Suomi kansainvälisessä verokilpailussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi kansainvälisessä verokilpailussa"

Transkriptio

1 EK:n toimittajaseminaari Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Suomi kansainvälisessä verokilpailussa EU:hun liityttäessä Suomen yhteisöverokanta oli vuonna 1995 jäsenmaiden matalin ja vielä vuoden 2004 alussa EU:n neljänneksi matalin. Tällä hetkellä EU:n 25 jäsenvaltiosta 11 jäsenvaltiossa sovelletaan matalampaa yhteisöverokantaa kuin Suomessa. Suomen on pystyttävä vastaamaan kansainväliseen verokilpailuun. Se edellyttää yhteisöverokannan asteittaista alentamista nykyisestä 26 prosentista kohti 20 prosenttia. Komissiossa vireillä oleva Common consolidated corporate tax base -hankkeen (CCCTB) tavoitteena on luoda unioniin yhteinen yritysveropohja. Komission antaman tiedonannon mukaan mallin tulisi teknisesti olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. EK suhtautuu hankkeeseen positiivisesti ja pitää tärkeänä rajat ylittävien veroesteiden poistamista. Lopullisen kannan muodostaminen CCCTB:hen on mahdollista vasta kun yhteisen veromallin sisältö on kokonaisuudessaan tiedossa. CCCTB-hanke koskee vain veropohjan harmonisointia, eikä sen tavoitteena ole eikä saakaan olla verokantojen harmonisointi tai minimiverokannan asettaminen. Näin CCCTB takaisi edelleen terveen verokilpailun EU:n sisällä ja tekisi verokilpailusta läpinäkyvää. Verokilpailu Euroopassa Euroopassa verokilpailu alkoi kiihtyä vuosituhannen vaihteessa, jolloin useissa maissa veroja alennettiin niillä verotuksen alueilla, joilla törmättiin aitoon kansainväliseen kilpailuun. Suomeen eniten vaikuttanut uudistus tehtiin Saksassa, jossa uudet verosäännökset otettiin käyttöön asteittain vuosina Euroopan valtioiden verouudistuksissa huomio kiinnittyy erityisesti kolmeen kohtaan, jotka ovat olleet melkein kaikkien merkittävien verouudistusten osaalueita: yhteisöverokantojen alentaminen yhteisöjen myyntivoittojen veron poistaminen ansiotulojen ylimpien marginaaliverojen alentaminen. EU:n laajennuttua verokilpailu on kiristynyt entisestään. Virossa 23 prosentin yritysverokanta koskee vain osakeyhtiöistä ulos jaettua voittoa, lisäksi se on päätetty alentaa 20 prosenttiin vuonna Puolassa verokanta on 19 prosenttia, ja Unkarissa on tehty päätös sen alentamisesta 16:sta 12 prosenttiin. Tshekin yhteisöverokanta on alennettu 31:stä 24 prosenttiin vuonna Latviassa verokanta on 15 ja Slovakiassa 19 prosenttia. Neljän uuden EU-maan naapuri Itävalta alensi yritysverokantansa 34:stä 25 prosenttiin vuonna 2005.

2 Useimmissa EU-valtioissa yritysverotuksen pohja ei ole niin tiivis kuin Suomessa. Erityisesti erilaiset myyntivoitot on tietyin edellytyksin vapautettu veroista. Yhteisöjen omistamat käyttöomaisuusosakkeet, kuten tytäryhtiöiden osakkeet, ovat vanhastaan olleet verottomia Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa, Itävallassa ja Luxemburgissa. Kansainvälisen verokilpailun paineissa yhä useammat maat alkoivat tehdä myyntivoitoista verottomia, ja verokantojen lisäksi alettiin kilpailla veropohjilla. Tanskassa luovutusvoitot tulivat verottomiksi vuonna 1999, Saksassa ja Iso-Britanniassa vuonna 2002 ja Ruotsissa vuonna Norjassa päätös luovutusvoittojen verottomuudesta tehtiin maaliskuussa Suomessa päätös tehtiin toukokuussa Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoittojen verotuksesta luopumisella pyritään parantamaan verojärjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä. Verovapaus vaikuttaa emoyhtiöiden sekä erilaisten hallinto-, palvelu- ja holdingyhtiöiden sijoittumiseen. Muiden maiden verottomuuspäätökset ovatkin vastaveto Hollannin harjoittamalle aggressiiviselle verokilpailulle. Hollanti on jo vuosikymmeniä houkutellut kansainvälisiä yrityksiä erityisillä veroeduilla, minkä seurauksena yritykset ovat realisoineet myyntivoittojaan Hollannissa ja myyntitappioitaan muissa valtioissa. Verouudistusten kolmas keskeinen elementti on ollut ansiotulojen korkeimpien marginaaliverojen alentaminen. Useimmissa Euroopan valtioissa ylin marginaalivero on 50 prosenttia tai sen alle. Isossa-Britanniassa korkein vero on ollut jo yli vuosikymmenen 40 prosenttia, ja Saksan verouudistuksessa ylimmäksi verokannaksi tuli 42 prosenttia. Sen jälkeen kun Belgia teki päätöksen lieventää työn verotusta, korkein marginaalivero ylittää 55 prosentin tason enää Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Marginaaliverojen alentamiseen vaikuttaa tietoisuus siitä, että osaamisen merkitys tuotannontekijänä on kasvanut huomattavasti tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kansantalouden menestymisen keskeinen edellytys. Vaikka työvoima ei liiku yhtä herkästi kuin pääoma, on havaittavissa, että erityisesti korkeasti koulutettujen liikkuminen rajojen yli lisääntyy vuosi vuodelta. Kilpailu kaikkein lahjakkaimmasta väestä on siten täysin globaalia. Verokilpailua yritysverokannoilla ja investointikannustimilla Suomen yritysverojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen oli eräs vuoden 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksen tavoitteista. Erityisesti yhteisöverokannan alentamista 26 prosenttiin ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapautta perusteltiin yritysverokannan ja veropohjan laajuuden kansainvälisellä kilpailukyvyllä. Uudistus paransikin Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa. Uudistus oli tarpeellinen, mutta verokannan alentaminen oli varsin varovaista. Varsinkin uusissa EU-jäsenvaltioissa tehdyt veronalennukset asettavat kyseenalaiseksi sen, oliko Suomen verokanta-alennus riittävä. Toissa vuonna EU laajeni kymmenellä uudella jäsenmaalla, joissa kaikissa on Maltaa lukuun ottamatta kevyempi yritysverotus kuin Suomessa. Lisäksi kaikissa uusissa jäsenmaissa on erilaisia investointeihin kannustavia verohuojennuk-

3 sia. Yhä useammat yritykset vertailevat toimintaedellytyksiään globaalisti. Siksi myös yritysverotusta tulee tarkastella EU:ta laajemmin. Tilintarkastusyhteisö KPMG:n tuoreen selvityksen (huhtikuu 2006) mukaan yhteisöverokannat ovat laskeneet Euroopassa nopeammin kuin muualla maailmassa. Koko EU:n alueella yhteisöverokantojen keskiarvo laski 0,28 prosenttiyksikköä 25,04 prosenttiin vuonna 2006, mikä johtui kuuden EU-maan, mm. Ranskan, Kreikan ja Alankomaiden, yhteisöverokantojen laskusta. Vuonna 2006 yhteisöverokantaansa ovat alentaneet myös Tsekki, Viro ja Luxemburg. Keskimääräinen yhteisöverokanta OECD-maissa oli 28,31, Latinalaisessa Amerikassa 28,25 ja Aasiassa 29,99 prosenttia. EU:hun liityttäessä Suomen yhteisöverokanta oli vuonna 1995 jäsenmaiden alhaisin ja vielä vuoden 2004 alussa EU:n neljänneksi alhaisin. Tällä hetkellä EU:n 25 jäsenvaltiosta 11 jäsenvaltiossa sovelletaan matalampaa yhteisöverokantaa kuin Suomessa. Matala verokanta ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kevyttä verorasitusta. Todellisen verorasituksen mittaamiseksi verokantaa pitää verrata kussakin maassa sovellettavaan veropohjaan. Koska yritysverotuksen veropohjaa ei ole harmonisoitu, verokantojen vertailu tuottaa lähinnä suuntaa antavan kuvan kansainvälisestä yritysverorasituksesta. Vaikka nimellinen yhteisöverokanta on Suomessa ollut suhteellisen matala muihin OECD-maihin verrattuna, on veron tuotto suhteessa BKT:seen lamavuosien jälkeen jatkuvasti ylittänyt OECD-maiden keskiarvon. Korkeimmillaan vuonna 2000 veron tuotto oli lähes 6 prosenttia BKT:sta. Tuoreimmassa OECD-maiden vertailussakin se oli 3,6 prosenttia, mikä ylitti reilusti muun muassa Saksan 1,3 prosentin ja OECD:n eurooppalaisten maiden keskiarvon, 3,2 prosenttia. Vuonna 2004 yhteisövero tuotti reilut 5 miljardia euroa, ja lähivuosina tuoton arvioidaan edelleen kasvavan. Yritysverotuksessa Suomen on pystyttävä vastaamaan kansainväliseen verokilpailuun. Se edellyttää yhteisöverokannan asteittaista alentamista nykyisestä 26 prosentista kohti 20 prosenttia. Kilpailukykyisellä verojärjestelmällä voidaan parhaiten turvata verotuotot myös pitkällä aikavälillä. Verokannan alentaminen kannustaa myös kotimaisia yrityksiä näyttämään ulkomaiset voittonsa Suomessa ja ylläpitää Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana. Vuonna 2004 osakeyhtiöt maksoivat tuloveroa noin 5,2 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuluvana vuonna veron tuotto tulee olemaan noin 5,4 miljardia euroa. Yritysten maksamien verojen, kuten muidenkin verojen, tuottoon vaikuttaa oleellisesti myös talouden kehitys. Yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 26 prosentista vähentäisi verotuottoja noin 200 miljoonaa euroa kutakin alennusprosenttiyksikköä kohden, jos tarkastellaan vain lyhyen ajan vaikutuksia. Verotulojen menetykset ovat kuitenkin

4 tätä suurempia, mikäli yritysverotuksen kilpailukyky menetetään. Tämän vuoksi verokannan tulee seurata kansainvälistä kehitystä. Verotus tukemaan investointeja Hyvinvointi ja talouskasvu perustuvat jatkossa yhä enemmän tuottavuuden lisäämiseen. Työn, osaamisen ja pääoman yhdistäminen mahdollisimman tehokkaasti vaatii oikeita kannusteita. Yrityksille verotus on ensiarvoinen kilpailutekijä. Verotuksella tulee edistää investointeja ja lisätä Suomen houkuttelevuutta investointien kohdemaana. Kansainvälistyneet yritykset arvioivat eri maiden verojärjestelmiä ja laskevat hyvinkin tarkkaan toimintansa kustannukset harkitessaan yrityksensä sijoittautumista Pohjois-Eurooppaan. Verotukseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat myös siihen, miten suomalaiset ja suomalaisten omistamat yritykset järjestävät toimintansa kansainvälisesti. Verotus vaikuttaa myös Suomesta poispäin suuntautuviin investointeihin. Verotuksella on keskeinen vaikutus siihen, paljonko yritykset edellyttävät investoinneiltaan tuottoa. Mitä kireämpi verotus, sitä korkeammiksi nousevat investointien tuottovaatimukset. Se puolestaan rapauttaa maan kilpailukykyä investoinneista. Supistuvat investoinnit merkitsevät tulojen, työllisyyden ja hyvinvoinnin heikkenemistä. Yrityksille oleellista on verotuksen tosiasiallinen taso. Maiden välistä verokilpailua voidaan käydä paitsi verokantoja alentamalla, myös veropohjaan tehtävillä huojennuksilla. Suomessa on valittu matala nimellinen verokanta keinoksi ylläpitää verotuksen kansainvälistä kilpailukykyä. Laajaan veropohjaan ja matalaan verokantaan perustuva veropolitiikka on talouden tehokkaan toiminnan kannalta oikeansuuntaista. Yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä on ensisijaisesti parannettava keventämällä yhteisöverotusta. Myös veropoistojen tulee kannustaa uusiin investointeihin, jotta tuotantokapasiteettia ja tuottavuutta voidaan lisätä. Yritysverotuksen kilpailukyvyn lisäksi myös yritysverojärjestelmän toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Järjestelmän pitäisi reagoida nopeasti kansainvälisessä ja yhtiöoikeudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tällä hetkellä ratkaisua odottavat muun muassa verotuksen ja kirjanpidon yhteensovittaminen, yritysjärjestelysäännösten tarkistaminen sekä ketjuverotuksen poistaminen sijoitusomaisuusosingoilta. EU ja veroharmonisointi Välittömän verotuksen harmonisointi on useastakin syystä ollut varsin vaivalloista Euroopan unionin 50-vuotisen historian aikana. EU:n jäsenvaltioiden tuloverosuvereniteetin tuli alun perin olla rajoittamaton. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksessa ei sen vuoksi ole nimenomaista välittömän verotuksen harmonisoinnin oikeusperustaa. Teoriassa jäsenvaltioiden tuloverotustoimivalta on

5 rajoittamaton, vaikka todellisuudessa sitä rajoittavat EU:n jäsenyydestä aiheutuvat velvollisuudet, kuten vapaan liikkumisoikeuden ja syrjintäkiellon periaatteet. Välittömän verotuksen harmonisointi ei myöskään käytännössä ole juuri ollut mahdollista, koska jäsenvaltioiden yksimielisyysvaatimus on säilynyt veroasioiden päätöksenteossa. Tuloveroharmonisoinnin moottorina onkin toiminut lähinnä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, jossa vireillä olevat asiat saattavat parantaa hyvinkin merkittävästi konsernien toimintaedellytyksiä. Yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on tehokkaasti puolustettu eurooppalaisten veronmaksajien intressejä. Jäsenvaltioiden hallitukset ovat olleet tyytymättömiä tuloverosuvereniteettinsa kaventumiseen, koska jäsenvaltioille kuuluvan yksinomaisen verotustoimivallan on katsottu vähitellen siirtyneen EY-tuomioistuimelle. Komission strategia EU pyrkii olemaan kilpailukykyisin talous vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen toteutumisen edellytys on, että yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoiden etuja. Vuonna 2001 komissio julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin yhtiöverotusta EU:n alueella ja verotuksen muodostamia esteitä kansainvälisten yritysten toiminnalle. Samassa yhteydessä komissio julkaisi strategiansa veroesteiden poistamiseksi. Marraskuussa 2003 se antoi strategian etenemisestä tiedonannon ja heinäkuussa 2004 julkistettiin muistiot yhtenäisestä veropohjasta ja kotivaltioverotuksesta (Commission non-paper ). Kansainvälisten konsernien toiminnan veroesteet johtuvat yleensä siitä, että niiltä puuttuu valtion rajat ylittävä tuloksentasausmahdollisuus. Tytäryhtiöiden tappioita ei voida vähentää emoyhtiöiden voitosta, eivätkä kiinteiden toimipaikkojen tappiotkaan ole aina vähennettävissä pääkonttorin tulosta. Ylimääräisiä verokustannuksia voi aiheutua myös siirtohinnoitteluoikaisuista, jotka ovat paitsi hallinnollisesti työläitä, voivat myös johtaa kahdenkertaiseen verotukseen. Myös valtion rajat ylittävistä osingoista, koroista ja rojalteista perittävät lähdeverot voivat johtaa kahdenkertaiseen verotukseen. Lisäksi kansainvälisistä yritysjärjestelyistä voi aiheutua ylimääräisiä verokustannuksia, joita ei synny puhtaasti kotimaisissa järjestelyissä. Yhtenäinen yritysveropohja kiihtyykö verokilpailu? Komission mukaan sisämarkkinoiden toimivuus ja EU:n kilpailukyky edellyttävät välttämättä kokonaisvaltaista lähestymistapaa veroesteiden poistamiseksi. Tämän lähestymistavan perusajatuksena on luopua erillisten verojärjestelmien soveltamisesta eurooppalaisten konsernien verotuksessa, ja niiden sijasta sovellettaisiin ainoastaan yhtä järjestelmää veronalaisen tulon määrittämisessä. Verotettavan tulon laskenta tapahtuisi koko konsernissa samojen normien perusteella, ja konsernin sisäinen tuloksentasaus olisi mahdollinen. Konsernin ve-

6 ropohja jaettaisiin niiden jäsenvaltioiden kesken, joissa konserni toimii. Kukin valtio soveltaisi tulo-osuuteensa omaa verokantaansa. Teknisinä toteuttamisvaihtoehtoina mainitaan kotivaltioverotus (home state taxation) ja yhteisen veropohjan järjestelmä (common consolidated corporate tax base). Näiden erona on se, että kotivaltioverotuksessa sovellettaisiin konsernin kotivaltion olemassa olevaa veronormistoa, ja yhteisen veropohjan järjestelmässä luotaisiin uusi, kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovellettava valinnainen veronormisto. Yhteistä malleille on se, että molemmissa olisi luotava peruste, jolla kansainvälisen konsernin verotettava tulo jaetaan eri valtioiden kesken. Komission kannanoton mukaan veropohjan harmonisoinnin lähtökohdaksi otetaan yhteisen veropohjan järjestelmä, ja kotivaltioverotusmallia suunnitellaan ratkaisuksi PK-yrityksille. Komissiossa vireillä oleva Common consolidated corporate tax base -hankkeen (CCCTB) tavoitteena on luoda unioniin yhteinen yritysveropohja. Komission huhtikuussa 2006 antaman tiedonannon mukaan mallin tulisi teknisesti olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. On hyvin todennäköistä, että sen jälkeen kun yritysverotuksen veropohja on pystytty harmonisoimaan, verokilpailua käydään entistä kiivaammin nimenomaan verokannoilla. CCCTB-hanke tulee toteuttaa vapaaehtoisena, ja sen tulee olla avoin kaikille yrityksille, jotka ovat halukkaita ottamaan järjestelmän käyttöön. Järjestelmän iso kysymys tulee olemaan ns. jakoavaimen löytäminen eli sen ratkaiseminen, miten CCCTB:n perusteella laskettu verotettava tuotto jaetaan yhtiöiden sijaintimaiden kesken. Veroasioiden päätöksenteon yksimielisyysvaatimuksen takia järjestelmä otettaneen käyttöön komission esittämän mallin mukaisesti ns. tiivistetyn yhteistyön mahdollisuutta käyttäen (enhanced co-operation). Ensi askeleena kohti CCCTB-hanketta komission tulisi pikaisesti antaa esitys ns. tappiontasausdirektiivistä, jolla rajat ylittävien tappioiden vähentäminen valtioiden välillä tehtäisiin mahdolliseksi. Myös palkkaverotuksen oltava kilpailukykyinen Työhön kohdistuvalla verotuksella on reaalisen kilpailukyvyn kannalta huomattava merkitys. Kireä verotus heikentää kaikissa tuloluokissa työnteon kannattavuutta ja lisää todennäköisyyttä sille, että osaamispääoma alkaa virrata Suomesta ulkomaille. Tuloverotuksen ankaruus ja jyrkkä progressio heikentävät talouden kasvua ja työllisyyttä. Ne vaikeuttavat myös osaajien palkitsemista ja sitä kautta palkkaamista. Tämä on merkittävä tekijä, kun yritykset miettivät liiketoimintojensa sijaintimaata. Vuosille 2006 ja 2007 sovittujen veronalennuspäätösten jälkeenkin palkkaverotuksen rakenteellisen ongelman poistamista on jatkettava uusilla päätöksillä siten, että ylin marginaalivero saadaan painettua 50 prosenttiin vuonna Tämän jälkeen korkein palkkaveroaste olisi eurooppalaisella keskitasolla.

7 Ansiotulojen verotusta tulee alentaa kaikilla tulotasoilla. Pienituloisten osalta tarvitsemme verokevennyksiä työhön kannustamisen lisäämiseksi. Keskituloisten osalta perusteet ovat perinteisiä: työnteon, uralla etenemisen sekä lisäkoulutuksen ja osaamisen hankinnan kannustaminen. Hyvätuloisten osalta keskeinen argumentti on tarve pitää kiinni osaajista. Heidän kohdallaan kilpailuasemamme on tällä hetkellä kaikista heikoin.

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK

SAK AKAVA STTK SAK AKAVA Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Tarja Järvinen Leena Aine Snellmaninkatu 1 A, PL 28 00023 Valtioneuvosto VM/1874/03.01.00/2016, VM/1875/03.01.00/2016 Lausunto komission ehdotuksista neuvoston

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

Komission direktiiviehdotukset - yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCTB) ja - yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB)

Komission direktiiviehdotukset - yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCTB) ja - yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) Komission direktiiviehdotukset - yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCTB) ja - yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) U-kirjelmät 65/2016 ja 66/2016 9.12.2016 Tarja Järvinen ja Ilari Valjus Eduskunta,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä

Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00052 VO Upola Minna(VM) 01.02.2016 Asia Veronkierron ehkäisemistä koskeva toimenpidepaketti (komission tiedonanto) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Muistio. Talouspolitiikka/Veropolitiikka Virpi Pasanen (5)

Muistio. Talouspolitiikka/Veropolitiikka Virpi Pasanen (5) Virpi Pasanen 14.12.2016 1 (5) Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle U 65/2016 vp ja U 66/2016 vp, valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 85 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että Euroopan talousalueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

2. Yritysverotuksen tosiasiallista tasoa koskevan tutkimuksen tulokset ja komission johtopäätökset

2. Yritysverotuksen tosiasiallista tasoa koskevan tutkimuksen tulokset ja komission johtopäätökset VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 20.11.2001 EU/211101/0918 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: KOMISSION TIEDONANTO YHTIÖVEROTUKSESTA: KOHTI SISÄMARK- KINOITA ILMAN VEROESTEITÄ. KOM(2001) 582 lopull.

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen E 79/2015 vp Komission esitykset yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta Talousvaliokunta, 10.12.2015 Jaakko Weuro Markku Puumalainen Rahoitusmarkkinaosasto

Lisätiedot