Laihian perusopetuksen opetussuunnitelma 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laihian perusopetuksen opetussuunnitelma 2011"

Transkriptio

1 Laihian perusopetuksen opetussuunnitelma 2011

2 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelma sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen toiminta-ajatus ja tehtävä 2.3 Perusopetuksen järjestäminen 2.4 Perusopetuksen rakenne 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Hulmin koulu Isokylän koulu Keskuskoulu Kirkonkylän koulu Kylänpään koulu Perälän koulu 3.3 Opetuksen eriyttäminen, opetusmenetelmät ja työtavat 4. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1 Opiskelun ja koulunkäynnin yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 4.3 Erityinen tuki Pedagoginen selvitys 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.luku Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus

3 Muutos koulun aloittamisiässä Toiminta-alueittain opiskelu 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä 7.3 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli 7.4 Matematiikka 7.5 Ympäristö- ja luonnontieto 7.6 Biologia ja maantieto 7.7 Fysiikka ja kemia 7.8 Terveystieto 7.9 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto 7.10 Historia 7.11 Yhteiskuntaoppi 7.12 Musiikki 7.13 Kuvataide 7.14 Käsityö 7.15 Liikunta 7.16 Kotitalous 7.17 Valinnaiset aineet Biologia Ekonomia Englanti

4 7.18 Oppilaanohjaus Historia Kuvataide Liikunta Matematiikka Ranska Ruotsi Saksa Tietotekniikka Uskonto Yhteiskuntaoppi Äidinkieli 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Hojks/Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Liite 3 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 4 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 5 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi

5 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä tavoitteineen ja muine opetuksen järjestämiseen liittyvine seikkoineen. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa tätä Laihian kunnan vahvistamaa opetussuunnitelmaa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelmasta ilmenee seuraavat seikat *arvot ja toiminta-ajatus *yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet *kieliohjelma *paikallinen tuntijako *toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset *opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus *opetuksen mahdollinen eheyttäminen *aihekokonaisuuksien toteuttaminen *opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa *valinnaisuuden opetus *tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle *yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa *yhteistyö muiden toimijoiden kansa *oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot *eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus *oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin *opinnoissa etenemisen periaatteet *todistukset *tietostrategia *toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen perustana ovat arvot eli yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta arvokkaiksi koetut asiat. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille

6 valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Arvojen paikalliset painotukset Perustiedot ja -taidot Sosiaalisuus Suvaitsevaisuus Hyvät käytöstavat Pienet ryhmät Riittävät resurssit Vakituiset ja pätevät opettajat Turvallisuus Yksilöllisyys Innostava ja kannustava ilmapiiri

7 Peruskoulun päättävä oppilas Arvot voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Laihian perusopetuksen keskeiset arvot voidaan jakaa Kari E. Turusen arvojäsentelytavan mukaisesti arvostuksiin sekä eettisiin ja sosiaalisiin ihanteisiin. Arvostukset ovat kohdearvoja, jotka suuntautuvat sisällöllisiin asioihin, kuten tietoihin ja taitoihin, terveyteen, taiteeseen, teknologiaan, luontoon ja toimintatapoihin. Arvostuksiin kuuluu myös mm. opetuksen järjestämistä ohjaavat yleiset periaatteet. Laihian perusopetuksen keskeisistä arvostuksista seuraavat koskevat opetuksen järjestämistä: riittävät opetusresurssit, pienet opetusryhmät ja vakituiset, pätevät opettajat. Lisäksi arvokkaaksi perusopetuksen päämääräksi nostetaan perustietojen ja -taitojen saavuttaminen. Eettiset ja sosiaaliset ihanteet ovat arvoja, jotka säätelevät ihmisten vuorovaikutusta. Laihian perusopetuksen ihanteet voidaan jakaa kahteen joukkoon sen mukaan kohdistuvatko ne ihmisiin vai kouluyhteisöön. Arvokkaina kouluyhteisön ominaisuuksina pidetään turvallisuutta, yksilöllisyyttä, innostavuutta, kannustavuutta ja hyvää ilmapiiriä. Ihmisten ominaisuuksista keskeisimmiksi nousevat sosiaalisuus, suvaitsevaisuus, hyvä käytös, motivaatio jatkokoulutukseen, empaattisuus, yhteistyökyky, terve itsetunto, itsenäisyys, vastuuntunto ja toiminta yhteiskunnan lakien ja sääntöjen mukaan Perusopetuksen toiminta-ajatus ja tehtävä Perusopetuksen toiminta-ajatuksena on tukea monipuolisesti lapsen kehitystä. Sillä on sekä kasvatus, että opetustehtävä.

8 Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukainen opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmentyessä. Oppilaalla on oikeus myös saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihi syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

9 Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opinto-kokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin säännöksiä. LAIHIAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Aine Yhteensä A A-kieli B-kieli MA YMP BG FK Terveys-tieto UE/elämän katsomustieto HY Taito- ja taideaineet MU KU Käsityö LI KO 3 3 OPO 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset ,5 4, aineet Oppilaan tuntimäärä A2-kieli A2-oppilaan tuntimäärä Taito- ja taideaineiden minimituntimäärä on merkitty kunkin aineen kohdalle. Taito- ja taideainesarakkeen yläreunassa oleva luku kertoo musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan tuntimäärän yhteensä. Jos minimitunnit eivät täytä koko tuntimäärää, niin koulu voi päättää mihin taito- ja taideaineeseen jäljellä olevat tunnit käyttää. Esim. 1. luokka: Musiikkia, kuvataidetta ja

10 käsityötä kutakin vähintään yksi viikkotunti ja liikuntaa kaksi viikkotuntia (=5 tuntia). Koulu voi päättää mihin näistä neljästä aineesta lisää yhden tunnin, koska taito- ja taideaineiden tuntimäärä tulee olla yhteensä kuusi tuntia viikossa luokille merkityt valinnaiset tunnit voi koulu oman valintansa mukaan sijoittaa minkä tahansa aineen kohdalle. Valinta voi vaihdella vuosittain esim. opettajan toiveiden mukaan. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimistympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Laihian kunnan fyysinen oppimisympäristö koostuu kuudesta luokkien koulusta: Hulmi, Isokylä, Jokikylä, Kirkonkylä, Kylänpää ja Perälä sekä Keskuskoulu, joka antaa opetusta luokilla. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Aihekokonaisuudet näkyvät kunkin koulun toimintakulttuurissa.

11 3.2.1 Hulmin koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ Hulmin koulu on rakennettu vuonna 1924 ja lisärakennus, jossa liikuntasali ja lämpökeskus, saatiin vuonna Luokat ovat korkeita ja tilavia. Luokkahuoneita on kolme ja erikseen on tilat ATK:ta, teknistä työtä, tekstiilityötä, erityisopetusta ja englantia varten. Koulussa on hyvin varustettu keittola, jonka yhteydessä pieni ruokailutila. Koulun ympäristössä liikuntakenttä ja piha-alue leikkivälineineen. Erityispiirteenä piha-alueella on runsas valikoima Suomessa tavattavia puita ja pensaita. Koulun välittömässä läheisyydessä historiallinen Hulmin kasarmialue. Koko koulun henkilökunta toimii tiiviisti yhdessä oppilaiden tukena ja osallistuu erilaisiin koulun tapahtumiin. Tavoitteenamme on tarjota oppilaille uusia kokemuksia ja opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tutustumme erilaisiin viestintävälineisiin ja opettelemme etsimään erilaista tietoa niiden avulla. Samalla ohjataan oppilaita suhtautumaan kriittisesti median välittämään tietoon. TOIMINTAKULTTUURI Ehdottomasti tärkein periaate koululla on antaa riittävät perustiedot ja - taidot jatko-opiskelua varten eli laadukas perusopetus. Hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen ovat osa jokapäiväistä elämää ja painotamme myös niitä. Koululla on järjestyssäännöt ja lukuvuoden alussa opettajat sopivat myös epävirallisista säännöistä, esim. jälki-istuntojen pituudesta. Oppilailla esiin tuleviin oppimisvaikeuksiin, samoin kuin esim. kiusaamistapauksiin, pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä yhteistyö kotien kanssa ensiarvoisen tärkeää. Yhteyttä vanhempiin pidetään lähinnä vanhempainvarttien ja reissuvihkojen välityksellä. Koulun tapahtumista lähetämme kuukausitiedotteen. Koululla järjestetään joulu- ja kevätjuhla. Sekä syys- että kevätlukukaudella pyrimme järjestämään liikuntapäivän ja teatteri/ konserttitapahtuman mahdollisuuksien mukaan. Kevätlukukaudella pyrimme järjestämään luokkaretken tai leirikoulun. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Tulen ajoissa kouluun. 2. Tervehdin kouluun tullessani sekä toisia oppilaita että aikuisia. 3. Tulen kouluun asianmukaisesti vaatetettuna ja terveenä. 4. Tulen sisälle aamulla vasta kellon soitua. 5. Riisun ulkovaatteeni naulakkoon hyvään järjestykseen. 6. En liiku sisällä ulkojalkineilla. 7. Oppitunti on työaikaani, jolloin osallistun yhteiseen toimintaan ja teen rauhallisesti minulle annetut tehtävät. 8. Huolehdin tehtävistäni ja tavaroistani sekä pidän hyvän huolen myös yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä.

12 9. Ruokatunnilla syön riittävästi ja maistan kaikkea. 10. Menen reippaasti ulos välitunnille enkä viivyttele sisääntulossa. 11. Koulupäivän aikana pysyn koulun piha-alueella. 12. Välitunnilta menen omaan luokkaan. 13. En melua enkä juokse sisällä. 14. Koulussa en tarvitse rahaa enkä karkkia. 15. Olen rehellinen. 16. Otan toiset mukaan leikkeihin. 17. En kiusaa toisia. 18. Noudatan hyviä tapoja. 19. Lähden kotiin viivyttelemättä koulutyöni päätyttyä Isonkylän koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ Isonkylän koulun fyysiseen ympäristöön kuuluu koulurakennus, jossa toimii myös Jakkulan neuvola ja erillinen liikuntasalirakennus. Rakennukset ja pihavälineet ovat melko uudet ja hyvässä kunnossa. Kullekin opetusryhmälle pyritään luomaan hyvät edellytykset oppimiselle, poistamalla mahdolliset häiriötekijät ja luomalla avoin ja myönteinen ilmapiiri jossa motivoidaan opiskelemaan ja oppimaan. Isossakylässä on etuna tällä hetkellä sopiva ryhmäkoko noin 20 oppilasta / ryhmä sekä avoin työskentelyilmapiiri koulun henkilökunnan keskuudessa, nämä asiat pyritään säilyttämään osana oppimisympäristöä. TOIMINTAKULTTUURI Koulun järjestyssääntöjä tulee noudattaa ja säännöt päivitetään vuosittain yhdessä koko koulun henkilökunnan ja kaikkien oppilaiden kanssa. Koulun ulkopuoliseen toimintaa kuuluu olennaisesta yhteiset juhlat jouluna ja keväällä. Retkillä ja muulla koulun ulkopuolisella opetuksella tuodaan syvällisempää sisältöä koulussa opittuihin tietoihin ja taitoihin. Yhteistyötä pidetään yllä vanhempiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tätä toteutetaan vanhempainilloin ja yksittäisin vanhempainvartein tarpeen mukaan. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Koulupäivä vietetään koulun alueella, josta saa poistua opettajan luvalla. Asunto-osan puutarha on yksityisaluetta, jonne emme mene. 2. Luvan poissaoloon koulusta antaa opettaja 1-3 koulupäiväksi. Pidemmät lomat antaa koulunjohtaja. Sairaspoissaoloista on hyvä ilmoittaa mahdollisimman pian opettajalle. 3. Oppitunnilla on oltava työrauha sekä oppilailla että opettajalla. 4. Välitunnille mennään ulos ellei muuta ole sovittu opettajan kanssa. Välitunnilla jokaisen pitää saada tuntea olonsa turvalliseksi. Toisten leikkejä ei saa tahallisesti häiritä. Onnettomuuden sattuessa on siitä ilmoitettava heti välituntivalvojalle. 5. Tekemättömiä tehtäviä voi tulla tekemään luokkaan opettajan luvalla.

13 Käytävillä ja luokissa liikutaan rauhallisesti ja portaissa oikeata reunaa. Vaatteet ripustetaan naulakkoon. Jalkineet jätetään eteiseen. Kellon soidessa tullaan jonoon sisälle tuloa varten. 6. Ruokatunti on rauhallinen yhdessäolon hetki, jossa muistetaan hyvät ruokailutavat. Rukouksessa hiljennytään, käsienpesujonossa ja ruokajonossa jokaisella on oikeus saada olla rauhassa ilman, että joku tyrkkii tai meluaa. Kaikkia ruokalajeja opetellaan syömään ja ruokailuvälineitä opetellaan käyttämään. Ruokailusta saa poistua vasta kun opettaja antaa luvan. 7. Koulu on yhteistä omaisuutta. Jokainen on vastuussa siitä, että se pysyy hyvässä kunnossa, tavarat järjestyksessä ja että kaikkialla on siistiä. Yhteisesti huolehditaan, että ympäristö pysyy siistinä; roskat laitetaan roskakoriin ja tavarat paikoilleen. Pulpetti on oppilaan omien tavaroiden paikka. Sinne toinen oppilas saa mennä katsomaan vain pulpetin haltijan luvalla. Purukumia ja karkkia ei tuoda kouluun, ellei siitä sovita opettajan kanssa. Tahallaan aiheutetun vahingon oppilas korvaa. 8. Koulun oppilaat muodostavat yhteisön, jossa jokaisen on saatava tuntea olonsa turvalliseksi. Hyvän kouluhengen luomiseksi oppilaat pyrkivät ovat rehellisiä ja reiluja kavereita toisilleen. Kiroilua ja sopimattomia sanoja on vältettävä. 9. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä. Polkupyörät säilytetään pyörätelineissä eikä pyöriin saa välitunnin aikana koskea. Kouluautoihin mennään rauhallisesti ja viivyttelemättä ja kouluautoissa noudatetaan kuljettajan ohjeita Keskuskoulu LAIHIAN KESKUSKOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Laihian Keskuskoulu sijaitsee Laihian kunnan keskustaajamassa Laihian joen vieressä peltojen keskellä. Koulun toiminta tapahtuu kolmessa rakennuksessa. Koulun peruskorjaus on tehty vuonna 1999, joten koulurakennus on toimiva, ajanmukainen ja viihtyisä. Koulussa on myös tieto- ja viestintästrategia. OPETUS- JA KASVATUSTOIMINNAN PAINOTUKSET Laihian keskuskoulun arvot ovat turvallisuus, tavoitteellisuus ja sosiaalisuus. Turvallisuus on osa oppimisympäristöä. Turvallisuuteen pyritään lukuvuonna laadittavalla hyvinvointistrategialla, jossa määritellään keinot turvallisuuden saavuttamiseksi. Koulussa on laadittu fyysisen ympäristön turvallisuussuunnitelma, joka sisältää ohjeet kriisitilanteiden varalta. Turvallisuutta edistää myös aktiivinen tukioppilastoiminta. Myös oppilaskuntatoiminta sisältäen kunkin luokan luottamusoppilaat edistää koulun sisäistä turvallisuutta. Tavoitteellisuus tähtää tietojen ja taitojen sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden saamiseen toisen asteen opintoihin. Jokainen oppilas saa peruskoulun päättötodistuksen. Koulu tarjoaa sellaisen oppimisympäristöjä, joissa oppilaat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti.

14 Sosiaalisuus merkitsee hyvää vuorovaikutusta, esimerkiksi opettajan ja oppilaan välillä, opettajan ja vanhempien välillä. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää, ja sitä harjoitetaan vanhempainilloissa, luokanvalvojien vartissa. Koulun ulkopuolinen toiminta, teemat ja juhlat Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen tavoitteena ja perusteena on: tarjota oppilaille toiminnallisia ja elämyksellisiä opetustapahtumia koulun ja työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan lähentäminen oppilaiden vastuuntunnon, itsenäisyyden, yhteistyökyvyn ja opiskelumotivaation lisääminen Toimintamuodot: oppitunnit, opintokäynnit ja retket ja TET-jaksot. Teemoissa painottuvat turvallisuus, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Turvallisuuteen kuuluva Uskallahanke 7. luokkalaisille sisältää valistusta päihteitä ja väkivaltaa vastaan. Mopokurssi 8. luokille edistää liikenneturvallisuutta. 9-luokille pidettävä ensiapukurssi lisää kansalaisvalmiuksia. Yrittäjyyteen kuuluu kummiyritystoiminta, joka on paikallisten yritysten ja koulun yhteistyötä esimerkiksi oppilaiden työelämään merkeissä. Laihian Keskuskoulussa on vuosittain itsenäisyysjuhla, joulujuhla ja kevätjuhla. Ajankohtaiset tapahtumat otetaan huomioon. KOULUN SÄÄNNÖT JA KÄYTÄNTEET Laihian Keskuskoulussa on järjestyssäännöt ja koulu antaa koulussa sovellettavia järjestysmääräyksiä, jotka saatetaan oppilaiden tietoon. Koulussa on toimintasuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamista vastaan. Sääntöjen ja suunnitelmien laadintaan osallistuvat opettajat, oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltoon kuuluvat tahot. Koulussa on laadittu myös käytänteet, joita sovelletaan arjen tilanteissa. Käytänteet koskevat muiden muassa välitunti- ja ruokalakäyttäytymistä Kirkonkylän koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ Kirkonkylän koulun fyysinen oppimisympäristö Koulurakennuksessa on 10 luokkahuoneen lisäksi paljon erityistiloja mm. oppilaskirjasto, joka on oppilaiden jatkuvassa käytössä, atk-luokka, oma englannin luokka, musiikin/kuvaamataidon sekä tekstiilityön ja teknisen omat tilat, eritysopetuksen luokka sekä liikuntasali. Esiopetus ja pienluokka toimivat myös koulussamme. Koulun oppimisympäristöön kuuluu myös viihtyisä ja turvallinen piha-alue. Koulun ympäristöä kiertää pururata. Koulun pihalla on kaukalo ja jalkapallokenttä. TOIMINTAKULTTUURI Kirkonkylän koulun toimintakulttuuri Kirkonkylän koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki ne arvot, periaatteet sekä toiminta- ja käyttäytymismallit joihin koulutyömme perustuu. Koulumme painottaa sosiaalisten taitojen kehittymistä, hyviä käytöstapoja, toisen huomioimista sekä erilaisuuden hyväksymistä.

15 Vuosisuunnitelmassa huomioidaan pääsiäinen, itsenäisyyspäivä sekä joulu- ja kevätjuhlat. Opetuksessa ja muussa toiminnassa yleensä painotetaan liikunnan merkitystä. Koulun järjestyssäännöillä ohjataan lapsen käyttäytymistä, ääritapauksissa rikkeistä rangaistaan ja merkitään rangaistuskirjaan. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa esimerkiksi opettajien palaverien, tiedotteiden ja vanhempainvarttien avulla. Koulussa toimii myös vanhempainyhdistys, jonka kanssa pyritään tekemään yhteistyötä. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Hyvät käytöstavat - tervehdi kohteliaasti - noudata hyviä ruokailutapoja - käytä asiallista puhekieltä - ota toiset huomioon 2. Työrauha - ole ajoissa paikalla - keskity ja kuuntele tunnilla - anna toisille työrauha 3. Siisteys ja järjestys - huolehdi omista ja yhteisistä tavaroista - liiku koulun tiloissa rauhallisesti ja meluamatta - pidä koulun tilat siisteinä ja järjestyksessä 4. Minä ja muut - älä kiusaa - ole hyvä häviäjä ja reilu voittaja - ole avulias ja rehellinen 5. Yleistä - oleskele välituntisin vain koulun pihassa - kivien ja lumipallojen heittely on kielletty - tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty - karkit ja lelut eivät kuulu kouluun - noudata koulumatkoilla liikennesääntöjä ja varovaisuutta Kylänpään koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ FYYSINEN YMPÄRISTÖ 1) Kylänpään koulun tilat ovat asianmukaiset ja opetuskäytössä toimivat 2) Tilaa on riittävästi eri toimintoihin 3) Koulu on lähellä luontoa ja ympäristö on esteettisesti miellyttävä. 4) Piha-alue on turvallinen ja maastoltaan vaihteleva, joka mahdollistaa monipuoliset välituntileikit 5) Koulun lähiympäristö on perinteellistä maaseutuyhteisöä, jonka toimintaan ja tehtäviin oppilaiden on luontevaa tutustua.

16 6) Oppilaat saavat opiskella siistissä ja toiminnallisessa koulussa, jossa opetus sekä oppimateriaalit ovat ajan tasalla. 7) Kylänpään koulu on siisti, turvallinen ja kodikas. PSYYKKISET TEKIJÄT 1) Koulussa on myönteinen kasvatusilmapiiri 2) Erilaisuuden salliminen ja hyvien käytöstapojen korostaminen kuuluvat jokaisen oppilaan peruskasvatukseen 3) Koulun kasvatustavoitteina on vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja luoda hyvä toimiva yhteishenki 4) Reilu, hyväksyvä kasvatusilmapiiri vähentää psyykkisiä paineita SOSIAALISET SUHTEET 1) Kaikilla työtekijöillä on samanlaiset päämäärät kasvatuksessa 2) Koulussa annettava kasvatus on koko henkilökunnan yhteinen asia 3) Jokainen ottaa vastuuta ja tekee parhaansa sekä arvostaa myös toisen työtä 4) Yhdessä tekeminen kasvattaa yrittämisenhalua 5) Toisen huomioiminen ja auttaminen oma-aloitteisesti kuuluvat reilun pelin henkeen TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminnassa pyritään johdonmukaiseen kasvatustyöhön. Kaikki koulun työntekijät noudattavat yhdessä sovittuja kasvatustavoitteita ja jokainen on valmis kantamaan vastuuta. Lukuvuoden alussa linjataan kasvatus- ja opetustyön tavoitteet. Yhdessä sovitaan vuosittaiset painopistealueet, joihin erityisesti keskitytään. Esim. hyvät käytöstavat, ruokailutavat, liikenneturvallisuus. Koulun säännöt antavat rajat ja ohjeet, miten Kylänpään koulussa toimitaan. Sääntöjen noudattamisessa on yksiselitteisen selkeä linja ja puhuttelut sekä tarvittaessa rangaistukset johdattavat oikealle tielle. Koko henkilökunta puuttuu tarvittaessa häiriökäyttäytymiseen. Koulumme tavoitteena on kasvattaa avoin, omatoiminen ja luotettava koululainen, joka selviytyy nykypäivän haasteista omaan tietoonsa ja taitoonsa luottaen. Oppimista tapahtuu oppituntien lisäksi lähiympäristössä tehdyillä luonto- ja opintomatkoilla. Näillä matkoilla omatoimisuus ja selviytymistaidot saavat harjaannusta. Koulun ulkopuolinen opetus pyrkii antamaan laajempaa kuvaa yhteiskunnasta ja omakohtaiset kokemukset vahvistavat sosiaalisia taitoja ja kasvattavat selviytymään. Koulun lähiympäristö sekä kylien asukkaat tarjoavat koululaisille hyvät mahdollisuudet vuorovaikutussuhteeseen niin luonnon kuin ihmistenkin kanssa. Koululaisten omat kehittämisesitykset sekä vanhempainyhdistyksen toiveet pääsevät koulun toimintasuunnitelmaan, kun johtokunnan kanssa laaditaan vuosittaista työsuunnitelmaa. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Koulun alue on teiden rajaama ja koulupäivän aikana pihamaalta sekä kentältä ei saa poistua koulun ulkopuolelle ilman opettajan lupaa.

17 Koulun asuntopuoli on yksityisaluetta (asunnot, käytävä ja sisäpiha). Sinne emme mene ilman asiallista syytä. 2. Oppitunnille saavutaan ajoissa ja tunnin aikana on oltava työrauha sekä oppilailla, että opettajalla. Koulussamme ei pidetä kännykkää mukana häiritsemässä opetusta. 3. Välitunnille oppilaat menevät ulos, ellei muuta ole sovittu opettajan kanssa. Toisten leikkejä ei saa tahallisesti häiritä, ja muutenkin välitunti on hauskaa yhdessäoloa. Karuselli on tarkoitettu 3-6 luokkien oppilaille, samoin tasapainopuomi. Leikeissä on huomioitava oppilaan ikä (isommat kohtelevat pienempiä reilusti). Vahingon sattuessa siitä on välittömästi ilmoitettava välituntivalvojalle. 4. Ruokatunti aloitetaan ruokarukouksella ja käsien pesulla. Kaikkia ruokalajeja otetaan ja ruokapöydässä muistetaan hyvät ruokailutavat. Ruokailuvälineitä opetellaan käyttämään ja luokanopettaja valvoo oman luokkansa ruokailua. Poistuttaessa ruokalasta likaiset astiat viedään niille kuuluvaan paikkaan. 5. Käytävällä liikutaan kävellen rauhallisesti ja portaissa oikeaa reunaa käyttäen. Alakäytävä on varattu ulkovaatteiden säilytykseen ja sinne jätetään myös jalkineet. Hyvä järjestys naulakkotilassa on jokaisen velvollisuus. 6. Sairauspoissaoloista on hyvä ilmoittaa koululle mahdollisimman pian. Luvan poissaoloon koulusta antaa luokanopettaja 1-3 päiväksi. Pitemmät lomat myöntää koulun rehtori. Lomat on pyydettävä kirjallisesti. 7. Koulu ja koulun tarvikkeet ovat yhteistä omaisuutta, joista jokainen on vastuussa. Jokainen huolehtii, että roskat viedään roskakoriin. Oppilaan oma pulpetti on työpöytä, johon muilla oppilailla ei ole asiaa ilman lupaa. Karkkia ja purukumia ei saa tuoda kouluun, ellei toisin ole sovittu. (juhlapäivä jne.) 8. Kylänpään koulussa tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee olonsa turvalliseksi ja oppilaat ovat rehellisiä ja reiluja toisiaan kohtaan. Ilkeät puheet ja sopimattomat sanat eivät kuulu meidän kouluun. 9. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä ja yleistä varovaisuutta. Koulun pihalla on polkupyörille pyörätelineet, jossa niitä säilytetään. Koulun puutarha-alueella ei ajella polkupyörillä. Kouluautoja odotetaan sadekatoksessa ja vasta autojen pysähdyttyä siirrytään auton viereen. Kouluautoissa noudatetaan kuljettajan ohjeita ja käyttäydytään rauhallisesti. 10. Koulun ulkopuolisilla matkoilla, jotka ovat koulun toimintaa (retket, leirikoulu..) pätevät samat käyttäytymissäännöt kuin koulussakin Perälän koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ Perälän koulu on toinen keskustaajaman kouluista, joka antaa opetusta vuosiluokilla 1-6. Tilat on suunniteltu noin 150 oppilaalle. Fyysisesti ympäristö on ajanmukaisessa kunnossa, joskin rakennukset ovat vanhahtavan normimallin mukaiset, mikä rajoittaa tilojen monikäyttöisyyttä ja näin ollen nykyaikaisten opetusmenetelmien täysimääräistä hyväksikäyttöä. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumisessa keskeisiä tekijöitä ovat henkilökunnan sitoutuvuus työhönsä sekä yhtenevät käsitykset kasvatus- ja oppimisprosessissa. Tätä edesauttaa merkittävästi oppilaiden vanhempien tuki koko kasvatus- ja opetustyölle sekä aktiivinen paneutuminen koulun kehittämiseen.

18 TOIMINTAKULTTUURI Kaunis käytös on paras käyntikorttini 1. Ylläpidän työrauhaa luokassa ja puheenvuoron saan viittaamalla. 2. Pidän tavarani järjestyksessä enkä kajoa koulun tai muiden oppilaiden omaisuuteen tai vahingoita sitä. 3. Pidän käytävän siistinä ja rauhallisena. Puen ja riisun ulkovaatteeni ripeästi. 4. Teen parhaani, että kaikki viihtyisivät koulussa. Nimittely, ilmeily tai käsiksi käyminen eivät kuulu tapoihini. 5. En poistu koulun alueelta luvatta. 6. Koulumatka on osa koulupäivää. Otan huomioon muut tiellä kulkijat. 7. Puhun ja käyttäydyn asiallisesti ja kohteliaasti. Koulun juhlat: Joulujuhla, kevätjuhla, vuosittain päätettävät muut juhlat (esim. itsenäisyysjuhla). Koulun ulkopuolinen toiminta: Esiintymiset tilaisuuksissa, opintoretket eri kohteisiin, luokkaretket, leirikoulut, kulttuuri- ja liikuntaretket. Teemapäivät: Toimintapäivät kunkin vuoden työsuunnitelman mukaan. Yhteistyö: Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tiivistä; Mahdolliset koulun vanhempainillat, luokkien vanhempainillat (ainakin 1. ja 3. lk), yhteydenpito kotiin sekä vanhempaintapaamiset vuosittain. Keskeinen linkki yhteistyössä on myös koulun vanhempainyhdistys. Yhteistyö kunnan sisällä, muiden instituutioiden kanssa sekä yrittäjien kanssa. 3.3 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja

19 tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

20 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPILAALLE SUUNNATUT TUKITOIMET KOULUSSA Yleinen tuki -oppilaan ohjaus (kaikki aikuiset ohjaavat) -yhteistyö kodin kanssa: tiedotteet, keskustelut, vanhempainillat,helmireissuvihko, juhlat, vanhempainyhdistys, luokkaisä /-äiti, tempaukset, avoimien ovien päivä, muu yhteistyö -tukiopetus: ennakoiva, korjaava, rinnakkaisopetus -aamu- ja iltapäivähoito,kerhot ja läksykerho -tukioppilastoiminta, vertaissovittelu. luottamusoppilas -koulukuljetus -eriyttäminen,samanaikaisopetus, erityisopettajan konsultaatio -puheopetus, erityisopettajan arvioinnit ja testit -ohjaus-ja tukipalvelut: terveydenhoito, päivähoito, seurakunta, poliisi, kirjasto, vapaa-aika- ja nuorisotoimi,urheiluseurat, muut yhdistykset pedagoginen arvio +oppimissuunnitelma Tehostettu tuki - tehostettu tukiopetus, läksykerhoon ohjaaminen - kuraattoripalvelut, koulupsykologipalvelut - oppilashuollon tukitoimet - osa-aikainen erityisopetus - apuvälineet, erityiset opetusjärjestelyt - avustajapalvelut - erityisopettajan/ erityislastentarhanopettajan konsultaatio - tehostettu yhteistyö: koti, terveydenhoito ym. yllä mainitut pedagoginen selvitys +erityisen tuen päätös +HOJKS Erityinen tuki - oppilaan ohjaus ja oppilashuollon tukitoimet - terapiapalvelut koulupäivän aikana, konsultointi - aamu- ja iltapäivätoiminta - avustajapalvelut, apuvälineet - kokoaikainen erityisopetus (erityisluokka- ja pienluokkaopetus) - yhteistyötahot: em.+ Eskoo, Valtion erityiskoulut, Celia, Arpeeti, Tikoteekki ym.

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tuen kolmiportaisuus

Tuen kolmiportaisuus Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Leppälän koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Outi Rinne 16.3.2016 Perusopetuksen ohjausjärjestelmä (1.1) Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot