KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kansantalouden kehitys Kuntatalous

Transkriptio

1

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kansantalouden kehitys Kuntatalous Savonlinnan seudun ja kunnan kehitysnäkymät Kuntauudistus Enonkosken kunnan taloudellinen tilanne Vuoden 2014 talousarvioesityksen lähtökohtia Käyttötalous (ulkoinen) Enonkosken kunnan investoinnit vuodelle Tulojakauma ja menot hallinnonaloittain (ulkoinen) Kunnan kehittämisen lähtökohtia Verotus, taksat ja valtionosuudet Lainoitus vuosille Tulevaisuus Seuranta Sitovuus Yhteistoiminta Henkilöstö Kuntastrategian jalkauttaminen talousarvion tavoitteenasettelun perustana Strategiasta tavoitteisiin Strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle Konserniyhteisöille asetettavat tavoitteet vuodelle Käyttötalousosa (sisäinen/ulkoinen) Kunnanhallitus Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Kunnan käyttötalous yhteensä (ulkoinen/sisäinen) Investointiosa Rahoitusosa Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma (ulkoinen) Talousarvion 2014 määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto... 78

3 . 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Talouden tasapainottamista ja toimintojen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kuntien valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus vuosittain vuodesta 2012 aina vuoteen 2015 asti ja yhteisövero-osuuden alentaminen kiristävät kuntien taloutta huomattavasti tulevina vuosina. Kaikkiaan valtionosuuden leikkaukset ovat vuoteen 2015 mennessä 3,4 miljardia euroa. Kataisen hallituksen vuoden 2014 budjettiesityksen yhteyteen on laadittu ns. Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Kunnat ovat tämän Rakennepoliittisen ohjelman ytimessä. Kuntien harteille on lastattu suurin osa tulevaisuuden sopeuttamisesta, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostosta. Valtion budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla. Tähän sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Vuodesta 2012 valtionosuusleikkaukset ovat olleet kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna Laskennallisesti tämä tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen Kuntatalous kaiken kaikkiaan kiristyy entisestään. Peruspalvelubudjetin yhteydessä laaditun painelaskelman mukaan kuntien vuoden 2014 tulos olisi yli mrd. euroa negatiivinen. Kunnat joutuvat huonosti ennustettavassa taloustilanteessa vahvistamaan rahoituspohjaa veronkorotuksin. Joissakin ennusteissa vuoden 2007 BKT:n taso saavutettaisiin Suomessa vasta vuoden 2017 puolella. Suomen Pankin viimeisimmän arvion mukaan vuoden 2013 talouskasvu olisi -0,8 %, vuoden 2014 se olisi 0,9 % ja 1,8 % vuonna Valtion budjettiesitys sisälsi myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille. Kaikesta huolimatta valtionosuusleikkaukset huomioiden kuntien tulomenetykset ovat vuonna 2014 keskimäärin 36 euroa/asukas. Tämän laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiyksikköön on 0,21 %. Kaiken kaikkiaan vuosien valtionosuusleikkausten laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on keskimäärin 1,2 %. Enonkosken kunnan talousarvioehdotus sisältää tuloveroprosentin 0,5 %:n noston. Tällöin tuloveroprosentti on 21,00 %. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu euroa, jossa on vuoden 2013 talousarvioon 3,6 %:n lisäys. Sekä kiinteistöveron, että yhteisöveron tuoton ennakoidaan nousevan niin, että verotulojen arvioidaan kasvavan kaiken kaikkiaan 4,3 % edelliseen vuoteen.

4 2 Hallintokunnat ovat laatineet omat esityksiään tiukan raamin puitteissa. Koko kunnan toimintakate nousee arvion mukaan vain 1,1 % ( euroa). Tästä huolimatta talousarvio sisältää tarpeellisia ja perusteltuja henkilöstölisäyksiä ja toimintojen kehittämistä. Investoinneissa terveyden edistäminen ja turvallisuus ovat olleet kantavina teemoina. Investointimenot ovat talousarviossa yhteensä euroa. Tämä sisältää mm. paloturvallisuuden parantamista vanhustentaloilla, vesihuollon varmuuden ja taajamaalueen viihtyvyyden parantamista sekä latukoneen hankinnan. Lisäksi Leirimajan kunnallistekniikan rakentaminen saatetaan loppuun. Ensi vuonna kunnan taajama-alueen tonttitarjonta paranee merkittävästi, mikäli valtuusto toimintavuoden aikana hyväksyy suunnitellut asemakaavan muutokset. Tällöin Leirimajan alueen lisäksi yhtenäistä uutta tonttialuetta tulee ns. kalatalouskoulun alueelle ja Hyypiänniemen tien varteen. Tilanne asettaa haasteen myös kunnan markkinoinnille. Hyvää matkailullista potkua voi tuoda Koloveden päästyä maailmanlaajuiseen tietoisuuteen National Geographic lehden numerossa (44/2013), jossa käsiteltiin vähemmän tiedettyjä luontomatkailukohteita. Kolovesi oli jutussa esillä Suomen ainoana kohteena. Jo nyt Koloveden matkailun arvioidaan jättävän seutukunnalle n euron verran tuloa. Pienikin lisäys globaaleissa matkailuvirroissa merkitsee aluetaloudellisesti paljon. Luontomatkailun ja ennen kaikkea Koloveden vetovoima ja potentiaali on selvästi lisääntynyt ja tätä kautta usko alueen matkailullisiin mahdollisuuksiin. Matkailussa on jo merkittäviä hankkeita valmistelussa. Laukunkankaan tuulivoimakaava etenee niin, että vuoden 2014 alkuvuodesta sen pitäisi olla jo hyväksymiskäsittelyssä. Toteutuessaan hanke tuo erittäin merkittävät investointihyödyt ja verotulot kuntaan. Alueen elinvoiman kannalta on positiivista, että seudullisesti merkittävät työllistäjät kuten metalliteollisuus ja mekaaninen puunjalostusteollisuus ovat selvinneet taloudellisesta taantumasta ilman lomautuksia ja irtisanomisia, jotka ovat koetelleet ennen kaikkea teollisuuden rakennemuutospaikkakuntia. Talousarviovuodesta 2014 voi siis hyvällä syyllä todeta, että paljon on haasteita tiedossa, mutta myös paljon positiivisia ennusmerkkejä. Kari Kuuramaa, kunnanjohtaja

5 1 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys 1.1 Kansantalouden kehitys Vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen talouden epävarmuus on pysynyt korkeana ja erityisesti euroalueen tilanne on edelleen ongelmallinen. Viimeisimmän Suomen Pankin tekemän arvion mukaan vuoden 2013 talouskasvu olisi -0,8 %. Alhaiset kasvunäkymät sekä epävarmuus tulevasta ovat johtaneet siihen, että yksityiset investoinnit laskevat jo toista vuotta peräkkäin. Työllisyys heikkenee ja työttömyysaste nousee ennusteiden mukaan. 3 Ennusteiden mukaan suhdannekäänne parempaan on jo näkyvissä ensi vuonna. Vuoden 2014 osalta kasvuksi ennustetaan 0,9 % ja talouskasvu on entistä laajapohjaisempaa. Vuodelle 2015 ennustetaan 1,8 %:n kasvua, eli kasvu olisi potentiaalisen tuotannon kasvua nopeampaa. Talouskasvuennusteluvut ovat vuoden 2013 aikana koko ajan heikentyneet. Tuotannossa edelleen jatkuvan rakenteellisen muutoksen sekä demografisten tekijöiden johdosta potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti pysyy lähitulevaisuudessa selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa hitaampana. Kotimaan riskit taloudessa kohdistuvat etupäässä siihen, kuinka reaalitalous reagoi kansainväliseen taloustilanteeseen. Vuonna 2012 julkisyhteisöjen alijäämä syveni 2,3 prosenttiin kokonaistuotantoon suhteutettuna. Niin valtion, kuntien kuin sosiaaliturvarahastojenkin rahoitusasema heikkeni matalasuhdanteen vuoksi. Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet ja maltillinen työmarkkinaratkaisu kohentavat taloustilannetta ja valtion rahoitusasemaa, mutta sen ennustetaan säilyvän alijäämäisenä lähivuodet. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon. Ansiotason ennustetaan olevan lähivuodet alhaista. Inflaatiotaso pysynee yli kahdessa prosentissa. 1.2 Kuntatalous Kuntien tilinpäätösten mukaan kuntatalous on ollut ennakoitua huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate aleni 800 milj. euroa ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna Vuosikate ei riittänyt poistoihin 241 kunnan tilinpäätöksessä. Tuloksella mitattuna kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 360 milj. euroa negatiivinen. Ennusteiden mukaan vuoden 2013 tulos olisi noin 430 mil. euroa negatiivinen ja vuonna 2014 tulos lähenisi jo noin -1 mrd. euroa. Kuntien ansiotasoindeksin kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti lähivuosina. Viime vuonna ansiotasoindeksi nousi 3,6 %, tämän vuoden arvion ollessa 1,8 %. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,1 %. Työmarkkinaratkaisujen kustannusvaikutusta ei tiedetä vielä tässä vaiheessa.

6 Kunta-alan kustannustaso vuodelle 2012 kohosi 3,4 %. Vuodelle 2013 kustannustason nousun arvioidaan olevan 2,3 % ja ensi vuodelle ennakoidaan kuluvaa vuotta hitaampaa kehitystä. Tätä tukee myös syksyllä tehty palkkaratkaisu. 4 Valtion talouden tasapainoa esitetään valtionvarainministeriön kehyksissä parannettavan noin 5,3 miljardilla eurolla vuoteen Tästä menosopeutuksen suuruus on 2,2 miljardia euroa. Valtaosa, lähes 1,4 miljardia euroa kohdistuu kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Alla oleva Kuntaliiton laatima kuvio havainnollistaa tehtyjen päätöksien vaikutusta kuntien valtionosuuksiin vuoteen 2017 asti. Vuonna 2014 kuntien verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan noin 1,5 prosenttia. Valtionosuuksia nostavat lakisääteiset indeksikorotukset ja väestömuutoksista aiheutuvat perustemuutokset sekä veromuutosten ja jäteveron tuottoa vastaavan erän siirtäminen vos:n piiriin. Kuntien toimintamenojen ennakoidaan kasvavan 3,5 prosenttia. Kuntien talous siis kiristyy edelleen ja paineet kunnallisveronkorotuksiin kasvavat. Valtion talouden kehyksissä vuosille todetaan, että kehyskaudella kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat ikärakenteesta johtuen noin 1,1 miljardia euroa. 1.3 Savonlinnan seudun ja kunnan kehitysnäkymät Seutukunnalla toteutui vuoden alusta kuntaliitos Kerimäen, Punkaharjun ja Savonlinnan välillä. Tällä on merkittävä vaikutus seutukunnan toimintaan ja yhteistyöhön. Savonlinnan

7 5 naapurikunniksi tulivat mm. Kitee ja Parikkala ja tämän myötä esimerkiksi Parikkalan rajanylityspaikan toteuttamisen edistäminen on saanut kaupunkiorganisaatiossa enemmän painoarvoa. Toisaalta yhteistyökuviot ovat muuttuneet mm. elinkeinotoimen osalta niin, että yhdistyneiden kuntien ja Enonkosken yhteinen elinkeinotoimen kuntayhtymä lakkautetaan ja palvelut ovat vuoden alusta 2013 siirtyneet Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle. Talousnäkymien osalta seutukunnan odotukset ovat varovaisia. Merkittävimmät toimialat ovat matkailu, metalli-, elektroniikka- ja puuteollisuus. Suurimmat odotukset investointien ja työpaikkojen suhteen kohdistuvat bioöljytehtaan perustamiseen sekä UPM-Kymmene vaneritehtaan laajennusinvestoinnin mukanaan tuomiin kerrannaisvaikutuksiin. Savonlinnan seudun kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelman mukaan resurssit kohdennetaan seudun vahvuuksien vahvistamiseen, joita ovat puunjalostus- ja teknologiateollisuus, palveluliiketoiminnan osaaminen ja hyvinvointimatkailu. Seudun mahdollisuuksiksi ovat nostettu mm. IT-alan avaukset, luonto- ja kulttuurimatkailu sekä Venäjän suunnalta avautuvat liiketoimintamahdollisuudet. Seudun yhteisessä edunvalvonnassa korostuu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen valituilla erikoistumisaloilla, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metlan toiminnot, Enonkosken kalanviljelylaitos. Parikkalan rajanylityspaikan saaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollistaa toteutuessaan laajan kehityskäytävän Pietarista Savonlinnan seudulle ja laajemminkin. Työttömyysaste on noussut Savonlinnan seudulla vuodesta 2011, mutta on pysynyt samalla tasolla vuoden 2012 tilastoon verrattuna, työttömyysasteen ollessa elokuussa ,1 %. 16 Työttömien osuus työvoimasta Enonkoski Savonlinnan seutu Etelä-Savo Koko maa 2 0 Elokuu 2007 Elokuu 2008 Elokuu 2009 Elokuu 2010 Elokuu 2011 Elokuu 2012 Elokuu 2013

8 6 Työllisyysnäkymiin vaikuttavat suurten toimialojen (puu, metalli ja rakennus) osalta globaalit suhdannevaihtelut. Tosin Savonlinnan seudun maailmanmarkkinoilla toimivat puu- ja metalliyritykset ovat toistaiseksi selvinneet matalasuhdanteesta kohtuullisen hyvin. Kuitenkin pääosin uusien työpaikkojen syntyminen ja työllisyyden paraneminen on edelleen pk-yritysten varassa. Enonkosken kunnassa asukasluku on vähentynyt vuosi vuodelta. Lisäksi tilanteen tekee haastavaksi tulevina vuosina korkea työttömyysaste, myös väestön ikääntyminen. Vaikka väestön määrä kokonaisuutena laskee, niin yli 65-vuotiaiden määrä ja osuus nousevat. Tämä johtaa väistämättä siihen, että verotulopohja pienenee vuosi vuodelta. Yksi kunnan tulevien vuosien haasteista onkin ylipäätään peruspalvelujen järjestäminen ikääntyvälle väestölle nykyisen tasoisena tulopohjan heikentyessä Enonkosken väestöennuste Lähde: Tilastokeskus Yhteensä Edellä oleva kaavio on tilastokeskuksen väestöennuste. Työpaikat yhdessä monipuolisen ja vahvan elinkeinoelämän kanssa luovat perustan, jolle kunnan kehittämistä voidaan rakentaa. Uusien työpaikkojen luominen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen ovat edelleen keskeisiä haasteita niin Savonlinnan seudulle kuin Enonkosken kunnallekin. Väestökehityksen taittaminen kasvuun edellyttää käytännössä myös työpaikkojen määrän kasvua. Kunnan osalta tämä edellyttää sekä yritysmyönteisen ilmapiirin ja toiminnan kehittämistä kunnan koko organisaatiossa että tonttitarjonnan kehittämistä. Kunnan kannalta pk-yrityksillä on kasvava merkitys työpaikkakasvun vauhdittajina.

9 7 1.4 Kuntauudistus Kuntarakennelaki tuli voimaan Lain mukaan käytännössä jokainen kunta joutuu kuntaliitosselvitykseen. Kuntien pitää ilmoittaa kuntaliitosselvitysalue mennessä valtionvarainministeriölle. Erityinen selvitysvelvoite on kunnilla, joissa täyttyy vähintään yksi kolmesta selvityskriteeristä, jotka ovat väestöpohja-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne- sekä talouskriteeri. Varsinainen kuntien yhdistymisselvitysten ja - esitysten määräaika säädetään erikseen vuoden 2014 keväällä. Kuntarakennelain perusteella ns. pakkoliitosvelvoite on tulossa vain kriisikunnankriteerit täyttäville kunnille. Tosin hallitus on kaavailemassa pakkoliitosmahdollisuuden laajentamista myös työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit täyttäviin kuntiin. Kuntauudistuksen kokonaisuuteen liittyvät sote-rakennelaki, uusi valtionosuuslaki ja uusi kuntalaki tulevat näillä näkymin voimaan vuoden 2015 alkupuolella. 1.5 Enonkosken kunnan taloudellinen tilanne Vuoden 2014 talousarvion pohjana ovat verotulojen ja valtionosuuksien suhteen Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennusteet. Talousavioesitys sisältää puolen (0,5 %) prosenttiyksikön tuloveron korotuksen. Talousarvion valmistelussa on haettu talouden tasapainoa, kun taustalla on vuoden 2012 tilinpäätöksen n euron alijäämä. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin lievästi ylijäämäiseksi mm. veronkorotuksella, myyntitulojen lisäyksellä sekä menotarkistuksilla. Kunnan investoinnit pyritään pitämään seuraavat vuodet kestävällä tasolla. Talousarviovuodelle esitetään euron investointeja. Suurimpia ovat mm. leirimajan asuinalueen kunnallistekniikan loppuunsaattaminen euroa ja vanhustentalojen saneeraustyöt ja palohälytinjärjestelmän rakentaminen euroa sekä latukoneen hankinta euroa. Investoinnit pyritään rahoittamaan tulorahoituksella. Vuodelle 2013 kunta otti euron pitkäaikaislainan koulun peruskorjauksen rahoittamiseksi. Talousarviovuodelle ei esitetä lisävelan ottoa. Emo kunnan lainamäärä asukasta kohden olisi näin ollen alle 500 euroa/asukas. 1.6 Vuoden 2014 talousarvioesityksen lähtökohtia 1. Kunnan palveluja kohdennetaan vastaamaan paremmin kuntalaisten palvelutarpeita, missä oleellista on vanhustenhuollon palvelurakenne ja panostaminen perusterveydenhuoltoon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 2. Aktiivisella kaavoituksella pyritään tulevina vuosina saamaan entistä enemmän myynti- sekä verotuloja. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntyminen ja yritysten toimintaedellytysten parantuminen. 3. Verotulot on arvioitu kunnan vuoden 2014 ennakkotietojen sekä Suomen Kuntaliiton arvioihin perustuen.

10 4. Valtionosuudet perustuvat kunnan ja Suomen Kuntaliiton laskelmiin. 5. Palkkamäärärahoihin varataan 2 prosentin korotus, muilta osin noudatetaan nollalinjaa niin, että tästä poikkeamat on perusteltava. 6. Väestöpohjana on käytetty asukaslukua Käyttötalous (ulkoinen) Toimintakulut ovat miljoonaa euroa ja toimintatuotot miljoonaa euroa. Toimintakulujen on arvioitu nousevan edellisvuodesta 1,9 %:lla ( euroa). Suurimmat menoerät ovat terveystoimi miljoonaa euroa (31 %), sosiaalitoimi miljoonaa euroa (26 %) ja sivistystoimi miljoonaa euroa (16 %). 1.8 Enonkosken kunnan investoinnit vuodelle 2014 Vuoden 2014 investoinnit ovat yhteissummaltaan euroa. Leirimajan kaavoitusalueen kunnallistekniikan loppuun rakentamiseen on varattu euroa ja latukoneen hankintaan euroa. Muita investointeja ovat kunnan omistamien asuntojen ja muiden kiinteistöjen välttämättömät ja kiireelliset peruskorjaukset, näillä parannetaan tilojen toimintaa ja käytettävyyttä. Tarkempi luettelo investoinneista liitteenä. 1.9 Tulojakauma ja menot hallinnonaloittain (ulkoinen) Verotulojen arvioidaan nousevan 4,3 % edellisestä vuodesta (sis. veronkorotus 0,5 %), valtionosuustulojen kohoavan 1,7 % ja toimintatuottojen kasvavan 4,8 %. Tulojakauma 2014 verotulot valtionosuudet toimintatulot rahoitustulot TA 2013 t TA 2014 t M% ,3 % ,7 % ,8 % 103 9,3 %

11 9 2 Kunnan kehittämisen lähtökohtia 2.1 Verotus, taksat ja valtionosuudet Talousarvio 2014 on laadittu Enonkosken kunnanvaltuuston vahvistamalla 21 % kunnallisella tuloveroprosentilla ja seuraavilla kiinteistöveroprosenteilla: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75 vakituiset asuinrakennukset 0,40 muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,00 yleishyödylliset yhteisöt 0, Lainoitus vuosille TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 lainamäärä /asukas (1524) korot lyhennykset yhteensä lainanotto nettomuutos Tulevaisuus Suomen julkisen talouden kasvu alkoi heikentyä kesän 2011 aikana ja heikko taloustilanne jatkuu vuoden 2014 puolelle. Erityisesti euroalueen taloudet ovat olleet tiukilla. Suomentalouteen vaikuttaa dramaattinen rakennemuutos, kun kasvun veturina ollut teknologiateollisuus on hiipunut. Julkisen talouden pysyessä alijäämäisenä julkinen velka jatkaa kasvuaan. Julkisen talouden tila ja kehitys heijastuvat tulevina vuosina niiden taloudellisten voimavarojen suuruuteen, joista kuntia tuetaan. Vaikka kuntiin kohdistuu haasteita talouden muodossa, joista kaikkiin se ei voi itse vaikuttaa, tulevan toiminnan turvaaminen on kuitenkin pitkälti kunnan omista ratkaisuista ja valinnoista kiinni. Avainsanoja näissä ovat tarkka taloudenpito, vastuullisuus, huolellinen talouden ja toimintojen valmistelu, ennakointi sekä toimeenpanon valvonta, valintojen tekeminen kunnan pitkän tähtäimen etua silmälläpitäen, voimavarojen kohdentaminen palvelutarpeiden mukaisesti, kehittämis- ja kehittymismyönteisyys sekä valmius uudenlaisten valintojen tekemiseen, mikäli nämä todetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviksi valinnoiksi. Kunnan tulevaisuuteen vaikuttaa kunnan itsenäisten ratkaisujen ohella vahvasti myös kuntien välisen yhteistyön kehittäminen niillä toiminnan alueilla, joissa tästä on kunnalle ja kuntalaisille etua.

12 Kuntien palvelutarjonnan on peruspalveluiden osalta vastattava muutosten tuomiin haasteisiin. Ikääntyneiden osuus niin Enonkosken kunnassa kuin valtakunnallisestikin nousee jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä johtaa ennen pitkää erityisesti 10 vanhustenhuollon palvelutarpeessa tapahtuvaan selvään kasvuun. Samanaikaisesti lasten ja nuorten sekä työikäisen väestön osuus laskee. Kunnan taloutta on nyt kehitettävä ja sopeutettava kehityksen vaatimalla tavalla, jotta se muodostaisi riittävän vahvan ja toimivan perustan, jolla voitaisiin tarjota kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut myös jatkossa. 2.4 Seuranta Kunnan taloussuunnitelmassa näkyvät toiminta-ajatukset, avaintulokset ja tulostavoitteet. Seuranta tapahtuu edellä olevien tasojen mukaisina 30.4., 31.8., ja tilanteista annettavilla seurantaraporteilla, joista näkyy toiminnan ja talouden kehittyminen. Tavoitteita ja mittausta kehitetään edelleen. Tarkastuslautakunta seuraa tavoitteiden toteutumista ja antaa tilintarkastuksen yhteydessä selvityksen toteutumisesta. 2.5 Sitovuus Avaintulokset ja tulostavoitteet ovat sitovia, ellei toisin ole mainittu kyseessä olevassa kohdassa. Vastuualueiden toimintakate on sitova valtuustoon nähden. Poikkeamiseen tulee olla perusteltu syy ja lisämäärärahaa täytyy hakea kunnanvaltuustolta hyvissä ajoin. Määrärahoihin liitetyt perustelut ovat myös sitovia siltä osin kuin ne on mainittu. Investointien sitovuustaso on nettokustannukset investointihankkeittain. 2.6 Yhteistoiminta Enonkosken kunta tekee yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Yhteistoimintakuvioihin seutukunnalla on vaikuttanut suuresti voimaan astuva kolmen kunnan (Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna) kuntaliitos. Liitoksen seurauksena myös Enonkoski joutuu järjestelemään uudelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminnan, elinkeinotoimen asiantuntijapalvelujen tuottamisen ja vapaan sivistystoimen palvelut. Sote-palvelut käsittävät tässä yhteydessä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntarakenneuudistus ja sen osana sote-rakenneuudistus määrittää tulevina vuosina kuntayhteistyömuotoja Savonlinnan seudulla. Tämän takia seudulliset kehittämishankkeet eivät ole seudulla edenneet. Pelastustoimi on Etelä-Savon pelastuslautakunnan hoidettavana. Erikoissairaanhoidon osalta jatketaan Itä-sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.

13 11 3 Henkilöstö Henkilöstömenot ovat vuoden 2014 talousarviossa noin miljoonaa euroa. Vuoden 2013 talousarviossa henkilöstömenojen osuus oli noin miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 2,5 %:n kasvua vuoden 2013 henkilöstömenoihin verrattuna. Enonkosken kunnan henkilöstö Sosiaalitoimi ltk kj/kh sosiaalisihteeri / sosiaalijohtaja sosiaalityöntekijä toimistosihteeri lähihoitaja * fysioterapeutti sairaanhoitaja/vanhustenhuollon esimies perushoitaja osastoapulainen ruokapalveluesimies keittolanhoitaja ruokapalvelutyöntekijä keittiöapulainen henkilökohtainen avustaja työllistetyt vanhainkoti työllistetyt palveluasunnot työllistetyt kotipalvelu työllistetyt keittiöt yhteensä *perhetyöntekijä Sivistystoimi ltk kj/kh rehtori-sivistystoimenjohtaja toimistosihteeri kirjastovirkailija ,5 1,5 lehtori luokanopettaja 6 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 päätoiminen tuntiopettaja 0,83 0, sivutoiminen tuntiopettaja 0,16 0,2 erityisopettaja 2 2 1,5 1,5 1,5 1,5 erityisesiop.avustaja 0,5 koulunkäyntiavustaja/ip-ohjaaja ip-toiminnan ohjaaja 0,45 päiväkodin johtaja lastentarhanopettaja 0, henkilökoht.avustaja 0,5

14 ryhmäperhepäivähoitaja ,5 perhepäivähoitaja ,5 3,5 3,5 3,5 lastenhoitaja ma. rprh./lastenhoitaja 0, työllistetty koulunkäyntiavustaja työllistetty ryhmäperhepäiväkoti yhteensä 28,94 31,8 29,5 29, Vapaa-aikatoimi ltk kj/kh hallintopäällikkö 0,15 toimistosihteeri 0,15 0,15 0,15 0,15 liikunnanohjaaja/nuorisotyöntekijä nuorisotilojen valvoja/liikuntap.hoitaja 1 1 0,7 0,7 0,7 0,7 liikuntatalon iltavalvoja 0,7 0,7 0,7 0,7 työllistetty/kausiapulainen 1 0,45 0,45 0,45 0,45 yhteensä 2, Tekninen toimi ltk kj/kh kunnaninsinööri toimistosihteeri laitosmies/kiinteistönhoitaja 3 3 3,3 3,3 3,3 3,3 siistijä rakennusmies työllistetty ulko- ja liikuntapaikat työllistetty yleiset alueet 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 yhteensä 10 12,5 12,8 12,8 12,8 12,8 Yleishallinto kj/kh kunnanjohtaja hallintopäällikkö 0,85 kirjanpitäjä palkkasihteeri toimistosihteeri * 1,55 3 2,2 2,2 2 2 asuntosihteeri 1 työllistetty maa- ja metsätilat 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 yhteensä 6,4 6,5 5,7 5,7 5,5 5,5 Maaseututoimi / elinkeinojaos ltk kj/kh toimistosihteeri 0,45 0,5 0,15 0,15 yhteensä 0,45 0,5 0,15 0,15 Kunnan henkilöstö yhteensä 87, ,15 102,15 102,3 102,3 12

15 4 Kuntastrategian jalkauttaminen talousarvion tavoitteenasettelun perustana 4.1 Strategiasta tavoitteisiin Enonkosken kunnan ja kuntayhteisön toimintaa sekä keskeisiä valintoja ohjaavat seuraavat arvot: Asiakaslähtöisyys - kaikissa toiminnoissa huomioimme asiakkaiden tarpeet ja lähtökohdat kuntalaisena ja veronmaksajana Luotettavuus - tiedotamme asioista avoimesti ja toimimme vuorovaikutteisesti vahvan luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseksi Ekologisuus - kaikessa toiminnassamme ja päätöksissämme otamme huomioon kestävän kehityksen periaatteet Yritteliäisyys - edesautamme yrittäjyyttä ja sen toimintaedellytyksiä kaikessa päätöksenteossa 13 Enonkosken kunnan toiminnan ohjaaminen ja johtaminen perustuu kuntastrategiaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Enonkosken kunnan visio ulottuu vuoteen 2017 saakka. Tämä visio on määritelty seuraavasti: Enonkoski on yritysmyönteinen yhteisöllinen Saimaan saaristokunta, jolle laadukkaat palvelut, luonnonläheinen vakituinen ja vapaa-ajan asuminen, elämys- ja hyvinvointimatkailu ja Koloveden kansallispuisto luovat lisääntyvää vetovoimaa. Enonkosken kunnan strategia on valmisteltu tasapainotetun tuloskorttimallin mukaisesti. Tuloskortteja käytetään välineinä strategian maastouttamisessa käytännön toiminnaksi. Erilliset tuloskortit on laadittu asiakkaan, talouden, toiminnan/prosessien ja henkilöstön osalta.

16 14 Enonkosken tasapainotettu strategia Näkökulmat Kriittiset menestystekijät Asiakas 1. Joustava, nopea ja monipuolinen palvelujen saatavuus 2. Palveluhenki- ja osaaminen 3. Tehokas tiedottaminen Talous 1. Vakaa kuntatalous 2. Riittävä ulkopuolinen rahoitus 3. Kehittyvä elinkeinotoimi/yritykset Visio Menestysidea Toiminta/Prosessit 1. Elinkeinotoimen tuloksellisuus 2. Vireä kulttuurielämä 3. Maapolitiikka ja kaavoitus 4. Peruspalveluiden tehokkuus ja vaikuttavuus 5. Kunta- ja seutuyhteistyö Henkilöstö/Osaaminen 1. Oikein mitoitettu ja ammattitaitoa ylläpitävä henkilökunta 2. Työilmapiiri ja työssä jaksaminen 3. Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö Kunnan hallintokunnat määrittelevät vuosittain oman hallinnonalansa ja palveluidensa osalta kriittiset menestystekijät.

17 Strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2014 Kriittinen menestystekijä Joustava ja nopea palvelujen saanti Vakaa kuntatalous Kehittyvä elinkeinotoimi Elinkeinotoimen tuloksellisuus Maapolitiikka ja kaavoitus Kunta- ja seutuyhteistyö Tavoite 2014 Palvelut asiakkaalle tavoiteajassa ja säännösten edellyttämällä tavalla Vuosikate vähintään poistoja vastaava Kunnan tuloveroprosentti + 0-0,5 % Etelä-Savon keskimääräisestä veroprosentista Kuntaorganisaation lainamäärä alenee Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää Kunnan vakaa vakavaraisuus, alijäämän sietokyky ja kyky selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä Kunnan maksuvalmiuden turvaaminen Yritysten investointien ja kuntaan perustettujen yritysten lisääntyminen nykyisestä. Yritysyhteistyö ja vahvuuksien, yrityspalvelujen sekä osaamiskeskusten hyödyntäminen Nettotyöpaikkojen lisäys positiivinen Tehokas maankäyttö Tiivistyvä yhteistyö palvelutuotannossa Mittari/tavoitetaso Asioiden käsittely välittömästi tai enintään 1,5 kuukaudessa Poistojen määrä euroa Etelä-Savon keskimääräinen veroprosentti on 20,50. Lainamäärä < euroa Kertynyttä ylijäämää tilinpäätöksessä > 1,8 miljoonaa Omavaraisuusaste vähintään 75 % * Kassan riittävyys tilinpäätöksessä >86 päivää Uusien yritysten / työpaikkojen lisääntyminen vuoden aikana Yrittäjät mukaan elinkeinotoimen kehittämiseen elinkeinojaoksen kautta. Yksityissektorin nettotyöpaikkojen lisäys /vuosi Strateginen yleiskaava ja kirkonkylän asemakaavan tarkentaminen. Laukunkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhhteistyöllä.

18 Oikein mitoitettu ja ammattitaitoaan ylläpitävä henkilökunta Työilmapiiri ja työssä jaksaminen Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö 16 Ammattitaidon kohottaminen ja säilyttäminen täydennyskoulutuksella. Työilmapiirin kehittäminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Tyky-toiminnan kehittäminen. Esimiesten ja alaisten työn tavoitteita koskevat kehittämiskeskustelut käytössä kunnan kaikissa yksiköissä Henkilökunnan koulutuspäivät / vuosi Työilmapiirikartoitus kerran kahdessa vuodessa, seuraava työyhteisökysely syyskuussa 2014 Sairauspoissaolojen väheneminen tyky- ja kuntoutustoiminnalla kunnan eri yksiköissä Työyhteisökysely kerran kahdessa vuodessa Esimiehet käyvät vuosittaiset kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa kunnan kaikissa yksiköissä *Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

19 Konserniyhteisöille asetettavat tavoitteet vuodelle 2014 Kuntalain 13 :ssä on määritelty valtuuston konsernijohtamiseen liittyvät tehtävät. Säännöksen mukaisesti valtuuston tulee päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konsernin toimintaa ohjaa Enonkosken kunnan omistajapoliittisten linjausten ohella Enonkosken kunnan konserniohje. Valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa koskevia periaatteita kunnan konsernijohdolle. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuusto voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Keskeisen osan konsernista muodostava yhteensä 11 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä, jotka kunta omistaa sataprosenttisesti. Näiden lisäksi kunta omistaa 34,64 % asuntoosakeyhtiö Enonkosken Rinnetiestä ja 17,11 % asunto-osakeyhtiö Louhelantiestä. Kunnalla on myös omistusosuudet seuraavissa kuntayhtymissä: Etelä-Savon maakuntaliitto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Itä- Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja Vaalijalan kuntayhtymä. Talousarvio 2014 Konsernia ja konserniyhteisöjä koskevat tavoitteet Talous Päämäärä: Kuntakonsernin talous on kestävästi tasapainossa Taloussuunnitelmakauden tavoitteet: Kunnan toimintakate ei heikkene vuoden 2012 tasosta. Kunta säilyy vähävelkaisena ja asukaskohtainen lainamäärä konsernilainojen osalta ei ylitä 1950 euroa/asukas. Kuntakonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta.

20 18 Konsernijohdolle ja kunnan edustajille asetetut tavoitteet Konsernin vuosikate poistoista, % Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % Tytäryhteisöjen on raportoitava kunnanhallitukselle kertaa/vuosi TA 2014 TS 2015 TS % % % + korvausinvestoinnit korvausinvestoinnit korvausinvestoinnit 70 % 70 % 70 % < 30 % < 30 % < 30 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt Toiminnan painopistealueet 1. Asuntojen käyttöasteen nostaminen 2. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden vuokra-asuntojen määrän sopeuttaminen kysyntään Vakaa kuntatalous Tehdään päätöksiä vuokraasuntokannan sopeuttamiseksi kysyntää vastaavaksi (purku, myynti) Suunnitelmakauden aikana tyhjiä asuntoja koko asuntokannasta Joustava ja nopea palvelujen saanti Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden asunnot asumiskelpoisia Asuntojen käyttöasteen nostaminen Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt raportoivat kolme kertaa vuodessa (huhti- ja elokuussa sekä joulukuussa tilinpäätöksenä) kirjallisesti yhtiön talouden tilasta. Palvelut asiakkaalle tavoiteajassa ja säännösten edellyttämällä tavalla Kuntoarvio, pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma, pelastussuunnitelma sekä näiden mukaiset toimet Käyttöasteen nostaminen vuoden 2013 tilinpäätöksestä vuoden 2014 tilinpäätökseen Raportit toimitetaan keskustoimistoon käsiteltäviksi kunnan huhtikuun lopun ja elokuun lopun talousarvion toteumien sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Asuntohakemuksen käsittely välittömästi tai enintään kolmen viikon kuluessa