Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010"

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010 Alueelliset talousnäkymät Jouko Nieminen 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehityspäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Maaliskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010 Tiivistelmä Maamme seutukunnista suurimmassa osassa elinkeinoelämän ja työllisyyden tila on edelleen heikko, vaikka maailmatalouden kasvusta on jo merkkejä. Alueiden reaalitalouden kannalta positiiviset ja konkreettiset signaalit ovat harvassa. Kuluvan vuoden kevät ja kesä tulevat olemaan varsin ankeat ja vasta syksyllä on odotettavissa kirkastumista. Työpaikkoja syntyy niukasti ja työttömyys kasvaa vielä loppuvuoden. Tilannetta vaikeuttaa heikon suhdannetilanteen kanssa samaan aikaan käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos. Suuria alueellisia vaikutuksia on paperi- ja metsäteollisuuden leikkausten lisäksi elektroniikkateollisuuden, metalliteollisuuden ja puutuoteteollisuuden saneerauksilla. Lisäuhkana ovat tuotannon siirtymiset halvemman kustannustason maihin. Laivanrakennusteollisuuden vakava tilanne on erityinen huolen aihe Varsinais-Suomessa. Viennin elpyminen on hidasta ja teollisuuden tilauskanta on edelleen alhaisella tasolla. Vaikka lievää piristymistä onkin tapahtumassa, kestää aikansa ennen kuin tilaukset realisoituvat ja näkyvät koko tuotantoketjussa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat alihankintayritykset, jotka ovat riippuvaisia isojen yritysten tilauskannasta ja globaaleista suhdanteista. Lomautukset ovat edelleen yleisiä ja uhkana on, että taantuman pitkittyessä useat lomautukset päättyvät irtisanomisiin. Yritysten lopettaminen ja konkurssit tulevat lisääntymään. Talouden taantuma on leviämässä myös kauppaan ja palvelusektorille, jossa työllisyysvaikutukset ovat vasta nyt alkamassa näkyä. Erityisissä vaikeuksissa näyttäisivät olevan erikoistavarakauppa ja pienemmät palveluyritykset. Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt hyvänä, mutta lisääntyvä työttömyys tulee vaikuttamaan ostovoimaan. Yleisestä ankeudesta huolimatta alueilla tapahtuu myös positiivista kehitystä. Vaikka teollisuudessa kiinteät investoinnit ovat vähäisiä, panostetaan tuotekehitykseen ilahduttavasti. Uusia yrityksiä perustetaan aktiivisesti ja yritysneuvonnan tarve on kasvanut. Työttömyyden kasvaessa kiinnostus yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kasvaa. Kaivostoiminnan kasvu jatkuu edelleen vahvana, mikä vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä varsinkin Pohjois- ja Itä- Suomessa. Uusiutuvan energian merkitys kasvaa nopeasti ja käynnissä on useita bioenergian tuotantoon liittyviä hankkeita. Tuulivoimalahankkeita on useilla seuduilla. Rakennusalan tilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Elvytystoimet ja julkinen rakentaminen ovat auttaneet rakentamisen alaa. Korjausrakentamisen kasvu jatkuu. Maataloudessa viljan hinnan alhaisuus heikentää viljatilojen kannattavuutta. Toisaalta kotieläintiloilla tilanne on parempi, sillä rehun hinta on alentunut viljan hinnan laskun myötä. Metsätalous on elpymässä, puukauppa piristyi viime vuoden lopulla myyntitulojen verohuojennusten myötä. Työttömyys on edelleen kasvussa koko maassa. Miesten osuus työttömyydestä on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin naisten. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastavalmistuneiden työllistymisen vaikeudet. Kesätyöpaikat ovat edelleen kiven alla. Yli 50-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat lähteneet kasvuun ja tilanne pahenee nopeasti kuluvan vuoden aikana. Työvoiman kysyntä on hiljaista. Työpaikkoja avautuu lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä erilaisiin myynti- ja markkinointitehtäviin. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö/ Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhdyshenkilö: Kehityspäällikkö Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen@ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous, aluekehitys, työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 183 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

6 Sisällysluettelo Saatteeksi... 7 Yhteenveto... 8 Yhteenveto alueittain Uudenmaan ELY-keskus Helsingin seutukunta Raaseporin seutukunta Porvoon seutukunta Loviisan seutukunta Varsinais-Suomen ELY-keskus Turun seutukunta Salon seutukunta Loimaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Turunmaan seutukunta Satakunnan ELY-keskus Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Pirkanmaan ELY-keskus Etelä-Pirkanmaan seutukunta Tampereen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Hämeen ELY-keskus Lahden seutukunta Heinolan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Imatran seutukunta Lappeenrannan seutukunta Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelin seutukunta Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta Pohjois-Savon ELY-keskus Kuopion seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Varkauden seutukunta alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Suupohjan seutukunta Seinäjoen seutukunta Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Pohjanmaan ELY-keskus Vaasan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutukunta Kokkolan seutukunta Kaustisten seutukunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulun seutukunta Koillismaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Raahen seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Siikalatvan seutukunta Ylivieskan seutukunta Kainuun ELY-keskus Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Lapin ELY-keskus Rovaniemen seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Torniolaakson seutukunta Itä-Lapin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Liite 1 Keskeisiä tilastoja TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

8 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin helmikuussa Seuraava katsaus julkaistaan elokuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan mm. TE-toimistojen, maakuntien liittojen, Finnveran, alueellisten elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen näkemyksiä. Myös useat työllisyyden edistämistoimikunnat kytkeytyivät prosessiin. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Taustatiedon keräämisessä hyödynnettiin www-kyselyä (zef-kysely), johon vastasi 467 asiantuntijaa eri puolilta maata. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua verrattuna nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyys ja työvoiman kysyntä sekä työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELY-keskualuetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. Katsauksen laatiminen ei olisi onnistunut ilman laajaa yhteistyöverkostoa. Haluan kiittää zef-kyselyyn vastanneita sekä aluepaneeleihin osallistuneita asiantuntijoita arvokkaista näkemyksistänne. Erityiskiitokset kuuluvat katsauksen kirjoitustyöhön osallistuneille työtovereilleni ELY-keskuksissa, joiden työpanos on ollut keskeinen. Turussa Jouko Nieminen alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

9 Yhteenveto Alueelliset talousnäkymät 1/2010 katsauksen tiedot perustuvat tilanteeseen helmikuun 2010 lopussa. Katsauksen perustana ovat tammi-helmikuun aikana toteutetun www-kyselyn vastaukset sekä ELY-keskusten helmikuussa järjestämät arviointitilaisuudet. Alueelliset arviot on toteutettu ELY-keskusten johdolla yhteistyössä TE-toimistojen, alueellisten elinkeinoyhtiöiden, maakuntien liittojen, Finnveran, kauppakamarien, yrittäjäjärjestöjen sekä muiden aluekehittäjien kanssa. TE-toimistojen työllisyyden edistämistoimikuntien näkemyksiä on myös hyödynnetty katsauksen valmistelussa. Useimmilla alueilla ollaan tällä hetkellä talouden aallonpohjassa ja positiiviset signaalit ovat harvassa. Kevät ja kesä tulevat olemaan varsin ankeat ja vasta syksyllä on odotettavissa kirkastumista. Työpaikkoja syntyy niukasti ja työttömyys kasvaa vielä loppuvuoden. Tilannetta vaikeuttaa heikon suhdannetilanteen kanssa samaan aikaan käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos. Suuria alueellisia vaikutuksia on paperi- ja metsäteollisuuden leikkausten lisäksi elektroniikkateollisuuden, metalliteollisuuden ja puutuoteteollisuuden saneerauksilla. Uhkana on lisäleikkausten lisäksi tuotannon siirtyminen halvemman kustannustason maihin. Laivanrakennusteollisuuden vakava tilanne on huolen aihe Varsinais-Suomessa. Viennin elpyminen on hidasta ja teollisuuden tilauskanta on edelleen alhaisella tasolla. Vaikka lievää piristymistä onkin tapahtumassa, kestää aikansa ennen kuin tilaukset realisoituvat ja näkyvät koko tuotantoketjussa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat alihankintayritykset, jotka ovat riippuvaisia isojen yritysten tilauskannasta ja globaaleista suhdanteista. Lomautukset ovat edelleen yleisiä ja uhkana on, että taantuman pitkittyessä useat lomautukset päättyvät irtisanomisiin. Yritysten lopettaminen ja konkurssit tulevat lisääntymään. Talouden taantuma on leviämässä myös kauppaan ja palvelusektorille, jossa työllisyysvaikutukset ovat vasta nyt alkamassa näkyä. Erityisissä vaikeuksissa näyttäisivät olevan erikoistavarakauppa ja pienemmät palveluyritykset. Kaupan keskittyminen jatkuu ja isoilla toimijoilla on edelleen investointisuunnitelmia. Yleisestä ankeudesta huolimatta alueilla tapahtuu myös positiivista kehitystä. Vaikka teollisuudessa kiinteät investoinnit ovat vähäisiä, panostetaan tuotekehitykseen ilahduttavasti. Uusia yrityksiä perustetaan aktiivisesti ja yritysneuvonnan tarve on kasvanut. Työttömyyden kasvaessa kiinnostus yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kasvaa. Kaivostoiminnan kasvu jatkuu edelleen vahvana, mikä vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Uusiutuvan energian merkitys kasvaa nopeasti ja käynnissä on useita bioenergian tuotantoon liittyviä hankkeita. Pohjanmaalle tärkeässä veneteollisuudessa on piristymisen merkkejä. Valmistalojen kysyntä on kasvussa ja sahoilla tilanne on parantunut. Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Rakennusalan tilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Elvytystoimet ja julkinen rakentaminen ovat auttaneet rakentamisen alaa. Korjausrakentamisen kasvu jatkuu. Työttömyys on edelleen kasvussa koko maassa. Miesten osuus työttömyydestä on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin naisten. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastavalmistuneiden työllistymisen vaikeudet. Kesätyöpaikat ovat edelleen kiven alla. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

10 Yli 50-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat lähteneet kasvuun ja tilanne pahenee nopeasti kuluvan vuoden aikana. Työvoiman kysyntä on hiljaista. Työpaikkoja avautuu lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä erilaisiin myynti- ja markkinointitehtäviin. Työvoiman saatavuuden ongelmia on käytännössä enää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Talouden kasvun alkaessa työvoiman saatavuuden ongelmat kärjistyvät kuitenkin nopeasti. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

11 Yhteenveto alueittain Uudenmaan ELY-keskus Taantuma on koetellut Uuttamaata pahasti. Helsingin seudun tuotanto on supistunut 2009 lopussa yhtä rajusti kuin vuoden alkupuolella. Teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa ja liikenteessä jyrkkä lasku on jatkunut, mutta nyt talvella suhdanteiden odotetaan pysyvän jokseenkin ennallaan. Teollisuuden ja rakentamisen tilauskirjat ovat yhä ohuet. Asuntorakentaminen näyttää olevan hiukan elpymässä. Kaupan ja palveluiden investointien odotetaan vielä vähentyvän tänä vuonna. Palvelualoilla muutokset ovat verrattain pieniä. Kotitalouksien palvelut jatkavat kasvuaan. Alueelle tärkeissä liike-elämän palveluissa on ollut vain pientä laskua. Yritysten neuvontapalveluiden kysyntä on noussut voimakkaasti ja yritysten perustaminen on piristynyt alkuvuonna. Maksuvaikeudet ja konkurssit ovat lisääntyneet pk-sektorilla. Sopeutuminen tuotannon ja liikevaihdon viimevuotiseen pudotukseen on kesken ja tämä näkyy konkurssien määrässä. Konkurssien määrä todennäköisesti lisääntyy edelleen seuraavien kuuden kuukauden aikana. Avoimia työpaikkoja on edelleen palvelusektorilla: hoiva-alalla, kaupan alalla ja julkisella sektorilla. Työllisten määrä alueella on vähentynyt. Työllisyysasteen ennustetaan lähtevän hitaaseen kasvuun Työttömyys on jatkanut kasvuaan Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Vuoden aikana työttömien määrä lisääntyi 44 prosentilla. Työttömien määrä on kasvanut kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut kuljetus- ja liikennetyössä, teollisessa työssä ja rakennusalalla. Työttömyys on kasvanut myös kaikissa ikäryhmissä. Suhteellisesti eniten on kasvanut nuorten työttömyys. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt kasvuun. Lomautettujen määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Lomautuksia on ollut paljon rakentamisessa ja teollisen alan yrityksissä, joista osassa lomautukset saattavat muuttua irtisanomisiksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomessa tilanne on haastava erityisesti laivanrakennuksessa, raskaassa metallissa, elektroniikkateollisuudessa ja painotuotteiden valmistuksessa. Erityisesti alihankkijoiden tilanne jatkuu vaikeana. Kuluvan vuoden kesä-syyskausi näyttäisi olevan ensimmäinen mahdollinen ajankohta teknologiateollisuuden tilauskannan kasvulle. Rakennusalan tilanne ei myöskään ole hyvä, mutta pk-yrityksissä ja korjausrakentamisessa tilanne on pysynyt kohtuullisena. Kaupan alan työntekijämäärä uhkaa laskea. Vakka-Suomen ja Loimaan seudun arvioidaan kääntyvän kasvuun kuluvan vuoden lopulla, kun taas Turun ja Salon seudun sekä Turunmaan talouden elpymiseen tarvitaan enemmän aikaa. Erityisesti Vakka-Suomessa on vireillä useita kehityshankkeita ja investointeja, jotka pitävät yllä positiivista ilmapiiriä. Muilla seuduilla kytevä kasvupotentiaali vaatii sytty- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

12 äkseen kansainvälisen talouden selvempää kohentumista. Kokonaisuutena yritysten toimintaympäristö säilyy vaikeana nyt tarkastelussa olevan vuoden aikajänteellä. Työttömien määrä kasvoi vuodessa lähes puolella työvoiman kysynnän laantuessa. Vientitaantuma heikensi nopeimmin työllisyyttä Salon ja Loimaan seuduilla kun taas pisimpään tilanne pysyi verrattain hyvänä Turunmaalla ja Vakka-Suomessa. Turun seudun työttömyystilanne heikkenee nyt nopeasti, mikä osaltaan johtuu laivanrakennusklusterin tilanteesta. Työttömyysaste kohosi Varsinais-Suomessa 3,3 prosenttiyksiköllä vuodessa ollen vuoden 2009 lopussa 10,6 %. Salon seudulla työttömyysaste on Varsinais-Suomen korkein (12,2 %). Yhteistä Varsinais-Suomen seuduille on myös nuorten työttömyyden merkittävä vaikeutuminen. Monen vuoden ripeän supistumisen jälkeen nuorten työttömyys on vuodessa kaksinkertaistunut. Rinnalle on kuitenkin nousemassa pitkäaikaistyöttömyys ja sen myötä rakennetyöttömyys, jotka ovat poikkeuksellisen voimakkaassa ja yhä kiihtyvässä kasvussa. Vuonna 2009 työllisten määrä vähenee yleisesti ja erityisesti teollisuudessa. Tähän liittyy työttömyyden kasvu joka parhaimmillaankin kääntyy alenevaan suuntaan syksyllä Nuorten tilanteen lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu tuo omat haasteensa vuodelle Satakunnan ELY-keskus Satakunnalle keskeisten toimialojen tilanteessa (metsä-, metalli ml. koneenrakennus, elintarvike, kemia) näkymissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin vientivetoisen suurteollisuuden näkymät eivät edelleenkään ole hyvät. Rauman telakan tilanne on kuitenkin tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Paras tilanne näyttäisi olevan elintarviketeollisuudessa työllisyyden ja investointien suhteen. Investointirintamalla ei ole viime aikoina merkittäviä uutisia teollisuusinvestoinneista, mutta jotkut yksittäiset pk-yritykset toteuttavat kuitenkin jatkuvasti melko isojakin investointeja. Kauppa keskittyy edelleen erityisesti Porin seudulla, jossa Satakunnan Osuuskauppa jatkaa lopetetun Euromarketin tiloissa. Marketin siirtyminen osuuskaupalle on poikinut korjaushankkeen, mutta muutoin meneillään olevat kaupan investoinnit ovat vähäiset. Kaupan osalta odotellaan, toteutuuko Puuvillatehtaalle suunniteltu kaupan investointi. Kaupan näkymät eivät tosin liene sen pessimistisemmät kuin aiemminkaan Rakennusalan tilanne on suhteellisen hyvä. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on kuitenkin kohtuullisella tasolla ja korjausrakentamista tapahtuu koko ajan. Myös joitakin uudisrakennushankkeita on käynnissä. Olkiluodon vaikutus näkyy positiivisena. Maatalouden kannattavuus on heikentynyt merkittävästi vuonna Tällä hetkellä tilanne on vaikein viljanviljelyssä viljan hinnan alhaisuudesta johtuen. Varastot ovat täynnä ja viljelijöitä on kehotettu siirtymään viljan viljelystä muihin vaihtoehtoihin. Kotieläintuotannossa tilanne on parempi juuri viljan hinnan alhaisuudesta johtuen. Metsäteollisuudessa on elpymisen merkkejä. Puu tekee kauppansa ja elvyttää osaltaan koko maan taloutta. Yrityksiä on perustettu vähemmän kuin vuosi sitten, samalla yritysten lopettamiset ovat hieman lisääntyneet. Konkurssit ovat lisääntyneet vuoden takaisesta noin 18 %. Satakunnassa työttömyys ei ole edelleenkään lisääntynyt niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Lomautuksia on edelleen paljon ja yt-neuvotteluja käydään jatkuvasti, mutta isoilta irtisanomisilta ja yritysten alasajoilta on toistaiseksi vältytty. Suurimmat irtisanomiset alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

13 lähiaikoina ovat koskeneet tutkimus- ja kehittämistoimintaa, kumi- ja muovituotteiden valmistusta sekä vähittäiskauppaa. Nuorten työttömyys on noussut voimakkaasti. Avoimia työpaikkoja on noin neljännes vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkoja avautuu eniten kaupan alalla ja palveluissa sekä terveydenhoito- ja sosiaalipuolella. Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaalla teollisuuden rakennemuutokset sekä kansainvälisestä finanssikriisistä seurannut lama ja globaali kysynnän hiipuminen näkyvät aluetaloudessa erittäin jyrkkänä negatiivisena muutoksena. Vientiteollisuuden tilauskanta on edelleen erittäin alhainen ja merkittävät investoinnit jäissä. Vuoden takaisesta historiallisen alhaiselta tasolta tuotantomäärät ovat lisääntyneet vain hieman. Tilausten kohentuminen on pääasiassa seurausta asiakkaiden varastojen tyhjentymisestä. Tilanne näkyy myös palveluissa. Maailmantalouden lama on samalla kiihdyttänyt teollisuuden rakennemuutoksen vauhtia ja toiminnan sopeuttaminen jatkuu edelleen eniten kasvua tuottavilla avaintoimialoilla. Jyrkimmin tilanne on heikentynyt Pirkanmaan keskeisimmällä toimialalla teknologiateollisuudessa. Uhkana on lisäleikkauksien lisäksi tuotannon siirtyminen lisääntyvästi halvemman kustannustason maihin, jolloin markkinakasvusta ja kysynnän elpymisestäkään ei ole vetoapua. Samoin ict -alan yritysten asiakkaat siirtävät edelleen ohjelmistoalustoja, ohjelmistoalihankintaa sekä perustuotantoansa halvemman tuotantotason maihin. Myös rakentamisen volyymi on alhaalla, mutta toimintaa on pyritty pitämään yllä julkisilla hankkeilla. Erityisesti taloyhtiöiden korjauskohteiden, sosiaalisen asuntotuotannon ja myös markettien rakentaminen on lisääntynyt. Yksityinen kulutuskysyntä on ollut vielä hyvällä tasolla, mutta kaupan ja palveluiden näkymiä voi kuitenkin pitää epävarmoina työllisyyden heikentyessä. Julkisella sektorilla kuntien tulo- ja etenkin yhteisöverot ovat pienentyneet huomattavasti. Työllisyystilanne on heikentynyt Pirkanmaalla koko maahan verrattuna keskimääräistä enemmän. Joulukuun 2009 lopussa TE-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa. Pirkanmaalla työttömyys kasvoi edellisvuodesta 38 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrää on kasvattanut myös vientiteollisuuden lomautusten jyrkkä kasvu, joulukuussa 2009 lomautetuksi ilmoittautuneita oli Lomautukset koskivat noin 7 prosenttia Pirkanmaalla toimivista yrityksistä. Lähes puolet kaikista lomautetuista oli metalli- ja metsäteollisuudesta. TE-toimistoon ilmoitettujen työpaikkojen määrä väheni etenkin teollisuuden osalta nopeasti heti taantuman alkuvaiheissa ja joulukuussa 2009 paikkojen määrä oli lähes sama vuoden takaiseen verrattuna. Myös yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt kasvuun, mikä merkitsee rakenteellisen työttömyyden lisääntymistä. Erityisen huolestuttava on nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastavalmistuneiden työllistymisen ongelmat. TE-toimiston työnhakijoista jo noin joka kolmas on alle 29-vuotias. Kehitystrendit eroavat seutukunnittain liittyen niiden erityispiirteisiin. Teolliset suuryritysvetoiset ulkomaankaupasta ja kansainvälisestä talouskehityksestä riippuvaiset alueet ovat pudonneet syvimmälle. Erityisen ongelmallinen vaikutus taloustilanteella on ollut suurteollisuusvaltaiselle Etelä-Pirkanmaalle. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

14 Hämeen ELY-keskus Kanta-Hämeen seutukuntien näkymät ovat tällä hetkellä jonkin verran Päijät-Hämettä valoisammat. Kanta-Hämeessä elinkeinoelämän näkymien uskotaan paranevan jo puolen vuoden tähtäyksellä, mutta Päijät-Hämeessä tilanteen arvioidaan olevan nykytilanteeseen nähden plus-merkkinen vasta vuoden kuluttua. Työllisyystilanteen arvioidaan kuuden kuukauden tähtäyksellä olevan nykytilannetta heikompi kaikissa seutukunnissa Forssan seutukuntaa lukuun ottamatta. Vuoden kuluttua työllisyyden arvioidaan olevan edelleen nykytasoa heikompi Päijät-Hämeessä, mutta Kanta-Hämeen seutukunnissa negatiivisen kehityksen uskotaan tässä suhteessa kääntyvän vähitellen positiiviseen suuntaan. Monet teollisuudenalat ovat Hämeessä merkittävästi kärsineet taantuman seurauksista. Osan teollisuuden lomautuksista pelätään kevään kuluessa muuttuvan irtisanomisiksi. Taantuman jatkuessa vaikutusten pelätään lisääntyvässä määrin näkyvän myös palvelualoilla, jotka toistaiseksi ovat selvinneet vielä kohtuullisen hyvin. Merkkejä uudisrakentamisen uudelleen voimistumisesta on monissa kunnissa ja korjausrakentaminenkin on jatkunut suhteellisen vilkkaana. Rakennustoiminnan pysymistä kohtuullisella tasolla edesauttavat myös tiedossa olevat useat julkiset investoinnit, kuten myös eräät merkittävät yksityiset investoinnit, mm. kaupan alalla sekä energiantuotannossa. Heinolan seudulla on käytettävissä myös äkillisen rakennemuutoksen alueille osoitettua erillisrahoitusta. Lahden seudulla lomautukset jatkuvat edelleen, ja uhkana on niiden muuttuminen monessa tapauksessa irtisanomisiksi. Teollisuuden keskeisten toimialojen tilauskannan arvioidaan paranevan jonkin verran kevään aikana, kuitenkin niin, että lisätyövoiman tarvetta ei vielä ole. Lahti Energian voimalaitosprojektia alkaa keväällä 2010 ja laitos valmistuu vuonna Hankkeella voi olla lähivuosina merkittävä työllisyysvaikutus Päijät-Hämeen alueella. Työllisyystilanne on jatkuvasti heikentynyt; työttömyysasteen pelätään Lahdessa pahimmillaan nousevan yli 20 %:n. Heinolassa puunjalostus- ja metsäteollisuus ovat vaikeuksissa. UPM:n vaneritehtaan ja sahan toiminnan loppuminen Heinolassa on varmistunut ja työttömäksi jää tämän seurauksena noin 300 henkilöä. Teollisuuden heikkenemisen kerrannaisvaikutukset mm. kuljetusalaan ovat vielä auki, mutta tilanne nähdään muutaman kuukauden kuluessa. Alueella satsataan tällä hetkellä voimakkaasti mm. matkailupalveluihin. Hämeenlinnan seudulla yritysten saneerausvaihe on osin vielä käynnissä. Henkilöstön ja tuotannon vähentämistä tai siirtämistä muualle tapahtuu edelleen (mm. Tervakosken paperitehtaan supistukset); samalla ainakin suunnitelmia myös uusista investoinneista on esiintynyt. Riihimäen seutu on toistaiseksi selvinnyt taantumasta Hämeen seutukunnista parhaiten mm. edullisen sijaintinsa ja toimialarakenteensa vuoksi. Forssan seudulla keskeisten teollisuustoimialojen aallonpohja on tämänhetkisen käsityksen mukaan ohitettu. Lomautuksia on meneillään, vaikkakin suurimmat irtisanomiset ja yritysten lopettamiset lienevät tällä erää pääosin ohi. Yritysten tilauskannan odotetaan vahvistuvan kevään aikana, mutta esim. alkuvuoden 2008 tasoa ei kuitenkaan saavuteta pitkään aikaan. Ympäristö- ja energialiiketoiminta eivät ole kärsineet merkittävästi taantumasta. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

15 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maailmantalouden lama ja kasvun epävarmuus näkyy edelleen merkittävästi Kaakkois-Suomen tuotannossa ja työmarkkinoilla. Alueelle tärkeä vientikysyntä ei ole vilkastunut ja tilausten vähäisyys pitää monien yritysten lähiajan näkymät epävarmoina. Työvoiman määrää on vähennetty yleisesti ja työssä olevien työaikaa supistettu mm. lomautuksin. Suurten tehdasyksiköiden lopetuksia koetaan Kaakkois-Suomessa edelleen. Vuoden 2010 alussa UPM ilmoitti toteuttavansa Lappeenrannan Kaukaan vaneritehtaan sulkemisen. Metsäteollisuuden työpaikkojen vähennys jatkuu myös monissa muissa yksiköissä. UPM aloittaa yt-neuvottelut Kymin ja Kaukaan paperi- ja sellutehtailla. Stora Enson konsernin tuotantosuunnitelmat tuovat työvoiman vähennyksiä Imatran tehtaille ja Konsernin Kotkan yksiköiden (paperi, saha) tulevaisuus on epävarma. Kotkassa sijaitseva Sunilan sellutehtaan jatko on edelleen epävarma. Muitakin tehtaiden tai yksiköiden lopetuspäätöksiä on Kaakkois-Suomessa tehty. Maailmantalouden tilanne on varjostanut myös metalliteollisuuden sekä kuljetusten ja varastoinnin näkymiä. Erityisesti Kotkan-Haminan seutu on kärsinyt näiden toimialojen laskevasta kehityksestä. Lisäksi Kotka menetti Karhulan lasitehtaan lopetuksen myötä noin sadan henkilön työpaikan. Satamaliikenne laski vuonna 2009 noin kolmanneksen. Eniten väheni autojen transitokuljetus. Tilanne näkyy satamatoimijoiden työvoiman käytön vähennyksinä. Satamatoimintojen epävarmuus jatkuu lähitulevaisuudessa. Tuulivoimateollisuus on kasvamassa erityisesti Haminassa, mutta myös Lappeenrannassa. Googlen sijoittuminen Haminaan tuo paitsi viitisenkymmentä työpaikkaa valmistuessaan, myös selvää imagohyötyä alueelle. Kotkassa on käynnistynyt Itämeren maakaasuputkien pinnoitustoiminta. Matkailun merkitys kasvaa Lappeenrannan Rauhan matkailualueen investointien myötä. Parhaiten nykyisessä taloustilanteessa ovat menestyneet kauppa ja palvelualat eikä rakennustoiminnankaan pudotus ole niin jyrkkä kuin teollisuuden. Työttömyys on lähes neljänneksen korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2010, mutta kasvuvauhti hidastuu. Nuorten tilanne säilyy vaikeana. Avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut yli neljänneksen edellisvuodesta. Esimerkiksi teollisuuden tarjoamat työpaikat putosivat alle kolmannekseen edellisvuoden luvuista. Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon monipuolinen, pienyritysvaltainen ja paljon alihankintaa tekevä teollisuus on vientiyritysten vaikeuksien mukana kärsinyt taantumasta, mutta toisaalta samoista syistä alueena on säästytty suurilta yksittäisiltä lopettamisilta ja irtisanomisilta. Puunjalostusteollisuudessa lomautuksia on ollut mutta myönteistä oli UPM:n toimintojen säilyminen ja osin vahvistuminenkin Ristiinassa ja Savonlinnassa. Uhkana on maakunnan rajan takana Varkauden paperitehtaan kohtalo. Metalliteollisuudessa alueella on paljon alihankintaa tekeviä yrityksiä, jotka ovat kärsineet päähankkijoiden viennin hiipumisesta. Elintarviketeollisuudessa on kahteen suuntaan meneviä odotuksia. Graafisessa teolli- 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

16 suudessa on tullut lomautuksia mutta alalla on uhkana myös rakenteellinen muutos sähköisen median vallatessa alaa. Kaupan alalla on varsinkin Mikkelissä ollut viime vuonna runsaasti investointeja ja kaupan neliöt lisääntyivät tuntuvasti. Uhkana on, että laman pitkittyessä tulotaso putoaa ja alkaa vaikuttaa kaupan ja palveluiden käyttöön. Matkailussa yöpymiset putosivat viime vuonna jonkin verran edellisvuoden tasosta, mutta odotukset ovat kuitenkin edelleenkin kohtalaiset ja mm uusia lomamökki-investointeja on jonkin verran vireillä. Matkailualalla vaikeuksia on ollut mm. Savonlinnan Casinon lopettaessa toimintansa ja etsiessä uutta ylläpitäjää sekä Puumalan Sahanlahden järjestelyjen osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujen kysyntä tulee lisääntymään. Elvytystoimet ja julkinen rakentaminen ovat auttaneet rakentamisen alalla. Korjausrakentaminen on vilkasta ja uudisrakentaminenkin kohtuullista ARA-rahoituksen avustamana. Paikalliset isot hankkeet, Mikkelin keskustan rakentaminen ja Savonlinnan liikennejärjestelyt helpottavat tilannetta. Puukaupan on ennakoitu tänä vuonna palaavan lähemmäs normaalitasoa viime vuoden vähäisen kaupankäynnin jälkeen. Kotieläintiloilla kannattavuuskehitys voidaan arvioida melko vakaaksi vuonna Avoimia työpaikkoja oli Etelä-Savossa vuonna 2009 työnvälityksessä avoinna 15 % vähemmän kuin edellisvuonna. Savonlinnan TE-toimistossa avointen työpaikkojen määrä laski jopa 33 %. Nuorisotyöttömyysaste on Etelä-Savossa noin neljä prosenttiyksikköä koko maata korkeampi ja ilmenee pahiten ammatillisen koulutuksen saaneiden miesten heikkona työllisyytenä. Savonlinnan tilanne on erityisen vaikea. Työttömien määrä ei Etelä-Savossa todennäköisesti nouse merkittävästi, koska myös työttömyydestä eläköityminen on jatkossa entistä suurempaa. Kausivaihtelun takia elokuun työttömyysluvut tulevat olemaan selvästi tämänhetkisiä alemmat. Pohjois-Savon ELY-keskus Taantuman vaikutukset ovat näkyneet myös Pohjois-Savossa selvinä. Suhdanneromahdus aiheutti erityisesti vienti- ja rakennusteollisuudessa ennennäkemättömän nopean muutoksen. Alkukuukausien syöksyn jälkeen maakunnan kehitys on kuitenkin ollut ennakoitua positiivisempaa: irtisanomisten määrä on pysynyt maltillisena ja mittavat investoinnit erityisesti Kuopion seudulla ovat pitäneet maakunnan työttömyyden kasvun valtakunnan keskiarvoa pienempänä. Tilauskannat teollisissa yrityksissä ovat olleet edelleen matalia, mutta tilauskannan viriämistä on odotettavissa lähiaikoina. Rakentaminen on Pohjois-Savossa vähentynyt keskimääräistä vähemmän. Jyrkin alamäki teollisuudessa on takanapäin, mutta suhdanteiden kääntymisestä vie aikaa ennen kuin alustava viriäminen siirtyy tilauksiksi ja alkaa parantaa tuotantoa ja työllisyyttä. Myös rakentamisessa pahimman uskotaan jo olevan takana ja uusia hankkeita on käynnistymässä erityisesti Kuopion ympäristössä. Positiiviset vaikutukset työllisyyteen eivät kuitenkaan näy merkittävästi vielä vuoden sisällä. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

17 Taantuman vaikutukset ovat levinneet palvelu- ja myyntisektorille, jossa työllisyysvaikutukset ovat vasta alkaneet näkyä. Erityisissä vaikeuksissa näyttäisivät olevan pienemmät yritykset. Alueella toimii myös paljon sisämarkkinayrityksiä, joihin heikentyneillä suhdanteilla ei ole suurta merkitystä työllisyyden pysyessä kohtuullisena. Matkailualalla yöpymisten määrä on vähentynyt selvästi erityisesti liike- ja kokousmatkailun vähetessä. Tahkon matkailukeskuksen osalta yöpymismäärät ovat olleet suunnilleen entisellä tasolla. Lomautuksien oletetaan olevan seuraavana talvena selvästi tämän hetkistä alemmalla tasolla, mutta myönteinen vaikutus muuhun työllisyyteen siirtynee ensi vuoden puolelle. Lomautukset ovat jatkuneet jo varsin pitkään ja on oletettavaa että joissakin tapauksissa lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi. Uusia yrityksiä perustetaan kohtuullisen runsaasti suhdannetilanteelle tyypillisesti. Jatkajia luopuville yrityksille löytyy parhaiten suurimmilla paikkakunnilla. Työttömyys on kasvanut myös Pohjois-Savossa, mutta kuitenkin selvästi maan keskiarvoa hitaammin. Lomautusten määrä on noussut talven aikana jälleen samalle tasolle kuin edellisenäkin talvena ja ne kohdistuvat pitkälti samoihin työpaikkoihin. Pohjois-Savon viidestä seutukunnasta kaksi on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi (Varkaus ja Koillis-Savo) vuoden 2008 loppupuolella. Lisäksi suurimmat taantuman aiheuttamat muutokset ovat koskeneet Ylä-Savoa. Työttömien määrä onkin vuoden aikana noussut Ylä-Savossa ja etenkin Varkaudessa erittäin paljon. Koillis-Savon vaikea tilanne johtuu pääasiassa paikallisen kartonkitehtaan konkurssista syksyllä Tehtaan jatko on edelleen avoin. Kuopion seutu ja Sisä-Savo ovat toistaiseksi selvinneet taantumasta kohtuullisen lievin vaurion. Jatkossa koko maakunnan taloutta varjostaa uhka Varkauden suuren sellu-, paperi- ja sahaintegraatin sulkemisesta loppuvuonna Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työttömyyden kasvu on ollut Pohjois-Karjalassa selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi, samalla kun työttömyysaste on maan korkein. Talouden taantuma näyttäisi vaikuttavan työllisyyden kehitykseen vieläkin pidemmällä viiveellä kuin osattiin ennakoida. Erityisen ongelmallista on nuorisotyöttömyyden kasvu, joskin senkin osalta kasvu on ollut Pohjois-Karjalassa huomattavasti koko maata maltillisempaa. Teollisuuden tilauskannat ovat hienoisesti nousussa, mutta ennen taantumaa vallinnut taso on vielä kaukana. Vastaavasti investoinnit ovat käynnistymässä hyvin hitaasti. Erityisesti perinteinen teollisuus ei investoi tällä hetkellä ja aiemmin jo päätettyjä investointeja on jouduttu siirtämään. Toisaalta taas investointisuunnitelmia on yllättävänkin paljon. Myös konkursseja on tapahtunut. Yritysrahoituksen kysyntä on jatkunut kohtuullisen hyvällä tasolla. Myös starttirahayrityksiä on perustettu vilkkaasti. Taantuman myötä mm. työvoimakoulutusvolyymi on ollut erityisen korkealla tasolla, ja suuri kysymysmerkki on, mitä tapahtuu, jos ennakoitu talouden nousu viivästyy. Keskeisten klustereiden tilanne on vaikea, varsinkin metsäsektorilla ja metalliteollisuudessa. Metsäsektorin kokonaistilannetta helpotti kuitenkin merkittävästi Enocell Oy:n sellutehtaan käynnistäminen uudelleen vuoden 2009 loppupuolella. Tällä oli suuria myönteisiä heijastusvaikutuksia yleensäkin alueen talouteen. Vientisahauksen kannattavuus ja kilpai- 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

18 lukyky ovat edelleen varsin heikkoja, joskin pieniä piristymisenkin merkkejä on ollut nähtävissä. Myös puutuoteteollisuudessa esiintyneet vaikeudet ovat näkyneet konkursseina. Maakunnan metalliteollisuus on varsin tiiviisti sidoksissa globaaleihin markkinoihin ja suhdanteihin, jolloin investointeja on jouduttu lykkäämään ja jolloin ensisijaisesti alihankintayritykset ovat olleet vaikeuksissa. Vaikeuksia on ollut myös Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisen jälkihoidon myötä syntyneissä yrityksissä aina konkursseja myöten. Metalliteollisuuden osalta on ollut havaittavissa suuria yrityskohtaisia eroja, sillä esimerkiksi lähinnä kaivosteollisuudelle toimittavilla metalliteollisuusyrityksillä on ollut valoisammat näkymät. Kaivostoimintaan liittyy paljon odotuksia. Ilomantsin Pampaloon rakennetaan parhaillaan kultakaivosta, Polvijärven Kylylahteen suunnitellun kaivoksen rakentamisen aloituksella on varsin hyvä valmiusaste ja Talvivaaran kaivostoiminnan vaikutus säteilee Kainuusta Pielisen Karjalaan. Vuolukiviteollisuudella on ollut puolestaan vaikeuksia rakennustoiminnan vähentyessä. Elintarvikealalla suhdannevaihtelut eivät ole kysyntäpuolen vakauden ansiosta niin rajuja kuin muussa teollisuudessa. Lisääntynyt maidon ja maitojalosteiden tuonti on haasteellista kotimaiselle tuotannolle ja maakunnassa toimivalle maidonjalostusteollisuudelle. Maatilataloudessa investointihalukkuus on ollut varsin alhaisella tasolla, joskin yksittäisiä isojakin investointeja on toteutettu. Maitomäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Maatilatalouden ongelmana on keskeisten tuotteiden huonosta hintakehityksestä johtuva huono kannattavuus. Puukauppa on virkistymässä hiljaisemman jakson jälkeen tosin alentunein kantohinnoin. Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen elinkeinoelämän tilanne tasaantuu, mutta selkeää nousua odotetaan vasta vuoden kuluttua. Työttömyys pahenee vielä seuraavan puolen vuoden aikana, mutta 12 kuukauden päässä nähdään jo, että elinkeinoelämän piristyminen vaikuttaa positiivisesti myös työttömyyden kehitykseen. Teollisuustuotannon uskotaan käyneen aallonpohjassa, mutta palvelusektorilla ja osassa pk-yrityksiä taantuman vaikutukset näkyvät seuraavan kuuden kuukauden aikana. Palvelualoille ennustetaan vaikeaa kevättä. Se näkyy jo nyt yritysten kassavaikeuksina ja liikevaihdon laskuna, varsinkin erikoisliikkeissä. Hyvinvointi- ja hoiva-alat ovat vielä entisellä tasolla. Elintarvikesektori on jopa hieman noussut. Bioenergia on valittu Keski-Suomessa strategisesti merkittäväksi tulevaisuuden alaksi. Ratkaisevaa on miten alueella pystytään hyödyntämään markkinatilaisuudet ja miten kohdennetaan tuotekehityshankkeita ja -resursseja siten, että syntyy uusia tuotteita ja avataan pääsyjä uusille markkinoille. Taantuman vaikutukset pk-yritysten kentässä eivät kohdistu kaikkiin. Yrityksillä, joiden toiminta kohdistuu muuhun kuin konepajateollisuuteen, rakentamiseen ja kuljetukseen, menee hyvin. Huonommin menee alihankintayrityksillä, jotka ovat riippuvaisia isojen yritysten tilauskannasta ja globaaleista suhdanteista. Taantuman aikaisen työttömyyden kasvu näyttäytyy edelleen pääosin miesten työttömyyden kasvuna. Nuorisotyöttömyys on vuoden takaiseen verrattuna kasvanut 26 %. Nuor- alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

19 ten työllistymisen hidastuminen on haaste koko maakunnalle ja kuntien taloudelle. Mikäli taantuman vuoksi nuoria syrjäytyy työelämästä, se tulee pahentamaan myös lähivuosien työvoimapulaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maailmanlaajuisella taantumalla on ollut erittäin voimakas vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen. Vientiteollisuuden lisäksi ongelmiin ovat ajautuneet alihankintaa harjoittavat pk-yritykset. Yritysten rahoitus- ja maksuvaikeudet ovat olleet yleisiä. Tällä hetkellä talouden pahimman aallonpohjan arvellaan olevan jo ohi, vaikka positiiviset signaalit ovat vielä vähäisiä. Yrityksissä tunnelma on odottava, joten rekrytointeja ja investointeja koskevien päätösten suhteen ollaan varovaisia. Maakunnan metalli- ja puutuoteteollisuudessa näkymät ovat edelleen haasteelliset. Uusien tilausten saaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, minkä seurauksena alihankintaverkostojen toiminta on supistunut. Metalli- ja koneteollisuuden ongelmat ovat realisoituneet erityisesti Kauhavalla ja Kurikassa. Elintarviketeollisuus ei ole kohdannut merkittävää kysynnän laskua. Maataloudessa kehityssuuntana jatkuu tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen. Tuotantokustannusten lasku tuo kuitenkin pientä helpotusta viljelijöiden tilanteeseen. Taantuma on muuttanut kulutustottumuksia, mikä heijastuu maito- ja lihatuotteiden kysyntään. Ensi keväänä mietitään vaihtoehtoja viljanviljelylle, koska matalat hinnat vähentävät viljantuotannon kiinnostavuutta. Perunan viljelyssä ongelman muodostaa ylituotannosta seurannut kannattavuuden lasku. Maidontuotannossa on edelleen haasteita, joita aiheuttavat ylituotanto, laskusuunnassa oleva tuottajahinta, maitotaloustuotteiden lisääntynyt tuonti sekä kiristyneet maailmanmarkkinat. Elintarviketeollisuuden raaka-aineen (erit. liha ja maito) saannin turvaaminen on eräs suurista lähitulevaisuuden kysymyksistä maakunnassa. Maakuntakeskuksen logistinen asema on entisestään kohentumassa liikenteen infrainvestointien myötä. Aloittaneita yrityksiä on hieman viime vuosia vähemmän, mikä ilmenee myös starttirahojen kokonaiskysynnän hienoisena vähenemisenä. Lopettaneita yrityksiä on puolestaan jonkin verran viime vuosia enemmän. Yrityksiä on haettu konkurssiin noin 20 prosenttia viime vuotta enemmän. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa noin 30 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyystilanteen arvioidaan jatkuvan vaikeana koko kuluvan vuoden. Erityisen huolestuttavaa on nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu. Työvoiman kysyntä on vähentynyt erityisesti teollisuuden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja liikenteen ammattiryhmissä. Toisaalta taantuman vaikutukset ovat alkaneet näkyä myös terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, kaupan alalla sekä palvelualalla. Voimakas julkinen rakentaminen on lieventänyt taantuman vaikutuksia rakennusalalla. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu alueelliset talousnäkymät 1/2010

20 Pohjanmaan ELY-keskus Teollisuuden liikevaihdon tunnusluvuilla mitattuna Pohjanmaan ELY-keskuksen tilanne vuonna 2009 näytti suhteellisen hyvältä. Pohjanmaan maakunnassa lukemat olivat kasvusuuntaisia lähes koko vuoden. Keski-Pohjanmaan maakunnassa vuoden 2008 lopussa kasvu oli poikkeuksellisen voimakasta, kunnes alkoi laskea. Kummassakin maakunnassa liikevaihto oli v aikana korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti sähkö- ja elektroniikka-ala oli Pohjanmaalla koko vuoden 2009 ajan kasvussa. Teollisuuden viennin osalta kehitys oli samansuuntaista. Keski-Pohjanmaalla erityisen hyvin menestyi rakentaminen ja liike-elämän palvelut. Alueen työttömyystilanne alkoi huonontua veneteollisuuden sekä massa- ja paperiteollisuuden irtisanomisten ja lomautusten takia aikaisemmin kuin koko maassa. Myös metalliteollisuudessa on ollut irtisanomisia. Työttömiä oli joulukuun lopussa lähes 30 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys pysyttelee nykytasolla puolen vuoden kuluttua ja vuoden kuluttua tilanne voi olla jo parempi. Lomautukset pysyvät ennallaan tai vähenevät vähän. Työttömyys on kasvanut eniten Pietarsaaren ja Suupohjan rannikkoseudun alueilla. Nuorisotyöttömyys tulee kuluvana vuonna lisääntymään. Veneteollisuudessa tilanne on parantunut ja näkyvissä jo uutta kasvua, mikä näkyy alan työllisyydessä. Myös taloteollisuudessa näkymät ovat parantuneet. Rakentaminen on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden varsin hyvällä tasolla. Maataloustuotanto jatkuu voimakkaana alueella. Suuria investointeja tehdään maidontuotannossa ja puutarhatuotannossa (kasvihuoneet). Huolen aiheena on viljan alhainen hinta ja vaikea markkinatilanne. Toisaalta viljan alhainen hinta parantaa kotieläintuotannon kannattavuutta. Perunanviljely on pienessä kriisissä matalien hintojen takia. Turkistarhauksen näkymät ovat paremmat myönteisen hintakehityksen myötä. Eniten työvoiman kysyntää on tällä hetkellä tekniikan alalla ja kaupan ja myyntityön ammateissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä rakennusalan työnjohtotehtävissä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän odotukset alkavat pikkuhiljaa kirkastua vaikkakin varsinaiset kasvun merkit ovat vielä harvassa. Palkkaturva ja konkurssihakemukset ovat palautuneet normaalivuosien tasolle. Alueista myönteisimmältä tilanne näyttää tällä hetkellä Raahen seudulla, jonka tulevaisuutta auttavat suurinvestoinnit. ICT-alan liikevaihto ja vienti putosivat jyrkästi viime vuonna, eikä alan uskota enää heikkenevän enempää. Henkilöstön väheneminen ICT-alalla tuotantotehtävissä jatkuu, henkilöstövähennyksiä on nyt myös tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. Ohjelmistoala on laajentunut hyvinvointi- ja pelialoille. Myös sulautettujen järjestelmien osalla on lupaavia näkymiä. Alueen metsäteollisuuden tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Sahojen ja talotehtaiden tilauskanta on hivenen kohentunut ja työllisyys parantunut. Rakentaminen on odotettua paremmalla tasolla. Korjausrakentamisen ohella myös uudisrakentaminen on aktiivista, ennen muuta Oulussa. alueelliset talousnäkymät 1/2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3. Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 20.7.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 9.3.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 31.3.2019 Rakentamisen ja yksityisten palveluiden kasvu on jatkunut. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja kaupan alalla. Kovin kasvu oli Äänekosken ja Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10 TIIVISTELMÄ... ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA... 2. LIIKEVAIHTO... 2.2 VIENTI... 3.3 PALKKASUMMA... 4.4 TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS... 5.5 VOIDAANKO LOPPUVUODEN OSALTA OLLA OPTIMISTISIA... 6 2 TOIMIALOJEN

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanteet

Rakentamisen suhdanteet Rakentamisen suhdanteet Rakentamis- ja kiinteistöalan osaajatarpeet tulevaisuudessa Ennakointifoorumi Turun Ammatti-instituutti 7.9.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa, investoinnit ja vienti

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo TOUKOKUU 18 Uusimaa oli huhtikuussa 18 tavanomaista parempi Tuotanto lisääntyi lievästi alkuvuoden aikana kasvun ennakoidaan vauhdittuvan lähikuukausina Rekrytointivaikeuksia oli 27 %:lla yrityksistä Lähikuukausien

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonnakin

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun

Lisätiedot

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella tapahtumassa? Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 5950005 0400 644367

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.5. klo 9.00 Kainuun työttömyydessä orastaa merkkejä paremmasta Muutamassa Kainuun kunnassa oli työttömiä kuussa vähemmän kuin

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo ELOKUU 18 Uusimaa on noussut selvästi tavanomasta paremmaksi Tuotanto ja myynti kasvavat yleisesti Henkilökunnan määrä on noususuunnassa, ammattityövoimasta pulaa 31 %:lla alasta himmenivät hieman kesän

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H KANKAANPÄÄ äly taide hyvinvointi asuvat meillä 13.11.2017 / AA-H Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNTA ON KOMPAKTI KOKONAISUUS JA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Satakunnan osuus Suomen viennistä

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa

Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa ELY-keskuksen neuvottelukunnan kokous 5.4.2017 Hannu Ahvenjärvi, Satakunnan ELY-keskus 5.4.2017 2 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTISKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Huhtikuun työllikatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Lomautukset kasvattivat työttömyyttä Kainuussa Työvoiman kysyntä takkuilee ja työttömyyden väheneminen odotuttaa

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen. Tilanne 6 kk. nykyhetkeen

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen. Tilanne 6 kk. nykyhetkeen Hämeen ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2010 lopussa 376 316 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 1 218 henkilöä. Vuonna 2009 Hämeen ELY-keskuksen alueella oli 24 515 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot