Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi"

Transkriptio

1 Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu / Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu

2 2 SISÄLLYS 1 KARTOITUKSEN TAVOITTEET KARTOITUKSEN RAKENNE KAAKKOIS-SUOMEN ASEMA VENÄJÄÄN NÄHDEN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN VAIKUTUS JA YHTEISTYÖ KAAKKOIS-SUOMEN SWOT-ANALYYSI ERI TOIMIJOIDEN VENÄJÄ-STRATEGIAT VALTAKUNNALLISET STRATEGIAT Opetusministeriön toimintaohjelma Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia KAAKKOIS-SUOMEN STRATEGIAT Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma Kaakkois-Suomen pohjoisen ulottuvuuden strategia Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelma Yhteenveto Kaakkois-Suomen strategioista ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan kunnat Etelä-Karjalan oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta ja -strategiat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Muita oppilaitoksia Muut toimijat tai ohjelmat Yhteenveto: Etelä-Karjala ETELÄ-SAVO Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon oppilaitokset: Venäjä-koulutus, -hankkeet ja -strategiat Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkeli Joensuun yliopisto, Savonlinna Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Muita oppilaitoksia Muut toimijat Yhteenveto: Etelä-Savo KYMENLAAKSO Kymenlaakson liitto Kymenlaakson kunnat Kymenlaakson oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta, -hankkeet ja -strategiat Helsingin yliopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kouvolan seudun ammattiopisto Kotkan ammatillinen koulutuskeskus Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Haminan ammattiopisto Muut toimijat Yhteenveto: Kymenlaakso STRATEGIOIDEN YHTEENVETO JA KARTOITUKSEN KESKEISET TULOKSET TAULUKOT: Taulu 1. Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi... 5 Taulu 2. Venäjä-strategioiden yhteenveto LIITE: Tietokanta Venäjä-toimijoista

3 3 1 Kartoituksen tavoitteet Tässä raportissa kartoitetaan Venäjä-koulutus- ja kehittämistoimintaan liittyviä ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita sekä niitä toteuttavia tahoja. Lisäksi tarkastellaan eri Venäjä-toimijoiden koulutustarjontaa ja hanketoimintaa. Tarkastelualueena on Kaakkois-Suomi eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat. Raportin liitteenä olevassa tietokannassa toimijakartoitusta on laajennettu osittain myös muuhun Suomeen. Kartoituksen tavoitteena on selvittää: Kaakkois-Suomessa toimivien oppilaitosyksiköiden ja muiden julkisorganisaatioiden Venäjä-palvelut ja -yhteyshenkilöt (ks. Liite: Tietokanta Venäjätoimijoista) kohderyhmän suunnitelmat, strategiat ja hanketoiminta Venäjä-koulutus- ja kehittämistoiminnan suhteen yhteistyövalmiuksia ja olemassa olevaa yhteistyötä eri Venäjä-toimijoiden välillä Selvityksen tilaajana on Kaakkois-Suomen osaamiskeskus / TUKEMA.ru-projekti. Selvityksen toteuttavat Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. 2 Kartoituksen rakenne Selvitysraportissa kuvataan ja arvioidaan alueen keskeisten Venäjä-toimijoiden suunnitelmien perusteella, mikä asema Venäjällä on Kaakkois-Suomen strategisessa kehittämisessä. Kartoitukseen on koottu maakuntaliitot, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattiopistot ja aikuiskoulutuskeskukset, Venäjä-toimintaan panostaneet kunnat, kauppakamarit sekä toisaalta kaikki saatavilla olleet keskeisimmät suunnitelmat, joiden perusteella strategioiden määrittelyä ja toimintaa on voitu tarkastella. Eri toimijoiden suunnitelmien, hankkeiden ja koulutustarjonnan tarkastelussa rajaavana tekijänä on ollut yhteys Venäjä-toimintaan. Tiedot eri toimijoiden Venäjä-toiminnoista on koottu pääasiassa internetin avulla. Joiltakin osin täydentävää informaatiota on koottu sähköpostitse suoraan toimijoilta. 3 Kaakkois-Suomen asema Venäjään nähden 3.1 Maantieteellisen sijainnin vaikutus ja yhteistyö Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluu Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat. Venäjän osalta Kaakkois-Suomi rajautuu pääosin Leningradin alueeseen ja pohjoisosaltaan myös Karjalan tasavaltaan. Kaakkois-Suomen kautta kulkevat Suomen ja Venäjän väliset pääliikenneyhteydet, jotka toimivat samalla pääliikenneyhteyksinä Skandinaviasta ja koko Euroopan unionin alueelta Venäjälle. Kaakkois-

4 4 Suomessa sijaitsevat myös liikenteeltään vilkkaimmat ja kuljetusmääriltään suurimmat rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välillä. Myös Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen henkilöliikenne ja suurin osa tavaraliikenteestä kulkee alueen kautta. Kaakkois-Suomessa on arviolta noin 850 Venäjän-kauppaa harjoittavaa yritystä. Myös venäläisten matkailu Suomeen on kasvanut selvästi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa: Kaakkois-Suomen tulli- ja raja-asemien kautta venäläiset tekivät vuonna 2002 Suomeen noin 1,51 miljoonaa matkaa, kun vuonna 1992 vastaava luku oli noin 0,16 milj. ja vuonna 1995 noin 0,52 milj. matkaa. Suomen ja Venäjän eri hallintotasojen viranomaisten ja alueiden välinen yhteistyö on viime vuosien aikana edelleen vilkastunut ja saanut uusia muotoja niin virallisten yhteistyösopimusten kuin epävirallisenkin toiminnan puitteissa. Hallinnon ja talouden rinnalla myös erilaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet luomassa yhteyksiä Venäjälle. Kaakkois-Suomen kehittämisstrategian tarkoituksena on vahvistaa alueen asemaa Venäjän lähialueille suuntautuvan yhteistyön osaajana ja kehittäjänä ja toteuttaa samalla hyviä yhteistyöhankkeita. 3.2 Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi Kaakkois-Suomen vahvuudet Sijainti EU:n ja Venäjän rajalla, Venäjä-osaaminen Hyvät liikenneyhteydet Venäjälle, Baltiaan ja Skandinaviaan ja toimivat rajanylityspaikat Luotettavat ja toimivat logistiset palvelut Runsaat metsävarat ja niitä hyödyntävä korkeatasoinen vientiteollisuus Monimuotoinen asuin- ja luonnonympäristö ja puhtaat elintarvikkeet Toimivat hallinto- ja yrityspalvelut sekä turvallinen toimintaympäristö Tiheä palvelukeskusverkosto Osaamisen taso yleensä korkea Arvokas kulttuuriympäristö Osaamiskeskukset ja -keskittymät sekä niiden hyödyntäminen Kaakkois-Suomen heikkoudet Liikenneyhteyksissä edelleen parantamisen tarvetta Syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoihin Suhdanneherkkä ja yksipuolinen tuotantorakenne Pk-yritysten osuus tuotannosta vähäinen Informaatiotekniikkayritysten vähäisyys Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus Paikalliset ympäristöongelmat Korkea työttömyys Väestön poismuutto ja vinoutuva ikärakenne Kaakkois-Suomen mahdollisuudet Tietointensiivisten toimialojen kasvumahdollisuudet (hyvä työvoiman Kaakkois-Suomen uhkat Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen epävarmuus

5 5 saatavuus ja pääkaupunkiseutuun verraten kohtuullinen kustannustaso) Venäjän lähialueiden kasvun vahvistuminen, kasvava kulutuskysyntä lähialueilla, Itämeren talousalueen kasvu Pohjoisen ulottuvuuden vahvistuminen EU:n politiikassa Vahvistuvat osaamiskeskukset sekä yritysten ja oppilaitosten verkostoituminen Kokous- ja erikoismatkailu Teollisuuden jalostusasteen nousu Monipuoliset, kestävän kehityksen mukaiset energiansaantimahdollisuudet ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttö Alueen keskeisten toimialojen kuihtuminen Tietoyhteiskunnan kehityksen häiriintyminen Rikollisuuden kansainvälistyminen ja turvattomuuden kasvu Kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa vaihtoehtoisiin kuljetuskäytäviin Yhteiskunnallisen syrjäytymisen kasvu Ulkoiset ympäristöuhkat, Itämeren tilan heikkeneminen Talouden keskittyminen pääkaupunkiseudulle Sisäiset ympäristöuhkat Terveysriskit ja tarttuvat sairaudet Venäjällä Taulu 1. Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi (http://www.kaakkoissuomen-interreg.fi/askirjat/interreg3.pdf) 4 Eri toimijoiden Venäjä-strategiat 4.1 Valtakunnalliset strategiat Tässä esitetään joitakin valtakunnallisia Venäjä-strategioita siltä osin, kun ne ovat pohjana eri toimijoiden omassa tavoiteasettelussa ja toiminnan kehittämisessä Opetusministeriön toimintaohjelma Opetusministeriön toimintaohjelma Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö vuosille ohjaa ministeriön oman toiminnan lisäksi sen yhteistoimintaa erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Ohjelmakokonaisuus kattaa opetusministeriön koko toimialan ja priorisoi opetusministeriön tavoitteet Venäjän tuntemuksen ja Venäjä-yhteistyön alalla. Ohjelman 13 toimintakokonaisuutta painottavat eri toimintasektoreiden yhteistyön vahvistamista Venäjän kanssa ja toiminnan kohdentamista myös siten, että kansallinen Venäjän tuntemus lisääntyy. Toimintakokonaisuudet painottuvat tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen, peruskoulutukseen, venäjän kielen asemaan, liikkuvuuteen ja henkilövaihtoon, kulttuuriyhteistyöhön, nuorisotyöhön ja liikuntaan. Opetusministeriö toteuttaa Venäjäohjelmaa osana strategista kehittämistä tulosohjausta käyttäen.

6 6 (http://www.minedu.fi/julkaisut/hallinto/2003/opm15/opm15.pdf) Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia Keskuskauppakamari on jo usean vuoden ajan korostanut kauppakamarien yhteistoimintaa Venäjän suuntaan sekä erilaisia hankkeita ja toimintoja Venäjän kaupan edistämiseksi. Vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa Keskuskauppakamari pitää yhtenä painopistealueena elinkeinoelämän Venäjä-yhteistyötä. Työn pohjana on ollut Kauppakamarien Venäjä-ohjelma, joka saatetaan ajan tasalle vuonna Maakunnallisista kauppakamareista noin puolella on Venäjään liittyvää toimintaa. Kauppakamarit järjestävät muun muassa Venäjään liittyviä seminaareja ja koulutustapahtumia sekä yritysdelegaatiomatkoja Venäjälle. Kauppakamarit ovat myös perustaneet paikallisia Venäjä-keskuksia ja vientirekistereitä. Kauppakamarien Venäjä-toiminta tarjoaa yrityksille entistä paremmat liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä on projektitoimintaa edistää kuljetusten sujuvuutta lisää tietoa Venäjän talouden kehityksestä rahoitusmahdollisuuksista ja tilastolähteistä edistää suomalaisten ja venäläisten kauppakamarien verkottumista painottaa Venäjää koskevan ajankohtaistiedon välittämistä (http://www.kauppakamari.fi/index.cfm?language=finnish) 4.2 Kaakkois-Suomen strategiat Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma ohjaa Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden (Pietari, Leningradin alue) yhteistyön kehittämishankkeita ja niiden rahoitusta EU:n ja Suomen kansallisen rahoituksen osalta. Ohjelman toimintalinjat painottuvat liikenneyhteyksien kehittämiseen ympäristön tilan parantamiseen yritysten toiminnan edistämiseen ja niiden toimintaympäristön parantamiseen koulutukseen ja tutkimukseen osaamisen edistämiseen yhteistyön edellytysten parantamiseen

7 7 Osaamisen ja yhteistyön edellytysten kehittäminen Kaupankäynnin ja yhteistyön jatkuvasti lisääntyessä alueen koulutusresurssien ja tieto-taitovoimavarojen yhdistämisen avulla pyritään varmistamaan Venäjä-osaajien riittävyys Kaakkois-Suomen tarpeisiin. Samalla huomioidaan maahanmuuttajien vahvuudet kouluttamalla heitä mm. tulkeiksi ja yrityselämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös lähialueen koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvan yhteistyön lisääminen muun muassa opettaja- ja opiskelijavaihdon avulla. Tavoitteena on luoda Suomen johtava Venäjä-osaamisen keskittymä/verkosto. Venäjä-tutkimusta tullaan jatkamaan ja samalla lisätään tiedonvaihtoa suomalaisten ja venäläisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Tavoitteena on yrittäjien ja yritysten henkilöstön osaamistason nostaminen kansainvälisen kilpailun vaatimalle tasolle erityisesti Venäjän-markkinoilla. Kulttuurituntemuksen lisäämisen avulla hälvennetään epäluuloja ja siten helpotetaan matkailun ja yritystoiminnan vilkastumista Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä. (http://www.kaakkoissuomen-interreg.fi/askirjat/interreg3.pdf) Kaakkois-Suomen pohjoisen ulottuvuuden strategia Pohjoinen ulottuvuus on EU:n politiikan erityinen painopistealue pohjoisen Euroopan ja Venäjän yhteistyön kehittämiseksi. EU:n pohjoisen ulottuvuuden olisi erityisesti edistettävä Pohjois-Euroopan talouskehitystä kohdistuttava raja-aluekysymyksiin kavennettava elintasoeroja ja torjuttava alueelta alkunsa saavia uhkia vähennettävä ympäristöön kohdistuvia uhkia Pohjoisen ulottuvuuden toimenpideohjelmassa ( ) listataan Pohjois- Euroopan lähivuosien haasteet EU:n nimeämillä avainsektoreilla, jotka liittyvät ympäristöön ydinturvallisuuteen energiakysymyksiin inhimillisiin ja tutkimusresursseihin terveyteen rikollisuuden vastaiseen taisteluun kaupan ja investointien esteiden purkamiseen Strategian mukaan Kaakkois-Suomi on keskeisellä paikalla pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Alueen asema porttina Venäjälle ja Venäjältä EUmaihin mahdollistaa pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden, kuten infrastruktuurin ja liikenteen kehittämisen raja-alueella ja rajanylityspaikoilla, sosiaali- ja terveyssektorin ongelmien, erityisesti huumekaupan sekä muun rajan ylittävän rikollisuuden, torjunnan kehittämisen. Myös ympäristönsuojelu, koulutus ja inhimillisten voimavarojen kehittäminen ovat aloja, joihin Kaakkois-Suomessa tullaan panostamaan.

8 8 Osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen alalla strategisina hankkeina esitetään mm. Venäjä-osaamiskeskus Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus informaatio- ja viestintäteknologian koulutus- ja rekrytointiyhteistyö EU:n ja Venäjän välillä elintasokuilun ja hyvinvoinnin tutkimus esim. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta Liiketoiminnan alueella ohjelmassa on useita strategisia hankkeita. Osa hankkeista on jo toteutunut tai toteutumassa. (Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2001:4) Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy on käynnistänyt hankkeen, jonka päätavoitteena on laatia kattava Kaakkois-Suomen Venäjä-strategia vuosille Hanke on ensimmäinen Kaakkois-Suomen seitsemän yrityspalveluorganisaation yhteishanke. Laadittava strategia tulee toimimaan yrityspalveluorganisaatioiden, elinkeinoelämän järjestöjen, maakuntien liittojen, aluekeskusohjelmien, TE-keskuksen ja muiden toimijoiden runko-ohjelmana kaikissa Venäjään liittyvissä elinkeinopoliittisissa kysymyksissä. Lisäksi tavoitteena on laatia konkreettinen toimenpideohjelma Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän Venäjä-toimintojen kehittämiseksi. Ohjelmassa määritellään ne toimenpiteet, joilla uskotaan parhaiten edistettävän täällä olevien yritysten Venäjänkauppaa ja toimintaedellytyksiä siinä. Samoin määritellään toimenpiteet, joilla voidaan lisätä tänne etabloituvien uusien Venäjä-toiminnoista kiinnostuneiden yritysten määrää. (http://www.lappeenranta.fi/selma/projektit/index.html) Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelma Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (KOSKE) toteuttaa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa ( ) kaikkiaan 29 kaakkoissuomalaisen kunnan alueella. Tämänkertainen osaamiskeskusohjelma keskittyy neljään huippuosaamisalaan, joista yksi on Venäjä liiketoimintaympäristönä. Osaamiskeskusohjelmaa koordinoi Teknologiakeskus Kareltek Oy ja osaamisalarakenne vuosille on seuraava: Korkean teknologian metallirakenteet Metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät Logistiikka Venäjä liiketoimintaympäristönä

9 9 Venäjä liiketoimintaympäristönä -osaamisala Venäjä liiketoimintaympäristönä -osaamisalan tehtävänä on tunnistaa Kaakkois- Suomen/Luoteis-Venäjän kansainvälisen kaupan ja sitä tukevan toiminnan keskeiset toimijat ja osaaminen. Lisäksi sen tulee luoda mahdollisuuksia ja muotoja verkostoitumiseen ja muuhun yhteistoimintaan sekä osaamisen kehittämiseen. Yhtenä osaamisalan tehtävänä on luoda puitteita ja kehittää sekä maastouttaa osaamista nykyisen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Tähän päästäkseen osaamisala kehittää Venäjä-liiketoimintaosaamisen vuorovaikutteisia siirtomekanismeja tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä, myös rajan yli käynnistää ja viestii Venäjä-liiketoimintaosaamisen käytäntöjä mm. liiketoimintaa tukevilla tieto- ja koulutuspalveluilla, alihankintaverkostoilla rajan molemmin puolin sekä venäjänkielisten maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisellä kehittää kaakkoissuomalaisen Venäjä-liiketoimintaosaamisen kansainvälistä verkostointia, tuotteistusta, viestintää ja markkinointia tunnistaa ja kytkee yhteistyöhön Venäjä-liiketoimintaan liittyviä tukiosaamisia (esim. kieli- ja yhteiskuntaosaaminen) hyödyntää kehittämistoiminnassa myös Osaamiskeskuksen metsä- ja metalliteollisuus-, informaatio- ja viestintäteknologian sekä logistiikan erityisosaamista Osaamisalan huippualueita ovat: tavaroiden, pääoman ja osaamisen siirto yli EU-Venäjä -rajan venäläiselle asiakaskunnalle suunnatun palvelutuotannon ja markkinoinnin erityispiirteet informaatioteknologia liiketoimintana ja liiketoiminnan tukena EU-Venäjäakselilla energia-, metsä- ja terästeollisuuden sekä ympäristö- ja ydinturvallisuuden teknologian siirto (http://www.koske.fi/venaja.php) Yhteenveto Kaakkois-Suomen strategioista Kaakkois-Suomessa strateginen suuntautuminen ja kehittämistoiminta Venäjän suuntaan on voimakasta. Erityisesti Interreg-ohjelma ja sen tukena mm. Pohjoisen ulottuvuuden strategia, elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia ja käytännön toimijana Kaakkois-Suomen osaamiskeskus ovat vahva viitekehys maakunnallisille toimijoille kehittää ja hankkeistaa omaa toimintaansa. Strategisina painotuksina nousevat esille erityisesti alueen sijainnin hyödyntäminen alueen logistisen aseman hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittäminen Venäjän kaupan alalla

10 10 Venäjään liittyvän osaamisen kehittäminen ja alueen nostaminen keskeiseksi Venäjä-osaajaksi Venäjälle suuntautuvan yhteistyön kehittäminen ja syventäminen Valtakunnallisella tasolla toimintaa tukee mm. Suomen hallituksen aktiivisuus EU:n Pohjoisen ulottuvuuden edistämisessä. Lisäksi opetusministeriön Venäjä-strategia antaa taustatukea yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitoksille. Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia ohjaa alueellisten kauppakamarien ja sitä kautta yritysten toimintojen kehittämistä. 4.3 Etelä-Karjala Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Etelä-Karjala on lähin turvallinen EU-alue suhteessa Venäjän kasvaviin markkinoihin. Toisaalta Etelä-Karjala on lähin EU-alue ajatellen venäläisten yritysten laajenemista EU-markkinoille. Etelä-Karjala tarjoaa monipuoliset liikenneyhteydet ja useita rajanylityspaikkoja Venäjälle, minkä vuoksi Venäjän kanssa käytävälle taloudelliselle yhteistyölle avautuu Etelä-Karjalassa muuta Suomea parempia mahdollisuuksia. Erityisen hyvät mahdollisuudet alueella tarjoutuu logistiikka-alan yrityksille, jotka tuottavat Venäjän kanssa käytävään kauppaan liittyviä palveluja. Itärajan vähittäisen avautumisen myötä mahdollisuudet monipuoliseen kanssakäymiseen venäläisten kanssa lisääntyvät. Kun Suomen ja Venäjän välinen elintasoero kaventuu ja tuotantoelämä Venäjällä elpyy, on yhä enemmän löydettävissä tilanteita, joista sekä venäläinen että suomalainen yhteistyöosapuoli voivat hyötyä. (http://saimaa.etelakarjala.fi/julkinentiedote/liitetiedostot%5c2275%5cvihoviimei nen%20maakuntaohjelma% doc) Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (http://saimaa.etelakarjala.fi/julkinentiedote/liitetiedostot/2275/ %20mhn %20HYVÄKSYMÄ%20TOTSU.doc) Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelma /Etelä-Karjalan maakuntaosio Etelä-Karjalan Liitto on laatinut EU:n tavoiteohjelmaa täydentävän Etelä- Karjalaa koskevan osion. Rajan yli tapahtuvan yhteistyön lisääminen ja matkailun kehittäminen luovat koko ajan uusia mahdollisuuksia. Infrastruktuurin kehittäminen on edellytyksenä yritystoiminnan sijoittumiselle ja kuljetuselinkeinon kehittymiselle.

11 11 Maakunnassa pyritään luomaan vahva osaamiskeskittymä tai kehittämään olemassa olevia korkean teknologian ja talouden osaamiskeskittymiä seuraavilla alueilla: mekaaninen puunjalostus korkean teknologian metallirakenteet Venäjän kauppa logistiikka sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät ympäristö ja energia yritysten menestystekijät kansainvälisten palvelujen tuottaminen, kansainvälinen matkailu ja kauttakulkuliikenteen hallinta Erityistavoitteita ovat: uuden tekniikan kehittäminen mm. sähkötekniikan ja elektroniikan aloilla korkean teknologian kasvukeskus korkean teknologian metallirakenteiden sekä metsäteollisuuden informaatiotekniikan aloilla kokonaisvaltainen palveluiden laadun kehittäminen Etelä-Karjalasta Venäjä-osaamisen ja koulutuksen keskus Etelä-Karjalasta logistiikka-osaamisen keskus Etelä-Karjala, matkailun, messujen ja kokousten maakunta metsäteollisuuden sekä muun perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen Etelä-Karjalan sijaintiin Euroopan unionin ja Venäjän rajalla liittyviä tavoitteita ovat: infrastruktuurin kehittäminen liiketoimintakeskusmallin toteuttaminen asiantuntemuksen ja koulutuksen lisääminen kaupassa, matkailussa ja logistiikassa gateway-aseman hyödyntäminen matkailussa (http://www.ekarjala.fi/ekliitto/asiakirja/ektav2_ohj1.pdf) Etelä-Karjalan kunnat Imatran kaupunki Venäjä, erityisesti Leningradin alue ja Pietari, ovat Imatran kannalta suuri mahdollisuus. Imatra rakentaakin tälle alueelle yhteistyöverkkoa. Yhteistyötä kehitellään myös Viipurin, Käkisalmen ja vanhan ystävyyskaupungin Tihvinän kanssa. Svetogorskin kanssa Imatra on jo vuosien ajan kehittänyt tiivistä yhteistyötä tähtäimenään kaupungin toimintojen kehittäminen kaksoiskaupunkimallin mukaisesti. Imatra-Svetogorsk-kaksoiskaupungin toiminta-ajatus: ainutlaatuisen sijaintiedun hyödyntäminen win-win-periaatteella (International Paper -malli) tuotanto Venäjällä alhaiset tuotantokustannukset

12 12 Venäjän markkinat läntiset tukipalvelut lähellä läntinen henkilöstö voi asua Svetogorskissa, Imatralla tai Etelä-Karjalassa Kaksoiskaupunkistrategia: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen Matkailun kehittäminen Osaamisen ja tieto-taidon edistäminen Rajanylityspaikan palvelukyvyn parantaminen Tutkimuksen ja kehitystoiminnan alalla pyrkimyksenä on toimia kokeilu- ja pilottitoiminta-alueena, tutkimustoiminnan laboratorio-alueena, koulutus- ja oppimateriaalien kehittämisfoorumina sekä kehittyä cross-border-toimintojen ja Venäjän markkinatalouden kehittämis- ja tutkimuskeskuksena. (http://www.imatra.fi/etusivu.html) Lappeenrannan kaupunki Kaupungin elinkeino-, osaamis- ja kansainvälistymisstrategiassa vuosille todetaan Venäjä-toimintojen osalta seuraavaa: Maantieteellisen sijaintiaseman hyödyntäminen o EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämistyöhön osallistuminen sekä Venäjä-yhteyksien rakentaminen o liikenneyhteyksien kehittäminen (http://www.lappeenranta.fi/) Etelä-Karjalan kasvukeskus Lappeenrannan, Imatran ja Länsi-Saimaan seutukunnat ovat mukana Etelä-Karjalan kasvukeskuksena osana valtakunnallista kasvukeskusohjelmatyötä. Kasvualoilla Etelä-Karjala profiloituu mobiiliteknologiaa hyödyntävän ohjelmisto- ja sisältötuotannon, teollisuuselektroniikan, ympäristötekniikan ja elinkeinoelämän ICT-sovellusten teknologian ja liiketoimintaosaamisen huipputaitajaksi. Etelä-Karjalan kasvukeskuksen kasvualueita ovat: Energia ja ympäristö Metalli Venäjä-osaaminen ja logistiikka Metsä ja puu Informaatio- ja viestintäteknologia Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Matkailu

13 13 Venäjä-osaaminen ja logistiikka on yksi kasvualueista ja samalla edellytetään siihen liittyvän osaamisen ja tutkimuksen kehittämistä. Logistiikka- ja Venäjä-osaamisen osalta tavoitteena on, että Kaakkois-Suomeen organisoituu korkeatasoinen ja kansainvälisesti tunnettu Venäjän liiketoimintaosaamisen ja logistiikkatoimintojen keskittymä. (Aluekeskuksen kehittämisohjelmaehdotus) (http://www.ekarjala.fi/kasvukeskus/ohjelma.pdf) Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelma: julkaisuja 2002:7) Etelä-Karjalan oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta ja -strategiat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osasto tarjoaa liiketaloudellisia Venäjä-kursseja ja kielikeskus venäjän kielikursseja. Yliopiston strategioihin sisältyy Venäjään liittyvä painotus. Yliopiston opetuksen ja tutkimuksen halutaan suuntautuvan seuraaviin aihealueisiin: Korkean teknologian metallirakenteet Metsäteollisuus Sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät Venäjä ja muut siirtymätaloudet Ympäristö ja energia Yritysten menestystekijät ja liiketoimintaosaaminen. (http://www.lut.fi/opinto/opinto-oppaat/tekniikka/2002/alkuosa.pdf) Yliopisto on tällä hetkellä mukana useissa Venäjään liittyvissä hankkeissa, joissa tarkastellaan mm. ruplan kehitystä, Venäjän pkt-sektorin tulevaisuudennäkymiä, Suomen transitoliikenteen ja Luoteis-Venäjän teollisuuden kehitystä sekä tehdään palkkavertailuja pohjoisen ulottuvuuden alueella (ks. liitetietokanta). Pohjoisen Ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI) Vuonna 2003 yliopiston sisällä käynnistyi Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI, jonka tehtävänä on harjoittaa Venäjään sekä Venäjän ja EU:n suhteisiin liittyvää tutkimusta. NORDI tarjoaa osaamisensa eri toimijoiden ja yritysten käyttöön. NORDIn alueellinen painopiste on Pohjoisen ulottuvuuden ydinalueilla Luoteis- Venäjällä sekä Itämeren ja jäämeren alueella. NORDIn tavoitteena on nousta Venäjän ja Itä-Euroopan alueen huippuyksiköksi. (http://www.lut.fi/nordi/index.html)

14 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa voi opiskella kansainvälisen kaupan koulutusohjelmassa, jossa yhtenä suuntautumisvaihtoehtona on Venäjän kauppa. Oppilaitoksella on myös opiskelijavaihtoa venäläisten oppilaitosten kanssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ydinstrategiat ovat: Paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen Kansainvälinen kauppa ja -markkinointi, kansainvälisten verkostojen osaaminen erityisenä painopistealueenaan Venäjä ICT-tieto- ja kommunikaatiotekniikka, tietotekniset sovellukset sekä niihin liittyvä liiketaloudellinen ja muu sisällöllinen osaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen Grafiikka ja kivimuotoilu Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu kehittää Venäjään liittyvää opetusta, pitää yllä laajaa yhteistoimintaverkostoa ja toteuttaa Venäjään liittyviä kehittämishankkeita. (http://www.scp.fi/) Etelä-Karjalan ammattiopisto Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta. Kansainvälistymisstrategian mukaan Etelä-Karjalan ammattiopisto kehittää toimintaansa Venäjä-osaamiselle asetettavien vaatimusten ja maakunnallisen tavoiteasettelun mukaisesti. Tämä edellyttää Venäjä-toiminnan kehittämistä, Venäjää koskevan opetuksen luomista, yhteistoimintaverkostojen rakentamista ja erilaista hanketoimintaa. Toimintaa suunnataan erityisesti Luoteis-Venäjälle, Pietarin sekä Leningradin alueelle. Venäjään liittyvää hanketoimintaa kehitetään osana maakunnan hanketoimintaa ja yhteistoiminnassa Venäjällä toimivien kumppaneiden kanssa. Etusijalle asetetaan hankkeet, joissa voidaan samalla tukea opiskelijoiden Venäjä-suuntautumista. (http://ekamo.fi) Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktiva Aikuiskoulutuskeskus tarjoaa venäjänkielen lyhytkursseja. Lisäksi aikuiskoulutuskeskus tarjoaa koulutusta maahanmuuttajille. (http://www.ekakk.fi/)

15 Muita oppilaitoksia Muut oppilaitokset tarjoavat Etelä-Karjalassa Venäjä-opetusta seuraavasti: Saimaan kansalaisopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Imatran työväenopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Lappeenrannan työväenopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Joutsenon opisto: maahanmuuttajakoulutus Muut toimijat tai ohjelmat Etelä-Karjalan elinkeinostrategia Vuonna 1998 valmistuneen Etelä-Karjalan elinkeinostrategian mukaan yhtenä tavoitteena on luoda Etelä-Karjalasta Venäjä-osaamisen ja -koulutuksen keskus. Strategiassa pyritään hyödyntämään ja vahvistamaan Etelä-Karjalan asemaa maantieteellisenä idän ja lännen porttina. Osaamisen kehittäminen on ehdoton edellytys yritystoiminnan menestymiselle myös Etelä-Karjalassa. Jo olemassa olevaa Venäjä-osaamista tulee vahvistaa ja hyödyntää koko maakuntaa tukevaksi. Yliopiston Venäjä-toimintaa tulee laajentaa osaamiskeskittymäksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun avulla. Maakunnan toivotaan muutenkin kansainvälistyvän sekä Venäjän suuntaan että länteen. (Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä-Karjalan yrittäjät r.y ) Etelä-Karjalan kauppakamari Kauppakamari toteuttaa toiminnassaan Keskuskauppakamarin Venäjästrategiaa sekä Etelä-Karjalan elinkeinostrategiaa. (http://south-kar.chamber.fi/index.htm) Yhteenveto: Etelä-Karjala Toimija Strategia Opetusta Projekteja Strategiset hankkeet Etelä-Karjalan Liitto Suunnitelmissa ja ohjelmissa vahva Venäjäpainotus Imatran kaupunki Kaksoiskau- punkistrate- Keskittyy erityisesti projektien rahoitukseen Yhteistyö Leningradin alueen ja Pietarin kanssa Lukuisia hankkeita kaksois- Kaksoiskaupunkihanke

16 16 Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan kasvukeskus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattiopisto Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktiva Etelä-Karjalan kauppakamari Tärkeä osa strategiaa Venäjästrategia olemassa E-K:n elinkeinostrategia Venäjään liittyvää liiketaloudellista tutkimusta ja opetusta; venäjän kieliopetusta Venäjän kaupan suuntautumisvaihtoehto, opiskelijavaihtoa venäläisten oppilai- maahanmuuttajakoulutusta, venäjän kielen lyhytkursseja gia (Svetogorsk) kv-strategia painottuu Venäjään Ohjelman tavoiteasettelussa Venäjä vahvasti mukana kaupunkiyhteistyössä Lukuisia hankkeita Pitkäaikainen kokemus, laajasti tutkimusprojekteja, runsaasti partnereita Pitkäaikainen kokemus, runsaasti partnereita tosten kanssa Jossakin määrin, maahanmuuttajakoulutusta Venäjäprojekteja, partnereita Venäjäosaaminen ja logistiikka, lukuisia erillishankkeita Pohjoisen Ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI Venäjän kaupan koulutus opetus, verkostoituminen ja hanketoiminta Venäjän suuntaan Etelä-Karjalalle luonteenomaista on korostaa: Venäjälle suuntautuvan yhteistoiminnan edistämistä alueellisen sijaintiedun hyödyntämistä erityisesti elinkeinoelämän kehittämisessä ja matkailussa Venäjä-osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä maakunnallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla Osaamisen kehittämisessä suuri vastuu on annettu yliopistolle ja ammattikorkeakoululle. Kasvukeskusohjelma on yksi Venäjä-toimintaa maakunnallisella tasolla kokoava voima. Kuntatasolla erityisesti Lappeenranta ja Imatra haluavat ohjelmallisesti ja toiminnallisesti korostaa Venäjään liittyvän yhteistyön merkitystä.

17 Etelä-Savo Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntasuunnitelma 2020 Maakuntasuunnitelman mukaan Etelä-Savo on vuonna 2020 Helsingin ja Pietarin metropoliseutuihin verkottunut pohjoiseurooppalainen palvelu-, teollisuus- ja kulttuurikeskus. Suunnitelmassa korostetaan yhteistyövalmiuksien kehittämistä sekä aseman vahvistamista kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (http://www.esavo.fi/) Etelä-Savon maakuntaohjelma Etelä-Savo on mukana Kaakkois-Suomen Interreg III A raja-alueohjelmassa osana varsinaista ohjelma-aluetta. Ohjelman mukaisesti maakunnan Venäjä-yhteistyö keskittyy Luoteis-Venäjään ja erityisesti Pietariin ja Leningradin alueeseen. Etelä-Savolla on Pietarissa oma toimipiste, Itä-Suomen Business-Edustusto. Edustusto on maakunnalle tärkeä paikallinen tuntosarvi Pietarissa, jolla on edellytykset tukea maakunnan toimijoita välittömien yhteistyökontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä. Ohjelmassa esitettyjä lähivuosien toimenpiteitä ovat muun muassa: Pietarin kaupunki ja Leningradin alue pidetään edelleen maantieteellisinä prioriteettialueina Yhteistyötä Leningradin alueen kanssa laajennetaan koskemaan nykyistä useampia paikallishallintoyksiköitä Maakunnan tavoitteena on säilyttää asemansa osana varsinaista Interreg-rajaalueyhteistyöaluetta myös vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudella Maakuntaliitto hakee pysyvän toimintakonseptin ja rahoitusjärjestelyn, jolla maakunnallisen edustuston toiminta vakiinnutetaan itäsuomalaisena yhteistyöhankkeena vuoden 2006 loppuun saakka (http://www.esavo.fi/) (http://www.esavo.fi/tiedostot/maakuntaohjelma.pdf) Etelä-Savon kunnat Mikkeli Mikkelin kaupungin elinkeinopoliittisiin painopistealoihin ei kuulu erityisesti Venäjätoimintaa. (http://www.mikkeli.fi/kaupungissatapahtuu/pohjat/elinkeinopoliittinen.htm)

18 18 Savonlinna Kaupunki on osallisena maakunnan kehittämisessä sekä Itä-Savon kuntayhtymän kautta aluekeskusohjelmassa. Niihin liittyvät painotukset Venäjä-toiminnassa koskevat myös kaupunkia. (http://www.savonlinna.fi/index.htm) Savonlinnan seutukunta Seutukunnalla on aluekeskusohjelma, joka suuntaa seutukunnan yhteistä toimintaa. Savonlinnan seutukunta (Itä-Savon kuntayhtymä) korostaa Venäjä-toiminnoissaan erityisesti matkailuun ja venäjän kieleen liittyvien hankkeiden ja osaamisen kehittämistä. Aluekeskusohjelmatyössä vahvistetaan ja kehitetään aluekeskusten ja seutukuntien välistä yhteistyötä Etelä-Savossa ja Savonlinnan seudulta Etelä-Karjalan Lappeenranta- Imatra-seudun kesken. Tavoitteena on luoda kaupunkiseutujen yhteistyöverkosto, jonka tuloksena konkretisoituu toimenpiteitä erityisesti oppilaitosten, yritysten ja yritysverkostojen kesken eri toimialoilla, esim. matkailu-, korkeakouluyhteistyö- ja Venäjätoiminnot. (http://www.savonlinnaseutu.fi/isky/) Etelä-Savon oppilaitokset: Venäjä-koulutus, -hankkeet ja -strategiat Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkeli Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tarjoaa koulutusta, tutkimusta ja tietopalvelua pk-yritysten tarpeisiin Suomessa ja Venäjällä. Pietarissa Pienyrityskeskus on toiminut pysyvästi vuodesta 1993 ja järjestänyt siellä erilaisia koulutusohjelmia ja tukipalveluja sekä suomalaisille että venäläisille yrityksille. Suomalaisille Pienyrityskeskus tarjoaa Venäjä-koulutusta liiketalouden, matkailun ja venäjän kielen lyhytkursseilla. Venäläisille ja inkerinsuomalaisille keskus tarjoaa mm. kaupallista ja kielikoulutusta Pietarissa. Pienyrityskeskus on mukana seuraavissa Venäjä-hankkeissa: Matkailuyritysten Venäjä -ohjelma, joka on räätälöity ohjelma matkailuyrityksille venäläisten matkailijoiden houkuttelemiseksi Suomeen Suomen ja Pietarin alueen naisyrittäjien yhteistyöohjelma , jonka tavoitteena on naisyrittäjyyden, yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ja laajentaminen Kaakkois-Suomessa, Helsingin seudulla ja Pietarin sekä Leningradin alueella Lisäksi keskuksella on erilaisia vientiyrityksiä tukevia tapahtumia ja koulutusta. (http://www.pyk.hkkk.fi/index.html)

19 Joensuun yliopisto, Savonlinna Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus ja kehittämiskeskus on mukana seuraavissa Venäjä-hankkeissa: Tullitermihanke, jonka välityksellä koulutus- ja kehittämiskeskus siirtää JOY:n Kansainvälisen viestinnän laitoksen Venäjä- ja käännösteknologiaosaamista hyödynnettäväksi rajanylitystoimintojen kehittämisessä sekä ulkomaankaupassa ja -liikenteessä Matkailun Venäjä-foorumi tukee yritystoimintaa ja matkailuyhteistyön kehittämistä Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitsevalla Kansainvälisen viestinnän laitoksella on venäjän kielen (kääntäminen ja tulkkaus) koulutusohjelma. Laitoksella on myös opiskelijavaihtoa venäläisten oppilaitosten kanssa. Joensuun yliopiston vahvoja osaamisaloja ovat monitieteinen ja laaja-alainen opettajankoulutus sekä kasvatuksen ja ihmisen elämänkulun tutkimus metsät, muut uusiutuvat luonnonvarat ja ympäristö erikoistuva huipputeknologia raja-alueiden yhteiskuntakehitys ja kulttuurien vuorovaikutus Erityisen huomion kohteena on pohjoisen ja itäisen Euroopan reuna- ja raja-alueiden, erityisesti Suomen ja Venäjän, kehitys ja kulttuurien kohtaaminen osana eurooppalaista kokonaisuutta. (http://www.joensuu.fi/joyindex.html) (http://www.joensuu.fi/skk/index.php?id=602) Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulun Venäjäpalvelut tarjoaa kurssimuotoista Venäjäkoulutusta seuraavilla aloilla: liiketalous juridiikka matkailu venäjän kieli metsäala logistiikka metalli Lisäksi ammattikorkeakoulun kurssitarjontaan kuuluu liiketoiminta- ja tapakulttuuri Venäjällä, ruokakulttuuri yhteiskunnalliset aiheet, esim. Venäjän yhteiskuntarakenteet erilaiset vientikoulutukset kuten tulli- ja sertifiointi, logistiikka viennin ja investointien rahoitusmahdollisuudet ympäristöön ja puualaan liittyvä Venäjä-koulutus

20 20 räätälöidyt koulutukset yrityksille ja erilaisille ryhmille suomalaisyritysten venäläisen henkilökunnan koulutus Pietarissa Savonlinnassa sijaitsevien matkailun sekä hallinnon ja kaupan alan yksiköillä on yksi yhteistyöoppilaitos Pietarissa (opiskelijavaihtoa). Ammattikorkeakoulun Venäjäpalvelut tukee yritysten Venäjän kauppaa eri vaiheissa sekä mahdollistaa Venäjälle etabloitumista. Pietarissa yrityksille tarjotaan neuvonanto- ja toimistopalveluja ja yritysten kanssa pyritään projektien luomiseen. Yrityksille tarjotaan apua viranomaisasioissa sekä tuotemerkkien, vastaavuustodistusten ja muiden lisenssien hankinnassa. Venäjäpalvelut auttaa yrityksiä myös kumppanien etsinnässä ja selvittää tarvittaessa niiden luotettavuuden. Yrityksille voidaan myös kehittää myyntiverkostoa ja heidän työntekijöilleen järjestetään tarpeen vaatiessa koulutusta. Itä-Suomen Business Edustusto on juridisesti Etelä-Savon kauppakamarin edustusto, mutta sen hallinnoinnista vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä mukana erilaisissa puu- ja kuljetusalan, energia-, rakennusja ympäristöalan, koulutus- ja sosiaalialan sekä tekstiilialan Venäjä-hankkeissa (ks. liitetietokanta). (http://www.mikkeliamk.fi/) (http://www.mikkeliamk.fi/venajapalvelut/) Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Mikkelin ammattiopisto mukana maahanmuuttajien työllistämisprojektissa. Mikkelin aikuiskoulutuskeskus tarjoaa kurssimuotoista venäjän kielen opetusta Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Keskuksella on erityisesti aktiivista hanketoimintaa erilaisissa maaseutuelinkeinohankkeissa, joissa on samalla kytkentä Venäjälle. (http://www.mtkk.helsinki.fi/) Muita oppilaitoksia Muut oppilaitokset tarjoavat Etelä-Savossa Venäjä-opetusta seuraavasti: Itä-Karjalan kansanopisto: maahanmuuttajakoulutus Otavan opisto: maahanmuuttajakoulutus Muut toimijat Etelä-Savon kauppakamari

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus kuntien Yrityspalveluiden kumppanina

Ammatillinen koulutus kuntien Yrityspalveluiden kumppanina Ammatillinen koulutus kuntien Yrityspalveluiden kumppanina Ari Räsänen, Linnan kehitys Oy Jouni Haajanen, Koulutuskuntayhtymä Tavastia Linnan kehitys Oy Ennen Linnan Kehitys Oy:tä Hämeenlinnan ja seudun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot