GLOBAL CITY - SUOMALAINEN MALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLOBAL CITY - SUOMALAINEN MALLI"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 3/1999 GLOBAL CITY - SUOMALAINEN MALLI Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden aiheesta Global City - suomalainen malli". Tilaisuudessa alustajina toimivat Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri, professori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta, kehityspäällikkö Pekka Heinonen Nokia Ventures Organizationista, tutkija Janne Antikainen Joensuun yliopistosta, professori Rauli Svento Oulun yliopistosta ja elinkeinojohtaja Juha Kostiainen Tampereen kaupungista. Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYS Tietoyhteiskunnan kehittymisen vaikutukset Suomessa 1 Kansanedustaja Martti Tiuri Globalisaatio ja Suomen keskittyvä aluerakenne 5 Professori Paavo Okko Mahdolliset uudet hajautetut palvelumallit tietoyhteiskunnassa 12 Kehityspäällikkö Pekka J. Heinonen Kaupunkiverkko ja uudesti muotoutuva kehitysdynamiikka 23 Tutkija Janne Antikainen 3. askel - Pohjois-Pohjanmaan tietoyhteiskuntaohjelma Professori Rauli Svento Tampere innovatiivisena miljöönä 39 Elinkeinojohtaja Juha Kostiainen

4 1 Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTYMISEN VAIKUTUKSET SUOMESSA Tervetuloa tutkijoiden ja kansanedustajien seuran kokoukseen, jossa käsitellään maailman tulevaisuudennäkymiä otsikolla Global City - suomalainen malli. Katsellaan mihin kehitys on menossa, mitä se Suomen kannalta tarkoittaa. Paikalla on joukko hyviä alustajia aiheesta; hyvin mielenkiintoinen iltapäivä tulossa. Noin kello neljän aikaan on tarkoitus pitää kahvitauko, jolloin luovaa keskustelua voidaan harrastaa. Toivon että kaikki esiintyjät pitävät kohtuullisesti kiinni aikataulusta. Jotta aikataulu säilyisi, aloitan heti. Ensimmäinen tehtävä on määritellä tietoyhteiskunta, koska siitä on hyvin erilaisia käsityksiä. Tietoyhteiskunta ei ole yhteiskunta, jossa on paljon tietoa käytettävissä. Usein kuvitellaan, että se tarkoittaa tietokoneita ja matkapuhelimia ja vastaavia. Tietoyhteiskunta on periaatteessa filosofinen kysymys. Teollisuusyhteiskuntaakaan ei nimitetty höyrykoneyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskuntaa eivät kuvaa tietokoneet, vaan perusperiaate, eli pyritään osaamisen ja tietämisen hyväksikäyttöön ja lisäämiseen. Tietoa käytetään määrätietoisesti hyväksi ja hankitaan järjestelmällisesti uutta tietoa eli tutkitaan. Suomessa on runsaasti matkapuhelimia ja internet-yhteyksiä, joten tietoyhteiskunnan työkalut ovat kohtuullisesti käytettävissä. Tietoyhteiskunta merkitsee kuitenkin aikamoisia muutoksia yhteiskunnassa. Presidentti Clintonin ensimmäinen työministeri Reich on mielestäni hyvin kuvannut sitä, minkälaisia muutoksia tietoyhteiskunnassa syntyy. Suurin muutos on yritysten puolella siinä, että tullaan globaaliseen yritystoimintaan, jossa suuriarvoinen tuotanto on päätekijä ja tuotteet voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti. Työtehtävien kohdalla se merkitsee sitä, että rutiinitehtävät, joita teollisuusyhteiskunta on paljon tarjonnut, ovat hyvää vauhtia vähenemässä. Toistuvaisuustyö, jossa samaa työtä tehdään jatkuvasti samalla tavalla, on vähissä nykyään. Se vaikuttaa tietenkin siihen, miten yhteiskunta kehittyy. Rutiinitehtävät vähenevät, henkilökohtaiset palvelut lisääntyvät. Kun hyvinvointi kasvaa, niin ihmiset tarvitsevat yhä enemmän elämiseen henkilökohtaisia palveluja, kuten kampaajia, tarjoilijoita ja vastaavia. Suomessa on esimerkiksi pikaruokaloiden henkilökunta kasvanut aika voimakkaasti. Nämä työpaikat eivät pysty karkaamaan minnekään päinvastoin kuin rutiinitehtävät, jotka menevät sinne missä niitä edullisemmin voidaan tehdä. Mutta tietoyhteiskunnan ratkaiseva vaikutus Suomenkin kannalta on se, että meillä on valtavasti uusia luovaa työtä vaativia työtehtäviä. Kaikki sellaiset tehtävät, joissa tarvitaan innovaatioita, ajattelemista (tuotekehittäjät, tutkijat, monet konsultit jne.) ovat tyypillisiä tällaisia. Tällaisten töiden tekijät muodostavat kansainvälisiä verkkoja, jotka eivät ole kovin tarkkaan sidottuja mihinkään maahan.

5 Tämä oli katsaus siitä, mihin tietoyhteiskunta näyttää kehittyvän yritysten ja työn alueella. Suomessa sen vaikutukset näkyvät esimerkiksi siinä, että meillä on katsottu järkeväksi sijoittaa lisävaroja tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta oltaisiin tietoyhteiskuntakehityksen mukana. Suomi on harvoja maita Ruotsin kanssa siinä, että rahaa sijoitetaan enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muut maat maailmassa ovat vielä heräämättä. Suomen kohdalla tulos on ollut hyvin positiivinen. Aivan samalla tavalla kuin sijoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myös huipputekniikan vienti on noussut. Niin näyttää myös Ruotsin alkavan nousta. Muilla mailla ei näytä mitään erikoista suuntausta vielä näkyvän. Suomella on tietoyhteiskuntakehityksen ansiosta kokonaan uusia tukipilareita. Kun aikaisemmin on puhuttu siitä, että Suomella on puujalka, niin nyt meillä on myös sähköjalka ja tulevaisuudessa varmaan tulee olemaan biotekniikan jalka tms. Tällä hetkellä on suurin piirtein kolme tasa-arvoista vientialuetta: sähkö- ja elektroniikkateollisuus noin neljäsosa viennistä, perusmetalli- ja konepajateollisuus noin neljäsosa viennistä ja paperi- ja puuteollisuus hieman yli neljäsosa viennistä. Tämä kehitys on ollut paljolti tietoyhteiskunnan ansiota. Suomi on lähtenyt rohkeasti mukaan siihen ja menestynyt. Tässähän ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun vienti oli vain puolet nykyisestä, ja erikoisesti sähkö- ja elektroniikka oli vielä suhteellisen vaatimatonta. Kuinka paljon on mahdollista kasvattaa sähkö- ja elektroniikka-alaa edelleen? Ainakin enemmän kuin mitä ennusteet ennustivat. Kun VTT on laatinut ennusteita sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon kehittämisestä, niin ennusteet ovat aina jääneet häpeään. Viimeisin ennuste vuonna 1997 on sekin noin 2-3 vuotta jäljessä todellisesta kehityksestä. Tällä alueella on syntynyt myöskin runsaasti uusia työpaikkoja. Lähes kaksinkertainen määrä työpaikkoja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alueella on todennäköistä. Yksi työpaikka merkitsee tietenkin yhtä, kahta työpaikkaa muualla erilaisissa palvelutehtävissä. Tässä on se hankaluus, tai sanotaan ihme, että yksi yritys Suomessa vastaa nykyään kansantulon kasvusta jopa noin b:lla tai puolella. Jos tähän vielä lisätään muun sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus, niin tullaan melkein siihen tulokseen, että kansantulo on lähinnä kasvanut juuri sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ansiosta. Mutta tulevaisuudessa raja varmaan tulee vastaan, niin että kasvu ei voi olla yhtä mahtavaa. Onneksi meillä on tulossa uusia aloja, joita tietoyhteiskunta mahdollistaa, kuten biotekniikka joskus kymmenen vuoden kuluessa. Tietoyhteiskuntakehityksen perusteella Suomi on saanut hyvän aseman maailmassa, mikä ei missään tapauksessa olisi ollut mahdollista teollisuusyhteiskunnan aikana. Suomi on maailmalla tunnettu nyt siitä, että täällä osataan ja pystytään. Tästä esimerkiksi Newsweekin viime vuotisessa numerossa Helsinki oli laskettu kuumaksi huipputekniikan kaupungiksi. Tänä vuonna Suomi on Yhdysvalloissa sanaleikkinä jo siinä, että tulevaisuus on Suomi. Lufthansan syyskuun lehdessä oli kirjoitus, jossa Suomea pidetään Saksassakin tulevaisuuden maana, aamunkoiton maana. Meillä ole ainoastaan sähkö- ja elektroniikkateollisuus ja viestintä vaan meillä on myöskin muita tuotteita, kuten Benecol ja vastaavat. Tietoyhteiskuntakehityksen ansiota siis on, että Suomesta on tullut esimerkkimaa. Meidän pitäisi vain nyt huolehtia siitä, että me todella vastaamme sitä, mitä me kehumme itsestämme ja mitä hallitusohjelmissa ja muualla sanotaan. Äsken mainitsin biotekniikan 2

6 tulevaisuudenalana. Tällä hetkellä näyttää nopeimmin olevan kuitenkin mahdollisuudet kehittyä ohjelmistoteollisuuden alueella. Siellä kaavaillaan, että 20 miljardin markan tuotannosta päästään 80 miljardin markan tuotantoon kymmenessä vuodessa. Tämä merkitsee myöskin reippaasti uusia työpaikkoja. Työpaikkoja on , nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Mutta miten tästä sitten selvitään? Onko meillä resursseja tähän? Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuus on arvioinut henkilökuntatarvettaan muutaman vuoden ajalta ja ylivoimaisesti suurin tarve on diplomi-insinööreistä, noin viidessä vuodessa. Ammattikorkeakouluinsinööreistä ja perusammattitutkinnon suorittaneista muita on aika vähän tuossa teollisuudessa. Näistä, jotka palkataan, niin hyvin huomattava osa on tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Se asettaa hyvin suuria vaatimuksia koulutukselle. Meidän täytyy kouluttaa ihmisiä, jotka ovat innovatiivisia ja pystyvät sitten tätä aluetta edelleen kehittämään. Tämän hetken tilanne esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa on se, että opiskelijoita on lisätty noin kaksinkertaiseksi tieto- ja tietoliikennetekniikan alueella, mutta resurssien siirto ei tällä vauhdilla onnistu. Viime vuonna opiskelijoista oli jo 35 % tällä alueella Teknillisessä korkeakoulussa, mutta resursseista vain 30 %. Tässä tarvitaan keinoja, joilla resurssit saadaan ajan tasalle. Sama koskee kaikkia muita alan korkeakouluja, koska kaikkialla on lisätty opiskelijamääriä. Valitettavasti Suomessa tämä tietoyhteiskunnan kehittyminen on jäänyt hallitukselta huomaamatta, koska on ruvettu vähentämään julkisen rahoituksen osuutta. Tosin vedotaan siihen, että kolme miljardia markkaa tänä vuonna käytetään enemmän kuin muutama vuosi sitten. Mutta hallitusohjelman mukaan se riittää toistaiseksi. Se on suuri virhe. Tämän päivän Helsingin Sanomissa Nokian pääjohtaja Ollila toteaa, että ei ole mitään syytä levätä paikoillaan, vaan täytyy jatkuvasti lisätä tutkimusvaroja. Samalla on pyrittävä siihen, että julkinen rahoitus on 40 % koko rahoituksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muutoin nämä ruusuiset näkymät ja Suomen mainio asema kansainvälisesti tunnettuna tietoyhteiskunnan maana ovat vaarassa. Työpaikkoja syntyy uusilla aloilla. On valtava etu, että Suomi on onnistunut kasvualoilla. Maailmassa ei ole vielä näkyvissä mitään rajaa. On myöskin muita mahdollisuuksia. Tulevaisuusvaliokunta on selvittänyt miten Wisconsinissa ja Suomessa asiat ovat verrattavissa toisiinsa. Wisconsin on Yhdysvaltain osavaltio, jossa metsäteollisuus on pääalueita ja ihmisiä on saman verran kuin Suomessa. Siitä syystä on helppo verrata suoraan absoluuttisina lukuina, missä on kasvunvaraa tietoyhteiskunnassa. Erilaisissa yritysten palvelutehtävissä on Wisconsinissa noin kaksinkertainen määrä väkeä. Mainos-, kirjanpito- ja vastaavissa palveluissa on samanlainen ero. Suurin ero on siinä, että Suomessa hyvin palkatut tuotekehittäjät ja tutkijat tekevät itse kaiken kodinhoitotyön, kun taas muualla Wisconsinissa on sitä varten suuri määrä yrityksiä, jotka palvelevat koteja. Suomesta on tullut itsepalveluyhteiskunta, jossa ihmiset joutuvat tekemään sellaisia töitä, joita eivät oikeastaan osaa. Olisi paljon järkevämpää palkata erikoistuneita ihmisiä. Varmaan verotus- ja muissa systeemeissä on siinä suhteessa parantamisen varaa. Suomessa tietoyhteiskuntakehitys on johtanut siihen, että työpaikkoja on tullut suhteellisesti sitä enemmän, mitä suurempi on ollut työssäkäyntialueen asukasmäärä. Tietoyhteiskuntakehitys keskittää yrityksiä ja ihmisiä. Yritysten keskittyminen on tietenkin luonnollista, koska esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alalla yritykset nojautuvat toinen toisiinsa. Käytetään paljon alihankkijoita ja muuta apua. Tuotteiden täytyy olla heti paikalla 3

7 saatavissa eikä jossakin varastossa odottamassa. Parhaiten systeemi toimii niin, että on alan yritysten keskittymiä. Näitä keskittymiä on tyypillisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla ja niitä on tulossa muuallekin, kuten Jyväskylään ja Kuopioon. Tarvitaan aika suuri asukasmäärä jossakin välillä, että päästään 12 %:n työpaikkakasvuun neljässä vuodessa. Pääkaupunkiseutu, vähän yli miljoona ihmistä, ei ole pärjännyt yhtä hyvin. Pienet työssäkäyntialueet menettävät työpaikkoja vähitellen. Siellä ei ole myöskään ihmisten henkilökohtaisia palveluita kovin paljon tarjottavissa, kun ei ole ihmisiä eikä yrityksiä. Lopputulos tästä on se, että kun tarkastellaan asukasmäärän lisäystä Suomessa, niin mitä pienempi työssäkäyntialue, sitä suurempi muuttotappio. Mitä suurempi työssäkäyntialue, sitä suurempi muuttovoitto. Mutta myöskin luonnollinen kasvu noudattaa aivan samaa linjaa, eli pienillä alueilla luonnollinenkin kasvu on negatiivinen tai sanotaan pieni. Tämä oli katsaus siihen, mitä tietoyhteiskuntakehitys on Suomessa aikaansaanut ja mitä pitää tehdä, että sitä saadaan jatkettua. Seuraavat alustukset varmasti selvittävät enemmän aluerakenteen kehitystä Suomessa ja mitä siinä on nähtävissä. Luovutan seuraavan puheenvuoron professori Paavo Okolle Turun kauppakorkeakoulusta. Hän selvittää globaalisaatiota ja Suomen keskittyvää aluerakennetta. 4

8 5 Professori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulu GLOBALISAATIO JA SUOMEN KESKITTYVÄ ALUERAKENNE Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, Lähestyn alustuksessani alueellista muutosta ja aluerakenteen keskittyvää kehitystä globalisaation näkökulmasta. Myös eräisen maan sisäisten tekijöiden sekä tiedon ja osaamisen merkitys on tarkoitus kuitenkin ottaa tarkastelun kohteeksi. Tarkastelun taustalla on osaltaan se, että olen ollut mukana Sitran globalisaatio-hankkeessa, josta on julkaistu useita raportteja tämän vuoden aikana (loppuraportti: Väyrynen, Raimo, Suomi avoimessa maailmassa - Globalisaatio ja sen vaikutukset, Sitra 223, Taloustieto Oy 1999). Oma osuuteni tästä hankkeesta koski globalisaation ja aluerakenteen yhteyttä. Siinä kysyttiin, voitaisiinko ajatella niin, että keskittyvä kehitys, mikä meillä on vahvasti nyt havaittavissa, on osa globalisaatiota. Suomi ryhmittyy alueellisesti uudella tavalla taistelemaan paikastansa globaalissa maailmassa. Lähden liikkeelle ehkä hiukan kaukaa, mutta pyrin osoittamaan, että tarkoitus on ollut pitää mielessä erilaisia näkökohtia, jotka Suomen aluerakenteen muutosta voisivat selittää. Aluekehitystä ja sen kansainvälisiä taustoja ajatellen varmankin uusi iskusana globalisaatio pitää sisällään tärkeitä asioita. Mitä se loppujen lopuksi on ja mitä siinä on uutta, saa nyt jäädä vähemmälle. Meitä lähempänä on myöskin eräänlainen uuden Pohjois-Euroopan syntymisen prosessi, joka muuttaa ympäristöämme nyt olennaisesti. Me olemme aikaisemmin puhuneet paljon integraation keskittävästä vaikutuksesta. Integroitumisemme Eurooppaan on tunnetusti syventynyt vahvasti. Minusta tämä ei ole keskittymistä ajatellen kuitenkaan riittävä selitys. Perusajatuksemme integraatiosta on paljolti ollut, että laajemmat markkinat tekevät suurempia alueellisia keskittymiä. Olen kuitenkin väittänyt, että aluerakenteemme muutoksessa EUjäsenyyden vaikutukset eivät ole niin radikaalilla tavalla mukana, kuten joskus ajatellaan. Tässä on paljon muutakin. Kieltämättä integraatio on yksi keskeinen asia. Kansainvälinen kehitys yleensä ja tuotantoteknologian muutos sekä talouden eräät sisäiset piirteet ovat merkittäviä tekijöitä aluerakenteen kannalta. Ei pidä myöskään siis unohtaa sisäisiä asioita. Suomi on toipumassa syvästä lamasta, mikä sävyttää koko 1990-luvun loppua hyvin olennaisella tavalla. Se on syytä muistaa. Viime vuosien kehityksessä on paljon lamasta toipumisen maantiedettä, elpymisen maantiedettä. Vientivetoinen elpyminen ei ole voinut tapahtua tasasuhteisesti kaikilla alueilla. Siinä on eräs näkökulma Suomen keskittyvään aluekehitykseen. Myös julkisen sektorin ekspansion loppuminen on todella tärkeä asia. Vaikka me kaikki sen tiedämme, emme aina ehkä tule tätä huomanneeksi. Maamme nettotyöllisyys kasvoi runsaasti lamaa edeltäneinä vuosikymmeninä. Vuodesta 1960 lähtien vuoteen 1990 tultaessa julkinen työllisyys kolminkertaistui, mutta samaan aikaan yksityinen työllisyys supistui jonkin verran. Nyt julkinen työllisyys on jokseenkin

9 vakio. Keskittyvän kehityksen kaudella laajeneva sektori on ollut yksityinen sektori, joka sijoittuu alueellisesti eri periaatteilla kuin julkinen. Muutama sana vielä aluekehitys ja globalisaatio -näkökulmasta. Minusta on niin, että globalisaatiolla on sekä keskittäviä että hajauttavia vaikutuksia. Voi sanoa, että maailmanlaajuisesti sillä on hajauttavia vaikutuksia siinä mielessä, että uutta tuotantoa voi ilmestyä sellaisille seuduille, joissa sitä ennen ei ole ollut. Tässä rajatussa mielessä sillä voi sanoa olevan myös hajauttavia vaikutuksia. Suomi toki on hyvä esimerkki siitä. Ilman tämänkaltaista globaalin ympäristön muodostumista, missä me nyt elämme, Suomen elektroniikan ekspansio olisi tuskin ollut mahdollinen. Ilman niitä globalisaatioon liittyviä yhteydenpitotarpeita, joita Nokia nyt tyydyttää, Suomessa ei olisi voinut tapahtua sellaista valtavaa kehitystä, minkä puheenjohtajan esityksestä näimme. Toki siihen tarvittiin omaa kyvykkyyttämmekin, mutta siinä on ollut meille myöskin oiva tilaisuus kasvuun. Kun globalisaatiota ajatellaan maan - euroalueen yhden jäsenmaan - sisällä, niin keskittävät vaikutukset kuitenkin näyttävät nousevan vahvimmin esille. Jopa maailmanlaajuisestikin ehkä näkymään jää nettotulokseksi keskittävä kehitys, josta on paljon viime aikoina puhuttu. Kaikki mikä sattuu samaan aikaan, kun globalisaatio on muotitermi, ei kuitenkaan ole globalisaatiosta peräisin. Niinpä em. elpymisen maantiede, julkisen sektorin ekspansion loppuminen ja yksityinen sektori varaan perustuva kasvu ovat niitä asioita, josta haluan muutaman konkreettisemman näkökohdan ja asian vielä ottaa esille ennen osaamiseen liittyvien tekijöiden kommentointia. Kun ajattelemme, miksi tasainen alueellinen kehitys ei Suomessa ole jatkunut viime aikoina, niin tässä talossa hyvin tunnettu - tässä talossa suorastaan päätetty - kehityksen kulku, joka merkitsi julkisen palvelutuotannon kasvua, on ollut keskeinen selittäjä. Kun katsomme vuodesta 1960 lähtien julkisen ja yksityisen sektorin työllisyyden kehitystä, niin havaitsemme, että yksityisen sektorin työllisyys ei ole Suomessa nettomääräisesti lisääntynyt vuoden 1960 jälkeen. Julkisen sektorin työllisyys on kasvanut bkt:n kasvun tahdissa välillä niin, että se on tullut kolminkertaiseksi. Kun me nyt ihmettelemme, miksi kasvu ei työllistä entiseen tapaan, on yksi hyvä vastaus, että koska tuotannon työllisyyssisältö on aivan erilainen kuin ennen lamaa. Työllisyyden sisältö poikkeaa entisestä siinä mielessä, että siitä puuttuu julkisen sektorin ekspansio. Yksityiset työpaikat edellyttävät yrityksiltä palkanmaksukykyä, ja julkisten työpaikkojen kasvu edellytti veroasteen nostamista. Myös alueelliselta kannalta julkiset työpaikat sijoittuvat tietysti toisin kuin yksityisen sektorin varassa tapahtuva tuotanto ja työllisyys. Tämä on kaikkien tietämä tärkeä asia, mutta joskus tuntuu, että se tahtoo unohtua. Tämä on mielestäni myöskin näkökulma siihen, että ymmärtäisimme, miksi työllisyyden kasvu nyt etenee monen mielestä liian hitaasti. Taloudelta puuttuu se entinen helpompi tapa nostaa työllisyyttä. Veroastetta nostamalla voidaan työllisyyttä julkisella sektorilla lisätä - ainakin lyhyellä tähtäyksellä - ilman, että maalla tarvitsee olla kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Aluerakenteen keskittymisestä meillä on monta vahvaa havaintoa. Oheinen kuvio kertoo, että kymmenen suurinta seutukuntaa maassa tuottaa jo noin 60 % bkt:sta. Niiden väestöosuuskin on yli 50 %. Viime vuosien Aluerakenne on vanhastaan ollut keskittyvä, mutta nykyisin se näyttää olevan jopa kiihtyvästi keskittyvä. 6

10 7 Kuvio 1. Neljän ja kymmenen suurimman kaupunkiseudun osuus maan bkt:stä ja väestöstä Aluerakenteella on luonnollisesti yhteyksiä myös osaamiseen. Niitä on useammanlaisia. Osa välittömistä empiiristä havainnoista voi sisältää vain näennäisiä korrelaatiota, mutta osa varmaankin sisältää enemmän asiaa. Seuraavaan kuvioon on laitettu näkyviin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot maakunnittain. Kuvio 2. Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä nettomuutto maakunnittain

11 Maakunnat ovat T&K-menojen mukaisessa järjestyksessä. Kun Uuttamaata pidetään yhtenä maakuntana, vain kolme maakuntaa oli muuttovoitolla vuoden 1998 tilastossa. Ne olivat siis Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Kun vertaamme muuttovoittoa tutkimus- ja kehitystoiminnan määrään eri maakunnissa, havaitsemme selvän yhteyden muuttovoiton ja T&K-panoksen välillä. Selvä erikoistapaus on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaa, joka on kolmantena tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen tilastossa, mutta joka maakuntana jää muuttotappiolle. Siis Oulun seutu kyllä saa muuttovoittoa, mutta Pohjois-Pohjanmaan maakunta on muuttotappiolla. Siinäkin maakunnassa on sisäisesti käynnissä keskittyvä kehitys. Näyttää siis olevan niin, että siellä on kasvua sekä työpaikkojen ja väestön lisääntymistä, missä panostukset osaamiseen ovat olleet suurimpia. Kun katsotaan seutukunnittaisia tietoja huipputeknologian tavaratuotannon sekä korkean teknologian palvelujen arvonlisäyksestä, saadaan yksityiskohtaisempi kuva asiasta. Salon seutukunnassa on maan keskiarvoon verrattuna yli kuusinkertainen määrä jalostusarvoa henkeä kohti näissä korkean teknologian toimialoissa. Oulussa vastaava luku noin 3,5. Hiukan yllättäen kolmanneksi tilastossa nousee Koillis-Pirkanmaa, jossa ilmeisesti Hornettien kokoaminen nostaa huipputeknologian tuotannon korkealla. Helsingin seutukunta sijoittuu neljänneksi. Siellä on syntynyt korkean teknologian arvonlisäystä asukasta kohti runsaasti kaksinkertaisesti maan keskiarvoon verrattuna. Turun sekä Tampereen seutu jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Joka tapauksessa näyttää siltä, että keskittyvä kehitys liittyy osaamiseen. Suomen keskittyvä kehitys on samalla melko suoraviivaisesti sellaista, jossa suuremmat keskukset voittavat eniten. Vaikka puheenjohtajan avauksessa asia kuvattiin hyvin, katsotaan keskittymisen luonnetta vielä seuraavasta kuviosta. 8

12 9 10,0 Nettomuutto/1000as. keskim seutukunnittain 5,0 Föglö Tampereen Oulun Turun Jyväskylän Helsingin Salon 0,0-5,0-10,0 Kaakkois-Pirkanmaan Kuopion Lakeuden Pohj. seinänaapurien Vaasan Lappeenrannan Joensuun Hämeenlinnan Riihimäen Mikkelin Rovaniemen Lohjan Luoteis-Pirkanmaan Lahden Länsi-Saimaa Åboland-Turunmaan Kotka-Haminan Kaakkoisen Keski-Suomen Äänekosken Forssan Porin Loimaan Keuruun Jämsän Kokkolan Itä-Pirkanmaan Sisä-Savon Savonlinnan Pohjois-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Jakobstadsregionen Kouvolan Kyrönmaan Pohjois-Satakunnan Rauman Iin Sydösterbottens kustregionen Varkauden Tammisaaren Ylä-Savon Kaakkois-Satakunnan Ilomantsin Juvan Saarijärven Härmänmaan Ylivieskan Koillis-Pirkanmaan Loviisan Itä-Hämeen Keski-Karjalan Viitasaaren Eteläist. seinänaapurien Imatran Kajaanin Kemi-Tornion Outokummun Suupohjan Pohjois-Lapin Järviseudun Kuusiokuntien Joroisten Vakka-Suomen Koillis-Savon Pieksämäen Koillismaan Nivala-Haapajärven Kärkikuntien Kaustisen Siikalatvan Mariehamns Pielisen Karjalan Raahen Porvoon Torniolaakson Tunturi-Lapin Koillis-Lapin Ylä-Kainuun -15,0 Lähde: TuKKK/Tilastokeskus milj. Seutukunnan väkiluku Kuvio 3. Nettomuutto seutukunnan väkiluvun mukaan Muuttovoitto on seutukunnan väkilukuun nähden aika lujassa yhteydessä. Plussan puolelle seutukunnista ovat päässeet vain suurimmat. Ne poikkeukset, jotka vahvistavat säännön ovat varsin pieniä seutukuntia, eivätkä ne kaikki ole enää muuttovoiton puolella lainkaan. Kun suurimmat voittavat eniten, on aluerakenteen tasapaino hyvin epävakaa. Aikaisemmin luonnollinen väestön lisäys hoiti sen, että muuttovirtojen keskittävä vaikutus ei näkynyt suoraan väestökehityksen keskittymisenä. Nyt tämä vanha kaava ei enää toimi. Toisaalta nykyinenkin muuttoliike näyttää olevan yhteydessä kansantalouden yleiseen kasvuun. Seuraava kuvio katsoo asiaa erityisesti Uudenmaan muuttovoiton kannalta.

13 10 Kuvio 4. Uudenmaan muuttovoitto ja maan BKT:n kasvu Pääkaupunkiseudun muuttovoitto on kasvanut talouden elpymisen myötä. Näin on tapahtunut aikaisemminkin. Nykyinen muuttovoitto ei ole ennätyksellisen korkea. Kun maan suuri kaupungistumisrakennemuutos oli kiihkeimmillään 1960-luvulla, Uudenmaan lääni sai nettomuuttajaa joka vuosi. Nykyinen :n taso on kuitenkin suhteellisesti hyvin vahva ilmiö. Näyttää siis olevan houkutus sanoa, että ollakseen kilpailukykyinen Suomen pitää alueellisesti ryhmittyä uudella tavalla pystyäkseen menestymään osaamista vaativassa globaalissa kilpailussa. Vaikka tämä on pelkistys, se sisältää myös olennaisen näkökulman alueelliseen muutokseen. Pari sanaa lopuksi vielä erityisesti osaamisen yhteydestä keskittymiseen. On tietysti niin, että taloustieteenkin kannalta keskittymisen edut ovat faktoja, joista ei mihinkään pääse. Taloudellisen toiminnan perusominaisuus on, että se hakeutuu muun taloudellisen toiminnan luokse. Ihmiset joutuvat tekemään sitä samaa siinä sivussa. Kaupungistuminen ja siihen liittyvät inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset ovat sellainen ilmiö, joka syntyy vain, kun on riittävän suuria keskittymiä. Taustalla on vanha perinteinen marshallilainen industrial district - idea. Alihankkijat tulevat päämiehen lähelle, ja sillä tavalla syntyvät monipuoliset työmarkkinat ja osaamista voidaan entisestään kasvattaa. Tämä on perinteinen mutta edelleenkin tietysti voimassa oleva keskittyvän kehityksen idea. Inhimillisen pääoman kumulatiivinen kasvu voimistaa keskittymispaineita. Näin syntyy keskittymiä, joissa kaikki näyttää olevan kallista. Yhdyskuntakustannukset ovat suurissa kaupungeissa korkeat. Mutta se että joku suostuu maksamaan niin suuria kustannuksia tontin hinnoissa ja vuokrissa ja muualla, kertoo siitä että hyötyjen puolellakin on jotain, koska korkeat hinnat suostutaan maksamaan. Mikä on se voima, joka saa taloudelliset toimijat hakeutumaan yhteen? Minusta taloustieteen nobelisti Robert Lucas on sanonut sen osuvasti. Hän väittää, että avaintekijä on inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset, joita ei voida

14 mitata, mutta joita ilman keskittymistendenssiä ei voi ymmärtää. Lucas esittää mielenkiintoisen analogian atomifysiikasta. Siellä on ollut ongelmana ymmärtää, miksi atomi pysyy koossa. Samalla tavalla voidaan kysyä taloudessa, koska aina kaupungissa kaikki on niin kallista, minkä takia työ ja pääoma ei lähde pois kaupungista ja tee tuotantoa jossain, missä sen tekeminen on halvempaa? Vastaus on, että se puuttuva lenkki, se kasaantumisesta tuleva etu, joka osaamisyhteiskunnassa vetää tuotannontekijöitä keskuksiin, on inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset. Osaamisesta on enemmän hyötyä, jos tilaisuuksia sen käyttämiseen on paljon. Tämä on se atomin koossa pitävä ydin. Tätä voimaa ei suoraan voi havaita, mutta se selittää keskittymän koossapysymisen kustannuksista huolimatta. Lopuksi vielä kysymys siitä, mitä politiikalla voitaisiin aluerakenteelle tehdä? Siihen sanoisin ihan lyhyesti, että minusta pitää lähteä siitä, että agglomeraation edut ovat olemassa. Se on fakta. Edut pitää käyttää hyväksi, mutta niitäkin voidaan myöskin ikään kuin luoda. Missä agglomeraation etuja tuottava prosessi lähtee liikkeelle, voi olla suorastaan sattumanvarainen asia monessa tapauksessa tai sitten syynä on niin sanottu poliittinen päätös. Se että Helsingin seudulla on nyt Suomen suurin keskittymä, on hyvä esimerkki agglomeraation etuja synnyttävästä keskuksesta. Se on tosiasia, mutta miksi se on juuri tässä kohtaa, ei enää ole selitettävissä agglomeraation eduilla. Me turkulaiset mielellämme viittaamme vaikkapa Topeliukseen ja muistutamme, että sehän oli raaka valtapoliittinen päätös (Topeliuksen mukaan "keisarisana"), että pääkaupunki tuotiin tänne. Nyt se on kuitenkin keskittymisen etuja tuottava tosiasia, joka on otettava huomioon. On siis mahdollista jossakin määrin valita, millä kilpailukykyisellä rakenteella me toimimme. Osaamisperusteinen strategia on varmastikin oikea strategia, ja meillä on myöskin mahdollisuus jossain määrin aina itse valita, minkälaisella kilpailukykyisellä aluerakenteella osallistumme globaaliin kilpailuun. Rakenteen on syytä olla kuitenkin kilpailukykyinen. Tässä mielessä uskon, että osaamisperusteisen aluepolitiikan kautta on jotakin tehtävissä, mutta se on aina hyvin vaikeata, koska pitää tavoitella kestävää rakennetta ja me näemme aina vasta pitkien aikojen päästä, mikä rakenne on kestävä. 11

15 12 Kehityspäällikkö, TkT Pekka Heinonen Nokia Ventures Organization MAHDOLLISET UUDET HAJAUTETUT PALVELUMALLIT TIETOYHTEISKUNNASSA Arvoisa puheenjohtaja, Hyvät kuulijat, Kiitos mahdollisuudesta jakaa kanssanne muutamia ajatuksia, jotka voisivat olla mahdollisia myös Suomessa, jos vain niin haluamme. Ehkä aluksi muutama sana taustaorganisaatiostani. Koska työskentelen Nokia Ventures Organizationissa, niin se tarkoittaa sitä, että en ole täällä nyt myymässä mitään tuotetta, koska olen miettimässä sellaisia tuotteita, joita ei vielä ole olemassa. Viime vuodet olen pohtinut minkä tyyppisiä ratkaisuja ja palveluita voisi olla tulevassa informaatioyhteiskunnassa. Nyt erityisesti, kun olemme eduskunnassa, niin puheenjohtaja aika hyvin kuvasi sen, että emme elä "tietokoneessa", emme ole tietokoneyhteiskunta, vaan olemme muodostamassa "tiedon yhteiskuntaa". Tulevaa "tiedon yhteiskuntaa" ajatellen olen nyt katsomassa palvelumalleja, joita voisi olla kehitettävissä näillä isoilla sektoreilla ja liittyen nimen omaan näihin isolla kirjoitettuihin isoihin yhteiskunnan haasteisiin.

16 13 Eli ikääntymisen myötä palvelutarpeet kasvavat. Samalla tällä hetkellä ne henkilöt, jotka näitä palveluita antavat, ikääntyvät ja jäävät eläkkeelle, elatussuhde, joka tällä hetkellä on viisi työssäkäyvää henkilöä tukee rahoituksellaan niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat tämän tuen. Jos tämä suhde kasvaa yhden suhde kahteen, ja näistä kahdestakin vielä puoli henkilöä tekee auttamista palkkatyönä, niin olemme lähes uskomattomassa tilanteessa tässä yhteiskunnassa. Samaan suuntaan vaikuttaa maan sisäinen muutto. Miten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla palvelujen tarve kasvaa? Juuri näin lehdessä, että täällä olisi vuoteen 2005 mennessä investoitava 4 miljardia fyysisiin koulurakennuksiin: uusrakennuksiin että korjaukseen. Samaan aikaan väestökatoalueella on hirmuinen noidankehä: palvelut häviävät, koulut häviävät, sinne ei tule ihmisiä, ei saada rekrytoitua henkilöitä jne.. Millä siellä annetaan sitten palveluita jäljellä oleville henkilöille? Ja sitten oletettavasti vaikein haaste: yhteiskunnan palvelujen laatumielikuvan nostaminen.

17 14 Ne jotka sodan jälkeen muistavat rakentaneensa omakotitaloa tietävät, mitä se oli. Kun jotain ylimalkaan sai, niin se oli jo ihan riittävä asia. Seuraavaksi määrittelyksi tuli: "Tuote on määrättyjen määräysten ja standardien mukainen". Sitten, että se soveltuu ajateltuun tarkoitukseen. 80-luvulla asiakas sai sellaisen tuotteen ja palvelun kuin odottikin, ja 90-luvulla laatumäärittelyyn tuli mukaan ilahduttaminen. Mietitäänpä millä tasolla monet julkiset palvelut tällä hetkellä toimivat. Mitä ajattelevat vanhemmat, joiden lapset ovat allergisoituneet oltuaan kolme vuotta jossain homekoulussa; tai ne vanhemmat, joiden lasten elämänalun koulukiusaaminen on tuhonnut. Ovat nämä sitten olleet itse kiusattuja tai kiusaajia. Tai mitä ajattelevat ne henkilöt, jotka löytävät oman vanhempansa lähes kuolleeksi kuivuneena jossain hoitolaitoksessa, kun kenelläkään ei ole aikaa antaa hänelle juotavaa. Jos sitten mietimme mitä tässä voisimme tehdä palvelujen saatavuuden helpottamiseksi ja niiden laadun parantamiseksi. Yksi tapa on tietenkin se, että tehdään samaa mitä nytkin mutta tehokkaammin. Toiseksi voidaan hakea uusia työkaluja. Ja mahdollisesti kolmanneksi tehdään asiat ihan eri tavalla, ajattelemalla ne uudestaan. Olen viimeiset viisi vuotta analysoinut diabetesta. Tässä yhteydessä on tullut käyttöön uusi käsite empowerment (voimaantuminen), jossa on kysymys siitä, että ainoastaan henkilö itse voi hoitaa oman diabeteksensa. Ammattilaisen rooli silloin enemmän ja enemmän itsenäisen suoriutumisen opettaminen ja tukeminen. Ihan yhtä lailla olisi siirryttävä ajattelussa itsenäisen suoriutumisen tukemiseen kotona laitoshoidon sijaan ja opettamisesta olisi siirryttävä oppimisen tukemiseen. Jos katsomme valtion budjettimenoja, niin sosiaali-, terveys-, ja koulutusmenot ovat 63 % julkisista menoista.

18 15 Näistä ei vielä hirveästi viisautta saa, mutta jos katsomme, miten kustannukset jakautuvat ikäryhmiin, niin lapsuusvaiheen aikana on tarjolla runsaasti palveluja. Samaten palvelujen määrä alkaa kasvaa vuodesta ylöspäin: 10000, 15000, 30000, markkaa vuodessa henkilöä kohti. Voimme vielä katsoa miten nämä palvelujen hinnat jakautuvat eri tyyppeihin. Tässä on erään kaupungin kustannusjako siitä, mitä erityyppisten palvelujen tuottaminen maksaa päivässä.

19 Viikoittainen avustava kotihoito tai viikoittainen tuettu kotihoito maksaa muutamasta kympistä sataan markkaan päivässä. Jos tullaan yliopistolliseen sairaalaan, niin hinta on lähes 1600 mk/päivä. Eli tämä jo jollakin tavalla kertoo suoraan sen, että jos löytyy sellaisia ratkaisuja, että henkilöt voivat olla pidempään kotona, niin kokonaistilanne helpottuu huomattavasti. Samaten katsoin trendejä, miten vuodesta 1994 vuoteen 2005 sairaalapäiviä tulisi lisää 1,2 miljoonaa pelkästään ikärakenteen muutoksen myötä, jos "mitään ei tehdä". 16

20 17 Muutoksen aikaansaaminen ei ole niinkään tekninen ongelma kuin haaste ajattelutapojen muuttamiseksi. Me elämme yhteiskunnassa, jossa vielä mietimme asioita instituutiolähtöisesti. On tällainen organisaatio, tämän niminen hallintokunta, tämän nimisen hallintokunnan sektori sen sisällä ja samoten mietimme, millaisia työkaluja kukin niistä erikseen tarvitsee. Kun yhä enemmän palvelujen asiakkaat, palveluja antavat henkilöt, että tarvittavat tiedot on hajautettu. Tämän hyväksyminen toimintojen suunnittelun lähtökohdaksi on iso asia. Nyt yksi esimerkki palvelusta, joka julkistetaan tänään: LifeChart.com. Se liittyy diabeteksen omahoidon tukemiseen. Kun palvelun kehittäminen vuonna 1995 aloitettiin, maailmassa oli noin 110 miljoonaa henkilöä, joilla oli diabetes. Tällä hetkellä luku on lähes 150 miljoonaa ja vuonna 2010 n. 240 miljoonaa. Diabeteksen aiheuttamat kustannukset olivat Euroopassa vuonna 1994 Suomen BKT:n verran, yli 100 mrd. Euroa. Puolet siitä menee suoraan terveydenhuollon kustannuksiin ja toinen puoli epäsuoriin kustannuksiin, jotka liittyvät siihen, että henkilöt menettävät työpaikkansa, siirtyvät eläkkeelle, joutuvat hankkimaan uuden kodin, jne. Tri Tero Kangas teki väitöskirjaansa tarkan analyysin v kustannuksista. Oleellista on, että diabetekseen liittyvistä kustannuksista oli 80 % sairaalassa tapahtuva hoito.

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service 19.8.2004 Yrjö Palttila yrjo.palttila@stat.fi 1 The FINNISH RURAL INDICATORS system provides an information basis for: Evaluating rural and regional policy

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Vaasan kaupunki ja seutu

Vaasan kaupunki ja seutu Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Kaupunkiseutujen kisa kovenee, onko Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Seinäjoen kaupunkiseudun tulevaisuusfoorumi Seinäjoki 1.6.2010 Tutkimusjohtaja, dos. Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Elinkeinoelämän rakennemuutos

Elinkeinoelämän rakennemuutos Elinkeinoelämän rakennemuutos Tuotantorakenteen kriiseistä kohti uutta tulevaisuutta 12.12.2012 Johtaja Anssi Paasivirta Rakennemuutoksen tilannekuva Suomen tuotantorakenne on syvästi kriisiytynyt Teollisuudesta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot