaiden tarpeita. Hankkeelle on esitetty jatkohanketta vuodelle ELYkeskukselta on optio vuoden 2012 rahoituksesta. Palkkatuella työllistettyjä yhteensä n. 30 henkilötyövuotta, tavoitteena oli 17 htv. Lisäksi ohjaajat ja toimistotyöntekijä 6 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia Vuoden 2011 toteuma: palkkatuella työllistettynä 57 henkilöä työharjoittelu/ työelämävalmennus 85 henkilöä työkokeilu 3 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa 31 henkilöä muut 25 henkilöä yhteensä 201 henkilöä Työtoiminnassa olleista 12 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille 11 henkilöä lähti opiskelemaan. Palkkatuella työllistettyjä oli yhteensä noin 30 henkilötyövuotta. Työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa käydään työhöntulohaastattelu, väliarviointi ja palautekeskustelu työtoiminnan loppuessa. Palaute lähetään lähettäneelle taholle (TE-toimisto tai TYP). Tuetaan ja avustetaan työtoiminnassa olevia henkilöitä työnhaussa. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Vanhustyö ja kiinteistötyöt tukevat ikäihmisten kotona asumista. Maakuntaohjelma Pyritään ehkäisemään syrjäytymistä pitkäaikaistyöttömien osalta. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen. 4

6 A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön! Toteuttajat Päätoteuttaja: LSYP Oy, osatoteuttajat: Laptuote-säätiö, Eksote Yhteyshenkilö Terhi Jantunen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on parantaa eri syistä maahamme muuttaneiden työllistymistä, lisätä heidän työelämävalmiuksia sekä omaa aktiivisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi projektissa kehitetään verkostoyhteistyötä viranomaisten ym. tahojen kanssa. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Vuonna 2008 perustettu Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti tarjoaa maahanmuuttajille palveluja, ohjausta ja neuvontaa yhden luukun periaatteella. Momentti on myös kohtauspaikka alueen kantaväestölle ja monikulttuurisille uusille kuntalaisille. Projektin välityksellä Etelä-Karjalan alueen työnantajat saavat kansainvälisiä osaajia, jotka kotoutuvat paremmin maakuntaan. Vuonna 2011 on jatkettu ja edelleen kehitetty maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja: esim. yleisneuvontaa, tutkintojen rinnastuksen neuvontaa, yksilöllistä työnhakuneuvontaa ja työnetsijäpalveluja. Lisäksi järjestettiin teematapahtumia, vertaistukitoimintaa ja suomen kielen koulutusta. Myös verkostoyhteistyötä kehitetään edelleen. Hanke jatkuu asti. Maahanmuuttajatoimintojen kehittämiseksi on vuodelle 2012 haettu kahta erillistä hanketta (Laptuote säätiön MaTTi ja WIRMA:n Mammutti). Koko hankeajan tavoitteena oli löytää maahanmuuttajille 30 työpaikkaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä työllistyneitä oli 30 kpl, joista vuonna 2011 työllistyi 10. Projektiaikaisia työpaikkoja oli 3 kokoaikaista + 4 osa-aikaista (2,1 htv). Projektin puitteissa kaksi asiakasta on ryhtynyt yrittäjiksi, joista toinen vuoden 2011 aikana. Momentin tunnettuuden lisäännyttyä asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Projektin ohjaus- ja neuvontapalveluissa käy 5-15 asiakasta päivässä. Tapahtumissa on osallistujia vaihtelevasti muutamista kymmenistä pariin sataan. Työnhakija-asiakkaita projektissa oli noin 350. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja palvelujen kehittäminen kaikkia kuntalaisia mahdollisimman hyvin palveleviksi on kaupungin strategian mukaista. Monikulttuurisuus on tärkeää ja arvokasta kansainvälisessä yliopistokaupungissa. Maakuntaohjelma Maahanmuutto turvaa positiivista väestönkasvua. Projektin kohderyhmänä ovat myös alueen ulkomaiset opiskelijat, joiden pääsyä työmarkkinoille pyritään edistämään. Projekti rikastuttaa alueen elinkeinoelämää esimerkiksi välittämällä työnantajille kansainvälistä osaavaa työvoimaa. 5

7 A3 Etelä-Suomen palveluinnovaatiot/espinno/sosiaalinen yritystoiminta Etelä- Karjalassa osahanke Toteuttajat Päätoteuttaja: THL, osatoteuttaja: Eksote Yhteyshenkilö Marja Kosonen, tai Anna Keto, Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , josta kuntarahaa , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa THL:n hankekonsortion kokonaisrahoitus , josta EAKR 70 %, kuntarahoitus 28,8 % ja yksityistä rahoitusta 1,8 % Hankekuvaus Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymisen tukeminen. 1. Sosiaalisten kriteerien käyttöönotto Lappeenrannan kaupungin/eksoten hankinnoissa mahdollistuu. Uusi Hankintaohje on kuntakierroksella ja se sisältää Sosiaalisten kriteerien käyttöohjeen julkisissa hankinnoissa. 2. Palvelusetelin käytön laajentuessa palvelutuottajien määrä ja valikoima kasvaa. Eksoten palvelusetelin kehittämistyötä koordinoi Palsetyöryhmä. Projekti on vastannut Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä vanhustenpalveluiden alatyöryhmien työskentelystä. Hanke on pilotoinut kaksi kilpailutusta sosiaalisin kriteerein palvelusetelipalveluina. Kilpailutus on laajentanut yritystarjontaa. 3. Sosiaalisten kriteerien käyttöönoton vaikutuksesta syntyy Etelä- Karjalan alueella uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa Hankkeen välillisenä vaikutuksena on syntynyt 15 uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa. 4. Tietoisuus sosiaalisen työllistämisen ja yrittäjyyden merkityksestä kasvaa, mikä edesauttaa sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuunottoa sekä kestävän kehityksen lähtökohtien toteutumista. Hanke on järjestänyt Etelä-Karjalassa kaksi seminaaria; Työmarkkinoille integroivan sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa. Hankkeen tavoitteita on esitelty Iso- Avun palveluseteliyrittäjien tilaisuuksissa. Hankkeen jatko Espinno hanke jatkuu , osahanke asti. Perustelut: Sosiaalisten kriteerien käytön ja sosiaalisen yrittäjyyden neuvontamallin juurruttaminen Raportoidaan ja mallinnetaan ohjeet, tiedotteet ja opasteet THL/yhteistyö Tiedotus/informaatio/koulutustilaisuuksien järjestäminen Työpaikat Toteutunut hankeaikana 15, joista Lappeenrantaan 7 Hankeaikana 5 uutta sosiaalista yritystä, joista 2 Lappeenrantaan Asiakkaat Hanke on tavannut noin 100 yrittäjää ja markkinoinut Dialogifoorumeissa liki 200 osallistujalle hankkeen tavoitteita LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittista ohjelmaa Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa nähdään pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen uhkana. Tavoite on työttömyysasteen pienentäminen 14%>10% 6

8 A4 VÄYLÄ-työpajakoulu Toteuttajat Päätoteuttaja: Laptuote-säätiö, osatoteuttaja: INTOa Työstä ry Yhteyshenkilö Virpi Ulmanen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : , josta ESR-rahoitusta , omarahoitus , kuntien rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Tavoitteena on koota yhtenäinen verkostoyhteistyömalli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tukemiseksi. Eri toimijoiden tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Verkostoyhteistyön toimivuutta kokeillaan työpajakoulussa sekä tuetussa oppisopimuskoulutuksessa, jotka ovat hankkeen kehittämiskohteita. Työpajakoulu toimii erityisesti tilanteissa, joissa ammattia opiskelevan nuoren koulutukselliset tavoitteet eivät toteudu tavanomaisessa kouluympäristössä. Päämääränä on kehittää työpajatoimintaa niin, että toiminnassa mukana oleva henkilö voi hyödyntää työpajassa oppimiaan asioita myöhemmin ammatillisen toisen asteen oppilaitoksissa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa, joka on hyödyntänyt työpajakoulumallia erityisopetuksen järjestelyissä. Viimeisen vuosikurssin opiskelija voi toimia pajajaksolla tietyn ajan ja palata kouluun suorittamaan opintonsa loppuun. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tämä tarkoittaa nopeaa puuttumista ongelmiin ja pajajakson aloittamista ennen kuin elämänhallinta luisuu kokonaan väärille teille. Tärkein tavoite on kouluun palaaminen ja ammatillisen opintojen loppuun suorittaminen. Tuettu oppisopimus on kohdennettu henkilöille, joille oppisopimus on ainoa tapa saada tarvittava ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, mutta joiden taidot eivät riitä itsenäiseen toimintaan, jota oppisopimuksella opiskelu usein vaatii. Tuettu oppisopimusmalli kannustaa ja tukee sekä itse opiskelijaa että yrityksen ohjaajaa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan niin itse työtehtävien opettamiseen, että tietopuolisen tukiopetuksen kautta. Oppisopimusmallin kehittäminen toteutetaan yhteistyöverkoston toimijoiden kanssa, jossa merkittävä asema on Etelä-Karjalan oppisopimustoimistolla. Samalla mallilla kehitetään Imatralla tuettua harjoittelua. Hankkeessa tehdään arviointi- ja vertailututkimus, jossa tuotoksena syntyy valtakunnallisesti hyödynnettävä arviointi- ja vertailututkimus Väylä -työpajakoulun ja tanskalaisen tuotantokoulun järjestelmän eroista ja yhtäläisyyksistä. Tutkimuksen toteuttaa Ramboll. Hankkeen jatko Hanke jatkuu asti. Työpaikat Hanketyöntekijät: 2 kpl. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat Koko kohderyhmä: 83 hlöä ja välillinen kohderyhmä 41 hlöä (nuoria) LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenranta strategiaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoa IV. Maakuntaohjelma Nuorten kiinnittyminen työelämään ja syrjäytymisen ehkäisy. 7

9 A5 Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen Etelä-Karjalassa - osahanke (HAKE) Toteuttajat Päätoteuttaja: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), osatoteuttaja: Socom Oy Yhteyshenkilö Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , joka jakautuu EAKR ja kuntarahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Hankekuvaus Hyvinvointialan kehittäminen Etelä-Karjalassa 1. Yksityisten yritysten ja julkisen sektorin sote-toimijoiden yhteistyö ja yhteisymmärrys vahvistuvat hankkeen kootessa, välittäessä ja päivittäessä tietoa ja palautetta odotuksista sekä toimintatavoista yrityskentän ja julkisten toimijoiden välillä sekä järjestäessä yhteisiä tapahtumia kuten yrittäjätapaaminen Senioripuistossa 2009, Kohti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivaa kokonaisuutta -tapahtuma 2009 ja Kumppanuuspäivä Hyvinvointialan yritysten osaaminen ja elinkelpoisuus paranevat hankkeen järjestämien täsmäkoulutusten ja -tapahtumien, yritysten opastamisen, yritysneuvonnan mallintamisen sekä keväällä 2011 julkaistun aloittavan yrittäjän nettikäsikirjan ansiosta. 3. Hyvinvointialan yritykset verkottuvat entistä tiiviimmin; hankkeen kannustamina syntynyt mm. tehostetun palveluasumisen yrittäjärinki 2009 ja hyvinvointialan yrittäjien sijaistamisrinki Yksityisten palveluntuottajien asema vankistuu. tuotettu vuosina 2010 ja 2011 yksityisten palveluntuottajien alueelliset oppaat, jotka jakelussa mm. IsoApujen ja Seniori-infosivujen kautta. karttapohjainen eteläkarjalaisten hyvinvointialan yrittäjien sähköinen nettihakemisto otettiin käyttöön kesällä 2011 osoitteessa 5. Hanke edisti palvelusetelien käyttöönottoa tuoden mm. Eksoten palvelusetelityöryhmän työskentelyyn yrittäjyysnäkökulmaa. 6. Hankkeen loppuraportti luettavissa: dokumentit/paattyneet_hankkeet/hake/hake_loppuraportti.pdf Hankkeen jatko Kehittämistyö jatkuu yrittäjäverkostoissa. Sähköisen palvelusetelin käyttöönottoa tukeva SETELI -hanke aloitti syksyllä Sen tavoitteet ja lähtökohdat pohjaavat osittain HAKE -hankkeeseen. Työpaikat Hankkeen osuutta toimialan kasvuun ei ole mahdollista eritellä. Uusia yrityksiä syntynyt hankevuosina maakuntaan kymmeniä, mutta hankkeen osuutta yrittäjyyden kasvuun on mahdoton osoittaa. Asiakkaat HAKE -hankkeen toiminnan piirissä on ollut toista sataa hyvinvointialan pk-yritystä, joista aktiivisimman joukon, noin 25 yrityksen/yrittäjän kanssa, yhteydenpito on ollut toistuvaa ja kasvokkaista. LPR strategia Tavoite: Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko. Toimenpide: Yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamat hyvinvointipalvelut toteuttavat/mahdollistavat tarkoituksen työnjaon; hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja yhteistyö. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa Etelä-Karjalan hyvinvointi- ja elinkeinostrategiaa sekä työllisyysstrategiaa. 8

10 A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Päivi Savilampi, tai Hankeaika Rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Alle 25-vuotiaiden ammattiin valmistuneiden työttömien nuorten työllistymisen tukeminen, työurien ja työkokemuksen mahdollistaminen palkkatuetulla, työllä kaupunkiorganisaatiossa, Eksotessa ja kumppanuusstrategian kautta kolmannelle sektorille. Hanke mahdollistaa nuorille koulutuksen jälkeen työkokemuksen saamisen ja työssä oppimisen. Työllistämisen tavoitteena on nuoren tulevan työllistymisen ja työurien tukeminen. Tiivis yhteistyö TEtoimiston ja TYP:n kanssa (ennakointi, seuranta ja arviointi). Hankkeen jatko Hankkeelle pyritään samaan jatkoa ainakin vuodelle Työpaikat Hanke tarjoaa ensisijaisesti hankkeenaikaisia työpaikkoja (24 kpl). Nuoria ammattihenkilöitä on sijoitettu seuraaviin kaupungin toimintoihin: Kulttuuritoimi, Metku (tapahtuma-avustaja) Kirjastotoimi (datanomi/toimistoala) Kaupunginkanslia (datanomi) Kasvatus- ja opetustoimi (datanomi) Kaupunginteatteri (artesaani) Teknisen toimen palvelutuotanto (autonasentaja) Teknisen toimen tilakeskus (rakennusala) Hiekkalinnan Venäjä-talo (opas) Tämän lisäksi nuoria on sijoitettu seuraaviin yhteisöihin: Suomi-Venäjä-seura Taidekoulu Estradi Asiakkaat LPR strategia Tämän hankkeen tavoitteena ei ole ollut luoda uusia yrityksiä. Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat ammattiin valmistuneet työttömät nuoret työnhakijat. Hanke on vahvistanut työllisyyden edistämistä strategisen kumppanuuden avulla lähinnä kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Lappeenrannan kaupunkistrategian kriittiset menestystekijät: nuoret ikäluokat ja osaavan työvoiman tarjonta ovat tae menestyvälle ja uusille aloille laajenevalle yritystoiminnalle. Nuorison työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Strateginen tavoite: yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset tuottavat työmarkkinoiden tarvitsemia osaajia. Toimenpiteet: nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kohdennetaan ammatillinen koulutus vastaamaan työelämän tarpeita, toteutetaan nuorisotyöttömyyttä ehkäiseviä hankkeita ja tarjotaan vastavalmistuneille työkokemusta kartuttavia harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja Maakuntaohjelma Hanke on maakuntaohjelman mukainen tähdäten nuorten työllistymisen parantamiseen. 9

11 A Käyttötaloushankkeet aluekehitysohjelmat + perusrahoitus A7 Näinikkää- kehittämisohjelma (Leader -ohjelma) Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, tai Hankeaika , ohjelmakausi Rahoitus Kokonaisrahoitus 2011: , josta EU ja valtio , kunnat ja yksityinen raha (osa talkootyötä). Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Leader-ryhmä myötävaikuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seuraavien ohjelmansa ydintavoitteiden toteutumiseen (v puollettuja hankkeita toimenpiteinä suluissa): 1. Ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien määrän ja monipuolisen osaamisen säilyttäminen ja lisääminen (Anna aikaa - nuorten 4H-yrittäjyyden tukihenkilöverkostokokeilu, Maaseutukoordinaattori2 -yritysten aktivoinnin, neuvonnan ym. kehittäminen) 2. Palvelut kohtuullisesti saatavilla (Lyytikkälän, Hujakkalan, Nutikan ja Haapajärven yhteisölliset investoinnit, mm. kokoontumistilat) 3. Paikallinen matkailutarjonta aitoa, laadukasta ja kiinteä osa Saimaan alueen matkailukokonaisuutta (ajantasainen, yhtenäinen kartta-aineisto ulkoliikunnan eri käyttötarkoituksiin Ukonniemen- Rauhan alueille, Viron, Saksan ja Etelä-Karjalan retkeilyreittien parantaminen, Ylämaan jalokivimuseon investoinnit, yritystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Salpalinjan mahdollisuudet, Salpalinja Lappeenrannassa -aineiston kokoaminen, Saimaan kanavapuiston esiselvitys, Yhteistyöllä lisää myyntiä2 Blue Saimaa yrittäjien verkostoyhteistyö Lpr:n seudulla ja myös Kannaksen venäläisten matkailuyrittäjien kanssa) 4. Ylpeys omasta asuinympäristöstä, kulttuurista ja karjalaisuudesta vahvaa, heijastuu rakentavana yhteistyönä eri tasoilla. Asenne näkyy myös hoidettuna ympäristönä. (Vesistöjen, rantojen yhteisölliset kunnostustoimet Lpr:n suurten hankkeiden täydentäjinä, Pien-Saimaan kosteikkoasiamies, kylätalojen pihaympäristöt) 5. Nuorilla hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (meripartiolaisten koulutusalus M/S Pellen kunnostus) Hankkeen jatko Leader-ohjelman ohjelmakausi on Työpaikat Uudet työpaikat: 1kpl, projektiaikaiset työpaikat: 9 kpl (5 htv) Ei syntyneitä uusia yrityksiä. Asiakkaat Maaseutualueen kunnat, yritykset, yhteisöt ja asukkaat LPR strategia Toteuttaa strategian ydintavoitteita 2-5 edistämällä asukkaiden omatoimisuutta, hyvinvointia, viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja asuinalueiden viihtyisyyttä, elinympäristön vetovoimaisuutta sekä arvostamalla yritteliästä ja yrittäjälähtöistä toimintaa. Kolmannen sektorin yhteistyötä aktivoivien rakenteiden luominen. Maakuntaohjelma Matkailun kehittäminen, turvallinen, viihtyisä, vetovoimainen asuinympäristö, kestävä elinympäristö, laadukas infrastruktuuri. 10

12 A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Toteuttaja Kaakkois-Suomen osaamiskeskusta (KOSKE) koordinoi ja hallinnoi Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Mikael Ollikainen, tai Hankeaika (Osaamiskeskusohjelma ) Rahoitus Kokonaisrahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Rahoitus sisältää omarahoitusosuudet myös kansallisten osaamisklustereiden koordinaatiolle yhteensä Hankekuvaus Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on TEM:n koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma. Ohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. OSKE:lla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. Ohjelman avulla yritykset saavat kilpailuetuja eri alueiden- ja toimialojen rajapinnoista. Toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. Yhteistyön kautta globaalissa taloudessa avautuvat mahdollisuudet on nopeampi havainnoida ja hyödyntää. LPR strategia Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelmalla (KOSKE) on 4 osaamisalaa, jotka osallistuvat 3 klusterin Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia toimintaan. Osaamisalojen asiantuntijaresurssien sijaintipaikat ovat Lappeenranta Innovation Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Osaamisalojen toteuttamisessa tehdään läheistä yhteistyötä LUT:n kanssa. Hankkeen jatko Osaamiskeskusohjelma jatkuu vuoden 2013 loppuun. Työpaikat KOSKEn ohjelmakausi : uusia työpaikkoja 2011 yhteensä 122 koko toiminta-alueella Lappeenranta-Imatra-Savonlinna ( tavoite 235) KOSKEn ohjelmakausi : 2011 syntynyt 1 kpl ( tavoite 10 kappaletta) Asiakkaat Energiasektori, pakkausala, puunjalostusteollisuus, koneenrakennusala ja suunnittelutoimistot sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset. OSKE tukee Lappeenrannan kehittämistä energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi sekä Lappeenrannan asemaa maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä, mikä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Maakuntaohjelma OSKE toteuttaa elinkeinorakenteen uudistamista, osaavan työvoiman riittävyyden turvaamista ja pyrkii luomaan menestyvää yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Se tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 11

13 A9 Lappeenranta Imatra-seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Toteuttaja KOKO:a koordinoi ja hallinnoi Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Krista Huovila, tai Hankeaika KOKO:n ohjelmakaudeksi asetettiin , KOKO päättyi kuitenkin jo ohjelmakauden puolivälissä Rahoitus Kokonaisrahoitus, jolla toteutetaan hanketta, oli , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus KOKO oli alueiden omaehtoisen kehittämisen ja alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma, jota toteutettiin 52 ohjelma-alueella Suomessa. Sen tavoitteena oli alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Ohjelman tarkoituksena oli parantaa alueiden kehitysedellytyksiä ja käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja ja koordinoida kehittämistyötä. KOKO oli osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. Etelä-Karjalan maakunnan kattavalle KOKO Lappeenranta Imatraseudulle asetettiin neljä pitkän aikavälin tavoitetta: yhteisen tahtotilan vahvistaminen, monipuolisen yliopistoseudun statuksen säilyttäminen, Pietarin metropolialueen hyödyntäminen ja profiloituminen energia- ja ympäristöosaamisen alueena. Ohjelman tavoitteena oli maakunnassa yhdessä valittujen teemojen 1) Venäjä 2) Energia ja ympäristö 3) Matkailu ja luovat alat alla: uusien työpaikkojen synnyttäminen ja olemassa olevien säilyttäminen, yritysten kasvuedellytysten luominen sekä kaupunkien ja maaseudun välisen yhteistyön, verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen. KOKO ohjelma on synnyttänyt maakuntaan uusia toimintamalleja, yrityksiä ja työpaikkoja sekä lisännyt alueen toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta valittujen teemojen alla. Ohjelmalla on ollut vipuvaikutusta. Ohjelmaan vuosina osoitettua kuntarahoitusta ( euroa) vastaan on saatu erilaisista lähteistä vastinrahaa yli 1,6 miljoonaa euroa. Ohjelman kautta toteutettiin vuosina hanketta tai toimenpidettä/vuosi. KOKO-ohjelmasta on laadittu erillinen hankekatsaus, joka on saatavissa yhteyshenkilöltä. Hankkeen jatko Valtioneuvosto päätti , että KOKO-ohjelma lopetetaan Vuonna 2012 maakunnallista yhteistyötä pyritään jatkamaan KOKO:n hyviä toimintamalleja hyödyntäen. Työpaikat Uudet työpaikat: 10 kpl, projektiaikaiset työpaikat: 12 kpl Uudet yritykset: 10 kpl Asiakkaat Maakunnan kunnat, asukkaat, yritykset, koulutusorganisaatiot LPR strategia KOKO toteutti valituilla vahvuusalueillaan elinkeinostrategiaa. Maakuntaohjelma KOKO:n ja maakuntaohjelman linjaukset olivat yhdenmukaiset. KO- KO:n toteuttaminen tukee maakuntaohjelman toteuttamista valituilla vahvuusaloilla. 12

14 A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKi) Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti Yhteyshenkilö Tanja Karppinen, tai Hankeaika Rahoitus Koko perusrahoitus euroa, josta OKM:n rahoitus euroa ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus euroa. Lappeenrannan kaupungin osuus koko Etelä-Karjalan liiton keräämästä perusrahoituksesta euroa. Hankekuvaus Etelä-Karjala-instituutti on LUT:n monitieteinen tutkimusyksikkö/erillislaitos, jonka missiona on yhdistää tieteitä ja kasvattaa alueellista osaamista. Visiona on olla monialainen osaaja, joka tekee itsenäisesti tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta sekä yhdistää eri tieteenaloja LUT:n tutkimusaloihin. Instituutin toiminta tukee alueen sivistys- ja kulttuurityötä. Etelä-Karjala-instituutin tavoitteena on tehdä aktiivista tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden ja yliopiston tiedekuntien ja erillislaitosten (Nordi, TBRC, Ceid) kanssa. Instituutti tarjoaa asiantuntijapalveluita maakunnalle omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeidensa kautta. Instituutin järjestämä yleisö- ja asiantuntijaluento- ja muu seminaaritoiminta ovat osa instituutin yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on luonnollinen ja näkyvä osa myös kaikkea muuta instituutin toimintaa. Instituutin hankkeet voidaan jakaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vuonna 2011 ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 3 hanketta. Ulysses on tutkimushanke, jonka tavoitteena on tutkia raja-alueiden rakenteita, toimivuutta ja kehitystä kuuden tapaustutkimuksen voimin. Tavoitteena on edistää raja-alueilla tehtävää aluesuunnittelua ja näin edesauttaa alueiden kehitystä ja kilpailukykyä. Hanke toteutetaan yhteistyönä kuuden eri maan tutkimuslaitoksen kanssa. VIS- TA -hankkeen instituutti toteuttaa yhteistyössä Etelä-Karjalan Taiteilijaseura ry:n kanssa. Hankkeessa selvitetään Kaakkois-Suomen visuaalisten alojen taiteilijoiden yhteistyöverkoston (VISTA) edellytyksiä. Elokuussa käynnistynyt Maaseudun merkkipaalut -hanke tuottaa sisältöjä maakunnan kulttuurimatkailun käyttöön. Hankkeen jatko Instituutin toiminta jatkuu vuonna Työpaikat Instituutissa työskentelee tällä hetkellä 7 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat LPR strategia Maakunnan asukkaat. Instituutti pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin perusrahalla tuotetaan vuosittain mm. useita kulttuuria ja tutkimusta esitteleviä luentosarjoja (Studia generalia, Hovin Henki). Maakuntaohjelma Instituutti pyrkii vaikuttamaan siihen, että Etelä-Karjala olisi viihtyisä ja vetovoimainen maakunta. Instituutti on työllistänyt humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joiden työllistyminen maakunnassa on ollut vaikeaa. Lisäksi se vahvistaa LUT:n alueellista vaikuttavuutta tukemalla verkottumista. 13

15 A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet: Retkeilyhanke Toteuttajat Päätoteuttaja: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, osatoteuttaja: Lappeenrannan kaupungin liikunta- ja maaseututoimet Yhteyshenkilö Hanna Ollikainen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : Vuosi 2011: , josta ELY ja kuntarahoitus , josta Lappeenrannan kaupunki yhteensä ( EUmääräraha ja 900 liikuntatoimi) Hankekuvaus Maakunnallisena yhteishankkeena hallinnoitava yleishyödyllinen investointihanke, jolla toteutetaan luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön rakenteita virkistysaluesäätiön retkisatamiin ym. kohteisiin ja kuntien osoittamiin tarpeisiin. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön osahankkeet Pullikaisen retkisataman rakenteet Ilkonsaaren laituri Hiitolanjoen polku Polttopuukatoksia retkisatamiin Venepoijuja, saunojen vedenpuhdistusjärjestelmiä Lappeenrannan kaupungin osahankkeet Salpalinjan kohteiden kunnostus Hostikassa ja Salpapolku Rauha-Myllymäki-reittiyhteyden suunnittelu Lisäksi maakunnan muilla kunnilla on omat osahankkeensa. Hankkeen jatko Suunnitteluvaiheessa hankesuunnitelmasta jätettiin pois muutamia osahankkeita, joille on tarkoitus hakea rahoitusta vuoden 2012 aikana. Hankkeessa syntyvät rakenteet jäävät kunkin toteuttajan ylläpidettäväksi. Työpaikat Osa-aikainen projektipäällikkö (n. 25 % työajasta). Välillisesti hanke työllistää alueen toimijoita ostopalveluiden kautta. Hanke ei suoraan luo uutta yritystoimintaa. Matkailuelinkeino ja ohjelmapalveluyritykset hyötyvät hankkeen tuloksista. Asiakkaat Hankkeen tuloksista hyötyvät maakunnan asukkaat sekä matkailijat/matkailuyritykset. Palautetta käyttäjiltä pyydetään Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämien retkeilysivujen kautta. LPR strategia Hanke toteuttaa elinkeinostrategian tavoitetta Matkailusta luodaan todellinen vahvuus sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä ja luo osaltaan vetovoimaista elinympäristöä. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa seuraavia maakuntaohjelman tavoitteita: TL1: matkailuun sopivien alueiden jalostaminen asiakaslähtöisesti uusia matkailupalveluja tarjoavia ympärivuotisia elämyskohteita. TL4: Saimaan alueen kehittäminen merkittäväksi ja monipuoliseksi virkistys- ja ulkoilualueeksi, jonka vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen matkailukäyttöön ja Venäjän läheisyyteen. Lisäksi toteutetaan maakuntaohjelman yleisiä tavoitteita kuntien yhteistyöstä sekä yhteistyötä Kymenlaakson maakunnan kanssa. 14

16 A12 Etelä-Karjalan kiviklusteri Toteuttaja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Yhteyshenkilö Kirsi Taivalantti, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä , josta kaupungin osuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Projektin tavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan kivialan klusteria ja tukea sen kehittymistä yhdeksi Etelä-Karjalan elinkeinoelämän tukijalaksi. Tätä varten tuetaan alan yritysten toimintaa ja luodaan suotuisia olosuhteita alan kehittymiselle uusien tuote-, teknologia- ja markkinainnovaatioiden kautta. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projektissa: selvitetään sivukiven käyttöön ja kuljettamiseen liittyviä uusia mahdollisuuksia pyritään sivukiven määrän vähentämiseen teknologisten ratkaisujen avulla luodaan yhteyksiä muotoilijoihin ja kehitetään kivialan muotoilu- ja tuotekehitysosaamista järjestetään tapahtumia, joissa tuodaan alaa esille positiivisessa hengessä sekä luodaan edellytyksiä verkottumiselle ja nostetaan alan näkyvyyttä. Projektin tuloksina syntyy toimenpide-ehdotuksia ja tuoteideoita sivukiven kaupalliseen hyödyntämiseen, malli yritysten ja alueen julkisten toimijoiden väliselle yhteistyölle kivialalla, selvitykset louhintateknologian kehitystarpeista sekä Etelä-Karjalan kivialan yritysten verkosto, jolle on luotu yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin kontakteihin. Projektissa tuodaan seudun kivitoimiala näkyväksi kesien 2011 ja 2012 yleisötapahtumien yhteydessä. Projektin tuloksena Etelä-Karjalan kivitoimialan näkyvyys on kasvanut sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Hanke jatkuu vuonna 2012, ei lisärahoitustarvetta. Hankehakemuksessa ei ole esitetty työpaikkatavoitteita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan työpaikkoja Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeen aikaisia uusia työpaikkoja on syntynyt 2 osa-aikaista koordinaattoria ja 7 kesätyöntekijää. Hankehakemuksessa ei ole esitetty tavoitteita uusista yrityksistä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan yritystoimintaa Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeessa on syntynyt 1 uusi osakeyhtiömuotoinen yritys. Etelä-Karjalan kivialan yrittäjät. Kivialan liiketoiminnan kehittäminen on nostettu kaupungin strategiassa erikseen esille. Kiviklusteri-hanke toteuttaa suoraan näitä tavoitteita ja toimii osaltaan pohjatiedon kokoajana ja toiminnan aktivoijana kivitoimialan kehittämisen tueksi. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa kivitoimialan osalta maakuntaohjelman toimintalinjoja elinkeinorakenteen uudistaminen sekä kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 15

17 A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) Toteuttaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yhteyshenkilö Matti Vaittinen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus Lappeenrannan kaupungin rahoitusosuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja -ympäristön hyvä tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden levittäminen on myös olennainen osa hanketta. Hanke on jaettu kuuteen työpakettiin. Jokainen työpaketti pitää sisällään useita eri toimia. Projektin hallinto ja koordinointi Jokikunnostukset Metsätalouden vesiensuojelu ja luonnonsuojelu Kalakantojen elvytys ja tutkimus Jokiluonnon virkistyskäyttö ja kalastus Ympäristökasvatus ja tiedottaminen Hankehakemuksessa esitetyt tulokset: Jokiluonnon ja kalakantojen kohentunut tila, uusia toimintamalleja vesiensuojelun ja teollisuuden tarpeiden yhteensovittamiseen, parantuneet virkistys- ja luontomatkailulliset mahdollisuudet, ympäristötietouden ja jokiluonnon arvostuksen kasvu, Suomen ja Venäjän välisten yhteistyöverkostojen laajentuminen ja lujittuminen. Hankkeen jatko Hanke jatkuu kevääseen Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projekti työllistää yhden kokoaikaisen sekä 38 osa-aikaista projektityöntekijää. Hanke työllistää myös alihankintojen kautta eri yritysten toimijoita (virtavesikunnostukset, luontopolut). Hanke ei suoraan muodosta uusia yrityksiä, mutta luo toimintaedellytyksiä pienimuotoiseen yritystoimintaan (mm. luontomatkailu). Hankkeella ei ole varsinaisia asiakkaita. Toteuttaa tavoitteita: paraneva ympäristön ja vesistön tila, viihtyisä ja terveellinen elinympäristö ja kansainvälisesti arvostettu EU- Venäjä toimija, jolla on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta. Maakuntaohjelma Toteuttaa toimintalinjaa 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: 1) Kehittämällä elinympäristöä viihtyisäksi, turvalliseksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi kulttuuriympäristöt huomioiden 2) Laadukkaan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että ympäristöstä huolehtiminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut otetaan huomioon kaikissa tulevissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. 3) Muiden vesialueiden tilan kohentaminen (mm. Simpelejärvi, Kivijärvi, Rakkolanjoki-Haapajärvi). 16

18 B Elinkeinopoliittiset hankkeet - kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha - Go International Toteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Eeva Pihlajaniemi, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa LSYP:n projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten kansainvälistymistä ja tätä kautta edistää kasvua ja työllistämistä. Pyrimme myös tutustuttamaan ja ohjaamaan yrittäjät käyttämään jo olemassa olevia kansainvälistymispalveluita sekä kehittämään kansainvälistymispalveluita ja parantamaan palvelutasoa verkostoitumalla eri kansainvälisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet: oman eteläkarjalaisen kansainvälistymismallin suunnittelu hyödyntäen muita malleja yritysten valmiuksien kehittäminen kansainväliseen toimintaan toteuttamalla yhteismarkkinointimateriaalia ja koulutustilaisuuksia kansainvälistymismallin testaaminen (messuvierailut, yrityskontakti- ja markkinointitapahtumat) yritysten vuorovaikutuksen lisääminen ja verkostoituminen (messumatkat ja aamukahvitilaisuudet) yhteistyöverkoston rakentaminen kansainvälisten toimijoiden kanssa (alueellinen ja kansainvälinen) LPR strategia Projektin tuloksena yritysten kansainvälinen markkinointiosaaminen parantui sekä vuorovaikutus ja verkostoituminen kasvoivat. Myös ammatillisten kansainvälistymisvalmiuksien taso nousi ja globaali ajattelumalli syventyi projektiin osallistuneissa yrityksissä. Projektin myötä yritysten ymmärrys oman kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseen parantui mm. alihankinnan ja/tai osakomponenttien kansainvälisen hankinnan vaikutuksilla yrityksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Lisäksi yritysten ulkomaille suuntautuvan liiketoiminnan uskotaan lisääntyvän projektin tuloksena. Hankkeen jatko Kansainvälistymispalveluiden kehittäminen jatkuu Onnistuneesti uusille markkinoille -hankkeessa ( ). Työpaikat Koko projektin aikana: 17 (tavoite 10), joista 5 kaudella 2011 Koko projektin aikana: 5 (tavoite 4), joista 1 kaudella 2011 Asiakkaat Eteläkarjalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, yhteensä 449 eri yritystä koko projektin aikana (tavoite 240). Hanke kehittää ja kansainvälistää kaupungin elinkeinoelämää mm. lisäämällä eteläkarjalaisten yritysten kasvua kansainvälistymällä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa kansainvälistymisessä, kasvussa ja työllistämisessä. 17

19 B1 LSYP:n projektiraha - Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen Toteuttajat Päätoteuttaja: Cursor Oy, osatoteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Tuula Paakkonen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus on , josta vuoden 2011 osuus Omarahoitusosuutena EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa Hankekuvaus Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat maahanmuuttajien työllistymisen helpottuminen yrittäjyyden kautta ja maahanmuuttajien yritysneuvonnan kehittäminen. Projektin toimenpiteitä ovat muun muassa koulutus- ja verkottumistilaisuuksien järjestäminen ja henkilökohtainen yritysneuvonta. Lisäksi projektissa kehitettiin yritysneuvonnan prosesseja maahanmuuttajien yritysneuvontaan soveltuviksi ja edistettiin maahanmuuttajataustaisten yrittäjien verkottumista. Tulokset: maahanmuuttaja-asiakkaiden määrät yritysneuvonnassa ovat kasvaneet huomattavasti hankkeen toiminta-aikana yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia on saatu hyvin yritysneuvontapalveluiden piiriin verkostoitumistilaisuudet International Business Club- toiminnassa laadittu toimintamalli ja kehitetty sisäistä prosessia Yritystulkki englannin ja venäjänkieliseksi, myös muita työkaluja Lisäksi projektin puitteissa on vuonna 2010 tehty opinnäytetyö Maahanmuuttajayrittäjyys keino työllistyä. Hankkeen jatko Perustamisneuvonta jatkuu yhtiön toiminnoissa, maahanmuuttajien yritysneuvonnan erityiskysymyksiin kehitetään uutta hanketta. Työpaikat Koko hankeaikana Lappeenrannassa 95 työpaikkaa, joista 20 henkilöä vuoden 2011 aikana. Projektiaikaisia työpaikkoja 1,5 htv. Lisäksi vuoden 2011 aikana aloittaneita 235, joista naisia 122 ja neuvontatapahtumia 217 (sisältäen konsultointeja ja yleisinfoja) Koko hankeaikana 63 perustettua yritystä, joista 12 kpl vuonna Asiakkaat Asiakkaita konsultaatioissa 758 ja lisäksi lyhytkestoisissa toimenpiteissä yli Asiakastyytyväisyyttä on mitattu haastatteluin vuonna 2011 perustetuilta yrityksiltä ja sidosryhmiltä. LPR strategia Hankkeella toteutetaan kaupungin strategiaa muun muassa yrityselämän kansainvälistämisessä, maahanmuuttajien palvelujen parantamisessa ja Venäjä-palvelujen kehittämisessä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa elinkeinoelämän kehittämisessä, kansainvälistämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Hankkeen avulla tuetaan maahanmuuttajia perustamaan uusia yrityksiä, ihmiset työllistävät itsensä ja syntyy myös uusia työpaikkoja. 18

20 B2 Lappeenranta Innovationin projektiraha Toteuttaja Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Markus Lankinen, tai Hankeaika Rahoitus EU-määrärahaa LprInnon projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Lappeenranta Innovationin käynnissä olevat kehittämisprojektit 2011, niiden hallinnointi ja omarahoitusosuudet: Mentoroinnilla yrittäjyyttä, osaamista ja kasvua (9 600 ) ÄLYKOP (erillinen hankekortti B7, ) Hankerahoituspalvelut (erillinen hankekortti B8, ) Viipurin yrityspuisto VIP (7 000 ) Venäläisten innovaatioiden kaupallistamishanke (4 585 ) RENEWTECH (tuulivoima-alan hanke) (650 ) Masto -projekti (Adaptive Reference Model for Software Testing Organizations, ) Hankkeen jatko Erilaista hanketoimintaa tehdään myös vuonna Työpaikat Ei suoria työpaikkavaikutuksia. Ei suoria yritysvaikutuksia. Asiakkaat Alueen yritykset/yrittäjät LPR strategia Lappeenrannan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi tavoitteena Suomen parhaat yrityspalvelut ja toimintaympäristö. Maakuntaohjelma Etelä-Karjalan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi. 19

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin

Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:1 Kansikuva: Rauha-Tiuru, 14.7.2011, Raimo Suomela Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Lappeenranta 11.3.2016 Kouvola 15.3.2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen Kaupunginhallitus 20 16.01.2017 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n avustushakemus 1252/00.04.00/2016, 1246/02.05.01.03.00/2016 KH 20 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Hyväksytty Maakunnan yhteistyöryhmässä 18.12.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Yleistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot