Kauppa osana lääkejakelun uudistusta lääkejakelun pohjoismainen kehitys

Transkriptio

1 Kauppa osana lääkejakelun uudistusta lääkejakelun pohjoismainen kehitys Keskeiset havainnot Päivittäistavarakauppa ry:lle tehdystä esiselvityksestä Sami Finne Transform to the power of digital

2 Suomessa lääkkeiden myynti ja jakelu on Pohjoismaiden säädellyintä, ja jäänyt voimakkaasti jälkeen naapureiden lääkesaatavuus- ja tehokkuuskehityksestä Suomessa lääkkeiden myynti ja jakelu on Pohjoismaiden säädellyintä. Apteekkien omistaminen ja perustaminen on rajoitettua tarveharkintajärjestelmällä (poikkeuksena Yliopiston Apteekki). Itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella on kielletty, lukuun ottamatta nikotiinikorvaustuotteita. Suomen apteekkiverkko on Pohjoismaiden kattavin, mutta apteekkien saavutettavuudessa on suuria maantieteellisiä eroja, joita pyritään paikkaamaan apteekkien palvelupisteillä ja verkkokaupalla. Muut Pohjoismaat ovat viime vuosina vapauttaneet lääkekauppaa Ruotsissa apteekkien omistusta ja valtion hintakontrollia vapautettiin ja yli 50% itsehoitolääkkeistä sallittiin apteekkien ulkopuoliseen myyntiin Norjassa apteekkien omistusta ja valtion hintakontrollia kevennettiin sekä itsehoitolääkemyynti apteekkien ulkopuolella sallittiin 2000-luvun alussa. Tanskassa itsehoitolääkkeiden myyntiä on laajennettu ja valtion hintakontrollia kevennetty, mutta apteekkien omistus on yhä rajattu farmaseuteille. Islanti vapautti apteekkien omistusta ja hintakontrollia jo 90-luvulla. Lisämuutoksia tehtiin 2000-luvulla mm. laajentamalla itsehoitolääkemyyntiä. 2

3 Ruotsissa muutos on tuonut markkinoille tehokkaan kilpailun, josta Suomi voi oppia paljon - vaikka lähtökohdat ovat erilaisia Ruotsi lakkautti valtion apteekkimonopolin ja vapautti laajasti lääkejakelua 2009 Valtio myi enemmistön apteekeista, vapautti niiden omistamista ja hinnoittelua ja laajensi itsehoitolääkemyyntiä Muutoksen seurauksena, mm.: Apteekkien määrän kasvu 2010: 202 toimipistettä (+22%) - kasvun on arvioitu jatkuvan vielä useilla sadoilla Yli 6000 apteekkien ulkopuolista itsehoitolääkkeiden myyntipistettä, lähinnä päivittäistavarakauppaa Monipuolistunut palvelutarjonta (mm. erikoistuneet apteekit esim. lapsiperheille, automaatit, shop-in-shopit) Päivittäistavarakaupan aktiivinen rooli turvallisen lääkejakelun kehittämisessä (mm. check listit kaupalle) Mm. Apoteket Omstrukturering AB (2009): Information om omregleringen, Apoteket Omstrukturering AB (2009): Årsredovising, Sveriges Apoteksförening (2011): Apoteksbranchens årsrapport, Thomas Svatonin (tj, Svensk Dagligvaruhandel) esitys Kauppa 2011-tapahtumassa Muut apteekit Apteekkimarkkinoilla vallitsee tehokas kilpailu 11 % 13 % 17 % 6 % 30 % 23 % Pt-kaupat ja tavaratalot ovat tärkeä myyntikanava 10 % Huom! Ketjujen osuudet (%) apteekkien lukumäärästä 6 % 84 % Elintarvikekaupat ja tavaratalot Huoltoasemat Kioskit, Internet ja muut Apteekkien ulkopuolinen myynti oli ensimmäisen vuoden aikana noin 54 miljoonaa euroa ( ). 3

4 Ruotsissa perinteisten apteekkien ohella lääkkeitä myydään nyt ketjujen shop-in-shop apteekeissa ja pienempien liikkeiden lääkepisteissä Päivittäistavarakaupan shop-in-shop -apteekit Päivittäistavarakaupan lääkehyllyt ja - automaatit Huoltoasemien lääkepisteet Mm. Ica website, Borås Tidningen , Filipstad i Folkmun , 4

5 Norjassa lähtötilanne oli lähellä Suomen nykytilaa ja kokemukset saatavuus- ja hintakehityksestä ovat positiivisia Norjassa lääkekauppa muuttui 2000-luvun alussa muutamassa vuodessa yhdeksi Euroopan vapaimmista Muutokseen sisältyi apteekkien omistuksen, valtion hintakontrollin ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen. Positiivisten kokemusten seurauksena Norja laajensi muiden myyntipisteiden itsehoitolääkevalikoimaa 2009 Muutoksen seurauksena, mm.: Apteekkien määrän kasvu %; Muiden myyntipisteiden lukumäärä ylittänyt 6000 Reseptilääkkeiden aiemman jatkuvan hinnannousun tasoittuminen - itsehoitolääkkeet pt-kaupassa 10-20% halvempia. Itsehoitolääke (brandi) Xylometazolin (Otrivin) Paracetamol (Paracet) Ibuprofen (Ibux) Päivittäistavarakaupan osuus eniten myytyjen itsehoito-lääkkeiden myynnistä 2009 ja 2010 PT-kaupan osuus myynnistä Q1, % 57% 48% 48% 39% 38% PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2010 Ketjut valloittivat nopeasti markkinan itsenäiset ja pienketjuihin kuuluvat vähemmistönä Mm. Apotekforeningen (2010): Pharmacies and Pharmaceuticals in Norway, Apotekforeningen (2009, 2010): Apotek og legemidler, Nordic Competition authorities (2008): Competition challenges in the pharmacy/pharmaceutical sector, Svein Haavik:n esitys (2008): Norwegian Pharmacy Market Ketjuapteekit Svein Haavik, 2008 Itsenäiset ja vapaaehtoisiin ketjuihin kuuluvat apteekit 5

6 Suomen lääkejakelussa naapurimaiden kehitystä vastaavaa säätelyn keventämistä ei ole tapahtunut kehitystoimien toteutus ja tavoitetaso ovat vielä näpertelyä Apteekkien palvelupisteet Palvelupiste on apteekin jakelupiste itsehoito- ja reseptilääkkeille, joka toimii esim. kaupan tiloissa. Palvelupisteillä pyritään varmistamaan lääkejakelu alueilla, jossa sivuapteekille ei ole toimintaedellytyksiä. Verkkokauppa Helmikuun 2011 lääkelakiuudistusten myötä apteekkien verkkokauppa lääkkeellistyy E-reseptin myötä verkossa voidaan myydä myös reseptilääkkeitä. Mm. YA on käynnistänyt verkkokaupan E-resepti Sähköinen lääkemääräyksen ja potilasarkiston rakentaminen aloitettiin jo 2000-luvun alussa Projekti ei ole edennyt suunnitellusti ja on aiheuttanut kymmenien miljoonien lisäkustannukset Viimeksi syyskuussa pilotoinnissa aiheutui ongelmia Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin vapauttaminen Nikotiinituotteiden myynti ptkaupassa sallittiin 2006 Hinnat ovat laskeneet pt-myynnin myötä eikä merkittäviä ongelmia ole ilmennyt Mm. STM (2011): Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet, STM (2011): Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä 6

7 Suomen nykymallin ylläpitäminen heikentää saatavuutta ja lisää kustannuksia kuluttajille ja valtiolle Lääkkeiden saatavuuden kehitystrendit Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 6500 muuta lääkemyyntipistettä Ruotsissa apteekkien määrän on arvioitu kasvavan vielä jopa sadoilla yksiköillä (mm. Boots) Lisäksi muita myyntipisteitä todennäköisesti tulee lisää, lähinnä pt-kaupan ulkopuolelle 800 apteekkia +verkkokauppa 1100 apteekkia 6000 muuta lääkemyyntipistettä Norjassa apteekkien määrän kasvu hidastuu Kuitenkin esim. Boots investoi voimakkaasti Uusia lääkemyyntipisteitä syntyy muutamia. Do Nothing -skenaarion vaikutukset Suomessa: Apteekkien taloudelliset ongelmat kärjistyvät (erit. pienet syrjäseutuapteekit) ja apteekkiverkosto karsiutuu Kannattamattomat palvelupisteet eivät yleisty ja riitä turvaamaan lääkesaatavuutta etenkin syrjäseuduilla Tarve valtion lisätuille ja kuluttajan lääkekustannuksen nousulle kasvaa apteekkiverkoston turvaamiseksi Verkkokauppa muuttaa kilpailuasetelmia merkittävästi ja karsii osaltaan apteekkiverkostoa Suomen tehokkuuserot suhteessa lähimarkkinoihin kasvavat edelleen merkittävästi Muilla markkinoilla tehokas kilpailu parantaa hintakehitystä ja lääkkeiden saatavuutta 140+ palvelupistettä Suomi Ruotsi Norja 600 apteekkia Mm. maakohtaiset analyysit, Apteekkariliiton vuosikertomus (2009), asiantuntija-arvio 7

8 Norjan apteekkiyhdistyksen teettämä tutkimus (2009) osoittaa, että reseptilääkkeiden vähittäis- ja tukkuhinnat ovat Suomessa merkittävästi Ruotsia ja Norjaa korkeampia Reseptilääkemarkkina hintaindeksit (1-6/2009) suhteessa Norjan hintoihin Iso-Britannia Kokonaismarkkina (tukkuhinnat) Ruotsi Norja Alankomaat Irlanti Saksa Suomi Kokonaismarkkina (vähittäishinnat suhteessa Norjaan) Erot (reseptilääkkeiden) vähittäishintojen ja tukkuhintojen välillä osoittavat, että apteekkien myyntikatteet ovat erityisen korkeita Suomessa ja Irlannissa (Apotekforening, 2009) Tanska Belgia Itävalta Apotekforening, 2009 Institute for Research in Economics and Business Administration (SNF) on behalf of the Norwegian Pharmacy Association (Apotekforeningen) (2010) 8

9 Fragmentoituneella ja ketjuuntumattomalla apteekkimarkkinalla mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen nykymallin puitteissa ovat rajatut Tyypilliset ketjutoiminnan alueet vähittäiskaupassa Tehokas apteekkiketju Ruotsi/Norja Tilanne Suomessa apteekkia 654 suuriin ketjuihin ja verkostoihin kuulumatonta apteekkia 47 apteekkia Konseptikehitys Myymäläverkoston kehittäminen Keskitetty markkinointi Kanta-asiakasohjelmat Tuoteryhmäjohtaminen/hankinta Tukkutoiminta ja logistiikka Kysynnän ennustaminen Esillepanoratkaisut Kalustesuunnittelu ja toimittajien hallinta Myymäläperustanta Asiakaspalvelu (fyysinen, verkko, puhelin) Työvuorosuunnittelu Henkilöstöjohtaminen Myymälähenkilöstön koulutus Taloushallinto Kiinteistöpalvelut ja turvallisuus Kaupan tietojärjestelmät ja tukipalvelut Mm. Apteekkiketjujen ja verkostojen verkkosivut. Capgeminin arvio 9

10 Apteekkien kannattavuusongelmat edellyttävät nykyjärjestelmän puitteissa lisätukia tai lääketaksan muutosta, vaikka myyntikatteet ovat Ruotsia ja Norjaa korkeammat Reseptilääkkeiden myyntikatteet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa (2010) Reseptilääkkeiden myyntikatteen osuus kuluttajahinnasta kasvaa Pohjoismaista voimakkaimmin Suomessa Keskimääräinen myyntikate lääke-eurosta apteekkimaksun jälkeen on Suomessa 24% (itsehoito- ja reseptilääkkeet) Samanaikaisesti apteekit kärsivät kannattavuusongelmista ja vaativat ansaintamallinsa muutosta (lääketaksa) Euroopan alhaisimpiin kuuluvat tukkuhinnat eivät välity kuluttajille kuluttajahinnat Euroopan keskitasoa Tukkuhinta ( ) Myyntikate ( ): Suomi (%) Myyntikate ( ): Ruotsi (%) Myyntikate ( ): Norja (%) 5 3 (38%) 4,53 (48%) 3,03 (38%) 10 5,43 (35%) 5,27 (35%) 3,24 (25%) 20 9,43 (32%) 5,91 (23%) 3,64 (15%) 50 21,05 (30%) 6,31 (11%) 4,84 (9%) ,05 (26%) 7,31 (7%) 6,84 (6%) ,15 (22%) 9,31 (4%) 10,84 (5%) ,15 (19%) 13,31 (3%) 18,84 (5%) ,18 (18%) 15,31 (3%) 22,84 (4%) Mm. Apteekkari.fi , Apteekkariliiton vuosikatsaus 2009, Apteekkiasiaa päättäjille 2010, "Apotekens marginaler", Tandvårds- och läkemedelförmånsverket, , Apotek og Legemidler 2009, Apotekforeningen, Lääketeollisuus ry:n tiedote (tukkuhinnat Suomessa, kuluttajahinnat), STM:n apteekkityöryhmän selvitys, 2007, Valuuttakurssit per , Asiantuntija-arvio 10

11 Lääkkeiden myyntikatteiden laskeminen Ruotsin tasolle tarjoaisi jopa 100M säästöpotentiaalin nyt summan maksavat valtio ja kuluttajat Lääkkeiden myyntikatteet eroavat Ruotsin ja Norjan sekä Suomen välillä merkittävästi Suomessa apteekkimaksun jälkeen keskim. myyntikate on 24% lääke-eurosta - Ruotsissa taas noin 19% ja Norjassa 18% Lääkekatteiden laskeminen Ruotsin tasolle (n. 5-6 %-yksikköä) toisi merkittäviä säästöjä, mutta ei ole nykyjärjestelmällä mahdollista Apteekit kärsivät jo nykymallilla kannattavuusongelmista, joiden ratkaisu vaatii lisätukia tai muutoksia lääketaksajärjestelmään Apteekkien yhteenlaskettu myyntikate ( ) Suomessa eri keski-määräisillä myyntikatteen tasoilla Jos katteet Ruotsin tasolla: 94M säästöpotentiaali Jos katteet Norjan tasolla: 113M säästöpotentiaali Apteekkien Noin 100 miljoonan euron säästöpotentiaali, joka nyt uppoaa yhteenlaskettu tehottomaan apteekkijärjestelmään lakisääteisesti! 453M lääkkeiden myyntikate (2010) 359M 340M Lääkkeiden myyntikate, % 24% (Suomi) Apteekkariliiton vuosikertomus 2009, Information om omregleringen av den svenska apoteksmarknaden och försäljningen av apotek (2009), Institute for Research in Economics and Business Administration (SNF) (2009): A price comparison of prescription-only pharmaceuticals in Norway and 9 western European countries (Apotekforening), STM (2011): Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet 19% (Ruotsin taso) 18% (Norjan taso) 11

12 Lääkejakelun uudelleenarviointi on syytä käynnistää lääkesaatavuuden varmistamiseksi turvallisesti, edullisesti ja läheltä Yhteenveto Lääkkeiden vähittäiskauppa on Suomessa voimakkaasti säädeltyä muihin Pohjoismaihin verrattuna Viimeaikaiset selvitykset lääkejakelusta eivät ole huomioineet järjestelmän tehokkuutta ja kansainvälistä kehitystä Apteekkimarkkina toimii tehottomasti verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Ketjutoiminta on edellytys tehokkaalle apteekkitoiminnalle nykypäivänä Nykyjärjestelmä ei motivoi apteekkeja kehittämään lääkkeiden saatavuutta ja lähimarkkinat kehittävät lääkkeiden saatavuutta merkittävästi nopeammin. Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista on syytä harkita puolueettoman selvityksen pohjalta pohjautuen kansainvälisiin kokemuksiin Lääkejakelulle on syytä toteuttaa kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, jossa tavoitetaso myös tehokkuudessa tulee olla muiden pohjoismaiden tasolla 12

13 Kiitos!