Rajoja ylittävää vuoropuhelua. Kunniakulttuuri näkyväksi Henkilökuvia setlementtikentältä Uudistunut Setlementtiasunnot Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajoja ylittävää vuoropuhelua. Kunniakulttuuri näkyväksi Henkilökuvia setlementtikentältä Uudistunut Setlementtiasunnot Oy"

Transkriptio

1 Setlementti S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Rajoja ylittävää vuoropuhelua Kunniakulttuuri näkyväksi Henkilökuvia setlementtikentältä Uudistunut Setlementtiasunnot Oy

2 s i s Ä l T ö Kunniakulttuuri näkyväksi Mattilan miehet hikoilivat risusavotassa Kesätöissä museoratikkakuskina Henkilökuvassa Sirkka Koponen Monenlaisia puuesineitä ja tarkkanäköistä kehittämistyötä Henkilökuvassa Jouni Ylijääskö Työhyvinvointia tunturin laella Osaaminen ja innostus kiertoon 08Suomalainen metsä hyttysineen oli elämys Irakissa aavikkomaisemiin tottuneelle Zaid Al-khdhairille Setlementeillä on tärkeä rooli nuorisotakuun toteuttamisessa Uudistunut Setlementtiasunnot Oy rakentaa yhteisöjä SetlementtiRock soi Vantaan Havukoskella Kuulumisia kansainväliseltä setlementtikentältä Nicaragua ja Vancouver 10 Setlementtiasumisoikeus Oy:n Ormuslinnassa Helsingissä asuva Sirkka Koponen sai eläkepäivinään kesätyöpaikan museoratikkakuskina. M Kansikuvassa vietetään elokuun viimeistä sunnuntaita museoratikan seurassa. Kuvassa Sirkka Koponen. k a n s i K U V A : A n n a A u t i o 04 Setlementti Naapurin DIDAR-hankkeessa kunniakulttuuria tarkastellaan monesta eri näkökulmasta ja rakennetaan vuoropuhelua keskustelun ja taiteen keinoin. Haastattelussa työntekijät Marianne Rautiokoski ja Raman Hussain Setlementtiuutisia maailmalta: Barrio Planta Project:ssa Nicaraguassa tehdään pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten parissa. S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n P A L S T A T P Ä Ä K i R J o i T U s Yhdessä, liikkeessä Pentti Lemmetyinen pohtii setlementtiliikkeen merkitystä rauhanrakentajana ja eriarvoistumisen vastustajana. K O L U M N I Vaarallista vapaaehtoisuutta Matti Cantell pohtii, kuinka setlementtityössä voidaan ehkäistä ulkopuolisuuden kokemuksia. Mitä setlementit voivat tehdä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi? T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia S E T L E M E N T I T Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä

3 P Ä Ä K i R J o i T U s Yhdessä, liikkeessä Kansainvälisesti setlementtityössä on jälleen yhä määrätietoisemmin alettu puhua setlementtityöstä liikkeenä, movement. Setlementtityö on lähtökohdaltaan sosiaalisen reformin liike, paikallisten yhteisöjen rakentaja ja eriarvoistumisen väsymätön vastustaja. Sen toimintaideologiaan kuuluu yhdenvertaisen, heikoimmassa asemassa olevan ihmisen asian ajamisen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvan yhteiskunnan hyväksi toimiminen. Aikojen vaihdellessa setlementtiliikkeen rooli rauhantekijänä on ollut merkittävä. Tällä hetkellä monen mielessä on huoli yhteiskuntarauhan ja vakauden horjumisesta Euroopassa. Se haastaa setlementtiliikettä Suomessakin nostamaan profiiliaan ja tunnistamaan, että yhdenvertaisuuden tavoitteleminen ja lähiyhteisöjen vahvistaminen on mitä suurimmassa määrin rauhantyötä. Yhdysvaltalaisen Jane Addamsin vuonna 1931 sekä kveekareiden vuonna 1947 saamat Nobelin rauhanpalkinnot kertovat siitä, että aikojen vaihdellessa setlementtiliikkeen rooli rauhantekijänä on ollut merkittävä. Setlementtiliitto haluaa käynnistää ja ylläpitää paikallisuutta vahvistavaa prosessia, jossa setlementtityössä mukana olevat ihmiset yhdessä määrittelevät mitä me olemme liikkeenä. Ei vain keskusjärjestönä ja sen jäseninä, vaan kansalaisia mukaan kutsuvana. Kuluvana syksynä setlementtiliikkeessä on käynnissä prosessi, jossa nuorisotyön ja opistotyön rakenteita määritellään uudelleen. Sekin kertoo siitä, että olemme valmiita perustehtävästämme käsin varmistamaan paikkamme kansalaisyhteiskunnan eturintamassa. Ollaan liikkeessä, liikutaan samaan suuntaan. P e n t t i L e m m e t y i n e n T o i m i t u s j o h t a j a S e t l e m e n t t i l i i t t o Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa! w w w.facebook.com/setlementtiliitto Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki, Va s ta ava p ä ät o i m i t ta j a, Pentti Lemmetyinen, p T o i m i t u s s i h t e e r i, Heta Mulari, M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Susanna Raunio U L K O A S U, Jaakko Bashmakov T I L A A J A P A LV E L U, Merja Eloaho, p P a i n o, Nykypaino Oy, Helsinki, 2014, ISSN S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3

4 T e k s t i : H e l e n a H y v ä r i n e n K u v a t : E m i l B o b y r e v j a P i r j o N i e m i n e n Kunniakulttuuri näkyväksi Luopuminen ihmisoikeuksia rajoittavista perinteistä vaatii Hussainin ja Rautiokosken mukaan usein pitkää sisäistä prosessia. Uusien oivallusten syntymisen edellytyksenä on, että ihminen alkaa pohtia omaa elämäänsä ja kyseenalaistaa sisäistämiään normeja. Setlementti Naapurin DIDAR-hankkessa tehdään tutuksi ja jaetaan tietoa monimuotoisesta kunniakulttuurista ja haetaan työvälineitä kunniaväkivallan ehkäisemiseksi. 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 Länsimaalaisille ihmisille kunniakulttuurista tulevat usein mieleen tavat, joilla perheen naispuolisten jäsenten kunniaa vaalitaan eräissä tietyissä yhteisöissä ja kulttuureissa esimerkiksi Somaliassa, Afganistanissa, Iranissa ja Irakissa. Kunniakulttuuri tarkoittaa kuitenkin myös monia muita asioita, ja käsittää monia eri elämänalueita. Kunniakulttuurissa kasvaneiden saattaa puolestaan olla vaikeaa ymmärtää lasten ja nuorten vapaata kasvatusta, joka voi näkyä muun muassa alkoholinkäyttönä ja varhaisina seksisuhteina. Siksi tarvitaan kulttuurien välistä vuoropuhelua, joka on yksi Setlementti Naapurin hallinnoiman DIDAR-hankkeen tavoitteista. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman nelivuotisen hankkeen avulla pyritään tuomaan esille ilmiöitä, jotka liittyvät kunniakulttuuriin ja -väkivaltaan. Samalla on tarkoitus kehittää työmuotoja, joiden avulla voidaan ehkäistä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa kunniaväkivaltaa. Teemme kunniakulttuuria ja siihen liittyviä ilmiöitä näkyviksi järjestämällä aihetta käsitteleviä seminaareja eri alojen toimijoille ja tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, hanketta luotsaava projektipäällikkö Marianne Rautiokoski kertoo. Rautiokoskella, jolla on pitkä kokemus sosiaalityöntekijänä, on projektissa työparinaan kuvataiteilija Raman Hussain, joka työskenteli vuosia pakolaisten vastaanottokeskuksessa Ruovedellä. Hussain on ollut mukana erilaisissa taideprojekteissa ja suorittanut pedagogisia opintoja Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Aloin jo nuorena kyseenalaistaa kunniakulttuuriin liittyviä ääri-ilmiöitä, jotka polkevat ihmisoikeuksia, Raman Hussain kertoo. T A M P E R E Puheeksi ottamisen malli viranomaisille Rautiokosken ja Hussainin on tarkoitus kehittää nelivuotisen projektin aikana erilaisia matalan kynnyksen työmuotoja perheiden ja yksittäisten ihmisten tueksi ongelmissa, joita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun nuori nainen alkaa seurustella kantasuomalaisen pojan kanssa. Tavoitteena on myös kouluttaa eri alojen toimijoita tunnistamaan ja ymmärtämään kunniakulttuuria ilmiönä ja luomaan viranomaisille malli, joka S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 5 D

6 D auttaa asian puheeksi ottamisessa. Kunniakulttuuriin liittyvistä kysymyksistä käydään keskustelua ryhmissä. Kyse on laajasta asiasta, joka liittyy perheeseen, äidin, isän, tyttären ja pojan rooleihin sekä sukulaissuhteisiin. Kunniakulttuuri liittyy myös työ- ja opiskeluelämään eli lähes kaikkiin ihmiselämän osaalueisiin, Rautiokoski sanoo. Hienotunteisuutta tarvitaan Keskusteluryhmät on järjestetty käytännön toimivuuden vuoksi erikseen eri kieliryhmille. Ryhmillä on myös samaa äidinkieltä kieltä puhuva vetäjä, ja tarvittaessa käytämme persian, kurdin, somalian ja arabian kielen tulkkeja. Koska käsiteltävät aihepiirit ovat hyvin henkilökohtaisia, ryhmissä käytetään aikaa luottamuksen rakentamiseen. Ajan lisäksi tarvitaan hienotunteisuutta, jotta ihmiset alkavat avautua, Rautiokoski sanoo. Koska Hussain tuntee kunniakulttuuria, hänen on helppoa ottaa miesten kanssa puheeksi asioita nopeallakin aikataululla. Hän tietää taiteilijana myös sen, että joskus taiteen keinot toimivat sanoja paremmin. Siihen tähtää muun muassa kurssi, jolla hän opettaa ryhmäläisille mosaiikkitöitä. Näkökulma kunniakulttuuriin: Pitkä taistelu naisten oikeuksien puolesta Suomessa vieraili toukokuussa jordanialainen ihmisoikeusaktivisti ja entinen rikostoimittaja Rana Husseini, joka on taistellut vuosia naisiin kohdistuvaa kunniaväkivaltaa vastaan. Husseini on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Murha kunnian varjolla, ja sen suomalainen kustantaja kutsui hänet Suomeen. Husseini kävi kertomassa maailmanlaajuisesta työstä kunniaväkivaltaa vastaan Tampereen Metso-kirjaston yleisötilaisuudessa, josta vastasivat yhdessä Nomerta Kustannus, pääkirjasto ja DIDAR-hanke. Husseinin työ naisten aseman parantamiseksi ja Lähiidässä vallalla olevia kunniakulttuurin ääri-ilmiöitä vastaan alkoi, kun hän ryhtyi rikostoimittajan työssään tutkimaan tyttöjen ja naisten murhia, jotka oli tehty perheen kunnian takia. Husseini järkyttyi huomatessaan, etteivät tekijät joutuneet rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Samalla hän huomasi, että useimmat kunniamurhat tehdään köyhissä ja kouluttamattomissa yhteisöissä. Husseini oli mukana käynnistämässä kansalaisliikettä, joka aloitti Jordaniassa keskustelun kunniaväkivallasta. Asenteet lähisuhdeväkivaltaa kohtaan alkoivat pikkuhiljaa muuttua, mihin vaikutti Husseinin mukaan ratkaisevasti YK:n rahoittama perheiden suojeluhanke, joka alkoi Jordaniassa vuonna Jordanian lainsäädäntöä muutettiin lopulta niin, että kunniamurhasta saa Jordaniassa nykyään pitkän vankeustuomion. Lakimuutoksen aikaansaamisessa auttoi paljon se, että Jordanian kuningasperhe lähti tukemaan työtämme, Husseini kertoi. Husseinin mielestä muutos kunniakulttuuriyhteisöissä elävien naisten asemassa edellyttää naisten kouluttautumista ja vapautumista. On tärkeää saada myös miehet mukaan erilaisiin tempauksiin ja kampanjoihin, joilla muutetaan niitä kulttuurisia käsityksiä ja uskomuksia, jotka oikeuttavat naisten tukahduttamisen ja hallitsemisen vanhentuneen kunniakäsityksen nojalla, Husseini korosti. 6 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Todellinen kunnia on suvaitsevuutta, tasa-arvoa ja kansalaisvastuuta. Se on sitä, että nuoret naiset päättävät rikkoa yhteiskunnan normeja ja taistelevat oikeuksiensa puolesta ryhtymällä opettajiksi, lääkäreiksi, insinööreiksi, toimittajiksi, mekaanikoiksi tai putkimiehiksi ansaitakseen kunnollisen toimeentulon itselleen ja perheelleen, Rana Husseini sanoo.

7

8 T e k s t i : H e l e n a H y v ä r i n e n K u v a t : E m i l B o b y r e v Puupinot ja risukasat kasvoivat ja hiki valui, kun Tampereella toimivan Miesten kansalaistalo Mattilan miehet raivasivat myrskyn jälkiä Teiskon Asuntilassa sijaitsevan kesämökin metsässä. Mattilan miehet hikoilivat risusavotassa Erilaisiin talkoisiin osallistumisesta on tullut Mattilan miehille jo perinne. Olemme käyneet tekemässä polttopuita, valaneet laiturin perustuksia, rakentaneet lammasaitaa, siistineet vanhuksen pihaa ja istuttaneet puita, Mattilan työnjohtaja Jukka Tukia kertoo. Monet työttömät maahanmuuttajamiehet kärsivät mielekkään tekemisen puutteesta ja siitä, ettei heillä ole tilaisuutta antaa panostaan suomalaiselle yhteiskunnalle. Tukia kertoo, että etenkin nuoret maahanmuuttajamiehet ovat esittäneet Mattilan Parlamentissa toivomuksen, että heille järjestettäisiin mahdollisuus osallistua ja tehdä jotakin hyvää, kuten ulkoiluttaa vanhuksia. Talkoot ovat tällaiseen yksi tilaisuus. Teiskossa järjestetyissä metsänraivaustalkoissa oli mukana niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajiakin, joille metsä ja risusavotta olivat uusi kokemus. Tukian mielestä talkoot ovat loistava toiminnallinen väline. Mattila-projektin tavoitteena on saada aikaan dialogia erilaisten miesten välillä. Talkooperinteessä on mukana elementtejä, jotka vahvistavat toinen toisiaan. Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tekevät yhdessä asioita, he kokevat osallisuutta ja tuntevat kuuluvansa johonkin. Tukia on vakuuttunut, että yhteisöllisyyden lisääntyessä ihmiset haluavat olla entistä enemmän tekemisissä toistensa kanssa, ja samalla syntyy halu ottaa muitakin mukaan. Se tuo lisää hyvää ja kasvattaa hyvän kierrettä. 8 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Pirkanmaalla asuu tällä hetkellä sadoittain maahanmuuttajamiehiä, joilla ei ole työtä. Toimettomuus ja tarkoituksettomuus ovat erityisen tuhoisia niille, joilla on kaiken lisäksi takana sota- tai kidutuskokemuksia. Siksi Mattila ja kaikki muut paikat, jonne voi lähteä tapaamaan toisia ihmisiä ja tulla kuulluksi, ovat erittäin tärkeitä. Maahanmuuttajien psykiatrisen poliklinikan johtaja psykiatri Tapio Halla Mattilan lehdessä Halu tehdä hyvää. Se on Jukka Tukian mukaan Mattilan miesten talkoohengen takana.

9 T A M P E R E Suomalainen metsä hyttysineen oli elämys Irakissa aavikkomaisemiin tottuneelle Zaid Al-khdhairille (yläkuva) ja Sliman Nitaqille (oik.puol. pikkukuva), jonka synnyinmaassa Afganistanissa kasvaa koivujen ja kuusien sijaan hedelmäpuita. Kaikille talkoolaisille oli hieno kokemus paistaa päivän päätteeksi Näsijärven rantamaisemissa halal-makkaraa, jossa käytetty liha on teurastettu islamilaiseen tapaan S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

10 H E N K I L Ö K U V A 10 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 H E N K I L Ö K U V A T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : A n n a A u t i o Kesätöissä museoratikkakuskina Setlementtiasumisoikeus Oy:n Ormuslinnassa Malmilla asuva Sirkka Koponen löytää raitiovaunukuljettajan ammatista ja yhteisöllisestä asumisesta paljon samaa. Museoraitiovaunu kurvaa aurinkoiselle Kauppatorille elokuisessa Helsingissä. Vaunun kuljettaja huutaa tervehdykset pysäkillä odottaville ja kiittää poistuvia matkustajia kierroksesta. Valkoisiin kesämekkoihin pukeutuneet pikkutytöt tahtoisivat lähteä heti uudelleen. Löysin eläkepäivinäni kesätyöpaikan museoratikan kuljettajana, Sirkka Koponen kertoo. Sirkka Koponen on viettänyt viikonloppuja museoratikan vaunujen, tuttavallisemmin Kaapon ja Fannin seurassa tämän kesän ajan. Moottorivaunu Kaapo on rakennettu vuonna 1909 ja kesäperävaunu Fanni on kymmenen vuotta nuorempi. Koponen ja Kaapo ne yhteen soppii, ne vie Fannia pitkin kaupunkii, Koponen nauraa, ja kääntää ratikan kohti Senaatintoria. Linjoilla näkee kaiken Helsingin ratikkalinjat tulivat tutuiksi Sirkka Koposelle neljänkymmenen vuoden uran aikana. Hän aloitti linjoilla rahastajatyttönä, jonka jälkeen kouluttautui kuskiksi ja sai ajokortin vuonna Koposta kuunnellessa ei ylläty hänen ammattivalinnastaan. Sosiaaliselle, puheliaalle ja räväkälle ihmiselle työ tuntui omalta alusta saakka. Ratikkakuskina näkee mitä kaupungissa on meneillään. Siinä näkee vallitsevan muodin, kuka kulkee kenenkin kanssa ja millä mielellä ihmiset ovat. Miten nuorten tyttöjen treffit ovat sujuneet ja millä tuulella tullaan töistä kotiin. Siinä näkee kaiken, hän pohtii. Linjan 10 varrella Koposelle tuli tutuksi Jorma Uotinen, joka tervehti vaunuun noustessaan tuttua kuskia jo kaukaa: Oi Sirkka, valtavan ihanaa nähdä sinua! Myöhemmin Koponen oli kuljettajana Uotisen syntymäpäivillä privaattiajelulla kaupungin halki. Koponen muistaa myös pienen vaaleatukkaisen Sami-pojan, joka itki yksinään reitin varrella Kansallismuseon pysäkillä. Koponen otti pojan kyytiin reitille ja vei päätepysäkille saakka, josta poliisit ottivat pojan hoteisiinsa. Myöhemmin selvisi, että Sami oli unohtunut pysäkille päiväkotiryhmästä. D S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 H E N K I L Ö K U V A D Parhaan ystävän kanssa Ormuslinnaan Sirkka Koponen on paljasjalkainen stadilainen ja asuu nykyisin Malmilla Ormuslinnassa. Idea hakea asuntoa samasta talosta syntyi parhaan lapsuudenystävän Maiju Fonsénin kanssa. Maiju soitti eräänä päivänä ja kertoi, että on hakenut asuntoa Ormuslinnasta. Hän sanoi, että hae sinäkin! Niin me haettiin, ja nyt asumme seitsemäntoista portaan päässä toisistamme. Minä kolmoskerroksessa ja Maiju neljännessä. Ystävyydestä on tullut entistä syvempää samassa talossa asuessa, ja ystävykset täydentävät toisiaan. Minä olen päivä ja Maiju on yö. Minä teen ja touhuan, ja raportoin sitten Maijulle. Hän on enemmän älykkötyyppi, Koponen nauraa. Koponen ehtiikin monenlaista. Hän on avantouinnin maailmanmestari ja toimii aktiivisesti eri järjestöissä, Liikennelaitoksen eläkeläisissä, oman talon toiminnassa sekä Setlementtiasumisoikeus Oy:n talojen yhteisissä ideariihissä ja tapahtumissa. Välillä saattaa räiskyäkin, kun suunnitellaan yhteistä toimintaa. Yhteisökoordinaattori on talon toiminnassa valtavan tärkeä, Koponen sanoo. Ormuslinnan yhteisökoordinaattorina on toiminut keväästä saakka Juha Merikanto, jonka työpanos saa Koposelta paljon kiitosta. Yhdessä tekeminen saa ihmiset liikkeelle kotisohvilta, tutustumaan toisiinsa ja kokeilemaan uusia asioita. Ormuslinnalaiset ovat muun muassa käyneet muiden talojen asukkaiden kanssa yhteisellä ratikkaajelulla haitarimusiikin säestyksellä. Kato terve, täällä on Koponen! Mä ajan vaunun nyt varikolle, Koponen kertoo kännykkään ja pysäyttää museoratikan uudempien vaunujen viereen. Työt ovat tältä kesältä ohi. Museoratikkapari Kaapo ja Fanni liikennöi kesäviikonloppuisin toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. Museoratikan omistaa Oy Stadin ratikat Ab. Tervetuloa mukaan ajelulle taas ensi kesänä! Lisätietoja: 12 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 H E N K I L Ö K U V A Rovalan kansalaisopiston puutöiden kursseilla Rovaniemellä valmistuu opiskelijoille tärkeitä esineitä omistautuneen ja pidetyn opettajan Jouni Ylijääskön johdolla. T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : J a r i - P e k k a K a r h u j a J o u n i Y l i j ä ä s k ö Monenlaisia puuesineitä ja tarkkanäköistä kehittämistyötä Jouni Ylijääskö tuli Rovalaan vuonna 1988 päätoimiseksi teknisen työn opettajaksi, joten työuraa Rovalassa on kertynyt jo yli 25 vuotta. Ylijääskö päätyi alun perin opetustehtäviin onnekkaan sattuman kautta. Olin Kainuussa verstaalla töissä 1980-luvun puolivälissä, kun paikalliseen kansalaisopistoon tarvittiin sattumalta teknisten töiden opettajaa. Pedagoginen työ koukutti minut heti, Ylijääskö kertoo. Nykyisin Ylijääskö opettaa Rovalan kansalaisopistossa puutöitä sekä vastaa suunnittelusta ja opetuksen järjestelyistä teknisen työn, tietotekniikan ja taideaineiden osalta. Opetuksen ja suunnittelun lisäksi hän toimii Rovalan Setlementin työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana, Rovalan hallituksen varajäsenenä sekä on aktiivisesti mukana Lapin opistopiirin toiminnassa. Setlementtityö on näin ollen vienyt mukanaan moniin eri suuntiin. Opettaminen ja erilaisten ihmisten tapaaminen on kuitenkin lähinnä Ylijääskön sydäntä. Kansalaisopiston kursseilla ihmiset ovat motivoituneita. Välillä opiskelijat haluavat tehdä haastaviakin töitä, mutta innostus ja itselle tärkeiden esineiden tekeminen kantaa pitkälle, Ylijääskö kuvailee. D S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 H E N K I L Ö K U V A D Opettajan haasteena on seurata trendejä ja opetella itsekin jatkuvasti uutta. Jouni Ylijääskön mielestä tämä on työn suuri rikkaus. Kaappikelloista antiikkiesineiden entisöintiin Rovalan kansalaisopisto on toiminut Rovaniemellä jo vuodesta 1921 ja Rovalan siipien suojissa vuodesta Se on alueella tunnettu ja arvostettu toimija. Opiston opiskelijamäärä on noin 4000 vuosittain. Päätoimisia opettajia on tällä hetkellä rehtorin lisäksi yksi: isoa opistoa pyöritetään kahden henkilön voimin. Opetustarjonta pyritään pitämään monipuolisena niin, että kaikenikäisille löytyy tarjonnasta kiinnostavia kursseja. Opisto tekee tiivistä yhteistyötä eri oppilaitosten, yhteisöjen, järjestöjen sekä Lapin opistopiirin kanssa. Rovalan Setlementti ylläpitää myös toista opistoa, Rovala-Opistoa (kansanopisto), joka toimii samoissa tiloissa kansalaisopiston kanssa. Rovalan kansalaisopiston puutyökursseilla syntyy monenlaisia henkilökohtaisesti tärkeitä esineitä ja omannäköisiä kalusteita. Joku haluaa tehdä yksilöllisen ruokapöydän tai massiivisen tv-tason, toinen entisöidä suvun aarteita. Töitä kootaan joka vuosi esille yhteiseen kevätnäyttelyyn. Aina ei ole kuitenkaan ollut näin. Kun aloitin Rovalassa, puutyökursseilla tehtiin enimmäkseen kaappikelloja, Ylijääskö naurahtaa. Nykyisin kaappikelloja tekevät enää harvat opiskelijat. Hittituotteet muuttuvat selvästi ajan myötä luvulla ja 2000-luvun alussa kustavilaistyylinen koristeveistäminen kiinnosti monia opiskelijoita, tällä hetkellä ollaan kiinnostuneita vanhojen huonekalujen entisöinnistä. Tähän vaikuttaa varmasti yleinen innostus antiikkiin, joka näkyy televisio-ohjelmissakin, Ylijääskö pohtii. Opettajan haasteena onkin seurata trendejä ja opetella itsekin jatkuvasti uutta. Ylijääskön mielestä tämä on työn suuri rikkaus. Hän pitää yllä ammattitaitoaan kouluttautumalla, seuraamalla alan lehtiä ja kirjallisuutta sekä tekemällä puutöitä myös vapaa-ajallaan. Opettaja ei voi opettaa, jollei itse ole perillä erilaisista tyyleistä ja tekniikoista. Opetustyö saa myös opettajan innostumaan ja oppimaan uutta, hän sanoo. Rovalan puutyökurssit ovat vakiintuneet opiston vetovoimaisimpien kurssien joukkoon. Opetus- ja suunnittelutyö pitääkin Ylijääskön kiireisenä läpi vuoden. Välillä pitää tehdä irtiottoja, muuten ei tule ideoita uusiin töihin. Luonnossa liikkuminen, vaellus- ja kalastusreissut sekä sauvakävelyt kuuluvat harrastuksiini. Elokuussa ennen syyslukukauden alkua kävin Norjassa kalastusreissulla, Ylijääskö kertoo. 14 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 K O L U M N I Vaarallista vapaaehtoisuutta Helteisen kesän aikana maailmanpolitiikassa ei vietetty siestaa, vaan aseelliset konfliktit kärjistyivät ja pitkittyivät. Yksi hämmentävä ilmiö on ollut vapaaehtoisten lähtö monista eri maista konfliktialueille, esimerkiksi sisällissodan repimään Syyriaan. Syksyllä jihadisti-järjestö ISIS:n kalifaatin propaganda- ja markkinointi-videolla suomensomalialainen nuorimies kutsui uskonveljiä rakentamaan uutta yhteiskuntaa. Kalifaatin toimintatavat puistattavat ja herättävät ahdistusta, etenkin kun tiedot ovat varsin hajanaisia. ettemme olisi kuulleet kutsua Youtubessa tai saaneet tietää toisen näistä nuorista menehtyneen. Lähtijät ovat monista eri etnisistä taustoista sekä eri puolilta Suomea. Vaikka kyse on melko pienestä joukosta, heidän valintansa herättävät aiheellista keskustelua. Vaikeudet, juurettomuus ja ulkopuolisuuden tunteet voivat olla kohti ekstremismiä ohjaavia työntötekijöitä. Kutsuvia vetotekijöitä voivat olla jonkin tahon tarjoamat ratkaisut epäoikeudenmukaisuuksiin ja lupaus siitä, että pääsee osallistumaan johonkin suureen ja arvokkaaseen. on setlementtitoiminnan perusta. Kuulumisen kokemukset olisivat ehkä voineet luoda pohjan myös vaikeiden asioiden käsittelylle. Voimme arvella, että väkivaltaisen ekstremistisen maailmankuvan omaksuminen vaikutti siihen, miksi nuoret päättivät lähteä Syyriaan. Kun syyt ovat todennäköisesti osin uskonnollisia, olisi asioita pitänyt voida käsitellä turvallisesti ja erilaisia tulkintoja kuullen. Esimerkiksi Britanniassa luotetaan uskonnollisten yhteisöjen kautta toimimiseen ja siihen, että tasa- järjestötoiminnassa mukana olevat nuoret ovat jo osaltaan toimintaan kiinnittyneitä. Siksi tunnistaminen, tavoittaminen ja luottamuksellisten suhteiden luominen on avainasemassa. Setlementtityön tavoite kohdella ihmisiä kunnioittavasti yksilöinä on parhaita keinoja välttää ihmisryhmien ja -yksilöiden leimaamista, joka synnyttää ulkopuolisuuden kokemusta ja osaltaan saattaa sysätä huonoihin ratkaisuihin. m a t t i c a n t e l l M o n i k u l t t u u r i s e n t y ö n t o i m i a l a j o h t a j a, S e t l e m e n t t i l i i t t o Matkalla kotiini kuljen periaatteessa samoja katuja ja kujia, joita Syyriaan vapaaehtoisiksi lähteneet nuoret ovat kulkeneet. Työmatkani Ääriryhmä tai -ideologia voi vastata kuulumisen ja arvostetuksi tulemisen tarpeisiin erityisesti silloin, jos ihmisillä on kokemuksia ulkopuolisuudesta ja arvottomuudesta. painoisten uskonnollisten johtajien ja auktoriteettien tukemisella rajoitetaan radikaalien ääritulkintojen saamaa tilaa. kulkee aivan läheltä leppävaaralaista rukoushuonetta, jossa Syyriaan lähteneet serkukset mahdollisesti kävivät. Rukoushuone sijaitsee asuinkerrostalon pohjakerroksessa, ja nämä nuoret ovat mahdollisesti viettäneet aikaa myös paikallisessa kauppakeskuksessa ja muilla hengailukulmilla. Näin ollen polkumme saattoivat jossain vaiheessa kohdata. Onkin kiinnostavaa ja samalla häiritsevää pohtia mikä olisi voinut mennä toisin, Millaiset kokemukset olisivat tukeneet matkallelähtijöitä toimimaan toisin? Entä miten setlementtitoiminta sekä muut järjestöt ja tahot olisivat voineet ehkäistä ulkopuolisuuden kokemusta? Setlementtitoiminnalle on luontaista pyrkiä ratkaisemaan vaikeita asioita lähiyhteisöjen kanssa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja muutokseen ihmisistä itsestään lähtien. Paikka ja tila, jonne tuntee kuuluvansa, Olisi siis tärkeää tunnistaa henkilöitä, joilla on muodostumassa äärimmäisiä mielipiteitä ja saada luotua keskusteluyhteyttä. Tulisi synnyttää luottamuksellisia tilanteita, joissa vahvistetaan yhteisiä arvoja, mutta myös päättäväisesti vastustetaan radikaaleja ja yksinkertaistavia selityksiä. Nuoret olisi pitänyt tavoittaa esimerkiksi uskottavien roolimallien avulla ja käydä avoimesti läpi ajatuksia ja väittelyitä. Setlementeissä tai muussa S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 L I I K K E E S S Ä Työhyvinvointia tunturin laella Vuoden 2013 alussa käynnistyneet Avoimet setlementtiopinnot saatettiin onnellisesti päätökseen Pikku-Syötteen lumisissa maisemissa toukokuun alussa. Viimeisen opintojakson teemana oli työhyvinvointi, ja se toteutettiin kokemuksellisesti hyödyntämällä luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Pikku-Syötteen tunturimaisemat tarjosivat koulutukselle luonnonkauniit puitteet, ja eri puolilta Suomea koulutukseen matkanneet pääsivät vielä hetkeksi nauttimaan lumesta ja talvesta. 16 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Avoimet setlementtiopinnot käynnistyivät vuonna 2013 Rovala-Opiston, Pohjola-opiston ja Suomen Setlementtiliiton yhteistyönä. Opintojen tarkoituksena on kertoa setlementtiliikkeen palvelukseen tuleville tarkemmin siitä, millaiseen paikkaan he ovat tulleet töihin. Tarve opinnoille on suuri, sillä setlementteihin tulee jatkuvasti uusia työntekijöitä, joilla ei välttämättä ole selkeää käsitystä siitä, mistä setlementtityössä on kyse: eihän sen tarkka sisältö ole välttämättä tuttu kaikille pidempäänkään setlementtityössä mukana olleille. Avoimet setlementtiopinnot onkin suunnattu setlementtiliikkeessä toimiville työntekijöille, vapaaehtoisille ja luottamushenkilöille sekä kaikille muille setlementtiliikkeestä kiinnostuneille. Opinnoista saatiin erinomaista palautetta. Erityisesti opetuksessa käytetyt toiminnalliset menetelmät keräsivät kiitosta. Monet kokivat, että heillä on opintokokonaisuuden jälkeen parempi käsitys setlementtityöstä ja siitä, miten valtavasta liikkeestä

17 L I I K K E E S S Ä T e k s t i : K i r s i L o h t a n d e r K u v a t : K i r s i L o h t a n d e r j a L i i s a H ä n n i n e n Koulutuksessa hyödynnettiin myös toiminnallisia menetelmiä. Tällä kertaa rakennettiin yhteisöllinen pajutaideteos kaaostekniikalla. Kysyimme Pikku-Syötteellä neljältä setlementtiläiseltä, mikä Avoimissa setlementtiopinnoissa oli parasta mielenkiintoisia ja vastanneet Suomea tehdään. Toivon, että odotuksia. Päällimmäisenä vastaavia koulutuksia järjes- mieleeni jäi Pikku-Syötteen tetään myös jatkossa. Tämä työhyvinvointia käsitellyt osio, koulutus oli erittäin hyvin ja sillä aihe on mielestäni tärkeä ammattitaitoisesti järjestetty. ja mielenkiintoinen. Olen Koulutus tarjosi paljon eväitä tehnyt opinnäytetyöni työ- työelämään, ja Pikku-Syötteen hyvinvoinnista, ja siitäkin syys- luonto muodosti työhyvin- tä aihe on lähellä sydäntäni. vointia käsitelleelle osiolle parhaat mahdolliset puitteet. Terhi Toppinen-Häyrinen, kiinteistöpäällikkö, Setlementtiasunnot Oy I Opinnot antoivat paljon eväitä muun muassa oman Miten opinnot sujuivat järjestäjän näkökulmasta? esimiestyöni kehittämiseen. Liisa Hänninen, Oma näkökulmani on koulutusjohtaja, Setlementtiasuntojen kehittä- Pohjola-opisto, loppujen lopuksi on kyse. Setlementtiliikkeen palveluksessa on yli 4000 ammattilaista eri puolilla Suomea, ja työmuotojen kirjo on laaja. Parasta monen mielestä olikin se, että sai tutustua muiden setlementtien työntekijöihin. Positiivisen palautteen innoittamana Avoimille setlementtiopinnoille on luvassa jatkoa. Opintojen seuraavan kierroksen ensimmäinen jakso pidetään Helsingissä marraskuuta. Tarkempaa tietoa opintokokonaisuudesta löytyy Rovala-Opiston verkkosivuilta. Johanna Putaansuu, Numa-linjan linjavastaava, Rovala-Opisto, Rovalan Setlementti I Parasta Avoimissa setlementtiopinnoissa oli erinomainen seura. Sain työkaluja ja tietoa oman työhyvinvointini kehittämiseen sekä uusia tuttavuuksia ja arvokkaita kontakteja. Samalla Pikku-Syötteen luonnon keskellä vietetty aika virkisti. Hanna Perälä, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön ohjaaja, Vaasan Setlementtiyhdistys I Opinnot ovat olleet misessä. Siihen peilaten koulutuksesta saadut uudet tuttavuudet ja tieto siitä, mitä eri setlementeissä tehdään, olivat koulutuksen parasta antia. Toivon entistä enemmän setlementtien yhteistä tekemistä ja tapahtumia myös tulevaisuudessa, sillä yhteiset tuttavuudet ja kontaktit ovat tärkeitä. Anne Uusitalo, Kalliolan kansalaisopiston toimistosihteeri, Kalliolan setlementti I Erityisen ihanaa oli tavata ensimmäistä kertaa muita setlementti-ihmisiä. Setlementtiyhteisö konkretisoituu uudella tavalla, kun muita tavatessa näkee, miten arvokasta työtä eri puolilla Oulun Seudun Setlementti I Kokemus koulutuksen toteuttamisesta oli antoisa ja Pikku-Syötteellä järjestetty osio oli kruunu pitkälle prosessille. Taival oli pitkä, sillä opintojen suunnittelu aloitettiin jo kuusi vuotta sitten. Kokemus opintojen järjestämisestä oli kuitenkin myönteinen, ja tulevien setlementtiopintojen sisältöä kehitetään osallistujilta saadun palautteen perusteella. Avoimet setlementtiopinnot jatkuvat tänä syksynä! S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 L I I K K E E S S Ä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää yhdessä paikallisten setlementtien kanssa yhteisöllistä vertaistoimintaa yli 60-vuotiaille. Projekti toimii vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella ja kuuluu Eloisa ikä -ohjelmakokonaisuuteen. Osaaminen ja innostus kiertoon Klovneriaa, graffitipajoja, seniorisirkusta ja neulekahviloita. Muun muassa kaikkea tätä on luova yhteisöllinen vertaistoiminta, jossa osallistujia yhdistävät samankaltainen elämäntilanne, -vaihe tai -kokemukset. Setlementtiliiton koordinoiman Yhdessä mukana -hankkeen kautta toimintaan pääsevät kaikki yli 60-vuotiaat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa, Savonlinnassa ja Rovaniemellä. Tärkeintä on innostuneisuus ja halu osallistua. 18 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 L I I K K E E S S Ä T e k s t i : M o n a S ä r k e l ä - K u k k o K u v a t : O r e n S i n g e r j a K i r s i L o h t a n d e r Klovneria (alla) rohkaisee kokeilemaan uusia asioita ja päästää luovuuden valloilleen. Klovneina Maarit Honkivaara, Erja Liuko ja Raija-Leena Löövi. Kalasataman graffitityöpajassa (vasemmalla) puolestaan inspiroiduttiin kesästä. Kuvassa graffitityöpajan ohjaaja Umut Kiukas, Yhdessä mukana -hankkeen työntekijä Asta Koskinen sekä osallistujat Eija ja Marja. Seniorisirkusta ja klovneriaa Yhteisöllinen vertaistoiminta muotoutuu aina toimijoidensa näköiseksi ja tarjoaa mahdollisuuksia löytää, tunnistaa ja käyttää omia voimavarojaan. Erilaiset luovat menetelmät ovat olleet toiminnassa hyvin suosittuja. Luovia menetelmiä käytetään erityisesti Hämeenlinnassa. Kaikki kokeilut pohjautuvat ajatuksellisesti sosiokulttuuriseen innostamiseen, jossa toiminnan perusedellytyksenä ja lähtökohtana on toimiva ja aito yhteisö. Vuosi sitten syksyllä pyörinyt seniorisirkus keräsi mukaan innostuneen joukon ikäihmisiä harjoittelemaan jonglöörausta, narutemppuja ja pyramidien tekoa. Temppuja kokeiltiin jokaisen fyysiset valmiudet huomioiden, ja tärkeintä oli hauska yhdessä olo. Seniorisirkus poiki ajatuksen myös klovneriasta. Klovneriakurssilla osallistujia innostettiin heittäytymään ja kokeilemaan klovnina oloa. Ilo ja nauru syntyivät toiminnan sivutuotteina, ja kurssilla huomattiin klovnin tunneskaalan olevan hyvin laaja. Innokkaita punanenäisiä klovneja on tarkoitus käyttää Hämeenlinnassa erilaisissa tapahtumissa ja välineenä uusien ihmisten tavoittamiseen. Seniorisirkus on jo päättynyt, mutta osallistujat pitävät edelleen yhteyttä. Seuraava klovneriakurssi on tarkoitus järjestää tänä syksynä Hämeenlinnassa. Ikääntyneiltä vertaistoimijoilta tuli toive myös nuorisokulttuureihin tutustumisesta. Toiminta aloitettiin urbaaniin nuorisokulttuuriin eli graffiteihin tutustumisella Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Hämeenlinnassa osallistujat pääsivät opastuksella maalaamaan tageja, jotka ovat tusseilla tai spraymaalilla kirjoitettuja nimimerkkejä. Helsingissä osallistujat saivat alkuun asiantuntijalta tietoiskun graffiteista ja niiden historiasta. Tämän jälkeen he pääsivät itse kokeilemaan graffitien tekemistä spraymaalein Suvilahden graffitiseinälle. Suunnitelmissa on ollut myös neulegraffitien kokeileminen sekä luovien menetelmien käyttö vaikuttamistoiminnassa. Vaikuttavat luovat menetelmät Luovien menetelmien ei aina tarvitse tähdätä johonkin erityiskykyyn. Oman luovuutensa voi päästää kukkimaan myös perinteisempiä menetelmiä käyttäen. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat Ladyt leipoo -ryhmä sekä neulekahvilat. Niiden tarkoituksena on opettaa toisille uusia taitoja, jotka itse osaa hyvin. Luovien menetelmien käyttäminen vahvistaa hyvinvointia. Uuden oppiminen ja kokeileminen yhdistää osallistujia ja vahvistaa myös uskoa omaan osaamiseen. Luovat menetelmät ovat vain yksi tapa toteuttaa yhteisöllistä vertaistoimintaa. Tarkoituksena on, että yhteisöllisen vertaistoiminnan kautta paikkakunnille muodostuu luonnollista omaehtoista yhteisötoimintaa. Yhteisöllisen vertaistoiminnan osallistujat kokevat tärkeäksi myös vaikuttamistoiminnan niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Vaikuttamistoiminnassa omaa luovuuttaan voi käyttää muiden hyvinvoinnin tukemiseen. Juuri nyt vertaistoimijamme ovat innostuneet neulomaan villasukkia Asunnottomien yön villasukkakeräykseen. On mukavaa auttaa konkreettisesti kun tietää, että apu menee oikeasti perille. Asunnottomien tilanne on vaikea, ja monet ovat meidän ikäisiämme. Tuntuu kamalalta ajatella, ettei itsellä olisi kotia minne mennä, pohtii eräs vertaistoimija. Yhteisöllinen vertaistoiminta voikin parhaimmillaan ilmentää kansalaisaktiivisuutta ja uudistaa yhteiskuntaa S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 L I I K K E E S S Ä T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a : J y r ä n k ö l ä n S e t l e m e n t i n m e d i a p a j a Setlementeillä on tärkeä rooli nuorisotakuun toteuttamisessa Heinolan kansalaisopiston rehtori Sirkka Suomi painottaa, että setlementtitoiminta tarjoaa nuorille paljon hyviä ja mielekkäitä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Jyränkölässä on huomattu, että nuoret työntekijät ovat setlementeille suuri voimavara. Kuvassa Jussi Varjo, Sirkka Suomi ja Reetta Korkelainen. Jussi ja Reetta työskentelevät Jyränkölässä Ytyä yhdistystyöhön -koordinaattoreina. Nuorisotakuu on ollut pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa puolentoista vuoden ajan. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut nuorisotakuu on yksi nykyisen hallitusohjelman kärkihankkeista. Sen tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Sirkka Suomi johtaa Jyränkölän Setlementin Takuulla!-hanketta, joka kartoittaa nuorisotakuun toteuttamistapoja setlementtikentällä. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Miksi on tärkeää, että setlementeissä toteutetaan nuorisotakuuta? Juuri nyt on tärkeää miettiä nuorten koulutuksen ja työelämän jatkopolkuja. Setlementtityö istuu hyvin nuorisotakuuseen. Esimerkiksi maahanmuuttaja- nuorten opintosetelikoulutukset ja työpajatoiminta soveltuvat suoraan nuorisotakuun toteuttamiseen. Takuulla!-hankkeen kautta olen iloisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon setlementtikentällä on rohkeita tapoja innostaa nuoria. Tällä hetkellä kuitenkin puuttuu kokonaiskuva siitä, mitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tehdään eri setlementeissä. Tavoitteenamme on saada tieto ja toimivat käytännöt leviämään laajalle ja kaikkien setlementtien käyttöön. Millaisia ajatuksia nuorisotakuu herättää setlementtikentällä? Kentällä on jo nyt lähdetty hyvin mukaan nuorisotakuuseen. Resurssien vähyys ja byrokratian lisääntyminen saattavat kuitenkin pelottaa, minkä vuoksi tarvitaan vuoropuhelua ja tiedon jakamista. Keskustelun kautta löydetään malleja, jotka lähtevät alueen nuorten tarpeista sekä kunkin setlementin erityisyydestä. On myös hyvä muistaa, että nuorisotakuun avulla luodaan uutta setlementtisukupolvea. Jyränkölän Mediapajan myötä olemme huomanneet, että nuorten läsnäolo työntekijöinä raikastaa ja uudistaa koko setlementtiä. Ei suunnitella ja tehdä vain kukkahattutätien kesken. Millaisen viestin haluat välittää setlementtikentälle? Laitetaan hyvät ideat ja toimivat työllistämismallit kiertoon! Nuorisotakuuseen pureudutaan myös syksyn liittokokoustapahtumassa perjantaina 21. marraskuuta Helsingissä. Kaikki setlementit ovat tervetulleita mukaan keskustelemaan ja jakamaan tietoa ja kokemuksia. Tällöin myös esitellään Takuulla!-hankkeen tuloksia ja mietitään, miten setlementit menevät jatkossa yhdessä eteenpäin. 20 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa

Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa Kuntamarkkinat 10.- 11.9.2014 Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa Kimmo Rönkä, toimitusjohtaja Setlemen'asunnot Oy S- ASUNNOT OY ON NYT SETLEMENTTIASUNNOT OY Setlementti tuo asumiseen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Heinolan kansalaisopisto Jyränkölän Setlementti PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Sirkka Suomi, rehtori Mikko Kallio, koulutussuunnittelija Kuvat: Anne Heilman / Mediapaja Heinolan kansalaisopiston Mediapaja Työllistämiseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Uudenlaista kaupunkiasumista rakennu0ajien ja asukkaiden yhteistyöllä

Uudenlaista kaupunkiasumista rakennu0ajien ja asukkaiden yhteistyöllä Yhteiskunnallinen yri0äminen kilpailuetuna 8.12.2014 Uudenlaista kaupunkiasumista rakennu0ajien ja asukkaiden yhteistyöllä Kimmo Rönkä, toimitusjohtaja Setlemen;asunnot Oy Uudenlaista kaupunkiasumista

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN Mitä hakeva toiminta on? Monia määritelmiä: Hakeva toiminta on henkilökohtaista, luokse menevää rekrytointia, jossa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot