SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA 2007 2013 MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ"

Transkriptio

1

2 Nina Rinkinen Päivikki Liukkonen Virpi Leskinen SELVITYS MATKAILUYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA 7 MIKKELIN JA SAVONLINNAN SEUDULLA SEKÄ HEINÄVEDELLÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 8

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 8, 5 Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä..8 Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja Tekijät Nina Rinkinen, Virpi Leskinen, Päivikki Liukkonen Nimeke Selvitys matkailuyritysten kehittämistarpeista 7 Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla sekä Heinävedellä Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Savonlinnan, Mikkelin ja Heinäveden matkailukeskittymien nykytilannetta ja kehitystarpeita yritysten näkökulmasta. Selvityksellä kartoitettiin myös yritysten investointihalukkuutta, valmiutta yhteistyöhön sekä näkökulmia toimialan seutukuntakohtaisten rakenteiden kehittämiseen. Selvitys on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Kysely matkailuyrityksille toteutettiin puhelinhaastatteluina, yrityskäynteinä sekä verkkokyselynä. Kyselyn vastauksista esille nousseisiin kehittämistarpeisiin ja -haasteisiin tulee vastata, ja olisi toivottavaa, että eri rahoittaja-, kehittäjä-, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot yhdessä matkailuyrittäjien kanssa pohtivatkin, miten kutakin kehittämisaluetta lähdetään viemään eteenpäin. Näin esille nousseisiin ongelmiin löydetään ratkaisuja ja vältytään päällekkäisiltä toimenpiteiltä. Kysely voi myös toimia tausta-aineistona jatkotutkimuksille. Avainsanat (asiasanat) matkailuyritykset, matkailualueet, matkailuala, kehittäminen, alueellinen yhteistyö Sivumäärä Kieli s. Suomi Muita tietoja MATTA Matkailutalouden tutkimushanke ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL.7; 69. UDK 8.86;.7

5 ESIPUHE Matkailuelinkeinon menestymisen perustana on matkailuyritysten kehittyminen. Yritysten tarpeet ovat lähtökohtana suunniteltaessa matkailun koulutustarjontaa ja yhteisiä kehittämishankkeita sekä tehtäessä päätöksiä matkailua koskettavista toiminnoista ja rakenteista. Yhteisten tarpeiden ja havaitseminen ja ratkaisujen etsiminen niihin lisää myös matkailuyritysten keskinäistä yhteistyötä. Selvitys on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Selvityksen toteuttivat hankkeessa matkailun kehittäjänä työskennellyt KTM Nina Rinkinen, Päivikki Liukkonen ja projektipäällikkönä työskennellyt MMM Virpi Leskinen yhdessä useiden yhteistyötahojen kanssa. Etelä-Savossa katsotaan olevan kolme matkailukeskittymää: Savonlinnan ja Mikkelin seudut sekä Heinävesi. Selvitys on tehty kussakin keskittymässä erillisenä, koska kullakin niistä on omat erityispiirteensä ja ratkaisut kehittämistarpeisiin voivat olla seutukohtaisia. Selvitys antaa perustietoa matkailuyritysten tarpeista ja tulevaisuudennäkymistä ilman pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja ehdotuksia. Kukin käyttäjätaho voi jalostaa tätä tietoa pohjaksi omille kehittymis- ja kehittämistoimenpiteilleen. Savonlinnassa. joulukuuta 8 Eeva Koivula Koulutusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

6 SISÄLTÖ. TAUSTAA..... Selvityksen tavoite..... Selvityksen toteutus..... Vastaajat.... TULOKSET..... Perustiedot vastaajista ja yrityksistä..... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla..... Kehittämistarpeet matkailukeskittymissä Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Kehittämistarpeita Mikkelin seudulla Kehittämistarpeita Heinävedellä..... Yritysten näkemykset nykytilasta ja tulevaisuudesta Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Heinävedellä Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Savonlinnan seudulla Arviot nykytilasta ja tulevaisuudesta Mikkelin seudulla Keskittymäkohtaiset erilliskysymykset Matkailumarkkinoinnin organisointi Heinävedellä ja yhteistyömuodot Teemat Yhteistyörakenteet ja tehtävien organisointi Savonlinnan seudulla Palaute kyselystä.... LOPUKSI...

7 . TAUSTAA.. Selvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Savonlinnan, Mikkelin ja Heinäveden matkailukeskittymien nykytilannetta ja kehitystarpeita yritysten näkökulmasta. Selvityksellä kartoitetaan myös yritysten investointihalukkuutta, valmiutta yhteistyöhön sekä näkökulmia toimialan seutukuntakohtaisten rakenteiden kehittämiseen. Selvityksen toivotaan tarjoavan taustatietoja Etelä-Savon maakunnan matkailun hankekokonaisuuden ja ohjelmasopimusten valmistelua varten... Selvityksen toteutus Selvityksen on toteuttanut Mikkelin Ammattikorkeakoulun MATTA- matkailutalouden tutkimushanke Savonlinnassa. Selvityksen toteutukseen osallistuivat Nina Rinkinen, Päivikki Liukkonen ja Virpi Leskinen. Kyselyn rakenteen ja erilliskysymysten laadinnan osalta yhteistyötahoina ovat olleet Etelä-Savon maakuntaliitto ja Heinäveden matkailutoimisto sekä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Lisäksi Joensuun yliopisto on osallistunut kyselyn sisällölliseen ja tekniseen suunnitteluun. Kyselyn sisällölliseen valmisteluun on haettu näkemyksiä myös kolmelta maakunnan matkailuyrittäjältä ja se on testattu etukäteen Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstön edustajilla, edellä mainituilla yhteistyökumppaneilla, Savonlinnan Matkailu Oy:n edustajalla sekä kolmella matkailualan yrityksellä. Selvityksen kysymykset on jaettavissa neljään osa-alueeseen: ) perustiedot yrityksestä ja vastaajasta ) kehittämistarpeet ) barometrikysymykset nykytilasta ja tulevaisuudesta ) seutukuntakohtaiset erilliskysymykset. Perustiedoissa selvitetään vastaajan asema yrityksessä, yrityksen liiketoimintamuoto, toiminnan päätoimisuus ja toimintakausi, yrityksen sijaintikunta sekä työllistävyys. Kehittämistarpeita kartoitetaan sekä yritys- että seututasol-

8 la. Barometrikysymyksissä vastaajaa on pyydetty arvioimaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta seuraavan viiden vuoden aikana sekä omaa yritystä ajatellen että koko seudun toimialan osalta. Erilliskysymyksillä selvitetään tiettyjen teemojen merkitystä yritysten toiminnalle, yritysten toivomaa työnjakoa matkailutoimijoiden kesken sekä yhteistyön organisointia ja yhteistyörakenteita. Kyselylomakkeet, saatteet ja Etelä-Savon maakuntaliiton tiedote on esitetty liitteinä. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina, yrityskäynteinä sekä verkkokyselynä. Painopiste toteutuksessa oli puhelinhaastatteluissa. Selvityksen valmistelu kyselyn sisällön, muodon ja teknisen toteutuksen osalta aloitettiin huhtikuun 7 alussa. Haastattelut toteutettiin kahden haastattelijan toimesta. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan heinäkuun 7 aikana maakuntaliiton käyttöön sekä muille matkailutoimijoille seutukunnittain. Syksyn 7 aikana tuloksista järjestetään avoin esittelytilaisuus Savonlinnassa. Tuloksia toivotaan käsiteltävän myös muissa toimialan tilaisuuksissa Mikkelin seudulla ja Heinävedellä. Tuloksista tehdään niin ikään lehdistötiedote syksyllä 7... Vastaajat Vastaajiksi valitut yritykset on poimittu kunkin seudun matkailuorganisaation osoiterekisteristä. Haastatteluun pyrittiin valitsemaan yrityksiä niin, että otos olisi mahdollisimman kattava ja toimialaa hyvin kuvaava (sijainti, yritystyypit ja -koot). Koko Etelä-Savon maakunnassa haastatteluihin tavoiteltiin yritystä. Heinävedellä otettiin yhteyttä 6 yritykseen. Savonlinnassa haastattelua varten otettiin yhteyttä 7 yritykseen ja lisäksi kysely lähetettiin sähköisesti yritykselle. Mikkelin seudulla otettiin yhteyttä yritykseen haastattelua varten. Sähköisesti kysely lähetettiin edellä mainittujen lisäksi Mikkelin seudun kuntien matkailuneuvontojen kautta jaettavaksi yrityksille. Kyselyyn vastasi yhteensä 67 yrityksen edustajat. Savonlinnan seudulla vastaajia oli 5, Heinävedellä 7 ja Mikkelin seudulla yhteensä 5.

9 . TULOKSET Selvityksen tulokset esitetään ryhmittäin kysymysten mukaisesti. Tulokset on ryhmitelty edellä esitetyn jaon mukaisesti perustietoihin vastaajista ja yrityksistä, yrityskohtaisiin kehittämistarpeisiin, kehittämistarpeisiin matkailukeskittymissä, näkemyksiin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä keskittymäkohtaisiin erilliskysymyksiin. Tuloksia tarkastellaan pääasiassa seutukunnittain... Perustiedot vastaajista ja yrityksistä Vastanneista 88 % on yrittäjiä, yrityksen omistajia tai yrityksen tulosvastuullisia vetäjiä. Savonlinnan seudun osalta vastanneista yrittäjiä/tulosvastuullisia vetäjiä on 87 %, Heinävedellä 7 % ja Mikkelin seudulla %. Liiketoimintamuotojen jakauma on esitetty alla olevassa taulukossa. TAULUKKO. Liiketoimintamuodot seutukunnissa LIIKETOIMINTAMUOTO SAVONLINNAN SEUTU HEINÄVESI MIKKELIN SEUTU hotelli/hostelli/kesähotelli/mo 8 telli kylpylä/kuntoutuskeskus/vapa a-aikakeskus lomakeskus/mökit/leirintäalue maaseutumatkailu 5 ohjelmapalvelut/vuokraus 8 kuljetus/risteily käyntikohde ravintola/kahvila tapahtuma matkatoimisto, matkanjärjestäjä monialayritys muu, mikä* YHTEENSÄ 5 7 5

10 Muita mainittuja liiketoimintamuotoja olivat laskettelurinne, koulutus, hyvinvointipalvelut, kulttuuriala, ravirata, huvipuisto ja päivittäistavarakauppa. Vastaajista yhteensä 9 toimii matkailutoimialalla päätoimisesti. 5 vastaajaa ilmoitti matkailun sivutoimiseksi elinkeinoksi ja yritystä jätti kysymyksen vastaamatta. Savonlinnan seudulla päätoimisesti toimii vastanneista 8 yritystä ja sivutoimisesti yritystä. Vastanneista yrityksistä toimii ympärivuotisesti ja kausiluonteisesti. Toimintakausina mainittiin yleisesti touko-lokakuu tai kesäkausi. Mikkelin seudulla 7 yritystä toimii päätoimisesti ja 8 sivutoimisesti. Ympärivuotisesti toimivia yrityksiä oli vastanneista, kausiluonteisia. Toimintakausina mainittiin touko-syyskuu ja kesä. Heinävedellä vastanneista yrityksistä/yrittäjistä toimii matkailutoimialalla päätoimisesti ja sivutoimisesti. Niin ikään ympärivuotisia yrityksiä näistä oli ja kausiyrityksiä. Toimintakaudet Heinävedellä ajoittuivat joulukuusta huhtikuuhun sekä kesä-elokuulle. Niin Savonlinnassa, Heinävedellä kuin Mikkelissäkin usealla kesäkaudella toimivalla yrityksellä on lisäksi muuna aikana tilauspohjaista toimintaa. Savonlinnan seudulla vastaukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Enonkoski Kerimäki Punkaharju 8 Rantasalmi 8 Savonlinna 7 Savonranta Sulkava 7 Mikkelin seudulla vastaukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Juva Kangasniemi Mikkeli 6 Mäntyharju Puumala Ristiina Vastauksia ei saatu Haukivuorelta eikä Hirvensalmelta.

11 5 Selkeä enemmistö vastanneista yrityksistä Heinävedellä ja Savonlinnan seudulla työllistää vakinaisesti yhdestä viiteen henkilöä joko koko- tai osaaikaisesti. Mikkelin seudulla hieman yli puolet vastanneista työllistää vastaavasti yhdestä viiteen vakinaista henkilöä, mutta noin kolmannes kymmenestä viiteenkymmeneen henkilöä. Savonlinnan seudun vastanneissa matkailuyrityksissä kausityöntekijöiden määrä vaihteli yhdestä kolmeenkymmeneen henkilöön, eikä kaikissa yrityksissä käytetä kausityöntekijöitä lainkaan. Heinävedellä kausityöntekijöiden määrä vastanneissa yrityksissä vaihteli viidestä viiteentoista henkilöön ja lisäksi mainittiin käytettävän talkootyöläisiä aina 5 henkilöön saakka. Mikkelin seudulla vastanneet yritykset käyttävät kausityöntekijöitä määrällisesti eniten eli yhdestä sataan henkilöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastauksissa Heinäveden ja Savonlinnan seudun osalta painottuvat pienemmät yritykset kuin Mikkelin seudulla, jossa otoksessa on suhteessa enemmän suurempia yrityksiä... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Alla olevissa taulukoissa on esitetty yrityskohtaisia kehittämistarpeita seutukunnittain. Kehittämistarpeet on ryhmitelty niiden teemojen ja painopistealueiden mukaan, jotka nousivat selkeästi esille tuloksista. Kehittämistarpeiden ja -suunnitelmien lisäksi yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan niihin liittyvien investointien suuruutta. Vastauksista esille nousseet teemat esitetään satunnaisessa järjestyksessä.

12 ... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla 6 TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Myynti- ja markkinointi Tuotekehitys *tarve ammattimaiselle myynti- ja markkinointihenkilölle, jota ei ole itse vara palkata, mutta yritysverkostona se voisi olla mahdollista * tarvitaan ammattimaista myyntiä (yhtiö/yhdistys/verkosto, jossa yritykset osakkaana) * alueellinen markkinointiorganisaatio, joka tekee yhteismarkkinointia (yrittäjän oma osaaminen ei riitä myyntiin ja markkinointiin) * teemapohjaisen markkinoinnin resurssointi (esim. kalastusmatkailu) *sähköisen markkinoinnin kehittäminen *tehokas, oman alueen asiantuntija, ammattimaisesti myyvä alueellinen myyntiyhtiö, jossa ulkomaanmarkkinointiin erikoistuneita myyjiä, esim. Venäjä (yrityksen omat resurssit eivät riitä tähän) * suunnitteilla saman alan yritysten sähköinen varausjärjestelmä *markkinointipanosten keskittäminen sähköisiin kanaviin ja ammattimaisempaan markkinoinnin suunnitteluun *yhteiset markkinointikampanjat vastaavia palveluita tuottavien yritysten kanssa *tarve ulkopuoliselle myyjälle ja markkinoinnille, myynti on ongelma (yritys ei itse kerkeä, osaa, kehtaa) * Venäjän markkinointi * markkinointiyhteistyön kehittäminen Savonlinnan Matkailu Oy:n kautta *kielitaitoisen (venäjä) myynti- ja markkinointihenkilöstön tarve *panostus ulkomaanmarkkinointiin sähköisten kanavien kautta *kansainvälistyminen ja markkinointi ulkomaille *tuotteiden kehittäminen uusille sesongeille * tuotteiden kehittäminen talvikaudelle *tuotteiden kehittäminen yritysasiakkaille *kalastusmatkailun kehittäminen * kalastusmatkailupalveluiden käynnistäminen yrityksessä nykyisen maatilamatkailun lisäksi, investoinnit palvelutuotannon käynnistämiseksi *melontamatkailussa jatkuva kehittämistarve tuotekehityksen, kannattavuuden, logistiikan ja verkostoitumisen osalta * ympärivuotisuuden lisääminen tapahtumatuotannon kautta (yrityksen itse järjestämät sekä yhdessä järjestetyt tapahtumat)

13 Koulutus Verkostoituminen ja yhteistyö Fyysiset resurssit ja investoinnit *ongelmana/haasteena kesäkuun myynti (kapasiteetti lisääntyy merkittävästi, mutta lomasesonki ei vielä kunnolla käynnissä) *matkailijoille suunnattujen palveluiden rinnalle paikalliselle väestölle suunnattuja palveluita osana toiminnan kehittämistä *pienuuden strategia tuotekehityksessä (pieni on kaunista, yksilöllistä, pieni kaupunki jne. vahvuutena) *ohjelmapalvelut pitäisi tuottaa keskitetysti yhdestä pisteestä, asiakkaat olisi helpompi ohjata palvelujen äärelle *suunnitteilla soututapahtuman kansainvälistäminen, osana sitä myynti- ja markkinointikiertue Keski- Eurooppaan *harrastus- ja vapaa-aikapalvelujen kehittäminen lomakeskuksen asiakkaille joko kokonaan itse, ostopalveluna tai verkostoitumalla, käynnissä kartoitus, mitä palveluita lähdetään tuottamaan asiakkaille *suunnitteilla kohteen laajamittainen opastuksen, näyttelytoiminnan ja tapahtumatuotannon kehittäminen *kohteen näyttelyiden, palveluiden kehittäminen uuden näyttelytilan valmistuessa, markkinointistrategian linjaaminen uudelleen (uudet kohderyhmät) *kielitaito (espanja, italia, ranska, venäjä) *yrittäjyyskoulutus *benchmarking -matkat oman ammatillisen osaamisen lisäämiseksi, asioita, joita ei voi muuten oppia kuin käytännön malliin tutustumalla *tietotekniikkataitojen koulutus, etenkin sähköiset maksu- ja varausjärjestelmät *myynti- ja markkinointiosaaminen *viestintä *ammatillinen erikoisosaaminen *yrityksen kehittämis- ja johtamiskoulutus *ajankohtainen liiketoiminta- ja verotuskoulutus *koulutusta tukien ja rahoituksen hankkimiseen, jota voisi hyödyntää yrityksen kehittämisessä *kokonaisvaltaisten tuotekokonaisuuksien/pakettien/ teemoitettujen palvelukokonaisuuksien synnyttäminen /tuottaminen yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa verkostona ja ristiinmyynti *yrittäjien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen alueen sisällä *toimialakohtaisen yhteistyön/sidosryhmäverkoston luominen ja vahvistaminen (valtakunnallisesti) *peruskorjaukset, nykyisten toimitilojen saneeraus *kalustohankinnat (mm. kanootit, kalastusvene) *kapasiteetin lisääminen veneellä ja henkilöllä (kalas- 7

14 Laatu Muut tusyritys) *jätevesijärjestelmien uusiminen * uudisrakentaminen (mm. majoitus, kokoustilat) *yrityskohtaisen palveluinfran parantaminen (mm. ulkoalueet) *toiminnan laajentuessa kalastukseen, kalanperkuupisteen kalustohankinnat *ratsastuskentän ja maastoradan rakentaminen, hevosten hankinta *ympärivuotisen majoituskapasiteetin lisääminen (esim. mökit) *Saimaan Luonto- ja kulttuurikeskuksen perustaminen (uudenlainen käyntikohde, lisää kävijöitä, tunnettuutta, taloudellista turvaa, myynnin ja markkinoinnin kehittyminen, kaupallisen toiminnan kehittyminen) ja Höyrylaiva-puiston synnyttäminen *näyttelytilojen saneeraus, kalusto, rekvisiitta *majoituksen tason nostaminen * sesonkiluonteisuus ja rahoituksen epävakaus vaikeuttavat ammattitaitoisen henkilökunnan palkkausta/pitämistä organisaatioissa *halpakorkoista lainaa pienimuotoisiin hankintoihin, kapasiteetin lisäämiseen ym. jatkuvaan liiketoiminnan kehittämiseen * helpotusta matkailuun ja maaseutuun liittyvään byrokratiaan (erilaiset ilmoitukset, seuranta, valvonta) esim. sähköisten kanavien kautta. *vision, strategian ja vuoden toimintasuunnitelman laatiminen käyntikohteelle 8 Savonlinnan seudulla arviot ja suunnitelmat investoinneista seuraavalle 5 vuodelle rakennusten saneerauksen, nykyisten toimitilojen ylläpidon ja uudisrakentamisen osalta vaihtelevat eurosta miljoonaan euroon. Arviot kaluste- tai muista hankinnoista vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Vaikka vastaajaa oli nimennyt myynnin, markkinoinnin ja koulutuksen erityisiksi kehittämisalueiksi tai -tarpeiksi, vain muutama pystyi arvioimaan näihin käytettäviä rahasummia. Useissa vastauksissa todettiin, että myynnin ja markkinoinnin investointeja on vaikea arvioida, koska kehittämistarpeista ei ole tehty selkeitä, investointiasteelle vietyjä suunnitelmia. Myyntiin ja markkinointiin käytettävän rahasumman arvioineiden yritysten arviot vaihte-

15 livat vuositasolla 5 eurosta euroon. Tuotekehityksen osalta kukaan vastaajista ei esittänyt arvioita rahallisesta panostuksesta lukuun ottamatta kalustohankintoja. 9 Savonlinnan seudun vastanneista yrityksistä kuusi suunnittelee sukupolvenvaihdosta, yrityksen lopettamista tai yritystoiminnan myyntiä seuraavan viiden vuoden aikana.... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Alla olevassa taulukossa on esitetty Heinäveden yritysten erittelemät yrityskohtaiset kehittämistarpeet. Kuten edellä, myös Heinäveden vastaukset on jaoteltu selkeästi esille nousseiden teemojen alle. Teemat esitetään satunnaisessa järjestyksessä. TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Heinävedellä Fyysiset resurssit Myynti ja markkinointi Yhteistyö ja verkostoituminen Koulutus *vanhojen tilojen saneeraus matkailukäyttöön (navetasta uusi asiakaspalvelutila) *tietokone, uudet ohjelmat *lämmitysjärjestelmän nykyaikaistaminen *nykyisten toimitilojen laajentaminen ja parantaminen (kalusteet, varustelu) * kapasiteetin lisääminen (suunnitteilla loma-asuntoa, 5 vuodessa) *majoitustilojen remontointi, tilojen laajentaminen *keskusvaraamo, joka ratkaisisi yrityksen kielitaitoongelmat ja toisi tehoa myyntiin *kustannustehokkaan ja valtakunnallisen suoramarkkinointikanavan löytäminen *sähköinen markkinointi *markkinoinnin kehittäminen: internetin parempi hyödyntäminen *markkinoinnin tehostaminen sähköisten medioiden kautta *sähköinen yhteismarkkinointi *elokuun markkinointi ulkomaille *myyntipalvelun kehittäminen tehokkaammaksi *yhteistyön parantaminen *koulutusta sukupolven vaihdokseen/luopumisesta/ yrityksen myynnistä

16 Tuotekehitys Muut *kielitaidon kohentaminen, erityisesti venäjä *Venäjä-osaaminen *atk-koulutus *henkilöstön kehittäminen *ohjelmapalveluiden tuottaminen ja tuotekehitys *ohjelmapalveluiden käynnistäminen (melonta, vuokraus, kalastuspalvelut) *tuotteiden kehittäminen kilpailukykyisiksi *palvelujen tuotteistaminen *kehittämistuet pitäisi kohdistaa suoraan yrityksiin tai yritysryhmiin, tulosten mittaus olisi välitöntä esim. liikevaihdon kehityksen seuraaminen Myöskään Heinävedellä investointien euromääriä ei osattu arvioida yksityiskohtaisesti (lukuun ottamatta investointeja rakennuksiin, kalustoon tms.), eikä niitä kaikkien kehittämistarpeiden osalta ollut vielä pohdittu. Investointiarviot vaihtelivat rakentamisen osalta eurosta useisiin miljooniin euroihin.... Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla Mikkelin seudun vastaajien yrityskohtaiset kehittämistarpeet on esitetty alla olevassa taulukossa. Jaottelu vastaa vastauksista esille nousseita teemoja. TAULUKKO. Yrityskohtaiset kehittämistarpeet Mikkelin seudulla Fyysiset resurssit Myynti- ja markkinointi, tuotekehitys *kiinteistön saneeraus *kapasiteetin lisääminen ja ajanmukaistaminen *kaluston hankintaa *uudisrakentamista *markkinoinnin kehittäminen Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Pietarin alueelle *tuotepakettien tekeminen *sähköisten markkinointi- ja tiedotuskanavien kehittäminen *yrityskohtaisen sähköisen varausjärjestelmän kehittäminen *markkinoinnin resurssointi joko palkkaamalla tai yhteistyösopimusten kautta *oheispalveluiden tuottaminen majoituspalveluiden lisänä, lisäarvoa ydinliiketoiminnalle *markkinointiselvityksen teettäminen markkinointitoimenpiteiden pohjaksi *luontomatkailuverkosto *markkinoinnin kehittäminen (mm. kokous- ja tapahtumamarkkinointi)

17 Yhteistyö ja verkostoituminen Muuta *verkostoitumisen lisääminen *venäjän kielen taidon lisääminen *toiminnan laadullinen kehittäminen *ongelmallista on ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen syrjäkylille kausiluontoiseen työhön, ratkaisu voisi olla palkata henkilöstöä yhdessä talvisesonkiyrittäjän kanssa Mikkelin seudun vastaajista enemmistö pystyi arvioimaan myös kehittämistarpeisiin investoitavia euromääriä. Rakentamiseen tai saneeraukseen arvioitiin käytettävän summia, jotka vaihtelivat 5:n ja,5 miljoonan euron välillä. Markkinointiin ja tuotekehitykseen käytettävien rahasummien arviot vaihtelivat kymmenistä tuhansista euroista 5 euroon. Kokonaisvaltaiseen toimintatapojen kehittämiseen tai uusien toimialojen käynnistämiseen arvioitiin käytettävän 5 :sta 5 miljoonaan euroon. Mikkelin seudulla vastaajissa painottuivat muita seutuja enemmän isommat yritykset, mikä näkyy selkeästi myös investointien arvioinnissa ja suunnitelmallisuudessa... Kehittämistarpeet matkailukeskittymissä Toimialaa, useampaa yritystä tai toimintaympäristöä koskevia kehittämistarpeita, tekemisen painopistealueita tai EU-rahoituksen kohteita on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kuten yrityskohtaiset kehittämistarpeet, myös seudun matkailutoimialaa koskevat kehittämistarpeet esitetään seutukunnittain. Vastaukset on ryhmitelty esiin nousevien teemojen mukaisesti ja esitetty satunnaisessa järjestyksessä. Heinäveden ja Savonlinnan seudun vastauksissa nousi selkeämmin esille tiettyjä painopistealueita, kun taas Mikkelissä vastauksissa oli nähtävissä hajontaa ja jopa täysin vastakkaisia näkemyksiä.

18 ... Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla TAULUKKO 5. Kehittämistarpeet Savonlinnan seudulla Matkailun infrastruktuuri ja investoinnit Myynti ja markkinointi *kaupungissa pitäisi laittaa kuntoon satama-alue, höyrylaivapuisto, puistot, yleinen kaupunki-ilme ja linnan tienoo eli kaupungin pitäisi näyttää matkailukaupungilta *kaupungin pitäisi linjata/esittää näkemys, mihin ollaan menossa, matkailuinfran määrätietoista kehittämistä, esim. Olavinlinnan seutu *alueelle pitäisi julkisin varoin houkutella/tukea veturiyrityksiä ja edesauttaa vetovoimaa lisäävien matkailukeskusten syntymistä, jotka toisivat investointeja, matkailijavirtaa ja hyödyttäisivät kaikkia yrityksiä *kaupunkikeskustan ilmeen kehittäminen *isojen matkailukeskusten rakentaminen, esim. Punkaharju *palvelurakenteita/infraa (ohjelmapalveluiden näkökulmasta) pitäisi ehkä nykyisestä keskittää ja rajata; määrällisesti infraa jopa liikaa mutta ylläpito, laatu puutteellista. Infran suunnittelu yhdessä yritysten kanssa. * pitäisi yhdessä sopia yritysten kanssa alueiden käytöstä; motorisoidut vs. luonnonrauhaelämysten tuottaminen, vältetään ristiriitoja palvelutuottajien, paikallisten ja asiakkaiden välillä *panoksia luonto-, kävely- ja vaellusreittien ylläpitoon *yhdenmukaiset ja kattavat reitistökartat koko seudulta (esim. Puruvedeltä puuttuu karttoja) *majoituskapasiteetissa puutteita *mökki-investointeja tarvitaan *tasokkaita leirintäalueita, jotka ovat kehittyvän luontomatkailun kanssa sidoksissa ja muodostaisivat toimivia ohjelmapalvelukeskittymiä *Savonlinnan hotellikanta huono, ketjuhotellien saaminen alueelle *Höyrylaivapuiston saaminen *hotelli- ja kylpylätoiminnan kehittäminen *seudun ulkomaanmarkkinoinnin kehittäminen Keski- Eurooppaan, Saksaan ja Venäjälle sekä kaukomaihin *tarvitaan venäjän kielen taitoista asiakaspalvelu-, myyntija markkinointihenkilöstöä ja ohjelmapalveluoppaita *sähköisen markkinoinnin osaamisen parantaminen yrityskentässä *markkinoinnissa huomioitava Savonlinnan ympäristökunnat, alueprofiilin vahvistaminen *Savonlinnan seudulta puuttuu yhtenäinen imago, alueesta pitäisi saada ulkopuolisen silmin yhtenäinen matkailukohde (keskittymä) *kalastusmatkailun markkinointi Venäjälle

19 Yhteistyö, verkostoituminen Ilmapiiri, asenteet *Saimaan alueen markkinointi * kaikki resurssit pitäisi ulkomaanmarkkinoinnissa keskittää Saimaa-brändin alle (velvoittaminen rahan kautta tähän yhteiseen markkinointiin kuten Lapissa), savolainen individualismi on nyt sen kehityksen esteenä *Savonlinna brändin luominen ja sen tehokas ja tuloksellinen myynti *Savonlinnan seutu yksiin kansiin, koti- ja ulkomaanmarkkinoille suunnattua yhteismarkkinointia sekä sähköisin että perinteisen median keinoin *rahaa pitäisi keskittää isompiin kokonaisuuksiin, kuten Iloista Lomaa Itä-Suomessa kaltaisiin isoihin yhteisiin ponnistuksiin *saatavuuden parantaminen (varausjärjestelmät, myyntikanavat jne.) *konkreettista tukea yritysverkostoille ja niiden myynti- ja markkinointityölle (esim. myyntihenkilöstön palkkaus) *tiivis yhteistyöverkosto, jossa mukana kaikki matkailusta hyötyvät (mm. vähittäiskauppa) vrt. Ruka-Kuusamo myyntiyhtiö *tukea paikalliselle verkostoitumiselle (Punkaharju) *yhteistyöverkoston (DQN) luominen *selkeä työnjako kehittämisessä *pienyritysten verkostoitumisen tukeminen *kaupungissa vallitsee tekemättömyyden, investoimattomuuden aiheuttama näivettynyt ilmapiiri *kaupunki säästää itsensä kuoliaaksi, kun nyt pitäisi ottaa velkaa ja laittaa paikat kuntoon, jotta syntyisi positiivinen tekemisen kierre, ylpeys omasta paikkakunnasta nousisi ja tarttuisi yrityksiin ja välittyisi matkailijoille *yhteinen näkemys matkailusta pitäisi saada aikaan toimijoiden kesken *palvelun laatuun panostaminen; lupausten lunastaminen ja ylittäminen *ei uudistuta tarpeeksi, eikä tehdä tarpeeksi töitä sen eteen *yhteistyön ongelmana kateus, jos joku jotain yrittää, toiset heti kampittaa *yritysten yhteistä säveltä ei ole löytynyt eikä tahtotilaa, joka olisi syrjäyttänyt kuntavetoisuuden ja eturistiriidat työnjaossa, työnjako tulisi alueella tehdä selväksi, koska sekava tilanne imee vähäisetkin resurssit *hyväksyttävä laajasti, että matkailu on elämisen ehto, ja rakennetaan kaupunki palvelemaan sitä *tavoitteet asetettu melko alas *vallalla julkinen ja yksityinen välinpitämättömyys, joka heijastuu matkailukaupungin ilmeeseen *pitäisi luopua vähättelystä ja oppia arvostamaan oman alueen vahvuuksia, tunnistaa ja tunnustaa oma historia ja sen ainutlaatuisuus

20 *pitäisi luopua nurkkakuntaisuudesta ja väärästä kilpailusta (alueen sisällä) *palveluasennetta ja palvelujen tasoa tulee nostaa, täällä ollaan liian tyytyväisiä nykyiseen eikä ole kunnianhimoa eikä pyritä enempään/parempaan *6 kk kesäsesongin kehittäminen eli syksyllä ja keväällä infra & palvelut kuntoon (valaistus, toritoiminta, kioskit, linna, risteilyt ym.), olisi helpompaa kuin talvimatkailun kehittäminen *benchmarkkausta pitäisi kaikkien tehdä ja avointa, aitoa asioiden soveltamista *oopperan hyödyntäminen kaikilla tasoilla *ohjelmapalveluiden taso lapsenkengissä (marjastus, kalastus, sienestys, metsästys) *talvimatkailun kehittäminen (tapahtumat, infra, myynti ja markkinointi, ohjelmapalvelut, latuverkon ylläpito), talviajan vetonaulan keksiminen Tuotekehitys Saavutettavuus *tarjonnan kehittäminen nuorille ja nuorille aikuisille (kesätapahtumat ja -festivaalit) *paikallishistorian hyödyntäminen ja tuottaminen (esim. tietoa mökkikansioihin) * elokuun kehittäminen * palveluiden monipuolistaminen ja valmiiden matkapakettien tuottaminen *alueella ei ole laadukkaita ja luotettavia ohjelmapalveluyrityksiä *risteilytoiminnan kehittäminen, esim. uusia reittejä paikallisesti, nyt kaikki tekevät samaa tuotetta (esim. Punkaharjulla) *kalastusmatkailun kehittäminen *luonnon ja vesistön parempi hyödyntäminen *tuotteistaminen ja erottuminen teemapohjaisesti: vesistö, vesi ja hyvinvointi *laadukkaat oheispalvelut vapaa-ajanasutuksen lisääntyessä *järviliikenteen, vesitaksien kehittäminen *julkisen liikenteen turvaaminen haja-asutusalueella myös kesällä. Julkinen liikenne heikkenee, kun koulukuljetukset loppuvat, vaikka väkimäärä alueella kasvaa sesongin myötä, matkailijat eivät pysty liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla. *liikenneyhteyksien turvaaminen ja ylläpito *charter-toiminnan käynnistäminen *halpalentoyhtiön liikennöinnin saaminen (esim. Saksasta paketti: lento, mökki, auton vuokraus) *raideliikenne, junayhteys Pieksämäen suuntaan (poikkirata Pietari -Vaasa mahdollisuudet)

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2011

Etelä-Savon matkailubarometri 2011 Etelä-Savon matkailubarometri 2011 Etelä-Savon Ely-keskus, TENHO- hankkeen (ESR) ennakointiosio Etelä-Savon matkailuyrittäjät odottavat vilkasta matkailuvuotta Etelä-Savon matkailuyrittäjät ennakoivat

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

15.12.2014. Päättymispäivämäärä 31.12.2016

15.12.2014. Päättymispäivämäärä 31.12.2016 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot