OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

Transkriptio

1 -1, KH :00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Taavitsainen Ninni Tiusanen Kari Tujula Pirjo Aalto-Partanen Annika varajäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa Haakana Mervi jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

2 261, KH :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

3 262, KH :00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 263, KH :00 Käsittelyjärjestys Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 264, KH :00 KH: 1008/2014 Taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 Kh Valmistelija: Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh /. Kaupunginjohtajan ehdotus taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi 2015 jaetaan erillisenä liitteenä kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville, kaupunginhallituksen varajäsenille, ryhmien puheenjohtajille ja tarkastuslautakunnalle. Kuntalain mukaan valtuuston on hyväksyttävä vuosittain ennen vuoden loppua kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma ja -arvio valmistellaan ja päätetään yhtenä kokonaisuutena. Kaupungin taloussuunnitelman käyttö- ja tuloslaskelmaosa on kolmivuotinen, investointiosa hyväksytään viidelle vuodelle. Taloussuunnitelmassa ja talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelma ja talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toiminta on suhteutettava aina resursseihin. Taloussuunnitelman ja talousarvion perusrakenteen muodostavat eri toimielinten (lautakunnat ja kaupunginhallitus) vastuualueet ja eri viranhaltijoiden vastuulla olevat palvelualueet ja kustannuspaikat. Taloussuunnitelmassa esitetään keskeiset toiminnalliset linjaukset ja tavoitteet suunnittelukaudelle. Taustalla linjausten ja tavoitteiden määrittelylle ovat valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia Kaikkien Kotka ja toimialakohtaiset strategiat. Lautakuntien esitykset käyttötalouden osalta noudattivat kaupunginhallituksen elokuun 2014 kehyspäätöksen linjauksia pääosiltaan. Talouden tasapainotuskeinona ei käytetä henkilöstön lomautuksia tai irtisanomista. Verotulot perustuvat nykyiseen kunnallisveroprosenttiin. Kiinteistöveroprosenttiin esitetään seuraavia korotuksia: Nykyinen Esitys Yleinen 1,27 % 1,35 % Vakituinen asuinrakennus 0,53 % 0,55 % Muut asuinrakennus 1,00 % 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,50 % 0,50 % Rakentamaton 1,27 % 1,27 % Kiinteistöveroprosenttien korotuksien ennakoitu vaikutus on noin 770 tuhatta euroa, jolloin korotuksesta noin 520 tuhatta euroa tulisi yleisen kiinteistöveroprosentin muutoksesta, noin 220 tuhatta euroa vakituisten asuinrakennusten veroprosentin muutoksesta ja noin 30 tuhatta euroa muiden asuinrakennusten prosentin korottamisesta. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen vuosikate on 19,1 milj. euroa, joka vastaa 96,6 % poistoista. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa tulos on -0,7 milj. euroa tappiollinen. Tappio on mahdollinen ainoastaan sen vuoksi, että tilinpäätöseriin kirjataan vuosittain +1,2 milj. euron suuruinen investointivarauksen purku (nk. poistoerokirjaus), jolloin talousarvion loppusumma on positiivinen. Tilinpäätöksen 2014 ennustetaan olevan positiivinen kuntalain muutoksesta johtuvien markkinaehtoisesti toimivien kiinteistöjen yhtiöittämisestä toteutuvien myyntivoittokirjausten johdosta. Kaupungin talousarviossa ei kuitenkaan ole liikkumavaraa, sillä käyttötalouden tasapainotus on edelleen hyvin haasteellista. Talouden tasapainottamiseksi

6 264, KH :00 KH: 1008/2014 ovat vastuualueet esittäneet selkeitä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden avulla on mahdollista toteuttaa pysyvää menojen kasvun hillintää. Investointiohjelma vuosille on yhteensä 104,4 milj. euroa. Viiden vuoden investointisuunnitelma sisältää suurimpana yksittäisenä kohteena E18-moottoritiehen liittyvät kaupungin vastuulla olevat hankkeet, joista kaupungilla on vielä noin 10,6 milj. euron jäljellä olevat investointivastuut. Peruskorjauksiin on suunnitelmakaudelle varattu 51,6 milj. euroa. Lautakuntien investointiesityksiin verrattuna kaupunginjohtajan budjettiehdotusta vuodelle 2015 on pienennetty 2,6 milj eurolla. Koko investointikaudelle ulottuvat kolmen suuren koulukohteen peruskorjaukset on kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä nollattu. Tämä siitä syystä, että hankkeille haetaan muita rahoitusmalleja kuin kaupungin talousarviorahoitus ja näin ollen kohteet eivät toteuttamisvaiheessaan olisi enää perinteisiä talousarvioinvestointeja kaupungin taseeseen. Katariinan päiväkodin ja pelastuslaitoksen sivupaloaseman uudisrakentamisia esitetään toteutettavaksi Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:ssä. Talousarvion perustuu noin 1,9 miljoonan euron suuruiseen lisälainan ottamiseen. Lainanottopaine syntyy vuosikatteen ylittävän nettoinvestointimenon määrästä. Lainakanta on arviolta 262,6 milj. euroa vuoden 2015 lopussa (n euroa / asukas). Lainamäärä pyritään pitämään suunnitelmakaudella kutakuinkin ennallaan, mutta lainamäärän supistumista ei juurikaan tapahdu. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen 2015 keskeiset tiedot ovat seuraavat (vuodelta 2014 on käytetty tulosennustetta, joka on kaupunginhallitukselle annetussa seurantaraportissa): Ennuste 2014 KJ TAE2015 Muutos Muutos- % Asukasluku Tuloveroprosentti 20,50 20,50 Verotulot M 210,3 213,3 3,0 1,4 - Kunnallisvero 185,4 187,6 2,2 1,2 - Yhteisövero 10,4 10,4 0,0 0,0 - Kiinteistövero 14,5 15,3 0,8 5,7 Valtionosuudet M 90,8 93,5 2,7 3,0 Verotulotasaus M -1,9 7,2 9,1 Toimintakate M -290,3-288,9 1,4-0,5 Vuosikate M 10,9 19,2 8,6 Vuosikate %-poistoista 54,0% 97,2 % Nettoinvestoinnit, M 18,5 20,9 2,4 Lainakanta M 260,7 262,4 1,7 Lainakanta /asukas Lautakuntien ja vastaavien pöytäkirjaotteet taloussuunnitelman ja talousarvion 2015 käsittelystä ovat kokousasiakirjoissa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ryhtyä käsittelemään taloussuunnitelmaa ja talousarviota Ei oikaisuvaatimusohjetta

7 265, KH :00 KH: 1412/2014 Valtuuston ja kaupunginhallituksen kokousaikataulu 2015 Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Juhlapyhät ym. vuonna 2015: hiihtoloma ma-pe pääsiäinen pe-ma vappu pe juhannus pe-su itsenäisyyspäivä su joulu to-la Syyslomapäivämäärät selviävät tuonnempana. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää, että sen kokoukset vuonna 2015 järjestetään alla sanottuina päivinä (vasen sarake). Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että sen kokoukset ja tiedonantokokoukset vuonna 2015 järjestetään alla sanottuina päivinä (oikea sarake). Kaupunginhallitus Valtuusto (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto)

8 265, KH :00 KH: 1412/2014 Kaupunginhallitus Valtuusto (tiedonanto) (tiedonanto) Toimeenpano: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Ei valitusosoitusta Kh: Ote: Lautakunnat Kuulutus Kv: Ote: Lautakunnat

9 266, KH :00 KH: 1218/2014 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sotela / 96 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh , päivähoidon johtaja Maija Rikberg, puh , sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa awwwstructure/22334_lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma_ pdf Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteiksi tulevat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin.

10 266, KH :00 KH: 1218/2014 Kala / 73 Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Asian käsittely: Lautakunta totesi seuraavaa:

11 266, KH :00 KH: 1218/2014 Suunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten elämänpiiriä laajasti. Eri toimijoilla on omat vastuunsa sen kehittämisessä. Kaupunkisuunnittelu vastaa tiiviin ja turvallisen kaupunkirakenteen kehittämisestä sekä osaltaan lähiliikunta- ja leikkipaikkojen saavutettavuudesta. Tavoitteet ovat täysin linjassa kaupunkisuunnittelun yleisten suunnittelutavoitteiden kanssa. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Kula / 40 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh Palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa - työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

12 266, KH :00 KH: 1218/2014 Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin. Tela / 82 Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen

13 266, KH :00 KH: 1218/2014 Ehdotus: Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin. Lanula / 86 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh , päivähoidon johtaja Maija Rikberg, puh , sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteiksi tulevat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen

14 266, KH :00 KH: 1218/2014 Ehdotus: Päätös: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin. Liila / 45 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille

15 266, KH :00 KH: 1218/2014 Päätös: Hyväksyttiin. Kh Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh päivähoidon johtaja Maija Rikberg, puh sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Toimeenpano: Kv: Ote: lautakunnat palvelujohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

16 KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

17 SISÄLLYS 1 JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT Lasten ja nuorten osuus väestöstä Lapsiperheet Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Työllisyys Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA SUUNNITELMAKAUDEN PÄÄMÄÄRÄT JA TEOT SEURANTA JA ARVIOINTI LIITTEET Liite 1: Kasva Kotkassa -työryhmä Liite 2: Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite 3: Opiskeluhuolto osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Kotkan kaupungissa

18 1 Lastensuojelulain 12 mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteuttamista. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa ja se on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 pykälän mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Suunnitelman liitteinä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla kunnan luottamushenkilöt saavat kokonaisvaltaisen käsityksen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloista sekä resursseista, joita tarvitaan heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi. Suunnitelman on tarkoitus ohjata konkreettisesti kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi- ja lastensuojelupolitiikkaa. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan kotkalaiset vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastensuojelulain mukaan lapsena pidetään vuotiasta henkilöä ja nuorena vuotiasta. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuori on alle 29 -vuotias henkilö. Kotkan lasten ja nuorten ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma tehtiin vuosille Se hyväksyttiin Kotkan kaupunginvaltuustossa ( 122) ja Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman loppuarviointi on hyväksytty valtuustossa ( 32). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on laatinut ja sen toteutumista arvioinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä (Liite 1). Uutta suunnitelmaa on työstetty eri työryhmissä vuosina ja uuden suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille

19 2 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ohjaavia tärkeimpiä asiakirjoja ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Suunnitelma liittyy Kotkan kaupungin kaupunkistrategiaan ja hyvinvointikertomukseen sekä Kotkan lasten ja nuorten palvelujen strategiaan. Valittujen vuosittaisten tavoitteiden seuranta toteutuu sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa huomio tulisi kiinnittää lasten ja nuorten elämään kolmen kärjen kautta: osallisuus, yhdenvertaisuus, arjen hallinta. Lisäksi kehittämisohjelman toteuttamistapana on yhteistyön voimistaminen. Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on soveltaen käytetty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kolmea kärkeä. Taustalla olevat ja toimintaa ohjaavat arvot ovat: terveys ja hyvinvointi, oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja suvaitsevaisuus. Kasva Kotkassa -työryhmä valitsi hyvinvointisuunnitelman tavoitteiksi: Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

20 3 3.1 Lasten ja nuorten osuus väestöstä Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähentyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan vain hieman tulevien vuosikymmenien aikana. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 asti syntyneiden lasten määrä Kotkassa oli lievässä laskussa. Vuonna 2013 syntyneitä lapsia oli 467. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan syntyvien lasten määrä pysyy lähes ennallaan vuoteen 2020 asti. Ennusteiden mukaan seuraavina vuosikymmeninä syntyy noin 495 lasta vuosittain. Huomioitavaa on, että kolmasosa ikäryhmästä (0-29 vuotiaista) on täysi-ikäisiä ja moni heistä on jo itse vanhempia. Taulukko 1. Väestötilasto Kotka yhteensä Tilastokeskus: Väestötilasto Taulukko 2. Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka 2020 Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka Sukupuolet yhteensä Kotka Ikäluokat yhteensä yhteensä vuotiaita (30,76 % ennustetusta väestöstä) Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

21 4 3.2 Lapsiperheet Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18 -vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Kotkassa oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan perhettä. Lapsiperheiden osuus perheistä oli 38,1 % eli 5567 lapsiperhettä. Kotkassa on lapsiperheiden osuus suurempi kuin vertailukunnassa Lappeenrannassa, mutta pienempi kuin Vaasassa ja koko Suomessa. Osa vanhemmista kuuluu myös itse tarkastelun kohteena olevaan (0-29-vuotiaiden) ikäluokkaan. Taulukko 3. Lapsiperheiden osuus perheistä Lapsiperheet, % perheistä Kotka ,2 38,1 Lappeenranta 38,3 38, ,7 Vaasa 40, ,6 39,3 Koko maa 40, ,7 39,5 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

22 5 Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 25,1 % eli 1397 yksinhuoltajaperhettä. Kotkassa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on koko seurantajakson aikana ( ) korkeampi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa. Taulukko 4. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Kotka 24,6 24,4 24,6 25,1 Lappeenranta 23,1 22,9 22,8 22,7 Vaasa 19,6 19,3 19,3 19,2 Koko maa 20,1 20,2 20,3 20,4 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

23 6 3.3 Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Maahanmuuttajia tarkastellaan tässä kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan. Tarkastelun keskiössä ovat lapset ja nuoret eli vuotiaat. Tilastojen lisäksi esitetään tietoja heistä palvelujen käyttäjinä. Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä ja heistä oli ulkomaan kansalaisia Tämä on 5,9 % väestöstä. Vieraskielisten asukkaiden määrä oli kaikkiaan henkilöä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat Venäjän, Viron ja Irakin kansalaiset joita oli yhteensä noin henkilöä. Kieliryhminä luonnollisesti suurimmat olivat myös venäjä, eesti, arabia ja kurdi, joita äidinkielenään puhuvia oli noin henkilöä. Taulukko 5. Vieraskieliset lapset ja nuoret Kotkassa v 7-14v 15-18v 19-24v 25-29v Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kaikkiaan 39 äidinkieltä suomen lisäksi. Kolme suurinta kieliryhmää ovat venäjä, arabia ja burma. Vuonna 2013 oli varhaiskasvatuspalveluiden piirissä 218 monikulttuuritaustaista lasta.

24 7 3.4 Asuminen Kotkassa on kaikkiaan asuntokuntaa, joista 5556 asuntokunnassa on alle 18-vuotiaita lapsia. Näistä 5556 lapsiasuntokunnasta ahtaasti asuu 1669 eli n. 30 %. Koko maassa lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu n. 29 %. Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (Tilastokeskus 2012). Taulukko 6. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Kotka 30 30,3 30,5 30 Lappeenranta 25,8 26,1 25,1 25,4 Vaasa 28,7 28,8 28,7 28,5 Koko maa 29,5 29,5 29,3 29,2 *= tietoja ei käytettävissä Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuinolot Taulukko 7. Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan Kotka Yhteensä Lapsiasuntokunta Ei lapsiasuntokunta Yhteensä Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Tilastokeskus: Asunnot 2012

25 8 Nuorista vuotiaista jonottaa tällä hetkellä asuntoa 99 henkilöä, joista 68 hakee asuntoa yksin ja 31 pariskuntana tai perheenä. Hakemukset asuntoihin ovat voimassa kolme kuukautta ja asunnon saannin kesto riippuu paljon hakualueesta. Vuonna 2013 asunnon sai 143 ikäryhmään kuuluvaa, joista oli 92 yksinäistä ja 51 pariskuntaa tai perhettä. Nuoret asunnonhakijat toivovat yksiöitä tai pieniä kaksioita (n.40m2) keskusta -alueilta tai ainakin hyvien kulkuyhteyksien varrelta (Kotkan asunnot Oy 2013). 3.5 Työllisyys Kotka-Haminan seudulla työttömyys on pysynyt viimeiset vuodet valtakunnallista tasoa huomattavasti korkeammalla. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli seudulla 14,9 %. Se on kasvanut vuodesta 2008 lähtien n. 40 %. Kotkan tilanne verrattuna muihin seudun kuntiin on ollut heikompi. Vuonna 2008 Kotkassa oli keskimäärin työtöntä työnhakijaa kuukaudessa. Vuoden 2013 keskiarvo oli työtöntä henkilöä kuukaudessa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi ja vuonna 2013 määrä kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. Myös yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi selvästi vuonna Työttömistä noin 60 % on miehiä. Nuorten työttömien määrä seudulla on pysynyt melko vakaana. Nuoria, alle 25-vuotiaita, työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin 557 henkilöä/kk. Helmikuun 2014 työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömien määrä väheni Kotkassa edellisen vuoden lukuihin verrattuna, mutta muutos on pieni. Nuorisotakuun edellyttämä työllistymissuunnitelma oli laadittu 75,4 prosentille alle 25 -vuotiaista työttömistä nuorista. Taulukko 8. Työttömyyden muutokset Kotkassa Työttömien osuus työvoimasta % 14,9 15,8 16,8 Työttömät työnhakijat Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Lähde: TEM työllisyyskatsaukset, josta laskettu keskiarvo ko. vuodelta

26 9 3.6 Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kotkassa on viheralueita yhteensä noin 1400 hehtaaria, joista rakennettuja puistoja on noin 170 hehtaaria. Puistojen ja muiden viheralueiden sekä luontopolkujen hyvällä hoidolla edesautetaan kaikenikäisten mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Kotkassa liikuntapalveluja tuotetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkoina on mm. 11 liikuntahallia, 28 koulun liikuntatilaa, 9 kuntorataa, yhteensä 32 km valaistua sekä 60 km kunnossapidettävää latua sekä 18 urheilu- ja palloilukenttää. Kaikesta liikuntatilojen käytöstä n. 70 % on seurojen juniorikäyttöä. Lisäksi lähiliikuntapaikkoja on 8, joista viimeisin on rakennettu Karhuvuoreen.

27 Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana Varhaiskasvatuksen kysely Vanhemmat arvioivat vuosittain päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa ja laatua päivähoitoikäisten hyvinvoinnin kannalta. Keväällä 2014 palautetta antoi 317 perhettä. Annetuissa avoimissa arvioineissa korostuvat hyvät kokemukset lasten turvallisuudesta ja henkilökunnan paneutumisesta lapsen hyvään arkeen päivähoidossa. Suuri osa myös kokee saavansa hyvin palautetta lapsen päivästä sekä voivansa riittävästi osallistua lapsensa kasvuun ja kehitykseen liittyvään keskusteluun. Lapsen yksilöllinen kohtelu ja vanhempien kuuleminen vuorovaikutustilanteissa ovat kyselyn mukaan vanhemmille tärkeitä arvoja. Vuorovaikutukseen liittyvästä hyvästä palautteesta huolimatta toivotaan säännöllisyyttä ja enemmän aikaa keskusteluun lapsen kasvusta ja kehityksestä Annetussa palautteessa huolenaiheiksi nousee henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja erityisesti se, että kasvattajien määrä koetaan riittämättömäksi. Myös lapsiryhmien koko ja rajalliset toimintatilat mainitaan useissa vastauksissa laatua heikentävänä tekijänä. Päivähoitopalvelun käytännön joustavuus, hoitoaikojen järjestäminen ja vanhempien työvuorojen sovittaminen päivähoidon rytmiin tuntuu monista vanhemmista hankalalta ja huonosti perheiden tarpeita vastaavalta. Työvuodesta on saatu laadun keskiarvoksi arvosana 4,2/5. Päiväkodissa tarjottava ruoka saa edelleen jonkin verran kritiikkiä. Sitä pidetään liian teollisena ja pienille lapsille sopimattomana. Monet vastaajat myös kritisoivat liian makeita välipaloja tai makeisten tarjoamista juhlapäivinä. Kouluterveyskysely Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna luokkalaisten kohdalla oli tapahtunut mm. suhteessa vanhempiin ja perheeseen. Vanhemmat tiesivät paremmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja keskusteluyhteys vanhempien kanssa parani. Lisäksi perheiden yhteinen ateriointi ja aamupalan syöminen lisääntyi. Huolen aiheista 8. ja 9. luokkalaisten kohdalla nousivat läheisten alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat, rikkeiden teko, koulukiusatuksi joutuminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen. Vaikka tupakointi ja päihteiden käyttö eivät lisääntyneet, ovat nämä yleisempiä kotkalaisilla pojilla kuin keskimäärin koko Suomessa. Vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa

28 Kotkalaiset 8. ja 9. luokkien oppilaat arvioivat vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä ilon ja huolen aiheita seuraavasti: 11 Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoiden kohdalla positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna tapahtui erityisesti kouluun sekä terveystottumuksiin liittyvissä tekijöissä. Koulun työilmapiiri parani, opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät, kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi ja erilaisten päivittäisten oireiden kokeminen vähentyi. Tupakointi, huumekokeilut ja humalajuominen vähentyi. Huolen aiheiksi lukiolaisilla nousivat liikunnan vähentyminen ja ruutuajan lisääntyminen. Sekä peruskouluikäiset että lukiolaiset tytöt ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti enemmän kuin pojat. Kotkalaisten nuorten kohdalla epätietoisuus siitä, miten vaikuttaa koulun asioihin, oli yleisempää kuin koko maassa. Vastaavasti kotkalaiset lukion 1. ja 2. luokan oppilaat arvioivat kouluterveyskyselyssä 2013 ilon ja huolen aiheita seuraavasti:

29 12

30 13 Arviointikysely perusopetuksen ja lukion oppilaille Perusopetuksessa ja lukiossa toteutettiin arviointikysely joulukuussa tammikuussa Vastaajina oli 3574 oppilasta. Kyselyllä haluttiin selvittää oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä mielipiteitä, käsityksiä, toiveita ja tarpeita. Kyselyn mukaan oppilaat tulevat hyvin toimeen muiden oppilaiden kanssa. Kiusaamista koetaan harvoin. Oppilaat kokevat turvalliseksi sekä koulussa olon että koulumatkat. Tyytymättömimpiä oppilaat ovat mahdollisuuteen vaikuttaa koulun asioihin, piha-alueen liikuntamahdollisuuksiin sekä kouluruokaan. Kaikki vastaajat N= Tulen toimeen muiden oppilaiden kanssa 4,24 3. Koulussa minua ei kiusata 4,29 4. Olen tyytyväinen kouluruokaan 3,23 6. Koulumatkani on turvallinen 4,35 7. Koen oloni myös koulussa turvalliseksi 4,38 9. Koulun tarjoama harrastustoiminta on mielestäni riittävä 3, Voin vaikuttaa oppilaskunnan kautta koulun asioihin 2, Keskustelen vanhempien kanssa koulupäivän sujumisesta 3, Koulun piha-alue kannustaa minua liikkumaan 3, Koulun tilat ovat viihtyisät 3, Oppitunneilla on hyvä työrauha 3, Saan mielestäni koulussa riittävästi tukea oppimiseen 4, Voin halutessani puhua omista asioistani koulun aikuisen kanssa 3,80 Nuorisobarometri Kotkassa on parin viime vuosikymmenen aikana tehty nuorisotoimen toimesta useita nuorisokyselyitä, joista viimeinen on vuodelta Sama kysely tehtiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan 15 kunnassa. Kotkan vastaajia (14-20-v.) oli yhteensä 884. Tärkeimpinä nuorisotyön palveluina he pitivät nuorisotaloa ja tapahtumia. Kotkalaiset nuoret olivatkin hieman muuta aluetta ahkerampia nuorisotalojen kävijöitä ja myös tyytyväisiä nuorisotaloihin. Muista palveluista nuoret olivat eniten tyytyväisiä seuraaviin palveluihin: kirjasto, pyörätiet ja jalankulkuväylät, koulutus, liikunta- ja urheilupalvelut ja puistot ja ulkoilualueet. Vähiten tyytyväisiä he olivat seuraaviin: joukkoliikenne ja maahanmuuttajapalvelut. Liki 52 % nuorista arveli asuvansa vielä 5 vuoden päästä Kotkassa. Vastaava luku koko vastausalueella oli vain 41 %. Kotka sai kotipaikkana arvosanan 7,8 (4-10), joka oli keskivertoa hieman parempi.

31 LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA Palvelukartan palvelukuvauksiin pääsee tutustumaan osoitteessa

32 15 Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: 1. Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia 2. Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista 3. Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Alla olevassa taulukossa kuvataan tavoitteiden mukaiset päämäärät sekä niihin liittyvät teot, joihin palveluiden järjestäjät ovat sitoutuneet. Tekojen toteutumista seurataan moniammatillisessa Kasva Kotkassa -työryhmässä. Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Päämäärä Teot Vastuu ja yhteistyötahot Arviointikriteerit Yhteistyö yhteisen asiakkaan kanssa toimii. Marak -toimintamallin (moniammatillinen riskin arviointi) käyttöönotto Lapset puheeksi - toimintamalliin panostaminen Lähi- ja parisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä (Läpsy) Hyvinvointineuvola/varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) ja psykiatrian poliklinikka Asiakasmäärät Koulutuksiin osallistujien määrä Koulutuksiin osallistujien määrä Nivelvaiheisiin sovitut toimintamallit käytössä neuvolasta ja esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle Nuorten palvelukartan ajan tasalla pitäminen (sivusto opintonsa päättäneille nuorille) Hyvinvointineuvola, varhaiskasvatus, opetustoimi, Ekami Hyvinvointineuvola/Vatupassi Toimintamallit on sovittu ja käytössä sekä koulutuksia on pidetty Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa tai työpaikkaa vailla olevat nuoret (peruskoulun päättäneistä nuorista vuosittain) Tiedetään ja tunnistetaan asiakkaiden tarpeet. Lapsiperheiden kotipalveluiden kehittäminen tarvetta vastaavaksi Nuorten psykososiaalisen tuen toimintamallin kehittäminen Varhaisen tuen palveluiden toiminnan vakiinnuttaminen. Hyvinvointineuvola/Vatupassi Sosiaalitoimi, opetustoimi, hyvinvointineuvola, seurakunta Hyvinvointineuvola Asiakasmäärät ja palvelutarpeen syyt. Toimintamalli on luotu ja toiminta on organisoitu Asiakasmäärät vatutoiminnassa, lastensuojelun asiakasmäärät Koulupsyykkarityön vakiinnuttaminen Lastensuojelun toimintakykymittarin kehittäminen ja hyödyntäminen Opetustoimi ja hyvinvointineuvola Sosiaalitoimi Toimintamallit ovat käytössä. Mittari on aktiivisessa käytössä ja sitä hyödynnetään palveluiden suunnittelussa.

33 16 Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista Päämäärä Teot Vastuu ja yhteistyötahot Arviointikriteerit Jokainen lapsi ja nuori kohdataan ja häntä tuetaan omassa kehitysympäristössä Asiantuntijapalveluiden vieminen lapsen päivittäiseen toimintaympäristöön. Lasten ja nuorten palvelut ja sosiaali- ja terveystoimi Työpaikka- ja kotikäyntien määrä (Effica) Lapsilla ja nuorilla on innostava ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Vahvistetaan työntekijöiden ja asukkaiden mahdollisuutta puuttua kasvuympäristön riskitekijöihin. Opetus- ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Yhteistyötahoina järjestöt ja Yksillä purjeilla -hanke, seurakunnat Toistuvat asiakaskyselyt (esim. kouluterveyskysely) Avoin ja ennakoiva tiedottaminen Lastentalo -toimintamalli käytössä Nuorisoryhmä -koulun toiminnan laajentaminen Opetustoimi ja sosiaalitoimi Toteutunut/ ei toteutunut Lasten ja nuorten käytössä olevat toimintatilat ovat terveelliset ja turvalliset. Kaupunkirakenne on tiivis ja turvallinen. Lähiliikunta- ja leikkipaikat ovat kaikkien saavutettavissa. Sisäilma-työryhmä Tilapalvelu Kaupunkisuunnittelu, puistotoimi, kuntatekniikka sekä liikuntayksikkö Välitön puuttuminen mahdollisiin ongelmiin Toteutunut/ ei toteutunut Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta. Vanhemmuutta tukevat vertaisryhmät. Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset. Opetus- ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, seurakunnat Vertaisryhmien määrä, osallistuminen, palaute. Moniammatillisesti toteutettujen vanhempainiltojen määrä, osallistuminen, palaute.

34 17 Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Päämäärä Teot Vastuu ja yhteistyötahot Arviointikriteerit Lapsilla, nuorilla ja perheillä on käytössä palaute- ja huolikanava. Luodaan vuorovaikutteinen sähköinen anonyymi palautekanava Tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa. Yhteistyötahoina ne tahot, ketä palaute tai huoli koskee. Palautekanava on luotu. Yhteydenottojen määrä, vastausaika Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa-ajantoimintaan. Koulunuorisotyön toimintamallit käytössä Opetustoimi, nuorisoyksikkö, seurakunta Mallit on kuvattu Koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen Opetustoimi, kolmas sektori Tarjonnan monipuolisuus Monipuolinen ja kattava harrastustoiminta Lasten ja nuorten palvelut, järjestöt, seurakunta, liikuntayksikkö, kulttuuritoimi Harrastuspassi on luotu ja käytössä (käyttäjämäärä) Kulttuuripolun aikaansaaminen Nuorisoyksikkö, varhaiskasvatus ja opetustoimi, kulttuuritoimi Toteutunut/ ei toteutunut Järjestöavustusten kehittäminen Hyvinvointipalvelujen johtoryhmä Järjestöavustusten myöntämisperusteiden yhdenmukaistaminen Kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhtäläinen oikeus peruskoulun suorittamiseen. Maahanmuuttajataustaisten nuorten perusopetuksen varmistaminen. Opetus- ja sosiaalitoimi Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen. Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain sähköisen hyvinvointikertomuksen raportoinnin yhteydessä. Vastuualueet arvioivat suunnitelmaan sisältyvien tekojen toteutumista kerran vuodessa toimintakertomuksen yhteydessä Kasva Kotkassa - työryhmälle. Työryhmä kokoaa arvioinnin, joka liitetään osaksi sähköisen hyvinvointikertomuksen raportointia. Lasten ja nuorten hyvinvointiin varattavat voimavarat ja toiminnan painopistealueet päätetään vuosittain taloussuunnitelman ja toimialojen käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Suunnitelman arviointia ja tarkistamista ohjaa kaupunginjohtajan johtoryhmä. Vuosittaiset arvioinnit ovat pohjana seuraavan kauden suunnitelman valmistelulle, joka alkaa vuonna Tämän suunnitelman kokonaisarviointi tehdään suunnitelmakauden päätyttyä.

35 Liite 1 KASVA KOTKASSA -TYÖRYHMÄ Hannele Pajanen, hyvinvointineuvolan johtaja Maija Rikberg, varhaiskasvatuksen johtaja Heli Sahala, sosiaalijohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, vt. terveysjohtaja Anna Liakka, sosiaalityön johtaja Helena Kempas, nuorisotoimen johtaja Mette Godenhjelm, opetustoimen johtaja Jutta Raita, lääkäri Helena Leikas-Hänninen, vs. terveydenedistämisen koordinaattori Hannele Ylinen, erityisen tuen suunnittelija Tiina Palviainen, Vatupassin palvelupäällikkö Satu Ellonen, johtava sosiaalityöntekijä Maritta Manninen, palveluesimies, Te -toimisto Tuula Uusitalo, erityisnuorisotyönohjaaja, Kotkan seurakuntayhtymä Tuula Halmkrona, vanhempi rikoskonstaapeli, poliisi