SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ

Transkriptio

1

2 Nina Rinkinen Päivikki Liukkonen Virpi Leskinen SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA 7 MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 8

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 8, 5 Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä..8 Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja Tekijät Nina Rinkinen, Virpi Leskinen, Päivikki Liukkonen Nimeke Selvitys matkailuyritysten kehittämistarpeista 7 Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla sekä Heinävedellä Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Savonlinnan, Mikkelin ja Heinäveden matkailukeskittymien nykytilannetta ja kehitystarpeita yritysten näkökulmasta. Selvityksellä kartoitettiin myös yritysten investointihalukkuutta, valmiutta yhteistyöhön sekä näkökulmia toimialan seutukuntakohtaisten rakenteiden kehittämiseen. Selvitys on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Kysely matkailuyrityksille toteutettiin puhelinhaastatteluina, yrityskäynteinä sekä verkkokyselynä. Kyselyn vastauksista esille nousseisiin kehittämistarpeisiin ja -haasteisiin tulee vastata, ja olisi toivottavaa, että eri rahoittaja-, kehittäjä-, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot yhdessä matkailuyrittäjien kanssa pohtivatkin, miten kutakin kehittämisaluetta lähdetään viemään eteenpäin. Näin esille nousseisiin ongelmiin löydetään ratkaisuja ja vältytään päällekkäisiltä toimenpiteiltä. Kysely voi myös toimia tausta-aineistona jatkotutkimuksille. Avainsanat (asiasanat) matkailuyritykset, matkailualueet, matkailuala, kehittäminen, alueellinen yhteistyö Sivumäärä Kieli s. Suomi Muita tietoja MATTA Matkailutalouden tutkimushanke ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL.7; 69. UDK 8.86;.7

5 ESIPUHE Matkailuelinkeinon menestymisen perustana on matkailuyritysten kehittyminen. Yritysten tarpeet ovat lähtökohtana suunniteltaessa matkailun koulutustarjontaa ja yhteisiä kehittämishankkeita sekä tehtäessä päätöksiä matkailua koskettavista toiminnoista ja rakenteista. Yhteisten tarpeiden ja havaitseminen ja ratkaisujen etsiminen niihin lisää myös matkailuyritysten keskinäistä yhteistyötä. Selvitys on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Selvityksen toteuttivat hankkeessa matkailun kehittäjänä työskennellyt KTM Nina Rinkinen, Päivikki Liukkonen ja projektipäällikkönä työskennellyt MMM Virpi Leskinen yhdessä useiden yhteistyötahojen kanssa. Etelä-Savossa katsotaan olevan kolme matkailukeskittymää: Savonlinnan ja Mikkelin seudut sekä Heinävesi. Selvitys on tehty kussakin keskittymässä erillisenä, koska kullakin niistä on omat erityispiirteensä ja ratkaisut kehittämistarpeisiin voivat olla seutukohtaisia. Selvitys antaa perustietoa matkailuyritysten tarpeista ja tulevaisuudennäkymistä ilman pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja ehdotuksia. Kukin käyttäjätaho voi jalostaa tätä tietoa pohjaksi omille kehittymis- ja kehittämistoimenpiteilleen. Savonlinnassa. joulukuuta 8 Eeva Koivula Koulutusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

6 SISÄLTÖ. TAUSTAA..... Selvityksen tavoite..... Selvityksen toteutus..... Vastaajat.... TULOKSET..... Perustiedot vastaajista ja yrityksistä..... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla..... Kehittämistarpeet matkailukeskittymissä Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Kehittämistarpeita Mikkelin seudulla Kehittämistarpeita Heinävedellä..... Yritysten näkemykset nykytilasta ja tulevaisuudesta Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Heinävedellä Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Savonlinnan seudulla Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Mikkelin seudulla Keskittymäkohtaiset erilliskysymykset Matkailumarkkinoinnin organisointi Heinävedellä ja yhteistyömuodot Teemat Yhteistyörakenteet ja tehtävien organisointi Savonlinnan seudulla Palaute kyselystä.... LOPUKSI...

7 . TAUSTAA.. Selvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Savonlinnan, Mikkelin ja Heinäveden matkailukeskittymien nykytilannetta ja kehitystarpeita yritysten näkökulmasta. Selvityksellä kartoitetaan myös yritysten investointihalukkuutta, valmiutta yhteistyöhön sekä näkökulmia toimialan seutukuntakohtaisten rakenteiden kehittämiseen. Selvityksen toivotaan tarjoavan taustatietoja Etelä-Savon maakunnan matkailun hankekokonaisuuden ja ohjelmasopimusten valmistelua varten... Selvityksen toteutus Selvityksen on toteuttanut Mikkelin Ammattikorkeakoulun MATTA- matkailutalouden tutkimushanke Savonlinnassa. Selvityksen toteutukseen osallistuivat Nina Rinkinen, Päivikki Liukkonen ja Virpi Leskinen. Kyselyn rakenteen ja erilliskysymysten laadinnan osalta yhteistyötahoina ovat olleet Etelä-Savon maakuntaliitto ja Heinäveden matkailutoimisto sekä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Lisäksi Joensuun yliopisto on osallistunut kyselyn sisällölliseen ja tekniseen suunnitteluun. Kyselyn sisällölliseen valmisteluun on haettu näkemyksiä myös kolmelta maakunnan matkailuyrittäjältä ja se on testattu etukäteen Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstön edustajilla, edellä mainituilla yhteistyökumppaneilla, Savonlinnan Matkailu Oy:n edustajalla sekä kolmella matkailualan yrityksellä. Selvityksen kysymykset on jaettavissa neljään osa-alueeseen: ) perustiedot yrityksestä ja vastaajasta ) kehittämistarpeet ) barometrikysymykset nykytilasta ja tulevaisuudesta ) seutukuntakohtaiset erilliskysymykset. Perustiedoissa selvitetään vastaajan asema yrityksessä, yrityksen liiketoimintamuoto, toiminnan päätoimisuus ja toimintakausi, yrityksen sijaintikunta sekä työllistävyys. Kehittämistarpeita kartoitetaan sekä yritys- että seututasol-

8 la. Barometrikysymyksissä vastaajaa on pyydetty arvioimaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta seuraavan viiden vuoden aikana sekä omaa yritystä ajatellen että koko seudun toimialan osalta. Erilliskysymyksillä selvitetään tiettyjen teemojen merkitystä yritysten toiminnalle, yritysten toivomaa työnjakoa matkailutoimijoiden kesken sekä yhteistyön organisointia ja yhteistyörakenteita. Kyselylomakkeet, saatteet ja Etelä-Savon maakuntaliiton tiedote on esitetty liitteinä. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina, yrityskäynteinä sekä verkkokyselynä. Painopiste toteutuksessa oli puhelinhaastatteluissa. Selvityksen valmistelu kyselyn sisällön, muodon ja teknisen toteutuksen osalta aloitettiin huhtikuun 7 alussa. Haastattelut toteutettiin kahden haastattelijan toimesta. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan heinäkuun 7 aikana maakuntaliiton käyttöön sekä muille matkailutoimijoille seutukunnittain. Syksyn 7 aikana tuloksista järjestetään avoin esittelytilaisuus Savonlinnassa. Tuloksia toivotaan käsiteltävän myös muissa toimialan tilaisuuksissa Mikkelin seudulla ja Heinävedellä. Tuloksista tehdään niin ikään lehdistötiedote syksyllä 7... Vastaajat Vastaajiksi valitut yritykset on poimittu kunkin seudun matkailuorganisaation osoiterekisteristä. Haastatteluun pyrittiin valitsemaan yrityksiä niin, että otos olisi mahdollisimman kattava ja toimialaa hyvin kuvaava (sijainti, yritystyypit ja -koot). Koko Etelä-Savon maakunnassa haastatteluihin tavoiteltiin yritystä. Heinävedellä otettiin yhteyttä 6 yritykseen. Savonlinnassa haastattelua varten otettiin yhteyttä 7 yritykseen ja lisäksi kysely lähetettiin sähköisesti yritykselle. Mikkelin seudulla otettiin yhteyttä yritykseen haastattelua varten. Sähköisesti kysely lähetettiin edellä mainittujen lisäksi Mikkelin seudun kuntien matkailuneuvontojen kautta jaettavaksi yrityksille. Kyselyyn vastasi yhteensä 67 yrityksen edustajat. Savonlinnan seudulla vastaajia oli 5, Heinävedellä 7 ja Mikkelin seudulla yhteensä 5.

9 . TULOKSET Selvityksen tulokset esitetään ryhmittäin kysymysten mukaisesti. Tulokset on ryhmitelty edellä esitetyn jaon mukaisesti perustietoihin vastaajista ja yrityksistä, yrityskohtaisiin kehittämistarpeisiin, kehittämistarpeisiin matkailukeskittymissä, näkemyksiin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä keskittymäkohtaisiin erilliskysymyksiin. Tuloksia tarkastellaan pääasiassa seutukunnittain... Perustiedot vastaajista ja yrityksistä Vastanneista 88 % on yrittäjiä, yrityksen omistajia tai yrityksen tulosvastuullisia vetäjiä. Savonlinnan seudun osalta vastanneista yrittäjiä/tulosvastuullisia vetäjiä on 87 %, Heinävedellä 7 % ja Mikkelin seudulla %. Liiketoimintamuotojen jakauma on esitetty alla olevassa taulukossa. TAULUKKO. Liiketoimintamuodot seutukunnissa LIIKETOIMINTAMUOTO SAVONLINNAN SEUTU HEINÄVESI MIKKELIN SEUTU hotelli/hostelli/kesähotelli/mo 8 telli kylpylä/kuntoutuskeskus/vapa a-aikakeskus lomakeskus/mökit/leirintäalue maaseutumatkailu 5 ohjelmapalvelut/vuokraus 8 kuljetus/risteily käyntikohde ravintola/kahvila tapahtuma matkatoimisto, matkanjärjestäjä monialayritys muu, mikä* YHTEENSÄ 5 7 5

10 Muita mainittuja liiketoimintamuotoja olivat laskettelurinne, koulutus, hyvinvointipalvelut, kulttuuriala, ravirata, huvipuisto ja päivittäistavarakauppa. Vastaajista yhteensä 9 toimii matkailutoimialalla päätoimisesti. 5 vastaajaa ilmoitti matkailun sivutoimiseksi elinkeinoksi ja yritystä jätti kysymyksen vastaamatta. Savonlinnan seudulla päätoimisesti toimii vastanneista 8 yritystä ja sivutoimisesti yritystä. Vastanneista yrityksistä toimii ympärivuotisesti ja kausiluonteisesti. Toimintakausina mainittiin yleisesti touko-lokakuu tai kesäkausi. Mikkelin seudulla 7 yritystä toimii päätoimisesti ja 8 sivutoimisesti. Ympärivuotisesti toimivia yrityksiä oli vastanneista, kausiluonteisia. Toimintakausina mainittiin touko-syyskuu ja kesä. Heinävedellä vastanneista yrityksistä/yrittäjistä toimii matkailutoimialalla päätoimisesti ja sivutoimisesti. Niin ikään ympärivuotisia yrityksiä näistä oli ja kausiyrityksiä. Toimintakaudet Heinävedellä ajoittuivat joulukuusta huhtikuuhun sekä kesä-elokuulle. Niin Savonlinnassa, Heinävedellä kuin Mikkelissäkin usealla kesäkaudella toimivalla yrityksellä on lisäksi muuna aikana tilauspohjaista toimintaa. Savonlinnan seudulla vastaukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Enonkoski Kerimäki Punkaharju 8 Rantasalmi 8 Savonlinna 7 Savonranta Sulkava 7 Mikkelin seudulla vastaukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Juva Kangasniemi Mikkeli 6 Mäntyharju Puumala Ristiina Vastauksia ei saatu Haukivuorelta eikä Hirvensalmelta.

11 5 Selkeä enemmistö vastanneista yrityksistä Heinävedellä ja Savonlinnan seudulla työllistää vakinaisesti yhdestä viiteen henkilöä joko koko- tai osaaikaisesti. Mikkelin seudulla hieman yli puolet vastanneista työllistää vastaavasti yhdestä viiteen vakinaista henkilöä, mutta noin kolmannes kymmenestä viiteenkymmeneen henkilöä. Savonlinnan seudun vastanneissa matkailuyrityksissä kausityöntekijöiden määrä vaihteli yhdestä kolmeenkymmeneen henkilöön, eikä kaikissa yrityksissä käytetä kausityöntekijöitä lainkaan. Heinävedellä kausityöntekijöiden määrä vastanneissa yrityksissä vaihteli viidestä viiteentoista henkilöön ja lisäksi mainittiin käytettävän talkootyöläisiä aina 5 henkilöön saakka. Mikkelin seudulla vastanneet yritykset käyttävät kausityöntekijöitä määrällisesti eniten eli yhdestä sataan henkilöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastauksissa Heinäveden ja Savonlinnan seudun osalta painottuvat pienemmät yritykset kuin Mikkelin seudulla, jossa otoksessa on suhteessa enemmän suurempia yrityksiä... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Alla olevissa taulukoissa on esitetty yrityskohtaisia kehittämistarpeita seutukunnittain. Kehittämistarpeet on ryhmitelty niiden teemojen ja painopistealueiden mukaan, jotka nousivat selkeästi esille tuloksista. Kehittämistarpeiden ja -suunnitelmien lisäksi yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan niihin liittyvien investointien suuruutta. Vastauksista esille nousseet teemat esitetään satunnaisessa järjestyksessä.

12 ... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla 6 TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Myynti- ja markkinointi Tuotekehitys *tarve ammattimaiselle myynti- ja markkinointihenkilölle, jota ei ole itse vara palkata, mutta yritysverkostona se voisi olla mahdollista * tarvitaan ammattimaista myyntiä (yhtiö/yhdistys/verkosto, jossa yritykset osakkaana) * alueellinen markkinointiorganisaatio, joka tekee yhteismarkkinointia (yrittäjän oma osaaminen ei riitä myyntiin ja markkinointiin) * teemapohjaisen markkinoinnin resurssointi (esim. kalastusmatkailu) *sähköisen markkinoinnin kehittäminen *tehokas, oman alueen asiantuntija, ammattimaisesti myyvä alueellinen myyntiyhtiö, jossa ulkomaanmarkkinointiin erikoistuneita myyjiä, esim. Venäjä (yrityksen omat resurssit eivät riitä tähän) * suunnitteilla saman alan yritysten sähköinen varausjärjestelmä *markkinointipanosten keskittäminen sähköisiin kanaviin ja ammattimaisempaan markkinoinnin suunnitteluun *yhteiset markkinointikampanjat vastaavia palveluita tuottavien yritysten kanssa *tarve ulkopuoliselle myyjälle ja markkinoinnille, myynti on ongelma (yritys ei itse kerkeä, osaa, kehtaa) * Venäjän markkinointi * markkinointiyhteistyön kehittäminen Savonlinnan Matkailu Oy:n kautta *kielitaitoisen (venäjä) myynti- ja markkinointihenkilöstön tarve *panostus ulkomaanmarkkinointiin sähköisten kanavien kautta *kansainvälistyminen ja markkinointi ulkomaille *tuotteiden kehittäminen uusille sesongeille * tuotteiden kehittäminen talvikaudelle *tuotteiden kehittäminen yritysasiakkaille *kalastusmatkailun kehittäminen * kalastusmatkailupalveluiden käynnistäminen yrityksessä nykyisen maatilamatkailun lisäksi, investoinnit palvelutuotannon käynnistämiseksi *melontamatkailussa jatkuva kehittämistarve tuotekehityksen, kannattavuuden, logistiikan ja verkostoitumisen osalta * ympärivuotisuuden lisääminen tapahtumatuotannon kautta (yrityksen itse järjestämät sekä yhdessä järjestetyt tapahtumat)

13 Koulutus Verkostoituminen ja yhteistyö Fyysiset resurssit ja investoinnit *ongelmana/haasteena kesäkuun myynti (kapasiteetti lisääntyy merkittävästi, mutta lomasesonki ei vielä kunnolla käynnissä) *matkailijoille suunnattujen palveluiden rinnalle paikalliselle väestölle suunnattuja palveluita osana toiminnan kehittämistä *pienuuden strategia tuotekehityksessä (pieni on kaunista, yksilöllistä, pieni kaupunki jne. vahvuutena) *ohjelmapalvelut pitäisi tuottaa keskitetysti yhdestä pisteestä, asiakkaat olisi helpompi ohjata palvelujen äärelle *suunnitteilla soututapahtuman kansainvälistäminen, osana sitä myynti- ja markkinointikiertue Keski- Eurooppaan *harrastus- ja vapaa-aikapalvelujen kehittäminen lomakeskuksen asiakkaille joko kokonaan itse, ostopalveluna tai verkostoitumalla, käynnissä kartoitus, mitä palveluita lähdetään tuottamaan asiakkaille *suunnitteilla kohteen laajamittainen opastuksen, näyttelytoiminnan ja tapahtumatuotannon kehittäminen *kohteen näyttelyiden, palveluiden kehittäminen uuden näyttelytilan valmistuessa, markkinointistrategian linjaaminen uudelleen (uudet kohderyhmät) *kielitaito (espanja, italia, ranska, venäjä) *yrittäjyyskoulutus *benchmarking -matkat oman ammatillisen osaamisen lisäämiseksi, asioita, joita ei voi muuten oppia kuin käytännön malliin tutustumalla *tietotekniikkataitojen koulutus, etenkin sähköiset maksu- ja varausjärjestelmät *myynti- ja markkinointiosaaminen *viestintä *ammatillinen erikoisosaaminen *yrityksen kehittämis- ja johtamiskoulutus *ajankohtainen liiketoiminta- ja verotuskoulutus *koulutusta tukien ja rahoituksen hankkimiseen, jota voisi hyödyntää yrityksen kehittämisessä *kokonaisvaltaisten tuotekokonaisuuksien/pakettien/ teemoitettujen palvelukokonaisuuksien synnyttäminen /tuottaminen yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa verkostona ja ristiinmyynti *yrittäjien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen alueen sisällä *toimialakohtaisen yhteistyön/sidosryhmäverkoston luominen ja vahvistaminen (valtakunnallisesti) *peruskorjaukset, nykyisten toimitilojen saneeraus *kalustohankinnat (mm. kanootit, kalastusvene) *kapasiteetin lisääminen veneellä ja henkilöllä (kalas- 7

14 Laatu Muut tusyritys) *jätevesijärjestelmien uusiminen * uudisrakentaminen (mm. majoitus, kokoustilat) *yrityskohtaisen palveluinfran parantaminen (mm. ulkoalueet) *toiminnan laajentuessa kalastukseen, kalanperkuupisteen kalustohankinnat *ratsastuskentän ja maastoradan rakentaminen, hevosten hankinta *ympärivuotisen majoituskapasiteetin lisääminen (esim. mökit) *Saimaan Luonto- ja kulttuurikeskuksen perustaminen (uudenlainen käyntikohde, lisää kävijöitä, tunnettuutta, taloudellista turvaa, myynnin ja markkinoinnin kehittyminen, kaupallisen toiminnan kehittyminen) ja Höyrylaiva-puiston synnyttäminen *näyttelytilojen saneeraus, kalusto, rekvisiitta *majoituksen tason nostaminen * sesonkiluonteisuus ja rahoituksen epävakaus vaikeuttavat ammattitaitoisen henkilökunnan palkkausta/pitämistä organisaatioissa *halpakorkoista lainaa pienimuotoisiin hankintoihin, kapasiteetin lisäämiseen ym. jatkuvaan liiketoiminnan kehittämiseen * helpotusta matkailuun ja maaseutuun liittyvään byrokratiaan (erilaiset ilmoitukset, seuranta, valvonta) esim. sähköisten kanavien kautta. *vision, strategian ja vuoden toimintasuunnitelman laatiminen käyntikohteelle 8 Savonlinnan seudulla arviot ja suunnitelmat investoinneista seuraavalle 5 vuodelle rakennusten saneerauksen, nykyisten toimitilojen ylläpidon ja uudisrakentamisen osalta vaihtelevat eurosta miljoonaan euroon. Arviot kaluste- tai muista hankinnoista vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Vaikka vastaajaa oli nimennyt myynnin, markkinoinnin ja koulutuksen erityisiksi kehittämisalueiksi tai -tarpeiksi, vain muutama pystyi arvioimaan näihin käytettäviä rahasummia. Useissa vastauksissa todettiin, että myynnin ja markkinoinnin investointeja on vaikea arvioida, koska kehittämistarpeista ei ole tehty selkeitä, investointiasteelle vietyjä suunnitelmia. Myyntiin ja markkinointiin käytettävän rahasumman arvioineiden yritysten arviot vaihte-

15 livat vuositasolla 5 eurosta euroon. Tuotekehityksen osalta kukaan vastaajista ei esittänyt arvioita rahallisesta panostuksesta lukuun ottamatta kalustohankintoja. 9 Savonlinnan seudun vastanneista yrityksistä kuusi suunnittelee sukupolvenvaihdosta, yrityksen lopettamista tai yritystoiminnan myyntiä seuraavan viiden vuoden aikana.... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Alla olevassa taulukossa on esitetty Heinäveden yritysten erittelemät yrityskohtaiset kehittämistarpeet. Kuten edellä, myös Heinäveden vastaukset on jaoteltu selkeästi esille nousseiden teemojen alle. Teemat esitetään satunnaisessa järjestyksessä. TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Fyysiset resurssit Myynti ja markkinointi Yhteistyö ja verkostoituminen Koulutus *vanhojen tilojen saneeraus matkailukäyttöön (navetasta uusi asiakaspalvelutila) *tietokone, uudet ohjelmat *lämmitysjärjestelmän nykyaikaistaminen *nykyisten toimitilojen laajentaminen ja parantaminen (kalusteet, varustelu) * kapasiteetin lisääminen (suunnitteilla loma-asuntoa, 5 vuodessa) *majoitustilojen remontointi, tilojen laajentaminen *keskusvaraamo, joka ratkaisisi yrityksen kielitaitoongelmat ja toisi tehoa myyntiin *kustannustehokkaan ja valtakunnallisen suoramarkkinointikanavan löytäminen *sähköinen markkinointi *markkinoinnin kehittäminen: internetin parempi hyödyntäminen *markkinoinnin tehostaminen sähköisten medioiden kautta *sähköinen yhteismarkkinointi *elokuun markkinointi ulkomaille *myyntipalvelun kehittäminen tehokkaammaksi *yhteistyön parantaminen *koulutusta sukupolven vaihdokseen/luopumisesta/ yrityksen myynnistä

16 Tuotekehitys Muut *kielitaidon kohentaminen, erityisesti venäjä *Venäjä-osaaminen *atk-koulutus *henkilöstön kehittäminen *ohjelmapalveluiden tuottaminen ja tuotekehitys *ohjelmapalveluiden käynnistäminen (melonta, vuokraus, kalastuspalvelut) *tuotteiden kehittäminen kilpailukykyisiksi *palvelujen tuotteistaminen *kehittämistuet pitäisi kohdistaa suoraan yrityksiin tai yritysryhmiin, tulosten mittaus olisi välitöntä esim. liikevaihdon kehityksen seuraaminen Myöskään Heinävedellä investointien euromääriä ei osattu arvioida yksityiskohtaisesti (lukuun ottamatta investointeja rakennuksiin, kalustoon tms.), eikä niitä kaikkien kehittämistarpeiden osalta ollut vielä pohdittu. Investointiarviot vaihtelivat rakentamisen osalta eurosta useisiin miljooniin euroihin.... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla Mikkelin seudun vastaajien yrityskohtaiset kehittämistarpeet on esitetty alla olevassa taulukossa. Jaottelu vastaa vastauksista esille nousseita teemoja. TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla Fyysiset resurssit Myynti- ja markkinointi, tuotekehitys *kiinteistön saneeraus *kapasiteetin lisääminen ja ajanmukaistaminen *kaluston hankintaa *uudisrakentamista *markkinoinnin kehittäminen Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Pietarin alueelle *tuotepakettien tekeminen *sähköisten markkinointi- ja tiedotuskanavien kehittäminen *yrityskohtaisen sähköisen varausjärjestelmän kehittäminen *markkinoinnin resurssointi joko palkkaamalla tai yhteistyösopimusten kautta *oheispalveluiden tuottaminen majoituspalveluiden lisänä, lisäarvoa ydinliiketoiminnalle *markkinointiselvityksen teettäminen markkinointitoimenpiteiden pohjaksi *luontomatkailuverkosto *markkinoinnin kehittäminen (mm. kokous- ja tapahtumamarkkinointi)

17 Yhteistyö ja verkostoituminen Muuta *verkostoitumisen lisääminen *venäjän kielen taidon lisääminen *toiminnan laadullinen kehittäminen *ongelmallista on ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen syrjäkylille kausiluontoiseen työhön, ratkaisu voisi olla palkata henkilöstöä yhdessä talvisesonkiyrittäjän kanssa Mikkelin seudun vastaajista enemmistö pystyi arvioimaan myös kehittämistarpeisiin investoitavia euromääriä. Rakentamiseen tai saneeraukseen arvioitiin käytettävän summia, jotka vaihtelivat 5:n ja,5 miljoonan euron välillä. Markkinointiin ja tuotekehitykseen käytettävien rahasummien arviot vaihtelivat kymmenistä tuhansista euroista 5 euroon. Kokonaisvaltaiseen toimintatapojen kehittämiseen tai uusien toimialojen käynnistämiseen arvioitiin käytettävän 5 :sta 5 miljoonaan euroon. Mikkelin seudulla vastaajissa painottuivat muita seutuja enemmän isommat yritykset, mikä näkyy selkeästi myös investointien arvioinnissa ja suunnitelmallisuudessa... Kehittämistarpeet matkailukeskittymissä Toimialaa, useampaa yritystä tai toimintaympäristöä koskevia kehittämistarpeita, tekemisen painopistealueita tai EU-rahoituksen kohteita on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kuten yrityskohtaiset kehittämistarpeet, myös seudun matkailutoimialaa koskevat kehittämistarpeet esitetään seutukunnittain. Vastaukset on ryhmitelty esiin nousevien teemojen mukaisesti ja esitetty satunnaisessa järjestyksessä. Heinäveden ja Savonlinnan seudun vastauksissa nousi selkeämmin esille tiettyjä painopistealueita, kun taas Mikkelissä vastauksissa oli nähtävissä hajontaa ja jopa täysin vastakkaisia näkemyksiä.

18 ... Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla TAULUKKO 5. Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Matkailun infrastruktuuri ja investoinnit Myynti ja markkinointi *kaupungissa pitäisi laittaa kuntoon satama-alue, höyrylaivapuisto, puistot, yleinen kaupunki-ilme ja linnan tienoo eli kaupungin pitäisi näyttää matkailukaupungilta *kaupungin pitäisi linjata/esittää näkemys, mihin ollaan menossa, matkailuinfran määrätietoista kehittämistä, esim. Olavinlinnan seutu *alueelle pitäisi julkisin varoin houkutella/tukea veturiyrityksiä ja edesauttaa vetovoimaa lisäävien matkailukeskusten syntymistä, jotka toisivat investointeja, matkailijavirtaa ja hyödyttäisivät kaikkia yrityksiä *kaupunkikeskustan ilmeen kehittäminen *isojen matkailukeskusten rakentaminen, esim. Punkaharju *palvelurakenteita/infraa (ohjelmapalveluiden näkökulmasta) pitäisi ehkä nykyisestä keskittää ja rajata; määrällisesti infraa jopa liikaa mutta ylläpito, laatu puutteellista. Infran suunnittelu yhdessä yritysten kanssa. * pitäisi yhdessä sopia yritysten kanssa alueiden käytöstä; motorisoidut vs. luonnonrauhaelämysten tuottaminen, vältetään ristiriitoja palvelutuottajien, paikallisten ja asiakkaiden välillä *panoksia luonto-, kävely- ja vaellusreittien ylläpitoon *yhdenmukaiset ja kattavat reitistökartat koko seudulta (esim. Puruvedeltä puuttuu karttoja) *majoituskapasiteetissa puutteita *mökki-investointeja tarvitaan *tasokkaita leirintäalueita, jotka ovat kehittyvän luontomatkailun kanssa sidoksissa ja muodostaisivat toimivia ohjelmapalvelukeskittymiä *Savonlinnan hotellikanta huono, ketjuhotellien saaminen alueelle *Höyrylaivapuiston saaminen *hotelli- ja kylpylätoiminnan kehittäminen *seudun ulkomaanmarkkinoinnin kehittäminen Keski- Eurooppaan, Saksaan ja Venäjälle sekä kaukomaihin *tarvitaan venäjän kielen taitoista asiakaspalvelu-, myyntija markkinointihenkilöstöä ja ohjelmapalveluoppaita *sähköisen markkinoinnin osaamisen parantaminen yrityskentässä *markkinoinnissa huomioitava Savonlinnan ympäristökunnat, alueprofiilin vahvistaminen *Savonlinnan seudulta puuttuu yhtenäinen imago, alueesta pitäisi saada ulkopuolisen silmin yhtenäinen matkailukohde (keskittymä) *kalastusmatkailun markkinointi Venäjälle

19 Yhteistyö, verkostoituminen Ilmapiiri, asenteet *Saimaan alueen markkinointi * kaikki resurssit pitäisi ulkomaanmarkkinoinnissa keskittää Saimaa-brändin alle (velvoittaminen rahan kautta tähän yhteiseen markkinointiin kuten Lapissa), savolainen individualismi on nyt sen kehityksen esteenä *Savonlinna brändin luominen ja sen tehokas ja tuloksellinen myynti *Savonlinnan seutu yksiin kansiin, koti- ja ulkomaanmarkkinoille suunnattua yhteismarkkinointia sekä sähköisin että perinteisen median keinoin *rahaa pitäisi keskittää isompiin kokonaisuuksiin, kuten Iloista Lomaa Itä-Suomessa kaltaisiin isoihin yhteisiin ponnistuksiin *saatavuuden parantaminen (varausjärjestelmät, myyntikanavat jne.) *konkreettista tukea yritysverkostoille ja niiden myynti- ja markkinointityölle (esim. myyntihenkilöstön palkkaus) *tiivis yhteistyöverkosto, jossa mukana kaikki matkailusta hyötyvät (mm. vähittäiskauppa) vrt. Ruka-Kuusamo myyntiyhtiö *tukea paikalliselle verkostoitumiselle (Punkaharju) *yhteistyöverkoston (DQN) luominen *selkeä työnjako kehittämisessä *pienyritysten verkostoitumisen tukeminen *kaupungissa vallitsee tekemättömyyden, investoimattomuuden aiheuttama näivettynyt ilmapiiri *kaupunki säästää itsensä kuoliaaksi, kun nyt pitäisi ottaa velkaa ja laittaa paikat kuntoon, jotta syntyisi positiivinen tekemisen kierre, ylpeys omasta paikkakunnasta nousisi ja tarttuisi yrityksiin ja välittyisi matkailijoille *yhteinen näkemys matkailusta pitäisi saada aikaan toimijoiden kesken *palvelun laatuun panostaminen; lupausten lunastaminen ja ylittäminen *ei uudistuta tarpeeksi, eikä tehdä tarpeeksi töitä sen eteen *yhteistyön ongelmana kateus, jos joku jotain yrittää, toiset heti kampittaa *yritysten yhteistä säveltä ei ole löytynyt eikä tahtotilaa, joka olisi syrjäyttänyt kuntavetoisuuden ja eturistiriidat työnjaossa, työnjako tulisi alueella tehdä selväksi, koska sekava tilanne imee vähäisetkin resurssit *hyväksyttävä laajasti, että matkailu on elämisen ehto, ja rakennetaan kaupunki palvelemaan sitä *tavoitteet asetettu melko alas *vallalla julkinen ja yksityinen välinpitämättömyys, joka heijastuu matkailukaupungin ilmeeseen *pitäisi luopua vähättelystä ja oppia arvostamaan oman alueen vahvuuksia, tunnistaa ja tunnustaa oma historia ja sen ainutlaatuisuus

20 *pitäisi luopua nurkkakuntaisuudesta ja väärästä kilpailusta (alueen sisällä) *palveluasennetta ja palvelujen tasoa tulee nostaa, täällä ollaan liian tyytyväisiä nykyiseen eikä ole kunnianhimoa eikä pyritä enempään/parempaan *6 kk kesäsesongin kehittäminen eli syksyllä ja keväällä infra & palvelut kuntoon (valaistus, toritoiminta, kioskit, linna, risteilyt ym.), olisi helpompaa kuin talvimatkailun kehittäminen *benchmarkkausta pitäisi kaikkien tehdä ja avointa, aitoa asioiden soveltamista *oopperan hyödyntäminen kaikilla tasoilla *ohjelmapalveluiden taso lapsenkengissä (marjastus, kalastus, sienestys, metsästys) *talvimatkailun kehittäminen (tapahtumat, infra, myynti ja markkinointi, ohjelmapalvelut, latuverkon ylläpito), talviajan vetonaulan keksiminen Tuotekehitys Saavutettavuus *tarjonnan kehittäminen nuorille ja nuorille aikuisille (kesätapahtumat ja -festivaalit) *paikallishistorian hyödyntäminen ja tuottaminen (esim. tietoa mökkikansioihin) * elokuun kehittäminen * palveluiden monipuolistaminen ja valmiiden matkapakettien tuottaminen *alueella ei ole laadukkaita ja luotettavia ohjelmapalveluyrityksiä *risteilytoiminnan kehittäminen, esim. uusia reittejä paikallisesti, nyt kaikki tekevät samaa tuotetta (esim. Punkaharjulla) *kalastusmatkailun kehittäminen *luonnon ja vesistön parempi hyödyntäminen *tuotteistaminen ja erottuminen teemapohjaisesti: vesistö, vesi ja hyvinvointi *laadukkaat oheispalvelut vapaa-ajanasutuksen lisääntyessä *järviliikenteen, vesitaksien kehittäminen *julkisen liikenteen turvaaminen haja-asutusalueella myös kesällä. Julkinen liikenne heikkenee, kun koulukuljetukset loppuvat, vaikka väkimäärä alueella kasvaa sesongin myötä, matkailijat eivät pysty liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla. *liikenneyhteyksien turvaaminen ja ylläpito *charter-toiminnan käynnistäminen *halpalentoyhtiön liikennöinnin saaminen (esim. Saksasta paketti: lento, mökki, auton vuokraus) *raideliikenne, junayhteys Pieksämäen suuntaan (poikkirata Pietari -Vaasa mahdollisuudet)