Suomi kansainvälisessä verokilpailussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi kansainvälisessä verokilpailussa"

Transkriptio

1 EK:n toimittajaseminaari Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Suomi kansainvälisessä verokilpailussa EU:hun liityttäessä Suomen yhteisöverokanta oli vuonna 1995 jäsenmaiden matalin ja vielä vuoden 2004 alussa EU:n neljänneksi matalin. Tällä hetkellä EU:n 25 jäsenvaltiosta 11 jäsenvaltiossa sovelletaan matalampaa yhteisöverokantaa kuin Suomessa. Suomen on pystyttävä vastaamaan kansainväliseen verokilpailuun. Se edellyttää yhteisöverokannan asteittaista alentamista nykyisestä 26 prosentista kohti 20 prosenttia. Komissiossa vireillä oleva Common consolidated corporate tax base -hankkeen (CCCTB) tavoitteena on luoda unioniin yhteinen yritysveropohja. Komission antaman tiedonannon mukaan mallin tulisi teknisesti olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. EK suhtautuu hankkeeseen positiivisesti ja pitää tärkeänä rajat ylittävien veroesteiden poistamista. Lopullisen kannan muodostaminen CCCTB:hen on mahdollista vasta kun yhteisen veromallin sisältö on kokonaisuudessaan tiedossa. CCCTB-hanke koskee vain veropohjan harmonisointia, eikä sen tavoitteena ole eikä saakaan olla verokantojen harmonisointi tai minimiverokannan asettaminen. Näin CCCTB takaisi edelleen terveen verokilpailun EU:n sisällä ja tekisi verokilpailusta läpinäkyvää. Verokilpailu Euroopassa Euroopassa verokilpailu alkoi kiihtyä vuosituhannen vaihteessa, jolloin useissa maissa veroja alennettiin niillä verotuksen alueilla, joilla törmättiin aitoon kansainväliseen kilpailuun. Suomeen eniten vaikuttanut uudistus tehtiin Saksassa, jossa uudet verosäännökset otettiin käyttöön asteittain vuosina Euroopan valtioiden verouudistuksissa huomio kiinnittyy erityisesti kolmeen kohtaan, jotka ovat olleet melkein kaikkien merkittävien verouudistusten osaalueita: yhteisöverokantojen alentaminen yhteisöjen myyntivoittojen veron poistaminen ansiotulojen ylimpien marginaaliverojen alentaminen. EU:n laajennuttua verokilpailu on kiristynyt entisestään. Virossa 23 prosentin yritysverokanta koskee vain osakeyhtiöistä ulos jaettua voittoa, lisäksi se on päätetty alentaa 20 prosenttiin vuonna Puolassa verokanta on 19 prosenttia, ja Unkarissa on tehty päätös sen alentamisesta 16:sta 12 prosenttiin. Tshekin yhteisöverokanta on alennettu 31:stä 24 prosenttiin vuonna Latviassa verokanta on 15 ja Slovakiassa 19 prosenttia. Neljän uuden EU-maan naapuri Itävalta alensi yritysverokantansa 34:stä 25 prosenttiin vuonna 2005.

2 Useimmissa EU-valtioissa yritysverotuksen pohja ei ole niin tiivis kuin Suomessa. Erityisesti erilaiset myyntivoitot on tietyin edellytyksin vapautettu veroista. Yhteisöjen omistamat käyttöomaisuusosakkeet, kuten tytäryhtiöiden osakkeet, ovat vanhastaan olleet verottomia Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa, Itävallassa ja Luxemburgissa. Kansainvälisen verokilpailun paineissa yhä useammat maat alkoivat tehdä myyntivoitoista verottomia, ja verokantojen lisäksi alettiin kilpailla veropohjilla. Tanskassa luovutusvoitot tulivat verottomiksi vuonna 1999, Saksassa ja Iso-Britanniassa vuonna 2002 ja Ruotsissa vuonna Norjassa päätös luovutusvoittojen verottomuudesta tehtiin maaliskuussa Suomessa päätös tehtiin toukokuussa Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoittojen verotuksesta luopumisella pyritään parantamaan verojärjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä. Verovapaus vaikuttaa emoyhtiöiden sekä erilaisten hallinto-, palvelu- ja holdingyhtiöiden sijoittumiseen. Muiden maiden verottomuuspäätökset ovatkin vastaveto Hollannin harjoittamalle aggressiiviselle verokilpailulle. Hollanti on jo vuosikymmeniä houkutellut kansainvälisiä yrityksiä erityisillä veroeduilla, minkä seurauksena yritykset ovat realisoineet myyntivoittojaan Hollannissa ja myyntitappioitaan muissa valtioissa. Verouudistusten kolmas keskeinen elementti on ollut ansiotulojen korkeimpien marginaaliverojen alentaminen. Useimmissa Euroopan valtioissa ylin marginaalivero on 50 prosenttia tai sen alle. Isossa-Britanniassa korkein vero on ollut jo yli vuosikymmenen 40 prosenttia, ja Saksan verouudistuksessa ylimmäksi verokannaksi tuli 42 prosenttia. Sen jälkeen kun Belgia teki päätöksen lieventää työn verotusta, korkein marginaalivero ylittää 55 prosentin tason enää Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Marginaaliverojen alentamiseen vaikuttaa tietoisuus siitä, että osaamisen merkitys tuotannontekijänä on kasvanut huomattavasti tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kansantalouden menestymisen keskeinen edellytys. Vaikka työvoima ei liiku yhtä herkästi kuin pääoma, on havaittavissa, että erityisesti korkeasti koulutettujen liikkuminen rajojen yli lisääntyy vuosi vuodelta. Kilpailu kaikkein lahjakkaimmasta väestä on siten täysin globaalia. Verokilpailua yritysverokannoilla ja investointikannustimilla Suomen yritysverojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen oli eräs vuoden 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksen tavoitteista. Erityisesti yhteisöverokannan alentamista 26 prosenttiin ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapautta perusteltiin yritysverokannan ja veropohjan laajuuden kansainvälisellä kilpailukyvyllä. Uudistus paransikin Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa. Uudistus oli tarpeellinen, mutta verokannan alentaminen oli varsin varovaista. Varsinkin uusissa EU-jäsenvaltioissa tehdyt veronalennukset asettavat kyseenalaiseksi sen, oliko Suomen verokanta-alennus riittävä. Toissa vuonna EU laajeni kymmenellä uudella jäsenmaalla, joissa kaikissa on Maltaa lukuun ottamatta kevyempi yritysverotus kuin Suomessa. Lisäksi kaikissa uusissa jäsenmaissa on erilaisia investointeihin kannustavia verohuojennuk-

3 sia. Yhä useammat yritykset vertailevat toimintaedellytyksiään globaalisti. Siksi myös yritysverotusta tulee tarkastella EU:ta laajemmin. Tilintarkastusyhteisö KPMG:n tuoreen selvityksen (huhtikuu 2006) mukaan yhteisöverokannat ovat laskeneet Euroopassa nopeammin kuin muualla maailmassa. Koko EU:n alueella yhteisöverokantojen keskiarvo laski 0,28 prosenttiyksikköä 25,04 prosenttiin vuonna 2006, mikä johtui kuuden EU-maan, mm. Ranskan, Kreikan ja Alankomaiden, yhteisöverokantojen laskusta. Vuonna 2006 yhteisöverokantaansa ovat alentaneet myös Tsekki, Viro ja Luxemburg. Keskimääräinen yhteisöverokanta OECD-maissa oli 28,31, Latinalaisessa Amerikassa 28,25 ja Aasiassa 29,99 prosenttia. EU:hun liityttäessä Suomen yhteisöverokanta oli vuonna 1995 jäsenmaiden alhaisin ja vielä vuoden 2004 alussa EU:n neljänneksi alhaisin. Tällä hetkellä EU:n 25 jäsenvaltiosta 11 jäsenvaltiossa sovelletaan matalampaa yhteisöverokantaa kuin Suomessa. Matala verokanta ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kevyttä verorasitusta. Todellisen verorasituksen mittaamiseksi verokantaa pitää verrata kussakin maassa sovellettavaan veropohjaan. Koska yritysverotuksen veropohjaa ei ole harmonisoitu, verokantojen vertailu tuottaa lähinnä suuntaa antavan kuvan kansainvälisestä yritysverorasituksesta. Vaikka nimellinen yhteisöverokanta on Suomessa ollut suhteellisen matala muihin OECD-maihin verrattuna, on veron tuotto suhteessa BKT:seen lamavuosien jälkeen jatkuvasti ylittänyt OECD-maiden keskiarvon. Korkeimmillaan vuonna 2000 veron tuotto oli lähes 6 prosenttia BKT:sta. Tuoreimmassa OECD-maiden vertailussakin se oli 3,6 prosenttia, mikä ylitti reilusti muun muassa Saksan 1,3 prosentin ja OECD:n eurooppalaisten maiden keskiarvon, 3,2 prosenttia. Vuonna 2004 yhteisövero tuotti reilut 5 miljardia euroa, ja lähivuosina tuoton arvioidaan edelleen kasvavan. Yritysverotuksessa Suomen on pystyttävä vastaamaan kansainväliseen verokilpailuun. Se edellyttää yhteisöverokannan asteittaista alentamista nykyisestä 26 prosentista kohti 20 prosenttia. Kilpailukykyisellä verojärjestelmällä voidaan parhaiten turvata verotuotot myös pitkällä aikavälillä. Verokannan alentaminen kannustaa myös kotimaisia yrityksiä näyttämään ulkomaiset voittonsa Suomessa ja ylläpitää Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana. Vuonna 2004 osakeyhtiöt maksoivat tuloveroa noin 5,2 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuluvana vuonna veron tuotto tulee olemaan noin 5,4 miljardia euroa. Yritysten maksamien verojen, kuten muidenkin verojen, tuottoon vaikuttaa oleellisesti myös talouden kehitys. Yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 26 prosentista vähentäisi verotuottoja noin 200 miljoonaa euroa kutakin alennusprosenttiyksikköä kohden, jos tarkastellaan vain lyhyen ajan vaikutuksia. Verotulojen menetykset ovat kuitenkin

4 tätä suurempia, mikäli yritysverotuksen kilpailukyky menetetään. Tämän vuoksi verokannan tulee seurata kansainvälistä kehitystä. Verotus tukemaan investointeja Hyvinvointi ja talouskasvu perustuvat jatkossa yhä enemmän tuottavuuden lisäämiseen. Työn, osaamisen ja pääoman yhdistäminen mahdollisimman tehokkaasti vaatii oikeita kannusteita. Yrityksille verotus on ensiarvoinen kilpailutekijä. Verotuksella tulee edistää investointeja ja lisätä Suomen houkuttelevuutta investointien kohdemaana. Kansainvälistyneet yritykset arvioivat eri maiden verojärjestelmiä ja laskevat hyvinkin tarkkaan toimintansa kustannukset harkitessaan yrityksensä sijoittautumista Pohjois-Eurooppaan. Verotukseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat myös siihen, miten suomalaiset ja suomalaisten omistamat yritykset järjestävät toimintansa kansainvälisesti. Verotus vaikuttaa myös Suomesta poispäin suuntautuviin investointeihin. Verotuksella on keskeinen vaikutus siihen, paljonko yritykset edellyttävät investoinneiltaan tuottoa. Mitä kireämpi verotus, sitä korkeammiksi nousevat investointien tuottovaatimukset. Se puolestaan rapauttaa maan kilpailukykyä investoinneista. Supistuvat investoinnit merkitsevät tulojen, työllisyyden ja hyvinvoinnin heikkenemistä. Yrityksille oleellista on verotuksen tosiasiallinen taso. Maiden välistä verokilpailua voidaan käydä paitsi verokantoja alentamalla, myös veropohjaan tehtävillä huojennuksilla. Suomessa on valittu matala nimellinen verokanta keinoksi ylläpitää verotuksen kansainvälistä kilpailukykyä. Laajaan veropohjaan ja matalaan verokantaan perustuva veropolitiikka on talouden tehokkaan toiminnan kannalta oikeansuuntaista. Yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä on ensisijaisesti parannettava keventämällä yhteisöverotusta. Myös veropoistojen tulee kannustaa uusiin investointeihin, jotta tuotantokapasiteettia ja tuottavuutta voidaan lisätä. Yritysverotuksen kilpailukyvyn lisäksi myös yritysverojärjestelmän toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Järjestelmän pitäisi reagoida nopeasti kansainvälisessä ja yhtiöoikeudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tällä hetkellä ratkaisua odottavat muun muassa verotuksen ja kirjanpidon yhteensovittaminen, yritysjärjestelysäännösten tarkistaminen sekä ketjuverotuksen poistaminen sijoitusomaisuusosingoilta. EU ja veroharmonisointi Välittömän verotuksen harmonisointi on useastakin syystä ollut varsin vaivalloista Euroopan unionin 50-vuotisen historian aikana. EU:n jäsenvaltioiden tuloverosuvereniteetin tuli alun perin olla rajoittamaton. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksessa ei sen vuoksi ole nimenomaista välittömän verotuksen harmonisoinnin oikeusperustaa. Teoriassa jäsenvaltioiden tuloverotustoimivalta on

5 rajoittamaton, vaikka todellisuudessa sitä rajoittavat EU:n jäsenyydestä aiheutuvat velvollisuudet, kuten vapaan liikkumisoikeuden ja syrjintäkiellon periaatteet. Välittömän verotuksen harmonisointi ei myöskään käytännössä ole juuri ollut mahdollista, koska jäsenvaltioiden yksimielisyysvaatimus on säilynyt veroasioiden päätöksenteossa. Tuloveroharmonisoinnin moottorina onkin toiminut lähinnä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, jossa vireillä olevat asiat saattavat parantaa hyvinkin merkittävästi konsernien toimintaedellytyksiä. Yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on tehokkaasti puolustettu eurooppalaisten veronmaksajien intressejä. Jäsenvaltioiden hallitukset ovat olleet tyytymättömiä tuloverosuvereniteettinsa kaventumiseen, koska jäsenvaltioille kuuluvan yksinomaisen verotustoimivallan on katsottu vähitellen siirtyneen EY-tuomioistuimelle. Komission strategia EU pyrkii olemaan kilpailukykyisin talous vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen toteutumisen edellytys on, että yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoiden etuja. Vuonna 2001 komissio julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin yhtiöverotusta EU:n alueella ja verotuksen muodostamia esteitä kansainvälisten yritysten toiminnalle. Samassa yhteydessä komissio julkaisi strategiansa veroesteiden poistamiseksi. Marraskuussa 2003 se antoi strategian etenemisestä tiedonannon ja heinäkuussa 2004 julkistettiin muistiot yhtenäisestä veropohjasta ja kotivaltioverotuksesta (Commission non-paper ). Kansainvälisten konsernien toiminnan veroesteet johtuvat yleensä siitä, että niiltä puuttuu valtion rajat ylittävä tuloksentasausmahdollisuus. Tytäryhtiöiden tappioita ei voida vähentää emoyhtiöiden voitosta, eivätkä kiinteiden toimipaikkojen tappiotkaan ole aina vähennettävissä pääkonttorin tulosta. Ylimääräisiä verokustannuksia voi aiheutua myös siirtohinnoitteluoikaisuista, jotka ovat paitsi hallinnollisesti työläitä, voivat myös johtaa kahdenkertaiseen verotukseen. Myös valtion rajat ylittävistä osingoista, koroista ja rojalteista perittävät lähdeverot voivat johtaa kahdenkertaiseen verotukseen. Lisäksi kansainvälisistä yritysjärjestelyistä voi aiheutua ylimääräisiä verokustannuksia, joita ei synny puhtaasti kotimaisissa järjestelyissä. Yhtenäinen yritysveropohja kiihtyykö verokilpailu? Komission mukaan sisämarkkinoiden toimivuus ja EU:n kilpailukyky edellyttävät välttämättä kokonaisvaltaista lähestymistapaa veroesteiden poistamiseksi. Tämän lähestymistavan perusajatuksena on luopua erillisten verojärjestelmien soveltamisesta eurooppalaisten konsernien verotuksessa, ja niiden sijasta sovellettaisiin ainoastaan yhtä järjestelmää veronalaisen tulon määrittämisessä. Verotettavan tulon laskenta tapahtuisi koko konsernissa samojen normien perusteella, ja konsernin sisäinen tuloksentasaus olisi mahdollinen. Konsernin ve-

6 ropohja jaettaisiin niiden jäsenvaltioiden kesken, joissa konserni toimii. Kukin valtio soveltaisi tulo-osuuteensa omaa verokantaansa. Teknisinä toteuttamisvaihtoehtoina mainitaan kotivaltioverotus (home state taxation) ja yhteisen veropohjan järjestelmä (common consolidated corporate tax base). Näiden erona on se, että kotivaltioverotuksessa sovellettaisiin konsernin kotivaltion olemassa olevaa veronormistoa, ja yhteisen veropohjan järjestelmässä luotaisiin uusi, kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovellettava valinnainen veronormisto. Yhteistä malleille on se, että molemmissa olisi luotava peruste, jolla kansainvälisen konsernin verotettava tulo jaetaan eri valtioiden kesken. Komission kannanoton mukaan veropohjan harmonisoinnin lähtökohdaksi otetaan yhteisen veropohjan järjestelmä, ja kotivaltioverotusmallia suunnitellaan ratkaisuksi PK-yrityksille. Komissiossa vireillä oleva Common consolidated corporate tax base -hankkeen (CCCTB) tavoitteena on luoda unioniin yhteinen yritysveropohja. Komission huhtikuussa 2006 antaman tiedonannon mukaan mallin tulisi teknisesti olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. On hyvin todennäköistä, että sen jälkeen kun yritysverotuksen veropohja on pystytty harmonisoimaan, verokilpailua käydään entistä kiivaammin nimenomaan verokannoilla. CCCTB-hanke tulee toteuttaa vapaaehtoisena, ja sen tulee olla avoin kaikille yrityksille, jotka ovat halukkaita ottamaan järjestelmän käyttöön. Järjestelmän iso kysymys tulee olemaan ns. jakoavaimen löytäminen eli sen ratkaiseminen, miten CCCTB:n perusteella laskettu verotettava tuotto jaetaan yhtiöiden sijaintimaiden kesken. Veroasioiden päätöksenteon yksimielisyysvaatimuksen takia järjestelmä otettaneen käyttöön komission esittämän mallin mukaisesti ns. tiivistetyn yhteistyön mahdollisuutta käyttäen (enhanced co-operation). Ensi askeleena kohti CCCTB-hanketta komission tulisi pikaisesti antaa esitys ns. tappiontasausdirektiivistä, jolla rajat ylittävien tappioiden vähentäminen valtioiden välillä tehtäisiin mahdolliseksi. Myös palkkaverotuksen oltava kilpailukykyinen Työhön kohdistuvalla verotuksella on reaalisen kilpailukyvyn kannalta huomattava merkitys. Kireä verotus heikentää kaikissa tuloluokissa työnteon kannattavuutta ja lisää todennäköisyyttä sille, että osaamispääoma alkaa virrata Suomesta ulkomaille. Tuloverotuksen ankaruus ja jyrkkä progressio heikentävät talouden kasvua ja työllisyyttä. Ne vaikeuttavat myös osaajien palkitsemista ja sitä kautta palkkaamista. Tämä on merkittävä tekijä, kun yritykset miettivät liiketoimintojensa sijaintimaata. Vuosille 2006 ja 2007 sovittujen veronalennuspäätösten jälkeenkin palkkaverotuksen rakenteellisen ongelman poistamista on jatkettava uusilla päätöksillä siten, että ylin marginaalivero saadaan painettua 50 prosenttiin vuonna Tämän jälkeen korkein palkkaveroaste olisi eurooppalaisella keskitasolla.

7 Ansiotulojen verotusta tulee alentaa kaikilla tulotasoilla. Pienituloisten osalta tarvitsemme verokevennyksiä työhön kannustamisen lisäämiseksi. Keskituloisten osalta perusteet ovat perinteisiä: työnteon, uralla etenemisen sekä lisäkoulutuksen ja osaamisen hankinnan kannustaminen. Hyvätuloisten osalta keskeinen argumentti on tarve pitää kiinni osaajista. Heidän kohdallaan kilpailuasemamme on tällä hetkellä kaikista heikoin.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi mikä se on? OECD:n määritelmän mukaan se on maa tai alue, jossa mm.: olemattomat tai vain nimelliset

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006

Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Esipuhe Verotuksen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus 1 Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus Muistio 28.3.2013 Seppo Kari Olli Ropponen 1. Muutokset pähkinänkuoressa Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista

Lisätiedot

Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä

Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00052 VO Upola Minna(VM) 01.02.2016 Asia Veronkierron ehkäisemistä koskeva toimenpidepaketti (komission tiedonanto) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä

Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä Seppo Kari Tutkimusjohtaja VATT VATT Päivä 8.10.2014 Motivointi Yhteisövero (YV) noussut otsikoihin Maailmalla: Google, Amazon, Starbucks Suomessa: Mehiläinen,

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Agenda Miksi Fortum selvittää verojalanjälkensä? Fortumin verojalanjälki 2013 Miten verojalanjälki raportti syntyy?

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot