Ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Savon Maa- ja Piharakentajat Oy. Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh.

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Savon Maa- ja Piharakentajat Oy 786/ /2012 Ymplk 119 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiviaineksen lou hin nal le ja murskaukselle, Sonkajärvi. 2. HAKIJA Savon Maa- ja Piharakentajat Oy Olutlehdontie SONKAJÄRVI Yhteyshenkilö: Vornanen Hannu, p Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kiviaineksen louhinnalle ja murskaamiselle tois taisek si voimassaolevana. Toimintapaikka sijaitsee Sonkajärven kunnan, Viitaan kylässä kiinteistöillä Yhteinen Sorapaikka (kiin teis tö tunnus ) ja määräalalla Kalliolehto tilasta ( ), osoitteessa Olutlehdontie 31, SONKAJÄRVI Kiinteistön Yhteinen Sorapaikka (kiinteistötunnus ) omis ta vat Johannes Vornasen oikeudenomistajat ja Vornanen Hannu Kaleva. Kiinteistön Kalliolehto ( ) omistavat Jo hannes Vornasen oikeudenomistajat. Koordinaatit: itä, pohjoinen 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty , , , sekä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI-

2 MI VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e) kohtien mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vä hin tään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a ja b kohtien mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN- NE Alue kuuluu toiminnassa olevaan soranottoalueeseen ja sille (Kal lioleh to ) on myönnetty maa-aineslupa (Son kajär ven kunnanhallitus 11). Lupa on ollut voimassa 10 vuotta saakka. Maa-aineksen ottamiselle on saatu jatkolupa tilalle Yh tei nen sorapaikka ( ) (Sonkajärven kunnan rakennusvalvontajaosto 17). Yhteinen sorapaikka ( ) tilan vuokrasopimus kiin teistön omistajan ja Savon Maa- ja Piharakentajat Oy:n välillä voimassa kym me nen (10) vuotta. Kalliolehto ( ) tilan määräalan vuok ra so pi mus kiinteistön omistajan ja Savon Maa- ja Piharakentaja Oy:n välillä on voimassa toistaiseksi. Ympäristöministeriön hyväksymässä Pohjois-Savon maakun ta kaa vas sa 2030 ottoalueelle on annettu merkintä EO2 694 (maa-ai nes ten ot to alue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion lou hin taa varten). Ympäristötietohallinnon Hertta-tietokannan mukaan alueen läheisyydessä ei sijaitse suojelukohteita. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijaitsee Sonkajärven kunnan, Viitaan kylässä, Kal liomäen alueella, tiloilla Yhteinen Sorapaikka ( ) ja määrä alal la Kalliolehto tilasta ( ). Toiminta-alue sijaitsee Son ka jär ven keskustasta linnuntietä mitattuna noin 13 kilometriä kaak koon päin. Kulkuyhteys Kalliomäen alueelle on järjestetty Kaarak ka la-pa losen mä ki yksityistieltä. Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on ni mel tään Luotosenkangas ( ) ja se sijaitsee noin 1,7 ki lomet rin päässä toiminta-alueesta kaakkoon päin. Lähimmät vesistöt (Iso Kalliojärvi ja Pikku Kalliojärvi) sijaitsevat noin kilometrin päässä toi min ta-alu ees ta luoteeseen päin. Toiminta-alue rajoittuu lännessä ja etelässä metsäalueeseen. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu-, Na tu-

3 ra tai maisemansuojelualueita tai kulttuuriperinnön kannalta tär kei tä kohteita. Lähin luonnonsuojelualue on noin 1,7 kilometrin pääs sä sijaitseva Hepovaaran yksityinen suojelualue. Lähin vakituinen asutus (Kalliolehto ) sijaitsee lou hinta-alu ees ta noin 300 metrin päässä luoteeseen päin. Toiseksi lähin va ki tui nen asunto sijaitsee kiinteistöllä Vornaslehto ( ), noin 470 m päässä louhinta-alueesta länsi-luoteeseen. Lähin vapaa-ajan asunto (kiinteistöllä Paavonkangas ) sijaitsee noin 600 metriä kaakkoon louhinta-alueen rajasta. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuva toiminnasta Toiminta-alueella louhitaan ja murskataan kalliota Savon Maa- ja Piha ra ken ta jat Oy:n tarpeisiin. Murskauksen jälkeen murskeet va rastoi daan alueella tien varressa sijaitsevalle varastointialueelle la jeittain. Sora ja murske kuljetetaan nykyistä tieyhteyttä pitkin. Murskausasemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista murs kaus ker taa varten ja viedään kunkin toimenpiteen jälkeen alueel ta pois. Louhinnan ja murskauksen tekee kutakin työtä varten valit tu urakoitsija. Yhteisellä alueella olevan louhos- ja soranottoalueen pinta-ala on noin 1 ha, josta louhosaluetta noin 0,5 ha. Alueelle ei tule vesijohtoa ei kä alueella ole viemäröintiä. Tarvittaessa käytettävä vesi tuodaan alu eel le säiliössä. Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen ir rot ta minen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (ri kot ta mi nen). Hakemuksessa on arvioitu, että louhintaa tehdään 1-2 vuoden välein ja yhden louhintajakson aikana irrotetaan rä jäyt tämäl lä tonnia kiveä. Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan valmiiksi tuotteiksi ja varastoidaan murskekoon mukaan lajiteltuna eri varastokasoihin va ras toin ti alueelle. Murskausaseman vuosittaiseksi toiminta-ajaksi on arvioitu työpäivää. Kokonaistoiminta-ajat alueella ovat seuraavat: louhintaa 5 10 päivää vuodessa ja murskausta päivää vuodessa, rikotusta pää osin murskauksen kanssa yhtä aikaa. Räjäytyksiä tehdään 1 2 vii kos sa louhinnan aikana. Yhteensä toimintapäiviä alueella enimmil lään on (max. 8 viikkoa, 2 kk) vuosittain. Tehdyllä tarkastuksella hakija esitti, että toiminnassa noudatetaan

4 seu raa vas sa esitettyjä toiminta-aikoja: - kallion porausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana, - räjäytykset tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana, - rikotusta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana, - murskausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana - kuormausta ja kuljetuksia tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo ja tarvittaessa poikkeuksellisesti lauantaisin klo välisenä aikana. Hakemuksessa on esitetty, että toiminta-alueelle ei sijoiteta pysyvää murs kaus lai tos ta. Kalliokiven murskauksessa käytettävä murs kainlait teis to tuodaan alueelle jokaista murskausta varten ja viedään murs kauk sen jälkeen pois alueelta. 8.2 Louhinta ja murskaus Louhintaa arvioidaan tehtävän alueella 1-2 vuoden välein. Kallion lou hin ta tehdään avolouhintana. Kallion päällä olevat pintamaat pois te taan ja kallioon porataan räjäytyksiä varten tarvittavat reiät käyt täen porausvaunukalustoa. Räjäytykset tehdään Kemiitti- ja Aniit ti- räjähdysaineilla siten, että yhdellä kerralla irrotetaan noin tonnia kiveä. Räjähdysaineita ei varastoida tuo tan to alueel la vaan ne tuodaan paikalle panostuksen alkaessa. Soran ottotaso määräytyy kallion pinnan mukaan ja mikäli eri so ralaa dut ovat rintauksissa erityyppisinä ja eri asennossa olevina kerrok si na, ottotoiminnassa pyritään erottelemaan eri soralaadut käyt tökoh teen mukaan jo lastauksen yhteydessä. Kiviaineksen louhinta suo ri te taan yhdessä kerroksessa, jolloin louhosrintauksen kor keudek si tulee suurimmillaan noin 17 metriä. Louhinnan pohja tehdään nou se vak si vesipesien muodostumisen estämiseksi. Irtilouhinta suori te taan noin metri (1) suunnitellun pohjatason yläpuolelle. Oton aikana rintauksesta mahdollisesti esiin tulevat ra ken nus toi mintaan kelpaamattomat kerrostumat varastoidaan alueen reunoille ja käy te tään alueen maisemointiin. Myös soran päältä otettu pin ta maaker ros varastoidaan alueen reunaosiin maisemointia varten. Kallion pääl lä oleva pintamaakerros varastoidaan louhoksen päälle ja maa ta käytetään louhintarintausten suojavalleina lippusiiman ohella. Suo javal lia siirretään rintauksen etenemisen mukaan. Murskattava louhe tai karkea sora kuormataan murskauslaitokselle kau ha kuor maa jal la tai kaivinkoneella alueella olevilta ot to rin ta uk silta. Murskaus tapahtuu esi- ja jälkimurskaimilla, joiden välissä käy te-

5 tään mahdollisesti välimurskainta. Lisäksi murskauslaitteistoon kuuluu seuloja ja kuljettimia. Kalliosta irrotettu louhe murskataan esim. Lokotrack-tyyppisellä liikku val la murskauslaitoksella ja murske varastoidaan murskekoon mukaan lajiteltuna varastokasoissa. Varastoalueen maaperä tii vis te tään siten, että murskeet eivät painu maaperään. Ainoastaan poik keus tapauk sis sa käytetään perinteistä siirrettävää murs kaus ase maa. Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan valmiiksi tuotteiksi ja varastoidaan murskekoon mukaan lajiteltuna eri varastokasoihin va ras toin ti alueelle. Murskausaseman vuosittaiseksi toiminta-ajaksi on arvioitu työpäivää. Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraa via raaka-aineita: Kallion ja soran kiviaines: keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (tn) Räjähdysaineet: keskimääräinen kulutus (t/a) 3 maksimikulutus (t/a) 6 varastointitilavuus (tn) ei varastoida alueella Kevyt polttoöljy (louhinnan, rikotuksen ja murskauksen työkoneet): keskimääräinen kulutus (t/a) 35 maksimikulutus (t/a) 53 varastointitilavuus (tn) 26 Voiteluaineet (louhinnan, rikotuksen ja murskauksen työkoneet): keskimääräinen kulutus (t/a) 1 maksimikulutus (t/a) 2 varastointitilavuus (tn) 1 Hakemuksen mukaan työkoneiden voiteluaineet varastoidaan alueel la olevalla erillisellä varastoalueella ainoastaan toiminta-aikana ja tällöin niitä säilytetään lukittavassa merikontissa. Hakemuksen mukaan toiminnassa käytettävien työkoneiden polt to öljy varastoidaan kaksivaippasäiliössä, joka on lukittavissa. Alueelle on rakennettu jo aiemmin suoja-allas polttoainesäiliöitä varten, jossa on öljynsuojamuovi, sen päällä 20 cm hienojakoista maa-ainesta ja ko ro te tut reunat. Vahinkotilanteessa mahdollisesti maahan imey ty nyt öljy saadaan helposti talteen poistamalla suojakerroksen päällä oleva hiekkapitoinen aines.

6 Koneiden tankkauspaikka tehdään siten, että mahdolliset tank kauksen yhteydessä syntyneet roiskeet saadaan helposti poistettua, eikä öl jyä pääse leviämään maaperään. Tankkauspaikan maaperä suo jataan samalla rakenteella kuin varastoalue. Koska tankkauspaikalle pi tää päästä ajamaan koneilla, siihen ei tehdä reunakorokkeita, vaan öljyn pääseminen ympäristöön estetään kallistuksin. Murskaukseen käytetään Locotrack-merkkistä, tela-alustaista murskaus lai tos ta, joka liikkuu louhosrintamaa mukaillen murskauksen aika na. Hakemuksessa on esitetty, että murskauslaitos tuottaa vuo rokau des sa keskimäärin tonnia eri murskelajikkeita. Hake muk ses sa on arvioitu keskimääräiseksi vuosituotannoksi eri murskaus la jik kei ta syntyvän m3 ja maksimissaan n m3. Arvioi tu vuosittainen ottamismäärä voi vaihdella huomattavastikin louheen ja eri murskelaatujen kysynnän mukaan. Kiviaines varastoidaan varastoalueelle eri laatujen mukaan useaan va ras to ka saan, josta materiaali kuljetetaan käyttökohteisiin. 8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätteitä muodostuu työmaan toimistorakennuksessa/ sosiaalitiloissa se kä koneiden ja laitteiden huollossa. Jätteiden toimituksesta pi detään kirjaa ja vaarallisten jätteiden toimitusten kuitit säilytetään. Jätteis tä pidettävä kirjanpito on ympäristölupaa valvovien vi ran omaisten saatavilla tarvittaessa. Jätteitä on arvioitu muodostuvan seuraavasti: Jäte Varastointi Määrä Toimituspaikka (TN/A) Yhdyskuntajäte Jätesäiliö 0,5 m 3 1 Peltomäen jä tease ma Paperi ja pahvi Jätesäiliö 0,5 m 3 0,1 Peltomäen jä tease ma Metallit Varastokontti 1,5 Kuusakoski Oy Voiteluaineet Yrityksen 0,5 Ekokem huoltotilat Liuotinjäte Yrityksen 0,5 Ekokem huoltotilat Muu vaarallinen jä te Yrityksen huoltotilat 0,1 Ekokem Yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen 0,5 m3:n jäteastiaan ja toi-

7 mi te taan Peltomäen kaatopaikalle. Paperi- ja pahvijätteet pidetään eril lään sekajätteestä. Muutoinkin jätejakeet pidetään erillään toi sistaan ja pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan ne hyö ty käyttöön. Varastoalueelle sijoitetaan henkilöstön käyttöön kompostoiva WC, jota käyttävät kaikki alueella toimivat työntekijät. Kom pos toi tunut jäte kuljetetaan pois tarvittaessa. Urakoitsijat vastaavat oman toimin tan sa jätehuollosta. Jäteöljy varastoidaan yrityksen huoltotiloissa 1,5 m3:n säiliöissä, jotka ovat sijoitettu voiteluainevarastoon. Myös akut ja öljynsuodattimet va ras toi daan samaisessa varastossa. Yritys toimittaa vaaralliset jätteet asianmukaisesti esim. Ekokem Oy:lle ja pitää varastoinnin ai kana vaaralliset jätteet erillään niin muista jätteistä kuin myös toisista vaa ral li sis ta jätteistä. Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jä te huol to suunni tel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kai van nais jätteek si luokiteltavista jätteistä pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä se kä seulontakiviä ja lohkareita. Pintamaat käytetään ottoalueen mai se moin tiin. Ottoalueelta kuorittavia pintamaita on yhteensä noin m³. Pintamaat varastoidaan alueen reunaosiin sekä lou hok sen reunoille suojavalleiksi. Kantoja ja hakkuutähteitä on arvioitu tu le van 100 m³ ja ne käytetään kantojen pienuuden ja lahoamisen vuok si myös alueen maisemointiin. Toiminnassa syntyvät seu lon ta ki vet ja lohkareet (noin m³) murskataan murskesepeliksi. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Päästöjä maaperään voi tulla polttoaine- ja voiteluaineiden va ras tosta, asemien sekä työkoneiden poltto- ja voiteluaineiden vuo dois ta. Päästöjä ehkäistään varastoimalla polttoaineet suojarakenteisissa säi liöis sä ja varastoimalla voiteluaineet ja vaaralliset jätteet tii vis pohjai ses sa varastossa. Lisäksi aggregaatin alue sekä voi te lu ai ne va raston ja työkoneiden varastoalueet suojataan tarvittaessa 20 cm:n paksuisella tiiviillä maa-aineskerroksella. Asemien erilliset laitteet on varustettu kukin omalla suoja-altaalla, johon mahtuu kaksinkertainen määrä kussakin laitteessa käy tet tä vää voitelu- tai polttoainetta. Lisäksi jokainen työyksikkö on va rus tet tu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin estäen esim. laitteen vaurioitumisen mahdollisen öljyvuodon ta pahtues sa. Rajakatkaisin katkaisee myös öljyn virtauksen esim. kat kennees ta öljyputkesta. Suojattu alue puhdistetaan välittömästi, mikäli sille valuu voitelu- tai

8 polt to ai nei ta ja pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvan saa neeseen käsittelypaikkaan. Alueella on 200 litraa imeytysturvetta, joka va ras toi daan varastokontissa. Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan ym pä ris tö lu paa valvovalle viranomaiselle sekä palolaitokselle. Toiminta-alue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä vesistön läheisyyteen. Lä him mät vesistöt (Iso Kalliojärvi ja Pikku Kalliojärvi) sijaitsevat noin metrin päässä toiminta-alueesta luoteeseen päin. Toimin ta-alue rajoittuu lännessä ja etelässä metsäalueeseen. Lou hokseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan pois poraamalla louhok sen pohja noin 1 % kallistuksella nousevaksi. Sade- ja su la misve det valuvat louhosalueen alapuolella olevaan metsään ja imey tyvät maahan. Louhosalueella ei varastoida kallion louhintaan liittyviä räjähteitä, eikä käytettävillä räjähteillä ole vaikutusta pohjavesiin. 9.2 Päästöt ilmaan Kallion poraus, räjäytys, louheen siirto, murskeen siirto, murskaus ja seu lon ta sekä kasasta murskeen kuormaus kuljetusvälineeseen aiheut ta vat pölypäästöjä ilmaan. Toiminta-alueelle johtava tie on murs ke pin tai nen, joten sen käyttämisestä ei arvioida tulevan pö lyhait to ja. Murskausasema kuuluu tielaitoksen ympäristönsuojelujulkaisun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Luokituksen mukaisessa siir ret tä väs sä asemassa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön on vä hen net ty koteloimalla pölyä aiheuttavia työvaiheita ja kastelemalla ke sä ai kaan kiviainesta. Aseman pölypäästöjen on arvioitu leviävän haitallisena noin 200 met rin etäisyydelle. Myös murskekasojen sijoittamisella va ras to alueen reunaan pölyämistä pyritään vähentämään. Murskauslaitteiston aggregaatissa ja työkoneissa käytetään kevyttä polt to öl jyä. Hakemuksessa kerrottu polttoöljyn käyttö on keskimäärin yh teen sä 35 t / vuosi (aggregaatti 20 t/a ja työkoneet 15 t/a). Polt toöl jyn lämpöarvo on 42,8 MJ/kg. Hakija on toimittanut jo aiemmin tiedot samanlaiseen toimintaan (louhinta ja murskaus) liittyvät työ konei den ominaiskulutusarvot ja päästökertoimet ja todennut, että niitä voi daan käyttää myös tässä lupahakemuksessa yleistietoina. 9.3 Melu ja tärinä Hakija arvioi, että melua aiheutuu louhinnassa porauksissa, rä jäy tyksis sä, rikotuksessa sekä louheen lastauksessa ja murs kaus ase mal la kuljetuksissa, murskauksessa sekä seulonnassa. Melu leviää ki ven-

9 murs kauk ses sa haitallisena n. 500 metrin etäisyydelle. Murs kausase ma kuuluu tielaitoksen ympäristönsuojelujulkaisun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Kalliomäen ottoalueelle suunnitellusta louhinta- ja murs kaus toi minnas ta on tehty meluselvitys (Ramboll Finland Oy). Me lumal lin nus tehtiin DataKustik CadnaA 4.4 mallinnusohjelmalla, joka poh jau tuu yhteispohjoismaisiin laskentamalleihin. Ohjelma on aluelas ken ta mal li, joka laskee melutasot vähän ääntä vaimentavissa olosuh teis sa ja malliin syötetään lähtötietoina mm. laskenta-alueen maas ton muo dot sekä äänilähteiden melupäästötiedot. Ohjelma laskee melun A-painotetun keskiäänitason (LAeq). Mallinnuksen maasto ai neis to na on käytetty Maanmittauslaitoksen korkeusaineistoa ja si tä on täydennetty mittausaineistolla. Metsäalueiden ja ra ken nus ten melua vaimentava vaikutus on selvityksessä jätetty huo mioi mat ta. Räjäytysten aiheuttamaa melua ei mallinnuksissa huomioitu nii den vähäisestä määrästä ja lyhytaikaisuudesta johtuen. Melun leviäminen mallinnettiin kahdessa ottotoiminnan etenemisen mu kai ses sa tilanteessa (alku- ja lopputilanne). Alkutilanteessa (ti lanne 1) louhinta aloitetaan alueen länsireunasta ja ottaminen ete nee kohti itää. Mallinnuksissa poravaunu sijaitsee tasolla Murskaus lait teis to ja iskuvasara sijaitsevat ottoalueen länsirajalla ta sol la Pyöräkuormaaja liikkuu varastoalueella. Melun le viä mis tä lännen suuntaan ehkäisemään on mallinnettu ottosuunnitelman mukai nen noin 135 metriä pitkä ja harjakorkeudeltaan 5 maan pin nas ta oleva meluvalli. Lopputilanteessa (tilanne 2) alueesta on lou hit tu mallinnuksessa noin 90 %. Poravaunu sijaitsee ottoalueen kor keimmal la tasolla +184 ja murskauslaitos, iskuvasara ja pyö rä kuor maa ja toimivat ottoalueen pohjalla tasolla Mal lin nuk ses sa on mukana sama meluvalli kuin alkutilanteessa. Melumallinnuksen perusteella toiminnan aiheuttamat päiväajan keski ää ni ta sot (LAeq) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (kaksi lähintä asuin ta loa) toiminnan tilanteessa 1 (alussa) ovat noin 50 db ja kauem pa na sijaitsevien asuintalojen kohdilla keskiäänitasot olivat suurim mil laan noin 45 db. Lähimpien loma-asuntojen keskiäänitasot ovat alle 40 db. Melumallinnuksen perusteella toiminnan aiheuttamat päiväajan keski ää ni ta sot (LAeq) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (kaksi lähintä asuin ta loa) toiminnan tilanteessa 2 (loppuvaiheessa) ovat noin 51 db ja kauempana sijaitsevien asuintalojen kohdilla keskiäänitasot oli vat suurimmillaan noin 45 db. Lähimpien loma-asuntojen kes ki ääni ta sot ovat alle 40 db. Laskennan arvioitu epävarmuustaos lähimmissä häiriintyvissä kohteis sa on ±3 db. Melumallinnuksen perusteella ei voida sano, onko

10 me lu tietyssä tarkastelupisteessä impulssimaista. Ottoaluetta lä himmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat vähintään satojen metrien etäi syydel lä melulähteistä ja impulssimaista melua tuottavat melulähteet sijait se vat meluvallin tai louhintarintausten takana häiriintyviin koh teisiin nähden, mikä vähentää impulssimaisen melun to den nä köi syyt tä tarkastelukohteissa. Mallinnuksessa ei ole huomioitu puuston ei kä tuotevarasto- ja pintamaakasojen melua vaimentavaa vai ku tus ta ja mallinnukset on suoritettu melun leviämisen kannalta suo tui sis sa sääolosuhteissa. Näin ollen toiminnasta aiheutuvat todelliset kes kiää ni ta sot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulevat to den nä köi ses ti olemaan valtaosan ajastas malleissa esitettyjä alhaisempia. Melumallinnustulosten perusteella Kalliomäen ottoalueen louhintaja murskaustoiminnasta ei aiheudu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten melun päiväajan (klo 7-22) raja-arvotasojen (ym pä ri vuo ti ses ti asutuille kiinteistöille 55 db(a) ja loma-asunnoilla 45 db(a)) ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä koh teissa, kun ottoalueelle on rakennettu ottosuunnitelman ja tämän sel vityk sen mukainen meluvalli. Melua ehkäistään meluvallin lisäksi laitoksen koteloinnein ja ku mituk sin sekä murskeen pudotuskorkeutta pienentämällä tarvittaessa. Toiminta-alueen lähimmällä kiinteistöllä (Kalliolehto ) on tehty kerran aiemmin louhinnan aikana tärinämittaus lou hin ta urakoit si jan toimesta. Mittauksesta ei ole dokumenttia, mutta hakijan mu kaan tärinää ei esiintynyt lähimmällä kiinteistöllä. Kallioalue ulottuu todennäköisesti toiseen suuntaan lähimmistä kiinteistöistä. Alue on maaperältään pääosin hiekkapitoista. Lähialueen taloihin tulee hakijan mukaan puhdas vesi Luo to sen kankaan vesiosuuskunnalta. Hakijan mukaan lähialueella ei ole kaivoja tai lähteitä. 9.4 Liikenne Raskasta liikennettä tulee olemaan murskausaseman toiminta-aika noin 5-10 kertaa ja kevyen liikenteen käyntejä noin 10 kertaa vuo rokau des sa. Liikennöinti tapahtuu arkipäivisin (maanantai-perjantai) klo välillä. Valmista murskemateriaalia kuljetetaan tarpeen mukaan työ koh teisiin läpi vuoden, myös viikonloppuisin, mikäli materiaalin kuljetus on ura koin nin vuoksi tarpeen. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan mukaan louhinnassa ja murskauksessa käytetään parasta

11 käyt tö kel pois ta tekniikkaa. Louhinta toteutetaan avolouhintana ja murs kauk ses sa käytetään esim. Metso Mineralsin nykyaikaista murs kaus lai tos ta. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi, että toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia yleiseen viih tyisyy teen ja ihmisten terveyteen, luontoon, ympäristöön, vesistöihin ei kä maaperään ja pohjaveteen. Toiminnassa muodostuva pöly ei ha ki jan mukaan aiheuta haittaa lähimmälle asutukselle, koska toimin ta on lyhytkestoista. Myöskään melusta tai tärinästä hakija ei arvioi olevan haittaa lähiasutukselle. Alueella ei ole arvokkaita luon tokoh tei ta tai arvokkaita maisema alueita. Tästä syystä toiminnalla ei ole vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin. Hakijan mukaan ympäristövaikutukset tulevat olemaan paikallisia ja en si si jai ses ti maisemallisia. Hydrogeologisiin olosuhteisiin ei ot to toimin nal la ole sanottavaa vaikutusta, koska alue ei sijaitse poh ja ve sialu eel la. Kasvillisuuteen ottotoiminnasta aiheutuvat muutokset koske vat pelkästään toiminta-aluetta, eikä ympäristön kasvistolle ole toimin nas ta pidempiaikaista haittaa. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinnasta ja murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päi vä kirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poik keuk sel li set tapahtumat kuten onnettomuudet. Alueella va ras toita vien materiaalien määrästä pidetään myös kirjanpitoa. Kirjanpito on lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Toi min tajak so jen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan ym pä ris tö lau takun nal le. Viranomaisille raportoidaan vuosittain luvan mukaisesti. Jätteiden toimituksesta pidetään kirjaa. Vaarallisten jätteiden toi mitus ten kuitit säilytetään ja jätteistä pidettävä kirjanpito on ym pä ris tölu paa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Päästöjä ei mitata, muuta päästöjen määrää pidetään hakemuksen mu kai se na tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päivittäin se kä hillitsemällä pölyämistä ja pölyn leviämistä tarvittaessa. Poikkeuk sel li set päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Toiminta-alueen lähellä sijaitsevissa taloissa suoritetaan tar vit taes sa räjäytysten aiheuttaman tärinän mittauksia, jotta voidaan var mis taa, että räjäytyksistä ei ole vaaraa rakennuksille. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuusriskiä aiheuttavat räjäytystyöt, tankkaus, poltto- ja voi-

12 te lu ai nei den varastointi, vaarallisten jätteiden varastointi, työ ko neiden konerikot ja vuotoriskit, aseman toimintahäiriöt sekä mahdolliset tu li pa lot. Louhinnan onnettomuuksia estetään käyttämällä asiantuntevaa louhin ta ura koit si jaa. Räjähdysaineita ei varastoida alueella. Poltto- ja voiteluaineiden, vaarallisten jätteiden sekä työkoneiden varas toin nin aiheuttamaa ympäristöriskiä pyritään ehkäisemään ra kenteel li sin ratkaisuin. Polttoaineet varastoidaan suojarakenteisessa 2-vaippasäiliöissä, jois sa on lapon- ja ylitäytönesto. Voiteluaineet varastoidaan lu kit tavis sa merikonteissa. Koneiden tankkauspaikan pohja tehdään siten, et tä mahdolliset tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet ja vuodot saa daan helposti poistettua vaihtamalla pintakerros. Alueella on varat tu na imeytysturvetta öljyn imeytykseen. Asemien erilliset laitteet on varustettu kukin omalla suoja-altaalla, johon mahtuu kaksinkertainen määrä kussakin laitteessa käy tet tä vää poltto- tai voiteluainetta. Lisäksi jokainen työyksikkö on va rus tet tu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin, se kä katkaisee öljyn virtauksen esim. katkenneesta öljyputkesta. Ase mien toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia vähennetään sään nöl li sil lä huolloilla ja tarkkailulla. Tarvittaessa asemat pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin es tä mällä vuodon jatkuminen sekä imeyttämällä vuotanut aine imey tys ai neeseen tai poistamalla pilaantunut maa-aines. Käytetty imey tys ai ne ja pilaantunut maa-aines toimitetaan luvan saaneeseen kä sit te ly paikkaan. Urakoitsijoilla on mukanaan tarvittava alkusammutuskalusto tu li palon varalle. Onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palolaitokselle ja ym pä ristö lau ta kun nal le. Asemalla on näkyvässä paikassa kirjalliset ohjeet ilmoi tuk sen tekemisestä onnettomuustilanteissa. Aseman hen ki lö kuntaa on myös koulutettu toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja häi riöti lan teis sa. Toiminta-alueen tulotiellä ei ole erikseen puomia, koska tie kulkee toi min nan har joit ta jan asuinkiinteistön pihan läpi. 13. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemus ja liite

13 - Vuokrasopimukset - Yleiskartta - Sijaintikartta (1:10 000) - Toimintojen sijoittelu-kartta (1:2 000) - Naapuriluettelo ja asutus 500 m säteellä-kartta (1:5 000) - Maa-aineksen ottosuunnitelma Maa-aineslupahakemus- ja päätös (kiviaines ja sora) (Sonkajärven kun ta, rakennusvalvontajaosto ) - Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma ( ) - Toiminta-alueet kartta (1:2 000) - Maakuntakaavaote - Ottosuunnitelmat muutetut kartat (3 kpl 1:2 000) ja pituus- sekä poik ki leik kaus ku vat (3 kpl 1:1 000) - Meluselvitysraportti LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Sonkajärven kunnan ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on jul kais tu Miilu - lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi an nettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella tar kastuk sel la Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia. Valmistelijan päätösehdotus: 15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Savon Maa- ja Piharakentajat Oy:lle ym pä ris tö lu van louhinnalle ja murskaukselle kiinteistölle Yhteinen So ra paik ka ( ) ja määräalalle Kalliolehto tilasta ( ). Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa nouda tet ta va lupamääräysten ehtoja. 16. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset

14 16.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistöt Yhtei nen Sorapaikka ( ) ja määräala Kalliolehto-tilasta ( )) otettuja maa-aineksia. Kallion louhintaa ja murskaus ta saa tehdä vuosittain enintään 2 kuukauden (8 viikkoa) ajan. Tuot tei den kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympärivuoden. Murskaa mis ta, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä ei saa tehdä vii kon loppui sin eikä arkipyhinä. Toiminta-ajat ovat seuraavat: kallion poraus arkisin (maa nan tai-perjan tai) klo välisenä aikana, räjäytykset arkisin (maa nantai-per jan tai) klo välisenä aikana, rikotus arkisin (maanan tai-per jan tai) klo välisenä aikana, murskaus ar ki sin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana ja kuor maus ja kuljetukset arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana sekä poikkeuksellisissa tilanteissa lauantaisin klo Perustelut: Toiminta sijoittuu alle 500 metrin päähän melulle alttiista koh teis ta, joten toiminnassa on tarpeen noudattaa Valtioneuvoston ase tuk sen (800/2010) aikarajoja. Asetuksen mukaan kuormaus ja kul je tus voidaan sallia erityisen syyn takia lauantaisin klo Toiminnassa on aina noudatettava melutasolle ase tukses sa asetettuja raja-arvoja. (YSL 8 ja 43, NaapL 17 ) Tärinä 16.2 Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön raken nus ten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista varmistaa sopivien räjähteiden käyttö. En nen toiminnan aloittamista ja kunkin louhintajakson jälkeen tulee lä him mis sä asuinkiinteistöissä suorittaa rakennusten katselmukset. En sim mäi sen louhinnan yhteydessä tulee toiminnanharjoittajan mittauk sin selvittää tärinän määrä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa myös jatkossa mitata tärinää. Mittausten tekijällä tu lee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Mit taus tulok set tulee toimittaa kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Kallion räjäytyksistä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen 500 met rin säteellä oleville lähikiinteistöjen omistajille. Lähiasutukselle on myös tiedotettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan ta hon yhteystiedot. Perustelut: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennal ta eh käi syn varmistamiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Määräys on annettu omaisuudelle mahdollisesti syntyvien vahinkojen sel vit tämi sek si. Ympäristön pilaantumisesta ei ympäristönsuojelulain mukaan saa aiheutua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle. Tä ri nä mit taukset tulee suorittaa ensimmäisen louhintajakson ja tarvittaessa seu-