GLOBAL CITY - SUOMALAINEN MALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLOBAL CITY - SUOMALAINEN MALLI"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 3/1999 GLOBAL CITY - SUOMALAINEN MALLI Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden aiheesta Global City - suomalainen malli". Tilaisuudessa alustajina toimivat Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri, professori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta, kehityspäällikkö Pekka Heinonen Nokia Ventures Organizationista, tutkija Janne Antikainen Joensuun yliopistosta, professori Rauli Svento Oulun yliopistosta ja elinkeinojohtaja Juha Kostiainen Tampereen kaupungista. Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYS Tietoyhteiskunnan kehittymisen vaikutukset Suomessa 1 Kansanedustaja Martti Tiuri Globalisaatio ja Suomen keskittyvä aluerakenne 5 Professori Paavo Okko Mahdolliset uudet hajautetut palvelumallit tietoyhteiskunnassa 12 Kehityspäällikkö Pekka J. Heinonen Kaupunkiverkko ja uudesti muotoutuva kehitysdynamiikka 23 Tutkija Janne Antikainen 3. askel - Pohjois-Pohjanmaan tietoyhteiskuntaohjelma Professori Rauli Svento Tampere innovatiivisena miljöönä 39 Elinkeinojohtaja Juha Kostiainen

4 1 Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTYMISEN VAIKUTUKSET SUOMESSA Tervetuloa tutkijoiden ja kansanedustajien seuran kokoukseen, jossa käsitellään maailman tulevaisuudennäkymiä otsikolla Global City - suomalainen malli. Katsellaan mihin kehitys on menossa, mitä se Suomen kannalta tarkoittaa. Paikalla on joukko hyviä alustajia aiheesta; hyvin mielenkiintoinen iltapäivä tulossa. Noin kello neljän aikaan on tarkoitus pitää kahvitauko, jolloin luovaa keskustelua voidaan harrastaa. Toivon että kaikki esiintyjät pitävät kohtuullisesti kiinni aikataulusta. Jotta aikataulu säilyisi, aloitan heti. Ensimmäinen tehtävä on määritellä tietoyhteiskunta, koska siitä on hyvin erilaisia käsityksiä. Tietoyhteiskunta ei ole yhteiskunta, jossa on paljon tietoa käytettävissä. Usein kuvitellaan, että se tarkoittaa tietokoneita ja matkapuhelimia ja vastaavia. Tietoyhteiskunta on periaatteessa filosofinen kysymys. Teollisuusyhteiskuntaakaan ei nimitetty höyrykoneyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskuntaa eivät kuvaa tietokoneet, vaan perusperiaate, eli pyritään osaamisen ja tietämisen hyväksikäyttöön ja lisäämiseen. Tietoa käytetään määrätietoisesti hyväksi ja hankitaan järjestelmällisesti uutta tietoa eli tutkitaan. Suomessa on runsaasti matkapuhelimia ja internet-yhteyksiä, joten tietoyhteiskunnan työkalut ovat kohtuullisesti käytettävissä. Tietoyhteiskunta merkitsee kuitenkin aikamoisia muutoksia yhteiskunnassa. Presidentti Clintonin ensimmäinen työministeri Reich on mielestäni hyvin kuvannut sitä, minkälaisia muutoksia tietoyhteiskunnassa syntyy. Suurin muutos on yritysten puolella siinä, että tullaan globaaliseen yritystoimintaan, jossa suuriarvoinen tuotanto on päätekijä ja tuotteet voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti. Työtehtävien kohdalla se merkitsee sitä, että rutiinitehtävät, joita teollisuusyhteiskunta on paljon tarjonnut, ovat hyvää vauhtia vähenemässä. Toistuvaisuustyö, jossa samaa työtä tehdään jatkuvasti samalla tavalla, on vähissä nykyään. Se vaikuttaa tietenkin siihen, miten yhteiskunta kehittyy. Rutiinitehtävät vähenevät, henkilökohtaiset palvelut lisääntyvät. Kun hyvinvointi kasvaa, niin ihmiset tarvitsevat yhä enemmän elämiseen henkilökohtaisia palveluja, kuten kampaajia, tarjoilijoita ja vastaavia. Suomessa on esimerkiksi pikaruokaloiden henkilökunta kasvanut aika voimakkaasti. Nämä työpaikat eivät pysty karkaamaan minnekään päinvastoin kuin rutiinitehtävät, jotka menevät sinne missä niitä edullisemmin voidaan tehdä. Mutta tietoyhteiskunnan ratkaiseva vaikutus Suomenkin kannalta on se, että meillä on valtavasti uusia luovaa työtä vaativia työtehtäviä. Kaikki sellaiset tehtävät, joissa tarvitaan innovaatioita, ajattelemista (tuotekehittäjät, tutkijat, monet konsultit jne.) ovat tyypillisiä tällaisia. Tällaisten töiden tekijät muodostavat kansainvälisiä verkkoja, jotka eivät ole kovin tarkkaan sidottuja mihinkään maahan.

5 Tämä oli katsaus siitä, mihin tietoyhteiskunta näyttää kehittyvän yritysten ja työn alueella. Suomessa sen vaikutukset näkyvät esimerkiksi siinä, että meillä on katsottu järkeväksi sijoittaa lisävaroja tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta oltaisiin tietoyhteiskuntakehityksen mukana. Suomi on harvoja maita Ruotsin kanssa siinä, että rahaa sijoitetaan enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muut maat maailmassa ovat vielä heräämättä. Suomen kohdalla tulos on ollut hyvin positiivinen. Aivan samalla tavalla kuin sijoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myös huipputekniikan vienti on noussut. Niin näyttää myös Ruotsin alkavan nousta. Muilla mailla ei näytä mitään erikoista suuntausta vielä näkyvän. Suomella on tietoyhteiskuntakehityksen ansiosta kokonaan uusia tukipilareita. Kun aikaisemmin on puhuttu siitä, että Suomella on puujalka, niin nyt meillä on myös sähköjalka ja tulevaisuudessa varmaan tulee olemaan biotekniikan jalka tms. Tällä hetkellä on suurin piirtein kolme tasa-arvoista vientialuetta: sähkö- ja elektroniikkateollisuus noin neljäsosa viennistä, perusmetalli- ja konepajateollisuus noin neljäsosa viennistä ja paperi- ja puuteollisuus hieman yli neljäsosa viennistä. Tämä kehitys on ollut paljolti tietoyhteiskunnan ansiota. Suomi on lähtenyt rohkeasti mukaan siihen ja menestynyt. Tässähän ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun vienti oli vain puolet nykyisestä, ja erikoisesti sähkö- ja elektroniikka oli vielä suhteellisen vaatimatonta. Kuinka paljon on mahdollista kasvattaa sähkö- ja elektroniikka-alaa edelleen? Ainakin enemmän kuin mitä ennusteet ennustivat. Kun VTT on laatinut ennusteita sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon kehittämisestä, niin ennusteet ovat aina jääneet häpeään. Viimeisin ennuste vuonna 1997 on sekin noin 2-3 vuotta jäljessä todellisesta kehityksestä. Tällä alueella on syntynyt myöskin runsaasti uusia työpaikkoja. Lähes kaksinkertainen määrä työpaikkoja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alueella on todennäköistä. Yksi työpaikka merkitsee tietenkin yhtä, kahta työpaikkaa muualla erilaisissa palvelutehtävissä. Tässä on se hankaluus, tai sanotaan ihme, että yksi yritys Suomessa vastaa nykyään kansantulon kasvusta jopa noin b:lla tai puolella. Jos tähän vielä lisätään muun sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus, niin tullaan melkein siihen tulokseen, että kansantulo on lähinnä kasvanut juuri sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ansiosta. Mutta tulevaisuudessa raja varmaan tulee vastaan, niin että kasvu ei voi olla yhtä mahtavaa. Onneksi meillä on tulossa uusia aloja, joita tietoyhteiskunta mahdollistaa, kuten biotekniikka joskus kymmenen vuoden kuluessa. Tietoyhteiskuntakehityksen perusteella Suomi on saanut hyvän aseman maailmassa, mikä ei missään tapauksessa olisi ollut mahdollista teollisuusyhteiskunnan aikana. Suomi on maailmalla tunnettu nyt siitä, että täällä osataan ja pystytään. Tästä esimerkiksi Newsweekin viime vuotisessa numerossa Helsinki oli laskettu kuumaksi huipputekniikan kaupungiksi. Tänä vuonna Suomi on Yhdysvalloissa sanaleikkinä jo siinä, että tulevaisuus on Suomi. Lufthansan syyskuun lehdessä oli kirjoitus, jossa Suomea pidetään Saksassakin tulevaisuuden maana, aamunkoiton maana. Meillä ole ainoastaan sähkö- ja elektroniikkateollisuus ja viestintä vaan meillä on myöskin muita tuotteita, kuten Benecol ja vastaavat. Tietoyhteiskuntakehityksen ansiota siis on, että Suomesta on tullut esimerkkimaa. Meidän pitäisi vain nyt huolehtia siitä, että me todella vastaamme sitä, mitä me kehumme itsestämme ja mitä hallitusohjelmissa ja muualla sanotaan. Äsken mainitsin biotekniikan 2

6 tulevaisuudenalana. Tällä hetkellä näyttää nopeimmin olevan kuitenkin mahdollisuudet kehittyä ohjelmistoteollisuuden alueella. Siellä kaavaillaan, että 20 miljardin markan tuotannosta päästään 80 miljardin markan tuotantoon kymmenessä vuodessa. Tämä merkitsee myöskin reippaasti uusia työpaikkoja. Työpaikkoja on , nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Mutta miten tästä sitten selvitään? Onko meillä resursseja tähän? Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuus on arvioinut henkilökuntatarvettaan muutaman vuoden ajalta ja ylivoimaisesti suurin tarve on diplomi-insinööreistä, noin viidessä vuodessa. Ammattikorkeakouluinsinööreistä ja perusammattitutkinnon suorittaneista muita on aika vähän tuossa teollisuudessa. Näistä, jotka palkataan, niin hyvin huomattava osa on tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Se asettaa hyvin suuria vaatimuksia koulutukselle. Meidän täytyy kouluttaa ihmisiä, jotka ovat innovatiivisia ja pystyvät sitten tätä aluetta edelleen kehittämään. Tämän hetken tilanne esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa on se, että opiskelijoita on lisätty noin kaksinkertaiseksi tieto- ja tietoliikennetekniikan alueella, mutta resurssien siirto ei tällä vauhdilla onnistu. Viime vuonna opiskelijoista oli jo 35 % tällä alueella Teknillisessä korkeakoulussa, mutta resursseista vain 30 %. Tässä tarvitaan keinoja, joilla resurssit saadaan ajan tasalle. Sama koskee kaikkia muita alan korkeakouluja, koska kaikkialla on lisätty opiskelijamääriä. Valitettavasti Suomessa tämä tietoyhteiskunnan kehittyminen on jäänyt hallitukselta huomaamatta, koska on ruvettu vähentämään julkisen rahoituksen osuutta. Tosin vedotaan siihen, että kolme miljardia markkaa tänä vuonna käytetään enemmän kuin muutama vuosi sitten. Mutta hallitusohjelman mukaan se riittää toistaiseksi. Se on suuri virhe. Tämän päivän Helsingin Sanomissa Nokian pääjohtaja Ollila toteaa, että ei ole mitään syytä levätä paikoillaan, vaan täytyy jatkuvasti lisätä tutkimusvaroja. Samalla on pyrittävä siihen, että julkinen rahoitus on 40 % koko rahoituksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muutoin nämä ruusuiset näkymät ja Suomen mainio asema kansainvälisesti tunnettuna tietoyhteiskunnan maana ovat vaarassa. Työpaikkoja syntyy uusilla aloilla. On valtava etu, että Suomi on onnistunut kasvualoilla. Maailmassa ei ole vielä näkyvissä mitään rajaa. On myöskin muita mahdollisuuksia. Tulevaisuusvaliokunta on selvittänyt miten Wisconsinissa ja Suomessa asiat ovat verrattavissa toisiinsa. Wisconsin on Yhdysvaltain osavaltio, jossa metsäteollisuus on pääalueita ja ihmisiä on saman verran kuin Suomessa. Siitä syystä on helppo verrata suoraan absoluuttisina lukuina, missä on kasvunvaraa tietoyhteiskunnassa. Erilaisissa yritysten palvelutehtävissä on Wisconsinissa noin kaksinkertainen määrä väkeä. Mainos-, kirjanpito- ja vastaavissa palveluissa on samanlainen ero. Suurin ero on siinä, että Suomessa hyvin palkatut tuotekehittäjät ja tutkijat tekevät itse kaiken kodinhoitotyön, kun taas muualla Wisconsinissa on sitä varten suuri määrä yrityksiä, jotka palvelevat koteja. Suomesta on tullut itsepalveluyhteiskunta, jossa ihmiset joutuvat tekemään sellaisia töitä, joita eivät oikeastaan osaa. Olisi paljon järkevämpää palkata erikoistuneita ihmisiä. Varmaan verotus- ja muissa systeemeissä on siinä suhteessa parantamisen varaa. Suomessa tietoyhteiskuntakehitys on johtanut siihen, että työpaikkoja on tullut suhteellisesti sitä enemmän, mitä suurempi on ollut työssäkäyntialueen asukasmäärä. Tietoyhteiskuntakehitys keskittää yrityksiä ja ihmisiä. Yritysten keskittyminen on tietenkin luonnollista, koska esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alalla yritykset nojautuvat toinen toisiinsa. Käytetään paljon alihankkijoita ja muuta apua. Tuotteiden täytyy olla heti paikalla 3

7 saatavissa eikä jossakin varastossa odottamassa. Parhaiten systeemi toimii niin, että on alan yritysten keskittymiä. Näitä keskittymiä on tyypillisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla ja niitä on tulossa muuallekin, kuten Jyväskylään ja Kuopioon. Tarvitaan aika suuri asukasmäärä jossakin välillä, että päästään 12 %:n työpaikkakasvuun neljässä vuodessa. Pääkaupunkiseutu, vähän yli miljoona ihmistä, ei ole pärjännyt yhtä hyvin. Pienet työssäkäyntialueet menettävät työpaikkoja vähitellen. Siellä ei ole myöskään ihmisten henkilökohtaisia palveluita kovin paljon tarjottavissa, kun ei ole ihmisiä eikä yrityksiä. Lopputulos tästä on se, että kun tarkastellaan asukasmäärän lisäystä Suomessa, niin mitä pienempi työssäkäyntialue, sitä suurempi muuttotappio. Mitä suurempi työssäkäyntialue, sitä suurempi muuttovoitto. Mutta myöskin luonnollinen kasvu noudattaa aivan samaa linjaa, eli pienillä alueilla luonnollinenkin kasvu on negatiivinen tai sanotaan pieni. Tämä oli katsaus siihen, mitä tietoyhteiskuntakehitys on Suomessa aikaansaanut ja mitä pitää tehdä, että sitä saadaan jatkettua. Seuraavat alustukset varmasti selvittävät enemmän aluerakenteen kehitystä Suomessa ja mitä siinä on nähtävissä. Luovutan seuraavan puheenvuoron professori Paavo Okolle Turun kauppakorkeakoulusta. Hän selvittää globaalisaatiota ja Suomen keskittyvää aluerakennetta. 4

8 5 Professori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulu GLOBALISAATIO JA SUOMEN KESKITTYVÄ ALUERAKENNE Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, Lähestyn alustuksessani alueellista muutosta ja aluerakenteen keskittyvää kehitystä globalisaation näkökulmasta. Myös eräisen maan sisäisten tekijöiden sekä tiedon ja osaamisen merkitys on tarkoitus kuitenkin ottaa tarkastelun kohteeksi. Tarkastelun taustalla on osaltaan se, että olen ollut mukana Sitran globalisaatio-hankkeessa, josta on julkaistu useita raportteja tämän vuoden aikana (loppuraportti: Väyrynen, Raimo, Suomi avoimessa maailmassa - Globalisaatio ja sen vaikutukset, Sitra 223, Taloustieto Oy 1999). Oma osuuteni tästä hankkeesta koski globalisaation ja aluerakenteen yhteyttä. Siinä kysyttiin, voitaisiinko ajatella niin, että keskittyvä kehitys, mikä meillä on vahvasti nyt havaittavissa, on osa globalisaatiota. Suomi ryhmittyy alueellisesti uudella tavalla taistelemaan paikastansa globaalissa maailmassa. Lähden liikkeelle ehkä hiukan kaukaa, mutta pyrin osoittamaan, että tarkoitus on ollut pitää mielessä erilaisia näkökohtia, jotka Suomen aluerakenteen muutosta voisivat selittää. Aluekehitystä ja sen kansainvälisiä taustoja ajatellen varmankin uusi iskusana globalisaatio pitää sisällään tärkeitä asioita. Mitä se loppujen lopuksi on ja mitä siinä on uutta, saa nyt jäädä vähemmälle. Meitä lähempänä on myöskin eräänlainen uuden Pohjois-Euroopan syntymisen prosessi, joka muuttaa ympäristöämme nyt olennaisesti. Me olemme aikaisemmin puhuneet paljon integraation keskittävästä vaikutuksesta. Integroitumisemme Eurooppaan on tunnetusti syventynyt vahvasti. Minusta tämä ei ole keskittymistä ajatellen kuitenkaan riittävä selitys. Perusajatuksemme integraatiosta on paljolti ollut, että laajemmat markkinat tekevät suurempia alueellisia keskittymiä. Olen kuitenkin väittänyt, että aluerakenteemme muutoksessa EUjäsenyyden vaikutukset eivät ole niin radikaalilla tavalla mukana, kuten joskus ajatellaan. Tässä on paljon muutakin. Kieltämättä integraatio on yksi keskeinen asia. Kansainvälinen kehitys yleensä ja tuotantoteknologian muutos sekä talouden eräät sisäiset piirteet ovat merkittäviä tekijöitä aluerakenteen kannalta. Ei pidä myöskään siis unohtaa sisäisiä asioita. Suomi on toipumassa syvästä lamasta, mikä sävyttää koko 1990-luvun loppua hyvin olennaisella tavalla. Se on syytä muistaa. Viime vuosien kehityksessä on paljon lamasta toipumisen maantiedettä, elpymisen maantiedettä. Vientivetoinen elpyminen ei ole voinut tapahtua tasasuhteisesti kaikilla alueilla. Siinä on eräs näkökulma Suomen keskittyvään aluekehitykseen. Myös julkisen sektorin ekspansion loppuminen on todella tärkeä asia. Vaikka me kaikki sen tiedämme, emme aina ehkä tule tätä huomanneeksi. Maamme nettotyöllisyys kasvoi runsaasti lamaa edeltäneinä vuosikymmeninä. Vuodesta 1960 lähtien vuoteen 1990 tultaessa julkinen työllisyys kolminkertaistui, mutta samaan aikaan yksityinen työllisyys supistui jonkin verran. Nyt julkinen työllisyys on jokseenkin

9 vakio. Keskittyvän kehityksen kaudella laajeneva sektori on ollut yksityinen sektori, joka sijoittuu alueellisesti eri periaatteilla kuin julkinen. Muutama sana vielä aluekehitys ja globalisaatio -näkökulmasta. Minusta on niin, että globalisaatiolla on sekä keskittäviä että hajauttavia vaikutuksia. Voi sanoa, että maailmanlaajuisesti sillä on hajauttavia vaikutuksia siinä mielessä, että uutta tuotantoa voi ilmestyä sellaisille seuduille, joissa sitä ennen ei ole ollut. Tässä rajatussa mielessä sillä voi sanoa olevan myös hajauttavia vaikutuksia. Suomi toki on hyvä esimerkki siitä. Ilman tämänkaltaista globaalin ympäristön muodostumista, missä me nyt elämme, Suomen elektroniikan ekspansio olisi tuskin ollut mahdollinen. Ilman niitä globalisaatioon liittyviä yhteydenpitotarpeita, joita Nokia nyt tyydyttää, Suomessa ei olisi voinut tapahtua sellaista valtavaa kehitystä, minkä puheenjohtajan esityksestä näimme. Toki siihen tarvittiin omaa kyvykkyyttämmekin, mutta siinä on ollut meille myöskin oiva tilaisuus kasvuun. Kun globalisaatiota ajatellaan maan - euroalueen yhden jäsenmaan - sisällä, niin keskittävät vaikutukset kuitenkin näyttävät nousevan vahvimmin esille. Jopa maailmanlaajuisestikin ehkä näkymään jää nettotulokseksi keskittävä kehitys, josta on paljon viime aikoina puhuttu. Kaikki mikä sattuu samaan aikaan, kun globalisaatio on muotitermi, ei kuitenkaan ole globalisaatiosta peräisin. Niinpä em. elpymisen maantiede, julkisen sektorin ekspansion loppuminen ja yksityinen sektori varaan perustuva kasvu ovat niitä asioita, josta haluan muutaman konkreettisemman näkökohdan ja asian vielä ottaa esille ennen osaamiseen liittyvien tekijöiden kommentointia. Kun ajattelemme, miksi tasainen alueellinen kehitys ei Suomessa ole jatkunut viime aikoina, niin tässä talossa hyvin tunnettu - tässä talossa suorastaan päätetty - kehityksen kulku, joka merkitsi julkisen palvelutuotannon kasvua, on ollut keskeinen selittäjä. Kun katsomme vuodesta 1960 lähtien julkisen ja yksityisen sektorin työllisyyden kehitystä, niin havaitsemme, että yksityisen sektorin työllisyys ei ole Suomessa nettomääräisesti lisääntynyt vuoden 1960 jälkeen. Julkisen sektorin työllisyys on kasvanut bkt:n kasvun tahdissa välillä niin, että se on tullut kolminkertaiseksi. Kun me nyt ihmettelemme, miksi kasvu ei työllistä entiseen tapaan, on yksi hyvä vastaus, että koska tuotannon työllisyyssisältö on aivan erilainen kuin ennen lamaa. Työllisyyden sisältö poikkeaa entisestä siinä mielessä, että siitä puuttuu julkisen sektorin ekspansio. Yksityiset työpaikat edellyttävät yrityksiltä palkanmaksukykyä, ja julkisten työpaikkojen kasvu edellytti veroasteen nostamista. Myös alueelliselta kannalta julkiset työpaikat sijoittuvat tietysti toisin kuin yksityisen sektorin varassa tapahtuva tuotanto ja työllisyys. Tämä on kaikkien tietämä tärkeä asia, mutta joskus tuntuu, että se tahtoo unohtua. Tämä on mielestäni myöskin näkökulma siihen, että ymmärtäisimme, miksi työllisyyden kasvu nyt etenee monen mielestä liian hitaasti. Taloudelta puuttuu se entinen helpompi tapa nostaa työllisyyttä. Veroastetta nostamalla voidaan työllisyyttä julkisella sektorilla lisätä - ainakin lyhyellä tähtäyksellä - ilman, että maalla tarvitsee olla kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Aluerakenteen keskittymisestä meillä on monta vahvaa havaintoa. Oheinen kuvio kertoo, että kymmenen suurinta seutukuntaa maassa tuottaa jo noin 60 % bkt:sta. Niiden väestöosuuskin on yli 50 %. Viime vuosien Aluerakenne on vanhastaan ollut keskittyvä, mutta nykyisin se näyttää olevan jopa kiihtyvästi keskittyvä. 6

10 7 Kuvio 1. Neljän ja kymmenen suurimman kaupunkiseudun osuus maan bkt:stä ja väestöstä Aluerakenteella on luonnollisesti yhteyksiä myös osaamiseen. Niitä on useammanlaisia. Osa välittömistä empiiristä havainnoista voi sisältää vain näennäisiä korrelaatiota, mutta osa varmaankin sisältää enemmän asiaa. Seuraavaan kuvioon on laitettu näkyviin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot maakunnittain. Kuvio 2. Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä nettomuutto maakunnittain

11 Maakunnat ovat T&K-menojen mukaisessa järjestyksessä. Kun Uuttamaata pidetään yhtenä maakuntana, vain kolme maakuntaa oli muuttovoitolla vuoden 1998 tilastossa. Ne olivat siis Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Kun vertaamme muuttovoittoa tutkimus- ja kehitystoiminnan määrään eri maakunnissa, havaitsemme selvän yhteyden muuttovoiton ja T&K-panoksen välillä. Selvä erikoistapaus on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaa, joka on kolmantena tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen tilastossa, mutta joka maakuntana jää muuttotappiolle. Siis Oulun seutu kyllä saa muuttovoittoa, mutta Pohjois-Pohjanmaan maakunta on muuttotappiolla. Siinäkin maakunnassa on sisäisesti käynnissä keskittyvä kehitys. Näyttää siis olevan niin, että siellä on kasvua sekä työpaikkojen ja väestön lisääntymistä, missä panostukset osaamiseen ovat olleet suurimpia. Kun katsotaan seutukunnittaisia tietoja huipputeknologian tavaratuotannon sekä korkean teknologian palvelujen arvonlisäyksestä, saadaan yksityiskohtaisempi kuva asiasta. Salon seutukunnassa on maan keskiarvoon verrattuna yli kuusinkertainen määrä jalostusarvoa henkeä kohti näissä korkean teknologian toimialoissa. Oulussa vastaava luku noin 3,5. Hiukan yllättäen kolmanneksi tilastossa nousee Koillis-Pirkanmaa, jossa ilmeisesti Hornettien kokoaminen nostaa huipputeknologian tuotannon korkealla. Helsingin seutukunta sijoittuu neljänneksi. Siellä on syntynyt korkean teknologian arvonlisäystä asukasta kohti runsaasti kaksinkertaisesti maan keskiarvoon verrattuna. Turun sekä Tampereen seutu jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Joka tapauksessa näyttää siltä, että keskittyvä kehitys liittyy osaamiseen. Suomen keskittyvä kehitys on samalla melko suoraviivaisesti sellaista, jossa suuremmat keskukset voittavat eniten. Vaikka puheenjohtajan avauksessa asia kuvattiin hyvin, katsotaan keskittymisen luonnetta vielä seuraavasta kuviosta. 8

12 9 10,0 Nettomuutto/1000as. keskim seutukunnittain 5,0 Föglö Tampereen Oulun Turun Jyväskylän Helsingin Salon 0,0-5,0-10,0 Kaakkois-Pirkanmaan Kuopion Lakeuden Pohj. seinänaapurien Vaasan Lappeenrannan Joensuun Hämeenlinnan Riihimäen Mikkelin Rovaniemen Lohjan Luoteis-Pirkanmaan Lahden Länsi-Saimaa Åboland-Turunmaan Kotka-Haminan Kaakkoisen Keski-Suomen Äänekosken Forssan Porin Loimaan Keuruun Jämsän Kokkolan Itä-Pirkanmaan Sisä-Savon Savonlinnan Pohjois-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Jakobstadsregionen Kouvolan Kyrönmaan Pohjois-Satakunnan Rauman Iin Sydösterbottens kustregionen Varkauden Tammisaaren Ylä-Savon Kaakkois-Satakunnan Ilomantsin Juvan Saarijärven Härmänmaan Ylivieskan Koillis-Pirkanmaan Loviisan Itä-Hämeen Keski-Karjalan Viitasaaren Eteläist. seinänaapurien Imatran Kajaanin Kemi-Tornion Outokummun Suupohjan Pohjois-Lapin Järviseudun Kuusiokuntien Joroisten Vakka-Suomen Koillis-Savon Pieksämäen Koillismaan Nivala-Haapajärven Kärkikuntien Kaustisen Siikalatvan Mariehamns Pielisen Karjalan Raahen Porvoon Torniolaakson Tunturi-Lapin Koillis-Lapin Ylä-Kainuun -15,0 Lähde: TuKKK/Tilastokeskus milj. Seutukunnan väkiluku Kuvio 3. Nettomuutto seutukunnan väkiluvun mukaan Muuttovoitto on seutukunnan väkilukuun nähden aika lujassa yhteydessä. Plussan puolelle seutukunnista ovat päässeet vain suurimmat. Ne poikkeukset, jotka vahvistavat säännön ovat varsin pieniä seutukuntia, eivätkä ne kaikki ole enää muuttovoiton puolella lainkaan. Kun suurimmat voittavat eniten, on aluerakenteen tasapaino hyvin epävakaa. Aikaisemmin luonnollinen väestön lisäys hoiti sen, että muuttovirtojen keskittävä vaikutus ei näkynyt suoraan väestökehityksen keskittymisenä. Nyt tämä vanha kaava ei enää toimi. Toisaalta nykyinenkin muuttoliike näyttää olevan yhteydessä kansantalouden yleiseen kasvuun. Seuraava kuvio katsoo asiaa erityisesti Uudenmaan muuttovoiton kannalta.

13 10 Kuvio 4. Uudenmaan muuttovoitto ja maan BKT:n kasvu Pääkaupunkiseudun muuttovoitto on kasvanut talouden elpymisen myötä. Näin on tapahtunut aikaisemminkin. Nykyinen muuttovoitto ei ole ennätyksellisen korkea. Kun maan suuri kaupungistumisrakennemuutos oli kiihkeimmillään 1960-luvulla, Uudenmaan lääni sai nettomuuttajaa joka vuosi. Nykyinen :n taso on kuitenkin suhteellisesti hyvin vahva ilmiö. Näyttää siis olevan houkutus sanoa, että ollakseen kilpailukykyinen Suomen pitää alueellisesti ryhmittyä uudella tavalla pystyäkseen menestymään osaamista vaativassa globaalissa kilpailussa. Vaikka tämä on pelkistys, se sisältää myös olennaisen näkökulman alueelliseen muutokseen. Pari sanaa lopuksi vielä erityisesti osaamisen yhteydestä keskittymiseen. On tietysti niin, että taloustieteenkin kannalta keskittymisen edut ovat faktoja, joista ei mihinkään pääse. Taloudellisen toiminnan perusominaisuus on, että se hakeutuu muun taloudellisen toiminnan luokse. Ihmiset joutuvat tekemään sitä samaa siinä sivussa. Kaupungistuminen ja siihen liittyvät inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset ovat sellainen ilmiö, joka syntyy vain, kun on riittävän suuria keskittymiä. Taustalla on vanha perinteinen marshallilainen industrial district - idea. Alihankkijat tulevat päämiehen lähelle, ja sillä tavalla syntyvät monipuoliset työmarkkinat ja osaamista voidaan entisestään kasvattaa. Tämä on perinteinen mutta edelleenkin tietysti voimassa oleva keskittyvän kehityksen idea. Inhimillisen pääoman kumulatiivinen kasvu voimistaa keskittymispaineita. Näin syntyy keskittymiä, joissa kaikki näyttää olevan kallista. Yhdyskuntakustannukset ovat suurissa kaupungeissa korkeat. Mutta se että joku suostuu maksamaan niin suuria kustannuksia tontin hinnoissa ja vuokrissa ja muualla, kertoo siitä että hyötyjen puolellakin on jotain, koska korkeat hinnat suostutaan maksamaan. Mikä on se voima, joka saa taloudelliset toimijat hakeutumaan yhteen? Minusta taloustieteen nobelisti Robert Lucas on sanonut sen osuvasti. Hän väittää, että avaintekijä on inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset, joita ei voida

14 mitata, mutta joita ilman keskittymistendenssiä ei voi ymmärtää. Lucas esittää mielenkiintoisen analogian atomifysiikasta. Siellä on ollut ongelmana ymmärtää, miksi atomi pysyy koossa. Samalla tavalla voidaan kysyä taloudessa, koska aina kaupungissa kaikki on niin kallista, minkä takia työ ja pääoma ei lähde pois kaupungista ja tee tuotantoa jossain, missä sen tekeminen on halvempaa? Vastaus on, että se puuttuva lenkki, se kasaantumisesta tuleva etu, joka osaamisyhteiskunnassa vetää tuotannontekijöitä keskuksiin, on inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset. Osaamisesta on enemmän hyötyä, jos tilaisuuksia sen käyttämiseen on paljon. Tämä on se atomin koossa pitävä ydin. Tätä voimaa ei suoraan voi havaita, mutta se selittää keskittymän koossapysymisen kustannuksista huolimatta. Lopuksi vielä kysymys siitä, mitä politiikalla voitaisiin aluerakenteelle tehdä? Siihen sanoisin ihan lyhyesti, että minusta pitää lähteä siitä, että agglomeraation edut ovat olemassa. Se on fakta. Edut pitää käyttää hyväksi, mutta niitäkin voidaan myöskin ikään kuin luoda. Missä agglomeraation etuja tuottava prosessi lähtee liikkeelle, voi olla suorastaan sattumanvarainen asia monessa tapauksessa tai sitten syynä on niin sanottu poliittinen päätös. Se että Helsingin seudulla on nyt Suomen suurin keskittymä, on hyvä esimerkki agglomeraation etuja synnyttävästä keskuksesta. Se on tosiasia, mutta miksi se on juuri tässä kohtaa, ei enää ole selitettävissä agglomeraation eduilla. Me turkulaiset mielellämme viittaamme vaikkapa Topeliukseen ja muistutamme, että sehän oli raaka valtapoliittinen päätös (Topeliuksen mukaan "keisarisana"), että pääkaupunki tuotiin tänne. Nyt se on kuitenkin keskittymisen etuja tuottava tosiasia, joka on otettava huomioon. On siis mahdollista jossakin määrin valita, millä kilpailukykyisellä rakenteella me toimimme. Osaamisperusteinen strategia on varmastikin oikea strategia, ja meillä on myöskin mahdollisuus jossain määrin aina itse valita, minkälaisella kilpailukykyisellä aluerakenteella osallistumme globaaliin kilpailuun. Rakenteen on syytä olla kuitenkin kilpailukykyinen. Tässä mielessä uskon, että osaamisperusteisen aluepolitiikan kautta on jotakin tehtävissä, mutta se on aina hyvin vaikeata, koska pitää tavoitella kestävää rakennetta ja me näemme aina vasta pitkien aikojen päästä, mikä rakenne on kestävä. 11

15 12 Kehityspäällikkö, TkT Pekka Heinonen Nokia Ventures Organization MAHDOLLISET UUDET HAJAUTETUT PALVELUMALLIT TIETOYHTEISKUNNASSA Arvoisa puheenjohtaja, Hyvät kuulijat, Kiitos mahdollisuudesta jakaa kanssanne muutamia ajatuksia, jotka voisivat olla mahdollisia myös Suomessa, jos vain niin haluamme. Ehkä aluksi muutama sana taustaorganisaatiostani. Koska työskentelen Nokia Ventures Organizationissa, niin se tarkoittaa sitä, että en ole täällä nyt myymässä mitään tuotetta, koska olen miettimässä sellaisia tuotteita, joita ei vielä ole olemassa. Viime vuodet olen pohtinut minkä tyyppisiä ratkaisuja ja palveluita voisi olla tulevassa informaatioyhteiskunnassa. Nyt erityisesti, kun olemme eduskunnassa, niin puheenjohtaja aika hyvin kuvasi sen, että emme elä "tietokoneessa", emme ole tietokoneyhteiskunta, vaan olemme muodostamassa "tiedon yhteiskuntaa". Tulevaa "tiedon yhteiskuntaa" ajatellen olen nyt katsomassa palvelumalleja, joita voisi olla kehitettävissä näillä isoilla sektoreilla ja liittyen nimen omaan näihin isolla kirjoitettuihin isoihin yhteiskunnan haasteisiin.

16 13 Eli ikääntymisen myötä palvelutarpeet kasvavat. Samalla tällä hetkellä ne henkilöt, jotka näitä palveluita antavat, ikääntyvät ja jäävät eläkkeelle, elatussuhde, joka tällä hetkellä on viisi työssäkäyvää henkilöä tukee rahoituksellaan niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat tämän tuen. Jos tämä suhde kasvaa yhden suhde kahteen, ja näistä kahdestakin vielä puoli henkilöä tekee auttamista palkkatyönä, niin olemme lähes uskomattomassa tilanteessa tässä yhteiskunnassa. Samaan suuntaan vaikuttaa maan sisäinen muutto. Miten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla palvelujen tarve kasvaa? Juuri näin lehdessä, että täällä olisi vuoteen 2005 mennessä investoitava 4 miljardia fyysisiin koulurakennuksiin: uusrakennuksiin että korjaukseen. Samaan aikaan väestökatoalueella on hirmuinen noidankehä: palvelut häviävät, koulut häviävät, sinne ei tule ihmisiä, ei saada rekrytoitua henkilöitä jne.. Millä siellä annetaan sitten palveluita jäljellä oleville henkilöille? Ja sitten oletettavasti vaikein haaste: yhteiskunnan palvelujen laatumielikuvan nostaminen.

17 14 Ne jotka sodan jälkeen muistavat rakentaneensa omakotitaloa tietävät, mitä se oli. Kun jotain ylimalkaan sai, niin se oli jo ihan riittävä asia. Seuraavaksi määrittelyksi tuli: "Tuote on määrättyjen määräysten ja standardien mukainen". Sitten, että se soveltuu ajateltuun tarkoitukseen. 80-luvulla asiakas sai sellaisen tuotteen ja palvelun kuin odottikin, ja 90-luvulla laatumäärittelyyn tuli mukaan ilahduttaminen. Mietitäänpä millä tasolla monet julkiset palvelut tällä hetkellä toimivat. Mitä ajattelevat vanhemmat, joiden lapset ovat allergisoituneet oltuaan kolme vuotta jossain homekoulussa; tai ne vanhemmat, joiden lasten elämänalun koulukiusaaminen on tuhonnut. Ovat nämä sitten olleet itse kiusattuja tai kiusaajia. Tai mitä ajattelevat ne henkilöt, jotka löytävät oman vanhempansa lähes kuolleeksi kuivuneena jossain hoitolaitoksessa, kun kenelläkään ei ole aikaa antaa hänelle juotavaa. Jos sitten mietimme mitä tässä voisimme tehdä palvelujen saatavuuden helpottamiseksi ja niiden laadun parantamiseksi. Yksi tapa on tietenkin se, että tehdään samaa mitä nytkin mutta tehokkaammin. Toiseksi voidaan hakea uusia työkaluja. Ja mahdollisesti kolmanneksi tehdään asiat ihan eri tavalla, ajattelemalla ne uudestaan. Olen viimeiset viisi vuotta analysoinut diabetesta. Tässä yhteydessä on tullut käyttöön uusi käsite empowerment (voimaantuminen), jossa on kysymys siitä, että ainoastaan henkilö itse voi hoitaa oman diabeteksensa. Ammattilaisen rooli silloin enemmän ja enemmän itsenäisen suoriutumisen opettaminen ja tukeminen. Ihan yhtä lailla olisi siirryttävä ajattelussa itsenäisen suoriutumisen tukemiseen kotona laitoshoidon sijaan ja opettamisesta olisi siirryttävä oppimisen tukemiseen. Jos katsomme valtion budjettimenoja, niin sosiaali-, terveys-, ja koulutusmenot ovat 63 % julkisista menoista.

18 15 Näistä ei vielä hirveästi viisautta saa, mutta jos katsomme, miten kustannukset jakautuvat ikäryhmiin, niin lapsuusvaiheen aikana on tarjolla runsaasti palveluja. Samaten palvelujen määrä alkaa kasvaa vuodesta ylöspäin: 10000, 15000, 30000, markkaa vuodessa henkilöä kohti. Voimme vielä katsoa miten nämä palvelujen hinnat jakautuvat eri tyyppeihin. Tässä on erään kaupungin kustannusjako siitä, mitä erityyppisten palvelujen tuottaminen maksaa päivässä.

19 Viikoittainen avustava kotihoito tai viikoittainen tuettu kotihoito maksaa muutamasta kympistä sataan markkaan päivässä. Jos tullaan yliopistolliseen sairaalaan, niin hinta on lähes 1600 mk/päivä. Eli tämä jo jollakin tavalla kertoo suoraan sen, että jos löytyy sellaisia ratkaisuja, että henkilöt voivat olla pidempään kotona, niin kokonaistilanne helpottuu huomattavasti. Samaten katsoin trendejä, miten vuodesta 1994 vuoteen 2005 sairaalapäiviä tulisi lisää 1,2 miljoonaa pelkästään ikärakenteen muutoksen myötä, jos "mitään ei tehdä". 16

20 17 Muutoksen aikaansaaminen ei ole niinkään tekninen ongelma kuin haaste ajattelutapojen muuttamiseksi. Me elämme yhteiskunnassa, jossa vielä mietimme asioita instituutiolähtöisesti. On tällainen organisaatio, tämän niminen hallintokunta, tämän nimisen hallintokunnan sektori sen sisällä ja samoten mietimme, millaisia työkaluja kukin niistä erikseen tarvitsee. Kun yhä enemmän palvelujen asiakkaat, palveluja antavat henkilöt, että tarvittavat tiedot on hajautettu. Tämän hyväksyminen toimintojen suunnittelun lähtökohdaksi on iso asia. Nyt yksi esimerkki palvelusta, joka julkistetaan tänään: LifeChart.com. Se liittyy diabeteksen omahoidon tukemiseen. Kun palvelun kehittäminen vuonna 1995 aloitettiin, maailmassa oli noin 110 miljoonaa henkilöä, joilla oli diabetes. Tällä hetkellä luku on lähes 150 miljoonaa ja vuonna 2010 n. 240 miljoonaa. Diabeteksen aiheuttamat kustannukset olivat Euroopassa vuonna 1994 Suomen BKT:n verran, yli 100 mrd. Euroa. Puolet siitä menee suoraan terveydenhuollon kustannuksiin ja toinen puoli epäsuoriin kustannuksiin, jotka liittyvät siihen, että henkilöt menettävät työpaikkansa, siirtyvät eläkkeelle, joutuvat hankkimaan uuden kodin, jne. Tri Tero Kangas teki väitöskirjaansa tarkan analyysin v kustannuksista. Oleellista on, että diabetekseen liittyvistä kustannuksista oli 80 % sairaalassa tapahtuva hoito.

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

52 erikokoista aluetta

52 erikokoista aluetta 52 erikokoista aluetta 231110 Mosaiikkimaantiede Työssäkäyntialueet kasvavat ja alueet laajenevat niin toiminnallisesti kuin strategisestikin. Paikallisesti kehityksen kuvassa voi kuitenkin olla suuriakin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot