SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE (STM022:00/2011)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE (STM022:00/2011)"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE (STM022:00/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriön laatimasta arviomuistiosta eläkesäätiö- ja vakuutuskassalakien kokonaisuudistukseksi esitämme kunnioittavasti seuraavaa: Yleistä Yleinen käsitys työeläkealalla ja eri osapuolilla on että hajautettu toimeenpano on paras tapa lakisääteisen työeläkevakuuttamisen järjestämiseen. Myös vakuutuksenottajien näkökulmasta on parasta, jos vakuutuksenottajalla on mahdollisuudet valita erilaisista vaihtoehdoista. Hajautettuun toimeenpanojärjestelmään kuuluvat työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat sekä erityiseläkelaitokset. Ideaalissa mallissa hajautettu järjestelmä mahdollistaa vakuutuksenottajille itselleen sopivan palveluntarjoajan sekä vakuuttamisen muodon valinnan ja työeläkejärjestelmä

2 2 hyötyy keskenään kilvoittelevien eläkelaitosten toiminnasta parempina sijoitustuottoina, suurempana rahastointina, tehokkaampana toimintana ja riskien hajautumisesta eri eläkelaitoksiin. Hajautettu työeläkejärjestelmä tukee myös kotimaisten pääomamarkkinoiden likviditeettiä. Tavoitetilassa toimeenpanojärjestelmän hajauttaminen vähentää työeläkemaksun nostopainetta kilpailun tuomien positiivisten vaikutusten kautta. Kaikesta huolimatta työeläkejärjestelmän toimeenpano on keskittynyt yhä enemmän. Keskimäärin suurempien sijoitustuottojen, matalampien hoitokulujen ja alemman vakuutusmaksutason eläkesäätiöiden ja eläkekassojen määrä on vähentynyt ja toiminta on keskittynyt kahteen suurimpaan työeläkeyhtiöön. Pieniä, mutta riittämättömiä toimenpiteitä on tehty hajautetun toimeenpanojärjestelmän vahvistamiseksi. Hajautettu toimeenpanojärjestelmä tarvitsee tekoja ja tasapuolisuutta toimiakseen. Ilman tasapuolisia mahdollisuuksia järjestelmän keskittyminen jatkuu entisestään, työeläkejärjestelmä ei todellisuudessa hyödy työeläkelaitosten kilpailusta, Suomen työeläkejärjestelmän saama poikkeusasema EU-direktiivien vaarantuu eikä vakuutuksenottajilla ja työnantajilla ole todellista mahdollisuutta itselleen parhaimmaksi katsomansa eläkelaitosmuodon valintaan. Kun hajautetun toimeenpanojärjestelmän ylläpitäminen koetaan arvokkaaksi, sitä voitaisiin vahvistaa myös sellaisin keinoin, jotka suosivat pienten eläkelaitosten toimintaedellytyksiä. Muun muassa kilpailuoikeudessa tunnetaan keinoja markkinoiden sääntelystä. Lähtökohdaksi säännöstöjä uudistettaessa olisi ministeriön tavoitteeksi kirjaama toteamus siitä, että kokonaisuudistuksella ei saa vaarantaa olemassa olevien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintaa. Yleiset kysymykset 1. Sisältääkö arviomuistio asiavirheitä? Mikäli sisältää, kuvailkaa virheet ja niiden vaikutukset Arviomuistio ei sisällä varsinaisia asiavirheitä. Muistiossa on joitakin yleistyksiä ja arvolauseita, jotka eivät kuitenkaan vaikuta pääasiakysymyksiin. 2. Käsitelläänkö arviomuistiossa eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintaedellytysten kannalta olennaisia seikkoja? Mikäli ei käsitellä, kuvailkaa puutteet. Uuden eläkelaitoksen perustamisedellytykset eivät ole identtisiä toiminnassa olevien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintaedellytysten kanssa. Muistion arvio-osuuksissa käsitellään muutamia keskeisimpiä uuden eläkesäätiön ja eläkekassan perustamiseen liittyviä asioita ja myös joitakin

3 3 toimivien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen näkökulmasta tärkeitä asioita. Arviomuistiossa ei ole kuitenkaan pohdittu asioiden merkityksiä eikä vaikutuksia. Hajautetun työeläkejärjestelmän kannalta keskeistä on, että vakuutuksenottaja saa aidon mahdollisuuden valintojen tekemiseen. Nykyisestä sääntelyympäristöstä puuttuu todellinen mahdollisuus eläkesäätiön ja eläkekassan perustamiseen. Ilman tasapuolisia mahdollisuuksia lainsäädäntö ohjaa työeläkealaa omien tavoitteidensa vastaisesti kohti yhä keskitetympää ratkaisua. Säännösten tasapuolistaminenkaan ei merkittävästi muuttaisi vakuutusmarkkinoiden tilannetta, mutta sen johdosta mahdollistettaisiin joidenkin yksittäisten eläkesäätiöiden perustaminen. Säännösten nykytila ei ole tarkoituksenmukainen eikä perusteltavissa, vaan uuden eläkesäätiön ja eläkekassan perustamiseen todellisuudessa liittyviä rajoitteita olisi pystyttävä tarkastelemaan ja muuttamaan, jotta tavoitteet hajautetusta työeläkejärjestelmästä eivät jää pelkästään puheiden tasolle. 3. Mitkä seikat vaikuttavat keskeisesti siihen, että eläkesäätiön perustamisen sijaan valitaan eläketurvan järjestäminen työeläkeyhtiön kautta? Mainitkaa syyt ja kuvailkaa niiden vaikutukset. Erilaisilla yrityksillä on erilaisia syitä siihen, että eläkesäätiön perustamisen sijaan valitaan eläketurvan järjestäminen työeläkeyhtiön kautta. Joihinkin asioihin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta toisiin ei. Merkittävin syy muodostuu niistä taloudellisista sanktioista ja rajoitteista, joita oman eläkesäätiön tai eläkekassan perustamiseen liittyy ja tähän voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä. Nykyinen säännöstö sisältää monimutkaisen kokonaisuuden, jonka jokainen yksittäinen pala lisää vaatimuksia pääomittaa perustettavaa eläkesäätiötä ja todennäköisyyttä korkeammista vakuutusmaksuista sekä perustetun eläkelaitoksen epäonnistumisesta. Vakavaraisuuspääomalla hallitaan sijoitusriskejä ja vakavaraisuuspääoma määrittää reunaehdot sijoitustoiminnalle. Kun perustettava eläkelaitos saa vähemmän tai selkeästi vähemmän vakavaraisuuspääomaa suhteessa vastuisiin kuin mitä alalla toimivilla eläkelaitoksilla on, siltä vaaditaan huomattavan pitkäaikaista onnistumista sijoitustoiminnassa pienemmällä pääomalla ja suuremmalla riskillä. Käytännössä tämä tarkoittaa eläkesäätiön perustajalle muita korkeampia vakuutusmaksuja. Toinen merkittävä taloudellinen sanktio uuden eläkelaitoksen perustamista harkitsevalle syntyy siitä, että perustettavaan eläkesäätiöön ei yleensä saada liitettyä mukaan kaikkia yrityksen vanhoja vakuutuksia. Suurin osa vanhoista vakuutuksista voidaan siirtää työeläkeyhtiöstä, jossa on suurin osa vakuutuskannastaa, mutta ei muista työeläkeyhtiöistä. Tämän seurauksena perustettava eläkesäätiö saa muita pienemmän ja nuoremman vakuutuskannan hoidettavaksi, mistä syntyy keskimääräistä korkeampi

4 4 eläkevastuun kasvu. Eläkevastuun kasvu edellyttää korkeampaa vakavaraisuuspääoman kasvua kuin alalla keskimäärin ja näin eläkesäätiön perustajan edellytetään jälleen kerran saavuttavan pienemmällä pääomalla muita korkeammat sijoitustuotot ja isommalla riskillä. Perustettava eläkelaitos on elinkelpoinen vain, jos se saa riittävän sijoitusvarallisuuden. Riittämätön sijoitusvarallisuus johtaa korkeampiin sijoitustoiminnan ja vakuutuskannan hoitokuluihin sekä todennäköisyyteen muita korkeammista vakuutusmaksuista. Kolmantena syynä ovat eläkelaitoksen perustamiseen liittyvät konkreettiset rajoitukset. Kaupparekisterin perusteella Suomessa toimii noin osakeyhtiötä ja yli yksityistä elinkeinonharjoittajaa, avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä, mutta eläkesäätiön perustamiseksi edellytetään vähintään 300 työntekijän rajaa. Suomessa toimii noin 630 yritystä (n. 0,2 prosenttia kaikista yrityksistä), joilla on vähintään 250 työntekijää. Harvan konsernin kaikki tytäryhtiöt ovat vakuutettuna yhdessä ja samassa työeläkeyhtiössä. Vaikka konsernilla olisikin yhteensä yli 300 työntekijää, eläkesäätiötä ei voi perustaa kannansiirrolla, jos tyttäret ovat jakaantuneet eri työeläkeyhtiöihin. Valtion tai kuntien yrityksiä yksityistettäessä yrityksellä olisi mahdollisuus eläkesäätiön perustamiseen. Eläkesäätiötä ei kuitenkaan perusteta muun muassa sen vuoksi, että työeläkeyhtiö voi tehdä muilta asiakkailta perityillä vakuutusmaksuilla rahallisen tarjouksen asiakkuuden ehtona (esim. työhyvinvointirahat). Työeläkeyhtiömuodon valintaa eläkesäätiön sijaan vaikuttavat mahdollisuus hallitus- tai hallintoneuvoston paikkaan työeläkeyhtiössä ja työeläkeyhtiön asiakkuuteen sitomat liiketoimintajärjestelyt, joista joitakin on käsitelty julkisuudessa. Julkisuudessa eläkesäätiön tai eläkekassan purkamista on saatettu perustella halulla keskittyä ydinliiketoimintaan. Julkisuuden hallinta on kuitenkin erotettava taustalla olevista todellisista syistä. Jossain määrin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiseksi oman eläkesäätiön ylläpidosta koettu työmäärä koetaan. Raportointivelvollisuuksia harkittaessa olisi otettava huomioon eläkelaitosten ominaispiirteet ja nykyistä paremmin suhteellisuusperiaate. On keskeistä huomata, että on olemassa yrityksiä, jotka arvostavat oman eläkelaitoksen kautta ja omissa käsissä säilytettyä strategista päätösvaltaa maksutasosta laitoksen vakavaraisuuden puitteissa ja varojen sijoitusstrategiasta. Lainsäädäntöä tulee kehittää siihen suuntaan, että eläkesäätiön perustamisesta kiinnostuneella yrityksellä on siihen taloudellisesta näkökulmasta tasapuoliset edellytykset työeläkeyhtiöön verrattuna. Nyt olisi viimein tehtävä oikeat johtopäätökset siitä, mitä toimenpiteitä hajautetun toimeenpanojärjestelmän ylläpitäminen vaatii.

5 5 Lisäeläketurvaa hoitavan eläkesäätiön perustamisedellytykset eroavat lakisääteistä eläketurvaa hoitavan eläkesäätiön perustamisen edellytyksistä. On täysin laissa säätelemätöntä, miten yritys voisi siirtää vakuutuskantansa henkivakuutusyhtiöstä eläkesäätiöön. Asian toteuttaminen riippuu kummankin osapuolen tahdosta eikä ole poissuljettua, että lain kirjaimen puuttuminen tulkittaisiin puuttuvaksi mahdollisuudeksi siirron tekemiseen, mikä käytännössä estää vakuutusmuodon muutokset. Aihekohtaiset kysymykset 4. Ovatko eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain eläkekassoja koskevat säännökset joiltakin osin erityisen vaikeaselkoisia, tulkinnanvaraisia tai ristiriitaisia? Jos ovat, yksilöikää säännökset ja kuvailkaa epäselvyydet. Säännösten tulkintaa hankaloittaa se, että lisäeläketurvaa ja lakisääteistä eläketurvaa koskevat säännökset ovat laissa sekaisin eikä pykälästä aina selkeästi käy esille, sovelletaanko sitä kumpaankin eläkealaan tai vain toiseen. Eläkekassoja koskevassa vakuutuskassalaissa on vieläkin enemmän ongelmia, koska vakuutuskassalakiin sisältyy myös sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassoja koskevat säännökset. Yhdistyksemme tukee vahvasti sitä lähtökohtaa, että sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassoja koskevat säännökset jäisivät yksin vakuutuskassalakiin. Suurimmat ongelmat liittyvät lisäeläketurvan vanhentuneeseen, tulkinnanvaraiseen ja ristiriitaiseen sijoittamista ja varojen kattamista koskevaan säännöstöön. Finanssivalvonta on tehnyt ministeriölle aloitteen lisäeläketurvaa koskevan katesäännöstön muuttamistarpeista, mutta tätä ei ole toteutettu. Nykyinen lisäeläketurvaan liittyvien varojen sijoittamista koskeva säännöstö ei mahdollista optimaalista sijoitustoimintaa, varojen hallintaa eikä viranomaisvalvontaa. Lisäeläketurvaan liittyvä säännöstö hankaloittaa riskien tunnistamista ja arviointia, koska sijoitustoiminnan rajoitukset perustuvat siihen, miltä sijoitus näyttää ei siihen, mitä sijoitus oikeasti sisältää. Nykyisiin lakeihin sisältyy pieni epäkohta, joka johtuu siitä, että vakuutuslainsäädäntöön tehtyjä muutoksia ei ole tehty yhdenmukaisesti koskemaan myös eläkesäätiöitä ja eläkekassoja eikä muutoksia ole tehty myöskään osana muita muutoksia. Eläkesäätiön ja eläkekassan johtoon kuuluvan henkilön vahingonkorvausvastuun sovittelua koskevat säännöt ovat perusteetta ankarammat kuin muualla vakuutus ja yhtiölainsäädännössä. Epäkohtana voidaan pitää myös sitä, että nykyinen lainsäädäntö kohtelee lisäeläketurvaa hoitavia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja sijoitustoiminnan rajoitteissa eri tavoin, vaikka laitokset toimivat vastaavin periaattein.

6 6 5. Tulisiko työeläkerahastolain taustalakina olla kuten nykyisin vakuutusyhtiölaki ja osakeyhtiölaki vai säätiölaki? Tarkoituksenmukaisuussyyt eivät puolla säätiölain käyttämistä. Säätiölain pohjalle rakennettava säännöstö ei nykyisessä tilanteessa ole edes käytännössä mahdollista, koska uusi säätiölaki ei ole edes valmistunut. Uusi laki tulee rakentaa vakuutusyhtiölain ja osakeyhtiön lain pohjana olevalle lainsäädännölle. Lain valmistelun perustaksi olisi otettava Eläketurvakeskuksessa monen asiantuntijan yhteistyön tuloksena koottu laaja luonnos työeläkerahastolaiksi, johon on koottu kaikki voimassaolevana aikana olleet lakisääteistä eläketurvaa koskevat eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain pykälät. Luonnos vastaa rakenteeltaan nykyaikaisia lakeja. 6. Tulisiko työeläkerahastolaki olla täysin itsenäinen säännös vai tulisiko sen perustua viittaustekniikkaan? Työeläkerahastolain laatimisessa pohjana tulisi käyttää jo tehtyä merkittävää lainsäädäntötyötä eli Eläketurvakeskuksessa laadittua päivättyä luonnosta työeläkerahastolaiksi. Työeläkerahastolain tulisi olla yhdistelmä omia säännöksiä, jotka varmistaisivat parhaiten ominaispiirteiden huomioon ottamisen, mutta myös viittaustekniikkaa olisi käytettävä, kun siihen on mahdollisuus. Työeläkerahastolain tulisi olla sopusuhtainen kokonaisuus eläkelaitokselle ominaisia piirteitä ja koko alaa koskevia yhteispiirteitä, joissa voidaan käyttää viittaustekniikkaa. Viittaustekniikan käyttämisessä on kuitenkin aina varmistettava suhteellisuusperiaatteen toteutuminen ja eläkelaitostyypille ominaiset piirteet. Kaikki eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskevat pykälät tulisi koota yhteen lakiin ja lakiin tulisi erotella omiin lukuihinsa lakisääteistä ja lisäeläketurvaa koskevat pykälät niiltä osin kuin pykälät koskevat vain mainittua toimintaa. Viittaustekniikka soveltuu hyvin mm. kirjanpitoa, vahingonkorvauslainsäädäntöä yms. koskevissa asioissa. 7. Ovatko eläkesäätiön ja eläkekassan perustamisedellytykset ja perustamismenettely tarkoituksenmukaisia vai tulisiko säännöksiä muuttaa? Merkittävin syy siihen, että uusia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja ei ole perustettu on eläkesäätiön ja -kassan perustamiseen liittyvissä taloudellisissa sanktioissa. Nykyiset säännöt eivät anna uuden eläkelaitoksen perustamista harkitsevalle tasapuolisia eivätkä riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia eläkesäätiön tai eläkekassan perustamiseen. Myös perustamismenettely voidaan jossain tapauksissa kokea tarpeettoman raskaaksi ja perustamismenettelyyn liittyvien prosessien tarpeellisuutta pitäisi

7 7 selvittää. Lisäksi on olemassa joitakin piirteitä, joita voitaisiin nykyaikaistaa. Nykyisellään eläkekassan perustamisessa voidaan edellyttää pääomapuskureita, joiden käyttäminen perustuu aikaan ennen vakavaraisuuspääomia. Olisi harkittava, ovatko esimerkiksi takuupääoma ja pohjarahasto eläkekassoille tarpeellisia eriä. Konsernimuotoisen eläkesäätiön ja eläkekassan toimintaa helpottaisi, jos eläkelaitoksen säännöissä ei edellytettäisi järjestelyn piiriin kuuluvien työnantajien nimien mainitsemista. Nykyisellään pelkästään työnantajan nimenmuutokset edellyttävät sääntöjen muuttamista ja aiheuttavat työtä eläkesäätiössä ja Finanssivalvonnassa. Sääntöjä on muutettava myös yritysjärjestelyiden vuoksi. Järjestelyn piiriin kuuluvat työnantajat pitäisi määritellä muualla kuin säännöissä. Vertailun vuoksi todetaan, että olisi mahdotonta, jos kaikki työeläkeyhtiöissä vakuutetut työnantajat nimettäisiin yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Käsityksemme mukaan erillinen perustamiskokous ei eläkekassoissa olisi tarpeellinen. Olennaisinta on säännösten uudistaminen niin, että eläkesäätiön perustaminen mahdollistettaisiin taloudellisesti yhdenvertaisista lähtökohdista (siirtyvä vakavaraisuuspääoma ja vanhojen vakuutusten siirtäminen). Perustamiseen liittyviä ongelmia olisi kyettävä tarkastelemaan avoimesti ja kyseenalaistamaan ne, jos lainsäädännön tarkoituksena ei ole pyrkiä ohjaamaan työeläkevakuutustoimintaa 1-3 työeläkelaitokseen. Mikäli työeläkevakuutustoiminnan annetaan keskittyä muutamaan työeläkelaitokseen, on vaara että päätösvalta Suomen eläkejärjestelmästä ei enää säilyisi Suomessa. EU:n liittymissopimus edellyttää Suomelta uskottavaa, hajautettua työeläkejärjestelmää. 8. Tulisiko palveluntarjontaa eläkesäätiöille ja -kassoille säännellä nykyistä täsmällisemmin, esimerkiksi täsmentämällä työeläkevakuutusyhtiöille sallittua toimintaa palveluntarjoajana tai muulla tavoin? Jotkut työeläkeyhtiöt ovat tarjonneet vaihtelevassa määrin palveluita eläkesäätiöille ja eläkekassoille. Nykyään tiettävästi yksikään työeläkeyhtiö ei tarjoa palveluita lakisääteistä eläketurvaa hoitaville eläkelaitoksille. Moni työeläkeyhtiö on myös siirtänyt lisäeläkkeiden hoitamiseen liittyvien tehtävien hoidon erillisten ja itsenäisten eläkesäätiöille ja eläkekassoille palveluja tarjoavien yhtiöiden hoidettavaksi (Porasto Oy ja Innova Henkilöstörahastot ja Eläkepalvelut). On kuitenkin mahdollista, että joku työeläkeyhtiö edelleen tarjoaisi palveluita eläkesäätiöille ja eläkekassoille, koska laki ei toimintaa kiellä. Keskustelua työeläkeyhtiöille sopivasta toiminnasta ja työeläkevakuutusyhtiölain toimintaa määrittävästä toiminnan tarkoituksesta on käyty aika ajoin. Finanssivalvonta on omilla lausunnoillaan ja kannanotoillaan yrittänyt vaikuttaa tilanteeseen mm. työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia

8 8 säädettäessä näiden aloitteiden ja kannanottojen kuitenkaan johtamatta mihinkään. Mm. hallituksen esityksen käsittelyssä 76/2006 Finanssivalvonta esitti työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain täydentämistä uudella 2 momentilla: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, työeläkevakuutusyhtiö voi tarjota vakuutusasiakkailleen työeläkevakuutukseen liittyviä palveluja. Palvelujen tarjoaminen ei saa olla laajuudeltaan työeläkevakuutustoimintaan nähden olennaisessa asemassa. Finanssivalvonnan tarkoituksena oli rajata työeläkeyhtiöiden palveluntarjonta vain sen asiakkaana oleville yrityksille, joilla on etuusperusteinen lisäeläketurva. Finanssivalvonnan esittämää muutosta ei lakiin tehty. Finanssivalvonta antoi asiasta myös alustavan kannanoton Työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita koskevassa selvityshenkilön raportissa (2006:79) selvitysmies esitti, että olisi tarpeellisiksi katsottavin keinoin pyrittävä selventämään lainsäädännön ja eläkelaitosten toiminnan välistä suhdetta eläketurvan toimeenpanoa ja työeläkejärjestelmän tavoitteita kokonaisuutena edistävällä tavalla. Henkivakuutusdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY henkivakuutuksesta) 3 artiklan 8) kohdassa säädetään, ettei direktiivi koske eläkevakuutusyritysten eläketoimintaa, josta on säädetty työntekijäin eläkelain (TEL) ja siihen liittyvässä muussa lainsäädännössä, edellyttäen että eläkevakuutusyhtiöt, joilla Suomen lainsäädännön mukaan on oltava erilliset kirjanpito- ja hallintojärjestelmät, perustavat lisäksi liittymispäivästä alkaen oikeudellisesti erilliset yksiköt tämän toiminnan harjoittamista varten. On tärkeää, että työeläkeyhtiöt noudattavat niiden toiminnalle asetettuja rajoitteita. Kannettaessa huolta eläkesäätiöiden ja eläkekassojen palveluntarjonnasta on kiinnitettävä huomiota työeläkeyhtiön mahdollisuuteen hinnoitteluvoiman käyttämisestä. Eläkesäätiöille ja eläkekassoille palveluita tarjoavalla ja liiketoimintaperiaatteella toimivalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia kilpailla työeläkeyhtiön kanssa, joka voi tarjota palveluita esim. 20 prosenttia alle omakustannushintojen. Työeläkeyhtiön mahdollisuus yksittäistapauksessa ylivoimaisen hinnoitteluvoiman käyttämiseen vaarantaa eläkesäätiöille ja eläkekassoille annettavien riippumattomien palveluntarjoajien toiminnan. Vielä tällä hetkellä ei ole estettä myöskään sille, että työeläkeyhtiön vastuullisena aktuaari voi toimia myös lakisääteistä eläketurvaa hoitavan eläkesäätiön aktuaarina, vaikka sama aktuaari ei voi toimia toisen työeläkeyhtiön aktuaarina. Tässäkin on selvä epäkohta.

9 9 9. Tulisiko työnantajakohtaisia kannansiirtoja koskevia vaatimuksia muuttaa alentamalla vakuutettujen lukumäärää koskevia vaatimuksia, sallimalla eri työeläkevakuutusyhtiöissä olevien kantojen yhdistäminen ja/tai sallimalla toisessa yhtiössä päättyneen vakuutuksen siirto? Vaatimus vakuutettujen työntekijöiden määrästä Eläkesäätiö- ja vakuutuskassalakien mukaan työnantaja voi kannansiirrolla perustaa eläkesäätiön tai eläkekassan, jos työeläkeyhtiössä on vakuutettuna vähintään 300 työntekijää. Eläkesäätiöitä koskee vielä erillinen rajoitus, jonka perusteella konsernin eläkesäätiöön ei voida tehdä kannansiirtoa, jos konserniin kuuluvalla työnantajalla ei ole vähintään 50 työntekijää. Työeläkeyhtiöissä ei vakuutusasiakkaita vertailla työntekijöiden lukumäärällä, vaan palkkasummalla, jota käytetään mm. asiakkaiden työkyvyttömyyseläkkeistä määrättävän omavastuuosuuden laskemiseen. Edellytys 300 vakuutettavan rajasta ei koske yhtäkään toiminnassa olevaa eläkesäätiötä eikä eläkekassaa. Suomessa toimi pitkään mm. eläkesäätiö, jonka piirissä oli alle 100 työntekijää. Monet sijoitustoiminnallaan ja hoitokuluilla mitattuna tehokkaimmista eläkesäätiöistä ovat alle 300 työntekijän yrityksiä, jotka täyttävät kaikki viranomaisvaatimukset ja vakavaraisuusvaatimukset moitteetta. On perustellusti voitava kysyä, pitääkö lailla rajoittaa yrityksen vapautta valita vakuuttamisen muotoa ja, mihin raja pitäisi vetää. Jos lainsäädäntöön asetetaan raja, pitäisi se sovittaa yrityksen palkkasummaan ja nykyinen työntekijöiden määrään liittyvä vaatimus pitäisi poistaa. Joka tapauksessa mahdollista rajaa olisi tarkistettava selvästi nykyistä alemmas ja toiminnassa olevaan eläkesäätiöön pitäisi voida liittää samaan konserniin kuuluvia vakuutuksia ilman rajoituksia, koska siirroista ei aiheudu työeläkeyhtiöille eikä työeläkejärjestelmälle kustannuksia siirron tekijän vastatessa niistä. Pienempien ja keskisuurten yritysten tarpeet ottaisi huomioon paremmin sellainen eläkelaitosmuoto, joka voisi olla toimialakohtainen, ottaisi vastuun vakuutustoiminnan heilahteluista, mutta jossa vastuu sijoitustoiminnasta ja oikeus asiakashyvityksiin määräytyisi kuten työeläkeyhtiöissä. Tarkemmin tästä kysymyksen 23 yhteydessä. Vakuutuskantojen yhdistäminen useista työeläkeyhtiöistä Jo lakisääteisen työeläkejärjestelmän kilpailutyöryhmän muistioon 2001:35 kirjattiin, että mahdollisuutta uuden eläkesäätiön vakuutuskannan muodostamiseen useista eri työeläkeyhtiöistä tulisi selvitellä jatkovalmistelun yhteydessä. Varsinaista jatkoselvittelyä asiasta ei tehty koskaan. Asialla on eläkesäätiön perustamista harkitsevalle suuri merkitys. Vain harvan konsernin kaikki vakuutukset ovat yhdessä työeläkeyhtiössä. Vieläpä on vain harvoja konserneja tai yrityksiä, jotka eivät olisi toimintansa aikana yritysjärjestelyin hankkineet uusia tytäryhtiöitä taikka vaihtaneet historiansa aikana

10 10 työeläkeyhtiötä. Ei ole perusteltua rajoittaa mahdollisuutta eläkesäätiön tai eläkekassan perustamiseen vain sellaiselle stabiilille kuvitellulle yritykselle, joka ei ole milloinkaan vaihtanut vakuutusyhtiötä eikä milloinkaan hankkinut yritysjärjestelyin tytäryhtiöitä, joilla ei olisi vähintään 300 työntekijää. Yritysostot, liiketoimintasiirrot ja yritysjärjestelyt kuitenkin kuuluvat yritysten elinkaareen. Jos yhtiössä A vakuuttanut yritys palaa takaisin vanhaan vakuutusyhtiöön B, sinne aikaisemmin jäänyt vakuutuskanta muuttuu jälleen aktiiviseksi vakuutukseksi. Yrityksellä pitäisi olla mahdollisuus kaikkien eri työeläkeyhtiöissä olevien ja samaan konserniin kuuluvien yritysten ja niiden vanhojen vakuutusten liittämiseen eläkesäätiöön yrityksen näin tahtoessa. Tarkoituksena ei ole mahdollistaa kannansiirtoja eri työeläkeyhtiöiden välillä, mikä alalla torjutaan sen aiheuttamien hallintokustannusten vuoksi. Kannansiirto yrityksen omaan eläkesäätiöön perustuu aina vakaaseen harkintaan sekä pitkäaikaiseen suunnitelmaan. On muistettava, että yrityksen omaan eläkesäätiöön tehtävästä kannansiirrosta ei aiheudu kustannuksia kantaa luovuttavalle työeläkeyhtiölle eikä työeläkejärjestelmälle, koska siirron tekijä maksaa aina siirrosta aiheutuvat kustannukset. 10. Tulisiko siirtyvää vakavaraisuuspääomaa koskevaa sääntelyä muuttaa vai tulisiko nykyinen eläkelaitostyypistä riippumaton symmetrinen sääntely säilyttää? Mikäli katsotte, että sääntelyä tulisi muuttaa, tulisiko työnantajan täydentää vastaanottavalle eläkelaitokselle luovutettavaa vakavaraisuuspääomaa nykyistä alhaisemmalle tasolle? Tulisiko luovutettavasta eläkelaitoksesta siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrää korottaa ja/tai tulisiko sen määräytyä luovutushetken mukaan? Kysymys sisältää voimakkaan arvolauseen. Symmetria tarkoittaa muuttumattomuutta ja kahden asian suhteellista samanlaisuutta. Samanlaisuudesta, suhteellisuudesta ja tasapuolisuudesta ei ole kuitenkaan kysymys nykyisessä sääntelyssä. Jo sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa kilpailuselvityksessä 2006:79 laajojen selvitysten jälkeen päädyttiin siihen, että säännösten vaikutuksia on arvioitava työnantajan näkökulmasta, koska viime kädessä työnantaja tekee päätöksen eläkesäätiön perustamisesta ja työnantaja tarkastelee taloudellisia edellytyksiä eläkesäätiön perustamiseen. Nykyinen säännöstö kohtelee eläkesäätiön perustamista harkitsevaa työnantajaa epäoikeudenmukaisesti, minkä vuoksi uusia eläkesäätiöitä ei ole perustettu. Suurin ongelma on siinä, että siirtyvä vakavaraisuuspääoma määräytyy todellisesta vakavaraisuudesta riippumatta. Vain satunnaisesti eläkesäätiön perustaja voi saada mukaansa työeläkeyhtiöstä eläkevastuun mukaisen suhteellisen osuuden vakavaraisuuspääomasta. Useimmiten siirtyvä vakavaraisuuspääoma alittaa työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoman.

11 11 Tyypillisesti siirtyvä vakavaraisuuspääoma on ollut 2/3-4/5 osaa työeläkeyhtiön todellisesta vakavaraisuuspääomasta. Keskimääräisen eläkesäätiön eläkevastuu on 200 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 alussa siirtyvä vakavaraisuuspääoma oli 19 prosenttia ja työeläkeyhtiöiden keskimääräinen vakavaraisuuspääoma 28,9 prosenttia. Rahastointivaatimus laskettiin samaisena aikana 31,6 prosentin vakavaraisuuden perusteella, mikä olisi eläkesäätiön perustajalle tarkoittanut sitä, että sen olisi pitänyt 119 yksikön sijoitusvaroilla saavuttaa sijoitustuotot, mitä saavutetaan 131,6 yksikön sijoitusvaroilla. Nykyisen laskukaavan mukaan työeläkejärjestelmän rahastointivaatimus 31,6 prosentin vakavaraisuuspääomalla on 5,7 prosenttia ja 19 prosentin vakavaraisuudella 3,4 prosenttia. Todellisuudessa perustettavan laitoksen tilanne olisi ollut vielä tätäkin heikompi, koska se tuskin on saanut kaikkia vanhoja vakuutuksiaan yhdistettyä perustettavaan eläkesäätiöön. Esim. Jos työeläkejärjestelmä olisi vuonna 2006 keskimäärin saavuttanut sijoitustuotot, joilla vakavaraisuus olisi pysynyt ennallaan (edellyttää noin 40 prosentin painoa osakkeissa). Uuden eläkelaitoksen olisi pitänyt pienemmällä vakavaraisuudella sijoittaa 10 prosenttia enemmän varojaan osakkeisiin, millä se olisi vakavaraisuuskaavaan merkittyjen arvojen mukaan saavuttanut alle yhden prosenttiyksikön suuremmat sijoitustuotot kuin järjestelmä keskimäärin. Jos muut eläkelaitokset onnistuvat saavuttamaan rahastointivaatimuksen 5,7 prosenttia edellyttämät sijoitustuotot kaikkina vuosina, uuden perustetun eläkelaitoksen olisi pitänyt onnistua sijoitustoiminnassa jatkuvasti muita paremmin isommalla riskinotolla ja pienemmällä pääomalla vuoden ajan saavuttaakseen muut. Kun keskimääräisen eläkesäätiön eläkevastuu on 200 miljoonaa, perustettava eläkesäätiö olisi saanut 38 miljoonaa vakavaraisuuspääomaa, kun järjestelmällä oli samaan aikaan vastaavaa eläkevastuuta turvaamassa 63,2 miljoonaa euroa. Esim. Jos eläkesäätiö olisi perustettu vuoden 2008 jälkipuoliskolla, siirtyvä vakavaraisuuspääoma olisi ollut 24,1 prosenttia ja työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma noin 12 prosenttia. Perustettavaan eläkesäätiöön olisi saanut siirtää työeläkevakuutusyhtiössä olleen 12 prosentin vakavaraisuuspääoman, mutta työnantajan olisi itse pitänyt maksaa eläkesäätiölle 12,1 prosenttia vakavaraisuutta, mikä keskimääräisellä eläkesäätiöllä olisi tarkoittanut yli 24 miljoonaa euroa. Säännös ei voi toimia tarkoituksenmukaisesti eikä oikeudenmukaisesti, jos se edellyttää perustettavalta eläkesäätiöltä sattumanvaraisesti jopa kaksinkertaista vakavaraisuuspääomaa muihin eläkelaitoksiin nähden, mutta toisaalta ei puutu tilanteeseen, jossa eläkesäätiön perustaja saa mukaansa vaikka vain 60 prosenttia muiden eläkelaitosten vakavaraisuudesta.

12 12 Säännöksillä pitäisi aina olla joku tarkoitus. Täydentämisvelvollisuudella eläkesäätiön perustamistilanteessa ei ole tarkoitusta, koska työnantajan ainoastaan edellytetään laittavan eläkesäätiöön rahat, jotka työnantaja voi kuitenkin rajoituksetta palauttaa itselleen. Täydentämisvelvollisuus siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrään saakka myös ehkäisee eläkesäätiön perustamista heikomman vakavaraisuuden työeläkeyhtiöstä. Ei riitä, että eläkesäätiön perustaja saisi perustettavaan eläkesäätiöön saman vakavaraisuuden, mikä työeläkeyhtiössä turvaa sijoitustoimintaa, vaan eläkesäätiön perustajan on omilla varoillaan täydennettävä eläkesäätiön vakavaraisuus paljon luovuttavaa työeläkeyhtiötä vakavaraisemmaksi. Siirtyvän vakavaraisuuspääoman pitäisi määräytyä eläkevastuun mukaisena suhteellisena osuutena luovuttavan työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääomasta. Riskinjako eläkesäätiön perustamistilanteessa sopimuksentekohetken ja vastuiden siirtoajan kohdan välissä on epäoikeudenmukainen. Tällä hetkellä eläkesäätiötä perustava työnantaja kantaa vain riskin vakavaraisuuspääoman muutoksista. Esim. Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma on eläkesäätiön kannansiirtosopimuksen tekohetkellä sama kuin siirtyvä vakavaraisuuspääoma esim. 20 prosenttia, työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoman noustessa 22 prosenttiin eläkesäätiön perustaja saa mukaansa vain sopimuksenteon hetkellä olleen siirtyvän vakavaraisuuspääoman eli 20 prosenttia. Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma heikkenee kaksi prosenttiyksikköä, eläkesäätiön perustaja saa mukaansa vain heikentyneen vakavaraisuuspääoman verran eli 18 prosenttia. Kaiken lopuksi eläkesäätiön perustajan on itse maksettava työeläkeyhtiön kadottamat prosentit eläkesäätiölle. Kun siirtyvää vakavaraisuuspääomaa muutettiin HE 158/2005, Eläkesäätiöyhdistys ja monet muuta lausunnonantajat esittivät valiokuntakäsittelyssä näkemyksen, että muutos ei ole riittävä uuden eläkesäätiön perustamiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti välttämättömänä 2006, että ministeriö esittäisi pikaisesti lainsäädäntömuutoksia, mikäli lakiehdotukset eivät turvaa vakuutuskannan siirtomahdollisuuksia ja tasapuolisuutta. Uuden eläkesäätiön perustamismahdollisuuksia ei ole, mistä kertoo myös se seikka, että yhtään uutta eläkesäätiötä ei ole perustettu ajankohdan jälkeen. Siirtyvän vakavaraisuuspääoman täydentämisvaatimukset ovat eläkesäätiön perustamistilanteessa tarkoituksettomia ja epäoikeudenmukaisia. Tärkeää on, että ehdotus ei saa aiheuttaa epävarmuutta toiminnassa olevan eläkesäätiön tai eläkekassan toimintaan. Tämän vuoksi uutta siirtyvää vakavaraisuuspääomaa koskevaa mallia tulisi soveltaa vain lain voimaantulon jälkeen perustettaviin uusiin eläkelaitoksiin. Uusiin eläkelaitoksiin tulisivat

13 13 sovellettavaksi samalla myös uudet ehdot purkamisesta, jolla pystytään varmistamaan työeläkejärjestelmän edun toteutuminen. 11. Tulisiko kannansiirtoja koskevaa viiden vuoden karenssiaikaa lyhentää tai säätää mahdollisuus erityisestä syystä siirtää kanta tätä lyhyemmässä ajassa? Viiden vuoden määräaika on säädetty sen vuoksi, että eläkesäätiöitä ei perustettaisi liian harkitsemattomasti. Tarkoituksena on ollut rajoittaa sitä kuinka usein kannansiirtoja voi tehdä. Työeläkeyhtiöiden kesken työnantaja voi siirtää vakuutuksensa työeläkeyhtiöstä toiseen vuoden välein ja siirtokustannukset maksaa aina työeläkeyhtiö. Nykyisen säännöksen perusteella eläkesäätiön perustaja ei voi palata työeläkeyhtiöön kuin vasta viiden vuoden karenssin jälkeen. Perustamiskustannukset maksaa työnantaja ja paluukustannukset työeläkeyhtiöön työeläkeyhtiö. Symmetria ei siis toteudu. Nykyinen rajoitus on liian korkea ja se rajoittaa mahdollisuuksia eläkesäätiön perustamiseen, koska perustaja joutuu eläkesäätiötä perustettaessa varautumaan myös siihen, että koko tuona aikana on olemassa eläkesäätiön tarvitsemia laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluntarjoajia. Pitkä määräaika sekä rajoittaa että ehkäisee oman eläkesäätiön perustamista, mutta tekee myös työeläkeyhtiölle houkuttelevaksi asiakashankinnassaan tehdä käypää hintaa korkeampia tarjouksia eläkesäätiön kiinteistöomaisuudesta ja antaa korkeita työhyvinvointirahoja, koska asiakas voidaan tällä tavoin sitouttaa pitkäksi ajaksi työeläkeyhtiöön. Yrityselämässä viiden vuoden määräaika on hyvin pitkä. Kohtuullisempi määräaika voisi olla kaksi vuotta. Viiden vuoden karenssiaikaa pitäisi lyhentää. Määräajan lyhentäminen ei kuitenkaan ole itseisarvo eikä sillä ole merkitystä, ellei isompiin kysymyksiin löydetä eläkesäätiön perustamisen mahdollistavaa ratkaisua. Määräajan pituus voi sen sijaan yhdistyä luontevaksi osaksi sitä kokonaisuutta, jolla varmistetaan toimiva ja tasapuolinen kokonaisuus. 12. Tulisiko lisäeläketoiminnalle asettaa vakavaraisuuspääomavaatimus? Mikäli tulisi, pitäisikö sääntelyn uudistamista lykätä lisäeläkedirektiivin 2003/41/EY mahdollisen uudistamisen vuoksi? Lisäeläketoiminnassa on heikot mahdollisuudet varautua sijoitustoiminnan heilahteluihin, koska ei ole olemassa mitään varsinaista vakavaraisuuspuskuria. Nykyisten eläkesäätiöiden ja eläkekassojen vakavaraisuudet muodostuvat kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen erotuksesta. Lisäksi näillä eläkelaitoksilla on mahdollisuus indeksikorotusvastuun kartuttamiseen ja purkamiseen hallituksen päätöksellä, mutta indeksikorotusvastuuta ei voi käyttää

14 14 sijoitustoiminnan tappioihin. Lisäksi eläkelaitoksilla on ns. kuormitusosa, jota käytetään purkamiskustannuksiin ja etuuden ostamiseen henkivakuutusyhtiöstä. Koska lisäeläketoiminnalla ei ole vakavaraisuuspuskuria, AB-eläkelaitokset eivät voi siirtyä käyttämään käypää arvostusta tilinpäätöksessä, mikä olisi tarkoitus aikaansaada työeläkelainsäädännön vakavaraisuudistuksen seuraavassa vaiheessa. Jos uudistus tehdään ilman lisäeläketoiminnan vakavaraisuuspuskuria, se hyödyttää jälleen ainoastaan työeläkeyhtiöitä ja näin ollen heikentää lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen asemaa. Asia olisi pikimmiten korjattava. Käypään arvostukseen siirtyminen ei ole mahdollista, koska vähäisinkin vakavaraisuuspääoma lisäeläkepuolella joutuisi verotettavaksi eikä vastuuvajausta kuitenkaan voisi olla. Sijoitustoiminnan arvojen heilahdellessa asia olisi hallitsematon. EU:n komissio on valmistelemassa lisäeläketurvaa hoitavia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskevaa direktiivimuutosta, mutta direktiivimuutoksen aikataulusta ja sisällöstä ei ole vielä mitään varmuutta. Jos ja kun komissio valmistelee vakavaraisuusvaatimusta, nykyisille eläkesäätiöille ja eläkekassoille olisi helpompi siirtyä nyt ehdotettavan pienen muutoksen jälkeen uuteen järjestelyyn. Ehdotamme, että nykyisestä kuormitusosasta ja indeksikorotusvastuusta muodostettaisiin vakavaraisuuspääoma. Vakavaraisuuspääoman miniminä voitaisiin pitää kuormitusosaa vastaavaa määrää ja sen määrä voisi heilahdella tälläkin hetkellä vapaasti kerättävän indeksikorotusvastuun rajoissa. Muutos ei käsittääksemme edellyttäisi verolainsäädännön muutoksia. Uutta pakollista vakavaraisuuspääomavaatimusta ei saa säätää. Hallinto ja valvonta 13. Ovatko eläkesäätiöiden ja eläkekassojen hallintoa ja valvontaa koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia vai tulisiko niitä joiltakin osin muuttaa tai täsmentää? Työeläkevakuutusyhtiölain 28 b :ssä todetaan, että Finanssivalvonnan on seurattava työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailuolosuhteita, selvitettävä kilpailunrajoituksia, ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten rajoitusten poistamiseksi ja tehtävä aloitteita kilpailun edistämiseksi. Myös valvonnassa on otettava huomioon kilpailun vaatimukset. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen osalta ei ole vastaavaa säännöstä, eikä Finanssivalvonnalla ole selkeitä valtuuksia ottaa valvonnassa ja määräysten laatimisessa eri eläkelaitosmuotojen asemaa. Pidämme hyvin tärkeänä sitä, että erilaisia eläkelaitoksia kohdellaan viranomaisten taholta tasapuolisesti. Tämä edellyttää lainsäädäntöä, joka antaa viranomaiselle mahdollisuudet

15 15 toimintaan. Ehdotammekin, että uuteen työeläkerahastolakiin annetaan Finanssivalvonnalle nykyistä selkeämmät valtuudet ja tehtävät ottaa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen valvonnassa huomioon kilpailuolosuhteet suhteessa työeläkeyhtiöihin. Vaihtoehtoisesti koko alan kilpailuvalvontaa on kehitettävä kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi. Konsernimuotoisissa eläkesäätiöissä ongelmalliseksi koetaan sääntöjen muuttamistarve yritysjärjestelyiden yhteydessä. Nykyisellään kaikki vakuutettavat työnantajat on nimettävä säännöissä. Luettelo vakuutettavista työnantajista pitäisi sisällyttää muualle kuin sääntöihin. Asia voitaisiin esimerkiksi hoitaa viranomaiselle tehtävällä ilmoituksella. Tulisi selvittää, voidaanko maksuperusteista lisäeläketurvaa hoitavan eläkesäätiön hallintoa yksinkertaistaa. Nykyisellään säännöstö on tarpeettoman monimutkainen. Sijoitustoiminta 14. Mitä ongelmia eläkesäätiöiden ja eläkekassojen sijoitustoiminnan sääntelyyn mahdollisesti liittyy? Lakisääteisellä puolella sijoitustoiminnan sääntely vastaa työeläkeyhtiöiden sääntelyä eikä siinä ole erityisiä ongelmia. Lisäeläketurvan puolella ongelmia on. Niitä on käsitelty kysymyksissä 4 ja Tulisiko vapaaehtoisen lisäeläkevastuun katteena olevien varojen sijoittamista koskevia säännöksiä muuttaa lisätuottojen tavoittelemisen mahdollistamiseksi? Mikäli katsotte, että säännöksiä tulisi muuttaa, tulisiko tavoitteena olla TyEL varojen sijoittamista koskeviin säännöksiin rinnastuva sääntely vai henkivakuutusyhtiöiden Solvenssi II direktiiviin pohjautuviin säännöksiin rinnastuva sääntely? Aihetta on jo käsitelty kysymyksessä 4. Lisäeläkkeiden kattamista eli sijoittamista koskeva säännöstö on vanhentunut, tulkinnanvarainen ja ristiriitainen. Sitä ei ole muutettu, vaikka Finanssivalvonta on tehnyt ministeriölle aloitteen sen muuttamisesta jo vuosia sitten. Säännöstö ei mahdollista optimaalista sijoitustoimintaa, varojen hallintaa eikä viranomaisvalvontaa. Säännöstö hankaloittaa riskien tunnistamista ja arviointia, koska sijoitustoiminnan rajoitukset perustuvat muotoon, ei sijoitusten todellisiin riskeihin. Lakisääteisellä puolella vastaava muutos on toteutettu vuoden 2007 alusta. Lisäeläketurvan säännöstö on monimutkainen ja hankalasti tulkittava sekä johtaa sijoittamisen turvaavuuden kannalta heikkoon lopputulokseen. Esimerkiksi hyvin hajautettu ja ETA-alueen ulkopuolisiin OECD-alueen

16 16 yritysten joukkolainoihin sijoittava sijoitusrahasto ei ole lain säännösten perusteella katekelpoista, mutta yksittäiseen ja suuremman riskin sisältävään OECD-alueen yrityksen joukkolainaan tehty sijoitus on. Epäkohtana voidaan pitää myös sitä, että nykyinen lainsäädäntö kohtelee lisäeläketurvaa hoitavia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja sijoitustoiminnan rajoitteissa eri tavoin, vaikka laitokset toimivat vastaavin periaattein. Eläkekassoilla ei ole eläkesäätiölain 47 l :ää vastaavaa säännöstä, vaikka esitimme sen lisäämistä lakiin jo maksuperusteista lisäeläketurvaa koskevaa lakia säädettäessä. Varojen sijoittamista koskevan sääntelyn muuttamisessa on suuria vapauksia, koska EU-direktiivien puitteet ovat löyhät. Lisäeläketurvaa hoitavien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiveena on, että lakia kehitettäisiin nykyisen TyEL-lainsäädännön suuntaan. Vähintäänkin lainsäädännöstä on poistettava ilmeiset epäkohdat ja mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettava säännöstöä. 16. Tulisiko eläkesäätiöiden ja eläkekassojen hallituksilta edellytettävää sijoitustoiminnan asiantuntemusta koskevaa sääntelyä muuttaa? Nykyinen sääntely on yhdenmukainen yhtiöiden sääntelyn kanssa lukuun ottamatta sitä, että hallituksen jäseneltä ei vaadita nimenomaisesti henkilökohtaista sijoitusosaamista. Tämä ero johtuu lisäeläketurvaa hoitavia eläkesäätiöitä ja -kassoja koskevasta pakottavasta IORP-direktiivistä sen 9 artiklan 1 b kohdassa todetaan että laitosta johtavat tosiasiallisesti hyvämaineiset henkilöt, jotka itse täyttävät ammattipätevyyttä ja kokemusta koskevat edellytykset tai joiden palveluksessa on tarvittavan ammattipätevyyden ja kokemuksen omaavia neuvonantajia Eläkesäätiölaissa (19.2 ) ja vakuutuskassalaissa vaatimus sijoitustoiminnasta on kirjoitettu seuraavasti: Johtoon kuuluvien on oltava hyvämaineisia. Heillä on oltava sellainen yleinen eläkesäätiötoiminnan tuntemus kuin eläkesäätiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tai heidän palveluksessaan on oltava riittävän päteviä ja kokeneita neuvonantajia. Vakuutusyhtiölaissa vaatimus sijoitustoiminnasta sisältyy 6 luvun 4 :ään: Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi hallituksessa on oltava edustettuna sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin vakuutusyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Eläkesäätiön, eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön hallituksella on samanlainen vastuu sijoitustoiminnasta. Käytännössä työeläkevakuutusyhtiön yksittäiseltä hallituksen jäseneltä ei vaadita sijoitustoiminnan osaamista eikä myöskään riittävää ammatillista pätevyyttä liene koskaan kyseenalaistettu. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen erityispiirteenä on myös hallitukseen nimitettävät toimintapiiriin kuuluvat työntekijöiden edustajat.

17 17 Eläkesäätiöiden erityispiirteenä on pienet omat henkilökunnat, minkä lisäksi eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa ostetaan asiantuntijapalveluita ulkopuolisilta yhteisöiltä. Eläkesäätiöille ja eläkekassoille pitää jatkossakin mahdollistaa ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden ostamisen ja käyttämisen mahdollisuus. Sijoitustoiminnan sääntelyä ei ole tarvetta eikä kaikilta osin mahdollistakaan muuttaa. 17. Tulisiko kansallisen lisäeläkevastuun katteena olevien säännösten muuttamista lykätä lisäeläkedirektiivin 2003/41/EY mahdollisen uudistamisen vuoksi? Selvät epäkohdat ja ilmeiset ristiriitaisuudet laeissa olisi ehdottomasti korjattava viipymättä (katso vastaus kysymykseen 14), koska ristiriitaisuudet ja epäkohdat johtuvat kansallisesta lainsäädännöstä, ei pakottavista direktiiveistä. Säännösten muuttaminen ja yksinkertaistaminen parantaisi sijoitusten hallintaa ja riskien tunnistamista sekä helpottaisi myös viranomaisvalvontaa. Säännöstöä olisi yksinkertaistettava ja selvät epäkohdat ja ristiriitaisuudet olisi korjattava viipymättä. Pidemmän ajan tavoitteena on kehittää säännöstä TyEL-varojen sijoittamista koskevan säännöstön mukaisesti. Purkaminen ja vakuutuskannan siirrot 18. Mitä ongelmia eläkesäätiöiden ja eläkekassojen vakuutuskannan siirtoja koskevaan sääntelyyn mahdollisesti liittyy? Jos säännöksillä haetaan symmetriaa ja läpinäkyvyyttä, sitä ei ole perustamiseen ja purkamiseen liittyvien kulujen maksamisessa. Eläkesäätiön perustamisessa kustannukset maksaa eläkesäätiön perustava työnantaja. Ja koska siirtokustannuksia ei ole riittävästi määritelty, työnantajalta peritään hyvin erilaisia ja eritasoisia kustannuksia. Lakisääteistä eläketurvaa hoitavan eläkesäätiön purkamisessa kustannukset maksaa työeläkeyhtiö eivätkä maksetut kustannukset ole läpinäkyviä. Lisäeläketurvaa hoitavan eläkesäätiön perustamisen ja purkamisen maksaa kummatkin eläkesäätiön perustanut työnantaja. Eläkesäätiölaista tulisi poistaa määräys, joka edellyttää lakisääteistä eläketurvaa hoitavan eläkesäätiön vakuutuskannan siirtämistä konsernin yritysjärjestelyissä. Lakisääteistä eläketurvaa hoitavassa konsernimuotoisessa eläkesäätiössä tulisi olla mahdollista jättää myytyyn yritykseen kuuluvat eläkevastuut ja varat eläkesäätiöön, jos sekä luovuttaja että luovutuksensaaja pääsevät tästä yhteisymmärrykseen. Vastaava tapahtuu aina työeläkeyhtiöissä, eläkekassoissa ja usein lisäeläketurvaa hoitavissa eläkesäätiöissä.

18 18 Nykyisiin lakeihin sisältyy tarpeettomia määräyksiä, kuten mm. siirrettävän omaisuuden perusteella laskettavista ja vaadittavista varoista. Tätä pykälää on sovellettu 10 vuoden aikana kerran ja silloinkin vain vapaaehtoisessa luovutuksessa eläkesäätiötä purkaneen konsultin huolimattomuuden vuoksi. Vapaaehtoisissa siirroissa siirretään siirtyvän vakavaraisuuspääoman verran ja pakkopuruissa vähintään vakavaraisuusrajan ja enintään vakavaraisuusrajan kaksinkertaisen määrän verran. Jos on kysymys pakkopurusta varojen vähäisyyden vuoksi, ei ole olemassa tahoa, joka maksaisi vakavaraisuusrajan ja siirrettävän omaisuuden perusteella laskettavan vakavaraisuusrajan erotuksen. Vain erittäin harvoin voi tulla kysymykseen, että luovutettava omaisuus olisi sijoitusjakaumaltaan niin poikkeava, että sen perusteella laskettava vakavaraisuusrajan kaksinkertainen määrä ylittäisi siirtyvän vakavaraisuuspääoman. Tarpeettomana on poistettava laeista myös (ESL ) edellytys, että eläkesäätiö tai eläkekassa voidaan purkaa, ellei sen katsota vaarantavan vakuutustoiminnan tervettä kehitystä. Vakuutustoiminnan tervettä kehitystä ei vaarantanut kaikkein suurimman eläkesäätiön purkaminen eikä myöskään useiden eläkesäätiöiden ja eläkekassojen yhtäaikainen purkaminen vuosien aikana. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen purkamiseen ei liity mitään merkittäviä ongelmia, jotka eivät liittyisi lainsäätäjän tietoiseen valintaan Nykyisten eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminta on turvattava, tämän vuoksi ei voida esittää muutoksia toiminnassa olevien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen purkamisen yhteydessä siirrettävään vakavaraisuuspääomaan. 19. Tulisiko perusteita, jolloin eläkesäätiö tai eläkekassa asettaa selvitystilaan muuttaa? Mikäli tulisi, mikä on kantanne toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärää koskevasta perusteesta luopumiseen tai sääntelyn muuttamiseen? On valitettavaa, että Finanssivalvonnasta tullut aloite työeläkealan selvitystilaa ja konkurssia koskevien säännösten uudistamiseksi jäi sosiaali- ja terveysministeriössä kesken vuonna Jos ja kun työ olisi saatettu loppuun, olisi myös käyty erikseen lävitse jokaista työeläkelaitosmuotoa koskevat selvitystilaan ja konkurssiin asettamisen edellytykset ja vaiheet. Nykyisten lakien perusteella eläkesäätiö ja eläkekassa on asetettava selvitystilaan, jos olennaisia edellytyksiä toiminnan jatkamiselle ei ole (Finanssivalvonnasta annetun lain 26 ). Tämä koskee kaikkia työeläkelaitoksia. Säännöksen perusteella selvitystilaan voidaan asettaa eläkelaitos, joka ei täytä lain edellyttämiä toimintaan ja vakavaraisuuteen liittyvä vaatimuksia. Pakkoselvitystila on tarkoituksenmukainen, jos eläkesäätiö tai eläkekassa ei täytä lain edellyttämiä vakavaraisuusvaatimuksia tai täytä niitä edellytyksiä,

19 19 joita lainmukaisen toiminnan harjoittamiseen kohtuudella vaaditaan. Sen sijaan ei ole tarkoituksenmukaista eikä järkevää edellyttää eläkesäätiön tai eläkekassan purkamista vakuutettujen työntekijöiden lukumäärän vähentymisen perusteella. Tällaiset edellytykset perustuvat aikaan ennen eläkevastuun täyttä kattamista ja aikaan, jolloin eläkelaitosten toiminnan vakautta yritettiin katetun eläkevastuun ja vakavaraisuusvaatimusten sijaan hallita työntekijöiden lukumäärällä. Lukumäärärajoitusta ei ole myöskään ryhmäeläkevakuutuksissa. Nykyisellään edellytys vakuutettujen työntekijöiden vähimmäismäärästä on hyvin erilainen sen perusteella, mikä eläkelaitos on kysymyksessä ja milloin se on rekisteröity Finanssivalvontaan. Riittävän vanhaa lisäeläkesäätiötä ei koske purkuedellytys vähintään 30 työntekijästä. Sama koskee riittävän vanhaa lisäeläkekassaa ja vaatimusta siellä olevien vakuutettujen määrästä vähintään 100 henkeä. Lakisääteisessä eläketurvassa vakuutettujen työtekijöiden vaatimus vähintään 300 hengestä ei koske yhtäkään eläkesäätiötä, mutta se koskisi kaikkia uusia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja. Jos lisäeläketurvaa hoitavan eläkekassan sääntöihin sisältyy työkyvyttömyyseläke lisäeläkkeenä, vaadittava vakuutettujen työntekijöiden vähimmäismäärä on peräti 300 henkeä. Rajoitukset ovat mielivaltaisia eikä niille ole olemassa tarkoitusta. Jos eläkesäätiötä tai eläkekassaa ei haluta purkaa, voidaan vakuuttaa tarvittaessa myös eläkeläiset tekemällä sääntömuutos. Sääntömuutokset aiheuttavat sekä eläkesäätiöille että eläkekassoille tarpeetonta työtä ja kuluja, mutta myös tarpeetonta työtä Finanssivalvonnalle. Pakollinen purkaminen vakuutettujen työntekijöiden lukumäärän vähentymisen perusteella on vailla tarkoitusta, koska se johtaa toimivan eläkelaitoksen purkamiseen vastoin eläkesäätiön ja eläkekassan hallituksen tahtoa eikä palvele eläkesäätiön perustaneen työnantajan etua. Vuonna 2009 purettiin yksi lakisääteistä eläketurvaa hoitava TyELeläkesäätiö, jonka vakuutettujen määrä oli eläkeläiset mukaan lukien noin 220 henkilöä. Eläkesäätiö oli keskimääräistä eläkelaitosta vakavaraisempi ja sen sijoitustuotot olivat olleet keskimääräistä eläkelaitosta suuremmat. Eläkesäätiölain 3 :n 2 momentin mukaan lakisääteistä eläketurvaa hoitavassa eläkesäätiössä on pysyvästi oltava 300 henkilöä ja lisäeläketurvaa hoitavassa eläkesäätiössä 30 henkilöä. Kolmannen momentin mukaan määräaikaa voidaan pidentää enintään yhdellä vuodella. Vuonna 2009 puretun eläkesäätiön olisi siis tullut lain edellytykset täyttääkseen palkata noin 80 uutta työntekijää. Lisäksi Finanssivalvonta antoi mainitussa tapauksessa useita uusia vuoden määräaikoja vähimmäismäärän täyttämiseksi, vaikka tätä mahdollisuutta ei laki tunne. Vakuutettujen jäsenmäärät purkuperusteena tulisi kokonaan poistaa.

20 Onko eläkesäätiön tai eläkekassan purkamismenettely tarkoituksenmukainen vai katsotteko, että säännöksiä tulisi muuttaa? Muutamia vakuutuskannan siirtoon liittyviä ongelmia on, jotka koskevat koko työeläkealaa, mutta sosiaali- ja terveysministeriön niitä koskeva työryhmä- ja selvitystyö jäi kesken vuonna Työryhmässä selviteltiin mm. aikatauluja, jonka kuluessa vakuutuskannan vastaanottaja on löydettävä (tämä koskee koko työeläkealaa). Ministeriön työryhmässä käsiteltiin myös muita koko työeläkealaa koskevia ja vakuutuskannan siirtoon liittyviä uudistustarpeita. Joitakin pienempiä ongelmia ja muuttamistarpeita toimialakohtaisten eläkekassojen vakuutuskantojen siirtämiseen saattaa liittyä. Voimassa olevasta lainsäädännöstä osittain johtuvat ne ristiriitaisuudet ja ongelmat, joiden perusteella tämän kysymys on nähty tarpeelliseksi esittää. Mahdollisia muutostarpeita selvitettäessä olisi käytettävä hyväksi selvitysmies Kari Huttusen ja Finanssivalvonnan näkemyksiä ja kokemuksia. 21. Tulisiko eläkesäätiöiden ja -kassojen varautumisia mahdollisiin sijoitustoiminnan tappioihin kehittää? Jos tulisi, kuvailkaa tarpeet ja kehittämisehdotukset? Lakisääteistä eläketurvaa hoitavilla eläkesäätiöillä ja eläkekassoilla ei ole erityisiä ongelmia varautumisessa sijoitustoiminnan tappioihin. Erityisiä ongelmia on lisäeläketurvaa hoitavilla eläkesäätiöillä ja eläkekassoilla, joilla ei ole todellista vakavaraisuuspuskuria (kysymys 12.). Jos kysymyksen tarkoituksena on viitata yhteen selvitystilassa olevaan eläkekassaan, on tarkasteltava sekä tapausmääriä että niiden todennäköisyyksiä. Vuonna 1990 lakisääteistä eläketurvaa hoitavia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja oli yhteensä 77 ja työeläkeyhtiöitä 7. Vuodesta 1990 lähtien varojen puutteeseen johtuvia ongelmia on tullut esiin kahdessa eläkekassassa ja yhdessä työeläkeyhtiössä. Työeläkeyhtiön selvitystilasta seurannutta mittavaa taloudellista menetystä ei voi verrata kokoluokaltaan pienen eläkekassan selvitystilan aiheuttamiin taloudellisiin ongelmiin. Myös nykyiseen vakavaraisuustarkasteluun sisältyy mahdollisuus, että tietyssä vakavaraisuudessa oleva eläkelaitos ajautuu selvitystilaan tietyllä todennäköisyydellä. On myös muistettava, että ilman poikkeuslainsäädäntöä vuoden 2008 lopussa, useita isoja työeläkeyhtiöitä uhkasi pakollinen selvitystila varojen vähäisyyden vuoksi.

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ ELÄKESÄÄTIÖ- JA VAKUUTUSKASSALAKIEN KOKONAISUUDISTUSTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA

LAUSUNTOPYYNTÖ ELÄKESÄÄTIÖ- JA VAKUUTUSKASSALAKIEN KOKONAISUUDISTUSTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA Lausunto 1 (17) Sosiaali- ja terveysministeriö STM022:00/2011 LAUSUNTOPYYNTÖ ELÄKESÄÄTIÖ- JA VAKUUTUSKASSALAKIEN KOKONAISUUDISTUSTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Perustelut laskuperustehakemukselle

Perustelut laskuperustehakemukselle Perustelut laskuperustehakemukselle Yrittäjien eläkekassa Oma asetettiin selvitystilaan huhtikuussa 2012. Eläkekassan toimintapääoman alhainen taso osoittautui esteeksi sille, että eläkekassan vakuutustoiminnan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 1. TYÖNANTAJA TAI TYÖNANTAJAT PERUSTAJINA 1 2. KANNANSIIRTO JA ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 2.1. TyEL-KANNANSIIRRON EDELLYTYKSET 2 2.2. SOPIMUS KANNANSIIRROSTA

Lisätiedot

Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa 27.3.2009/173

Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa 27.3.2009/173 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2009» 27.3.2009/173 27.3.2009/173 Seurattu SDK 919/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutuskassalakia siten, että eläkekassan

Lisätiedot

ELÄKESÄÄTIÖLAIN JA VAKUUTUSKASSALAIN KOKONAISUUDISTUS

ELÄKESÄÄTIÖLAIN JA VAKUUTUSKASSALAIN KOKONAISUUDISTUS ARVIOMUISTIO 1(60) 08.02.2013 ELÄKESÄÄTIÖLAIN JA VAKUUTUSKASSALAIN KOKONAISUUDISTUS Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 1. TYÖNANTAJA TAI TYÖNANTAJAT PERUSTAJINA 1 2. RAHASTONSIIRTO JA ELÄKESÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 1 2.1. TyEL-RAHASTONSIIRRON EDELLYTYKSET 2 2.2. SOPIMUS

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 202/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) 4.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriö Viite / Dnro: Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista FINANSSALAN KESKUSLIITTO KANNATTAA

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto

Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto Työeläkevakuutusyhtiöt harjoittavat sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Vakuutusmarkkinat -ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet

Vakuutusmarkkinat -ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet Vakuutusmarkkinat -ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet Hannu Ijäs 23.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö Ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita Yleistä; liikennevakuutuslain kokonaisuudistus (Hannu Ijäs)

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta

Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/1979) 2 luvun 5,

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöön sovelletaan vakuutusyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (522/2008) säännöksiä, lukuun ottamatta 11, 17, 18 ja 29 :ää.

Työeläkevakuutusyhtiöön sovelletaan vakuutusyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (522/2008) säännöksiä, lukuun ottamatta 11, 17, 18 ja 29 :ää. 1 of 21 27/05/2011 10:38 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 25.4.1997/354 25.4.1997/354 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 305/2015 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (6) Eduskunta/ Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2/2012

Määräykset ja ohjeet 2/2012 Määräykset ja ohjeet 2/2012 Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja Dnro FIVA 10/01.00/2011 Antopäivä 23.2.2012 Voimaantulopäivä 31.12.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat

TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat LAUSUNTO 1 (10) Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö STM/4585/2011 TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat Arviomuistio tarjoaa hyvän lähtökohdan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5)

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5) 1 (5) Kotimaisille sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvien yritysten keskinäisten liiketoimien

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

KÄSIKIRJOJA. Työeläkelainsäädäntö 2010 Täydennysosa. Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2010:4

KÄSIKIRJOJA. Työeläkelainsäädäntö 2010 Täydennysosa. Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2010:4 KK KÄSIKIRJOJA Työeläkelainsäädäntö 2010 Täydennysosa Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2010:4 KÄSIKIRJOJA Työeläkelainsäädäntö 2010 Täydennysosa Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2010:4 Eläketurvakeskus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 9/2014

Määräykset ja ohjeet 9/2014 Määräykset ja ohjeet 9/2014 LEI-tunnuksen käyttöönotto Dnro FIVA 14/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 31.12.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

Yksityisen eläkesäätiön perustaminen. Rahapäivä 20.9.2007 Finlandia-talo. Kalervo Koistinen aktuaari Oy Porasto Ab

Yksityisen eläkesäätiön perustaminen. Rahapäivä 20.9.2007 Finlandia-talo. Kalervo Koistinen aktuaari Oy Porasto Ab Yksityisen eläkesäätiön perustaminen Rahapäivä 20.9.2007 Finlandia-talo Kalervo Koistinen aktuaari Oy Porasto Ab 1 Oy Porasto Ab Johtava eläkekassojen ja eläkesäätiöiden palveluyhtiö Perustettu 1967 Liikevaihto

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN

TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN 1/19 TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN TEL-ELÄKETURVA Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ja heidän edunsaajilleen työntekijäin eläkelain (jäljempänä TEL) mukainen vähimmäiseläketurva. Pakollista vähimmäiseläketurvaa

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2013] Luonnos 11.11.2013 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot