Euroopan digitaalihaaste

Transkriptio

1 Euroopan digitaalihaaste Komission puheenvuoro Eurooppa-neuvostossa 24. ja 25. lokakuuta 2013

2 KOMISSION PUHEENVUORO LOKAKUUSSA 2013 KOKOONTUVAN EUROOPPA-NEUVOSTON KESKUSTELUUN DIGITAALITALOUDESTA Nykyaikainen sähköinen viestintä ja verkkopalvelut, kuten sähköiset viranomaispalvelut, ovat merkittäviä talouksiemme ja yhteiskuntiemme muutostekijöitä. Niiden avulla voidaan edistää kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta sekä kuluttajien hyvinvointia ja säästää julkisissa menoissa. Lisäksi ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun. Ne ovat myös itsessään tärkeitä talouden aloja. Digitaalitalous voi auttaa Euroopan teollisuutta kasvamaan, tarjota infrastruktuureja tulevaisuuden yrityksille ja vauhdittaa uusien yritysten kasvua. Internet luo jopa korkean työttömyyden aikoina viisi uutta työpaikkaa kahta menetettyä työpaikkaa kohden. 1 Vuoteen 2020 mennessä Eurooppa voisi kasvattaa BKT:taan 4 prosenttia vauhdittamalla digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä ja julkishallinto voisi pienentää kustannuksiaan prosenttia sähköistämällä viranomaispalveluita 2. Sisämarkkinat ja digitaalitalous tukevat toisiaan. Tavaroiden ja palveluiden ostaminen on paljon helpompaa verkossa, mutta verkossa havaitsee myös helpommin, missä sisämarkkinat eivät toimi ja missä hajanaisuus aiheuttaa kustannuksia. Euroopan televiestintämarkkinat eivät toimi niin kuin pitäisi. Toisin kuin EU:lla, Yhdysvalloilla ja Kiinalla on kummallakin omat yhtenäiset televiestintämarkkinansa (Yhdysvalloissa 315 miljoonaa ja Kiinassa miljoonaa asiakasta), joilla toimii kolme tai neljä operaattoria yhtenäisissä puitteissa. Euroopan telealan markkinat ovat edelleen hajallaan kansallisten rajojen mukaan. Eurooppalaiset yritykset ovat pieniä toimijoita internetissä. Johtoasemassa internettaloudessa ovat ei-eurooppalaiset internet-alustat, kuten Google, Apple, Amazon ja Baidu, jotka ovat myös maailman suurimpia yrityksiä. Eurooppa on aikoinaan ollut johtavassa asemassa, ja sillä on jonkin verran maailmanlaajuista tieto- ja viestintätekniikkateollisuutta. Se on innovoinut terveydenhuollon sovellusten, ˮälykkäiden kaupunkienˮ ratkaisujen, sähköisten julkispalvelujen ja avoimen datan aloilla. Euroopalla on paljon potentiaalia tehostaa kasvuaan ja kilpailukykyään, mutta se on jäämässä jälkeen maailman kärjestä tällä alalla. Eurooppa tarvitsee pikaisesti päättäväisiä toimia parantaakseen asemiaan tällä ratkaisevan tärkeällä alalla. Keväällä 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti digitaalisten sisämarkkinoiden merkitystä kasvulle ja kehotti komissiota esittämään konkreettisia toimenpiteitä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi mahdollisimman pian. Jotta tämä voisi toteutua, lainsäädännölliset toimenpiteet on hyväksyttävä ennen nykyisen parlamentin toimikauden päättymistä. Komissio on tehnyt asetusehdotuksen useiden sisämarkkinoiden toimintaa televiestinnän alalla haittaavien esteiden poistamisesta. Lainsäädäntövallan käyttäjien päätöstä odottavat myös useat muut säädösehdotukset (verkkomaksupalveluista tietosuojasääntöihin), joilla on suora vaikutus digitaalitalouteen. Ne luetellaan tämän tekstin liitteessä. Näillä ehdotuksilla pyritään ratkaisemaan tiettyjä, jäljempänä esitettyjä digitaalisten sisämarkkinoiden puutteita. 1. Verkkokaupan ja sähköisten palvelujen käytön edistäminen Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa, että yritykset ja kuluttajat voivat ostaa ja myydä internetissä kuin paikallisilla markkinoilla ja että kaikki palvelut, tieto, 1 ˮInternet Mattersˮ, McKinsey ˮPublic Services Onlineˮ, raportti Euroopan komissiolle e-gov benchmark -sarjassa, ISBN

3 hallinnolliset palvelut ja luova sisältö ovat saatavilla verkossa. Pyrkimyksissä Eurooppa strategian tavoitteisiin olisi hyödynnettävä täysimääräisesti verkkopalvelujen mahdollisuuksia. Verkkokauppa Verkkokauppa on nopeassa kasvussa joissakin jäsenvaltioissa. Sen arvo kasvoi 20 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen Verkkokauppa maasta toiseen on kuitenkin EU:ssa edelleen kehittymätöntä. Vaikka 45 prosenttia kuluttajista osti vuonna 2012 jotakin verkon välityksellä, vain 11 prosenttia teki ostoksia toisesta maasta. 4 Tämä haittaa yhä vakavammin sisämarkkinoiden yleistä kehitystä, koska talous tulee entistä riippuvaisemmaksi internetistä. Pk-yritysten kannalta verkkokauppa tarjoaa tilaisuuden laajentaa toimintaa omaa aluetta ja maata laajemmalle mutta se myös lisää haasteita ja kilpailupainetta. Vähittäiskauppiaille on aiheutunut vaikeuksia ja lisäkustannuksia vero- ja sopimusoikeuden erojen, maasta toiseen tapahtuvien toimitusten korkeampien kulujen sekä tavarantoimittajien asettamien rajoitusten vuoksi 5. Kuluttajat säästäisivät noin 204 miljardia euroa (1,7 prosenttia EU:n BKT:sta), jos verkkokaupan osuus vähittäismyynnistä kasvaisi 15 prosenttiin ja sisämarkkinoiden esteet poistettaisiin 6. Komission vuonna 2012 esittämässä sähköistä kaupankäyntiä koskevassa toimintasuunnitelmassa 7 määritellään viisi prioriteettia sähköisten palveluiden kehittämisen viimeisten esteiden raivaamisessa: Kehitetään lainsäädäntöä verkkotuotteiden ja -palvelujen rajat ylittävän tarjonnan helpottamiseksi. Parannetaan tiedotusta toimijoille ja kuluttajansuojaa. Varmistetaan luotettavat ja tehokkaat maksu- ja toimitusjärjestelmät. Tehostetaan väärinkäytösten torjuntaa ja riita-asioiden ratkaisemista. Otetaan käyttöön laajakaistaverkkoja ja pitkälle kehitettyjä teknologisia ratkaisuja. Tämän vuoden huhtikuussa esitettiin kertomus toimintasuunnitelman täytäntöönpanotilanteesta. Erityistoimia sähköisten palvelujen tarjonnan lisäämiseksi esiteltiin Yrittäjyys toimintasuunnitelmassa. Niiden tavoitteena on parantaa digitaaliaikana tarvittavia taitoja ja kannustaa internetyrittäjiä. Sähköiset maksut Sähköiset maksut ovat keskeinen edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle. Verkossa suoritettavan maksun kulut, helppous ja turvallisuus ovat ratkaisevia, kun asiakas harkitsee ostoksen tekemistä internetissä. Vuonna 2009 internetin käyttäjistä 35 prosenttia ei tehnyt ostoksia verkossa siksi, että he epäilivät maksujen turvallisuutta 8. Maksuliikenne itsessään on myös lupaava talouden ala. Mobiilimaksujen alalla EU:ssa oli vuonna 3 ˮEurope B2C E-Commerce and Online Payment Report 2013ˮ, Ecommerce Europe -järjestön raportti, johon viitataan komission valmisteluasiakirjassa ˮThe consumer conditions scoreboard. Consumers at home in the single marketˮ, SWD(2013) 291 final, heinäkuu Eurostat, yhteisön vuoden 2009 tutkimus kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksista. 5 Flash Eurobarometer ˮConsumer market study on the functioning of e-commerceˮ, Civic Consulting (2011) terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston PO SANCO:n puolesta teettämä tutkimus. 7 Komission tiedonanto ˮJohdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihinˮ, COM(2011) 942 final. 8 Eurostatin kotitaloustutkimus (2009), johon viitataan komission tiedonannossa sähköisestä kaupankäynnistä. 2

4 2012 tyydyttämätöntä kysyntää arviolta noin 50 miljardin euron edestä 9. On huomattavaa, että tiliperusteisilla maksumenetelmillä voidaan osaltaan ehkäistä petoksia ja veronkiertoa. Tämän ovat todenneet ne jäsenvaltiot, jotka ovat määränneet, että tietyn rajan ylittävät maksut on maksettava sähköisesti (tilisiirtona, suoraveloituksena, maksukorteilla). Maksumarkkinat EU:ssa ovat kuitenkin hajanaiset ja kalliit. Euroopan keskuspankin arvioiden mukaan maksuihin liittyvät yksityiset ja yhteiskunnalliset kulut EU:ssa vastaavat 1,2 prosenttia BKT:sta tai 156 miljardia euroa vuodessa 10. Jatkotoimenpiteenä aiemmin julkaisemaansa vihreään kirjaan ˮYhdentyneet eurooppalaiset markkinat kortti-, verkko- ja mobiilimaksuilleˮ11 komissio on ehdottanut uutta maksupalveludirektiiviä ja tehnyt monenvälisiä toimitusmaksuja koskevan ehdotuksen. Ehdotuksissa puututaan vielä jäljellä oleviin esteisiin, kuten epäyhdenmukaisuuteen, heikkoon kilpailuun joillakin kortti- ja internetmaksujen aloilla sekä teknisen standardoinnin kannustinten puutteeseen esimerkiksi mobiilimaksujen alalla. Niissä asetetaan kaikille maksupalveluntarjoajille korkeat turvallisuusvaatimukset, erityisesti verkossa tapahtuvia maksutapahtumia varten. Ehdotusten hyväksymisellä on kiire, ja lainsäädäntövallan käyttäjien olisi nopeutettava niiden käsittelyä, jotta ne saataisiin hyväksyttyä vuoden 2014 alkupuoliskolla. Lisäksi komissio aikoo käynnistää sähköistä rahaa koskevan direktiivin uudelleentarkastelun, mikä voi johtaa lisätoimiin maksujen sääntelykehyksen yksinkertaistamiseksi. Palveludirektiivi Palveludirektiivin tehokas täytäntöönpano on myös erittäin tärkeää Euroopan onlinemarkkinoiden kehittämisessä. Erityisesti keskitetyillä asiointipisteillä on potentiaalia paljon muuhunkin kuin palveludirektiivissä edellytetään. Keskitetyt asiointipisteet tarjoavat tietoa oikeudellisista ja hallinnollisista vaatimuksista palveluntarjoajille, jotka haluavat aloittaa toiminnan harjoittamisen kotimaassa tai ulkomailla. Yritykset voivat hyödyntää keskitettyjä asiointipisteitä myös kaikkien virallisten menettelyjen suorittamiseen verkossa yhden osoitteen kautta. Jäsenvaltioiden olisi nyt tehostettava pyrkimyksiään parantaa keskitettyjä asiointipisteitä, jotta ne tarjoaisivat yrityksille kattavasti sähköisiä viranomaispalveluita. Tämä säästäisi sekä yritysten että viranomaisten aikaa ja rahaa. Sähköisten viranomaispalveluiden tehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti helposti saatava ja avoin tieto siitä, miten sisämarkkinoiden tarjoamia oikeuksia käytetään. Jäsenvaltioiden olisi investoitava sähköisiin portaaleihin, jotka tarjoaisivat kansalaisille ja yrityksille kattavasti tietoa yhdestä paikasta ja tarjoaisivat linkkejä samoja asioita koskeviin EU-portaaleihin, kuten Sinun Eurooppasi -portaaliin. Komissio on antanut palveludirektiiviin liittyen hiljattain kaksi uutta tiedonantoa. Toinen koskee säänneltyjä ammatteja ja toinen oikeudellista muotoa ja osakkuutta koskevan vertaisarvioinnin tuloksia. 9 ˮThe Outlook for Mobile Payment (mobile Money) Services in Africa, Europe & the Middle Eastˮ, Icon Group International (2011). Yhdysvaltojen dollareissa mainitut luvut muunnettuna valuuttakurssilla 1,3 dollaria/euro. 10 ˮThe social and private costs of retail payment instruments. A European perspectiveˮ, Heiko Schmiedel, Gergana Kostova ja Wiebe Ruttenberg, European Central Bank Occasional Paper Series (2012), johon viitataan maksupalveluista vuonna 2013 tehdyn direktiiviehdotuksen ja monenvälisistä toimitusmaksuista tehdyn asetusehdotuksen vaikutusten arvioinnissa. 11 KOM (2011)

5 Sähköiset viranomaispalvelut Tieto- ja viestintätekniikan älykkäällä käytöllä voidaan vähentää julkishallinnon kustannuksia prosenttia. Jotta julkisen talouden vakauttamisen aikanakin voitaisiin tuottaa laadukkaita palveluja, tarvitaan merkittäviä uudistuksia, joissa uusi teknologia (esimerkiksi pilvipalvelut) voi olla tukena. Tähän liittyen EU:n on myös siirryttävä vuoteen 2018 mennessä kokonaan sähköisiin hankintamenettelyihin, kuten uusissa julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä edellytetään. Arvioiden mukaan siirtyminen sähköiseen laskutukseen julkisissa hankinnoissa kaikkialla EU:ssa voisi tuottaa 2,3 miljardin euron säästöt 12. Useimmissa tapauksissa on odotettavissa, että alkuinvestointi maksaisi itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Jotkin jäsenvaltiot (Tanska, Ruotsi ja Suomi 13 ) käyttävätkin jo sähköisiä laskuja. Ne perustuvat kuitenkin kansallisiin standardeihin, jotka eivät useimmiten ole yhteentoimivia. Komissio on laatinut sähköisen laskutuksen käyttöönoton helpottamiseksi ehdotuksen direktiiviksi sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä se ripeästi. Sähköisten hankintojen käyttöönottoa edistävät kansalliset toimintasuunnitelmat olisi otettava käyttöön komission suosituksen mukaisesti. Tieto- ja viestintätekniikan standardit ovat keskeinen edellytys tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja palvelujen yhteentoimivuudelle. Komissio muutti hiljattain eurooppalaista standardointijärjestelmää nopeammaksi ja osallistavammaksi. Se on myös perustanut tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin. Verkkosisältö ja lisenssit Merkittävä osa ihmisten internetin käytöstä kaikkialla on musiikin, elokuvien, televisioohjelmien, kirjojen ja tiedotusvälineiden sisällön lataamista verkosta. Euroopassa on joitakin yrityksiä, jotka kuuluvat luovan alan kärkeen maailmassa. Tämä talouden ala tuotti vuonna 2010 EU:ssa 280 miljardia euroa ja työllisti noin 6,7 miljoonaa ihmistä 14. Kuitenkin juuri tällä alalla sisämarkkinoiden nykyiset rajoitukset ovat erityisen näkyviä. Kansalaiset eivät ymmärrä, miksei luova verkkosisältö ole laillisesti saatavilla kaikkialla Euroopassa. Saatavuuden maantieteellinen rajoittaminen niin, että kuluttaja ei saa haluamaansa sisältöä sijaintinsa vuoksi, osoittaa selkeästi, että sisämarkkinat eivät toimi tällä alalla. Näihin tekijänoikeuksiin liittyviin esteisiin on puututtava. Komissio on tehnyt ehdotuksen direktiiviksi oikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä se mahdollisimman pian. Lisäksi komissio on käynnistänyt sidosryhmien kanssa vuoropuhelun (ˮLicences for Europeˮ), jotta ala voisi löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja esteiden poistamiseen tekijänoikeussuojatun sisällön vapaalta liikkuvuudelta ja käytöltä sisämarkkinoilla. Komissio myös viimeistelee käynnissä olevaa EU:n tekijänoikeussäännöstön uudelleentarkastelua, joka perustuu markkinatutkimuksiin, vaikutustenarviointeihin ja oikeudellisten tekstien laadintaan, 12 Komission päätelmä komission tiedonannossa ˮTäysin sähköisten hankintojen käyttöönotto julkishallinnon nykyaikaistamiseksiˮ, COM(2013) Itävalta ja Italia vuodesta Euroopan komission asiakirja ˮEuropean Competitiveness Report 2010, SEC (2010) 1276, johon viitataan komission tiedonannossa ˮTeollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinatˮ, KOM(2011)

6 tehdäkseen vuonna 2014 päätöksen siitä, onko tämän prosessin tuloksena aiheellista esittää lainsäädännön uudistusehdotuksia. Vaikka digitaaliset teknologiat ovat kiinteä osa ihmisten vuorovaikutusta, työntekoa ja kaupankäyntiä, niitä ei hyödynnetä kunnolla koulutuksessa kaikkialla Euroopassa. Euroopan komissio on antanut koulutuksen avoimuuden lisäämistä koskevan tiedonannon tavoitteena integroida tieto- ja viestintätekniikka paremmin yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, jotta digitaaliyhteiskunta saisi tarvitsemiaan digitaalitaitoja. Tarkoitus on toteuttaa konkreettisia toimia, joilla edistetään avoimia oppimisympäristöjä. Tämä edistäisi innovointia oppilaitosten, opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa sekä avoimien oppimateriaalien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Lisäksi sillä voitaisiin parantaa digitaalisia infrastruktuureja (etenkin yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus), mikä loisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuluttajien luottamus, tietoverkkoturvallisuus ja tietosuoja Lisätäkseen kuluttajien ja käyttäjien luottamusta verkkopalveluihin lainsäädäntövallan käyttäjien olisi pikaisesti hyväksyttävä komission ehdotukset, jotka koskevat EU:n tietosuojasääntöjen kattavaa nykyaikaistamista ja lujittamista. EU:n kuluttajien ja kansalaisten on voitava luottaa digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin, kuten tietotekniikan pilvipalveluihin, ja siksi tarvitaan nykyaikaisempia ja tehokkaampia tietosuojasääntöjä. Komission tietosuojaehdotuksilla varmistetaan, että riippumatta siitä, missä palvelin sijaitsee tai mihin pilvipalveluihin henkilötietoja tallennetaan, EU:n tietosuojasääntöjä sovelletaan aina kun EU:n kansalaisten henkilötietoja käsitellään. Tietoverkkoturvallisuudella on suuri merkitys perinteisille elintärkeille infrastruktuurialoille (esim. energia) samoin kuin yrityksille, jotka ovat riippuvaisia internetistä liiketoiminnassaan. Monet käyttäjät ovat tällä hetkellä haluttomia käyttämään tällaisia palveluja turvallisuuteen liittyvien kysymysten vuoksi. EU:n kyberturvallisuusstrategiassa käsitellään monia tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä, ja direktiivi Euroopan verkko- ja tietoturvasta odottaa lainsäädäntövallan käyttäjien hyväksyntää. Samoin käsittelyä odottaa ehdotus asetukseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla. Kuluttajalainsäädännön puolella on vastikään annettu direktiivi vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta. Sen perusteella kuluttajat voivat kääntyä vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen puoleen sopimusriidoissa, joita heillä on elinkeinonharjoittajien kanssa, riippumatta siitä, onko ostos suoritettu verkossa tai verkon ulkopuolella, kotimaassa tai ulkomailla. Lisäksi asetuksessa kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta verkkovälitteisestä riidanratkaisusta säädetään EU:n laajuisesta verkkovälitteisestä riidanratkaisufoorumista niiden erimielisyyksien osalta, jotka ovat syntyneet verkkokaupassa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että molemmat säädökset pannaan täytäntöön kattavasti ja mahdollisimman nopeasti. EU:n on myös luotava turvallinen ja luotettava toimintaympäristö etäresurssi- eli pilvipalveluja varten. Komissio onkin esittänyt pilvipalvelustrategian, johon kuuluvilla toimilla pyritään rakentamaan luottamusta ja turvallisuutta kehittämällä pilvipohjaisia palveluja Euroopassa. EU:n on myös jatkettava laajempaa keskustelua internetin hallinnosta kaikkialla maailmassa. EU jatkaa työtä internetiä koskeviin politiikkoihin liittyvän strategisen lähestymistavan osalta. Tavoitteena on luoda kattava suunnitelma, joka perustuu vuoropuheluun, monimuotoisuuteen ja yhteistyöhön internetiin liittyvillä eri aloilla. 5

7 Verotus Siirtyminen digitaalitalouteen aiheuttaa myös haasteita, kun on kyse verotuksesta. Voittoja on perinteisesti verotettu siinä maassa, jossa toiminta fyysisesti tapahtui eli tavallisesti asiakkaan asuinpaikassa. Toimintojen siirtyessä verkkoon tarvitaan uutta lähestymistapaa, jotta vältyttäisiin verotuksen porsaanreikien ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöltä. Verkkopalvelujen arvonlisäveron palvelupiste aloittaa toimintansa vuonna Se tarjoaa yksinkertaisen ja yrittäjäystävällisen välineen, jolla varmistetaan, että arvonlisävero maksetaan asiakkaan asuinpaikassa. Digitaaliyritysten on myös helpompi soveltaa kaikkien monikansallisten yritysten käytössä olevia aggressiivisen verosuunnittelun menetelmiä. EU osallistuu aktiivisesti OECD:n toimintaan, joka koskee veropohjan kaventumista ja voitonsiirtoa (BEPS) ja erityisesti ratkaisujen kehittämistä digitaalitaloutta varten. Euroopan komissio voi auttaa koordinoimaan keskustelua, ja se osallistuu siihen tarjoamalla teknisiä analyysejä ja mahdollisia ratkaisuja ja edistämällä yhteisiä kantoja OECD:ssä. EU:ssa ovat jo hyvässä vauhdissa toimet, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön veropetoksia ja veronkiertoa koskeva toimintasuunnitelma. Tähän suunnitelmaan sisältyvillä aloitteilla vastataan digitaalitaloudessa havaittuihin haasteisiin. Tämä koskee erityisesti yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa ja yhtiöverotusta koskevien direktiivien tarkistamista. Ehdotus korkoja ja rojalteja koskevan direktiivin ajantasaistamisesta olisi hyväksyttävä nopeasti, ja komissio aikoo antaa piakkoin ehdotuksensa emo- ja tytäryhtiöitä koskevaksi direktiiviksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan hybridirakenteisiin. 2. Investointien lisääminen Investointeja uusinta tekniikkaa edustaviin viestintäinfrastruktuureihin ja -verkkoihin on tehostettava, jotta eurooppalaiset yritykset ja kuluttajat saisivat digitaaliaikana tarvitsemansa palvelut. Mobiilidatan siirtonopeus on Euroopassa keskimäärin puolet Yhdysvalloissa käytössä olevasta nopeudesta. 15 Euroopassa investointeja langattomaan 4G-viestintään haittaavat sääntelylliset esteet ja taajuuksien jaon hitaus ja epäjohdonmukaisuus. Yhdysvaltojen, Korean ja Japanin verkkojen osuus on yhteensä 88 prosenttia maailman 4G-matkapuhelinliittymistä. Euroopassa olevien verkkojen vastaava osuus on vain 6 prosenttia. Samoin valokuituyhteyksien käyttöönotto kiinteissä verkoissa ja laajakaistayhteyksien keskinopeudet ovat Euroopassa jääneet jälkeen kansainvälisistä kilpailijoista. Koreassa 58 prosenttia kotitalouksista on liitetty valokuituverkkoon. Vastaava luku on Japanissa 43 prosenttia mutta Euroopassa vain 5 prosenttia. Tämä on erityinen huolenaihe, sillä uuden digitaalisen kehityksen vuoksi tarvitaan nopeita, luotettavia ja kattavia yhteyksiä. Olemme jo siirtyneet sähköposteista ja yksinkertaisista verkkosivustoista internetin ja laajakaistan puhelinpalveluihin, tiedostojen jakamiseen, peleihin ja videoihin. Seuraavan sukupolven teknologia (pilvipalvelut, 3D-painaminen, sähköinen terveydenhuolto, sähköinen hallinto, älykkäät kaupungit, teräväpiirtotelevisiot ja etäläsnäolo, suuret tietoaineistot ( big data ), autojen liittäminen verkkoon jne.) edellyttää vieläkin suurempaa kaistanleveyttä ja saumatonta palvelua kaikkialla Euroopassa. Kuten monet kotitaloudet ovat jo huomanneet, kaistanleveyden tarve lisääntyy ja laatu voi heiketä merkittävästi, kun käytetään useita erilaisia palveluita samanaikaisesti. 15 The state of the Internet, Akamai (Q4 2012), Cisco VNI Mobile Forecast (2013). 6

8 Sääntely-ympäristön on tarjottava suotuisat edellytykset, jotta koko sektori tekisi investointeja nopeisiin verkkoihin. Samalla on kuitenkin edistettävä kilpailua siirryttäessä perinteisestä (kupari)teknologiasta valokuituun. Komissio on äskettäin antanut nykyisen telesääntelyjärjestelmän perusteella suosituksen, jonka tavoitteena on 1) edistää perinteisten kuparijohdinverkkojen käyttöoikeuksista perittävien kustannusperusteisten hintojen vakautta, 2) vahvistaa kilpailua käyttöoikeuksia hakevien kannalta antamalla niille yhtäläinen pääsy vakiintuneiden operaattoreiden verkkoihin ja 3) poistaa nopeiden internetverkkojen hintasääntely asianmukaisin edellytyksin (syrjimättömyyden periaatteen tinkimätön noudattaminen liityntähyödykkeissä ja vaihtoehtoisten infrastruktuurien taholta tuleva huomattava kilpailu). Tämä suositus ja ehdotettu asetus sähköisen viestinnän sisämarkkinoista muodostavat joukon tasapainoisia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään edistämään televiestinnän sisämarkkinoita ja investointeja. Vuoden 2013 alussa komissio antoi myös ehdotuksen asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi 16. Tavoitteena on puuttua neljään pääasialliseen ongelma-alueeseen: Uusien ja peruskorjattavien rakennusten varustaminen nopeaa laajakaistaa varten. Pääsyn avaaminen passiiviseen infrastruktuuriin, kuten olemassa oleviin kaapelikanaviin, pylväisiin, mastoihin ja antennilaitteistoihin. Tehottomuuksien poistaminen rakennusteknisten töiden koordinoinnista. Monimutkaisen ja aikaa vievän lupaprosessin yksinkertaistaminen. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta voidaan odottaa merkittäviä etuja (sillä rakennusteknisten töiden kustannukset kattavat jopa 80 prosenttia nopean laajakaistan käyttöönottokustannuksista). Sen vuoksi on tärkeää, että lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyvät asetuksen mahdollisimman pian. Investoinneista televiestintäinfrastruktuuriin on tehtävä houkuttelevampia yksityisten sijoittajien (etenkin institutionaalisten sijoittajien) kannalta. Julkishallinnon, yritysten ja kotitalouksien säästöjä on pyrittävä kanavoimaan tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Tämä voidaan tehdä eri organisaatioiden (esim. pankit, vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot) kautta ja hyödyntämällä suoraa pääsyä pääomamarkkinoille. Pitkäaikaisen rahoituksen houkutteleminen on avainasemassa talouden rakenneuudistuksen tukemisessa ja pitkän aikavälin talouskasvun palauttamisessa. Komissio hyväksyi 20. maaliskuuta 2013 vihreän kirjan Euroopan talouden pitkän aikavälin rahoituksesta. Sen jatkotoimet tarjonnevat merkittävän perustan tuleville verkkoinvestoinneille, jotka myös edistävät talouden elpymiseen liittyvää laajempaa tavoitetta. Kun EU:n tuki yhdistetään julkisiin tai yksityisiin investointeihin, tärkeisiin hankkeisiin pystytään sijoittamaan huomattavia rahamääriä. Verkkojen Eurooppa -välineellä luodaan yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa puitteet rahoitusvälineiden kehittämiseksi sekä julkisia että yksityisiä investointeja varten aloilla, joilla yksityisiä laajakaistainvestointeja ei ole tarpeeksi. Yksittäisistä hankkeista voidaan mainita Eurooppa hankejoukkolainoja koskeva aloite, jonka tarkoituksena on auttaa tuomaan institutionaalisia sijoittajia mukaan uusien verkkojen rahoittamiseen. Näitä investointeja täydennetään rakenne- ja investointirahastojen rahoituksella. 16 COM(2013)

9 3. Avoimen internetin turvaaminen Avoin ja syrjimätön pääsy palveluihin on olennaisen tärkeää internetissä. Verkkoneutraliteetin periaate edellyttää, että kaikilla loppukäyttäjillä on avoin pääsy internetiin ja että kaikkea verkon kautta kulkevaa sähköisen viestinnän dataa kohdellaan tasavertaisesti. Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) osoittaa tuoreessa raportissaan, että monilta kuluttajilta on estetty pääsy eräiden internet-palvelujen käyttöön. Sisällöntuottajat ovat myös huolissaan siitä, että internetpalvelujen tarjoajat suosivat omaa sisältöään. Sen vuoksi useat jäsenvaltiot harkitsevat tai ovat jo toteuttaneet verkkoneutraliteettiin liittyviä kansallisia toimenpiteitä (Belgia, Saksa, Ranska, Alankomaat ja Slovenia). Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi omaksutut erilaiset lähestymistavat uhkaavat kuitenkin johtaa markkinoiden hajautumiseen entisestään. Komission ehdotus asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskevista toimenpiteistä 17 tarjoaa ratkaisuja verkkoneutraliteetin periaatteen toteutumiseksi, erityisesti seuraavat: varmistetaan, että periaate loppukäyttäjien avoimesta pääsystä internetiin toteutuu; kielletään palvelujen ja/tai sovellusten estäminen tai hidastaminen paitsi erittäin rajoitetuissa, objektiivisesti perustelluissa olosuhteissa (esim. tuomioistuimen päätös, rikollinen toiminta); varmistetaan avoimuus, jotta kuluttajat tietävät saamansa kaistanleveyden ja nopeuden ja voivat helpommin vaihtaa operaattoria; varmistetaan, että laadukkaat palvelut ovat niistä kiinnostuneiden kuluttajien tilattavissa (esim. televisiopalvelujen vaatima kaistanleveys) kunhan se ei haittaa muille asiakkaille luvattuja internet-yhteyksien siirtonopeuksia. 4. Televiestintämarkkinoiden hajanaisuuden ratkaiseminen Euroopalla oli 1990-luvulla vahva asema tieto- ja viestintätekniikassa, mitä auttoivat EU:n kilpailua edistävä televiestinnän sääntelykehys ja innovointiin ja standardeihin tehdyt investoinnit. Mutta ajan mittaan tämä johtoasema on heikentynyt monista syistä: toimintapolitiikkoja ei useinkaan ole mukautettu, teollisuus ei ole pystynyt hyödyntämään internetin tarjoamia mahdollisuuksia eikä ole tehty tarpeeksi työtä sisämarkkinoiden tiellä olevien esteiden poistamiseksi. Vaikka meillä on 500 miljoonan ihmisen kotimarkkinat, sääntelykäytäntöjen hajanaisuus merkitsee usein sitä, että teleoperaattorien, palveluntarjoajien ja uusien innovatiivisten yritysten on tultava toimeen 28 erillisen markkinapaikan kanssa. Kilpailukykyisten sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden puuttuminen aiheuttaa arviolta 110 miljardin euron kustannukset vuodessa (0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen) 18. Kuluttajat huomaavat EU:n televiestintämarkkinoiden puuttumisen eniten verkkovierailuhintoina, jotka heidän on maksettava liikkuessaan rajojen yli EU:ssa ja halutessaan käyttää matkapuhelintaan. Avoimuuden ja kilpailun puute tarkoittaa sitä, että kuluttajilla ja yrityksillä ei ole kovinkaan paljon mahdollisuuksia valita operaattoria, mikä nostaa kustannuksia entisestään. Operaattorien kannalta taas markkinoiden hajanaisuus haittaa seuraavan sukupolven verkkoihin valmiiden palvelujen ( NGN-ready ) käyttöönottoa eri puolilla Eurooppaa. Matkaviestintäpalvelujen on toimittava hyvin erilaisissa taajuusjärjestelmissä. Sekä 17 Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta, COM(2013) Steps towards a truly internal market for e-communications, Ecorys NL:n vuonna 2011 laatima raportti Euroopan komissiolle. 8

10 kiinteän verkon että matkaviestinverkon operaattorit kohtaavat tilanteita, joissa EU:n lainsäädäntöä tulkitaan eri tavoin. Kaikkiin näihin ongelmiin on puututtava Euroopan tasolla. Teleoperaattoreiden on toimittava avoimilla ja saumattomasti toimivilla sisämarkkinoilla laadukkaiden rajatylittävien yhteyksien takaamiseksi kansalaisille ja yrityksille. Jotta ne investoisivat nopeisiin laajakaistaverkkoihin, ne tarvitsevat varmuutta, yhtenäisyyttä ja kilpailua. Niiden olisi myös pystyttävä toimimaan helpommin rajojen yli, mikä edellyttää yhtä lupajärjestelmää, yhdenmukaisempia sääntöjä taajuuksien jakamiseen, johdonmukaisempaa pääsyä kiinteisiin laajakaistaverkkoihin ja yhteenliitäntöjä, jotka takaavat laadun tasaisuuden. Kuluttajia ja yrityksiä ei pitäisi veloittaa kohtuuttomasti ulkomaanpuheluista tai verkkovierailuista televiestinnän sisämarkkinoilla. Kuluttajia ja yrityksiä olisi suojattava verkkoneutraliteettia koskevilla säännöillä, jotka turvaavat avoimen ja innovatiivisen internetin ja mahdollistavat samalla erikoistuneiden palvelujen kehittämisen. Tämän vuoksi komissio on antanut ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskevista toimenpiteistä 19. Tämä uusi asetus perustuu EU:n nykyiseen sääntelyjärjestelmään ja siinä säädetään muun muassa seuraavista seikoista: Yksi lupa sähköisen viestinnän palvelujen tarjoamiseksi eri puolilla EU:ta. Tällä hetkellä teleoperaattoreilla on oltava lupa jokaista sellaista jäsenvaltiota varten, jossa ne toimivat, ja niiden on usein noudatettava toisistaan poikkeavia kansallisia sääntöjä. Taajuuksien jakamisen koordinointi matkaviestin- ja langattomia palveluja varten erityisesti aikataulujen ja lupaehtojen yhdenmukaistamiseksi niin, että operaattorit voivat toimia helpommin useissa maissa. Kansallisten sääntelyviranomaisten toiminnan yhdenmukaisuuden ja eurooppalaisen ulottuvuuden lisääminen johdonmukaisuuden varmistamiseksi sisämarkkinoilla. Ehdotus toisi myös merkittäviä etuja kuluttajille ja yrityksille, esimerkiksi seuraavat: Kansallisten ja kansainvälisten (EU:n sisäisten) puhelujen välisten perusteettomien hintaerojen poistaminen. Puhelujen vastaanottamisesta veloitettavien maksujen välitön poistaminen verkkovierailuissa ja toimenpiteet kaikkien verkkovierailusta perittävien lisämaksujen poistamiseksi asteittain. Kansalaisten ja yritysten vapaus ostaa palveluja sijainnista riippumatta kilpailun ja valinnanvaran lisäämiseksi tavallisten televiestinnän käyttäjien kannalta. Tämän ehdotuksen hyväksyminen olisi asetettava etusijalle. Samaan aikaan on parannettava voimassa olevan sääntelykehyksen täytäntöönpanoa (erityisesti parantamalla hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa). Liitteet: Liite 1 Keskeiset säädösehdotukset Liite 2 Keskeisiä tietoja ja lukuja 19 Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta, COM(2013)

11 Liite 1 Keskeiset säädösehdotukset Toimet Mitä komissio on tehnyt? Mitä seuraavaksi? SÄHKÖISEN VIESTINNÄN VERKOT Toimenpiteet sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttamiseksi Lainsäädäntöehdotus 09/2013 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan maaliskuuhun 2014 mennessä Toimenpiteet nopean laajakaistainfrastruktuurin kustannusten pienentämiseksi Lainsäädäntöehdotus 03/2013 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan maaliskuuhun 2014 mennessä Toimenpiteet verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi Lainsäädäntöehdotus 02/2013 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan maaliskuuhun 2014 mennessä Verkkojen Eurooppa -väline Lainsäädäntöehdotus 10/2011 Poliittiseen yhteisymmärrykseen odotetaan päästävän pian VERKKOKAUPPA JA -PALVELUT Sähköinen tunnistus ja luottamuspalvelut Lainsäädäntöehdotus 06/2012 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan (osa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti I:tä) Oikeuksien kollektiivinen hallinnointi Lainsäädäntöehdotus 07/2012 Poliittiseen yhteisymmärrykseen odotetaan päästävän vuoden 2013 loppuun mennessä Verkkolaskutus julkisissa hankinnoissa Lainsäädäntöehdotus 06/2013 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan maaliskuuhun 2014 mennessä (osa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti II:tä) Yleinen tietosuoja-asetus Lainsäädäntöehdotus 01/2012 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan maaliskuuhun 2014 mennessä Monenväliset toimitusmaksut Lainsäädäntöehdotus 07/2013 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan maaliskuuhun 2014 mennessä (osa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti II:ta) Maksupalveludirektiivi Lainsäädäntöehdotus 07/2013 Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan maaliskuuhun 2014 mennessä (osa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti II:ta) Tämänhetkinen kokonaistilanne Aikataulussa Toimenpiteitä tarvitaan Ei/vähän edistystä 10

12 Liite 2 Perustietoja * 1. Digitaalitalous keskeinen kasvun ja työpaikkojen lähde Digitaalitalouden osuus maailmantaloudesta merkittävä ICT-alan osuus koko bruttoarvonlisäyksestä (2011 tai viimeisin tilastoitu vuosi), OECD Kaikki toimialat riippuvaisia tieto- ja viestintätekniikasta ICT-menot toimialaryhmittäin (% kaikista ICT-menoista, 2012) Rakentaminen Luonnonvarat Energia ja muut peruspalvelut Koulutuspalvelut Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut Tukkukauppa ja jakelu Vähittäiskauppa Terveydenhuolto Kuluttajat Liikenne Teollisuus Muut palvelut Rahoituspalvelut Julkishallinto Televiestintä Lähde: OECD * Koko EU:ta koskevissa tiedoissa ovat mukana käytettävissä olevat Kroatiaa koskevat tiedot.

13 miljoonaa työpaikkaa ICT-alan työpaikkojen kasvu jatkuu ICT-alan työntekijöitä EU:ssa (miljoonaa) ICT-teollisuus ICT-palvelut Muut alat Tuottavuuskuilu USA:han johtuu suureksi osaksi ICT-alasta Työn tuottavuuden kasvu EU:ssa ja USA:ssa (vuosikeskiarvo kahdella ajanjaksolla) ICT:n osuus (investoinnit, tuotanto ja käyttö, %) Muiden alojen osuus (%) ,7 0,9 1,1 0,9 0,3 0,5 0,6 0,7 EU USA EU USA Lähde: The Conference Board

14 Indeksi 2000=100 ICT-alan osuus EU:n taloudesta kasvussa ICT-alan bruttoarvonlisäyksen kehitys EU:ssa (indeksi 2000 = 100) ICT-ala Koko talous Osuus vaihtelee jäsenvaltioittain ICT-teollisuuden ja -palvelujen osuus koko bruttoarvonlisäyksestä EU:ssa (2011) ICT-palvelut ICT-teollisuus

15 EU:n BKT Indeksi 2010=100 Uusi teknologia merkitsee uusia mahdollisuuksia Pilvipalvelujen potentiaalinen vaikutus Euroopan talouteen vuoteen 2020 mennessä EU:n BKT = kumulatiivinen vaikutus 940 miljardia euroa vuosina Uudet liiketoimintamahdollisuudet = uutta pk-yritystä vuoteen 2016 mennessä Pilvipalvelut 80 % pilvipalveluja käyttävistä organisaatioista saa niiden ansiosta %:n kustannussäästöt Lähteet: IDC ja F. Etro EU:n BKT voisi kasvaa digitaalitalouden avulla ainakin 4 % vuoteen 2020 mennessä Digitaalitalouteen perustuva BKT-kasvu EU:ssa Lähde: Copenhagen Economics

16 2. Dynaaminen toimiala haastavassa ympäristössä 10 eurooppalaista ICT-yritystä maailman Top 50 -listalla, mutta ei yhtäkään Top 10 -listalla Johtavat ICT-yritykset liikevaihdon perusteella (2012) Sijoitus Nimi Maa 1 SAMSUNG ELECTRONICS KR 2 APPLE US 3 FOXCONN TW 4 NIPPON TELEGRAPH AND TELEPHONE JP 5 AT&T US 6 HEWLETT PACKARD US 7 VERIZON COMMUNICATION US 8 HITACHI JP 9 INTERNATIONAL BUSINESS MACHINE US 10 CHINA MOBILE COMMUNICATION CN 13 TELEFONICA ES 14 DEUTSCHE TELEKOM DE 16 VODAFONE GROUP UK 22 FRANCE TELECOM FR 33 NOKIA FI 34 TELECOM ITALIA IT 36 VIVENDI FR 43 LM ERICSSON SE 44 ROYAL PHILIPS NL 47 BT GROUP UK Lähde: Fortune Global 500 Huom.: TAULUKKO PÄIVITETTY

17 Internetin kasvu tuo tuloja, mutta EU:n yritykset jäämässä jälkeen Maailman 50 johtavan ICT-yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto alueittain (milj. euroa) Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka Amerikka Aasia, Tyynimeri Lähde: Bloomberg Televiestintä: EU:n suhteellinen osuus hiipuu Televiestintäpalveluista saatujen tulojen kehitys alueittain EU USA Japani Kiina Muu maailma 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lähde: Euroopan tietotekniikan seurantakeskus (EITO)

18 EU jälkijunassa 4G-verkkojen käyttöönotossa 4G-liittymät maailmassa (2013) Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-itä Keski- ja Itä-Eurooppa Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Tyynimeri Lähde: IDATE ja pudonnut kelkasta Web 2.0:n käyttöönotossa Web 2.0* -patenttihakemukset ( ) * Toisen sukupolven internet, jolle ominaista käyttäjien valmius tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoja ja sisältöä verkossa Canada Kanada 6 Bahamasaaret 1 1 Etelä-Korea USA 170 Japani 88 Australia 3 Singapore 2 China Kiina 1 India Intia 1 Finland Suomi 8 8 France Ranska 44 Sweden Ruotsi 3 3 Switzerland Sveitsi 3 3 Italy Italia 2 UK 1 Germany Saksa 1 1

19 % asukkaista 3. Internetin käyttö: peitolla ja laadulla on merkitystä Useimmat ihmiset käyttävät internetiä, mutta EU:n sisällä on eroja Internetin käyttö EU:ssa (2012) internetin käyttäjät mobiilikäyttäjät Nopeita laajakaistayhteyksiä Euroopassa vähemmän kuin muualla Peruslaajakaistan ja nopean laajakaistan levinneisyys (vuoden 2012 lopussa) Peruslaajakaista Nopeat valokuituyhteydet 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% EU Japani USA Etelä-Korea, OECD

20 % asukkaista % asukkaista Levinneisyydessä suuria eroja EU:n sisällä Laajakaistan levinneisyys EU:ssa (liittymiä / 100 henkeä, 2013) RO PL BG SK IT PT HU LV EL IE AT ES CZ CY LT SI EE EU FI LU MT SE BE UK DE FR DK NL Verkkokauppa kasvaa, mutta laajuudessa eroja Sähköisen kaupankäynnin kehitys EU:ssa* Sähköinen kaupankäynti EU:ssa* (2012) SE DK UK LU DE NL FI FR AT IE BE SK EU MT SI CZ ES PL LV HU EE HR PT CY EL LT IT BU RO * Kaupankäynti 12 viime kuukauden aikana

21 % yrityksistä % yrityksistä Verkkomyynti kasvaa, mutta jäsenvaltioiden välillä eroja Verkkokauppaa käyvät yritykset EU:ssa (2012) Pk-yritykset vähemmän tottuneet verkkokauppaan Verkkomyyntiä harjoittavat pk-yritykset ja suuryritykset EU:ssa Verkkomyynnin osuus verkkokauppaa käyvien pk-yritysten liikevaihdosta EU:ssa (2011) PK-yritykset Suuryritykset Merkittävä Hallitseva Hyvin vähäinen Vähäinen

22 4. Markkinoiden hajanaisuus paha pullonkaula EU:ssa EU:ssa ei vielä digitaalisia sisämarkkinoita Digitaalimarkkinoiden keskeiset piirteet Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa Asiakkaita*: 330 Asiakkaita*: 510 Asiakkaita*: 1400 Merkittäviä toimijoita: 6 Merkittäviä toimijoita: +/- 40 Merkittäviä toimijoita: 3 Sääntelyjärjestelmiä: 1 Sääntelyjärjestelmiä: 28 Sääntelyjärjestelmiä: 1 * miljoonaa Tietoliikenteen hintaerot eivät ole sidoksissa yleiseen hintatasoon Hintatasoindeksit: tietoliikennepalvelut suhteessa keskihintoihin (2012, EU = 100, ostovoimapariteetit) Keskimääräinen hintataso Tietoliikennepalvelujen hinnat (kiinteä verkko, mobiiliverkko, internet)

23 % verkko-ostosten tekijöistä EU:n teleoperaattorit keskittyvät edelleen yleensä kotimarkkinoihin EU:n suurimpien teleoperaattorien tulot kotimaasta, EU:sta ja muilta markkina-alueilta (Q3 2012) Kotimaan markkinat 100% EU:n markkinat (kotimaan ulkopuolella) EU:n ulkopuoliset markkinat 80% 60% 40% 20% 0% operaattorien vuosikertomusten perusteella EU:n kansalaiset vastahakoisia ostamaan ulkomailta EU-kansalaisten verkko-ostokset myyjän sijainnin mukaan (2012) Kotimaan myyjät Muiden EU-maiden myyjät EU:n ulkopuoliset myyjät

24 % asukkaista 5. Viranomaisten tehtävänä luoda paremmat edellytykset Sähköiset viranomaispalvelut yleistyvät Sähköinen viranomaisasiointi* % kansalaisista, jotka käyttivät internetiä viimeisten 12 kuukauden aikana (2012) Avoimemman hallinnon edut Avoimen hallinnon vaikutukset Tuottavuus kasvaa Säästöt: julkishallinnon kulut supistuvat % Avoin hallinto Vähemmän byrokratiaa Kansalaisystävällisyys Kasvu kiihtyy: viranomaistiedon vaikutus 40 mrd euroa vuodessa Lähde: Mc Kinsey, E. Brynjolfsson, L. Hitt, H. Kim

25 Sähköisten hankintojen yleistymisestä huomattavaa hyötyä Sähköiset hankinnat jäsenvaltioissa keskimäärin (vuodelta 2011 saatavissa olevat tiedot)* *Sähköisten julkisten hankintojen arvo suhteessa julkisten hankintojen kokonaisarvoon AT BE CY CZ DE DK EE ES FI BG EL HU LU SI FR IT MT PL RO IE PT SE UK LT 0% 0 % 0-10% % 10-50% % Above Yli 5050% % Level of up-take Käyttöaste Turvallisuus on digitaalitalouden elinehto Internetin käyttäjät EU:ssa eivät mielellään käytä kaikkia verkkopalveluja (2010) Käyttäjä ei halunnut antaa henkilötietojaan verkkoyhteisöille turvallisuussyistä Käyttäjä jätti tilaamatta tai ostamatta tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön turvallisuussyistä Käyttäjä jätti käyttämättä sähköisiä pankkipalveluja turvallisuussyistä Käyttäjä jätti lataamatta verkkosisältöä turvallisuussyistä Käyttäjä jätti viestimättä sähköisesti viranomaisille turvallisuussyistä % internetin käyttäjistä

26 Uusiin työtehtäviin tarvitaan uutta osaamista, monia työpaikkoja täyttämättä Työllistyminen digitaalialalle: vapaat työpaikat ja vastavalmistuneet Digitaalialan vapaat työpaikat Vastavalmistuneet ICTtutkinnon suorittaneet Lähde: Empirica ICT-osaamisen levittäminen kaikille edelleen tavoitteena Tietoteknisen osaamisen taso EU:ssa (2012, % vuotiaista) Korkea taso 26 % Ei osaamista 33 % Keskitaso 25 % Matala taso 16 %