LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA Mirva Tarvainen Opinnäytetyö Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) TARVAINEN, Mirva Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 57 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi LIISAN POLUN MATKAILUREITTI -HANKESUUNNITELMA Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Laukaan kunta Salainen saakka Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli osaltaan kehittää Laukaan kunnan kylien ja taajamien elinvoimaisuutta. Kehittämisen keinoksi valittiin hanketyöskentely. Opinnäytetyöhön sisältyvä hankehakemus on suunnattu päärahoittajana toimivalle Työvoima- ja elinkeinokeskukselle. LIISAN POLKU - hankkeen päätavoitteena on lisätulon saaminen toiminta-alueelle matkailun avulla. Osatavoitteina ovat luontomatkailun edistäminen, yrittäjyyden lisääminen ja vahvistaminen sekä verkostoituminen. Hankesuunnitelman tehtävänä oli kartoittaa Laukaan kunnan yrittäjät ja alueen mahdollisuudet matkailulle. Hankesuunnitelman esiselvityksessä kerättiin tietoa, jossa tutkimusote oli laadullinen. Aineistoa kerättiin yrityksille suunnatuilla kyselylomakkeilla ja yrittäjien, alueen virkamiehien sekä kyläyhteisön puheenjohtajien haastatteluilla. Lomakkeita jaettiin 60 kpl ja vastausprosentti oli 10 %. Haastattelujen ja kyselylomakkeiden pohjalta kävi ilmi, että yrittäjät pitivät matkailullista hankesuunnitelmaa tarpeellisena. Halua yhteistyöhön oli, mutta yhteistyökanavia ei tunnettu. Yrittäjien ikä oli korkea, joten tarvetta koulutukselle ja hankkeelle oli. Työ osoitti, että alueen yrittäjyyden lisääminen ja säilyttäminen tarvitsevat hanketta, jonka kautta yrittäjät saavat ulkopuolista tukea toiminnalleen. Toiminta-alueella on matkailullisia vetovoimatekijöitä, joten perustetta matkailureitille on. LIISAN POLKU- hankkeessa sovelletaan tutkimustuloksia käytäntöön ja kehitetään toimiva matkailureitti sekä luodaan yrittäjille yhteistyöverkosto. Avainsanat (asiasanat) Luontomatkailu, kestävä kehitys, hanke, matkailureitti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) TARVAINEN, Mirva Type of Publication Dissertation Pages 57 Confidential Language Finnish Title PROJECT PLAN FOR A TOURISM ROUTE LIISAN POLKU Until Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by Laukaa municipality Abstract The purpose of this dissertation was to develop the vitality of the villages and urban areas in Laukaa municipality through a project. The project proposal was made to the funding provider Työvoima- ja elinkeinokeskus (Employment and Economic Development Centre). The primary aim of the project LIISAN POLKU was to increase tourism in the area. Secondary aims were to enhance nature tourism, to increase and support entrepreneurship and to create a network. The aim of the project proposal was to chart the entrepreneurs of Laukaa municipality and the possibilities of tourism in that area. In the preliminary survey information was collected qualitatively. The information was collected with a questionnaire directed to the enterprises. In addition the entrepreneurs, the officials in the area and the chairmen of the village community were interviewed. The results of interviews and questionnaire showed, that the entrepreneurs considered the tourism route to be necessary. They would like to have cooperation, but they did not know any cooperation channels. There was need for training and the project because the entrepreneurs were usually aged. The project showed, that increasing and maintaining entrepreneurship needs the project. With the project the entrepreneurs will have more support to their enterprises. The project is necessary because the operational region has pulling factors in tourism. The results of the preliminary study will be applied in the project LIISAN POLKU, which means developing the tourism route into functioning whole and creating a network of the entrepreneurs. Keywords Nature tourism, sustainable development, project, tourism route Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LUONTOMATKAILU JA SEN ERI MUODOT Luontomatkailu ja kestävä matkailu Maaseutumatkailu osana luontomatkailua Vesistömatkailu Suomessa ja kestävä vesistömatkailu KESKI-SUOMEN KYLÄT JA VERKOSTOISTUMISEN TARVE Keski-Suomen kylien nykytila Verkostoituminen ja sen kannattavuus yrittäjille Verkostoitumisen ongelmat HANKESUUNNITELMAN TYÖN KULKU Hanke ja hankesuunnitelma Tavoiteohjelmat ja rakennerahastot Hankkeen idea, tavoitteet ja toteutus HANKESUUNNITELMA: MATKAILUREITTI LIISAN POLKU Keski-Suomi ja Jyväskylän seutu Toiminta-alueena Laukaan kunta Hankkeen tarve ja merkitys Hankkeen hallinnointi ja vaikutukset Liisan polun reitti Hankkeen kohderyhmät Toimenpiteet Liisan polun reitille Luontomatkailun edistäminen Toimenpiteet vaellusreittien kehittämiselle Toimenpiteet vesistöreitin kehittämiselle POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomakkeen saatekirje Liite 2. Kyselylomake yrittäjille...53 Liite 3. Veneilyreitti Lievestuore-Laukaa Liite 4. Veneilyreitti Lievestuore-Laukaa KUVIOT KUVIO 1. LIISAN POLKU - matkailureitin SWOT-analyysi... 44

5 2 TAULUKOT TAULUKKO 1. Hankesuunnitelman aikataulu... 29

6 3 1 JOHDANTO Suomalainen maaseutu tarjoaa monenlaisia elämyksiä. Luonnon lisäksi maaseudulla voi nähdä maanalaisia taloja, maatiloja eläimineen, historiallisia rakennuksia ja saada maistiaisia tuoreesta leivästä, joka on paistettu navetassa. Näitä kaikkia yllätyksiä voi maaseutu tarjota matkailijalle. Suomen luonto, harva asutus sekä ainutlaatuinen kulttuuri ja elämäntapa luovat erinomaiset edellytykset luonto- ja maaseutumatkailulle. Luontomatkailu eri muodoissaan onkin nykyajan yksi nousevimmista trendeistä. Erilaisten tutkimusten mukaan luontomatkailuun löytyy yhä enemmän kiinnostusta ja kohteeseen matkataan jopa 300 kilometrin päästä. Luontomatkailu ja kotimaan matkailu yleensä ovat viimein saaneet osansa suomalaisten vapaa-ajan vietosta. Luontomatkailun lisääntyessä ympäristöasiat tulevat esille ja ilahduttavasti niitä pidetään yrityksessä arvoina, ei haittoina. Erilaisten ympäristösertifikaattien tavoitteleminen on jo osa suurempien yritysten strategiaa. Luontomatkailun vetovoimatekijät ovat helppo löytää; Suomessa on paljon järviä, luonnontilaisia alueita ja ennen kaikkea tilaa ja rauhaa nauttia luonnosta. Vaikka luontomatkailun suosio kasvaa, monet yritykset ovat jääneet kilpailusta ulkopuolelle. Luontomatkailu kokonaisuudessaan vaatii yrittäjältä monia eri asioita: kestävän kehityksen tuntemusta, koulutusta ja jatkuvaa työtä luonnon arvon säilyttämiseksi. Monien pk-yrittäjien ikärakenne on niin korkea, että kestävän kehityksen opiskelu ja tiedon hyödyntäminen yrityksen suunnittelussa on liian vaativaa. Useasti näillä yrittäjillä ei ole jatkajaa toiminnalleen. EU:n ja hankerahastojen turvin on saatu hyviä tuloksia syrjäytyneiden maaseutualueiden yritysten elvyttämiseksi. Nämä kehityshankkeet ovat tuoneet toivoa monille maaseudun yrittäjille. Syksyllä 2000 hain opinnäytetyön aihetta Laukaan kunnalta. Toivomuksena oli maaseutumatkailullinen työ, koska olen suuntautunut opinnoissani maaseutumatkailuun. Halusin tehdä työn Laukaan kunnalle, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni, ja jonka muuttotappio kehitykseen halusin puuttua jollain tavalla. Laukaan kunnan elinkeinoasiamies tarjosi minulle muutamaa kehittämishanketta, joista valitsin matkailullisen hankesuunnitelman, jossa pyritään lisätulon saamiseen matkailun avulla. Laukaan kuntaan on jo aikaisemmin tehty muutamia matkailullisia hankkeita. Esimerkkeinä Tarvaalan kylän kehittämishanke (Niskanen, 2000) ja Laukaa-viihtyisä-parempi paikka asua projekti. Tarvaalan kylän kehittämishanke liittyi kyseessä olevan kylän historiaan ja kalliomaalausten tuotteistamiseen ja Laukaa- viihtyisä parempi paikka asua kehittämishanke liittyy suurimmaksi

7 4 osaksi asuntomessujen teemaan sekä Laukaan kirkonkylän yleisilmeen parantamiseen. Tällaista matkailureittihanketta, joka koskee monta Laukaan kunnan taajamaa, ei ole aikaisemmin tehty. LIISAN POLUN matkailureitti -hankesuunnitelma on Laukaan kunnan alueelle ensimmäinen, joka yhdistää pienet kylät ja taajamat. Laukaan kunnassa on tapahtunut kuten muissakin Suomen kunnissa; palvelut ja asutus ovat keskittyneett kirkonkylään ja muut kylät ja taajamat ovat lähinnä asumisalueita. LIISAN POLKU matkailureitin tavoitteena on luoda aktiivista toimintaa ja yhteistyötä alueen kylien ja taajamien välillä. Työn pohjaksi kerättiin tietoa, jossa tutkittiin hankkeen rakennetta ja alueen mahdollisuutta matkailulle. Tätä tietoa käytettiin hyväksi hankesuunnitelmaa rakennettaessa. Tietoa alueen yrittäjistä ja yritysten nykytilasta kerättiin yrityksille suunnatuilla lomakkeilla ja yrittäjien, kylänyhteisön puheenjohtajien ja kunnan virkamiehien haastatteluilla. Kesällä 2003 järjestetään Laukaassa Suomen asuntomessut. Tämä tapahtuma tuo alueelle runsaasti uusia matkailijoita ja alueen tunnettavuus lisääntyy. Asuntomessujen johdosta alueelle on hanke, joka liittyy Laukaan kirkonkylän yleisilmeen parantamiseen ja yhteistyöhön panostamiseen. Laukaan kirkonkylän yleisilmeen parannus on onnistunut, mutta yhteistyöhön kaivataan parannusta. Monesti pienet yrittäjät eivät lähde suuriin tapahtumiin mukaan, koska he pelkäävät jäävänsä suurempien yritysten jalkoihin tai seisominen 12 tuntia päivittäin voi olla liian rasittavaa. LIISAN POLKU matkailureitti kerää yrittäjiä yhteen, esimerkiksi käsityöyrittäjät yhteiseen näyttelytilaan, johon yrittäjät voivat tuoda tuotteitaan esille joutumatta olemaan aina paikalla esittelemässä niitä. Matkailureitti tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaiseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön ja yrittäjyyteen. LIISAN POLKU idea matkailureitin nimeksi tulee hankkeen yhden taajaman historiasta, Lievestuoreen historiasta. Lievestuoreen Liisa tunnetaan Irwing Goodmanin laulukappaleena, mutta Lievestuore ja Liisa ovat oikeasti olemassa. Lievestuoreen paikallisessa pubissa Liisan patsasta voi edelleen tavata hymyilemässä nurkasta ja Liisan polku on kadun nimi kylällä. Lievestuoreen historia tunnetaan Irwin Goodmanin laulun lisäksi selluloosatehtaasta ja tehtaiden jätteiden aiheuttamasta lammesta, jota kutsutaan Livelammeksi. Livelampea on yritetty puhdistaa jo kauan ja niin tehdään edelleenkin. Lievestuoreella ei kuitenkaan haise, vaikka Livelampi sijaitsee aivan vieressä.

8 5 Toivon tuovani uutta tietoa ja uusia ideoita hankesuunnitelmaprosessista kiinnostuneille. Tämä työ tuo esille peittelemättä, mikä on yrittäjyyden tilanne Laukaan kunnan kaltaisessa pienessä kunnassa ja sen taajamissa nykyaikana. Tällä hankesuunnitelmilla pyritään luomaan keinoja estää alueen pienyrittäjien syrjäytyminen. 2 LUONTOMATKAILU JA SEN ERI MUODOT 2.1. Luontomatkailu ja kestävä matkailu Luontomatkailu on luonnossa tapahtuvaa matkailua ja sen merkitys on moninainen. Luontomatkailun määrittely voidaan tehdä monesta eri näkökulmasta. Se voidaan määritellä matkailijan luontosuhteen perusteella, yhteiskunnasta ja sen normeista käsin, ekofilosofian avulla tai elinkeinon näkökulmasta. (Hemmi 1995, 160) Luontomatkailu on luonnon ympäristössä tapahtuvaa matkailua, joka pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen mukaisen matkailun periaatetta siten, että luonnon kantokyky matkailukohteessa ei ylity eikä biodiversiteetti taannu. Käsite sisältää luonnosta kiinnostuneen luontomatkailijan, luontoa tuotantotekijänä käyttävän luontomatkailuyrittäjän, luontomatkailuyrittäjän, luontomatkailutuotteet sekä matkakohteen, luonnon. (Emt. 158) Kansainvälisessä keskustelussa luontomatkailun käsite on vielä monimutkaisempi kuin suomalaisessa määrittelyssä. Hemmi (1995, 18) on kerännyt luontomatkailutermejä kirjallisuudesta, joita ovat esim. environmental tourism/education, green tourism, wilderness tourism ja sustainable tourism. Vuoristo (1998, 221) arvostelee luontomatkailu -termiä ympäristövastuullisen matkailun kuvaajana toteamalla, että luontomatkailu on tulkittavissa lähinnä luonnossa tapahtuvaksi matkailuksi, jotka voidaan toteuttaa joko ympäristön ehdoilla tai niistä piittaamatta. Matkailun edistämiskeskus suosittaa käytettävän ympäristöä säästävää matkailutermiä silloin, kun päämääränä on matkailun kehittämistavoitteiden ja ympäristösuojeluperiaatteiden yhteensovittaminen ja matkailuelinkeinon johdatteleminen luontoa ja muuta ympäristöä säästäviin toimiin. (Hemmi 1995, 18)

9 6 Valkaman (1996) määritelmä luontomatkailu-termille on esitetty teoksessa Kestävä matkailu (1997, 98.) Luontomatkailu on matkustamista luontoon, joko omatoimisesti tai matkanjärjestäjän ohjaamana siten, että olennaisena osana matkaa on lihasvoimaan tai luonnonvoimiin perustuva liikkuminen, kun matkan päätarkoitus kuitenkin on luontoelämysten kokeminen. Muukan ja Koposen (2000, 11) mukaan luontomatkailu tarkoittaa matkustamista luontonsa puolesta mielenkiintoisille ja lähes luonnontilaisille alueille, joilla on tarjolla luontoon liittyviä matkailutuotteita, ja joilla voidaan tarkkailla ja opiskella luontoa sekä maisemaa ja kulttuuria. Luontomatkailu voi olla elämysmatkailua, seikkailumatkailua tai luontoliikuntaa, mutta se ei sisällä luontoa tuhoavia aktiviteetteja. Se tapahtuu lähinnä lihasvoimin. Luontomatkailua ovat näin ollen esim. vaeltaminen, pyöräily, hiihto, ratsastus ja melonta. Luontomatkailu suuntautuu aitoon luonnonympäristöön, nk. alkuperäisluontoon, ja alkaa liikkumisesta matkakohteeseen. (Kestävä matkailu, 1997, 99) Luontomatkailun määritelmä on laaja. Luontomatkailun todetaan tapahtuvan lihasvoimin, mutta käytännössä tämä määritelmä ei aina päde. Mikä on sitten luontomatkailua ja mikä ei? Monet kauemmaksi suuntautuvat luontomatkailuretket tehdään moottoriajoneuvolla mahdollisemman lähelle luonnonnähtävyyttä. Näin tapahtuu usein kun kauempaa suunnataan esimerkiksi Lappiin. Matkan aikana nähdään paljon luonnonnähtävyyksiä, jotka moni matkailija kokee jo luontomatkailuksi. Luontomatkailu on myös kokemus, toinen saa luonnonläheisen olon jo nähdessään luonnonnähtävyyksiä, toinen kokee matkan luontomatkailuksi vasta, kun pääsee luonnontilaiselle alueelle. Matkailuelinkeinon ympäristökysymykset nousevat esille sitä mukaa, kun globaalit ympäristöongelmat syvenevät, monimutkaistuvat ja laaja-alaistuvat. Matkailun kaksijakoisuus näyttäytyy: myönteisinä vaikutuksina sen kasvu mm. työllistää ja elvyttää paikallistalouksia, tuottaa uutta infrastruktuuria ja lisää kansantuloa sekä kulttuurista vuorovaikutusta, mutta kielteisinä seurauksina se kiihdyttää energian, veden ravinnon ja muiden luonnon peruspääomien kulutusta sekä tuottaa entistä enemmän haitallisia jätteitä luonnon kiertokulkuun. Yksikään matkailumuoto ei tässä suhteessa ole täysin ympäristöystävällinen. (Kestävä matkailu 1997, 109.)

10 7 Kestävällä kehityksellä, myös matkailukehityksellä, tarkoitetaan yleisesti ihmisten toimintojen sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja sietokykyyn sekä yhteiskunnalliseen kehitykseen niin, että löydetään ekologisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttävä, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukainen sekä tulevien sukupolvien aineelliset ja henkiset tarpeet turvaava kehityspolku. (Emt. 109.) Kestävä matkailukehitys tiivistyy pariin perusajatukseen: Miten sovittaa pitkällä aikajänteellä kasvavan matkailun ja ympäristösuojelun vaatimukset toisiinsa sekä miten kehittää matkailu sopivaksi paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin? (Emt. 109.) Kestävä matkailukehitys tarkoittaa sellaisen matkailun luomista, joka sallii matkailulle välttämättömien luonnonvarojen uusiutumisen ja ehkäisee niiden liiallista käyttöä. Kestävä matkailukehitys koostuu viidestä eri tasosta. Talouden tasolla pyritään luomaan työpaikkoja, saavuttamaan voittoja ja vaikuttamaan myönteisesti kansantuotteeseen. Ympäristönsuojelun tasolla suojellaan vettä, ilmaa, biodiversiteettiä ja maisemaa. Kulttuuritasolla säilytetään kulttuurien erilaistumista, yksilöllisyyttä ja kauneusarvoja. Sosiaalinen taso tähtää matkailun kohdealueen alkuperäisväestön hyvinvointiin. Sosiaalinen taso tähtää matkailun kohdealueen alkuperäisväestön hyvinvointiin. (Muukka & Koponen 2000, 10) Kestävän matkailun periaatteiden ja strategian ymmärtäminen edellyttää myös erilaisia kysymyksiä. Ensiksi, miten kehittää matkailutuotteissa paikalliskulttuurin ja elintapojen erikoispiirteitä? Toiseksi, miten osoittaa yrityksille, että kestävä matkailukehitys tuo taloudellista hyötyä? Ja millaisia koulutusmalleja on kehitettävä kestävän matkailukehityksen edistämiseksi? (Kestävä matkailu 1997, ) Matkailuala elää kasvuajatuksesta, mutta kasvulle on olemassa selkeät rajat, jotka on määritettävä ja sopeutettava reunaehtoihin siten, että matkailun kehitys on mahdollinen pitkällä aikavälillä. Matkailun tai kestävän matkailun harjoittaminen on ammattimaista toimintaa, joka tarkoittaa vastaavan asenteen omaksumista myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sivuelinkeinona. (Emt. 114.)

11 8 Luontomatkailun ja kestävän matkailun periaatteet ovat tärkeitä laadittaessa matkailullista toimintaa luonnonmaisemaan, kuten tässä työssäni teen. Matkailullisen hankkeen toteuttamisessa helposti jättää huomioitta luontomatkailun ja kestävän matkailun periaatteet, jotta reitti palvelisi kaikkia asiakasryhmiä tai luontokohteet olisi helposti tavoitettavissa. Luonnonnähtävyydet ovat usein luonnontilaisella alueella, jonne ei linja-autolla voi mennä, vaikka asiakasryhmä koostuisi eläkeläisistä. Luontomatkailun tulisi vaalia kohteen alkuperäistä luontoa ja vaikka luontonähtävyys luo matkailun mahdollisuuden paikkakunnalle, se ei ole itsestäänselvyys, jota voi käyttää matkailun perusteena. Luontomatkailussa pitää ottaa huomioon monia eri näkökulmia ja kestävän kehityksen periaatteita, jotta nähtävyyden luontoarvo säilyy. Hankesuunnitelman toiminta-alue, Laukaan kunta, tarjoaa myös paljon luontomatkailun vetovoimatekijöitä. Luonnontilaiset alueet kuten muun muassa Hyyppään vuoret, Hiton hauta ja monet lintutornit sekä aarniometsä tarjoavat luontoelämystä matkailijalle. Alue on täynnä mitä ihmeellisimpiä luontonähtävyyksiä, mutta niitä ei ole aikaisemmin kunnolla markkinoitu. LIISAN POLUN matkailureitin hankesuunnitelma tähtää luontonähtävyyksien esiintuomiseen vaellusreittien avulla. Alue kokonaisuudessaan on luontomatkailulle ihanteellinen: alueelta löytyy paljon metsää, rantoja, jokia, järviä ja koskematonta luontoa. Lievestuoreen järvi yhdistää kaikki kylät ja taajamat ympyräiseen muotoon, joten järveä seuraten pääsee näkemään kaikki kylät luontonähtävyyksineen. Luontomatkailu tulee olemaan olennainen osa LIISAN POLKU hankesuunnitelmaani. 2.2 Maaseutumatkailu osana luontomatkailua Maaseutumatkailu käsitteenä on Suomessa hyvin lähellä luontomatkailun käsitettä (Komppula 2001, 33). Tämän vuoksi sekä luonto- että maaseutumatkailuyritysten yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, sillä useilla yrityksillä luontomatkailu on osa palvelutarjonnan kokonaisuutta, johon kuuluu niin luontomatkailun määritelmään soveltuvia tuotteita kuin siihen soveltumattomia tuotteita. (Sintonen 2002, 8.) Maaseutu on taajamien ulkopuolista aluetta, jota voidaan myös alaryhmitellä: kaupunkien läheiseen maaseutuun (reuna-alue), ydinmaaseutuun ja syrjäiseen maaseutuun. Maaseutualueille on tyypillistä asukkaiden vähäinen määrä, suurten keskuksien puuttuminen tai se, että maaseutu mielletään kauaksi keskuksista. Perinteinen maatalous on hallitseva elinkeino, tosin olosuhteet ovat muuttumassa varsinkin kaupunkien läheisillä alueilla. Maaseutualueiksi lasketaan myös alueet, joiden asukkaat

12 9 käyvät ansiotyössä kaupungeissa ja maatalous on alueelta hävinnyt lähes tyystin. Ei ole olemassa Euroopan laajuista yhteisymmärrystä siitä, mikä itse asiassa on maaseutu. (Lassila 2001, 81.) Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. (Maaseutumatkailun määritelmä, 2001, 1) Maaseutumatkailun kansainvälisessä tutkimuksessa esiintyy useita erilaisia termejä, joilla kuvataan maaseudulla harjoitettavaa matkailuelinkeinoa. Esimerkiksi termi maatilamatkailu on joissakin maissa synonyymi maaseutumatkailulle. Maaseutumatkailussa suljetaan yleensä pois matkailu erämaatyyppisiltä, koskemattomilla alueilla, joilta puuttuu ihmisten muodostama kulttuuriympäristö, sekä maalaismaisilla alueilla, suuremmissa kaupunkikeskuksissa, matkailu- ja terveyskohteissa tapahtuva matkailu. Silti erä- ja metsämatkailu voidaan joissakin yhteyksissä sisällyttää maaseutumatkailun käsitteeseen. (Komppula 2001, 57; Lassila 2001, 82.) Maaseutumatkailu siis perustuu nimenomaan alueiden, ihmisten ja tuotteiden yhteispeliin. Ilman asukasta alue ei tarjoa ihmisten tuottamia palveluja ja alue ilman matkailupalveluja ei yleensä täytä puolestaan keskimääräisen matkailijan odotuksia. Useissa maissa maaseutumatkailu mielletään pitkälti synonyymiksi luontomatkailulle tai ainakin matkailulle luonnossa. (Komppula 2001, 57; Lassila 2001, 82.) Maaseutumatkailu on useasti sidoksissa luontomatkailuun. Maaseudulle matkatessa käydään useasti niin maatilalla kuin luonnontilaisilla alueilla. Maaseutumatkailukohde voi sisältää esimerkiksi vanhoja rakennuksia, maatilan ja vanhan luonnontilaisen metsän. Maaseutu- ja luontomatkailun käsitteen erottajana voisi pitää palveluja. Luontomatkailu ei välttämättä sisällä niin paljon palveluja kuin maaseutumatkailu. Luontomatkailija tarvitsee yleensä vain hyvän kartan, jossa reittien lisäksi on kerrottu mistä löytyvät lähimmät palvelut. Maaseutumatkailija tilaa yleensä kohteesta ruuan ja mahdollisesti myös majoituksen. Maaseutumatkailijaa kiinnostavat mahdollisesti myös maatilan eläimet ja maatilan työt. LIISAN POLKU -hankesuunnitelman toiminta-alue on maaseutumainen kunta maatiloineen, joten maaseutumatkailu tulee olemaan olennainen osa hankesuunnitelmaa. Alueella on maatiloja eläimineen ja niiden yhteydessä nähtävyyksiä, jotka LIISAN POLUN matkailureitti tuo esille. Matkailureitti on kohteesta toiseen kulkeva suunnitelmallinen reitti, jonka matkailu-

13 10 reitissä voi suorittaa moottoriajoneuvolla, vaeltaen tai vesitse. Matkailureitti tarjoaa nähtävyyksiä maanalaisesta talosta aina perinteiseen maatilaan eläimineen. 2.3 Vesistömatkailu Suomessa ja kestävä vesistömatkailu Vesistömatkailulla on Suomessa vahvat perinteet. Viime vuosisadan matkailijat viehättyivät suomalaisesta suvesta, herkistä ja hiljaisen autioista järvimaisemista. Suomi opittiin tuntemaan tuhansien järvien maana, jonka elämykselliseen vetovoimaan matkailun ulkoinen imago edelleen hyvin pitkälle nojaa. Vesistömatkailun kehitys on sen alkuajoista lähtien ollut nopeaa ja sen ulkoiset sekä sisäiset ehdot muuttuneet jatkuvasti. Vuosisadan alun matkailija saattoi ihailla ja laskea vapaita koskia, harjoittaa tuloksellista kalastusta tai ihastua sokkeloiseen saaristoon höyrylaivalinjalla. Nyt valtaosa koskista on valjastettuja, kalansaalis epävarmempi ja laivalinjat harventuneet. (Kestävä matkailu 1997, 109.) Muutoksista huolimatta Suomeen saapuvan matkailijan motiivi on pysynyt samana: ensi sijassa etsitään alkupäisen aitoja ja neitseellisen kauniita luonnonympäristöä, joiden autio rauha, uinaileva hiljaisuus sekä lempeän tervehdyttävä kesäinen henkäys ojentuvat kohti kokijaansa. Uuden ajan matkailijan ympäristöä säästävässä ja luontoa kunnioittavassa näkemyksessä viime vuosisadan takaiset rauhalliset järvimaisemat, vapaat jokireitit ja paikalliset perinteet olisivat nyt suuressa arvossa. Kaikkea ei sentään ole muutettu, joten nykymatkailijallakin on vielä mahdollisuus vastaavanlaisiin vesistö- ja kulttuurielämyksiin. (Emt. 109.) Kestävän matkailukehityksen kysymyksiä on paljon, mutta sen kriittisimmät ongelmat koskenevat elämälle tärkeitä luonnonpääomia puhdas vesi ja ilma, tuottava maaperä ja geneettisesti monipuolinen ravinto, riittävä energia ja suoja. Vesi on näistä resursseista tärkeä elollisen elämän syntysijana. Ilman vettä elämä on mahdotonta. Vesi on matkailukehitykselle merkityksellinen monin tavoin; veden määrä ja laatu on keskeinen rajoite matkailutoimintojen sijainnille, vesi on matkailutoimintojen lisäelementti, joka korostaa maiseman laatua ja taustamerkitystä ja vesi on matkailuteollisuuden toiminnallinen perustekijä (juomavesi, jätteiden kuljetus jne.). (Kestävä matkailu 1997, 109.) Järvialueen matkailukehitystä edistettäessä on yhtäaikaisesti identifioitava, arvioitava ja suhteuttava toiminnallisesti toisiinsa useita kestävän kehityksen perustekijöitä. Kestävän vesistömatkailun periaatteiden ja strategian hahmottaminen edellyttää em. perustekijöiden kohdalla kysymyksiä. Ensim-

14 11 mäiseksi mitkä ovat järvialueen ekologisen (vesi, kasvisto, eläimistö) kantokyvyn rajat ja kuinka suhteuttaa matkailijamäärät siihen siten, että nämä rajat eivät ylity tai millään tavoin järkytä luonnon omaa kiertoa, tasapainoa ja monimuotoisuutta? Toiseksi miten yhdistää järvialueen ekologinen laatu matkailutuotteen laatuun ja markkinointiin sekä ylläpitää tätä laatua? Ja mikä on se matkailijavolyymi, joka voi liikkua järvialueella ilman, että sen ekologinen, sosiaalinen tai kulttuurinen tasapaino järkkyy? (Kestävä matkailu, 1997, ) Suomen sisävesistöt muodostavat luonnonmaantieteellisesti, kulttuurisesti, yhteyksiltään ja matkailun palveluvarustukseltaan ainutlaatuisen ja vetovoimaisen matkailun perusresurssin Euroopassa, joka on tuotteistettavissa ja markkinoitavissa huomattavasti nykyistä paremmin. Vesistöt ovat lupaava matkailumahdollisuus.(emt. 113.) Näin ollen vesistöissä on matkailun tulevaisuus, ja pitkä sellainen, jos muistaa kestävän vesistömatkailun periaatteet. Laukaan kylät ja taajamat sijaitsevat ympyrämuotoisesti vesistön ympärillä. Alueella on monia pieniä ja isoja järviä, joissa hyvä veneily ja kalastusmahdollisuus. Alueen järvet ovat puhtaat ja kalaisat sekä paikka paikoin yllättävän syviä. Alueen yhdistävä vesistö, Lievestuoreen järvi, on maisemaltaan kaunis monine luonnontilaisine saarineen ja vesistön varrella näkee myös asutusta ja kyliä. Lievestuoreen järveltä pääsee veneellä jopa Päijänne-Keitele kanavalle saakka. Laukaaseen veneellä pääsee noin tunnissa. Tämä reittimäisyys onkin juuri alueen vesistön vetovoimatekijä. Lievestuoreen järvelle on jo tehty veneilykartta, kuitenkin sen saaminen on vielä hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi alueen veneilykarttojen kehittäminen on tärkeää, samoin myös aktiviteettien selvittäminen vesistömatkailun osalta. Tähän tähtää LIISAN POLKU matkailureitin hankesuunnitelma, jonka osan on vesistömatkailukehittäminen. 3 KESKI-SUOMEN KYLÄT JA VERKOSTOISTUMISEN TARVE 3.1 Keski-Suomen kylien nykytila Keski-Suomessa on noin 300 erilaista kylää. Monia kyliä uhkaa maaseudun rakennemuutoksesta johtuva väestönkato. Erityisesti nuoret ja koulutetut muuttavat kasvukeskuksiin. Vaikka maakunnan väkiluku kasvaa, sen reuna-alueet ovat muuttotappioaluetta. Perinteisesti kylien työpaikat ovat olleet maa- ja metsätaloudessa, joiden osuus on merkittävästi pienentynyt. Sivuelinkeinot sekä muun

15 12 yritystoiminnan lisääntyminen on tuonut uusia työmahdollisuuksia kylille. Palkkatyössä käyvien osuus maaseudun asukkaista on lisääntynyt. (Yhdessä hyvä elää, 2001, 5.) Maaseudun palvelut ovat muuttaneet viimeisien vuosien aikana muotoaan. Moni kyläkoulu, kauppa, pankki ja posti on lopettanut toimintansa. Kylien asukkaiden vähenemisen myötä sekä kuntien että yksityissektorin palvelut ovat keskittyneet taajamiin. Uusia palvelumuotoja, esimerkiksi asiointiliikennettä, on kehitetty siten, ettei palvelujen saatavuus kylillä kuitenkaan liiallisesti heikenny. Toisaalta joidenkin palveluiden saatavuutta maaseudulla on parantanut internetin kautta saatavien palveluiden kehittyminen. (Emt. 5.) Keskeisten liikenneväylien varrella tai suurten keskusten tuntumassa sijaitsevat kylät ovat kehittämisen kannalta edullisemmassa asemassa, sillä taajamat ja niiden läheisyydessä olevat kylät houkuttavat paluumuuttajia kaupungeista. Niiden vetovoimatekijöinä ovat palvelut, pienet koulut, rauha, luonnonläheisyys, kohtuulliset kulkuyhteydet ja lyhyehköt välimatkat. Näiden kylien kehittämisen ongelmina voivat olla alhainen sitoutuneisuus yhteiseen kehittämistoimintaan ja luonnollisten sosiaalisuhteiden puuttuminen. (Emt. 5.) Harvaan asutun maaseudun kehittäminen vaatii viihtyisyyden lisäksi myös panostusta elinkeinotoiminnan kehittämiseen (Emt.5.) Matkailu on mahdollisuus, joka voi tarjota monelle kyläläiselle lisäansioita tai sivuelinkeinon. Matkailu on elinkeino, joka on nähty mahdollisuutena luoda maaseudulle uutta työtä ja toimeentuloa. Puhdas luonto, rauha, käsityötaidot, ruoka ja muu omaleimainen kulttuuri on vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa myös menestyvää yrittämistä. Lisäksi kyläyhteisö henkii parhaimmillaan perinteisiin nojavaa yhteisöllisyyttä, josta löytyy sellaista positiivista välittämistä ja kylähenkeä, joka kiinnostaa globaalistuvassa maailmassa. (Kylät maaseutumatkailun kehittäjinä, 2001, 1-2) Laukaan kunnan taajamat ja kylät eivät sijaitse kaukana Jyväskylän kasvukeskuksesta. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan väkiluku kasvaa kokoajan. Tästä huolimatta nämä kylät menettävät asukkaita ja palveluitansa kokoajan. Yhteydet Jyväskylään ovat hyvät ja yhä useampi käy töissä kylistä kaupungissa. Tämä suuntaus on jatkunut vuosikymmeniä eikä vielä suurempaa nousua parempaan päin ole nähtävissä. Monet kyläläiset pitävät jo normaalina ajaa 30 kilometriä kauppaan ja asuinpaikkana kylät ovat todella rauhallisia, koska kaikki palvelut ovat kylistä hävinneet. Toiset kuitenkin muistelevat vielä aikaa, jolloin esimerkiksi Lievestuoreen selluloosatehdas toi eloa ja

16 13 työpaikkoja alueelle. Ei tarvinnut olla työtön, koska halusi asua maaseudulla. Monet rakennukset ovat nyt tyhjillään, vaikka niissä muutama kymmenen vuotta sitten tanssittiin riehakkaita tansseja. LIISAN POLKU hankesuunnitelman osatavoitteena on yrittäjyyden lisääminen alueelle. Laukaan kunnan alueella on jo pelkästään sijaintinsa puolesta mahdollisuudet aktiiviseen yrittäjyyteen. Hankkeen avulla luodaan toimivaa verkostoistumista ja koulutuksen avulla saadaan alueelle nuoria yrittäjiä, jotka tuovat uusia näkökulmia yrittäjyyteen ja alueen kehitykseen. Historiaa ja luonto sekä maaseutunähtävyyskohteita hyväksi käyttäen alueella on hyvät mahdollisuudet elävöittää yritystoimintaansa. 3.2 Verkostoituminen ja sen kannattavuus yrittäjille Käsitteiden verkko, verkosto, verkottuminen ja verkostoistuminen käyttö on kirjallisuudessa kirjavaa ja arkikielessä niillä näytetään tarkoitettavan käytännössä yhteistyötä yleensä määrittelemättä tarkemmin verkon tai verkoston luonnetta, rakennetta, tehtäviä tai rajoja. Verkostoistumisesta on tullut arkikielessä yhteistyön synonyymi, ja liikkeenjohdon muoti-ilmaisu. (Komppula 2001, 38) Verkko määritellään sellaiseksi useamman toimijan yhteistyön muodoksi, jossa kaikki osapuolet tietävät, ketä verkkoon kuuluu ja jossa osapuolilla on keskinäistä vaihdantaa. Verkosto muodostuu verkoista sekä resursseiltaan vahvoista yksittäisistä toimijoita. Yritysten suhteita tarkastellaan verkon ja verkoston sisällä sekä yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen että yrityksen ja verkoston vuorovaikutuksen näkökulmasta. (Emt ) Verkostoistumisella tarkoitetaan yritysten välisen yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä siten, että kaikki verkostossa olevat yritykset hyötyvät toiminnastaan sekä koko verkoston toiminnasta. (Suomela 1997, 63) Yritysten verkostoistumisen kannattavuus perustuu yksittäisen yrityksen erikoisosaaminen hyödyntämiseen. Yritys voi täysin panostaa ydintoimintaansa ja investoida juuri sen alan huipputeknologiaan. Tämän vuoksi verkostosuhteiden ylläpitäminen sekä yritysten välisen luottamuksen ja yhteistyön kehittäminen on erittäin tärkeää toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi. ( Suomela, 1997, 20.)

17 14 Verkostoistumisen kannattavuus perustuu myös verkostossa toimivien yritysten kykyyn havaita ympäristössä tapahtuvia muutoksia itsenäisiä yrityksiä tehokkaammin. Tämä johtuu siitä, että verkostossa toimii hyvin erilaisia yrityksiä, joilla on myös kontakteja hyvin erilaisiin suuntiin. Esimerkiksi juuri matkailuverkosto voi koostua majoitusalan yrityksestä, ravitsemusalan yrityksestä, joilla kullakin on yhteydet oman alansa muihin yrityksiin sekä eri tasolla toimiviin järjestöihin ja ammattiliittoon. Verkostona toimivat yritykset kykenevät vaihtamaan keskenään sisäisesti tietoa paremmin kuin itsenäisesti toimivat yritykset. Näin ne voivat vertailla tietoja keskenään ja luoda tehokkaammin toimintamallin, jolla on hyvät mahdollisuudet menestyä voimakkaasti ja nopeasti muuttuvassa toimintakehässä. (Emt. 20.) Yksittäisten maaseutumatkailuyritysten resurssit ovat yleensä liian pienet tehokkaaseen markkinointiin,. Tästä syystä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken sekä yksityisen sektorin sisällä on välttämätöntä. Erityisesti pienet perheyritykset tarvitsevat julkisin varoin toteutettavaa mielikuvamarkkinointia, jonka avulla alueelle saadaan kysyntävolyymia. Myös valtakunnallisen varausjärjestelmien perustaminen ja ylläpitäminen ja yhteismarkkinakampanjat ovat yhteistyöorganisaatiolle mahdollisia. (Komppula 2001, 36) Käytännössä verkostot syntyvät matkailutoimialalla usein erilaisten kehittämishankkeiden tuloksena tai valmiit yritysten verkot rahoittavat yhteisiä toimintojaan kehittämishankkeisiin saatavan rahoituksen avulla. Verkostoja perustetaan yleensä tiettyä tarkoitusta varten ja ne saattavat olla vain muutaman vuoden pituisia yhteistyöhankkeita. (Emt. 37) Verkostotyötä kehittämällä siitä voidaan saada merkittävä työväline tulevaisuuden maaseutumatkailun kehittämisessä. (Komppula 2001, ) Verkostoistuminen on hyvin tärkeää pienille yrittäjille, joilla ei omia resursseja esimerkiksi laajaalaiseen markkinointiin. Laukaan kunnan yrittäjät muodostuvat yrityksistä, jotka kulkevat omia menestyksekkäitä polkujaan ja yrittäjistä, joilla hyvä liikeidea ja tuote, mutta ei yhteyksiä toisiin yrittäjiin tai markkinointikanaviin. Monet yrittäjät ovat mainostaneet tuotettaan erilaisilla värimainoksilla ja lehti-ilmoittelulla, mutta säännöllisyyden puuttuessa, mainokset eivät ole saavuttaneet suurta yleisöä. Verkostoistuminen on ainut ratkaisu markkinointi- ja jakeluongelmiin Laukaan kunnan yrittäjien kesken. LIISAN POLKU hankesuunnitelman tavoitteena on yrittäjäverkoston

18 15 luominen ja tätä kautta myös pienten yrittäjien saaminen mukaan toimivaan yhteistyöhön, jolla suuremmat mahdollisuudet tavoittaa yleisö ja vaikuttaa päätöksien teossa. 3.3 Verkostoitumisen ongelmat Markkinoinnin keskeinen ongelma-alue on yritysten halu ja kyky sitoutua monenkeskiseen yhteistyöhön. Toimijoiden heikko sitoutuminen yhteistyöhön, yhteistyöverkostojen strategioihin ja kehittämisohjelmien toteuttamiseen on havaittu ongelmaksi myös muilla toimialoilla. Vaikka alueellisen ja paikallisen matkailuyhteistyön edut eri toimijoiden kannalta ovatkin selkeät, monet yhteistyöprojektit ovat epäonnistuneet tavoitteidensa saavuttamisessa, koska alueella toimivat yksittäiset osapuolet eivät käytännössä ole kyenneet tekemään yhteistyötä. Alueellisen tason suunnittelussa ja markkinoinnissa koordinaattoreina toimivat organisaatiot ovat usein turhautuneet yrityksissään saada itsenäiset osapuolet toimimaan yhdessä. (Emt. 36) Yleisesti ei uskota siihen, että jos tehdään yhteistyötä ja esimerkiksi toinen yrittäjä saa välittömän hyödyn, että se oma yritys saa pitkällä tähtäimellä hyötyä siitä, että alueelle saadaan kysyntävolyymia. Niin sanottu naapurikateus vaivaa matkailualalla, kuten myös varmasti kaikilla muillakin aloilla. Pitäisi pyrkiä ajattelemaan pitkällä tähtäimellä ja ottamaan riski ja odottaa, että asiakkaat löytävät myös omaan yritykseen. Tietenkin voi käydä niin, että asiakasvirta ei koskaan löydäkään omaan yritykseen, mutta on myös mahdollisuus, että he löytävät, sillä jos on valmis tekemään töitä asian eteen, niin se luultavasti palkitaan. (Komppula 2001,36-37) Verkostoistumisen ongelmana on myös osallistujien eritasoinen panostaminen verkoston toimintaan ja siitä seurauksena muodostuva eriarvoisuuden tunne. Toiset osallistujat kokevat tekevänsä paljon enemmän töitä verkostossa kuin toiset, jotka eivät ole innostuneesti mukana. Se on ongelma, jota ei ehkä koskaan voida täysin poistaa, sillä ihmiset ovat ihmisiä ja toimivat kukin eri tavalla. (Emt ) Verkostoistumisen ongelmat ovat tuttuja Laukaan kunnan yrittäjien kesken. Pelko, että toinen yrittäjä hyötyy enemmän kuin toinen, on arkipäiväistä ajattelutapaa alueen yrittäjille. Asuntomessut Laukaassa kesällä 2003 on puhaltanut yhteishenkeä alueen yrittäjien kesken, mutta vieläkään se ei ole saavuttanut pienimpiä yrittäjiä. Helposti käy niin, että yrittäjät menevät tällaisiin suuriin tilaisuuksiin vain mainostamaan omaa tuotettaan ja omalla markkinointistrategiallaan.

19 16 4 HANKESUUNNITELMAN TYÖN KULKU 4.1 Hanke ja hankesuunnitelma Hanke eli projekti on aikataulutettu, tietyllä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa sitä varten perustettu organisaatio. Jokaisella hankkeella on omat, juuri kyseistä hanketta määrittelevät tavoitteet. Niillä kuvataan sitä muutosta, joka hankkeella pyritään aikaansaamaan sen hyödynsaajien kannalta. (Silfverberg, 2000, 5.) Hankkeiden tuloksekas toteuttaminen edellyttää hyvää hankesuunnittelua (EU -hankeohjeisto, 2003). Hyvä hankesuunnitelma sisältää selkeät ja realistiset tavoitteet, selkeän, realistisen ja koko hankkeen kestävän aikataulun, hankkeessa on toimiva johtamismalli ja organisaatio sekä hankkeen panokset on selkeästi määritelty. (Emt. 6.) Projekteilla pyritään parantamaan jonkin olemassa olevan toiminnan tasoa (lisäämään tuotannon tai palveluiden määrää, kannattavuutta, laatua tms. ) tai luomaan edellytykset uusien palveluiden ja tuotannon kehittämiseen tai kohentamaan ympäristön tilaa. Projekteissa pyritään pitkäaikaisiin, kestäviin eikä pelkästään lyhytaikaisiin vaikutuksiin. Projektin sisällöksi muodostuukin usein jokin olemassa olevan tai uuden toiminnan puitteiden parantaminen. Onnistunut projektityö johtaa toiminnan itsenäiseen kehitykseen projektin loputtua. Hyvän projektin luonteeseen kuuluu se, että projekti toimii lähtöpotkuna uudelle, terveelle ja kannattavalle toiminnalle. (EU -hankeohjeisto, 2003.) LIISAN POLUN matkailureitin hankesuunnitelma pyrkii parantamaan jo olemassa olevaa yrittäjyyttä Laukaan kunnan alueella. Lisäksi hanke luo edellytykset uusien palveluiden ja tuotannon kehittämiseen sekä parantamaan ympäristön tilaa. Hankkeen tavoite on luoda Laukaan kunnan kyliin ja taajamiin aktiivista yrittäjyyttä ja tätä kautta saada alueesta houkutteleva asuinpaikka.

20 Tavoiteohjelmat ja rakennerahastot Euroopan unionin keskeisenä tavoitteena on vähentää alueiden välisiä kehityseroja. Kaudella Suomi saa EU-tukea kaikkiaan 2,1 miljardia euroa. Keski-Suomen EU-tuki koko kuusivuotiskaudella on lähes 500 miljoonaa euroa. Tuki kanavoituu hankkeisiin EU-ohjelmien mukaisesti: o Yritystoiminnan kehittäminen o Osaamisen vahvistaminen o Maatalouden rakenteen kehittäminen o Työllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy ( Keski-Suomen EU-rahoitus, 2003) Ohjelmakaudella Suomessa vaikuttavat tavoiteohjelmat 1,2 ja 3. Nämä jakautuvat eri alueilla toimintalinjoihin, joista tarkempaa tietoa on saatavissa alueellisista TE-keskuksista ja maakuntien liitoista. Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutualueita tuetaan pääasiassa Tavoite 1 ohjelman kautta. Etelä-Suomen maaseutualueille vaikuttavat pääasiassa Leader + -ohjelma ja alueelliset maaseutusuunnitelmat. Muita tukimuotoja ovat työvoimahallinnon yhdistelmätuki ja maatalouden erityisympäristötuki. (Kuisma & Peltonen, 2002, 73.) Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma vuosiksi on EU.n uuden aluepoliittisen kauden ohjelma, jonka alueeseen kuuluvat Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukunnat. (Tavoite 2-ohjelma, 2000, 6) Tavoite 1 on Pohjois-Suomelle ja Itä-Suomen oloihin räätälöity oma ohjelma, johon sisältyy kaikkien rakennerahastojen toimenpiteitä. Tarkoituksena on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja, mm. kaupunkien ja maaseutualueiden välillä. Tavoite 2 on taantuville teollisuuspaikkakunnille tarkoitettua rakennemuutostukea. Mukana on myös näitä paikkakuntia ympäröiviä maaseutualueita. Maaseudulla toimeenpantavien elinkeinohankkeiden pitäisi päästää tämänkin rahoituksen piiriin. Teknologiaan ja osaamiseen liittyvät hankkeet ovat vahvoilla.

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot