SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA 2007 2013 MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ"

Transkriptio

1

2 Nina Rinkinen Päivikki Liukkonen Virpi Leskinen SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA 7 MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 8

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 8, 5 Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä..8 Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja Tekijät Nina Rinkinen, Virpi Leskinen, Päivikki Liukkonen Nimeke Selvitys matkailuyritysten kehittämistarpeista 7 Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla sekä Heinävedellä Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Savonlinnan, Mikkelin ja Heinäveden matkailukeskittymien nykytilannetta ja kehitystarpeita yritysten näkökulmasta. Selvityksellä kartoitettiin myös yritysten investointihalukkuutta, valmiutta yhteistyöhön sekä näkökulmia toimialan seutukuntakohtaisten rakenteiden kehittämiseen. Selvitys on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Kysely matkailuyrityksille toteutettiin puhelinhaastatteluina, yrityskäynteinä sekä verkkokyselynä. Kyselyn vastauksista esille nousseisiin kehittämistarpeisiin ja -haasteisiin tulee vastata, ja olisi toivottavaa, että eri rahoittaja-, kehittäjä-, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot yhdessä matkailuyrittäjien kanssa pohtivatkin, miten kutakin kehittämisaluetta lähdetään viemään eteenpäin. Näin esille nousseisiin ongelmiin löydetään ratkaisuja ja vältytään päällekkäisiltä toimenpiteiltä. Kysely voi myös toimia tausta-aineistona jatkotutkimuksille. Avainsanat (asiasanat) matkailuyritykset, matkailualueet, matkailuala, kehittäminen, alueellinen yhteistyö Sivumäärä Kieli s. Suomi Muita tietoja MATTA Matkailutalouden tutkimushanke ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL.7; 69. UDK 8.86;.7

5 ESIPUHE Matkailuelinkeinon menestymisen perustana on matkailuyritysten kehittyminen. Yritysten tarpeet ovat lähtökohtana suunniteltaessa matkailun koulutustarjontaa ja yhteisiä kehittämishankkeita sekä tehtäessä päätöksiä matkailua koskettavista toiminnoista ja rakenteista. Yhteisten tarpeiden ja havaitseminen ja ratkaisujen etsiminen niihin lisää myös matkailuyritysten keskinäistä yhteistyötä. Selvitys on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Selvityksen toteuttivat hankkeessa matkailun kehittäjänä työskennellyt KTM Nina Rinkinen, Päivikki Liukkonen ja projektipäällikkönä työskennellyt MMM Virpi Leskinen yhdessä useiden yhteistyötahojen kanssa. Etelä-Savossa katsotaan olevan kolme matkailukeskittymää: Savonlinnan ja Mikkelin seudut sekä Heinävesi. Selvitys on tehty kussakin keskittymässä erillisenä, koska kullakin niistä on omat erityispiirteensä ja ratkaisut kehittämistarpeisiin voivat olla seutukohtaisia. Selvitys antaa perustietoa matkailuyritysten tarpeista ja tulevaisuudennäkymistä ilman pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja ehdotuksia. Kukin käyttäjätaho voi jalostaa tätä tietoa pohjaksi omille kehittymis- ja kehittämistoimenpiteilleen. Savonlinnassa. joulukuuta 8 Eeva Koivula Koulutusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

6 SISÄLTÖ. TAUSTAA..... Selvityksen tavoite..... Selvityksen toteutus..... Vastaajat.... TULOKSET..... Perustiedot vastaajista ja yrityksistä..... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla..... Kehittämistarpeet matkailukeskittymissä Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Kehittämistarpeita Mikkelin seudulla Kehittämistarpeita Heinävedellä..... Yritysten näkemykset nykytilasta ja tulevaisuudesta Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Heinävedellä Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Savonlinnan seudulla Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Mikkelin seudulla Keskittymäkohtaiset erilliskysymykset Matkailumarkkinoinnin organisointi Heinävedellä ja yhteistyömuodot Teemat Yhteistyörakenteet ja tehtävien organisointi Savonlinnan seudulla Palaute kyselystä.... LOPUKSI...

7 . TAUSTAA.. Selvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Savonlinnan, Mikkelin ja Heinäveden matkailukeskittymien nykytilannetta ja kehitystarpeita yritysten näkökulmasta. Selvityksellä kartoitetaan myös yritysten investointihalukkuutta, valmiutta yhteistyöhön sekä näkökulmia toimialan seutukuntakohtaisten rakenteiden kehittämiseen. Selvityksen toivotaan tarjoavan taustatietoja Etelä-Savon maakunnan matkailun hankekokonaisuuden ja ohjelmasopimusten valmistelua varten... Selvityksen toteutus Selvityksen on toteuttanut Mikkelin Ammattikorkeakoulun MATTA- matkailutalouden tutkimushanke Savonlinnassa. Selvityksen toteutukseen osallistuivat Nina Rinkinen, Päivikki Liukkonen ja Virpi Leskinen. Kyselyn rakenteen ja erilliskysymysten laadinnan osalta yhteistyötahoina ovat olleet Etelä-Savon maakuntaliitto ja Heinäveden matkailutoimisto sekä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Lisäksi Joensuun yliopisto on osallistunut kyselyn sisällölliseen ja tekniseen suunnitteluun. Kyselyn sisällölliseen valmisteluun on haettu näkemyksiä myös kolmelta maakunnan matkailuyrittäjältä ja se on testattu etukäteen Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstön edustajilla, edellä mainituilla yhteistyökumppaneilla, Savonlinnan Matkailu Oy:n edustajalla sekä kolmella matkailualan yrityksellä. Selvityksen kysymykset on jaettavissa neljään osa-alueeseen: ) perustiedot yrityksestä ja vastaajasta ) kehittämistarpeet ) barometrikysymykset nykytilasta ja tulevaisuudesta ) seutukuntakohtaiset erilliskysymykset. Perustiedoissa selvitetään vastaajan asema yrityksessä, yrityksen liiketoimintamuoto, toiminnan päätoimisuus ja toimintakausi, yrityksen sijaintikunta sekä työllistävyys. Kehittämistarpeita kartoitetaan sekä yritys- että seututasol-

8 la. Barometrikysymyksissä vastaajaa on pyydetty arvioimaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta seuraavan viiden vuoden aikana sekä omaa yritystä ajatellen että koko seudun toimialan osalta. Erilliskysymyksillä selvitetään tiettyjen teemojen merkitystä yritysten toiminnalle, yritysten toivomaa työnjakoa matkailutoimijoiden kesken sekä yhteistyön organisointia ja yhteistyörakenteita. Kyselylomakkeet, saatteet ja Etelä-Savon maakuntaliiton tiedote on esitetty liitteinä. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina, yrityskäynteinä sekä verkkokyselynä. Painopiste toteutuksessa oli puhelinhaastatteluissa. Selvityksen valmistelu kyselyn sisällön, muodon ja teknisen toteutuksen osalta aloitettiin huhtikuun 7 alussa. Haastattelut toteutettiin kahden haastattelijan toimesta. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan heinäkuun 7 aikana maakuntaliiton käyttöön sekä muille matkailutoimijoille seutukunnittain. Syksyn 7 aikana tuloksista järjestetään avoin esittelytilaisuus Savonlinnassa. Tuloksia toivotaan käsiteltävän myös muissa toimialan tilaisuuksissa Mikkelin seudulla ja Heinävedellä. Tuloksista tehdään niin ikään lehdistötiedote syksyllä 7... Vastaajat Vastaajiksi valitut yritykset on poimittu kunkin seudun matkailuorganisaation osoiterekisteristä. Haastatteluun pyrittiin valitsemaan yrityksiä niin, että otos olisi mahdollisimman kattava ja toimialaa hyvin kuvaava (sijainti, yritystyypit ja -koot). Koko Etelä-Savon maakunnassa haastatteluihin tavoiteltiin yritystä. Heinävedellä otettiin yhteyttä 6 yritykseen. Savonlinnassa haastattelua varten otettiin yhteyttä 7 yritykseen ja lisäksi kysely lähetettiin sähköisesti yritykselle. Mikkelin seudulla otettiin yhteyttä yritykseen haastattelua varten. Sähköisesti kysely lähetettiin edellä mainittujen lisäksi Mikkelin seudun kuntien matkailuneuvontojen kautta jaettavaksi yrityksille. Kyselyyn vastasi yhteensä 67 yrityksen edustajat. Savonlinnan seudulla vastaajia oli 5, Heinävedellä 7 ja Mikkelin seudulla yhteensä 5.

9 . TULOKSET Selvityksen tulokset esitetään ryhmittäin kysymysten mukaisesti. Tulokset on ryhmitelty edellä esitetyn jaon mukaisesti perustietoihin vastaajista ja yrityksistä, yrityskohtaisiin kehittämistarpeisiin, kehittämistarpeisiin matkailukeskittymissä, näkemyksiin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä keskittymäkohtaisiin erilliskysymyksiin. Tuloksia tarkastellaan pääasiassa seutukunnittain... Perustiedot vastaajista ja yrityksistä Vastanneista 88 % on yrittäjiä, yrityksen omistajia tai yrityksen tulosvastuullisia vetäjiä. Savonlinnan seudun osalta vastanneista yrittäjiä/tulosvastuullisia vetäjiä on 87 %, Heinävedellä 7 % ja Mikkelin seudulla %. Liiketoimintamuotojen jakauma on esitetty alla olevassa taulukossa. TAULUKKO. Liiketoimintamuodot seutukunnissa LIIKETOIMINTAMUOTO SAVONLINNAN SEUTU HEINÄVESI MIKKELIN SEUTU hotelli/hostelli/kesähotelli/mo 8 telli kylpylä/kuntoutuskeskus/vapa a-aikakeskus lomakeskus/mökit/leirintäalue maaseutumatkailu 5 ohjelmapalvelut/vuokraus 8 kuljetus/risteily käyntikohde ravintola/kahvila tapahtuma matkatoimisto, matkanjärjestäjä monialayritys muu, mikä* YHTEENSÄ 5 7 5

10 Muita mainittuja liiketoimintamuotoja olivat laskettelurinne, koulutus, hyvinvointipalvelut, kulttuuriala, ravirata, huvipuisto ja päivittäistavarakauppa. Vastaajista yhteensä 9 toimii matkailutoimialalla päätoimisesti. 5 vastaajaa ilmoitti matkailun sivutoimiseksi elinkeinoksi ja yritystä jätti kysymyksen vastaamatta. Savonlinnan seudulla päätoimisesti toimii vastanneista 8 yritystä ja sivutoimisesti yritystä. Vastanneista yrityksistä toimii ympärivuotisesti ja kausiluonteisesti. Toimintakausina mainittiin yleisesti touko-lokakuu tai kesäkausi. Mikkelin seudulla 7 yritystä toimii päätoimisesti ja 8 sivutoimisesti. Ympärivuotisesti toimivia yrityksiä oli vastanneista, kausiluonteisia. Toimintakausina mainittiin touko-syyskuu ja kesä. Heinävedellä vastanneista yrityksistä/yrittäjistä toimii matkailutoimialalla päätoimisesti ja sivutoimisesti. Niin ikään ympärivuotisia yrityksiä näistä oli ja kausiyrityksiä. Toimintakaudet Heinävedellä ajoittuivat joulukuusta huhtikuuhun sekä kesä-elokuulle. Niin Savonlinnassa, Heinävedellä kuin Mikkelissäkin usealla kesäkaudella toimivalla yrityksellä on lisäksi muuna aikana tilauspohjaista toimintaa. Savonlinnan seudulla vastaukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Enonkoski Kerimäki Punkaharju 8 Rantasalmi 8 Savonlinna 7 Savonranta Sulkava 7 Mikkelin seudulla vastaukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Juva Kangasniemi Mikkeli 6 Mäntyharju Puumala Ristiina Vastauksia ei saatu Haukivuorelta eikä Hirvensalmelta.

11 5 Selkeä enemmistö vastanneista yrityksistä Heinävedellä ja Savonlinnan seudulla työllistää vakinaisesti yhdestä viiteen henkilöä joko koko- tai osaaikaisesti. Mikkelin seudulla hieman yli puolet vastanneista työllistää vastaavasti yhdestä viiteen vakinaista henkilöä, mutta noin kolmannes kymmenestä viiteenkymmeneen henkilöä. Savonlinnan seudun vastanneissa matkailuyrityksissä kausityöntekijöiden määrä vaihteli yhdestä kolmeenkymmeneen henkilöön, eikä kaikissa yrityksissä käytetä kausityöntekijöitä lainkaan. Heinävedellä kausityöntekijöiden määrä vastanneissa yrityksissä vaihteli viidestä viiteentoista henkilöön ja lisäksi mainittiin käytettävän talkootyöläisiä aina 5 henkilöön saakka. Mikkelin seudulla vastanneet yritykset käyttävät kausityöntekijöitä määrällisesti eniten eli yhdestä sataan henkilöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastauksissa Heinäveden ja Savonlinnan seudun osalta painottuvat pienemmät yritykset kuin Mikkelin seudulla, jossa otoksessa on suhteessa enemmän suurempia yrityksiä... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Alla olevissa taulukoissa on esitetty yrityskohtaisia kehittämistarpeita seutukunnittain. Kehittämistarpeet on ryhmitelty niiden teemojen ja painopistealueiden mukaan, jotka nousivat selkeästi esille tuloksista. Kehittämistarpeiden ja -suunnitelmien lisäksi yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan niihin liittyvien investointien suuruutta. Vastauksista esille nousseet teemat esitetään satunnaisessa järjestyksessä.

12 ... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla 6 TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Myynti- ja markkinointi Tuotekehitys *tarve ammattimaiselle myynti- ja markkinointihenkilölle, jota ei ole itse vara palkata, mutta yritysverkostona se voisi olla mahdollista * tarvitaan ammattimaista myyntiä (yhtiö/yhdistys/verkosto, jossa yritykset osakkaana) * alueellinen markkinointiorganisaatio, joka tekee yhteismarkkinointia (yrittäjän oma osaaminen ei riitä myyntiin ja markkinointiin) * teemapohjaisen markkinoinnin resurssointi (esim. kalastusmatkailu) *sähköisen markkinoinnin kehittäminen *tehokas, oman alueen asiantuntija, ammattimaisesti myyvä alueellinen myyntiyhtiö, jossa ulkomaanmarkkinointiin erikoistuneita myyjiä, esim. Venäjä (yrityksen omat resurssit eivät riitä tähän) * suunnitteilla saman alan yritysten sähköinen varausjärjestelmä *markkinointipanosten keskittäminen sähköisiin kanaviin ja ammattimaisempaan markkinoinnin suunnitteluun *yhteiset markkinointikampanjat vastaavia palveluita tuottavien yritysten kanssa *tarve ulkopuoliselle myyjälle ja markkinoinnille, myynti on ongelma (yritys ei itse kerkeä, osaa, kehtaa) * Venäjän markkinointi * markkinointiyhteistyön kehittäminen Savonlinnan Matkailu Oy:n kautta *kielitaitoisen (venäjä) myynti- ja markkinointihenkilöstön tarve *panostus ulkomaanmarkkinointiin sähköisten kanavien kautta *kansainvälistyminen ja markkinointi ulkomaille *tuotteiden kehittäminen uusille sesongeille * tuotteiden kehittäminen talvikaudelle *tuotteiden kehittäminen yritysasiakkaille *kalastusmatkailun kehittäminen * kalastusmatkailupalveluiden käynnistäminen yrityksessä nykyisen maatilamatkailun lisäksi, investoinnit palvelutuotannon käynnistämiseksi *melontamatkailussa jatkuva kehittämistarve tuotekehityksen, kannattavuuden, logistiikan ja verkostoitumisen osalta * ympärivuotisuuden lisääminen tapahtumatuotannon kautta (yrityksen itse järjestämät sekä yhdessä järjestetyt tapahtumat)

13 Koulutus Verkostoituminen ja yhteistyö Fyysiset resurssit ja investoinnit *ongelmana/haasteena kesäkuun myynti (kapasiteetti lisääntyy merkittävästi, mutta lomasesonki ei vielä kunnolla käynnissä) *matkailijoille suunnattujen palveluiden rinnalle paikalliselle väestölle suunnattuja palveluita osana toiminnan kehittämistä *pienuuden strategia tuotekehityksessä (pieni on kaunista, yksilöllistä, pieni kaupunki jne. vahvuutena) *ohjelmapalvelut pitäisi tuottaa keskitetysti yhdestä pisteestä, asiakkaat olisi helpompi ohjata palvelujen äärelle *suunnitteilla soututapahtuman kansainvälistäminen, osana sitä myynti- ja markkinointikiertue Keski- Eurooppaan *harrastus- ja vapaa-aikapalvelujen kehittäminen lomakeskuksen asiakkaille joko kokonaan itse, ostopalveluna tai verkostoitumalla, käynnissä kartoitus, mitä palveluita lähdetään tuottamaan asiakkaille *suunnitteilla kohteen laajamittainen opastuksen, näyttelytoiminnan ja tapahtumatuotannon kehittäminen *kohteen näyttelyiden, palveluiden kehittäminen uuden näyttelytilan valmistuessa, markkinointistrategian linjaaminen uudelleen (uudet kohderyhmät) *kielitaito (espanja, italia, ranska, venäjä) *yrittäjyyskoulutus *benchmarking -matkat oman ammatillisen osaamisen lisäämiseksi, asioita, joita ei voi muuten oppia kuin käytännön malliin tutustumalla *tietotekniikkataitojen koulutus, etenkin sähköiset maksu- ja varausjärjestelmät *myynti- ja markkinointiosaaminen *viestintä *ammatillinen erikoisosaaminen *yrityksen kehittämis- ja johtamiskoulutus *ajankohtainen liiketoiminta- ja verotuskoulutus *koulutusta tukien ja rahoituksen hankkimiseen, jota voisi hyödyntää yrityksen kehittämisessä *kokonaisvaltaisten tuotekokonaisuuksien/pakettien/ teemoitettujen palvelukokonaisuuksien synnyttäminen /tuottaminen yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa verkostona ja ristiinmyynti *yrittäjien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen alueen sisällä *toimialakohtaisen yhteistyön/sidosryhmäverkoston luominen ja vahvistaminen (valtakunnallisesti) *peruskorjaukset, nykyisten toimitilojen saneeraus *kalustohankinnat (mm. kanootit, kalastusvene) *kapasiteetin lisääminen veneellä ja henkilöllä (kalas- 7

14 Laatu Muut tusyritys) *jätevesijärjestelmien uusiminen * uudisrakentaminen (mm. majoitus, kokoustilat) *yrityskohtaisen palveluinfran parantaminen (mm. ulkoalueet) *toiminnan laajentuessa kalastukseen, kalanperkuupisteen kalustohankinnat *ratsastuskentän ja maastoradan rakentaminen, hevosten hankinta *ympärivuotisen majoituskapasiteetin lisääminen (esim. mökit) *Saimaan Luonto- ja kulttuurikeskuksen perustaminen (uudenlainen käyntikohde, lisää kävijöitä, tunnettuutta, taloudellista turvaa, myynnin ja markkinoinnin kehittyminen, kaupallisen toiminnan kehittyminen) ja Höyrylaiva-puiston synnyttäminen *näyttelytilojen saneeraus, kalusto, rekvisiitta *majoituksen tason nostaminen * sesonkiluonteisuus ja rahoituksen epävakaus vaikeuttavat ammattitaitoisen henkilökunnan palkkausta/pitämistä organisaatioissa *halpakorkoista lainaa pienimuotoisiin hankintoihin, kapasiteetin lisäämiseen ym. jatkuvaan liiketoiminnan kehittämiseen * helpotusta matkailuun ja maaseutuun liittyvään byrokratiaan (erilaiset ilmoitukset, seuranta, valvonta) esim. sähköisten kanavien kautta. *vision, strategian ja vuoden toimintasuunnitelman laatiminen käyntikohteelle 8 Savonlinnan seudulla arviot ja suunnitelmat investoinneista seuraavalle 5 vuodelle rakennusten saneerauksen, nykyisten toimitilojen ylläpidon ja uudisrakentamisen osalta vaihtelevat eurosta miljoonaan euroon. Arviot kaluste- tai muista hankinnoista vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Vaikka vastaajaa oli nimennyt myynnin, markkinoinnin ja koulutuksen erityisiksi kehittämisalueiksi tai -tarpeiksi, vain muutama pystyi arvioimaan näihin käytettäviä rahasummia. Useissa vastauksissa todettiin, että myynnin ja markkinoinnin investointeja on vaikea arvioida, koska kehittämistarpeista ei ole tehty selkeitä, investointiasteelle vietyjä suunnitelmia. Myyntiin ja markkinointiin käytettävän rahasumman arvioineiden yritysten arviot vaihte-

15 livat vuositasolla 5 eurosta euroon. Tuotekehityksen osalta kukaan vastaajista ei esittänyt arvioita rahallisesta panostuksesta lukuun ottamatta kalustohankintoja. 9 Savonlinnan seudun vastanneista yrityksistä kuusi suunnittelee sukupolvenvaihdosta, yrityksen lopettamista tai yritystoiminnan myyntiä seuraavan viiden vuoden aikana.... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Alla olevassa taulukossa on esitetty Heinäveden yritysten erittelemät yrityskohtaiset kehittämistarpeet. Kuten edellä, myös Heinäveden vastaukset on jaoteltu selkeästi esille nousseiden teemojen alle. Teemat esitetään satunnaisessa järjestyksessä. TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Fyysiset resurssit Myynti ja markkinointi Yhteistyö ja verkostoituminen Koulutus *vanhojen tilojen saneeraus matkailukäyttöön (navetasta uusi asiakaspalvelutila) *tietokone, uudet ohjelmat *lämmitysjärjestelmän nykyaikaistaminen *nykyisten toimitilojen laajentaminen ja parantaminen (kalusteet, varustelu) * kapasiteetin lisääminen (suunnitteilla loma-asuntoa, 5 vuodessa) *majoitustilojen remontointi, tilojen laajentaminen *keskusvaraamo, joka ratkaisisi yrityksen kielitaitoongelmat ja toisi tehoa myyntiin *kustannustehokkaan ja valtakunnallisen suoramarkkinointikanavan löytäminen *sähköinen markkinointi *markkinoinnin kehittäminen: internetin parempi hyödyntäminen *markkinoinnin tehostaminen sähköisten medioiden kautta *sähköinen yhteismarkkinointi *elokuun markkinointi ulkomaille *myyntipalvelun kehittäminen tehokkaammaksi *yhteistyön parantaminen *koulutusta sukupolven vaihdokseen/luopumisesta/ yrityksen myynnistä

16 Tuotekehitys Muut *kielitaidon kohentaminen, erityisesti venäjä *Venäjä-osaaminen *atk-koulutus *henkilöstön kehittäminen *ohjelmapalveluiden tuottaminen ja tuotekehitys *ohjelmapalveluiden käynnistäminen (melonta, vuokraus, kalastuspalvelut) *tuotteiden kehittäminen kilpailukykyisiksi *palvelujen tuotteistaminen *kehittämistuet pitäisi kohdistaa suoraan yrityksiin tai yritysryhmiin, tulosten mittaus olisi välitöntä esim. liikevaihdon kehityksen seuraaminen Myöskään Heinävedellä investointien euromääriä ei osattu arvioida yksityiskohtaisesti (lukuun ottamatta investointeja rakennuksiin, kalustoon tms.), eikä niitä kaikkien kehittämistarpeiden osalta ollut vielä pohdittu. Investointiarviot vaihtelivat rakentamisen osalta eurosta useisiin miljooniin euroihin.... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla Mikkelin seudun vastaajien yrityskohtaiset kehittämistarpeet on esitetty alla olevassa taulukossa. Jaottelu vastaa vastauksista esille nousseita teemoja. TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla Fyysiset resurssit Myynti- ja markkinointi, tuotekehitys *kiinteistön saneeraus *kapasiteetin lisääminen ja ajanmukaistaminen *kaluston hankintaa *uudisrakentamista *markkinoinnin kehittäminen Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Pietarin alueelle *tuotepakettien tekeminen *sähköisten markkinointi- ja tiedotuskanavien kehittäminen *yrityskohtaisen sähköisen varausjärjestelmän kehittäminen *markkinoinnin resurssointi joko palkkaamalla tai yhteistyösopimusten kautta *oheispalveluiden tuottaminen majoituspalveluiden lisänä, lisäarvoa ydinliiketoiminnalle *markkinointiselvityksen teettäminen markkinointitoimenpiteiden pohjaksi *luontomatkailuverkosto *markkinoinnin kehittäminen (mm. kokous- ja tapahtumamarkkinointi)

17 Yhteistyö ja verkostoituminen Muuta *verkostoitumisen lisääminen *venäjän kielen taidon lisääminen *toiminnan laadullinen kehittäminen *ongelmallista on ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen syrjäkylille kausiluontoiseen työhön, ratkaisu voisi olla palkata henkilöstöä yhdessä talvisesonkiyrittäjän kanssa Mikkelin seudun vastaajista enemmistö pystyi arvioimaan myös kehittämistarpeisiin investoitavia euromääriä. Rakentamiseen tai saneeraukseen arvioitiin käytettävän summia, jotka vaihtelivat 5:n ja,5 miljoonan euron välillä. Markkinointiin ja tuotekehitykseen käytettävien rahasummien arviot vaihtelivat kymmenistä tuhansista euroista 5 euroon. Kokonaisvaltaiseen toimintatapojen kehittämiseen tai uusien toimialojen käynnistämiseen arvioitiin käytettävän 5 :sta 5 miljoonaan euroon. Mikkelin seudulla vastaajissa painottuivat muita seutuja enemmän isommat yritykset, mikä näkyy selkeästi myös investointien arvioinnissa ja suunnitelmallisuudessa... Kehittämistarpeet matkailukeskittymissä Toimialaa, useampaa yritystä tai toimintaympäristöä koskevia kehittämistarpeita, tekemisen painopistealueita tai EU-rahoituksen kohteita on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kuten yrityskohtaiset kehittämistarpeet, myös seudun matkailutoimialaa koskevat kehittämistarpeet esitetään seutukunnittain. Vastaukset on ryhmitelty esiin nousevien teemojen mukaisesti ja esitetty satunnaisessa järjestyksessä. Heinäveden ja Savonlinnan seudun vastauksissa nousi selkeämmin esille tiettyjä painopistealueita, kun taas Mikkelissä vastauksissa oli nähtävissä hajontaa ja jopa täysin vastakkaisia näkemyksiä.

18 ... Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla TAULUKKO 5. Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Matkailun infrastruktuuri ja investoinnit Myynti ja markkinointi *kaupungissa pitäisi laittaa kuntoon satama-alue, höyrylaivapuisto, puistot, yleinen kaupunki-ilme ja linnan tienoo eli kaupungin pitäisi näyttää matkailukaupungilta *kaupungin pitäisi linjata/esittää näkemys, mihin ollaan menossa, matkailuinfran määrätietoista kehittämistä, esim. Olavinlinnan seutu *alueelle pitäisi julkisin varoin houkutella/tukea veturiyrityksiä ja edesauttaa vetovoimaa lisäävien matkailukeskusten syntymistä, jotka toisivat investointeja, matkailijavirtaa ja hyödyttäisivät kaikkia yrityksiä *kaupunkikeskustan ilmeen kehittäminen *isojen matkailukeskusten rakentaminen, esim. Punkaharju *palvelurakenteita/infraa (ohjelmapalveluiden näkökulmasta) pitäisi ehkä nykyisestä keskittää ja rajata; määrällisesti infraa jopa liikaa mutta ylläpito, laatu puutteellista. Infran suunnittelu yhdessä yritysten kanssa. * pitäisi yhdessä sopia yritysten kanssa alueiden käytöstä; motorisoidut vs. luonnonrauhaelämysten tuottaminen, vältetään ristiriitoja palvelutuottajien, paikallisten ja asiakkaiden välillä *panoksia luonto-, kävely- ja vaellusreittien ylläpitoon *yhdenmukaiset ja kattavat reitistökartat koko seudulta (esim. Puruvedeltä puuttuu karttoja) *majoituskapasiteetissa puutteita *mökki-investointeja tarvitaan *tasokkaita leirintäalueita, jotka ovat kehittyvän luontomatkailun kanssa sidoksissa ja muodostaisivat toimivia ohjelmapalvelukeskittymiä *Savonlinnan hotellikanta huono, ketjuhotellien saaminen alueelle *Höyrylaivapuiston saaminen *hotelli- ja kylpylätoiminnan kehittäminen *seudun ulkomaanmarkkinoinnin kehittäminen Keski- Eurooppaan, Saksaan ja Venäjälle sekä kaukomaihin *tarvitaan venäjän kielen taitoista asiakaspalvelu-, myyntija markkinointihenkilöstöä ja ohjelmapalveluoppaita *sähköisen markkinoinnin osaamisen parantaminen yrityskentässä *markkinoinnissa huomioitava Savonlinnan ympäristökunnat, alueprofiilin vahvistaminen *Savonlinnan seudulta puuttuu yhtenäinen imago, alueesta pitäisi saada ulkopuolisen silmin yhtenäinen matkailukohde (keskittymä) *kalastusmatkailun markkinointi Venäjälle

19 Yhteistyö, verkostoituminen Ilmapiiri, asenteet *Saimaan alueen markkinointi * kaikki resurssit pitäisi ulkomaanmarkkinoinnissa keskittää Saimaa-brändin alle (velvoittaminen rahan kautta tähän yhteiseen markkinointiin kuten Lapissa), savolainen individualismi on nyt sen kehityksen esteenä *Savonlinna brändin luominen ja sen tehokas ja tuloksellinen myynti *Savonlinnan seutu yksiin kansiin, koti- ja ulkomaanmarkkinoille suunnattua yhteismarkkinointia sekä sähköisin että perinteisen median keinoin *rahaa pitäisi keskittää isompiin kokonaisuuksiin, kuten Iloista Lomaa Itä-Suomessa kaltaisiin isoihin yhteisiin ponnistuksiin *saatavuuden parantaminen (varausjärjestelmät, myyntikanavat jne.) *konkreettista tukea yritysverkostoille ja niiden myynti- ja markkinointityölle (esim. myyntihenkilöstön palkkaus) *tiivis yhteistyöverkosto, jossa mukana kaikki matkailusta hyötyvät (mm. vähittäiskauppa) vrt. Ruka-Kuusamo myyntiyhtiö *tukea paikalliselle verkostoitumiselle (Punkaharju) *yhteistyöverkoston (DQN) luominen *selkeä työnjako kehittämisessä *pienyritysten verkostoitumisen tukeminen *kaupungissa vallitsee tekemättömyyden, investoimattomuuden aiheuttama näivettynyt ilmapiiri *kaupunki säästää itsensä kuoliaaksi, kun nyt pitäisi ottaa velkaa ja laittaa paikat kuntoon, jotta syntyisi positiivinen tekemisen kierre, ylpeys omasta paikkakunnasta nousisi ja tarttuisi yrityksiin ja välittyisi matkailijoille *yhteinen näkemys matkailusta pitäisi saada aikaan toimijoiden kesken *palvelun laatuun panostaminen; lupausten lunastaminen ja ylittäminen *ei uudistuta tarpeeksi, eikä tehdä tarpeeksi töitä sen eteen *yhteistyön ongelmana kateus, jos joku jotain yrittää, toiset heti kampittaa *yritysten yhteistä säveltä ei ole löytynyt eikä tahtotilaa, joka olisi syrjäyttänyt kuntavetoisuuden ja eturistiriidat työnjaossa, työnjako tulisi alueella tehdä selväksi, koska sekava tilanne imee vähäisetkin resurssit *hyväksyttävä laajasti, että matkailu on elämisen ehto, ja rakennetaan kaupunki palvelemaan sitä *tavoitteet asetettu melko alas *vallalla julkinen ja yksityinen välinpitämättömyys, joka heijastuu matkailukaupungin ilmeeseen *pitäisi luopua vähättelystä ja oppia arvostamaan oman alueen vahvuuksia, tunnistaa ja tunnustaa oma historia ja sen ainutlaatuisuus

20 *pitäisi luopua nurkkakuntaisuudesta ja väärästä kilpailusta (alueen sisällä) *palveluasennetta ja palvelujen tasoa tulee nostaa, täällä ollaan liian tyytyväisiä nykyiseen eikä ole kunnianhimoa eikä pyritä enempään/parempaan *6 kk kesäsesongin kehittäminen eli syksyllä ja keväällä infra & palvelut kuntoon (valaistus, toritoiminta, kioskit, linna, risteilyt ym.), olisi helpompaa kuin talvimatkailun kehittäminen *benchmarkkausta pitäisi kaikkien tehdä ja avointa, aitoa asioiden soveltamista *oopperan hyödyntäminen kaikilla tasoilla *ohjelmapalveluiden taso lapsenkengissä (marjastus, kalastus, sienestys, metsästys) *talvimatkailun kehittäminen (tapahtumat, infra, myynti ja markkinointi, ohjelmapalvelut, latuverkon ylläpito), talviajan vetonaulan keksiminen Tuotekehitys Saavutettavuus *tarjonnan kehittäminen nuorille ja nuorille aikuisille (kesätapahtumat ja -festivaalit) *paikallishistorian hyödyntäminen ja tuottaminen (esim. tietoa mökkikansioihin) * elokuun kehittäminen * palveluiden monipuolistaminen ja valmiiden matkapakettien tuottaminen *alueella ei ole laadukkaita ja luotettavia ohjelmapalveluyrityksiä *risteilytoiminnan kehittäminen, esim. uusia reittejä paikallisesti, nyt kaikki tekevät samaa tuotetta (esim. Punkaharjulla) *kalastusmatkailun kehittäminen *luonnon ja vesistön parempi hyödyntäminen *tuotteistaminen ja erottuminen teemapohjaisesti: vesistö, vesi ja hyvinvointi *laadukkaat oheispalvelut vapaa-ajanasutuksen lisääntyessä *järviliikenteen, vesitaksien kehittäminen *julkisen liikenteen turvaaminen haja-asutusalueella myös kesällä. Julkinen liikenne heikkenee, kun koulukuljetukset loppuvat, vaikka väkimäärä alueella kasvaa sesongin myötä, matkailijat eivät pysty liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla. *liikenneyhteyksien turvaaminen ja ylläpito *charter-toiminnan käynnistäminen *halpalentoyhtiön liikennöinnin saaminen (esim. Saksasta paketti: lento, mökki, auton vuokraus) *raideliikenne, junayhteys Pieksämäen suuntaan (poikkirata Pietari -Vaasa mahdollisuudet)

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA Vuonna 16 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista suurin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Veli-Matti Hartikainen Taustaa Järvisuomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen retkisatamaverkosto.

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot