11 Kutsu ystäväsi nauttimaan vehreästä luonnosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11 Kutsu ystäväsi nauttimaan vehreästä luonnosta"

Transkriptio

1 04 Jo kymmeniä uraaniliikkeitä 06 Eurovaalit ovat ympäristövaalit Paikalliset nousevat vastustamaan ydinvoimaa ja uraanikaivoksia Puoluesihteerit vastasivat Luonnonsuojelijan kysymyksiin rakkaudesta luontoon 3/2009 2, Kutsu ystäväsi nauttimaan vehreästä luonnosta Retket sivuilla ja Maailman onnellisin puu 21 onko läski ympäristöongelma?19 auta metsiämme! 17

2 2 luonnonsuojelija 3/2009 Kasvun aika pääkirjoitus 3/2009 Kesäkuu nro 3/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. luonnonsuojelija TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri, taitto p. (09) Noora Kuusela, verkkotoimittaja p. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Kaisa Hauru, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Noora Kuusela, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Emmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa Hulkko VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2009 TILAUSHINTA 2009 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2009 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 9.2. (21.1.), 6.4. (18.3.), 1.6. (13.5.), (12.8.), (30.9.), (18.11.) KANNEN KUVA Mikko Käkelä Kokeiden koettelemat koululaiset, työtä hellittämättä tehneet ja sitä vailla olevat. Vastasyntyneet ja kroonikkovaipoissa olevat: jo joutui armas aika! Kesä on kasvun aikaa. Toivottavasti se on sitä myös Luonnonsuojeluliitolle. Ja lupaus tuoksuu kesässä. Yhteisen voimamme kasvattamiseen on potentiaalia. Meitä on nyt noin Kannustava esimerkki: kaksi viikkoa sitten 100-vuotisjuhlaansa viettäneellä Ruotsin luonnonsuojeluliitolla on jäsentä. Luonnonsuojeluliitolla on hyvä vaihe kasvaa. Järjestön talous on kohtuullisen vakaa. Vaikuttajien joukko lehmistä ja pyöräilystä Uskoisin että jo tämän kesän aikana näet kypäräpäisen lehmän. Valion maitojen tuotepäällikkö Eeva Heikkilä vastaa päivän kysymykseen Miksi lehmällä ei ole pyöräilykypärää? Maaseudun tulevaisuus Saimaannorpasta Kepu on valmis vaihtamaan yhden on vahvistunut, ja ammattitaitoisella henkilökunnalla on usko tekemiseensä. Liiton näkyvyys on arvioitu ulkopuolistenkin toimesta hyväksi. Työllämme on kysyntää. Ilmastonmuutos on tihentänyt ympäristökeskustelua, jossa liitto on hyvin mukana. Myös Luonnonsuojeluliiton ammattimaiset jäsenhankkijat, feissarit, jalkautuvat viidelle paikkakunnalle. Toivottavasti moni kuulee kutsun tätäkin kautta. Kaikki eivät voi tai halua heittäytyä yhdistystoimintaan jäsenyyttä enempää. Se on täysin hyväksyttävää. Parasta ja helpointa, mitä silloin voi tehdä, on pyytää ystäväänsä mukaan luonnon puolelle. ikiaikaisen nisäkäslajin oman takapuolensa puhtaanapitoon. Nimimerkki Haistakaa en sano mikä hs.fi-sivustolla 8.4. Saimaannorpan kuuttien tissibaarit sulkeutuvat parhaillaan, ja vieroitetut nuoret sukkulat lähtevät ensimmäisille omille pyyntiretkilleen ahventen perään. Siru Päivinen YLE Pohjois-Karjala Hei Malinen, tuu kattomaan! Mä näin saimaannorpan! Jaa... Ettee kuule vuan oes ollunna dodo. Sarjakuva Malisen pyöräretki Ylioppilaslehdessä ILMASTONMUUTOKSESTA Hiilijalanjäljen suureneminen on vain merkki siitä, että olemme pystyneet luomaan hyvinvointia. Ari Vatanen lehdistötilaisuudessa Monacossa, hs.fi Jos päättäviin elimiin pyrkivä poliitikko puhuu tuollaisia, niin on se vähän kuin jos kirurgi sanoisi, että ei sillä ole väliä peseekö käsiään ennen leikkausta. Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta, iltalehti.fi Sillä ilman jäseniään Luonnonsuojeluliitto on kuin helisevä vaski. Suurin voimamme on edelleen paikallistasolla. Luonnonsuojeluliitto on lähellä. Tämän maan kasvot olisivat aivan toisennäköiset ilman Luonnonsuojeluliittoa. Lyödyt ja kuluneet, poispäin kääntyneet. Paikallisesti tehdään valtaisa osa työstämme. Kaikki nämä taistot ja voitot eivät useinkaan välity Luonnonsuojelijan sivuilta. Toivottavasti osaamme jatkossa pitää vielä enemmän paikallisesti ääntä. Jotta moni huomaisi. Näin suomalainen luonto ja terveellinen elinympäristö säilyvät paremmin. Se on kuitenkin tämän maan kalleimpia rikkauksia. Vai mikä olisi vielä enemmän? Talvi oli luminen. Kevätkin upea. Ja nyt sitten tämä. Vuoden aika, joka tiukkuu toiveita ja täyttymystä. Kiiltomadon neonhehkua, virmajuuren tuoksua, kärrypolun varrelta kerttusen laulua mikähän se niistä on? Hiukset uimisesta kuivumassa. Se saa ojentamaan vartta ylöspäin, saapumaan kaukaa ja jopa pesimään toisen kanssa. Kesä! Matti Nieminen Tee se, kutsu ystävä jäseneksi: s. 11 ja HUTEJA & OSUMIA lapin matkailusta Thaimaasta katsottuna koko maa on Lappia. Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Markku Oravainen, Kaleva Toki Muonio on näissä asioissa poikkeuksellinen Lapin kunta. Sen työpaikoista 85 prosenttia liittyy matkailuun. Metsähallitus työllistää vain kaksi paikallista. Pohjolan Sanomat päivänpolitiikasta Vihreä Liitto sen sijaan on elitistinen villapaitakerho, joka ei juuri tavallisen suomalaisen arkihuolista paljoa ymmärrä. Timo Soini, perussuomalaisten puoluekokouksen avajaisissa Seinäjoella luontosuhteesta Tietokonepeli houkuttelee metsään Ruotsissa koetetaan houkutella nuorisoa metsätöihin uuden tietokonepelin avulla. (...) Pelaaja voi myös ampua hirviä taimikosta. Maaseudun tulevaisuus 20.5.

3 tässä numerossa luonnonsuojelija 3/ tässä numerossa sisällys Ei uraanivoimalle! Kymmenet kansanliikkeet vastustavat uraanivoimaa. KESÄN kuva manu marttinen 04 EUROPARLAMENTTIVAALIT EU:ssa tehdään merkittäviä päätöksiä ympäristöasioista. Lue, miten puolueet vastasivat Luonnonsuojelijan kysymyksiin. Vastaukset ovat kokonaisuudessaan verkkosivuilla. Minä ja suo Kuvataiteilija Kaarina Karjalainen on kiertänyt yli 30 vuotta maalaamassa soilla ja 8 Näkökulmat: Hillitsevätkö henkilökohtaiset päästöoikeudet ilmastonmuutosta? Kolme asiantuntijaa vastaa. 22 Arto Juvonen / lintukuva.fi seppo karjalainen UUTISET 04 Uraaniliikkeet aktivoituvat ympäri Suomea 05 Saimaannorpan pesimistulos romahti 05 Itämeren kaasuputki Äänestä luonnon ja ympäristön puolesta! LIITON UUTISET 08 Norppaluodolta Eero Yrjö-Koskinen Ympäri maata: Iloa luonnosta ja huolta turpeesta yhdessä 10 Kotkanpesä uudistui 11 Jäsenhankintakilpailu 11 Uusia työntekijöitä 12 Minä ja suo: Patvinsuo inspiraationi lähde LIITE: Luonnonkukkien päivä kutsuu! 17 Metsäkampanja kaipaa apuasi ELÄMÄNTAPA alkukesällä voi seurata linnunpoikasten sirkutusta ja haparoivia ensilentoja. Kuvan neljä haarapääskyn poikasta vaativat yhteen ääneen ruokaa. Osallistu Luonnonkukkien päivän retkelle kotiseudullasi! Retkitiedot hanna välitalo 16 Viherpiipertäjä: Hyvät kaupat? 17 Miksi ydinvoima laulattaa? 17 Arjen kolumni Hanna Kaisa Hellsten 18 MIPSit! Mipsit kesälaitumella 19 Taiteen reviirillä: Maailman onnellisin puu LUKIJOILTA 20 Näkökulmat: Henkilökohtaiset päästökiintiöt 21 Lukijoilta NORPAN MENOT 28 Lähde retkelle kesäiseen lähiluontoon!

4 4 luonnonsuojelija 3/2009 UUTISET hehtaaria uusia Natura-alueita Jätteenpolttoa tuetaan uusiutuvien rahoista EU on pyytänyt jäsenmailta lisää merialueita Naturaan. Ympäristöministeriö esitti kevään lausuntokierroksella Pohjanlahdelta Merikallaa sekä Suomenlahdelta Länsilettoa, Luodematalia, Sandkallanin eteläpuolista merialuetta ja Hangon itäistä selkää. Samalla päätetään kahdesta SLL:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa voittamasta kohteesta: Länsi-Turunmaan Långvikenistä ja Suomussalmen Moilasenvaarasta. Myös vuollejokisimpukan kärkikohde Vantaanjoki sekä Kokkolan Vattajaniemen laajennus ovat mukana. Luonnonsuojeluliiton mielestä esitys on hyvä mutta riittämätön. Etelä-Suomessa luontodirektiivin luontotyyppeistä vain 14 prosenttia ja lajeista 38 prosenttia on saavuttanut EU:n suojelutavoitteet. Naturan täydennystä pitää jatkaa myös parhailla lintupaikoilla, kuten Espoon Suomenojalla. Natura-kiistat ovat jo laantuneet. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin hylkäsi MTK:n viimeiset valitukset huhtikuussa. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tyrmää työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen tuhlata uusiutuvan energian tukia jätteenpolttoon. TEM aikoo tukea Lahti Energian jätteiden polton kaasutuslaitoksen rakentamista lähes 15 miljoonalla eurolla. Uusiutuviin energialähteisiin tarkoitettujen tukien ohjaaminen jätteiden polttoon on ilmaston ja luonnonvarojen käytön kannalta kestämätöntä politiikkaa, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja, ilmastovastaava Leo Stranius toteaa. Jätteenpolton energian tuotosta pääosa on fossiilista alkuperää. Piiri vaatii, että päätös on peruttava. Energiatuet tulee jätteenpolton sijaan ohjata oikeasti päästöjä vähentäviin energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Tukia käytetään nyt selvästi väärin ja ilmastopolitiikan kannalta haitalliseen toimintaan. Jokainen uusi jätteenpolttolaitos estää laajalla alueella jätteen synnyn ehkäisyn kehittämisen ja kierrätyksen lisäämisen. Leo Stranius teksti Heidi Konkka kuva Roope Permanto Ruuhkamaksuselvitys valmistui Liikenne- ja viestintäministeriö on viimeisen vuoden ajan selvittänyt yhdessä konsulttiyritysten kanssa erilaisia ruuhkamaksumalleja. Yhdeksästä eri vaihtoehdosta lähemmin on tarkasteltu kolmea mallia sekä vaihtoehtoa, jossa ruuhkamaksuja ei otettaisi käyttöön ollenkaan. Tällä hetkellä ruuhkamaksuja suunnitellaan vain pääkaupunkiseudulle. Myöhemmin konseptia voidaan kuitenkin laajentaa muuallekin. Tarkastelun loppusuoralla mukana olleet mallit ovat ohitusportteihin, mikroaaltotekniikkaan ja kameravalvontaan perustuva kehämalli ja linjamalli sekä matkaperustainen, satelliititekniikkaan ja kameravalvontaan perustuva vyöhykemalli. Maksuperusteet ovat erilaisia, mutta maksimimaksu päivittäin olisi kaikissa malleissa esimerkiksi kuusi euroa päivässä. Iltaisin, yöllä ja viikonloppuisin maksuja ei kerättäisi. Auki on se, kerätäänkö maksua tavaraliikenteeltä. Suomen Luonto -lehti teetti helmikuussa 2009 Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisten asenteista ruuhkamaksuja kohtaan. Kyselyn mukaan 43 prosentin mielestä pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut kun vastustajia oli vain 38 prosenttia. Ruuhkamaksuselvitys luovutetaan kesäkuussa ministerille. Tämän jälkeen alkaa poliittinen prosessi, jossa päätetään otetaanko maksut käyttöön vai ei. Kuusi syytä ottaa käyttöön ruuhkamaksut 1. Ruuhkamaksut lisäävät liikennejärjestelmän toimivuutta ja vähentävät ruuhkia. 2. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy 3. Liikenneonnettomuudet vähenevät. 4. Kasvihuonekaasupäästöt, hiukkaspäästöt ja muut ympäristövaikutukset vähenevät. 5. Maankäyttöön liittyvät vaikutukset ovat myönteisiä. 6. Ruuhkamaksujen käyttöönotto on yhteiskuntatalouden kannalta kannattavaa. Kansalaisliikkeet aktivoituvat ympäri Suomea Ydinvoimaa vastustavat kansalaisliikkeet ovat aktivoituneet viime viikkoina: ne järjestävät keskustelutilaisuuksia ja mielenosoituksia yhä tiuhempaan tahtiin. Pro Hanhikivi Ry vaati Pyhäjoen asukkaille äänestysoikeutta ydinvoimasta. Kesällä liikkeiden jäseniä kokoontuu Ei Uraanivoimaa!-ilmastoleirille Lapin Tervolaan sekä Pohjois-Karjalan uraanivastaisen kansanliikkeen leirille Helsingissä. Useat liikkeet on perustettu vasta vuoden tai kahden sisällä eri puolille Suomea, toteaa keväällä 2009 perustetun Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan Ry:n puheenjohtaja Jussi-Pekka Rode. Roden mukaan liikkeiden synnylle on löydettävissä selviä syitä: Ne alkavat toimia, kun eduskunnan äänestys kuudennesta ydinvoimalasta on ovella ja uraanikaivoshankkeita vyöryy kotiseuduille. Olkiluoto 3:n ydinvoimalahankkeessa havaitut laatuongelmat ovat herättäneet huomiota, SLL:n kampanjavastaava Janne Björklund lisää. Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton nopean toiminnan joukot järjestivät muutaman tunnin varoitusajalla piknikin Säteilyturvakeskuksen eteen. Tempauksella tuotiin esille valtavaa työtaakkaa, jonka Olkiluoto 3-hanke on STK:lle aiheuttanut. Mielenilmauksilla on merkitystä Kevään merkittävin kannanotto nähtiin eduskuntatalolla, kun kansalaisliikkeet, ympäristö- ja poliittiset järjestöt sekä yksityiset kansalaiset kokoontuivat ydinvoiman vastaisen mielenosoitukseen. Paikalle saapui ihmistä, jonka jälkeen on alkanut tapahtua: mielenilmaus huomioitiin näyttävästi lehdistössä ja keskustelu energia-asioista näyttää lisääntyneen poliittisten päättäjien keskuudessa, Björklund arvioi. Loviisa-liike on yrittänyt viime kuukausien aktiivisella tiedottamisella ja politikoinnilla estää Ruotsinpyhtäälle suunniteltua reaktoria. Paikallinen kunnanvaltuusto kuitenkin antoi myönteisen lausunnon Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta Vaikka tällä kertaa epäonnistuttiin, liikkeen aktiivi Sonja Ilvetsalo- Koskinen tietää kansalaistoiminnalla olevan merkitystä: Ydinvoimajätti E.On ei saanut rakennuslupaa ydinvoimalalle loviisalaiseen Valkon kylään vuonna 2007, kun asukkaat nousivat äänekkääseen vastarintaan. Mistä on kyse? Ydinvoimaa vastustavia liikkeitä löytyy laajasti ympäri Suomea yhteensä joitakin kymmeniä, ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund kertoo. Niiden suuruus vaihtelee kymmenistä jäsenistä useihin satoihin. Tyypillisesti ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä perustetaan, kun lähiseudulla käynnistyy ydinvoimahankkeita. Toiset liikkeet ovat muita aktiivisempia, kun taas jotkut korostavat paikallisten asioiden sijaan globaalia ydinvoimakriittisyyttä, Björklund analysoi. Liikkeiden toimenkuva voi olla hyvinkin laaja: ne tuottavat lausuntoja ja materiaaleja, järjestävät tilaisuuksia, mielenosoituksia ja seminaareja sekä ottavat yhteyttä päättäjiin.

5 UUTISET luonnonsuojelija 3/ Järjestöt: ei metsästystä etelän kansallispuistoihin Mörninsuolla uhanalaisia kasveja Ympäristöministeriö pyysi keväällä lausuntoa ehdotuksestaan, joka mahdollistaisi hirvien ajon ja muidenkin eläinten ampumisen Etelä-Suomen kansallispuistoissa. Suomalaiset ulkoilu- ja luontojärjestöt tyrmäsivät esityksen. Kannanoton allekirjoittivat Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Pyöräilykuntien verkosto, Suomen Latu, Suomen Ratsastajainliitto ja Työväen Retkeilyliitto. Metsästykselle mahdollisia alueita on Etelä- Suomessa paljon mutta suojelualueita vähän. Järjestöt vaativat, että kansallispuistot rauhoitetaan virkistyskäyttöön ja luonnonsuojelualueiksi. Kävijätutkimusten mukaan 80 prosenttia kansallispuistojen kävijöistä vastustaa metsästystä kansallispuistoissa. Järjestöt muistuttivat myös, että lakiesitys on Metsästys Etelä-Suomen kansallispuistoissa -työryhmän esitysten vastainen. Kyseessä on maa- ja metsätalousministeriön yritys ohittaa laajapohjaisen työryhmän mietintö. Taistelu soiden puolesta ja turpeenottoa vastaan jatkuu eri puolella Suomea. Itä-Suomen ympäristölupavirasto hylkäsi huhtikuussa Vapon oy:n hakemuksen Pihtiputaan Mörninsuon kaivamiseksi turvetuotantoon. Vapo valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri toimitti hallinto-oikeudelle vastineen, jonka mukaan ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on hylättävä muiden muassa luonnonsuojelullisista ja kaavoituksellisista syistä. Vapon mukaan turvetuotantoalueelle ja sen kuivatuksen vaikutusalueelle ei sijoitu rauhoitettuja kasveja. Tämä ei pidä paikkaansa, piirisihteeri Juhani Paavola toteaa. Siellä kasvaa useita uhanalaisia kasveja, ja alueella on myös äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi, lettoneva. Huhtkikuussa vahvistetussa maakuntakaavassa on turvetuotantoon varattu 106 aluetta, mutta Mörninsuo ei kuulu näihin alueisiin. Myöskään seutukaavassa ei ollut turvetuotantovarausta Mörninsuolle. Itämeren kaasuputki hyvä vai paha? teksti Tapani Veistola kartta Nordstream teksti Tapani Veistola kuva Juha Taskinen Nord Streamin Itämeren kaasuputkihanke on poliittisesti ja ympäristöllisesti kiistanalainen. Kaasuputkiyhtiö on tavannut Luonnonsuojeluliiton ja muiden maiden ympäristöjärjestöjen edustajia monta kertaa. Tämä on uutta varsinkin Venäjällä. Hanke ja sen ympäristövaikutusten arviointi kehittyivät vuoropuhelun ansiosta merkittävästi. Luonnonsuojeluliiton puolesta YVA:n tuloksista lausui Uudenmaan piiri. Se jakoi sekä risuja että ruusuja. Yleisesti on parempi kuljettaa kaasua putkessa kuin nesteytettynä laivoilla. Suomenlahden laivaliikenne on niin vilkas, että suuronnettomuus on vain ajan kysymys. Toisaalta Baltian maaputken uusimista olisi pitänyt pohtia enemmän, vaikka se on poliittisesti hankalampi vaihtoehto. Järjestöjen vaatima Suursaaren eteläinen vaihtoehto tutkittiin, mutta ei yhtä hyvin pohjoista. YVA:sta jätettiin pois hankekokonaisuuden maalla sijaitsevat osat. Se on harmi, koska esimerkiksi Hangossa on pulaa putkien säilytystilasta. Selvitys vahvisti epäilyt Itä-Suomenlahden pohjan myrkkyjen, ravinteiden ja räjähteiden paljoudesta. Yhtiö siirtyy käyttämään siellä putkenlaskussa maailman ainoaa alusta, jota ei tarvitse ankkuroida. Senkin potkurivirtojen vaikutukset tulee vielä tutkia. Ikävä kyllä, yhtiö ei malttanut odottaa yva-lausuntoja. Se haki jo talousvyöhykelupaa ja tulee hakemaan myös vesilupaa. Siksi yvaa pitää täydentää vielä lupavaiheessa esimerkiksi Naturan täydennyskohteiden lähistöltä. Luonnonsuojeluliitto ottaa kantaa hankkeeseen kun näkee lisäselvitykset ja lupaehdot. Saimaannorpan pesimätulos romahti Itämeren kaasuputkihanke vaikuttaa monien valtioiden merialueella. Elävänä syntyneiden saimaannorpan poikasten määrä laski tänä vuonna alle neljäänkymmeneen. Samaan aikaan vapaaehtoisten verkkorajoitusten määrä on jäämässä kauas tavoitteesta. Kuuttien syntymätulos ja liian vähäiset verkkokalastussopimusalueet osoittavat, että tehokkaammat toimet saimaannorpan pelastamiseksi ovat välttämättömiä ja kiireellisiä, toteaa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut norppavesille alkukesäksi verkkokalastuskieltoa, tavannut asiasta vastaavia ministereitä ja järjestänyt Helsingissä huhtikuun alussa 400 hengen mielenosoituksen. Liitto on tiedottanut muutenkin asiasta kotimaassa ja kansainvälisesti päästen ensi kertaa muun muassa Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) etusivulle. SLL sekä Euroopan parlamentin jäsenet Satu Hassi ja Sirpa Pietikäinen ovat kirjoittaneet myös EY:n komissiolle asiasta. Nyt liitto on kutsuttu mukaan hallinnon työryhmään, joka päättää verkkokalastuskiellon tarpeesta ensi keväänä. Yhteistyössä Fortumin kanssa jatketaan etenkin kuuteille vaarallisten verkkojen vaihtamista turvallisiin katiskoihin. Taru saimaannorpasta näyttely on esillä Helsingin pääkirjastossa Pasilassa 5. kesäkuuta asti. Lokakuussa matka jatkuu Kuopioon ja marraskuussa Tampereella. Tue saimaannorppaa: saimaannorppa Leo Stranius Suurten ilmastopäästäjien tilanne edelleen auki Kohti Kööpenhaminaa Tärkeiden päätösten vuosi huipentuu ilmastokokoukseen Ulkopoliittinen instituutti julkaisi toukokuussa Towards a new climate regime? -raportin, joka taustoitaa näkökulmia Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Raportissa tarkastellaan viittä suurinta kasvihuonekaasujen päästäjämaata, Kiinaa, Intiaa, Japania, Venäjää ja Yhdysvaltoja sekä verrataan maiden näkökulmia Euroopan unionin kantoihin. Tilanne on vähintäänkin haastava. Maiden kannat ovat auki ja suhteellisen kaukana toisistaan. l Kiinan päästöt kasvavat nopeasti. Maan hallituksella on kuitenkin pyrkimyksiä lisätä energiatehokkuutta, puhtaita energiamuotoja ja metsittämistä. Arvioiden mukaan Kiinan päästöt ovat vuonna 2030 noin 400 prosenttia vuoden 1990 tasoa korkeammat. Kiina tuskin tulee sitoutumaan vastaaviin päästövähennyksiin kuin teollisuusmaat. Eniten maan neuvottelukantaan vaikuttaa Yhdysvaltojen rooli. l Intian ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Maan tavoitteena on saada teollisuusmaat sitoutumaan vähintään prosentin päästövähennyksiin. Lisäksi Intia vaatii teollisuusmailta rahoitusta kehitysmaiden päästövähennystoimenpiteisiin. l Japanin päästöt ovat ylittäneet reilusti Kioton tavoitteen. Vapaaehtoisiin keinoihin sekä joustomekanismeilla hankittaviin päästöoikeuksiin perustuvat toimenpiteet eivät ole johtaneet tuloksiin. Lisäksi vuoden 2007 ydinvoimaonnettomuuden jälkeen merkittävä osa ydinvoimasta on korvattu kivihiilellä. Japani ajaa sektorilähestymistapaa, jossa rajoituksia asetetaan toimialoille yksittäisten maiden sijaan. l Venäjän kasvihuonekaasupäästöt romahtivat 1990-luvulla. Tämän jälkeen päästöt ovat kasvaneet tasaisesti, mutta talouskriisin myötä niiden ennakoidaan jälleen kääntyvän laskuun. Lisäksi politiikkatoimet, erityisesti energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuva energia, johtavat päästövähennyksiin yhdessä teollisuuden rakennemuutoksen kanssa. Venäjän tavoitteena on maan määritteleminen nousevaksi taloudeksi ja saada itselleen mahdollisimman löysät päästövähennystavoitteet. l Yhdysvaltojen uusi hallinto korostaa laajaa osallistumista tulevaan ilmastosopimukseen. Erityisesti Kiinan ja Intian osallistuminen on Yhdysvalloille tärkeää. Kotimainen keskustelu ja lainsäädäntötyö on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Haasteena on löytää tasapaino kansainvälisten ja kotimaisten vaatimusten välillä sillä myös maan kongressin pitää aikanaan hyväksyä Kööpenhaminassa tehtävä ilmastosopimus.

6 6 luonnonsuojelija 3/2009 UUTISET EU uudistaa kalapolitiikkaansa MMM veti maanmuokkauspakon takaisin Ylikalastus vie kalat, kalastuksen kannattavuuden ja työpaikat. EU yrittää murtaa noidankehän koko kalastuspolitiikkansa uudistuksella. Luonnonsuojeluliitto lausui asiasta maa- ja metsätalousministeriölle huhtikuussa. Ekologinen kestävyys pitää nyt nostaa kalapolitiikan ykkösasiaksi. Ilman kaloja kun ei voi kalastaa. Esimerkiksi kalastuskiintiöiden tulee noudattaa tieteellisiä kannanhoitosuosituksia, muistuttaa luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola. Liitto korosti myös merialueiden suunnittelun tärkeyttä. Jos kalojen kutualueita ei suojella esimerkiksi Naturalla, ne jäävät muiden hankkeiden kuten merihiekan oton, kaasuputkien ja tuulivoimaloiden jalkoihin. EU uusii parhaillaan myös lohen hoitosuunnitelmaa. Luonnonsuojeluliitto on työssä mukana EU:n neuvoa-antavan Baltic Sea RAC:n lohityöryhmän jäsenenä. Lohi on pelastettu EU:n rajoitusten ansiosta sukupuuton partaalta. Nyt on tärkeintä panostaa heikkojen lohijokien kunnostamiseen, Veistola painottaa. Maa- ja metsätalousministeriö veti takaisin ehdotuksensa, jonka mukaan metsänomistajat olisi pakotettu muokkaamaan maaperä hakkuiden jälkeen auraamalla, äestämällä tai mätästämällä. Ehdotusta vastustivat metsänomistajat ja Suomen luonnonsuojeluliitto. SLL hämmästeli asiassa ministeriön suhteellisuudentajun puutetta: MMM ei ole suostunut käyttämään pakkokeinoja luonnon suojelemiseksi edes saimaannorpan hyväksi, mutta tehometsätalouden edistämiseksi maanmuokkauspakkoa tarjottiin kerkeästi maanlaajuiseen käyttöön. Ylijohtaja Aarne Reunala kommentoi myöhemmin YLE Uutisille, että ministeriö aikoo kuitenkin edistää maan muokkaamista taloudellisin kannustimin. Metsän saisi silti Reunalan mukaan uudistaa myös täysin luonnonmukaisesti. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että hakkuuun jälkeinen maanmuokkaus vähentää luonnolle arvokasta lahopuuta ja lisää vesistöihin valuvia päästöjä. Metsässä liikkuminen vaikeutuu ja maisema menee pilalle. teksti Heidi Konkka Äänestä luonnon ja ympäristön Europarlamenttivaalit 7.6. ovat myös ympäristövaalit. Suomi ei pysäytä ilmastonmuutosta ja tehotuotantoa yksin, vaan EU tekee päätökset tulevaisuudesta. Luonnonsuojelija kysyi eduskuntapuolueilta ympäristöpoliittisista valinnoista EU:ssa ja kokosi linjaukset yhteen. Kokonaisuudessaan kysymykset ja puolueiden vastaukset ovat luettavissa liiton internet-sivuilla. Pikaisesti vilkaistuna puolueiden ympäristöpoliittiset tavoitteet EU:ssa ovat kuin viherpiipertäjän makeimmasta päiväunesta: kaikki vaativat kuorossa ilmastonmuutoksen pysäyttämistä, uusiutuvia energiamuotoja ja luomuruokaa. Eri sanakääntein lähes kaikki puolueet korostavat, että EU:n on oltava ilmastokamppailun edelläkävijä. Puolueet ovat puheen tasolla hyvin yksimielisiä EU:n ympäristöpoliittisista linjauksista. Niiden väliset erot tulevat esille keinoissa, joilla tavoitteet saavutetaan. Hälyttävää tavoiteohjelmissa on se, että kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta biodiversiteetin turvaaminen ei näytä kiinnostavan puolueita lainkaan. Itämeren asukkeja ei ole sentään jätetty pulaan: kaikki esittävät monipuolisia ja konkreettisia vaihtoehtoja merialueen pelastamiseksi. Maajussit Suomen vai EU:n vastuulle? Maatalouspolitiikassa vasemmiston ja oikeiston väliset vastakkainasettelut pulpahtavat pintaan. Oikeistopuolueiden mielestä kansallisten etujen turvaaminen on olennaista ympäristöystävällisen maatalouspolitiikan toteuttamisessa, kun taas vasemmalla luotetaan EU-tason ratkaisuihin. Konservatiivisemmat puolueet kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja keskusta korostavat geenimanipuloituun liittyviä kysymyksiä. Maataloustukien ehdot näyttävät olevan tämän hetken kuuma peruna: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP haluavat jakoperusteeksi ympäristöystävällisen toiminnan. On muistettava, että tavoiteohjelmat ovat vasta abstrakteja linjavetoja. Uudet europarlamentaarikot ovat kuitenkin todellisia ihmisiä. Jokaisella on mielipiteet siitä, minkälaisilla keinoilla EU:n ympäristöpolitiikkaa kannattaa tehdä. Tarraa ehdokkaita hihasta, kirjoita postia ja hiillosta silloin osaat valita heistä parhaan pelastamaan luontoa puolestasi. - Kysymykset ja puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan verkkosivuilla - Lue myös kolumni: Mepit yhteisellä asialla? s. 8 Ilmastoja energiapolitiikka Luonnonsuojelu ja Itämeri Maatalouspolitiikka Suomen on kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen hidastamisesta. Kööpenhaminan tuleva sopimus on vasta ensiaskel. Puolue edistää puuperäisten polttoaineiden, peltobiomassojen, biokaasun ja kierrätyspolttoaineiden biohajoavan osaa energiamuotoina. Yleisesti myös ns. kolmannen sukupolven biopolttoaineita sekä tuuli- ja aurinkovoimaa. Taru Tujunen, Kokoomuksen puoluesihteeri Luonnon monimuotoisuuden kunnioitus ja uhanalaisten lajien suojelu on periaateohjelmassa, ja ne vaikuttavat politiikkaan. EU:n luonnonsuojeluoikeuden soveltamisessa Suomen peto-oloihin tarkistettava. EU:n Itämeri-strategia saatava käytännön tasolle. Monikansalliset toimet jätevesien käsittelyn parantamiseksi uusissa jäsenmaissa ja Pietarin alueella. Ravinnekuormitusta pienennettävä ohjaus- ja kannustinkeinoin, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamista edistettävä. Kalankasvatus ympäristöystävälliseksi. Suomen osallistuttava aktiivisemmin EU:n maaseutupolitiikan kehittämiseen oman maaseudun ja puhtaan pohjoisen alkutuotannon lähtökohdista. EU:n heikoimpia maatalousalueita varten kehitettävä jatkuvuuden turvaavia tukitoimenpiteitä. Markkinoiden ja tukijärjestelmän kannustettava laadukkaaseen tuotantoon ja palkittava onnistumisesta. Maa- ja metsätalous keskeisessä roolissa maaseudun perusasutuksen ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisessä. EU:n ilmasto- ja energialakipaketti toteutetaan määrätietoisesti. EU:n johdettava, jotta YK:n ilmastokokouksessa luodaan kaikki ilmastotalkoisiin sitouttava sopimus. SDP ajaa EU:n ilmastodirektiiviä, jonka tavoitteena saada säätelyn piiriin myös energia, maatalous, ruoan tuotanto, rakentaminen ja liikenne. EU:n on lisättävä uusiutuvia energianlähteitä luomalla yhteisiä sääntöjä ja puitteita niiden tukijärjestelmille. Tukemisen oltava tehokasta ja markkinalähtöistä, mutta riittävää. Eläin- ja kasvilajien sopeutumisen edesauttaminen on osa ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua. EU voi vaikuttaa mm. kalakantojen turvaamiseen. Itämeren rantavaltioiden sitouduttava päästöjen vähentämiseen. Suomen vähennettävä erityisesti maa-ja metsätalouden päästöjä. Itämeren suojelukeinoista ja rahoituksesta Sternin mallin mukainen selvitys. Ari Korhonen, SDP:n puoluesihteeri Maataloustukien ehdoksi riittävät ympäristönsuojelutavoitteet, joilla parannetaan luomuviljelyn asemaa ja eläinten hyvinvointia. Maatalouden ympäristötuet sidottava todellisiin Itämeren suojelutoimiin. Kaikille aloille ulottuva, maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä. Jäsenvaltioille annetuista poikkeusluvista (esim. hiilivoima) luovuttava tai sitouduttava hiilidioksidin talteenottoon. Keskeisestä uusiutuvat energiamuodot ja energiatehokkuuden parantaminen. Tuulivoiman rinnalle aurinko-, geotermiseen- ja valtamerienergiaan perustuvia ratkaisuja. Suomessa uusiutuvan energian tavoite toteutettava ensisijaisesti bioenergialla. Euroopassa kehitettävä sähköautojen teknologiaa, tuotantoa ja käyttöönottoa. Luonnon monimuotoisuutta sekä luonnonvaraisten lajien elinolosuhteita edistävät luonnonhoitopellot otettu käyttöön tukimuotoina. Suomesta Itämeri-politiikan suunnannäyttäjä. Muut Itämeren maatalousmaat mukaan EU:n ympäristöohjelmaan. Kotien, teollisuuden ja maatalouden päästöt minimiin. Suomen ympäristötuen ehdot tarkistettava. EU:n Itämeri-strategialla ja maatalouspolitiikan muutoksilla kaikki pellot Itämeren alueella sidottava ympäristöehtoihin. Vesiensuojelua vahvistettava maatalouspolitiikassa. Lähi- ja luomuruuan edistäminen kansallisten etujen kannalta tärkeää. Aktiivinen toimija kotimaisen luomuvalkuaisen tuotannon lisäämisessä. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma. Muuntogeenisyydestä tuotteille saatava merkintä. GM-kasvien viljely kansalliseen päätösvaltaan. Jarmo Korhonen, Keskustan puoluesihteeri

7 UUTISET luonnonsuojelija 3/ Kritiikkiä vesienhoitosuunnitelmalle Virtain kuukkelimetsiin uusi suojelualue Euroopan ympäristöjärjestöt ovat arvioineet vesienhoitosuunnitelmia, joiden avulla maanosan kaikkien vesien tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä. Lähes kaikissa arvioiduissa maissa on kuitenkin esitetty, että osalla vesistöistä hyvä tila saavutetaan vasta vuonna 2021 tai Ympäristöjärjestöjen mielestä aikataulupidennykset vaikuttavat poliittisilta päätöksiltä, ja suunnitelmista puuttuu kattava analyysi toimenpiteistä, joilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa tehokkaammin. Uusiutuvan energian lisääminen on sysännyt liikkeelle vesivoimarakentamisen aallon, joka on uhka vielä luonnontilaisille vesille. Maatalous on lähes jokaisessa Euroopan maassa suurin vesien kuormittaja, mutta maatalouden toimenpiteet eivät vakuuta. Järjestöjen työ vesienhoitosuunnitelmiin vaikuttamisessa tuotti myös tulosta. Vesienhoitosuunnitelmaan saatiin esimerkiksi maankäyttöön, hulevesiin ja kosteikkoihin liittyviä toimenpiteitä. Etelä-Suomen viimeisten kuukkelien asuinsijoille Virroille perustetaan uusi laaja suojelualue valtion maille. Riponevan kuuluisalla kuukkelialueella on aiemmin ollut virallisen suojelun piirissä ainoastaan 23 hehtaarin kokoinen Lakeisnevankankaan aarnialue. Valtion liikelaitos Metsähallitus on päättänyt lisätä suojelupinta-alaa sadoilla hehtaareilla. Perusteilla olevan 455 hehtaarin kokoisen Lakeisnevankankaan suojelualueen synty on voitto metsille eliölajeineen ja tulosta luonnonsuojelijoiden monivuotisesta kamppailusta valtion omistamien kuukkelimetsien puolesta. Mahdollisuuksia parantaa toki aina on: Lakeisnevankankaan suojelualueen ulkopuolelle jää yhä mm. Pahalamminvuoren kuukkelireviiri. Metsähallituksen suojelupäätöksen taustalla on Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO, jonka puitteissa Metsähallitukselle asetettiin velvoite lisätä metsiensuojelua valtion mailla hehtaarin verran. puolesta! Lue vastaukset kokonaisuudessaan verkkosivuilta Jo 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä edistettävä. EU:n taloudellinen elvytys suunnattava uusien ja vanhojen teollisuusalojen viherryttämiseen. Energiansäästöä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistettävä tuuli-ja aurinkovoimalla, aalto-ja vuorovesienergialla, maa-, ilma- ja vesilämmöllä sekä uusiutuvilla polttoaineilla. Panu Laturi, Vihreiden puoluesihteeri Päästövähennystavoitteiden toteuttamisessa, 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Tukipolitiikan kriittinen arviointi välttämätöntä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmatyötä vahvistettava. Energiankulutusta vähennettävä. EU-maiden panostettava uusiutuviin energiamuotoihin niin investointien, tuotekehityksen ja innovaatioiden osalta. Irtauduttava määrätietoisemmin öljypohjaisista polttoaineista. Puolue tukee ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja myönteisten kannustimien kautta. Tulevaisuudessa yhteiskuntia kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti. Asutusta ei tule keskittää kaupunkeihin. Uusiutuvat energialähteet ja hajautettu energiatuotanto ovat tärkeimpiä energiamuotoja, joiden käyttöä edistettävä. Ihmiset näkevät energiakäytön vaikutukset, kun se tuotetaan lähellä. Pyrittävä uusiin teknisiin ratkaisuihin, kannustettava jäsenvaltioita päästötavoitteisiin ja kehitettävä uusia instrumentteja (esim.hiilivero) jakamaan päästöjen kustannuksia. Uusiutuviin energiamuotoihin sekä erityisesti energiatehokkuuteen ja energian säästämiseen panostetaan. Sari Essayah Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Energiasäästöön ja tehokkuuden lisäämiseen panostettava vahvasti. Suomen ja muiden pohjoismaiden lisättävä yhteistyötä uusiutuvien energiamuotojen kehitystyössä ja innovaatioiden viemisessä kotimaista kansainvälisille markkinoille. Puolue kannattaa uusiutuvia energiamuotoja: bioenergiaa, tuuli- ja aurinkovoimaa, sekä uusien teknologioiden kehittämistä (esim. aaltovoima). Merkittävä osa politiikkaa tähtää monimuotoisuuden turvaamiseen aloitteiden, kampanjoiden ja epävirallisen vaikuttamisen avulla. Ilmastonmuutoksen hidastaminen monimuotoisuuden kannalta ensisijaista, mutta ei Natura-alueita unohtaen. EU:n Itämeri-strategiassa asetettava sitovat enimmäismäärärajat kunkin valuma-alueen valtion kemikaalipäästöille. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä sidottava käytäntöihin, jotka vähentävät alueen ravinnekuormitusta. Venäjä mukaan yhteistyöhön. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on perusedellytys. Erityisiä suojelutoimia (esim. kalastuskiellot norpan suojelemiseksi) tiettyjen lajien osalta. EU:n lanseerattava asennemuutos-kampanja, jolla tuetaan luonnosta saatavien hyötyjen ja palvelujen arvostamista. Itämeren tilan heikkeneminen estetään tehokkailla maatalouden, teollisuuden ja asumisen päästöjen rajoituksilla ja sanktioilla. EU:n voimavaroja suunnata HELCOMin Itämeren toimintaohjelman toimeenpanoon. Puola, Baltian maat ja Venäjä saatava mukaan suojeluun. Luonnon monimuotoisuus turvataan ympäristöystävällisellä yhteistyöllä. Kaikkien Itämeren rantavaltioiden maatalouspäästöt on saatava kuriin sekä typpi- ja fosforipitoiset jätevedet on puhdistettava. Vesa-Matti Saarakkala Perussuomalaiset Nuoret Ry:n puheenjohtaja, Timo Soinin avustaja Panostamalla luonnon suojeluun, jonka lisäksi eri eliölajien perimä otettava talteen ja turvattava muuntelusta vapaiden kantojen säilyminen. Kaikkien jäsenmaiden aidosti sitouduttava Itämeren suojeluohjelmaan. EU:n Itämeri-strategian instrumentiksi kansainvälinen Itämeren merikeskus Suomeen, jolla on kokonaisvaltaiset vastaukset pilaantumisen syihin ja suojelun haasteisiin. Puolue toteuttanut Natura-verkostoa sekä kansalliselle että EU-tasolle. Life-projekteille resursseja. Kestävää luonnonvarainpolitiikkaa edistettävä: monimuotoisuus turvattava sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävä alkutuotanto. Toimintaa Helcomohjelman ja EU:n Itämeri-strategian hyväksymisen puolesta. Itämeri-strategiassa erityisesti Helcomin BSAP-tavoitteet huomioitava. Erityispanostus öljyntorjuntakapasiteetin ja meriliikenneturvallisuuden parantamiseen. Alusten jätevesien tyhjentäminen alueelle kiellettävä. Jatkaa aloitteiden, määrärahojen ja linjauksien tuottamista, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden, lähi- ja luomuruoan menestyminen ja eläinten hyvinvointi turvataan. Maatalouden ympäristötuki muutettava vastaamaan tarkoitustaan ja luomu- ja lähimarkkinoiden esteet raivattava. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja EU:n asennemuutos-kampanja koskevat myös maatalouspolitiikkaa. Lähi-ja luomutuotannon merkitystä korostettava vaikuttamalla asenteisiin ja muuttamalla EU:n suurtuotantoa suosiva maatalouspolitiikka näiden mukaiseksi. Sirpa Puhakka, Vasemmistoliiton puoluesihteeri Tuotannon oltava geenimanipulaatiovapaata. Turvattava mahdollisuudet omavaraiseen kansalliseen maataloustuotantoon välttäen kuitenkin ylituotantoa. Selkeitä alkuperä-, ekologisuus- ja geenimuunnellun ruoan merkintöjä elintarvikkeisiin, jolloin valinnan mahdollisuus asiakkaalla. Elintarvikkeiden alkuperän ja tuotantotavan jäljittäminen vaivattomaksi. Lähiruokaa suosittava ja pitkiä eläinkuljetuksia vältettävä mm. poistamalla tuet ja kehittämällä pieniä, siirrettäviä teurastamoja. Suomen maataloustuotannossa asiat on hyvin huomioitu. Suomessa maatalous perustuu pitkälti perheviljelymalliin. Luomutuotannon ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä voi parantaa sisällyttämällä EU:n ympäristötukeen ehto maatilakohtaisesta ympäristöohjelmasta. Ulla Achrén RKP:n puoluesihteeri

8 8 luonnonsuojelija 3/2009 liiton uutiset norppaluodolta Iloa luonnosta ja huolta turpees Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen Mepit yhteisellä asialla? Pääministeri Matti Vanhanen paheksui blogikirjoituksessaan 9.5., että suomalaisedustajat Euroopan parlamentissa eivät aina äänestä Suomen kantojen mukaan. Merkillinen kommentti poliitikolta, jonka luulisi ymmärtävän EU-parlamentin roolin. Parlamentti ei ole jäsenmaiden käsikassara. Sen tehtävänä on tehdä päätöksiä, jotka ulottuvat kansallisia intressejä pidemmälle. Ilman sitä EU polkisi paikallaan eikä se pystyisi vastaamaan kansainvälisen toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin. Parlamentin asemaa ei pidä liioitella. Lainsäädäntöä valmisteleva komissio ja jäsenmaiden hallituksia edustava ministerineuvosto ovat EU:n toiminnan kannalta keskeisiä elimiä. Parlamentilla on kuitenkin tässä kokonaisuudessa tasapainottava rooli. Toimielinten työnjako korostuu seuraavalla viisivuotiskaudella, kun unionissa sovitaan muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan tarkistuksesta ja talousarvion monivuotisista kehyksistä vuoteen 2013 mennessä. Lissabonin sopimuksen astuessa voimaan parlamentti muuttuu tasavertaiseksi lainsäätäjäksi neuvoston rinnalle. Tuolloin sen tehtävä pehmeämpien arvojen ja yleismaailmallisten oikeuksien puolustajana korostuu. Tämä perusasia tuntuu usein hämärtyvän kotimaisessa keskustelussa. Osa ehdokkaista tuntuu kilpailevan isänmaallisuudella, jonka lähtökohtana on saavutettujen etujen puolustaminen. Sillä ei pitkälle pötkitä parlamentin sisäisessä työskentelyssä. Osa eurovaaliehdokkaista tuntuu kilpailevan isänmaallisuudella, jonka lähtökohtana on saavutettujen etujen puolustaminen. Mikä on tärkeää ja mikä mukavaa toiminnassa, mitä on saatu aikaan? Vastaajina viisi jäsentä vilkkaasti toimivan Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksesta. Huoli Keski-Suomen luonnontilaisten soiden kohtalosta kokosi huhtikuun lopulla nelisenkymmentä henkeä kuuntelemaan ja keskustelemaan Jyväskylän pääkirjastoon. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Jyslyn, järjestämä tilaisuuden teema osui samalla kertaa kahteen toiminnan polttopisteeseen, luonnon monimuotoisuuden puolustamiseen ja turpeen energiakäytön vastustamiseen. Jyslyn toimialueen tärkein ongelma on Jyväskylän turpeen kayttö, jolla on ilmastonmuutosvaikutuksen lisäksi myös tuotantoalueilla suoria biodiversiteettiä vähentäviä vaikutuksia ja muita negatiivisia ymparistövaikutuksia, määrittelee Ari Lampinen. Kaupunkiin on rakenteilla suuri kaukolämpölaitos, jonka pääpolttoaine on turve. Seudun soista 84 prosenttia on ojitettu ja turvetuotantoon havitellaan arvokkaita, vielä säilyneitä soita. Jysly toimii tämän ymparistöongelman globaalissa keskiössä, sillä Suomen ja koko maailman turvelobbyn keskus sijaitsee Jyväskylässä, Lampinen muistuttaa. Jyväskylässä ovat Vapon päämaja, Suomen turveteollisuusliiton ja maailman turveteollisuusliiton päämajat, Finbion päämaja seka Vtt:n turve-energiaosasto. Jyslyn hallituksen jäsenet kävivät katsomassa, miten kevät etenee Jyväskylän Harjulla. Kesäkuussa, elokuussa ja syyskuussa Harjulla järjestetään opastetut, kaikille avoimet lähiluontoretket. 30-vuotinen taival Luonnonsuojeluyhdistys juhli viime vuonna 30-vuotista toimintaansa luvun lopulla kamppailtiin Jyväsjärven ja Päijänteen veden saastuttamista vastaan. Puunjalostusteollisuuden jätevesille vaadittiin tiukempia päästörajoja. Päijänne puhtaaksi -liike onnistuikin tavoitteissaan: Jyväsjärven ja Päijänteen vedet ovat kirkastuneet. Jysly oli myös aktiivisesti puolustamassa Korpilahden Vaarunvuorta Päijänteen itärannalla. Imatran Voima (nykyisin osa Fortumia) halusi rakentaa luonnoltaan erityisen arvokkaalle vaaralle pumppuvoimalan. Kamppailua kesti 30 vuotta. Se päättyi, kun voimayhtiö luopui suunnitelmistaan Eräs räikeimmistä esimerkeistä on Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, joka mainostaa itseään otsikolla Suomalaisen edun aktiivisin puolustaja. Vaaliesitteessä kuvatut aikaansaannokset eivät kerro koko totuutta. Tosiasiassa Korhola pyrki määrätietoisesti vesittämään EU:n energia- ja ilmastopaketin syntymistä vaatien muun muassa turpeen sisällyttämistä uusiutuvien energiamuotojen edistämistä koskevaan direktiiviin. Korholan myyräntyö EPP-ryhmän ilmastoneuvottelijaa Avril Doylea vastaan herätti runsaasti huomiota myös parlamentin muissa ryhmissä. Tätäkö on se Suomen kantojen puolustaminen, jota pääministeri Vanhanen peräänkuuluttaa? Luojan kiitos niissä ei onnistuttu. Korholan tapaus todistaa vanhan perussäännön oikeaksi: parlamentin jäsenet eivät menesty, elleivät he saavuta puoluerajat ylittävää luottamusta. Sellaisia ei ole Brysselissä kuin muutama. Moni kotimaan politiikassa loistava kansanedustaja on Euroopan kentillä siipirikko. Tämä on ehkä hyvä pitää mielessä tulevaa äänestyspäätöstä tehtäessä. Jäsenille alennusta messulipuista Suomen luonnonsuojeluliitto tuo suoluonnon suojelun Jyväskylän Luonto- ja erämessuille Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat ostaa alennushintaisen lipun messuille maailman ympäristöpäivänä 5.6. Alennushintainen lippu tulee ostaa etukäteen nettikaupasta. Jäsenhintaisia lippuja ei voi ostaa ovelta. Messuilla maailman ympäristöpäivänä julkistetaan myös Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden ympäristöpalkinnon saaja. Palkinnon kohde voi olla monen mielestä yllättävä, vihjaa viestintäpäällikkö Matti Nieminen tulevasta ympäristöpalkinnosta. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen osaston (B-300) pääteemat ovat suoluonto ja suoluonnon suojelu. Perjantaina järjestetään seminaari soiden ja kosteikkojen puolesta. Osastolla näytetään ensimmäistä kertaa Luonnosuojeluliiton uunituore suovideo. Siellä voi myös osallistua suotietovisaan ja ostaa Erik Bruunin kurkijulisteita voi messuhintaan. Messujen suunnittelussa on tehty historiaa, kun erilaiset järjestöt ovat kokoontuneet saman pöydän ääreen. Messujen järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Jyväskylän Messut Oy, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Suomen Latu, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Partiolaiset sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Lisätietoa:Katso tarkemmat tiedot lippujen hinnoista ja myyntipisteistä:

9 liiton uutiset luonnonsuojelija 3/ teksti Ritva Kupari kuva Mari Manninen teksti Tapani Veistola kuva Hannu Tuomisto ta yhdessä Tulossa: luonnon monimuotoisuuden vuosi ympäri maata Jyväskylä l Yhdistys on pysynyt pystyssä vapaaehtoisin voimin 30 vuotta. Sekin on jo aikamoinen saavutus sinällään!, iloitsee Jaana Tuppurainen. Retkiä ja yhdessäoloa Jyslyn jäsenmäärä on kasvanut jo useana vuonna, ja se ilahduttaa hallituksen jäseniä. Yli 800 jäsenen voimalla voi suunnitella monenlaista toimintaa. Jokaiselle riittää tekemistä: lausuntoja rakennus- ja kaavoitushankkeisiin, aloitteita, retkiä, keskusteluja, tempauksia. Käytännön toimiminen samanhenkisten, mutta eri taustaisten ihmisten kanssa on mukavinta. Samalla kuulee viimeisimpiä ympäristöuutisia ja pääsee selville Jyväskylän seudulla vireillä olevista hankkeista ja muusta mielenkiintoisesta, tuumii Sanna Penttinen. Mukavinta on saada aikaan ehkä herättäviäkin luontokokemuksia ihmisissä. Näitä voi tulla niin retkillä, kuvailloissa kuin jonkun näyttelynkin äärellä, arvioi Silja Parri. Hauskaa toiminnassa on se, että saa olla tekemisissä muiden viherpiippojen ja samantyyppisesti ajattelevien ihmisten kanssa, sanoo Jyslyn puheenjohtaja Marja Kupari. Jyslyläisiin pääsee tutustumaan kesän ja alkusyksyn aikana vaikkapa kolmella Harjun lähiluontoretkellä, Luonnonkukkapäivän ja Lempaatsuon retkellä sekä melontaretkellä Päijänteelle. Tule tutustumaan ja kyselemään lisää Jyslyläisiltä Luonto- ja Erämessuilla Jyväskylän Paviljongissa. Kotisivut: Luonnonsuojeluliitto nimesi ensi vuoden Luonnon monimuotoisuuden vuodeksi. Nurmijärvellä kokoontunut valtuusto varoitti samalla, että Vanhasen hallituksen aikeet vähentävät ympäristöhallinnon riippumattomuutta ja uhkaavat ympäristön tilaa. Suomi, EU ja maailman maat ovat luvanneet pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Ensi vuonna on tilinteon hetki. Koska luonnon köyhtyminen jatkuu, toimia pitää tehostaa. Siksi ensi vuosi on Luonnonsuojeluliitossakin Luonnon monimuotoisuuden vuosi. Luonnonsuojeluliiton keskustoimisto ja luonnonsuojeluvaliokunta ovat käynnistäneet teemavuoden valmistelun. Suunnitelmia esitellään jo syyskuun suunnittelupäivillä, joten piirit ja yhdistykset ehtivät mukaan. Hallitus vaarantaa ympäristösi Valtuusto antoi myös julkilausuman, jota YLE luonnehti tiukkasanaiseksi. Lisääntyvät tehtävät ja kansainväliset sitoumukset edellyttäisivät ympäristöhallinnolle lisää voimavaroja. Mutta Suomen nykyhallitus vie siltä virkoja, rahoja ja riippumattomuutta. Näin syntyy suomalaisen ympäristönsuojelun romuttava ketjureaktio. Sen tuloksena vedet pilaantuvat, luonto köyhtyy, saasteet lisääntyvät eikä ilmastonmuutosta saada osaltamme pysäytettyä. Jos valtion ympäristöhallintoa heikennetään, ympäristöasiat kaatuvat resurssipulaa poteville kunnille ja ympäristöjärjestöille. Valtuustolaiset ihastelevat uhanalaista harsosammalta Kiljavan lähderetkellä. Mikä valtuusto? l Luonnonsuojeluliiton ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Se muodostuu 73 edustajasta. Liittokokous vahvistaa liiton pitkän aikavälin tavoiteohjelman ja kolmivuotissuunnitelman. l Liittovaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja muodostuu puheenjohtajasta (Markku Kuortti) ja luonnonsuojelupiirien 25 edustajasta. Se vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja budjetin sekä edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. l Liittohallitus panee toimeen päätökset ja kokoontuu kerran kuukaudessa. Se muodostuu puheenjohtajasta ja 9 jäsenestä. Puheenjohtaja on Risto Sulkava. Liittohallitus on asettanut erilaisia valiokuntia suunnittelemaan ja toteuttamaan hallituksen päätöksiä. Näitä ovat mm. järjestö-, metsä-, talous- ja viestintävaliokunta. l Jos olet kiinnostunut vaikuttamaan, ota yhteyttä esimerkiksi omaan luonnonsuojelupiiriisi! Suomen Luonnonsuojelun Säätiö myönsi euroa apurahoja tutkimuksille ja hankkeille l Fil. yo Mirjami Margaritis, Joensuu, pro gradu -tutkimukseen Saimaannorppakuuttien (Phoca hispida saimensis) levittäytyminen ja elinympäristön käyttö, euroa. l FL Pertti Koskimies, Tunturihaukan suojelubiologia Fennoskandiassa -tutkimukseen, euroa. l Fil. yo Harri Kuokkanen, Helsinki, Etelä-Savon arvokkaiden, suojelemattomien metsien kartoitukseen ja luontoarvojen inventointiin, euroa. l Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Helsinki, yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän järjestämiseen, euroa. l Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Helsinki, suoaiheisen videon tuottamiseen SLL:n verkkosivuille, euroa. Rafael Kuusakosken muistorahastosta: l FM Suvi Ponnikas, Oulu, väitöstutkimukseen Suomen uhanalaisten petolintujen populaatiogenetiikka ja suojelu, euroa. l FT Mia Rönkä, Turku, post doc -tutkimukseen Öljypäästöjen ja talviilmaston vaikutus vesilintukantoihin, euroa. l FM Matias Scheinin, Turku, väitöstutkimukseen Productivity and biodiversity in shallow bays zooplankton as a structural and functional mediator, euroa. l FM Thomas Lilley, Turku, väitöstutkimukseen Orgaanisten tinayhdisteiden vaikutukset Saaristomeren avainlajiryhmään, surviaissääskiin, ja näiden kautta koko alueen ravintoverkkoon, euroa. l Fil. yo Pipsa Lappalainen, Turku, pro gradu -tutkimukseen Orgaanisten tinayhdisteiden vaikutukset saaristomeren vesisiippojen (Myotis daubentonii) ruokailukäyttäytymiseen ja ruokailualueiden valintaan, euroa. l Työryhmä Jyrki Ikonen, Timo Kosonen, Panu Kunttu ja Henrik Murdoch, Helsinki, Itämeren saaristo- ja rannikkoalueen arvokkaiden, suojelemattomien metsien kartoitukseen ja luontoarvojen inventointiin, euroa. l Kemiönsaaren Luonto ry, Kemiö, jätteiden kierrätykseen innostavaan Mikään ei katoa -videoprojektiin, euroa. l Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry, pilottihankkeeseen Lepakoiden suojelun ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittaminen Saaristomerellä, euroa. Itämeri-rahastosta: l FM Antti Halkka, Helsinki, väitöstutkimukseen Ilmastonmuutoksen vaikutus Itämeren hylkeisiin, euroa. l Työryhmä Emmi Jormalainen ja Jenni Valo, Helsinki, Itämeri-aiheisen julkaisun ja www-sivuston tuottamiseen, euroa. Lisätietoa Suomen Luonnonsuojelun Säätiöstä: - Säätiön asiamies Tarja Ketola, p tai (09) ja -

10 10 luonnonsuojelija 3/2009 liiton uutiset Tulevaisuusvisiopäivät Asikkalan Vääksyssä Suomen luonnonsuojeluliiton tulevaisuuden visioinnin päätapahtuma Tulevaisuusvisiopäivät syyskuuta 2009 järjestetään Asikkalan Vääksyssä, hotelli Tallukassa Päijänteen ja Vesijärven tuntumassa. Paikallisyhdistysten ja piirien puheenjohtajat, sihteerit tai muut aktiivit, laittakaa päivämäärä ylös ja tulkaa mukaan! Tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä, sillä visiopäivillä pääsette vaikuttamaan liiton tulevan toiminnan linjauksiin ja toimintakeinoihin. Liittovaltuusto, liittohallitus ja valiokunnat sekä toimihenkilöt ovat alkuvuoden aikana jo valmistelleet asiaa: valiokunnat ovat alustavasti visioineet liitolle toivottavaa tulevaisuutta ja unelmoineet luontoa kunnioittavasta yhteiskunnasta. Jäsenkysely, jossa näitä tulevaisuusajatuksia testataan, on parhaillaan menossa. Se on lähetetty kaikille paikallisyhdistysten ja piirien puheenjohtajille sekä 800 satunnaisesti valitulle jäsenelle. Jäsenet voivat ottaa kantaa myös liiton kotisivuilla. Näiden kyselyiden tulokset ovat käytössämme visiopäivillä. Kyselytulokset eivät kuitenkaan yksin riitä tarvitaan yhteistä keskustelua ja pohdintaa. Se tapahtuu visiopäivillä Asikkalassa. Paikalla ovat Luonnonsuojeluliiton hallituksen ja valtuuston jäsenet sekä keskustoimiston ja piirien toimihenkilöt. Päivillä kuullaan myös ulkopuolisia alustajia, jotka johdattavat meitä toimintaympäristön muutostrendeihin niin yhteiskunnassa kuin luonnon ja ympäristön tilassakin. Tilaisuuden alustava ohjelma, ilmoittautumisohjeet sekä tiedot käytännön järjestelyistä löytyvät ennen juhannusta liiton kotisivuilta. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot tapahtumasta: - Tilaisuuden alustava ohjelma sekä tiedot käytännön järjestelyistä löytyvät ennen juhannusta liiton kotisivuilta - Järjestöpäällikkö ja tulevaisuustyöryhmän sihteeri Tarja Ketola, p. (09) , Kotkanpesä uudistui Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto uudistui viime talven aikana. Kevään aikana päästiin jo nauttimaan raikkaista väreistä ja uusista yksityiskohdista. Luonnonsuojeluliiton toimisto sijaitsee Helsingin Alppilassa osoitteessa Kotkankatu 9. Kahdessa kerroksessa työskentelee, hieman vaihtelevasti, noin 30 työntekijää. Kotkanpesässä puurtavat myös Suomen Luonnon toimitus, Uudenmaan ympäristösuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdityksen työntekijät. Edelleen tiloista löytyy myös tietotoimisto FinnWatch, joka seuraa suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla ympäristön ja työolojen osalta. Uudet tilat tuntuvat raikkailta. Opiskelijoiden osaava työpanos ryyditettynä oman väkemme talkoilla tuotti mukavan lopputuloksen. Työnteko luistaa freesatuissa työtiloissa ja vieraillammekin on enemmän iloa silmälle, sanoo viestintäpäällikkö Matti Nieminen. Huonekalut hankittiin pääosin käytettyinä, ja vanhat kalusteet pyrittiin kierrättämään eteenpäin. Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää materiaalilahjoituksista ja työpanoksesta seuraavia tahoja: Tikkurila (maalit), EVTEK Muotoiluinstituutti (sisustussuunnittelu) ja Keskuspuiston ammattikoulu (maalaustyöt). Työtä tukivat myös Mood, Martela Poistomyynti ja Inkometalli. Sisustussuunnittelusta päävastuun kantoivat Tanja Aivila, Liisa Hytönen ja Jonna Lång. Norppaenergia-merkkiä kehitetään Luonnonsuojeluliitto uudistaa tänä vuonna energian ympäristömerkin konseptia. Merkin tunnettuuden ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi käyttömaksut norppaenergian loppukäyttäjiltä poistettiin alkuvuodesta ja loppukäyttäjiä koskevaa lisenssisopimusmenettelyä tullaan jatkossa keventämään. Norppaenergia-merkissä on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia ympäristön hyväksi. Sitä voidaan saada käyttöön mm. tiedottamisella ja markkinointikonseptia uudistamalla, kertoo Luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Teemu Kettunen. Norppamerkittyjä kaukolämpöverkkoja? Luonnonsuojeluliitto kokeilee tänä vuonna myös Norppaenergia-merkin myöntämistä kaukolämpöverkoille. Tähän asti merkillä on lämmöntuotannon osalta lähinnä kerrottu voimalaitosten bioenergian käytöstä. Kokeiltavassa konseptissa kaukolämpöverkon tulee alittaa tietty hiilidioksidipäästökerroin saadakseen merkin käyttöoikeuden. Kaukolämpöverkkojen Norppaenergia-merkintä kertoo kuluttajalle käytetyn kaukolämmön ympäristöystävällisyydestä ja luo lisäkysyntää ympäristömerkinnän saaneille alueille. teksti Matti Nieminen kuvat Tikkurila Kuva ylhäällä: Kotkankadun suuri neuvotteluhuone sai seinilleen upean seinämaalauksen. Kuvassa SLL:n keskustoimiston työntekijöitä viikottaisessa aamupalaverissa. Kuva alhaalla: Sisustussuunnitelman tekivät EVTEK Muotoiluinstituutin opiskelijat Jonna Lång, Liisa Hytönen ja Tanja Aivila. Parhaassa tapauksessa kaukolämpöverkon ympäristömerkintä voisi olla kunnalle alkusysäys ympäristöystävälliseksi profiloitumiselle, mikä voisi käytännön toimena tarkoittaa esimerkiksi ekologisen asuinalueen kaavoittamista, Kettunen kertoo. Oletko jo vaihtanut norppaenergiaan? Se käy helposti osoitteessa

11 liiton uutiset luonnonsuojelija 3/ Jäsenhankintakilpailun voittaja saa viikon loman Villin Pohjolan mökillä Liisa Hulkko Osallistu kilpailuun kutsumalla ystäväsi Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi. Kilpailu jatkuu elokuun loppuun asti. Tunnet varmasti luonnosta kiinnostuneita ihmisiä, jotka eivät ole vielä jäseniämme? Pyydä heidät kasvavaan joukkoomme nauttimaan luonnosta ja tukemaan ympäristönsuojelua. Ehkä voit saada samalla ystävästäsi seuraa luontoharrastuksiin ja tempauksiin. Osallistumalla kisaan autat luontoa. Suomen luonnonsuojeluliiton voima perustuu jäseniin. Yhdessä meissä on voimaa!, järjestösihteeri Heini Jalava innostaa. Eräs kilpailun ideoijista, Suomen luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Susiluoma kertoi lähettäneensä viestiä jo yli sadalle tutulleen. Lähetin kutsuja entisille työtovereille, sukulaisille, naapureille ja kaikille mahdollisille tutuille. Minulle oli helppoa pyytää ihmisiä mukaan järjestöön, jonka toimintaan uskon vakaasti, Susiluoma kertoo. Hän ei kuitenkaan osallistu kilpailun upeiden palkintojen havitteluun. Upeita palkintoja Kilpailussa eniten uusia jäseniä kerännyt voittaa vapaavalintaisen viikon loman ja toiseksi tullut viikonlopun loman Villin Pohjolan kämpällä. Kaikkien uusia jäseniä hankkineiden kesken arvotaan lisäksi 10 Laulujoutsenen perintö -teosta, 10 norppapyyhettä ja 15 Erik Bruunin kurkijulistetta. Palkinnot arvotaan kisan päätyttyä. Toimi näin Kopioi mallikutsu verkkosivuilta sähköpostiisi ja lähetä kutsu tuntemillesi luonnonystäville. Voit muokata sen mieleiseksesi. Voit hankkia uusia jäseniä myös retkillä, kylillä, toreilla tai missä liikutkin, mutta jäsenhankintakilpailussa otetaan huomioon vain verkkosivujen liittymislomakkeella liittyneet jäsenet. Uuden jäsenen tulee kirjoittaa liittymislomakkeelle kutsujansa eli sinun nimi ja sähköpostiosoite. Voit myös ottaa jäseneksi haluavan ystäväsi yhteystiedot vaikkapa retkillä ja käydä itse ilmoittamassa hänet jäseneksi lomakkeen avulla. Onnea kilpailuun! Lisätietoja: tarja heikkonen SLL näyttävästi esillä Ruotsin luonnonsuojeluliiton 100-vuotisjuhlissa Luonnonsuojeluliiton iskujoukko, Eero Yrjö-Koskinen, Jouni Nissinen, Tarja Ketola ja Tarja Heikkonen, oli mukana tekemässä historiaa Tukholmassa Svenska Naturskyddsföreningenin 100-vuotisjuhlinnassa. Seminaareissa kuultiin Ruotsin luonnonsuojeluliiton historiasta ja tulevaisuudesta. Seminaarit herättivät paljon ajatuksia ja ideoita Suomen luonnonsuojeliiton toiminnan kehittämiseksi, järjestöpäällikkö Tarja Ketola pohtii. SLL:n edustajat toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen ja hallituksen jäsen Tarja Heikkonen luovuttivat seminaarissa myös liiton juhlamitalin ruotsalaisliiton puheenjohtajalle Mikael Karssonille. Itse juhlat Tukholman upeassa kaupugintalossa olivat hulppeat. 600 ruokavierasta ja mukana niin kuningas kuin prinsessa Victoriakin. Ohjelma korkeatasoisine musiikkiesityksineen oli viimeisen päälle, samoin kolmen lajin ruokailu. Suomen luonnonsuojeluliitosta olivat kiinnostuneita niin toimittajat kuin ruotsalaiset aktiivitkin. Meitä kuvattiin, tanssitettiin ja pommitettiin kysymyksillä, Tarja Ketola naurahtaa. Keskustelua naapurimaiden järjestöjen eroista riitti: Ajatelkaas nyt, Ruotsin luonnonsuojeluliitolla on 100 työntekijää, yhteistyöorganisaatioita 15 maassa ja jäsentä kotimaassa, joista kuitenkin suuri osa passiivisia. Heitä kiinnosti, mikä on salaisuutemme, kun pienemmässä SLL:ssä on niin paljon aktiivista toimintaa ja saamme paljon aikaan, Tarja Heikkonen naurahtaa. tekstit Noora Kuusela Uusia työntekijöitä Karri koluaa Etelä-Hämeen maastoja Timo Savonlinnan Kolomosesta Maantieteilijä, FM Karri Jutila, 43, työskentelee Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin aluesihteerinä. Asuinpaikan muuttojen seurauksena vielä äskettäin järjestöpaastoa pitänyt Karri antoi ensin pikkusormensa Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistykselle, ja nyt Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri on vienyt koko käden. Karri on kotoisin Kankaanpäästä, mutta asuu nyt Hauholla sienimetsässä kuikkajärven rannalla. Karrin perheeseen kuuluvat kasvitieteilijävaimo ja syksyllä kouluun menevä tytär, jota harmittaa Hämeenlinnasta lakkautettu luontokoulu Ilves. Kansallista tunnustusta saanut Ilves lahdattiin ja sen sijaan kaupunki tukee huviajelua autoradalla. Samantapaista poliittista pöhköilyä on alati meneillään joka puolella, Karri tuhahtaa. Karrin luontosuhde on tutkiva ja ihaileva. Hän kertoo opetelleensa kävelemään kokemäkeläisiä ojanpohjia pitkin, koska sieltä löytyi mielenkiintoisia pikkueläimiä. Luontohavainnoistani mahtavin on kun marraskuisena yönä 1998 makasin Reposaaressa tuijottamassa taivasta maapallon syöksyessä pyrstötähti Tempel-Tuttlen jäänteitten läpi, Karri maalailee. Läheisimmiksi ympäristökysymyksiksi Karri nimeää geologiset muutokset. Maa- ja kallioperän rikkominen muuttaa luontoa tuhansiksi vuosiksi. Geologia on luonnon perusta, Karri valistaa. Monimuotoisista työtehtävistään Karri nostaa palkitsevimpina esiin maastotarkastukset: On hienoa kokea työssä onnistumisen riemua, kun kulkee tutkimassa suunniteltua avohakkuualuetta, jolta parin tunnin tutkimisen kuluttua löytyy liito-oravareviiri, kanahaukanpesä, soidintava harmaapäätikka ja karhunjälkiä, Karri kertoo. Karrin tavoittaa numerosta ja sähköpostiosoitteesta Kerimäkeläinen Timo Luostarinen, 53, aloitti työt Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin piirisihteerinä huhtikuussa. Maanviljelijä ja puualan yrittäjä vihiä piirisihteerin työstä Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen kokouksessa. Timo on toiminut monissa paikallis- ja piiritason järjestöissä ja on tällä hetkellä Kerimäen maaseutulautakunnan puheenjohtaja. Pitkän linjan luontoharrastaja ja lintuja yli 40 vuotta tarkkaillut Timo viettää paljon aikaa maastossa. Hän kertoo olevansa kiinnostunut kaikesta, mitä luonnossa liikkuessa tulee vastaan. Lintujen lisäksi eniten kiinnostavat sudenkorennot ja kasvit, Timo kertoo. Monipuolisista piirisihteerin tehtävistä Timo listaa esimerkiksi yhteydenpidon eri tahoille sekä tapahtumien järjestämisen. Kun Saimaan rannalla ollaan, ei luonnonsuojelusta voi puhua mainitsematta saimaannorppaa. Norppa on ja tulee olemaan keskeisellä sijalla työssäni, Timo muotoilee. Odotan, että tässä työssä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka ovat omaa sydäntä lähellä, Timo päättää. Timon tavoittaa Savonlinnan järjestötalo Kolomosesta, puhelinnumerosta sekä sähköpostiosoitteesta

12 12 luonnonsuojelija 3/2009 teksti Kaarina Karjalainen (toim. Liisa Hulkko) Kuva Seppo Karjalainen Minä ja suo Palstalla suomalaiset kertovat suhteestaan suohon Patvinsuo inspiraationi lähde Taidemaalari Kaarina Karjalainen ihastui kolmekymmentä vuotta sitten syvästi soiden kauneuteen ja on kulkenut siitä lähtien soilla maalaamassa. Astun ojan yli lankkua pitkin suolle. Se on kuin siirtyminen toiseen maailmaan, kauneuden, syvien tunnelmien, tuoksujen ja äänien maahan. On syksy ja suo tuoksuu voimakkaalle. Värien hehku on jotain, mitä ainoastaan Patvinsuolla voi kokea. Tuntuu kuin jokainen puu, varpu ja jalan alla kopiseva pitkospuun mutka toivottaisi minut tervetulleeksi tälle rakkaalle suolle. Täällä olen kulkenut yli kolmekymmentä vuotta. Keväällä suon raikuessa muuttolintujen kiihkeästä huudosta. Kun märkä lumen tuoksu ja suota lämmittänyt aurinko antaa lupauksen tulevasta kesästä. Keskikesällä olen ihaillut suovillojen valkoisia huntuja. Maalannut taulujani keskellä valtaisaa hyttysten armeijaa yrittäen kaapia niitä pois palettiveitsellä taulusta, johon ne ovat jääneet kiinni siivistään, jaloistaan, yrittäen koko voimallaan päästä irti öljyisestä maalista. Täällä olen kulkenut ruskan räiskiessä värejään yli koko suolakeuden ja kuunnellut kurkien huutoa, kun ne kerääntyvät yhteen valmistelemaan muuttoa. Lintujen lähtö tuo merkillisen haikeuden, jota on vaikea selittää. Talvisin olen hiihtänyt tutustuen paikkoihin, joihin kesällä on mahdotonta päästä. Karhujen läheisyys on kesäaikana käsin kosketeltavaa. Monet kerrat olen ollut samoilla jalanjäljillä kontion kanssa, tietäen että metsän ylväs kuningas on jo aikoja sitten huomannut minut. Minä en ole koskaan karhua nähnyt. Patvinsuo on se paikka, jossa sain ensikosketukseni suomalaiseen suomaisemaan. Kaarina Karjalainen on maalannut taulun Suon kauneus (2005) keskellä Patvinsuota. Muutto 1970-luvulla Pohjois-Karjalaan muutti täydellisesti suhteeni suohon. Suosta tuli minulle merkittävämpi kuin mielenmaisema. Siitä tuli symboli sille jollekin, jota etsin ja joka täyttää minut jatkuvalla uteliaisuudella ja rakkaudella tuota niin kaltoin kohdeltua luontoa kohtaan. Muistan elämääni mullistaneen ensimmäisen retken suolle. Eteläsuomalaisena en ollut koskaan edes nähnyt suota. Tietämykseni suosta pohjautuivat suomalaisiin elokuviin, missä suo näyttäytyi pelottavana ja vastenmielisenä paikkana. Olimme muuttaneet Enoon, pieneen kirkonkylään lähelle Joensuuta. Ystäväni ehdotti ensimmäisenä kesänä, että lähtisimme lakkaan, kuten siellä päin oli tapana. Lähdin vastenmielisesti, koska en osannut kuvitella rumempaa ja mielenkiinnottomampaa paikkaa kuin suo. Lähdimme matkaan, jätimme auton tienvarteen ja kuljimme kohti suota. Metsikön takaa suo avautui laajana ja autiona. Muutama männynkäkkyrä siellä täällä, siinä kaikki. Ei mitään kaunista, ei sykähdyttävää. Poimimme lakkoja ja paarmat pörräsivät ympärillämme. Oli hiostavaa ja kuumaa. Ei tuulen virettäkään, ympärillä hautova kuumuus. Päätimme pitää kahvitauon, ja etsimme kumpikin mättään, mihin istahdimme. Silloin se tapahtui. Katseeni kiersi pitkin suota. Oli aivan kuin esirippu olisi vedetty silmieni edestä ja yhtäkkiä näin SUON. Sen värit, tuoksut, maiseman villiys, vapaus, koko tuo uskomaton ja täydellinen kauneus tulvahtivat tajuntaani. Tuosta hetkestä alkoi yli kolmekymmentä vuotta kestänyt kulkeminen soilla maalaustelineen, taulunpohjien, luonnosteluvälineitten ja muun rekvisiitan kanssa. Kymmenet ja taas kymmenet taulut ja näyttelyt ovat syntyneet suon inspiroimana. Olen tahtonut tuoda töissäni esille suomalaisen maiseman, jonka kokemiseen meillä kaikilla pitäisi olla oikeus, mutta jota viimeiset vuosikymmenet on tuhottu sitä vauhtia, että meille on jäämässä ainoastaan pieni otos luonnonsuojelualueille. Olen kohta Teretin tornilla. Ennen läheiselle laavulle menoa rituaaleihini kuuluu nousta lintutorniin, josta avautuu yksi upeimmista suonäkymistä, mitä olen nähnyt. Kevään vetinen, laaja näkymä on muuttunut syksyn väriloistoksi. Joutsenten valkoiset hahmot näkyvät selvästi alla olevassa maisemassa, lämmin syksyinen tuuli hyväilee kasvoja. Tämä on sitä, mitä ainoastaan kulkeminen luonnossa voi antaa. Luonto mahdollistaa yhteyden hiljaisuuteen, rauhaan ja itsensä kohtaamiseen. Kiitos Patvinsuo. Maisemasi ja tunnelmasi ovat aina yhtä inspiroivia palaan pian. Kaarina Karjalainen on taidemaalari, jonka tuotantoa ovat hallinneet kaksi teemaa: suo ja metsät. Näyttelyissään hän pyrkii ottamaan kantaa alkuperäisen metsä- ja suoluonnon puolesta. Kaarina Karjalainen asuu ja työskenteele nykyisin Heinolassa. Hänen työja näyttelytilansa sijaitsee Vanhan Seminaarin tiloissa. Taiteesta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan.

13 KUVITUS Hanna Välitalo Luonnonkukkien päivä kutsuu! Luonnonkukkien päivänä järjestetään 91 retkeä luonnon helmaan. Retkillä tutustutaan alkukesän kasveihin ja nautitaan mukavasta kesäpäivästä luonnon helmassa. Teemapäivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina kaikissa Pohjoismaissa. Asikkala Retkikohde: Viitaila. Tutustutaan suon kasveihin ennallistetulla suolla. Kokoontuminen: lähtö kimppakyydein Päijännetalolta, Meijeritie 1, Vääksy. Retkiaika: klo Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät. Retkenjohtaja: Kirsi Viikilä. Muut oppaat: Anja Terho, Olavi Blomster. Lisätiedot: Tuula Wikström, p , Ekenäs, ks. Raseborg Espoo Retkikohde: Laajalahden rantaniityt ja lähimetsä. Kokoontuminen: Villa Elfvikin piha, Elfvikintie 4, Espoo. Julkiset kulkuyhteydet: Bussit 550 ja 106. Retkiaika: klo Järjestäjä: Espoon kaupunki/villa Elfvikin luontotalo. Retkenjohtaja: Kati Koistinen. Lisätiedot: p. (09) , Retkellä edetään lasten ehdoilla. Retkikohde: Urheilukenttä ja Hanikan luontopolku Soukassa. Kokoontuminen: Alakartanontien urheilukenttä. Kävelemme rauhallisesti polkuja ja pitkospuita kilometrin päähän Kaitalahden lintutornille, lähimetsään ja takaisin. Retkiaika: klo Järjestäjä: Espoonlahden Demarit. Retkenjohtaja: Jukka Kivi, p , Retkikohde: Bemböle, Glimsin jokilaakso. Kokoontuminen: Bembölen kahvituvan piha. Retkiaika: Retken järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Pasi Raipola. Toinen opas: Terhi Ryttäri. Lisätiedot: Retki sopii lapsiperheille. Forssa Retkikohde: Salmistonmäki. Laidunnettu niittyalue, jossa mm. luontopolku ja lintutorni. Kokoontuminen: Salmistonmäen parkkipaikalla klo 10, jonne pääsee Häiviä-Kytö -tieltä seuraamalla lintutorniviitoitusta. Retkiaika: klo Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Tapio Tiirikainen. Toinen opas: Antero Suoranta, p , Hailuoto Retkikohde: Pöllä, Pöllännokan rantaniityt ja hietikot. Kokoontuminen: Hailuodon kunnantalon piha. Parille retkeilijälle järjestyy autokyyti kunnantalolta Pöllään. Kyytiä tarvitseville ilmoittautuminen. Retkiaika: klo Järjestäjä: Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut.retkenjohtaja: Päivi Virnes, p , Hanko / Hangö Retkikohde: Gunnarinranta, merenranta ja sataman läheisyys. Kokoontuminen: Hangon vanhan troolisataman alue. Julkiset kulkuyhteydet: Kävely Hangon rautatieasemalta, n m. Retkiaika: klo Järjestäjä: Hangon ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Juha Kaunismaa, p , gmail.com. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Harjavalta Retkikohde: Vaajalan laitumet. Kokoontuminen: Lähtö klo 9 Porista Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, paluu n. klo 13. Auto pysähtyy tarvittaessa Ulvilan kirjaston edessä klo 9.10 ja Nakkilan torilla klo Retkelle otetaan max. 50 hlö. Ilmoittautumiset ma 8.6. alkaen Hööveliin Promenaadikeskukseen, p Retken järjestäjä: Satakunnan luonnonsuojelupiiri yhteistyössä Porin ympäristötoimen kanssa. Retkenjohtaja: Janne Lampolahti. Helsinki Retkikohde: Mustikkamaa ja Korkeasaari. Merenrannan, kalliomaaston, rantalehtojen ja kulttuuriympäristön kasvilajisto. Kokoontuminen: Mustikkamaan vastaanottorakennus bussi no 11 päätepysäkki. Julkiset kulkuyhteydet: Bussi no 11 Rautatientorin laiturista 8, 2 krt/h. Retkiaika: klo Järjestäjä: Korkeasaaren eläintarha. Retkenjohtaja: Seppo Turunen, p. (09) , Retkikohde: Alppilan puistot (Alppipuisto, Leninpuisto ja Savonpuisto). Kokoontuminen: Alppilan kirkko, Kotkank. 2. Julkiset kulkuyhteydet: Raitiovaunu 3B, 3T ja bussi 23. Retkiaika: Järjestäjä: Alppila-seura ja Alppilan seurakunta. Retkenjohtaja: Antti Okko, p. (09) Retkikohde: Pauligin huvilan pihaniityt (Töölö). Kokoontuminen: Pauligin huvilan piha, Mechelinink. 36. Julkiset kulkuyhteydet: Bussi 24. Retkiaika: Järjestäjä: Luonto-Liiton Uudenmaan piiri. Retkenjohtaja: Laura Tuomisaari. Toinen opas: Petro Pynnönen, p. (09) , Retkikohde: Harakan saari. Kasvien kuvausretki. Retkiaika: klo 10 13/14. Yhteysvene Ursulan laiturilta klo 10. Retkenjohtaja vastassa Harakan laiturilla. Järjestäjä: Ikkuna Suomen luontoon-foorumi. Retkenjohtaja: Seppo Parkkinen, p Lisätietoja www. ikkunasuomenluontoon.fi. Hollola Retkikohde: Kartanonmäki. Kävelemme 3 km niityillä, kevätpurolehdossa, Villinpelloilla, puulajipuistossa. Kokoontuminen: Messilän parkkipaikalla. Retkiaika klo Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Matti Laurila, p , Huittinen Retkikohde: Lehtomainen Sikopäänmäki Loimijoen rannalla (Vampula). Retkiaika: klo Kokoontuminen: Sikopäänmäen läheisyydessä, Vampulantie 582. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Terttu Routsi, p Hyvinkää Retkikohde: Vaiveron Myllytilan pihapiiri. Pihan ja tien varren kasveja, kangasmetsänlajeja Alhostenmäessä. Kokoontuminen: Vaiveron Myllytilan (museon) parkkipaikka. Retkiaika: klo Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Yrjö Ala-Paavola, p , Muut oppaat: Arto Rantanen ja Leila Järvinen. Hämeenkyrö Retkikohde: Laitila, Salmeluksen vanha kulttuurimaisema ja suojeltu Hanhiojan puronotko. Kokoontuminen: Kyröskosken matkahuolto klo 12, Kallion kauppa (ekiteekki) Laitilassa klo Retkiaika: klo Järjestäjä: Kyron Luonto. Retkenjohtaja: Anita.Lähdekorpi, p , com. Toinen opas: Risto Majanen. Hämeenlinna Retkikohde: Rautatieasemalta Vanajaveden rantareittiä pohjoiseen rautatiesillan luo, josta halukkaille jatko vielä Aulangon puolelle. Kokoontuminen: Hämeenlinnan rautatieaseman pohjoispääty, katsuran alla. Retkiaika: Retkenjohtaja: Heli Jutila, p , Järjestäjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kasvikerho Pulsatilla ja Etelä- Hämeen luonnonsuojelupiiri. Muut oppaat: Karri Jutila, Pirjo Virtanen. Iisalmi Retkikohde: Kauppilanmäen maaseutua ja puutarha. Lähtö kimppakyydeillä Iisalmen Luontomuseolta, Kulttuurikeskuksen takapihalta. Retki alkaa: klo Järjestäjä: ILYY. Retkenjohtaja: Heidi Niemeläinen, p Toinen opas: Matti Tallgren. Ikaalinen Ks. Ylöjärvi Imatra Retkikohde: Lammassaaren metsä- ja rantakasvit. Kokoontuminen: Lammassaareen saavuttaessa pengertien kupeessa. Retkiaika: klo Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötaho: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Retkenjohtaja: Kimmo Saarinen, p , Inari Retkikohde: Inarin kirkonkylän läheinen Otsamotunturi. Kokoontuminen: Rovajärvi. Otsamolle lähtevän polun parkkipaikka. Retkiaika: Muuta: Lähtö OHJEITA Tänä vuonna järjestetään 91 Luonnonkukkien päivän retkeä! Listan lopussa lisäksi kuusi muuna ajankohtana järjestettävää opastettua kasviretkeä. Retket ovat 2 3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ellei toisin mainita. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkivaatetus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Monilla retkillä saappaat ovat tarpeelliset. Voit ottaa retkille mukaasi kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Vaihtoehtona opastetuille retkille järjestetään kolmatta kertaa myös Pihakasviretkiä (s. 16). Vuoden 2009 Luonnonkukkien päivän teemalajiksi on valittu ketoneilikka, jonka kasvupaikoista kerätään tietoja kesän aikana (ks. s. 14). Ota kuvia kesän kukkakauneudesta ja jaa otoksesi muiden kanssa: Luonnonkukkien päivän suojelijana toimii vuonna 2009 ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica Societas, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, BMOL ry, Kasvityöryhmä, Luonto-Liitto ja WWF Suomi. Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä:

14 Teemalajina ketoneilikka kerro kasvupaikoista! Ketoneilikka (Dianthus deltoides) on aurinkoisten ja avointen ympäristöjen kasvi, joka on kasvanut ihmisen seuralaisena Suomessa vuosisatojen ajan. Ketoneilikka kasvaa kedoilla, niityillä, paahteisilla rinteillä ja pientareilla. Lounaissaaristossa sitä tavataan alkuperäisenä kallioluodoilla. Ketoneilikka suosii maatalouden muokkaamia kasvupaikkoja, ja se onkin taantunut perinneympäristöjen vähentymisen myötä. Ympäristöhallinnon apuna, kasviston asiantuntijana, toimiva Kasvityöryhmä on kiinnostunut ketoneilikan kasvupaikoista kannan tilan arvioimiseksi. Ketoneilikkahavainnot pyydetään ilmoittamaan Hatikkatietokantaan (www.hatikka.fi) elokuun 2009 loppuun mennessä. Purppuranpunainen neilikan kukka on helppo tuntea sen kukkiessa kesä-elokuussa suurimassa osassa Suomea. Lisää tietoa ketoneilikasta: Ivalon linja-autoasemalta klo 11, Siidasta klo Kuljetusten vuoksi ilmoittautumiset viim Järjestäjä: Metsähallitus/Ylä-Lapin luontokeskus ja Inarin Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Sirkka Palojärvi. Muut oppaat: Mia Vuomajoki, Maire Puikko. Lisätiedot: Ylä-Lapin luontokeskus, p , Inkoo ks. Siuntio Jakobstad Utfärdsmålet: Vilda blommor på betesmarker; exkursion till Hällsand och den hotade Glasörten. Samlingsplats: Jakobstads Torg. Utfärdtid: kl Guidningen sker på båda språken. Arrangören: Jakobstadsnejdens Natur. Utfärdsledare: Birthe Wistbacka, p , Andra guider: Annica Finne, Ralf Wistbacka. Jalasjärvi Retkikohde: Luopajärvi, Sikaniemi, vehmas metsäsaari Luopajärven peltolakealla. Lähtö kunnantalon parkkipaikalta. Retkiaika: Järjestäjä: Luontoyhdistys Luhurikka. Retkenjohtaja: Harri Maunumaa, p Joutsa Retkikohde: Kivisuo, Haapalehdon tilan perinnebiotoopit ja Leivonmäen kansallispuiston Haapasuo. Kokoontuminen: tilan pihapiiri, Haapalehdontie 141, Kivisuo. Toivotaan ennakkoilmoittautumista.retkiaika: Järjestäjä: Leivonmäen kansallispuiston ystävät. Retkenjohtaja: Lea-Elina Nikkilä, p , haapalehto.inet.fi. Toinen opas: Timo Pylvänäinen. Jyväskylä Retkikohde: Kypärämäki-Köhniön luontopolku. Monipuolinen kaupunkiluontokohde. Kokoontuminen: Sotainvalidien sairaskodin (Keskussairaalantie 40) viereinen leikkipuisto. Julkiset kulkuyhteydet: Linjaautot 1 ja 2 Jyväskylän keskustasta. Retkiaika: klo Järjestäjä: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Tiina Lappalainen, p Toinen opas: Johanna Hallman. Järvenpää Retkikohde: Vanhankylänniemi. Vanha kartanoalue Tuusulanjärven rannassa. Niin kuivan kedon kuin järvenrantakosteikonkin kasveja. Kokoontuminen: Matkailukeskuksen pihassa (Stålhanentie). Retkiaika: Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Tarja Alapassi, p Toinen opas: Asta Kuosmanen. Kaavi Retkenjohtaja: Anna-Riikka Ihantola, p , Järjestäjä: Metsähallitus. Toinen opas: Arja Räsänen. Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetilan metsälaitumet ja hakamaat. Retkiaika: Kokoontuminen: Reijo Salminen / Kuvaliiteri Kaskiperinnetilan piha. Muuta: Retken jälkeen tarjolla on kahvia pelimannimusiikin säestyksellä. Kajaani Retkikohde: Kätönlahti, Pyörteen tila. Kokoontuminen: Kätönlahden veneranta, Kuurnantien ja Pyörteen tilalle menevän tien risteys. Retkiaika: Järjestäjä: Kajaanin Seudun luonto. Retkenjohtaja: Markku Nykänen, Kalajoki Retkikohde: Ämmä, Kalajokisuun alavat rantaniityt. Kokoontuminen: Ämmän lintutornin parkkipaikka. Retkiaika: Järjestäjä: Metsähallitus, Kalajoen meriluontokeskus. Retkenjohtaja: Kasper Koskela. Lisätiedot: Kalajoen meriluontokeskus, p Karjalohja Retkikohde: Saarenpään tienvarsikasvien tutkiminen. Kokoontuminen: Lohjansaarentie 1321, Tapio Heljävaaralle johtavalla tiellä. Retkiaika: klo Järjestäjä: Lohjansaaren Kyläyhdistys, Karjalohja. Retkenjohtaja: Anna Ristseppä, p Kemiönsaari Retkikohde: Högsåra. Vanha kulttuurimaisema, luotsiperinnettä, laitumet, rantaniityt, kangasmetsät, kalliot. Kokoontuminen: Högsåran lossilaituri Svartnäsissä (Kasnäsin puolella). Retkiaika: lauttarannalla, Svartnäs. 1. lautta takaisin 14.15, seuraava Muuta: Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Lopuksi vierailu Farmors Caféssa. Musiikkiesitys. Järjestäjä: Kemiönsaaren luonto ja Sinisimpukan luontokeskus. Retkenjohtaja: Viveka Nordman, p. (02) , Toinen opas: Sanna-Mari Rivasto. Kesälahti Retkikohde: Kirkonkylä, vanha pihapiiri ja sen niittyalue. Kokoontuminen: Pivanka. Retkiaika: Retkenjohtaja: Hans Colliander. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Lisätiedot: Kimmo Martiskainen, p , Keuruu Retkikohde: Pahjoisjärven Mäkikylä, pakettipeltoja kylän keskellä. Kokoontuminen: Keuruun linja-autoasema. Retkiaika: Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Jouko Pihlainen, p Kiiminki Retkikohde: Alakylä, Kiiminkijoen rantaa, niittyä, pieniä metsiköitä. Kokoontuminen: Kiimingin Alakylässä Alatalon pihassa (noin 2 km Alakylän sillasta Haukiputaalle päin). Järjestäjä: Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys ry, Kiiminki-Seura ry ja Alakylän kyläyhdistys ry. Retkenjohtaja: Pirkko-Liina Elomaa. Toinen opas: Kaisu Sipola. Lisätiedot: Esteri Ohenoja, p , Kimitoön ks. Kemiönsaari Kitee Retkikohde: Partalanmäen kedot ja niityt (Kiteenlahti). Kokoontumispaikka: Partalanmäki. Kiteen keskustasta n. 7 km Kiteenlahteen, josta oikealle Havukkalanmäentielle. Sitä ajetaan 2,9 km, sillan jälkeen vasemmalle Partalanmäelle. Retkiaika: Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Retkenjohtaja: Kalervo Rinne, p , luukku.com. Toinen opas: Tupu Vuorinen. Kittilä Retkikohde: Linkupalon tulivuoripuisto Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kumisaappaat välttämättömät. Lähtö parkkipaikalta klo 10. Ajetaan muutama kilometri tutustumaan Aakenusjokivarren kasvistoon. Kokoontuminen: Linkupalon tulivuoripuisto. Kittilästä 25 km, Äkäslompolosta 20 km ja Ylläsjärvestä n. 35 km. Retkiaika: Järjestäjä: Metsähallitus, Luontokeskus Kellokas, Pallaksen luontokeskus ja Skierri tunturi-lapin luontokeskus. Retkenjohtaja: Päivi Paalamo. Toinen opas: Anneli Ovaskainen. Lisätiedot: Luontokeskus Kellokas, p , Kotka Retkikohde: Harjusaari Kotkan kaupungin edustalla. Valoisia mäntykankaita, tervaleppälehtoja, upea rantakasvillisuus. Kokoontuminen: Sapokan vuorovenelaituri. Venemaksu. Retkiaika: Tuurimoottorin lähtö- ja paluuaika. Järjestäjä: Meri-Kymen luonto ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri. Retkenjohtaja: Risto Hamari, p. (05) , Kouvola Retkikohde: Sääksniemen ja Ravikylän välinen Myrkkyoja-Kuusaanlampi: Savonsuota, lehtomaista aluetta, kasvittuneita täyttömaita, Kuusaanlammen rantoja. Kokoontuminen: Ahlmanintien parkkialue sillan pielessä (sorsien ruokintapaikka) historiikin kohdalla. Retkiaika: klo Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto. Retkenjohtaja: Jukka Airola, ja kesäkuussa p. (05) Kristinestad / Kristiinankaupunki Utfärdsmålet: Tegkbruksbacken (Kristinestad centrum) är ett mångsidigt Natura-område invid östra sidan av mynningsområde för Tjöck å. Från vatten- och strandväxter till ängs- och skogsväxter. Naturstigled går genom området. Fortstyrelsen äger området. Samlingsplats: Vid naturstigens infotavla på östra sidan av Norrfjärden, norr om den nya begravningsplatsen längs Tjöckvägen. Utfärdtid: kl Guidningen sker på båda språken. Arrangören: Sydbottens Natur och Miljö. Utfärdsledare: Sonja Grönholm, p Kuhmo Retkikohde: Luontokeskus Petolan ympäristö (Tönölä); pihapiiri, Lammasjärven ranta, kevytväylän varsi. Kokoontuminen: Luontokeskus Petola, Lentiirantie 342, Kuhmo. Retkiaika: klo Järjestäjät: Lentua-Seura ja Luontokeskus Petola. Retkenjohtaja: Outi Isokääntä, p , net. Toinen opas: Jari Pääkkönen. Kuopio Retkikohde: Puijo. Laskettelurinteen ja aarnialueen kasvimaailma. Retki päättyy tornille. Kokoontuminen: Puijon ison hyppyrimäen juurella. Retkiaika: klo Järjestäjä: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. Retkenjohtaja: Pekka Tenhunen, p Toinen opas: Marja Tenhunen. Retkikohde: Metsänkeijujen ja menninkäisten kukkaretki Antikkalan rinteeseen ja luontopolulle. Puijon golfkentältä voi jatkaa omatoimisesti Konttilaan tai Puijon tornille. Kokoontuminen: Antikkalan laskettelurinteen parkkipaikka. Julkiset kulkuyhteydet: bussilla 21 torilta klo 9.45, pysäkki Inkilänmäenkadulla. Retkiaika: klo Edetään lasten ehdoilla. Retkenjohtaja: Meri Elonheimo, p Järjestäjä: PihaPiiri - ekologista lastenkulttuuritoimintaa. Toinen opas: Minna Vänskä. Kuortane Retkikohde: Sarvikkaankosket Lapuanjoen varrella (Ylijoki). Maisemallisesti, historiallisesti ja eläimis- tönsä sekä lehtokasvillisuutensa takia arvokas paikka. Kokoontuminen: Sarvikkaan kosket, Ylämyllyn laavu Lapuanjoen pohjoisrannalla vanhalta kivisillalta ylävirtaan. Retkiaika: klo Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Terttu Rajala, p Muut oppaat: Tuija Hakala ja Anneli Heinonen. Kuusamo Retkikohde: Käylä, Rytisuon luontopolku Oulangan kansallispuistossa. Erirakenteista, kauan sitten palanutta mäntykangasta, kalkkivaikutteisia lehtojuotteja ja lettoja sekä hoitoniittyjä. Kokoontuminen: Oulangan leirintäalueen P-paikka. Aja Oulangan luontokeskuksen ohi Liikasenvaaraan päin n. 400 metriä. Oulankajoen sillan ja Oulun yliopiston tutkimusaseman jälkeen seuraava risteys vasemmalle. Retkiaika: klo Muuta: Polku on merkitty, joten retkeltä voi lähteä pois aiemminkin. Mahdollisuus makkaranpaistoon. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjohtaja: Tiina Laitinen, p , Kuusankoski ks. Kouvola Lahti Retkikohde: Pikku-Vesijärven puisto ja Kariniemen lehto. Kokoontuminen: Pikku-Vesijärven "vesiurkualtaan" vierestä. Retkiaika: klo Retkenjohtaja: Juhani Sirkiä, p , Lappeenranta Retkikohde: Lauritsala, Höytiönsaari. Lehto-, kallio- ja rantakasvillisuus. Kokoontuminen: Vehkataipalentie, Luukkansalmen sillan P-alue sillan pohjoispuolella. Retkiaika: klo Järjestäjä: Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Juha Jantunen. Toinen opas: Raija Aura, p , Lapua Retkikohde: Vasunmäki. Maatilan pihapiirin ympärillä olevat luomupellot ja niityt. Kokoontuminen: Vasunmäentie 351, Savipaja Lintukodon pihapiiri Lapuan keskustasta n. 3 km. Hyvä pyöräilymatka. Tai tiedustele kyytiä! Retkiaika: klo Retken järjestäjä: Lapuan ympäristöyhdistys ja Savipaja Lintukoto. Retkenjohtaja: Hannu Korkeamäki. Toinen opas: Anneli Koivuneva.Lisätiedot:Raija Ristolainen, p , Laukaa Retkikohde: Laukaan kirkonkylän tienvarret ja metsäpolut. Lähtö: Viertolan piha. Retkiaika: klo Sopii hyvin lapsiperheille. Retkenjohtaja: Ari Jäntti, p Lemland Utfärdsmålet: Nåtö naturstig (7 km från Mariehamn) som går genom ett omväxlande och mycket rikt kulturlandskap. Samlingsplats: Nåtö biologiska stations gårdstun. Två parkeringsplatser finns väster om Järsövägen. Utfärdtid: Guidningen på båda språken. Arrangören: Nåtö biologiska station / Societas pro

15 Fauna et Flora Fennica. Utfärdsledare: Carl-Adam Haeggström, p. (018) ; (09) , Annan guide: Eeva Haeggström. Lieksa Retkikohde: Brahea, Kirkkopuisto-Kaupunginniemi. Kokoontuminen: kirkon edessä. Retkiaika: klo Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät. Retkenjohtaja: Esko Lappi, p , Toinen opas: Kaija Kiiskinen, p Lieto Retkikohde: Nautelankosken luonnonsuojelualue. Koskimaisemat, jokivarren rinneniityt ja lehtoalue. Kokoontuminen: Nautelankosken museon piha, Nautelankoskent. 40, Lieto As. Retkiaika: Järjestäjä: Nautelankosken museo. Retkenjohtaja: Lea Kuusisto. Toinen opas: Irmeli Teppo-Tähkäpää. Lisätiedot: Leena Viskari, p Lohja ks. Siuntio Loppi Retkikohde: Vanhankirkon- ja pappilan seutu Lopen kirkonkylässä. Ketokasvillisuutta sekä viljely ja puutarhakarkulaisia vanhan asutuksen ja viljelysten lomassa sekä piennar- ja joutomaa-alueilla. Kokoontuminen: Vanhankirkon pysäköintialue. Retkiaika: klo Järjestäjä: Lopen luonnonystävät. Retkenjohtaja: Erkki Holttinen, p , Toinen opas: Pirkko Janger. Mikkeli Retkikohde: Urpolan jokilaakso ja sen lähialueet. Kokoontuminen: Urpolan luontokeskuksen parkkipaikka. Retkiaika: Retken järjestäjä: Suur-Savon lsy. Retkenjohtaja: Aune Niiranen, p , Toinen opas: Liisa Seppänen. Mäntsälä Retkikohde: Ohkola, Sandbergin pelto Natura-alueen vieressä. Kokoontuminen: Kaksi kokoontumispaikkaa: Riiskiläntien pää Ohkolassa sekä vanhan Lahdentien varressa kännykkämaston juurella Sandbergin peltoa vastapäätä, opastus tieltä. Julkiset kulkuyhteydet: Bussilta Mäntsälä/Järvenpää n. 2 km Riiskiläntien päähän. Retkiaika: klo Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Elina Vuori, p , pp1.inet.fi. Toinen opas: Matti Vuori. Mauri Tiainen, p , Nokia Retkikohde: Maatialanharju, Vihnusjärven kupeessa. Harjukasvillisuutta sekä rehevämpi kotkansiipilehto ja kuusikorpi. Kokoontuminen: Nokian Kennonnokan parkkialue ( , ). Retkiaika: klo 13 15/17. Muuta: Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Nokian Luonto ja Siuro-Seura. Retkenjohtaja: biologi Lasse Kosonen. Lisätiedot: Anne Viitalaakso-Kaasalainen, p Oulainen Retkikohde: Irva, polkupyöräretki Pyhäjokivarteen. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjaston piha. Retkiaika: klo Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Riku Rantala, p Oulu ks. Oulunsalo Oulunsalo Retkikohde: Akionlahden länsirannan Välitörmän maankohoamisrannikon merenrantaniitty. Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Kokoontuminen: Oulunsalon Välitörmän niitylle pääsee ajamalla n. 10 km Lentokentäntien ja Hailuodontien risteyksestä Hailuodon suuntaan ja kääntymällä oikealle mökkitielle, jota n. 300 m. Hailuodontieltä opastus niitylle. Auton/pyörän voi jättää mökkitien varteen. Retkiaika: klo 11 13/14. Järjestäjä: Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ja Oulunsalon kunta. Retkenjohtaja: Kaija Koski, p , Muut oppaat: FM Marja Hyvärinen. Retkikohde: Varjakansaari. Rehevä ja monimuotoinen, sahakulttuurin muovaama Varjakansaari. Vuosisadan takainen elinympäristö. Kokoontuminen: Oulun Kauppatorin ranta. Laivaan mahtuu 70 ensiksi ilmoittautunutta. Kesto: klo Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Retken johtaja: Raija Lähdesmäki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: p , Paimio Retkikohde: Rukkijoen kylän perinnemaisemaa, sekä avoimia että katajaisia laidunrinteitä. Vaikuttava kattilamainen laakso. Kokoontuminen: PSYY ry:n leiritalo (kahvila auki) Paimionjokilaakson Askalankoskella: Tarvasjoentieltä n.1,5 km Voimalantietä aivan joen pohjalle (ei käännytä patosillalle). Keltaisen ison voimalan luona P-paikka. Siitä joen yli riippusiltaa pitkin, 100 m. Retkiaika: klo Järjestäjä: Paimion seudun ympäristöyhdistys ja Turun yliopiston. Retkenjohtaja: dosentti Terttu Lempiäinen. Lisätiedot: Viri Teppo-Pärnä, p , Paltamo Retkikohde: Itkonpuron soiden suojelualue, arvokasta lehto- ja lettokasvillisuutta. Kivesvaaran rinteessä vaaran itäpuolella. Kokoontuminen: Ouluntieltä kääntyvän Annilan tien varressa 1. levike. Retkiaika: klo Järjestäjä: Paltamon Luonto. Retkenjohtaja: FM Virpi Juvonen, p Muut oppaat: FM Raimo Kantola ja FM Vesa Hyyryläinen. Pargas ks. Väståboland Pieksämäki Retkikohde: Nikulanmäen niitty-ympäristö (Kukkaromäki). Kokoontuminen: Savontie 7. Kaupungintalon pysäköintialue. Julkiset kulkuyhteydet: Keskuskadun bussipysäkiltä 100 m. Rautatieasemalta 500 m. Retkiaika: Yhdistys tarjoaa retkieväät. Järjestäjä: Pieksämäen Luonnon Ystävät. Retkenjohtaja: Yrjö Snellman, p , Toinen opas: Jaakko Savola. Pietarsaari ks. Jakobstad Pirkkala Retkikohde: Reippi, kedot. Kokoontuminen: kunnantalon parkkipaikka, Suuppa. Retkiaika: klo Järjestäjä: Pirkkalan ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Pirkko Huovila, p Pori ks. Harjavalta Puolanka Retkikohde: Siikavaara, Pulangan vaarajakson pohjoispään lehtopurolaaksot ja kylän pellot ja pihapiirit. Kokoontuminen: Siikavaaran pysäköintialue Siikavaarantien päässä. Retkiaika: 11 14/15. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Metsähallituksen luontopalvelut, Suolijärven kyläyhdistys ja Puolangan kans.op. Retkenjohtaja: Riitta Nykänen, p , Raahe Retkikohde: Mattilanperän kylä. Vaihtelevaa kivikkoista kangasmetsää, rämettä, nevaa, lampi, lammenreunusnevaa ja puronvartta. Kokoontuminen: Raahen keskustasta lähtö linja-autoasemalta klo 10. Kokoontuminen ja vars. lähtö Mattilanperältä Tikkalankoululta klo Retkiaika: 10 15/16. Nokipannukahvit! Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ja Pyhäjokialueen Luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Jari Särkkä. Muut oppaat: Vuokko Moisala ja Marketta Nivala. Lisätiedot: Kauno Siltala, p Raisio Retkikohde: Friisilä, Tuulilanketo ja sitä ympäröivät alueet. Kukkiin tutustutaan tarinoiden kautta. Kokoontuminen: Hulvelankadun päässä oleva parkkipaikka. Julkiset kulkuyhteydet: Turku-Naantali -bussilla pääsee vajaan 500 m päähän (Hesburgerin pysäkillä pois). Retkiaika: Järjestäjä: Raisionjokilaakson lsy. Retkenjohtaja: Eeva Ennola, Rantasalmi Retkikohde: Linnansaaren kansallispuiston torpan perinnemaisemat. Kokoontuminen: Oravin laivalaituri. Retkiaika: klo Muuta: Venekuljetukseen mahtuu 40 hlöä, ilm alkaen, p Järjestäjä: Metsähallitus ja Etelä-Savon kasviharrastusyhdistys. Retkenjohtaja: Elina Enho. Toinen opas: Mervi Niiranen. Lisätiedot: Jaana Muhonen, p , Raseborg / Raasepori Utfärdsmålet: Trollböle, Västerby. Utfärdsmålet är beläget nära Trollböle fågeltorn, i närheten av stamväg 25. Samlingsplats: Vesterby kiosk, den röda kiosken alldeles invid stamväg 25. Från Ekenäs centrum går det bra att cyckla eller promenera till platsen. Utfärdtid: Guidningen mestadels på svenska, men finskspråkiga är hjärtligt välkomna. Övrig information: I år har vi Blomsterutfärden i Ekenäs lite tidigare för att deltagarna sedan skall hinna vidare till Blomsterutfärden i Hangö. Arrangören: Forststyrelsen / Ekenäs naturum. Utfärdsledare: Peik Grönholm, p Annan guide: Lotta Söderlund, p Rauma ks. Harjavalta Rovaniemi Retkikohde: Kaihuanvaara (Vanttauskoski Pekkala); rehevää metsää, puronvarsia. Kokoontuminen: Lappia-talon parkkipaikka, josta bussikuljetus. Retkiaika: Taukopaikalla myytävänä kahvia/teetä, mehua ja nokkoslättyjä. Retken järjestäjä: Lapin maakuntamuseo. Retkenjohtaja: Kimmo Kaakinen, p. (016) , , Yhteistyötahoina: Metsähallitus, Lapin luonnonsuojelupiiri, Rovaniemen Luonto, Lapin ympäristökeskus, Lapin Agronomit. Muut oppaat: Taina Kojola, Liisa Mäenpää, Mikko Paajanen ja Vesa Perttunen. Ruovesi Retkikohde: Väärinmajan kylän metsä-, ran Nilsiä Retkikohde: Pisavuorden (Lastukoski). lehtomaista kangasmetsää. Ytimessä luonnonsuojelukohde. Kokoontuminen: Salmenpellontie 271, josta merkitty polku Pisalle. Kimppakyyti lähtee Nilsiän torilta klo Retkiaika: klo Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja:

16 Tee kasviretki pihallesi! matti Nieminen Luonnonkukkien päivän Pihakasviretkellä tutustut luontevasti lähiympäristön kasvimaailmaan. Kasvien etsiminen ja niiden tunnistaminen sopivat hyvin perheen tai ystäväpiirin yhteiseksi ajanvietoksi. Retki voi olla antoisa myös kaupunkipihalla onhan Helsingin tuomiokirkon portailtakin löydetty 73 kasvilajia. Viime vuoden Pihakasviretkillä kirjattiin ylös yli kasvihavaintoa eri puolilla Suomea. Pihoilta löydettiin yhteensä lähes 600 kasvilajia, joukossa jopa kissankidan ja tuulenlennon kaltaisia erikoisuuksia. Tee Pihakasviretki sunnuntaina kotisi, kesämökkisi tai tuttusi pihapiiriin. Retkellä voit hyödyntää sadan yleisimmän kasvilajin listaa, (www.sll.fi/luonnonkukat). Ilmoita löytämäsi kasvilajit viimeistään tiistaina internet-lomakkeella osoitteessa www. hatikka.fi/luonnonkukat. Kasvihavainnot ovat Luonnontieteellisen Keskusmuseon kautta tutkijoiden käytössä. Samassa osoitteessa voit tutustua myös muiden Pihakasviretkien kasvihavaintoihin. Kesän kukkien kauneus on mukava myös ikuistaa kameralla pimeää talvea varten. Jaa visuaaliset kokemuksesi muiden luonnonharrastajien kanssa Suomen luonnonsuojeluliiton kuvafoorumissa: ta- ja kulttuurimaisemat. Kokoontuminen: Kuljetukset kimppakyydeillä Mäntästä (lähtö klo 12), Vilppulasta (lähtö klo 12.10) ja Ruovedeltä (lähtö klo 12.10). Retkiaika: klo Muuta: Ilmoittautumiset välttämättömiä kimppakyytien järjestämiseksi. Järjestäjä: Mäntän seudun lsy ja Ruoveden ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Anni Kytömäki, p , Saarijärvi Retkikohde: Tarvaalan luontopolku. Kokoontuminen: Majakosken infokatos. Retkiaika: Järjestäjä: Saarijärvenseudun luonnonystävät. Retkenjohtaja: Mira Koivunen, p , Salo Retkikohde: Märynummi (Halikko), Nummen kylätontti koulun vieressä, arvokas perinnebiotooppi, jolla harvinaisia kasveja, myös muinaistulokaslajeja. Ketoja, niittyjä, hakamaata, vanhaa puutarhaa. Kokoontuminen: Kimppakyydit Sininen Talo, Salo klo (Rummunlyöjänkatu). Märynummi: paikallisbussipysäkin viereinen hiekkatontti Aurantien itäpuolella klo 12. Retkiaika: klo Muuta: Munkkikahvit retken päätteeksi. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys. Retkenjohtaja: Eija Hagelberg, p , com. Muut oppaat: Iiro Ikonen ja Sirkka Tuominen. Sastamala Retkikohde: Otamus, kedot ja rannat. Retkiaika: klo Kokoontuminen Sastamalan Salmissa Otamuksen siltakahvilassa. Halukkaat soutavat Ryömälänvuoren kallioseinämän kasvillisuutta katsomaan. Ilmoittautuminen Ryömälänvuorelle lähtijöille, sillä venekuljetuksiin on rajallisesti paikkoja. Järjestäjä: Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ja Pohjois-Parkanon kyläseura. Retkenjohtaja: Marianne Kortesoja. Toinen opas: kasvioppaana Kaija Helle. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaija Helle, p , kaija. Parkanosta kimppakyydeillä tulevat ilmoittautuvat Marianne Kortesojalle, Lähtö Kuivasjärveltä 9.30 ja Parkanosta 10. Hinta muodostuu ainoastaan matkakuluista. Retkikohde: Vammala, Vehmaanniemi, arvokas perinnebiotooppikokonaisuus, jota hoidettu talkoin jo 1970-luvun alusta. Kokoontuminen: Vehmaanniemen luonnonsuojelualueen parkkipaikka. Retkiaika: klo Järjestäjä: Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Eveliina Asikainen, p , eveliina. Toinen opas: Juha Suominen. Savitaipale Retkikohde: Säänjärven retkeilyreitti. Kokoontuminen: Säänjärven koulu, Savitaipale. Retkiaika: Järjestäjä: Savitaipaleen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Saila Vanamo, p Simo Retkikohde: Karsikkoniemeen suunnitellun ydinvoimalan alue. Kokoontuminen: Kemin kaupungintalon pysäköintialue, josta bussikuljetus klo 11 Karsikkoniemen kalasatamaan. Retkiaika: klo Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ja Meri-Lapin ydinverkosto. Retkenjohtaja: Piritta Peurasaari. Lisätiedot: Aimo Tervahauta, p , Siuntio Retkikohde: Kokkila. Hoidettu keto. Maaperän laatu suosii kasveja. Kokoontuminen: Siuntion keskusta, VB-Centerin edusta. Retkiaika: Järjestäjä: Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Yrjö Kokkonen, p Toinen opas: Hannu Tanner. Sodankylä Retkikohde: Vuotso, Tankavaarassa UK-puistossa luontopolulla. Kokoontuminen: Tankavaarassa Koilliskairan luontokeskuksen pihalla. Julkiset kulkuyhteydet: Linja-autolla sekä etelästä että pohjoisesta. Retkiaika: klo Järjestäjä: Metsähallitus/Lapin luontopalvelut, Urho Kekkosen kansallispuisto/koilliskairan luontokeskus.retkenjohtaja: Arto Saikkonen. Lisätiedot: Koilliskairan luontokeskus, p , Somero Retkikohde: Häntälän notkot. Laidunniittyjen kasvit. Kokoontuminen: Häntälän koulu, Häntäläntie 316. Retkiaika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Hämeen luontokeskus, p Retkenjohtaja: Henna Seppälä. Toinen opas: Elina Pallas. Sotkamo Retkikohde: Ontojoki. Pientareet, järven rantojen reuna-alueet, kuivahkot kankaat. Kokoontuminen: Sotkamon kirjaston piha, josta lähtö kimppakyydein. Paluu samaan paikkaan. Retkiaika: klo Järjestäjä: Sotkamon Luonto. Retkenjohtaja: Alpo Komulainen, p Taivalkoski Retkikohde: Ohtaojan latvoilla sijaitseva Liiverin niitty ja läheiset Yökummun metsät. Kävelymatkaa 5 6 km. Kokoontuminen: Syötteen luontokeskus klo 10, josta lähtö kimppakyydein tai Pikku Kuusivaaran tien pää Pikku Kuusivaaran tie kääntyy Taivalkoski-Posio -tieltä (863) pohjoiseen Kostonlammin kohdalla. Retkiaika: 10 (10.30)-14. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjohtaja: Markku Lehtelä, Syötteen luontokeskus, p , Toinen opas: Tuomas Uola. Tammisaari ks. Raseborg Tampere Retkikohde: Hervanta, Suolijärven tienoo. Karusta kalliosta rehevään lehtokorpeen. Kokoontuminen: Suolijärven ulkoilumaja (Suolijärvenkatu 7). Retkiaika: Järjestäjä: Tampereen ymp.yhdistys ja Tampereen kasvitieteellisen yhdistys. Retkenjohtaja: Juha Lehmusnotko. Toinen opas: Matti Kääntönen, p. (03) , Uusikaupunki Retkikohde: Retkisaari Iso-Haidus kaupungin edustalla sisäsaaristossa; perinneympäristöjä kuten ketoja ja rantaniittyjä, korkeita kallioita entisine kivilouhoksineen. Kokoontuminen: Uudenkaupungin venesataman Pakkahuoneen viereinen saaristoalusten laituri. Vesibussikuljetus (30 min.); edestakaisen matkan hinta 6 e. Julkiset kulkuyhteydet: bussiasema 300 m päässä. Retkiaika: klo Järjestäjä: Vakkaopisto. Retkenjohtaja: Sakari Hinneri, p , uusikaupunki.fi. Tohmajärvi Retkikohde: Jalajanvaaran rinneniitty ja kallioketo. Kokoontuminen: Niityn reuna. Ajoohje: Kiteentieltä Oravaarantietä 2 km, sitten oikealle (viitta Oravaara 200) 250 m niityn reunaan. Kemiestä tultaessa Mokintien päästä vasemmalle Oravaarantielle ja 800 m päästä oikealle.järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Retkiaika: klo Retkenjohtaja: Kari Antikainen, p Toinen opas: Tuomo Eronen. Vaasa / Vasa Retkikohde: Suvilahden lähiluonto. Kokoontuminen: Suvilahden ostoskeskuksen leikkipuisto. Retkiaika: Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Vaasan ympäristöseura ja Luontokeskus Terranova. Retkenjohtaja: Anna-Maria Koivisto. Toinen opas: Sonja Österholm- Granqvist. Lisätiedot: Eeva-Liisa Kajava, p Valkeakoski Retkikohde: Rapolanharju / Voipaala. Kokoontuminen: Voipaalan taidekeskuksen pysäköintipaikka. Retkiaika: klo Järjestäjä: Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Heikki Heino, p Vammala ks. Sastamala Vantaa Retkikohde: Petikko, Hämeenkylän niityt ja metsät. Kokoontuminen: Pysäköintialue Tiilitien päässä, Eniron puhelinluettelon sivu 78/DD-87. Julkiset kulkuyhteydet: Vantaan bussit 35,50 ja Helsingistä bussi 362. Retkiaika: Järjestäjä: Vantaan kaupunki, ympäristökeskus. Retkenjohtaja: Erkki Makkonen. Lisätietoja: Sinikka Rantalainen, p. (09) , Retkikohde: Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitseva Kalkkikallion alue. Rehevää kalkkivaikutteista lehtoa, kuivan kalliomaaston kasvistoa, suokasvillisuutta ja vanhan viljelysmaan kasvijäänteitä. Kokoontuminen: Helsingissä Kalkkivuorentien ja Kirvestien kulma (Puistola). Julkiset kulkuyhteydet: Linja 75. Retkiaika: klo Retki järjestetään yhteistyössä Puistola-Seuran kanssa. Retkenjohtaja: Ilkka Uotila, p Vihti Retkikohde: Ojakkala, Enäjärvi. Rantakasveja sekä junaradan varren kasvustoa. Kokoontuminen: Ojakkalan uimaranta. Retkiaika: klo Järjestäjä: Vihdin Luonto. Retkenjohtaja: Hilkka-Maija Virrankoski, p. (09) Toinen opas: Martti Paavilainen. Väståboland Utfärdsmålet: Lenholmens naturskyddsomr.. Samlingsplats: Naturskyddsområdets parkering på Lenholmen. Utfärdtid: kl Övrig information: Guidningen på svenska. Arrangören: Pargas naturskyddsförening. Utfärdsledare: Henrik Wrede, p. (02) Ylöjärvi Retkikohde: Koveron perinnetilan lähimaastot (Länsi-Aure). Eläimellinen kasviretki koko perheelle. Kokoontuminen: Koveron perinnetilan parkkipaikka. Retkiaika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Seitsemisen kansallispuiston luontokeskus, p , KESÄLLÄ 2009 JÄRJESTETTÄVÄT MUUT LUONNONKUKKARETKET Espoo Retkikohde: Hanikan luontopolku. Retki Soukasta Kaitalahden rannan kautta Hanikan ulkoilualueelle. Kokoontuminen: Soukka, Alakartanontien urheilukenttä, katuosoite: Alatörmä. Retkiaika: la klo Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Soukka-seura, Sökö-sällskapet. Retkenjohtaja: Matti Viikari, p , Muut oppaat: Ritva Kokkola, Jukka Kivi. Heinävesi Retkikohde: Karvio, Valamon luostarin niityt. Ketoneilikkaa kasvava piennar, lähimetsän kasvit ja luostarin puutarhan ruusut. Kokoontuminen: Valamon luostarin vastaanottorakennuksen aukio. Retkiaika: su 5.7., klo Järjestäjä: Valamon kansanopisto ja Valamon luostari. Retkenjohtaja: Erkki Vesterinen, p , phnet.fi. Muut oppaat: FT Olavi Eskelinen ja isä Raimo Sissonen. Hollola Retkikohde: Hollolan kirkonkylä, hautausmaa. Kokoontuminen: Hollolan kirkko, esinemuseon edessä. Retkiaika: la klo Yhteistyötaho: Hollolan kotiseutuyhdistys. Retkenjohtaja: Helena Raikas, p , Toinen opas: Tuula Puttonen. Ilomantsi Retkikohde: Maukkula, kedot, niityt ja pihakasvit. Kokoontuminen: Puustilan maisematila. Retkiaika: ke klo Retkenjohtaja: Sauvo Henttonen, p , Loimaa Retkikohde: Selviää myöhemmin. Kokoontuminen: Loimaan tori. Retkiaika: la klo Retkenjohtaja: Rauni Caselius, p , com. Järjestäjä: Loimaan seudun lsy. Toinen opas: Soile Turkulainen. Orimattila Retkikohde: Orimattilan hautausmaa. Kokoontuminen: Kellotapulin luona. Retkiaika: ma klo Yhteistyötaho: Orimattilan seurakunta. Retkenjohtaja: Helena Raikas, p , helena. Toinen opas: Tuula Puttonen.

17 luonnonsuojelija 3/ Luonto-Liiton puheenjohtaja Mauno Särkkä selvittää metsän suojeluarvoa. Selvitystyötä tehdään pitkälti vapaaehtoisvoimin, mutta laajempien kartoitusten tekemiseksi tarvitaan myös taloudellista panostusta. NÄIN VOIT AUTTAA Voit tehdä lahjoituksen u verkkosivujen lomakkeella u suoraan Suomen luonnonsuojeluliiton lahjoitustilille SAMPO Kirjaa viestikenttään Metsäkampanja/alue, jolle haluat lahjoituksen osoittaa. u Voit kohdentaa lahjoituksesi pääkaupunkiseudun, Etelä-Suomen tai Pohjois-Suomen metsien suojeluun. u Lisätietoja: - - markkinointivastaava Pirjo Itkonen, p metsävastaava Harri Hölttä, p teksti & kuvat Harri Hölttä Metsäkampanja kaipaa apuasi AUTA MEITÄ PELASTAMAAN METSÄLUONTOMME HELMET PERINNÖKSI TULEVILLE SUKUPOLVILLE. Arvokkaita metsiä tuhoutuu lakkaamatta vain siksi, ettei niiden sijaintia tiedetä. Luonnonsuojeluliiton metsäkampanjassa kerätään lahjoitusvaroja metsiensuojelun kannalta arvokkaiden metsäalueiden paikallistamiseen ja suojeluun. Suomen valtio on varannut lähivuosille merkittäviä summia metsäkohteiden suojeluun. Valtio ei kuitenkaan tee selvityksiä arvometsien sijainnista. Selvitystyötä eivät nykyään tee käytännössä muut kuin kansalaisjärjestöt. Arvokkaat metsät on ensin paikallistettava. Se vaatii rahaa, mutta näin saamme enemmän metsiä suojeltua kuin jos käyttäisimme saamamme lahjoitusvarat suojelualueiden ostamiseen. Yhden metsähehtaarin ostamiseen vaadittavalla summalla saadaan paikannettua useita kymmeniä suojelun arvoisia metsäalueita. Näin suojeluprosessi toimii: 1. Löydetty: vanha metsä Ennen metsään menoa tutustutaan muun muassa peruskarttoihin sekä ilma- ja satelliittikuviin etsimistyön helpottamiseksi. Kun arvokas metsäalue on paikallistettu, siitä kerätään sen luontoarvoista kertovia tietoja sekä määritetään sen pinta-ala. Tätä työtä varten Luonnonsuojeluliitto kerää nyt lahjoituksia, jotta asiansa osaavia inventoijia saadaan liikkeelle. Tämän jälkeen selvitetään Maanmittauslaitokselta, kuka metsän omistaa. Metsänomistajan selvittyä häneen voidaan olla yhteydessä suoraan tai harkitaan, mikä taho olisi soveliain ottamaan omistajaan yhteyttä. Yksityishenkilöiden lisäksi omistaja voi olla myös kunta, seurakunta, metsäyhtiö tai valtio. Löytyneestä metsäalueesta tiedotetaan aina alueelliselle ympäristökeskukselle. Otto Miettinen tutkii harvinaista kääpää vanhan raidan rungolla. 2. Suojeluneuvottelut Pysyvästä suojelusta neuvotellaan ympäristökeskuksen ja metsänomistajan kesken. Päävaihtoehtoja on kaksi: yksityisen suojelualueen perustaminen tai maan myyminen valtiolle. Yksityistä suojelualuetta perustettaessa maan omistus säilyy ennallaan, mutta maata myytäessä omistus luonnollisesti vaihtuu. Ympäristökeskuksen kanssa sovitaan rauhoitussäännöksistä eli siitä, mitkä toimet suojelualueella ovat kiellettyjä ja mitkä sallittuja. Yleensä ulkoilua ja muuta liikkumista, kuten marjastusta ja sienestystä, ei rajoiteta. Metsästysasioissa noudatetaan yleensä omistajan toiveita. Sen sijaan metsänhakkuut, ojittaminen tai rakentaminen ovat kiellettyjä. Valtiolle myydyllä alueella aikaisemmalla omistajalla ei enää ole sananvaltaa. Jos suojelun toteuttamisesta ja korvauksista ei päästä yhteisymmärrykseen viranomaisten ja omistajan kesken, suojeluhanke raukeaa. 3. Korvaukset kuntoon Ympäristökeskuksen kanssa sovitaan myös suojelusta saatavasta korvauksesta, jonka voi saada rahana tai vaihtomaana. Vuonna 2008 keskimääräinen suojelukorvaus oli euroa hehtaarilta. Metsän puumäärä vaikuttaa olennaisesti korvaussummaan ja runsaspuustoisissa metsissä korvaus voi olla selvästi suurempi. Yksityisen suojelualueen perustamiskorvauksesta ei makseta veroa lainkaan ja suojelukauppaakin verotetaan metsäkauppaa vähemmän. Suojelu on siis taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto hakkuille ja säilyyhän metsä silloin myös metsän näköisenä. Luonnonsuojelijassa ja verkkosivuilla seurataan kampanjan etenemistä.

18 18 luonnonsuojelija 3/2009 Elämäntapa teksti Annukka Berg kuvitus Hannele Törrö Viherpiipertäjä Palstalla lukijat kuvaavat ideoita ja ongelmia ekologisessa elämäntavassa Hyvät kaupat? Päivittäistavarakaupoilla on suuri rooli suomalaisten syöttämisessä. Välillisesti kaupat vaikuttavat liikenteeseen, jätevuorien syntyyn ja energian kulutukseen. Mutta voiko myös kauppoihin vaikuttaa? Helsinkiläinen Eekku arvioi, että pieniä muutoksia esimerkiksi kaupan valikoimiin on mahdollista saada helpostikin, ainakin sellaisissa kauppaketjuissa, joissa kauppias saa itse päättää. Sain aikoinaan pyytämällä lähikauppani Parempien valikoimien ohella kauppojen olisi syytä panostaa muun muassa ekotehokkuuteen, jätteiden lajitteluun, fiksuun logistiikkaan ja pakkaamiseen. irtoleipiin paperipussit, joissa ei ole muovista ikkunaa, Eekku kertoo. Helsinkiläinen Paula taas on vähemmän toiveikas asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien suhteen: Tämä on keskusliikkeiden luvattu maa. Sankarikauppiaan asiakkaana Vantaalaisen Anna-Stiinan mielestä ympäristöasioiden huomioiminen riiippuu paljon kauppiaasta. Lähikaupastani, pienestä ketjuliikkeen osasesta, löytyy erittäin kattava erikoistuotevalikoima Tartexista Ecoveriin, hän kehuu. Lisäksi kauppias suhtautuu sympaattisesti dyykkareihin. Anna-Stiinan toisessa lähikaupassa taas myydään paljon viimeistä myyntipäivää lähestyviä ruokia alennetuin hinnoin. Parempi myydä ne alennuksella kuin heittää roskiin. Henkilökunnasta ekoviisaita Helsinkiläinen Antti luottaa markkinamekanismiin: Olen valinnut lähikauppojeni joukosta sen, joka erottuu selkeästi tarjoamalla normaalia enemmän luomua. Lisäksi ostan kaupasta ympäristömerkittyjä tuotteita, luomua ja reilua kauppaa. Antti painottaa, että parempien valikoimien ohella kauppojen olisi syytä panostaa muun muassa energiatehokkuuteen, jätteiden lajitteluun, fiksuun logistiikkaan sekä pakkaamiseen. Mutta ennen kaikkea kauppojen kannattaisi kertoa näistä toimistaan, Antti toteaa. Tiedottamisen ja toimintatapojen parantamisessa henkilökunnan koulutus on avaintekijä. Vähittäiskauppa vihertää EU on tänä keväänä kutsunut kokoon uuden vähittäiskaupan foorumin, jonka tarkoituksena on sitouttaa yksittäiset päivittäistavaraketjut ympäristötoimintaan, jakaa vinkkejä parhaista käytännöistä sekä tiedottaa alalla tapahtuvasta edistyksestä. Ympäristöjärjestöt ovat pitäneet aloitetta hyvänä, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan tehokkuus on kyseenalaistettu. Päivittäistavarakaupalla on todella suuri vaikutus siihen, mitä Euroopassa tuotetaan ja kulutetaan, EEB:n Doreen Fedrigo korostaa. Vapaaehtoiset sopimukset eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi keinoksi EU-tasolla. Suomen suuret päivittäistavaraketjut SOK, Kesko ja Tradeka sitoutuivat jo viime vuonna elinkeinoelämän kotimaiseen energiatehokkuussopimukseen. Motiva arvioi, että nämä päivittäistavaraketjut ovat tehneet pitkäjänteistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Toimien seurauksena lämpöä säästettiin vuosina jopa 60 prosenttia suhteessa lähtötilanteeseen. Myös sähkön suhteellinen säästö oli 40 prosenttia. Suurin säästö energiassa on saatu lämmön talteenotolla. Sähkön käyttöä on puolestaan pihistetty pakaste- ja kylmähyllyjen yöverhoilla sekä valaisimien valinnalla ja ohjauksella. Energia-asiat ovat osa pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteereitä, jotka on kehitetty myös kaupoille. Joutsenmerkin voi saada, jos kaupassa on muun muassa laaja valikoima ympäristömerkittyjä ja luomutuotteita, ekotehokas jäähdytys, ympäristöä säästävät tavarakuljetukset ja dokumentoitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Ehtona on myös, että kauppojen etenkin elintarvikkeista ja pakkauksista koostuvia jätevirtoja vähennetään. Tähän mennessä Suomessa on annettu Joutsenmerkki vasta yhdeksälle kaupalle, jotka ovat kaikki Tradekaan kuuluvia Valintataloja. K-ympäristökaupat-merkki on puolestaan annettu noin 500 kaupalle. Merkkiin kuuluu pääpiirteissään samoja elementtejä kuin Joutsenmerkkiin, mutta kyse on Keskon omasta järjestelmästä. Seuraavassa numerossa Nytpä tahdon olla mä.. Kesä on rakentamisen kulta-aikaa. Onko myös ekorakentamisen aika jo tullut? Mitä ekorakentaminen ylipäänsä on, ja minkälaisia ovat parhaat ekorakentamisvinkit? Kerro lyhyesti ajatuksistasi mennessä osoitteeseen Kerro viestissä etunimesi, ammattisi/harrastuksesi sekä kotipaikkasi.

19 Elämäntapa luonnonsuojelija 3/ arjen Kolumni Kolumnistina Hanna Kaisa Hellsten Onko läski ympäristöongelma? Liisa Hulkko Miksi ydinvoima laulattaa? Niin Mikko Perkoila, Alivaltiosihteeri, Juice Leskinen kuin Eppu Normaalikin ovat aikanaan musisoineet ydinvoimaa vastaan. Nyt suomalaisten pop-taiteilijoiden laululiike on saanut uuden virstanpylvään: pohjois-karjalalainen Folkswagen-yhtye julkaisi huhtikuussa Atomiveisuja-cd-levyn. Musiikilliset linjaukset vaihtelevat sähkökitaroinnista perinteisiin folk-veisuihin, mutta kaikkia kappaleita yhdistää vahva ydinvoimakriittisyys. Folkswagenin kantavana teemana on aina ollut rakkaus Pohjois-Karjalaa kohtaan, ja levyn tekeminen on paikalliselle pelimannille paras tapa vastustaa alueelle nyt suunniteltuja uraanikaivoksia, selittää yhtyeen laulaja, kitaristi Suonna Kononen. Pohjois-Karjalassa on tehty merkittäviä valtaushankkeita: hakemuksia lähes 100 neliökilometrin alueelle ja ne levittäytyvät asukkaiden, matkailuyritysten ja Kolvananuuron luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen. Uraanikaivaustoiminta ei sovi luontomaakunnan imagoon, hän luonnehtii pohjois-karjalalaisten yleistä mielipidettä. Laululiikkeen uudelleensynty mahdollista Folkswagenin Kononen ja 1970-luvun poliittisen laululiikkeen voimahahmona tunnettu laulaja Mikko Perkoila ovat samaa mieltä siitä, miksi aihe on saanut muusikot hereille: Ydinvoima symboloi business-henkistä ajattelua ja erottaa arvomaailmat toisistaan. Rantojen seurannat jatkuvat kesällä Heidi Konkka ydinvoima symboloi business-henkistä ajattelua ja erottaa arvomaailmat toisistaan. Ydinvoima ja globaali lama ovat aiheita, joissa on aineksia herättää eloon 1970-luvun kaltainen laululiike, uskoo Perkoila. Tampereen yliopiston musiikkija kulttuurintutkija Tarja Rautiainen ei puolestaan pidä sitä mahdollisena: Laulu on yhä eniten ihmistä koskettava musiikin muoto, mutta 2000-luvulla vastakulttuuri keskittyy musisoinnin sijaan internetiin. Yliopisto-opiskelijat ja muusikot ottivat 1970-luvulla musiikin välityksellä aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Rautiainen pitää kuitenkin mahdollisena sitä, että viime aikoina lisääntyneet yhteiskuntakriittiset äänenpainot purkautuisivat pienimuotoisempana laululiikkeenä. Jos näin kävisi, laulettaisiin ydinvoimasta ja muista ympäristöpoliittisista aiheista. Atomiveisuja-levyn tuotto lahjoitetaan vähentämättömänä Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaiselle kansanliikkeelle. Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto myy levyä 15 euron hintaan. Os. Kotkankatu 9, 3 krs., p. (09) (Mirja Breider). Hannele Ahponen Luonnonsuojeluliitto jatkaa Suomen Partiolaisten kanssa viime vuonna hyvin alkanutta Rantaseuranta-hanketta. Partiolaiset ja muut rantaluonnosta kiinnostuneet tarkkailevat muun muassa rannan levätilannetta, veden laatua, rannan kasvillisuutta, roskaantumista ja maankäyttöä. Luonnonsuojeluliitto kokoaa havainnot kauden päätyttyä ja tiedottaa niistä partiolaisten kanssa. Seurannat toteutetaan leireillä esimerkiksi osana leiriohjelmaan kuuluvia vaelluksia. Tänä vuonna seurantaan otetaan mukaan leirialueen lähirantoja entistä suunnitelmallisemmin ja kattavammin. Tarkasteluun valitaan erilaisia järven- ja merenrantoja tai yksi isompi vesistö tutkitaan isolla porukalla tarkemmin. Rantaseuranta on ympäristökasvatushanke, jossa itse tekemällä ja havainnoimalla opitaan rantaluonnosta ja sen tilasta. Vuonna 2008 seurantaan osallistui satoja partiolaisia ja muita kiinnostuneita. Havaintoja saatiin pohjoisesta Sotkamosta Suomenlahden rannalle Kirkkonummelle saakka. Rantaseuranta verkossa: Huhtikuun loppupuolella sain perikarjalaisen paskahalvauksen. Brittitutkijat väittivät Helsingin Sanomissa lihavien ihmisten olevan keskimäärin pahempia ympäristökuormittajia kuin hoikkien. Perusteluna oli, että lihavat syövät enemmän ja liikkuvat enemmän autolla, jolloin luonnonvarojen kulutus on suurta. Pääviestimme on: pysy hoikkana. Se on hyväksi niin sinulle kuin planeetallekin, tutkimusta tehnyt Phil Edwards totesi lehteen päätyneessä CNN:n haastatelusitaatistaan. Ymmärsinkö nyt oikein: laihduttamalla maailma pelastuu? Tutkimuksen taustalta paistaa selkeä arvolataus: lihavia on helppoa syyllistää. Läskiä pidetään kansanterveydellisenä ongelmana, esteettisenä ongelmana ja osoituksena heikosta itsekurista ja nyt siis myös syypäänä maapallon tilaan. Lihavat naiset työllistyvät tutkitusti hoikkia heikommin. Läski näkyy päällepäin, toisin kuin moni tärkeämpi ihmisen ominaisuus. Ympäristön paine saa monenkin pullukan laihduttamaan, ja suhde ruokaan voi pelkistyä syyllisyyden siivittämäksi kalorinlaskennaksi. Ympäristötietoisen laihduttajan tilanne on vähintäänkin ristiriitainen. Yhtäältä neuvotaan, miten vähähiilarinen eläinproteiini ja tuoreruoka pitävät vyötärön Ymmärsinkö nyt oikein: laihduttamalla maailma pelastuu? kurissa. Toisaalta taas tieto talviajan tuoreruuan ja karjataloustuotteiden ekologisesta jalanjäljestä hillitsevät intoa dieettisafkan valintaan. Lopulta on aivan sama, mitä teet. Pieleen menee kuitenkin. Hoikkana pysyminen voi myös edellyttää liikunnallista elämäntapaa. Hyötyliikunta on useimmiten myös ekologisesti mainio valinta, mutta entäs sitten autoilu punttisalille, jäähalliin tai uintikeskukseen? Urheilijathan myös kuluttavat valtavasti, kun kalorit jäävät vyötärönseudun sijasta lenkkipolun varrelle. Ympäristökuormituksen pelkistäminen ihmisen ruumiinmuotoon on monellakin tapaa inhottava tarkastelukulma, se tulee suoraan iholle ja vetää mutkia suoraksi. Elämäntapavalinnat tai perimä eivät näy, mutta vaakalukeman selvittäminen on hyvin yksinkertaista. Liikunnan tarkasteleminen yksistään ympäristökuormittajana ei sekään ole kovin mielekästä, sillä se jättää huomiotta monta ajanviettotapaa. Vaikka urheilija kuluttaisikin enemmän ruokaa, luonnonvaroja kuluu vähemmän kuin kaukomatkojen harrastajalla. Päivittäisillä valinnoilla on toki väliä ympäristön kannalta, mutta kaiken laihduttamiseen, anteeksi, painonhallintaan menevän energian voi suunnata rakentavamminkin. Ympäristön tilaa ei paranneta tuijottamalla tiukasti omaan napaan, ympäröi sitä sitten timakka sixpäkki tai pönäkkä tynnyri.

20 20 luonnonsuojelija 3/2009 Elämäntapa teksti Satu Lähteenoja MIPSit kesälaitumella Mökillä vaikka koko loma Mene mökille kerralla pidemmäksi aikaa: jos edestakainen matka on 400 km ja teet matkan vain kerran kolmen sijaan, säästät 800 kg MIPSit MIPSit-palsta antaa vinkkejä kepeämpään elämään Unohda moottori! Souda moottoriveneilyn sijaan, nautit luonnon rauhasta ja säästät 35 kg / h Liikunta on out! Harrasta liikuntaa ulkokentillä sisäliikunnan sijaan, säästät noin 5 kg / liikuntatunti Järveen uimaan Ui luonnonvesissä uimahallin sijaan, säästät 15 kg / käynti Simo Sivonen / Kuvaliiteri Luvut kertovat, kuinka paljon luonnonvaroja (uusiutumattomat, uusiutuvat, ilma) säästyy. Säästöä voi verrata suomalaisen kokonaiskulutukseen, joka on noin kiloa luonnonvaroja vuodessa ja vajaa 800 kiloa viikossa. Esitetyt laskelmat ovat suuntaa-antavia arvioita, jotka perustuvat suurelta osin Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-tutkimuksen tuloksiin. Matkojen pituudet perustuvat kansalliseen henkilöliikennetutkimukseen. Lisää vinkkejä: ja onedidit.com.

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa FT Anita Mäkinen, Meriohjelman päällikkö, WWF Finland 16.05.2009 Kuva: Lisse Tarnanen / WWF WWF, Maailman luonnonsäätiö Kansainvälinen, poliittisesti riippumaton

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto 1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu:

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset 26.3.2015

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset 26.3.2015 Bioenergia ry Ehdokastutkimuksen tulokset 26.3.2015 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa energia-alan teemoihin liittyen. Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot