Järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan. hyödyntäen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan. hyödyntäen"

Transkriptio

1 Järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittäminen RFID -teknologiaa hyödyntäen Loppuraportti Teija Rautiainen, Nina Parkkinen, Janne Hyötyläinen, Manu Rantanen

2 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAVOITTEET Hankeosapuolet ja yhteistyö Ohjausryhmän jäsenet ja toiminta Pilotointiyritykset ja yrittäjät Muu yhteistyö Hankkeen vaiheet lyhyesti Tiedotus kalaketjun toimijaverkolle ja yleisölle sekä järvikalan jäljitettävyyden ja laadunhallinnan tunnettuuden lisääminen Alueellisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinta ja kehittämistarpeet Haastattelut kalaketjun toimijoille ja kalan toimitusketjujen prosessikuvaukset Kysely kalanjalostajille Järvikalakysely ammattikeittiöille Asiakaskyselytkaupan ja ravintolan asiakkaille sähköisen seurantajärjestelmän esittelyn yhteydessä Internet kysely kuluttajille järvikalan käytöstä ja seurantajärjestelmästä Kysely elintarvikevalvontaviranomaisille järvikalan valvonnasta ja sähköisestä seurantajärjestelmästä RFID -teknologian mahdollisuudet kalaketjun laadunhallinnassa sekä tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä Seurantajärjestelmän toimintaperiaate lyhyesti Yhteenveto järjestelmän toiminnasta pilotointien jälkeen Seurantajärjestelmän mahdollinen liiketoimintapotentiaali Toimintatavan levittäminen Suomessa Järvikalan saatavuus vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta Tutkimuksen toteutus... 16

3 4.2 Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Hankkeen tulokset jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä LIITTEET Liite 1. Roll up Liite 2. Hankkeen esite

4

5 1 HANKKEEN TAVOITTEET Järvikalan saatavuuden laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittäminen RFID teknologiaa hyödyntäen -hankkeen päätavoitteena oli edistää järvikalan saatavuutta kauppaan, ammattikeittiöille ja vapaa-ajan asukkaille kehittämällä alueellisia järvikalan tuotanto- ja toimitusketjuja sekä niiden tiedonkulkua. Toisena päätavoitteena oli kehittää kalatuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä sekä kalaketjun läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Hankkeen pitkäntähtäimen kehittämistavoitteisiin pyrittiin hankesuunnitelman mukaan: 1) vahvistamalla jo olemassa olevia monimuotoisia, kalan tuotantoja toimitusketjuja ja ketjun osien vuorovaikutusta, logistista tehokkuutta, toimintavarmuutta, 2) parantamalla järvikalan laadunseurantaa, jäljitettävyyttä, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta uutta IT-teknologiaa hyödyntäen ja 3) lisäämällä alueen kala-alan toimijoiden sekä tuoreen ja irtopakastetun järvikalan tunnettuutta ja laadunhallintaa ammattikeittiöissä, jalostusyrityksissä ja kaupassa ja parantamalla laatumielikuvaa. Hanke tavoitteena oli tuottaa RFID-teknologiaan ja mobiiliteknologiaan perustuvan tiedonhallinnon ympäristö, joka on levitettävissä Suomen muille alueille ja myös muiden tuoretuotteiden tiedonhallintaan. Hankkeen aikana haluttiin testata valitun teknologian käyttöominaisuudet alueellisten kalaketjujen tiedonkulun, laadun ja jäljitettävyyden parantamisessa sekä arvioida sen hyödyä kuluttajille. Hankkeen toiminta-alueena oli Itä-Suomen alue käsittäen Etelä-Savon, Pohjois- Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat ja vesistöalueena Vuoksen ja osittain Kymijoen vesistöalueen. Ajallisista ja rahallisista resursseista johtuen käytännön toimet ja seurantajärjestelmän pilotoinnit kohdistuivat pääosin Mikkelin ja Savonlinnan alueelle. 1

6 2 HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ Hankkeen päärahoittaja oli Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-ohjelma. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli Ministeriön rahoitusosuus hankkeelle oli 80 %. Hanketoimijat, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, vastasivat 20 % omarahoituksesta. Hanke toteutettiin yhteishankkeena Mikkelin ammattikorkeakoulun Matkailu- ja ravitsemisalan ja Sähkö- ja informaatiotekniikan laitosten sekä osatoteuttajan, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Hankkeen hallinnoijana toimi Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk). Mikkelin ammattikorkeakoulu vastasi hankkeen toiminnan koordinoinnista ja seurantajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, testaamisesta ja arvioinnista. Mamk toteutti myös kalaketjun eri osapuolille tehdyt kyselyt ja vastasi järvikalaketjujen prosessien mallintamisesta. Ruralia-instituutti teki tutkimuksen, joka liittyi järvikalan saatavuuteen. Tutkimus keskittyi vapaa-ajan asukkaiden vielä hyödyntämättömään ostopotentiaaliin. Ruralia-instituutin toimi myös asiantuntijana muiden elintarvikeketjujen (kasvisketju, luomulihaketju) ja alkuperäsuojattujen tuotteiden jäljitettävyyden osalta. Ruralia-instuutin osuus hankkeen kokonaiskustannuksista oli noin 20 %. Hankkeen toiminta-aika oli alkuperäisessä suunnitelmassa vuosi Hankkeelle haettiin kolmen kuukauden jatkoaika, koska seurantajärjestelmä herätti niin laajaa kiinnostusta ja oli tarvetta hankkeessa kertyneen kokemusperäisen tiedon laajempaan levitykseen. Hanke päättyi Hankkeen kustannusarvioon tehtiin kaksi muutosesitystä hankkeen aikana. Mikkelin ammattikorkeakoulusta hankkeessa toimivat lehtori, projektipäällikkö Teija Rautiainen ja projektityöntekijä Nina Parkkinen Matkailu- ja ravitsemisalan laitokselta sekä it-asiantuntija Janne Hyötyläinen ja tutkimusjohtaja Markku Rossi Sähkö- ja energiatekniikan laitokselta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista hankkeessa olivat mukana erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, kehittämispäällikkö Manu Rantanen ja tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen. 2

7 2.1 Ohjausryhmän jäsenet ja toiminta 1. Maa- ja metsätalousministeriö, Kala- ja riistaosasto, Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen 2. ETL/kalateollisuusyhdistys,Toimialapäällikkö Anna Vainikainen 3. Itä-Suomen Kalatalousryhmä, Aktivaattori Pekka Sahama, 4. Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketurvallisuus, Tuoteturvallisuusasiantuntija Merja Söderström 5. Pro Kala ry, Toiminnanjohtaja Katriina Partanen 6. Sisävesien ammattikalastajaliitto ry, Yhdistyksen puheenjohtaja Veli Heinonen, 7. Mamk, Matkailu- ja ravitsemisalan laitos Teija Rautiainen, ohjausryhmän sihteeri 8. Asiantuntijajäsen: Marjo Särkkä-Tirkkonen, ETM, Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pekka Sahama. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa: ; , ja Pilotointiyritykset ja yrittäjät Järvikalan sähköisen seurantajärjestelmän käytännön testausta toteutettiin seuraavien yrittäjien / yritysten kanssa: Ovaskala Oy, Savonlinna, yhteyshenkilöt yrittäjät Mari ja Niko Ovaska Kalastaja Paavo Pekkinen, Raikuu, Savonlinna Osuuskauppa Suur-Savo, Matkailu- ja ravitsemiskauppa, Mikkeli, valikoimasihteeri Pirjo Lautiainen, ravintolapäällikkö Jyrki Pakarinen, Ravintola Majakka, Matkailu- ja ravitsemiskaupan johtaja Kai Nurmi Citymarket Savonlinna, yhteyshenkilö myymäläpäällikkö Lassi Kinnunen, Citymarket Mikkeli, yhteyshenkilö palvelupäällikkö Jani Jukarainen Puruveden kalasatamaosuuskunta, yhteyshenkilö Antti Pesonen, osallistui neuvotteluihin, mutta ei varsinaiseen järjestelmän testaukseen. Kalastaja Tarmo Tolvanen, Rantasalmi, osallistuin neuvotteluihin, mutta ei varsinaiseen järjestelmän testaukseen. Savokala Oy, Varkaus, yhteyshenkilö viestintäpäällikkö Katja Kosunen, Yritys ilmoittanut konkurssista elokuussa Muu yhteistyö Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös kahden samaan aihepiiriin liittyvän hankkeen kanssa: Apaja.fi hanke (Helsingin Yliopisto) ja Hajautetun keskitetyn kalankeräily hanke (ColfFin, Janne Turunen). Molempien hankkeiden vetäjien kanssa (Janne Turunen, ColdFin ja Petri Ollila, Helsingin Yliopisto) käytiin keskusteluja yhteistyöstä 3

8 ja tiedonvaihdosta. Janne Turusen kanssa hankkeiden välisestä yhteistyöstä keskusteltiin yhteisiä jatkotoimenpiteitä ajatellen tammikuussa Turunen oli tuolloin siirtynyt Kerimäen kalatalon johtoon ja näki, että Järvikalahankkeessa kehitytetystä seurantajärjestelmästä olisi hyötyä Kalatalon toiminnassa ja etenkin nimisuojatun Puruveden Muikun jäljitettävyyden todentamisessa. Apaja.fi on kalan nettihuutokauppaan kehitteillä oleva sovellus, jota tilaustyönä tekee Helsingin yliopisto, elintarvike-ekonomian laitos, jonka alkuvaiheen toimintaan tutustuttiin syksyllä Professori Petri Ollila ryhmineen kävi vastavierailulla Mamkillahelmikussa Vierailun aikana käytiin läpi Apaja kalan nettihuutokauppa järjestelmän ja järvikalan seurantajärjestelmän toimintaa sekä mahdollisuuksia järjestelmien väliseen tiedonvaihtoon. Apaja.fi - kalan nettihuutokauppaa on testattu Etelä-Suomen alueella keväällä 2014 muutaman kerran. Konkreettisia toimenpiteitä hankkeiden välillä ei sovittu, koska Järvikalaketjun RFID hanke oli päättymässä maaliskuussa Sen sijaan sovittiin yhteistyömahdollisuuksien selvitettämisestä mahdollisen jatkohankkeen tai muutoin Mamkissa tehtävänjatkokehittämistyön aikana. Hankkeiden välinen yhteistyö oli luonteeltaan tiedonvaihtoa. 3 HANKKEEN VAIHEET LYHYESTI Hankkeen toteutussuunnitelma jakautui kuuteen vaiheeseen, jotka olivat: 1. Tiedotus toimijaverkolle ja yleisölle 2. Alueellisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinta ja kehittämistarpeet 3. RFID teknologian mahdollisuudet kalaketjun laadunhallinnassa sekä tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä 4. Järvikalan ja sen jäljitettävyyden ja laadunhallinnan tunnettuuden lisääminen kalaketjun eri osissa 5. Toimintatavan levittäminen suomessa 6. Järvikalan saatavuus ja vapaa-ajan asukkaat 4

9 Seuraavissa luvuissa käsitellään näitä vaiheita yksityiskohtaisemmin. Koska vaihteet 1 ja 4 liittyvät kiinteästi toisiinsa ne käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Vaihe 6 esitellään luvussa Tiedotus kalaketjun toimijaverkolle ja yleisölle sekä järvikalan jäljitettävyyden ja laadunhallinnan tunnettuuden lisääminen Hyvänä tiedotusväylänä hankkeella toimivat omat nettisivut (www.mamk.fi/jarvikala) sekä tapahtumablogi, joita päivitettiin hankkeen ajan, Joulukuussa 2013 tehtiin nettisivuille myös englanninkielinen sivu. Hankkeesta tiedotettaessa ja kyselyjen aikana viestin vastaanottajia ohjattiin tutustumaan toimintaan tarkemmin hankkeen nettisivuilla. Tapahtumablogista ei ole saavilla koko ajalta kävijäseurantaa, mutta tammikuussa 2014 kävijöitä oli 166. Hankkeesta kirjoitetut julkaisut ja artikkelit: Parkkinen, N Järvikalan toimitusketju läpinäkyväksi sähköisen seurannan avulla.ruoka-suomi 4/2013. Parkkinen, N Järvikalahankkeen nettisivujen ja tapahtumablogin tekstit. Rautiainen, T Järvikalaan läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja teknologiaa. Elintarvike- ja terveys (5). Rautiainen, T Jäljitä järvikalan matka älypuhelimellasi.read verkkolehti. Rautiainen, T. (toim.) Rantanen, M., Särkkä-Tirkkonen, M., Parkkinen, N. & Hyötyläinen, J Muikun matkassa järvikalalle jäljitettävyyttä, saatavuutta ja tekniikkaa. Julkaisu MamkinD julkaisusarjassa. (osoite: Hankesuunnitelmassa mainittuja verkostotapaamisia ei yksittäisinä toimenpiteinä järjestetty. Pilotoinnin käynnistämisen yhteydessä ja sen aikana on eri osapuolia tavattu yhdessä ja erikseen. Yleisesti kuluttajille ja kaikille kiinnostuneille suunnattua tiedotusta: Mikkelin ammattikorkeakoululla kerrottiin hankkeesta järjestetyssä Kestävän hyvinvoinnin -painoalan infopäivässä. Kohderyhmänä olivat Mamkin opiskelijat ja työntekijät Savon Sanomat haastatteli Nina Parkkista ja Teija Rautiaista hankkeesta ja oli myös mukana seuraamassa pilotoinnin toteuttamista kalastaja Paavo Pekkisen mukana Savon Sanomat julkaisi jutun aiheesta Juttuun viittasi nettijulkaisuissaan mm. Turun Sanomat, Ilta-Lehti ja MTV 3 sekä lukuisat muutkin nettijulkaisut (yhteensä 22 lehteä eri puolilta Suomea). Savon Sanomat käsitteli aihetta vielä pääkirjoituksessaan

10 Heinä-elokuun aikana 2013 hankkeesta tehtiin roll-up (liite 1), jota sen valmistuttua kuljettiin mukana eri tilaisuuksissa, missä hanketta esiteltiin. Muut ajat rollup on ollut esillä Mamkin Matkailu- ja Ravitsemisalanlaitoksen tiloissa. Rollup päivitettiin Mamkin uuden graafisen ilmeen mukaiseksi marraskuussa Elokuussa 2013 tehtiin paperinen handout -esite, jota jaettiin hankkeen aikana useita satoja kappaleita eri tilaisuuksissa. Esitettä päivitettiin tarpeen mukaan (liite 2). Hanketta esiteltiin Mikkelin kalamarkkinoilla järjestettiin Mikkelin K-Citymarketissa sähköisen seurantajärjestelmän esittelytilaisuus kaupan asiakkaille ja lehdistölle. Paikalla oli useita median edustajia; Ylen paikallis-tv, Savon Sanomat, Länsi-Savo, Mikkelin kaupunkilehti ja STT. Yle haastatteli hankkeen projektipäällikköä, Teija Rautiaista, ja haastattelu esitettiin Ylen Mikkelin alueuutisissa. Helsingin Sanomat ei päässyt paikalle, mutta haastatteli projektityöntekijä Nina Parkkista puhelimitse esittelytilaisuuden aikana. Esittelytilaisuuden lehdistötiedote ja tiedotustilaisuus poikivat useita lehtiartikkeleita paperilehtiin ja melkein neljäkymmentä nettijulkaisua. Hanke pääsi tämän jälkeen myös Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Kaupan asiakkaita paikalla oli jonkin verran, pääasiassa seniori-ikäisiä ihmisiä. Asiakkaille tehtiin pienimuotoinen kysely, johon vastasi 22 henkilöä. Ravintola Majakassa Savonlinnassa järjestettiin lehdistötilaisuus ja yleisölle järjestelmän esittelytilaisuus Ensimmäisenä päivänä paikalla oli Savonmaa lehti ja toisena päivänä Itä-Savo, myös Länsi-Savo uutisoi asiasta. Kalaketjun toimijoille suunnattua tiedotusta: Alueen kalastajille lähetettiin hankkeesta kertova tiedote keväällä Sekä kalanjalostajille suunnattuun sähköpostikyselyyn että ammattikeittiöille lähetettyyn järvikalakyselyyn liitettiin hankkeen tiivistelmä kertomaan hankkeesta hanketta esiteltiin RFID kaupan alalla seminaarissa Vantaalla. K-ryhmän sisäinen lehti, Kehittyvä kauppa, teki haastattelun hankkeesta Juttu julkaistiin numerossa 10/ tukku- ja vähittäiskaupan edustajille esiteltiin seurantajärjestelmää hanketta esiteltiin GS1:n edustajalle, Benjamin Östmanille. Hän puolestaan kertoi GS1:n toiminnasta ja heidän käyttämistään standardeista ja järjestelmistä. Joulukuussa lähetettiin195 paperista joulutervehdystä Etelä-Savon, Pohjois- Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan ammattikalastajille. Tervehdyksessä kerrottiin lyhyesti, missä vaiheessa hanke tuolloin oli ja ohjattiin tutustumaan hankkeen nettisivuilla lisää asiaan. Joulukuussa 2013 lähettiin 520 ammattikeittiön edustajalle sähköposti tiedote hankkeesta. PTY:n tuoteturvallisuusryhmän kokouksessa hanketta esiteltiin

11 hanketta esiteltiin Turussa Kilpailuetua jäljitettävyydestä ja ICT toimijatreffit -tapahtumassa. Turun sanomat haastatteli tilaisuudessa Nina Parkkista. Hanke oli esillä Gastro 2014-messuilla Helsingin messukeskuksessa Mamkin Matkailu- ja ravitsemisalan osastolla. 3.2 Alueellisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinta ja kehittämistarpeet Tämän toimenpiteen osia olivat alueen tyypillisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kuvaaminen, jäljitettävyystiedon hyödyntämismahdollisuuden viranomaisvalvonnassa, tiedonkerääminen alueen päivittäistavarakaupan ja ammattikeittiöiden ja niiden asiakkaiden tarpeista jäljitettävyystiedolle sekä alueen erityistuotteiden, nimisuojattu Puruveden muikku ja mahdollinen vientituote Sampi tarpeet jäljitettävyydelle. Kalantuotanto- ja toimitusketjujen laadunhallintaa ja jäljitettävyyttä selvitettiin yritysvierailujen ja muiden yhteistyötapaamisten avulla, joita olivat: Savokala Oy , Ovaskala Oy ajalla, maaliskuu 2014 maaliskuu 2014 Puula Särvin Vesannon kala osuuskunta Puruveden kalasatamaosuuskunta Troolikalastuksessa pilotoinnin seuraaminen (Kalastajat Paavo ja Auvo Pekkinen) Nuottakalastuksen pilotoinnin seuraaminen (Kalastajat Paavo ja Auvo Pekkinen) K-CitymarketSavonlinna, ajalla toukokuu elokuu 2013 InexPartners logistiikkakeskus Kerimäen kalatalo Apaja hanke, Helsingin yliopisto, Elintarvike-ekonomia Ravintola Majakka Näiden lisäksi oltiin yhteydessä ja hankittiin tietoa eri asiantuntijoilta. Hankkeen aikana haastateltiin ja keskusteltiin puhelimitse ja sähköpostitse useiden eri asiantuntijoiden ja ammatti-ihmisten kanssa: Kalastajien, jalostajien, Eviran, PTY:n, Elykeskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön ym. sisävesikalastuksesta tietävien tahojen kanssa. Ohjausryhmän jäsenet olivat myös keskeisiä asiantuntijoita. Muina asi- 7

12 antuntijoina voidaan mainita; Kerimäen kalatalon toiminnan johtaja Janne Turunen, ColdFin Oy, Jussi Peusa, Evira, Benjamin Östman, GS Haastattelut kalaketjun toimijoille ja kalan toimitusketjujen prosessikuvaukset Kala-alan toimijoille on tehty raportointikauden aikana 8 haastattelua (Savokala Oy, Ovaskala Oy, Vesannon kalaosuuskunta, Puruveden kalasatamaosuuskunta, Heinäsen kalaherkku, Puulan Särvin Oy, Arvo Kokkonen Oy ja Paavo Pekkinen). Hankkeessa on selvitetty erilaisia Suomessa käytössä olevia järvikalan toimitusketjuja. Järvikalan toimitusketju voi lyhyimmillään olla kalastajalta suoraan kuluttajalle tapahtuva myynti. Pisimmillään toimitusketju voi käsittää useita eri jalostajia ja jakelupisteitä ennen loppukäyttäjää. Tämä lisää mm. kontaminaatio- ja pilaantumisriskiä ja asettaa kylmäketjun katkeamattomuudelle ja muulle laadun hallinnalle lisää paineita etenkin tuoreen, raakana myytävän kalan osalta. Myös kalan jäljitettävyys voi hankaloitua toimitusketjun pidentyessä ja kalaerien haarautuessa useita kertoja ketjussa Kysely kalanjalostajille Kalanjalostajille lähetettiin keväällä sähköpostikysely, jonka avulla haluttiin selvittää kalanjalostajien järvikalan käyttöä ja kokemuksia järvikalan laatuun ja laadunhallintaan liittyen. Kysely lähetettiin pääasiassa Itä-Suomen alueella toimiville jalostajille, mutta mukaan otettiin myös suurimmat valtakunnalliset toimijat. Vastauksia saatiin 10 jalostajalta, joista kolme ei lainkaan käsittele järvikalaa. Jalostajien mukaan järvikalan saatavuus vaihtelee paljon. Toisinaan kalaa on tarjolla liikaa ja joskus sitä ei saa tarvittavaa määrää. Järvikalan hinta koettiin joskus olevan este enemmälle kalan käytölle. Tuotannon puolella ongelmia tuottavat pienet tuotantotilat ja henkilökunnan vähäinen määrä, joihin investoiminen koettiin haastavaksi. Useimmat yritykset pitävät järvikalan laatua hyvänä ja jäljitettävyyttä toimivana. Etenkin yritykset, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä kalastajien kanssa olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. Ainoastaan yksi yritys kritisoi kalastajien toimintaa Järvikalakysely ammattikeittiöille Alkukesän 2013 aikana tehtiin järvikalakysely Itä-Suomen alueen ammattikeittiöille. Kysely lähetettiin 972 ammattikeittiölle, osalle paperisena ja osalle sähköisenä. Ky- 8

13 selyn avulla haluttiin selvittää alueen ammattikeittiöiden kalan käyttöä ja tarjoamista asiakkaille yleisellä tasolla ja lisäksi järvikalan osalta tarkemmin sen käyttöä, hankintaa, saatavuutta, laatumielikuvaa ja myös kalaketjun sähköisen seurannan tuomaa lisähyötyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 173 ammattikeittiötä, joten vaikka vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, 18 %, voitiin vastaukset kuitenkin analysoida ja tehdä niistä tiettyjä yleistyksiä. Suurin osa kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä tarjoilee kalaa asiakkailleen vähintään kerran viikossa (92 %), kymmenes osa tarjoilee kalaa useammin kuin kolme kertaa viikossa. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kalaa he tarjoavat, vastaukset jakautuivat seuraavasti: ulkomaista kalaa 34 %, kotimaista viljeltyä kalaa 27 %, kotimaista järvikalaa 24 % ja kotimaista merikalaa 15 %. Ammattikeittiöt haluavat tarjota enemmän kotimaista järvikalaa asiakkailleen (94 %) ja 70 % mielestä myös heidän asiakkaansa haluavat listoille lisää kotimaista järvikalaa. Järvikalan laatua pidettiin enimmäkseen hyvänä tai erinomaisena. Suurimmiksi ongelmiksi järvikalan käytön lisäämiselle nousivat tasainen saatavuus, epäilyt kylmäketjun pitävyydestä ja kalan jalostamattomuudesta. Kala halutaan keittiöön perattuna, ruodottomana ja mielellään vielä sopivina paloina tai kuutioina, jotta siitä on helppo tehdä ruokaa. Kysyttäessä irtopakastetun kalan käytöstä miltei puolet, 44 % vastaajista ei ollut tutustunut niihin lainkaan. Ne, jotka eivät käyttäneet irtopakastettuja kaloja, kertoivat saatavuuden olevan suurin este. Seuraavana hiersi hinta ja monien mielestä tuore on parempaa tai tuotteet eivät kuuluneet sopimusten piiriin. Pari vastaajaa ei ollut saanut kaloista tai toimittajista tarpeeksi tietoa. Tärkeimmäksi koetut jäljitettävyystiedot olivat kalan pyyntipäivän ilmoittaminen ja tieto kalan lämpötilasta koko toimitusketjun ajalta. Myös kalan kuljetusreitistä oltiin kiinnostuneita samoin kuin pyyntipaikasta, sen sijaan kalastajan nimellä ei nähty niin suurta tärkeyttä. Vastaajien mukaan kalan pyyntipäivä oli saatavilla aina tai useimmiten 74 % mielestä, mutta harvoin viidenneksen mukaan ja ei koskaan jopa 6 % mielestä. Tieto kalan pyyntipaikasta saatiin vastasi pyyntipäivän tietojen saatavuutta. Kalastajan nimen ilmoittivat vastaajat saavansa tietoon useimmiten tai aina 53 % ja harvoin tai ei koskaan 47 %. Kyselyyn vastanneista ammattikeittiötoimijoista 61 % oli sitä mieltä, että sähköinen kalan toimitusketjun seuranta toisi lisäarvoa kalan laadunhallintaan ja jäljitettävyyteen. 36 % ei osannut sanoa asiaan mielipidettään ja vain 4 % oli sitä mieltä, että sähköinen seuranta ei toisi lisäarvoa. 9

14 3.2.4 Asiakaskyselytkaupan ja ravintolan asiakkaille sähköisen seurantajärjestelmän esittelyn yhteydessä Järvikalan RFID- järjestelmää esiteltiin Mikkelin K-Citymarketissa yleisölle Esittelytilaisuus kesti muutaman tunnin ja esittelyn lomassa keräsimme pienimuotoisesti asiakkaiden mielipiteitä kalan alkuperän tärkeydestä ja järvikalan sähköisestä seurantajärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 22 ihmistä, eli kyselyn tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Kyselyyn vastanneista miltei 70 % oli yli kuusikymppisiä ja alle kolmekymmenvuotiaita vastaajissa oli vain yksi. Järvikalaa ostaessaan vastaajat kokivat tärkeimmäksi tiedoksi kalan pyyntipäivän. Seuraavaksi eniten haluttiin tietää kalan säilyvyysaika ja heti perään tieto kalan säilytyslämpötilasta koko toimitusketjun ajalta. Alkuperä- ja säilyvyystiedot kyselyn asiakkaat haluaisivat mieluiten saada joko kalatiskin näytöltä tai myyjältä suullisesti. Neljännes haluaisi tiedot omaan kännykkäänsä ja yksi asiakas ilmoitti, että olisi kätevää saada päivän kalavalikoimasta tieto nettiin jo ennen kauppaan tuloa. Melkein 70% vastaajista oli sitä mieltä, että ostaisi useammin järvikalaa, jos toimitusketju pystyttäisiin todentamaan esittelemällämme tavalla Internet kysely kuluttajille järvikalan käytöstä ja seurantajärjestelmästä Kuluttajille tehtiin kyselyä järvikalan käytöstä ja jäljitettävyydestä jakamalla kyselylinkkiä hankkeen nettisivujen, blogin ja facebookin kautta (projektihenkilöstö jakoi linkkiä, linkki laitettiin facebookin metsästäjät ja kalastajat -ryhmien sivuille). Kyselyn tuloksia ei voi pitää kuvauksena keskivertokuluttajista, koska otos on painottunut paljon itse kalastaviin henkilöihin. Kyselyyn saatiin 149 vastausta. Vastaajista suurin osa (70 %) oli miehiä. Suurin edustettu ikäryhmä oli vuotiaat (36 %). Alle 18-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita oli vastaajista yhteensä vajaa 10 %. Vastaajat käyttivät eniten kotimaista kalaa (55 %). Vain 2 % vastaajista kertoi, ettei syö lainkaan kalaa. Yleisin kalan syöntitiheys oli 1 2 kertaa kuukaudessa (36 %). Ravitsemussuositusten mukaisesti 2 3 kertaa viikossa kalaa söi 16 % vastaajista. Itse kalastaminen oli pääasiallisin kalan hankintamuoto, 79 % vastaajista ilmoitti kalastavansa itse. Sen lisäksi kalaa hankittiin myös kaupasta (44 %) ja saatiin kalastavilta tuttavilta (24 %). Pyyntiaika oli tärkein kalan ostamiseen liittyvä tieto. Pyyntipaikka ja aika olivat hyvin saatavilla kalaa ostettaessa. Kysyttäessä miten kalan alkuperätieto olisi hyvä saada ostohetkellä, vastaajat pitivät parhaina vaihtoehtoina tiedon esittämistä kaupan tai ravintolan näytöltä tai sen saamista suullisesti henkilökunnalta. Kalastajalta suoraan ostettavan kalanlaatua 10

15 pidettiin yleisimmin erinomaisena (61 %). Kaupan palvelutiskiltä yleisin laatuarvio oli hyvä (49 %) ja toiseksi yleisin kohtalainen (24 %). Valmiiksi pakatun kalan kohdalla koettiin eniten laatuvaihteluja (13 %). Neljäsosa vastaajista arvio, että etukäteen matkapuhelimeen saatava tieto kaupan tai ravintolan kalavalikoimasta vaikuttaisi päätökseen mennä siihen kauppaan tai ravintolaan. Puolet vastaajista ei tuntenut tarvetta saada ko. tietoa. Vastaajista 20 % ei osannut muodostaa kantaa asiaan Kysely elintarvikevalvontaviranomaisille järvikalan valvonnasta ja sähköisestä seurantajärjestelmästä Alkuvuodesta 2014 kartoitettiin valvontaviranomaisten näkemystä sähköisen seurantajärjestelmän tarpeellisuudesta, kehitetyn järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisuuksista. Kyselyyn vastasi 42 elintarvikevalvontaviranomaista, joista 31 toimi terveystarkastajana. Vastaajien toimipaikat jakautuivat alueellisesti eri puolille Suomea, Lapin alueelta oli vain yksi vastaaja. Vastaajista 33 piti kalaketjun valvonnassa ongelmallisena kalan, sekä koti- että ulkomaisen, oikean alkuperän ja jäljitettävyyden varmistamista. Ongelmina mainittiin puutteelliset ja/tai virheelliset merkinnät; pyyntipaikkatiedon puuttuminen, pyyntipäivän oikeellisuus, lämpötilanhallinta ja -valvonta ja asiakirjojen hallinnan puutteet. Puutteellisen asiakirjahallinnan lisäksi vastaajat nostivat esille myös kuljetuksiin liittyvät ongelmat valvonnassa; kuljetusvälinteitä ei tarkasteta kunnolla ja kuljetuksen aikaista vastuuta on vaikea määrittää. Suurin osa vastaajista (88 %) halusi saada tietoa kala-erän kulkureitistä tai säilytyslämpötiloista jälkikäteen. Sähköisestä, koko toimitusketjun kattavasta seurantajärjestelmästä, uskottiin olevan hyötyä (91 %). Hyötyinä mainittiin mm. valvonnan helpottuminen, kuljetus- ja säilytyslämpötilatietojen todentaminen ja jäljitettävyyden parantuminen. Myös takaisinvetojen yhteydessä virhekohta olisi helpompi ja nopeampi löytää kuin nykyään. Järjestelmää voisi käyttää omavalvonnan apuna, Oivatarkastusten hyödyksi, laadunvalvonnan parantamiseen ja yleensä koko kalan toimitusketjun läpinäkyvyyden parantamiseen. Valvontaviranomaiset näkivät järjestelmän tuovan kilpailuetua kalaketjun kaikille toimijoille ja läpinäkyvyyden lisääntymisen kautta suuren hyödyn kuluttajille. Elintarvikevalvontaviranomaiset ohjattiin kyselyssä tutustumaan järjestelmään hank- 11

16 keen nettisivujen kautta ja heitä pyydettiin kertomaana mielipiteensä hankkeessa kehitetystä sähköisestä seurantajärjestelmästä. Vastaajista 67 % oli sitä mieltä, että järjestelmä toisi uusia mahdollisuuksia viranomaisvalvontaan. 48 % oli sitä mieltä, että järjestelmä olisi mahdollista ottaa käyttöön ja että se vaikutti hyvältä. Reilu 7 % ei täysin ymmärtänyt sen toimintaa, vajaa 5 % koki järjestelmän lupaavaksi, muttei vielä ajankohtaiseksi ja sama määrä koki sen monimutkaiseksi. Kukaan ei ajatellut järjestelmän olevan huono tai sekava. 3.3 RFID -teknologian mahdollisuudet kalaketjun laadunhallinnassa sekä tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä Keskeisin toimenpide järvikalaketjun laadunhallinnan ja tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä oli järvikalan seurantajärjestelmän suunnittelu, testaus ja arviointi. Seurantajärjestelmän suunnittelun lähtökohtia olivat edullisuus, helppokäyttöisyys ja läpinäkyvyys. Suunnittelutyön pohjana käytettiin kala-alan toimijoiden ja muiden asiantuntijoiden haastatteluja ja niistä tehtyjä prosessikuvauksia sekä muuhun materiaaliin (esim. lainsäädäntö) perehtymistä. Näiden pohjalta luotiin raamit seurantajärjestelmälle. Seurantajärjestelmän testauksen tavoitteena oli saada selville seurantajärjestelmään valitun tekniikan ja käytettyjen komponenttien toimivuus sekä kerätä palautetta käytettävyydestä toimijoilta Seurantajärjestelmän toimintaperiaate lyhyesti Seurantajärjestelmä koostuu lämpötilaloggeri-etätunniste -kortista sekä matkapuhelimesta, jolla kortti aktivoidaan ja sen tiedot luetaan. Järjestelmän ohjelmisto koostuu matkapuhelimelle kehitetystä Android -ohjelmasta sekä www-palvelimelle kehitetystä www-ohjelmistosta. Lämpötilaloggeri käyttää NearFieldCommunication (NFC) - tekniikkaa, joka on RFID:n alalaji. Matkapuhelimen paikannus- ja tiedonsiirtoominaisuuksia hyödynnetään järjestelmässä. Järjestelmän ytimenä toimii pilvipalvelu, jonka tietokantaan kaikki järjestelmän tieto tallentuu. Tietoa tuotetaan kentällä matkapuhelimella (kalastajat, jalostajat, välittäjät, tukut, kaupat). Kalaerien tunnistamiseen ja lämpötilan mittaamiseen käytetään NFCdataloggeria, joka voidaan lukea matkapuhelimella. 12

17 Tietoa voidaan tarkastella www-selaimella. Kaupan kalatiskille on kehitetty Windows 8-sovellus, joka esittää vain kyseisen kaupan kaloja koskevaa tietoa. Kaupan tiskillä olevista NFC -tarroista kuluttaja voi älypuhelimella lukea kunkin kalalajin jäljitettävyys- ja lämpötilatiedot. Kuva 1. Seurantajärjestelmän yleiskuvaus Yhteenveto järjestelmän toiminnasta pilotointien jälkeen Pilotointiin osallistuneet toimijat (kalastajat, jalostaja, kauppa) pitivät järjestelmän käyttöä helppona ja sujuvana. Matkapuhelimen ja kortin käsittely oli nopeaa ja ei tuonut paljoakaan lisätyötä. Järjestelmä otettaisiin mielellään myös jatkuvaan käyttöön. Ensimmäisen pilotoinnin jälkeen edelleen kehitetty järjestelmä toimi tiedonsiirron (matkapuhelin - www-palvelin) ja paikannuksen (GPS -paikannus ulkotiloissa ja Wifi - paikannus sisätiloissa) osalta hyvin. Tiedot (aikaleima, paikkatieto, toimijan tiedot, ulkolämpötila, kalalaji ja -määrä, mittaustiedot) siirtyivät hyvin palvelimelle. Mittauksissa kalastajan ja jalostajan välillä saatiin vaihtelevia tuloksia, kun kalasaaliit (muikku) kuljetettiin isoissa (350 l) eristetyissä kuljetusastioissa. Astioihin laitetaan pohjalle jäähilettä, sitten kalat ja vesi, päälle taas jäähilettä ja kaikki sekoitetaan kes- 13

18 kenään. Mittauksista huomattiin kuitenkin kesäaikana, että astioihin muodostuu erilaisia lämpötilakerrostumia ja mittauskortin paikasta johtuen mittaukset voivat näyttää liian lämpimiä lämpötiloja (n. +7 o C) vaikka kalojen lämpötila on vastaanottotarkastuksessa mitattaessa täysin kunnossa. Kun jalostaja on toimittanut kaloja pienemmissä erässä jäähileiden joukossa styrox-laatikoissa ilman vettä ja mittauskortti kalojen välissä, niin mittaustuloksen ovat olleet annetuissa raja-arvoissa eli alle +2 o C. jalostajan mielestä kalastajan toimittaman kalan lämpötilan mittaus talvella on turhaa, koska kala on kylmästä järvestä nostettuna aina kylmää ja heidän vastaanottamansa kala on aina ollut erittäin kylmää. Tunnistinkortin mittauksen aktivoinnissa oli muutamia epäonnistumisia. Aktivointi tehdään kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa kortti alustetaan ja toisessa vaiheessa se aktivoidaan halutuilla parametreillä (mm. mittausintervalli, aloitusajankohta). Tähän aktivointiprosessiin tarvitaan jatkokehitystä, jotta voidaan varmistua, että mittaus aktivoituu joka kerta. Tunnistinkortin aktivoinnin jälkeen itse mittaukset ovat olleet luotettavia. Tunnistinkortin paristo kestää jatkuvaa mittausta puolen tunnin välein ainakin puoli vuotta. Tämä on riittävää kaavaillussa käytössä. Kortin mekaanista kestävyyttä on syytä vielä tutkia: muutama käytössä ollut kortti ei enää pilotoinnin jälkeen aktivoitunut yrityksistä huolimatta. Vakumointi elintarvikemuoviin puristaa kortin ulkokuoren silmin nähtävän tiukasti sen sisältämän elektroniikan ympärille, joka saattaa aiheuttaa ongelmia. Kortin kiinnitykseen ja kotelointiin on mietittävä toimivampia ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan tunnistinkortin on ollut pieniä luotettavuusongelmia sekä tiedonsiirron että mekaanisen kestävyyden kanssa. Tämä vaatii vielä tutkimista, mutta ongelmat lienevät ratkaistavissa. Luotettavin toiminta saataisiin aikaan pelkän edullisen NFC-tarran (ei mittausta) käytöllä alkuperän ja jäljitettävyyden seuraamiseksi. Markkinoille on myös tullut pilotoinnin aloittamisen jälkeen uusia lämpötilaloggeri-tunnistin tuotteita, joita kannattaa testata ja vertailla. Uuden NFC -tekniikalla toimivan lämpötilaloggeri-tunnistimen liittäminen järjestelmään käy helposti Seurantajärjestelmän mahdollinen liiketoimintapotentiaali Hankkeen loppuvaiheessa pohdittiin myös millaista liiketoimintaa järvikalan seurantajärjestelmän toiminnalle voisi rakentaa. Liiketoimintapotentiaaliin vaikuttavia tekijöitä ovat lainsäädännön vaikutukset, kuluttajien odotukset ja kauppojen/ravintoloiden tarjoamat palvelut. Seurantajärjestelmän asiakkaat koostuvat vähittäiskaupoista, 14

19 sisävesi- ja merikalastajista ja kala-alan laitoksista (jalostajat, välittäjät, tukku), joista vain osa on asiakkaana. Alustavassa markkinoiden kartoituksessa asiakkaiksi on listattu suurten kauppaketjujen liikkeet, joissa on kylmätiskit (Prismat, K-Citymarketit yht. 150), sisävesikalastajat (350), merivesikalastajat (540) ja kala-alan laitokset (400). Tuloja näiltä osallisilta voidaan kerätä esimerkiksi kuukausimaksuperusteisesti. Kuukausimaksua voidaan porrastaa asiakaskohtaisesti, esimerkiksi pienempi kuukausimaksu kalastajalle ja suurempi maksu kaupalle. Seurantajärjestelmää ylläpitävälle yritykselle kuluja kertyy henkilöstön palkoista sekä tunnistekortteista ja palvelinten ylläpidosta. Varovainen arvio, jonka mukaan n. 15 % yllämainituista toimijoista on mukana järjestelmässä, tuottaa hyödyntävälle yritykselle noin puolen miljoonan liikevaihdon ja tyydyttävän kannattavuuden. Liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat ovat kuitenkin kiinteästi sidoksissa järjestelmää hyödyntävän yrityksen nykyiseen toimintaan, strategioihin ja olemassa oleviin asiakkuuksiin. Tarkempia laskelmia liiketoiminnan kannattavuudesta voidaan tehdä vain kun ko. yritys on tiedossa. Liiketoimintamalli voi perustua myös kasvavan kysynnän malliin, jolloin palvelun (seurantajärjestelmän) hinta asiakkaille on sidottu myynnin kasvuun. Liiketoiminta ainoastaan järvikalan seurantajärjestelmän varassa vaikuttaa pieneltä. Järvikalan lisäksi tarvitaan mukaan muita aloja: merikalan, muiden lähiruokatuotteiden tai esimerkiksi luomutuotteiden seuranta. Jotta seurantajärjestelmälle saadaan kaupallinen toimija, on seurantajärjestelmällä oltava myös asiakkaita, jotka pitävät siitä saatavia hyötyjä riittävinä kustannuksiin nähden. Näitä hyötyjä ovat esimerkiksi kalastajille, kalanjalostajille ja kalatukuille automaattiset raportit myynnistä (saalismäärät, ostajat, myydyt määrät) ja omavalvonnasta (jäljitettävyystieto, lämpötilatiedot). Kertynyt tilastotieto mahdollistaa myös entistä paremmin toiminnan kehittämistä ja nopeuttaa tiedonkulkua ketjun eri osapuolten välillä. Ongelmatilanteissa seurantajärjestelmä helpottaa reklamaatioiden käsittelyä. Kalastaja voi saada seurantajärjestelmän avulla laatuleiman, joka mahdollistaa asiakaskunnan laajenemisen ja lisääntyneen myynnin. Kaupoille ja ravintoloille, jotka tavoittavat loppuasiakkaan, kuluttajan, seurantajärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden profiloitua järvikalan myyjänä sekä mahdollisuuden tarjota kuluttajalle hänen arvostamaansa alkuperätietoa vaivattomasti ostohetkellä. Kuluttajat puolestaan voivat varmistua kalaerän alkuperästä ja laadusta. 15

20 3.4 Toimintatavan levittäminen Suomessa Seurantajärjestelmän ottaminen käyttöön vaatii sen edelleen kehittämistä ja kaupallisen toimijan löytymistä. Tähän pyritään Mamkin jatkohankkeessa Elintarvikkeiden mobiiliseurantajärjestelmä, johon haetaan rahoitusta Tekesiltä. Rahoitushakemuksesta ei vielä ole saatu päätöstä. 4 JÄRVIKALAN SAATAVUUS VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMASTA Etelä-Savossa käy yli vapaa-ajan asukasta oman kuntansa ulkopuolelta. Vapaa-ajan asukkaista huomattava osa haluaa tukea paikallisia palveluja ja on kiinnostunut paikallisten elintarvikkeiden ostamisesta (Rantanen 2009). Kalan saatavuus on mainittu erityisenä ongelmana 2009 tehdyssä kyselyssä (19 % vastaajista). Järvikalan saatavuuden haasteita vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta ovat tiedon saatavuus, kausittaisuus ja mökillä vietetty lyhyt aika, mökin ja vakituisen asunnon sijainnit sekä vaihtoehtojen suuri määrä. Vapaa-ajan asukkaat on vastaavasti myös potentiaalinen asiakaskohderyhmä, jolla ostovoima ja halu käyttää paikallisia tuotteita ja tukea palvelutuotantoa on olemassa. Mahdollisuuksia uusien asiakassuhteiden rakentamiseen, palvelupitoisuuden lisäämisen ja uusien teknisten sovellusten hyödyntämiseen on olemassa. 4.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto koottiin pääosin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavina oli vapaa-ajan asukkaita, erilaisia paikallisia tuoreen kalan myyjiä. Haastattelujen lisäksi seurattiin mediakeskusteluja. Valtaosa haastatelluista vapaaajanasukkaista asui vakituisesti pääkaupunkiseudulla ja oli vielä työelämässä. He suhtautuivat kalan käyttöön ja palvelujen hyödyntämiseen vapaa-ajan asumisen yhteydessä positiivisesti. Voidaan siis olettaa, että he edustivat vapaaajanasukkaita, jotka voivat toimia järvikalaan liittyvien palvelujen kuluttajaasiantuntijoina. Yhteensä haastateltiin 13 vapaa-ajanasukasta. 16

21 Paikallisia tuoreen kalan myyjiä etsittiin mm. vapaa-ajanasukkaiden haastatteluissa saatujen tietojen perusteella. Koska tutkimuksessa haluttiin saada hyvä kokonaiskuva paikallisen järvikalan tarjonnasta, haastateltiin erityyppisiä kalan myyjiä. Mukaan otettiin sekä kauppaketjujen, kalan myyntiin keskittyvien erikoisliikkeiden että kotitarvekalastajien edustajia, yhteensä 7 kalan myyjää. Lisäksi tehtiin yksi asiantuntijahaastattelu. Haastattelujen teemoina olivat vapaa-ajanasukkaiden tuoreen järvikalan palveluympäristön muutokset vuodan aikana ja tähän liittyen se, mistä järvikalaa on eri aikoina hankittu ja kuinka palvelutarjonta on löydetty. Erityisesti paneuduttiin paikallisen kalan tarjontaan liittyviin palveluihin. Myös näkemyksiä paikallisten palveluympäristöjen tulevaisuudesta kartoitettiin sekä kysyttiin suhtautumista teknologisiin ratkaisuihin, joilla tietoa kalan kylmäketjusta ja saatavuudesta voitaisiin lisätä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina siten, että haastateltavat saivat itse kertoa esimerkiksi miten he ymmärtävät kalan paikallisuuden. Haastattelut äänitettiin ja analysoitiin ryhmittelemällä niitä esiin nousseiden teemojen mukaisesti. Tutkimuksen aineisto on koottu kirjallisuus- ja mediakatsauksen ja teemahaastattelujen Haastattelujen teemana muutos, mm. tuoreen kalan käyttö mökillä, mistä saadaan, tiedonsaanti, kalan paikallisuus ja logistiikka, ostaminen/ muu hankinta, pakastettu vs. tuore kala. Haastatteluja on tehty 21, joista 13 vapaa-ajan asukkaille, 7 kalan tarjoajille ja 1 kala-alana asiantuntijalle. 4.2 Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Paikallisen järvikalan käytön lisäämisen etuja tuskin kiistää kukaan. Kala on terveellinen ja ekologinen vaihtoehto varsinkin silloin, kun sitä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Jos järvi on alikalastettu, niin kuin usein on, parantaa kalastaminen myös veden ja kalaston laatua. Järvikalan paikallinen palveluympäristö ei kuitenkaan tällä hetkellä toimi yleensä riittävän hyvin, mikä on osaltaan johtanut siihen, että järvikalan käyttö on vähentynyt. Taustalla on muutoksia vapaa-ajanasumisessa, mökkialueiden väestörakenteessa sekä ammattimaisesti kalastetun kalan logistiikassa ja myynnissä. Merkittävää on ollut myös edullisen norjalaisen lohen tuonnin lisääntyminen. Erityisesti vapaa-ajanasukkaiden nuorempi sukupolvi kalastaa yhä vähemmän verkoilla. Tämän tutkimuksen havainnot eivät erityisesti tue aiemmin esitettyä ajatusta, jonka mukaan vapaa-ajanasuminen ylläpitäisi Suomessa verkkokalastamisen perin- 17

22 nettä. Ehkä näin on aiemmin ollutkin, mutta tilanne on muuttumassa. Perinteiset verkostot, joiden kautta kalaa on aiemmin saatu, ovat häviämässä ja mökkiläisten juuret mökkipaikkakuntaan löyhtyvät. Ammattikalastajat ovat yhä erikoistuneempia kalastamiseen, ja heillä ei useimmiten ole kontaktia asiakasrajapintaan, jolloin asiakkaiden muuttuvia palvelutarpeita voi olla hankalaa havaita. Nämä muutokset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vapaa-ajanasukkaat eivät helposti pääse nauttimaan omien mökkivesiensä kaloja. Ruuan ja paikan välinen suhde on monikerroksinen. Ruoka on osa paikallista kulttuuria, luontoa ja historiaa. Tuottajan ja kuluttajan välinen suhde on olennaista, kun kuluttajat haluavat arvioida ruuan laatua. Vaikka valtakunnallisten kauppaketjujen paikallisia marketteja löytyy mökkialueiden tuntumasta, perustuu niiden tarjonta yleensä ylipaikalliseen kalaketjuun, jossa kalalla on arvoa ennen kaikkea laadukkaana hyödykkeenä eikä niinkään osana paikallista kulttuuria. Paikallisten asukkaiden kalastama järvikala tutun yrittäjän myymänä sisältää puolestaan edellä mainittuja paikallisen kulttuurin piirteitä, joita haastatellut arvostivat korkealle. Vuorovaikutus ja viestintä mökkiläisten ja järvikalan paikallisten tarjoajien välillä perustuu ennemminkin sosiaalisiin suhteisiin kuin avoimeen markkinointiin. Valtakunnalliset kauppaketjut markkinoivat avoimesti, mutta ne eivät käytännössä juurikaan tukeudu paikallisiin tuotteisiin. Paikallisen järvikalan saatavuus vapaaajanasukkaiden näkökulmasta perustuu tällä hetkellä pitkälti kalaan erikoistuneiden liikkeiden ja torikaupan varaan, joissa markkinointiin panostetaan vaihtelevasti (kuva 1). Ylipaikallinen palveluympäristö Paikallinen palveluympäristö Tuttavat ja sukulaiset (vähentyvät) Valtakunnalliset kauppaketjut Mökkiläiset paikallisen järvikalan käyttäjinä Paikallisen järvikalan tarjonta Oma kalastus (vähenee) Kalaan erikoistuneet liikkeet (tori- ja tienvarsimyynti) Ruralia-instituutti / Manu Rantanen

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE Aluksi muutamia taustakysymyksiä keittiöstänne 1. Ammattikeittiönne on * Yksityisyritys Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen organisaatio Valtion omistama Säätiön / yhteisön

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE

Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE 1 Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE 2 1 JOHDANTO 5.-6.5.1 Rovaniemellä järjestetty MAKUJEN LAPPI

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala CLEANTECHYRITYKSET Yhteisöllisen älykasvihuoneen tarkoituksena: kasvihuoneessa tapahtuva yhteisöllinen

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Omavalvonnan tietopankki elintarvikevalvontaviranomaisten työvälineenä. Anna Salminen

Omavalvonnan tietopankki elintarvikevalvontaviranomaisten työvälineenä. Anna Salminen Omavalvonnan tietopankki elintarvikevalvontaviranomaisten työvälineenä Anna Salminen 12.10.2016 Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservicetukkukaupan

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Metos IoLiving. Kattava lämpötilanseurantajärjestelmä.

Metos IoLiving. Kattava lämpötilanseurantajärjestelmä. Metos IoLiving Kattava lämpötilanseurantajärjestelmä helpottamaan keittiön työtäsi vaivatonta elintarviketurvallisuuden omavalvontaa varmistamisessa www.metos.com Metos IoLiving Helposti heti käyttöön

Lisätiedot

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ 3. VäI~raportti Kemin toimeksianto 48912/F10548 Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013 V~puv~i~ta FU [ta Eu~oap~rn W~~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ LUTTAMUKSELLINEN 2 Sisällysluettelo Kemin toimeksianto 48912/F10548

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy,

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, 6.10.2016 Palvelun tausta Palvelu sai alkunsa vuonna 2013 havainnosta, että tuottajien

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon FOODWEST OY Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon Origo - Alkuperä jäljitettävissä Foodwest Oy 7.1.2013 JÄLJITETTÄVYYDEN LUOMINEN TUOTTEISIIN JA TUOTANTOON 1 JÄLJITETTÄVYYDEN TARKOITUS Jäljitettävyysjärjestelmän

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja 21.10.2011 Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Työpajan ohjelma 09:00 09:10 Työpajan avaus, Metla 09:10 10:00 Asiakkaan tietotarpeet ja Metlan palveluiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot