LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA Mirva Tarvainen Opinnäytetyö Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) TARVAINEN, Mirva Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 57 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Laukaan kunta Salainen saakka Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli osaltaan kehittää Laukaan kunnan kylien ja taajamien elinvoimaisuutta. Kehittämisen keinoksi valittiin hanketyöskentely. Opinnäytetyöhön sisältyvä hankehakemus on suunnattu päärahoittajana toimivalle Työvoima- ja elinkeinokeskukselle. LIISAN POLKU - hankkeen päätavoitteena on lisätulon saaminen toiminta-alueelle matkailun avulla. Osatavoitteina ovat luontomatkailun edistäminen, yrittäjyyden lisääminen ja vahvistaminen sekä verkostoituminen. Hankesuunnitelman tehtävänä oli kartoittaa Laukaan kunnan yrittäjät ja alueen mahdollisuudet matkailulle. Hankesuunnitelman esiselvityksessä kerättiin tietoa, jossa tutkimusote oli laadullinen. Aineistoa kerättiin yrityksille suunnatuilla kyselylomakkeilla ja yrittäjien, alueen virkamiehien sekä kyläyhteisön puheenjohtajien haastatteluilla. Lomakkeita jaettiin 60 kpl ja vastausprosentti oli 10 %. Haastattelujen ja kyselylomakkeiden pohjalta kävi ilmi, että yrittäjät pitivät matkailullista hankesuunnitelmaa tarpeellisena. Halua yhteistyöhön oli, mutta yhteistyökanavia ei tunnettu. Yrittäjien ikä oli korkea, joten tarvetta koulutukselle ja hankkeelle oli. Työ osoitti, että alueen yrittäjyyden lisääminen ja säilyttäminen tarvitsevat hanketta, jonka kautta yrittäjät saavat ulkopuolista tukea toiminnalleen. Toiminta-alueella on matkailullisia vetovoimatekijöitä, joten perustetta matkailureitille on. LIISAN POLKU- hankkeessa sovelletaan tutkimustuloksia käytäntöön ja kehitetään toimiva matkailureitti sekä luodaan yrittäjille yhteistyöverkosto. Avainsanat (asiasanat) Luontomatkailu, kestävä kehitys, hanke, matkailureitti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) TARVAINEN, Mirva Type of Publication Dissertation Pages 57 Confidential Language Finnish Title PROJECT PLAN FOR A TOURISM ROUTE LIISAN POLKU Until Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by Laukaa municipality Abstract The purpose of this dissertation was to develop the vitality of the villages and urban areas in Laukaa municipality through a project. The project proposal was made to the funding provider Työvoima- ja elinkeinokeskus (Employment and Economic Development Centre). The primary aim of the project LIISAN POLKU was to increase tourism in the area. Secondary aims were to enhance nature tourism, to increase and support entrepreneurship and to create a network. The aim of the project proposal was to chart the entrepreneurs of Laukaa municipality and the possibilities of tourism in that area. In the preliminary survey information was collected qualitatively. The information was collected with a questionnaire directed to the enterprises. In addition the entrepreneurs, the officials in the area and the chairmen of the village community were interviewed. The results of interviews and questionnaire showed, that the entrepreneurs considered the tourism route to be necessary. They would like to have cooperation, but they did not know any cooperation channels. There was need for training and the project because the entrepreneurs were usually aged. The project showed, that increasing and maintaining entrepreneurship needs the project. With the project the entrepreneurs will have more support to their enterprises. The project is necessary because the operational region has pulling factors in tourism. The results of the preliminary study will be applied in the project LIISAN POLKU, which means developing the tourism route into functioning whole and creating a network of the entrepreneurs. Keywords Nature tourism, sustainable development, project, tourism route Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LUONTOMATKAILU JA SEN ERI MUODOT Luontomatkailu ja kestävä matkailu Maaseutumatkailu osana luontomatkailua Vesistömatkailu Suomessa ja kestävä vesistömatkailu KESKI-SUOMEN KYLÄT JA VERKOSTOISTUMISEN TARVE Keski-Suomen kylien nykytila Verkostoituminen ja sen kannattavuus yrittäjille Verkostoitumisen ongelmat HANKESUUNNITELMAN TYÖN KULKU Hanke ja hankesuunnitelma Tavoiteohjelmat ja rakennerahastot Hankkeen idea, tavoitteet ja toteutus HANKESUUNNITELMA: MATKAILUREITTI LIISAN POLKU Keski-Suomi ja Jyväskylän seutu Toiminta-alueena Laukaan kunta Hankkeen tarve ja merkitys Hankkeen hallinnointi ja vaikutukset Liisan polun reitti Hankkeen kohderyhmät Toimenpiteet Liisan polun reitille Luontomatkailun edistäminen Toimenpiteet vaellusreittien kehittämiselle Toimenpiteet vesistöreitin kehittämiselle POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomakkeen saatekirje Liite 2. Kyselylomake yrittäjille...53 Liite 3. Veneilyreitti Lievestuore-Laukaa Liite 4. Veneilyreitti Lievestuore-Laukaa KUVIOT KUVIO 1. LIISAN POLKU - matkailureitin SWOT-analyysi... 44

5 2 TAULUKOT TAULUKKO 1. Hankesuunnitelman aikataulu... 29

6 3 1 JOHDANTO Suomalainen maaseutu tarjoaa monenlaisia elämyksiä. Luonnon lisäksi maaseudulla voi nähdä maanalaisia taloja, maatiloja eläimineen, historiallisia rakennuksia ja saada maistiaisia tuoreesta leivästä, joka on paistettu navetassa. Näitä kaikkia yllätyksiä voi maaseutu tarjota matkailijalle. Suomen luonto, harva asutus sekä ainutlaatuinen kulttuuri ja elämäntapa luovat erinomaiset edellytykset luonto- ja maaseutumatkailulle. Luontomatkailu eri muodoissaan onkin nykyajan yksi nousevimmista trendeistä. Erilaisten tutkimusten mukaan luontomatkailuun löytyy yhä enemmän kiinnostusta ja kohteeseen matkataan jopa 300 kilometrin päästä. Luontomatkailu ja kotimaan matkailu yleensä ovat viimein saaneet osansa suomalaisten vapaa-ajan vietosta. Luontomatkailun lisääntyessä ympäristöasiat tulevat esille ja ilahduttavasti niitä pidetään yrityksessä arvoina, ei haittoina. Erilaisten ympäristösertifikaattien tavoitteleminen on jo osa suurempien yritysten strategiaa. Luontomatkailun vetovoimatekijät ovat helppo löytää; Suomessa on paljon järviä, luonnontilaisia alueita ja ennen kaikkea tilaa ja rauhaa nauttia luonnosta. Vaikka luontomatkailun suosio kasvaa, monet yritykset ovat jääneet kilpailusta ulkopuolelle. Luontomatkailu kokonaisuudessaan vaatii yrittäjältä monia eri asioita: kestävän kehityksen tuntemusta, koulutusta ja jatkuvaa työtä luonnon arvon säilyttämiseksi. Monien pk-yrittäjien ikärakenne on niin korkea, että kestävän kehityksen opiskelu ja tiedon hyödyntäminen yrityksen suunnittelussa on liian vaativaa. Useasti näillä yrittäjillä ei ole jatkajaa toiminnalleen. EU:n ja hankerahastojen turvin on saatu hyviä tuloksia syrjäytyneiden maaseutualueiden yritysten elvyttämiseksi. Nämä kehityshankkeet ovat tuoneet toivoa monille maaseudun yrittäjille. Syksyllä 2000 hain opinnäytetyön aihetta Laukaan kunnalta. Toivomuksena oli maaseutumatkailullinen työ, koska olen suuntautunut opinnoissani maaseutumatkailuun. Halusin tehdä työn Laukaan kunnalle, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni, ja jonka muuttotappio kehitykseen halusin puuttua jollain tavalla. Laukaan kunnan elinkeinoasiamies tarjosi minulle muutamaa kehittämishanketta, joista valitsin matkailullisen hankesuunnitelman, jossa pyritään lisätulon saamiseen matkailun avulla. Laukaan kuntaan on jo aikaisemmin tehty muutamia matkailullisia hankkeita. Esimerkkeinä Tarvaalan kylän kehittämishanke (Niskanen, 2000) ja Laukaa-viihtyisä-parempi paikka asua projekti. Tarvaalan kylän kehittämishanke liittyi kyseessä olevan kylän historiaan ja kalliomaalausten tuotteistamiseen ja Laukaa- viihtyisä parempi paikka asua kehittämishanke liittyy suurimmaksi

7 4 osaksi asuntomessujen teemaan sekä Laukaan kirkonkylän yleisilmeen parantamiseen. Tällaista matkailureittihanketta, joka koskee monta Laukaan kunnan taajamaa, ei ole aikaisemmin tehty. LIISAN POLUN matkailureitti -hankesuunnitelma on Laukaan kunnan alueelle ensimmäinen, joka yhdistää pienet kylät ja taajamat. Laukaan kunnassa on tapahtunut kuten muissakin Suomen kunnissa; palvelut ja asutus ovat keskittyneett kirkonkylään ja muut kylät ja taajamat ovat lähinnä asumisalueita. LIISAN POLKU matkailureitin tavoitteena on luoda aktiivista toimintaa ja yhteistyötä alueen kylien ja taajamien välillä. Työn pohjaksi kerättiin tietoa, jossa tutkittiin hankkeen rakennetta ja alueen mahdollisuutta matkailulle. Tätä tietoa käytettiin hyväksi hankesuunnitelmaa rakennettaessa. Tietoa alueen yrittäjistä ja yritysten nykytilasta kerättiin yrityksille suunnatuilla lomakkeilla ja yrittäjien, kylänyhteisön puheenjohtajien ja kunnan virkamiehien haastatteluilla. Kesällä 2003 järjestetään Laukaassa Suomen asuntomessut. Tämä tapahtuma tuo alueelle runsaasti uusia matkailijoita ja alueen tunnettavuus lisääntyy. Asuntomessujen johdosta alueelle on hanke, joka liittyy Laukaan kirkonkylän yleisilmeen parantamiseen ja yhteistyöhön panostamiseen. Laukaan kirkonkylän yleisilmeen parannus on onnistunut, mutta yhteistyöhön kaivataan parannusta. Monesti pienet yrittäjät eivät lähde suuriin tapahtumiin mukaan, koska he pelkäävät jäävänsä suurempien yritysten jalkoihin tai seisominen 12 tuntia päivittäin voi olla liian rasittavaa. LIISAN POLKU matkailureitti kerää yrittäjiä yhteen, esimerkiksi käsityöyrittäjät yhteiseen näyttelytilaan, johon yrittäjät voivat tuoda tuotteitaan esille joutumatta olemaan aina paikalla esittelemässä niitä. Matkailureitti tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaiseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön ja yrittäjyyteen. LIISAN POLKU idea matkailureitin nimeksi tulee hankkeen yhden taajaman historiasta, Lievestuoreen historiasta. Lievestuoreen Liisa tunnetaan Irwing Goodmanin laulukappaleena, mutta Lievestuore ja Liisa ovat oikeasti olemassa. Lievestuoreen paikallisessa pubissa Liisan patsasta voi edelleen tavata hymyilemässä nurkasta ja Liisan polku on kadun nimi kylällä. Lievestuoreen historia tunnetaan Irwin Goodmanin laulun lisäksi selluloosatehtaasta ja tehtaiden jätteiden aiheuttamasta lammesta, jota kutsutaan Livelammeksi. Livelampea on yritetty puhdistaa jo kauan ja niin tehdään edelleenkin. Lievestuoreella ei kuitenkaan haise, vaikka Livelampi sijaitsee aivan vieressä.

8 5 Toivon tuovani uutta tietoa ja uusia ideoita hankesuunnitelmaprosessista kiinnostuneille. Tämä työ tuo esille peittelemättä, mikä on yrittäjyyden tilanne Laukaan kunnan kaltaisessa pienessä kunnassa ja sen taajamissa nykyaikana. Tällä hankesuunnitelmilla pyritään luomaan keinoja estää alueen pienyrittäjien syrjäytyminen. 2 LUONTOMATKAILU JA SEN ERI MUODOT 2.1. Luontomatkailu ja kestävä matkailu Luontomatkailu on luonnossa tapahtuvaa matkailua ja sen merkitys on moninainen. Luontomatkailun määrittely voidaan tehdä monesta eri näkökulmasta. Se voidaan määritellä matkailijan luontosuhteen perusteella, yhteiskunnasta ja sen normeista käsin, ekofilosofian avulla tai elinkeinon näkökulmasta. (Hemmi 1995, 160) Luontomatkailu on luonnon ympäristössä tapahtuvaa matkailua, joka pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen mukaisen matkailun periaatetta siten, että luonnon kantokyky matkailukohteessa ei ylity eikä biodiversiteetti taannu. Käsite sisältää luonnosta kiinnostuneen luontomatkailijan, luontoa tuotantotekijänä käyttävän luontomatkailuyrittäjän, luontomatkailuyrittäjän, luontomatkailutuotteet sekä matkakohteen, luonnon. (Emt. 158) Kansainvälisessä keskustelussa luontomatkailun käsite on vielä monimutkaisempi kuin suomalaisessa määrittelyssä. Hemmi (1995, 18) on kerännyt luontomatkailutermejä kirjallisuudesta, joita ovat esim. environmental tourism/education, green tourism, wilderness tourism ja sustainable tourism. Vuoristo (1998, 221) arvostelee luontomatkailu -termiä ympäristövastuullisen matkailun kuvaajana toteamalla, että luontomatkailu on tulkittavissa lähinnä luonnossa tapahtuvaksi matkailuksi, jotka voidaan toteuttaa joko ympäristön ehdoilla tai niistä piittaamatta. Matkailun edistämiskeskus suosittaa käytettävän ympäristöä säästävää matkailutermiä silloin, kun päämääränä on matkailun kehittämistavoitteiden ja ympäristösuojeluperiaatteiden yhteensovittaminen ja matkailuelinkeinon johdatteleminen luontoa ja muuta ympäristöä säästäviin toimiin. (Hemmi 1995, 18)

9 6 Valkaman (1996) määritelmä luontomatkailu-termille on esitetty teoksessa Kestävä matkailu (1997, 98.) Luontomatkailu on matkustamista luontoon, joko omatoimisesti tai matkanjärjestäjän ohjaamana siten, että olennaisena osana matkaa on lihasvoimaan tai luonnonvoimiin perustuva liikkuminen, kun matkan päätarkoitus kuitenkin on luontoelämysten kokeminen. Muukan ja Koposen (2000, 11) mukaan luontomatkailu tarkoittaa matkustamista luontonsa puolesta mielenkiintoisille ja lähes luonnontilaisille alueille, joilla on tarjolla luontoon liittyviä matkailutuotteita, ja joilla voidaan tarkkailla ja opiskella luontoa sekä maisemaa ja kulttuuria. Luontomatkailu voi olla elämysmatkailua, seikkailumatkailua tai luontoliikuntaa, mutta se ei sisällä luontoa tuhoavia aktiviteetteja. Se tapahtuu lähinnä lihasvoimin. Luontomatkailua ovat näin ollen esim. vaeltaminen, pyöräily, hiihto, ratsastus ja melonta. Luontomatkailu suuntautuu aitoon luonnonympäristöön, nk. alkuperäisluontoon, ja alkaa liikkumisesta matkakohteeseen. (Kestävä matkailu, 1997, 99) Luontomatkailun määritelmä on laaja. Luontomatkailun todetaan tapahtuvan lihasvoimin, mutta käytännössä tämä määritelmä ei aina päde. Mikä on sitten luontomatkailua ja mikä ei? Monet kauemmaksi suuntautuvat luontomatkailuretket tehdään moottoriajoneuvolla mahdollisemman lähelle luonnonnähtävyyttä. Näin tapahtuu usein kun kauempaa suunnataan esimerkiksi Lappiin. Matkan aikana nähdään paljon luonnonnähtävyyksiä, jotka moni matkailija kokee jo luontomatkailuksi. Luontomatkailu on myös kokemus, toinen saa luonnonläheisen olon jo nähdessään luonnonnähtävyyksiä, toinen kokee matkan luontomatkailuksi vasta, kun pääsee luonnontilaiselle alueelle. Matkailuelinkeinon ympäristökysymykset nousevat esille sitä mukaa, kun globaalit ympäristöongelmat syvenevät, monimutkaistuvat ja laaja-alaistuvat. Matkailun kaksijakoisuus näyttäytyy: myönteisinä vaikutuksina sen kasvu mm. työllistää ja elvyttää paikallistalouksia, tuottaa uutta infrastruktuuria ja lisää kansantuloa sekä kulttuurista vuorovaikutusta, mutta kielteisinä seurauksina se kiihdyttää energian, veden ravinnon ja muiden luonnon peruspääomien kulutusta sekä tuottaa entistä enemmän haitallisia jätteitä luonnon kiertokulkuun. Yksikään matkailumuoto ei tässä suhteessa ole täysin ympäristöystävällinen. (Kestävä matkailu 1997, 109.)

10 7 Kestävällä kehityksellä, myös matkailukehityksellä, tarkoitetaan yleisesti ihmisten toimintojen sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja sietokykyyn sekä yhteiskunnalliseen kehitykseen niin, että löydetään ekologisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttävä, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukainen sekä tulevien sukupolvien aineelliset ja henkiset tarpeet turvaava kehityspolku. (Emt. 109.) Kestävä matkailukehitys tiivistyy pariin perusajatukseen: Miten sovittaa pitkällä aikajänteellä kasvavan matkailun ja ympäristösuojelun vaatimukset toisiinsa sekä miten kehittää matkailu sopivaksi paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin? (Emt. 109.) Kestävä matkailukehitys tarkoittaa sellaisen matkailun luomista, joka sallii matkailulle välttämättömien luonnonvarojen uusiutumisen ja ehkäisee niiden liiallista käyttöä. Kestävä matkailukehitys koostuu viidestä eri tasosta. Talouden tasolla pyritään luomaan työpaikkoja, saavuttamaan voittoja ja vaikuttamaan myönteisesti kansantuotteeseen. Ympäristönsuojelun tasolla suojellaan vettä, ilmaa, biodiversiteettiä ja maisemaa. Kulttuuritasolla säilytetään kulttuurien erilaistumista, yksilöllisyyttä ja kauneusarvoja. Sosiaalinen taso tähtää matkailun kohdealueen alkuperäisväestön hyvinvointiin. Sosiaalinen taso tähtää matkailun kohdealueen alkuperäisväestön hyvinvointiin. (Muukka & Koponen 2000, 10) Kestävän matkailun periaatteiden ja strategian ymmärtäminen edellyttää myös erilaisia kysymyksiä. Ensiksi, miten kehittää matkailutuotteissa paikalliskulttuurin ja elintapojen erikoispiirteitä? Toiseksi, miten osoittaa yrityksille, että kestävä matkailukehitys tuo taloudellista hyötyä? Ja millaisia koulutusmalleja on kehitettävä kestävän matkailukehityksen edistämiseksi? (Kestävä matkailu 1997, ) Matkailuala elää kasvuajatuksesta, mutta kasvulle on olemassa selkeät rajat, jotka on määritettävä ja sopeutettava reunaehtoihin siten, että matkailun kehitys on mahdollinen pitkällä aikavälillä. Matkailun tai kestävän matkailun harjoittaminen on ammattimaista toimintaa, joka tarkoittaa vastaavan asenteen omaksumista myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sivuelinkeinona. (Emt. 114.)

11 8 Luontomatkailun ja kestävän matkailun periaatteet ovat tärkeitä laadittaessa matkailullista toimintaa luonnonmaisemaan, kuten tässä työssäni teen. Matkailullisen hankkeen toteuttamisessa helposti jättää huomioitta luontomatkailun ja kestävän matkailun periaatteet, jotta reitti palvelisi kaikkia asiakasryhmiä tai luontokohteet olisi helposti tavoitettavissa. Luonnonnähtävyydet ovat usein luonnontilaisella alueella, jonne ei linja-autolla voi mennä, vaikka asiakasryhmä koostuisi eläkeläisistä. Luontomatkailun tulisi vaalia kohteen alkuperäistä luontoa ja vaikka luontonähtävyys luo matkailun mahdollisuuden paikkakunnalle, se ei ole itsestäänselvyys, jota voi käyttää matkailun perusteena. Luontomatkailussa pitää ottaa huomioon monia eri näkökulmia ja kestävän kehityksen periaatteita, jotta nähtävyyden luontoarvo säilyy. Hankesuunnitelman toiminta-alue, Laukaan kunta, tarjoaa myös paljon luontomatkailun vetovoimatekijöitä. Luonnontilaiset alueet kuten muun muassa Hyyppään vuoret, Hiton hauta ja monet lintutornit sekä aarniometsä tarjoavat luontoelämystä matkailijalle. Alue on täynnä mitä ihmeellisimpiä luontonähtävyyksiä, mutta niitä ei ole aikaisemmin kunnolla markkinoitu. LIISAN POLUN matkailureitin hankesuunnitelma tähtää luontonähtävyyksien esiintuomiseen vaellusreittien avulla. Alue kokonaisuudessaan on luontomatkailulle ihanteellinen: alueelta löytyy paljon metsää, rantoja, jokia, järviä ja koskematonta luontoa. Lievestuoreen järvi yhdistää kaikki kylät ja taajamat ympyräiseen muotoon, joten järveä seuraten pääsee näkemään kaikki kylät luontonähtävyyksineen. Luontomatkailu tulee olemaan olennainen osa LIISAN POLKU hankesuunnitelmaani. 2.2 Maaseutumatkailu osana luontomatkailua Maaseutumatkailu käsitteenä on Suomessa hyvin lähellä luontomatkailun käsitettä (Komppula 2001, 33). Tämän vuoksi sekä luonto- että maaseutumatkailuyritysten yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, sillä useilla yrityksillä luontomatkailu on osa palvelutarjonnan kokonaisuutta, johon kuuluu niin luontomatkailun määritelmään soveltuvia tuotteita kuin siihen soveltumattomia tuotteita. (Sintonen 2002, 8.) Maaseutu on taajamien ulkopuolista aluetta, jota voidaan myös alaryhmitellä: kaupunkien läheiseen maaseutuun (reuna-alue), ydinmaaseutuun ja syrjäiseen maaseutuun. Maaseutualueille on tyypillistä asukkaiden vähäinen määrä, suurten keskuksien puuttuminen tai se, että maaseutu mielletään kauaksi keskuksista. Perinteinen maatalous on hallitseva elinkeino, tosin olosuhteet ovat muuttumassa varsinkin kaupunkien läheisillä alueilla. Maaseutualueiksi lasketaan myös alueet, joiden asukkaat

12 9 käyvät ansiotyössä kaupungeissa ja maatalous on alueelta hävinnyt lähes tyystin. Ei ole olemassa Euroopan laajuista yhteisymmärrystä siitä, mikä itse asiassa on maaseutu. (Lassila 2001, 81.) Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. (Maaseutumatkailun määritelmä, 2001, 1) Maaseutumatkailun kansainvälisessä tutkimuksessa esiintyy useita erilaisia termejä, joilla kuvataan maaseudulla harjoitettavaa matkailuelinkeinoa. Esimerkiksi termi maatilamatkailu on joissakin maissa synonyymi maaseutumatkailulle. Maaseutumatkailussa suljetaan yleensä pois matkailu erämaatyyppisiltä, koskemattomilla alueilla, joilta puuttuu ihmisten muodostama kulttuuriympäristö, sekä maalaismaisilla alueilla, suuremmissa kaupunkikeskuksissa, matkailu- ja terveyskohteissa tapahtuva matkailu. Silti erä- ja metsämatkailu voidaan joissakin yhteyksissä sisällyttää maaseutumatkailun käsitteeseen. (Komppula 2001, 57; Lassila 2001, 82.) Maaseutumatkailu siis perustuu nimenomaan alueiden, ihmisten ja tuotteiden yhteispeliin. Ilman asukasta alue ei tarjoa ihmisten tuottamia palveluja ja alue ilman matkailupalveluja ei yleensä täytä puolestaan keskimääräisen matkailijan odotuksia. Useissa maissa maaseutumatkailu mielletään pitkälti synonyymiksi luontomatkailulle tai ainakin matkailulle luonnossa. (Komppula 2001, 57; Lassila 2001, 82.) Maaseutumatkailu on useasti sidoksissa luontomatkailuun. Maaseudulle matkatessa käydään useasti niin maatilalla kuin luonnontilaisilla alueilla. Maaseutumatkailukohde voi sisältää esimerkiksi vanhoja rakennuksia, maatilan ja vanhan luonnontilaisen metsän. Maaseutu- ja luontomatkailun käsitteen erottajana voisi pitää palveluja. Luontomatkailu ei välttämättä sisällä niin paljon palveluja kuin maaseutumatkailu. Luontomatkailija tarvitsee yleensä vain hyvän kartan, jossa reittien lisäksi on kerrottu mistä löytyvät lähimmät palvelut. Maaseutumatkailija tilaa yleensä kohteesta ruuan ja mahdollisesti myös majoituksen. Maaseutumatkailijaa kiinnostavat mahdollisesti myös maatilan eläimet ja maatilan työt. LIISAN POLKU -hankesuunnitelman toiminta-alue on maaseutumainen kunta maatiloineen, joten maaseutumatkailu tulee olemaan olennainen osa hankesuunnitelmaa. Alueella on maatiloja eläimineen ja niiden yhteydessä nähtävyyksiä, jotka LIISAN POLUN matkailureitti tuo esille. Matkailureitti on kohteesta toiseen kulkeva suunnitelmallinen reitti, jonka matkailu-

13 10 reitissä voi suorittaa moottoriajoneuvolla, vaeltaen tai vesitse. Matkailureitti tarjoaa nähtävyyksiä maanalaisesta talosta aina perinteiseen maatilaan eläimineen. 2.3 Vesistömatkailu Suomessa ja kestävä vesistömatkailu Vesistömatkailulla on Suomessa vahvat perinteet. Viime vuosisadan matkailijat viehättyivät suomalaisesta suvesta, herkistä ja hiljaisen autioista järvimaisemista. Suomi opittiin tuntemaan tuhansien järvien maana, jonka elämykselliseen vetovoimaan matkailun ulkoinen imago edelleen hyvin pitkälle nojaa. Vesistömatkailun kehitys on sen alkuajoista lähtien ollut nopeaa ja sen ulkoiset sekä sisäiset ehdot muuttuneet jatkuvasti. Vuosisadan alun matkailija saattoi ihailla ja laskea vapaita koskia, harjoittaa tuloksellista kalastusta tai ihastua sokkeloiseen saaristoon höyrylaivalinjalla. Nyt valtaosa koskista on valjastettuja, kalansaalis epävarmempi ja laivalinjat harventuneet. (Kestävä matkailu 1997, 109.) Muutoksista huolimatta Suomeen saapuvan matkailijan motiivi on pysynyt samana: ensi sijassa etsitään alkupäisen aitoja ja neitseellisen kauniita luonnonympäristöä, joiden autio rauha, uinaileva hiljaisuus sekä lempeän tervehdyttävä kesäinen henkäys ojentuvat kohti kokijaansa. Uuden ajan matkailijan ympäristöä säästävässä ja luontoa kunnioittavassa näkemyksessä viime vuosisadan takaiset rauhalliset järvimaisemat, vapaat jokireitit ja paikalliset perinteet olisivat nyt suuressa arvossa. Kaikkea ei sentään ole muutettu, joten nykymatkailijallakin on vielä mahdollisuus vastaavanlaisiin vesistö- ja kulttuurielämyksiin. (Emt. 109.) Kestävän matkailukehityksen kysymyksiä on paljon, mutta sen kriittisimmät ongelmat koskenevat elämälle tärkeitä luonnonpääomia puhdas vesi ja ilma, tuottava maaperä ja geneettisesti monipuolinen ravinto, riittävä energia ja suoja. Vesi on näistä resursseista tärkeä elollisen elämän syntysijana. Ilman vettä elämä on mahdotonta. Vesi on matkailukehitykselle merkityksellinen monin tavoin; veden määrä ja laatu on keskeinen rajoite matkailutoimintojen sijainnille, vesi on matkailutoimintojen lisäelementti, joka korostaa maiseman laatua ja taustamerkitystä ja vesi on matkailuteollisuuden toiminnallinen perustekijä (juomavesi, jätteiden kuljetus jne.). (Kestävä matkailu 1997, 109.) Järvialueen matkailukehitystä edistettäessä on yhtäaikaisesti identifioitava, arvioitava ja suhteuttava toiminnallisesti toisiinsa useita kestävän kehityksen perustekijöitä. Kestävän vesistömatkailun periaatteiden ja strategian hahmottaminen edellyttää em. perustekijöiden kohdalla kysymyksiä. Ensim-

14 11 mäiseksi mitkä ovat järvialueen ekologisen (vesi, kasvisto, eläimistö) kantokyvyn rajat ja kuinka suhteuttaa matkailijamäärät siihen siten, että nämä rajat eivät ylity tai millään tavoin järkytä luonnon omaa kiertoa, tasapainoa ja monimuotoisuutta? Toiseksi miten yhdistää järvialueen ekologinen laatu matkailutuotteen laatuun ja markkinointiin sekä ylläpitää tätä laatua? Ja mikä on se matkailijavolyymi, joka voi liikkua järvialueella ilman, että sen ekologinen, sosiaalinen tai kulttuurinen tasapaino järkkyy? (Kestävä matkailu, 1997, ) Suomen sisävesistöt muodostavat luonnonmaantieteellisesti, kulttuurisesti, yhteyksiltään ja matkailun palveluvarustukseltaan ainutlaatuisen ja vetovoimaisen matkailun perusresurssin Euroopassa, joka on tuotteistettavissa ja markkinoitavissa huomattavasti nykyistä paremmin. Vesistöt ovat lupaava matkailumahdollisuus.(emt. 113.) Näin ollen vesistöissä on matkailun tulevaisuus, ja pitkä sellainen, jos muistaa kestävän vesistömatkailun periaatteet. Laukaan kylät ja taajamat sijaitsevat ympyrämuotoisesti vesistön ympärillä. Alueella on monia pieniä ja isoja järviä, joissa hyvä veneily ja kalastusmahdollisuus. Alueen järvet ovat puhtaat ja kalaisat sekä paikka paikoin yllättävän syviä. Alueen yhdistävä vesistö, Lievestuoreen järvi, on maisemaltaan kaunis monine luonnontilaisine saarineen ja vesistön varrella näkee myös asutusta ja kyliä. Lievestuoreen järveltä pääsee veneellä jopa Päijänne-Keitele kanavalle saakka. Laukaaseen veneellä pääsee noin tunnissa. Tämä reittimäisyys onkin juuri alueen vesistön vetovoimatekijä. Lievestuoreen järvelle on jo tehty veneilykartta, kuitenkin sen saaminen on vielä hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi alueen veneilykarttojen kehittäminen on tärkeää, samoin myös aktiviteettien selvittäminen vesistömatkailun osalta. Tähän tähtää LIISAN POLKU matkailureitin hankesuunnitelma, jonka osan on vesistömatkailukehittäminen. 3 KESKI-SUOMEN KYLÄT JA VERKOSTOISTUMISEN TARVE 3.1 Keski-Suomen kylien nykytila Keski-Suomessa on noin 300 erilaista kylää. Monia kyliä uhkaa maaseudun rakennemuutoksesta johtuva väestönkato. Erityisesti nuoret ja koulutetut muuttavat kasvukeskuksiin. Vaikka maakunnan väkiluku kasvaa, sen reuna-alueet ovat muuttotappioaluetta. Perinteisesti kylien työpaikat ovat olleet maa- ja metsätaloudessa, joiden osuus on merkittävästi pienentynyt. Sivuelinkeinot sekä muun

15 12 yritystoiminnan lisääntyminen on tuonut uusia työmahdollisuuksia kylille. Palkkatyössä käyvien osuus maaseudun asukkaista on lisääntynyt. (Yhdessä hyvä elää, 2001, 5.) Maaseudun palvelut ovat muuttaneet viimeisien vuosien aikana muotoaan. Moni kyläkoulu, kauppa, pankki ja posti on lopettanut toimintansa. Kylien asukkaiden vähenemisen myötä sekä kuntien että yksityissektorin palvelut ovat keskittyneet taajamiin. Uusia palvelumuotoja, esimerkiksi asiointiliikennettä, on kehitetty siten, ettei palvelujen saatavuus kylillä kuitenkaan liiallisesti heikenny. Toisaalta joidenkin palveluiden saatavuutta maaseudulla on parantanut internetin kautta saatavien palveluiden kehittyminen. (Emt. 5.) Keskeisten liikenneväylien varrella tai suurten keskusten tuntumassa sijaitsevat kylät ovat kehittämisen kannalta edullisemmassa asemassa, sillä taajamat ja niiden läheisyydessä olevat kylät houkuttavat paluumuuttajia kaupungeista. Niiden vetovoimatekijöinä ovat palvelut, pienet koulut, rauha, luonnonläheisyys, kohtuulliset kulkuyhteydet ja lyhyehköt välimatkat. Näiden kylien kehittämisen ongelmina voivat olla alhainen sitoutuneisuus yhteiseen kehittämistoimintaan ja luonnollisten sosiaalisuhteiden puuttuminen. (Emt. 5.) Harvaan asutun maaseudun kehittäminen vaatii viihtyisyyden lisäksi myös panostusta elinkeinotoiminnan kehittämiseen (Emt.5.) Matkailu on mahdollisuus, joka voi tarjota monelle kyläläiselle lisäansioita tai sivuelinkeinon. Matkailu on elinkeino, joka on nähty mahdollisuutena luoda maaseudulle uutta työtä ja toimeentuloa. Puhdas luonto, rauha, käsityötaidot, ruoka ja muu omaleimainen kulttuuri on vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa myös menestyvää yrittämistä. Lisäksi kyläyhteisö henkii parhaimmillaan perinteisiin nojavaa yhteisöllisyyttä, josta löytyy sellaista positiivista välittämistä ja kylähenkeä, joka kiinnostaa globaalistuvassa maailmassa. (Kylät maaseutumatkailun kehittäjinä, 2001, 1-2) Laukaan kunnan taajamat ja kylät eivät sijaitse kaukana Jyväskylän kasvukeskuksesta. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan väkiluku kasvaa kokoajan. Tästä huolimatta nämä kylät menettävät asukkaita ja palveluitansa kokoajan. Yhteydet Jyväskylään ovat hyvät ja yhä useampi käy töissä kylistä kaupungissa. Tämä suuntaus on jatkunut vuosikymmeniä eikä vielä suurempaa nousua parempaan päin ole nähtävissä. Monet kyläläiset pitävät jo normaalina ajaa 30 kilometriä kauppaan ja asuinpaikkana kylät ovat todella rauhallisia, koska kaikki palvelut ovat kylistä hävinneet. Toiset kuitenkin muistelevat vielä aikaa, jolloin esimerkiksi Lievestuoreen selluloosatehdas toi eloa ja

16 13 työpaikkoja alueelle. Ei tarvinnut olla työtön, koska halusi asua maaseudulla. Monet rakennukset ovat nyt tyhjillään, vaikka niissä muutama kymmenen vuotta sitten tanssittiin riehakkaita tansseja. LIISAN POLKU hankesuunnitelman osatavoitteena on yrittäjyyden lisääminen alueelle. Laukaan kunnan alueella on jo pelkästään sijaintinsa puolesta mahdollisuudet aktiiviseen yrittäjyyteen. Hankkeen avulla luodaan toimivaa verkostoistumista ja koulutuksen avulla saadaan alueelle nuoria yrittäjiä, jotka tuovat uusia näkökulmia yrittäjyyteen ja alueen kehitykseen. Historiaa ja luonto sekä maaseutunähtävyyskohteita hyväksi käyttäen alueella on hyvät mahdollisuudet elävöittää yritystoimintaansa. 3.2 Verkostoituminen ja sen kannattavuus yrittäjille Käsitteiden verkko, verkosto, verkottuminen ja verkostoistuminen käyttö on kirjallisuudessa kirjavaa ja arkikielessä niillä näytetään tarkoitettavan käytännössä yhteistyötä yleensä määrittelemättä tarkemmin verkon tai verkoston luonnetta, rakennetta, tehtäviä tai rajoja. Verkostoistumisesta on tullut arkikielessä yhteistyön synonyymi, ja liikkeenjohdon muoti-ilmaisu. (Komppula 2001, 38) Verkko määritellään sellaiseksi useamman toimijan yhteistyön muodoksi, jossa kaikki osapuolet tietävät, ketä verkkoon kuuluu ja jossa osapuolilla on keskinäistä vaihdantaa. Verkosto muodostuu verkoista sekä resursseiltaan vahvoista yksittäisistä toimijoita. Yritysten suhteita tarkastellaan verkon ja verkoston sisällä sekä yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen että yrityksen ja verkoston vuorovaikutuksen näkökulmasta. (Emt ) Verkostoistumisella tarkoitetaan yritysten välisen yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä siten, että kaikki verkostossa olevat yritykset hyötyvät toiminnastaan sekä koko verkoston toiminnasta. (Suomela 1997, 63) Yritysten verkostoistumisen kannattavuus perustuu yksittäisen yrityksen erikoisosaaminen hyödyntämiseen. Yritys voi täysin panostaa ydintoimintaansa ja investoida juuri sen alan huipputeknologiaan. Tämän vuoksi verkostosuhteiden ylläpitäminen sekä yritysten välisen luottamuksen ja yhteistyön kehittäminen on erittäin tärkeää toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi. ( Suomela, 1997, 20.)

17 14 Verkostoistumisen kannattavuus perustuu myös verkostossa toimivien yritysten kykyyn havaita ympäristössä tapahtuvia muutoksia itsenäisiä yrityksiä tehokkaammin. Tämä johtuu siitä, että verkostossa toimii hyvin erilaisia yrityksiä, joilla on myös kontakteja hyvin erilaisiin suuntiin. Esimerkiksi juuri matkailuverkosto voi koostua majoitusalan yrityksestä, ravitsemusalan yrityksestä, joilla kullakin on yhteydet oman alansa muihin yrityksiin sekä eri tasolla toimiviin järjestöihin ja ammattiliittoon. Verkostona toimivat yritykset kykenevät vaihtamaan keskenään sisäisesti tietoa paremmin kuin itsenäisesti toimivat yritykset. Näin ne voivat vertailla tietoja keskenään ja luoda tehokkaammin toimintamallin, jolla on hyvät mahdollisuudet menestyä voimakkaasti ja nopeasti muuttuvassa toimintakehässä. (Emt. 20.) Yksittäisten maaseutumatkailuyritysten resurssit ovat yleensä liian pienet tehokkaaseen markkinointiin,. Tästä syystä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken sekä yksityisen sektorin sisällä on välttämätöntä. Erityisesti pienet perheyritykset tarvitsevat julkisin varoin toteutettavaa mielikuvamarkkinointia, jonka avulla alueelle saadaan kysyntävolyymia. Myös valtakunnallisen varausjärjestelmien perustaminen ja ylläpitäminen ja yhteismarkkinakampanjat ovat yhteistyöorganisaatiolle mahdollisia. (Komppula 2001, 36) Käytännössä verkostot syntyvät matkailutoimialalla usein erilaisten kehittämishankkeiden tuloksena tai valmiit yritysten verkot rahoittavat yhteisiä toimintojaan kehittämishankkeisiin saatavan rahoituksen avulla. Verkostoja perustetaan yleensä tiettyä tarkoitusta varten ja ne saattavat olla vain muutaman vuoden pituisia yhteistyöhankkeita. (Emt. 37) Verkostotyötä kehittämällä siitä voidaan saada merkittävä työväline tulevaisuuden maaseutumatkailun kehittämisessä. (Komppula 2001, ) Verkostoistuminen on hyvin tärkeää pienille yrittäjille, joilla ei omia resursseja esimerkiksi laajaalaiseen markkinointiin. Laukaan kunnan yrittäjät muodostuvat yrityksistä, jotka kulkevat omia menestyksekkäitä polkujaan ja yrittäjistä, joilla hyvä liikeidea ja tuote, mutta ei yhteyksiä toisiin yrittäjiin tai markkinointikanaviin. Monet yrittäjät ovat mainostaneet tuotettaan erilaisilla värimainoksilla ja lehti-ilmoittelulla, mutta säännöllisyyden puuttuessa, mainokset eivät ole saavuttaneet suurta yleisöä. Verkostoistuminen on ainut ratkaisu markkinointi- ja jakeluongelmiin Laukaan kunnan yrittäjien kesken. LIISAN POLKU hankesuunnitelman tavoitteena on yrittäjäverkoston

18 15 luominen ja tätä kautta myös pienten yrittäjien saaminen mukaan toimivaan yhteistyöhön, jolla suuremmat mahdollisuudet tavoittaa yleisö ja vaikuttaa päätöksien teossa. 3.3 Verkostoitumisen ongelmat Markkinoinnin keskeinen ongelma-alue on yritysten halu ja kyky sitoutua monenkeskiseen yhteistyöhön. Toimijoiden heikko sitoutuminen yhteistyöhön, yhteistyöverkostojen strategioihin ja kehittämisohjelmien toteuttamiseen on havaittu ongelmaksi myös muilla toimialoilla. Vaikka alueellisen ja paikallisen matkailuyhteistyön edut eri toimijoiden kannalta ovatkin selkeät, monet yhteistyöprojektit ovat epäonnistuneet tavoitteidensa saavuttamisessa, koska alueella toimivat yksittäiset osapuolet eivät käytännössä ole kyenneet tekemään yhteistyötä. Alueellisen tason suunnittelussa ja markkinoinnissa koordinaattoreina toimivat organisaatiot ovat usein turhautuneet yrityksissään saada itsenäiset osapuolet toimimaan yhdessä. (Emt. 36) Yleisesti ei uskota siihen, että jos tehdään yhteistyötä ja esimerkiksi toinen yrittäjä saa välittömän hyödyn, että se oma yritys saa pitkällä tähtäimellä hyötyä siitä, että alueelle saadaan kysyntävolyymia. Niin sanottu naapurikateus vaivaa matkailualalla, kuten myös varmasti kaikilla muillakin aloilla. Pitäisi pyrkiä ajattelemaan pitkällä tähtäimellä ja ottamaan riski ja odottaa, että asiakkaat löytävät myös omaan yritykseen. Tietenkin voi käydä niin, että asiakasvirta ei koskaan löydäkään omaan yritykseen, mutta on myös mahdollisuus, että he löytävät, sillä jos on valmis tekemään töitä asian eteen, niin se luultavasti palkitaan. (Komppula 2001,36-37) Verkostoistumisen ongelmana on myös osallistujien eritasoinen panostaminen verkoston toimintaan ja siitä seurauksena muodostuva eriarvoisuuden tunne. Toiset osallistujat kokevat tekevänsä paljon enemmän töitä verkostossa kuin toiset, jotka eivät ole innostuneesti mukana. Se on ongelma, jota ei ehkä koskaan voida täysin poistaa, sillä ihmiset ovat ihmisiä ja toimivat kukin eri tavalla. (Emt ) Verkostoistumisen ongelmat ovat tuttuja Laukaan kunnan yrittäjien kesken. Pelko, että toinen yrittäjä hyötyy enemmän kuin toinen, on arkipäiväistä ajattelutapaa alueen yrittäjille. Asuntomessut Laukaassa kesällä 2003 on puhaltanut yhteishenkeä alueen yrittäjien kesken, mutta vieläkään se ei ole saavuttanut pienimpiä yrittäjiä. Helposti käy niin, että yrittäjät menevät tällaisiin suuriin tilaisuuksiin vain mainostamaan omaa tuotettaan ja omalla markkinointistrategiallaan.

19 16 4 HANKESUUNNITELMAN TYÖN KULKU 4.1 Hanke ja hankesuunnitelma Hanke eli projekti on aikataulutettu, tietyllä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa sitä varten perustettu organisaatio. Jokaisella hankkeella on omat, juuri kyseistä hanketta määrittelevät tavoitteet. Niillä kuvataan sitä muutosta, joka hankkeella pyritään aikaansaamaan sen hyödynsaajien kannalta. (Silfverberg, 2000, 5.) Hankkeiden tuloksekas toteuttaminen edellyttää hyvää hankesuunnittelua (EU -hankeohjeisto, 2003). Hyvä hankesuunnitelma sisältää selkeät ja realistiset tavoitteet, selkeän, realistisen ja koko hankkeen kestävän aikataulun, hankkeessa on toimiva johtamismalli ja organisaatio sekä hankkeen panokset on selkeästi määritelty. (Emt. 6.) Projekteilla pyritään parantamaan jonkin olemassa olevan toiminnan tasoa (lisäämään tuotannon tai palveluiden määrää, kannattavuutta, laatua tms. ) tai luomaan edellytykset uusien palveluiden ja tuotannon kehittämiseen tai kohentamaan ympäristön tilaa. Projekteissa pyritään pitkäaikaisiin, kestäviin eikä pelkästään lyhytaikaisiin vaikutuksiin. Projektin sisällöksi muodostuukin usein jokin olemassa olevan tai uuden toiminnan puitteiden parantaminen. Onnistunut projektityö johtaa toiminnan itsenäiseen kehitykseen projektin loputtua. Hyvän projektin luonteeseen kuuluu se, että projekti toimii lähtöpotkuna uudelle, terveelle ja kannattavalle toiminnalle. (EU -hankeohjeisto, 2003.) LIISAN POLUN matkailureitin hankesuunnitelma pyrkii parantamaan jo olemassa olevaa yrittäjyyttä Laukaan kunnan alueella. Lisäksi hanke luo edellytykset uusien palveluiden ja tuotannon kehittämiseen sekä parantamaan ympäristön tilaa. Hankkeen tavoite on luoda Laukaan kunnan kyliin ja taajamiin aktiivista yrittäjyyttä ja tätä kautta saada alueesta houkutteleva asuinpaikka.

20 Tavoiteohjelmat ja rakennerahastot Euroopan unionin keskeisenä tavoitteena on vähentää alueiden välisiä kehityseroja. Kaudella Suomi saa EU-tukea kaikkiaan 2,1 miljardia euroa. Keski-Suomen EU-tuki koko kuusivuotiskaudella on lähes 500 miljoonaa euroa. Tuki kanavoituu hankkeisiin EU-ohjelmien mukaisesti: o Yritystoiminnan kehittäminen o Osaamisen vahvistaminen o Maatalouden rakenteen kehittäminen o Työllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy ( Keski-Suomen EU-rahoitus, 2003) Ohjelmakaudella Suomessa vaikuttavat tavoiteohjelmat 1,2 ja 3. Nämä jakautuvat eri alueilla toimintalinjoihin, joista tarkempaa tietoa on saatavissa alueellisista TE-keskuksista ja maakuntien liitoista. Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutualueita tuetaan pääasiassa Tavoite 1 ohjelman kautta. Etelä-Suomen maaseutualueille vaikuttavat pääasiassa Leader + -ohjelma ja alueelliset maaseutusuunnitelmat. Muita tukimuotoja ovat työvoimahallinnon yhdistelmätuki ja maatalouden erityisympäristötuki. (Kuisma & Peltonen, 2002, 73.) Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma vuosiksi on EU.n uuden aluepoliittisen kauden ohjelma, jonka alueeseen kuuluvat Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukunnat. (Tavoite 2-ohjelma, 2000, 6) Tavoite 1 on Pohjois-Suomelle ja Itä-Suomen oloihin räätälöity oma ohjelma, johon sisältyy kaikkien rakennerahastojen toimenpiteitä. Tarkoituksena on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja, mm. kaupunkien ja maaseutualueiden välillä. Tavoite 2 on taantuville teollisuuspaikkakunnille tarkoitettua rakennemuutostukea. Mukana on myös näitä paikkakuntia ympäröiviä maaseutualueita. Maaseudulla toimeenpantavien elinkeinohankkeiden pitäisi päästää tämänkin rahoituksen piiriin. Teknologiaan ja osaamiseen liittyvät hankkeet ovat vahvoilla.

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot