Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt

Transkriptio

1 Hakuryhmä Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt W.O.R.K.-työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteisöllinen kehittäminen Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Liisa Sarasoja Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun ammattiopisto Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Turun ammattiopistosäätiö Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Liedon ammatti- ja aikuisopisto, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Hankkeen tavoitteena on kehittää työpaikkaohjaajakoulutuksen laatua hanketoimijaverkostossa soveltaen vertaisarvioinnin/oppimisen prosessia. Lisäksi kehitetään verkostomaista toimintaa, jossa toimijoiden hyvät toimintamallit ja kokemukset jaetaan koko verkoston käyttöön. Vertaisarvioinnin ja oppimisen prosessin tuloksena laaditaan kumppaneille arviointiraportit. Kootaan arviointitulokset ja nostetaan esiin hyviä käytäntöjä ja toimivia malleja. Mahdollisuuksien mukaan laaditaan hyvistä käytännöistä ja tuotoksista sähköinen julkaisu levitystarkoituksiin. Kukin organisaatio tarkastelee ja analysoi saamaansa arviointiraporttia ja suunnittelee kehittämistoimenpiteet ja arviointipalautteiden kiinnittämismekanismin osaksi oppilaitoksen laadunhallintajärjestelmää. kaikki koulutuksen järjestäjien koulutusalat, kohdennukset mahdollisia Ei Ei

2 Yhteistyöllä TOP-laatua ja osaamista Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos / Kainuun ammattiopisto Leena Happonen leena.happonen@kao.fi Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) ja oppilaitoksen TOP-verkkopalvelu Suunnitelmallista yhteistyötä tehdään TOP yhteistyöverkoston kanssa, joka on työssäoppimisen projektipäälliköiden ja kehittäjien perustama yhteistyöverkosto (OSAO, PKKY, Omnia, JEDU, Turun aol jne.). 1. tavoite: Yritysyhteistyön kehittäminen, TOP:in ja ammattiosaamisen näyttöjen laadukas toteutus työelämäyhteistyönä. Toimenpiteet: a) Järjestetään työpaikkaohjaajille perus- ja täydennyskoulutusta 2-4 ryhmää. Erityinen painopiste pienyrityksissä. b) Parannetaan kaikkien osapuolten arviointiosaamista. Opettajille koulutuspäiviä. Lisätään huomiota myös elinikäisen oppimisen avaintaitojen näkyvyyteen ja niiden osa-alueiden arviointiin näytöissä. c) Tehostetaan verkossa tapahtuvaa ohjausta, sisältää tp-ohjaajien koulutusta (ohjauspalaverit verkossa, verkkopäiväkirjat jne.). 2. tavoite: Opettajien työelämäjaksot - Opettajien työelämäjaksoilla (2 x1 kk) varmistetaan opetussisältöjen työelämävastaavuutta ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja näyttöjen toteutuksen organisointia, suunnittelua ja laatua. Koulutetaan työelämän edustajia oppimisen ja osaamisen arviointiin. 3. tavoite: Aktivoidaan opiskelijoiden rooleja ja liikkuvuutta työssäoppimisessa. Toimenpiteet: - Opiskelijat opastavat työpaikkaohjaajiaan Adobe AC ohjauspalavereiden käyttöön. Pilotointi kahdella eri alalla. (Liittyy elinikäisten avaintaitojen teknologia- ja tietoteknisen osaamisen kehittymiseen). - Kehitetään opiskelijoiden kotimaista top-liikkuvuusmallia ruotsinkielisen alueen oppilaitoksen kanssa. 4. tavoite: Tiedon ja osaamisen jakaminen benchmarking-verkostossa Toimenpiteet: - Verkoston benchmarking-tapaamisissa jaetaan osaamista ja arvioidaan työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyviä toimintoja verkoston eri organisaatioissa. Face to face ja verkkokoustapaamisia. - Jaetaan kokemuksia ja toimitamalleja myös verkoston ulkopuolla oleviin organisaatioihin. Hyödynnetään sivustoa hyvien käytänteiden jakamisessa Yhteistyöyritysten työpaikkaohjaajien työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus- ja arviointitaidot kehittyvät edelleen. - Opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus paranee erityisesti ohjaajien ja opettajien yhdessä suorittama aktiivisen, reaaliaikaisen verkko-ohjauksen avulla.

3 - Opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön ohjeet verkkokouksien pidosta esim. AC:ssä. - Tutkinnon osien sisältöjen integrointi tehostuu. Elinikäiset avaintaidot näkyvät osien tavoitteissa ja näytöissä. Täydennetään kuvaukset TOP-verkkopalveluun. - Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisjaksojen määrä pienyrityksissä lisääntyy. Kohderyhminä kaikki koulutusalat, opettajat ja opiskelijat. Pääpaino sosiaali- ja terveysalalla, ravitsemisalalla ja tekniikan ja liikenteen alalla. Arviointiosaamisen koulutuksessa pääkohderyhmä opettajat. Hyödynsaajina yhteistyöyritysten nykyiset ja tulevat työpaikkaohjaajat. Yhteistyöyrityksiä satoja, yhteystiedot löytyvät TOP-verkkopalvelustamme. Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 60

4 TOP-kumppanuus Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Ville Krannila Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) top-patteri.wikispaces.com omniatopo.wikispaces.com TOP-Verkosto (Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Turun ammatti-instituutti, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä) Alueelliset kumppanit (Varia, Luksia, Keuda) Tavoitteena on työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadukkaan toteutuksen vahvistaminen ja sen kehittäminen työelämäyhteistyönä. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittämis- ja strategiatyötä tehdään aikaisempien hankkeiden sekä valtakunnallisten arviointien tulosten pohjalta. Ammattiosaamisen näyttöjen laadun kehittämistyötä tehdään myös vertaisarvioinnin avulla yhteistyössä alueellisen verkoston (Varia, Keuda, Luksia) kanssa. Toiminnan tavoitteena on koko oppimisprosessin suuntaaminen kohti ammattiosaamisen näyttöä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on elinikäisen oppimisen avaintaitojen parempi näkyvyys työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa sekä niiden laadukkaampi arviointi ammattiosaamisen näytöissä. Hankkeessa luodaan ammattiopistoon yritysyhteistyövalmentajamalli sekä kehitetään työelämäyhteistyötä ja järjestetään kumppanuustilaisuuksia. Hankkeessa toteutetaan vertaisarviointi ammattiosaamisen näyttöjen toteuksesta ja kehitetään toimijoiden työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä kohteena olevissa tutkinnoissa. Hankkeen välittömänä tuloksena on työssäoppimisen ja työelämäyhteistyön kehittyminen ja vahvistuminen sekä työpaikkaohjaajien kanssa tehtävän yhteistyön vahvistuminen. Hankkeen tuloksena ovat työvalmentajamallin rinnalle rakennettavat yritysyhteistyö- ja kumppanuusmallit, joiden kautta työelämäyhteistyö kehittyy sekä vahvistuu ja opintojen työelämävastaavuus kasvaa. Hankkeen tuloksena on myös ammattiosaamisen näyttöjen laadun parantuminen ja näyttöjen toteuttaminen enemmän työelämässä aidoissa työtilanteissa erityisesti aloilla ja tutkinnoissa, joissa on aikaisemmin ollut paljon oppilaitosnäyttöjä. Vertaisarvioinnin kautta tuloksena on eri koulutuksen järjestäjien hyvien käytänteiden esille nostaminen ja tehokkaampi hyödyntäminen. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä toimivat ammatilliset, työssäoppimista ohjaavat opettajat sekä työpaikkaohjaajat. Välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat, joihin hankkeen toimenpiteet työssäoppimisen sekä ammattiosaamisen näyttöjen laadun parantumisen kasvaessa kohdistuvat. Yritysyhteistyövalmentajamalli kohdentuu kaikkiin aloihin ja tutkintoihin. Vertaisarviointi kohdistuu max. 2 alaan/tutkintoon, jotka valitaan yhdessä kumppaneiden kanssa.

5 Betesda-säätiö, Kati Similä HUS-Desiko, Eija Pelamo Dirikka Oy, Timo Karjalainen Espoon kaupunki, Raija Lukkarinen Avecra, Johan Nykvist Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 200 Slideshare

6 LAPE ja NUVA VAIHTARIT Jyväskylän kristillisen opiston säätiö Sirkka Salvi Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) Vielä päättämättä Kanneljärven opisto, Keski-Suomen opisto, Lahden diakonian instituutti, Lapuan kristillinen opisto ja Kankaanpään opisto. Hankkeessa kehitetään ja päivitetään työpaikkaohjaajien ja opettajien osaamista lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (LAPE) ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon (NUVA) työpaikoilla. Hankeen tavoitteena on yhtenäistää työpaikkaohjaajien koulutukseen tavoitteelliset, joustavat ja monipuoliset toimintamallit. Yhdistää työpaikkaohjaajakoulutukseen opettajien työelämäjaksoja ja opiskelijoiden työssäoppimisen ohjausta ja arviointia. Lisätä LAPE ja NUVA verkostojen vuorovaikutusta, osaamisen kehittämistä ja yhtenäisiä käytänteitä tvt tekniikkaa ja vertaismentorointia hyödyntäen mm. ammatillisten toimielinten ja moniammatillisten opiskelijatiimien välillä. Työpaikkaohjaajille tuotetaan sähköinen osaamiskartoitus osaamisen kehittämisen arviointiin ja työpaikkaohjaajakoulutuksen henkilökohtaistamiseen. Testataan joustavia ja monipuolisia työpaikkaohjaajien koulutusmalleja, jotka sopivat erityyppisille työpaikoille ja työpaikkaohjaajille. Mallinnetaan opettajien työelämäjaksokäytänteet ja innostetaan koulutuksen järjestäjät yhtenäisiin käytänteisiin opettajien työelämäjaksojen hyödyntämisessä. Verkko-opetusmateriaalin tuottaminen työpaikkaohjaajille sekä ammatillisille toimielimille. LAPE ja NUVA oppilaitokset, työpaikkaohjaajat, työelämän verkostot, opettajat, ammatillisten toimielinten jäsenet ja opiskelijat. Educa -instituutti ja oppilaitosten työelämä- verkostot. Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 150 Slideshare

7 LUMIA- ohjaus 1- hanke Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Miia Moilanen Kalajoen Kristillinen Opisto Oulun Palvelualan Opisto Oulun Diakoniaopisto Haapaveden Opisto Raahen koulutuskuntayhtymä/ Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto Kehitetään - työssäoppimisen ohjauksen laadullista ja määrällistä seurantaa - ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, arviointia ja työssäoppimisen ohjauksen tukemista virtuaalisia työkaluja hyödyntäen - sähköinen työssäoppimispäiväkirja ( mobiiliviestintälaitteet, puhelimet, tabletit, tietokoneet ja virtuaaliset kommunikointialustat) Lisäksi yhtenä hankkeen tavoitteena on työssäoppimispaikkarekisterin mallentaminen ja jatkokehittäminen Hankkeessa luodaan tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuva ohjaus-, seuranta- ja raportointijärjestelmä työssäoppimisen ohjaukseen, suunnitteluun ja arviointiin. Järjestelmän avulla voidaan seurata mm. kuinka paljon ja minkä laatuista ohjausta opiskelija saa työturvallisuuteen, työtehtäviin, elinikäisen oppimisen avaintaitoihin sekä ammattiosaamisen vaatimuksiin. Hyödynnetään älypuhelimia, tabletteja ja tietokoneita sekä interaktiivisessa ohjauksessa keskustelukanavia (esim. Skype, Adobe Connect, ning-yhteisöt, digitaalinen päiväkirja). Mallennetaan työssäoppimispaikkarekisteriä. humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala Raahen Hifi Oy/ HifiStudio, Juha Kärsämä K-Citymarket Raahe, Raili Heinula Myös muita työelämän yhteistyötahoja ja yrityksiä

8 Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 20

9 TurvaPeda Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, koulutuskeskus Sedu Aila Ylihärsilä Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) Kotisivu: Sedusta/Hanketoiminta/TurvaPeda Wikisivu hankkeen teemojen työstämiseen: (käyttöoikeus vain TurvaPedan verkostokumppaneilla) Koulutuskeskus Sedu Koulutuskeskus Salpaus Tredu (Tao ja Pirko) Salon seudun koulutuskuntayhtymä Helsingin Diakoniaopisto Ylä-Savon ammattiopisto Etelä-Savon ammattiopisto Savon ammatti- ja aikuisopisto Satakunnan ammattiopisto Päätavoite on turvallisuuden edistäminen oppimisympäristöissä ja työssäoppimispaikoilla. Se jakautuu seuraaviin alatavoitteisiin: - Sähköisen paikan avulla organisaation turvallisuusohjeistuksen saatavuus ja ajantasaisuus on turvattu kaikille. - Työpaikkaohjaajille ja opettajille suunnattu yhteinen ohjeistus turvallisuuteen yhdentää työssäoppimisen osapuolten turvallisuuskäsitystä vastuunjaosta, rooleista, käsitteistä jne. - Koulutuksen järjestäjillä ja työssäoppimispaikoilla on yhtenäiset työturvallisuuden tarkistuslistat sekä perehdytys- ja ilmoituslomakkeet - Asiantuntijaluentojen kautta alakohtainen turvallisuustietoisuus lisääntyy - Hyvät käytänteet yleistyvät ja levittyvät vertaisoppimisen kautta - Toinen toisilta oppiminen verkostotoiminnan kautta - Sisäinen turvallisuusauditointi/katselmus malli. Työturvallisuuden seuranta tulee osaksi arkipäivän turvallisuuskulttuuria. Mukana ovat kaikki organisaation tasot johdosta opiskelijaan. Oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan turvallisuuskäytännöt yhtenäistyvät ja heijastuvat toisiinsa. - Turvallisuuden portaat opettajille ja työpaikkaohjaajille. Rutiinit työssäoppimisen suhteen vahvistuvat. Erilaisilla opettajilla, työssäoppimispaikoilla ja työpaikkaohjaajilla tulee käsiteltyä samat asiat turvallisuuteen liittyen. Työssäoppimisen turvallisuuden laatu yhtenäistyy ja parantuu. - Malli erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamiseen. Erityisopiskelijat pystytään huomioimaan paremmin työssäoppimisessa ja työpaikkaohjaajat ovat valmiimpia kohtaamaan erityisopiskelijoita. - Oppimisympäristöjen koneiden työturvallisuuskortit ja perehdytyslomakkeet. Havainnolistava ja helppolukuinen koneiden turvallisuusohjeistus on jatkuvasti nähtävillä. Turvallisuuden tarkastamisesta tulee tapa. Yhteisellä läpikäynnillä/perehdytyksellä taataan se, että koneita käyttävät opiskelijat on perehdytetty käyttöön ja he ovat

10 ymmärtäneet laitteiden toiminnan ja hahmottavat riskit. - Läheltä piti tilanteiden kirjaaminen ja nopean reagoinnin toimintamalli. Läheltä piti tilanteiden kirjaamisesta tulee osa normaalia toimintaa. Asioihin puututaan ja vastuu on sillä jolle se kuuluu. Kohderyhmä: Kaikki opiskelijat Hyödynsaajat: Työssäoppimispaikat, työpaikkaohjaajat ja muu työssäoppimispaikkojen henkilöstö, viranomaiset, Hankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät Työssäoppimispaikat, Aluehallintovirasto, Hankkeen ohjausryhmän työelämän edustajat Rami Katila (LVI- Katila) ja Jouni Lintula (Eepee/ABC-Alavus) Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 77 Slideshare

11 AO näyttöihin avaintaitojen arviointi, laadullinen ja määrällinen kehittäminen ja ECVET Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hannu Haapalainen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, yhteistyöverkosto (OSAO/Oulu, KAO/Kajaani, Omnia/Espoo, JEDU/Jokilaakso) 1.Tekniikan ja liikenteen alan perustutkintojen ammattiosaamisen näyttöjen määrän lisääminen työssäoppimispaikoilla 2. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen näkyvyys ja arviointi näytöissä 3. ECVET-uudistuksen vaikutuksia työelämäyhteistyöhön ja työssäoppimiseen. Tekniikan ja liikenteen aloilla ammattiosaamisen näyttöjen määrän lisääminen työssäoppimisjaksoilla suoritetuiksi. Avaintaitojen kytkeminen työssäoppimisjaksolla tapahtuvaan oppimiseen. Osaamisperusteisen opetuksen lisääminen. Tavoite 1: Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat, työssäoppimispaikat, työpaikkaohjaajat ja opettajat Tavoite 2 : Opettajat, työpaikkaohjaajat ja opiskelijat Tavoite 3: Asiantuntijat, verkosto Tekniikan ja liikenteen alan yrityksiä, ei vielä kartoitettu Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 20

12 Osaava ohjaus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Riekko Sari Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä; Jyväskylä ammattiopisto ja Jämsän ammattiopisto Savon koulutusyhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Etelä-Savon koulutus Oy, Etelä-Savon ammattiopisto Itä-Savon Koulutuskuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Osaamisperusteisten opetussuunnitelmien kehittäminen. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun kehittäminen. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimien toiminnan kehittäminen yksilölliset opinpolut mahdollistavat toteutussuunnitelmat työpaikkaohjaajia kouluttavien opettajien määrä lisääntyy työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausmallit ja -menetelmät saadaan näkyväksi opiskelijahallintajärjestelmistä saatava tieto tukee koulutuksen järjestäjän ja ammattiosaamisen toimielimen tehtävää sekä toimii vertailutietona verkostossa Kohdistuu kaikkiin perustutkintoihin Työpaikalla tapahtuva oppimisen yhteistyötahot kaikissa viidessä oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielinten työelämän jäsenet kaikissa viidessä oppilaitoksessa. Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 20

13 TutKIVA oppiminen verkossa Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Hilkka Huisko Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Porvoon ammattiopisto Jaakkiman kristillinen opisto Tavoitteet - soveltaa tutkivan oppimisen periaatteita ja lisätä opiskelijalähtöisiä työtapoja erilaista teknologiaa ja avoimia oppimisympäristöjä hyödyntävässä opetuksessa - parantaa opettajien, opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien valmiuksia opetusteknologian käyttöön - teoria-, työsali- ja työssäoppimisjaksot muodostavat selkeän opetusteknologiaa hyödyntävän oppimisprosessin Keskeiset tuotokset: - opetusteknologiaa ja verkkoympäristöjä hyödyntävä toimintamalli, jossa sovelletaan tutkivan oppimisen periaatteita koko oppimisprosessin ajan jatkumona teoria- ja työsalioppimisesta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen - opetusteknologiaa ja verkkoympäristöjä on otettu käyttöön opetuksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa - opettajien, opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien opetusteknologian osaaminen on parantunut - tulokset on otettu jokapäiväiseen käyttöön ja kirjattu soveltuvin osin oppilaitosten toimintajärjestelmiin ja opetussuunnitelmiin Kohderyhmä: oppilaitosten opiskelijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä työpaikkaohjaajat Mukana olevat koulutusalat: tekniikka ja liikenne, marata-, sote- ja luonnonvara-ala sekä humanistinen ja kasvatusala, 1-4 pilottiryhmää/oppilaitos, yhteensä n opiskelijaa. Työelämäkumppaneina ovat eri oppilaitosten pilottialojen työssäoppimispaikat. Ekamissa yhteistyörityksiä ovat esim. FCT Fin Component Trading oy, Vetreä oy ja Mediverkko oy, SamiEdussa laajennetun työssäoppimisen piirissä olevat yritykset, Jaakkiman kristillisessä kansanopistossa alueen seurakunnat ja Amistossa pääosin sähkölan työssäoppimispaikkoina toimivat yritykset sekä Salpauksessa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen ja sosiaali- ja terveysalan työssäoppimispaikat.

14 Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 30

15 Topnet II Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Sari Häkkinen Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) Hanketta ja sen tuloksia esitellään kunkin oppilaitoksen omilla www-sivuilla: Oppilaitosten facebook-sivustot Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Porvoon ammattiopisto Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun ammattiopisto Jaakkiman kristillinen opisto - Kehittää erilaisten oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien oppimispolkujen rakentamista joustavasti huomioiden alan työelämätarpeet. - Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen kehittäminen verkkoympäristöissä. - Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittäminen. - Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadun kehittäminen yhteistyössä työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden kanssa. - Edistää ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integrointia työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. - Henkilökohtaistettu työpaikkaohjaajakoulutusmalli asiakirjoineen on otettu käyttöön. - Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat on uudistettu hankkeessa mukana olevissa tutkinnoissa. - Tarvittavat muutokset opetuksen toteutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja arvioinnin sekä muun osaamisen arvioinnin osalta on kirjattu opetussuunnitelmiin hankkeessa mukana olevissa tutkinnoissa. - Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaalisen median välineitä hyödyntävä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus on lisääntynyt. - Opettajat ovat rohkaistuneet uudistamaan opettajuuttaan ja omaa rooliaan työssäoppimisen ohjaajana. Verkoston oppilaitosten opiskelijat, alojen opettajat, työpaikkaohjaajat, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajat sekä työpaikkaohjaajat. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto: Rakennusalan perustutkinto, kolme ryhmää, 48 opiskelijaa Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kaksi ryhmää, 36 opiskelijaa Elintarvikealan perustutkinto, 1 ryhmä, n. 20 opiskelijaa Jaakkiman kristillinen opisto:

16 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, osa kolmannen vuosikurssin opiskelijoista (5 henkilöä) Saimaan ammattiopisto Sampo: Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, n. 60 opisk. Elintarvikealan perustutkinto, n. 30 opisk. Porvoon ammattiopisto: n. 200 opiskelijaa oppilaitoksen eri koulutusaloilta (koulutusalat ja tutkinnot täsmentyvät sen jälkeen kun opettajat on valittu työelämäjaksoille) Kouvolan seudun ammattiopisto: matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto: Rakennuspartio Oy, Hamina, Rakennus-Pakera Oy, Parma Oy, VAASAN Oy, Konditoria Galette Oy, hotelli- ravintola- ja cateringalan pt:n työssäoppimispaikat Saimaan ammattiopisto, Sampo: Etelä-Karjalan Osuuskauppa, Fazer Food service (Anni Varis), Fazer Leipomot Oy,(Lauri Seppälä), Fazer Makeiset Oy (Helena Saikko Jaakkiman kristillinen opisto: Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien päivähoitoyksiköt Porvoon ammattiopiston työssäoppimispaikat (23 eri yritystä) Kouvolan seudun ammattiopiston matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työssäoppimispaikat Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 100 Slideshare

17 OSAO Top kumppani Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/oulun seudun ammattiopisto Merja Paloniemi Jokilaaksojen kuntayhtymä: Sirpa Korhonen Kainuun ammattiopisto: Leena Happonen Omnia: Ville Krannila Turun ammatti-instituutti: Rolf Holmberg Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois- Karjalaopisto: Hannu Haapalainen Hankeverkostotyön tavoitteena on jakaa työpaikkaohjaajakoulutuksen (3 ov) toteutusmallien hyvien käytänteitä, tuoda esille elinikäisen oppimisen avaintaitojen näkyvyyttä ja arviointia ammattiosaamisen näyttöjen kohdalta sekä perehtyä ECVET- uudistuksen haasteisiin työelämäyhteistyön ja työssäoppimisen toteuttamisen kannalta. vakiinnuttaa ja kehittää kansallista verkostoa. OSAOn tavoitteena on tehdä myös alueellista yhteistyötä työelämän, toisten koulutuksenjärjestäjien ja ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Hankkeen keskeisenä tavoitteina ovat ammattiosaamisen näyttöjen vertaiskehittämisen avulla kehittää laadullisesti työelämälähtöistä arviointi ja ohjausosaamista. OSAOn top-ohjaaja koulututtajien koulutuksen ja OSAOn top-ohjaajakoulutusmallennus mallentaminen yhteistyössä AEl:n ArTop-hankkeen ja Amokin kanssa Koulutetaan kouluttajaverkosto Koulutusaineiston yhteinen ja alakohtainen suunnittelu OSAOn työpaikkaohjaajakoulutuksen malli tukee laadullista työssäoppimista, opiskelijan oppimisen ja osaamisen kasvua. yhdenmukaistaa arviointi- ja ohjauskäytännöt OSAOssa 1.) Ammattiosaamisen näyttöjen vertaiskehittämismalli perustutkintotiimien kehittämistyön tueksi 2.) Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutukset yhdenmukaistaa top- koulutuskäytännöt 3.) OSAOn Top- ohjaus toimintamalli tuetaan opiskelijan oppimisen ja osaamisen kasvua 4.) OSAOn Top- ohjaajakoulutusmalli tuottaa osaavia ja motivoituneita työpaikkaohjaajia OSAOn ja yritysten tarpeisiin 5.) OSAOn alakohtaiset top- ohjaajakoulutusmateriaalit työelämäyhteistyö vahvistuu 6.) Some - ohjauskoulutukset työssäoppimisen ohjauksen hyödyntämiseksi saadaan ohjauksen lähestyttävyyttä 7.) Malli/ohje elinikäisen oppimisen avaintaitojen hyödyntämisestä ammattiosaamisen näytöissä 8.) Ammattiosaamisen näytön arviointikeskusteluvideo käytetään top - ohjauksen perehdyttämisessä, Tavoiteltavana tuloksena henkilöstön innovatiivisuus ja eri perustutkintojen välinen vuorovaikutus paranee ja opiskelijoiden työelämävalmiudet ja ammattitaito kehittyvät. Syyslukukaudella 2013 vertaisarvioidaan 7 perustutkintoa, kriteerien valinta top- kyselytulosten ammattiosaamisen näyttöjen taustatiedoilla. Alustavan suunnitelman mukaisesti: matkailu-, hiusalan-, elintarvike-, lääkeala-, puutarhatalous-, maatalous- ja autoalan perustutkinnot. Kevätlukukaudella 2014 vertaisarvioidaan 7 perustutkintoa, kriteerien valinta top- kyselytulosten

18 ammattiosaamisen näyttöjen taustatiedoilla (otannassa mukana lukuvuoden periodien tulokset). Alustavan suunnitelman mukaisesti: käsi- ja taideteollisuus-, kansainvälinen liiketalous-, kauneudenhoito-, hevostalous-, tekstiili- ja vaatetus-, kiinteistöpalvelujen ja kone- ja metallialan perustutkinnot. Syyslukukaudella 2014 vertaisarvioidaan loput 7perustutkintoa. Alustavan suunnitelman mukaisesti: laboratorio, logistiikka, pintakäsittely, prosessiteollisuus, verhoilu- ja sisustus ja puualan perustutkinnot sekä viimeisenä uusin OSAOn ammatillinen perustutkinto kaivosalan perustutkinto. Tavoitteena on vertaisarvioida kaikki OSAOn 32 perustutkinnon ammattiosaamisen näytöt vuoden 2014 loppuun mennessä. Vertaisarviointiin osallistuu 2-4 opiskelijaa, 2-13 opettajaa ja 1-3 työelämän edustajaa per perustutkinto. Vertaisarviointitulosten vaikuttavuuden hyödyntäminen perustutkintotiimien ja niiden kehittämistoimikuntien avulla kohdistuu noin 1260 opiskelijaan. Ammattiosaamisen näyttöjen vertaisarviointi on aloitettu Laatua ammattiosaamisen näyttöihin hankkeessa. OYS/Päiväkotiyritys Vaatetusyritys Kampaamoyritys Yritysten nimet ja yhteyshenkilöt täsmentyvät mennessä. Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 40 Slideshare

19 TutKIVA oppiminen verkossa Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Hilkka Huisko Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Porvoon ammattiopisto Jaakkiman kristillinen opisto - soveltaa tutkivan oppimisen periaatteita ja lisätä opiskelijalähtöisiä työtapoja erilaista teknologiaa ja avoimia oppimisympäristöjä hyödyntävässä opetuksessa - parantaa opettajien, opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien valmiuksia opetusteknologian käyttöön - muodostaa teoria-, työsali- ja työssäoppimisjaksoista selkeä opetusteknologiaa ja avoimia ympärisöjä hyödyntävä jatkumo - opetusteknologiaa ja verkkoympäristöjä hyödyntävä oppimisprosessin toimintamalli, jossa sovelletaan tutkivan oppimisen periaatteita ja luodaan jatkumo teoria- ja työsalioppimisesta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen - opetusteknologiaa ja verkkoympäristöjä on otettu käyttöön opetuksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa - opettajien, opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien opetusteknologian osaaminen on parantunut - tulokset on otettu jokapäiväiseen käyttöön ja kirjattu soveltuvin osin oppilaitosten toimintajärjestelmiin ja opetussuunnitelmiin Kohderyhmänä on oppilaitosten opiskelijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä työpaikkaohjaajat. Mukana olevat alat: tekniikka ja liikenne, marata-, sote- ja luonnonvara-ala sekä humanistinen ja kasvatusala, 1-4 pilottiryhmää/oppilaitos, yhteensä n opiskelijaa. Eri oppilaitosten pilottialojen työssäoppimispaikat. Ekamissa esim. FCT Fin Component Trading oy, Vetreä oy ja Mediverkko oy, SamiEdussa laajennetun työssäoppimisen piirissä olevat yritykset, Jaakkiman kristillisessä kansanopistossa alueen seurakunnat ja Amistossa sähkölan työssäoppimispaikkoina toimivat yritykset sekä Salpauksessa sosiaali- ja terveys- sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen työssäoppimispaikat.

20 Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, monenko työpaikkaohjaajan osaamista 30

21 Mobiilipedagogia opetuksessa II Turun kaupungin sivistystoimiala Päivi Luoma Hankkeen www-sivun osoite ja muut sos. median ympäristöt (jos on) taisotemobiili.wordpress.com salonsuunnitteluassarit.blogspot.fi Turun kaupungin sivistystoimiala, Turun ammatti-instituutti / Aninkaisten koulutalo, Tommilankadun koulutalo, Uudenmaantien koulutalo Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä / Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Liedon ammatti- ja aikuisopisto Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Peimarin koulutuskuntayhtymä Salon Seudun koulutuskuntayhtymä / Salon seudun ammattiopisto Osa Mobiilipeda II hankkeen toimijoista jatkaa ykkösvaiheen hyvien käytänteiden edelleen kehittämistä, osa keskittyy uutena kohderyhmänä erityisoppijoihin. Tavoitteina paperittoman näytön, erityisesti näyttösuunnitelman, toteuttaminen mobiilivälinein, ohjauksen laadun parantaminen, reaaliaikaisen etäohjausmallin sopivuuden testaaminen työssäoppimisessa, näytön prosessiluontoisuuden korostaminen sekä mobiilioppimistehtävien suunnittelu yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Tarkoituksena on testata myös toiminnan siirtämistä ja soveltuvuutta pilvipalveluihin; lisätä ohjelmistojen, opiskelijoiden omien töiden, opettajien aineistojen ja ohjauksen saatavuutta. Tavoitteina on kehittää oppimisympäristön pelinomaisuutta, saada opetusmateriaalia avoimeksi ja tehdä mobiililaitteiden käytöstä sujuvaa. Verkon välityksellä tapahtuvaa oppilaitosten välistä yhteistyötä ja opiskelijatutorointia lisätään. Mobiililaitteita hyödynnetään työtilanteiden kuvaamisessa ja videoinnissa. Mobiililaitteiden käytön soveltuvuutta samanaikaisopetuksessa pilotoidaan. Opiskelijoiden itsearviointitaitoja kehitetään ja erilaisten oppijoiden oppimistapoja lisätään eri tavoin. Oppimisympäristö laajenee ulos perinteisestä koulurakennuksesta ja oppimista tapahtuu mobiililaitteita hyödyntämällä kaikkialla. Materiaalien saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta tehostaa oppimista. Materiaalin toistettavuus helpottaa erityisesti erityisoppijoita. Tässä hyödynnetään mm. hankkeessa toteutettavaa mobiilia työmenetelmä- ja aihiopankkia sekä työssäoppimista tukevaa materiaalia. Lähihoitajakoulutuksessa perustettua Virtuaalisairaalaa kehitetään edelleen ja siitä saadaan pysyvä toimintamalli. Portfolioita tullaan hyödyntämään erityisoppijoiden kanssa. Paperiton näyttö otetaan käyttöön. Ammatilliseen koulutukseen soveltuvia pilvipalveluita hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Rakennusala (2 ryhmää, 40 op.), kokit (1 ryhmä, 20 op.), kotityö- ja puhdistuspalvelut (2 erityisryhmää, 45