Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi"

Transkriptio

1 Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu / Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu

2 2 SISÄLLYS 1 KARTOITUKSEN TAVOITTEET KARTOITUKSEN RAKENNE KAAKKOIS-SUOMEN ASEMA VENÄJÄÄN NÄHDEN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN VAIKUTUS JA YHTEISTYÖ KAAKKOIS-SUOMEN SWOT-ANALYYSI ERI TOIMIJOIDEN VENÄJÄ-STRATEGIAT VALTAKUNNALLISET STRATEGIAT Opetusministeriön toimintaohjelma Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia KAAKKOIS-SUOMEN STRATEGIAT Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma Kaakkois-Suomen pohjoisen ulottuvuuden strategia Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelma Yhteenveto Kaakkois-Suomen strategioista ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan kunnat Etelä-Karjalan oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta ja -strategiat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Muita oppilaitoksia Muut toimijat tai ohjelmat Yhteenveto: Etelä-Karjala ETELÄ-SAVO Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon oppilaitokset: Venäjä-koulutus, -hankkeet ja -strategiat Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkeli Joensuun yliopisto, Savonlinna Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Muita oppilaitoksia Muut toimijat Yhteenveto: Etelä-Savo KYMENLAAKSO Kymenlaakson liitto Kymenlaakson kunnat Kymenlaakson oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta, -hankkeet ja -strategiat Helsingin yliopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kouvolan seudun ammattiopisto Kotkan ammatillinen koulutuskeskus Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Haminan ammattiopisto Muut toimijat Yhteenveto: Kymenlaakso STRATEGIOIDEN YHTEENVETO JA KARTOITUKSEN KESKEISET TULOKSET TAULUKOT: Taulu 1. Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi... 5 Taulu 2. Venäjä-strategioiden yhteenveto LIITE: Tietokanta Venäjä-toimijoista

3 3 1 Kartoituksen tavoitteet Tässä raportissa kartoitetaan Venäjä-koulutus- ja kehittämistoimintaan liittyviä ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita sekä niitä toteuttavia tahoja. Lisäksi tarkastellaan eri Venäjä-toimijoiden koulutustarjontaa ja hanketoimintaa. Tarkastelualueena on Kaakkois-Suomi eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat. Raportin liitteenä olevassa tietokannassa toimijakartoitusta on laajennettu osittain myös muuhun Suomeen. Kartoituksen tavoitteena on selvittää: Kaakkois-Suomessa toimivien oppilaitosyksiköiden ja muiden julkisorganisaatioiden Venäjä-palvelut ja -yhteyshenkilöt (ks. Liite: Tietokanta Venäjätoimijoista) kohderyhmän suunnitelmat, strategiat ja hanketoiminta Venäjä-koulutus- ja kehittämistoiminnan suhteen yhteistyövalmiuksia ja olemassa olevaa yhteistyötä eri Venäjä-toimijoiden välillä Selvityksen tilaajana on Kaakkois-Suomen osaamiskeskus / TUKEMA.ru-projekti. Selvityksen toteuttavat Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. 2 Kartoituksen rakenne Selvitysraportissa kuvataan ja arvioidaan alueen keskeisten Venäjä-toimijoiden suunnitelmien perusteella, mikä asema Venäjällä on Kaakkois-Suomen strategisessa kehittämisessä. Kartoitukseen on koottu maakuntaliitot, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattiopistot ja aikuiskoulutuskeskukset, Venäjä-toimintaan panostaneet kunnat, kauppakamarit sekä toisaalta kaikki saatavilla olleet keskeisimmät suunnitelmat, joiden perusteella strategioiden määrittelyä ja toimintaa on voitu tarkastella. Eri toimijoiden suunnitelmien, hankkeiden ja koulutustarjonnan tarkastelussa rajaavana tekijänä on ollut yhteys Venäjä-toimintaan. Tiedot eri toimijoiden Venäjä-toiminnoista on koottu pääasiassa internetin avulla. Joiltakin osin täydentävää informaatiota on koottu sähköpostitse suoraan toimijoilta. 3 Kaakkois-Suomen asema Venäjään nähden 3.1 Maantieteellisen sijainnin vaikutus ja yhteistyö Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluu Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat. Venäjän osalta Kaakkois-Suomi rajautuu pääosin Leningradin alueeseen ja pohjoisosaltaan myös Karjalan tasavaltaan. Kaakkois-Suomen kautta kulkevat Suomen ja Venäjän väliset pääliikenneyhteydet, jotka toimivat samalla pääliikenneyhteyksinä Skandinaviasta ja koko Euroopan unionin alueelta Venäjälle. Kaakkois-

4 4 Suomessa sijaitsevat myös liikenteeltään vilkkaimmat ja kuljetusmääriltään suurimmat rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välillä. Myös Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen henkilöliikenne ja suurin osa tavaraliikenteestä kulkee alueen kautta. Kaakkois-Suomessa on arviolta noin 850 Venäjän-kauppaa harjoittavaa yritystä. Myös venäläisten matkailu Suomeen on kasvanut selvästi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa: Kaakkois-Suomen tulli- ja raja-asemien kautta venäläiset tekivät vuonna 2002 Suomeen noin 1,51 miljoonaa matkaa, kun vuonna 1992 vastaava luku oli noin 0,16 milj. ja vuonna 1995 noin 0,52 milj. matkaa. Suomen ja Venäjän eri hallintotasojen viranomaisten ja alueiden välinen yhteistyö on viime vuosien aikana edelleen vilkastunut ja saanut uusia muotoja niin virallisten yhteistyösopimusten kuin epävirallisenkin toiminnan puitteissa. Hallinnon ja talouden rinnalla myös erilaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet luomassa yhteyksiä Venäjälle. Kaakkois-Suomen kehittämisstrategian tarkoituksena on vahvistaa alueen asemaa Venäjän lähialueille suuntautuvan yhteistyön osaajana ja kehittäjänä ja toteuttaa samalla hyviä yhteistyöhankkeita. 3.2 Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi Kaakkois-Suomen vahvuudet Sijainti EU:n ja Venäjän rajalla, Venäjä-osaaminen Hyvät liikenneyhteydet Venäjälle, Baltiaan ja Skandinaviaan ja toimivat rajanylityspaikat Luotettavat ja toimivat logistiset palvelut Runsaat metsävarat ja niitä hyödyntävä korkeatasoinen vientiteollisuus Monimuotoinen asuin- ja luonnonympäristö ja puhtaat elintarvikkeet Toimivat hallinto- ja yrityspalvelut sekä turvallinen toimintaympäristö Tiheä palvelukeskusverkosto Osaamisen taso yleensä korkea Arvokas kulttuuriympäristö Osaamiskeskukset ja -keskittymät sekä niiden hyödyntäminen Kaakkois-Suomen heikkoudet Liikenneyhteyksissä edelleen parantamisen tarvetta Syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoihin Suhdanneherkkä ja yksipuolinen tuotantorakenne Pk-yritysten osuus tuotannosta vähäinen Informaatiotekniikkayritysten vähäisyys Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus Paikalliset ympäristöongelmat Korkea työttömyys Väestön poismuutto ja vinoutuva ikärakenne Kaakkois-Suomen mahdollisuudet Tietointensiivisten toimialojen kasvumahdollisuudet (hyvä työvoiman Kaakkois-Suomen uhkat Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen epävarmuus

5 5 saatavuus ja pääkaupunkiseutuun verraten kohtuullinen kustannustaso) Venäjän lähialueiden kasvun vahvistuminen, kasvava kulutuskysyntä lähialueilla, Itämeren talousalueen kasvu Pohjoisen ulottuvuuden vahvistuminen EU:n politiikassa Vahvistuvat osaamiskeskukset sekä yritysten ja oppilaitosten verkostoituminen Kokous- ja erikoismatkailu Teollisuuden jalostusasteen nousu Monipuoliset, kestävän kehityksen mukaiset energiansaantimahdollisuudet ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttö Alueen keskeisten toimialojen kuihtuminen Tietoyhteiskunnan kehityksen häiriintyminen Rikollisuuden kansainvälistyminen ja turvattomuuden kasvu Kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa vaihtoehtoisiin kuljetuskäytäviin Yhteiskunnallisen syrjäytymisen kasvu Ulkoiset ympäristöuhkat, Itämeren tilan heikkeneminen Talouden keskittyminen pääkaupunkiseudulle Sisäiset ympäristöuhkat Terveysriskit ja tarttuvat sairaudet Venäjällä Taulu 1. Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi (http://www.kaakkoissuomen-interreg.fi/askirjat/interreg3.pdf) 4 Eri toimijoiden Venäjä-strategiat 4.1 Valtakunnalliset strategiat Tässä esitetään joitakin valtakunnallisia Venäjä-strategioita siltä osin, kun ne ovat pohjana eri toimijoiden omassa tavoiteasettelussa ja toiminnan kehittämisessä Opetusministeriön toimintaohjelma Opetusministeriön toimintaohjelma Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö vuosille ohjaa ministeriön oman toiminnan lisäksi sen yhteistoimintaa erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Ohjelmakokonaisuus kattaa opetusministeriön koko toimialan ja priorisoi opetusministeriön tavoitteet Venäjän tuntemuksen ja Venäjä-yhteistyön alalla. Ohjelman 13 toimintakokonaisuutta painottavat eri toimintasektoreiden yhteistyön vahvistamista Venäjän kanssa ja toiminnan kohdentamista myös siten, että kansallinen Venäjän tuntemus lisääntyy. Toimintakokonaisuudet painottuvat tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen, peruskoulutukseen, venäjän kielen asemaan, liikkuvuuteen ja henkilövaihtoon, kulttuuriyhteistyöhön, nuorisotyöhön ja liikuntaan. Opetusministeriö toteuttaa Venäjäohjelmaa osana strategista kehittämistä tulosohjausta käyttäen.

6 6 (http://www.minedu.fi/julkaisut/hallinto/2003/opm15/opm15.pdf) Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia Keskuskauppakamari on jo usean vuoden ajan korostanut kauppakamarien yhteistoimintaa Venäjän suuntaan sekä erilaisia hankkeita ja toimintoja Venäjän kaupan edistämiseksi. Vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa Keskuskauppakamari pitää yhtenä painopistealueena elinkeinoelämän Venäjä-yhteistyötä. Työn pohjana on ollut Kauppakamarien Venäjä-ohjelma, joka saatetaan ajan tasalle vuonna Maakunnallisista kauppakamareista noin puolella on Venäjään liittyvää toimintaa. Kauppakamarit järjestävät muun muassa Venäjään liittyviä seminaareja ja koulutustapahtumia sekä yritysdelegaatiomatkoja Venäjälle. Kauppakamarit ovat myös perustaneet paikallisia Venäjä-keskuksia ja vientirekistereitä. Kauppakamarien Venäjä-toiminta tarjoaa yrityksille entistä paremmat liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä on projektitoimintaa edistää kuljetusten sujuvuutta lisää tietoa Venäjän talouden kehityksestä rahoitusmahdollisuuksista ja tilastolähteistä edistää suomalaisten ja venäläisten kauppakamarien verkottumista painottaa Venäjää koskevan ajankohtaistiedon välittämistä (http://www.kauppakamari.fi/index.cfm?language=finnish) 4.2 Kaakkois-Suomen strategiat Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma ohjaa Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden (Pietari, Leningradin alue) yhteistyön kehittämishankkeita ja niiden rahoitusta EU:n ja Suomen kansallisen rahoituksen osalta. Ohjelman toimintalinjat painottuvat liikenneyhteyksien kehittämiseen ympäristön tilan parantamiseen yritysten toiminnan edistämiseen ja niiden toimintaympäristön parantamiseen koulutukseen ja tutkimukseen osaamisen edistämiseen yhteistyön edellytysten parantamiseen

7 7 Osaamisen ja yhteistyön edellytysten kehittäminen Kaupankäynnin ja yhteistyön jatkuvasti lisääntyessä alueen koulutusresurssien ja tieto-taitovoimavarojen yhdistämisen avulla pyritään varmistamaan Venäjä-osaajien riittävyys Kaakkois-Suomen tarpeisiin. Samalla huomioidaan maahanmuuttajien vahvuudet kouluttamalla heitä mm. tulkeiksi ja yrityselämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös lähialueen koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvan yhteistyön lisääminen muun muassa opettaja- ja opiskelijavaihdon avulla. Tavoitteena on luoda Suomen johtava Venäjä-osaamisen keskittymä/verkosto. Venäjä-tutkimusta tullaan jatkamaan ja samalla lisätään tiedonvaihtoa suomalaisten ja venäläisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Tavoitteena on yrittäjien ja yritysten henkilöstön osaamistason nostaminen kansainvälisen kilpailun vaatimalle tasolle erityisesti Venäjän-markkinoilla. Kulttuurituntemuksen lisäämisen avulla hälvennetään epäluuloja ja siten helpotetaan matkailun ja yritystoiminnan vilkastumista Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä. (http://www.kaakkoissuomen-interreg.fi/askirjat/interreg3.pdf) Kaakkois-Suomen pohjoisen ulottuvuuden strategia Pohjoinen ulottuvuus on EU:n politiikan erityinen painopistealue pohjoisen Euroopan ja Venäjän yhteistyön kehittämiseksi. EU:n pohjoisen ulottuvuuden olisi erityisesti edistettävä Pohjois-Euroopan talouskehitystä kohdistuttava raja-aluekysymyksiin kavennettava elintasoeroja ja torjuttava alueelta alkunsa saavia uhkia vähennettävä ympäristöön kohdistuvia uhkia Pohjoisen ulottuvuuden toimenpideohjelmassa ( ) listataan Pohjois- Euroopan lähivuosien haasteet EU:n nimeämillä avainsektoreilla, jotka liittyvät ympäristöön ydinturvallisuuteen energiakysymyksiin inhimillisiin ja tutkimusresursseihin terveyteen rikollisuuden vastaiseen taisteluun kaupan ja investointien esteiden purkamiseen Strategian mukaan Kaakkois-Suomi on keskeisellä paikalla pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Alueen asema porttina Venäjälle ja Venäjältä EUmaihin mahdollistaa pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden, kuten infrastruktuurin ja liikenteen kehittämisen raja-alueella ja rajanylityspaikoilla, sosiaali- ja terveyssektorin ongelmien, erityisesti huumekaupan sekä muun rajan ylittävän rikollisuuden, torjunnan kehittämisen. Myös ympäristönsuojelu, koulutus ja inhimillisten voimavarojen kehittäminen ovat aloja, joihin Kaakkois-Suomessa tullaan panostamaan.

8 8 Osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen alalla strategisina hankkeina esitetään mm. Venäjä-osaamiskeskus Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus informaatio- ja viestintäteknologian koulutus- ja rekrytointiyhteistyö EU:n ja Venäjän välillä elintasokuilun ja hyvinvoinnin tutkimus esim. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta Liiketoiminnan alueella ohjelmassa on useita strategisia hankkeita. Osa hankkeista on jo toteutunut tai toteutumassa. (Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2001:4) Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy on käynnistänyt hankkeen, jonka päätavoitteena on laatia kattava Kaakkois-Suomen Venäjä-strategia vuosille Hanke on ensimmäinen Kaakkois-Suomen seitsemän yrityspalveluorganisaation yhteishanke. Laadittava strategia tulee toimimaan yrityspalveluorganisaatioiden, elinkeinoelämän järjestöjen, maakuntien liittojen, aluekeskusohjelmien, TE-keskuksen ja muiden toimijoiden runko-ohjelmana kaikissa Venäjään liittyvissä elinkeinopoliittisissa kysymyksissä. Lisäksi tavoitteena on laatia konkreettinen toimenpideohjelma Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän Venäjä-toimintojen kehittämiseksi. Ohjelmassa määritellään ne toimenpiteet, joilla uskotaan parhaiten edistettävän täällä olevien yritysten Venäjänkauppaa ja toimintaedellytyksiä siinä. Samoin määritellään toimenpiteet, joilla voidaan lisätä tänne etabloituvien uusien Venäjä-toiminnoista kiinnostuneiden yritysten määrää. (http://www.lappeenranta.fi/selma/projektit/index.html) Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelma Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (KOSKE) toteuttaa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa ( ) kaikkiaan 29 kaakkoissuomalaisen kunnan alueella. Tämänkertainen osaamiskeskusohjelma keskittyy neljään huippuosaamisalaan, joista yksi on Venäjä liiketoimintaympäristönä. Osaamiskeskusohjelmaa koordinoi Teknologiakeskus Kareltek Oy ja osaamisalarakenne vuosille on seuraava: Korkean teknologian metallirakenteet Metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät Logistiikka Venäjä liiketoimintaympäristönä

9 9 Venäjä liiketoimintaympäristönä -osaamisala Venäjä liiketoimintaympäristönä -osaamisalan tehtävänä on tunnistaa Kaakkois- Suomen/Luoteis-Venäjän kansainvälisen kaupan ja sitä tukevan toiminnan keskeiset toimijat ja osaaminen. Lisäksi sen tulee luoda mahdollisuuksia ja muotoja verkostoitumiseen ja muuhun yhteistoimintaan sekä osaamisen kehittämiseen. Yhtenä osaamisalan tehtävänä on luoda puitteita ja kehittää sekä maastouttaa osaamista nykyisen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Tähän päästäkseen osaamisala kehittää Venäjä-liiketoimintaosaamisen vuorovaikutteisia siirtomekanismeja tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä, myös rajan yli käynnistää ja viestii Venäjä-liiketoimintaosaamisen käytäntöjä mm. liiketoimintaa tukevilla tieto- ja koulutuspalveluilla, alihankintaverkostoilla rajan molemmin puolin sekä venäjänkielisten maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisellä kehittää kaakkoissuomalaisen Venäjä-liiketoimintaosaamisen kansainvälistä verkostointia, tuotteistusta, viestintää ja markkinointia tunnistaa ja kytkee yhteistyöhön Venäjä-liiketoimintaan liittyviä tukiosaamisia (esim. kieli- ja yhteiskuntaosaaminen) hyödyntää kehittämistoiminnassa myös Osaamiskeskuksen metsä- ja metalliteollisuus-, informaatio- ja viestintäteknologian sekä logistiikan erityisosaamista Osaamisalan huippualueita ovat: tavaroiden, pääoman ja osaamisen siirto yli EU-Venäjä -rajan venäläiselle asiakaskunnalle suunnatun palvelutuotannon ja markkinoinnin erityispiirteet informaatioteknologia liiketoimintana ja liiketoiminnan tukena EU-Venäjäakselilla energia-, metsä- ja terästeollisuuden sekä ympäristö- ja ydinturvallisuuden teknologian siirto (http://www.koske.fi/venaja.php) Yhteenveto Kaakkois-Suomen strategioista Kaakkois-Suomessa strateginen suuntautuminen ja kehittämistoiminta Venäjän suuntaan on voimakasta. Erityisesti Interreg-ohjelma ja sen tukena mm. Pohjoisen ulottuvuuden strategia, elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia ja käytännön toimijana Kaakkois-Suomen osaamiskeskus ovat vahva viitekehys maakunnallisille toimijoille kehittää ja hankkeistaa omaa toimintaansa. Strategisina painotuksina nousevat esille erityisesti alueen sijainnin hyödyntäminen alueen logistisen aseman hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittäminen Venäjän kaupan alalla

10 10 Venäjään liittyvän osaamisen kehittäminen ja alueen nostaminen keskeiseksi Venäjä-osaajaksi Venäjälle suuntautuvan yhteistyön kehittäminen ja syventäminen Valtakunnallisella tasolla toimintaa tukee mm. Suomen hallituksen aktiivisuus EU:n Pohjoisen ulottuvuuden edistämisessä. Lisäksi opetusministeriön Venäjä-strategia antaa taustatukea yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitoksille. Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia ohjaa alueellisten kauppakamarien ja sitä kautta yritysten toimintojen kehittämistä. 4.3 Etelä-Karjala Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Etelä-Karjala on lähin turvallinen EU-alue suhteessa Venäjän kasvaviin markkinoihin. Toisaalta Etelä-Karjala on lähin EU-alue ajatellen venäläisten yritysten laajenemista EU-markkinoille. Etelä-Karjala tarjoaa monipuoliset liikenneyhteydet ja useita rajanylityspaikkoja Venäjälle, minkä vuoksi Venäjän kanssa käytävälle taloudelliselle yhteistyölle avautuu Etelä-Karjalassa muuta Suomea parempia mahdollisuuksia. Erityisen hyvät mahdollisuudet alueella tarjoutuu logistiikka-alan yrityksille, jotka tuottavat Venäjän kanssa käytävään kauppaan liittyviä palveluja. Itärajan vähittäisen avautumisen myötä mahdollisuudet monipuoliseen kanssakäymiseen venäläisten kanssa lisääntyvät. Kun Suomen ja Venäjän välinen elintasoero kaventuu ja tuotantoelämä Venäjällä elpyy, on yhä enemmän löydettävissä tilanteita, joista sekä venäläinen että suomalainen yhteistyöosapuoli voivat hyötyä. (http://saimaa.etelakarjala.fi/julkinentiedote/liitetiedostot%5c2275%5cvihoviimei nen%20maakuntaohjelma% doc) Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (http://saimaa.etelakarjala.fi/julkinentiedote/liitetiedostot/2275/ %20mhn %20HYVÄKSYMÄ%20TOTSU.doc) Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelma /Etelä-Karjalan maakuntaosio Etelä-Karjalan Liitto on laatinut EU:n tavoiteohjelmaa täydentävän Etelä- Karjalaa koskevan osion. Rajan yli tapahtuvan yhteistyön lisääminen ja matkailun kehittäminen luovat koko ajan uusia mahdollisuuksia. Infrastruktuurin kehittäminen on edellytyksenä yritystoiminnan sijoittumiselle ja kuljetuselinkeinon kehittymiselle.

11 11 Maakunnassa pyritään luomaan vahva osaamiskeskittymä tai kehittämään olemassa olevia korkean teknologian ja talouden osaamiskeskittymiä seuraavilla alueilla: mekaaninen puunjalostus korkean teknologian metallirakenteet Venäjän kauppa logistiikka sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät ympäristö ja energia yritysten menestystekijät kansainvälisten palvelujen tuottaminen, kansainvälinen matkailu ja kauttakulkuliikenteen hallinta Erityistavoitteita ovat: uuden tekniikan kehittäminen mm. sähkötekniikan ja elektroniikan aloilla korkean teknologian kasvukeskus korkean teknologian metallirakenteiden sekä metsäteollisuuden informaatiotekniikan aloilla kokonaisvaltainen palveluiden laadun kehittäminen Etelä-Karjalasta Venäjä-osaamisen ja koulutuksen keskus Etelä-Karjalasta logistiikka-osaamisen keskus Etelä-Karjala, matkailun, messujen ja kokousten maakunta metsäteollisuuden sekä muun perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen Etelä-Karjalan sijaintiin Euroopan unionin ja Venäjän rajalla liittyviä tavoitteita ovat: infrastruktuurin kehittäminen liiketoimintakeskusmallin toteuttaminen asiantuntemuksen ja koulutuksen lisääminen kaupassa, matkailussa ja logistiikassa gateway-aseman hyödyntäminen matkailussa (http://www.ekarjala.fi/ekliitto/asiakirja/ektav2_ohj1.pdf) Etelä-Karjalan kunnat Imatran kaupunki Venäjä, erityisesti Leningradin alue ja Pietari, ovat Imatran kannalta suuri mahdollisuus. Imatra rakentaakin tälle alueelle yhteistyöverkkoa. Yhteistyötä kehitellään myös Viipurin, Käkisalmen ja vanhan ystävyyskaupungin Tihvinän kanssa. Svetogorskin kanssa Imatra on jo vuosien ajan kehittänyt tiivistä yhteistyötä tähtäimenään kaupungin toimintojen kehittäminen kaksoiskaupunkimallin mukaisesti. Imatra-Svetogorsk-kaksoiskaupungin toiminta-ajatus: ainutlaatuisen sijaintiedun hyödyntäminen win-win-periaatteella (International Paper -malli) tuotanto Venäjällä alhaiset tuotantokustannukset

12 12 Venäjän markkinat läntiset tukipalvelut lähellä läntinen henkilöstö voi asua Svetogorskissa, Imatralla tai Etelä-Karjalassa Kaksoiskaupunkistrategia: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen Matkailun kehittäminen Osaamisen ja tieto-taidon edistäminen Rajanylityspaikan palvelukyvyn parantaminen Tutkimuksen ja kehitystoiminnan alalla pyrkimyksenä on toimia kokeilu- ja pilottitoiminta-alueena, tutkimustoiminnan laboratorio-alueena, koulutus- ja oppimateriaalien kehittämisfoorumina sekä kehittyä cross-border-toimintojen ja Venäjän markkinatalouden kehittämis- ja tutkimuskeskuksena. (http://www.imatra.fi/etusivu.html) Lappeenrannan kaupunki Kaupungin elinkeino-, osaamis- ja kansainvälistymisstrategiassa vuosille todetaan Venäjä-toimintojen osalta seuraavaa: Maantieteellisen sijaintiaseman hyödyntäminen o EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämistyöhön osallistuminen sekä Venäjä-yhteyksien rakentaminen o liikenneyhteyksien kehittäminen (http://www.lappeenranta.fi/) Etelä-Karjalan kasvukeskus Lappeenrannan, Imatran ja Länsi-Saimaan seutukunnat ovat mukana Etelä-Karjalan kasvukeskuksena osana valtakunnallista kasvukeskusohjelmatyötä. Kasvualoilla Etelä-Karjala profiloituu mobiiliteknologiaa hyödyntävän ohjelmisto- ja sisältötuotannon, teollisuuselektroniikan, ympäristötekniikan ja elinkeinoelämän ICT-sovellusten teknologian ja liiketoimintaosaamisen huipputaitajaksi. Etelä-Karjalan kasvukeskuksen kasvualueita ovat: Energia ja ympäristö Metalli Venäjä-osaaminen ja logistiikka Metsä ja puu Informaatio- ja viestintäteknologia Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Matkailu

13 13 Venäjä-osaaminen ja logistiikka on yksi kasvualueista ja samalla edellytetään siihen liittyvän osaamisen ja tutkimuksen kehittämistä. Logistiikka- ja Venäjä-osaamisen osalta tavoitteena on, että Kaakkois-Suomeen organisoituu korkeatasoinen ja kansainvälisesti tunnettu Venäjän liiketoimintaosaamisen ja logistiikkatoimintojen keskittymä. (Aluekeskuksen kehittämisohjelmaehdotus) (http://www.ekarjala.fi/kasvukeskus/ohjelma.pdf) Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelma: julkaisuja 2002:7) Etelä-Karjalan oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta ja -strategiat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osasto tarjoaa liiketaloudellisia Venäjä-kursseja ja kielikeskus venäjän kielikursseja. Yliopiston strategioihin sisältyy Venäjään liittyvä painotus. Yliopiston opetuksen ja tutkimuksen halutaan suuntautuvan seuraaviin aihealueisiin: Korkean teknologian metallirakenteet Metsäteollisuus Sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät Venäjä ja muut siirtymätaloudet Ympäristö ja energia Yritysten menestystekijät ja liiketoimintaosaaminen. (http://www.lut.fi/opinto/opinto-oppaat/tekniikka/2002/alkuosa.pdf) Yliopisto on tällä hetkellä mukana useissa Venäjään liittyvissä hankkeissa, joissa tarkastellaan mm. ruplan kehitystä, Venäjän pkt-sektorin tulevaisuudennäkymiä, Suomen transitoliikenteen ja Luoteis-Venäjän teollisuuden kehitystä sekä tehdään palkkavertailuja pohjoisen ulottuvuuden alueella (ks. liitetietokanta). Pohjoisen Ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI) Vuonna 2003 yliopiston sisällä käynnistyi Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI, jonka tehtävänä on harjoittaa Venäjään sekä Venäjän ja EU:n suhteisiin liittyvää tutkimusta. NORDI tarjoaa osaamisensa eri toimijoiden ja yritysten käyttöön. NORDIn alueellinen painopiste on Pohjoisen ulottuvuuden ydinalueilla Luoteis- Venäjällä sekä Itämeren ja jäämeren alueella. NORDIn tavoitteena on nousta Venäjän ja Itä-Euroopan alueen huippuyksiköksi. (http://www.lut.fi/nordi/index.html)

14 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa voi opiskella kansainvälisen kaupan koulutusohjelmassa, jossa yhtenä suuntautumisvaihtoehtona on Venäjän kauppa. Oppilaitoksella on myös opiskelijavaihtoa venäläisten oppilaitosten kanssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ydinstrategiat ovat: Paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen Kansainvälinen kauppa ja -markkinointi, kansainvälisten verkostojen osaaminen erityisenä painopistealueenaan Venäjä ICT-tieto- ja kommunikaatiotekniikka, tietotekniset sovellukset sekä niihin liittyvä liiketaloudellinen ja muu sisällöllinen osaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen Grafiikka ja kivimuotoilu Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu kehittää Venäjään liittyvää opetusta, pitää yllä laajaa yhteistoimintaverkostoa ja toteuttaa Venäjään liittyviä kehittämishankkeita. (http://www.scp.fi/) Etelä-Karjalan ammattiopisto Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta. Kansainvälistymisstrategian mukaan Etelä-Karjalan ammattiopisto kehittää toimintaansa Venäjä-osaamiselle asetettavien vaatimusten ja maakunnallisen tavoiteasettelun mukaisesti. Tämä edellyttää Venäjä-toiminnan kehittämistä, Venäjää koskevan opetuksen luomista, yhteistoimintaverkostojen rakentamista ja erilaista hanketoimintaa. Toimintaa suunnataan erityisesti Luoteis-Venäjälle, Pietarin sekä Leningradin alueelle. Venäjään liittyvää hanketoimintaa kehitetään osana maakunnan hanketoimintaa ja yhteistoiminnassa Venäjällä toimivien kumppaneiden kanssa. Etusijalle asetetaan hankkeet, joissa voidaan samalla tukea opiskelijoiden Venäjä-suuntautumista. (http://ekamo.fi) Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktiva Aikuiskoulutuskeskus tarjoaa venäjänkielen lyhytkursseja. Lisäksi aikuiskoulutuskeskus tarjoaa koulutusta maahanmuuttajille. (http://www.ekakk.fi/)

15 Muita oppilaitoksia Muut oppilaitokset tarjoavat Etelä-Karjalassa Venäjä-opetusta seuraavasti: Saimaan kansalaisopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Imatran työväenopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Lappeenrannan työväenopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Joutsenon opisto: maahanmuuttajakoulutus Muut toimijat tai ohjelmat Etelä-Karjalan elinkeinostrategia Vuonna 1998 valmistuneen Etelä-Karjalan elinkeinostrategian mukaan yhtenä tavoitteena on luoda Etelä-Karjalasta Venäjä-osaamisen ja -koulutuksen keskus. Strategiassa pyritään hyödyntämään ja vahvistamaan Etelä-Karjalan asemaa maantieteellisenä idän ja lännen porttina. Osaamisen kehittäminen on ehdoton edellytys yritystoiminnan menestymiselle myös Etelä-Karjalassa. Jo olemassa olevaa Venäjä-osaamista tulee vahvistaa ja hyödyntää koko maakuntaa tukevaksi. Yliopiston Venäjä-toimintaa tulee laajentaa osaamiskeskittymäksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun avulla. Maakunnan toivotaan muutenkin kansainvälistyvän sekä Venäjän suuntaan että länteen. (Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä-Karjalan yrittäjät r.y ) Etelä-Karjalan kauppakamari Kauppakamari toteuttaa toiminnassaan Keskuskauppakamarin Venäjästrategiaa sekä Etelä-Karjalan elinkeinostrategiaa. (http://south-kar.chamber.fi/index.htm) Yhteenveto: Etelä-Karjala Toimija Strategia Opetusta Projekteja Strategiset hankkeet Etelä-Karjalan Liitto Suunnitelmissa ja ohjelmissa vahva Venäjäpainotus Imatran kaupunki Kaksoiskau- punkistrate- Keskittyy erityisesti projektien rahoitukseen Yhteistyö Leningradin alueen ja Pietarin kanssa Lukuisia hankkeita kaksois- Kaksoiskaupunkihanke

16 16 Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan kasvukeskus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattiopisto Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktiva Etelä-Karjalan kauppakamari Tärkeä osa strategiaa Venäjästrategia olemassa E-K:n elinkeinostrategia Venäjään liittyvää liiketaloudellista tutkimusta ja opetusta; venäjän kieliopetusta Venäjän kaupan suuntautumisvaihtoehto, opiskelijavaihtoa venäläisten oppilai- maahanmuuttajakoulutusta, venäjän kielen lyhytkursseja gia (Svetogorsk) kv-strategia painottuu Venäjään Ohjelman tavoiteasettelussa Venäjä vahvasti mukana kaupunkiyhteistyössä Lukuisia hankkeita Pitkäaikainen kokemus, laajasti tutkimusprojekteja, runsaasti partnereita Pitkäaikainen kokemus, runsaasti partnereita tosten kanssa Jossakin määrin, maahanmuuttajakoulutusta Venäjäprojekteja, partnereita Venäjäosaaminen ja logistiikka, lukuisia erillishankkeita Pohjoisen Ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI Venäjän kaupan koulutus opetus, verkostoituminen ja hanketoiminta Venäjän suuntaan Etelä-Karjalalle luonteenomaista on korostaa: Venäjälle suuntautuvan yhteistoiminnan edistämistä alueellisen sijaintiedun hyödyntämistä erityisesti elinkeinoelämän kehittämisessä ja matkailussa Venäjä-osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä maakunnallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla Osaamisen kehittämisessä suuri vastuu on annettu yliopistolle ja ammattikorkeakoululle. Kasvukeskusohjelma on yksi Venäjä-toimintaa maakunnallisella tasolla kokoava voima. Kuntatasolla erityisesti Lappeenranta ja Imatra haluavat ohjelmallisesti ja toiminnallisesti korostaa Venäjään liittyvän yhteistyön merkitystä.

17 Etelä-Savo Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntasuunnitelma 2020 Maakuntasuunnitelman mukaan Etelä-Savo on vuonna 2020 Helsingin ja Pietarin metropoliseutuihin verkottunut pohjoiseurooppalainen palvelu-, teollisuus- ja kulttuurikeskus. Suunnitelmassa korostetaan yhteistyövalmiuksien kehittämistä sekä aseman vahvistamista kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (http://www.esavo.fi/) Etelä-Savon maakuntaohjelma Etelä-Savo on mukana Kaakkois-Suomen Interreg III A raja-alueohjelmassa osana varsinaista ohjelma-aluetta. Ohjelman mukaisesti maakunnan Venäjä-yhteistyö keskittyy Luoteis-Venäjään ja erityisesti Pietariin ja Leningradin alueeseen. Etelä-Savolla on Pietarissa oma toimipiste, Itä-Suomen Business-Edustusto. Edustusto on maakunnalle tärkeä paikallinen tuntosarvi Pietarissa, jolla on edellytykset tukea maakunnan toimijoita välittömien yhteistyökontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä. Ohjelmassa esitettyjä lähivuosien toimenpiteitä ovat muun muassa: Pietarin kaupunki ja Leningradin alue pidetään edelleen maantieteellisinä prioriteettialueina Yhteistyötä Leningradin alueen kanssa laajennetaan koskemaan nykyistä useampia paikallishallintoyksiköitä Maakunnan tavoitteena on säilyttää asemansa osana varsinaista Interreg-rajaalueyhteistyöaluetta myös vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudella Maakuntaliitto hakee pysyvän toimintakonseptin ja rahoitusjärjestelyn, jolla maakunnallisen edustuston toiminta vakiinnutetaan itäsuomalaisena yhteistyöhankkeena vuoden 2006 loppuun saakka (http://www.esavo.fi/) (http://www.esavo.fi/tiedostot/maakuntaohjelma.pdf) Etelä-Savon kunnat Mikkeli Mikkelin kaupungin elinkeinopoliittisiin painopistealoihin ei kuulu erityisesti Venäjätoimintaa. (http://www.mikkeli.fi/kaupungissatapahtuu/pohjat/elinkeinopoliittinen.htm)

18 18 Savonlinna Kaupunki on osallisena maakunnan kehittämisessä sekä Itä-Savon kuntayhtymän kautta aluekeskusohjelmassa. Niihin liittyvät painotukset Venäjä-toiminnassa koskevat myös kaupunkia. (http://www.savonlinna.fi/index.htm) Savonlinnan seutukunta Seutukunnalla on aluekeskusohjelma, joka suuntaa seutukunnan yhteistä toimintaa. Savonlinnan seutukunta (Itä-Savon kuntayhtymä) korostaa Venäjä-toiminnoissaan erityisesti matkailuun ja venäjän kieleen liittyvien hankkeiden ja osaamisen kehittämistä. Aluekeskusohjelmatyössä vahvistetaan ja kehitetään aluekeskusten ja seutukuntien välistä yhteistyötä Etelä-Savossa ja Savonlinnan seudulta Etelä-Karjalan Lappeenranta- Imatra-seudun kesken. Tavoitteena on luoda kaupunkiseutujen yhteistyöverkosto, jonka tuloksena konkretisoituu toimenpiteitä erityisesti oppilaitosten, yritysten ja yritysverkostojen kesken eri toimialoilla, esim. matkailu-, korkeakouluyhteistyö- ja Venäjätoiminnot. (http://www.savonlinnaseutu.fi/isky/) Etelä-Savon oppilaitokset: Venäjä-koulutus, -hankkeet ja -strategiat Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkeli Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tarjoaa koulutusta, tutkimusta ja tietopalvelua pk-yritysten tarpeisiin Suomessa ja Venäjällä. Pietarissa Pienyrityskeskus on toiminut pysyvästi vuodesta 1993 ja järjestänyt siellä erilaisia koulutusohjelmia ja tukipalveluja sekä suomalaisille että venäläisille yrityksille. Suomalaisille Pienyrityskeskus tarjoaa Venäjä-koulutusta liiketalouden, matkailun ja venäjän kielen lyhytkursseilla. Venäläisille ja inkerinsuomalaisille keskus tarjoaa mm. kaupallista ja kielikoulutusta Pietarissa. Pienyrityskeskus on mukana seuraavissa Venäjä-hankkeissa: Matkailuyritysten Venäjä -ohjelma, joka on räätälöity ohjelma matkailuyrityksille venäläisten matkailijoiden houkuttelemiseksi Suomeen Suomen ja Pietarin alueen naisyrittäjien yhteistyöohjelma , jonka tavoitteena on naisyrittäjyyden, yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ja laajentaminen Kaakkois-Suomessa, Helsingin seudulla ja Pietarin sekä Leningradin alueella Lisäksi keskuksella on erilaisia vientiyrityksiä tukevia tapahtumia ja koulutusta. (http://www.pyk.hkkk.fi/index.html)

19 Joensuun yliopisto, Savonlinna Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus ja kehittämiskeskus on mukana seuraavissa Venäjä-hankkeissa: Tullitermihanke, jonka välityksellä koulutus- ja kehittämiskeskus siirtää JOY:n Kansainvälisen viestinnän laitoksen Venäjä- ja käännösteknologiaosaamista hyödynnettäväksi rajanylitystoimintojen kehittämisessä sekä ulkomaankaupassa ja -liikenteessä Matkailun Venäjä-foorumi tukee yritystoimintaa ja matkailuyhteistyön kehittämistä Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitsevalla Kansainvälisen viestinnän laitoksella on venäjän kielen (kääntäminen ja tulkkaus) koulutusohjelma. Laitoksella on myös opiskelijavaihtoa venäläisten oppilaitosten kanssa. Joensuun yliopiston vahvoja osaamisaloja ovat monitieteinen ja laaja-alainen opettajankoulutus sekä kasvatuksen ja ihmisen elämänkulun tutkimus metsät, muut uusiutuvat luonnonvarat ja ympäristö erikoistuva huipputeknologia raja-alueiden yhteiskuntakehitys ja kulttuurien vuorovaikutus Erityisen huomion kohteena on pohjoisen ja itäisen Euroopan reuna- ja raja-alueiden, erityisesti Suomen ja Venäjän, kehitys ja kulttuurien kohtaaminen osana eurooppalaista kokonaisuutta. (http://www.joensuu.fi/joyindex.html) (http://www.joensuu.fi/skk/index.php?id=602) Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulun Venäjäpalvelut tarjoaa kurssimuotoista Venäjäkoulutusta seuraavilla aloilla: liiketalous juridiikka matkailu venäjän kieli metsäala logistiikka metalli Lisäksi ammattikorkeakoulun kurssitarjontaan kuuluu liiketoiminta- ja tapakulttuuri Venäjällä, ruokakulttuuri yhteiskunnalliset aiheet, esim. Venäjän yhteiskuntarakenteet erilaiset vientikoulutukset kuten tulli- ja sertifiointi, logistiikka viennin ja investointien rahoitusmahdollisuudet ympäristöön ja puualaan liittyvä Venäjä-koulutus

20 20 räätälöidyt koulutukset yrityksille ja erilaisille ryhmille suomalaisyritysten venäläisen henkilökunnan koulutus Pietarissa Savonlinnassa sijaitsevien matkailun sekä hallinnon ja kaupan alan yksiköillä on yksi yhteistyöoppilaitos Pietarissa (opiskelijavaihtoa). Ammattikorkeakoulun Venäjäpalvelut tukee yritysten Venäjän kauppaa eri vaiheissa sekä mahdollistaa Venäjälle etabloitumista. Pietarissa yrityksille tarjotaan neuvonanto- ja toimistopalveluja ja yritysten kanssa pyritään projektien luomiseen. Yrityksille tarjotaan apua viranomaisasioissa sekä tuotemerkkien, vastaavuustodistusten ja muiden lisenssien hankinnassa. Venäjäpalvelut auttaa yrityksiä myös kumppanien etsinnässä ja selvittää tarvittaessa niiden luotettavuuden. Yrityksille voidaan myös kehittää myyntiverkostoa ja heidän työntekijöilleen järjestetään tarpeen vaatiessa koulutusta. Itä-Suomen Business Edustusto on juridisesti Etelä-Savon kauppakamarin edustusto, mutta sen hallinnoinnista vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä mukana erilaisissa puu- ja kuljetusalan, energia-, rakennusja ympäristöalan, koulutus- ja sosiaalialan sekä tekstiilialan Venäjä-hankkeissa (ks. liitetietokanta). (http://www.mikkeliamk.fi/) (http://www.mikkeliamk.fi/venajapalvelut/) Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Mikkelin ammattiopisto mukana maahanmuuttajien työllistämisprojektissa. Mikkelin aikuiskoulutuskeskus tarjoaa kurssimuotoista venäjän kielen opetusta Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Keskuksella on erityisesti aktiivista hanketoimintaa erilaisissa maaseutuelinkeinohankkeissa, joissa on samalla kytkentä Venäjälle. (http://www.mtkk.helsinki.fi/) Muita oppilaitoksia Muut oppilaitokset tarjoavat Etelä-Savossa Venäjä-opetusta seuraavasti: Itä-Karjalan kansanopisto: maahanmuuttajakoulutus Otavan opisto: maahanmuuttajakoulutus Muut toimijat Etelä-Savon kauppakamari

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Case Savonlinna Seutujohtaja Marjukka Aarnio 6.5.2010 Seutujohtaja Marjukka Aarnio Savonlinnan seudun kuntayhtymä Savonlinnan seutu 2. 3.

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus kuntien Yrityspalveluiden kumppanina

Ammatillinen koulutus kuntien Yrityspalveluiden kumppanina Ammatillinen koulutus kuntien Yrityspalveluiden kumppanina Ari Räsänen, Linnan kehitys Oy Jouni Haajanen, Koulutuskuntayhtymä Tavastia Linnan kehitys Oy Ennen Linnan Kehitys Oy:tä Hämeenlinnan ja seudun

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot