Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010"

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010 Alueelliset talousnäkymät Jouko Nieminen 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehityspäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Maaliskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010 Tiivistelmä Maamme seutukunnista suurimmassa osassa elinkeinoelämän ja työllisyyden tila on edelleen heikko, vaikka maailmatalouden kasvusta on jo merkkejä. Alueiden reaalitalouden kannalta positiiviset ja konkreettiset signaalit ovat harvassa. Kuluvan vuoden kevät ja kesä tulevat olemaan varsin ankeat ja vasta syksyllä on odotettavissa kirkastumista. Työpaikkoja syntyy niukasti ja työttömyys kasvaa vielä loppuvuoden. Tilannetta vaikeuttaa heikon suhdannetilanteen kanssa samaan aikaan käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos. Suuria alueellisia vaikutuksia on paperi- ja metsäteollisuuden leikkausten lisäksi elektroniikkateollisuuden, metalliteollisuuden ja puutuoteteollisuuden saneerauksilla. Lisäuhkana ovat tuotannon siirtymiset halvemman kustannustason maihin. Laivanrakennusteollisuuden vakava tilanne on erityinen huolen aihe Varsinais-Suomessa. Viennin elpyminen on hidasta ja teollisuuden tilauskanta on edelleen alhaisella tasolla. Vaikka lievää piristymistä onkin tapahtumassa, kestää aikansa ennen kuin tilaukset realisoituvat ja näkyvät koko tuotantoketjussa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat alihankintayritykset, jotka ovat riippuvaisia isojen yritysten tilauskannasta ja globaaleista suhdanteista. Lomautukset ovat edelleen yleisiä ja uhkana on, että taantuman pitkittyessä useat lomautukset päättyvät irtisanomisiin. Yritysten lopettaminen ja konkurssit tulevat lisääntymään. Talouden taantuma on leviämässä myös kauppaan ja palvelusektorille, jossa työllisyysvaikutukset ovat vasta nyt alkamassa näkyä. Erityisissä vaikeuksissa näyttäisivät olevan erikoistavarakauppa ja pienemmät palveluyritykset. Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt hyvänä, mutta lisääntyvä työttömyys tulee vaikuttamaan ostovoimaan. Yleisestä ankeudesta huolimatta alueilla tapahtuu myös positiivista kehitystä. Vaikka teollisuudessa kiinteät investoinnit ovat vähäisiä, panostetaan tuotekehitykseen ilahduttavasti. Uusia yrityksiä perustetaan aktiivisesti ja yritysneuvonnan tarve on kasvanut. Työttömyyden kasvaessa kiinnostus yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kasvaa. Kaivostoiminnan kasvu jatkuu edelleen vahvana, mikä vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä varsinkin Pohjois- ja Itä- Suomessa. Uusiutuvan energian merkitys kasvaa nopeasti ja käynnissä on useita bioenergian tuotantoon liittyviä hankkeita. Tuulivoimalahankkeita on useilla seuduilla. Rakennusalan tilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Elvytystoimet ja julkinen rakentaminen ovat auttaneet rakentamisen alaa. Korjausrakentamisen kasvu jatkuu. Maataloudessa viljan hinnan alhaisuus heikentää viljatilojen kannattavuutta. Toisaalta kotieläintiloilla tilanne on parempi, sillä rehun hinta on alentunut viljan hinnan laskun myötä. Metsätalous on elpymässä, puukauppa piristyi viime vuoden lopulla myyntitulojen verohuojennusten myötä. Työttömyys on edelleen kasvussa koko maassa. Miesten osuus työttömyydestä on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin naisten. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastavalmistuneiden työllistymisen vaikeudet. Kesätyöpaikat ovat edelleen kiven alla. Yli 50-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat lähteneet kasvuun ja tilanne pahenee nopeasti kuluvan vuoden aikana. Työvoiman kysyntä on hiljaista. Työpaikkoja avautuu lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä erilaisiin myynti- ja markkinointitehtäviin. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö/ Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhdyshenkilö: Kehityspäällikkö Jouko Nieminen, ; puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous, aluekehitys, työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 183 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

6 Sisällysluettelo Saatteeksi... 7 Yhteenveto... 8 Yhteenveto alueittain Uudenmaan ELY-keskus Helsingin seutukunta Raaseporin seutukunta Porvoon seutukunta Loviisan seutukunta Varsinais-Suomen ELY-keskus Turun seutukunta Salon seutukunta Loimaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Turunmaan seutukunta Satakunnan ELY-keskus Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Pirkanmaan ELY-keskus Etelä-Pirkanmaan seutukunta Tampereen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Hämeen ELY-keskus Lahden seutukunta Heinolan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Imatran seutukunta Lappeenrannan seutukunta Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelin seutukunta Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta Pohjois-Savon ELY-keskus Kuopion seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Varkauden seutukunta alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Suupohjan seutukunta Seinäjoen seutukunta Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Pohjanmaan ELY-keskus Vaasan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutukunta Kokkolan seutukunta Kaustisten seutukunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulun seutukunta Koillismaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Raahen seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Siikalatvan seutukunta Ylivieskan seutukunta Kainuun ELY-keskus Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Lapin ELY-keskus Rovaniemen seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Torniolaakson seutukunta Itä-Lapin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Liite 1 Keskeisiä tilastoja TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

8 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin helmikuussa Seuraava katsaus julkaistaan elokuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan mm. TE-toimistojen, maakuntien liittojen, Finnveran, alueellisten elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen näkemyksiä. Myös useat työllisyyden edistämistoimikunnat kytkeytyivät prosessiin. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Taustatiedon keräämisessä hyödynnettiin www-kyselyä (zef-kysely), johon vastasi 467 asiantuntijaa eri puolilta maata. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua verrattuna nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyys ja työvoiman kysyntä sekä työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELY-keskualuetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. Katsauksen laatiminen ei olisi onnistunut ilman laajaa yhteistyöverkostoa. Haluan kiittää zef-kyselyyn vastanneita sekä aluepaneeleihin osallistuneita asiantuntijoita arvokkaista näkemyksistänne. Erityiskiitokset kuuluvat katsauksen kirjoitustyöhön osallistuneille työtovereilleni ELY-keskuksissa, joiden työpanos on ollut keskeinen. Turussa Jouko Nieminen alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

9 Yhteenveto Alueelliset talousnäkymät 1/2010 katsauksen tiedot perustuvat tilanteeseen helmikuun 2010 lopussa. Katsauksen perustana ovat tammi-helmikuun aikana toteutetun www-kyselyn vastaukset sekä ELY-keskusten helmikuussa järjestämät arviointitilaisuudet. Alueelliset arviot on toteutettu ELY-keskusten johdolla yhteistyössä TE-toimistojen, alueellisten elinkeinoyhtiöiden, maakuntien liittojen, Finnveran, kauppakamarien, yrittäjäjärjestöjen sekä muiden aluekehittäjien kanssa. TE-toimistojen työllisyyden edistämistoimikuntien näkemyksiä on myös hyödynnetty katsauksen valmistelussa. Useimmilla alueilla ollaan tällä hetkellä talouden aallonpohjassa ja positiiviset signaalit ovat harvassa. Kevät ja kesä tulevat olemaan varsin ankeat ja vasta syksyllä on odotettavissa kirkastumista. Työpaikkoja syntyy niukasti ja työttömyys kasvaa vielä loppuvuoden. Tilannetta vaikeuttaa heikon suhdannetilanteen kanssa samaan aikaan käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos. Suuria alueellisia vaikutuksia on paperi- ja metsäteollisuuden leikkausten lisäksi elektroniikkateollisuuden, metalliteollisuuden ja puutuoteteollisuuden saneerauksilla. Uhkana on lisäleikkausten lisäksi tuotannon siirtyminen halvemman kustannustason maihin. Laivanrakennusteollisuuden vakava tilanne on huolen aihe Varsinais-Suomessa. Viennin elpyminen on hidasta ja teollisuuden tilauskanta on edelleen alhaisella tasolla. Vaikka lievää piristymistä onkin tapahtumassa, kestää aikansa ennen kuin tilaukset realisoituvat ja näkyvät koko tuotantoketjussa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat alihankintayritykset, jotka ovat riippuvaisia isojen yritysten tilauskannasta ja globaaleista suhdanteista. Lomautukset ovat edelleen yleisiä ja uhkana on, että taantuman pitkittyessä useat lomautukset päättyvät irtisanomisiin. Yritysten lopettaminen ja konkurssit tulevat lisääntymään. Talouden taantuma on leviämässä myös kauppaan ja palvelusektorille, jossa työllisyysvaikutukset ovat vasta nyt alkamassa näkyä. Erityisissä vaikeuksissa näyttäisivät olevan erikoistavarakauppa ja pienemmät palveluyritykset. Kaupan keskittyminen jatkuu ja isoilla toimijoilla on edelleen investointisuunnitelmia. Yleisestä ankeudesta huolimatta alueilla tapahtuu myös positiivista kehitystä. Vaikka teollisuudessa kiinteät investoinnit ovat vähäisiä, panostetaan tuotekehitykseen ilahduttavasti. Uusia yrityksiä perustetaan aktiivisesti ja yritysneuvonnan tarve on kasvanut. Työttömyyden kasvaessa kiinnostus yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kasvaa. Kaivostoiminnan kasvu jatkuu edelleen vahvana, mikä vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Uusiutuvan energian merkitys kasvaa nopeasti ja käynnissä on useita bioenergian tuotantoon liittyviä hankkeita. Pohjanmaalle tärkeässä veneteollisuudessa on piristymisen merkkejä. Valmistalojen kysyntä on kasvussa ja sahoilla tilanne on parantunut. Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Rakennusalan tilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Elvytystoimet ja julkinen rakentaminen ovat auttaneet rakentamisen alaa. Korjausrakentamisen kasvu jatkuu. Työttömyys on edelleen kasvussa koko maassa. Miesten osuus työttömyydestä on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin naisten. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastavalmistuneiden työllistymisen vaikeudet. Kesätyöpaikat ovat edelleen kiven alla. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

10 Yli 50-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat lähteneet kasvuun ja tilanne pahenee nopeasti kuluvan vuoden aikana. Työvoiman kysyntä on hiljaista. Työpaikkoja avautuu lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä erilaisiin myynti- ja markkinointitehtäviin. Työvoiman saatavuuden ongelmia on käytännössä enää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Talouden kasvun alkaessa työvoiman saatavuuden ongelmat kärjistyvät kuitenkin nopeasti. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

11 Yhteenveto alueittain Uudenmaan ELY-keskus Taantuma on koetellut Uuttamaata pahasti. Helsingin seudun tuotanto on supistunut 2009 lopussa yhtä rajusti kuin vuoden alkupuolella. Teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa ja liikenteessä jyrkkä lasku on jatkunut, mutta nyt talvella suhdanteiden odotetaan pysyvän jokseenkin ennallaan. Teollisuuden ja rakentamisen tilauskirjat ovat yhä ohuet. Asuntorakentaminen näyttää olevan hiukan elpymässä. Kaupan ja palveluiden investointien odotetaan vielä vähentyvän tänä vuonna. Palvelualoilla muutokset ovat verrattain pieniä. Kotitalouksien palvelut jatkavat kasvuaan. Alueelle tärkeissä liike-elämän palveluissa on ollut vain pientä laskua. Yritysten neuvontapalveluiden kysyntä on noussut voimakkaasti ja yritysten perustaminen on piristynyt alkuvuonna. Maksuvaikeudet ja konkurssit ovat lisääntyneet pk-sektorilla. Sopeutuminen tuotannon ja liikevaihdon viimevuotiseen pudotukseen on kesken ja tämä näkyy konkurssien määrässä. Konkurssien määrä todennäköisesti lisääntyy edelleen seuraavien kuuden kuukauden aikana. Avoimia työpaikkoja on edelleen palvelusektorilla: hoiva-alalla, kaupan alalla ja julkisella sektorilla. Työllisten määrä alueella on vähentynyt. Työllisyysasteen ennustetaan lähtevän hitaaseen kasvuun Työttömyys on jatkanut kasvuaan Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Vuoden aikana työttömien määrä lisääntyi 44 prosentilla. Työttömien määrä on kasvanut kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut kuljetus- ja liikennetyössä, teollisessa työssä ja rakennusalalla. Työttömyys on kasvanut myös kaikissa ikäryhmissä. Suhteellisesti eniten on kasvanut nuorten työttömyys. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt kasvuun. Lomautettujen määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Lomautuksia on ollut paljon rakentamisessa ja teollisen alan yrityksissä, joista osassa lomautukset saattavat muuttua irtisanomisiksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomessa tilanne on haastava erityisesti laivanrakennuksessa, raskaassa metallissa, elektroniikkateollisuudessa ja painotuotteiden valmistuksessa. Erityisesti alihankkijoiden tilanne jatkuu vaikeana. Kuluvan vuoden kesä-syyskausi näyttäisi olevan ensimmäinen mahdollinen ajankohta teknologiateollisuuden tilauskannan kasvulle. Rakennusalan tilanne ei myöskään ole hyvä, mutta pk-yrityksissä ja korjausrakentamisessa tilanne on pysynyt kohtuullisena. Kaupan alan työntekijämäärä uhkaa laskea. Vakka-Suomen ja Loimaan seudun arvioidaan kääntyvän kasvuun kuluvan vuoden lopulla, kun taas Turun ja Salon seudun sekä Turunmaan talouden elpymiseen tarvitaan enemmän aikaa. Erityisesti Vakka-Suomessa on vireillä useita kehityshankkeita ja investointeja, jotka pitävät yllä positiivista ilmapiiriä. Muilla seuduilla kytevä kasvupotentiaali vaatii sytty- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

12 äkseen kansainvälisen talouden selvempää kohentumista. Kokonaisuutena yritysten toimintaympäristö säilyy vaikeana nyt tarkastelussa olevan vuoden aikajänteellä. Työttömien määrä kasvoi vuodessa lähes puolella työvoiman kysynnän laantuessa. Vientitaantuma heikensi nopeimmin työllisyyttä Salon ja Loimaan seuduilla kun taas pisimpään tilanne pysyi verrattain hyvänä Turunmaalla ja Vakka-Suomessa. Turun seudun työttömyystilanne heikkenee nyt nopeasti, mikä osaltaan johtuu laivanrakennusklusterin tilanteesta. Työttömyysaste kohosi Varsinais-Suomessa 3,3 prosenttiyksiköllä vuodessa ollen vuoden 2009 lopussa 10,6 %. Salon seudulla työttömyysaste on Varsinais-Suomen korkein (12,2 %). Yhteistä Varsinais-Suomen seuduille on myös nuorten työttömyyden merkittävä vaikeutuminen. Monen vuoden ripeän supistumisen jälkeen nuorten työttömyys on vuodessa kaksinkertaistunut. Rinnalle on kuitenkin nousemassa pitkäaikaistyöttömyys ja sen myötä rakennetyöttömyys, jotka ovat poikkeuksellisen voimakkaassa ja yhä kiihtyvässä kasvussa. Vuonna 2009 työllisten määrä vähenee yleisesti ja erityisesti teollisuudessa. Tähän liittyy työttömyyden kasvu joka parhaimmillaankin kääntyy alenevaan suuntaan syksyllä Nuorten tilanteen lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu tuo omat haasteensa vuodelle Satakunnan ELY-keskus Satakunnalle keskeisten toimialojen tilanteessa (metsä-, metalli ml. koneenrakennus, elintarvike, kemia) näkymissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin vientivetoisen suurteollisuuden näkymät eivät edelleenkään ole hyvät. Rauman telakan tilanne on kuitenkin tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Paras tilanne näyttäisi olevan elintarviketeollisuudessa työllisyyden ja investointien suhteen. Investointirintamalla ei ole viime aikoina merkittäviä uutisia teollisuusinvestoinneista, mutta jotkut yksittäiset pk-yritykset toteuttavat kuitenkin jatkuvasti melko isojakin investointeja. Kauppa keskittyy edelleen erityisesti Porin seudulla, jossa Satakunnan Osuuskauppa jatkaa lopetetun Euromarketin tiloissa. Marketin siirtyminen osuuskaupalle on poikinut korjaushankkeen, mutta muutoin meneillään olevat kaupan investoinnit ovat vähäiset. Kaupan osalta odotellaan, toteutuuko Puuvillatehtaalle suunniteltu kaupan investointi. Kaupan näkymät eivät tosin liene sen pessimistisemmät kuin aiemminkaan Rakennusalan tilanne on suhteellisen hyvä. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on kuitenkin kohtuullisella tasolla ja korjausrakentamista tapahtuu koko ajan. Myös joitakin uudisrakennushankkeita on käynnissä. Olkiluodon vaikutus näkyy positiivisena. Maatalouden kannattavuus on heikentynyt merkittävästi vuonna Tällä hetkellä tilanne on vaikein viljanviljelyssä viljan hinnan alhaisuudesta johtuen. Varastot ovat täynnä ja viljelijöitä on kehotettu siirtymään viljan viljelystä muihin vaihtoehtoihin. Kotieläintuotannossa tilanne on parempi juuri viljan hinnan alhaisuudesta johtuen. Metsäteollisuudessa on elpymisen merkkejä. Puu tekee kauppansa ja elvyttää osaltaan koko maan taloutta. Yrityksiä on perustettu vähemmän kuin vuosi sitten, samalla yritysten lopettamiset ovat hieman lisääntyneet. Konkurssit ovat lisääntyneet vuoden takaisesta noin 18 %. Satakunnassa työttömyys ei ole edelleenkään lisääntynyt niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Lomautuksia on edelleen paljon ja yt-neuvotteluja käydään jatkuvasti, mutta isoilta irtisanomisilta ja yritysten alasajoilta on toistaiseksi vältytty. Suurimmat irtisanomiset alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

13 lähiaikoina ovat koskeneet tutkimus- ja kehittämistoimintaa, kumi- ja muovituotteiden valmistusta sekä vähittäiskauppaa. Nuorten työttömyys on noussut voimakkaasti. Avoimia työpaikkoja on noin neljännes vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkoja avautuu eniten kaupan alalla ja palveluissa sekä terveydenhoito- ja sosiaalipuolella. Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaalla teollisuuden rakennemuutokset sekä kansainvälisestä finanssikriisistä seurannut lama ja globaali kysynnän hiipuminen näkyvät aluetaloudessa erittäin jyrkkänä negatiivisena muutoksena. Vientiteollisuuden tilauskanta on edelleen erittäin alhainen ja merkittävät investoinnit jäissä. Vuoden takaisesta historiallisen alhaiselta tasolta tuotantomäärät ovat lisääntyneet vain hieman. Tilausten kohentuminen on pääasiassa seurausta asiakkaiden varastojen tyhjentymisestä. Tilanne näkyy myös palveluissa. Maailmantalouden lama on samalla kiihdyttänyt teollisuuden rakennemuutoksen vauhtia ja toiminnan sopeuttaminen jatkuu edelleen eniten kasvua tuottavilla avaintoimialoilla. Jyrkimmin tilanne on heikentynyt Pirkanmaan keskeisimmällä toimialalla teknologiateollisuudessa. Uhkana on lisäleikkauksien lisäksi tuotannon siirtyminen lisääntyvästi halvemman kustannustason maihin, jolloin markkinakasvusta ja kysynnän elpymisestäkään ei ole vetoapua. Samoin ict -alan yritysten asiakkaat siirtävät edelleen ohjelmistoalustoja, ohjelmistoalihankintaa sekä perustuotantoansa halvemman tuotantotason maihin. Myös rakentamisen volyymi on alhaalla, mutta toimintaa on pyritty pitämään yllä julkisilla hankkeilla. Erityisesti taloyhtiöiden korjauskohteiden, sosiaalisen asuntotuotannon ja myös markettien rakentaminen on lisääntynyt. Yksityinen kulutuskysyntä on ollut vielä hyvällä tasolla, mutta kaupan ja palveluiden näkymiä voi kuitenkin pitää epävarmoina työllisyyden heikentyessä. Julkisella sektorilla kuntien tulo- ja etenkin yhteisöverot ovat pienentyneet huomattavasti. Työllisyystilanne on heikentynyt Pirkanmaalla koko maahan verrattuna keskimääräistä enemmän. Joulukuun 2009 lopussa TE-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa. Pirkanmaalla työttömyys kasvoi edellisvuodesta 38 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrää on kasvattanut myös vientiteollisuuden lomautusten jyrkkä kasvu, joulukuussa 2009 lomautetuksi ilmoittautuneita oli Lomautukset koskivat noin 7 prosenttia Pirkanmaalla toimivista yrityksistä. Lähes puolet kaikista lomautetuista oli metalli- ja metsäteollisuudesta. TE-toimistoon ilmoitettujen työpaikkojen määrä väheni etenkin teollisuuden osalta nopeasti heti taantuman alkuvaiheissa ja joulukuussa 2009 paikkojen määrä oli lähes sama vuoden takaiseen verrattuna. Myös yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt kasvuun, mikä merkitsee rakenteellisen työttömyyden lisääntymistä. Erityisen huolestuttava on nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastavalmistuneiden työllistymisen ongelmat. TE-toimiston työnhakijoista jo noin joka kolmas on alle 29-vuotias. Kehitystrendit eroavat seutukunnittain liittyen niiden erityispiirteisiin. Teolliset suuryritysvetoiset ulkomaankaupasta ja kansainvälisestä talouskehityksestä riippuvaiset alueet ovat pudonneet syvimmälle. Erityisen ongelmallinen vaikutus taloustilanteella on ollut suurteollisuusvaltaiselle Etelä-Pirkanmaalle. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

14 Hämeen ELY-keskus Kanta-Hämeen seutukuntien näkymät ovat tällä hetkellä jonkin verran Päijät-Hämettä valoisammat. Kanta-Hämeessä elinkeinoelämän näkymien uskotaan paranevan jo puolen vuoden tähtäyksellä, mutta Päijät-Hämeessä tilanteen arvioidaan olevan nykytilanteeseen nähden plus-merkkinen vasta vuoden kuluttua. Työllisyystilanteen arvioidaan kuuden kuukauden tähtäyksellä olevan nykytilannetta heikompi kaikissa seutukunnissa Forssan seutukuntaa lukuun ottamatta. Vuoden kuluttua työllisyyden arvioidaan olevan edelleen nykytasoa heikompi Päijät-Hämeessä, mutta Kanta-Hämeen seutukunnissa negatiivisen kehityksen uskotaan tässä suhteessa kääntyvän vähitellen positiiviseen suuntaan. Monet teollisuudenalat ovat Hämeessä merkittävästi kärsineet taantuman seurauksista. Osan teollisuuden lomautuksista pelätään kevään kuluessa muuttuvan irtisanomisiksi. Taantuman jatkuessa vaikutusten pelätään lisääntyvässä määrin näkyvän myös palvelualoilla, jotka toistaiseksi ovat selvinneet vielä kohtuullisen hyvin. Merkkejä uudisrakentamisen uudelleen voimistumisesta on monissa kunnissa ja korjausrakentaminenkin on jatkunut suhteellisen vilkkaana. Rakennustoiminnan pysymistä kohtuullisella tasolla edesauttavat myös tiedossa olevat useat julkiset investoinnit, kuten myös eräät merkittävät yksityiset investoinnit, mm. kaupan alalla sekä energiantuotannossa. Heinolan seudulla on käytettävissä myös äkillisen rakennemuutoksen alueille osoitettua erillisrahoitusta. Lahden seudulla lomautukset jatkuvat edelleen, ja uhkana on niiden muuttuminen monessa tapauksessa irtisanomisiksi. Teollisuuden keskeisten toimialojen tilauskannan arvioidaan paranevan jonkin verran kevään aikana, kuitenkin niin, että lisätyövoiman tarvetta ei vielä ole. Lahti Energian voimalaitosprojektia alkaa keväällä 2010 ja laitos valmistuu vuonna Hankkeella voi olla lähivuosina merkittävä työllisyysvaikutus Päijät-Hämeen alueella. Työllisyystilanne on jatkuvasti heikentynyt; työttömyysasteen pelätään Lahdessa pahimmillaan nousevan yli 20 %:n. Heinolassa puunjalostus- ja metsäteollisuus ovat vaikeuksissa. UPM:n vaneritehtaan ja sahan toiminnan loppuminen Heinolassa on varmistunut ja työttömäksi jää tämän seurauksena noin 300 henkilöä. Teollisuuden heikkenemisen kerrannaisvaikutukset mm. kuljetusalaan ovat vielä auki, mutta tilanne nähdään muutaman kuukauden kuluessa. Alueella satsataan tällä hetkellä voimakkaasti mm. matkailupalveluihin. Hämeenlinnan seudulla yritysten saneerausvaihe on osin vielä käynnissä. Henkilöstön ja tuotannon vähentämistä tai siirtämistä muualle tapahtuu edelleen (mm. Tervakosken paperitehtaan supistukset); samalla ainakin suunnitelmia myös uusista investoinneista on esiintynyt. Riihimäen seutu on toistaiseksi selvinnyt taantumasta Hämeen seutukunnista parhaiten mm. edullisen sijaintinsa ja toimialarakenteensa vuoksi. Forssan seudulla keskeisten teollisuustoimialojen aallonpohja on tämänhetkisen käsityksen mukaan ohitettu. Lomautuksia on meneillään, vaikkakin suurimmat irtisanomiset ja yritysten lopettamiset lienevät tällä erää pääosin ohi. Yritysten tilauskannan odotetaan vahvistuvan kevään aikana, mutta esim. alkuvuoden 2008 tasoa ei kuitenkaan saavuteta pitkään aikaan. Ympäristö- ja energialiiketoiminta eivät ole kärsineet merkittävästi taantumasta. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

15 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maailmantalouden lama ja kasvun epävarmuus näkyy edelleen merkittävästi Kaakkois-Suomen tuotannossa ja työmarkkinoilla. Alueelle tärkeä vientikysyntä ei ole vilkastunut ja tilausten vähäisyys pitää monien yritysten lähiajan näkymät epävarmoina. Työvoiman määrää on vähennetty yleisesti ja työssä olevien työaikaa supistettu mm. lomautuksin. Suurten tehdasyksiköiden lopetuksia koetaan Kaakkois-Suomessa edelleen. Vuoden 2010 alussa UPM ilmoitti toteuttavansa Lappeenrannan Kaukaan vaneritehtaan sulkemisen. Metsäteollisuuden työpaikkojen vähennys jatkuu myös monissa muissa yksiköissä. UPM aloittaa yt-neuvottelut Kymin ja Kaukaan paperi- ja sellutehtailla. Stora Enson konsernin tuotantosuunnitelmat tuovat työvoiman vähennyksiä Imatran tehtaille ja Konsernin Kotkan yksiköiden (paperi, saha) tulevaisuus on epävarma. Kotkassa sijaitseva Sunilan sellutehtaan jatko on edelleen epävarma. Muitakin tehtaiden tai yksiköiden lopetuspäätöksiä on Kaakkois-Suomessa tehty. Maailmantalouden tilanne on varjostanut myös metalliteollisuuden sekä kuljetusten ja varastoinnin näkymiä. Erityisesti Kotkan-Haminan seutu on kärsinyt näiden toimialojen laskevasta kehityksestä. Lisäksi Kotka menetti Karhulan lasitehtaan lopetuksen myötä noin sadan henkilön työpaikan. Satamaliikenne laski vuonna 2009 noin kolmanneksen. Eniten väheni autojen transitokuljetus. Tilanne näkyy satamatoimijoiden työvoiman käytön vähennyksinä. Satamatoimintojen epävarmuus jatkuu lähitulevaisuudessa. Tuulivoimateollisuus on kasvamassa erityisesti Haminassa, mutta myös Lappeenrannassa. Googlen sijoittuminen Haminaan tuo paitsi viitisenkymmentä työpaikkaa valmistuessaan, myös selvää imagohyötyä alueelle. Kotkassa on käynnistynyt Itämeren maakaasuputkien pinnoitustoiminta. Matkailun merkitys kasvaa Lappeenrannan Rauhan matkailualueen investointien myötä. Parhaiten nykyisessä taloustilanteessa ovat menestyneet kauppa ja palvelualat eikä rakennustoiminnankaan pudotus ole niin jyrkkä kuin teollisuuden. Työttömyys on lähes neljänneksen korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2010, mutta kasvuvauhti hidastuu. Nuorten tilanne säilyy vaikeana. Avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut yli neljänneksen edellisvuodesta. Esimerkiksi teollisuuden tarjoamat työpaikat putosivat alle kolmannekseen edellisvuoden luvuista. Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon monipuolinen, pienyritysvaltainen ja paljon alihankintaa tekevä teollisuus on vientiyritysten vaikeuksien mukana kärsinyt taantumasta, mutta toisaalta samoista syistä alueena on säästytty suurilta yksittäisiltä lopettamisilta ja irtisanomisilta. Puunjalostusteollisuudessa lomautuksia on ollut mutta myönteistä oli UPM:n toimintojen säilyminen ja osin vahvistuminenkin Ristiinassa ja Savonlinnassa. Uhkana on maakunnan rajan takana Varkauden paperitehtaan kohtalo. Metalliteollisuudessa alueella on paljon alihankintaa tekeviä yrityksiä, jotka ovat kärsineet päähankkijoiden viennin hiipumisesta. Elintarviketeollisuudessa on kahteen suuntaan meneviä odotuksia. Graafisessa teolli- 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

16 suudessa on tullut lomautuksia mutta alalla on uhkana myös rakenteellinen muutos sähköisen median vallatessa alaa. Kaupan alalla on varsinkin Mikkelissä ollut viime vuonna runsaasti investointeja ja kaupan neliöt lisääntyivät tuntuvasti. Uhkana on, että laman pitkittyessä tulotaso putoaa ja alkaa vaikuttaa kaupan ja palveluiden käyttöön. Matkailussa yöpymiset putosivat viime vuonna jonkin verran edellisvuoden tasosta, mutta odotukset ovat kuitenkin edelleenkin kohtalaiset ja mm uusia lomamökki-investointeja on jonkin verran vireillä. Matkailualalla vaikeuksia on ollut mm. Savonlinnan Casinon lopettaessa toimintansa ja etsiessä uutta ylläpitäjää sekä Puumalan Sahanlahden järjestelyjen osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujen kysyntä tulee lisääntymään. Elvytystoimet ja julkinen rakentaminen ovat auttaneet rakentamisen alalla. Korjausrakentaminen on vilkasta ja uudisrakentaminenkin kohtuullista ARA-rahoituksen avustamana. Paikalliset isot hankkeet, Mikkelin keskustan rakentaminen ja Savonlinnan liikennejärjestelyt helpottavat tilannetta. Puukaupan on ennakoitu tänä vuonna palaavan lähemmäs normaalitasoa viime vuoden vähäisen kaupankäynnin jälkeen. Kotieläintiloilla kannattavuuskehitys voidaan arvioida melko vakaaksi vuonna Avoimia työpaikkoja oli Etelä-Savossa vuonna 2009 työnvälityksessä avoinna 15 % vähemmän kuin edellisvuonna. Savonlinnan TE-toimistossa avointen työpaikkojen määrä laski jopa 33 %. Nuorisotyöttömyysaste on Etelä-Savossa noin neljä prosenttiyksikköä koko maata korkeampi ja ilmenee pahiten ammatillisen koulutuksen saaneiden miesten heikkona työllisyytenä. Savonlinnan tilanne on erityisen vaikea. Työttömien määrä ei Etelä-Savossa todennäköisesti nouse merkittävästi, koska myös työttömyydestä eläköityminen on jatkossa entistä suurempaa. Kausivaihtelun takia elokuun työttömyysluvut tulevat olemaan selvästi tämänhetkisiä alemmat. Pohjois-Savon ELY-keskus Taantuman vaikutukset ovat näkyneet myös Pohjois-Savossa selvinä. Suhdanneromahdus aiheutti erityisesti vienti- ja rakennusteollisuudessa ennennäkemättömän nopean muutoksen. Alkukuukausien syöksyn jälkeen maakunnan kehitys on kuitenkin ollut ennakoitua positiivisempaa: irtisanomisten määrä on pysynyt maltillisena ja mittavat investoinnit erityisesti Kuopion seudulla ovat pitäneet maakunnan työttömyyden kasvun valtakunnan keskiarvoa pienempänä. Tilauskannat teollisissa yrityksissä ovat olleet edelleen matalia, mutta tilauskannan viriämistä on odotettavissa lähiaikoina. Rakentaminen on Pohjois-Savossa vähentynyt keskimääräistä vähemmän. Jyrkin alamäki teollisuudessa on takanapäin, mutta suhdanteiden kääntymisestä vie aikaa ennen kuin alustava viriäminen siirtyy tilauksiksi ja alkaa parantaa tuotantoa ja työllisyyttä. Myös rakentamisessa pahimman uskotaan jo olevan takana ja uusia hankkeita on käynnistymässä erityisesti Kuopion ympäristössä. Positiiviset vaikutukset työllisyyteen eivät kuitenkaan näy merkittävästi vielä vuoden sisällä. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

17 Taantuman vaikutukset ovat levinneet palvelu- ja myyntisektorille, jossa työllisyysvaikutukset ovat vasta alkaneet näkyä. Erityisissä vaikeuksissa näyttäisivät olevan pienemmät yritykset. Alueella toimii myös paljon sisämarkkinayrityksiä, joihin heikentyneillä suhdanteilla ei ole suurta merkitystä työllisyyden pysyessä kohtuullisena. Matkailualalla yöpymisten määrä on vähentynyt selvästi erityisesti liike- ja kokousmatkailun vähetessä. Tahkon matkailukeskuksen osalta yöpymismäärät ovat olleet suunnilleen entisellä tasolla. Lomautuksien oletetaan olevan seuraavana talvena selvästi tämän hetkistä alemmalla tasolla, mutta myönteinen vaikutus muuhun työllisyyteen siirtynee ensi vuoden puolelle. Lomautukset ovat jatkuneet jo varsin pitkään ja on oletettavaa että joissakin tapauksissa lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi. Uusia yrityksiä perustetaan kohtuullisen runsaasti suhdannetilanteelle tyypillisesti. Jatkajia luopuville yrityksille löytyy parhaiten suurimmilla paikkakunnilla. Työttömyys on kasvanut myös Pohjois-Savossa, mutta kuitenkin selvästi maan keskiarvoa hitaammin. Lomautusten määrä on noussut talven aikana jälleen samalle tasolle kuin edellisenäkin talvena ja ne kohdistuvat pitkälti samoihin työpaikkoihin. Pohjois-Savon viidestä seutukunnasta kaksi on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi (Varkaus ja Koillis-Savo) vuoden 2008 loppupuolella. Lisäksi suurimmat taantuman aiheuttamat muutokset ovat koskeneet Ylä-Savoa. Työttömien määrä onkin vuoden aikana noussut Ylä-Savossa ja etenkin Varkaudessa erittäin paljon. Koillis-Savon vaikea tilanne johtuu pääasiassa paikallisen kartonkitehtaan konkurssista syksyllä Tehtaan jatko on edelleen avoin. Kuopion seutu ja Sisä-Savo ovat toistaiseksi selvinneet taantumasta kohtuullisen lievin vaurion. Jatkossa koko maakunnan taloutta varjostaa uhka Varkauden suuren sellu-, paperi- ja sahaintegraatin sulkemisesta loppuvuonna Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työttömyyden kasvu on ollut Pohjois-Karjalassa selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi, samalla kun työttömyysaste on maan korkein. Talouden taantuma näyttäisi vaikuttavan työllisyyden kehitykseen vieläkin pidemmällä viiveellä kuin osattiin ennakoida. Erityisen ongelmallista on nuorisotyöttömyyden kasvu, joskin senkin osalta kasvu on ollut Pohjois-Karjalassa huomattavasti koko maata maltillisempaa. Teollisuuden tilauskannat ovat hienoisesti nousussa, mutta ennen taantumaa vallinnut taso on vielä kaukana. Vastaavasti investoinnit ovat käynnistymässä hyvin hitaasti. Erityisesti perinteinen teollisuus ei investoi tällä hetkellä ja aiemmin jo päätettyjä investointeja on jouduttu siirtämään. Toisaalta taas investointisuunnitelmia on yllättävänkin paljon. Myös konkursseja on tapahtunut. Yritysrahoituksen kysyntä on jatkunut kohtuullisen hyvällä tasolla. Myös starttirahayrityksiä on perustettu vilkkaasti. Taantuman myötä mm. työvoimakoulutusvolyymi on ollut erityisen korkealla tasolla, ja suuri kysymysmerkki on, mitä tapahtuu, jos ennakoitu talouden nousu viivästyy. Keskeisten klustereiden tilanne on vaikea, varsinkin metsäsektorilla ja metalliteollisuudessa. Metsäsektorin kokonaistilannetta helpotti kuitenkin merkittävästi Enocell Oy:n sellutehtaan käynnistäminen uudelleen vuoden 2009 loppupuolella. Tällä oli suuria myönteisiä heijastusvaikutuksia yleensäkin alueen talouteen. Vientisahauksen kannattavuus ja kilpai- 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

18 lukyky ovat edelleen varsin heikkoja, joskin pieniä piristymisenkin merkkejä on ollut nähtävissä. Myös puutuoteteollisuudessa esiintyneet vaikeudet ovat näkyneet konkursseina. Maakunnan metalliteollisuus on varsin tiiviisti sidoksissa globaaleihin markkinoihin ja suhdanteihin, jolloin investointeja on jouduttu lykkäämään ja jolloin ensisijaisesti alihankintayritykset ovat olleet vaikeuksissa. Vaikeuksia on ollut myös Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisen jälkihoidon myötä syntyneissä yrityksissä aina konkursseja myöten. Metalliteollisuuden osalta on ollut havaittavissa suuria yrityskohtaisia eroja, sillä esimerkiksi lähinnä kaivosteollisuudelle toimittavilla metalliteollisuusyrityksillä on ollut valoisammat näkymät. Kaivostoimintaan liittyy paljon odotuksia. Ilomantsin Pampaloon rakennetaan parhaillaan kultakaivosta, Polvijärven Kylylahteen suunnitellun kaivoksen rakentamisen aloituksella on varsin hyvä valmiusaste ja Talvivaaran kaivostoiminnan vaikutus säteilee Kainuusta Pielisen Karjalaan. Vuolukiviteollisuudella on ollut puolestaan vaikeuksia rakennustoiminnan vähentyessä. Elintarvikealalla suhdannevaihtelut eivät ole kysyntäpuolen vakauden ansiosta niin rajuja kuin muussa teollisuudessa. Lisääntynyt maidon ja maitojalosteiden tuonti on haasteellista kotimaiselle tuotannolle ja maakunnassa toimivalle maidonjalostusteollisuudelle. Maatilataloudessa investointihalukkuus on ollut varsin alhaisella tasolla, joskin yksittäisiä isojakin investointeja on toteutettu. Maitomäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Maatilatalouden ongelmana on keskeisten tuotteiden huonosta hintakehityksestä johtuva huono kannattavuus. Puukauppa on virkistymässä hiljaisemman jakson jälkeen tosin alentunein kantohinnoin. Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen elinkeinoelämän tilanne tasaantuu, mutta selkeää nousua odotetaan vasta vuoden kuluttua. Työttömyys pahenee vielä seuraavan puolen vuoden aikana, mutta 12 kuukauden päässä nähdään jo, että elinkeinoelämän piristyminen vaikuttaa positiivisesti myös työttömyyden kehitykseen. Teollisuustuotannon uskotaan käyneen aallonpohjassa, mutta palvelusektorilla ja osassa pk-yrityksiä taantuman vaikutukset näkyvät seuraavan kuuden kuukauden aikana. Palvelualoille ennustetaan vaikeaa kevättä. Se näkyy jo nyt yritysten kassavaikeuksina ja liikevaihdon laskuna, varsinkin erikoisliikkeissä. Hyvinvointi- ja hoiva-alat ovat vielä entisellä tasolla. Elintarvikesektori on jopa hieman noussut. Bioenergia on valittu Keski-Suomessa strategisesti merkittäväksi tulevaisuuden alaksi. Ratkaisevaa on miten alueella pystytään hyödyntämään markkinatilaisuudet ja miten kohdennetaan tuotekehityshankkeita ja -resursseja siten, että syntyy uusia tuotteita ja avataan pääsyjä uusille markkinoille. Taantuman vaikutukset pk-yritysten kentässä eivät kohdistu kaikkiin. Yrityksillä, joiden toiminta kohdistuu muuhun kuin konepajateollisuuteen, rakentamiseen ja kuljetukseen, menee hyvin. Huonommin menee alihankintayrityksillä, jotka ovat riippuvaisia isojen yritysten tilauskannasta ja globaaleista suhdanteista. Taantuman aikaisen työttömyyden kasvu näyttäytyy edelleen pääosin miesten työttömyyden kasvuna. Nuorisotyöttömyys on vuoden takaiseen verrattuna kasvanut 26 %. Nuor- alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

19 ten työllistymisen hidastuminen on haaste koko maakunnalle ja kuntien taloudelle. Mikäli taantuman vuoksi nuoria syrjäytyy työelämästä, se tulee pahentamaan myös lähivuosien työvoimapulaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maailmanlaajuisella taantumalla on ollut erittäin voimakas vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen. Vientiteollisuuden lisäksi ongelmiin ovat ajautuneet alihankintaa harjoittavat pk-yritykset. Yritysten rahoitus- ja maksuvaikeudet ovat olleet yleisiä. Tällä hetkellä talouden pahimman aallonpohjan arvellaan olevan jo ohi, vaikka positiiviset signaalit ovat vielä vähäisiä. Yrityksissä tunnelma on odottava, joten rekrytointeja ja investointeja koskevien päätösten suhteen ollaan varovaisia. Maakunnan metalli- ja puutuoteteollisuudessa näkymät ovat edelleen haasteelliset. Uusien tilausten saaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, minkä seurauksena alihankintaverkostojen toiminta on supistunut. Metalli- ja koneteollisuuden ongelmat ovat realisoituneet erityisesti Kauhavalla ja Kurikassa. Elintarviketeollisuus ei ole kohdannut merkittävää kysynnän laskua. Maataloudessa kehityssuuntana jatkuu tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen. Tuotantokustannusten lasku tuo kuitenkin pientä helpotusta viljelijöiden tilanteeseen. Taantuma on muuttanut kulutustottumuksia, mikä heijastuu maito- ja lihatuotteiden kysyntään. Ensi keväänä mietitään vaihtoehtoja viljanviljelylle, koska matalat hinnat vähentävät viljantuotannon kiinnostavuutta. Perunan viljelyssä ongelman muodostaa ylituotannosta seurannut kannattavuuden lasku. Maidontuotannossa on edelleen haasteita, joita aiheuttavat ylituotanto, laskusuunnassa oleva tuottajahinta, maitotaloustuotteiden lisääntynyt tuonti sekä kiristyneet maailmanmarkkinat. Elintarviketeollisuuden raaka-aineen (erit. liha ja maito) saannin turvaaminen on eräs suurista lähitulevaisuuden kysymyksistä maakunnassa. Maakuntakeskuksen logistinen asema on entisestään kohentumassa liikenteen infrainvestointien myötä. Aloittaneita yrityksiä on hieman viime vuosia vähemmän, mikä ilmenee myös starttirahojen kokonaiskysynnän hienoisena vähenemisenä. Lopettaneita yrityksiä on puolestaan jonkin verran viime vuosia enemmän. Yrityksiä on haettu konkurssiin noin 20 prosenttia viime vuotta enemmän. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa noin 30 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyystilanteen arvioidaan jatkuvan vaikeana koko kuluvan vuoden. Erityisen huolestuttavaa on nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu. Työvoiman kysyntä on vähentynyt erityisesti teollisuuden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja liikenteen ammattiryhmissä. Toisaalta taantuman vaikutukset ovat alkaneet näkyä myös terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, kaupan alalla sekä palvelualalla. Voimakas julkinen rakentaminen on lieventänyt taantuman vaikutuksia rakennusalalla. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

20 Pohjanmaan ELY-keskus Teollisuuden liikevaihdon tunnusluvuilla mitattuna Pohjanmaan ELY-keskuksen tilanne vuonna 2009 näytti suhteellisen hyvältä. Pohjanmaan maakunnassa lukemat olivat kasvusuuntaisia lähes koko vuoden. Keski-Pohjanmaan maakunnassa vuoden 2008 lopussa kasvu oli poikkeuksellisen voimakasta, kunnes alkoi laskea. Kummassakin maakunnassa liikevaihto oli v aikana korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti sähkö- ja elektroniikka-ala oli Pohjanmaalla koko vuoden 2009 ajan kasvussa. Teollisuuden viennin osalta kehitys oli samansuuntaista. Keski-Pohjanmaalla erityisen hyvin menestyi rakentaminen ja liike-elämän palvelut. Alueen työttömyystilanne alkoi huonontua veneteollisuuden sekä massa- ja paperiteollisuuden irtisanomisten ja lomautusten takia aikaisemmin kuin koko maassa. Myös metalliteollisuudessa on ollut irtisanomisia. Työttömiä oli joulukuun lopussa lähes 30 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys pysyttelee nykytasolla puolen vuoden kuluttua ja vuoden kuluttua tilanne voi olla jo parempi. Lomautukset pysyvät ennallaan tai vähenevät vähän. Työttömyys on kasvanut eniten Pietarsaaren ja Suupohjan rannikkoseudun alueilla. Nuorisotyöttömyys tulee kuluvana vuonna lisääntymään. Veneteollisuudessa tilanne on parantunut ja näkyvissä jo uutta kasvua, mikä näkyy alan työllisyydessä. Myös taloteollisuudessa näkymät ovat parantuneet. Rakentaminen on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden varsin hyvällä tasolla. Maataloustuotanto jatkuu voimakkaana alueella. Suuria investointeja tehdään maidontuotannossa ja puutarhatuotannossa (kasvihuoneet). Huolen aiheena on viljan alhainen hinta ja vaikea markkinatilanne. Toisaalta viljan alhainen hinta parantaa kotieläintuotannon kannattavuutta. Perunanviljely on pienessä kriisissä matalien hintojen takia. Turkistarhauksen näkymät ovat paremmat myönteisen hintakehityksen myötä. Eniten työvoiman kysyntää on tällä hetkellä tekniikan alalla ja kaupan ja myyntityön ammateissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä rakennusalan työnjohtotehtävissä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän odotukset alkavat pikkuhiljaa kirkastua vaikkakin varsinaiset kasvun merkit ovat vielä harvassa. Palkkaturva ja konkurssihakemukset ovat palautuneet normaalivuosien tasolle. Alueista myönteisimmältä tilanne näyttää tällä hetkellä Raahen seudulla, jonka tulevaisuutta auttavat suurinvestoinnit. ICT-alan liikevaihto ja vienti putosivat jyrkästi viime vuonna, eikä alan uskota enää heikkenevän enempää. Henkilöstön väheneminen ICT-alalla tuotantotehtävissä jatkuu, henkilöstövähennyksiä on nyt myös tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. Ohjelmistoala on laajentunut hyvinvointi- ja pelialoille. Myös sulautettujen järjestelmien osalla on lupaavia näkymiä. Alueen metsäteollisuuden tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Sahojen ja talotehtaiden tilauskanta on hivenen kohentunut ja työllisyys parantunut. Rakentaminen on odotettua paremmalla tasolla. Korjausrakentamisen ohella myös uudisrakentaminen on aktiivista, ennen muuta Oulussa. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 20.7.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 9.3.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10 TIIVISTELMÄ... ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA... 2. LIIKEVAIHTO... 2.2 VIENTI... 3.3 PALKKASUMMA... 4.4 TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS... 5.5 VOIDAANKO LOPPUVUODEN OSALTA OLLA OPTIMISTISIA... 6 2 TOIMIALOJEN

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen. Tilanne 6 kk. nykyhetkeen

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen. Tilanne 6 kk. nykyhetkeen Hämeen ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2010 lopussa 376 316 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 1 218 henkilöä. Vuonna 2009 Hämeen ELY-keskuksen alueella oli 24 515 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 18 781 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Hämeen ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012 Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012 Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012 Alueelliset kehitysnäkymät 2/2012 Jouko Nieminen TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as.

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. KAAKKOIS-SUOMI KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. ETELÄ-KARJALAN maakunta 133 300 as. Lappeenrannan stk 89701 as. Imatran stk

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot