Kotiseutuposti. Moniarvoinen, paikallinen kotiseututyö 2/ Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiseutuposti. Moniarvoinen, paikallinen kotiseututyö 2/ 2015. Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti"

Transkriptio

1 Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti 2/ 2015 Moniarvoinen, paikallinen kotiseututyö

2 Pääkirjoitus Kotiseutuposti / 2015 Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti julkaisija Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo puh Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. (09) Ilmoittaminen ilmoittaminen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) Kansikuva Pöllinheittoa Livolla. Vuoden kotiseutuyhdistykseksi valittu aktiivinen ja monipuolinen Livokas ry on kotoisin Pudasjärveltä, Livon kylästä. Kuva: Minna Perttu. Paikallisuus nousussa Kun seuraa tiedotusvälineitä ja ihmisten puheita, niin paikallisuus ja kotiseutu näyttävät olevan suorastaan uudelleen löydetty ilmiö. Paikallisuus on myös Kotiseutuliiton avainsanoja. Kotiseutuliitto tukee moniarvoista kotiseututyötä paikallisista lähtökohdista. Kotiseututyö onkin aina paikallista. Kotiseututyön kehittämistä ja edunvalvontaa voidaan tehdä valtakunnallisesti. Keskusjärjestönä Kotiseutuliitto tukee yhdistyksiä toiminnassa monin tavoin. Itse työ kentällä tapahtuu kuitenkin aina paikkaan ja kotiseutuun sidoksissa. Viime aikoina Kotiseutuliitto on nostanut esiin kotiseutukasvatuksen ja paikallisuuden merkityksen kouluopetuksessa. Lapset ja nuoret saavat aineksia identiteettinsä ja kotiseutusuhteen rakentamiseen tutustumalla paikalliseen historiaan, kulttuuriin ja yhteisölle tärkeisiin paikkoihin ja kohteisiin. Lehdestämme voi lukea hyviä esimerkkejä. On mitä moninaisimpia tapoja ilmentää kotiseuturakkautta. Sitä on perinteisesti tuotu esille kotiseutulehdissä ja julkaisuissa. Monet paikkakunnat ovat saaneet kotiseutufanittajia Facebookissa. Tämän hetken kasvava hitti näyttää olevan paikkakunnalle nimetyt sisustustuotteet ja muut esineet. Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Espoossa pohditaan myös paikallisuutta. Länsiväylä on paikallisena sanomalehtenä kotiseutupäivien mediakumppani. Se julkaisee Kotiseutuliiton kanssa kolumnisarjaa Minun Espooni, jossa kaupunkilaiset kirjoittavat suhteestaan omaan kotikaupunkiin. Ensimmäisen kolumnin kirjoitti Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Hän korosti lapsirakkautta erityisenä espoolaisena piirteenä. Siinä oli kaupunginisältä ihmisläheinen ja lämmin lähestymistapa johtamaansa kaupunkiin. Kolumnin voi lukea Kotiseutuliiton nettisivuilta. Multiprint Oy ISSN: ISSN-L: Riitta Vanhatalo toiminnanjohtaja

3 Meidän Espoomme Valtakunnallisten kotiseutupäivien Minun Espooni -kirjoitussarjassa tunnetut espoolaiset kertovat suhteestaan kotikaupunkiinsa. Kirjoitussarjaa julkaistaan Länsiväylä-lehdessä ja Kotiseutuliiton verkkosivuilla. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle kotikaupunki on Suomi pienoiskoossa. Kun Espoossa kokoontuu joukko ihmisiä saman pöydän ääreen, yleensä koolla samanlainen rikas heimokirjo kuin Väinö Linnan Tutemattomassa sotilaassa savolaiset, pohjalaiset, varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja tietenkin karjalaiset. Tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola on kotikaupungistaan ylpeä. Espoon aarre on Nuuksio, jossa maisema rauhoittaa mielen ja on kauniimpi kuin mikään maalaus. Tärkeä osa Ahtolan arkipäivää on rantaraitti, joka tarjoaa kiireisenäkin päivänä rauhoittumisen hetken ja mahdollisuuden tavata edes ohimennen alueen muita asukkaita. Sisältö 4 Marianne Heikkilä on Vuoden kotiseututeos -valitsija 5 Historia luo hyvät puitteet majoitustoiminnalle 7 Livokas ry on Vuoden kotiseutuyhdistys 8 Suomi minut synnytti, maailma imetti 10 Kulttuuria tasavertaisesti kaiken ikäisille 12 Espoolaisten kotiseutu meille kaikille tutuksi 14 Talot mäen laella 16 Viipurin kirjaston konservointi palkittiin 18 Lähiympäristö esiin! 22 Kotiseutumuseoiden helmet 23 Omakulma Tähän lehteen kirjoittivat liiton työntekijät Sini Hirvonen (SH), Elina Kuismin (EK), Liisa Lohtander (LL) ja Jonina Vaahtolammi (JV). Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki Kuva: Kimmo Brandt Entinen ralliautoilija Marcus Grönholmin ensimmäinen pikataival oli lapsuuden maisemissa Espoon Kauklahdessa. Hän ajoi kodin lähellä ollutta lyhyttä tienpätkää edestakaisin omalla autollaan kymmenvuotiaasta asti. Hänestä Espoossa on parasta se, ettei se ole liian kaupunkimainen. Parhaimmat paikat löytyvät Etelä-Espoosta, rannikolta ja saaristosta. Kirjailija Leena Lehtolainen ei ole enää viiteentoista vuoteen asunut Espoossa, mutta ei tunnu pääsevän paikasta eroon. Pääsyy siihen lienee se, että hänen kirjoittamansa Maria Kallio -sarja sijoittuu Espooseen. Nykyään Länsiväylältä näkyvä Espoon urbaani pilvenpiirtäjämaisema tuo Lehtolaisen mieleen Mini-Manhattanin. Se saa kirjailijan puolesta kasvaa, kunhan viereinen Natura-alue saa olla rauhassa. Kansanedustaja Jyrki Kasvi on asunut Espoossa kuudessa osoitteessa, mutta tavalla tai toisella hän on aina palannut Otaniemeen, töihin tutkijaksi, jatko-opintoihin, asumaan Otakallioon, Smökille vappuriehan julistukseen. Joskus Kasvi on tullut ihan vain haistelemaan Otaniemen kukkivia tuomia, toisella kerralla kuuntelemaan ruovikossa huutavaa kaulushaikaraa, kerran suutelemaan räntäsateessa. Lähetä juttuvinkki Onko sinulla juttuidea tai aihe, johon toivoisit Kotiseutupostin tarttuvan? Otamme myös vastaan valmiita artikkeleita. Voit lähettää ehdotuksesi toimitussihteerille sähkö postilla tai verkkolomakkeella osoitteessa Kuva: Tomas Whitehouse Kuva: Marko Enberg Kuva: Kotiseutuposti 2/

4 Marianne Heikkilä valitsee Vuoden kotiseututeoksen Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä valitsee Vuoden kotiseututeoksen Palkinto kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. Haluan edistää ja kehittää tärkeää kotiseututyötä, aineetonta kulttuuriperintöä sekä paikallista kulttuuria ja maakunnallisia asioita. Lisäksi haluan uudistaa kotiseuturakkauden ja arvostuksen uudenlaista ymmärrystä, Marianne Heikkilä perustelee lupautumistaan Vuoden kotiseututeoksen valitsijaksi. Kirjat ovat Heikkilän toinen koti. Hän lukee monipuolista kirjallisuutta romaaneista elämäkertoihin, novelleista runoihin, historiikeista tietokirjoihin. Hänen mukaansa hyvä kirjallisuus vie mennessään toiseen todellisuuteen, josta palattua on aina muuttunut ihmisenä. Heikkilän mielikuvissaan kotiseutujulkaisujen painopiste on enemmän korpustekstissä kuin visuaalisuudessa. Mielikuvani kaupunkilaisena ja paljasjalkaisena stadilaisena on, että kotiseutukirjallisuus on perinteistä, pölyttynyttä ja ehkä hiukan marginaalisten asioiden esittelyä paikallisesta kulttuurista ja itselle tärkeistä maaseudun asioista. Toivottavasti olen väärässä! Kotiseutu on matka Marttaliitossa on huomattu, että entistä kansainvälistyneemmässä ja globaalissa maailmassa omilla juurilla ja synnyinpaikalla on merkitystä. Heikkilän juuret ovat Pirkanmaalla ja Pohjois- Karjalassa. Hän on syntynyt Helsingissä. Kotiseutuaan hän kuvaa matkaksi. Kotiseutuni on risteytys juuriani sekä urbaania kaupunkilaisuutta. Koska olen muuttanut niin usein kaupunkien sisällä, kotiseuturakkaus on muodostunut uusiin paikkoihin sopeutumisessa. Kaikkia tiloja yhdistää meri, jonka perässä olen aina kulkenut. Marianne Heikkilä. Kuva: Antti Vettenranta. Vahvat maaseudun toimijat kaupungissa Marttaliitto rakentaa tulevaisuutta 116 vuoden kulttuurisen historian ja tradition päälle. Martat ovat aina olleet aikaansa edellä yhdistämässä perinnettä sekä moderneja toimintatapoja. Perinne antaa näköalan, jonka varassa voimme siirtää tietoja ja taitoja sekä kotiseutuylpeyttä seuraaville sukupolville. Heikkilä näkee Kotiseutuliiton ja Marttaliiton toiminnan yhtymäkohtana jalansijan saamisen kasvukeskuksissa. Olemme perinteisesti olleet vahvoja maaseudun toimijoita. Meidän on osattava kuulla jäsenistömme tarpeita myös kaupungeissa, joissa sukupolvien tietotaidot eivät enää siirry samalla tavalla kuin aikasemmin. 4 Kotiseutuposti 2/ 2015

5 Raati valikoi finalistit Marianne Heikkilä valitsee Vuoden kotiseututeoksen Suomen Kotiseutuliiton nimittämän palkintoraadin valikoimista finalisteista. Raatiin kuuluvat tietokirjailija Harri Turunen, kotiseutututkija Jouko Hannu, ministeri Raimo Sailas ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, joka toimii myös raadin puheenjohtajana. Finalistit valitaan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin. Kotiseutukirjoille on tyypillistä, että niiden lähtökohtana on paikkakunta, kaupunginosa tai kylä. Ne kertovat seudun historiasta, kulttuuriympäristöstä sekä sukujen vaiheista. Kilpailuun osallistuvat kirjat ja ehdotuslomakkeet tulee toimittaa Suomen Kotiseutuliiton toimistoon 1. elokuuta mennessä. Vuoden kotiseututeos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla lokakuussa. Viime vuonna Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen valitsi Vuoden kotiseututeokseksi Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittaman Ealli biras Elävä ympäristö Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma -teoksen. EK Ehdotuslomakkeen voi tulostaa sivulta: Historia luo hyvät puitteet majoitustoiminnalle Kulttuuriympäristöä voi vaalia muuntamalla vanhoja rakennuksia uuteen käyttötarkoitukseen. Sukutilan rakennuksia tai vanhoja, käytöstä poistettuja laitoksia voi hyödyntää juhla- ja majoitustiloina. Tarvitaan taitoa, sitkeyttä ja kykyä arvostaa vanhaa. Laitoksesta hostelliksi Nuorisotoiminnan Tuki ry on vastannut tilojen kunnostuksesta ja ylläpidosta vuodesta Töitä on tehty paljon, että rakennukset on saatu hyvään kuntoon. Vuonna 1904 rakennettua päärakennusta käytetään juhlatilana ja vuonna 1955 valmistunut sairasosasto on hostellikäytössä. Henkilökunnan asuntolana toiminutta Impilinnaa saneerataan parhaillaan juhlatilaksi sekä ma- Savonlinnassa sijaitsevalla Hostel WillaNutulla on persoonallinen historia. Se on entinen vaivaistalo, sittemmin kunnalliskoti ja vanhainkoti. Majoitustoiminta pelasti historialliset rakennukset purkutuomiolta luvun alussa emäpitäjä Sääminkiin perustetun laitoksen toiminta loppui vuonna Tyhjilleen jääneet rakennukset ränsistyivät nopeasti. Itä- Savon Nuorisotoiminnan Tuki ry nykyisin Savonlinnan Seudun Hostel WillaNuttu. Kotiseutuposti 2/

6 joitus- ja asumiskäyttöön. Tyylinä on rakennusajan mukaisesti 1920-luvun jugend. Porvoo Hostel sijaitsee lähellä Porvoon keskustaa historiallisesti arvokkaassa puurakennuksessa, joka toimi aikoinaan Porvoon ensimmäisenä synnytyslaitoksena. Kätilö Alva Forsiuksen rakennuttama 12-paikkainen lapsenpäästölaitos valmistui vuonna Rakennus peruskorjattiin majoituskäyttöön vuonna 1977 vuosien tyhjillä olon jälkeen. Porvoon kaupunki omistaa kiinteistön ja rakennus on suojelukohde. Sisälattiat ovat alkuperäiset ja ulkoasu on pidetty alkuperäisessä mallissa. Rakennuksen värimaailma on 1900-luvun alusta. Porvoo Hostel. Majoitustoiminta täydentää viljelytilaa Kokemäellä sijaitseva Kartano Hostel avattiin vuonna Anttilan tilaan kuuluvan Vekaran maalaiskartanon vuonna 1790 rakennettu päärakennus sekä pihapiirin muita rakennuksia on muutettu majoitustiloiksi. Rakennusten muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen on ollut melko haastavaa. Kokonaan uuden rakentaminen olisi kenties ollut edullisempaa, mutta vanhan arvostus sai remontoimaan. Remontin yhteydessä päärakennuksen 1600-luvulta peräisin olevat hirret todettiin hyväkuntoisiksi. Tilan ja suvun historiaan sekä ihmisen kekseliäisyyteen voi tutustua vanhaan vilja-aittaan sijoitetusta kotimuseossa, jossa on esillä tilan esineitä jopa 1700-luvulta. Hostel Lomakivi. Ismo Kivinen pitää vaimonsa Virpin kanssa Hostel Lomakiveä sukutilallaan Iitissä Radansuun kannaksella arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Tila on ollut suvulla 1600-luvulta lähtien. Tilan päärakennuksessa toimii maalaisravintola. Tilalle on rakennettu päärakennuksen tyylin mukaisesti viisi majoitusrakennusta, jotka on sijoiteltu vanhan kasakylän tyylisesti. Lomakiven päärakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1860-luvulla, jolloin myös rakennettiin piha-aitta. Rakennukset edustavat perinteistä, aikakaudelleen tyypillistä talonpoikaistyyliä. Museovirasto on ohjeistanut korjauksia ja uudisrakentamista. EK Kirjoituksen pidempi versio julkaistaan kesäkuussa Rakennusperinto. fi-palvelussa osoitteessa Anttilan tila ja Kartano Hostel. Kuva Visa Vehmanen. Huom.! Kotiseutuklubilaiset saavat Suomen Hostellijärjestön hostelleissa alennusta majoituksesta. 6 Kotiseutuposti 2/ 2015

7 Livokas ry Pudasjärveltä on Vuoden kotiseutuyhdistys Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Pudasjärven Livon kylässä toimivan Livokas ry:n Vuoden kotiseutuyhdistykseksi. Monipuolinen Livokas ry on onnistunut luomaan ilmapiirin ja toimintamallin, joka ruokkii positiivisia asioita lähiympäristöön joka päivä. Lisäksi yhdistys on ottanut vastuulleen monia kotiseutua kohentavia tehtäviä työllistäen viime vuosien aikana 25 henkilöä 170 asukkaan kylässä. Livolaiset kokoontuvat mielellään yhteen ja yhdessä tekemisellä on pitkät perinteet. Aktiiviseen kylätoimintaan nämä ovat tärkeitä perusasioita, mistä syystä Livo onkin jo aiemmin valittu kahdesti Suomen Kyläksi. Livokas ry on puolestaan koko kylän toiminnan katalysaattori, joka tarjoaa mielekästä tekemistä ja taidokkaita hankkeita kaikille koululaisista ikäihmisiin. Yhdistyksen väkeä motivoi toimimaan se, että kyläläiset ja vapaa-ajan asukkaat tuntevat toisensa ja toistensa osaamiset ja harrastuneisuudet erittäin hyvin, Livokas ry:n sihteeri Anni-Inkeri Törmänen kertoo. Yhdistyksen toiminta onkin organisoitunut vuosien saatossa niin, että jokainen pystyy osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Oman osaamisen käyttäminen lähimmäisten hyväksi on palkitsevaa. Aikaisemmat onnistumiset antavat voimia aina seuraaviin haasteisiin. Kotiseutu kukoistaa hanketoiminnalla Livokas ry:ssä on 279 jäsentä ja kylällä on noin 170 vakituista asukasta. Yhdistykseen ovatkin halunneet liittyä monet Livon vapaa-ajanasukkaat ja Livolta lähtöisin olevat, muualla Suomessa asuvat henkilöt. Muualla asuvat haluavat jäsenyydellään pitää yllä sidettä koti- tai lomakylälleen ja kannustaa yhdistystä toimissaan seudun parhaaksi. Aktiivisen hanketoiminnan kautta kylän toiminta kehittyy jatkuvasti ja hankkeiden vaikutus ulottuu myös lähikyliin. Aivan ensimmäiseksi kannattaa koota kylässä toimivat aktiiviset yhdistykset yhteen ja kirjata kylältä nousevat tahtotilat ja tulevaisuudenkuvat Nuorten eräleirillä Livon koululla pystyy suorittamaan metsästäjätutkinnon. Kuva: Minna Perttu. Livon seurojentaloa on kunnostettu Suomen Kotiseutuliiton avustusvaroilla viime vuosina. Tänä vuonna on suunnitelmissa hankkia talolle pönttöuunit. Kuva: Minna Perttu. kyläsuunnitelmaan. Kun on yhdessä sovittu päämääristä, löytyy kutakin tarvetta varten sopiva rahoituskanava, Törmänen kuvailee. Kisaan osallistui 44 aktiivista yhdistystä Vuoden kotiseutuyhdistys -palkintoa tavoitteli 44 aktiivista ja osallistuvaa Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistystä, joista loppusuoralle pääsivät Livokas ry:n lisäksi Hankasalmen Kotiseutuyhdistys ry, Kullaan Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry, Somero- Seura ry sekä Vantaa-Seura ry. Hakijat edustavat Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten monimuotoisuutta: mukana on perinteisiä kotiseutuyhdistyksiä, kaupunginosayhdistyksiä, erilaisia museo- ja/tai kulttuuriyhdistyksiä sekä aluejärjestöjä. LL Kotiseutuposti 2/

8 Suomi minut synnytti, maailma imetti Kun Riitta Vanhatalo pyysi minua kotiseutukummiksi, helposti innostuvana suostuin. Suostumukseni sai minut miettimään, mitä kotiseutu minulle on ja mitkä paikat koen kotiseudukseni. Mieleeni tulivat ensimmäiseksi runoilijan sanat: Suomi minut synnytti ja maailma imetti. Pori Synnyin Porissa ja vietin siellä ensimmäiset 19 vuotta. Kaikki se, mitä olen siellä kokenut, oppinut, kohdannut kulkee mukanani lopun elämääni, tahdoin tai en. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla on merkittävä vaikutus kaikille niille valinnoille, joita myöhemmin olen elämässäni tehnyt. Porista alkoi vaellukseni, levottomuuteni, uskoni, epäilyni, kärsimättömyyteni, hallusinaationi, rakkauteni, kostoni, tanssini, lauluni, teatterini elämäni. Nuoruusvuodet eivät aina olleet mutkattomia. Sain kokea myös sen miten pikkukaupungin ihmiset 1960-luvulla suhtautuivat erilaisuuteen. Vuosien myötä porilaiset ovat muuttaneet asennettaan minua kohtaan. Porilaiset ovat nimittäneet minut kaupungin ensimmäiseksi kulttuurilähettilääksi Käyn Porissa edelleen säännöllisesti ja tunnen sen vielä 40 vuoden jälkeenkin kotikaupungikseni. Porissa jokainen askeleeni on ladattu emootioilla, muistoilla, tuoksuilla, äänillä. Joskus sietämättömyyteen asti. Rakastan Poria, sen taloja, katuja, puistoja, ihmisiä. Kotikaupunkiani, jossa satuin syntymään. Pariisi Kun ensimmäisen kerran menin 19-vuotiaana Pariisiin, kirjoitin äidilleni postikortin: Tässä kaupungissa haluan joskus työskennellä. Meni seitsemän vuotta ja löysin itseni tanssijana Pariisin oopperan näyttämöltä. Asuin, elin, tanssin ja rakastin Pariisissa kaikkiaan viisi vuotta. Ne vuodet olivat äärimmäisen intensiivistä aikaa ammatillisesti, elämyksellisesti ja rakensivat identiteettiäni. Jorma Uotinen. Kuva: Pasi Haaranen. Noiden vuosien aikana kasvoin taiteilijaksi. Oli suuri etuoikeus saada tanssia Pariisin suuren oopperan näyttämöllä. Pariisin vuodet avasivat minulle koko tanssimaailman ja sen avulla olen luonut verkoston, jonka merkitys on kumuloitunut suomalaisen tanssikulttuurin hyväksi. Pariisissa tunnen aina olevani kotonani. Pariisissa kohtaan henkisen kulttuuri-ilmaston, johon on vaivatonta sopeutua, hengittää. Usein ajattelen, että palaan vielä asumaan Pariisiin. Pariisi on unelmieni kotikaupunki. Kuopio Vierailin Kuopiossa ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla. Siitä lähtien Kuopio on kulkenut elämässäni ja viimei- 8 Kotiseutuposti 2/ 2015

9 set 14 vuotta intensiivisesti, kun olen saanut luoda Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman taiteellista profiilia. Vaikka en ole koskaan vakituisesti asunut Kuopiossa, tunnen sen silti kotipaikakseni. Mikä riemullisinta, tunnen että kuopiolaiset ovat ottaneet minut omakseen ja arvostavat työtäni. Se luo valtavan onnen tunteen. Ja tunnen tehtävästäni suuren vastuun. Joka vuosi joudun uudelleen miettimään, mistä seuraava houkutin yleisön saamiseksi. Vastaukseni on: sieltä missä sisältö nostetaan ykköseksi ja missä se perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon. Tärkeä valintakriteeri on valittujen teosten sisältö ja esteettinen suhde nykypäivään. Festivaali pyrkii ainutlaatuiseen, alkuperäiseen, koskettavaan elämykseen: tanssiin ilman rajoja. Kuopio tanssii ja soi on avoimuuden ja yhteisöllisyyden festivaali. Tulevan kesän 2015 ohjelmistossa on teoksia ja tekijöitä, jotka selkeästi eroavat toisistaan ja joilla kaikilla on oma viestinsä, jotka itse muuttavat taiteensa rajoja ja luovat uusiksi tanssin kielen. Tänään, enemmän kuin koskaan tanssin historiassa, moninaisuus sekä tyylien ja kansallisuuksien sekoittuminen edistää uusia ilmaisutapoja nähdä ja tulkita maailmaa, elämää, meitä itseämme. Kuopio kotikaupunkina pysyy sydämessäni senkin jälkeen kun aikani siellä on ohi. Odotan innolla tulevaa kesää ja Kotiseutuklubin tapaamista Kuopiossa. Tervetuloa! Jorma Uotinen Kirjoittaja on on tanssitaiteilija, laulaja ja koreografi sekä Kotiseutuklubin kummijäsen. Tanssia ja kulttuuritapaamisia: keskustelutilaisuus Jorma Uotisen kanssa Kuopiossa kello Kuopion Musiikkikeskuksen Taivas-lämpiö, Kuopionlahdenkatu 23, KUOPIO Kotiseutuklubi kutsuu mukaan! Tervetuloa ainutlaatuiseen klubitilaisuuteen ja tutustumaan Pohjoismaiden suurimpaan tanssifestivaaliin. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali järjestetään jo 46. kerran Festivaalin taiteellinen johtaja on ollut vuodesta 2002 lähtien Jorma Uotinen. Tapaamme tanssitaiteilijan, koreografin, laulajan ja Kotiseutuklubin kummin Jorma Uotisen intiimissä tilaisuudessa Kuopion Musiikkikeskuksen Taivas-lämpiössä tiistaina klo Musiikkikeskuksen Valohalli-lämpiössä alkaa klo 17 Jorma Uotisen juontama tanssi- ja musiikkiohjelma, jonne olette lämpimästi tervetulleet mukaan. Keskustelemme Uotisen kanssa hänen kotiseuduistaan, elämästään ja urastaan, ja osallistujat saavat myös vapaasti kysyä ja kommentoida. Tätä ennen Kuopion torilla on ilmaista tanssiohjelmistoa ja hyviä lounasmahdollisuuksia. Tilaisuudessa on paikalla myös Kotiseutuliiton hallituksen jäseniä, joiden kanssa voitte myös keskustella kotiseutu- ja kulttuuriasioista. Tapaamisessa on myös kevyttä tarjoilua. Ilmoittauduthan mennessä: tai puh. (09) Tilaisuus on klubilaisille maksuton, muilta 25 (joka on samalla klubin jäsenmaksu loppuvuodeksi, norm. 40 ). Klubijäsenyys Kotiseudun hyvinvoinnista kiinnostuneille on tarjolla Kotiseutu klubi. Jäsenetuja ja -tarjouksia sekä klubiretkiä ja -tapaamisia. Hinta: 40 euroa/vuosi. Kotiseutuposti 2/

10 Kulttuuria tasavertaisesti kaiken ikäisille Kulttuurinen eriarvoisuus vähenee, kun luodaan keinoja päästä kulttuuritarjonnan äärelle. Kun tarjonta viedään paikan päälle esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin, kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet kokea kulttuuria. Kulttuuriin voi myös tutustua sen omassa ympäristössä vierailemalla eri kulttuurilaitoksissa ja kohteissa. Se on tehtävissä! Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK edistää maakunnan lastenkulttuuria. Se on erikoistunut kulttuuriperinnön luovaan käyttöön kulttuuritoiminnassa ja opetuksessa. Yksi BARKin painopisteistä on kulttuuriperintökasvatus. Tavoitteena on tarjota kulttuurielämyksiä tasavertaisesti kaikille maakunnan lapsille ja nuorille asuinpaikasta riippumatta. Lapsia ja nuoria tavoitellaan muun muassa kuntien kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Aikamatkalla 8. luokan kanssa Vöyrin Myrbergsgårdenissa. Annina Ylikoski johdattaa tanssivaa joukkoa. Kuva: Kurt Söderberg. Aikamatka menneeseen Yleisin toimintamuotomme on aikamatka, jolla pääsee kokeilemaan menneen ajan elämää käytännössä erilaisten askareiden ja osallistavan draaman kautta, Pohjanmaan lastenkulttuuriverkoston koordinaattori Annina Ylikoski kertoo. Aikamatkoja tehdään yhteistyössä koulujen, museoiden ja yhdistysten kanssa. Aikamatkat järjestetään yleensä historiallisella paikalla tai museolla, esimerkiksi kotiseutumuseolla. Teemat vaihtelevat paikan ja lasten iän mukaan. Kotiseutuyhdistysten väki osallistuu aikamatkojen järjestelyyn ja toteutukseen aktiivisimmista yhdistyksistä on ollut kymmeniä osallistujia. Aikamatkojen lisäksi BARK järjestää tapahtumia ja työpajoja sekä tuottaa työvalineitä ja oppaita, joiden avulla kulttuuriperintöä hyödynnetään eri oppiaineissa ja erilaisten taitojen omaksumisessa. Nykyhetken yhteiskunnallisia puheenaiheita voi käsitellä historian kautta. Esimerkiksi maahanmuuttoa voi peilata sadan vuoden takaisiin siirtolaistarinoihin, Ylikoski sanoo. Vaihtelua kunnittain BARKin jäseninä ovat Pohjanmaan maakunnan 15 kuntaa ja Kokkolan kaupunki. Verkoston toiminta on kaksikielistä. Toimisto sijaitsee Pohjanmaan liitossa Vaasassa, maakunnan keskivaiheilla. Haasteena ovat iso alue ja pitkät välimatkat. Toimintamallit vaihtelevat kunnittain. Mikä toimii jossain, ei välttämättä toimi muualla. Kaikille löytyy oma malli, kunhan vain haluaa ja löytyy innostuneet tekijät. Motivoiminen vaatii henkilökohtaisen kontaktin. 10 Kotiseutuposti 2/ 2015

11 Pienestä pitäen kulttuuripolulle Lohjalla normaalin opetussuunnitelman kulttuuriopetusta täydentää kulttuuripolku, joka tarjoaa kaupungin kulttuuripalvelut tasapuolisesti ja suunnitelmallisesti kaikille lohjalaisille. Tavoitteena on kulttuurisen eriarvoisuuden vähentäminen ja kulttuurikokemusten esteettömyyden takaaminen. Kulttuuripolku käynnistyi Lohjalla vuonna Alkusysäys saatiin, kun lohjalaiset tutustuivat vastaaviin malleihin muualla Suomessa. Alussa kulttuuripolku vaati asennepuolella sisäistä markkinointia. Nyt haasteena on ennen kaikkea raha. Kun määrärahat pienenevät, kulttuuri nähdään usein sellaisena, josta voi ensimmäisenä leikata, Lohjan kulttuurisihteeri Kalle Ryökäs sanoo. Kulttuuriin totuttamista pienestä pitäen Lohjan kulttuuripolku käsittää perusopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksen, nuorison, työikäiset ja seniorit. Kuntalaiset halutaan totuttaa pienestä pitäen kokemaan ja tekemään kulttuuria. Kulttuuripolun tarjonta pyritään paketoimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Valmiiksi mietitty kokonaisuus helpottaa opettajien työtä, koska arkityön lisäksi voi olla vaikea suunnitella kulttuuritarjontaa. Jokaisen lukuvuoden aikana oppilaat perehtyvät yhteen tai kahteen kulttuurin alueeseen. Perusopetuksen aikana tutustutaan kaikkiin keskeisiin kulttuurin muotoihin. Oppilaat vierailevat esiopetuksesta lähtien vuosisuunnitelmien mukaan eri kulttuurilaitoksissa: kirjastossa, museossa, taidenäyttelyssä, teatterissa, konsertissa ja elokuvissa. Näin kulttuuriin pääsee tutustumaan sen omassa ympäristössä. Vierailujen yhteyteen järjestetään mahdollisuuksien mukaan työpajoja ja tehtäviä. Kulttuuria myös tuodaan luokse esimerkiksi Lohjan kaupunginorkesterin konserttikiertueella. Kuntaliitos vilkastutti kylätoimintaa Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan välisen kuntaliitoksen jälkeen uudesta Lohjasta kasvoi maantieteellisesti suuri kunta, jossa etäisyydet taajamien välillä ovat suuret. Suuria kouluja on keskuksissa ja pienempiä syrjässä. Kulttuuritarjonnan laajentamiseksi ja paikallisen kulttuuritoiminnan tapahtumien, työpajojen ja kerhotoiminnan järjestämiseksi kulttuuripolku tukee kylien kulttuuri- ja kylätoimintayhdistyksiä. Haettavissa on toiminta- ja kohdeavustuksia sekä asukasyhdistystukea. Tuntuu, että kuntaliitoksen jälkeen alueellinen kylätoiminta on vilkastunut, Ryökäs pohtii. Kulttuuria myös verkossa Kulttuuria sekä viedään eri puolille kuntaa että parannetaan taajamien ja kylien asukkaiden liikkumista kulttuuritarjonnan äärelle. Käytössä on myös sähköisen etäopetuksen kaltaisia työkaluja. Tulevaisuudessa Lohjalla keskitytäänkin luomaan monimuotoista toimintatapaa verkossa. Haluamme tarjota verkon välityksellä kulttuurista sisältöä, kuten tapahtumien liveseurantaa. Tällaista toimintamuotoa ei ole vielä muualla. Lohjan kaupunki sai vuosiksi opetusja kulttuuriministeriöltä euroa avustusta kulttuuripolun toiminnan kehittämiseen. EK Suunnitelmia, polkuja ja kalentereita Kulttuuriopetussuunnitelmat ovat tasavertaisen ja monipuolisen kulttuurikasvatuksen välineitä sekä perusopetuksessa että varhaiskasvatuksessa. Kulttuuriopetussuunnitelmien nimet ja sisällöt vaihtelevat. Ne ovat usein kunnallisen opetussuunnitelman liitteitä tai asiakirjoja, jotka muuten ohjaavat paikallista tai koulukohtaista opetusta. Usein kulttuuriopetussuunnitelmissa painottuu paikallisen kulttuurin tuntemus. Kulttuuripolku muodostuu koulujen tai päiväkotien ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä. Siinä kerrotaan konkreettisesti, missä vaiheessa tehdään vierailuja kulttuurilaitoksiin tai osallistutaan taidekasvatustyöpajaan. Kulttuuritoimijat tekevät kulttuurikalentereita, joissa on valikoitua tietoa alueen lastenkulttuuripalveluista opetuksen suunnittelun tueksi. Kulttuurikalenterit tukevat kulttuuriopetussuunnitelmien käytännön toteuttamista. Kotiseutuposti 2/

12 Espoolaisten kotiseutu meille kaikille tutuksi Espoon Valtakunnallisten kotiseutupäivien valmistelu on edennyt erinomaisella yhteistyöllä Kotiseutuliiton, Espoon kaupungin ja EKYLin kesken. On hienoa saada olla mukana päivien valmistelussa innostuneiden, osaavien ja syvästi kotiseutuaan rakastavien espoolaisten kanssa. Päivien valmistelun aikana olemme kuulleet monia tarinoita ja muisteluita Espoosta, lukeneet kiinnostavia kirjoituksia sekä perehtyneet Espoon nykyisyyteen ja sen tulevaisuuden suunnitteluun. Espoo näyttäytyy meille innovatiivisena ja modernina kaupunkina, joten olenkin ollut jopa yllättynyt siitä, kuinka kiinnostuneita espoolaiset ovat paikkakuntansa historiasta ja miten tärkeä heille kaupunkia ympäröivä kaunis luonto on. Kotiseutupäivät ovat olleet tärkeä osa perheemme kesiä jo 20 vuoden ajan. Näiden kahden vuosikymmenen ajalta en muista kesää, jolloin en olisi ollut päivillä ainakin osittain mukana. Aviopuolisoni on ollut mukana lähes joka vuosi ja perheemme lapsetkin yli kymmenen vuoden ajan. Näiden vuosien aikana olemme vierailleet eri puolilla Suomea, ja koska vuosia on mennyt niin runsaasti, ovat Espoon päivät jo kuudennet, joiden järjestelyissä olen itsekin ollut jollakin tavalla mukana. Kaikkien näiden vuosien aikana monista päiville osallistuvista on tullut minulle ja miehelleni hyviä ystäviä ja tuttavia, joiden kohtaamista innolla odotamme. Jokaisesta kotiseutupäivien paikkakunnasta on myös jäänyt meihin jotain: muistoja, kokemuksia, uusia tuttavia ja, ehkä tärkeimpänä kaikista, entistä parempi ymmärrys Suomesta ja suomalaisista. Muistoissa ovat päivät, jolloin toiselta pojaltamme tulehtui korva, jonka lääkäri puhkaisi ilman puudutusta väsyneinä aamuyön tunteina. Päivät jolloin iltamyöhällä olin valmistelemassa pöytäjärjestystä kahden maan presidentin ilmoittaessa osallistuvansa päivien illalliselle. Päivät jolloin retkellä tehtaan sisällä oli niin korkeat portaat kiivettävänä, että toinen poikamme ei uskaltanut kiivetä ylös ja olimme jäädä muusta joukosta eroon keskellä tuotantolaitosta. Päivät jolloin retkellä ei tarjottu ruokaa, kun jotain kummallista oli tapahtunut tilauksessa. Päivät, kun ihanassa kesäisessä illassa istuimme kuuntelemassa tunnelmallista musiikkia ja toisena upeana hetkenä lauloimme yhdessä kilpaa maakuntalauluja. Kuvassa vasemmalta Valtakunnallisten kotiseutupäivien koordinaattori Jonina Vaahtolammi, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, Leppävaara-seuran puheenjohtaja Arja Salmi ja Espoon sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Kuva: Elina Kuismin. Mitä sitten suosittelisin Espoosta, uusien muistojen rakentamiseksi? Toivottavasti teillä on aikaa osallistua retkille, illanistujaisiin, yhteisiin hetkiin ja paikallisten ihmisten kanssa keskustelemiseen. Espoo on täynnä kulttuuria ja historiaa. Se on myös kaupunki, jossa asuu suuri määrä ihmi- 12 Kotiseutuposti 2/ 2015

13 siä, jotka eivät ole syntyneet paikkakunnalla. On kiinnostavaa, millaisia tuntemuksia heillä on uudesta kotiseudustaan, miten he sen kuvailisivat ja millaiseksi he sitä kehittäisivät? Kotiseutupäivät koostuvat kaikesta siitä mitä ohjelmaan on valittu, mutta ennen kaikkea se koostuu meistä päiviin osallistuvista. Päivät syntyvät kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta, kotiseudun rakkaudesta ja kotiseutuja rakastavista ihmisistä, meistä kaikista. Tervetuloa! Kirsi Moisander Kirjoittaja on Suomen Kotiseutuliiton hallituksen ja kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2015 Rakkaudesta kotiseutuun Av kärlek till hembygden Päivät järjestetään Espoossa , pääpaikkana Leppävaara Kotiseututyön vuosittainen päätapahtuma, jossa jaetaan Kotiseututyön ansiomitalit Pääjärjestäjä Suomen Kotiseutuliitto, mukana Espoon kaupunki ja Espoon kaupunginosayhdistysten liitto EKYL Suojelijana Tasavallan presidentti Sauli Niinistö POIMINTOJA KOTISEUTUPÄIVIEN OHJELMASTA Kotiseutupäivien seminaari: Kulttuuri ja talous kotiseuturakkauden kasvualustalla to 6.8. Sellosali, Soittoniekanaukio 1 A, kello Seminaari on maksuton ja avoin kaikille, ennakkoilmoittautuminen. Seminaarin isäntänä toimii Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Seminaarin juontaa vuoden puhuja 2012, kanadalaissyntyinen juristi, André Noël Chaker. Seminaarissa esiintyvät muun muassa Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antola, kansanedustaja Anne Berner, suunnittelija Paola Suhonen ja toimittaja Heikki Aittokoski. Lisäksi Espoon nuorisovaltuuston jäsenet keskustelevat kulttuurin ja talouden yhdessäelosta. Keskustelukammarit pe 7.8. Sellosali, Sellon kirjaston Akseli-sali ja Musiikkiopisto Juvenalian pikkusali, kello Kunnat, maakuntien liitot ja kotiseututyö. Kaupunkitoimijoiden olohuone: Kop, kop! Onko ovi auki? Kammari ajankohtaisille kuulumisille. Sana on vapaa! Espoon kotikaupunkipolut la 8.8. Eri puolilla Espoota Kotikaupunkipolkujen kävelyreiteillä esitellään kaupunginosien historiaa ja nykyisyyttä, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria sekä merkittäviä henkilöhahmoja. Leppävaarasta kello 10 ja Tapiolasta kello 13 lähtevillä kävelyillä oppaana toimii kotikaupunkipolkujen kehittäjä, toimittaja Pauli Saloranta. Muut kierrokset kotiseutupäivien verkkosivuilla. Tietoa kotikaupunkipoluista: Päätöstapahtuma su 9.8. Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3 9, kello Kotiseutupäivien koko perheen tapahtumassa esiintyvät muun muassa kansanmusiikkiyhtye Puhti, taikuri Simo Aalto, Olarin voimistelijat ja nuorisokuoro Candomino. Lisäksi kasvomaalausta ja muuta ohjelmaa eri ikäisille. Kotiseutupäivien kaikki tapahtumat: Kotiseutuposti 2/

14 Talot mäen laella Kotiseutuliiton rakennustutkija Johanna Hakanen ja hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö kävivät huhtikuussa tutustumassa espoolaisiin nuorisoseurantaloihin. Seurantalojen sanotaan sijaitsevan usein mäen laella, ja ainakin Espoossa tämä näytti pitävän paikkansa. Talot ovat hyvässä kunnossa ja niissä harrastetaan ja juhlitaan. Talkooinnostuksen häviämistä kuitenkin harmiteltiin kaikilla taloilla. Fallåker Fallåker 18 Thorstorp Vanha maantie 12 Komea Thorstorp sijaitsee kivenheiton päässä elokuun kotiseutupäivien näyttämönä toimivasta kauppakeskus Sellosta. Kukkulalla sijaitsevan talon ikkunoista aukeaa silti melko maalaismainen näkymä. Talo on ollut rakentamisesta lähtien Hembygdens Vänner i Alberga rf:n omistuksessa. Sen käyttöaste pyritään pitämään korkeana tarjoamalla tiloja myös muille yhdistyksille. Yhdistyksen puheenjohtaja Susanne Räihä toteaakin talon olevan sitä varten, että sitä käytetään. Thorstorpissa järjestetään paljon lasten toimintaa. Lapsille vanha talo on jännittävä ympäristö: jo kierros sen ympäri voi tuntua seikkailulta, Räihä kertoo. Viikoittain talolla kokoontuu perhekahvila, jossa lapset ja vanhemmat tapaavat toisiaan. Talolla on järjestetty kesäisin myös leirejä. Ruuanlaittokerhoja- ja kursseja on pidetty sekä lapsille että varttuneemmille kokkaajille. Talolla kokoontuu säännöllisesti myös neulekahvila. V Espoon Ikean tuntumasta pientaloalueen keskeltä löytyy punainen Fallåker, jossa teatteriesitykset ovat olleet tärkein toimintamuoto 1970-luvulta alkaen. Talossa on vuosien varrella myös urheiltu paljon. Pihalla on edelleen säännöllisessä käytössä oleva pallokenttä, jota on juuri kunnostettu. Fallåker Teaternin puheenjohtaja Magnus Sandström kertoo teatteritoiminnasta ja esittelee salia, jonka näyttämölle tehdään joka vuosi uusi lavastus. Näyttämöä laajennettiin 70-luvulla rakentamalla taloon laatikkomainen jatke, jonka ulkonäköä ei ole pelkästään kehuttu. Esityksille saatiin kuitenkin lisää tilaa, ja syksystä kevääseen talo onkin lähes pelkästään teatterin käytössä. F ESPOO C Pitkäjärvi T Leppävaara 14 Kotiseutuposti 2/ 2015

15 Carlberg Nuorisotie 10 Seurantalopäivä Syyskuun toisena viikonloppuna vietetään valtakunnallista Seurantalopäivää tule mukaan järjestämään tapahtumia! Päivä tarjoaa tilaisuuden tehdä tunnetuksi talojen elävää kulttuuriperintöä ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Keskellä Vanhakartanon maalaismaisemaa sijaitsee Espoon vanhin ruotsinkielinen seurantalo Carlberg, jonka viihtyisää pihaa reunustavat ikivanhat männyt ja kuuset. Carlbergissa, kuten Thorstorpissa ja Fallåkerissakin, rakennuksesta pitää huolta siellä asuva talonmies. Carlbergissä järjestetään paljon toimintaa kaikenikäisille lähiseudun asukkaille. Viikoittain talolla jumpataan, harjoitellaan ilmakivääriammuntaa ja pidetään lasten kerhoa, joka on erityisen suosittu, kertoo Gammelgård ungdoms och allmogeförening rf:n sihteeri Monica Björklöf. Viehättävässä salissa järjestetään paljon yksityisiä juhlia. Taloa on korjattu kauniisti, mutta kuten muissakin yhdistyksissä, myös täällä talon ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa pieni ja sitkeä ryhmä, kertoo Björklöf. Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan. Valhalla Valhallantie 14 Lisätietoa: seurantalopaiva Valhallan wc-tilojen ilmettä on piristetty maalauksin. Kierroksen viimeinen etappi on Kauklahdessa, jossa sijaitsee 90-vuotias Valhalla. Mäen laelle rakennetun talon ympäristö on muuttunut nopeasti, kertoo vahtimestari Marina Bäckström. Ennen peltojen keskellä sijainnutta taloa ympäröi nyt asuinalue, jonka viimeisimmät rakennukset valmistuivat viime vuonna. Talolla jumpataan ja pelataan pingistä viikoittain. Liikuntaharrastuksille voisi olla kysyntää enemmänkin, mutta vetäjiä on ollut hankalaa saada. Isossa salissa riittäisi tilaa tehdä vaikka mitä, miettii Bäckström. Juhlia talolla on jo alkuvuodesta järjestetty useita. Teksti: Sanna Käyhkö Kuvat: Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö Kotiseutuposti 2/

16 Viipurin kirjaston konservoinnille Europa Nostra -palkinto 2015 Tapani Mustonen esitteli Viipurin kirjastoa ja sen restaurointia Norjan, Ruotsin ja Viron Europa Nostra -edustajille syksyllä 2014 pohjoismaisen tapaamisen yhteydessä. Kuva: Anna-Maija Halme. Viipurin Alvar Aalto -kirjaston restaurointi on voittanut Europa Nostra -palkinnon Erityismaininnan saivat lisäksi Kansanmusiikki-instituutin projekti Kaustisten kansanmusiikkiperinteen tukemiseksi sekä Museoviraston ja Aalto-yliopiston Medialaboratorion Vrouw Maria veden alla -hanke. Ne esiteltiin Kotiseutupostissa 4/2014. Viipurin vuonna 1935 valmistunut kaupunginkirjasto on yksi Alvar Aallon mestariteoksista ja 1930-luvun funktionalismin merkittävimmistä luomuksista. Se on kuuluisa erityisesti kattoikkunoin valaistuista lainaus- ja lukusaleistaan sekä aaltomaisesti muotoillusta luentosalin katostaan. Jälkipolvien onneksi kirjaston arvo on ymmärretty korkealla poliittisella tasolla: sen korjauksen rahoituksen järjestämiseen osallistuivat niin presidentti Tarja Halonen kuin hänen myötävaikutuksellaan presidentti Vladimir Putin. Laadukas kunnostustyö on saanut myös World Monument Fundin tunnustuspalkinnon vuonna Kirjaston pääsisäänkäynti vuonna Kuva: Gustaf Welin 1935 / Alvar Aalto Säätiö. Kirjaston pääsisäänkäynti ennen korjaustöiden viimeistä vaihetta vuonna Julkisivukivenä 1960-luvun alussa asennettu kiillotettu musta graniitti. Kuva: Tapani Mustonen / Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys VKR. 16 Kotiseutuposti 2/ 2015

17 Poikkeuksellisen hyvin tutkittu korjaus Kirjaston arvoa, tai sen suunnittelun hienouksia, ei ole aina ymmärretty näin hyvin. Rakennus vaurioitui toisessa maailmansodassa luvun lopulla ja 1960-luvun alussa kirjasto kunnostettiin mutta vajavaisin teknisin tiedoin ja kehnoin taloudellisin resurssein. Nyt valmistuneet korjaustyöt aloitettiin 1990-luvulla. Suunnittelusta ja työmaan arkkitehtuurivalvonnasta vastasi tällä kertaa Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys. Työn tekivät pieniä erikoistöitä lukuunottamatta viipurilais- ja pietarilaisurakoitsijat. Europa Nostran palkintolautakunta kiitti poikkeuslaatuisen hyvintutkittua ja erittäin hienovaraista restaurointia, joka säilytti kirjaston toiminnot sopeuttaen ne tämän vuosituhannen vaatimuksiin sekä korosti erityisesti hankkeen ansiokasta kansainvälistä yhteistyötä, varsinkin Suomen ja Venäjän restaurointitoimikuntien välillä. Palkinto luovutetaan 11. kesäkuuta Oslon kaupungintalolla palkintojuhlassa, johon osallistuu mm. Europa Nostran puheenjohtaja, oopperalaulaja Plácido Domingo. Palkintojuhla on osa Europa Nostran vuotuista Euroopan kulttuuriperintökongressia. Europa Nostran palkinto-ohjelmassa ovat mukana erinomaiset saavutukset myös niistä Euroopan maista, jotka eivät ole mukana Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelmassa. Venäjällä sijaitseva kohde voi saada palkinnon, mutta kesän palkintojuhlassa julkistettavaa EU-rahoitettua euroa pääpalkintoa kohteelle ei voida antaa. Anna-Maija Halme Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi 11 ehdokasta Europa Nostra Finlandin Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde -hakuun tuli kaikkiaan 11 ehdotusta tuhoutumisvaarassa olevista suomalaisista arvokkaista rakennuksista ja muistomerkeistä. Kohteet ovat: Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa Erik Bryggmanin Turun uimahalli Gustavsvärnin merilinnoitus Hangon edustalla Helsinki-Malmin lentoasema Entinen Isonsannan saha Porissa Lauttasaaren vesitorni Helsingissä Oskari Rajasen kortteli Lahdessa Puu-Anttila, entinen Lohjan Yhteiskoulu Rasmuksen tiilitalo Kokkolan Sokojan kylässä Riuttalan Talonpoikaismuseo Kuopiossa Villa Rana Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella Europa Nostran Finland valitsee uhanalaisimman kohteen kevään aikana ja lähettää sen ehdolle Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin Seitsemän uhanalaisinta kulttuuriperintökohdetta -ohjelmaan. Ohjelma kokoaa julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit etsimään kestäviä ratkaisuja seitsemän hankkeeseen valittavan eurooppalaisen kohteen pelastamiseksi. Edellisen kerran Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde -haku järjestettiin vuonna Tuolloin valituksi tuli Joensuussa sijaitseva hotelli-ravintola Wanha Jokela. Lisätietoja: Kirjaston pääsisäänkäynti vuonna Julkisivukivenä alkuperäislouhoksesta Juukasta sahattu ja tuotettu vuolukivi. Kuva: Petri Neuvonen / Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys VKR. Kotiseutuposti 2/

18 Lähiympäristö esiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä! Mikä lähiympäristösi kohde ansaitsisi päästä esille? Millaisella tapahtumalla esittelisit alueesi aarteet? Kun järjestät tapahtuman syyskuussa Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä, voit saada sekä uutta yleisöä oman ympäristösi kiinnostaville kohteille että huomiota omalle yhdistystoiminnalle tai paikallismuseolle. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tavoite on lisätä omaan ympäristöön liittyvää ymmärrystä ja arvostusta sekä innostaa toimimaan kulttuuriympäristön säilymisen ja hyvän hoidon puolesta. Päivillä myös avataan ovia paikkoihin, joihin ei tavallisesti pääse. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat voivat liittyä yleisesti rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöihin tai halutessa vuoden teemaan, joka vuonna 2015 on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Tapahtumia voi järjestää pääviikonloppuna syyskuussa tai muina ajankohtina. Tapahtuma voi olla päiviä varten suunniteltu tai ohjelmaan voi liittää jo vakiintuneen vuosittaisen tapahtuman. Tapahtumat ilmoitetaan päivien ohjelmaan Rakennusperinto.fipalvelun tapahtumakalenteriin. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien syyskuisena pääviikonloppuna 2014 paikalliset toimijat järjestivät Puotilan kartanolla Helsingissä Sadonkorjuumarkkinat. Kuva: Jonina Vaahtolammi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään tänä vuonna teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Jo kevään aikana kulttuuriympäristöpäivien ohjelmassa on ollut muun muassa seminaareja, luentoja ja työnäytöksiä. Teema on ensimmäistä kertaa yhteinen koko Euroopan laajuiselle European Heritage Days -kokonaisuudelle, joten eurooppalainen teollinen perintö pääsee upeasti esille. Vuositeemasta voivat kertoa vaikkapa opastettu retki vanhaan tehdaskiinteistöön tai ruukkialueelle, vierailu toimivaan teollisuuslaitokseen, työpaja tekniikan keksinnöistä tai näyttely työväestä ja sen perinteistä. Tapahtumia Euroopan kulttuuriympäristöpäiville voivat järjestää kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset, kunnat, museot ja paikallismuseot, koulut ja myös yksityiset ihmiset. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! JV Teollisuus meillä ja Euroopassa Kilpailu tuotteiden tarinoista Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun tehtävä vuonna 2015 on Kerro tuotteen tarina. Lapsille ja nuorille suunnatun kilpailun tarkoituksena on tuoda esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Myös kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset voivat levittää tietoa kilpailusta oman alueensa nuorille ja saada heidän tutustumaan oman paikkakuntansa teolliseen historiaan. Lue lisää Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä: Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat: Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu: 18 Kotiseutuposti 2/ 2015

19 NYT UV-SUOJATTU! kaiken se kestää. On kestänyt jo yli 50 vuotta. Virtasen 4 Öljyn Laatumaali. Legendaarinen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali on neljään luonnonöljyyn perustuva pellavaöljymaali, jota on valmistettu jo yli 50 vuotta. Siinä on yhdistettynä jo muinoin saariston rankoissa olosuhteissa käytettyjen öljymaalien parhaat ominaisuudet. Peruskonseptiltaan tässä yli 50-vuotiaassa pellavaöljymaalien testivoittajassa yhdistyvät kaikki ominaisuudet joita jokainen rakentaja, talonomistaja ja maalari ulkomaaliltaan kaipaa: Edullinen hankintahinta Hengittävyys jonka ansiosta puu säilyy maalin alla hyvänä Ammattimaalarienkin kiittämä levityksen helppous Hyvä värinkesto myös sävytyskoneilla tehdyissä sävyissä Ei hilseile, hyvä tartunta erilaisten maalien päälle - jopa lateksin! Hengittävä maali vaikka uudelle höylähirrelle Pitkä kestoikä, maalausvälit jopa kymmeniä vuosia Kaiken se kestää - Virtasen 4 Öljyn Laatumaali. Jälleenmyyjien yhteystiedot: Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, Parainen, puh. 010 Kotiseutuposti /

20 Vuoden kaupunginosaksi ennätykselliset 155 ehdotusta Suomen Kotiseutuliitto sai huikean määrän esityksiä Vuoden kaupunginosaksi. Valitsemalla Vuoden kaupunginosan liitto pyrkii korostamaan, että kaupunginosien asukasaktiivisuudella on merkitystä viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentamisessa. Kilpailussa haetaan erityisesti sellaista kaupunginosaa, jossa ihmiset, yhdistykset, yritykset ja kaupunki toimivat aktiivisesti yhteistyössä. Vuoden kotiseututeko -kilpailu oli niinikään poikkeuksellisen suosittu, saimme lähes 40 hyvin perusteltua ja monipuolista ehdotusta. Vuoden kaupunginosa ja Vuoden kotiseututeko julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Espoossa. Vuoden kaupunginosa on valittu vuodesta 2001 ja Vuoden kotiseututeko vuodesta 2005 lähtien. Viime vuonna Vuoden kaupunginosa oli Tampereen Pispala. Vuoden kotiseututekona palkittiin Lahti-seuran, Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien yhteinen Lahti-filmit talteen ja esille -hanke. Kotiseutuliiton toimistolla remontoidaan syksyllä Kotiseutuliiton toimiston remontti vaikuttaa palveluihin: Toimisto ei ole auki kävijöille muuten kuin sopimuksen mukaan remontin aikana. Kotiseutuliitolle osoitetut ansiomerkkiesitykset pyydetään toimittamaan Kotiseutuliiton toimistoon maanantaihin mennessä. Tämän jälkeen esityksiä otetaan käsittelyyn lokakuun alussa. Elo-syyskuussa ansiomerkkiesityksiä ei voi ottaa käsittelyyn. Muu tuotemyynti keskeytyy sunnuntaista alkaen. Tuotteita voimme toimittaa jälleen lokakuun alusta lähtien. Seurantalojen korjausavustuksiin liittyvä puhelinja sähköpostineuvonta toimii normaalisti. Hakemuksiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa silti olla yhteydessä mahdollisimman hyvissä ajoin. Muista palveluista ja henkilökunnan tavoittamisesta remontin aikana saa lisätietoja lähempänä Kotiseutuliiton nettisivuilta. Tarkkailija vaivaton tapa seurata elinympäristöä Tarkkailija on verkkopalvelu, joka helpottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tiedonhakua rakennettuun ympäristöön liittyvistä aiheista. Minkä tahansa alueen asioiden seuraaminen on vaivatonta, kun Tarkkailija tuo uutiset osaksi päivittäisiä rutiineja. Vahtipalvelu helpottaa esimerkiksi mökkikunnan, entisen kotipaikkakunnan tai ikääntyvien vanhempien asuinalueiden seuraamista. Kaukaisenkin kunnan suunnitelmiin ehtii reagoimaan ajoissa ja toimenpiteisiin pystyy vaikuttamaan. Palveluun voi perustaa vahdin, joka lähettää käyttäjän sähköpostiin ajankohtaiset tiedot esimerkiksi alueen asumisesta, kaavoituksesta, liikennehankkeista, päätöksenteosta tai liikuntamahdollisuuksista. Käyttäjän ei tarvitse seurata montaa eri sivustoa ja tietolähdettä, kun Tarkkailija kertoo ajankohtaiset tiedot kootusti. Tarkkailija-palvelu suorittaa tietojen haun yli 400 kunnan ja muun organisaation sivustoilta sille määritellyn käsiteontologian perusteella. Hakua ei tarvitse toistaa manuaalisesti, eikä internetpohjainen palvelu ole aikaan tai paikkaan sidottu, mikä tekee sen käyttämisestä vaivatonta. Tarkkailijan avulla on helpompi osallistua ajankohtaiseen päätöksentekoon sekä aktiiviseen vaikuttamiseen. Tarkkailija on toteutettu osana Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) Elinympäristön tietopalveluita, jotka ovat rakennettuun ympäristöön liittyviä sähköisiä kysely- ja tietopalveluita. Kaarina Vartiainen & Johanna Koivunen Lisätietoja: 20 Kotiseutuposti 2/ 2015

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Aika: 28.4.2016 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( )

Lisätiedot

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Oulussa 16.5.2014 1 Toimivan osallisuuden elementtejä Osallisuutta

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Aika: 16.6.2015 klo 13.00 14.40 Paikka: Hotelli Atlas, Kuopio Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (-) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (-) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/4 Hallitus 24.4.2015 Sivu 1 / 7

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/4 Hallitus 24.4.2015 Sivu 1 / 7 Hallitus 24.4.2015 Sivu 1 / 7 Aika: 24.4.2015 klo 11.45 14.15 Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Ravintola Sevillan Fiesta-kabinetti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/3 Hallitus 23.3.2016 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/3 Hallitus 23.3.2016 Sivu 1 / 8 Hallitus 23.3.2016 Sivu 1 / 8 Aika: 23.3.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Kirsi Moisander Raimo Sailas (x)

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kallion Kulttuuriverkosto Kallion Kulttuuriviikot: Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi Kallio Kukkii toukokuussa ja Kallio Kipinöi marraskuussa ovat molemmat yhdeksän päiväisiä monitaidefestivaaleja,

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen

Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen Taustaa 2000-luvun loppupuolella sukupolvenvaihdos julkishallinnossa ja yrityksissä

Lisätiedot

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Kysely keväällä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Aloitamme illan luennolla Kodin ja asuinalueen turvallisuus, jonka tulee pitämään Espoon poliisilaitokselta Elina Hännikäinen.

Aloitamme illan luennolla Kodin ja asuinalueen turvallisuus, jonka tulee pitämään Espoon poliisilaitokselta Elina Hännikäinen. TIEDOTE 1/2008 KEVÄTKOKOUSKUTSU Laaksolahden huvilayhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 31.3.2008 klo 18.30 Laaksolahden monitoimitalossa (Lähdepurontie 2). Kokouksessa käsitellään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. JÄSENISTÖ... 5 2.1 YHTEISÖJÄSENET... 5 2.2 KOTISEUTUKLUBI... 5 3. HALLINTO... 5 3.1 VUOSIKOKOUS... 5 3.2 VALTUUSTON VAALIN VALMISTELUVALIOKUNTA... 6

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/1 Hallitus 21.1.2015 Sivu 1 / 9

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/1 Hallitus 21.1.2015 Sivu 1 / 9 Hallitus 21.1.2015 Sivu 1 / 9 Aika: Keskiviikko 21.1.2015 klo 12.05 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( x ) Varapuheenjohtaja: - Jäsenet: Annukka Alppi ( - )

Lisätiedot

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Käsiohjelma 1 2 Maksettu ilmoitus Auroran päivän tempauksen osanottajille Koivupirtin palvelukodin yhteisö on paljon asukkaitaan ja henkilökuntaansa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot