Kesähelteistä CAP-uudistukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesähelteistä CAP-uudistukseen"

Transkriptio

1 Kesähelteistä CAP-uudistukseen Viime kesä oli säiden suhteen sen verran erikoinen, että ainakin maanviljelijät ja metsänomistajat tulevat sen muistamaan vielä vuosien päästä. Touko-kesäkuussa kärsittiin monin paikoin kovista sateista ja kylvöt jäivät osin uhkaavan myöhäisiksi. Mieleen hiipi jo pelottava muisto sadekesästä Heinä-elokuussa saatiin kuitenkin poikkeuksellisen pitkä hellejakso. Helteiden myötä tuli myös voimakkaita ukkosmyrskyjä. Etelä-Savossa ne tekivät todella pahaa tuhoa metsissä. Tilakohtaisesti vahingot olivat paikoin lähes totaalisia, vaikka metsää kaatui koko maassa kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä esimerkiksi Ruotsissa koettiin nelisen vuotta sitten. Savon metsävahinkojen korjaamisessa maassa sekä öljyn että valkuaisrehun ansiosta. Kesän itäinen korkeapaine aiheutti kuivuutta myös Venäjällä ja Mustanmeren alueella. Kun venäläiset ilmoittivat, että viljaa ei riitä vientiin, niin hinnat nousivat nopeasti maailman viljapörsseissä. Nousu saavutti meidätkin pienen viiveen jälkeen. Nyt myöhemmin syksyllä hinnat ovat olleet jossain määrin epävakaat. Jotenkin vaikuttaa siltä, että viestit hintojen laskusta tavoittavat kotimaiset ostajat selvästi nousu-uutisia nopeammin. Tuotantotarvikkeiden osalta reagointi hintojen korotuksiin on kuitenkin ollut nopeaa. Maatalouspoliittisella rintamalla kesä oli varsin rauhallinen. MTK:n edunvalvontatyössä tuen, eli tilatuen osalta ollut tähän asti lähellä EU:n keskiarvoa. Tästä voisi olettaa, että tilanteemme ei tule oleellisesti muuttumaan. Meille on kuitenkin erityisen tärkeää pystyä säilyttämään ne mahdollisuudet pieneen tuotantoon sidottuun tukeen, jotka pystyttiin säilyttämään myös ns. terveystarkastuksen yhteydessä. Koko Suomen säilyminen epäsuotuisten alueiden LFA-tuen piirissä vaikuttaa melko varmalta. Tuen tason varmistaminen ja kansallisen osuuden turvaaminen vaativat kuitenkin vielä paljon työtä. Ympäristötuen osalta huolena on pyrkimys saada lisää vihreitä arvoja CAP-tuen ehtoihin. Pahimmillaan tämä saattaa vaikeuttaa ympäristötuen tulevan ohjelmakauden ehtojen laatimista. riittää töitä vielä pitkäksi aikaa. painopiste on ollut Brysse- Kokonaisuuden kannalta ensiarvoituen, Helteet ja kuivuus valmistuttivat kasvustot korjuukuntoon nopeasti. Kuivuus verotti satoa, mutta onneksi ainakin korjuukustannukset pysyivät aisoissa. Viljan kohdalla sato on nyt varsin hyvin tasapainossa kotimaisen kulutuksen kanssa. Erityinen ilon aihe on rypsin pinta-alan reipas kasvu. Toivottavasti isännillä riittää mielenkiintoa pitää rypsi mukana viljelykierrossa myös tulevina vuosina, vaikka helteiden lyhentämä kukintakausi aiheutti pettymyksiä puintimiehille. Rypsille on jatkossakin varmaa kysyntää kotilin suunnalla, jossa EU:n komissiolta tulee marraskuun puolivälissä tiedonanto maatalouspolitiikan suuntaviivoista vuodesta 2014 eteenpäin. Yksi suurin kiistakysymys on rahajako vanhojen jäsenmaiden ja uusien jäsenten eli entisten itäblokin maiden välillä. Kun elintaso- ja kustannustasoerot ovat vielä suuret, niin siirtyminen Euroopan laajuiseen tasatukeen ei tule vielä kysymykseen, mutta jossain määrin siihen suuntaan tullaan varmasti menemään. Suomi on kokonaan EU:n kassasta tulevan CAPsen tärkeää on tietenkin se, miten paljon EU:ssa tullaan jatkossa käyttämään budjettivaroja maatalouteen. Yhteiseltä maatalouspolitiikalta menee pohja pois, jos budjettiin ei varata riittävästi rahaa. Selvitysten mukaan enemmistöllä eurooppalaisista on kuitenkin selkeä tahto siihen, että maataloutta harjoitetaan laajasti ympäri Eurooppaa. Esko Suomala 3. puheenjohtaja MTK Kuva: Jaana Kankaanpää Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle Nauti metsäsi tuotosta Luotettavan kumppanin kanssa voit toimia metsänomistajana turvallisin mielin. Metsäliitto tarjoaa tueksesi henkilökohtaista palvelua sinun oman tarpeesi ja tilanteesi mukaan aina metsäomaisuuden kokonaisvaltaiseen hoitoon saakka. Metsäliitto Osuuskunnan jäsenenä hyödyt kattavasta palvelusta ja portaittain kasvavista jäseneduista. Omistajajäsenenä olet myös aina mukana varmistamassa, että suomalaiselle puulle ja metsäosaamiselle on käyttöä tulevaisuudessakin.

2 2 Elinvoimaisen maaseudun puolesta Vaimon lisäksi löysin internetistä myös Melan sähköiset asiointipalvelut! Mela-turva netissä Päivitä MYEL-työtulosi Hae Mela-sairauspäivärahaa Tulosta todistuksia Tarkista turvasi taso Katso vakuutustietojasi Tutustu työeläkeotteeseesi Muista lomitusnetti TAVATAAN VERKOSSA! No Shit. Teho Opti. Putipuhdasta lämmitysöljyä. -sivustolta löydät keskeiset tiedot Lihakunnasta, mm. yhteystiedot hallituksesta edustajistoon. Osuuskunnan jäsenille sivustolla on tarjolla monipuolinen ja hyödyllinen palvelupaketti ja keskustelukanava. Lihakunta Soita ilmaisnumeroon Tai tilaa verkossa 24h. tarjoaa tuottajilleen rahanarvoisia etuja ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet: Atria on varma markkinakanava, joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan. A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut. A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri. AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu ovat tuottajan vahva kumppani arjen työssä. Teho Opti -lämmitysöljy takaa puhtaan ja tehokkaan palamisen. Säästää talon öljylämmitysjärjestelmää, energiaa ja rahaa. MTK:n -jäsenenä saat alennuksen myös St1-lämmitysöljyistä. Ei paha. Ei paha. Lisätietoa puhelimitse tai

3 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Puheenjohtajan puheenvuoro Kuluva vuosi oli haasteellinen meille viljelijöille monessa mielessä. Kevään märkyydestä ja normaalia myöhemmistä kylvöistä siirryttiin kesän helteisiin ja kuivuuteen. Loppukesän myrskyt toivat metsätuhoja maakuntaamme ja yksittäisillä tiloilla menetykset olivat raskaita. Merkillepantavaa oli kuitenkin toiminta heti myrskyjen jälkeen, naapuria autettiin, teitä raivattiin yhdessä. Maaseutu näytti sen yhteistyön voiman, jonka me kaikki maaseudulla asuvat tiedämme. Suurkiitokset on myös mainittava Sulkavan yhdistykselle, joka yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa järjesti keskustelutilaisuuden myrskyjen jälkeen. Esimerkillistä toimintaa, jolla paikallisesti osoitettiin järjestön olevan läsnä jäsentensä arjessa. Vuosi toi jälleen maatalousmarkkinoille hintojen heiluntaa. Kevään alavireisistä viljojen hinnoista noustiin vauhdilla ylös. Maailmalta kantautuneet ennakkotiedot satonäkymistä ja kuivuuden vaikutukset heiluttelivat hintoja myös meillä. Näimme myös merkillisen episodin panosmarkkinoilla, kun Yara keskeytti kaupankäynnin lannoitteilla pariksi viikoksi. Selitykseksi tarjottiin vaikeutta ennustaa raaka-ainehintojen kehitystä. Tätä kirjoittaessani olemme saaneet lukea lehdistä kuinka Yara on kertonut tuloksensa moninkertaistuneen viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Merkillepantavaa on se, että samalla hintamarginaali eli kate on kasvanut. Eikö sitä raaka-aineen hinnan korotusta tullutkaan? Vai oliko myynnin keskeyttäminen pelkkä markkinatemppu, jolla hilattiin kysyntää ylös ja samalla voitiin nostaa hintaa? On päivänselvää, että Suomeen tarvitaan muitakin markkinatoimijoita lannoitemarkkinoille ja siten aitoa kilpailua. Toivottavasti saamme pikapuolin nähdä uusia toimijoita lannoitteissa ja vielä toivottavampaa on, että myyntikanava on viljelijöiden hallussa esimerkiksi omien osuuskuntien kautta. Useampi viljelijä on alkanut kysellä, mikä on riittävästi, mikä on kohtuus? Kesän aikana viestit viljelijöiden jaksamisesta ja talouden heikkenemisestä tiloilla lisääntyivät. Alhaiset tuottajahinnat yhdessä kohonneiden tuotantokustannusten kanssa ovat syitä tilojen taloudelliseen ahdinkoon. Hyvinkin hoidetulla tilalla talouden tiukkeneminen kavensi toimeentuloa. Samalla yleisessä keskustelussa usein syyllistettiin maaseutua milloin vesien tai ilman pilaamisesta ja eläinten huonosta hoidosta sekä yhteiskunnan tuilla elämisestä. Ei ole ihme jos viljelijöiden keskuudessa pahoinvointi on lisääntynyt. Meillä viljelijöillä on kuitenkin oikeus ja kohtuus vaatia, että meitä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Juhlapuheissa on kannettu huolta viljelijöiden jaksamisesta. Mutta puheiden tasolle ovat tahtoneet jäädä, teot ovat olleet pienempiä. Toimet viljelijöiden jaksamisen parantamiseksi ovat yksinkertaisia. Maatalouden kannattavuuden on parannuttava, tähän eräänä hyvänä työvälineenä on viljelijöiden neuvotteluaseman parantaminen elintarvikeketjussa. Siksi on tärkeää että MMM:n aloittama lakivalmistelu viljelijöiden sopimisoikeuden osalta saatetaan pikaisesti valmiiksi ja käytäntöön. Kanssaviljelijöille haluan sanoa, ettei tilan taloudellinen ahdinko ole häpeä. Kun me vaimoni kanssa teimme navetan laajennusinvestoinnin joitakin vuosia sitten, laskimme kyllä maidonhinnalla alhaisempia versioita, mutta kukaan laskentaan osallistunut ei osannut ennustaa kustannusten nousun voimakkuutta. Näin ollen lopputulema on, että meilläkin on taloudellisesti tiukkaa. Kaikesta huolimatta meillä on vakaa tarkoitus luovia tämä karikko läpi, koska näemme sen suuren mahdollisuuden, mikä suomalaisella elintarviketuotannolla on. Elintarvikkeiden jäljitettävyys, puhtaus, tuotantotavan tunteminen ja tuotannon sijainti lähellä ovat arvoja, joita ei voi tuoda. Maailman elintarviketuotannon on kasvettava lähitulevaisuudessa, jotta kaikki tulevat ruokituksi. Läheisyys on keskeinen periaate elintarviketuotannossa. Jotta edellä mainittuun päästään on selvää, että myös viljelijän on saatava osansa elintarvikeketjun arvon noususta, korvausta tehdylle työlle, sijoitetulle pääomalle ja kohtuullinen voitto yritystoiminnan riskin ottamisesta, siinä niitä viljelijöiden jaksamista tukevia asioita. Kesän myrskyistä ja sen esille tuomasta maaseudulla edelleen olevasta vahvasta yhteisöllisyydestä on opittavaa myös jokapäiväisessä elämässä maaseudulla ja maatiloilla. Ei tarvita luonnonilmiötä tai kriisiä, jotta voimme tehdä yhteistyötä ja olla kanssakäymisessä. Tällä tavoin on mahdollisuus löytää helpotusta niin työkiireisiin, kannattavuuteen kuin jaksamiseenkin. Ajatusten jakaminen ja yhdessä tekeminen kehittää jokaisen toimintaa eikä ole keneltäkään pois. Jukka Leikkonen puheenjohtaja MTK-Etelä-Savo Kuva: Markku Vuorikari Kolmossivun juttu Mainettaan parempi? Suomen Gallup teki kesäkuussa 2010 yli tuhannelle suomalaiselle kyselyn, jossa selvitettiin eri järjestöjen tunnettuutta, mainetta ja onnistumista jäsentensä edunvalvonnassa. Järjestöjä, joista näitä asioita kysyttiin, olivat Akava, SAK, STTK, Suomen Yrittäjät ja MTK. Kyselyn tulokset antoivat joitain hyvin selkeitä tuloksia ihmisten käsityksestä eri järjestöistä. MTK erottui selvästi muista järjestöistä siinä, että sen jäsenet olivat parhaiten perillä oman etujärjestönsä toiminnasta. Tätä selittää varmasti viljelijäväestön korkea järjestäytymisaste, vahva sitoutuminen omaan järjestöönsä sekä laaja luottamushenkilöverkosto. Kyselyyn vastanneet pitivät MTK:a myös asiantuntevana ja vaikutusvaltaisena järjestönä, joka näkyy paljon julkisuudessa ja on luotettava ja vastuullinen toimija. Näin siitäkin huolimatta, että yksittäisissä kommenteissa mainittiin laatusanoja ahne, änkyrä ja härski jäsenistönsä etujen ajaja. Toisaalta sehän tehtävämme järjestössä on, ajaa jäsentemme etuja ja siinä tarvitaan välillä koviakin otteita, ehkä nykyistä useamminkin. Ehkä mielenkiintoisin tulos koko kyselyssä oli se, että kaikkien vastaajien mielestä MTK oli onnistunut järjestöistä parhaiten jäsentensä edunvalvonnassa. Ykköseksi MTK arvioitiin myös poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisessa. Selväksi tuli myös se, että MTK:n omat jäsenet olivat tyytymättömimpiä oman järjestönsä onnistumiseen. Järjestön toiminnan onnistumista ei sinänsä mitata huutoäänestyksellä, mutta kysely antaa kuitenkin miettimisen aihetta. Miksi muut näkevät MTK:n toiminnan positiivisempana kuin omat jäsenet? Onko ulkoisessa viestinnässä onnistuttu paremmin kuin sisäisessä? Vastauksiin vaikuttaa varmaankin myös se, että monen MTK:n jäsenen edunvalvontatarpeet ovat merkittävästi suuremmat kuin vaikkapa hyvätuloisen palkansaajan, oli hän sitten SAK:n tai Akavan jäsenjärjestön jäsenenä. MTK:a arvostellaan omien jäsenten taholta säännöllisesti siitä, ettei se ole onnistunut edunvalvontatehtävässään tai, että se ajaa vain jonkin tietyn ryhmän, alueen tai tuotantosuunnan etua. Arvostelu on sallittua ja kaikkea toimintaa pitää arvioida kriittisesti, mutta varsin usein arvostelu perustuu tietämättömyyteen siitä, mitä järjestössä on tehty ja, miten ylipäänsä koko edunvalvontajärjestelmä toimii. Tässä tarvitaan entistä parempaa viestintää omille jäsenille. MTK toimii juuri niin tehokkaasti ja tasapuolisesti kuin sen jäsenet haluavat, koska jäsenet valitsevat luottamushenkilöt ja luottamushenkilöt päättävät järjestön toiminnasta. Tasapuolisuuteen ja tehokkuuteen vaikuttaa myös sitoutuminen järjestöön. Mitä pienempi joukko jäseniä on sitä huonommat tulevat edunvalvonnan tuloksetkin olemaan. Niistä seurauksista kärsivät yhtä lailla jäsenmaksunsa maksaneet kuin ne, joita oman elinkeinon etujen ajaminen ei kiinnosta. Suomalainen ruoka on hintaansa arvokkaampaa ja suomalainen maatalouden ja maaseudun edunvalvonta on jäsenmaksuaan arvokkaampaa. Jokaista jäsenen maksamaa jäsenmaksueuroa kohti järjestö laittaa itse viisi euroa muista tulonlähteistä. Ei ihan huono sijoitus, kun sillä turvataan koko suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Vesa Kallio toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo Päätoimittaja: Toimittajat: Painopaikka: Jakelu: MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 Vesa Kallio Kari Tegelberg, Iida Muhonen, Ruut Kokki, Erja Eliala Lehtisepät Oy Kaikki MTK Etelä-Savon jäsenet osoitteellisena jakeluna Maaseudun tulevaisuuden välissä. Lehteä jaetaan myös MTK:n yhteistyökumppaneille ja jäsenyhdistyksille.

4 4 Elinvoimaisen maaseudun puolesta Etelä-Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen uskoo yhteistyön voimaan maaseudun elinvoimaisuutta kehitettäessä. Etelä-Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen: Maaseudun palveluverkkoon Mannerheim-linja Maaseudun palveluverkko harvenee sitä mukaa, kun ihmisiä muuttaa sieltä pois. Ilmiö ei ole mikään uusi, vaan se on jatkunut jo vuosikymmeniä. Etelä- Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen miettii, milloin ollaan siinä kipupisteessä, että palveluitten väheneminen tyhjentää maaseudun kokonaan. Eli ilmiö toimii katalysaattorina muuton kiihtymiselle. Pitää selkeästi päättää, mihin tuo väheneminen pysäytetään. Siitä pitää olla yksimielinen tahtotaso kaikkien eri toimijoitten välillä, ylijohtaja Häkkinen korostaa. Hänen mielestään pitää pystyttää ikään kuin palvelutason osalta Mannerheim-linja, jonka yli ei missään tilanteessa tulla. Hän arvelee, että perustaso, jossa kuntalainen saa kaikki tarvittavat peruspalvelut, voisi olla kunnan keskustaajama, eli kirkonkylä. Pekka Häkkinen korostaa, että maakunnan yrityskentässä maaseutuyrittäjät muodostavat ison siivun. Etelä-Savossa tuo siivu on hänen mielestään vielä merkittävämpi kuin monessa muussa maakunnassa. Biotalouden merkitys tulee entisestään korostumaan, luonnonvarojen käyttö on jo nyt tärkeää, omalla maaseudulla tuotettu ruoka on nousemassa monista syistä tärkeäksi ja maatalouden merkitys tulee entisestään kasvamaan, Häkkinen luettelee. Tässä kaikessa on hänen mukaansa kuitenkin selkeä ristiriita. Maaseutuyrittäjän arki ei kohtaa niitä juhlapuheita maaseudun tärkeydestä. Yrittäjät joutuvat kamppailemaan ihan käytännön toimeentulosta, toiminnan kannattavuudesta ja siitä, löytyykö heiltä uskallusta kehittää toimintaansa, eli investoida, Häkkinen pohtii. Hän korostaa, että Ely-keskus haluaa luoda uskoa maatalouden tulevaisuuteen, tukea sen kehitystyötä ja ylipäätään luottaa maaseutuun. Ely-keskuksella olisi Häkkisen mukaan jo nyt resursseja enemmän tukea investointeja kuin niitä haetaan. Ymmärrän kyllä, että monilla nuorilla maaseutuyrittäjillä on arkuutta voimakkaan rakennemuutoksen keskellä uskoa siihen, että maaseudulla voi tulevaisuudessakin saada elantonsa, Pekka Häkkinen sanoo. Hän kuitenkin kannustaa vielä uskomaan maaseutuun. Kun vielä vähän aikaa jaksaa, niin uskon, että tilanne tulee monilta osin korjaantumaan. Häkkinen uskoo vahvasti yhteistyön voimaan. Hän toteaa, ettemme voi maantieteelle mitään, mutta kun eri toimijat tekevät yhteistyötä, voidaan muodostaa isompia kokonaisuuksia ja panostaa kehitystyöhön yhdessä Elykeskuksen kanssa. Missä sitten Ely-keskus voisi olla maaseutuyrittäjän tukena? Perinteisesti tukea on hänen mukaansa saanut sukupolven vaihdoksiin ja tuotantorakenteen muuttamiseen tai kehittämiseen. Tukea voi myös saada ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon ja vaikkapa vesihuollon kehittämiseen. Pekka Häkkinen korostaa kaikessa tässä yhteistyön merkitystä. Kaikenlainen vastakkainasettelu ei hänen mielestään johda mihinkään, vaan päinvastoin. Se vain turhan päiten haittaa maaseudun kehittämistä. Esimerkiksi perinteinen maaseutuyrittäjyys ja kunnassa toimiva yrityshautomo eivät saa kehittämisen kannalta olla vastapuolilla, vaan vierekkäin. Molemmilla on varmasti paljon toisilleen annettavaa, Häkkinen korostaa. Tuottajayhdistysten syyskokoukset Tarkemmat tiedot Maaseudun Tulevaisuudessa Yhdistys pv klo paikka Jäppilä Jäppilätalo Pieksämäki Ravintola Ruiskukka, Kauppak. 5 7 Enonkoski Enonhovi Haukivuori Haukivuoritalo Kerimäki Osuuspankin kokoustila Hirvensalmi Valtuustosali Heinävesi Gasthaus Kangaslampi Ystävänkammari Joroinen Kunnanvirasto, kokoushuone 2 Juva Nordean kokoustila Punkaharju Tynkkylän Lomaniemi Savonranta Seo Savonlinna Paviljonki Kangasniemi Kangasniemen Juhla- ja Pitopalvelu Pertunmaa Mäntymotelli Mäntyharju Mäntymotelli Rantasalmi Osuuspankki Sulkava Osuuspankin kerhotila Virtasalmi Yhteispalvelupiste Mikkeli Rantakylätalo II-kerros Naistinkisali Puumala Osuuspankin kerhohuone Ristiina Löydön kartano Kokousaikataulu myös netissä: Verotililakiuudistus koskee alkutuottajia kuten maa- ja metsätalouden harjoittajia sekä niitä alkutuottajia, jotka toimivat myös työnantajina. Uusi verotililaki tuli voimaan Verotililaki on uusi menettely, joka muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista ja maksamista. Uusilla säännöksillä pyritään yksinkertaistamaan verohallinnon ja verovelvollisen välillä tapahtuvaa maksuliikennettä sekä käyttämään apuna mahdollisimman paljon nykytekniikkaa. Uuden lain mukaan verotilimenettelyyn siirretään varainsiirtoveroa lukuun ottamatta kaikki oma-aloitteiset verot mm. arvonlisävero, työnantajan toimittamat palkkojen ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut. Verotili on kaikilla sekä yksityisillä henkilöillä että yrityksillä. Verotili on kooste veronmaksajan oma-aloitteisista veroista ja se on maksajakohtainen. Verotilimenettelyssä alkutuottajat ja yrittäjät antavat kausiveroilmoituksen, joka korvaa mm. aikaisemmin käytössä olleet valvontailmoituksen ja alkutuottajan arvonlisäveroilmoituksen. Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot lasketaan yhteen ja verojen määrä ilmoitetaan verohallinnolle. Ilmoituksen VerotililakiuudistusTeksi: Anu Raatikainen jälkeen verovelvollinen maksaa verotilimaksut verotilille eli verohallinnon pankkitilille. Maksaja käyttää henkilökohtaista viitenumeroa eli verotiliviitettä, joka pysyy samana maksusta ja ilmoituskaudesta toiseen. Yritykset ja yhteisöt ilmoittavat ja maksavat verotiliveroja säännöllisesti joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain. Suurin osa maa- ja metsätalouden harjoittajista on kalenterivuosiryhmässä, jota uudistus koskee ensimmäisen kerran helmikuussa Kausiveroilmoituksen kuukausittain antavat ovat ehtineet tutustua uuteen verotilimenettelyyn jo vuoden ajan, samoin kuin ne alkutuottajat, jotka ovat maksaneet palkkoja vuonna Osalla pienistä yrityksistä on oikeus pidennettyihin neljännesvuosittaisiin tai vuosittaisiin maksujaksoihin. Yritykset, joiden liikevaihto on enintään e/ kalenterivuosi voivat tehdä kausiveroilmoituksen vuosittain ja yritykset, joiden liikevaihto on enintään e/kalenterivuosi neljännesvuosittain. Yrityksille, joilla on ns. pidennetty ilmoitusjakso, lähetetään verohallinnosta tieto. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti mm. Verotili-palvelussa. Kuukausittain ja neljännesvuosittain sähköisesti annetun kausiveroilmoituksen tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona kohdekauden vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Paperilla annettavan ilmoituksen puolestaan tulee olla perillä jo kuukauden 7. päivä. Verotiliverojen yleinen eräpäivä on joka kuukauden 12. päivä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi. Ne arvonlisäverovelvolliset, jotka ovat kalenterivuosimenettelyssä antavat kausiveroilmoituksen ja maksavat arvonlisäveron mennessä. MTK:n keskusliiton sosiaali- ja veropolitiikkaryhmän johtaja Timo Sipilän mielestä uusi verotililaki ei tuo mitään ratkaisevaa parannusta maa- ja metsätalouden harjoittajien tilanteeseen. Sipilä näkee verotililain uudistuksessa hyvänä asiana sen, että se on antanut mahdollisuuden joillekin yrittäjille siirtyä alv-ilmoituksissa neljännesvuosimenettelyyn mutta samalla säilyttänyt alkutuottajien mahdollisuuden pysyä vuosimenettelyssä. Sipilän mielestä erittäin haasteellista uudessa verotililaissa on se, että sanktiot myöhästymisistä ovat ankarat.

5 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Tynkkylän Lomaniemi satsaa tulevaan Vuorinimen kylässä Punkaharjulla sijaitsevaa Tynkkylän Lomaniemeä on isännöinyt viiden vuoden ajan nuori yrittäjä Jukka Heikkonen. Kotitilansa isännäksi ryhtynyt Heikkonen pyörittää maatilamatkailutoimintaa vanhempiensa kanssa. Tynkkylän Lomaniemessä matkailutoiminta alkoi jo vuonna Lomaniemen alueella on vuokramökkejä, vierasvenesatama, kotieläimiä ja tilausravintola. Meillä pääpaino on vuokramökeissä ja ateriapalveluissa. Täällä järjestetään paljon häitä ja muita perhejuhlia, Jukka Heikkonen kertoo. Tynkkylän Lomaniemen vuokrahuvilat ovat omarantaisia ja talviasuttavia. Lomaniemen alueella sijaitsee tällä hetkellä 11 vuokramökkiä ja erämökki. Lisäksi Heikkoset vuokraavat viittä huvilaa Ruhvanalla, kymmenen kilometrin päässä Tynkkylän Lomaniemestä. Jukka Heikkosen mielestä maatilamatkailuyritysten haasteena on usein niiden syrjäinen sijainti kaupungeista. Maatilakohteiden pitäisi pystyä tarjoamaan jotakin sellaista, jota kaupungista ei saa, vaikka palvelut ja tapahtumat saattavat sijaita kymmenien kilometrien päässä. Tynkkylän Lomaniemen sijainti on Heikkosen mielestä kuitenkin hyvä. Meiltä on suunnilleen sama matka Savonlinnaan ja Imatralle, eikä Venäjän rajakaan ole kaukana. Lisäksi vesireitit ovat hyvät, eikä kauppareissukaan ole pitkä, sillä Vuoriniemen kylällä on onneksi oma kauppa. Maatilamatkailuyritysten kuumin sesonki on kesä. Jukka Heikkosen mukaan sesonki alkaa juhannuksesta ja päättyy elokuun puoliväliin. Silloin ollaan kyllä ihan täyteen buukattuja. Jo nyt on paljon varauksia ensi kesälle, Heikkonen sanoo. Kesän lisäksi vilkasta on esimerkiksi jouluna, vuodenvaihteessa ja pääsiäisenä. Ulkomaalaiset turistit jatkavat lomakautta, sillä monet keskieurooppalaiset lomailevat kesällä suomalaisia myöhemmin ja uudenvuoden seutu on venäläisten asiakkaiden suosiossa. Monet asiakkaista lomailevat Tynkkylän Lomaniemessä joka vuosi. Vakioasiakkaat ovat saattaneet viettää kesänsä tilan vuokramökeissä jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Heikkonen uskoo, että lomaa tullaan viettämään vuokramökille, jotta arkiset askareet unohtuvat. Omalla mökillä on aina kaikkea pientä kunnostustyötä ja remonttia, täällä ei tarvitse tehdä mitään ja saa olla omassa rauhassaan, toisin kuin esimerkiksi mökkikylissä. Monet asiakkaistamme saapuvat joka kesä samalle mökille ja pitävät sitä kuin omana mökkinään, Heikkonen sanoo. Investointien 35-vuotissuunnitelma Tynkkylän Lomaniemessä uskotaan maatilamatkailun tulevaisuuteen. Meidän alueella rakennetaan lähes koko ajan jotakin seuraavat 35 vuotta, Heikkonen kertoo. Tällä hetkellä rakenteilla on kolme uutta vuokramökkiä, jotka valmistuvat ensi kesäksi. Tarkoituksena on rakentaa 120 hehtaarin alueelle pikkuhiljaa lisää talviasuttavia mökkejä ja myöhemmin myös huoneistotyyppistä majoitusta. Oma asemakaava tilan alueelle on valmistunut ja majoituskapasiteettia tullaan kasvattamaan vuosien saatossa huomattavasti. Laajeneminen tuntuu järkevältä, koska kysyntä on kova. Menneenä kesänäkin kysyntää oli enemmän kuin vuokramökkejä oli tarjota. Erityisesti kotimaisten matkailijoiden osuus kasvoi, jota osattiin jossain määrin ennustaakin. Laajentaminen tuo Heikkosen mukaan myös mahdollisuuden tarjota aiempaa monipuolisempia palveluja ja palkata ulkopuolista työvoimaa. Tynkkylän Lomaniemen nuori isäntä Jukka Heikkonen uskoo maatilamatkailun vetovoimaan. Asemakaava tilan maille on valmistunut ja toimintaa laajennetaan ainakin seuraavat 35 vuotta. Kontion talvipäivät Nyt nopea toiminta kannattaa! Tutustu markkinoiden laajimpiin talo-, huvila- ja saunamallistoihin. Hae uudet esitteemme tai tilaa Kimmo Haavikko Maaherrankatu MIKKELI kimmo.haavikko@kontio.fi Puh. (015) GSM Hannele Nousiainen Satelliittikatu SAVONLINNA hanne.nousiainen@kontio.fi GSM Jukka Nousiainen Satelliittikatu SAVONLINNA jukka.nousiainen@kontio.fi GSM

6 6 Elinvoimaisen maaseudun puolesta

7 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Kokonaispalvelua Tapiolasta Tapiola Pankki tuo vaihtoehdon 2000-luvun alkupuolella Tapiolan ja MTK:n yhteistyösopimus on laajentunut vakuutuksista koko finanssipalveluihin. Tapiola Pankki perustettiin vuonna 2004, ja vajaassa seitsemässä vuodessa se on saanut yli asiakasta. Tapiola on tuonut pankkipalvelujen kenttään vaihtoehdon, joka erottautuu markkinoilla käyttelytilin reilulla korolla ja koronlaskutavalla sekä edullisilla tai maksuttomilla palveluilla kun asiakas keskittää pankki- ja vakuutusasiansa Tapiolaan. Tapiola Pankki aloitti maatilarahoituksen asiakkaiden pyynnöstä vuoden 2010 alkupuolella. Monilla paikkakunnilla on ollut tähän asti vain yksi maa- ja metsätalouteen suuntautunut pankki, joten viljelijällä ei ole ollut vaihtoehtoa raha-asioidensa hoitoon. Nyt Tapiola Pankki on tuonut markkinoille vaihtoehdon, kun se on laajentanut toimintaansa henkilöasiakkaita palvelevasta pankista myös maa- ja metsätalousasiakkaita sekä alle 10 hengen mikroyrityksiä palvelevaksi pankiksi. Tapiola Pankissa hyödynnetään vakuutuspuolen osaamista riskienhallinnassa. Meillä on jo pitkäaikainen asiantuntemus henkilö- ja omaisuusriskien sekä talouden hallintaan, nyt tarjoamme myös pankkipalveluita maa- ja metsätalousasiakkaille, kertoo paikallisjohtaja Veli-Matti Kurtti Tapiola Pankki tarjoaa palveluitaan ensisijaisesti omille keskittäville vakuutusasiakkailleen. Myös metsänomistajat on huomioitu ja heille on kehitetty uudenlainen metsätilan sukupolvenvaihdoslaina. Kurtti toivottaakin Tapiolan vakuutusasi- nyt myös kaikki pankkipalvelut Tapiola-ryhmä on 153-vuotias suomalainen, asiakkaiden omistama vakuutus- ja piola Pankkiin. Olemme valmiita isoihinakkaat tervetulleeksi nyt myös omaan Ta- finanssitalo, joka tarjoaa asiakkaille selvää hyötyä entistä laajemmalla palveluko- ja kannattavia. kin hankkeisiin, kunhan ne ovat realistisia konaisuudella. Viljelijöiden asiat ovat Tapiolalle tärkeitä, ja maatila-asiakkaat myös luottavat yhtiöön. Tästä kertoo se, että Tapiola on viimeisimmän vakuutusbarometrin (v. 2009) mukaan maatilojen ykkösvakuuttaja Suomessa. Maatilavakuuttamisen markkinajohtaja kehittää myös jatkuvasti maatilayrittäjille suunnattuja palveluitaan. Esimerkki Tapiolan hyvästä tuotekehityksestä on jo yli 20-vuotias Agro-vakuutus, josta on tullut brändi ja joka on edelleen kärkituote. Yhteistyöllä parannuksia maatilayrittäjien turvaan Tapiolalla ja MTK:lla on pitkä yhteistyön historia viljelijöiden sosiaaliturvan rakentamisessa. Tapiolan (silloisen Aura-yhtiön) ensimmäinen jäsenetutuote oli vuonna 1964 lanseerattu MTK:n ryhmätapaturmavakuutus. Vakuutusyhteistyötä on vuosien varrella systemaattisesti kehitetty vastaamaan vieläkin paremmin nykyviljelijän tarpeisiin. Viimeisimpänä esimerkkinä Tapiola ja MTK kehittivät Maatilayrittäjän Omaturvan maatilayrittäjien lakisääteisen sosiaaliturvan täydentäjäksi. Se ottaa huomioon myös sen, että henkilökohtaista sosiaaliturvaa ei ole ajateltu kattamaan yritysriskiä, vaan silloin tarvitaan täydentäviä ratkaisuja. Ratkaisut perustuvat aina asiakaskohtaiseen henkilöriskien ja liiketoiminnan kartoitukseen. Henkilöturvan ajan tasalle saattaminen on tärkeää, sillä tilasi pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt. Kokonaisuus hallintaan Oman ja tilan talouden järkevään hoitoon kuuluu olennaisesti myös säästäminen. Säästää voi monella tapaa ja Tapiolallakin on tarjolla useita vaihtoehtoja; uusimpana varainhoitopalvelu Tapiola Private, joka toimii asiakkaan edun mukaisesti, keskittyy olennaiseen ja toimii läpinäkyvästi. Privatesta on karsittu pois kaikki lisäpalvelut, jotka eivät suoraan paranna asiakkaan saamia tuottoja tai pienennä riskiä. Varainhoidosta maksetaan vain ennalta sovittu kuukausihinta, ei piilokustannuksia. Keskittäminen palkitaan omaetua jopa 17 % Taloutta kannattaa hoitaa kokonaisuutena niin, että raha-asiat ja vakuutukset täydentävät talouden turvaa. Tapiolan etuohjelma, Omaetu, palkitsee asiakkaita kokonaisajattelusta. Talouden eri osaalueet huomioimalla ylimmälle etutasolle voi päästä niin perheellinen kuin sinkkukin. Ylimmällä etutasolla oleva voi saada vakuutuksistaan alennusta jopa 17 %. Tapiolan Omaetu -ohjelma palkittiinkin viime vuoden parhaana etuohjelmana (Kantaasiakasforum 2009). Tapiola myöntää lisäksi MTK:n jäsenille jäsenalennuksen, joka on 5 10 % vakuutuksesta riippuen. MTK-alennuksen saamiseksi viljelijän sekä perheenjäsenen täytyy muistaa ilmoittaa tieto jäsenyydestä myös Tapiolaan. Suositut hirsitalot ja -huvilat Soita ja sovi tapaaminen! Kari Kattelus Savonlinna/Mikkeli Graanintie 5, Mikkeli (Prisman takana/yritystalo) kari.kattelus@finnlamelli.fi Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta Savilahdenkatu 5-7 (yläpiha), Mikkeli puh Pajusta ratkaisu tulevaisuuden energiatarpeeseen? Valtion julkaisemassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapoliittisessa ohjelmassa on päätetty, että vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus koko Suomen energiatuotannosta on oltava 38 prosenttia. Mikkelin Rahulaa kotipaikkanaan pitävä Suomen Energiapaju Oy hakee ratkaisua tulevaisuuden energiatarpeisiin energiapajusta. Suomen Energiapaju Oy:n ovat perustaneet Piispan ja Saarisen perheet vuonna Tavoite käyttää pellolla tuotettua raaka-ainetta energian tuotantoon juontaa juurensa kymmenen vuotta taaksepäin, jolloin yrittäjät Ahti Valjakka ja Matti Piispa perustivat Rahulan lämpö yhtymän, joka teki Mikkelin kaupungin kanssa sopimuksen kahden koulun lämmittämisestä hakkeella. Hankimme ja asensimme kahdelle mikkeliläiselle koululle hakepolttolaitteet kymmenen vuotta sitten. Meillä oli ajatus, että metsästä saatavan rankahakkeen lisäksi poltettavaa saataisiin myös omilta pelloilta. Vuonna 2005 Matti Piispa kylvi helpiä ja istutti energiapajua. Helpin viljely onnistui, mutta sen käsittely ja polttaminen pienissä laitoksissa osoittautui mahdottomaksi. Paju puolestaan on kasvanut hyvin. Koealan pistokkaat jouduin hankkimaan Ruotsista, sillä Suomessa ei ole jalostettu energiapajulajikkeita. Kun kokemusta viljelystä tuli, syntyi ajatus pistokkaiden välittämisestä muille viljelijöille. Nyt pistokkaita välittää Suomen Energiapaju Oy. Reilu viisi vuotta kasvanut energiapajuviljelmä on melko näyttävä, sillä pian korjuuvalmis energiapaju on seitsemisen metriä pitkää ja miehen ranteen paksuista. Ensimmäinen koeala korjataan tänä talvena. Paju korjataan hakerangan tapaan, kuivataan kesän yli kasassa ja poltetaan seuraavana talvena. Pajun viljelyä energiakäyttöön puoltaa sen suuri energiatehokkuus muihin peltokasveihin verrattuna sekä nopeakasvuisuus talousmetsän puiden kasvuun verrattuna. Energiatehokkuuden ja nopeakasvuisuuden ohella energiapajulla on muitakin etuja. Se sopii muun muassa maaperän puhdistamiseen. Paju kerää tehokkaasti maaperästä liiat ravinteet sekä raskasmetallit. Suomen Energiapaju Oy:n tavoite on edistää pajunviljelyä Suomessa sekä välittää ja tuottaa viljelijöille pajupistokkaita. Lisäksi kehitetään viljelyä: Piispoilla, Saarisilla ja Suomen Energiapajulla on yhteensä 6 7 ha alalla kasvamassa pajua. Piispa sanoo, että bioraaka-aineille on kova kysyntä. Tarvetta joudutaan täyttämään niin metsistä kuin pelloilta. Tällä hetkellä Suomessa pelloilla energiaa tuotetaan varsin vähän. Pajun viljelyn aloittamista rajoittaa viljelykokemuksen puute ja sen muita kasveja heikompi tukitaso. Maataloushallinto ja poliitikot ovat epävarmoja siitä, miten bioenergiaa tuotettaisiin ja mihin tuet ohjattaisiin. Pääosa pajunviljelyn kustannuksista syntyy viljelyn aloitusvaiheessa, jolloin pitää ostaa taimet ja istuttaa ne. Kahtena ensimmäisenä vuotena täytyy pitää rikkakasvit pois kilpailemasta. Sen jälkeen pajun viljely on varsin vaivatonta. Talousmetsän puihin nähden paju kasvaa nopeasti ja ensimmäinen pajusato on korjuuvalmis viiden-kuuden vuoden iässä. Samasta istutuksesta voi saada satoa noin 20 vuotta. Tietenkin viljelytoimet on tehtävä huolellisesti, niin kuin muussakin viljelyssä, jotta tulosta saadaan. Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

8 8 Elinvoimaisen maaseudun puolesta

9 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Joroisista miljoona kiloa porkkanaa maailmalle Joroisten Kerisalosta, Tia ja Sakari Meskasen tilalta lähtee vuosittain noin miljoona kiloa porkkanaa suomalaisten ruokapöytiin. Nykyaikainen tuotantoketju ja 1600 kuutiota vetävät kylmäsäilytystilat takaavat sen, että porkkanaa voidaan toimittaa tukkujen kautta kuluttajille aina maalis-huhtikuuhun saakka. Tilalla kasvatetaan porkkanaa noin hehtaarin alalla. Tila työllistää ympärivuotisesti viljelijäpariskunnan lisäksi kuusi vierasta työntekijää. Syksyllä, porkkanan nostoaikaan väkeä on töissä yhteensä kymmenkunta henkeä. Kun Tia ja Sakari Meskanen aloittivat porkkanan kasvattamisen Sakarin vanhempien jälkeen vuonna 1988, porkkanasta maksettiin nykyrahaksi muutettuna sama kilohinta kuin nyt. Kyllähän tuottavuus on todella kasvanut noista ajoista rajusti. Jos silloin olisi tuotettu sama määrä kuin nyt, tarvittaisiin töihin ainakin 50 ihmistä, Sakari Meskanen sanoo. Meskasen tilalla tuotannon eri vaiheet on koneellistettu. Kylvö ja nosto tapahtuvat koneellisesti, samoin kuin porkkanoitten pesu, lajittelu ja pakkaaminen. Sakari Meskanen kertoo, että -90-luvun puolivälissä hankittu pakkauskone nosti tuotantoa merkittävästi. Silloin mietittiin, että pannaanko pillit pussiin, vai hankitaanko pakkauskone. Kone nimittäin oli kannattavan tuotannon kannalta aivan ratkaiseva investointi, Sakari muistelee ja sanoo pohtineensa vaimonsa kanssa, että markkaa maksavan koneen hinnalla olisi saanut komean omakotitalon. Sakari Meskanen tuottaa tilallaan kuuden työntekijän voimin noin miljoona kiloa porkkanaa vuodessa suomalaisten ruokapöytiin. Porkkananviljelyssä maataloustukien osuus ei ole kannattavan toiminnan kannalta niin merkittävää kuin vaikkapa viljan tuotannossa. Meskanen harmittelee, että kova kilpailu ajaa kuitenkin myös heidän alaansa koko ajan entistä tiukemmalle. Suomalaisessa maataloudessa turvattomuus lisääntyy koko ajan. En oikein tiedä kuka siitä loppupelissä hyötyy, Sakari Meskanen pohtii. Hänen mielestään hyötyjiä eivät ole tietenkään suomalaiset viljelijät, mutta eivät myöskään kuluttajat. Jos EU:ssa mennään siihen suuntaan, että kaikki tuotanto EU-alueella on kotimaista, niin suomalaiselle maanviljelylle voidaan pistää lappu luukulle, Meskanen uskoo. Hänestä luomun ja lähiruuan tuottaminen ovat hyviä tavoitteita, mutta niillä ei pystytä turvaamaan koko ruuan tuotantoa taloudellisesti. Minusta lähiruoka on ruokaa, joka on tuotettu ylipäätään Suomessa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi porkkananviljelyssä viljelijä ei voi kannattavasti toimittaa muutaman sadan kilon eriä eri puolille lähialuetta. Tukkukaupan jakelu toimii lisäksi Suomessa Meskasen mukaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Kukaan ei suostu maksamaan ylimääräistä siitä, että paikalliset viljelijät voisivat toimittaa vaikkapa kouluille ja laitoksiin ruokaraaka-aineita, vaikka hurskaasti aina niin toivotaan. Meskasten tilalta lähtee valmiiksi pakattuna porkkanoita muun muassa Helsinkiin suoraan tukkukaupalle kerrallaan kiloa. Rahtikulut tällaisissa toimituserissä ovat aivan muuta luokkaa kuin sadan kilon toimituksissa. Yksi iso ongelma maataloudessa on Meskasen mukaan siinä, että harmittavan moni viljelijä jättää vieläkin oikean kustannuslaskelman tekemättä. Kannattavuus perustuu tiloilla hänen mukaansa ilmaiseen työvoimaan, tai perämetsien tuottoon. Tällöin vääristyvät todelliset tuottajahinnat.

10 10 Elinvoimaisen maaseudun puolesta Lomituspalvelupäällikkö Sari Häkkinen uskoo Kangasniemen ja Mikkelin lomituspalveluiden yhdistymisen sujuvan kitkattomasti niin hallinnon, lomittajien kuin maatalousyrittäjienkin kannalta. Käännä pari piirua turvallisuuden suuntaan Vuosittain Suomessa syttyy palamaan satoja traktoreita. Puolet syttyy itsestään, kun niillä ei ajeta. Mukana palaa toisinaan rakennus ja muuta omaisuutta. Päävirtakytkin olisi estänyt nämä palot. Syttyneenkin traktorin saisi usein sammumaan kahvaa kääntämällä. Kun olisi vain se kahva. PÄÄVIRTAKYTKIN EI MAKSA PALJOA, MUTTA VOI PELASTAA TRAKTORISI, RAKENNUKSESI JA ELÄIMESI. Lisätietoa löydät myös internetistä Otamme sen henkilökohtaisesti. Sen edessä joutuu joskus nöyrtymään. Siksi se kannattaa vakuuttaa. Kangasniemen ja Mikkelin lomitukset yhdistyvät Lomituksen paikallisyksiköiden yhdistymistrendi jatkuu Etelä-Savon alueella kun Kangasniemen ja Mikkelin maatalouslomitukset yhdistyvät. Yhdistymisiä on tehty ennenkin, vuonna 2003 Mikkelin lomitukseen yhdistettiin muun muassa Mäntyharju ja Puumala. Lomituspalvelupäällikkö Sari Häkkinen pitää uutta yhdistymistä järkevänä, eikä usko, että yhdistyminen vaikuttaisi suuresti maatalousyrittäjien arkeen. Kapasiteettia on enemmän käytössä ja lomittajan saaminen saattaa helpottua. Yhdistymisestä ei seuraa mitään suuria muutoksia, vaan sama tuttu lomittaja tulee lomittamaan tilalle jatkossakin. Suuri lomitusyksikkö ei myöskään ole niin haavoittuvainen kuin pieni, Häkkinen kertoo. Yhdistyminen tuo mukanaan myös haasteita. Laajentunut alue vaatii tiedottamiselta tehokkuutta, jotta asiat sujuvat. Myös toimintatapo- MTK-Kymppi jen hioutuminen vie oman aikansa. Häkkisen mukaan lomitusalue ei ole kuitenkaan liian iso hallittavaksi, esimerkiksi Pohjois-Savossa tullaan operoimaan lomituksessa huomattavasti laajemmalla alueella. Sari Häkkinen korostaa, että lomituspalveluissa on suuria alueellisia eroja, mutta Etelä-Savossa lomitus on hyvällä mallilla. Kentältä tulee paljon palautetta ja sitä kuunnellaan. Häkkinen ei näe säästöjen tavoittelua yhdistymisen tärkeimpänä syynä, eikä yhdistymisestä seuraa esimerkiksi lomautuksia. Maatalouslomituksen tulevaisuus näyttää Sari Häkkisen mukaan haastavalta. Maatalousyrittäjien määrä vähenee ja alalla sairastetaan aiempaa enemmän. Toisaalta myös kuntoutukseen tai lomalle lähdetään aiempaa helpommin, jolloin lomittajille on tarvetta, Häkkinen kertoo. Lomittajien saaminen syrjäisempiin kuntiin saattaa olla vaikeaa, sillä isot kasvukeskukset vetävät työntekijöitä puoleensa. Tällä hetkellä Mikkelin seudulla on tarpeeksi lomittajia, mutta tilanne saattaa muuttua muutamien vuosien aikana paljonkin. Lomittajien työ on fyysistä ja alalla pitkään olleet saattavat joutua ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle, sillä työstä johtuvia vammoja ei ole heidän uransa alkuvuosina osattu ennaltaehkäistä. Sari Häkkinen uskoo, että tulevaisuudessa lomittaminen tulee olemaan pitkälti tilakohtaista palveluiden räätälöintiä, jossa asiakkaan näkökulma otetaan vahvasti huomioon. Myös järjestelmän kehittyminen ja muuttuminen maatalouden muutosten mukana on tärkeää. Jos lomitusjärjestelmä säilyy Suomessa, tulee lomittajilla olemaan töitä, Häkkinen sanoo. Pohjolan vakuutukset turvaavat yllättävän suuria asioita. Metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Vankan metsäntuntemuksemme ansiosta ne ovat myös alansa parhaita. Lisätietoja saat konttoristamme tai osoitteesta op.fi/metsa. Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiasi voit saada metsävakuutuksen maksutta vuodeksi. Kysy lisää! Edullisempaa energiaa kasvuun MTK-Kymppi on edullinen ratkaisu maatilan energiatarpeisiin. Jatkuva sopimus on huoleton ja voit halutessasi hyötyä markkinahintojen vaihteluista. MTK-Etelä- Savon ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen jäsenenä saat räätälöidyt alennukset hyväksesi.

11 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Nuoret maatalousyrittäjät hyödyntävät lomituspalveluita Laasolan tilalla Ristiinassa emännöivä Riina Pöyry on järjestöihminen, joka haluaa olla vaikuttamassa maatalousyrittäjien arkeen liittyviin päätöksiin. Pöyry kuuluu MTK:n Ristiinan yhdistykseen ja on ollut ennen myös yhdistyksen johtokunnan jäsen. Lisäksi hän on Maaseutunuorten Ristiinan puheenjohtaja ja kuuluu Mikkelin kaupungin lomituksen tukiryhmään. On tärkeää tuoda kokouksiin viestiä myös kentältä. Järjestöihin kuuluminen on hedelmällistä hommaa. Laasolan tilalle valmistui viime joulukuussa pihatto, jonka myötä lypsykarja kasvoi 80-päiseksi. Vanhaan kivinavettaan eivät mahtuneet nykyaikaiset koneet, eikä vanhaa navettaa voinut enää laajentaa. Vaihtoehdot olivat ajaa tuotanto alas tai tehdä tätä eläkeikään asti. Päätimme laajentaa, mutta luovumme lihakarjasta pikkuhiljaa, Pöyry kertoo. Lehmien lisäksi tilalla on muutamia hevosia. Tilan töistä huolehtii Pöyryn pariskunnan lisäksi yksi ulkopuolinen henkilö. Karja on sen verran iso, että arkirutiinien lisäksi kiireisenä pitävät muun muassa lehmien poikimiset. Lisätyövoimaa tarvittaisiin, sillä tällä hetkellä kolme ihmistä hoitaa neljän ihmisen työt, Riina Pöyry sanoo. dän tilallaan lomituspalveluita käytetään muutenkin melko paljon. Kaikki lomapäivät pidetään ja lisäksi käytämme edelleen silloin tällöin maksullista lomitusta. Oman seutunsa lomituspalveluita Pöyry kehuu toimiviksi ja arvostaa lomituksen ammattilaisia. Pöyryn mukaan lomittaja on kohtalaisen helppoa saada kun tuntee lomitusjärjestelmän pelisäännöt. Sairaustapauksen sattuessa viikonlopulle saattaa lomittajan saaminen olla kuitenkin vaikeampaa. Äkillistä lomitustarvetta varten meidän tilalla on eräänlainen varajärjestelmä. Jos lomittajaa ei heti saa, on useita sellaisia ihmisiä, joille tietää voivansa soittaa ja jotka osaavat hoitaa tilan asiat, Pöyry kertoo. Oma varajärjestelmä tuo turvaa maatalousyrittäjälle. Pöyryn mukaan on hyvä tietää, että eläimistä tulee huolehtimaan ammattitaitoinen ihminen, sillä eläinten hyvinvoinnista on kiinni se, että maatalousyrittäjä saa leivän pöytäänsä. Ei ketä tahansa voi laittaa huolehtimaan maatilan asioista silloin, kun ei itse pysty niitä hoitamaan. On jopa vaarallista laittaa sellainen ihminen tekemään töitä eläinten kanssa, joka ei niiden käyttäytymistä tunne. Liiallinen inhimillistäminen, se että luullaan eläinten ajattelevan kuin ihmiset, on huolestuttavaa, Pöyry sanoo. Lomituksen tulevaisuus mietityttää Laasolan tilan emäntää. Pöyry pelkää, ettei ihmisiä löydy tulevaisuudessa enää lomittamaan. Maatalousyrittäjän kannalta lomittajan ammattitaidolla ja sitoutumisella on suuri merkitys. Ei lomittajan ammatti ole mikään trendiala. Lomitus on kaksivuorotyötä, joka tila on erilainen ja lomittajalla on aikamoinen vastuu kannettavanaan. Toivottavasti lomittajia löytyy myös tulevaisuudessa, Pöyry miettii. Kangasniemen ja Mikkelin lomitusten yhdistymisen Riina Pöyry ei usko vaikuttavan maatalousyrittäjän arkeen. Yhdistyminen vaikuttanee eniten hallinnollisiin asioihin. Tiedä sitten onko kaikista yhdistymisistä hyötyä, mutta en usko tämän tuovan mitään suuria mullistuksia, Pöyry sanoo. Miehensä kotitilaa Laasolaa emännöivä Riina Pöyry on ollut maatalousyrittäjä vuodesta Pöyry on mukana monessa maatalousyrittäjien asioista huolehtivassa järjestössä. Oma lomituksen varajärjestelmä Riina Pöyry korostaa lomituksen merkitystä maatalousyrittäjän arjessa. Lomittaminen on elintärkeä asia. Lomalle pääseminen ja tuuraajan saaminen sairastumisen ajaksi on ehdoton asia. Meidän tilalla lomittajia käytetään aika paljon, Pöyry sanoo. Maksullista lomitusta tilalla käytettiin erityisesti pihaton rakentamisen ollessa kesken. Pöyryn mukaan hei- Maaseutu-/maatilamatkailun edunvalvonta MTK:ssa, yhteistyö Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n kanssa Maaseutumatkailun tarjonta ja asiakasvirrat ovat kehittyneet suotuisasti. Maaseutumatkailuyrittäjien toimintaympäristö ei ole kuitenkaan tarjonnan ja kysynnän ylläpitoa ja kasvua riittävästi tukeva. Viranomaismääräysten mukanaan tuomat lisääntyvät vaatimukset, maksut ja kustannustason nousu heikentävät merkittävästi maaseudun matkailuyrittäjyyden yrittäjätuloa ja alan toimintaedellytyksiä. Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n jäsenyrityksiin elo-syyskuussa tehdyn suhdannekyselyn mukaan kesäajan kotimaisten vapaa-ajanmatkailijoiden kysyntä kasvoi jonkin verran tai merkittävästi 37% maaseudun matkailuyrityksissä verrattuna kesään Samalla tasolla viime kesään verrattuna matkailukysyntä oli kesäelokuussa 48% yrityksistä. Ulkomaisten vapaa-ajanmatkailijoiden osalta kysyntä oli vuoden 2009 kesän tasolla 54% yrityksistä. Kysyntä kasvoi jonkin verran tai merkittävästi neljänneksessä yrityksistä. Ulkomaisia lomanviettäjiä maaseudun matkailuyrityksiin saapui kesän aikana eniten Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Loppuvuoden osalta yli puolet maaseudun matkailuyrityksistä arvioi vapaa-ajan matkailun koti- ja ulkomailta pysyvän viime vuoden syys-joulukuun tasolla. Noin viidennes arvioi matkailijamäärien kasvavan ja viidennes vähentyvän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lähivuosille yrittäjät arvioivat paitsi maaseudun matkailun kysynnän kasvua niin myös kiristyvää kilpailua matkailumarkkinoilla. Huolenaiheina ovat kustannusten nousu, hintojen polkeminen ja jatkajien löytäminen matkailutoiminnalle eläköitymisen myötä. Kiinteistö- ja energiaverojen, jäte-, valvonta- ja tarkastusmaksujen sekä tuotantokustannusten nousua ei ole viety vastaavasti matkailutuotteiden ja -palvelujen hintoihin. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta sekä niiden soveltaminen yritystoimintaan etääntyvät entisestään maaseutuyrittäjän sujuvasta liike- ja asiakaspalvelutoiminnoista, arkisesta työnteosta ja maalaisjärjen käytöstä. Edunvalvontaan tarvitaan määrätietoisuutta, tehokkuutta ja alan toimijoiden voimakkaampaa yhteiseen hiileen puhaltamista, jotta sillä on nykyistä enemmän valtakunnallista ja alueellista vaikuttavuutta maaseudun matkailuyrittäjyyden edellytyksiin. Hanketoiminta ja -rahoitus on palautettava palvelemaan paremmin elinkeinoa ja maaseutumatkailutuotteiden näkyvyyttä. Monissa muissa EU-maissa tässä on onnistuttu huomattavasti Suomea paremmin. Kehittäjäpuolen toimenpiteet, mm. koulutus- ja tutkimustoiminta, tulisi ankkuroida yrityskehittämisen ja maaseutumatkailun yritystoiminnan parempaan kohtaamiseen ja toimintaympäristön muutosten nopeampaan reagointiin. Vaarana on, että kehittäjä- ja yrittäjänäkökulmat toimenpiteineen loittonevat entisestään toisistaan. Tämä ei palvelisi ketään. Tuloksekkaan yhteiselon puolesta on käännettävä katseet ja erityisesti asenteet oikeaan suuntaan, yhteisen sävelen löytämiseen. Matkailijoiden vaatimustaso palvelujen laadun suhteen nousee entisestään ja varausajat lyhentyvät. Lähiruuan kysynnän nähdään kasvavan ja tuovan mahdollisuuksia myös matkailuyrittäjille lähiruokaan kytkeytyvien matkailutuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja niiden esilletuomiseen. Haasteisiin ja maaseudun ympärivuotisen matkailutarjonnan esiintuomiseen tulee vastata yrittäjien näkemyksen mukaan entistä enemmän maaseudun matkailuyrittäjien yhteistyötä lisäämällä. Maaseutumatkailukohteiden näkyvyyttä matkailumarkkinoilla tulee voimistaa aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä. Sähköinen markkinointi ja myynti menee vauhdilla eteenpäin, haasteena on maaseudun matkailuyrittäjän ajan riittäminen on-line asiakaspalveluun ja myyntityöhön sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien saatavuus myös harvaan asutulle maaseudulle. Maaseutumatkailukohteiden huonemajoituksen saamista Lomarengas Oy:n myyntikanavaan kartoitetaan tämän syksyn aikana ja Matkailun edistämiskeskus MEK:n ulkomaanmarkkinoille suunnatun mökkimatkailukampanjan suunnittelussa ollaan mukana. Myös maaseutumatkailukohteiden parempaa näkyvyyteen matkailun messu- ja myyntitapahtumissa pyritään ensi vuoden aikana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Lomalaidun ry:n yhteistyökumppaneiden kanssa. On tärkeää, että maaseudun matkailukohteet pääsevät hyvin esille osana maa- ja seutukuntien matkailutarjontaa ja -markkinointia. Maassamme on valitettavan paljon maaseutumatkailualueita ja -kohteita, jotka jäävät liiaksi keskuskaupunkivetoisen markkinoinnin ja mm. suurtapahtumien varjoon. Olkoonkin, että edellä mainitut tuovat parhaimmillaan asiakkaita myös mm. maatila- ja mökkimatkailukohteisiin. Voimistuvaa yhteistyötä ja edunvalvontaa tarvitaan tälläkin saralla. Etelä-Savo edustaa Järvi-Suomea parhaimmillaan. Vesistöt ja mm. Saimaan tunnettuus luovat hyvät puitteet maaseudun matkailun kehittämiseen. Alueen mökkimatkailutarjonta on huippuluokkaa. Vetovoimaa lisäävät maatilamatkailukohteet, lukuisat tasokkaat kartanot ja käyntikohteet maaseudulla. Venäjän markkinoiden läheisyys antaa alueelle etulyöntiaseman. Ja mikä tärkeintä, alueelle on muodostunut toimivia ja monipuolisia matkailun yritysverkostoja. Saimaan Charmantit on hieno esimerkki yritysvetoisen verkoston näkyvästä alueellisesta yhteistyöstä. Näitä yhteistyöverkostoja tarvitaan maanlaajuisesti. Kimmo Aalto Asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu MTK ry

12 12 Elinvoimaisen maaseudun puolesta Stora Enson kanssa asioiminen on mutkatonta. Yksi puhelinsoitto riittää. Elämäsi helpoin puukauppa alkaa numerosta Stora Enso Metsä TOTEUTA UNELMASI Suomen suosituimpien mökkien ja saunojen talvi- ja kevätedut ovat parhaimmillaan. Tule ja pyydä tarjous! SAVONLINNA, Tottinkatu 15 Jari Tolvanen p ma-to 10-17, pe Honka on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki. Wintunixilta i il apua tietokoneongelmiin ii Pekka Puustinen perusti 11 vuotta sitten Wintunixin yhdessä veljensä Antin kanssa. Nyt yrityksessä työskentelee yhteensä seitsemän tietokonealan ammattilaista. MTK-Etelä-Savo on solminut jäsenetusopimuksen savonlinnalaisen Wintunix Oy:n kanssa. Wintunix on informaatioteknologian asiantuntija, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus yritysten ja julkishallinnon tietojärjestelmien suunnittelusta, ylläpidosta ja huollosta. Lyhyesti sanottuna tehtävämme on huolehtia siitä, että asiakkaan tietojärjestelmät toimivat ja hän pystyy keskittymään täysin oman toimintansa hoitamiseen, Wintunixin toimitusjohtaja Pekka Puustinen sanoo. Wintunixilla on asiakkaita lähinnä Etelä- Savon alueella, sekä yritys- että kuntasektorin puolella. Käytännössä MTK-Etelä-Savon kanssa solmittu jäsenetusopimus tarkoittaa sitä, että asiakas saa tietokoneongelmiinsa apua edulliseen jäsenetuhintaan. Pekka Puustinen kertoo, että MTK-Etelä- Savon jäsen saa käyttöönsä oman palvelunumeron, johon hän voi ongelmien ilmettyä soittaa. Käymme sitten asiakkaan kanssa yhdessä läpi korjaustarpeet, Puustinen kertoo. Wintunixilla on töissä seitsemän IT-ammattilaista, jotka auttavat asiakkaita heidän tietokoneongelmissaan. Apua annetaan puhelimitse, verkon välityksellä ja henkilökohtaisin käynnein. Wintunixin puoleen kannattaa myös kääntyä, kun on aikeissa hankkia uusia ohjelmia tai uuden tietokoneen. Yrityksen henkilökunta käy tarpeet läpi asiakkaan kanssa ja auttaa löytämään parhaan ratkaisun juuri hänen tarpeisiinsa. Pekka Puustinen haluaa korostaa, että perusongelmat ovat tietojenkäsittelyalalla samat, olipa yrityksen toimiala mikä hyvänsä. Yksi perusasia informaatioteknologiaa hyödynnettäessä on tietojen oikeanlainen varmistaminen. Tärkeää tietoa tallentuu esimerkiksi koneen omaan muistiin ja sähköposteihin. On tärkeää, että tuo tieto on tallessa, vaikka laitteisiin tulisikin vikaa. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia palveluita joilla nämäkin asiat turvataan, Puustinen sanoo. Tieto ei myöskään saa joutua vääriin käsiin. Siksi Puustisen mukaan on tärkeää, että tietokoneen tietoturva-asiat ovat kunnossa ja tiedot turvattuina asianmukaisin menetelmin. Pekka Puustinen on hyvillään MTK-Etelä- Savon kanssa tehdystä jäsenetusopimuksesta ja kehottaa kaikkia jäseniä käyttämään etua hyväkseen, jolloin voimme yhdessä varautua ennalta mahdollisiin ongelmiin. Näin turvataan liiketoiminnan kannalta tärkeiden ohjelmien toiminta ja tietojen säilyminen. Osuuskunta Tuottajain Maito

13 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Tuottajan asema vahvistuu maitoketjussa? Maitomarkkinat olivat hyvin vakaat EU:ssa vuosien välillä. Tuolloin Unionissa oli yhteensä 15 jäsenmaata. Esimerkiksi Suomessa matalimmillaan (nimellinen) hinta oli vuonna 1996 kaikkine lisineen ja jälkitileineen 34,12 snt/l ja korkeimmillaan vuonna 2002 (nimellinen) hinta oli 36,89 snt/l. Vuonna 2006 hinta oli 36,45 snt/l. Sama vakaus oli myös muualla EU:ssa. Vanha tavoitehintahan oli vuoteen 2004 saakka 30,98 snt/l ja esimerkiksi vuonna 2000 EU:n keskimääräinen tuottajahinta oli 30,7 snt/l, 2001 se oli 33 snt/l ja vuonna 2004 hinta oli 29,1 snt/l. Mutta sitten tulivat reformit. Ensin vuonna 2003 päätettiin irrottaa EU:n tukipolitiikassa tuet irti tuotannosta ja lisätä maitokiintiöitä. Seuraavan kerran lisättiin kiintiöitä taas vuodelle 2008 vieläpä tanskalaiskomissaarin hoputtamilla hätäisillä päätöksillä maailmanmarkkinoiden hetkellisessä imussa. EU:n hinnat olivat vuonna 2008 korkeimmillaan keskimäärin 35,5 snt/l, vajaan vuoden maailmanmarkkinan huippua perässä. Suomessa tultiin perässä, mutta keskimäärin korkein hinta meillä oli vuonna 2008 noin 44 snt/l. Saman tien EU:ssa hinnat sukelsivat vuonna 2009 keskimäärin reiluun 25 snt/l ja nähtiinpä monissa maissa jopa alle 20 snt/l hintoja. Maitoa tulvi pelloilla ja kaduilla. Poliitikkojen silmät avautuivat Vaikka EU ei tuota kiintiöitään täyteen, niin on selvää, että noin 6 %:n lisäkiintiöt ovat tarjonneet osalle maista mahdollisuuden dumpata tavaraa markkinoille ja heikentää markkinatilannetta. Vuoden 2008 ruokamellakoita seurasi maidontuottajien protestit Euroopassa ja maitoa ajettiin pelloille. Eikä suinkaan hyvän lannoitearvon takia. EU:n parlamentin kasvanut valta ja tuottajien liikehdintä pakottivat EU:n komission esittämään heinäkuussa 2009 maidolle kriisipaketin, joka ulotettiin koko maataloudelle. Samassa yhteydessä kuitenkin päätettiin perustaa maidon korkean tason asiantuntijatyöryhmä. Suomessa työhön tartuttiin vakavasti ja valtiosihteerin johdolla ennen jokaista kokousta pidettiin kansalliset kuulemiset. Tuottajajärjestöt suhtautuivat tähän asiaan vakavasti ja osallistuivat maitoalan tulevaisuuden suunnitteluun vaikeista reunaehdoista huolimatta ennakkoluulottomasti. Valitettavasti Suomessakin oli tahoja mm. teollisuudessa, jotka jättäytyivät työstä sivuun naureskellen, ettei EU:n korkean tason työryhmän työstä mitään tule. Maidon korkean tason työryhmän työ näyttää poiketen useista muista työryhmistä tehneen todella kovaa työtä ja EU:n komissio sekä neuvosto ovat hyväksyneet sen esitykset lakivalmisteluun asti jo poikkeuksellisen nopeasti. Syyskuun lopulla istunut maatalousministerineuvosto käsitteli maidon korkean tason työryhmän kesäkuussa tekemät esitykset. Esityksistä äänestettiin neuvostossa. Täyteen yhteisymmärrykseen neuvostossa ei päästy ja tuloksena olivat puheenjohtajan johtopäätökset. 22 jäsenmaata äänesti kuitenkin ehdotusten puolesta ja esityksillä on määräenemmistö. Esityksiä vastustivat vain liberaalit jäsenmaat Hollanti, Tanska, Iso- Britannia ja Ruotsi, Tshekin pidättäytyessä esityksistä. Suomessa herätti kummeksuntaa, että alalla oli Suomessakin toimijoita, jotka vaativat osin Suomen liittymistä tähän liberaalien maiden kelkkaan. Nämä maat mm. ajavat tukijärjestelmiä alas! Nyt on ilmeisesti päästy kuitenkin päiväjärjestykseen ja Suomessa elintarvikesektori ymmärtää laajasti lainsäädännön tarpeen. Raportin kolmesta ensimmäisestä ehdotuksesta (sopimukset, ostovoima, toimialaorganisaatiot) saadaan lakiehdotukset todennäköisesti jo joulukuun puolivälissä. EU:n ministerineuvoston puheenjohtajamaan päätelmien 13570/10 mukaisesti komissiolla on siten mandaatti esittää lakialoitteet kolmesta asiakokonaisuudesta: - maidontuottajien sopimussuhteet, - tuottajien neuvotteluvoiman vahvistamisen sekä - tuottaja- ja toimialaorganisaatiot (lainsäädäntöehdotuksissaan). Lakiehdotukset esitellään mahdollisesti joulukuussa neuvostolle ja ne lähetetään myös parlamentille, joka saattaa tehdä niihin muutoksia. Yhteispäätösmenettelyssä kulunee kuukautta, mutta komissaari toivoo tuloksia nopeasti, tässä yhteisymmärrystä vallitsevassa kysymyksessä, ensi vuoden aikana. Komissio noudattelee lakiehdotuksia tehdessään samaa linjaa kuin korkean tason työryhmä. Lakiesitykset tulevat antamaan kehikon määräohjaukselle ja joissakin tapauksissa myös hintakysymyksiin. Suomen pohjoisen tuen alueen tuotanto ei saa kasvaa ja tuotantomäärää on rajoitettava. C-tukialueella on jatkossakin oltava kiintiöt. Muut maidon korkean tason työryhmän ehdotukset tutkimukseen ja innovaatioihin liittyen toteutettaneen tulevan CAP:n kautta, jonka lakiehdotukset julkaistaan ensi kesänä. Alkuperämerkintäasiat toteutetaan laatupaketin kautta. Laatupaketin osalta komission lakiehdotukset tulevat ulos jo ennen vuoden loppua. Ministerineuvostosta syntyneissä puheenjohtajamaan päätelmissä on linjattu, että tuottajien organisaatiot voivat neuvotella maidontuottajien sopimusehdoista ja sopimustuotantomallista, joista yksi keskeinen on tuotantomäärä. Suomessa valmistellaan maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatiolakia. Lakiesitys on ollut kuulemistilaisuuksissa ja maataloudelle tämä laki on elintärkeä maatalouspolitiikan alati muuttuessa. Lait ovat jo käytössä mm. Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa ja Saksassa sekä niiden käyttö laajenee koko ajan entistä useampiin jäsenmaihin. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota, että Tanskan kilpailulainsäädännössä on aivan eri toimintavapaus toimijoilla kuin Suomessa ja ilmeisimmin he vastustavat EU-lakia, koska heidän oma kilpailulainsäädäntö antaa heille toimintavaltuudet, josta emme osaa edes uneksia, verrattuna Suomen kilpailulakiin! Suomen ongelmana on koko ajan ollut, että EU:n perussopimuksen mukaisia maatalouden ja elintarvikesektorin periaatteita ei meidän laissamme tunneta. Etelä-Savossa kovia tekijöitä Edunvalvojan tehtävä on kuunnella kenttää ja koota erilaisista näkemyksistä tasapainoinen, tavoitteellinen, mutta kuitenkin realistinen kuva tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tuottajajärjestöissä maitokentän luottamuselimet ovat vuosia tehneet ristipaineessa, yksimielisesti vastuullisia esityksiä maitoalan kehittämisestä eteenpäin. Maitoasiamiehen vinkkelistä on syytä osoittaa kiitos Etelä-Savon vahvalle tuottajakentälle ja valitsemillenne edustajille maitoalan luottamuselimissä ja poliittisessa päätöksenteossa. Tuottajan ääni päätöksenteossa kuuluu ja sitä ajetaan tarmokkaasti eteenpäin. Tällä yhteistyön saralla on hyvä jatkaa. Sami Kilpeläinen MTK:n ja Maitovaltuuskunnan maitoasiamies Kuva: Jaana Kankaanpää Viljavuosi 2010 Kun vuotta 2010 tarkastelee viljanviljelijän silmin, niin muistuu heti mieleen kevään epätavallisen vaikeat olosuhteet Etelä-Suomessa. Kevään aikana nähtiin pitkä kylvökausi etelässä, kun taas samalla erittäin hyvä ja jopa aikainen kylvö idässä ja pohjoisessa. Pohjanmaalla päästiin pellolle normaaliin aikaan ja tämä antoi hyvän alun alueen viljantuotannolle. Etelässä sateet katkaisivat kylvöt melkein heti alkuunsa, kun kovat alueelliset rankkasateet piiskasivat jo kylvetyt alueet erittäin huonoon kuntoon. Pahiten kärsi sokerijuurikas, mutta myös aikaiset vehnän sekä rapsin kylvöt saivat nokkiinsa. Keväällä nähtiin myös, miten edellisen vuoden erittäin alhaiset viljan hinnat vaikuttivat viljelijöitten kylvöaikeisiin. Heti alkuvuoden aikana tehty ennuste VYR:in kautta antoi ymmärtää, että ohra-ala laskisi aikalailla, jopa 15 % edellisestä vuodesta, samaten myös kaura olisi menossa samaan suuntaan. Öljykasvien suosio oli kasvussa ja sama päti myös valkuaiskasveihin, kuten härkäpapuun että herneeseen. Vehnä oli viljoista ainoa, joka näytti pysyvän edellisen vuoden tasolla sillä myös ruisala kasvoi hieman. Suurin syy, että juuri ohrapuolella nähtiin jo heti alkuvuodesta tällaisia suuntauksia, voidaan löytää erittäin takkuisesta markkinasta sekä matalasta hintatasosta. Suurin ostaja oli MAVI:n interventioyksikkö, joka sai saalikseen jopa yli tonnia vuoden 2009 ohrasadosta. Varastoja aletaan purkaa jo vuoden 2010 puolella, mikä on hyvä asia, sillä silloin satokauteen 2011/12 mennään matalilla varastoilla. Haasteet otettiin vastaan tasapainottamalla viljelyä paremmin vastaamaan kotimaan tarvetta ja siinä myös onnistuttiin. TIKE:n ennakkoarvion mukaan päädyttiin samansuuntaiseen tulokseen kuin jo alkuvuonna VYR:in teettämä tutkimus ennusti; ohra- sekä kaura-ala laskivat ja vehnä- sekä öljykasvialat nousivat, öljykasvit jopa tuplasivat viljelyalansa. Oli erittäin tyydyttävää nähdä, miten kerrankin viljanviljelijät ryhtyivät kaikki tasapainottamistoimiin, kiitos siitä kaikille. Kylvetty ala vastaisi kotimaan tarvetta, kunhan saavutetaan normaali keskisato, mutta näin ei käynyt tänä vuonna. Säätila oli oikeastaan koko kasvukauden epänormaali. Kylmä kevät ja sen jälkeen kovat helteet, heinäkuussa jopa 30 hellepäivää, verottivat satotasoa suurilta osin maata. Satotasot vaihtelivat suuresti alueelta toiseen mentäessä ja jopa ihan kylätasolla nähtiin onnistumisia sekä pahoja pettymyksiä samalla peltoaukealla. Kasvustot olivat suurilta osin hyvin puhtaat, mutta satotaso sekä myös laatu kärsivät kovasta lämmöstä sekä monesti myös veden puutteesta. Kun katsastaa sitten satokautta 2010 markkinoitten kautta, niin voidaan todeta, että myös tällä puolella löytyy haasteita. Kevään todella alhaiset viljan hinnat sekä takkuiset markkinat ohjasivat viljelijöitä enemmissä määrin kohti sopimustuotantoa, mikä on hyvä ja terve suuntaus. Ohraa virtasi kohti interventiota hintaan 101 ja risat, kattamatta edes tuotantokustannuksia, näin ei voi jatkua pitkään. Tuotanto ja kulutus on saatettava tasapainoisempaan tilaan ja nopeasti. Hintakehitys oli aleneva oikeastaan kaikilla viljoilla kesäkuun toiselle puoliskolle asti, jolloin alkoi tapahtua. Maailmalta kantautui markkinoille tietoa Venäjän suuren luokan ongelmista. Kuivuus oli iskenyt pahasti keskeisille viljelyalueille ja heinäkuun alkupuolella ilmoitettiin, että sato olisi noin 20 % matalampi kuin edellisellä satokaudella. Todellisuus näytti, että sato aleni jopa yli 25 %. Maailman viljapörssit reagoivat voimakkaasti ja nähtiin todella raju hintojen nousu, joka jatkui läpi heinäkuun lopun syyskuun loppuun saakka. Välillä hinta sahasi, mutta trendi oli kuitenkin ylöspäin. Se, että Venäjä julisti täydellisen viljanvientikiellon, joka astui voimaan 15.8, ei hidastanut nousun tahtia. Maailmalla hinnat olivat hyvällä tasolla jo aikaisessa vaiheessa ennen uuden sadon korjuuta. Mutta, miten täällä Suomessa reagoitiin. Hinnan nousun alkuaikana meillä vietettiin vielä kesälomakautta eli kauppa ei reagoinut. Vasta elokuun alkupuolella nähtiin uuden sadon hintojen nousu, mutta se oli erittäin maltillinen. Niin kuin tiedämme, olemme suksikansaa ja kaikki tietävät, että suksilla mäkeä ylöspäin mentäessä tahti on todella hidasta, näin myös viljan hintojen suhteen. Kun taas markkinat tekivät yllätyksen ja laskivat rajusti syyskuun lopulla, lokakuun alussa, niin suomalainen suksi luistikin niin nopeata tahtia alaspäin, että saavuttivat Euroopan unionin alhaisimman hintatason melkein yhdellä laskulla, eli näin täällä meillä. Kotimarkkina on vielä suurten haasteitten tiellä, miten saada siihen läpinäkyvyyttä ja miten nostaa luottamustasoa ylemmäs. Kesän poikkeuksellinen kasvukausi toi myös haasteita laadun suhteen. Vehnässä nähtiin hyvä, jopa korkea, valkuaistaso, jonka seurauksena kaikki toimijat laskivat laatuhyvitystä juuri valkuaisen suhteen. Edellisenä vuonna kun painotettiin, että laadusta aina maksetaan ja silloin kyse oli juuri valkuaisesta. Pienet jyvät ovat myös ongelma, kun sato oli niin kuivaa, että kuivuria ei tarvittu oikeastaan ollenkaan. Meillä kun yleensä kuivataan viljat noin 6 10 h, jolloin myös esipuhdistajan kautta puhaltuu juuri nämä pienet jyvät ulos ja nostetaan sen kautta laatua. Monelle oli myös pettymys kauran alhainen hehtolitrapaino sekä myös pienet jyvät. Kuitenkin on muistettava, että kyllä se laatu kuitenkin on se paras takuu kauppapaikan löytymiselle jatkossa, vaikka tänä vuonna toisin tuntuu. Kotimaan viljamarkkinat kaipaavat joitakin pelisääntöjä, kuten laatuluokituksen sekä hinnoittelun, joka voisi esimerkiksi perustua suoraan Euroopan alueen viljan pörssihintaan. Nähtäväksi jää, miten nopealla aikataululla nämä pari pientä elementtiä saadaan sovituksi kaupan ja teollisuuden kanssa. Sopimustoimintaa olisi hyvä jatkaa ja parantaa yhdessä kaupan ja teollisuuden kanssa vastaamaan paremmin nykytarpeita. On myös muistettava, että nykymarkkinat ulottuvat kotimarkkinana koko EU-alueelle ja myös aika-ajoin sen ulkopuolelle. Tästä on alettava oppimaan, jos meidän viljaa ei täällä lähimarkkinalla arvosteta niin ehkä muualla kotimarkkinalla. Seuraavaa kasvukautta 2011 ajatellen olisi hyvä vielä pitää mielessä tarjonnan tasapaino. Jos jokunen idea viljeltävistä kasveista niin vehnä sietää vielä alan laskua ainakin rehuvehnän puolella. Rypsi- sekä rapsialat olisi pidettävä lähellä 2010 tasoa, vaikka keskisato oli monelle pettymys. Kaura-ala sietää myös lisäyksen, mutta sopimus kannattaa yrittää tehdä jo aikaisessa vaiheessa. Ohran suhteen olisin kuitenkin varovainen, tehkää sopimus viljeltävästä määrästä. Ainoa asia, joka on ihan varma, on, että markkinat tulevat jatkumaan haasteellisena myös satokautena 2011/12. Seuratkaa markkinoita ja tehkää sen mukaan viljely- sekä markkinointisuunnitelma vuodelle Max Schulman Vilja-asiamies MTK

14 14 Elinvoimaisen maaseudun puolesta Kuvat: Jaana Makkonen Lampaat maisemanhoitajina Vaahermäen tilan suomenlampaat sopivat hyvin maisemanhoitotehtäviin. Muhosten tilalla Kerimäen Makkolassa viljellään luomuruista ja entisessä Makkolan kyläkoulussa rukiista leivotaan Luomuhosen luomuruisleipää. Rukiin matkasta pellolta leiväksi vastaa kaksi sukupolvea Muhosia. Vuonna 2004 tehdyn sukupolven vaihdoksen jälkeen Perttu Muhonen on tilan isäntä. Luomuruisleipä valmistetaan juureen, joka on useita sukupolvia vanha. Ruisleipää on leivottu tilalla kauan, mutta vanhaemäntä Kaisa aloitti sen leipomisen myyntitarkoitukseen noin kaksikymmentä vuotta sitten. Jo isäni äiti leipoi ruisleipää viemisiksi kaupungin rouville. Siitä tämä oikeastaan sai alkunsa. Marketteihin leipä päätyi kun isäni vei leipää maistettavaksi paikallisen marketin johtajalle, joka otti leivän kaupan valikoimiin, Perttu Muhonen kertoo. Hyvätuuli Highland on kolmen Pieksämäen Jäppilässä sijaitsevan luomutilan yhteinen markkinointiväylä. Honkalan, Nurkkalan ja Pohjolaisen tilojen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu vain markkinointiin, sillä tilat kasvattavat yhteisissä laumoissa Highland Cattle -rotua, eli ylämaankarjaa. Nurkkalan tilan Esko Rissanen on yksi kolmesta yhteistyökuviossa mukana olevista maatalousyrittäjistä. Syy tilojen yhteistyöhön on paitsi markkinoinnin Luomuhosen ruisleipää ei myydä suoramyyntinä tilalta tai leipomolta, mutta sitä löytyy lähes kaikista Savonlinnan seudun isoimmista kaupoista. Leipää myydään myös Helsingissä Lasipalatsin Maatilatorilla. Perttu Muhonen arvelee, että luomuruisleipä on suosittu tuliainen ja, että sitä lähetetään ulkomailla ruisleipää kaipaaville suomalaisille. Luomuhosen leivän myynti on kasvanut vuosi vuodelta. Parhaimmillaan leipomosta lähtee myyntiin noin leipää vuorokaudessa. Kiireisintä on tietysti juhlapyhinä, kuten jouluna ja pääsiäisenä. Vuorokaudessa leivottujen leipien kappalemäärä vaihtelee paljon viikonpäivän ja mahdollisten pyhien mukaan. Alkuviikko on aina hiljaisempi, mutta loppuviikkoa kohti kysyntä kasvaa, Muhonen sanoo. helpottuminen, myös taloudelliset syyt. Yhteistyösopimuksella saamme hyödynnettyä olemassa olevaa konekalustoa paremmin. Lisäksi myös karjankasvatuksen sitovuus vähenee. Karjanhoito ja valvontavastuu on jaettu kolmen tilan kesken vuoroviikoille, jolloin vapaa-aikaa jää tavallista lihakarjayrittäjää enemmän. Poikkeuksen vuorotteluun tuovat poikimiset ja kesäaika, jolloin tiloilla on paljon muitakin maataloustöitä tehtävänä. Savonlinnassa Savonrannalla sijaitseva Vaahermäen tila on ollut samalla suvulla jo 1800-luvulta lähtien. Alun perin tilan mailla sijaitsi vain metsästysmaja. Ajan saatossa Vaahermäki on laajentunut tilaksi, jonka päätuotantosuunta on lammastalous. Tänä päivänä tilan toiminnasta vastaavat 27-vuotias Otto Makkonen, hänen vaimonsa Jaana sekä 1½-vuotias Kuisma. Parhaimmillaan tilan töissä nähdään kuitenkin jopa neljä sukupolvea samaan aikaan. Teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna Siihen aikaan tilalla oli vain lammasta. Nyt uuhia on 185 ja siihen lisäksi karitsat. Kesällä lampaiden määrä lähentelee suurimmillaan 600:aa, Otto kertoo. Vaahermäen katras koostuu suomenlampaista, jotka soveltuvat hyvin tilan päätuotteeseen eli maisemanhoitoon. Lampaat laiduntavat kesäisin mahdollisimman paljon metsälaitumilla sekä perinnebiotoopeilla esimerkiksi Linnansaaren kansallispuistossa. Lampaat viedään laitumelle toukokesäkuun vaihteessa ja haetaan pois syksyllä, kun luonnossa ei ole enää ruokaa saatavilla. Lampaiden avulla maisema pysyy hoidettuna ja tarjoaa luonnossa liikkujillekin mukavia elämyksiä. Lampaillekin on hyväksi laiduntaa luonnonlaitumilla. Maisemanhoitopalvelujen lisäksi tuotamme jonkin verran lampaan lihaa, villaa ja taljoja. Villaa teetetään langoiksi Pirtin kehräämöllä ja myydään eteenpäin. Kiireisintä tilalla on karitsointi- ja kerintäaikaan sekä kesällä, kun rehunteko ja mansikkasesonki ajoittuvat päällekkäin. Vaahermäellä viljellään nimittäin myös luomumansikkaa. Talvella ja syksyllä iso osa työajasta menee puolestaan metsänhoitoon. Pyrimme hyödyntämään omista metsistä kaiken ja esimerkiksi tilan rakennukset lämpiävät hakkeella. Tulevaisuudessa aikomuksena on luopua Ruisleipää luomuna Leipomisesta tilalla vastaavat Pertun vaimo Tiina ja vanhaemäntä Kaisa, heidän lisäkseen leipomossa työskentelee kolme työntekijää. Perttu ja hänen isänsä Iikka huolehtivat peltotöistä ja eläimistä. Lisäksi vanhaisäntä kirjoittelee runoja, jotka koristavat ruisleipien kääreitä. Perttu Muhosen mukaan luomutuotetta on mukavaa myydä, sillä sekä myyjä että asiakas voivat olla varmoja, ettei leivässä ole jäämiä torjuntaaineista. Luomuilu tuli perintönä edelliseltä sukupolvelta sukupolven vaihtuessa. Joskus kun kylvää oikein kivistä peltoa, tulee miettineeksi, että pitäisiköhän sittenkin luopua luomusta ja siirtyä suorakylvöön. Sellaiset ajatukset ovat kuitenkin aina kaikonneet, kun joku on tullut kehumaan leipää ja sitä, että se on luomua, Muhonen pohtii. Ylämaankarja valikoitui kasvatettavaksi karjaksi kannattavuuslaskelmien avulla. Pieksämäelle hankittiin ensimmäiset ylämaankarjan naudat vuonna 1999, vuonna 2000 koko karja oli vaihtunut ylämaankarjaksi. Rotu kasvaa hitaasti, mutta investointien pienuus ja selkeästi tehotuotannosta erottuva erikoistuote tekivät valinnasta kohtalaisen helpon. Oli päätettävä lähdemmekö mukaan tehotuotantoon vai valitsemmeko mansikanviljelystä ja painottaa koko toiminta lammas- ja metsätalouteen. Olen myös menossa lampaanlihan jatkojalostuskurssille, joten jossain vaiheessa tuotamme ehkä säilykkeitä ja makkaraa. Makkoset uskovat lammastalouden tulevaisuuteen Makkonen näkee lammastalouden tulevaisuuden valoisana, vaikka tiettyjä ongelmia alalla onkin. Lihantuotannossa suurin haaste on tuotannon ja kysynnän kausiluonteisuus. Kotimaista, tuoretta lampaanlihaa ei juuri ole saatavilla ympäri vuoden. Kotimaisen lihan osuus lampaanlihan kulutuksesta on vain noin 20 %. Paljon on vielä tekemistä myös sen suhteen, että lampaanliha löytäisi tiensä suomalaisten ruokapöytään muulloinkin kuin pääsiäisenä ja kesällä grillauskautena. Toinen ongelma on teuraskuljetukset. Lampaita vastaanottavat teurastamot ovat usein pieniä, eivätkä välttämättä järjestä eläinkuljetuksia. Joskus lampaat ovat voineet odottaa kuljetusta kuukausia. Makkonen ratkaisi asian ostamalla oman eläinkuljetusauton. Lähin teurastamo on sadan kilometrin päässä ja siitä seuraava jo 300 kilometrin päässä. Aivan pieniä määriä ei kannata viedä sellaista matkaa, joten otan kyytiin myös muiden lampureiden lampaita. Makkonen uskoo, että lammastalouden pohja nähtiin 2000-luvun alussa ja suunta on ylöspäin. Hänen mielestään lammastalous sopii Etelä-Savoon hyvin, sillä tilat ovat vielä suhteellisen pieniä, eikä liikatuotannosta ole pelkoa. Lisäksi ala tarjoaa monta sektoria, jolle suuntautua ja rakentaa toimiva tuotantoyksikkö. Makkonen kehuu myös Suur-Savon Lampureiden verkostoa, joka tekee yhteistyötä muun muassa markkinoinnin suhteen. pienen ja hitaan tuotannon. Valitsimme hitaan vaihtoehdon, sillä ylämaankarjaa kasvatetaan teuraskypsiksi melkein puolet pitempään kuin tavallista karjaa, Rissanen sanoo. Lihatuotannon lisäksi tilat ovat ylämaankarjan kasvattamisen asiantuntijatiloja, joilla jalostuskauppa on tärkeässä osassa. Lihatuotanto on tiloilla luomua, mutta lähistöltä ei löydy ainakaan vielä luomuteurastamoa. Myös lammastalouteen saatavien tukien suhteen on tehty järkeviä päätöksiä, joiden tähtäimenä on lisätä kotimaista tuotantoa ja vähentää lampaiden näennäiskasvatusta. Makkonen on kasvanut maatilan töihin pienestä pitäen. Vaikka työtä on ajoittain paljon ja vastuu toimeentulosta on vain itsellä, hän pitää työn tietynlaisesta vapaudesta. Makkonen toimii myös MTK:n paikallisyhdistyksen sihteerinä sekä paikallisen urheiluseuran varapuheenjohtajana. Vastapainona lampaanhoidolle toimii työ pelikoneiden maahantuojan palkkalistoilla. Yhdistystoiminnassa tapaa ihmisiä ja luo kontakteja. Tavoitteena on myös järjestää toimintaa omalle kylälle, jotta aina ei tarvitse lähteä isommille paikkakunnille aktiviteettien perässä. Opiskeluaika Joensuussa vain vahvisti sitä näkemystä, että itse haluan elää ja yrittää maaseudulla, missä on oma rauhansa. Otto Makkonen, Kuisma-poika ja lammaskoira Usva viihtyvät maaseudulla. Luomuhosen ruisleipä leivotaan vanhaan juureen. Isäntä Perttu Muhonen viljelee rukiin ja hänen Tiina-vaimonsa leipoo luomuruisleivät myyntiin. Hyvätuuli Highland ylämaankarjan erikoisosaaja Orimattilaan avataan ilmeisesti luomuteurastamo, mutta kuljetusmatka saattaa olla liian pitkä eläimille, jotka eivät ole tottuneet olemaan kytkettyinä, Rissanen pohtii. Ylämaankarjan lihaa on myyty tähän asti suora- ja toimitusmyyntinä tiloilta käsin. Nyt Jäppilän kirkonkylään on kuitenkin rakenteilla myymälä, jossa lihaa myydään muutamana päivänä viikossa. Me kilpailemme maulla ja laadulla, emme määrällä, Rissanen sanoo.

15 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI LÄHIMAITOA Sinulle, Suonenjoelta. 100% savolaistasta

16 16 Elinvoimaisen maaseudun puolesta

17 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Bioenergian hyvässä myötätuulessa Ministerien ja poliitikkojen lupaukset bioenergian siunauksellisuudesta alkavat toteutua. Vaan on siinä tarvinnut MTK:n kannustusta. Hallituksen esittämä uusiutuvan energian tavoitepaketti on jo osin saamassa lainvoiman. Vuoden 2011 alusta tulee voimaan puu-, tuuli- ja biokaasusähkön takuuhinta. Myös muut kannustimet ovat valmisteilla. Valmisteilla on pienpuun energiatukilaki. Lailla korvataan nykyisen kemera-lain mukaiset energiapuun korjuun ja haketuksen tuet. Uuden lain tavoitteena on edistää selvemmin pienpuun energiakäytön kilpailukykyä. Kemera-lakia uudistetaan samanaikaisesti entistä selvemmin kohdentamaan tukia puuntuotannon edistämiseen ja turvaamaan metsien biologista monimuotoisuutta. Pienpuun energiatuen saajana voi olla maanomistaja, yhteisö tai ammatinharjoittaja, joka toimittaa pienpuun energiakäyttöön. Enimmäiskertymä, jolle pienpuun energiatukea voidaan maksaa, oli- energiapuuta ja tuulta riittää si lakiesityksen mukaan 50 kiintokuutiometriä energiapuuta hehtaaria kohden. MTK on vaatinut enimmäismääräksi 70 kuutiota. Metsäteollisuus haluaa määrän jäävän 30 kuutioon peläten kuitupuuta luiskahtavan liikaa energiakattilaan. MTK:n näkemyksen mukaan 70 kuutiota kannustaa aikaisempiin ensiharvennuksiin ja lisää kuitupuun tarjontaa. Selluteollisuuden raaka-aineesta vain vajaat 15 prosenttia tulee ensiharvennuksista, joten hyvin voidaan kertymää kasvattaa hallituksenkin esityksestä. Puuta riittää hyvin kuiduksi, tukiksi ja energiapuuksi. Pienpuuenergiatuen määrä olisi lakiesityksen mukaan enimmillään kahdeksan euroa kuutiolle. Tavallisen metsäomistajan metsäpalstalla voidaan Biokaasulaitosten rakentamiseen puhua tuhannen kahdentuhannen euron tukipotista, jonka lisäksi pankkitilille sujahtaa vielä energiapuusta maksettava kantohinta. Nyt ensiharvennuksesta tulevasta kuitupuusta metsänomistaja saa noin 15 euroa kuutiolta. Metsäomistajan pankkitili voikin useissa tapauksissa näyttää, että energiapuusta tulee enemmän rahaa kuin kuidusta. Metsähakkeen käytön edistämiseksi ensi vuoden alusta maksetaan voimalaitoksille päästöoikeuden hinnanmuutoksen mukaan vaihtuvaa sähköntuotantotukea. Lyhyesti sanottuna sähköä tuottavien voimalaitosten maksukyky metsähakkeesta lisääntyy. Ei välttämättä maksuhalu. Metsäomistajien tuleekin hinnoitella latvusmassa ja kannot ostajan lisääntyneen maksukyvyn mukaan. Uusille puuta käytäville pienvoimalaitoksille saa sähköntuotantotukea, jos sähköteho on vähintään 100 kw. Kyseeseen tulevat pääasiassa sahojen yhteyteen rakennettavat laitokset, mutta myös kunnalliset lämpökeskuksetkin ovat sopivia kohteita. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen veronkorotukset antavat lämmöntuottajille mahdollisuuden maksaa energiapuusta nykyistä enemmän. on maaseudulla melkoisesti mielenkiintoa. Valitettavasti sähkön takuuhinta jää niin alhaiseksi, ettei edes usean maatilan kannata rakentaa biokaasulaitosta. Tarvitaan maatilan ulkopuolista biojätettä, josta jätteen tuoja maksaa käsittelymaksua. Biokaasun liikennekäyttöön ei tule uusia kannustimia. Biokaasu säilyy kuitenkin verottomana, mutta biokaasuautoille tulee euron käyttövoimavero. Liikenteen bioetanolituotanto ei ole lähtenyt käyntiin. Valtio on luvannut noin prosentin investointituen tehtaille, mutta rakentajia ei ole ilmaantunut. Suomeen mahtuu hyvin pari tehdasta. Vielä ei ole saatu monen muun jäsenmaan lailla Brysselistä vahvistusta, että suomalainen vilja täyttää EU:n kestävyystavoitteet. Bioetanolin kasvihuonekaasupäästöjen tulee olla 35 prosenttia pienemmät kuin bensiinin. Toivottavasti lähiaikoina ilmaantuu investoijia, jotta saadaan markkinoille kotimaista bioetanolia. MTK:n jäsenet voivat rakentaa tuulivoimaloita tai vuokrata tontteja investoijille. Tarvitaan tuhat uutta tuulimyllyä vuoteen 2020 mennessä. Nyt on tarjolla tuulesta temmattavaa rahaa. Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK MTK tekee laaja-alaista edunvalvontaa jäsentensä hyväksi. Suuri määrä järjestön edunvalvontatyöstä vaikuttaa kaikkien jäsenten yhteisiin asioihin tuotantosuunnasta tai tuotantotavasta riippumatta. Yhteistyö eri puutarhajärjestöjen kanssa on tärkeää. Puutarhatuotannon osalta MTK on erikoistunut pääasiassa avomaavihannesten tuotantoon ja markkinoihin liittyvään edunvalvontaan. Muiden puutarhasektorien erikoisedunvalvonnasta huolehtivat omat järjestöt mm. hedelmän- ja marjanviljelyyn, kasvihuonetuotantoon sekä taimistoviljelyyn liittyvissä asioissa. Monet asiat ovat kuitenkin yhteisiä ja MTK tekeekin läheistä yhteistyötä puutarhasektorin muiden järjestöjen kanssa. Puolueet valmistautuvat jo täyttä häkää ensi kevään eduskuntavaaleihin. Ehdokasasettelu on käynnissä eri puolilla maata ja puoluetoimistoissa kirjoitetaan vaaliohjelmia. Tasaisin väliajoin ilmestyvät gallupit kirittävät ja nostavat vaalisykettä. Hallitus yrittää vielä saada joitakin ohjelmaansa kirjattuja lupauksia toteutumaan. Mitään suuria ratkaisuja, ensi vuoden budjettia lukuun ottamatta, ei ole enää ennen vaaleja odotettavissa. Maaseudun näkökulmasta katsottuna liian monta asiaa siirtyy seuraavalle hallitukselle. Maaseutu on jälleen kuitenkin puolueiden ja ehdokkaiden ohjelmien laatimisessa erittäin kovassa nosteessa. Niin pitääkin olla. Suomi ei selviydy suurista, jokaisen kansalaisen arkeen vaikuttavista haasteista ilman, että maaseudun luonnonvarat ja biomassa otetaan täyskäyttöön. Nämä ovat ruoan ja uusiutuvan energian tuotannon pohja. Maaseutu tarjoa kansakunnalle myös paljon muuta hyvää: puuta, matkailupalveluita, hoidettua maisemaa, puhtaita vesiä, hyvinvointipalveluita yms. Maanviljelijät, metsänomistajat Onko puolueilla uskottava maaseutunäkemys? omalla ohjelmalla: Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin. Olemme esitelleet ohjelmamme kaikille puolueille, kansanedustajille, muille etujärjestöille ja medialle. Vihreä talous ja kasvu ovat suosittuja ja monet haluavat niitä edistää. Niiden määrittelyssä on kuitenkin huomattu melko paljon eroja. MTK:ssa tarkoitamme vihreällä kasvulla maaseudun biomassan ja luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä. Vihreän kasvun perusta on vihreissä elinkeinoissa, maataloudessa, metsätaloudessa ja tiloille syntyneissä maaseutuyrityksissä. Vihreää kasvua ja taloutta syntyy, kun tuotetaan ja jalostetaan ruokaa, kasvatetaan ja myydään puuta ja metsäenergiaa sekä tuotetaan maaseutuyrityksessä palveluita kestävällä tavalla. Muistutamme vaaliohjelmassa, että vihreiden elinkeinojen tuotanto- ja jakeluketjussa on lähes työpaikkaa. Niiden säilymiseen ja uusien työpaikkojen syntyyn voimme itse vaikuttaa kotimaisin toimin. Uskomme myös siihen, että maaseudulle voi syntyä uusia yrityksiä ja työpaikkoja ympäri Suomen. Maaseu- Eduskuntavaalit 2011 paljastaa ja maaseutuyrittäjät ovat tuottajina ja tu ei ole taantuva alue, siellä on uudenlaisen kasvun pohja. yrittäjinä avainasemassa ja odottavat poliitikoilta päätöksiä, jotka tukevat Vihreä kasvu ei synny itsestään. Se eivät estä tai jarruta elinkeinojen harjoittamista. Maaseudun elinkeinot ovat töksiä maaseudun ihmisiltä ja poliit- vaatii viisaita ja kauaskantoisia pää- pysyvät paikoillaan. tisilta päättäjiltä. Se edellyttää, että Mutta onko puolueilla ja ehdokkailla uskottava maaseutunäkemys? Midaan kunnon hinta, yritystoiminta on ruoasta, energiasta ja palveluista saaten se toteutetaan? Mitä konkreettista kannattavaa ja yrittäjillä ovat palvelut maa- ja metsätalouden kannattavuutta parantavaa aiotaan tehdä ja milloin? saatavilla. Miten huolehditaan maaseutuyrittäjien peruspalveluista, kuten teiden kunto, tehokkaat laajakaistat, terveydenhoito, myrskytuhot ja turvallisuus? Vihreä kasvu alkaa maalta Ensi kevään eduskuntavaalit ovat maaseudun näkökulmasta hyvin tärkeät. Seuraavalla vaalikaudella päätetään EU:n budjetista ja maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen. Uusi eduskunta ja hallitus ratkaisevat, paljonko uusiutuvan energian edistämiseen käytetään varoja. Eduskunta ja hallitus päättävät myös, millaiset palvelut maaseudulla on ja missä kunnossa ovat tiet ja laajakaistat vuosikymmenen puoleenväliin tultaessa. MTK on valmistautunut vaaleihin Mika Virtanen: Tutustu ohjelmaan ja kerro ehdokkaillekin! MTK:n ohjelmassa on yhdeksän pääkohtaa: Kannattava maatalous takaa ruokaturvan Laatua ja lähiruokaa lautaselle Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan jatkuvuutta vihreille elinkeinoille Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot luovat uusia työpaikkoja Kestävää kasvua sertifioiduista metsistä Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta Bioenergialla ja ympäristötekniikalla Suomi maailman huippuosaajaksi Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville Puutarhatuotannon edunvalvonta MTK:ssa MTK:ssa toimii puutarhavaliokunta, Viljelijäkontaktit edunvalvonnan perustana hannesten tuotantoon vaikuttavissa tiivisesti edunvalvontaan avomaanvi- jossa on edustettuina kaikki puutarhatuotannon sektorit avomaatuotannosta kasvihuonetuotantoon. Valiokun- käytännön viljelijöihin erilaisia asioilyttää sitä, että yhdistysten luottamus- Edunvalvonnassa suorat kontaktit kysymyksissä. Tehokas toiminta edelnassa on jäseninä eri puutarhajärjestöjen edustajat sekä viljelijäedustajat muodostettaessa ovat ensiarvoisen ajan tasalla valmistelussa olevista asita valmisteltaessa ja MTK:n kantoja toimissa toimivat viljelijät pidetään eri sektoreilta. Puutarhavaliokunnan tärkeitä. Vain siten saadaan varmistettua viljelijänäkökulma valmisteluessa reagoida jo valmisteluvaiheessa. oista. Siten asioihin voidaan tarvitta- kokoonpanon laaja-alaisuuden vuoksi valiokunnan toiminta keskittyy suurten vaiheessa oleviin asioihin. Viljelijöiden Keskeisellä sijalla yhdistysten toiminnassa on esim. ajankohtaisen mark- linjausten ja kaikille yhteisten asioiden aktiivinen osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon onkin tehokkaan edunkinatiedon kerääminen ja välittäminen käsittelyyn. Puutarhavaliokunnan alla toimii valvontatyön edellytys. viljelijöiden tietoon. sopimusviljelyjaosto, joka käsittelee Avomaavihannesten edunvalvonnassa yhteydet viljelijöihin hoituvat Omaa asiantuntemusta teollisuuden sopimusviljelyyn liittyviä asioita. Lisäksi MTK:ssa toimii ryhmä, Juuresten-, Kaalin- ja Sipulintuottajat pidettävä ajan tasalla joka käsittelee herukan sopimustuotantoon liittyviä asioita. takunnallisesti ja osa työtäni on toiseksi on syytä matkustella niin kotiry:n kautta. Yhdistykset toimivat val- Oman asiantuntemuksen päivittämi- Eurooppalaisia yhteyksiä hoidetaan mia näiden yhdistysten sihteerinä. Yhdistyksissä on hallitukset sekä erilai- ja tuotantoon, jotta tietää mitä viljeli- kuin ulkomailla tutustumassa tiloihin mm. osallistumalla Copa-Cogecan hedelmä- ja vihannesalan työryhmän sia jaostoja, joissa on edustajina eri jän arki käytännössä on. Viljelijäkentän kokouksiin Brysselissä. avomaavihannesten viljelijöitä ympäri hyvä tuntemus on edellytys asioiden Suomen. Yhdistykset osallistuvat ak- hoitamisessa. Välillä eteen tulee asioita, joihin on reagoitava nopeasti. Siinä tilanteessa on hyvä tietää kenelle viljelijälle soittaa varmistaakseen asiat ennen oman mielipiteen muodostamista. Yhdistetään koko maa Tarjoamme ohjelmaamme avoimesti kaikkien käyttöön. Se löytyy helposti netistä Paula Viertola johdon erityisavustaja MTK Kuva: Jaana Kankaanpää

18 18 Elinvoimaisen maaseudun puolesta MTK-ETELÄ-SAVON JÄSENEDUT Woikosken kaasut ja pullot MTK-Etelä-Savo ja Oy Woikoski Ab ovat sopineet jäseneduista MTK- Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten jäsenille. Jäsenedut kattavat kaasut ja käyttöoikeustodistukset. Jäsenalennukset saat selville esittämällä MTK:n jäsenkortin Woikosken toimipisteessä. Esim. happi pullossa/patterissa teollinen -50 %, asetyleeni pullossa -45 %, käyttöoikeustodistus käyttöaika 3/5/8 vuotta -42 %/pullo. Alennus lasketaan kulloinkin voimassa olevasta listahinnasta. Woikosken toimipisteitä MTK- Etelä-Savon alueella on seuraavilla paikkakunnilla: Kangasniemi, Kangasniemen Varaosa Oy Kankaistentie 2, Mäntyharju, TB-Huolto K. Kyyrö Omakotitie 17, Mikkeli, Misra Oy Kinnarinkatu 4, Pieksämäki, Pieksämäen Ruuviasema Oy Myllykatu 1 ja Pieksämäen Hydro Oy Helmintie 6, Ristiina, K-Rauta E. Tukiainen Oy Pelimannintie 2, Savonlinna, Pulkkinen Martti Oy, Pajatie 24, Varkaus, Täyttöasema Käsityökatu 15. Sähköä jäsenetuhintaan MTK-Etelä-Savo sekä Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi allekirjoittivat puitesopimuksen Suur- Savon Sähkön kanssa. Sopimuksen perusteella sovittiin pelisäännöistä MTK:n jäsenille tarjottavasta edusta heidän ostaessaan sähköa Suur- Savon Sähköltä. Sähkösopimusvaihtoehtoja on kaksi: 1. Jatkuva sopimus Suur-Savon Sähkön julkisista sähkön listahinnoista alennus määräytyy seuraavasti: Yleissähkö 6 %, Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta, vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta. Lisäksi em. tuotteiden sähkön perusmaksuista 6 % 2. Takuuhintainen sopimus Suur-Savon Sähkön kulloinkin voimassa olevan Takuuhintaisen sopimuksen perusmaksu on 0 e/kk. Huom! Alennukset koskevat vain kilpailun piirissä olevia sähkön myyntihintoja eivätkä siis energian käytön määrän perustuvia siirtohintoja ja niihin liittyviä perusmaksuja ja sähköveroja. Lisätietoja: Suur-Savon Sähkön asiakaspalvelusta puh (ark. 8 16) tai sähköpostilla asiakaspalvelu@sssoy.fi. Wintunix-tietoturvapalvelut MTK-Etelä-Savon jäsenille alennuksia tietokoneiden ja tietoliikenteen tietoturvapalveluista, etävalvonnasta, virustorjunnasta, varmistuspalveluista sekä tietojärjestelmien asiantuntijapalveluista. Uusi jäsenetu, josta lisätietoja tai Katso myös ilmoitus tässä lehdessä. Pk-Rengas Oy:n renkaat MTK-Etelä-Savo ja Pk-Rengas Oy Savonlinnasta ovat sopineet jäseneduista MTK-Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten jäsenille. Jäsenetu kattaa henkilö- ja pakettiautojen sekä traktoreiden renkaat ja asennustyön. Jäsenedun saat selville esittämällä MTK:n jäsenkortin kaupanteon alkuvaiheessa. Ajantasaisen tarjouksen saat ottamalla suoraan yhteyttä PK-Renkaaseen, Sateliittikatu 2, Savonlinna puh , fax Suonentieto Oy:n ohjelmista MTK-Etelä-Savo ja Suonentieto Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella tuottajaliiton jäsenet saavat 15 % alennuksen Suonentiedon maa- ja metsätalouden atk-ohjelmista. Jäsenyyden toteamiseksi on tilauksen yhteydessä annettava jäsentunnus. Tilaukset voi jokainen tehdä suoraan Suonentiedosta, puh tai lähimmältä jälleenmyyjältä. Lisätietoja antaa myyntipäällikkö Susanna Hämäläinen, , susanna.hamalainen( at )suonentieto.fi Alueemme jälleenmyyjät: Ylönen Aija, ja Maatilayrittäjien atk- ja koulutuspalvelu, Reija Immonen, MTK:n valtakunnalliset jäsenedut Lisätietoja tai puh Vakuutus ja rahoitus - tuotevastuuvakuutus - Tapiola - Lähivakuutus - OP-Pohjola-ryhmä - Nordea - Evli Neuvonta ja lakiapu - MTK:n veropuhelin - työnantajapalvelut - EU-avustajat - MTK:n asianajajarengas - Maanomistajien Arviointirengas - maaseudun tukihenkilöverkko Viestintä ja yhteydet - Elisa (etu päättyy ) - jäsenverkko Reppu - MTK-Viesti - ProAgrian kirjat - Maahengen kirjat Virkistys ja vapaa-aika - Holiday Club Resorts - Härmän Kuntokeskus - Holiday Club-, Sokos- ja Radisson SAS -hotellit - Lomayhtymä (Kivitippu ja Runni) - Kunnonpaikka - Viking Line Energiaedut - Skapat Energia Oy - Neste Oil - St1 Muut edut ja bonukset - Green Rock Oy (jätevesijärjestelmät) - Nissanin autot - Wakka-ohjelmistot - Valtran traktoribonus - Can-Am-mönkijät ja Lynx-moottorikelkat - Nettiporkkana (lvi- ja sähkötarvikkeet) - Texacon voiteluaineet - Pellon Group palovaroitin- ja kameravalvontajärjestelmät - ympäristöpalvelu - Viljavuuspalvelu - Hortilab - Hyvää Suomesta -joutsenlippu - Kultajousi Vaatteet - DeLaval-työhaalarit - jatkajille haalarit (Valtra) Yleishyödylliset palvelut - Ekokem maatalousmuovien keräys - Maatilatalouden konelautakunta - Lomayhtymä tuetut lomat MTK-Etelä-Savon luottamus henkilöt, valio kunnat ja toimihenkilöt Liiton johtokunta Jukka Leikkonen, pj. Mäntyharju Juha Paajanen, vpj. Punkaharju Kalle Björn, Savonlinna Sami Heikkinen, Enonkoski Seppo Hynninen, Virtasalmi Tuomo Lahikainen, Kangasniemi Pasi Malinen, Heinävesi Petri Miettinen, Juva Pekka Parkkinen, Mikkeli Marko Piispanen, Ristiina Virpi Valkonen, Rantasalmi Antti Vasara, Sulkava MTK-Etelä-Savon edustus MTK:n valtuuskunnassa, valiokunnissa ja jaostoissa MTK:n valtuuskunta Aarno Puttonen Puumala Sanna Hämäläinen Kerimäki Jukka Leikkonen Mäntyharju Maaseutuyrittäjävaliokunta Aarno Puttonen Puumala Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta Anssi Laamanen Juva Sosiaalivaliokunta Leena Hämäläinen Pieksämäki Sokerijuurikasvaliokunta Kimmo Ihalainen Joroinen Maaseutunuorten valiokunta Ulla Taavitsainen Virtasalmi Kananmunavaliokunta Jouni Paunonen Juva MTK:n säätiön hallintoneuvosto Matti Korhonen Rantasalmi Aarno Puttonen Puumala Itä-Suomen MTK-liittojen (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) valinta-alueen muut edustukset MTK:n valiokunnissa ja jaostoissa Maaseutunuoren valiokunta Antti Tuukkanen Keski-Suomi Energiavaliokunta Erkki Kalmari Keski-Suomi Aluekehitysvaliokunta Ilona Alhoniemi Pohjois-Karjala Minna Häkkinen Keski-Suomi Nautajaosto Tomi Toivanen Pohjois-Savo Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Varpu Törrönen Pohjois-Karjala Sikajaosto Eero Hetemäki Keski-Suomi Sosiaalivaliokunta Eero Heinonen Pohjois-Savo Tuotantotalousvaliokunta Antti Sivonen Pohjois-Karjala Verovaliokunta Juhani Savolainen Pohjois-Savo Kylvösiemenjaosto Matti Lappalainen Pohjois-Savo Maaseutuyrittäjävaliokunta Jussi Lehmuskoski Keski-Suomi Heikki Peltola Pohjois-Savo Lammasjaosto Outi Sirola Pohjois-Karjala Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta Kari Pennanen Pohjois-Karjala MTK-Etelä-Savon valiokunnat yhteisiä Itä-Suomen MTK-liittojen kanssa (Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) lukuun ottamatta sokerijuurikas- ja maaseutunuorten valiokuntia Maitovaliokunta Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Maaseutuyrittäjävaliokunta Lihavaliokunta Viljakasvivaliokunta Luomuvaliokunta Sosiaalivaliokunta Viljavaliokunta Verovaliokunta Kuluttajatyöryhmä Sokerijuurikasvaliokunta Maaseutunuorten valiokunta Liiton toimisto, toimihenkilöt Vesa Kallio toiminnanjohtaja Saila Paananen toimistosihteeri Anu Raatikainen hankevetäjä (osa-aikainen) Tukimuuri-hanke Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Enonkoski Sami Heikkinen, pj Riitta Nousiainen, siht Haukivuori Jukka Kohvakka, pj Kalle Mattila, siht Heinävesi Pasi Malinen, pj Regina Saarela, siht Eeva Saikkonen, jäsensiht Hirvensalmi Juha Pasonen, pj Seija Väisänen, siht Joroinen Riitta Juutilainen, pj Olli-Heikki Immonen, siht Juva Petri Turakainen, pj Reija Immonen, siht Jäppilä Jouni Sikanen, pj Iiris Utriainen, siht Kangaslampi Antti Kuvaja, pj Riitta Räisänen, siht Kangasniemi Ilkka Tanttu, pj Arto Kallio, siht Kerimäki Jukka Nousiainen, pj Markku Hämäläinen, siht Tuija Anttonen, jäsensiht Mikkeli Pekka Parkkinen, pj Jukka Varpamäki, siht Mäntyharju Ossi Mäkeläinen, pj Kari Hyyryläinen, siht Pertunmaa Milla Suuronen, pj Erkki Ojala, siht. (015) Pieksämäki Pekka Loponen, pj Seppo Naukkarinen, siht Hannu Laitinen, jäsensiht Punkaharju Kirsti Laamanen, pj. (015) Riitta Tolvanen, siht Puumala Matti Summanen, pj Jussi Valtonen, siht Rantasalmi Mikko Tolvanen, pj Virpi Valkonen, siht Ristiina Marko Piispanen, pj Sari Häkkinen, siht Jorma Laasonen, jäsensiht Savonlinna Ilpo Kiema, pj Elina Kukkonen, siht Savonranta Jari Käyhkö, pj Otto Makkonen, siht Sulkava Katri Nissinen, pj Hannu Auvinen, siht Virtasalmi Pasi Ylönen, pj Tapani Lipsanen, siht

19 MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI Maatalouden tukipolitiikan muutokset jatkuvat EU:n yhteinen maatalouspolitiikka katkolla EU:n maatalouspolitiikan edellisiäkään muutoksia ei ole vielä saatu täysin toteutettua, kun jälleen valmistellaan uusia, suuria muutoksia. Tämä aiheuttaa viljelijöille todella hankalan tilanteen, koska maatalousyrittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. EU:n komissio on ajoittain ajanut suomalaiset viljelijät tilanteeseen, jossa esimerkiksi tukia haettaessa ei tiedetä vielä tuen lopullisia ehtoja. Tämä jos mikä on huonoa hallintoa. EU:n komission virallinen tiedonanto vuoden 2013 jälkeisestä maatalouspolitiikan sisällöstä annetaan marraskuun puolivälissä, mutta se vuoti julkisuuteen jo kuukautta ennen. Komission ehdottamat muutokset ovat selvästi suurempia, kuin mitä esimerkiksi yksittäiset komission virkamiehet ovat aiemmin antaneet ymmärtää. Komissio aikoo uusia maatalouden tukirakennetta siten, että niin sanottu ykköspilari, josta nykyisin maksetaan EU:n rahoittama tilatuki, muuttuisi merkittävästi. Tilatuki jaettaisiin perustulotueksi ja vihreäksi tueksi sekä tuotantoon sidotuksi tueksi, jota maksettaisiin erityisistä ongelmista kärsiville alueille. Lisäksi nykyisin kakkospilarista maksettu LFA-korvaus siirrettäisiin ykköspilarin tueksi. Miksi tällaiset muutokset? Vaikka komissio ei sitä julkisesti sanokaan, sen tavoitteena on saada ykköspilarin tilatuki nykyistä paremmin hyväksytyksi kuluttajien ja veronmaksajien keskuudessa. Pilarin vihertäminen on myös suurille jäsenmaille suotuisaa, jos sillä turvataan mahdollisuus tilatuen maksamiseen myös seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen viljelijöille nykyisin kakkospilarista maksettavat maatalouden ympäristötuki ja LFA-korvaus ovat erittäin tärkeitä. Uhkaavatko komission ehdotukset näitä? Tähän on mahdotonta vielä vastata, mutta ykköspilarin vihertäminen kasvipeitteisyys- ym. vaatimuksilla voi vaarantaa maatalouden ympäristötukea. EU on erityisen tarkka siitä, että samaan toimenpiteeseen ei kohdistu kaksinkertaista tukea. Toinen kysymysmerkki on se, siirtyisikö LFA-järjestelmä kakkospilarista ykköspilariin EU-rahoituksineen ja millainen rahoitus ja sisältö olisivat mahdolliset tulevassa ympäristötuessa. Komission ehdotuksessa viljelijöiden tulotason ja -kehityksen turvaamiseen ei juurikaan kiinnitetä huomiota, mikä on todellinen huolenaihe. Komission tuore budjettitiedonanto ei myöskään tuonut mitään selkoa tähän. Maaseudun kehittämisohjelman sisällön valmistelu Maatalouden ympäristötuen sisältöä on pyritty parantamaan maa- ja metsätalousministeriön ympäristötuen muutosryhmässä. Kotimaassa hyväksytyt esitykset eivät ole kuitenkaan aina edenneet komission käsittelyssä. Laajaperäinen nurmituotanto -lisätoimenpide saatiin kuitenkin hyväksytyksi C-alueelle ja se otetaan käyttöön vuonna 2011 uusia sitoumuksia tehtäessä. Kun EU:n komissio hyväksyi nykyisen ympäristötuen, se asetti ehdoksi sen, että ravinnetase sisällytetään perustoimenpiteisiin vuonna Tuona vuonna lähes kaikki tukeen sitoutuneet joutuvat tekemään uuden sitoumuksen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että uutta viisivuotista sitoumusta ei ole mahdollista tehdä, vaan ainoastaan jatkaa nykyistä kahdella vuodella. Syynä on uuden EU:n ohjelma- ja rahoituskauden alkaminen vuoden 2014 alusta. Näin ollen myöskään ravinnetasetta ei voida liittää jatkettaviin sitoumuksiin. Myös eläinten hyvinvointitukea yritetään korjata nykyisestä. Viljelijöille tukitasojen korotus on varmasti tärkeintä, maidontuottajille myös se, että tukeen valmistellaan uutta toimenpidettä, johon pääsisi mukaan lehmien nurmivaltaisella ruokinnalla. Muutokset eivät kuitenkaan ehdi vielä ensi vuodeksi, koska uudet esitykset on alistettava vielä komission käsittelyyn. Luonnonhaittakorvauksen (LFA) alueiden uudistaminen on ollut EU:n komission käsittelyssä jo useita vuosia. Suomessa tämä koskisi valtaosin AB-alueella sijaitsevia ns. välialueita. Uudistuksen piti tulla voimaan jo tämän vuoden alussa, mutta nyt kaikki LFA-korvausta koskevat muutokset on tarkoitus tehdä siten, että ne tulevat voimaan vuoden 2014 alusta. Komission antamien kahdeksan kriteerin perusteella määritellyt LFA-alueet ovat aiheuttaneet useiden EU-maiden tuottajissa suurta huolta, kun heidän mielestään osa todellisista LFA-alueista putoaisi pois ja hyviä alueita tulisi tuen piiriin. Suomen tilanne näyttää hyvältä, sillä kasvukauden pituudella ja tehoisalla lämpösummalla arvioituna koko Suomi pysyisi LFA-alueena. Suurimmat huolet tulevatkin siitä, asetetaanko LFA-korvauksen saamiseksi muita, esimerkiksi tilakohtaisia ehtoja ja millaiseksi muodostuu tuen EU:n ja kansallinen rahoitus. Tukikelvottomat pellot ympäristötuessa ja LFA-korvauksessa ovat olleet suuri taloudellinen ongelma useilla maatiloilla, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ensi vuonna tilannetta pyritään vihdoin helpottamaan. Ns. tukijonossa olevia peltoja on tarkoitus saada tuen piiriin noin ha ja loput ha vuonna Hallitus käsittelee rahoitusta marraskuussa täydentävässä talousarvioesityksessä. Tämän jälkeen myös eduskunta ottanee kantaa asiaan hyväksyessään joulukuussa valtion budjetin vuodelle MTK edellyttää, että maaja metsätalousministeriö neuvottelee tuottajajärjestöjen kanssa rahoituksen kohdentamisen ehdoista. Kansalliset tuet Aina tähän aikaan vuodesta MTK valmistelee valtion edustajien kanssa seuraavan vuoden kansallisen tuen ratkaisua. Tukea koskevat neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen ennen MTK:n valtuuskunnan kokousta marraskuun lopulla. Etelä-Suomen osalta tuen kokonaismäärät edelleen alenevat komission 141-päätöksen mukaisesti. Pohjoisen tuen alueella maidontuotannossa uutena tekijänä on ollut tänä vuonna kansallisen tuen enimmäiskatto. Vastaava menettely on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain myös naudanlihantuotannossa. Sen mukaan tukialueittain vaihtelevan eläinyksikköpohjaisen katon ylittävältä osalta täydestä tuesta maksetaan 67 prosenttia ensi vuonna ja vastaavasti 33 prosenttia vuonna Tukineuvotteluissa MTK vielä neuvottelee tämän siirtymäajan mahdollisesta pidentämisestä, kun päätöksenteon jälkeen on saatu tietoja yksittäisten tilojen ongelmista sopeutua tilanteeseen. Seppo Aaltonen johtaja MTK maatalouslinja Kuva: Markku Vuorikari O N G E L M A R A T K A I S T U. PERSONAL COMPUTER PERSONAL CARE Hanki uusi jäsenpalvelumme ja VARMISTA TIETOJÄRJESTELMÄSI TOIMINTA! Luonnonvoimat ja laiterikot aiheuttavat maa- ja metsätiloilla sekä maaseutuyrityksissä satojen tuhansien eurojen vahingot vuosittain. Siksi olemme kehittäneet MTK:n jäsenille tietoturvapalvelun, jonka avulla selviydyt huoletto- LUOTETTAVAN KUMPPANIN PALVELUPAKETILLA SÄÄSTÄT HETI YLI 200 EUROA! Lakkaa murehtimasta laitteiden ylläpitoa ja varmuuskopiointia. Anna ammattilaisen hoitaa homma puolestasi 24h. Wintunixin MTK-tietoturvapaketti sisältää tietojen varmistuspalvelun, ennakoivan ylläpidon sekä F-Securen virustorjunnan samassa palvelupaketissa. 1. TIETOJEN VARMUUSKOPIOINTI 3. TIETOTURVA Huolehtii kirjanpitotietojen lain mukaisesta varmuuskopioinnista. Ei vaadi käyttäjän toimenpiteitä, sillä varmuustallennukset hoituvat täysin automaattisesti. Tiedot tallentuvat sertifioituun konesaliin, jolloin ulkoiset uhat kuten tulipalo, laiterikko ja varkaudet poistuvat. Tiedot ovat palautettavissa takaisin mille tahansa koneelle. Etuhinta: 4,25/kk (sis. 5 GT varmistustilaa, lisätila 2,50/5 GT), käyttöönotto 45,-. 2. ENNAKOIVA YLLÄPITO Kartoittaa ohjelmisto- ja laiteviat sekä mahdolliset tietoturvan ongelmat viikoittain etäpalveluna. Se tarkistaa virustorjunnan toiminnan, kartoittaa käyttöjärjestelmän päivitystarpeet ja ehkäisee laitteistossa syntymässä olevia virhetilanteita. Skannauksen jälkeen saat apua ongelmiin: mtk-etelasavo@wintunix.fi tai MTK:n jäsenpalvelunumerosta Etuhinta 105,- /12 kk sisältää ohjelmiston ja käyttöönoton. masti arkipäivän askareista ja odottamattomista ongelmista. Jäsenpalveluun liittyminen on todella helppoa. Soita tai hanki se jäsennumerollasi kätevästi netistä Hanki nyt koko paketti etuhintaan 41,25/kk/työasema (normaalisti 55,-) vain yhdellä käyttöönottomaksulla 67,50 (normaalisti 135,-). Paketti sisältää alla eritellyt palvelut (1-3). Voit hankkia palvelut myös erillisenä. Sisältää F-Securen virustorjunta- ja palomuurilisenssin ja määritykset asiantuntijan kanssa. Etuhinta 37,40/työasema sis. 1 vuoden lisenssin, käyttöönotto 45,-. Kaikki hinnat alv 0%. Tarjoamme erillishintaan myös muut laitteistojen turvalliseen ylläpitoon liittyvät tuotteet ja asiantuntijapalvelut, kuten esim. UPS-suojat jännitepiikkien ehkäisyyn alk. 79,-. Kysy lisää O N G E L M A R A T K A I S T U. WINTUNIX Oy Karjalantie SAVONLINNA

20 20 Elinvoimaisen maaseudun puolesta MTK:n jäsen, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! YHTEISTYÖSSÄ BRP ja MTK MYÖS TIELIIKENTEESEEN, T-AJOKORTTI RIITTÄÄ! OUTLANDER T3 TEHDASVALMISTEINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA: bensapihi ja vähäpäästöinen Rotax EFI -moottori edulliset vakuutukset ei vuosikatsastusta yrittäjälle veroetuja SIS. ALV FOREST PRO KYTKE KOUKKUUN JA AJA TYÖMAALLE - TOIMINTAVALMIS KOKONAISUUS! Forest Pro -rankakärryn kestävä rakenne ja monipuoliset hydraulitoiminnot takaavat tehokkaan työskentelyn metsätöissä. Siirrettävän venttiilipöydän ansiosta kuormaaminen käy kätevästi. Rotaattorikoura ja hydraulisesti jatkettava runko kertovat omaa kieltään laitteen käytettävyydestä ja sen suunnittelun lähtökohdista. SUOMALAINEN RANKAKÄRRY 8990,- + TOIMITUSKULUT 8980,- + TOIMITUSKULUT SIS. ALV BENSAPIHI HYÖTYKELKKA 59 YETI 600 ACE Uusi YETI-malli mullistaa käsityksen hyötykelkasta! Huippuluokan ajomukavuuden ja vetokyvyn perustana on uusi PPS-A-telasto sekä luja mutta erittäin kevyt LXU-runko. LTS-etujousituksen ansiosta kelkka etenee vaikeassakin maastossa. Kokonaisuuden täydentää vallankumouksellinen uutuus, nelitahtinen Rotax 600 ACE - kaikkien aikojen polttoainetaloudellisin moottorikelkan voimanlähde. Käyttömukavuutta lisää sähköstartti, ja tehokas magneetto takaa, että virtaa riittää akulle ja lisälaitteille myös tyhjäkäynnillä ,- + TOIMITUSKULUT Lisätietoja ja Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta Be with the Right People: Bombardier Recreational Products Inc. (BRP). ja BRP-logo brp.com ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä. brp.com

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä- Savon valtuuskunta 13.2.2019 Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä- Savon valtuuskunta Perustettu 11.9.2011 Jäsenet tieteen, taiteen ja talouden edustajia Jäsenillä läheinen suhde Etelä-

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Arvokas juusto Anja Pölönen

Arvokas juusto Anja Pölönen Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä ja sen laajennus maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Kuuksene ilta 14.11.2018 Asko Laapas ProAgria Etelä-Suomi

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.8./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa noin 2,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 5,5 prosenttia

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,5 prosenttia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseutuohjelman tulevaisuus Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 14.9./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli heinäkuussa noin 3,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,3 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 15.2.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,4

Lisätiedot

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 217* 15.6.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa 217 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,7

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 5.1.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa 218 noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli,8

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Entä jos en jaksa? Eläinten hyvinvointipäivä, Savonia-amk Voimaa arkeen- hankkeen projektipäällikkö Niina Suorsa

Entä jos en jaksa? Eläinten hyvinvointipäivä, Savonia-amk Voimaa arkeen- hankkeen projektipäällikkö Niina Suorsa Entä jos en jaksa? Eläinten hyvinvointipäivä, Savonia-amk 24.1.2018 Voimaa arkeen- hankkeen projektipäällikkö Niina Suorsa Aluksi Kuva: Pixabay Miten kukakin tänne päätyy ja miltä se tuntuu? Hankkeeseen

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa 218 noin 1,8 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,8 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 217. Kotimaisten

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.11./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,2 prosenttia

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 1.1.219/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli prosenttia

Lisätiedot

STRATEGIA tiivis

STRATEGIA tiivis STRATEGIA 2022 20.4.2018 tiivis Itikka osuuskunnan strategia 2022 ROHKEASTI ETEENPÄIN KOHTI VUOTTA 2022 VUODESTA 1914 ITIKKA OSUUSKUNNAN VISIO ja STRATEGIA 2022 VISIOMME Tuemme aktiivisesti osuuskunnan

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Esityksen sisältö CAP-uudistus ja Suomen maatalous

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Ulkoistetun asiakaspalvelun ostajan opas

Ulkoistetun asiakaspalvelun ostajan opas Ulkoistetun asiakaspalvelun ostajan opas Sijoita 1, niin me tuotamme sinulle 3! Tuloksiin kokonaisvaltaisella asiakaspalvelulla: Kustannustehokkuus Asiakaskokemus Myynnillisyys Laita palvelukokonaisuutesi

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke Arvio CAPuudistuksen vaikutuksista Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Arvio CAP-uudistuksen vaikutuksista Esityksen sisältö Katsaus menneeseen mistä tähän on tultu? Miten EU:n

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen

Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laskelmapohjat: Timo Värre, JAMK Esimerkki hyvästä tuotteistamisesta Menestyvän yrityksen talous Kasvu - Onko

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 23.1.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

OVATKO LIIDIT KIVEN ALLA?

OVATKO LIIDIT KIVEN ALLA? OVATKO LIIDIT KIVEN ALLA? SISÄLTÖMARKKINOINTI HELPOTTAA LIIDIEN LAPIOINTIA Eroon kylmäsoitoista. Yritysten välisessä kaupassa hyvien liidien löytäminen on usein kovan työn takana. Joskus voi tuntua siltä,

Lisätiedot

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut Jyty Vakuuttavat jäsenedut Vakuutusedut jäsenistölle - liittovakuutus VAKUUTETUT Vakuutettuina ovat liiton kaikki alle 68-vuotiaat työvoimajäsenet ja toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 7.12.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli lokakuussa 218 noin 1,6 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division

Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division Nestlé lastenruokaa Turusta Nestlé on globaali yritys myös lastenruuassa -

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 8.11.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa 218 noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 9.3.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli tammikuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 3,1

Lisätiedot