Järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan. hyödyntäen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan. hyödyntäen"

Transkriptio

1 Järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittäminen RFID -teknologiaa hyödyntäen Loppuraportti Teija Rautiainen, Nina Parkkinen, Janne Hyötyläinen, Manu Rantanen

2 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAVOITTEET Hankeosapuolet ja yhteistyö Ohjausryhmän jäsenet ja toiminta Pilotointiyritykset ja yrittäjät Muu yhteistyö Hankkeen vaiheet lyhyesti Tiedotus kalaketjun toimijaverkolle ja yleisölle sekä järvikalan jäljitettävyyden ja laadunhallinnan tunnettuuden lisääminen Alueellisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinta ja kehittämistarpeet Haastattelut kalaketjun toimijoille ja kalan toimitusketjujen prosessikuvaukset Kysely kalanjalostajille Järvikalakysely ammattikeittiöille Asiakaskyselytkaupan ja ravintolan asiakkaille sähköisen seurantajärjestelmän esittelyn yhteydessä Internet kysely kuluttajille järvikalan käytöstä ja seurantajärjestelmästä Kysely elintarvikevalvontaviranomaisille järvikalan valvonnasta ja sähköisestä seurantajärjestelmästä RFID -teknologian mahdollisuudet kalaketjun laadunhallinnassa sekä tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä Seurantajärjestelmän toimintaperiaate lyhyesti Yhteenveto järjestelmän toiminnasta pilotointien jälkeen Seurantajärjestelmän mahdollinen liiketoimintapotentiaali Toimintatavan levittäminen Suomessa Järvikalan saatavuus vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta Tutkimuksen toteutus... 16

3 4.2 Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Hankkeen tulokset jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä LIITTEET Liite 1. Roll up Liite 2. Hankkeen esite

4

5 1 HANKKEEN TAVOITTEET Järvikalan saatavuuden laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittäminen RFID teknologiaa hyödyntäen -hankkeen päätavoitteena oli edistää järvikalan saatavuutta kauppaan, ammattikeittiöille ja vapaa-ajan asukkaille kehittämällä alueellisia järvikalan tuotanto- ja toimitusketjuja sekä niiden tiedonkulkua. Toisena päätavoitteena oli kehittää kalatuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä sekä kalaketjun läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Hankkeen pitkäntähtäimen kehittämistavoitteisiin pyrittiin hankesuunnitelman mukaan: 1) vahvistamalla jo olemassa olevia monimuotoisia, kalan tuotantoja toimitusketjuja ja ketjun osien vuorovaikutusta, logistista tehokkuutta, toimintavarmuutta, 2) parantamalla järvikalan laadunseurantaa, jäljitettävyyttä, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta uutta IT-teknologiaa hyödyntäen ja 3) lisäämällä alueen kala-alan toimijoiden sekä tuoreen ja irtopakastetun järvikalan tunnettuutta ja laadunhallintaa ammattikeittiöissä, jalostusyrityksissä ja kaupassa ja parantamalla laatumielikuvaa. Hanke tavoitteena oli tuottaa RFID-teknologiaan ja mobiiliteknologiaan perustuvan tiedonhallinnon ympäristö, joka on levitettävissä Suomen muille alueille ja myös muiden tuoretuotteiden tiedonhallintaan. Hankkeen aikana haluttiin testata valitun teknologian käyttöominaisuudet alueellisten kalaketjujen tiedonkulun, laadun ja jäljitettävyyden parantamisessa sekä arvioida sen hyödyä kuluttajille. Hankkeen toiminta-alueena oli Itä-Suomen alue käsittäen Etelä-Savon, Pohjois- Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat ja vesistöalueena Vuoksen ja osittain Kymijoen vesistöalueen. Ajallisista ja rahallisista resursseista johtuen käytännön toimet ja seurantajärjestelmän pilotoinnit kohdistuivat pääosin Mikkelin ja Savonlinnan alueelle. 1

6 2 HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ Hankkeen päärahoittaja oli Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-ohjelma. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli Ministeriön rahoitusosuus hankkeelle oli 80 %. Hanketoimijat, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, vastasivat 20 % omarahoituksesta. Hanke toteutettiin yhteishankkeena Mikkelin ammattikorkeakoulun Matkailu- ja ravitsemisalan ja Sähkö- ja informaatiotekniikan laitosten sekä osatoteuttajan, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Hankkeen hallinnoijana toimi Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk). Mikkelin ammattikorkeakoulu vastasi hankkeen toiminnan koordinoinnista ja seurantajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, testaamisesta ja arvioinnista. Mamk toteutti myös kalaketjun eri osapuolille tehdyt kyselyt ja vastasi järvikalaketjujen prosessien mallintamisesta. Ruralia-instituutti teki tutkimuksen, joka liittyi järvikalan saatavuuteen. Tutkimus keskittyi vapaa-ajan asukkaiden vielä hyödyntämättömään ostopotentiaaliin. Ruralia-instituutin toimi myös asiantuntijana muiden elintarvikeketjujen (kasvisketju, luomulihaketju) ja alkuperäsuojattujen tuotteiden jäljitettävyyden osalta. Ruralia-instuutin osuus hankkeen kokonaiskustannuksista oli noin 20 %. Hankkeen toiminta-aika oli alkuperäisessä suunnitelmassa vuosi Hankkeelle haettiin kolmen kuukauden jatkoaika, koska seurantajärjestelmä herätti niin laajaa kiinnostusta ja oli tarvetta hankkeessa kertyneen kokemusperäisen tiedon laajempaan levitykseen. Hanke päättyi Hankkeen kustannusarvioon tehtiin kaksi muutosesitystä hankkeen aikana. Mikkelin ammattikorkeakoulusta hankkeessa toimivat lehtori, projektipäällikkö Teija Rautiainen ja projektityöntekijä Nina Parkkinen Matkailu- ja ravitsemisalan laitokselta sekä it-asiantuntija Janne Hyötyläinen ja tutkimusjohtaja Markku Rossi Sähkö- ja energiatekniikan laitokselta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista hankkeessa olivat mukana erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, kehittämispäällikkö Manu Rantanen ja tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen. 2

7 2.1 Ohjausryhmän jäsenet ja toiminta 1. Maa- ja metsätalousministeriö, Kala- ja riistaosasto, Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen 2. ETL/kalateollisuusyhdistys,Toimialapäällikkö Anna Vainikainen 3. Itä-Suomen Kalatalousryhmä, Aktivaattori Pekka Sahama, 4. Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketurvallisuus, Tuoteturvallisuusasiantuntija Merja Söderström 5. Pro Kala ry, Toiminnanjohtaja Katriina Partanen 6. Sisävesien ammattikalastajaliitto ry, Yhdistyksen puheenjohtaja Veli Heinonen, 7. Mamk, Matkailu- ja ravitsemisalan laitos Teija Rautiainen, ohjausryhmän sihteeri 8. Asiantuntijajäsen: Marjo Särkkä-Tirkkonen, ETM, Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pekka Sahama. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa: ; , ja Pilotointiyritykset ja yrittäjät Järvikalan sähköisen seurantajärjestelmän käytännön testausta toteutettiin seuraavien yrittäjien / yritysten kanssa: Ovaskala Oy, Savonlinna, yhteyshenkilöt yrittäjät Mari ja Niko Ovaska Kalastaja Paavo Pekkinen, Raikuu, Savonlinna Osuuskauppa Suur-Savo, Matkailu- ja ravitsemiskauppa, Mikkeli, valikoimasihteeri Pirjo Lautiainen, ravintolapäällikkö Jyrki Pakarinen, Ravintola Majakka, Matkailu- ja ravitsemiskaupan johtaja Kai Nurmi Citymarket Savonlinna, yhteyshenkilö myymäläpäällikkö Lassi Kinnunen, Citymarket Mikkeli, yhteyshenkilö palvelupäällikkö Jani Jukarainen Puruveden kalasatamaosuuskunta, yhteyshenkilö Antti Pesonen, osallistui neuvotteluihin, mutta ei varsinaiseen järjestelmän testaukseen. Kalastaja Tarmo Tolvanen, Rantasalmi, osallistuin neuvotteluihin, mutta ei varsinaiseen järjestelmän testaukseen. Savokala Oy, Varkaus, yhteyshenkilö viestintäpäällikkö Katja Kosunen, Yritys ilmoittanut konkurssista elokuussa Muu yhteistyö Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös kahden samaan aihepiiriin liittyvän hankkeen kanssa: Apaja.fi hanke (Helsingin Yliopisto) ja Hajautetun keskitetyn kalankeräily hanke (ColfFin, Janne Turunen). Molempien hankkeiden vetäjien kanssa (Janne Turunen, ColdFin ja Petri Ollila, Helsingin Yliopisto) käytiin keskusteluja yhteistyöstä 3

8 ja tiedonvaihdosta. Janne Turusen kanssa hankkeiden välisestä yhteistyöstä keskusteltiin yhteisiä jatkotoimenpiteitä ajatellen tammikuussa Turunen oli tuolloin siirtynyt Kerimäen kalatalon johtoon ja näki, että Järvikalahankkeessa kehitytetystä seurantajärjestelmästä olisi hyötyä Kalatalon toiminnassa ja etenkin nimisuojatun Puruveden Muikun jäljitettävyyden todentamisessa. Apaja.fi on kalan nettihuutokauppaan kehitteillä oleva sovellus, jota tilaustyönä tekee Helsingin yliopisto, elintarvike-ekonomian laitos, jonka alkuvaiheen toimintaan tutustuttiin syksyllä Professori Petri Ollila ryhmineen kävi vastavierailulla Mamkillahelmikussa Vierailun aikana käytiin läpi Apaja kalan nettihuutokauppa järjestelmän ja järvikalan seurantajärjestelmän toimintaa sekä mahdollisuuksia järjestelmien väliseen tiedonvaihtoon. Apaja.fi - kalan nettihuutokauppaa on testattu Etelä-Suomen alueella keväällä 2014 muutaman kerran. Konkreettisia toimenpiteitä hankkeiden välillä ei sovittu, koska Järvikalaketjun RFID hanke oli päättymässä maaliskuussa Sen sijaan sovittiin yhteistyömahdollisuuksien selvitettämisestä mahdollisen jatkohankkeen tai muutoin Mamkissa tehtävänjatkokehittämistyön aikana. Hankkeiden välinen yhteistyö oli luonteeltaan tiedonvaihtoa. 3 HANKKEEN VAIHEET LYHYESTI Hankkeen toteutussuunnitelma jakautui kuuteen vaiheeseen, jotka olivat: 1. Tiedotus toimijaverkolle ja yleisölle 2. Alueellisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinta ja kehittämistarpeet 3. RFID teknologian mahdollisuudet kalaketjun laadunhallinnassa sekä tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä 4. Järvikalan ja sen jäljitettävyyden ja laadunhallinnan tunnettuuden lisääminen kalaketjun eri osissa 5. Toimintatavan levittäminen suomessa 6. Järvikalan saatavuus ja vapaa-ajan asukkaat 4

9 Seuraavissa luvuissa käsitellään näitä vaiheita yksityiskohtaisemmin. Koska vaihteet 1 ja 4 liittyvät kiinteästi toisiinsa ne käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Vaihe 6 esitellään luvussa Tiedotus kalaketjun toimijaverkolle ja yleisölle sekä järvikalan jäljitettävyyden ja laadunhallinnan tunnettuuden lisääminen Hyvänä tiedotusväylänä hankkeella toimivat omat nettisivut (www.mamk.fi/jarvikala) sekä tapahtumablogi, joita päivitettiin hankkeen ajan, Joulukuussa 2013 tehtiin nettisivuille myös englanninkielinen sivu. Hankkeesta tiedotettaessa ja kyselyjen aikana viestin vastaanottajia ohjattiin tutustumaan toimintaan tarkemmin hankkeen nettisivuilla. Tapahtumablogista ei ole saavilla koko ajalta kävijäseurantaa, mutta tammikuussa 2014 kävijöitä oli 166. Hankkeesta kirjoitetut julkaisut ja artikkelit: Parkkinen, N Järvikalan toimitusketju läpinäkyväksi sähköisen seurannan avulla.ruoka-suomi 4/2013. Parkkinen, N Järvikalahankkeen nettisivujen ja tapahtumablogin tekstit. Rautiainen, T Järvikalaan läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja teknologiaa. Elintarvike- ja terveys (5). Rautiainen, T Jäljitä järvikalan matka älypuhelimellasi.read verkkolehti. Rautiainen, T. (toim.) Rantanen, M., Särkkä-Tirkkonen, M., Parkkinen, N. & Hyötyläinen, J Muikun matkassa järvikalalle jäljitettävyyttä, saatavuutta ja tekniikkaa. Julkaisu MamkinD julkaisusarjassa. (osoite: Hankesuunnitelmassa mainittuja verkostotapaamisia ei yksittäisinä toimenpiteinä järjestetty. Pilotoinnin käynnistämisen yhteydessä ja sen aikana on eri osapuolia tavattu yhdessä ja erikseen. Yleisesti kuluttajille ja kaikille kiinnostuneille suunnattua tiedotusta: Mikkelin ammattikorkeakoululla kerrottiin hankkeesta järjestetyssä Kestävän hyvinvoinnin -painoalan infopäivässä. Kohderyhmänä olivat Mamkin opiskelijat ja työntekijät Savon Sanomat haastatteli Nina Parkkista ja Teija Rautiaista hankkeesta ja oli myös mukana seuraamassa pilotoinnin toteuttamista kalastaja Paavo Pekkisen mukana Savon Sanomat julkaisi jutun aiheesta Juttuun viittasi nettijulkaisuissaan mm. Turun Sanomat, Ilta-Lehti ja MTV 3 sekä lukuisat muutkin nettijulkaisut (yhteensä 22 lehteä eri puolilta Suomea). Savon Sanomat käsitteli aihetta vielä pääkirjoituksessaan

10 Heinä-elokuun aikana 2013 hankkeesta tehtiin roll-up (liite 1), jota sen valmistuttua kuljettiin mukana eri tilaisuuksissa, missä hanketta esiteltiin. Muut ajat rollup on ollut esillä Mamkin Matkailu- ja Ravitsemisalanlaitoksen tiloissa. Rollup päivitettiin Mamkin uuden graafisen ilmeen mukaiseksi marraskuussa Elokuussa 2013 tehtiin paperinen handout -esite, jota jaettiin hankkeen aikana useita satoja kappaleita eri tilaisuuksissa. Esitettä päivitettiin tarpeen mukaan (liite 2). Hanketta esiteltiin Mikkelin kalamarkkinoilla järjestettiin Mikkelin K-Citymarketissa sähköisen seurantajärjestelmän esittelytilaisuus kaupan asiakkaille ja lehdistölle. Paikalla oli useita median edustajia; Ylen paikallis-tv, Savon Sanomat, Länsi-Savo, Mikkelin kaupunkilehti ja STT. Yle haastatteli hankkeen projektipäällikköä, Teija Rautiaista, ja haastattelu esitettiin Ylen Mikkelin alueuutisissa. Helsingin Sanomat ei päässyt paikalle, mutta haastatteli projektityöntekijä Nina Parkkista puhelimitse esittelytilaisuuden aikana. Esittelytilaisuuden lehdistötiedote ja tiedotustilaisuus poikivat useita lehtiartikkeleita paperilehtiin ja melkein neljäkymmentä nettijulkaisua. Hanke pääsi tämän jälkeen myös Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Kaupan asiakkaita paikalla oli jonkin verran, pääasiassa seniori-ikäisiä ihmisiä. Asiakkaille tehtiin pienimuotoinen kysely, johon vastasi 22 henkilöä. Ravintola Majakassa Savonlinnassa järjestettiin lehdistötilaisuus ja yleisölle järjestelmän esittelytilaisuus Ensimmäisenä päivänä paikalla oli Savonmaa lehti ja toisena päivänä Itä-Savo, myös Länsi-Savo uutisoi asiasta. Kalaketjun toimijoille suunnattua tiedotusta: Alueen kalastajille lähetettiin hankkeesta kertova tiedote keväällä Sekä kalanjalostajille suunnattuun sähköpostikyselyyn että ammattikeittiöille lähetettyyn järvikalakyselyyn liitettiin hankkeen tiivistelmä kertomaan hankkeesta hanketta esiteltiin RFID kaupan alalla seminaarissa Vantaalla. K-ryhmän sisäinen lehti, Kehittyvä kauppa, teki haastattelun hankkeesta Juttu julkaistiin numerossa 10/ tukku- ja vähittäiskaupan edustajille esiteltiin seurantajärjestelmää hanketta esiteltiin GS1:n edustajalle, Benjamin Östmanille. Hän puolestaan kertoi GS1:n toiminnasta ja heidän käyttämistään standardeista ja järjestelmistä. Joulukuussa lähetettiin195 paperista joulutervehdystä Etelä-Savon, Pohjois- Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan ammattikalastajille. Tervehdyksessä kerrottiin lyhyesti, missä vaiheessa hanke tuolloin oli ja ohjattiin tutustumaan hankkeen nettisivuilla lisää asiaan. Joulukuussa 2013 lähettiin 520 ammattikeittiön edustajalle sähköposti tiedote hankkeesta. PTY:n tuoteturvallisuusryhmän kokouksessa hanketta esiteltiin

11 hanketta esiteltiin Turussa Kilpailuetua jäljitettävyydestä ja ICT toimijatreffit -tapahtumassa. Turun sanomat haastatteli tilaisuudessa Nina Parkkista. Hanke oli esillä Gastro 2014-messuilla Helsingin messukeskuksessa Mamkin Matkailu- ja ravitsemisalan osastolla. 3.2 Alueellisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinta ja kehittämistarpeet Tämän toimenpiteen osia olivat alueen tyypillisten kalantuotanto- ja toimitusketjujen ja niiden laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kuvaaminen, jäljitettävyystiedon hyödyntämismahdollisuuden viranomaisvalvonnassa, tiedonkerääminen alueen päivittäistavarakaupan ja ammattikeittiöiden ja niiden asiakkaiden tarpeista jäljitettävyystiedolle sekä alueen erityistuotteiden, nimisuojattu Puruveden muikku ja mahdollinen vientituote Sampi tarpeet jäljitettävyydelle. Kalantuotanto- ja toimitusketjujen laadunhallintaa ja jäljitettävyyttä selvitettiin yritysvierailujen ja muiden yhteistyötapaamisten avulla, joita olivat: Savokala Oy , Ovaskala Oy ajalla, maaliskuu 2014 maaliskuu 2014 Puula Särvin Vesannon kala osuuskunta Puruveden kalasatamaosuuskunta Troolikalastuksessa pilotoinnin seuraaminen (Kalastajat Paavo ja Auvo Pekkinen) Nuottakalastuksen pilotoinnin seuraaminen (Kalastajat Paavo ja Auvo Pekkinen) K-CitymarketSavonlinna, ajalla toukokuu elokuu 2013 InexPartners logistiikkakeskus Kerimäen kalatalo Apaja hanke, Helsingin yliopisto, Elintarvike-ekonomia Ravintola Majakka Näiden lisäksi oltiin yhteydessä ja hankittiin tietoa eri asiantuntijoilta. Hankkeen aikana haastateltiin ja keskusteltiin puhelimitse ja sähköpostitse useiden eri asiantuntijoiden ja ammatti-ihmisten kanssa: Kalastajien, jalostajien, Eviran, PTY:n, Elykeskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön ym. sisävesikalastuksesta tietävien tahojen kanssa. Ohjausryhmän jäsenet olivat myös keskeisiä asiantuntijoita. Muina asi- 7

12 antuntijoina voidaan mainita; Kerimäen kalatalon toiminnan johtaja Janne Turunen, ColdFin Oy, Jussi Peusa, Evira, Benjamin Östman, GS Haastattelut kalaketjun toimijoille ja kalan toimitusketjujen prosessikuvaukset Kala-alan toimijoille on tehty raportointikauden aikana 8 haastattelua (Savokala Oy, Ovaskala Oy, Vesannon kalaosuuskunta, Puruveden kalasatamaosuuskunta, Heinäsen kalaherkku, Puulan Särvin Oy, Arvo Kokkonen Oy ja Paavo Pekkinen). Hankkeessa on selvitetty erilaisia Suomessa käytössä olevia järvikalan toimitusketjuja. Järvikalan toimitusketju voi lyhyimmillään olla kalastajalta suoraan kuluttajalle tapahtuva myynti. Pisimmillään toimitusketju voi käsittää useita eri jalostajia ja jakelupisteitä ennen loppukäyttäjää. Tämä lisää mm. kontaminaatio- ja pilaantumisriskiä ja asettaa kylmäketjun katkeamattomuudelle ja muulle laadun hallinnalle lisää paineita etenkin tuoreen, raakana myytävän kalan osalta. Myös kalan jäljitettävyys voi hankaloitua toimitusketjun pidentyessä ja kalaerien haarautuessa useita kertoja ketjussa Kysely kalanjalostajille Kalanjalostajille lähetettiin keväällä sähköpostikysely, jonka avulla haluttiin selvittää kalanjalostajien järvikalan käyttöä ja kokemuksia järvikalan laatuun ja laadunhallintaan liittyen. Kysely lähetettiin pääasiassa Itä-Suomen alueella toimiville jalostajille, mutta mukaan otettiin myös suurimmat valtakunnalliset toimijat. Vastauksia saatiin 10 jalostajalta, joista kolme ei lainkaan käsittele järvikalaa. Jalostajien mukaan järvikalan saatavuus vaihtelee paljon. Toisinaan kalaa on tarjolla liikaa ja joskus sitä ei saa tarvittavaa määrää. Järvikalan hinta koettiin joskus olevan este enemmälle kalan käytölle. Tuotannon puolella ongelmia tuottavat pienet tuotantotilat ja henkilökunnan vähäinen määrä, joihin investoiminen koettiin haastavaksi. Useimmat yritykset pitävät järvikalan laatua hyvänä ja jäljitettävyyttä toimivana. Etenkin yritykset, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä kalastajien kanssa olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. Ainoastaan yksi yritys kritisoi kalastajien toimintaa Järvikalakysely ammattikeittiöille Alkukesän 2013 aikana tehtiin järvikalakysely Itä-Suomen alueen ammattikeittiöille. Kysely lähetettiin 972 ammattikeittiölle, osalle paperisena ja osalle sähköisenä. Ky- 8

13 selyn avulla haluttiin selvittää alueen ammattikeittiöiden kalan käyttöä ja tarjoamista asiakkaille yleisellä tasolla ja lisäksi järvikalan osalta tarkemmin sen käyttöä, hankintaa, saatavuutta, laatumielikuvaa ja myös kalaketjun sähköisen seurannan tuomaa lisähyötyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 173 ammattikeittiötä, joten vaikka vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, 18 %, voitiin vastaukset kuitenkin analysoida ja tehdä niistä tiettyjä yleistyksiä. Suurin osa kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä tarjoilee kalaa asiakkailleen vähintään kerran viikossa (92 %), kymmenes osa tarjoilee kalaa useammin kuin kolme kertaa viikossa. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kalaa he tarjoavat, vastaukset jakautuivat seuraavasti: ulkomaista kalaa 34 %, kotimaista viljeltyä kalaa 27 %, kotimaista järvikalaa 24 % ja kotimaista merikalaa 15 %. Ammattikeittiöt haluavat tarjota enemmän kotimaista järvikalaa asiakkailleen (94 %) ja 70 % mielestä myös heidän asiakkaansa haluavat listoille lisää kotimaista järvikalaa. Järvikalan laatua pidettiin enimmäkseen hyvänä tai erinomaisena. Suurimmiksi ongelmiksi järvikalan käytön lisäämiselle nousivat tasainen saatavuus, epäilyt kylmäketjun pitävyydestä ja kalan jalostamattomuudesta. Kala halutaan keittiöön perattuna, ruodottomana ja mielellään vielä sopivina paloina tai kuutioina, jotta siitä on helppo tehdä ruokaa. Kysyttäessä irtopakastetun kalan käytöstä miltei puolet, 44 % vastaajista ei ollut tutustunut niihin lainkaan. Ne, jotka eivät käyttäneet irtopakastettuja kaloja, kertoivat saatavuuden olevan suurin este. Seuraavana hiersi hinta ja monien mielestä tuore on parempaa tai tuotteet eivät kuuluneet sopimusten piiriin. Pari vastaajaa ei ollut saanut kaloista tai toimittajista tarpeeksi tietoa. Tärkeimmäksi koetut jäljitettävyystiedot olivat kalan pyyntipäivän ilmoittaminen ja tieto kalan lämpötilasta koko toimitusketjun ajalta. Myös kalan kuljetusreitistä oltiin kiinnostuneita samoin kuin pyyntipaikasta, sen sijaan kalastajan nimellä ei nähty niin suurta tärkeyttä. Vastaajien mukaan kalan pyyntipäivä oli saatavilla aina tai useimmiten 74 % mielestä, mutta harvoin viidenneksen mukaan ja ei koskaan jopa 6 % mielestä. Tieto kalan pyyntipaikasta saatiin vastasi pyyntipäivän tietojen saatavuutta. Kalastajan nimen ilmoittivat vastaajat saavansa tietoon useimmiten tai aina 53 % ja harvoin tai ei koskaan 47 %. Kyselyyn vastanneista ammattikeittiötoimijoista 61 % oli sitä mieltä, että sähköinen kalan toimitusketjun seuranta toisi lisäarvoa kalan laadunhallintaan ja jäljitettävyyteen. 36 % ei osannut sanoa asiaan mielipidettään ja vain 4 % oli sitä mieltä, että sähköinen seuranta ei toisi lisäarvoa. 9

14 3.2.4 Asiakaskyselytkaupan ja ravintolan asiakkaille sähköisen seurantajärjestelmän esittelyn yhteydessä Järvikalan RFID- järjestelmää esiteltiin Mikkelin K-Citymarketissa yleisölle Esittelytilaisuus kesti muutaman tunnin ja esittelyn lomassa keräsimme pienimuotoisesti asiakkaiden mielipiteitä kalan alkuperän tärkeydestä ja järvikalan sähköisestä seurantajärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 22 ihmistä, eli kyselyn tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Kyselyyn vastanneista miltei 70 % oli yli kuusikymppisiä ja alle kolmekymmenvuotiaita vastaajissa oli vain yksi. Järvikalaa ostaessaan vastaajat kokivat tärkeimmäksi tiedoksi kalan pyyntipäivän. Seuraavaksi eniten haluttiin tietää kalan säilyvyysaika ja heti perään tieto kalan säilytyslämpötilasta koko toimitusketjun ajalta. Alkuperä- ja säilyvyystiedot kyselyn asiakkaat haluaisivat mieluiten saada joko kalatiskin näytöltä tai myyjältä suullisesti. Neljännes haluaisi tiedot omaan kännykkäänsä ja yksi asiakas ilmoitti, että olisi kätevää saada päivän kalavalikoimasta tieto nettiin jo ennen kauppaan tuloa. Melkein 70% vastaajista oli sitä mieltä, että ostaisi useammin järvikalaa, jos toimitusketju pystyttäisiin todentamaan esittelemällämme tavalla Internet kysely kuluttajille järvikalan käytöstä ja seurantajärjestelmästä Kuluttajille tehtiin kyselyä järvikalan käytöstä ja jäljitettävyydestä jakamalla kyselylinkkiä hankkeen nettisivujen, blogin ja facebookin kautta (projektihenkilöstö jakoi linkkiä, linkki laitettiin facebookin metsästäjät ja kalastajat -ryhmien sivuille). Kyselyn tuloksia ei voi pitää kuvauksena keskivertokuluttajista, koska otos on painottunut paljon itse kalastaviin henkilöihin. Kyselyyn saatiin 149 vastausta. Vastaajista suurin osa (70 %) oli miehiä. Suurin edustettu ikäryhmä oli vuotiaat (36 %). Alle 18-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita oli vastaajista yhteensä vajaa 10 %. Vastaajat käyttivät eniten kotimaista kalaa (55 %). Vain 2 % vastaajista kertoi, ettei syö lainkaan kalaa. Yleisin kalan syöntitiheys oli 1 2 kertaa kuukaudessa (36 %). Ravitsemussuositusten mukaisesti 2 3 kertaa viikossa kalaa söi 16 % vastaajista. Itse kalastaminen oli pääasiallisin kalan hankintamuoto, 79 % vastaajista ilmoitti kalastavansa itse. Sen lisäksi kalaa hankittiin myös kaupasta (44 %) ja saatiin kalastavilta tuttavilta (24 %). Pyyntiaika oli tärkein kalan ostamiseen liittyvä tieto. Pyyntipaikka ja aika olivat hyvin saatavilla kalaa ostettaessa. Kysyttäessä miten kalan alkuperätieto olisi hyvä saada ostohetkellä, vastaajat pitivät parhaina vaihtoehtoina tiedon esittämistä kaupan tai ravintolan näytöltä tai sen saamista suullisesti henkilökunnalta. Kalastajalta suoraan ostettavan kalanlaatua 10

15 pidettiin yleisimmin erinomaisena (61 %). Kaupan palvelutiskiltä yleisin laatuarvio oli hyvä (49 %) ja toiseksi yleisin kohtalainen (24 %). Valmiiksi pakatun kalan kohdalla koettiin eniten laatuvaihteluja (13 %). Neljäsosa vastaajista arvio, että etukäteen matkapuhelimeen saatava tieto kaupan tai ravintolan kalavalikoimasta vaikuttaisi päätökseen mennä siihen kauppaan tai ravintolaan. Puolet vastaajista ei tuntenut tarvetta saada ko. tietoa. Vastaajista 20 % ei osannut muodostaa kantaa asiaan Kysely elintarvikevalvontaviranomaisille järvikalan valvonnasta ja sähköisestä seurantajärjestelmästä Alkuvuodesta 2014 kartoitettiin valvontaviranomaisten näkemystä sähköisen seurantajärjestelmän tarpeellisuudesta, kehitetyn järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisuuksista. Kyselyyn vastasi 42 elintarvikevalvontaviranomaista, joista 31 toimi terveystarkastajana. Vastaajien toimipaikat jakautuivat alueellisesti eri puolille Suomea, Lapin alueelta oli vain yksi vastaaja. Vastaajista 33 piti kalaketjun valvonnassa ongelmallisena kalan, sekä koti- että ulkomaisen, oikean alkuperän ja jäljitettävyyden varmistamista. Ongelmina mainittiin puutteelliset ja/tai virheelliset merkinnät; pyyntipaikkatiedon puuttuminen, pyyntipäivän oikeellisuus, lämpötilanhallinta ja -valvonta ja asiakirjojen hallinnan puutteet. Puutteellisen asiakirjahallinnan lisäksi vastaajat nostivat esille myös kuljetuksiin liittyvät ongelmat valvonnassa; kuljetusvälinteitä ei tarkasteta kunnolla ja kuljetuksen aikaista vastuuta on vaikea määrittää. Suurin osa vastaajista (88 %) halusi saada tietoa kala-erän kulkureitistä tai säilytyslämpötiloista jälkikäteen. Sähköisestä, koko toimitusketjun kattavasta seurantajärjestelmästä, uskottiin olevan hyötyä (91 %). Hyötyinä mainittiin mm. valvonnan helpottuminen, kuljetus- ja säilytyslämpötilatietojen todentaminen ja jäljitettävyyden parantuminen. Myös takaisinvetojen yhteydessä virhekohta olisi helpompi ja nopeampi löytää kuin nykyään. Järjestelmää voisi käyttää omavalvonnan apuna, Oivatarkastusten hyödyksi, laadunvalvonnan parantamiseen ja yleensä koko kalan toimitusketjun läpinäkyvyyden parantamiseen. Valvontaviranomaiset näkivät järjestelmän tuovan kilpailuetua kalaketjun kaikille toimijoille ja läpinäkyvyyden lisääntymisen kautta suuren hyödyn kuluttajille. Elintarvikevalvontaviranomaiset ohjattiin kyselyssä tutustumaan järjestelmään hank- 11

16 keen nettisivujen kautta ja heitä pyydettiin kertomaana mielipiteensä hankkeessa kehitetystä sähköisestä seurantajärjestelmästä. Vastaajista 67 % oli sitä mieltä, että järjestelmä toisi uusia mahdollisuuksia viranomaisvalvontaan. 48 % oli sitä mieltä, että järjestelmä olisi mahdollista ottaa käyttöön ja että se vaikutti hyvältä. Reilu 7 % ei täysin ymmärtänyt sen toimintaa, vajaa 5 % koki järjestelmän lupaavaksi, muttei vielä ajankohtaiseksi ja sama määrä koki sen monimutkaiseksi. Kukaan ei ajatellut järjestelmän olevan huono tai sekava. 3.3 RFID -teknologian mahdollisuudet kalaketjun laadunhallinnassa sekä tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä Keskeisin toimenpide järvikalaketjun laadunhallinnan ja tuotteiden jäljitettävyyden kehittämisessä oli järvikalan seurantajärjestelmän suunnittelu, testaus ja arviointi. Seurantajärjestelmän suunnittelun lähtökohtia olivat edullisuus, helppokäyttöisyys ja läpinäkyvyys. Suunnittelutyön pohjana käytettiin kala-alan toimijoiden ja muiden asiantuntijoiden haastatteluja ja niistä tehtyjä prosessikuvauksia sekä muuhun materiaaliin (esim. lainsäädäntö) perehtymistä. Näiden pohjalta luotiin raamit seurantajärjestelmälle. Seurantajärjestelmän testauksen tavoitteena oli saada selville seurantajärjestelmään valitun tekniikan ja käytettyjen komponenttien toimivuus sekä kerätä palautetta käytettävyydestä toimijoilta Seurantajärjestelmän toimintaperiaate lyhyesti Seurantajärjestelmä koostuu lämpötilaloggeri-etätunniste -kortista sekä matkapuhelimesta, jolla kortti aktivoidaan ja sen tiedot luetaan. Järjestelmän ohjelmisto koostuu matkapuhelimelle kehitetystä Android -ohjelmasta sekä www-palvelimelle kehitetystä www-ohjelmistosta. Lämpötilaloggeri käyttää NearFieldCommunication (NFC) - tekniikkaa, joka on RFID:n alalaji. Matkapuhelimen paikannus- ja tiedonsiirtoominaisuuksia hyödynnetään järjestelmässä. Järjestelmän ytimenä toimii pilvipalvelu, jonka tietokantaan kaikki järjestelmän tieto tallentuu. Tietoa tuotetaan kentällä matkapuhelimella (kalastajat, jalostajat, välittäjät, tukut, kaupat). Kalaerien tunnistamiseen ja lämpötilan mittaamiseen käytetään NFCdataloggeria, joka voidaan lukea matkapuhelimella. 12

17 Tietoa voidaan tarkastella www-selaimella. Kaupan kalatiskille on kehitetty Windows 8-sovellus, joka esittää vain kyseisen kaupan kaloja koskevaa tietoa. Kaupan tiskillä olevista NFC -tarroista kuluttaja voi älypuhelimella lukea kunkin kalalajin jäljitettävyys- ja lämpötilatiedot. Kuva 1. Seurantajärjestelmän yleiskuvaus Yhteenveto järjestelmän toiminnasta pilotointien jälkeen Pilotointiin osallistuneet toimijat (kalastajat, jalostaja, kauppa) pitivät järjestelmän käyttöä helppona ja sujuvana. Matkapuhelimen ja kortin käsittely oli nopeaa ja ei tuonut paljoakaan lisätyötä. Järjestelmä otettaisiin mielellään myös jatkuvaan käyttöön. Ensimmäisen pilotoinnin jälkeen edelleen kehitetty järjestelmä toimi tiedonsiirron (matkapuhelin - www-palvelin) ja paikannuksen (GPS -paikannus ulkotiloissa ja Wifi - paikannus sisätiloissa) osalta hyvin. Tiedot (aikaleima, paikkatieto, toimijan tiedot, ulkolämpötila, kalalaji ja -määrä, mittaustiedot) siirtyivät hyvin palvelimelle. Mittauksissa kalastajan ja jalostajan välillä saatiin vaihtelevia tuloksia, kun kalasaaliit (muikku) kuljetettiin isoissa (350 l) eristetyissä kuljetusastioissa. Astioihin laitetaan pohjalle jäähilettä, sitten kalat ja vesi, päälle taas jäähilettä ja kaikki sekoitetaan kes- 13

18 kenään. Mittauksista huomattiin kuitenkin kesäaikana, että astioihin muodostuu erilaisia lämpötilakerrostumia ja mittauskortin paikasta johtuen mittaukset voivat näyttää liian lämpimiä lämpötiloja (n. +7 o C) vaikka kalojen lämpötila on vastaanottotarkastuksessa mitattaessa täysin kunnossa. Kun jalostaja on toimittanut kaloja pienemmissä erässä jäähileiden joukossa styrox-laatikoissa ilman vettä ja mittauskortti kalojen välissä, niin mittaustuloksen ovat olleet annetuissa raja-arvoissa eli alle +2 o C. jalostajan mielestä kalastajan toimittaman kalan lämpötilan mittaus talvella on turhaa, koska kala on kylmästä järvestä nostettuna aina kylmää ja heidän vastaanottamansa kala on aina ollut erittäin kylmää. Tunnistinkortin mittauksen aktivoinnissa oli muutamia epäonnistumisia. Aktivointi tehdään kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa kortti alustetaan ja toisessa vaiheessa se aktivoidaan halutuilla parametreillä (mm. mittausintervalli, aloitusajankohta). Tähän aktivointiprosessiin tarvitaan jatkokehitystä, jotta voidaan varmistua, että mittaus aktivoituu joka kerta. Tunnistinkortin aktivoinnin jälkeen itse mittaukset ovat olleet luotettavia. Tunnistinkortin paristo kestää jatkuvaa mittausta puolen tunnin välein ainakin puoli vuotta. Tämä on riittävää kaavaillussa käytössä. Kortin mekaanista kestävyyttä on syytä vielä tutkia: muutama käytössä ollut kortti ei enää pilotoinnin jälkeen aktivoitunut yrityksistä huolimatta. Vakumointi elintarvikemuoviin puristaa kortin ulkokuoren silmin nähtävän tiukasti sen sisältämän elektroniikan ympärille, joka saattaa aiheuttaa ongelmia. Kortin kiinnitykseen ja kotelointiin on mietittävä toimivampia ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan tunnistinkortin on ollut pieniä luotettavuusongelmia sekä tiedonsiirron että mekaanisen kestävyyden kanssa. Tämä vaatii vielä tutkimista, mutta ongelmat lienevät ratkaistavissa. Luotettavin toiminta saataisiin aikaan pelkän edullisen NFC-tarran (ei mittausta) käytöllä alkuperän ja jäljitettävyyden seuraamiseksi. Markkinoille on myös tullut pilotoinnin aloittamisen jälkeen uusia lämpötilaloggeri-tunnistin tuotteita, joita kannattaa testata ja vertailla. Uuden NFC -tekniikalla toimivan lämpötilaloggeri-tunnistimen liittäminen järjestelmään käy helposti Seurantajärjestelmän mahdollinen liiketoimintapotentiaali Hankkeen loppuvaiheessa pohdittiin myös millaista liiketoimintaa järvikalan seurantajärjestelmän toiminnalle voisi rakentaa. Liiketoimintapotentiaaliin vaikuttavia tekijöitä ovat lainsäädännön vaikutukset, kuluttajien odotukset ja kauppojen/ravintoloiden tarjoamat palvelut. Seurantajärjestelmän asiakkaat koostuvat vähittäiskaupoista, 14

19 sisävesi- ja merikalastajista ja kala-alan laitoksista (jalostajat, välittäjät, tukku), joista vain osa on asiakkaana. Alustavassa markkinoiden kartoituksessa asiakkaiksi on listattu suurten kauppaketjujen liikkeet, joissa on kylmätiskit (Prismat, K-Citymarketit yht. 150), sisävesikalastajat (350), merivesikalastajat (540) ja kala-alan laitokset (400). Tuloja näiltä osallisilta voidaan kerätä esimerkiksi kuukausimaksuperusteisesti. Kuukausimaksua voidaan porrastaa asiakaskohtaisesti, esimerkiksi pienempi kuukausimaksu kalastajalle ja suurempi maksu kaupalle. Seurantajärjestelmää ylläpitävälle yritykselle kuluja kertyy henkilöstön palkoista sekä tunnistekortteista ja palvelinten ylläpidosta. Varovainen arvio, jonka mukaan n. 15 % yllämainituista toimijoista on mukana järjestelmässä, tuottaa hyödyntävälle yritykselle noin puolen miljoonan liikevaihdon ja tyydyttävän kannattavuuden. Liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat ovat kuitenkin kiinteästi sidoksissa järjestelmää hyödyntävän yrityksen nykyiseen toimintaan, strategioihin ja olemassa oleviin asiakkuuksiin. Tarkempia laskelmia liiketoiminnan kannattavuudesta voidaan tehdä vain kun ko. yritys on tiedossa. Liiketoimintamalli voi perustua myös kasvavan kysynnän malliin, jolloin palvelun (seurantajärjestelmän) hinta asiakkaille on sidottu myynnin kasvuun. Liiketoiminta ainoastaan järvikalan seurantajärjestelmän varassa vaikuttaa pieneltä. Järvikalan lisäksi tarvitaan mukaan muita aloja: merikalan, muiden lähiruokatuotteiden tai esimerkiksi luomutuotteiden seuranta. Jotta seurantajärjestelmälle saadaan kaupallinen toimija, on seurantajärjestelmällä oltava myös asiakkaita, jotka pitävät siitä saatavia hyötyjä riittävinä kustannuksiin nähden. Näitä hyötyjä ovat esimerkiksi kalastajille, kalanjalostajille ja kalatukuille automaattiset raportit myynnistä (saalismäärät, ostajat, myydyt määrät) ja omavalvonnasta (jäljitettävyystieto, lämpötilatiedot). Kertynyt tilastotieto mahdollistaa myös entistä paremmin toiminnan kehittämistä ja nopeuttaa tiedonkulkua ketjun eri osapuolten välillä. Ongelmatilanteissa seurantajärjestelmä helpottaa reklamaatioiden käsittelyä. Kalastaja voi saada seurantajärjestelmän avulla laatuleiman, joka mahdollistaa asiakaskunnan laajenemisen ja lisääntyneen myynnin. Kaupoille ja ravintoloille, jotka tavoittavat loppuasiakkaan, kuluttajan, seurantajärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden profiloitua järvikalan myyjänä sekä mahdollisuuden tarjota kuluttajalle hänen arvostamaansa alkuperätietoa vaivattomasti ostohetkellä. Kuluttajat puolestaan voivat varmistua kalaerän alkuperästä ja laadusta. 15

20 3.4 Toimintatavan levittäminen Suomessa Seurantajärjestelmän ottaminen käyttöön vaatii sen edelleen kehittämistä ja kaupallisen toimijan löytymistä. Tähän pyritään Mamkin jatkohankkeessa Elintarvikkeiden mobiiliseurantajärjestelmä, johon haetaan rahoitusta Tekesiltä. Rahoitushakemuksesta ei vielä ole saatu päätöstä. 4 JÄRVIKALAN SAATAVUUS VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMASTA Etelä-Savossa käy yli vapaa-ajan asukasta oman kuntansa ulkopuolelta. Vapaa-ajan asukkaista huomattava osa haluaa tukea paikallisia palveluja ja on kiinnostunut paikallisten elintarvikkeiden ostamisesta (Rantanen 2009). Kalan saatavuus on mainittu erityisenä ongelmana 2009 tehdyssä kyselyssä (19 % vastaajista). Järvikalan saatavuuden haasteita vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta ovat tiedon saatavuus, kausittaisuus ja mökillä vietetty lyhyt aika, mökin ja vakituisen asunnon sijainnit sekä vaihtoehtojen suuri määrä. Vapaa-ajan asukkaat on vastaavasti myös potentiaalinen asiakaskohderyhmä, jolla ostovoima ja halu käyttää paikallisia tuotteita ja tukea palvelutuotantoa on olemassa. Mahdollisuuksia uusien asiakassuhteiden rakentamiseen, palvelupitoisuuden lisäämisen ja uusien teknisten sovellusten hyödyntämiseen on olemassa. 4.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto koottiin pääosin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavina oli vapaa-ajan asukkaita, erilaisia paikallisia tuoreen kalan myyjiä. Haastattelujen lisäksi seurattiin mediakeskusteluja. Valtaosa haastatelluista vapaaajanasukkaista asui vakituisesti pääkaupunkiseudulla ja oli vielä työelämässä. He suhtautuivat kalan käyttöön ja palvelujen hyödyntämiseen vapaa-ajan asumisen yhteydessä positiivisesti. Voidaan siis olettaa, että he edustivat vapaaajanasukkaita, jotka voivat toimia järvikalaan liittyvien palvelujen kuluttajaasiantuntijoina. Yhteensä haastateltiin 13 vapaa-ajanasukasta. 16

21 Paikallisia tuoreen kalan myyjiä etsittiin mm. vapaa-ajanasukkaiden haastatteluissa saatujen tietojen perusteella. Koska tutkimuksessa haluttiin saada hyvä kokonaiskuva paikallisen järvikalan tarjonnasta, haastateltiin erityyppisiä kalan myyjiä. Mukaan otettiin sekä kauppaketjujen, kalan myyntiin keskittyvien erikoisliikkeiden että kotitarvekalastajien edustajia, yhteensä 7 kalan myyjää. Lisäksi tehtiin yksi asiantuntijahaastattelu. Haastattelujen teemoina olivat vapaa-ajanasukkaiden tuoreen järvikalan palveluympäristön muutokset vuodan aikana ja tähän liittyen se, mistä järvikalaa on eri aikoina hankittu ja kuinka palvelutarjonta on löydetty. Erityisesti paneuduttiin paikallisen kalan tarjontaan liittyviin palveluihin. Myös näkemyksiä paikallisten palveluympäristöjen tulevaisuudesta kartoitettiin sekä kysyttiin suhtautumista teknologisiin ratkaisuihin, joilla tietoa kalan kylmäketjusta ja saatavuudesta voitaisiin lisätä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina siten, että haastateltavat saivat itse kertoa esimerkiksi miten he ymmärtävät kalan paikallisuuden. Haastattelut äänitettiin ja analysoitiin ryhmittelemällä niitä esiin nousseiden teemojen mukaisesti. Tutkimuksen aineisto on koottu kirjallisuus- ja mediakatsauksen ja teemahaastattelujen Haastattelujen teemana muutos, mm. tuoreen kalan käyttö mökillä, mistä saadaan, tiedonsaanti, kalan paikallisuus ja logistiikka, ostaminen/ muu hankinta, pakastettu vs. tuore kala. Haastatteluja on tehty 21, joista 13 vapaa-ajan asukkaille, 7 kalan tarjoajille ja 1 kala-alana asiantuntijalle. 4.2 Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Paikallisen järvikalan käytön lisäämisen etuja tuskin kiistää kukaan. Kala on terveellinen ja ekologinen vaihtoehto varsinkin silloin, kun sitä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Jos järvi on alikalastettu, niin kuin usein on, parantaa kalastaminen myös veden ja kalaston laatua. Järvikalan paikallinen palveluympäristö ei kuitenkaan tällä hetkellä toimi yleensä riittävän hyvin, mikä on osaltaan johtanut siihen, että järvikalan käyttö on vähentynyt. Taustalla on muutoksia vapaa-ajanasumisessa, mökkialueiden väestörakenteessa sekä ammattimaisesti kalastetun kalan logistiikassa ja myynnissä. Merkittävää on ollut myös edullisen norjalaisen lohen tuonnin lisääntyminen. Erityisesti vapaa-ajanasukkaiden nuorempi sukupolvi kalastaa yhä vähemmän verkoilla. Tämän tutkimuksen havainnot eivät erityisesti tue aiemmin esitettyä ajatusta, jonka mukaan vapaa-ajanasuminen ylläpitäisi Suomessa verkkokalastamisen perin- 17

22 nettä. Ehkä näin on aiemmin ollutkin, mutta tilanne on muuttumassa. Perinteiset verkostot, joiden kautta kalaa on aiemmin saatu, ovat häviämässä ja mökkiläisten juuret mökkipaikkakuntaan löyhtyvät. Ammattikalastajat ovat yhä erikoistuneempia kalastamiseen, ja heillä ei useimmiten ole kontaktia asiakasrajapintaan, jolloin asiakkaiden muuttuvia palvelutarpeita voi olla hankalaa havaita. Nämä muutokset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vapaa-ajanasukkaat eivät helposti pääse nauttimaan omien mökkivesiensä kaloja. Ruuan ja paikan välinen suhde on monikerroksinen. Ruoka on osa paikallista kulttuuria, luontoa ja historiaa. Tuottajan ja kuluttajan välinen suhde on olennaista, kun kuluttajat haluavat arvioida ruuan laatua. Vaikka valtakunnallisten kauppaketjujen paikallisia marketteja löytyy mökkialueiden tuntumasta, perustuu niiden tarjonta yleensä ylipaikalliseen kalaketjuun, jossa kalalla on arvoa ennen kaikkea laadukkaana hyödykkeenä eikä niinkään osana paikallista kulttuuria. Paikallisten asukkaiden kalastama järvikala tutun yrittäjän myymänä sisältää puolestaan edellä mainittuja paikallisen kulttuurin piirteitä, joita haastatellut arvostivat korkealle. Vuorovaikutus ja viestintä mökkiläisten ja järvikalan paikallisten tarjoajien välillä perustuu ennemminkin sosiaalisiin suhteisiin kuin avoimeen markkinointiin. Valtakunnalliset kauppaketjut markkinoivat avoimesti, mutta ne eivät käytännössä juurikaan tukeudu paikallisiin tuotteisiin. Paikallisen järvikalan saatavuus vapaaajanasukkaiden näkökulmasta perustuu tällä hetkellä pitkälti kalaan erikoistuneiden liikkeiden ja torikaupan varaan, joissa markkinointiin panostetaan vaihtelevasti (kuva 1). Ylipaikallinen palveluympäristö Paikallinen palveluympäristö Tuttavat ja sukulaiset (vähentyvät) Valtakunnalliset kauppaketjut Mökkiläiset paikallisen järvikalan käyttäjinä Paikallisen järvikalan tarjonta Oma kalastus (vähenee) Kalaan erikoistuneet liikkeet (tori- ja tienvarsimyynti) Ruralia-instituutti / Manu Rantanen

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan.

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Mikkelin ja Savonlinnan K-citymarketit ovat olleet mukana kokeilussa, jossa järvikalan tietä kaupan tiskiin seurataan sähköisen seurantajärjestelmän

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE Aluksi muutamia taustakysymyksiä keittiöstänne 1. Ammattikeittiönne on * Yksityisyritys Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen organisaatio Valtion omistama Säätiön / yhteisön

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

MUIKUN MATKASSA Järvikalalle jäljitettävyyttä, saatavuutta ja tekniikkaa

MUIKUN MATKASSA Järvikalalle jäljitettävyyttä, saatavuutta ja tekniikkaa MUIKUN MATKASSA Järvikalalle jäljitettävyyttä, saatavuutta ja tekniikkaa Teija Rautiainen (toim.) 50 MUIKUN MATKASSA Järvikalalle jäljitettävyyttä, saatavuutta ja tekniikkaa Teija Rautiainen (toim.) MIKKELIN

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä

Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä Ruralia-instituutin 25 -vuotisjuhlaseminaari Helsinki 25.4.2013 Manu Rantanen Ruralia-instituutti / Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 19.1. 2015 klo 10.00-12.00 Evira Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 19.1. 2015 klo 10.00-12.00 Evira Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 19.1. 2015 klo 10.00-12.00 Evira Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 19.1.2015 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen, Kalliolan

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto 2.7.2013 Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto Ammattikeittiökyselyä tehtäessä osoiterekisterilähteeksi valittiin Taloustutkimus Oy:n ylläpitämä Horecarekisteri vuodelta 2011 (uudempaa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen

Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen Ekosysteemipalvelut -Elävän luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä ja palveluja- Ekosysteemipalvelujen

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Ajankohtaista kalamaailmasta Ylitarkastaja Carmela Hellsten Alkutuotanto Alkutuotanto kalan kasvatus kalastus kalan perkaaminen aluksella alkutuotannon tuotteiden toimittaminen ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot