Toimintakertomus 2004

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2004 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liiton toimintakertomus

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin (014) tai Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet henkilökuntaan: Julkaisu: C 106 ISBN X ISBN (sähk. versio) ISSN Julkaisun avainsanat: toimintakertomus maakunta maakuntakaava maakuntasuunnitelma Kannen suunnittelu ja toteutus: Maria Siekkinen Julkaisun graafinen ilme: Maria Siekkinen Taitto: Maria Siekkinen ja Marja Salminen Painos:250 Painopaikka:Kopi-Jyvä Jyväskylä

3 SISÄLLYS 1. KATSAUS VUOTEEN KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO OHJELMAT JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 2-ohjelman toteutus Toimialatyö Osaamisen vahvistaminen Tiedotus MAAKUNTAKAAVAN LAADINTA SEKÄ ALUE- JA YHDYS- KUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Maakuntakaavan laadinta Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen MUU TOIMINTA Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Yhteistyöverkosto ja kansallinen sidosryhmäyhteistyö Kansainvälisyys Keski-Suomen historiikki Tietotekniikka ja tietoliikenne Tapahtumia KESKI-SUOMEN LIITON HALLINTO JA HENKILÖ- RESURSSIT Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen liiton henkilöstö ja muut voimavarat TALOUS VUONNA Talousarvion toteutuminen Jäsenkuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston tilinpäätös EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen tilinpäätös Liite 1 Maakuntavaltuuston jäsenet Liite 2 Maakunnan yhteistyöryhmä Liite 3 Jäsenyydet Liite 4 Henkilöstö ja toimialavastaavat Liite 5 Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta Liite 6 Tilintarkastuskertomus Keski-Suomen liiton toimintakertomus

4 1. Katsaus vuoteen 2004 Keski-Suomelle on kuvaavaa hyvä i- mago, ripeä kehitys, uskallus uusiin asioihin ja vahva yhteistyö. Keskisuomalaisuutta ja kulttuuriperintöä vaalitaan ja luovuus on nostettu yhdeksi menestystekijäksi. Keski-Suomen liitto juhli syyskuussa perustamisensa 75-vuotista taivalta. Katsaus menneisyyteen luo uskoa tulevaisuuteen. Julkaistussa historiikissa tulee hyvin e- sille Liiton merkitys edunvalvojana, yhteistyön rakentajana ja maakunnan kehityksen edistäjänä. Työn sisältö painottui näihin teemoihin myös vuonna Keski-Suomi on väestöltään kasvava maakunta, ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 lisäys oli noin 1000 asukasta ja kokonaisväestömäärä yli Väestönkasvu keskittyi Jyväskylän seudulle, jossa kasvu oli neljänneksi nopeinta Suomessa. Edelle kirivät vain Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Muiden Keski- Suomen seutukuntien asukasluvut ovat pienentyneet 4-11 prosenttia vuosina Kuitenkaan Keski-Suomen suurimmatkaan väestötappiot eivät yllä Pohjois- ja Itä-Suomen ongelmallisimpien seutujen tasolle, joissa väestö on vähentynyt jopa 15 prosenttia. Elinkeinopolitiikka kehittyi voimakkaasti. Kehittämisyhtiöt ovat vahvistuneet ja Liiton vetämänä alkoi näiden maakunnallinen yhteistyö ja roolien vahvistaminen. Tähän läheisesti liittyen vuoden aikana aloitettiin koulutuksen sekä tutkimus- ja tuotekehitysosaamisen vahvistamiseksi nk. oppimispaikkaverkoston rakentamisen. Seutukunnat aloittivat osaamisohjelmien laadinnan, jolla tähdätään seutujen menestymiseen tulevaisuudessa. Maakunnan kehittämisrahan avulla aloitti nk. Optiimi, jossa Liiton vetämänä ovat edustettuna yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammatillinen koulutus, VTT ja teknologiakeskus. Tiimin tehtävä on toimia i- säntäorganisaatioittensa ja seutujen oppimispaikkojen välillä aktiivisena linkkinä tavoitteiden saavuttamiseksi. Keski-Suomi on edelleen menestyvä koulutuksen maakunta. Yliopisto lisäsi sekä kansallista ja alueellista että kansainvälistä painoarvoaan. Ammattikorkeakoulu vahvisti yhteyttään maakuntaan ja aluekehittämiseen. Ammatillinen koulutus kokonaisuudessaan osoitti innovatiivista yhteistyö- ja uudistumiskykyä. Riittävän osaavan työvoiman saannin turvaaminen on tulevaisuuden avainkysymyksiä kehittyvässä maakunnassa. Suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta lähivuosina on vakava haaste. Työttömien määrä on pysynyt Keski- Suomessa valitettavan korkealla ja maakunta on vuosittain työttömyysasteiden vertailuissa huomattavasti yli kansallisen keskiarvon. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikeskiarvoihin perustuvat tiedot o-soittavat, että vuonna 2004 Keski-Suomen työttömyysaste oli 12,1 prosenttia. Tämä on 3,3 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi. Maakuntien välisessä vertailussa Keski-Suomea heikompi tilanne oli vain Lapissa, Poh- Kuvassa maakuntajohtaja Anita Mikkonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pertti Parkkonen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Simo Salmelin Keski-Suomen liiton 75 vuotisjuhlassa Kuva: Matti Salmi 4

5 jois-karjalassa ja Kainuussa. Työministeriön työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2004 Keski-Suomen työttömyysaste oli 15 prosenttia ja e- dellisvuoden loppuun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä oli vähentynyt maakunnassa noin 500 hengellä. Työllisten määrässä on tapahtunut muutosta negatiiviseen suuntaan: Työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuonna 2003 noin työllistä; vuonna 2004 työllisten määrä oli henkeä. Kaiken kaikkiaan ei voida puhua työttömyyden merkittävästä alenemisesta. Viimeisimpien yritysbarometrien mukaan yritysten usko tulevaisuuteen on maakunnassa lujittunut ja Keski- Suomi pärjää erinomaisesti mm. toimintaympäristövertailussa. Suurin teollinen toimiala, metalli, on vuoden 2004 aikana kasvattanut sekä liikevaihtoaan että henkilöstömääräänsä ja myös vientiä merkittävästi. Liikevaihto kasvua oli myös seuraavilla toimialoilla: ICT, puuteollisuus, elektroniikka, paperiteollisuus ja ympäristö. Teollisten toimialojen vuoden 2002 alussa alkanut henkilöstömäärän supistuminen kääntyi vuoden 2004 aikana kasvuksi. Kokonaisuutena kasvu oli 1,6% ja pois lukien paperiteollisuus peräti 3,5%. Kaupan ja palveluiden toimialalla tapahtui myös liikevaihdon kasvua. Työpaikkoja on kyselyjen mukaan syntymässä eniten pk-sektorille. Tieinvestointien suhteen Keski-Suomi oli edelleen pahasti paitsiossa. Vuosina Keski-Suomi sai tieinvestointeihin maakunnista vähiten, vain 0,14 prosenttia rahoituksesta. Ikuisuushankkeeksi leimautunut 4-tie oli ja on edelleen Keski-Suomen hankelistan kärjessä. Lusi-Vaajakoski osuuden puolesta on toimittu aktiivisesti, mutta päätöstä ei ole vielä saatu. Koko 4-tietä kattava pitkän tähtäimen suunnitelma on tehty yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät- Hämeen kanssa nk. 4-tiehankkeessa. Maakuntakaavaa varten vuoden aikana on tehty useita selvityksiä ja kaavan luonnosvaihe eteni suunnitellussa aikataulussa. Erityisesti kiitos kuuluu kymmenessä asiantuntijaryhmässä a- hertaville asiantuntijoille, joiden työpanos on mittava. EU:n rakenneohjelmat ovat muodostaneet merkittävän kehittämispanoksen maakunnassa. Ohjelmatyön todellisia tuloksia, pysyviä vaikutuksia maakunnan elinkeinoelämään ja hyvinvointiin, odotetaan näkyviin EUohjelmakauden edetessä kohti päätöstään. Seuraava EU-ohjelmakausi on vielä auki. Resurssimuutoksiin valmistautuminen aloitettiin vuoden 2004 aikana. Talousvaikeudet koskettavat myös toimintavuonna useimpia kuntia. Yksityisten ja julkisten palveluiden saatavuus ja laatu on pystyttävä turvaamaan, jotta asukkaat viihtyvät ja pysyvät paikkakunnilla. Loppuvuodesta valmistui Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategia, joka sisältää joukon toimenpide-ehdotuksia. Ehdotusten vieminen eteenpäin ja käytäntöön alkaa vuonna Keski-Suomen liiton toimintakertomus

6 2. Keski-Suomen suunnittelujärjestelmä ja visio Maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti liitto on pitänyt tärkeänä työssään ja toiminnassaan maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Fyysisen rakenteen kehittämisessä otettiin huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Maakunnan suunnittelujärjestelmän keskeiset asiakirjat ovat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Maakuntasuunnitelma linjaa maakunnan tavoitellun kehityksen vuoden aikavälillä. Maakuntaohjelma yksilöi maakunnan kehittämistahdon toimenpiteiksi. Yksittäiset kehittämishankkeet ja niiden rahoitus sovitaan vuosittain laadittavissa toteuttamissuunnitelmissa. Maakuntakaava on ainoa vahvistettava kaavamuoto. Sen suunnitteluaikaväli on pitkä ulottuen yksittäisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta noin 20 vuoteen ja keskeisten aluerakennekannanottojen osalta aina vuoteen saakka. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Tämän perustehtävänsä ohella maakuntakaavan tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja sovittaa ne yhteen alueiden käyttöä koskevien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan tehtävä ja asema-alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä merkitsee, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään oikeudellisesti sitovalla tavalla ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Julkistalouden tila on johtanut huomion kohdistamiseen aikaisempaakin enemmän perusrakenteiden ja a- luerakenteen kustannuksiin ja toimivuuteen. Maakunnan liitto on kohentanut tämän vuoksi omaa tieto- ja taitotasoaan. Kuntien ohella asiakkaana ovat olleet sekä kansalaiset että valtion keskushallinto, eräiltä osin jopa EU:n komissio, mm. Habitat direktiivin, Natura ohjelman toteuttaminen sekä rakenneohjelmien ja yhteisöohjelmien kautta rahoitettavat aluesuunnittelu- ja aluekehitysohjelmat. Ympäristöasiat ovat korostuneet: liitto on ollut ympäristöasioissa aktiivinen ja positiivinen toimija, joka on tukenut asianmukaisella tavalla myös asiantuntijapalveluiden ja materiaalisen tuotannon kilpailukykyä. Akuutit ylikunnalliset selvittelyt ovat lisääntyneet. Koko maakuntaa koskevaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu. Nelostien kehittämiseen tähtäävää hanketta on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Muuta liikennesektorin edunvalvontaa (tiet, rautatiet, ilmaliikenne), teknistä huoltoa, energiasektoria tukevaa toimintaa ja asiakkaita koskevaa informaatioohjausta on toteutettu toimintasuunnitelmassa kaavaillun mukaisesti. Maakuntasuunnitelmassa määritetyn vision mukaan Keski-Suomi haluaa olla tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Aluekehittämisen toimenpiteet liittyivät vision mukaisesti yritystoiminnan ja osaamisen vahvistamiseen, työllisyyden kohentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen, aluerakenteen parantamiseen, hyvinvointialan kehittämiseen sekä kulttuurin ja maakunnan vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Vision mukaan maakunnan kehittämistoimet tukeutuvat tietoon, tutkimukseen, koulutukseen, osaamiseen, ammatilliseen taitavuuteen, yrittäjyyteen, innovatiivisuuteen, elämänlaatuun ja turvaan. Visio on toimintaohjeena maakunnan kaikille toimijoille. Keski-Suomen liiton oma visio tukeutuu tiiviisti maakunnan visioon. Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Maakuntaohjelma valmistui vuonna Toimintavuoden aikana hyväksyttiin uuden suunnittelujärjestelmän edellyttämä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille Suunnitelmassa yksilöitiin maakunnan lähivuosien keskeisimmät kehittämiskohteet ja arvioitiin tarvittava kehittämisrahoitus. Asiakirjassa esiteltiin Keski-Suomessa rahoitettaviksi suunnitellut merkittävät inves- 6

7 toinnit ja kehittämishankkeet joko EU-rahoituksella tai kansallisina esityksinä valtion tulo- ja menoarvioon. Hankeluettelo neu-voteltiin yhdessä Keski-Suomen TE-keskuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Keski- Suomen ympäristökeskuksen, Tiehallinnon ja Keski-Suomen liiton kesken. Toteuttamissuunnitelma valmisteltiin virano-maisneuvotteluissa, yhteistyöryhmän sihteeristössä sekä maakunnan yhteistyöryhmässä. Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin yhteistyöryhmässä lokakuun lopussa Ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksien selvittämiseksi YVA-ryhmän edustajat osallistuivat useimpiin hankeneuvotteluihin. Maakuntakaavan osalta hyväksyttiin lain tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteltiin maakuntakaavan alustavat tavoitteet, jotta niistä voitiin pyytää kaavoitusprosessiin osallistuvien tahojen kannanotot vuoden lopussa. Maakuntakaavan sisältö on kytketty maakuntasuunnitelmassa esitettyyn visioon ja yleispiirteisiin tavoitteisiin. Maakuntakaavan laadinta on aloitettu mm. maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Kaavan laadintaa on selostettu luvussa 4. Keski-Suomen liiton toimintakertomus

8 3. Ohjelmat ja niiden toteuttaminen 3.1 Tavoite 1-ohjelman toteutus Toimintavuoden aikana maakunnan päämäärään pyrittiin Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa tavoite 1-ohjelman resurssein. Pohjoisen Keski- Suomen alueella ohjelman voimavarojen kohdentamisessa painopisteinä olivat luonnonvaroja jalostavat yritysverkostot. Tavoiteohjelmien lisäksi seutukunnassa oli käytössä yhteisöaloiteohjelma Leader+ja kansallisten kehittämisohjelmien resursseja. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla kehittämisresurssit on suunnattu luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Kehittämisen painopistealueiksi valitut ydinverkostot ovat puu, bioenergia, metalli, kivi ja elementtirakentaminen, matkailu sekä maatilatalous. Vuonna 2004 on painopiste ollut puu-, metalli- ja bioenergiatoimialan, matkailun ja maatilatalouden yritysverkostojen kehittämistyössä. Yritysverkostojen työskentelyä kuin myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan erilaisin osaamishankkein. Seudullista verkostoitumista edisti koko Keski-Suomen tavoite 1-ohjelma-aluetta koskeva Pohjoisen Keski-Suomen alueellisen jätteenkäsittelylaitoksen perustaminen. Ylimaakunnallisia hankkeita käynnistyi maaseudun ja maatilatalouden kehittämiseen. Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman EU - rahoituksesta on sidottu 84 % (35,4 milj. euroa). Puutoimialalla parannettiin yritysten kilpailukykyä ja jalostusastetta erilaisilla laajennusinvestoinneilla, vahvistettiin alan osaamista sekä kehitettiin infrastruktuuria. Puualan kannalta merkittäviä investointeja o-livat RPN-Wood Oy:n laajennus Kannon- koskella sekä Karstulassa yritysmyllyhankkeen käynnistyminen. Bioenergia-alalla parannettiin e- delleen alueen omien energiavarojen saamista tehokkaasti hyötykäyttöön. Alan toimialatyö esittäytyi EU:n Shaping Best Practice seminaarissa Rovaniemellä lokakuussa Metallialan yritykset sijoittivat erityisesti yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen sekä palveluiden laadun parantamiseen. Suurin investointihanke toteutettiin RTA-Metalli Oy:ssä Saarijärvellä. Matkailualan painopisteenä olivat erityisesti infrastruktuurin kehittäminen, markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, matkailun kilpailukyvyn parantaminen ja majoituskapasiteetin tason nosto. Merkittävä lisäys matkailupalveluihin saatiin Piispalan vesimaailmainvestoinnin myötä. Maatilataloudessa parannettiin maatilojen kilpailukykyä investoinneilla ja sukupolvenvaihdoksilla. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamista jatkettiin mm. maaseutumatkailussa ja elintarvikejalostuksessa. Keski-Suomen 1-ohjelman toteutus eteni suunnitellulla volyymillä. Yritysten kehittämishankkeissa investointituen osuus oli merkittävä. Yrityskohtaisia käynnistämis- ja laajennusinvestointeja tehtiin erityisesti elektroniikka-, puu-, matkailu- ja metallialan yrityksissä. Maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että 80 prosenttia yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että vähintään 40 prosenttia hankeksita tukee valittujen verkostojen kehittymistä. Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 - ohjelmatyö toteutui tavoitteiden mukaisesti: tavoite 1 -ohjelmanyritysinvestoinneista 99 % (tavoite 80 %) ja osaamishankkeista 33 % (tavoite 40 %) kohdentui valittuihin yritysverkostoihin. 3.2 Tavoite 2-ohjelman toteutus Tavoite 2 ohjelman perusstrategiana on alueellinen erikoistuminen, joka pohjautuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen. Keski-Suomen liitto pyysi kuntia päivittämään tai tarvittaessa jopa vaihtamaan erikoistumisvalintansa mennessä. Suurin osa kunnista päätti jatkaa alkuperäisen erikoistumisvalinnan mukaan; muutamat kunnat tekivät pienehköjä tarkistuksia. 8

9 Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat Kunta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Valinta Matkailu ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut Puunjalostus ja bioenergia Informaatio- ja hyvinvointiteknologia Lentokenttäympäristö ja siihen liittyvä yritystoiminta Perhematkailu ja komposiittiteknologia Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Metalli, graafinen teollisuus ja ICT sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelut Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka-keskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu osana seudun matkailu- ja hyvinvointipalveluja Perheyrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen Uusi Suojarinne PK-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys sekä ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki Vuonna 2004 suurimmat Keski-Suomen liitolta EU-rahoitusta saaneet hankkeet olivat: Hanke Sisältö Hakija Tuki JyväsSeed Fund Oy:n perustaminen JyväsSeed Fund Oy on varhaisen vaiheen yritysten kehittämiseen suunnattu pääomarahasto. Sijoitusten kohteena ovat erityisesti hyvinvointi-, ympäristö-, energia-, nano- ja informaatioteknologia-alojen yritykset. Rahaston pääoma on 3 milj. euroa. JYKES Oy euroa Wellness Dream Lab kehittämisohjelman II vaihe Wellness Dream Lab (WDL) on hyvinvointiteknologian kehittämisohjelma, jonka tavoite on synnyttää uutta liiketoimintaa hyödyntäen alueen huippuosaamista ihmisen mittaamisessa ja käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. WDL tukee alan yrityksiä liikeideoiden kaupallistamisessa, tuotteiden markkinoinnissa, kansainvälistymisessä, tuote- ja teknologiakehityksessä sekä yhteistyöverkostojen hyödyntämisessä. Jyväskylän Teknologiakeskus Oy euroa TaitavaKS osaamisen kehittäminen, jatko Taitava Keski-Suomi on ammatillisen koulutuksen maakunnallista kehittämistä elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyönä. Tavoitteena on kouluttaa yritysten tarvitsemia monitaitoisia ammattilaisia ja huolehtia siitä, että kaikille toimialoille valmistuu riittävästi osaajia. Jatkohankkeella syvennetään ja lisätään työelämäsuhteita jo rakennetussa 2500 työpaikkakouluttajan ja 2000 yrityksen verkostossa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä , josta vuoden 2004 osuus euroa Maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että 60 prosenttia hankkeista on erikoistumisvalinnan mukaisia. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelmatyö toteutui seuraavasti: erikoistumisstrategian mukaisia hankkeita oli 49 prosenttia. Keski-Suomen liiton omat hankkeet toteuttivat pääosin strategiaa ja jatkoivat maakunnan kannalta merkittävien teemojen kehittämistyötä. Keski-Suomen liiton toimintakertomus

10 3.3 Toimialatyö Keski-Suomen liitto käynnisti luvun lopulla toimialoittaisen aluekehitystyön, jonka perustana olivat yrittäjävetoisuus, yritysten toimialoittainen yhteistyö sekä julkisen hallinnon ja oppilaitosten yhteistyö. Kehitettäviksi toimialoiksi valittiin: - matkailu - mekaaninen puu - graafinen ala - metalliteollisuus - elektroniikka sekä - käsiteollisuus. Kullekin toimialalle palkattiin päätoiminen toimialapäällikkö, jonka roolina oli toimia - kokonaisuuden näkijänä - verkon kutojana - visionäärinä - itujen löytäjänä - alansa koordinaattorina - linkkinä työelämän ja oppilaitosten välillä. Toimialoille on laadittu yhteistyössä yrittäjien kanssa strategiat sekä vuosittaiset kehittämissuunnitelmat. Toimialapäälliköt ovat osallistuneet tiiviisti alansa hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Kullakin toimialalla on seurattu työn vaikutuksia mm. yritysten liikevaihdon kasvua, hankkeiden määrää ja hankkeiden tuloksia. Toimialojen liiketoiminnan kehitystä on seurattu Keski-Suomen Aikajana -julkaisussa puolivuosittain. Toimialatyön arviointi Vuoden 2004 aikana toimialatyöstä teetettiin ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin toteutuksessa tavoitteeksi on asetettu, että työ on luonteeltaan ulkopuolisen ja riippumattoman tutkimusryhmän näkemys toimialatyöstä ja sen vaikutuksista. Arvioinnissa on tavoiteltu käytännönläheisyyttä ja tervejärkisyyttä sekä samalla rakentavaa ja positiivisesti kriittistä otetta. Työssä on hyödynnetty arvioitsijoiden aluetalouden ja yritystalouden sekä EUohjelmatyön tuntemusta. Arviointia varten on hankittu tietoa monipuolisesti eri tietolähteistä ja työn kuluessa on pidetty yhteyttä tilaajan edustajiin ja toimialapäälliköihin. Raportoinnissa on painotettu analyyttisyyttä ja johdonmukaisuut-ta. Arvioinnilla on pyritty saamaan ai-kaan lisäarvoa hanketyön tulevien vuosien toteutukselle. Keski-Suomen toimialatyön arvioinnin tavoitteena oli selvittää ja analysoida: - toimialojen strategioita - toimijoiden sitoutumista strategioihin - toimialatyön vaikutusta kullakin toimialalla - hankkeiden vaikuttavuutta - toimialan yrityskytkentöjä - osaamisen vahvistumista toimialan sisällä - tiedottamista. Arviointityö on toteutettu sisällöllisesti neljässä osassa: - toimialatyön strategian arviointi - toimialatyön toteutuksen arviointi - toimialatyön vaikutusten analyysi - johtopäätökset ja suositukset Arviointiprojektin kuluessa haastateltiin toimialatyön kannalta keskeisiä henkilöitä henkilökohtaisesti sekä saatiin sähköpostin välityksellä näkemyksiä yritysten, rahoittajien ja hankevetäjien edustajilta. Käytännön toimialatyö on perustunut kunkin toimialan omaan erilliseen strategiaan, joka on laadittu useimmilla toimialoilla tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa ja ne ovat poikkeuksetta perustuneet perusteelliseen ja pätevään toimialan tilan, tarpeiden ja mahdollisuuksien analyysiin. Toimialat ylittävä horisontaalinen näkökulma on toimialatyössä mukana varsin heikkona. Tämä voidaan nähdä toimialatyön strategian puutteena, sillä yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi yritystoiminnan verkottumista tulisi edistää myös toimialojen välillä eikä ainoastaan toimialojen sisällä. Taloudellisen toimintaympäristön muuttuminen edellyttää tavoitteiden ja painotusten uudelleen arviointia mm. elektroniikkateollisuudessa sekä graafisella ja viestintäalalla. Käsi- ja pienteollisuudessa on syytä arvioida soveltuuko toimialatyö parhaalla tavalla kehittämismalliksi pienellä mikroyrityspainotteisella alalla. Matkailussa on arvioitava kriittisesti strategisia painotuksia suhteessa alueen matkailuyritysten tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Kokonaisuudessaan toimialatyön alkuperäiset tavoitteet toimialapäällikön roolista ja työnkuvasta ovat toteutuneet hyvin. Toimialapäälliköt voivat toimia riippumattomasti ja mahdollisimman pitkälle yritysten palveluksessa. Riippumattomuuden hintana toimialapäälliköiden työ kärsii organisaatiolta saatavan tuen vähäisyydestä ja toimialapäälliköiden keskinäisen vuorovaikutuksen ohuudesta. Erilliset isäntäorganisaatiot ovat osaltaan vaikuttaneet myös siihen, et-tä toimialapäälliköiden välinen vuorovaikutus on jäänyt vähäiseksi. Toimialatyön käytännön toteutuksen keskeisin väline on hanketoiminta. Toimialatyöllä tulee olla keskeinen rooli hankkeiden ideoinnissa, suuntaamisessa ja käynnistämisessä sekä tulosten arvioinnissa. Yrityksillä on oltava keskeinen rooli hankkeiden toteutuksessa. Koulutustarpeen jalostaminen hankkeiksi on avainasemassa ja edellyttää edelleen kehittämistä. Tulevaisuudessa hanketyön tulee e- distää entisestään toimialojen verkottumista. Yritysten tuotekehityksen tukeminen edellyttää suurempaa painoarvoa. Samoin mikroyritysten kehittämistyö kaipaa tietoista ja suunnitelmallista otetta. Arvioinnin perusteella toimialatyötä on päätetty kehittää edelleen. Maakuntahallitus teki marraskuussa periaatepäätöksen toimialatyön jatkamisesta vuoden 2007 loppuun saakka seuraavilla toimialoilla: metalli, puutuote, graafinen ja viestintä sekä e-lektroniikka. Kullekin toimialalle on laadittu kehittämisohjelmat vuosille Toimintaa ohjaa yritysvetoiset strategiaryhmät ja käytännön kehittämistyön koordinoinnista vastaa kunkin toimialan kehittäjistä kootut kehittäjätiimit. Luovan toiminnan toimiala Luovan toimialan ohjelmallinen kehittäminen käynnistyi Luovan Foorumin hankkeella ja projektipäällikkö aloitti työnsä kuukautta myöhemmin. Foorumin toimisto sijait- 10

11 see Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurin hallinnon tiloissa, ja hanke toimii kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman LINKO-hankkeen kanssa. LINKO tuottaa liiketoimintaosaamiskoulutusta luovan alan toimijoille. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, taiteen keskustoimikunta, Keski-Suomen taidetoimikunta sekä taiteen tekijät (kuvataiteet sekä elokuva-ala). Projektin alkuvaiheessa panostettiin viestintään ja suhdetoimintaan: projektille painatettiin esite ja muut painotuotteet, ja avattiin omat verkkosivut osoitteessa Keskisuomalaista luovaa osaamista esittelevä internetportaali avattiin osoitteessa Portaali on sisällöllisesti toteutettu yhteistyössä suomalaisuuskeskus Finnican kanssa. Luovan toimialan kehittämistyön taustaksi tehtiin 60 toimijahaastattelua, joilla kerättiin tietoa alan toimijoiden kehittämistarpeista ja toiveista sekä toimintaa haittaavista ongelmista. Luovan alan toimijoiden keskinäistä verkostoitumista edistettiin järjestämällä ensimmäinen toimijafoorumi. Luova foorumi hankkeeseen liittyen syksyllä 2004 oli ensimmäistä kertaa haettavana ns. siemenrahoitusta luovan alan yrityksille euron summa muodostui maakunnan kehittämisrahasta ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahasta (50 % / 50 %). Hakemuksia tuli 27 kpl, ja rahoitusta myönnettiin 11 yritykselle. 3.4 Osaamisen vahvistaminen Keski-Suomen liitto toimi aktiivisena aloitteentekijänä edelleen koulutuksen maakunnallisen ohjauksen kehittämisessä, yhteistyön käynnistäjänä koulutus- ja osaamistarpeen ennakoinnissa, yhteistyön aktivoijana koulutusta uudistettaessa sekä työelämäsuhteita ja osaamista vahvistettaessa. Vuoropuhelu Opetusministeriön ja opetushallinnon kanssa on jatku-nut siten, että on erityisesti keskitytty maakunnallisen koulutustarjonnan mitoitukseen. Samalla on arvioitu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) lopullisia kannanottoja. Vuoden lopulla on käynnistynyt Länsi-Suomen lääninhallituksen johdolla aikuiskoulutuksen maakunnallisen toimenpideohjelman laadinta. Tämän valmistelukeskusteluihin liitto on ottanut osaa. Tältä perustalta Keski-Suomen liitto tulee myöhemmin ottamaan laadintaan osaa. Keski-Suomen liiton toimesta on päivitetty maakunnan ennakointimateriaali MARE/MITENA ja se on samalla laadittu seutukuntakohtaisena. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatima korkeakoulujen aluestrategia on perustana korkeakouluopetusta alueellisesti kehitettäessä. Toteutus vaatii tiiviimpää yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa maakunnallisten strategioiden ja ohjelmien huomioimiseksi. Tässä tarkoituksessa Keski-Suomen liiton suunnittelujohtaja Hannu Korhonen on osallistunut yhteistyöhön liittyvän innovaatiojärjestelmän selvitystyöryhmän työhön. Korkeakouluopetusta kehitettäessä on erityiseksi teollisuutta palvelevaksi koulutuksen uudistukseksi noussut Jyväskylän teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen (DI-koulutus). Tämän koulutuksen tutkinto-oikeuden saamiseksi Jyväskylän yliopistoon on Keski-Suomen liitto antanut täyden maakunnallisen tukensa eri hallintoelintensä ja yhteistyöverkostojensa päätösten välityksellä. Maakunnallista ja erityisesti maaseutualueiden kehitystä tukeva maaseutuprofessorin työ on alkanut. Työlle on syntynyt sekä koulutusta että tutkimusta kosketteleva ohjelma. Uutena osaamisalueena on liiton ja Jykes Oy:n yhteistyönä selvitetty tieliikenteeseen liittyvän osaamiskeskittymän kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen jatkui Taitava Keski-Suomi strategian mukaisesti. Koulutukseen on liitetty yrittäjyyskoulu ja yrittäjyyden oppimispaikka-ajattelu, jonka oppilasmäärätavoitteeksi on asetettu 500 oppilasta. Yhteistyön tuloksena toteutui maakuntaliiton tavoite hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa kaikki OPM:n Keski-Suomelle myönnetyt oppilaspaikat. Aikuiskoulutus on nyt noussut kehittämisessä tärkeäksi painopistealueeksi. Tähän vaikuttavat erityisesti koulutustasotavoitteet ja ikärakenteen muutokset. Kumppanuutta korostava osaamisen vahvistaminen ja koulutus perustuu jatkossakin prosesseihin, joiden osia ovat osaamisen tuottaminen, osaamisen välittäminen yksilöltä ja organisaatiolta toiselle ja osaamisen soveltaminen. Liiton kehittämismalli on painottanut laajan ja monipuolisen oppimispaikkaverkoston synnyttämistä. Näitä paikkoja ovat oppilaitokset sinänsä, työelämänoppimis-paikat, eri tavoin syntyneet oppimisyhteisöt (vapaa sivistystyö ja hankkeet), tietoverkkojen oppimispaikat (opinpolku) sekä yhteistyötä korostavat seudulliset oppimispaikat. Tätä verkostoa rakentamaan luotiin Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen, Jyväskylän teknologiakeskuk-sen, VTT:n ja Keski-Suomen liiton yhteinen maakunnan kehittämisra-hahanke. Kehittämistyö käynnistyi ja tiimi sai nimen Optiimi. Tavoitteena on vahvistaa osaamisorganisaatioiden ja seutujen yhteyksiä sekä kehittää uusia tapoja siirtää osaamista ja innovaatioita maakunnan sisällä. Valtionhallinnon alueellistamista koskevan selvitystyön aikana Keski-Suomen liitto antoi kuvauksen osaamiseen perustuvista klustereista sekä näkemykset näihin perustuvista alueellistamisen mahdollisuuksista. Tätä työtä on seurattu ja maakunnan toimijat ovat tehneet maakuntahallituksen kannanoton mukaisia esityksiä. Alueellistamisen keskeiset periaatteet ja osaamiseen liittyvät kehittämistoimet tullaan liittämään myös osaksi maakunnan pitkäjänteisiä suunnitelmia. Keski-Suomen liiton toimintakertomus

12 - Keski-Suomen liiton rooli maakunnallisena aloitteentekijänä ja yhteistyön organisaattorina vahvistui - Uudeksi ulottuvuudeksi on tullut seudut ja seudulliset kehittämisyhtiöt ja niiden rooli osaamisen vahvistajana. Valtakunnallinen vuoropuhelu opetushallinnon alalla jatkui - Keski-Suomen asema vetovoimaisena koulutuksen ja sen kehittämisen maakuntana vahvistui edelleen. Korkeanasteen koulutuksen yhteistyö on tiivistymässä. - Keski-Suomen valtakunnallinen asema ammatillisen koulutuksen toteuttajana ja kehittäjänä vahvistui. Koulutuksen vetovoimaisuus kasvoi edelleen. - Eri koulutusasteilta valmistuneiden työllistyminen omaan maakuntaan on hyvä (noin 2/3). Tämä turvaa jatkossakin osaavan työvoiman muuttuvissa työelämän olosuhteissa. - Erityisesti alueellistamisen yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuuksia lisätä tutkimuksen painoarvoa maakunnan osaamisorganisaatioiden osalta. 3.5 Tiedotus Tiedotustoiminta perustuu EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelmaan (Sisäasiainministeriö ja BNL Information Oy) ja EU:n komission antamaan asetukseen (EY) N:o 1159/2000. Tiedotuksella tuetaan ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden tehokasta toteutumista maakunnassa. Em. viestintäsuunnitelman ja asetuksen mukaan viestinnän tavoitteena on - lisätä EU:n rahoittaman toiminnan avoimuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta - tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toi mijoiden kesken - lisätä tietoutta, aktivoida hankeideointia ja vauhdittaa hankkeiden käynnistämistä - nostaa ohjelmien tunnettavuutta ja edistää tavoiteprofiilin mukaista imagoa Tiedotuksen tavoitteena on ollut maakunnan EU-ohjelmatyön tunnetuksi tekeminen ja myönteiset mielikuvat sen tuloksista. EU-ohjelmista ja niiden toteutumisesta sekä tuloksista on tiedotettu aktiivisesti yhteistyökumppaneille, muille sidosryhmille ja ns. suurelle yleisölle. Tavoitteena on ollut myös tehdä Keski-Suomen liittoa tunnetuksi johtavana aluekehitysviranomaisena liiton vision mukaisesti: Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Tiedotuksen keskeistä sisältöä oli Maakunnan yhteistyöryhmän toiminta ja päätökset sekä Keski-Suomen liiton ajankohtaiset asiat, kuten maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toiminta ja päätökset. Kaikista kokouksista tiedotettiin medialle ja keskeisille yhteistyökumppaneille ennakkoon ja päätöksistä välittömäs-ti kokousten jälkeen. Tiedotteet ovat olleet luettavissa myös Keski-Suomen liiton internetsivuilta ja viranomaisten yhteisiltä EU-rahoitussivuilta. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoukset ja maakuntavaltuuston kokoukset ovat olleet toimittajille avoimia. Tavoitteena on ollut aktiivinen, avoin ja nopea tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin. Vuoden 2004 aikana tiedotusvälineille lähetettiin lähes 70 lehdistötiedotetta tai -kutsua. Säännöllisellä tiedotteiden jakelulistalla on noin 50 sähköpostiosoitetta (toimitusta, yksittäistä toimittajaa ja yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajaa), jotka kattavat kaikki maakunnan sanomalehdet ja sähköiset tiedotusvälineet sekä STT/Jyväskylän. Tiedotustilaisuuksia ja toimittajatapaamisia järjestettiin tarpeen mukaan mm. keskeisten suunnitteluasiakirjojen hyväksymistilaisuuksissa ja seminaarien ym. tapahtumien yhteydessä. Myönteistä julkisuutta toi muutama vuoden aikana järjestetty tapahtuma. Keski-Suomen osaajat kohtaavat tapahtuman seminaariin huhtikuun 1. päivänä osallistui noin 550 osallistujaa ja iltapäivän messutapahtumaan, jossa oli mukana oppilaitoksia ja yrityksiä sekä toimialojen tapaamisia, noin 1200 osallistujaa. Seminaarin teemana oli liike-elämän globalisaatio ja toimialojen menestymisen mahdollisuudet, iltapäivän teemoina lisäksi osaamisen vahvistaminen, verkostot sekä Keski-Suomen uudet toimialat kuten hyvinvointiteknologia ja luova toimiala. Keski-Suomen liiton 75- vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin seminaari Maakunnan tila ja tulevaisuus sekä iltajuhla Jyväskylä Paviljongissa, jotka kokosivat paikalle yli 600 henkeä. Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti ÄMYRI ilmestyi kaksi kertaa, MYRrin puolivuotisraportointien yhteydessä. Lehti sisälsi mm. puolivuotiskatsaukset EU-ohjelmi-en toteutumisesta, hankepäätökset ja rahoituksen sidontatiedot sekä muita ajankohtaisia ohjelmatyöhön liittyviä teemoja. Lehden toimituskuntaan kuuluvat kaikkien rahoittajaviranomaisten edustajat. ÄMYRI on kuvitettu neliväripainettu aikakauslehti, jonka jakelu on 3000 kpl. Rahoittajien yhteiset EU-hankerahoituksen hakuilmoitukset julkaistiin syksyllä ja keväällä. EU-ohjelmatiedotusta toteutettiin myös EU-rahoitusviranomaisten yhteisten internetsivujen kautta, joilla on perustietoa EU-ohjelmista, -rahoituksesta ja rahoittajaviranomaisista sekä ajankohtaiset mediatiedotteet. 12

13 4. Maakuntakaavan laadinta sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen 4.1 Maakuntakaavan laadinta Maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liiton keskeisin tehtävä on maakuntakaavan laatiminen. Vuoden 2004 tavoitteena on jatkaa kaavan sisällön suunnittelua ja erillisselvitysten laadintaa. Tavoite toteutettiin alla olevan aikataulun mukaisesti. Maakuntahallitus hyväksyi kaavan tavoitteet Tavoitteista on tehty erillinen julkaisu. kaisessa kokouksessa. Ensimmäinen alustava luonnos laitettiin karttapalvelimelle Syys-/lokakuun vaihteessa 2004 järjestettiin kuntien yhdyshenkilötapaaminen seutukunnittain. Tämän kierroksen ja asiantuntijaryhmien työn pohjalta syntyi toinen alustava luonnos ja se laitettiin karttapalvelimelle Maakuntavaltuustolle annettiin kaavan tilanneselostus Asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet pitkin vuotta ja valmistelleet toimeksiantojensa mukaisesti kaavaluonnosta. Joulukuussa 2004 asetettiin jätehuollon asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on uuden jätteidenkäsittelyalueen osoittaminen maakuntakaavaan Jyväskylän seudulta. Ryhmän puheenjohtajana toimii Juhani Mäki Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. Vuoden aikana valmistuivat virkistysalueita koskeva selvitys Männikkö metsät ja rantojen raidat Keskisuomalaiset ulkoilijoina (Ari Karimäki) ja Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla (Geologian tutkimuskeskus). Seuraavat selvitykset ja tutkimukset käynnistettiin vuoden 2004 kuluessa: Selvitys Jyvässeudun uudeksi jätteenkäsittelyalueeksi, kulttuuriympäristöjä (kulttuuri- ja perinnemaisemat) ja esihistoriallisia kiinteitä muinaismuistoja koskevat selvitykset sekä turvetuotantovyöhykkeiden valuma-alueita koskeva selvitys. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä alkoi käsitellä maakuntakaavaa teemoittain. Tavoitteita koskeva tiedote ilmestyi toukokuussa Tavoitteet olivat esillä keväällä 2004 toteutetun kuntakierroksen yhteydessä, jonka tuloksena syntyi 1. alustava luonnos maa-kuntakaavaksi ( ). Alustava luonnos laitettiin liiton kotisivuille ja toinen alustava luonnos Karttapalvelimen kautta saatiin kommentteja tältä aikaväliltä noin kymmenen kappaletta. Keväällä 2004 toteutettiin työneuvottelukierros kuntien kanssa koskien kaavan sisältökysymyksiä. Kunnista läsnä olivat pääasiassa kaavoituksesta, teknisestä huollosta ja ympäristöstä vastaavat henkilöt. Kierroksen tuloksena syntyi maakuntakaavan alustava luonnos, joka oli maakuntahallituksen käsittelyssä Maakuntahallitus edellytti, että se kuulee kaavan tilannekatsauksen hallituksen jo- Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu vko TAVOITTEET KAAVALUONNOS KUNTAKIERROS SEUTUKUNTAKIERROS ASIANTUNTIJARYHMÄT JOHTORYHMÄ MH MV Kaavio: Maakuntakaavan vuoden 2004 aikataulu Keski-Suomen liiton toimintakertomus

14 Kartta: Ote maakuntakaavan alustavasta luonnoksesta ( ) 4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen on toteutunut pääsääntöisesti maakuntakaavoitusprosessin osana. Valtakunnan sisäinen keskittymiskehitys on synnyttänyt taloudellisten kehityserojen voimistumista, lisännyt kasvualueilla investointitarpeita infrastruktuuriin jättäen samalla muille alueille jo tehtyjä infrastruktuuri-investointeja vajaakäytölle sekä heikentänyt palveluiden saatavuutta laajoilla alueilla. Liitto on toteuttanut lähinnä EU:n ylimääräisellä erillisrahoituksella selvityksiä ja tehnyt suunnitelmankaltaisia ehdotuksia maakunnallisen alue- ja yhdyskuntarakenteen tasapainoiseksi kehittämiseksi. Liitto valmisteli toimintavuoden aikana EU:n Itämeren maiden ohjelmaan erillishankehakemuksen, jossa tarkoituksena oli tutkia aluerakenteen muuttumisen kannalta keskeisesti vaikuttavia erilaisia kehitysvyöhykkeitä ja kaupunkiketjuja sekä mahdollisuuksia alueiden väliseen myönteiseen vuorovaikutukseen. Hankeesitys hyväksyttiin EU:ssa kesäkuussa Tarkastelu sisältää: - kehittyvien taajamavyöhykkeiden ja taantuvien tai paikallaan polkevien maaseutualueiden välisiä vuorovaikutussuhteita - palvelujen, erityisesti vähittäiskauppapalvelujen muutosten vaikutukset aluerakenteeseen - kasvukeskusten väliin ja ulkopuolelle jäävien taajamien problematiikka - korkealaatulogistiikka - kasvuvyöhykkeiden myönteisen kehityksen leviämistä edistäviä ja haittaavia tekijöitä - taajamavyöhykkeiden ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuuksia - infrastruktuurin ja liikenteen kustannuksia aluetalouden kannalta - maakuntakaavoituksen mahdollisuuksia kehityksen ohjaamisessa - kansalaisten, järjestöjen ja eri yhteisöjen osallistumismahdollisuuksien parantaminen Erityisinä kohdealueina ovat olleet Jämsänjokilaakso, Jyväskylän seutu ja Ääneseutu. Liitto tuki aktiivisesti keskisuomalaisia toimijoita EU:n itä-länsi hankkeen valmistelussa ja pyrki saamaan hankkeeseen keskisuomalaisia toimijoita kansainvälisen osaamiskehityksen turvaamiseksi. Miltei koko rahoitus onnistuttiin saamaan maakunnan ulkopuolelta. Hanke käynnistyi syksyllä. Ylimääräisellä EU:n erillisrahoituksella on Keski-Suomen toimijoilla käynnissä ylikansallisia hankkeita, joiden yhteissumma nousi vuoden lopulla yli 25 MEUR:n. Pääasiassa ne on rahoitettu Interreg ohjelmakokonaisuudesta (B-osio), joissa EUrahoituksen osuus on miltei poikkeuksetta vähintään 50 % kokonaiskustannuksista ja joihin on monissa tapauksissa onnistuttu saamaan myös ylimääräistä valtion rahoitusta. 14

15 5. Muu toiminta 5.1 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Keski-Suomen liitto on vaikuttanut edunvalvonnallaan maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Lainsäädännön mukaisesti on vaikutettu kansallisen kehittämisrahoituksen kohdennuksiin lausuntoja antamalla. Samoin on annettu lausuntoja aluevirano-maisten suunnittelu- ja kehittämisasiakirjoista. Tavoitteena on ollut myös valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen. Maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa oli lähtökohdaksi valtion rahoituksessa asetettu, että Keski-Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Tähän on toiminnalla pyritty, mutta esim. Nelostien kunnostamisen rahoitus vaatii vielä voimakkaita toimenpiteitä. Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yh teistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Liitto on järjestänyt mm. kansanedus tajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn. Toimintavuoden aikana jatkui Päijät- Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntien yhteishankkeena mittava Nelostiehanke, jonka rahoitukseen osallistuvat maakuntien liitot, tiehallinnon piirit, ympäristökeskukset ja suurin osa nelostievarren kunnista ja kauppakamareista. Hanke ulottuu kolmelle vuodelle ja sen kokonaisbudjetti EU-rahoineen nousee noin 0,35 miljoonaan euroon. Keski-Suomen liitto on tukenut kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Erityi- sesti kuntien pienten elinkeino-organisaatioiden kokoaminen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyön tehostaminen on ollut toiminnan tavoitteena. Lisäksi liitto on edistänyt maakun nallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa erillistä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Keski-Suomen etujen turvaaminen on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä on osaltaan edistänyt tavoitteen saavuttamista. Kuntia palvelevaa selvitys- ja kehittämistyötä on tehty koulutuksen, tietoja viestintätekniikan (ICT), kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Vuoden aikana julkaistiin liiton julkaisusarjassa mm. seuraavat julkaisut: Keski-Suomen laajakaistastrategia. Keski-Suomen toimialatyön arviointi. Maakunnan asialla. Keski-Suomen liitto 75 vuotta, Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili Keski-Suomessa Kuvassa valiokunta Jyväskylän matkakeskuksessa. Kuva: Jukka Patrikainen Keski-Suomen liiton toimintakertomus

16 Männikkömetsät ja rantojen raidat - Keskisuomalaiset ulkoilijoina, Keski-Suomen kärkihankkeet 2005 ja Keski-Suomen kuntien talous 2003 Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneselvitys valmistui toimintavuoden lopussa. Selvityksessä valmisteltiin palvelustrategiaa sosiaali- ja terveyshuoltoon. Selvitys on toimitettu yhteistyökumppaneille ja siitä pyydetään kannanotot vuoden 2005 puolella. Ajankohtaisia tilastotietoja maakunnasta ja kunnista sekä mm. yhteydet kuntien omiin tietoihin on ylläpidetty Keski-Suomen liiton kotisivuilla Yhteistyöverkosto ja kansallinen sidosryhmäyhteistyö Keski-Suomen liiton yhteistyöverkosto on erittäin laaja. Tiivistä yhteistyötä on tehty maakunnan kuntien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, monien yhdistysten, hankkeiden ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, elinkeinoelämän, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toiminta on rakentunut sekä julkisten että yksityisten ja myös kolmannen sektorin verkostojen varaan. Liiton toimistossa verkostovastuut ovat jakautuneet asiantuntijuusalueiden mukaisesti. Asiakastyytyväisyyttä on pyritty nostamaan tiiviillä vuoropuhelulla sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä on mitattu vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyin. Yhteistyö muiden maakuntien kanssa Maakuntien liitot ovat hoitaneet yhteistyötään monimuotoisesti suuralueittain, EU:n tavoitealueittain, naapuriliittojensa kanssa, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti suurelta osin Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa on toiminut liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on oma yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa on otettu kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Kuntaliitto on järjestänyt myös osalle muuta henkilöstöä neuvottelutilaisuuksia ja osallistunut liittojen asiantuntijaryhmien organisoimiin neuvotteluihin. Maakunnat ovat toimineet maan eri puolilla hyväksymissään usean maakunnan yhteistyökokoonpanoissa. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta on toimittu edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on ollut tiivistä yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiintumisen jälkeen. WFA:n puheenjohtajisto on kokoontunut viisi kertaa viime vuonna ja maakuntajohtajat yhdeksän kertaa. Kerran vuodessa on järjestetty maakuntapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntijaryhmät ovat toimineet tarpeiden mukaan. EU-tavoiteohjelmien toteutuksessa maakuntien yhteistyöllä on ollut merkittävä osuus. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmassa kumppaneina o- vat olleet WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa on toteutettu yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toi- WFA:n puheenjohtajuus luovutettiin Keski- Suomeen Kuvassa Satakuntaliiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Esa Ala-Karvia ja Keski-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja Simo Salmelin. 16

17 mintaa on sovitettu yhteen tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto on vastannut myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä ja alueen ICT -projektipäällikkö on ollut liiton palveluksessa tehden puolet työpanoksestaan liitolle ja puolet tavoite 2-alueelle. Keski-Suomen liitolla on ollut edustajat myös ohjelmien seurantakomiteoissa. Em. yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on ollut sekä kansainvälisiin että kansallisiin etuihin liittyvää yhteistoimintaa. 5.3 Kansainvälisyys Liitto toteutti kansainvälisessä yhteistoiminnassa EU-jäsenyyden tarjoamia yhteisöohjelmia (Interreg IIIB) ja rakenneohjelmia. Lisäksi liitto oli jäsenenä Euroopan alueiden järjestössä (AER) ja ympäristö- ja energiajärjestössä (FEDARENE). Liiton kannalta merkittävin alueyhteistyö toteutui Keskipohjolan alueella (Pro- MidNord-hanke, yht. 3.4 MEUR) sekä Itämeren maiden kesken (DEFRIShanke, yht. 1.5 MEUR). Maakunnan eri toimijat ovat tuoneet esille tarpeen arvioida kansainvälistymisen tilaa ja haasteita sekä eri toimijoiden rooleja. Keskeisinä toimijoina ovat nousseet esiin koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, elinkeinoelämää tukevat organisaatiot ja yritykset sekä eri muodoissaan julkishallinnon toimijat. Tästä syystä Keski-Suomen liitto on kutsunut eri toimijat laajaan keskusteluun, jonka perusteella päätettiin käynnistää yhteinen kehittämistyö. Näkökulmina ovat e-linkeinoelämän kehittäminen, julkisten palveluiden kehittäminen ja koulutus- ja tutkimustoiminta. Tarkoituksena on yhdensuuntaistaa eri toimintaa ja arvioida kehittämisen ja resursoinnin tarvetta. Keski-Suomen liitto määrittää omaa tehtäväänsä ja resurssointia näiden tarkastelujen perusteella. Osana MASTO hanketta Keski-Suomen liitto on osallistunut maakunnan toimijoiden verkostoon. Verkostossa on kuvattu maakuntaa ja sen tilaa, eri toimijoiden osaamisen alueita ja mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön sekä luotu uusia yhteistoiminnan verkostoja. Tässä työssä ovat kohteena olleet uusien EU maiden alueet. Työn aikana on alueilta etsitty keskisuomalaisia vastaavia osaamis- ja innovaatio-organisaatioita. Täten on luotu samalla noin 150 asiantuntijan tiedosto. Alue ja asiantuntijaverkostojen tarkoituksena on luoda edellytyksiä elinkeinolähtöisen kehittämistyön kehittämiseen, uusien hankeaihioiden löytymiseen sekä keskisuomalaisen osaamisen vientiin. Yhteistyö alueita on näiltä osin määritetty kahdeksasta maasta yhdeksän. Erityisesti maakuntahallituksen päätöksellä Keski-Suomen liitto teki aluekehittäminen lähtökohtana aiesopimuksen puolalaisen Swietokrzyskien alueen kanssa. 5.4 Keski-Suomen historiikki Maakuntahallitus käynnisti kokouksessaan Keski-Suomen historiikin kirjoitustyön. Historiikki julkistettiin liiton 75 vuotisjuhlan aattona Kirjan painos oli 2000 ja sitä jaettiin laajasti luottamushenkilöille ja muille yhteistyökumppaneille. Historiikin ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Historiikin kirjoitti tutkija Merja Uotila. Swietokrzyskien alueen maakuntajohtaja Franciszek Wolodzko ja Keski-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pertti Parkkonen allekirjoittavat yhteistyösopimuksen marraskuussa Keski-Suomen liiton toimintakertomus

18 Keski-Suomen liiton historiikin ohjausryhmän jäsenet: Maakuntaneuvos Simo Salmelin, puheenjohtaja, Äänekoski Kehittämisjohtaja Martti Ahokas, Jyväskylän mlk Tutkimusjohtaja Mikko Kankainen, Jyväskylä Maakuntajohtajan sihteeri Maija Kovanen, Jyväskylän mlk Professori Toivo Nygård, Jyväskylä Apulaisjohtaja Jukka Patrikainen, Jyväskylän mlk Yht.kand. Seppo Patrikainen, Jyväskylän mlk Dosentti Osmo Rinta-Tassi, Jyväskylä Ympäristöasiamies Martti Salminen, Korpilahti Talouspäällikkö Pirjo Ahola, sihteeri, Jyväskylä Toimintakertomuksen kannessa on historiikkiin viittaavaa kuva-aineistoa. 5.5 Tietotekniikka ja tietoliikenne Taloussuunnitelmakauden pääpaino tietojenkäsittelyssä ja sen kehittämisessä on ollut tietojenkäsittelyn toimintavarmuuden ja käyttötehokkuuden parantamisessa. Tietojenkäsittelyn toimintavarmuutta toteutettiin edelleen tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Virustorjunta on hoidettu F-Secure -ohjelmalla. Palvelimen tietokantojen nauhavarmistus tapahtuu joka yö. Varmistusohjelmisto uusittiin loppuvuodesta. Palvelin on taloyhtiön paloturvallisessa ja jäähdytetyssä ATK-konehuoneessa. Liitolla on käytössä ADSL-yhteys (2 Mb/512 kt), mikä on toteutettu sisäasiainministeriön ja maakunnan liittojen yhteisenä verkkoratkaisuna. Vuonna 2005 tämä verkkoyhteistyö tulee ministeriön muuttuneesta suhtautumisesta johtuen todennäköisesti purkautumaan ja liitot joutuvat varautumaan omiin ratkaisuihinsa. Liittojen verkko ja sähköpostijärjestelmä on suojattu yhteisellä palomuurilla. Käyttötehokkuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä on parannettu tehostamalla WFA:n liittojen yhteisen Kuntatoimisto asianhallintajärjestelmän käyttöä. Ohjelmiston käyttöön liittyi koko henkilökunnan kouluttaminen. Järjestelmään kuuluva WFA liittojen yhteinen tietokantapalvelin sijaitsee Pirkanmaan liitossa. Vuoden aikana otettiin käyttöön internetissä toimiva vuorovaikutteinen Feasy-palvelu. Sitä käytetään suunnittelutoiminnasta tiedottamiseen, suunnitelmien ja karttojen esittämiseen, jakeluun sekä niistä palautteen keräämiseen. Ensivaiheessa sitä on käytetty maakuntakaavoituksessa ja palvelu löytyy osoitteessa Keski-Suomen liitolla on rekisteröitynä seuraavat domain-tunnukset, jotka ovat eri palveluntarjoajien hoidossa: (maakunnan liiton varsinainen kotisivu) (englanninkielisen matkailutiedotuksen käytössä) (suomenkielisen matkailutiedotuksen käytössä) (maakunnan EU-rahoitusorganisaatioiden käytössä) Liiton henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: ja liiton yleinen virallinen sähköpostiosoite on Kuvassa Keski-Suomen Juhlan kutsuvieraita. 18

19 Liitolla ei ole omaa www-palvelinta vaan Internet-palveluna on Elisa yhtiön Kolumbus. Keski-Suomen liiton internet-sivujen ylläpidosta on vastannut Keski-Suomen liiton tietopalvelusihteeri. Loppuvuodesta käynnistettiin hanke, jossa valmistellaan liiton sivujen kokonaisuudistusta ja ylläpitoon käytettävän julkaisujärjestelmän hankintaa. 5.6 Tapahtumia Keski-Suomen Juhla Seitsemäs Keski-Suomen Juhla järjestettiin Hankasalmella Lomakeskus Revontulen Aurora salissa. Juhlaan osallistui noin 500 kutsuvierasta. Juhlan tervehdyssanat esitti maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pertti Parkkonen ja seudun tervehdyksen Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kalevi Jääskeläinen. Yrittäjämetso palkinnon luovuttivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Simo Salmelin ja maakuntajohtaja Anita Mikkonen diplomikauppias, talousneuvos Matti Perälälle Toivakasta. Keski-Suomen taidepalkinnon luovuttivat Keski-Suomen taidetoimikunnan varapuheenjohtaja Jorma Rihto ja pääsihteeri Tiina Nurminen Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Marjaana Kuusiniemelle ja Marko Tiusaselle. Juhlassa esiintyivät mm. Philharmoninen Saha ja Pumppu, Villa Artesin nuoret, Anne Kovanen säestäjänään Mika Jankovsky, Toni Edelman, Opeleekio sekä Pirjo Kämppi ja Svengisydän. Juontajina olivat Riitta Hänninen ja Jukka Savolainen. Juhlassa oli esillä kädentaitajien näyttely. Keski-Suomen liiton 75 vuotisjuhla Keski-Suomen Maakuntaliitto perustettiin Toimintavuoden syksyllä järjestettiin juhlat 75 vuotisen taipaleen vuoksi. Juhlaan osallistui noin 600 keskisuomalaista luottamushenkilöä ja yhteistyökumppania. Keski-Suomen liiton 75 vuotisjuhlassa kukitettiin entisiä, pitkäaikaisia luottamushenkilöitä, jotka olivat antaneet erittäin suuren panoksen liiton kehittämiseen. Rouva Helmi Hyytiäinen on ollut pitkään miehensä maakuntaneuvoksen kautta mukana liittojen toiminnassa. Muut kukitetut olivat: Autio Pauli (Muurame), Haapanen Olli (Keuruu), Heiskanen Veikko (Äänekoski), Karila Alpo (Korpilahti), Korhonen Mauno (Pihtipudas), Knuuttila Sakari (Jyväskylä), Leppänen Aaro (Kivijärvi), Liimatainen Asko (Viitasaari), Niemi Matti (Toivakka), Nurmela Eino (Keuruu), Mustonen Pekka (Hankasalmi), Ratia Yrjö (Korpilahti), Rinta-Tassi Osmo (Jyväskylä), Sparf Urpo (Äänekoski), Teirilä Erkki (Petäjävesi), Toikka Heikki (Jyväskylä), Vasama Erkki (Jyväskylä), Viitanen Aarne (Jämsänkoski) ja Väärämäki Jussi (Multia). (Nimen perässä suluissa oli luottamustoimen hoitamisen aikainen paikkakunta.) Kuvassa kukitetut. Kuva: Matti Salmi Keski-Suomen liiton toimintakertomus

20 Kuvassa juhlaan osallistuneita mm. sisäasiainministeriön tervehdyksen ja lahjan liittoon tuonut kansliapäällikkö Pekka Kilpi ( ), rehtori Perttu Vartiainen, johtaja Pertti Reinikainen, fysioterapeutti Leena Yksjärvi ja toimitusjohtaja Tuula Korhonen. Kuva: Matti Salmi Keski-Suomen liiton 75-vuotisjuhlan käsiohjelma 20