toiveista totta Savossa rakennetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "toiveista totta Savossa rakennetaan"

Transkriptio

1 ia DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2011 Savossa rakennetaan toiveista totta Suururakoiden tarjouslaskenta on tiukkaa tiimityötä Ruotsin teitä mittaamassa Mauri I etsii kiskoviat Uusi liikenneministeri: Vähemmällä enemmän

2 PÄÄKIRJOITUS Vähitellen selkenevää Kauniin kesän jälkeen talouden syystaivaalla näkyy synkkeneviä pilviä. Epävarmuus markkinoilla on lisääntynyt Euroopan velkakriisin johdosta. Talousasiantuntijat puhuvat hyytyneestä kasvusta, jopa taantumasta. Myös Destialle vuoden ensimmäinen puolisko oli taloudellisessa mielessä pettymys: liikevaihto laski ennakoidusti edellisvuodesta kannattavuutta parantavien toimenpiteiden johdosta ja tulosta rasittivat erityisesti Norjan toimintojemme merkittävät projektiheikennykset sekä yhden rataliiketoiminnan kunnossapitourakan ja yhden kalliorakentamisen projektin epäonnistuminen. Talouden tarkastelu on kuitenkin peräpeiliin katsomista. Menneet virheet on korjattu, ja niistä on opittu. Riskienhallintaan on kiinnitetty huomiota ja ydinliiketoimintojemme projektien kannattavuus onkin keskimäärin parantunut. Operatiivisen toiminnan osalta suunta on oikea, ja myönteistä kehitystä on havaittavissa monilla alueilla. Valtiontalouden näkökulmasta haasteita riittää varmasti myös infrastruktuurin ylläpitämisessä ja uusien hankkeiden rahoituksessa. Suurin kysymys liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä on, voimmeko vähemmällä saada aikaan enemmän, toteaa liikenneministeri Merja Kyllönen tässä Viassa sivuilla Mutta kun jokainen hanke suhteutetaan yhteiskunnan kokonaisetuun, saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty käytettävissä olevalla rahalla, ministeri jatkaa. Kasvavien liikennemäärien ja niukkenevien korjausresurssien myötä tienpitäjälle on yhä tärkeämpää pystyä priorisoimaan työkohteensa entistä tarkemmin. Täsmällinen tieto tiestön kunnosta auttaa päätöksenteossa korjaukset pystytään kohdentamaan sinne, missä suurin tarve on. Jutussa Ennakoivaa tienpitoa mittaamalla sivuilla 7 8 kerrotaan, kuinka tiestön palvelutasomittauksen avulla kerätään ajantasaista tietoa ajoväylien ja pohjarakenteiden kunnosta päätöksenteon ja priorisoinnin tueksi. Synkilläkin pilvillä on hopeareuna: elokuun loppupuolella Liikennevirasto kertoi E18 Koskenkylä Kotka -moottoritiehankkeen käynnistymisestä loppuvuodesta elinkaarimallilla ja sopimusneuvotteluun valittiin Destia Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l:n muodostama konsortio. Pilvettömiä, kirkkaita syyspäiviä! Miia Apukka PS. Tässä numerossa aloittaa seikkailunsa Vian oma sarjakuvasankari D-mies. Hahmo on tamperelaisen Timo Kokkilan luoma, ja hän on myös sarjakuvan tekstinikkari. VIA 2/2011 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia Oy, Heidehofintie 2, PL 206, Vantaa. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Johanna Otranen, Minna Heinonen, Veli Hyyryläinen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Jukka Raudasoja TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Johanna Hytönen tuottaja Anu Mäkelä ulkoasu Anu Pyykkö repro Esko Järnström, Tuukka Palmio. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) OSOITTEENMUUTOKSET PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Savonlinnan ohikulkutietä rakentamassa. Kuva: Rami Lappalainen 2 VIA

3 Näin via2/2011 strategia toteutuu Lue Vian jutuista, miten Destian uusi strategia toteutuu käytännössä! 4 Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta 7 Ennakoivaa tienpitoa Destia kerää tiestön kuntodataa mittaamalla Finträskin vihersilta sulautuu luontoon Kantatie 51:n parannustöissä rakennetaan kymmenen uutta siltaa. 10 Savonlinnan unelma Savonlinnan hieno maisematie valmistuu vuonna Kesän seitsemän tähteä Kesätyöntekijät arvostivat Destian mutkatonta tekemisen meininkiä ja halua antaa vastuuta. 18 Vähemmällä enemmän Uusi liikenneministeri Merja Kyllönen suhteuttaa kaikki hankkeet yhteiskunnan kokonaisetuun. 21 Kymmenen yhteistyön vuotta Oulussa Destian ja Oulun yhteistyötä vahvistavat toimintavarmuus ja kumppanin tunteminen. 24 Miten minusta tuli... Vammalan alueurakan työkohdevastaava Ilkka Mattila uskoo, että rakentaminen ei lopu koskaan. 26 Mauri I löytää kiskoviat Kiskoilla kulkeva moottoroitu ultraäänilaite etsii halkeamia, koloja ja reikiä korjattavaksi Mestari&kisälli Sari Toivonen ja Arto Kari kertovat, miten tieto siirtyy kollegalta toiselle. 30 In Brief 32 Syys-Sudoku Haastava sudoku pimeneviin iltoihin 28 Posiva Oy/Jussi Partanen 4 VIA

4 juuri nyt Destia louhii Olkiluodossa ONKALOn layout. (Kuva: Posiva Oy) Destia Oy toimii louhintaurakoitsijana Olkiluodon ONKALOssa. Sen yhteyteen rakennetaan maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka. Destian ja Posiva Oy:n sopimus louhintojen jatkamisesta allekirjoitettiin heinäkuussa. ONKALOn louhintaurakasta keväästä 2010 lähtien vastannut Destia jatkaa siitä, mihin kesäkuussa ajotunnelin louhinnan valmistuttua jäi. Uuden tunneli- urakan mukaisesti louhintoja jatketaan teknisellä tasolla 437 metrin syvyydessä. Sinne rakennetaan muun muassa hallitiloja ja poistoilmakuilun tunneliyhteys sekä tunneli pumppaamotiloihin. Sopimus ulottuu toukokuulle Louhintatyöt on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa. ONKALOn syvyyksistä on tähän mennessä kuljetettu ulos noin kuutiota kiveä. Uuden sopimusurakan aikana kiveä louhitaan vielä noin kuutiota. ONKALOon louhitaan myös demotunneleita. Niissä aloitetaan ensi vuonna testit liittyen kallioperän karakterisointiin, loppusijoitustunnelin rakentamiseen ja loppusijoitusreikien poraamiseen. Vuosien aikana demotunneleissa on tarkoitus näyttää, miten puskuribentoniitin ja kapselin asennus tapahtuu sekä miten tunneli täytetään ja suljetaan. Ajotunneli on 5,5 metriä leveä ja 6,3 metriä korkea. (Kuva: Posiva Oy/Jussi Partanen) 4 VIA

5 uutiset Kuva: Liikennevirasto Destian ja YIT:n muodostama konsortio ensisijaiseksi tarjoajaksi E18 Koskenkylä Kotka-moottoritien tarjouskilpailussa Destian, YIT:n ja Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l:n muodostama konsortio on valittu ensisijaiseksi tarjoajaksi elinkaarimallilla toteutettavassa E18 Koskenkylä Kotka -moottoritien tarjouskilpailussa. Hankkeelle on myönnetty 650 miljoonan euron sopimusvaltuus, jonka puitteissa tarjouskilpailua seuraavat sopimusneuvottelut käydään Liikenneviraston kanssa. Tavoitteena on allekirjoittaa palvelusopimus marraskuussa 2011, ja moottoritien rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän vuoden 2011 loppupuolella. Tieosuuden arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuonna Koskenkylä Kotka-moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla, jossa Liikennevirasto tilaa valittavalta palveluntuottajalta tien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja rahoituksen käsittävän kokonaisuuden. Tieosuus on noin 53 kilometrin pituinen. Rakentamistöiden valmistumisen jälkeen valittu palveluntarjoaja vastaa tien kunnossapidosta ja rahoituksesta vuoteen 2026 saakka. Suomessa elinkaarimallia on aiemmin käytetty Lahden moottoritien ja Muurla- Lohja-moottoritien toteuttamisessa. Kehäradan itäisen avoradan rakennustyöt käynnissä Destia louhii testaus- ja demonstraatiotiloja ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaan ONKALOon. Miten loppusijoitusreikien toimivuutta on testattu, projektijohtaja Pekka Syrén? Demotunneleissa kallion lujitus hoidetaan pultituksella ja verkotuksella. Verkotusta käytetään ruiskubetonoinnin sijaan siksi, että kalliopinta nähtäisiin paremmin, kun sitä tarkkaillaan. Demotunneleiden tekoa harjoiteltiin mallityöllä. Silloin kehiteltiin työmenetelmät ja dokumentointi. Mallityön valmistuttua ja menetelmien soveltuvuuden varmistuttua mallityönä käytetty tunnelinpätkä avarrettiin alkuperäisen suunnitelman mukaiseen laajuuteen. ONKALO louhitaan poraus-räjäytys-menetelmällä. Miten työt etenevät? Destian kalliorakentajat tekevät töitä tiiviissä yhteistyössä Posivan tutkijoiden ja geologien kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa tehokkaampien työmenetelmien ja dokumentoinnin kehittämiseksi. Yhdessä kehittäminen on tärkeää erityisesti siksi, että vastaavanlaisia hankkeita ei ole aiemmin toteutettu. ONKALO louhitaan katkoissa porausräjäytys-menetelmällä. Pituudeltaan tyypillisesti noin viisimetriseen katkoon porataan porausjumbolla yli sata reikää, jotka panostetaan ja räjäytetään. Yhdessä katkossa voi olla porattavaa jopa yli kilometrin verran. Ajotunneleissa käytetään panostuksessa emulsioräjähteitä, sillä niiden käyttö on nopeaa ja taloudellista. Demonstraatiotunneleissa halutaan kuitenkin käyttää putkitettuja räjähteitä ja elektronisia nalleja. Putkitettujen räjähteiden etuna on räjähdysainemäärän tarkempi annostelu. Räjäytetyn louheen poiskuljetuksen jälkeen seinämät pestään, ja irtoavat kivet irrotetaan rusnaamalla. Kallio tiivistetään tarvittavista kohdin esi- ja jälki-injektoinnin avulla sekä rakenteellisin vesieristein. Injektoinnin haasteena on pohjaveden korkea suolapitoisuus. Kallion lujittamiseen käytetään pultteja ja ruiskubetonia. Pultitusta kehitettiin yhdessä tilaajan, toimittajan ja VTT:n kanssa, minkä tuloksena syntyi uudenlainen täysrosterinen kärkiankkuripultti. Se säilyttää ajan mittaan lujuutensa, vaikka joutuisikin kosketuksiin pohjaveden kanssa. Ilmanvaihtokuilussa saatetaan käyttää myös valubetonia, joka toimii sekä vesieristeenä että kalliota lujittavana rakenteena. Destia teki heinäkuussa urakkasopimuksen Kehäradan itäisen avorataosuuden rakentamisesta Vantaalle ja käynnisti rakennustyöt välittömästi. Destian urakoiman 14,4 miljoonan euron urakan rakennustyöt valmistuvat kesäkuussa Urakka sisältää avorataosuuteen kuuluvat sillat, maanrakennustyöt, Leinelän aseman rakentamisen, louhintaa sekä ympäristö- ja katutöitä. Ympäristötöihin sisältyy Kylmäojan siirto ja luonnonmukaistaminen. Destian urakoima alue ulottuu Kehäradan tunnelin itäiseltä suuaukolta Talvikkitien ylitse pääradan ylittävälle sillalle. Kehärata on määrä ottaa käyttöön vuonna Kehäradasta tulee 18 kilometriä pitkä, kaksiraiteinen lähiliikenteen kaupunkirata Helsingin keskustan ja Helsinki- Vantaan-lentoaseman välille. Kehärata alittaa lentoaseman kahdeksan kilometriä pitkässä kaksoistunnelissa. Kehärata-hankkeen kokonaiskustannusarvio on 605 miljoonaa euroa. 4 VIA

6 uutiset Turun Maaria- Paattisen aluehoitourakka Destialle Destia on voittanut Turun kaupungin Maaria Paattisen alueen katu- ja viheralueiden ylläpidon hoitourakan alkaen. Kolmivuotinen hoitourakka sisältää katujen, ajoratojen, jalkakäytävien, kevyen liikenteen väylien, linja-autopysäkkien talvi- ja kesähoitotyöt, puhtaanapitotyöt sekä viheralueiden ja leikki- ja pallokenttien ylläpidon läpi vuoden Maaria Paattisen alueella. Kunnossapitoalueeseen kuuluvat Jäkärlän, Moision ja Yli-Maarian kaupunginosat sekä Paattisten alue. Destian hoitopalvelut perustuvat laadukkaisiin työmenetelmiin ja parhaisiin mahdollisiin sääennusteisiin, joiden avulla työt toteutetaan ennakoiden ja oikeaaikaisesti. Destialla on valmius ylläpitourakan edellyttämiin toimenpiteisiin kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Kalasatamankatu (kuva: Helin&Co Arkkitehdit). Rakennustyöt Kalasataman keskuksessa alkoivat Destia on aloittanut Kalasataman keskuksen rakennustyöt. Hankkeen päätoteuttajan SRV:n kumppanina toimiva Destia toimii hankkeessa infratöiden projektinjohtourakoitsijana vastaten Kalasataman keskuksen infran suunnittelun ohjauksesta ja rakentamisesta. Helsingin kaupunki ja SRV allekirjoittivat Kalasataman keskuksen toteuttamista koskevat sopimukset elokuussa Destia on aloittanut Kalasataman aluetta palvelevan maanalaisen jäteaseman maankaivuu- ja louhintatyöt ja eri operaattoreiden kaapeleiden ja putkistojen siirtotyöt. Rakennustyöt jatkuvat syksyn aikana eri maanrakennus- ja louhintatöillä sekä väliaikaisten liikennejärjestelyjen kadunrakennustöillä. Kalasatamassa kiveä louhitaan yhteensä noin kuutiota. Maanrakennus- ja louhintatyöt sekä metrosillanrakennustyöt kestävät vuoteen 2014 saakka. Tavoitteena on, että koko keskuksen ensimmäiset osat valmistuvat vuonna 2015 ja loput vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Kalasataman keskus muodostuu Itäväylän ja metrolinjan ympärille toteutettavasta kaupallisesta keskuksesta ja kuudesta asuintornista sekä hotelli- ja toimistotornista. Kalasataman keskusta rakennetaan 2,8 hehtaarin alueelle. Infratöiden kokonaisarvo on reilu 100 miljoonaa euroa. Destia urakoi Tikkurilantien ST-urakan Destia ja Vantaan kaupunki allekirjoittivat elokuussa sopimuksen Tikkurilantien STurakasta. Urakka käsittää Tikkurilantien jatkamisen välillä Katriinantie Riipiläntie. Tikkurilantie yhdistää Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet tulevaan Marja-Vantaan keskustaan. Urakka on pituudeltaan noin 1,5 kilometriä ja arvoltaan 10 miljoonaa euroa. Kyseessä on suunnittele ja toteuta -urakka (ST), jossa Destialle kuuluu kohteen rakennussuunnittelu ja rakentaminen. Tikkurilantien erikoisuutena on koko tierakenteen tietomallintaminen käsittäen sekä sillat että tien. Hanke sisältää Vantaanjoen ylittävän sillan. Urakka valmistuu syksyllä VIA

7 Ennakoivaa tienpitoa mittaamalla Kasvavat liikennemäärät ja niukentuvat korjausresurssit ovat yhtälö, joka pakottaa tienpitäjät priorisoimaan työkohteet entistä tarkemmin. Destia kerää päätösten tueksi tarvittavaa tiestön kuntodataa sekä Suomessa että Ruotsissa. Teksti Timo Sormunen Kuvitus Hannu Lukkarinen VIA

8 Destian logoilla varustettu pakettiauto halkoo tasaista ajovauhtia kesäistä maantiemaisemaa. Äkkivilkaisulla autossa ei näyttäisi olevan mitään sen erikoisempaa, mutta pian silmä osuu muutamiin ylimääräisiin telineisiin ja niissä oleviin mittalaitteisiin. Käynnissä on tien palvelutasomittaus (PTM), jolla ajoväylän ja sen pohjarakenteiden kunnosta kerätään talteen ajantasaista tietoa. Autossa olevat optiset anturit tarkkailevat muun muassa tien uraisuutta ja kaltevuutta, pinnoitteen epätasaisuutta ja karkeutta sekä keräävät talteen monenlaista muutakin perusdataa. Niistä laaditun raportin pohjalta mittaustyön tilannut tienpitäjä pystyy arvioimaan ajoväylien Mittaus auttaa ennakoimaan korjaustarpeita. kuntoa ja ennakoimaan korjaustarpeita entistä tarkemmin. Destialla on maanteiden mittaustöistä vuosikymmenten kokemus. Kotimaassa suurin asiakas on Liikennevirasto, mutta töitä riittää myös kuntien ja kaupunkien tieverkoissa. Projektipäällikkö Arto Kuskelinin mukaan vuosittainen mittauskilometrimäärä alkaa olla varsin kunnioitettava. Laatu ja tarkkuus avainasiat Työt tehdään huhti-lokakuun aikana ja mitattavaa tietä riittää molemmissa maissa etelästä pohjoiseen. Käytän- nössä sekä Suomessa että Ruotsissa urakkaa on yhteen laskien lähes kilometriä vuodessa. Parhaimmillaan päivässä ehditään mitata 800 kilometriä, Espoon Bembölessä asemapaikkaansa pitävä ja Liikenneviraston tilaamasta urakasta vastaava Kuskelin kertoo. PRIORISOINNIN POHJAKSI Kotimaan tieverkkoa on mitattu tänä kesänä kuudella erikoisautolla. Työhön on valjastettu parisenkymmentä tietojenkäsittelijää. Työ on periaatteessa pysynyt samanlaisena 1980-luvulta lähtien, jolloin nykymuotoiset mittaukset aloitettiin. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt jatkuvasti. Mittalaitteet, tulokset ja niiden ansiosta myös analyysit ovat entistä tarkempia, Arto Kuskelin selvittää. Vaikka teknologia ottaa harppauksia eteenpäin ja muun muassa satelliittitekniikkaa hyödynnetään entistä enemmän, ei satelliitti- tai helikopteriskannaus korvaa perinteistä tien päällä tapahtuvaa mittaustyötä vielä pitkään aikaan. Ennustamisessa pitää tietysti olla varovainen, mutta kyllä automittausta tarvitaan vielä ensi vuosikymmenelläkin, Kuskelin toteaa. Tienpitäjälle mittaustyön tulokset antavat realistisen kuvan väylien nykykunnosta ja auttavat ennakoimaan tulevia korjaustarpeita. Tämä on niukkenevien resurssien keskellä entistä tärkeämpää. PTM:n tietojen pohjalta tienpitäjä Pitkälti mittausauton teknisiin apuvälineisiin perustuva työ näyttää maallikon silmissä yksinkertaiselta, mutta vaatii jokaisella tieosuudella huolellisuutta ja hyvää ennakkosuunnittelua. Kun asiakas maksaa nimenomaan laadusta ja tarkkuudesta, on myös virheet minimoitava. Laatua tarkkaillaan erillisillä tarkastusmittauksilla, jotka tehdään toisella autolla ja miehistöllä. Tuloksissa voi olla eroja etenkin pienemmissä tieverkoissa, mutta me olemme selvinneet kaikista tarkastusmittauksista hyväksytysti. Myös Trafikverket on ollut erittäin tyytyväinen työmme laatuun, projektipäällikkö Mikael Fagerlund Ruotsista kertoo. Ruotsissa tiestön perusmittaukset ovat olleet jo pitkään olennainen osa ennakoivaa tienpitoa ja palvelujen kysyntä varsin tasaista. Myös Trafikverket on pitänyt ostovolyyminsä vuodesta toiseen likipitäen samalla tasolla. Tiettyjen erikoispalvelujen kysyntä on kasvussa, ja niihin Destialla on Fagerlundin mukaan mahdollisuus antaa panoksensa. Tietomme ja osaamisemme Ruotsin tieverkosta kasvaa Trafikverketin mittausurakan myötä jatkuvasti. Tätä kautta voimme saada täältä entistä paremmin jalansijaa, kunhan vain olemme aktiivisia, Espoon Otaniemessä opiskellut göteborgilainen tie- ja vesirakennusinsinööri vakuuttaa. pystyy tekemään faktoihin pohjautuvia priorisointeja eri väylien korjaustarpeesta. Samalla edessä olevat hankkeet saadaan kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen, mikä helpottaa myös niiden budjetointia. Tärkeintä tietysti on, että niukat korjausmäärärahat voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti oikeisiin kohteisiin, Arto Kuskelin tiivistää. Pääväylien kunnosta ja ylläpidosta vastaavalle liikennevirastolle tiestön kuntomittaukset ovat olleet jo pitkään tärkeä työkalu. Koko katuverkon kattavista kartoituksista ovat yhä kiinnostuneempia myös kunnat ja kaupungit, joiden omat voimavarat tieja katuverkon kunnossapitoon pienenevät jatkuvasti. Samalla kasvavat myös väylien kuntoerot eri asuinalueiden välillä. Hankkeiden priorisointi on jo valmiiksi vaikeaa ja usein sitä mutkistavat myös asukkaiden puolelta tulevat paineet. PTM:n avulla pitkäkin hankelista saadaan järkevään aikatauluun ja katuverkon todelliseen kuntoon perustuvaan toteutusjärjestykseen, Kuskelin vakuuttaa. ISO URAKKA RUOTSISSA Mitta-autot ovat tänä kesänä liikkuneet ristiin rastiin paitsi Suomen tieverkostossa myös Ruotsissa, jossa Destia voitti viime vuonna Trafikverketin järjestämän tarjouskilpailun. Mittaustyöt alkoivat sopimuksen mu- kaisesti viime syksynä ja jatkuvat vuoteen 2014 saakka. Projektipäällikkö Mikael Fagerlundin mukaan urakka on edennyt sujuvasti ja tänä vuonna mittauskilometrejä kertynee noin Kaiken kaikkiaan projektissa on kiinni viitisentoista henkilöä. Normaalin liikennevirran mukana liikkuvissa mittausautoissa töitä tehdään seitsemän päivän periodeissa, jonka jälkeen on viikko vapaata. Työpäivät venyvät usein aamusta iltaan, sillä tien päällä pyritään olemaan niin kauan kuin valoa riittää. Mittaus perustuu millimetrin välein otettaviin näytteisiin, joista keskiarvoistetaan tulokset 20 metrin välein. Saatuja arvoja verrataan aiempien vuosien tuloksiin. Näin pystytään tarkkailemaan esimerkiksi pinnoitteelle luvattua kestävyyttä ja mahdollista korjaustarvetta. Tärkeimmät kerättävät parametrit ovat uraisuus ja IRI eli käytännössä tien tasaisuus pituus- ja leveyssuunnassa. Tavoitteena on, että pääsemme tänä vuonna tekemään paitsi tavallista väylämittausta, myös uusien asfalttipinnoitteiden laadunvalvontamittauksia, Mikael Fagerlund kertoo. 8 VIA

9 Kantatie 51:n parannustöissä rakennetaan kymmenen uutta siltaa. Kauniisti maisemaan sulautuva Finnträskin kaarimainen silta tulee helpottamaan eläinten kulkua moottoritien eri puolille. Terveisiä työmaalta Teksti Olli Manninen Kuva Juha Salminen FInnträSkIn VIherSIltA sulautuu luontoon Destia aloitti keväällä 2010 Kantatie 51:n parannustyöt Kirkkonummen suunnalla. Tarkalleen 10,2 kilometriä pitkän moottoritieosuuden Kirkkonummelta Espoonlahdelle ennakoidaan valmistuvan lokakuun lopulla Finnträskiin sijoittuva vihersilta on projektijohtaja Jukka-Pekka Saikkosen mukaan yksi erikoisimpia rakennuskohteita Kantatie 51 -hankkeessa. Hankkeen tilaaja Liikennevirasto on ehdottomasti vaatinut, että peurojen ja hirvien suosimalle alueelle rakennetaan vihersilta. Finnträskiin suunniteltu vihersilta on muodoiltaan kaarimainen. Tämän muotoiset vihersillat ovat hyvin suosittuja Euroopassa. Kaarimaisen muotonsa ansiosta vihersilta sulautuu harmonisesti luontomaisemaan, Saikkonen sanoo. EnsimmäinEn putki syksyllä KäyTTöön Putkimaisista osista koottava vihersilta tuo timpurien, raudoittajien ja betoninvalajien työhön lisähaasteita. Kahdesta putkimaisesta sillasta koostuva vihersilta rakennetaan kaikkiaan kuudesta osasta, joita varten tehdään ensin muotti. Se tasoitetaan vaihe vaiheelta halutun kaarevaksi. Muotin ja rakennustelineiden tekemiseen kuluu aikaa noin neljä viikkoa. Ensimmäisen putken valmistelutyöt aloitettiin maalis-huhtikuussa, ensimmäiset betonointityöt käynnistyivät juhannusviikolla, ja nyt työ on loppusuoralla. Moottoritien suuntaan vihersillan Jukka-Pekka Saikkonen ja yksi erikoisimmista kt 51:n rakennuskohteista. pituus alareunasta on noin 60 metriä ja yläreunasta 40 metriä. Moottoritien poikkisuuntaan vihersillan kokonaisleveys on noin 35 metriä ja molempien putkien aukot ovat 15 metrin levyisiä. Vihersillan ensimmäisen putken kolme osaa saatiin valmiiksi kesän aikana. Kun ensimmäinen putki otetaan käyttöön syksyllä, liikenne voidaan suunnata sinne ja aloittaa vierelle tulevan toisen putken rakennustyöt, Saikkonen kertoo. Toisen putken on määrä valmistua ensi kesäksi. Vihersillan luontomaisuutta korostetaan istutuksilla. Lisäksi sillan yhteyteen tulee hiekalla täytetty alue, jonka avulla voidaan seurata riistaeläinten liikuntaa alueella. liikenneturvallisuus paranee Destia vastaa 68 miljoonan euron Kantatie 51:n rakentamishankkeessa väylän rakentamisesta sekä ylläpidosta 15 vuoden ajan. Ylläpito kattaa rakenteiden ylläpidon, päällystysten uudistamiset ja siltojen korjaukset, mutta ei esimerkiksi väylien auraamista. Saikkosen mukaan on vaikea arvioida, miten paljon hankkeen kokonaisbudjetista kuluu varsinaisesti viherinvestointeihin. Rakennushankkeen myötä Kantatie 51 parannetaan kaksikaistaiseksi leveäksi moottoritieksi Kirkkonummen Munkinmäen eritasoliittymästä nykyisen moottoritien päähän Kivenlahdessa. Parannuksen yhteydessä myös rinnakkaista tieverkkoa ja yksityistiejärjestelyjä täydennetään. Uudelle tielle rakennetaan lisäksi eritasoliittymät Tolsan, Jorvaksen ja Sarvvikin kohdalle. Myös nykyistä Kehä III:n eritasoliittymää parannetaan. Sundetin kohdalle tulee meluesteitä noin kolmen kilometrin osuudella, ja Kehä III:n rampin varteen rakennetaan melukaide. Koko kantatien parannusosuus saa valaistuksen. VIA

10 unelmaa rakentamassa 10 VIA

11 Valmistuessaan vuonna 2013 Savonlinnan komea maisematie on toteutunut unelma. Se tulee helpottamaan keskustan ruuhkia, kun raskas liikenne ja ohikulkuliikenne ohjataan uudelle rinnakkaisväylälle. Teksti Olli manninen Kuvat Rami lappalainen 4 VIA

12 Työpäällikkö Harri Korhonen ja työmaapäällikkö Aki Loikkanen vastaavat isosta ja ainutkertaisesta projektista. Näin strategia toteutuu Keskeistä on isoissa projekteissa onnistuminen. Valtatie 14:n parannustyöt Savonlinnan kupeessa ovat hyvässä vauhdissa. kohdalle osuva projekti, sanoo valtatie Korhonen sanoo. Laajuudeltaan sellainen kerran elämässä jätemaakuormat pois, Reilun neljän kilometrin mittaisen 14 -hankkeesta vastaava Destian työpääl- Rantapengertä on Laitaatsalmi-Ruislahti-osuuden laajuuden likkö Harri Korhonen. levennetty uusia väyliä varten noin ymmärtää vasta, kun vierailee työlikkö maalla. Työn valmistumiseen on vielä parisen vuotta, mutta jo nyt Saimaan rantaa kiertävästä väylästä saa käsityksen, miltä lopullinen kokonaisuus tulee näyttämään. Liikenneviraston tilaama Savonlinnan liikennejärjestelyjen hankekokonaisuus koostuu kolmesta rakennusvaiheesta, joista kakkosvaiheen rinnakkaistieyhteyden rakentamisesta vastaa Destia. On tämä aivan valtava kokonaisuus. Työt ovat edenneet aikataulussa, vaikka matkalle onkin mahtunut yllättäviä mutkia. Rakennushanke käynnistyi viime vuoden syyskuussa ruoppauksilla. Vesistöosuudelta poistettiin aluksi jätemaata kuutiota. Ruoppausmassat saatiin kuljetettua kahdessa kuukaudessa pois. Ajoitus meni aivan nappiin. Talvi ja jäät tulivat viikko sen jälkeen, kun aliurakoitsija vei viimeiset metriä. KesÄllÄ KesKiTyTTiin siltoihin Louhetta alettiin ajaa pengermaahan alkukeväästä, ja maaliskuuhun mennessä työt saatiin valmiiksi. Louheenajon aikaan työmaa oli jatkuvaa rekkarallia. Paikalle tuotiin louhetta 5000 tonnia per päivä työmaan molemmista päistä, mikä tarkoittaa käytännössä 12 VIA

13 Teksti Olli manninen Vastuu painaa työmaapäällikön harteilla Työmaapäällikkö Aki loikkanen on rinta rottingilla. Paljasjalkaisena savonlinnalaisena hän on ylpeä siitä, että saa olla mukana johtamassa kotipaikkakuntansa suurinta infrahanketta vuosikymmeniin. savonlinnan keskustan liikenneruuhkia helpottavan rinnakkaistien eli Valtatie 14 -hankkeen työmaapäällikkö loikkanen kertoo, että kyseessä on mittavin väylähanke, missä hän on itse koskaan ollut mukana. Vuosikausia tämän rinnakkaisväylän toteutumista odotettiin. Varmaankin hankkeen tilaaja myös odotti, että olen valmis tähän tehtävään, loikkanen naurahtaa. Työmaapäällikkö on monessa mukana. yhteistyössä työmaata johtavan Harrin kanssa näitä töitä tehdään, loikkanen sanoo. Työmaapäällikkö vastaa yhdessä esimiehensä kanssa laajan projektin etenemisestä, hankintojen ja resurssien tilaamisesta, toteutuksesta ja aikataulutuksesta. erittäin keskeistä työmaapäällikön arkipäivässä on työturvallisuuden takaaminen. Työturvallisuus lähtee hyvästä suunnittelusta. Kaikki työvaiheet käydään seikkaperäisesti läpi, jotta voidaan taata paras mahdollinen työlaatu. Vaarapaikkojen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurella työmaalla on paljon riskitilanteita, vaikka kuinka olisi asiat mietitty ennakkoon, loikkanen sanoo. savonlinnan valtatiehankkeeseen omat haasteensa tuo vesirakentaminen. Kun veden lähistössä työskennellään raskailla koneilla, on hukkumisvaara todellinen riskitekijä. olemme kiinnittäneet erityistä huomiota telineja putoamissuojauksiin, jotta työskentely olisi turvallista, loikkanen sanoo. Viikottaisissa työmaapalavereissa työporukan kanssa käydään läpi kuluneen viikon toteutuneet työt sekä työsuojelutoimintaan liittyvät asiat. kolmeasataa puoliperävaunullisen kuorma-auton lastia. Pysyimme hyvin aikataulussa, vaikka louheen vastaanotosta, kuormauksesta ja kuljetuksesta huolehtinut aliurakoitsija meni yllättäen konkurssiin, Korhonen kertoo. Toukokuun puolivälissä saavutettiin jälleen uusi välietappi, kun Ruislahden ja Laitaatsalmen välinen vesistöosuus saatiin ajokuntoon ja louhipenger paikalle. Destian vastuulla oleva valtatie 14:n kakkosvaihe lähtee Ruislahdesta leikkautuen rantaviivaa pitkin yhtyen sitten Laitaatsalmen siltaan. Hanke käsittää ajoneuvoväylän lisäksi kevyen liikenteen väylät sekä rautatien rakennustyöt. Hankkeeseen kuuluu lisäksi 22 siltaa, joiden paalutustyöt käynnistyivät toukokuun alussa. Jukolansalmella olevat kaksi siltaa otettiin käyttöön elokuussa aikataulun mukaisesti. Kesä kului siltoja rakentaessa. Tukimuurit valettiin talvella omin voimin paikan päällä. Se tuli kustannuksiltaan edullisemmaksi kuin tukimuurien tilaaminen muualta. Samalla saimme työllistettyä omia porukoitamme, kun talvella oli muuten hiljaisempaa, Korhonen kertoo. KoKo osaaminen KÄyTÖssÄ Korhonen on luonteeltaan jämpti mutta rento savolainen mies. Yhdessä työmaapäällikkö Aki Loikkasen kanssa hän pitää hyppysissään Savonlinnan rinnak- 4 TÄsTÄ TeHDÄÄn menestystarina! Se nyt vaan on niin että tästä tehdään menestystarina! moinen mahtilause löytyy Destian savonlinnan toimiston seinältä. siihen kiteytyy loikkasen mukaan oikeastaan yksi työmaapäällikön suurimmista haasteista: luoda tiimiin sellainen yhteishenki, että jokaisesta työntekijästä saa oikealla tavalla parhaat osaamiset esiin. Hyvä yhteishenki on tärkeä lähtökohta projektin onnistumiselle. Hyvä yhteishenki syntyy siitä, että jokainen tietää oman roolinsa. Rehtiys ja suorapuheisuus ovat toimivimpia tapoja saada erilaisista työntekijöistä heidän parhaat ominaisuutensa esiin, loikkanen sanoo. loikkanen arvioi, että työmaapäällikön tehtävässä menestyvät sellaiset henkilöt, jotka ovat jämptejä, suoria ja rehellisiä, unohtamatta riittäviä sosiaalisia taitoja. Pelisilmää pitää olla. Joku työntekijä haluaa enemmän vastuuta, toista pitää osata potkia positiivisella tavalla eteenpäin. loikkanen ottaa mielellään raamikkaille harteilleen vastuuta, vaikka toteaakin, että projektin koolla ei sinänsä ole suurta merkitystä. olipa kysymyksessä pieni tai iso hanke, ovat ongelmat samat. Pitää pystyä yhteensovittamaan fiksulla tavalla aikataulu ja raha. Tekniset asiat on helposti ratkaistavissa, mutta budjetista pitää osata pitää kiinni. isoissa projekteissa on tietysti se hauska puoli, että saa olla tekemisissä isojen koneiden kanssa. VIA

14 kaisväylän suurta rakennusprojektia, joka työllistää parhaimmillaan lähes 90 henkilöä. Heistä noin kolmekymmentä on Destian palveluksessa. Destian työnjohdon lisäksi Destian energia- ja infrayksikkö tekee väylien katuvalaistuksen ja telematiikkaratkaisut. Destian kiviyksikkö vastaa louhintaan liittyvistä töistä. Destian rataan erikoistunut tytäryhtiö Destia Rail rakentaa rautatiet. Laajalla työmaalla möyrii melkoinen määrä erilaisia työkoneita: parisenkymmentä kaivinkonetta, kymmenkunta kuorma-autoa sekä muita työkoneita. Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta yllätystilanteet voitaisiin ennakoida. Lukuunottamatta joulukuista kuorma-auton pulahdusta veteen työmaalla on vältytty läheltä piti -tilanteilta. Korhonen kuvailee Valtatie 14:n rakennushanketta projektinhallinnan taidonnäytteeksi. Tässä hankkeessa tulee infrarakentamisen kaikki puolet hyvin esiin. Tämä on luonteeltaan massiivinen kaupungin keskustaan liittyvä iso hanke, vaikka työmaa sinänsä sijaitseekin hieman syrjässä keskustasta, Korhonen kertoo. Savonlinnan kaupungin keskustan läheisyys tuo projektiin paljon erityisvaatimuksia. Louhinnan, tärinän ja melun aiheuttamat häiriöt eivät ole aiheuttaneet ympäristölle suurempia haittoja, mutta Savonlinnan oopperajuhlien aikaan työmaan toimintaa rajoitettiin tavallista enemmän. Rajoituksilla ei ollut onneksi vaikutusta meidän aikatauluihimme, vaikka jouduimme lopettamaan meluavimmat työvaiheet, kuten paalutukset, jo iltapäivällä kello viiteen mennessä, Korhonen sanoo. Hän pitää hankkeen toistaiseksi kriittisimpänä vaiheena ruoppausta ja louheesta rakennettua penkkausta. Aina voi olla yllätystekijöitä luvassa, esimerkiksi miten louhenpenkkaus asettuu kohdalleen. Nykyisen rautatien läheisyydessä tehdyt paalutustyöt olivat myös tarkkaa työtä. Hyvin nämä työvaiheet näyttävät onnistuneen, Korhonen sanoo. VuosiKymmenien unelma ToTeuTuu Vuosikymmenien odotus palkitaan vihdoin, kun unelma Savonlinnan kaupungin keskustan ohittavasta rinnakkaisväylästä toteutuu. Idyllisen järvikaupungin keskustan halki kulkeva Olavinkatu on viime vuosina ollut erittäin ruuhkainen, ja kaupungin keskustan viihtyvyys kärsinyt liikenneruuhkista. Kaupungin läpi kulkee ajoneuvoa vuorokaudessa. Ei ihme, että Olavinkatu on vähän väliä tukossa, Harri Korhonen sanoo. Rinnakkaisväylähankkeella on jo liki nelikymmenvuotinen historia, sillä ensimmäiset kaavailut uusista liikennejärjestelyistä löytyvät vuodelta Välillä on ehdotettu tunnelia kaupungin keskustan alle tai suunniteltu muita kilpailevia vaihtoehtoja, mutta Saimaan rantaa kiertävä väylä sai lopulta vihreää valoa vuonna Kun Liikennevirasto päätti investoida 130 miljoonaa euroa Savonlinnan liikennejärjestelyihin, kaupunkilaiset ilahtuivat. Valmistuessaan rinnakkaisväylästä tulee kaunis maisematie niin autoilijoille, rautateillä kulkeville kuin kevyen liikenteen käyttäjille. Järvimaisema innostaa varmasti niin pyöräilijöitä, rullaluistelijoita kuin autoilevia maisemabongareita. Savonlinnan Kasinosaaren rantaan rakennetut uudet laivapaikat puolestaan tarjoavat uusia pysähdyspaikkoja maisematien varrella kulkeville merellisille kaupunkiristeilyille. Uusien liikennejärjestelyjen myötä Savonlinnan kaupungille vapautuu lisäksi uutta rakennusmaata, kun vanha ratapiha-alue kaavoitettaneen asuntoalueeksi. Myös Savonlinnan keskustaa halkovan Olavinkadun liikennejärjestelyjä tullaan todennäköisesti uudistamaan. Valtatie 14 -hankkeen ensimmäinen vaihe kattoi Ruislahti-Miekkoniemen rakennustyöt. Destian toteuttaman kakkosvaiheen Laitaatsalmi-Ruislahden-osuuden budjetti on 80 miljoonaa euroa. Toisessa rakennusvaiheessa tehdään kaksikaistaista uutta rinnakkaistieyhteyttä Laitaatsalmen ja Ruislahden välille neljän kilometrin verran. Rautatie siirretään valtatien pohjoispuolelle ja ratapihatoiminnoille kunnostetaan Pääskylahden ratapiha. Osuuteen sisältyvät laajat katu- ja kevyenliikenteen järjestelyt ja korkeatasoinen ympäristörakentaminen. Hankkeen viimeinen ja kolmas vaihe käsittää Laitaatsalmen syväväylän rakentamisen. Olisi hienoa, jos pääsisimme sitäkin rakentamaan, työmaapäällikkö Harri Korhonen tuumaa. 14 VIA

15 Destiassa moni infraalaa opiskeleva saa mahdollisuuden kehittää osaamistaan käytännön töissä. Kesätyöntekijät arvostavat yrityksen mutkatonta tekemisen meininkiä ja halua antaa vastuuta myös tulevaisuuden tekijöille. Teksti Olli Manninen lauri mannermaa KeSän seitsemän tähteä Olli Sihvola Olli SihvOla Kesätyö: siltatyömaanjohtajaharjoittelija, kt 51 Kirkkonummi-Kivenlahti Kroatiassa vietetyn kahden viikon loman jälkeen kesän alussa oli mukavaa tarttua siltatyömaanjohtajaharjoittelijan töihin kantatie 51:n hankkeessa. Siltatyöjohtajien opissa sain arvokasta työkokemusta siltatöiden, betonirakenteiden, meluesteiden ja paalulaattojen toteuttamisesta käytännössä. Opiskelen Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa siltojen rakennetekniikkaa, mutta vasta työmaalla todella hahmotan, miten sillat käytännössä sijoittuvat maisemaan tai millaisia käytännön haasteita niiden rakennesuunnitteluun liittyy. Destian työporukoihin pääsi helposti mukaan, ja vanhemmat työntekijät opastivat minua hyvin onnistumaan omissa tehtävissäni. JuhO KOlehmainen Kesätyö: työnjohtoharjoittelija, vt 14 Savonlinna Asensin paikallisten puhelinyhtiöiden ja valaistusten suojaputkia valtatie 14 työmaalla, ja osallistuin myös teiden rakentamiseen kuluneena kesänä. Olen aikaisemmin ollut isän firmassa töissä ja siihen nähden kesätyö Destiassa oli jännittävä kokemus, olihan työmaalla lähes sata työntekijää. Tässä kohteessa sain hyvin tuntumaa, millaisia johtamishaasteita isoon organisaatioon liittyy, kun käynnissä on samaan aikaan erilaisia rakennushankkeita ja useampia asioita ja aikatauluja on sovitettava yhteen. Työkokemus Savonlinnan rinnakkaisväylähankkeessa tukee hyvin infra-alan opintojani Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa, ja tulisin mielelläni ensi kesänäkin tänne töihin. JarKKO rahkola Kesätyö: työnjohto, vt 14 Savonlinna Olen kolmatta kesää Destialla töissä ja kouluttaudun samalla uusiin työnjohdon tehtäviin. Edellisessä työpaikassa ylipanostajana jouduin tapaturmaan, kun jäin poravaunun ja räjäytettävän penkan väliin. Ehdin jo ajatella, että tässäkö tämä nyt oli! Onneksi selvisin tapahtumasta lopulta ehjin nahoin. 4 VIA

16 Näin strategia toteutuu Osaavista kesätyöntekijöistä haluamme tulevaisuuden destialaisia. Mira Paju Opiskelen Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa infrarakentamista, jonka vastapainona Destian kesätyöt avartavat näkemyksiä laajemmista infrahankkeista käytännössä. Savonlinnan työmaa on valtaisa hanke, ja vasta useiden työviikkojen jälkeen todella ymmärsin, miten mittavasta kokonaisuudesta on lopulta kyse. Tämän kesän aikana olen oppinut paljon uutta ja voinut laajentaa omaa osaamistani. matti mänttäri Kesätyö: laadun valvonta, vt 14 Savonlinna Petteri Jäminki Työskentelin kesällä laaduntarkkailijana valtatie 14:n työmaalla. Olen tehnyt muun muassa kantavuusmittauksia ja mittaillut betonitukimuurielementtien betonipeitteiden paksuuksia. Mittaukset ovat osoittaneet, että työt on tehty hyvin eikä mittausten valossa ole mitään moitittavaa lopputuloksessa. Olen ollut hyvin innoissani tästä kesäpestistä, sillä työ on ollut sisällöltään monipuolista ja olen päässyt näkemään mahdollisimman paljon eri työvaiheita. Kesältä on kerääntynyt paljon hyviä kokemuksia, joista on hyötyä rakennustekniikan opiskeluuni Kuopion ammattikorkeakoulussa. Isoon työporukkaan ja tehtäviin on ollut helppoa päästä sisään heti alusta, sillä alkuvaiheen opastus tehtiin hyvin seikkaperäisesti. lauri mannermaa mira PaJu Kesätyö: ostoreskontra, Destia Vantaa Huomasin Destian kotisivuilta vuosi sitten, että yritys hakee kesätyöntekijöitä myös ostoreskontran puolelle. Hain tehtäviin tänä keväänä, sillä halusin kartuttaa työkokemusta suuressa yrityksessä pääkaupunkiseudulla. Kesän aikana olen tarkistanut laskuja ja välittänyt niitä eteenpäin, tarkastanut tiliöintejä ja siirtänyt ne kirjanpitoon. Työskentelin jo viime kesänä erään yrityksen talousosastolla ja tämän kesätyön ansiosta tietämykseni taloushallinnosta on vahvistunut. Uskon näiden kokemusten parantavan asemiani tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun taskussa on jo merkonomin tutkinto ja loppusuoralla johdon assistentin opinnot Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa. Kesätoiden ohella työstin lopputyötäni, jonka aiheena on hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin. Jarkko Rahkola SOili KeTOmäKi Kesätyö: työnjohtoharjoittelija, infrahoidon Raision alueurakka Minua ei haittaa, että olen Raision infrahoidon alueurakan ainoa nainen. Joissain fyysisissä tehtävissä saatan jäädä kakkossijalle, mutta järjestelmälllisyydessä pesen nuo urakan pojat kuusi nolla. Avustavana insinööritarkkailijana työnjohdossa olen jämpti ja tehokas. Halusin töihin Destiaan, sillä isona talona se tarjoaa hyvän näköalapaikan infra-alaan. Yhtiöstä löytyy paljon asiantuntijoita, joilta voi kysyä neuvoa. Lisäksi olen aina ollut kiinnostunut liikenteestä. Opiskelin Skotlannissa rakennusinsinööriksi ja nyt viimeistelen infraalan opintoja Turun ammattikorkeakoulussa. Lopputyöni aihekin löytyi Destian kautta. Olen niin innostunut lopputyöstä, että päätin viettää koko kesän vapaat keskittymällä sen työstämiseen Raision hoitourakan ohessa. PeTTeri JäminKi Kesätyö: kirjanpito, Destia Vantaa Hain oikeastaan sattumalta Destiaan kesätöihin, sillä en ennakkoon tiennyt 16 VIA

17 rami lappalainen Kesätöihin Destiaan? Destiaan voi hakea kesätöihin täyttämällä hakemuslomakkeen Destian nettisivujen kautta. hakemuslomake on syytä täyttää huolellisesti, ja siinä kannattaa kertoa kaikki, mistä voisi olla hyötyä kesätyön saannissa. näitä asioita ovat muun muassa koulutustiedot, aiempi työkokemus, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä hakijan motivaatio työpaikkaa kohtaan. Suora henkilökohtainen kontakti nettihakemuksen jätettyään on osoitus siitä, että on oikeasti kiinnostunut Destiasta ja siitä työstä, mitä hakee, suosittelee Destian hr manager Anne Luodonpää. luodonpään mukaan Destia tarjoaa kesätyöntekijöille hyvinkin vaihtelevia tehtäviä riippuen lähinnä siitä, missä vaiheessa opintojaan he ovat. Kesätyöpaikka- ja harjoittelijaopinnoissa suositaan ammattikorkeakouluissa tai korkeakouluissa infra-alaa jo opiskelevia. Opintojen alkuvaiheessa oleville on tarjolla alaan tuntumaa antavia haalariharjoittelupaikkoja. Opintojensa loppusuoralla olevilla on mahdollisuus päästä jo hyvinkin vaativiin tehtäviin, luodonpää kertoo. KOKemuKSiSTa hyötyä myös YriTYKSelle Juho Kolehmainen Matti Mänttäri jussi vierimaa Kesällä 2011 kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita työskenteli muun muassa työmailla eri tehtävissä, työnjohtoharjoittelijoina, erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä sekä konsernihallinnossa. Kesätyöntekijöiden kokemuksia työnteosta Destiassa kartoitetaan erillisellä harjoittelijakyselyllä, missä heiltä kysytään muun muassa tietoa harjoitteluajan kokemuksista sekä harjoitteluun liittyvistä toiveista ja ideoista. Kyselystä saatuja vastauksia hyödynnetään Destian toimintatapojen kehittämisessä. myös talven aikana oppilaitoksissa tapahtuvien vierailujen yhteydessä pyritään selvittämään Destiassa harjoittelussa olleiden kokemuksia, luodonpää sanoo. Osa kesätyöntekijöistä siirtyy vuosittain vakituisiin työtehtäviin Destiaan. määrä vaihtelee Destian kulloisenkin työtilanteen mukaan. Soili Ketomäki yrityksestä tai infra-alasta kovinkaan paljoa. Halusin töihin suureen firmaan, jossa olisi monipuolisia laskentatoimen tehtäviä tarjolla. Työhön perehdytettiin hyvin ja on ollut hienoa huomata, miten on saanut ottaa vastuuta ja omaan osaamiseeni on luotettu. Osaltaan työskentelyä helpotti myös edellisen kesän työt vastaavissa tehtävissä eräässä toisessa suuryrityksessä. Tänä kesänä kirjanpidon tehtävät ovat olleet monipuolisempia. Laskentatoimen opinnot Turun kauppakorkeakoulussa jatkuvat vielä pari vuotta. Voisin hyvinkin viihtyä kesätöissä Destialla tulevinakin kesinä. 17

18 Liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä suurin kysymys on, voimmeko saada aikaan vähemmällä enemmän. Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, pystymme toistaiseksi vastaamaan haasteisiin suhteellisen hyvin, uusi liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) sanoo. Kun uusi liikenneministeri painottaa, että hänen johtamansa ministeriön velvollisuus on saada eri lii- Vähemmällä enemmän kennemuodot palvelemaan kansalaisten ja yritysten kokonaisetua, tekee mieli uskoa, että hän ei tosiaankaan anna eri toimijoiden taloudellisten tai aluepoliittisten intohimojen sotkea kuvioita. Mitä tulee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja ihmisten hyvinvointia tukevien investointien kohdentamiseen silloin, kun kyse on liikenneinfrastruktuurista, niin meillä on täällä ministeriössä paras asiantuntemus. Kun jokainen hanke suhteutetaan yhteiskunnan kokonaisetuun, saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty käytettävissä olevalla rahalla, Kyllönen kuvailee. Liikenneministerin suuri haaste on saada poliitikot sekä rata- ja tieverkon käyttäjät näkemään asiat koko maan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Myönteistä on, että niin elinkeinoelämä kuin esimerkiksi alueiden ja maankäyliikenneministeriössä pyritään nyt suhteuttamaan jokainen hanke yhteiskunnan kokonaisetuun. Teksti Jorma Leppänen Kuvat Juha Salminen 18 VIA

19 tön suunnittelijat ovat kesän aikana jopa painostaneet meitä ottamaan entistä laajemman näkökulman liikennepoliittisessa selonteossa. Toisaalta eri tahoilla on aina omat näkemyksensä siitä, mikä on olennaisinta. Ministerin on oltava jonglööri, joka pitää kaikki pallot käsissään. On saatava myös kollegat ymmärtämään, että nyt on erilaisen ajattelun aika, koska on pakko saada tuloksia pienenevästä rahoituskehyksestä huolimatta. Merja Kyllösen mukaan toimiva kilpailu on yhä tärkeämpi asia etsittäessä kustannustehokkaita ratkaisuja ongelmiin. Ratahankkeissa kilpailun kehittäminen on tietysti haasteellista, kun meillä on vain kaksi toimijaa, eikä pienemmillä yrityksillä ole mahdollisuutta investoida tarvittavaan kalustoon. Tilaajan on kuitenkin osattava rakentaa suuret hankkeet tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että myös pienemmät ja usein alueelliset toimijat pääsevät osallistumaan hankkeiden toteutukseen. KaTasTrofi VälTeTään Päivälehtien mielipidesivuilta ja pääkirjoituksista olemme saaneet sellaisen kuvan, että Suomen rata- ja tieverkko rappeutuu vääjäämättä. Merja Kyllönen myöntää, että korjausvelka on suurempi kuin mihin rahat riittävät. Hänen mukaansa emme kuitenkaan elä katastrofin partaalla. Perustienpito ei missään nimessä ole säästökohde. Mietimme nyt, mitä hankekokonaisuuksia voimme jatkossa toteuttaa ja missä laajuudessa. Raideliikenteen kehittäminen on hallitusohjelmassa asetettu tärkeälle sijalle, ja siihen pyritään saamaan lisärahoitusta 35 miljoonaa euroa vuodessa. Se ei ole paljon, mutta kuitenkin selvä viesti siitä, että valtio näkee raideliikenteen arvon. Korjausvelka maanteillä ja rautateillä molemmissa on miljardi euroa. Alueitten ja toimijoiden kesken on käytävä vuoropuhelua, jotta kaikki ymmärtävät sekä tarpeet että mahdollisuudet. Sanoisin, että noin kolme neljäsosaa tuosta kahden miljardin korjausvelasta vaatii toimia. Kyllönen vakuuttaa, että kaikki käynnissä ja vireillä olevat hankkeet toteutetaan. Hän ymmärtää, että esimerkiksi Kokkola- Ylivieska-kaksoisraiteen rahoitukseen liittyneet neuvottelut ovat voineet hermostuttaa alan yrityksiä, mutta korostaa, että hankintaa ei ole keskeytetty. Kaksoisraide Kokkola-Ylivieska otettiin budjettirahoitteiseksi hankkeeksi, koska kaavailtu PPP-elinkaarimalli ei rahoituksen riittämättömyyden takia näyttänyt soveltuvan tähän kohteeseen. Pidän hyvin 4 VIA

20 Tyttö autokorjaamon varjosta Vasemmistoliiton toisen kauden kansanedustaja ja nykyinen liikenneministeri merja Kyllönen, 34, kertoo kasvaneensa suomussalmella sukunsa omistaman autokorjaamon varjossa. autoihin, autoiluun ja liikennöintiin liittyvät asiat ovat minulle hyvin tuttuja, vaikka koulutukseltani olen ihmisen elimistön tutkija. on ollut kiinnostavaa huomata, että liikennepolitiikan suunnittelussa ja laboratoriotyössä on paljon samaa. on oltava pedantti ja nähtävä sekä yksityiskohdat että kokonaisuus. numerot olen aina hallinnut hyvin. nimiä en tahdo muistaa, mutta jos kerrot syntymäaikasi, muistan sen vielä ensi vuonna. saattaa olla, että lähestyn liikenneasioita hieman eri tavalla kuin mihin ministeriössä on totuttu. mutta asiat on hyvä nähdä eri vinkkeleistä. Terveydenhuollon taustani vaikuttanee siihen, että katson liikenneinfrastruktuuria myös jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta. olinkin iloinen, kun kuntauudistusta ajava peruspalveluministeri maria Guzenina-Richardson hiljattain kyseli näkemyksiäni kevyen liikenteen kehittämisestä. autot ovat lähellä sydäntäni, mutta käveleminenkin on hyvä juttu. Asiat on hyvä nähdä eri vinkkeleistä, toteaa liikenneministeri Kyllönen. tärkeänä, että sekä Kokkola-Ylivieska tä koko yhteys Oulun ja Seinäjoen välil- etlä saadaan kuntoon. Valmista tulee vuonna 2017, eli aika paljon jäämme tavoiteaikataulusta. ongelmana lyhytjänteisyys Lyhytjänteinen rahoitus on jonkinlainen ikuisuusongelma infrahankkeissa, jotka valtiovarainministeriö perinteisesti on nähnyt menoerinä eikä investointeina. Ongelmaan pyritään saamaan ratkaisu muun muassa rahoitusmalleja kehittämällä. Emme ole hautaamassa elinkaarimallia, vaan tutkimme kaikkia mahdollisia rahoitustapoja. Tilaaja ja yritykset joutuvat liian usein käynnistämään hankkeen tilanteessa, jossa pitkän aikavälin rahoitus on auki. Lyhytjänteisyys rahoituksessa voi johtaa lyhytjänteisyyteen politiikassa. On helppo olla mieliksi kaikille vain käynnistämällä valtavasti hankkeita, joiden loppuun vieminen jää seuraavan ministerin päänvaivaksi. Edeltäjäni ovat käynnistäneet hankkeita vastuullisesti, ja siksi ne viedään loppuun. Myönnettäköön kuitenkin, että nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kokonaisedun ratkaisevan, ei hankelistan pituuden: tavoitteena ei voi olla se, että liikenneministeri saa ennätysmäärän hankkeita käynnistettyä. Merja Kyllönen toteaa, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hän ei tyrmäisi uusia moottoritiehankkeitakaan, jos niillä olisi suuri elinkeinopoliittinen vaikutus. Tällä hetkellä tieliikenteen inves- toinneissa keskitytään pienempiin hankkeisiin kuten logistiikan pullonkaulojen poistamiseen sekä moottoriteiden ja erityisesti itärajalle vievien teiden kehittämiseen. maaseudun TUleVaisUUs Myös alempiluokkaisen tie- ja rataverkon kehittämisellä on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta suuri merkitys. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että varsinkin maa- ja metsätalouden elinkeinojen edellytykset on pyrittävä turvaamaan. Näin ollen alempiluokkainen tie- ja rataverkosto on pidettävä kunnossa. Tämä on suuri haaste. Esimerkiksi yksityistierahoista on käyty pitkään aikamoista vääntöä. On myös pohdittava, kuinka maailmanlaajuiset muutokset elinympäristössämme vaikuttavat siihen, missä ihmiset tulevaisuudessa haluavat asua. Uskon, että maaseutu nousee seuraavien kymmenen vuoden aikana uudenlaiseen arvoon. Suomessa on kuluneen vuoden aikana kannettu huolta esimerkiksi Kemijärven yöjunayhteyden kohtalosta. Koko tämä joukkoliikenteen ostokysymys tulee liikennepoliittisen selonteon yhteydessä keskusteluun. Ennen sitä voin vain sanoa, että niin kauan kuin yhteys palvelee sekä elinkeinoelämää, matkailua että alueen saavutettavuutta, se on perusteltavissa. Kemijärven osalta ehdot ainakin tänä päivänä toteutuvat. Kyllönen uskoo, että joukkoliikenne Oulusta ylöspäin voidaan hoitaa pääosin normaaliliikenteenä jatkossakin. Osa on valtion tukemaa ostoliikennettä. Selontekovaiheessa katsomme saavutettavuutta ja sitä, hoidetaanko liikenne maanteitse, rautateitse vai lentoteitse. Varmasti joukkoliikenteen ostoissa naru on tullut vetävän käteen, ja joudumme tekemään vaikeitakin valintoja tulevina vuosina. Infra-alaa suuresti kiinnostava kysymys on, kuinka toimivien ja perustettavien kaivosten tie- ja ratahankkeet rahoitetaan ja toteutetaan. Emme tiedä, miten isoja investointeja esimerkiksi Talvivaarassa tehdään. Siellä on esitetty miljoonahankkeita, joiden rahoittaminen on nykyisillä perustienpidon määrärahoilla haasteellista. Taloudellisestikin on entistä tärkeämpää miettiä paitsi aluepoliittista kokonaisuutta myös vastuunjakoa valtion ja kaivosyhtiön välillä. Valtion on luonnollista tulla mukaan silloin, kun rakennettava tie tai rata palvelee muutakin elinkeinoelämää ja alueen asutusta. 20 VIA

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Hankkeen taustat 1 Hankkeen 1.rakennusvaihe (20 M ) päätettiin vuoden 2009 lisätalousarviossa.

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri Lähes 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi Talonrakentaminen

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Länsimetron. Hanke-esittely 14.10.2014. www.liikennevirasto.fi.

Länsimetron. Hanke-esittely 14.10.2014. www.liikennevirasto.fi. <Toimialue> Länsimetron liityntäyhteydet Hanke-esittely Projektipäällikkö Janne Wikström 14.10.2014 1 Länsimetron liityntäyhteydet -hanke Parempi Länsiväylä Hankkeen tavoitteena on parempi Länsiväylä alueen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Turvallisemmat koulumatkat Pyhtäälle, Loviisaan ja Kotkaan. 18.8.2014 Jaakko Kouvalainen, toimitusjohtaja

Turvallisemmat koulumatkat Pyhtäälle, Loviisaan ja Kotkaan. 18.8.2014 Jaakko Kouvalainen, toimitusjohtaja Turvallisemmat koulumatkat Pyhtäälle, Loviisaan ja Kotkaan 18.8.2014 Jaakko Kouvalainen, toimitusjohtaja 100 000 euroa koulumatkojen turvallisuuteen Tieyhtiö Valtatie 7 Oy lahjoittaa 100 000 koulumatkojen

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe 19.1.2016 1 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Hankekokonaisuuden esittely Espoon kaupunkitekniikka rakennuspäällikkö

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Osaava myyjä saa paikan!

Osaava myyjä saa paikan! mutkatonta suoraa uutiskirje marraskuu 2015 MailService marraskuu 2015 Osaava myyjä saa paikan! Kyllä vain! Tällaisia rekrytointi-ilmoituksia voimme lukea lehdistä liki päivittäin ja työvoimaviranomaisen

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen 9 Mestarintunnelin rakentaminen RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen Yleistä rakennuskohteesta Tilaaja: Espoon kaupunki Rakennuttaja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Turvallisuuskoordinaattori:

Lisätiedot

Ilma sakeana kysymyksiä Ajotila. Työtila. Kirjasto. n.12 m. pitkä pari metriä leveä tuubi miten asiakasvirrat kulkevat kuinka toimitaan ryhmätilanteissa Miten ergonomia pelaa Voiko hyllyt irrottaa Akkulaturi

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT Aika 21.5.2013 Muistio Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi 28.6.2013 1 (5) Paikka Osallistujat Virojoki, Rajasali 64 yksityishenkilöä sekä ELYn, Virolahden kunnan,

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä

Lisätiedot

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Alusta alkaen oikein Viisaat päätökset, hyvät tulokset Alusta alkaen järkevästi ja huolellisesti harkittu työstökoneinvestointi

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Infra-alan ympäristöpäivä 23.10.2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Esityksen sisältö Tausta ympäristö-

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö TkT Kari Kisko TkT Juha Lindfors Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tuotantotalouden Kansanterveystiede ja kliininen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Kunnossapidon tuotteistaminen ja hankinnan ohjeistuspalvelu Liikennevirastossa ja ELYkeskuksissa 29.10.2014

Kunnossapidon tuotteistaminen ja hankinnan ohjeistuspalvelu Liikennevirastossa ja ELYkeskuksissa 29.10.2014 Kunnossapidon tuotteistaminen ja hankinnan ohjeistuspalvelu Liikennevirastossa ja ELYkeskuksissa 29.10.2014 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata lyhyesti Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Asemavaraukset: Ruskeasanta,

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot