KAUHAVAN KAUPUNKI Tasekirja 2013

Transkriptio

1 KAUHAVAN KAUPUNKI Tasekirja 2013

2 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen Kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Riskien hallinnan järjestäminen Ympäristötekijät Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin vakinainen henkilökunta Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Yleishallinto Kehitystoimi Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot

3 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä

4 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2013 Kauhavan kaupunki on kuntaliitoksen pohjalta vahvistanut asemiaan Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan kaupallis-hallinnollisena seutukeskuksena, maakunnan toiseksi suurimpana ja kolmanneksi laajimman toiminta-alueen omaavana kuntana. Kauhava on toiminnallisesti kiinteä osa Seinäjoen seutukuntaa ja K9- kaupunkiseutuyhteistyötä ja dynaamisimmin maakunnassa kehittyvää valtatie 19:n kehityskäytävää Kauhava-Lapua-Seinäjoki. Palveluyhteistyön kannalta tärkeitä kumppaneita ovat edelleen Evijärven ja Lappajärven kunnat. Osaamisen kehittämisessä on Seinäjoella toimivan yliopistokeskuksen lisäksi keskeinen yhteistyösuunta myös Vaasan seutu energiaklustereineen ja Vaasan yliopisto. Valtuustokauden ensimmäisen toimintavuoden aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin kaupungin kehittämisen suuntaamiseksi iso strategiapaketti. Se koostui kaupunki-, elinkeino-, alueidenkäyttö-, henkilöstö- ja kiinteistöstrategioista. Kaupunkistrategian kokonaisvaltaisiksi kehittämisen painopisteiksi asetettiin rakentava yhteistoiminta, asuin- ja elinympäristön viihtyisyys, uutta luova yrittäjyys ja tasapainoinen talous. Palveluyhteistyö Evijärven ja Lappajärven kuntien kanssa on entisestään laajentunut kattaen kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella myös maaseututukihallinto- ja lomituspalvelutehtävät, kansalaisopistotoiminnan, musiikkiopiston ja maahanmuuttokoordinaattoripalvelut (vain Lappajärvi), etsivän nuorisotyön, projekti-,ohjelma- ja edunvalvontayhteistyön ja velkaneuvonnan. Selvittelyvuorossa on seuraavaksi varhaiskasvatuksen siirto Kauhavan kaupungin vastattavaksi. Vuoden 2013 kehitysvire oli kaupunkikonsernin kannalta myönteinen. Kehitykselle olivat ominaisia mm. seuraavat seikat: Kaupungintalotoiminnot siirtyivät Yrittäjäopiston yhteyteen terveelliseen ja sidosryhmäyhteistyön kannalta toiminnallisesti hyvään ympäristöön. Vuoden 2013 tulos on lievästi eli noin euroa alijäämäinen, mikä on ennakko-odotuksiin ja toimintaolosuhteiden kiristymiseen nähden kohtuullisen hyvä tulos. Aiempien tilikausien ylijäämää jäi vielä taseeseen noin 6,1 milj. euroa. Lisäksi investointivarauksia on 2,1 milj. euroa. Kauhavan työttömyysprosentti (keskimäärin 7 %:n suuruusluokkaa) on ollut Etelä-Pohjanmaan Elykeskuksen kuukausittain tekemän työllisyyskatsauksen mukaan koko vuoden Seinäjoen seutukunnan alhaisin ja kuulunut jatkuvasti myös maakunnalliseen kärkikaartiin. Yrityskentällä paikallinen suhdannetilanne on ollut nousujohteinen ja yleistunnelmaltaan positiivinen, sillä vuoden loppupuolella rakentaminen muuttui Kauhavalla ennätysvilkkaaksi. Väestörekisterikeskuksen kuntakohtaisten tilastojen mukaan Kauhavalla oli vuoden 2013 lopussa asukkaita eli vähennystä muodostui vuoden aikana 135 asukasta. Väestövähentymään vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. taantumasta johtuva työttömyyden kasvu, opiskelijoiden poiskirjautuminen ja Lentosotakoulun tulevan lakkautumisen aiheuttama muuttotarve. Maakunnassa vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väestömäärä oli toimintavuonna selvästi kasvava. Lentosotakoulun lakkautuksen johdosta Kauhava pääsi ainoana yksittäiskuntana varuskuntalakkautuksen erityisen tuen alueeksi. Kehittämistoimet on voitu näin tietyin etuuksin kohdistaa vain Kauhavan alueeseen eikä muun seutukunnan kautta. Erityisasema on voimassa vuoden 2015 loppuun. Ely-keskus myönsi vuonna 2013 kauhavalaisten yritysten kehittämiseen 2,6 miljoonaa euroa, joka on lähes neljännes Etelä-Pohjanmaalla myönnetyistä tuista. Summa jakautuu vajaan 40 yrityksen kesken. Valtaosa, yli 80 %, myönnetystä rahoituksesta kohdistui suoraan mikro- ja pk-yritysten hankkeisiin.

5 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Äkillisen rakennemuutoksen hoitoon tähtäävän suunnitelmaan perustuen erilaisia tukia tai niiden myöntövaltuutta on saatu 5,5 milj. euroa, josta: 2,5 milj. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle myöntövaltuutta yritystukiin 2,5 milj. työllisyysperusteisiin investointeihin (haja-asutusalueiden viemäröintihanke 2 milj., VT 19 liittymän parantaminen Ylihärmän teollisuusalueella 0,5 milj. ) n. 0,5 milj. elinkeinoelämää kehittävään hanketoimintaan (Koordinaattori-hanke, matkailuhanke, Kauhavanjoki-hanke, SYO:n kasvuyrittäjyyshanke) Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n asuntokannan käyttöaste on vuonna 2013 pysynyt aiemmalla tasolla ollen 90 %. Asuntojen kokonaismäärä on 903 kpl, joista vapaana olevia vuokra-asuntoja on runsas 70. Käyttöasteen suurimmat haasteet liittyvät Kauppatie 107:n opiskelija-asuntoihin sekä Härmäntie 22 kerrostaloihin. Asuntojen vuosikorjaus- ja perusparannustoimintaan on panostettu noin 2 milj. euron vuosivolyymillä. Asuntoyhtiöiden fuusiointiprosessi on saatu päätökseen Tuppiroska Oy:n sulauduttua KVA Oy:öön. Kuntaliitoksen lähtökohtatilanteeseen verrattuna vuokrataloyhtiön omavaraisuusaste on noussut 5,5 %:sta 10,5 %:iin. Myytyjen tonttien ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Kaupungin tonttivaranto on yli 100 tonttia. Paikkakunnalla on lisäksi myynnissä noin 30 uutta kerros- ja rivitaloasuntoa, joten valikoimaa rakentajille ja asuntojen ostajille on varsin hyvin. Keskustan liikekeskuskaavoitus kantatie 63:n varrella edistyi merkittävästi. Maankäytön suunnittelussa on varattu tehtyyn esisopimukseen perustuen Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan suunnittelemaa ABC-myymälää ja sen jatkovaihetta varten edustava tonttivaraus. Valtatie 19:n varteen Alahärmään rakentuvan Lillbacka Powercon Oy:n noin 10 milj. euron Road Houseliikekeskuksen rakennustoimet etenivät Powerpark- vapaa-ajankeskuksen jatkaessa muutenkin aktiivisesti kehittymistään. Saharavainion uudesta yli 2 milj. euron rautakauppakeskushankkeesta päästiin sopimukseen Kiinteistö Oy Härmän Kauppakartanon kanssa. Korkeasta ja alueellisesti elvyttävästä investointitasosta (lähes 10 milj. euroa) huolimatta kaupungin asukasta kohti laskettu velkamäärä on pystytty pitämään maakunnallisesti arvioiden kohtuullisena. Merkittäviä peruspalveluhankkeita eteni vuoden aikana. Fransunpuiston vaikeavammaisten asumispalveluyksikön (noin 2,7 milj. euroa) rakentaminen lähti liikkeelle. Haja-asutusalueiden viemäröintiä laajennettiin.kaukolämmön laajentuminen Ylihärmän kaupunginosaan käynnistyi verkosto- ja laitosrakentamisella. Ensihoidon käsittävän pelastusaseman ja Kirkkorannan 120-paikkaisen päiväkodin rakentaminen aloitettiin, Nahkalan koulun peruskorjaus käynnistyi. Kosolan uuden koulun rakentaminen valmistui. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy ryhtyi rakennuttamaan Tampereen Keskustekniikka Oy:n käyttöön uutta teollisuushallia. Kehittämistoiminnassa on kaupunki- ja matkailumarkkinoinnin osalta jatkettu vakiintuneella linjalla. Markkinoinnissa on laadittu vuosikalenteri, jossa on aikataulutettu markkinointiin liittyvät tapahtumat. Komia-yhteismarkkinointia on toteutettu Seinäjoen kaupunkiseutuyhteistyönä. Maahanmuuttokoordinaattori on alkukartoituksin luonut valmiuksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Osaamisen parantamiseksi on jatkunut agro- ja konepajatekniikan tutkimusprofessuuri ja ammattikorkeakoulun teknologia-asiamiestoiminta sekä maakuntakorkeakoulu- ja hanketoiminta. Konserniyksiköiden osalta voidaan todeta seuraavaa: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Palvelujärjestelmä toimi yleisesti ottaen hyvin ja palvelujen saatavuus oli kohtuullisen hyvällä tasolla. Ongelmana oli sote-menojen kustannusten jatkuva kasvu yli omistajakuntien resurssien. Palvelujärjestelmän uudelleenarviointia käynnistettiin työryhmätyöskentelyn ja palvelurakenteen säästöpotentiaaliselvittelyn avulla, mutta selvästi taloutta tasapainottaviin muutoksiin ei päästy.

6 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Suomen Yrittäjäopisto Opisto ei tarvitse kaupungin suoraa subventiota. Opisto toimii itsenäisesti ja tuloshakuisesti. Tilayhteistyö on lisääntynyt kaupungintalon muuttaessa Yrittäjäopistolle. Projektiyhteistyö SYO:n ja kehityskeskuksen kanssa on kehittynyt myönteisesti. Kauhavan Jäähalli Oy Yhtiön talous on kehittynyt positiivisesti, mutta edelleen tarvitaan menokarsintaa ja käyttöasteen lisäämistä. Yhtiö pääsi vuonna 2013 nollatulokseen 2%:n poistoilla siten, että yhtiö keräsi jäämaksuilla hoitokulut ja kaupunki kattoi pääomakulut. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy Konsernin yritystilakiinteistöistä vastaava ja toimitiloja rakennuttava yhtiö, joka on muodostettu Alahärmän Yrityskehitys Oy:stä ja Purmojärven Palvelutalo Oy:stä tarkoituksena on jatkaa yritystilatoiminnan keskittämistä Steel Parkin osalta ja tarkastella muidenkin samankaltaista toimintaa harjoittavien yhtiöiden sulauttamista Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:öön taloushallinto tullaan siirtämään kaupungin taloustoimistolle. Kauhavan Vesi Oy vesiyhtiön talous tasapainossa vuonna 2013 merkittävä vieraan pääoman osuus tulojen saannin takautuvuus rasittaa taloutta (valtionavustukset, liittymismaksut) puhdistamoiden ympäristölupia uusittavana, voi johtaa puhdistusvaatimusten tiukentumisen takia investointeihin viemärilaitoksen toiminta-alue määritetty haja-asutusalueiden viemäröintihanke jatkunut koko vuoden (valtionosuus 2 milj. euroa, kustannusarvio 4,4 milj. euroa) Kauhavan Kaukolämpö Oy Kuntaliitossopimuksen umpeuduttua vuoden 2013 lopussa voidaan todeta, että hallinnollisesti liitoskuntien yhdistyminen on sujunut pääosin suunnitelmien mukaan. Kauhava on uutena kuntakokonaisuutena vahvempi ja sopeutuvampi kestämään toimintaympäristössä jatkuvia isoja muutoksia kuin erillisinä liitoskuntina edelleen toimien olisi todennäköisesti tapahtunut. Yhdistymisavustusten hyödyntäminen, hallinnon rationalisointi ja vahvemman ja erikoistuneemman organisaation luominen, panostaminen kehityskeskuksen toimintaan, konsernirakenteen koonti, yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koosta johtuva painokkaampi edunvalvonta ovat olleet omiaan vankistamaan kaupungin asemaa. Kaupungin toimintaan kohdistuvina haasteina voidaan todeta: valtionosuuksien leikkausten jatkuminen työllisyyden heikentyminen/ lomautusten laajentuminen kuntarakenne- ja soteselvitysten aiheuttama epäselvyys ja kitka kuntakentässä palvelurakenteen muutosjäykkyys tuottavuusesteenä sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillintä Toimintaympäristön haasteista huolimatta kaupungin keskeiset perustavoitteet pystyttiin kohtuudella saavuttamaan vaativissa muutosoloissa. Kiitän luottamushenkilöitämme ja henkilöstöämme aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä, jolla edelleen vahvistettiin perustaa kaupunkimme tulevaisuuden rakentamiselle Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen keskuksena. Harri Mattila Kaupunginjohtaja

7 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstö- ja talousjaosto Nuorisovaltuusto Asukaslautakunnat Elinkeino- ja maaseutujaosto Kehittämistoimikunta Hallinnon päävastuualue Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Vaalitoimikunnat Sivistystoimen päävastuualue Kasvatus- ja opetuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Musiikkiopiston johtokunta Teknisen toimen päävastuualue Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginvaltuusto Vuonna 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa Kauhavan kaupunginvaltuustoon valittiin 43 valtuutettua: Puolue Äänimäärä Paikat Suomen Keskusta ,3% 21 Kansallinen Kokoomus ,6% 10 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue ,7% 5 Suomen Kristillisdemokraatit 618 7,2% 3 Perussuomalaiset ,2% 4 Vihreä Liitto 73 0,9% - Itsenäisyyspuolue 15 0,2% -

8 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupunginvaltuuston jäsenet kaudella Puheenjohtaja Mäkinen Jouko keskusta Varapuheenjohtajat Kurvinen Antti keskusta Korpimäki Marja-Leena SDP Jäsenet Hakala Heikki A. keskusta Hakala Teemu keskusta Haukkala Juhani keskusta Hauta Tiina, alkaen KD Heikkilä Paavo kokoomus Hietamäki Olli-Pekka kokoomus Hietamäki Petri kokoomus Hyrsky Tuula keskusta Janhunen Kari kokoomus Kangas Marketta kokoomus Kankaanpää Kari SDP Kankaansyrjä Mika SDP Keltto Pekka kokoomus Knuuttila Jari keskusta Koivisto Tuula PS Korkealaakso Heikki keskusta Kuoppala Helena keskusta Lammi Sirpa KD Lauttamus Eino keskusta Luoma Arja K. KD Malmi Seppo keskusta Mattila Marita keskusta Mattila Risto PS Niemistö Jaakko keskusta Ojanperä Harri keskusta Paavola Eero keskusta Peltoluhta Sami keskusta Peltonen Matias SDP Pihlgren Antti kokoomus Pukkila Mathias SDP Puro-Aho Alpo keskusta Puronvarsi Martti PS Ruotsala Aki, saakka KD Salo Petri kokoomus Salonpää Hannu PS Sankelo Janne kokoomus Sippola Harri keskusta Viita-aho Rami keskusta Virrankoski Ville keskusta Ylinen Keijo kokoomus Övermark Niina keskusta

9 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupunginhallitus Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä Kaupunginhallituksen poliittinen jakauma vuosina : keskusta 6 jäsentä kokoomus 3 jäsentä SDP 1 jäsen KD 1 jäsen PS 1 jäsen Kaupunginhallituksen kokoonpano vuosina : Puheenjohtaja Ylinen Keijo kokoomus Varapuheenjohtajat Mattila Marita keskusta Övermark Niina keskusta Jäsenet Hakala Heikki A. keskusta Haukkala Juhani keskusta Hauta Tiina KD Hietamäki Petri kokoomus Kankaansyrjä Mika SDP Niemi Anna-Liisa keskusta Paavola Eero keskusta Puronvarsi Martti PS Sorvisto Anna-Leena kokoomus Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Janhunen Kari Mattila Risto Alestalo Hellevi Järvenpää Minna Niemistö Jaakko Pelkkala Seppo Peltokangas Sari Rantala Leena Kasvatus- ja opetuslautakunta Kuoppala Helena, pj. Kangas Päivi, vpj. Hyrsky Tuula Kunnari Leena Lammi Sirpa Lindholm Seppo Malmi Seppo Mäkinen Timo Palojärvi Inka Salomäki Anne-Mari Salonpää Hannu Sippola Harri Vapaa-aikalautakunta Peltonen Matias, pj. Lauttamus Eino, vpj. Jutila Piia Kallio Ari-Ville Karhumaa Sami-Petteri Kujala Essi Lahti Aira Mäkelä Kari-Veli Rantala Marianna Ritala Miia Saarimaa Susanna Tyni Tanja

10 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tekninen lautakunta Puro-Aho Alpo, pj. Heikkilä Paavo, vpj. Hakala Teemu Knuuttila Jari Koivisto Tuula Luoma Arja K. Mäkipelkola Maria Ormiskangas Jari Piri Mika Porre Suvi Ratia Johanna Viita-aho Rami, saakka Ylikoski Asko, alkaen Ympäristölautakunta Lammi Jorma, pj. Laukkonen Jari, vpj. Aro Paula Hautamäki Annukka Holappa Heikki Huhtala Sanna Kivikangas Päivi, alkaen Paloneva Päivi, saakka Peltola Asko Peltoluhta Sami Pitkäjärvi Sirpa Syrjälä Pekka Tyni Paavo

11 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Virasto-organisaatio Kaupunginjohtaja Kehityskeskus Kehitysjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Sivistysjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja Elinkeinotoimi Kehitysjohtaja Keskustoim isto Hallintojohtaja Koulutoim i Sivistysjohtaja Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan päällikkö Maaseutu- ja lom atoim i Maaseutupäällikkö Taloustoim isto Hallintojohtaja Koulut Tilapalvelut Kiinteistöpäällikkö Maaseututoim i Maaseutupäällikkö Henkilöstötoim isto Henkilöstöjohtaja Kirjastotoim i Kirjastotoim en johtaja Puhtauspalvelut Siivouspäällikkö Lomatoim i Lom ituspalveluvastaava Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikapäällikkö Tekniset tukipalvelut Kaavoituspäällikkö Ruokahuolto Ruokahuoltopäällikkö Ym päristön suojelu ja rakennustarkastus Vastaava rakennustarkastaja Valtuustoon nähden tilivelvolliset viranhaltijat Vaalit Tarkastuslautakunta Yleishallinto Kehitystoimiala Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Rahoitus hallintojohtaja Liisa Salo hallintopäällikkö Raimo Peltola kaupunginjohtaja Harri Mattila kehitysjohtaja Hannu Mars kaupunginjohtaja Harri Mattila sivistysjohtaja Eija Karhu tekninen johtaja Juha Takamaa hallintojohtaja Liisa Salo

12 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 1,4 prosenttia vuonna Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja vuosi oli toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote laski 0,2 prosenttia. Toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä bruttokansantuotetta kertyi suunnilleen saman verran kuin ensimmäiselläkin, kunnes viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote laski jälleen. Eurostatin kokoaman ennakkotiedon mukaan bruttokansantuote EU-28 -alueella kasvoi 0,1 prosenttia vuonna Neljännellä neljänneksellä kasvu oli 0,4 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Kaikkien toimialojen arvonlisäyksen volyymi väheni vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 arvonlisäys väheni 1,5 prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys laski eniten metalliteollisuudessa ja kaupassa. Myös rahoitustoiminnan volyymi laski selvästi. Arvonlisäystään kasvattivat vuonna 2013 eniten informaatio ja viestintä -toimialan palvelut. Vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 0,9 prosenttia. Viennin volyymi kuitenkin kasvoi 0,3 prosenttia, kun taas tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,8 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia. Tätä selittää osaltaan Yleisradion luokitteleminen vuoden 2013 alusta alkaen julkisyhteisöksi. Jos Yleisradion vaikutus eliminoidaan, julkisten kulutusmenojen volyymi ei olisi kasvanut lainkaan ja yksityiset kulutusmenot olisivat supistuneet noin 0,4 prosenttia. Investointien määrä väheni 4,6 prosenttia. Työllisten määrä väheni 1,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 1,9 prosenttia vuonna Työttömyysaste oli 8,3 prosenttia (7,7 prosenttia vuonna 2011). Koko kansantalouden hintatason arvioidaan vuonna 2013 kohonneen 2 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksi nousi 1,5 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kohosi 1,6 prosenttia. Nettokansantulo kasvoi nimellisesti 0,5 prosenttia mutta supistui reaalisesti 1,6 prosenttia ja oli henkeä kohti euroa ( euroa vuonna 2012). Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat yhden prosentin. Palkansaajatulojen osuus oli 62,0 prosenttia (61,2 prosenttia vuonna 2012) kansantulosta. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 3,2 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,0 prosenttia (23,3 prosenttia vuonna 2012). 1 Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta noin 900 miljoonaa euroa. Yhteenlasketun tuloksen vuodelta 2013 arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla olivat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Negatiivisen vuosikatteen kuntia arvioidaan olevan 36, vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat 2,5 ja toimintamenot 2,6 prosenttia Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta noin 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia vuodesta Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas.. 2 Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupunkien sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien kanssa. Seutukunnan väestömäärä on kasvanut vuoden aikana 612 henkilöllä ollen joulukuun 2013 lopussa Vuonna 2012 seutukunnassa oli ( v. 2011) yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli (33.626) henkilöä. Vuoden 2013 jlopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,5 % (9,1 % joulukuussa 2011), ja työttömiä työnhakijoita oli (5.342). 1 Tilastokeskus. Neljännesvuositilinpito 2013, 4. vuosineljännes 2 Tiedotteet, Kuntatalous: Kuntien tilinpäätökset pelättyäkin huonommat

13 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Seinäjoen seutukunta Kehitysnäkymät 1/2014 Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, ( ) paljon heikompi Keskuskaupunki Seinäjoen kasvuvauhti on ollut viime vuosina erittäin voimakasta, mikä on säteillyt positiivisesti myös ympäristökuntiin Ilmajoelle ja Lapualle. Väestökasvu on tuonut mukanaan myös haasteita esimerkiksi palvelu- ja investointitarpeiden nopean kasvun muodossa. Elinkeinoelämän tunnelmat ovat odottavan, mutta luottamus tulevaan on vahva. Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun lakkauttaminen on koettu takaiskuksi, mutta tällä hetkellä Kauhavalla on vahva tekemisen meininki ja rakentaminen on ennätysvilkasta. Aloittavien yritysten määrä jäänee vuonna 2013 edellisiä vuosia alhaisemmaksi. Starttirahapäätösten määrä kuitenkin yli kaksinkertaistui vuoteen 2012 verrattuna. Konkurssiin haettujen yritysten määrä oli normaalia korkeampi. Uusien avoimien työpaikkojen määrä oli vuonna 2013 hienoisessa laskussa edelliseen vuoteen verrattuna. Työvoiman kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Kaupan alalla tilanne on epävarma. Teollisuuden osalta näkymät ovat epävarmat, eikä isoja rekrytointeja ole tiedossa. Työvoimaa on tarjolla monipuolisesti. Rekrytointiongelmia on lähinnä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä opetusalan työtehtävissä. Erityisen haastavaksi tilanne arvioidaan lääkärien, sairaanhoitajien, laboratoriohoitajien ja mielenterveyshoitajien osalta. Työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuussa prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Nuorisotyöttömyys kohosi nopeasti, mikä luo painetta nuorisotakuun toteuttamiselle. Myös pitkäaikaistyöttömyys, joka on erityisesti maakuntakeskuksen haaste, on ollut kasvussa Olennaiset muutokset ja tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2013 alusta käynnistyi uusi valtuustokausi. Lokakuussa 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa valittiin 43 valtuutettua. Valtuusto valitsi kaupunginhallituksen kaksivuotiskaudeksi ja lautakunnat nelivuotiskaudeksi tammikuussa Hallitus- ja lautakuntavalinnoissa noudatettiin kuntaliitossopimusta, jossa oli määritelty eri liitoskuntien paikkamäärä toimielimissä. Kunnallisvaalien tulos ja luottamuselinten kokoonpanot on esitelty luvussa Kaupungin strategiapaketti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuoden lopulla. Päivitettävänä olivat kaupunkistrategia ja henkilöstöstrategia. Myös aikaisemmin vain hallituskäsittelyssä ollut kiinteistöstrategia päivitettiin ja käsiteltiin valtuustossa. Täysin uusina strategioina hyväksyttiin elinkeinostrategia ja strateginen alueidenkäyttösuunnitelma. Strategioiden tavoitteet ulottuvat vuoteen Kuntarakennelain selvitysvelvollisuuteen liittyen kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa, että Kauhavan kaupunki selvittää yhdistymistä Lapuan kaupungin sekä Lappajärven ja Evijärven kuntien kanssa joko kaikkien kanssa yhdessä tai vain osan kanssa. Kuntarakenneselvitystä ei käynnistetty vuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuuston marraskuussa 2013 tekemän päätöksen mukaan varhaiskasvatus siirretään Kuntayhtymä Kaksineuvoisen järjestämisvastuulta kaupungin toiminnaksi. Joulukuussa 2013 päivitettiin hallintosääntöä, minkä yhteydessä myös varhaiskasvatuksen siirto kaupungille pyrittiin huomioimaan. Samalla sivistyslautakunnan nimi muutettiin kasvatus- ja opetuslautakunnaksi. Vuoden 2012 helmikuussa julkaistiin tieto puolustusvoimauudistuksesta, johon sisältyy Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun lakkauttaminen vuoden 2014 lopussa. Tähän perustuen kaupunki on 3 Alueelliset kehitysnäkymät

14 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA käynnistänyt useita toimenpiteitä yhteystyössä muiden viranomaisten kanssa. Toimenpiteitä ja kehittämishankkeita kuvataan tarkemmin kaupunginjohtajan katsauksessa tasekirjan alussa sekä kehitystoimen toimintakertomuksessa luvussa Konsernirakennetta on edelleen tiivistetty siten, että vuoden 2013 alussa Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön sulautui Tuppiroska Oy. Tämän seurauksena kaupungilla vain yksi vuokra-asuntotoimintaa harjoittava yhtiö, jolla tosin on vielä vuoden 2013 lopussa 4 tytäryhtiötä ja 3 osakkuusyhtiötä. Tytäryhtiöistä kolme fuusioidaan Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön vuoden 2014 aikana. Kesällä 2013 Purmojärven Palvelutalo Oy sulautui Alahärmän Yrityskehitys Oy:öön. Samalla yhtiön nimi muutettiin Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:ksi. Kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2013 oli 20,75, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,85, vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,45, muun asuinrakennuksen 1,05 ja voimalaitosten 2,50. Yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti päätettiin nollaksi. Rakentamattomille rakennuspaikoille ei määrätty erillistä veroprosenttia. Vuodesta 2012 tuloveroprosenttia korotettiin 0,50 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöveroprosentteja 0,05 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2013 aikana työllisyystilanne on heikentynyt aiemmista vuosista. Alin työttömyysaste oli toukokuussa 4,9 % ja korkein joulukuussa 7,7 %. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste Kauhavan kaupungissa oli 6,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 5,2 prosenttia. Joka tapauksessa vuoden 2009 lukujen alapuolella ollaan edelleen ja alkuvuodesta myös vuoden 2010 lukujen alapuolella. Kaavio: Työttömyys Kauhavan kaupungissa

15 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Työttömyys ka helmikuu huhtikuu kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Vuoden 2013 aikana oli Kauhavan kaupungille merkittävä investointivuosi. Kosolan uusi, noin 4 miljoonaa euroa maksanut koulurakennus otettiin käyttöön maaliskuussa. Koulujen kesälomien alkaessa käynnistyi Nahkalan koulun perusparannuksen 3. vaihe, johon käytettiin vuonna 2013 noin 1,7 miljoonaa euroa. Kaikkiaan noin 2,2 miljoonan hanke valmistuu kevätlukukauden 2014 aikana. Loppukesästä käynnistyi uuden Kirkkorannan päiväkodin rakennustyömaa. Päiväkotiin tulee kuuden kotiosaston myötä hoitotilat noin 120 lapselle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3,1 miljoonaa euroa, mistä noin miljoona euroa käytettiin vuonna Päiväkoti valmistuu ja otetaan käyttöön loppukesästä Loppuvuodesta käynnistyi myös uuden pelastusaseman rakentaminen. Hankkeen noin 3,5 miljoonan euron kustannuksista 0,7 miljoonaa euroa kohdistui vuodelle Pelastusasema valmistuu Eteläisen sisääntulotien varteen syksyllä Kaavateiden rakentamiseen, perusparantamiseen ja asfaltointiin sekä yksityisteiden perusparantamiseen käytettiin noin euroa Kaupungin kehittämisen mahdollistamiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi kaupunki hankki Eteläisen sisääntulotien varresta maata teollisuusalueeksi kaavoitettua maata. Ylihärmän Järvenjärven maakaupat saatiin vietyä loppuun vuoden 2013 aikana valitusprosessin tultua päätökseen. Kaikkiaan maanhankintaan käytettiin vuonna 2013 noin euroa. Viime vuosina hankituille alueille rakennettiin kunnallistekniikkaa, johon käytettiin euroa. Ylihärmään valmistui kaivattu hyötykäyttöasema. Ylijäämärahastoinvestoinneista valmistui Kortesjärven palloilualue. Myös kaupungin tytäryhtiöt investoivat merkittävästi. Kauhavan Kaukolämpö Oy rakennutti Ylihärmän taajamaan lämpölaitoksen ja lämmönjakeluverkoston. Samassa yhteydessä rakennettiin kaupungin kustantama valokuituverkko. Investointi on merkittävä myös kaupunkikonsernin kannalta, kun kaupungin ja Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n omistamat rakennukset saadaan öljylämmitystä selvästi edullisemman kaukolämmön piiriin. Kaupungin ja vuokrataloyhtiön liittymismaksuihin ja lämmönvaihtimiin tekemän investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu vain noin 3 vuotta. Kaukolämpö Oy laajensi verkostoaan myös keskustan alueella, ja kaukolämmön piiriin liittyi uusia, merkittäviä asiakkaita. Kauhavan Vesi Oy toteuttaa kustannusarvioltaan 5 miljoonan euron haja-asutusalueiden viemäröintihanketta, jonka toteutusaika on Hankkeeseen saadaan 2 miljoonan euron valtionosuus. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy toteutti Ylihärmän Knuppasmäen alueen rivitaloihin merkittävän ulkopuolisen perusparannuksen. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy rakennutti keskustaan huhtikuussa 2014 valmistuvan teollisuushallin vuokrattavaksi Tampereen Keskustekniikka Oy:lle. Yksityisistä rakennushankkeista suurimpia olivat Alahärmään Power Parkin läheisyyteen rakennettava Road House -liikekeskus ja keskustaan valmistuva Fransunpuiston palveluasumisyksikkö. Uusia asuinhuoneistoja

16 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA on ollut kohtuullisesti saatavilla kaupungin keskustan alueella. Yksityisten toimijoiden rakentamia rivitalokohteita (omistusasuntoja) valmistui myös Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän aluille. Vuonna 2013 kaupungin verotulot kehittyivät edelliseen vuoteen verrattuna suotuisasti. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,50 %-yksiköllä vuodesta 2012, kiinteistöveroprosentteja korotettiin 0,05 prosenttiyksiköllä. Kunnallista tulovero tuoton kasvua selittää veroprosentin korottamisen lisäksi myös tilityskäytännön muuttuminen, jonka seurauksena vuoden 2012 lisäverojen ensimmäinen maksuerä tilitettiin kunnille jo joulukuussa Aikaisemmin erä tilitettiin vasta tammikuussa. Muutoksen seurauksena kunnat siis saivat vuonna 2013 vuoden 2011 molemmat lisäveroerät sekä vuoden 2012 ensimmäisen erän, mikä lisäsi selvästi kunnallisen tuloveron kertymää. Verotuloja kertyi euroa (7,5 %) enemmän kuin vuonna Kaupungille tilitettiin vuonna 2013 kunnallista tuloveroa euroa ( 6,5 %) enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilitykset nousivat eurolla (+18,5 %) ja kiinteistöveron tuotto eurolla (+14,4 %)vuoteen 2012 verrattuna. Jäsenkunnat hyväksyvät Kuntayhtymä Kaksineuvoisen talousarvion ja tilinpäätöksen. Yhtymä huolehtii sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon lisäksi myös Kauhavan kaupungin ja Lappajärven kunnan erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen koordinoinnista. Tämän seurauksena kaupungin maksuosuus Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Eskoon sosiaalipalvelujen menoihin sisältyy Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuuteen. Tilikauden aikana ilmeni, että kuntayhtymä Kaksineuvoisen talousarvio tulee ylittymään. Tämän seurauksena yhtymähallitus toi jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi lisätalousarvion, jonka myötä Kauhavan rahoitusosuus Kaksineuvoisen menoihin kasvoi eurolla ollen yhteensä n euroa. Kaupungin toteutunut maksuosuus oli n euroa, eli euroa tarkistettua talousarviota korkeampi. Kauhavan kaupungin maksuosuus Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vuoden 2013 menoihin oli noin euroa eli 5,4 % edellisvuotta korkeampi. Kaksineuvoisen jäsenkuntalaskutus perustui tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Väestö Kaupungin asukasluku vuoden 2013 lopussa oli Kertomusvuoden aikana kaupungin väestö väheni 137 asukkaalla. Vuoden 2009 alkuun verrattuna väestö on vähentynyt 697 hengellä. Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasluku on ollut lähes 20 viimeistä vuotta vähenevä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku tulee jatkossakin jonkin verran pienenemään ja vanhusväestön määrä kasvamaan. Henkikirjoitettu väestö (31.12.) Vuoteen 2008 saakka väestön määrä on saatu laskemalla Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän asukasluvut yhteen

17 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Ikärakenne prosenttiosuuksina Yli Kaaviosta on selvästi nähtävissä työikäisen väestön väheneminen, mikä vaikuttaa verotuloihin ja alueen ostovoimaan. Toisaalta näkyy yli 65 vuotiaiden määrän kasvu (yli 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008). Väestön muutos (tilastokeskus) Syntyne Elävänä iden syntyn Kuollee enemmy Vuosi eet t ys Kuntien välinen muuttoliike Maahan / maastamuutto Väestön lisäys Väestöm äärä Tulomuutt o Lähtömu Nettomu utto utto Maahan Maasta muutto muutto Nettomaa hanmuutt o

18 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Työpaikat (tilastokeskus) % osuus muutos ed v kpl (A) Maa-, metsä- ja kalatalous ,5-33 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,8-2 (C) Teollisuus ,1 19 (F) Rakentaminen ,1-7 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,6-24 (J) Informaatio ja viestintä ,0 6 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,4 7 (L) Kiinteistöalan toiminta ,0 10 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,8-39 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv ,2 42 (R-U) Muut palvelut ,0 10 (X) Toimiala tuntematon , Työpaikkojen määrä on kasvanut hivenen vuodesta 2011, mutta on edelleen huomattavasti alempi kuin Työllinen työvoima (tilastokeskus) Työlliset toimialan (TOL 2008) mukaan muuttujina Alue, Sukupuoli, (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,2 %, ,9 %, ,9, ,9 % ja ,4%. Työpaikkaomavaraisuus on kunnan alueella olevien työpaikkojen ja kunnan alueella asuvien työssä olevien lukumäärän suhde.

19 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupungin suurimmat työnantajat (yli 100 henkeä työllistävät) Työntekijät Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhavan kaupunki (vakinaiset) MSK Group konserni FinnPower Oy Lillbacka konserni Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Lentosotakoulu Härmän Kuntokeskus Oy Unico Finland Oy 110 Ei tietoa Ei tietoa Kaupungin henkilöstö Erikseen tehdään henkilöstöraportti, jossa henkilöstöä koskevia tietoja esitetään laajemmin. Taulukko 1: Koko henkilökunta , sekä osastoittain lukien Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Henkilökunnan määrä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) on lisääntynyt vuoden 2013 aikana 6 henkilöllä. Työllistetyt ovat yhtä henkilöä lukuunottamatta kirjautuneet hallinto-osaston henkilökuntaan, vaikka heidän sijoituspaikkansa on jossakin muualla. Taulukko 2 Vakinainen henkilökunta Vakinaiset Muutos lukien Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Vakinaisen henkilökunnan määrä on hivenen vähentynyt edellisestä vuodesta Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan riskienhallinnan tasoa ja riittävyyttä arvioidaan toimintaan, rahoitukseen ja vahinkoihin liittyvissä riskeissä. Kauhavan kaupungilla on 17 tytäryhtiötä tai niiden tytäryhtiötä, joten riskienhallintaa tulisi arvioida myös konsernitasolla.

20 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Toiminnalliset riskit 1.1. Henkilöstön osaaminen Pienissä kunnissa on ongelmana se, että niissä on useita toimintoja, jotka osaa vain yksi henkilö. Kuntaliitos poisti tätä ongelmaa jossakin määrin, joskin edelleen on tehtäviä, joihin on vaikea löytää täysipainoisesti tehtävät osaavaa sijaistajaa omasta organisaatiosta. Sijaistajina entisten pienten kuntien moniosaajat ovat hyvin arvokkaita työntekijöitä. Eri kysymys on sitten se, että henkilökunnan siirtäminen tehtävästä toiseen on vaikeaa koska mitoitus on erittäin tiukka useimmissa yksiköissä. Eläköitymisten sekä henkilökunnan omaehtoisen kouluttautumisen kautta henkilökunnan koulutustaso on noussut, joskin edelleen muodollinen koulutustaso on useissa tapauksissa alhaisempi kuin mikä olisi tämän päivän vaatimus. Nämä henkilöt ovat kuitenkin työssäoppimisen kautta saavuttaneet tehtävän edelyttämän pätevyyden Henkilöstön saatavuus Toistaiseksi on avoinna oleviin virkoihin ja toimiin saatu päteviä hakijoita. Suhdannetilanteesta ja kaupungin toimialasta (ei sosiaali- ja terveystoimea) johtuen sijaisten saamisessa ei ole pääsääntöisesti ollut ongelmia Tietojärjestelmien toimivuus Tietojärjestelmien toimivuudesta sekä tietoliikenneyhteyksistä vastaa palvelusopimukseen perustuen Järvinet Oy, jolla on omat varmistusjärjestelmänsä ja kapasiteettia ongelmatilanteiden nopeaan hoitamiseen. Ongelmia voi aiheutua lähinnä operaattoreiden tietoliikenneyhteyksien katkeamisista sekä ohjelmatoimittajien toimintojen vuoksi Suhdannevaihtelut Suuri osa kaupungin teollisista työpaikoista kohdistuu vientivetoiseen metalliteollisuuteen ja agroteknologiaan. Tämän vuoksi alueen teollisuus on suhdanneherkkää, ja suhdannevaihtelut näkyvät työvoiman tarpeessa. Suhdannevaihteluilla on vaikutusta kaupungin tulopuolella kunnallisja yhteisöveron kertymään sekä menopuolella esim. toimeentuloturvan menojen kehitykseen. Kaupungin tase on lievästi ylijäämäinen, ja taseessa on pieni puskuri talouden taantuman varalle. Suhdannevaihteluilla on vaikutuksia myös tytäryhtiöihin, esimerkiksi vuokra-asuntojen ja kaukolämmön kysyntään 1.5. Lainsäädännön muutokset Vuoden 2013 aikana on tullut voimaan lakimuutoksia, joilla on vaikutusta kuntien toimintaan. Tällaisia olivat mm: Perintälakiin säädettiin useita, voimaan tulleita muutoksia, joilla täsmennettiin hyvän perintätavan sisältöä ja pyrittiin tehostamaan sen noudattamista. Kuluttajasaatavan perintäkuluille säädettyjä enimmäismääriä muutettiin. Lakiin ehdotettiin uusi säännös velallisen oikeudesta pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Perintälakiin otettiin uusi säännös, jonka mukaan kuluttajasaatavan perinnästä kertyneet varat on kohdennettava ensisijaisesti perittävälle saatavalle ja vasta sen jälkeen perintäkuluille. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen

21 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista ja parantaa mahdollisuutta osallistua palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen. Kuntajakolaki muuttui nimikkeeltään kuntarakennelaiksi. Kuntarakennelakiin on lisätty määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta vuosina Laki velvoittaa kunnan osallistumaan kuntaliitosselvitykseen, mikäli yksikin kuntarakennelaissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. 2. Rahoitusriskit 2.1. Korkoriski Kaupungin lainasalkusta n. 21 % on sidottu vähintään 3 vuoden kiinteään korkojaksoon, loppuosa sidottu pääsääntöisesti 6 kuukauden euribor-korkoon. Kaupunki on tehnyt vuonna 2010 pääomaltaan euron kertalyhenteisen, 5 vuoden koronvaihtosopimuksen vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiltä suojaamiseen. Lisäksi vuonna 2011 on tehty lyhennysohjelmainen pääomaltaan euron korkosuojavyöhykesopimus. Nämä huomioiden lainasalkusta n. 45 % on joko kiinteäkorkoista, sidottu kiinteään korkojaksoon tai korkosuojattu. Suositusten mukaan lainasalkusta vähintään % tulisi olla kiinteään korkoon sidottu. Tytäryhtiöiden lainasalkuista osa on korkosuojattu erillisillä sopimuksilla Valuuttariski Kaikki kaupungin lainat ovat euro-valuutassa, joten valuuttariskiä ei ole Likviditeettiriski Kaupungin talous on pystytty pitämään lähes tasapainossa vuoden 2013 aikana ja maksuvalmius on ollut hyvä. Maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupungilla on sopimukset kuntatodistus-ohjelmista sekä luotollinen tili. Joidenkin tytäryhtiöiden maksuvalmiudessa on ollut tilapäisiä haasteita johtuen mm. vieraan pääoman merkittävästä määrästä, yllättäen toteutuneista kuluista ja toteutetuista investoinneista. Kaupunki on myöntänyt tytäryhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisia kassalainoja Luottoriski Kuntarahoitus Oyj:ltä otettujen lainojen osuus kaupungin lainasalkusta on n. 84 %. Osuus on suhteellisen suuri, mutta koska Kuntarahoitusta on pidettävä erittäin luotettavana toimijana, ei asiaan liity olennaista riskiä. Kaupunki on myöntänyt tytäryhtiöilleen lyhytaikaisia kassalainoja ja pääomalainoja ilman vakuutta. Lisäksi tytäryhtiöille on myönnetty ilman vakuutta ns. tertiäärilainoja asuinvuokratalojen rakentamiseen. Tytäryhtiöille myönnettyihin lainoihin sisältyy pieni luottoriski. Kaupungilla on myös teollisuushallien kauppahintasaatavia noin euroa. Saatavien vakuutena on kiinteistökiinnitys. Kiinnitysvakuuden etuoikeusjärjestyksestä johtuen kaupungin saataviin liittyy pieni luottoriski. Kaupunki on myöntänyt omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden ja muiden ns. kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden lainoille. Lisäksi takauksia on myönnetty yrityksille sekä yksityishenkilöille (asuntolainojen täytetakaukset). Takauksiin liittyy riski, joka joidenkin takausten osalta on merkittävä.

22 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Vahinkoriskit Omaisuusriskien kartoituksessa on käytetty asiantuntijana vakuutusmeklari Semita Oy:tä. Vakuutukset on kilpailutettu kesällä 2012, ja uudet vakuutukset tulivat voimaan vuoden 2013 alussa. Vapaaehtoisia vakuutuksia on otettu myös vastuiden ja toiminnan keskeytymisen varalta. Tuotevastuun osalta vakuutusmäärä on 1 miljoona euroa. Korvaussumma on määritetty lähinnä ruokahuollon tuotevastuiden perusteella. Kiinteistöjen vakuutukset tarkistetaan aina vuoden alussa ja vuoden aikana, mikäli omaisuuteen tai toimintaan tulee muutoksia. Kaupungilla on käynnissä muutamia oikeusprosesseja, jotka liittyvät hankintapäätöksiin, rakennuttamiseen ja väitettyihin laiminlyönteihin ja virheisiin kuntaliitoskuntien aikaisessa viranomais- ym. toiminnassa Ympäristötekijät Ympäristölupamenettely on tuotantotoiminnan ennakkovalvonnan keskiössä. Sijoituspäätösten ja toiminnan immissioiden säätämisen, so. lupaehtojen kautta kehitetään elinympäristöä ja estetään haitat. Kunnallisessa ympäristöluvassa huomioidaan toiminnan laajentamistarpeet, maankäytön suunnittelu, kuntastrategia sekä vesihuolto ja maa-ainesten otto. Ympäristönsuojelun valvontatehtäviin kuuluu myös jäte- ja kemikaaliasiat, vesilain valvonta, sekä maaperän ja ilman suojelu, sekä luonnonsuojelulain ja ulkoilulain mukaiset tehtävät. Toimialaan kuuluu myös vesihuoltolain valvonta-asioita, mm. vapautusten myöntäminen viemäriverkostoon liittymisvelvoitteesta. Kunnan ympäristötoimelle kuuluu päätös- ja valvontatehtävien lisäksi lausunnonantajan asema oikeusviranomaisiin ja valtion lupaviranomaisiin, kunnan muihin hallintokuntiin, sekä sidosryhmätyöskentely ja asiakasneuvonta. Kunnan tehtävät on määritelty kunnallisessa ympäristönsuojelun hallintolaissa. Ympäristötoimen tehtävät ovat pääsääntöisesti viranomaistehtäviä, mutta myös koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi on käynnistetty EAKR -suunnitteluhankkeita, joiden tarkoituksena on elinympäristön kehittäminen ja tulevaisuuskuvan moniulotteinen ja asiakaslähtöinen visiointi Sisäisen valvonnan järjestäminen Säännösten, päätösten ja määräysten noudattaminen Osavuosikatsausten seurantaan perustuen voidaan todeta, että toimintaa on toteutettu säännösten, päätösten ja määräysten mukaisesti Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tilivelvollisia on ohjeistettu varmistamaan määrärahojen riittävyys seurantavelvoitetta terävöittämällä ja välittömällä reagoinnilla näköpiirissä oleviin poikkeamiin. Varsinaisia väärinkäytöksiä tai toimivallan ylityksiä varojen käytössä ei ole osoitettavissa Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuusriskit ja toiminnan vastuut ovat hallinnassa. Tilanteen ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain yhteistyössä vakuutusmeklariliike Semita Oy: n kanssa.

23 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta on ohjeistettu, että riskien kehittymistä seurataan ja arvioidaan oikea-aikaisten ja riittävien toimenpiteiden varmistamiseksi. Sisäisessä valvonnassa on muutenkin ohjeistettu sekä hallintokuntia että konserniyhtiöitä Omaisuuden hankinnan ja luovutuksen valvonta Kaupungin hankintaohje ja maanhankintaa ohjaava Maapoliittinen ohjelma on vahvistettu tilikauden 2011 aikana. Joulukuussa 2013 voimaan tulleella hallintosäännön tarkistuksella selkiytettiin eri tahojen toimivaltaa näissä asioissa. Omaisuuden luovutukset tapahtuvat pääsääntöisesti kilpailutuksen perusteella markkinahintaan, ja kauppoja toteutetaan kiinteistön tasearvon alittavaan hintaan vain poikkeustapauksissa ja perustellusta syystä. Kaupunginvaltuusto on määritellyt tonttien myyntihinnat. Käyttämällä enenevästi Kuntahankinnat Oy:n palveluja on kyetty varmistamaan edullisemmat hinnat ja hankintamenettelyn oikeellisuus Sopimustoiminta Kaikki sopimukset kirjataan asianhallintajärjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa sopimusten systemaattisen hallinnan ja esimerkiksi määräaikojen atk- teknisen seurannan Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Konsernijohdon ja esimiesten tehtävänä on varmistaa sisäisen valvonnan ja -tarkastuksen riittävyys. Tarkasteltavan tilikauden aikana hallintokuntia ja konserniyhtiöitä on ohjeistettu tässä asiassa. Toteutetussa sisäisessä valvonnassa ei ole ilmennyt olennaisia laiminlyöntejä. Varsinaiseen sisäiseen tarkastukseen on resursoitu vain kaksi viikkotyöpäivää (sisältäen tarkastuslautakunnan avustamisen), mikä entisestään korostaa esimiesvalvonnan merkitystä.

24 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tilikauden jaksotettujen tuottojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välituotosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Esitettävä tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä tai alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,0 % 11,7 % Vuosikate/Poistot, % 87,3 % 82,3 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate on kunnassa aina merkkinen. Toimintatuottoihin sisältyy eri kehittämishankkeiden Eu- ja valtionrahoitusosuuksia yhteensä noin euroa. Toimintakuluista merkittävimmän osan, 66,3 % ( 65,9 % v. 2012) muodostaa palvelujen ostot. Palkka-

25 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA ja muiden henkilöstömenojen osuus on 27,4 % (27,6 %). Toimintakuluihin sisältyy kaupungin hallinnoimien hankkeiden kuluja yhteensä euroa ja hankkeiden nettomenot ovat euroa. Kaupungin kokonaisverotulot vuonna 2013 olivat n. 53,2 miljoonaa euroa (49,5 milj. euroa v. 2012). Kunnallisveron tuotto oli 47,1 miljoonaa euroa (44,3 milj. euroa), yhteisöveron 3,0 miljoonaa euroa (2,6 milj. ) ja kiinteistöveron 3,0 miljoonaa euroa (2,6 milj. ). Valtionosuuksia kertyi 43,9 miljoonaa euroa (43,6 milj. v. 2012). Lisäksi kaupunki sai euron korvauksen kuntaliitoksesta aiheutuvasta valtionosuuksien vähenemisestä. Erä sisältyy toimintatuottoihin. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuoden 2013 vuosikatteeksi muodostuu 3,0 miljoonaa euroa (2,6 milj.euroa), joka on 2,0 miljoonaa euroa parempi kuin tarkistetussa talousarviossa oli arvioitu. Tilikauden 2013 aikana lyhennettiin lainoja noin 4,1 miljoonan eurolla. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Kauhavan kaupungin tilikauden tulos oli 0,4 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa v. 2012). Ylijäämärahastoja on purettu rahastojen käytön verran, ja samalla on muodostettu ylijäämärahastosta toteutettuja investointeja vastaava poistoero. Muodostettu poistoeroa purkamalla ylijäämärahastoinvestoinnit eivät rasita kaupungin taloutta poistojen kautta tulevina vuosina. Kun kertaluonteiset erät eliminoidaan, saadaan tilikauden toiminnalliseksi tulokseksi noin -0,8 miljoonaa euroa (- 0,6 milj. euroa vuonna 2012). Näin ollen kuntaliitossopimuksen tavoite kuntatalous pysyy tasapainossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, eikä uutta toiminnallista alijäämää synny ei toteutunut vuoden 2013 osalta.

26 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 34,3 % 44,9 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,6 % 31,8 % Lainanhoitokate 0,77 0,72 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kun nettoinvestointien määrä vuonna 2013 oli noin 8,8 miljoonaa euroa, kuntaliitossopimuksen tavoite vuosikate ilman yhdistymisavustuksia riittää kattamaan vähintään nettoinvestoinnit vuodesta 2009 alkaen ei toteutunut. Tavoite ei toteutunut siinäkään tapauksessa, että tarkastelu suoritetaan vain poistoja aiheuttaviin investointeihin. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate

27 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku kertoo, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla.

28 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Tietokoneohjelmistot II Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot III Ed. tilikausien yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet IV Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskener.hank III Sijoitukset C PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 4 15 Valtion toimeksiannot 4 15 Lahjoitusrahastojen erityiskatt Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen varat Muut toimeksiantojen pääomat C VAIHTUVAT VASTAAVAT E VIERAS PÄÄOMA I Vaihto-omaisuus I Pitkäaikainen vieras pääoma Muu vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Ennakkomaksut 2 4 Lainat julkisyhteisöiltä II Saamiset II Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset 61 8 VASTATTAVAA Rahat ja pankkisaamiset Rahat TASEEN TUNNUSLUVUT Pankkisaamiset Omavaraisuusaste, % 56,2 % 61,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,0 % 31,1 % VASTAAVAA Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , 1000 Lainakanta , /as. Lainasaamiset, 1000 Asukasmäärä Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää on katettavana tulevina vuosina. Lainakannalla

29 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa ja lainasaamisilla pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen Kokonaistulot ja menot Kokonaistulot ja menot laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Se sisältää ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,6 Verotulot ,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,3 Korkotuotot 88 0,1 Korkokulut 339 0,3 Muut rahoitustuotot 204 0,2 Muut rahoituskulut 127 0,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien -46 0,0 +/- pakoll. varausten muutos 6 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot - käyttöom. myyntitappio -9 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 267 0,2 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,6 Pysyvien vastaavien hyöd.luov.tulot 163 0,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antol.saam.vähennys 83 0,1 Antolainasaam. lisäykset 61 0,1 Pitkäaik. lainojen lisäys ,3 Pitkäaik. lainojen vähennys ,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 210 0,2 Lyhytaik. lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = = 456 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [-330] + [126] = Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne

30 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA

31 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Konsernin toiminnan ohjaus Kauhavan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen, joka muodostaa puitteet konsernin toiminnan ohjaukselle. Tyttärien toimielimissä on kaupungin edustajina lähinnä luottamushenkilöitä, joita kaupungin johto on tarvittaessa ohjeistanut ennen tyttärien kokouksia. Kuntayhtymien osalta kaupunginhallitus on tarvittaessa ohjeistanut yhtymävaltuutettuja tai yhtymähallituksen jäseniä kaupungin kannan mukaisiin ratkaisuihin. Ohjeistamista koskeva menettelytapa on hyväksytty kaupunginhallituksessa vuoden 2012 aikana. Kaupungin strategia edellyttää konsernirakenteen edelleenkehittämistä toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaammaksi. Tilikauden aikana on saman toimialan yhtiöiden fuusioita jatkettu. Yritystilayhtiöiden osalta fuusiointeja ei ole ollut mahdollista toteuttaa kaikilta osin, koska yhtiöiden omistamissa toimivien yritysten kanssa on tehty lunastuslausekkeellisia yritystilasopimuksia. Konsernin rakenne on saatu yksinkertaisemmaksi yhtiöiden sulautumisilla eikä merkittäviä muutoksia rakenteeseen ole lähiaikoina tulossa. Vuodenvaihteessa vireillä olevat yhdistymiset kuitenkin viedään loppuun vuoden 2014 aikana. Kuntaliitossopimuksen liitteenä olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on määritelty konsernia ja sen toiminnan järjestämistä koskevat ratkaisut on pääsääntöisesti toteutettu. Konsernin toimintaa on ohjattu myös talousarviossa asetetuilla tavoitteilla. Niiden toteutumista tar kastellaan luvussa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntaliitossopimuksen edellyttämiä yhtiöittämisiä ja sulautumisia on valmisteltu ja toimeenpantu edelleen vuoden 2013 aikana. Vuoden alusta toteutui Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n fuusion neljäs vaihe, kun Tuppiroska Oy sulautui yhtiöön. Konsernirakennetta yksinkertaistettiin fuusioimalla Purmojärven Palvelutalo Oy Alahärmän Yrityskehitys Oy:ön, samalla yhtiön nimi muutettiin Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:ksi. Kaupunki teki vuonna 2013 noin euron pääomasijoituksen Kauhavan Kaukolämpö Oy:ön, kun yhtiö korotti osakepääomaansa osittaisrahoituksena Ylihärmän taajaman alueen saattamiseksi kaukolämmön piirin. Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta 99,9 prosenttia. Suomen yrittäjäopisto on eturivin yrittäjäkouluttaja Suomessa. Yhtiön tulos vuodelta 2013 on ,70 euroa ( ,70 euroa vuonna 2012). Hueco Oy Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön toiminta on päättynyt alkuvuodesta 2012, eikä se ole laatinut tilinpäätöstä. Kauhavan Kaukolämpö Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakepääoman. Yhtiö toimittaa kaukolämpöä Kauhavan keskustataajaman sekä Alahärmän, Kortesjäven ja Ylihärmän taajamien alueella. Ylihärmässä kaukolämpötoiminta käynnistyi marraskuussa 2013.

32 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Yhtiön asiakkaat ja energian myynti verkoittain: Kauhava Alahärmä Kortesjärvi Ylihärmä Yhteensä Asiakkaat, kpl Asiakkaiden lisäys toimintavuonna, kpl Energian myynti 2013, MWh Energian myynti 2012, MWh Yhtiöllä on päätoiminen toimitusjohtaja. Päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat myös kaksi toimistosihteeriä ja kolme huoltomiestä. Taloushallintopalvelut on ostettu Kauhavan kaupungilta. Investointien yhteismäärä vuonna 2013 oli yhteensä ,47 euroa. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Kiinteistöyhtiön toimialana on vuokra-asuntojen omistaminen, rakennuttaminen ja hankkiminen. Se omistaa neljällä eri alueella yhteensä 903 vuokra-asuntoa yhteispinta-alaltaan m² sekä muita vuokrattavia tiloja m² esim. hoivakoti, päiväkoti ja päivätoimintakeskus. Asuntojen käyttöaste on v ollut n. 90 %. Yhtiöllä on päätoiminen toimitusjohtaja. Yhtiön liikevaihto oli ,56 euroa ( ,90 euroa v. 2012) ja tulos täysimääräisten EVL:n mukaisten poistojen ,11 euroa jälkeen oli 2.120,91 euroa (1.706,03 euroa). Yhtiöön sulautui vuoden 2013 alussa Tuppiroska Oy. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:llä on neljä tytäryhtiötä, Koy Sakunkoto (100 %), Asunto Oy Tilhentupa I ja II (molemmat 100 %) sekä Asunto Oy Jokihovi (56,4 %). Tytäryhtiöt Asunto Oy Jokihovia lukuun ottamatta fuusioidaan Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:ön vuoden 2014 aikana. Asunto Oy Jokihovi Kauhavan kaupungin tytäryhtiö Kauhavan Vuokra-asunnot Oy omistaa yhtiön osakekannasta 56,4 %. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa olevat osakkeet oikeuttavat 8 asuinhuoneiston hallintaan. Asuntojen käyttöaste vuonna 2013 oli 91 %. Yhtiön liikevaihto oli ,66 euroa (33.614,50 euroa v. 2012) ja tulos 9.255,35 euroa ( ,44 euroa). Yhtiön kuluja karsittiin 2013 vuonna voimakkaasti ja tulos kääntyi positiiviseksi. Yhtiö ei tehnyt poistoja. Kauhavan Vesi Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa, hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemärilaitosta sekä vastata viemäröityjen alueiden jätevesien puhdistuksesta Kauhavan kaupungin alueella. Kauhavan Vesi Oy toteuttaa vuosina merkittävän haja-asutusalueiden viemäröintiprojektin. Hankkeen kustannusarvio on 5 miljoonaa euroa ja siihen saadaan 2 miljoonan euron valtionavustus. Viemäröinti painottuu vesistöjen varsiin ja pohjavesialueille. Yhtiö on vuokrannut Kauhavan kaupungilta toimintaansa tarvitsemat vedenottamot, paineenkorotusasemat, vesitornit, verkostot, jätevedenpuhdistamot ja -pumppaamot sekä näiden tarvitsemat maa-alueet ja yhtiön muut toimitilat. Yhtiön omistuksessa on Härmän Jätevesi Oy:ltä ja Ylihärmän Vesihuolto Oy:ltä siirtynyt omaisuus sekä yhtiön jälkeen rakentama ja hankkima omaisuus. Yhtiö otti talousvettä vuonna 2013 yhdeksästä vedenottamosta yhteensä m³ ( m³ v. 2012) ja osti m³ ( m³). Yhtiö myi vettä m³ ( m³). Laskennallinen hukkavesipro-

33 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA sentti oli n. 17 % (n. 18 %). Yhtiö puhdisti Kauhavan, Voltin ja Kortesjärven jätevedenpuhdistamoilla yhteensä m³ ( m³) jätevettä ja vastaanotti jätevedenpuhdistamoilla m³ (2.664 m³) sakokaivolietettä. Kulutusmaksuja ja perusmaksuja laskutettiin vuoden 2013 aikana yhteensä euroa ( ,euroa v. 2012). Uusia vesiliittymäsopimuksia tehtiin 39 kpl (35 kpl) ja kaava-alueita koskevia jätevesiliittymäsopimuksia 21 kpl. (30 kpl), joista on laskutettu euroa ( ,16 euroa). Hajaasutusalueilla viemäriverkostoon liitettiin 164 kiinteistöä, joiden liittymismaksut laskutetaan vuoden 2014 puolella. Yhtiön tulos poistojen ja verojen jälkeen oli ,63 euroa ( ,43 euroa). Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Purmojärven Palvelutalo Oy sulautui yhtiöön , samalla yhtiön nimi muutettiin Alahärmän Yrityskehitys Oy:stä Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:ksi. Yhtiö hallinnoi Alahärmän kaupunginosan Tuomitiellä omistamiaan kahta teollisuushallia yhteensä 5680 m2 sekä rakentaa Kauhavantien varteen uutta 3500 m2:n teollisuushallia. Hallien käyttöaste on 100 %. Oman pääoman turvaamiseksi kaupunki on sijoittanut pääomalainana yhtiöön euroa. Vuonna 2013 lisäsijoitukselle ei ollut tarvetta. Yhtiön liikevaihto oli ,65 euroa ( ,42 euroa v ) ja tulos suunnitelman mukaisten poistojen ,90 jälkeen oli ,80 euroa (252,88 euroa). Kiinteistö Oy Kauhavan Tietotalo Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön päätarkoituksena on hallinnoida toimitilaa, joka on vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle. Vuokrasopimukseen sisältyy lunastuslauseke yhtiön osakkeisiin. Yhtiön liikevaihto oli ,76 euroa (93.688,68 euroa) ja tulos ,30 euroa (-6.255,67 euroa). Kiinteistö Oy Riihi Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön päätarkoituksena on hallinnoida toimitilaa, joka on vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle. Vuokrasopimukseen sisältyy lunastuslauseke yhtiön osakkeisiin. Kiinteistössä oli syksyllä 2012 iso tulipalo. Vakuutus korvasi vahingon täysimääräisesti. Korjaustyön valmistumistui on kesäkuussa Yhtiön liikevaihto oli ,96 euroa ( ,00 euroa v ). Vuokralaisen taloudellisten vaikeuksien tultua ilmi 2014 vuoden alussa 2013 vuodelle kirjattiin luottotappioita ,08 euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen ,49 euroa jälkeen yhtion tulos painui tappiolle 4.569,50 euroa (v voittoa ,85 euroa). Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökeskus Kauhavan kaupunki omistaa 78,4 % yhtiön osakekannasta. Kaupunki on vuokrannut omistamiensa osakkeiden hallintaan oikeuttavat tilat hotelli- ja ravintolatoimintaan. Yhtiön tulos oli 1.719,86 euroa ( ,02 euroa ). Yhtiö ei tehnyt poistoja.

34 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kauhavan Jäähalli Oy Kauhavan kaupunki omistaa 96,4 % yhtiön osakekannasta. Yhtiö omistaa jäähallikiinteistön ja se myy jäähallipalveluja seuroille ja yhteisöille. Kaudella jäähalli vuokrasi 1390 tuntia jääaikaa ( 1411 tuntia edellinen kausi). Yhtiön talous on saatu tasapainotettua. Kulujen karsintaa jatketaan sähkön kallistumisen aiheuttaman kulupaineen tasaamiseksi sekä liikevaihtoa pyritään kasvattamaan käyttäasteen lisäämisellä edelleen. Yhtiön liikevaihto oli ,31 euroa ( ,74 euroa) ja tulos ,76 euron poistojen jälkeen oli 2,14 euroa (2,75 euroa) Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvontaa on ohjattu kaupunginvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella sekä kaupunginhallituksen hyväksymällä konserniohjeen täytäntöönpano-ohjeella. Kaupunginhallitus on nimennyt yhtiökokousedustajat konserniyhtiöiden yhtiökokouksiin ja ohjeistanut yhtiökokousedustajia hallitusten jäsenten valinnoista. Hallituksissa on ollut edustettuna sekä kaupungin viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Koordinaation vahvistamiseksi kaupunginjohtaja on nimennyt johtoryhmän jäsenistä toimialaperusteisesti edustajat konserniyksiköiden hallitustyöskentelyyn. Kaupunginhallitus on noudattanut käytäntöä, jolla se on kutsunut kokoukseensa konserniyksiköiden johtoa ja hallintokuntien edustajia selvittämään toimintaansa liittyviä ajankohtaisia ja kehittämiskysymyksiä ja käymään niistä linjaavaa ja evästävää keskustelua. Kaupunginhallituksen edustajat hallintokunnissa raportoivat yhteensovitusta edellyttävistä kysymyksistä kaupunginhallitukselle. Konsernivalvonnassa ei ole ilmennyt erityisiä ratkaisemattomia ongelmia. Yhteisöjen taloushallinnon lisääntyvä suora kytkeminen kaupungin organisaatioon on ollut toiminnallisesti ja valvonnallisesti perusteltua. Ohjeistus tytäryhteisöille on ollut yleisesti ottaen riittävää. Tiedonkulku on ollut toimivaa, mutta edellyttää kehittämistä. Toiminta on järjestynyt valtuuston omistajapoliittisten linjausten puitteissa. Yhteisöjen (=osakeyhtiö,kuntayhtymä,säätiö, yhdistys) tavoiteasettelua, mittareita ja tavoitteiden toteutumisen raportointia kehitetään edelleen vertailukelpoisuuden ja seurannan tehostamiseksi. Yhteisöjen laskentatointa yhtenäistetään ja raportointia selkeytetään. Konsernirakenteen tiivistäminen ja taloushallinnon hoito suoraan kaupungin toimesta on luonut osaltaan edellytyksiä konserniohjauksen tehostumiselle. Yhteisöt sitoutuvat yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä tehtävällä päätöksellä valitsemaan kaupungin käyttämän tilintarkastusyhteisön ulkoiseen tarkastukseensa. Yhteisöjen riskienhallintaa ja vakuutusturvaa arvioidaan tilintarkastuksen kautta yksikkökohtaisesti eikä niissä ole todettu puutteita. Vakuutusturvat on todettu ajantasaisiksi. Konserniohjeessa todetaan, että kaupungin sisäisen tarkastuksen toimivalta ulotetaan myös kaupungin määräysvallassa oleviin yhteisöihin. Ohjeen suunnassa on edetty. Kaupungin konsernijohdon johtaman sisäisen valvonnan operatiivinen vastuu on kaupungin hallintojohtajalla.

35 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisön voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 3 7 Tilikauden ylijäämä tai alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 57,3 % 57,4 % Vuosikate/Poistot, % 100,8 % 102,5 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Konsernituloslaskelman tunnusluvun Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista arvoon vaikuttavat konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne. Nämä tekijät myös selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on konsernin tulorahoitus riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa käytetään tunnuslukua Vuosikate prosenttia poistoista. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on pätevä vain mikäli poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluvun Vuosikate euroa/asukas konsernikohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa.

36 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pys.vast. hyödykkeiden luov.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset 140 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 36,4 % 62,1 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,4 % 32,9 % Lainanhoitokate 1,2 1,1 Kassan riittävyys Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.

37 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon kun tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo on alle 1. Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Ed.tilikausien yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA- Ennakkomaksut ja kesken- EHTOISET VARAUKSET eräiset hankinnat Poistoero Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset Eläkevaraukset Muut saamiset 7 42 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaik.korollinen vieras po Saamiset Pitkäaik. koroton vieras po Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaik. korollinen vieras po Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaik. koroton vieras po Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 34,5 % 38,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 34,8 % 28,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainat, /asukas Kons. lainakanta , 1000 Kons. lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste, kuten Kauhavalla on, merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta.

38 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/alijäämä osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taika paljonko alijäämä on katettavana tulevina vuosina. Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Konsernin lainasaamisilla tarkoitetaan sijoituksiin merkittyjä joukkovelkakirjalainasaamisia ja muita lainasaamisia eli antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen Konsernin vakinainen henkilökunta Vakinainen henkilökunta Kauhavan kaupunki Lämpö- ja asuntoyhtiöt Suomen Yrittäjäopisto Hueco Oy Kauhavan Vesi Oy yhteensä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen konserni yhteensä Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,22 euroa käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan Ylihärmän 140-vuotisstipendirahastosta vuonna 2013 myönnettyjen stipendien määrää vastaava määrä 60 euroa - tuloutetaan Kortesjärven ylijäämärahastosta ,70 euroa ( Kortesjärven palloilualueen omahankintameno) - tuloutetaan Ylihärmän ylijäämärahastosta euroa (asukaslautakunnan avustukset euroa ja Ylihärmän tonttimaan hankinta euroa) - tuloutetaan henkilökuntarahastosta vuoden 2013 käyttöä vastaava määrä ,81 euroa - puretaan Kosolan koulun rakentamista varten muodostettu investointivaraus muodostetaan Kortesjärven ylijäämärahastoinvestointeihin / Kortesjärven palloilualueeseen kohdistuva poistoero ,70 euroa - muodostetaan Kosolan koulun investointivarausta vastaava poistoero euroa - tuloutetaan poistoeroa poistosuunnitelman mukaisesti ,02 euroa - tilikauden alijäämä ,39 euroa siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupungin avaava tase oli ylijäämäinen. Vuoden 2013 tilinpäätös pienentää tilikauden alijäämän verran taseen kertynyttä ylijäämää, mutta päättävä tase on ylijäämäinen. Vuosille hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous pysyy suunnitelmakaudella ylijäämäisenä. Näin ollen kaupungin talous on tasapainossa.

39 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Talousarvion toteutuminen 2.1. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Talousarviossa konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: Asuinkiinteistöyhtiöt / Kauhavan Vuokra-asunnot Oy Tavoite: Toteutuminen: Taloudelliset tavoitteet: Toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin Vuokraustoiminnan liikevaihto oli 4,81 milj. euroa. perustuen. Emo ei myönnä avustusta Rakennuksista ja kalustosta tehtiin EVL:n mukaiset vuokrataloyhtiöille. maksimipoistot määrältään 1,03 milj.euroa. Tilikauden tuloksen tulee olla lievästi positiivinen, Tilikauden tulos oli 2.120,91 euroa. jotta pystytään varautumaan myös tuleviin investointeihin. Ei osinkotuottoa kaupungille. Palkatun henkilöstön määrä: 5 kokoaikaista ja 3 osaaikaista työntekijää. Työpanosta voidaan myydä Palkatun henkilöstön määrässä ei muutoksia. ulkopuolisille. Yhtiöiden maksuvalmius hyvä, ja ne pystyvät Maksuvalmius on ollut heikko kireän huolehtimaan velvoitteistaan myös kaupungille. lyhennysohjelman johdosta. Vieraan pääoman määrän muutos: vähenevä. Vanhoja lainoja on lyhennetty poisto-ohjelman mukaisesti. Investointeihin on otettu uutta lainaa. Toiminnalliset tavoitteet: Vuokrataloyhtiöiden tavoitteena on tarjota asukkaille Asuntojen kunnossapitoon panostettu vahvasti ja se viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. on parantanut asuinympäristöä. Toteutunut. Käyttöaste vähintään 92 %. Ei toteutunut. KVA Oy.n käyttöaste on ollut edelleen noin 90 %. Toteutunut. Päätökset tehty pääsääntöisesti 5 vuorokauden sisällä. Päätöksen saaminen asuntohakemukseen, enintään 7 päivää hakemuksen jättämisestä. Luottotappiot enintään 1 % liikevaihdosta. Toteutunut. Luottotappioiden määrä 0,2 % liikevaihdosta. Vuokrasaamiset enintään 3 % liikevaihdosta. Ei ole toteutunut, vuokrasaamiset 3,3 % liikevaihdosta. Yhtiö voi toimia asuntomarkkinatilanteen edellyttäessä kiinteistöjä hankkivana ja asuntoja rakennuttavana operaattorina. Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt tukea riittävän suurten keskustoihin sijoittuvien vapaarahoitteisten asuntokohteiden käynnistymistä hankkimalla Kauhavan Vuokraasunnot Oy:n kautta kohteista asuntoja. Vuoden aikana hankittiin 4 uutta asunto-osaketta alkavista kohteista. Yritystilayhtiöt Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Yhtiöt tekevät vähintään nollatuloksen, omistajille ei makseta osinkoa. (Vuokra)Tulot sellaisella tasolla, että kiinteistöjen ylläpito- ja perusparannuskustannukset saadaan katettua. Yhtiöt selviävät käyttökuluistaan tulorahoituksella. Pääomarahoitus yhtiöiden toiminnan tukemiseen minimoidaan. Toteutuminen: Vuokraustoiminnan liikevaihto oli 465 t. Rakennuksista ja kalustosta tehtiin poistoje 160 t ja tulos oli ennen tilinpäätössiirtoja euroa. Omistajille ei makseta osinkoa. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Toteutui. Pääomalainoja ei ole myönnetty vuonna 2013.

40 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupungin saaman vuokran määrä kattaa kaupungin Ei toteutunut kaikilta osin. maksamien vastikkeiden määrän. Mikäli konserniyhtiöiden kautta toteutetaan Toteutunut. Purmojärven Palvelutalo Oy:n on investointihankkeita tulee yhtiön pääomarahoitukseen sulautettu Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:n liittyvät puutteet ja ongelmat huomioida. Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman Toteutui. Tilat olleet vuokrattuina täysimääräisesti. täysimääräisesti. Luottotappiot enintään 1 % liikevaihdosta. Ei toteutunut. Luottotappioita kirjattiin 8,3 % eli ,08 euroa. Saamiset enintään 3 % liikevaihdosta. Ei toteutunut kaikilta osin. Saamisten suuri määrä euroa 19% selittyy pääosin KOY Riihen vuokralaisen talousvaikeuksista sekä käyttökorvauksien laskutuksen jaksotuksesta. Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle mahdollista. Vuonna 2013 ei käyty neuvotteluja. Kauhavan Vesi Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen. Kaupungin yhtiöön sijoittamalle pääomalle on asetettu 2 %:n tuottovaatimus. Tuottomuodon tulee olla mahdollisimman vähän asiakasmaksuja rasittava. Kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen. Investointien toteuttamista varten otetuille lainoille voidaan myöntää kaupungin omavelkainen takaus. Toteutuminen: Toteutunut. Yhtiön tulos on selvästi voitollinen. 2 %:n tuottovaatimus toteutui. Toteutunut. Kaupunki on myöntänyt omavelkaisen takauksen yhtiön haja-asutusalueiden viemäröinti-investointia varten ottamalle lainalle. Muilta osin investoinnit on rahoitettu tulorahoituksella. Liikevaihto vähintään vuoden 2012 tasolla. Toteutunut. Liikevaihto kasvoi 3,33 milj. eurosta 3,46 milj.euroon eli 3,8 %. Toiminnalliset tavoitteet: Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin teknisen toimialan kanssa. Yhtiö vuokraa toimitilansa kaupungilta, ja aina kun mahdollista, käyttää konekeskuksen palveluita. Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Yhtiö kehittää edelleen toimivaa, joustavaa ja edullisen toimintakonseptia. Veden toimitusvarmuus ja laatu turvataan. Vuotovesien määrää pyritään vähentämään. Puhdistettu jätevesi vastaa viranomaisten vaatimuksia. Kauhavan Vesi Oy:n toimisto sijaitsee Ylihärmän palvelutoimistossa (tekniikkakeskuksessa). Yhtiö toimi resurssien puitteissa yhteistyössä kaupungin kanssa. Kauhavan kaupunki on ostanut hulevesiviemäröinnin ja palopostien kunnossapitopalveluja yhtiöltä. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Henkilöstömäärä vähentynyt kahdella vuonna Pääsääntöisesti toteutunut. Toimitusvarmuutta parannettu uusimalla Ekokankaan vedenottamo ja rakentamalla Haarukseen siiviläputkikaivo. Vesijohtoverkoston rikkoontumiset ja vuodot ovat aika ajoin haitanneet kuluttajia. Putkirikkoja on sattunut mm. haja-asutusalueiden viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä. Viemäriverkoston saneeraukseen varattua määrärahaa käytettiin osittain haja-asutusalueiden viemäröinti-investointi hankkeisiin. Saneerausta vaativat verkostot ovat Kauhavan kaupungin omistuksessa. Jätevesien puhdistustaso saavutettiin pääsääntöisesti toimintavuotena.

41 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kauhavan Kaukolämpö Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Toiminta on taloudellisesti kannattavaa, yhtiön tulos on positiivinen. Kaupungin yhtiöön sijoittamalle pääomalle on asetettu 2 %:n tuottovaatimus. Emo ei myönnä avustusta lämpöyhtiöille. Liikevaihto vähintään vuoden 2012 tasolla. Nettoinvestoinnit sopeutetaan pääsääntöisesti tulorahoitukseen lukuun ottamatta yhtiön toiminnan laajentamista Ylihärmän taajamaan. Päästökauppaan osallistutaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Toiminnalliset tavoitteet: Lämpöenergian myynti vähintään vuoden 2012 tasolla. Uusia liittyjiä otetaan mikäli se on mahdollista nykyinen verkosto kannattavasti hyödyntäen ja sitä kustannustehokkaasti laajentaen. Energiahukka minimoidaan. Kannattavuustavoitteesta tinkimättä hyödynnetään mahdollisimman paljon kotimaista, uusiutuvaa energiaraaka-ainetta. Ylihärmän kaupunginosa saatetaan kaukolämpöverkon piiriin 2013 alkaen. Toteutuminen: Yhtiö ei päässyt tulos- eikä tuottovaatimukseen. Toteutunut. Ei toteutunut. Tavoite ei toteutunut. Yhtiöllä on ollut merkittävät laajennusinvestoinnit. Kauhavan lämpölaitos on irtautunut päästökaupasta Lämpöenergian myytiin v ,3 GWh ja v ,0 GWh eli vähennystä oli 7,6 %. Uusia asiakkaita on otettu mukaan rungon läheisyydestä ja lisäksi laajennettiin runkoverkkoa Alahärmässä, Kauhavalla ja Kortesjärvellä. Ylihärmässä on uusi verkko. Myös Ylihärmässä on lämmön talteenottolaitteisto. Kotimaisen polttoaineen osuus v oli 91,2 % ja vuonna 2013 n. 90 %. Alahärmässä ja Kortesjärvellä pystyttiin lisäämään tuotantoa, Kauhavalla pysyi samana ja Ylihärmässä kotimaisen polttoaineen kattila otettiin käyttöön vuonna Toteutunut. Verkostoa on rakennettu n. 5 km ja lämpöä toimitettu ensimmäiselle asiakkaalle Kauhavan Jäähalli Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen. Kaupunki tukee yhtiötä vuonna 2013 taloudellisesti vain yhtiön pääomakulujen kannalta välttämättömällä määrällä. Käyttötuntihinta vastaa kustannuksia. Toteutuminen: Tulos ennen tilinpäätössiirtoja 2,14 euroa. Jäänvuokraustoiminnan liikevaihto oli euroa (alv 0). Rakennuksista ja kalustosta tehtiin poistoja euroa. Tavoite toteutui, kaupunki avusti yhtiötä eurolla. Käyttötunnin hinta oli 103 euroa (sis. Alv 10% ja sillä katettiin hallin hoitokulut pääosin. Toiminnalliset tavoitteet: Käyttöasteen kasvu, tavoite 1400 tuntia. Käyttöaste pysyi korkealla ja jääaikaa myytiin 1390 tuntia. Energiatehokkuus parantaminen edelleen. Turnausten ja taitoluistelukäytön lisääminen. Sähköenergiaa kului kwh vuonna 2012 ja se maksoi euroa. Vuonna 2013 kuutus oli kwh ja se maksoi euroa. Kulutus on laskenut edelleen 2 % mutta sähkön kallistumisen takia kustannukset nousivat 15%.

42 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Kaupunki ei myönnä avustusta yhtiölle. Toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Toiminnalliset tavoitteet: Suomen Yrittäjäopistolla on valtakunnallisesti tunnustettu asema yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana vuonna Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Yrittäjäopiston korttelista toimitilojen, kustannusten ja markkinoinnin kannalta jäsentynyt ja tehokas sekä omistajuudeltaan yhtenäinen kokonaisuus. Toteutuminen: Toteutui. Toteutui. Toteutunut. Operationaalinen toiminta on tukenut asetetun strategisen tavoitteen saavuttamista. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Tavoite: Kuntayhtymän päätehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) asukkaille perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut sekä koordinoida erikoissairaanhoidon ja erityshuollon palveluiden järjestämistä. Perusturvan menot muodostavat Kauhavan kaupungin käyttötalousmenoista noin 60 %. Yhtymä vastaa talousarvionsa pitävyydestä jäsenkuntien hyväksymään rahoitusraamiin nähden. Yhtymähallituksen tulee seurava talouden toteutumista kuukausittain. Toteutuminen: Palvelujärjestelmän toimivuus on ollut hyvä. Palvelujen saatavuus toiminnan lähtökohdat ja resurssit sekä palvelualueen laajuus ja yksikkörakenne huomioiden on ollut kohtuullisella tasolla. Talousarvion mukaisen alkuperäisen rahoituskehyksen pitävyys ei toteutunut, vaan kehystä jouduttiin kasvattamaan huomattavan lisätalousarvion avulla. Vuoden 2013 lopullinen maksuosuus ylitti Kauhavan kaupungin osalta lisätalousarvion mukaisen maksuosuuden noin 0,2 miljoonalla eurolla. Ylitys johtui erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta, kun taas vanhuspalvelujen maksuosuus alittui selvästi. Erikoissairaanhoidon koordinointi ja yhteistoiminta toteutettu. Perusturvan järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tuottavuuden parantamiseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin toimintoihin, joissa liitoskuntien järjestämänä on vuonna 2011 ollut taloustilaston mukaan selvästi maakunnan keskimääräistä korkeammat kustannukset sekä tukipalveluihin. Kaksineuvoisen toimintoja kehitetään omana toimintana ja aktiivisen hanketoiminnan avulla. Vuoden 2012 lopussa täytetyt, ikäpoliittisen ohjelman mukaiset uudet vakanssit vaikuttivat täysimääräisesti vasta vuonna Em henkilöstölisäyksistä 9 kohdistui kotihoitoon. Laitospaikkojen muuttamisia tehostetun palveluasumisen paikoiksi ei toteutettu vuonna Vammaispalveluissa perustettiin lisääntyneen tarpeen vuoksi Ylihärmään Jokiniityn palvelukoti, jonka toiminta päättyy Fransunpuiston asumispalveluyksikön valmistuttua vuonna Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen nettokäyttökustannusten vuoden 2011 indeksiluku oli 96, eli kustannukset alittivat keskimääräisen.

43 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisillä kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtajan raportoinnilla kaupungille. Kuukausittaiseen käyttöön perustuva tasauslasku on toimitettava kaupungille kohtuullisessa ajassa. Toiminnan kehittämisessä on otettava huomioon valtuuston asettamat reunaehdot: Talousraportointi on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Säännöllinen raportointi jäsenkunnille on toteutunut. Lisäksi Kaksineuvoinen on laatinut osavuosikatsaukset ja Kuukausittainen tasauslaskutus on toimitettu pääsääntöisesti kohtuullisessa ajassa. Reunaehdot ovat olleet toiminnan kehittämisen lähtökohtana. Taloussuunnittelun pitävyyttä lukuunottamatta reunaehdoissa on pysytty Käyttötalouden toteutuminen Yleishallinto Tehtävä: Vaalit Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -262,67 262,67 Toimintakate, ulkoinen 607,33-607,33 Toimintatulot, sis.+ulk Toimintamenot, sis.+ulk. -274,67 274,67 Toimintakate 595,33-595,33 Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja.. Tehtävä: Tarkastuslautakunta Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Tuottaa valtuustolle riittävät tiedot toiminnan kehittämiseksi arvioinnin pohjalta. Tyytyväisyysmittaus (valtuuston puheenjohtajisto ja valtuustoryhmien puheenjohtajat), Asteikko 1-5: Tavoitetaso 3. Tehdään kysely. Kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2012/13 (osin myös johtoryhmälle). Tarkastus- ja arviointitoiminnan toimivuuteen ja toiminnan laatuun ollaan varsin tyytyväisiä, valtuuston ja tarkastuslautakunnan vuorovaikutuksessa nähdään kehittämistarpeita. Kehittämistarpeet huomioidaa toimintasuunnitelmissa. Prosessi-näkökulma: Vaikuttava, valtuuston kuntakonsernille asettamien tavoitteiden arviointi. Itsearviointi vuosittain, asteikko 1-5 : Raportoinnin taso on hyvä, 4 Tehdään kysely Laaditaan arviointikertomus, 1 kpl/vuosi Tavoite on toteutunut. Itsearviointia ei toteutettu vuonna Lautakunta on arvioinut mm. em. tyytyväisyysmittauksen perusteella, että sen panos tilintarkastuksen hyvien edellytysten luonnissa on keskeinen. Palvelun tarjouskilpailusta ei tehty muutoksenhakuja. Sisäisen tarkastuksen lisäresurssitarve on osoitettu, mutta sanoman vaikuttavuus on ollut heikko. Tavoite osittain toteutunut.

44 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Osaaminen-näkökulma: Toiminta-alueen tunteva lautakunta, auktorisoitu tilintarkastaja. Talous-näkökulma: Sisäisellä valvonnalla varmistetaan kaupungin toiminnan laillisuus ja resurssien tehokas käyttö Itsearviointi vuosittain, asteikko 1-5: Tavoitetaso 4. Järjestetään perehdytystä. Tehdään kysely. Jhtt-tutkinto: Kaikki tarkastuspäivät jhtt:n toimesta. Osavuosikatsaukset: 2 kpl / vuosi. Tilinpäätös: Puhdas tilintarkastus kertomus. Arviointi ja toimenpiteet. Lautakunnan jäseniä on osallistunut alan koulutuksiin ja lautakunnan sihteeri (jhtt) on pitänyt sisäistä koulutusta. Onnistuneella tarjouskilpailulla varmistettiin häiriötön tilintarkastus. Tavoite toteutunut. Puhdas arviointikertomus. Tasekirjassa linjattu: Operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Sisäisessä tarkastuksessa on resursseja vain ohjaukseen ja ohjeistukseen. Tavoite osittain toteutunut. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset , ,05 Toimintakate, ulkoinen , ,05 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk , ,35 Toimintakate , ,35 Tarkastuslautakunnat ovat kokoontuneet vuoden 2013 aikana 10 kertaa; vuosien ja vuosien lautakunta kumpikin viisi (5) kertaa. Kaupungin hallintoa ja taloutta on seurattu asiakirjoista sekä haastattelemalla luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lautakunta on tutustunut kaupungin eri toimipisteiden toimintaan. Tarkastuslautakunnan jäseniä on osallistunut sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin. Toteutetun tyytyväisyysmittauksen (kohteena valtuuston puheenjohtajisto, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtoryhmä) tuloksia on käsitelty sekä vanhassa että uudessa tarkastuslautakunnassa. Ilmenneisiin toiminnan kehittämistarpeisiin puututaan tulevissa toimintasuunnitelmissa. Tehtävä: Hallinto ja talous Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Päätöksenteko on nopeaa ja tasapuolista. Kulunut aika päivinä: Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. Tavoite on pääsääntöisesti toteutunut. Yksittäiset viivästymiset ovat johtuneet asioiden vaatimista selvittelyistä ja muusta valmistelusta. Konserniyhtiöille tarjottavat palvelut ovat laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä. /suorite Kilpailukykyinen yksityisen sektorin kanssa. Toimenpide: Prosessien sähköistäminen. Suoritehinnan vertaaminen yksityisen sektorin hintoihin on vaikeaa, koska käsite ei ole yksiselitteinen. Prosessit on sähköistetty. Viimeksi otettu käyttöön myytävissä taloushallintopalveluissa sähköinen ostolaskujen kierto ja sähköiset myyntilaskut / e-laskut.

45 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Prosessi-näkökulma: Hallinon ja talouden prosessit ovat tehokkaita Osaaminen-näkökulma: Tietotekniikkaosaamisen lisääminen. Merkittäviä osaamispuutteita ei ole. Talous-näkökulma: Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Täytäntöönpanon ajantasaisuus: Täytäntöönpanot tehty lainvoimaisuus ym. seikat huomioiden 5 päivän sisällä. Raportoinnin ajantasaisuus: Kirjanpito valmis seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Tukipalvelun käyttö: Ulkoisia tukipalveluja ei käytetä perusosaamisen piiriin kuuluvissa asioissa. Esimiehet arvioivat osaamispuutteet; Henkilöstön koulutus. /asukas /tosite Hinnat kilpailukykyiset Prosessien sähköistäminen, ohjelmistojen täysi hyväksikäyttö. Toteutunut. Pääsääntöisesti toteutunut. Kuukauden valmistuminen riippuu myös laskujen hyväksyjistä. Kuukausi on valmis kun kaikki ao kuukauden aikana saapuneet laskut on hyväksytty. Talouskatsaus annettu kaupunginhallitukselle pääsääntöisesti seuraavan kk:n 20. päivään mennessä. Pääsääntöisesti ei käytetä. Merkittäviä osaamispuutteita ei ole, ja koulutuksella pyritään poistamaan pienempiä ongelmia. Taloushallinnon prosessit toimivat tilitoimistomallilla. Sisäisten hintojen kilpailukykyä vaikeuttaa ohjelmistojen ylläpitomaksujen kalleus. Ulkoiset hinnat kilpailukykyiset. Vertailuhintoja ei ole käytettävissä. Prosessit on sähköistetty. Vuonna 2013 otettu käyttöön myös kaupungin toiminnassa sähköiset myyntilaskut (e-laskut). Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,96 Toimintamenot, ulkoiset , ,12 Toimintakate, ulkoinen , ,08 Toimintatulot, sis.+ulk , ,35 Toimintamenot, sis.+ulk , ,48 Toimintakate , ,83 Hallintokeskuksessa ilmenneen sisäilmaongelman vuoksi kaupungintalotoiminnot siirtyivät helmikuussa 2013 väistötiloihin Suomen Yrittäjäopiston kiinteistöön. Osa tiloista on kaupungin omistamia ja osa vuokrattu Yrittäjäopistolta. Hallintokeskuksen kuntokartoituksen valmistuttua toukokuussa 2013 päätettiin, että rakennusta ei perusparanneta kaupungintalokäyttöön. Vuoden aikana kartoitettiin lopullista, tulevaisuuden

46 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA kaupungintaloratkaisua mm. yhteistyössä arkkitehti Antti Talvitien kanssa. Asiaa koskeva päätöksenteko siirtyi laadittavien kuntoarvioiden ym. tekijöiden vuoksi eteenpäin. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin tiedonohjaussuunnitelman laadinta, minkä valmistuttua kaupungin on mahdollista siirtyä sähköiseen arkistointiin. Suunnitelma sisältää asianhallinnan prosessien läpikäymisen, kuvauksen ja viemisen asianhallintajärjestelmään. Suunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Taloushallintopalveluja on myyty vuoden 2013 alusta alkaen myös Kauhavan Kaukolämpö Oy:lle. Toiminta laajeni myös Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n ja Tuppiroska Oy:n tapahtuneen fuusion sekä Kortesjärven alueen vanhustenasuntojen KVA Oy:lle siirtymisen seurauksena. KVTES:iin sisältyi voimaan tullut yleiskorotus 1,46 %. Edelleen sopimukseen sisältyi samasta ajankohdasta lukien paikallinen järjestelyerä 0,6 %. Järjestelyerä käytettiin henkilökohtaisten lisien myöntämiseen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun päästiin tasoittamaan ja jakamaan henkilökohtaisia lisiä kuntaliitoksen jälkeen. Lisät eivät kaikin osin ole edelleenkään oikeudenmukaisia, koska lisiä oli myönnetty aiemmissa kunnissa vaihtelevilla perusteilla. Lisien myöntämistä edelsi edellisenä vuonna toteutettu henkilökunnan arviointi. Tietotekniikkapuolella vuoden aikana rakennettiin kuituverkko yhdistämään Ylihärmän keskustan alueella olevia kaupungin ja Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjä. Työ tehtiin Kauhavan Kaukolämpö Oy:n lämpöverkon rakentamisen yhteydessä. Yläkoulut ja lukiot saivat myönteisen rahoituspäätöksen tietotekniikan kehittämispäätökseensä. Toimenpiteet ajoittuvat vuodelle Alakoulujen tietotekniikkahanke rakensi kaikille ala-asteille toimivan langattoman verkon. Kapasiteettitiedot Valtuuston kokousten määrä Valtuuston käsittelemien asioiden määrä Hallituksen kokousten määrä Hallituksen käsittelemien asioiden määrä Laadittavien tilinpäätösten määrä 7+kons. 5+kons 7+kons 6+kons 4+kons Verotulot, / asukas Kunnallisvero, / asukas Valtionosuudet, / asukas Väestön määrä Tehtävä: Ylijäämärahastot Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,00 Toimintamenot, ulkoiset Toimintakate, ulkoinen , ,00 Toimintatulot, sis.+ulk , ,00 Toimintamenot, sis.+ulk Toimintakate , ,00 Rahaston vähennys Ylijäämärahastot-tehtäväalueen toimintakatetta vastaava osuus on tuloutettu Kortesjärven ja Ylihärmän alueen ylijäämärahastoista.

47 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kehitystoimi Tehtävä: Kehitystoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset , ,75 Toimintakate, ulkoinen , ,75 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk , ,89 Toimintakate , ,89 Tehtävä: Elinkeinotoimi ja kehittäminen Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Elinkeinotoiminnan palvelujen asiantuntevuus ja tarvevastaavuus Yrityskäyntien lukumäärä: 44 yrityskäyntiä Tavoite toteutunut, yritystapaamisia n. 180 kpl (tilaisuudet, joissa useita yrityksiä laskettu yhdeksi tapaamiseksi). Prosessi-näkökulma: Nopea ja joustava päätöksenteko Osaaminen-näkökulma: Säännöllinen yhteydenpito kehittämis- ja viranomaisorganisaatioihin. Talous-näkökulma: Kehitystoimeen panostus tuottaa tulosta 100 yrityskontaktia Asiakastyytyväisyys: Tehdään vuosittainen asiakastutkimus ja suhdannebarometri Päätöksentekoon kulunut aika: Asiakas ei joudu tarpeettomasti odottamaan päätöstä asiassaan. Sidosryhmätapaamisia (ELY, TEtsto, Finnvera, Aisapari, ProAgria...): Tapaamisia 44 kpl Kehityskeskuksen henkilöstön ajantasalla pysyminen Talouden visiointi, väestömäärän ja työllisyyden sekä työpaikkojen kehittymisen seuranta ja arviointi Työllisyystilanne ja työvoimaa / työpaikkoja koskevat tilastot: Työpaikkaomavaraisuus yli 100 % Työttömyys% alle maakunnan keskiarvon Tavoite toteutunut, yrityskontakteja keskimäärin 5-10 kpl päivittäin Joulukuussa 2013 yrityksille tehdyssä Kauhavan yritysbarometri ja kehityskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyssä Kehityskeskuksen palvelu sai arvosanan 4,2/5 ja asiantuntemus 4,0/5. Toteutunut. Tavoite toteutunut, tapaamisia n. 140 kpl. (tilaisuudet, joissa useita sidosryhmiä laskettu yhdeksi tapaamiseksi) Käytyjen kehityskeskustelujen mukaan tavoite on toteutunut Kehityskeskus on ollut mukana Ely-keskuksen Alueelliset kehitysnäkymät -työryhmässä. Raportti vuodelta 2013 julkistettiin Tavoite toteutunut. Työpaikkaomavaraisuus 106,4 % (2011) Tavoite toteutunut. Kauhavan työttömyys% oli (12/2013) 7,7% ja maakunnan keskiarvo 11,0%.

48 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Avoimien työpaikkojen määrä Tavoite toteutunut. Avoimien työpaikkojen määrä on suhdanteista huolimatta nousujohteinen Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,29 Toimintamenot, ulkoiset , ,38 Toimintakate, ulkoinen , ,09 Toimintatulot, sis.+ulk , ,29 Toimintamenot, sis.+ulk , ,28 Toimintakate , ,99 Kauhavan työttömyysprosentti on ollut Etelä-Pohjanmaan Elyn kuukausittain tekemän työllisyyskatsauksen mukaan ollut koko 2013 vuoden Seinäjoen seutukunnan alhaisin. Yrityskentällä paikallinen suhdannetilanne on ollut nousujohteinen ja yleistunnelma positiivinen, sillä vuoden loppupuolella rakentaminen muuttui Kauhavalla ennätysvilkkaaksi. Edellisvuosina hankkeita on ollut käynnissä erityisesti asuntorakentamisen saralla. Viime vuoden osalta etenivät myös isot hankkeet julkisen rakentamisen ja yritysten investointihankkeiden osalta. Mahdollisuutena Kauhavalla on ollut mm. Lentosotakoulun lakkauttamisen takia toukokuussa saatu 2,5 milj. euron yritystukien myöntövaltuus. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen Yritysyksikön rahoitustiimi myönsi vuonna 2013 Kauhavalaisten yritysten kehittämiseen 2,6 miljoonaa euroa, joka on lähes neljännes Etelä-Pohjanmaalla myönnetyistä tuista. Summa jakautuu vajaan 40 yrityksen kesken. Valtaosa, yli 80 %, myönnetystä rahoituksesta kohdistui suoraan mikro- ja pk-yritysten hankkeisiin. Yrityksiin kohdistuvien toimenpiteiden ohella, äkillisen rakennemuutoksen hoitoon tähtäävä suunnitelma on edennyt suunnitelman mukaisesti. Edellä mainittu yritystukien myöntövaltuus mukaan lukien, erilaisia tukia (tai niiden myöntövaltuutta) on saatu 5,5 milj. euroa, josta 2,5 milj. Etelä-Pohjanmaan Ely-Keskukselle myöntövaltuutta yritystukiin 2,5 milj. työllisyysperusteisiin investointeihin (haja-asutusalueiden viemäröintihanke 2 milj., VT 19 liittymän parantaminen Ylihärmän teollisuusalueella 0,5 milj. ) n. 0,5 milj. elinkeinoelämää kehittävään hanketoimintaan (Koordinaattori-hanke, matkailuhanke, Kauhavanjoki-hanke, SYO:n kasvuyrittäjyyshanke) Myös matkailutoimialan kehitys on ollut merkittävää, sillä Kauhava kasvatti yöpymisvuorokausien määrää viime vuodesta peräti +13,5 %. Kaupunkimarkkinoinnin toimenpiteet toteutuivat talousarvion yhteydessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä alkukartoituksia on vuoden 2013 aikana tehty 38, joista 25 on ollut korvauskelpoisia. Näistä 7 kpl on tehty Lapualaisille maahanmuuttajille yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kaupunki on myynyt myös maahanmuuttokoordinaattorin konsultointi ym. palveluita muille sidosryhmille tilauksesta. Maahanmuuttotyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa.

49 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tehtävä: Maaseutu- ja lomatoimi Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Maaseututoimi: Järjestetään maatalousyrittäjien palvelut lainmukaisina kattavasti ja tasapuolisesti ja sivupisteiden kautta myös lähellä. Ensimmäisenä vuonna pyritään ottamaan palaute suoraan asiakkailta suullisesti, jotta voidaan reagoida toiminnan kriittisiin kohteisiin heti: Sopimustarkastuspalaverissa joulukuussa tuli pelkästään positiivista palautetta Lappajärven ja Evijärven kuntien sekä viljelijöiden edustajilta. Palvellaan huolella laajentuvan alueen vaatimukset huomioon ottaen, sopeutetaan aluksi tarpeen mukaan toimintatapaamme Tuottajayhdistysten välisissä palavereissa otetaan asiat esille ja tehdään tarvittavia korjausliikkeitä. Jaetaan koulutustilaisuuksissa palautelomakkeita: Saadaan koko laajennettu alue toimimaan jo saavutetulla hyvällä tasolla. Tarvittavan korjausliikkeet tehdään talousarvion, henkilöstön ja muiden raamien antamisen resurssien mukaisesti. Myöskään kolmessa tuottajayhdistysten palaverissa ei tullut negatiivista palautetta toiminnasta. Korjausliikkeitä ei tarvittu. Tavoitteet toteutuivat hyvin. Lomatoimi: Palvelujen järjestäminen asiakkaille Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittaja-apua Palvelujen asiakaslähtöinen toteuttaminen Prosessi-näkökulma: Maaseututoimi Jokainen asiakas saa tarvitsemansa maaseututoimen palvelut ja tuet maksetaan ajallaan. Laajennetun alueen prosessi edellyttää uutta sopimusta Mavin kanssa. Sopimus tehdään lukien alkavaksi. Käytetyt lomapäivät/lomansaaja. Melan tilasto ja asiakkaiden palaute, Melan tilasto h/lomansaaja Siirtyviä lomapäiviä enintään 10 %. Seurataan tilastoja ja tarjotaan lomittajia Yli 90 % pyynnöistä pystytään toteuttamaan. Palkataan lomittajia tarpeen mukaan. Tuettua maksullista lomitusta järjestetään enemmän kuin vuonna 2012 Palvelusuunnitelmat tehdään suunnitelman mukaan: Palvelusuunnitelman oltava tehtynä kaikille tiloille mennessä. Maksajavirastosopimus, Maaseutuviraston asettama tavoiteaikataulu: Tehdään 2013 laajennetun laajennetun maaseutuhallintoyksikön maksajavirastosopimus, jossa maksatusprosessi tarkoin kuvattu ja tehtävät jaettu lain vaatimien edellytysten mukaan. Lomapäiviä siirtyi 19,59 %. Lomitusta järjestettiin 26,15 pv/yrittäjä. Sijaisapua käytti 163 yrittäjää. Pyynnöt toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Tuetun maksullisen lomituksen käyttö pysyi ennallaan ollen 1095,56 pv. Tavoite toteutui. Sopimustarkastuspalaverissa todettiin kaikkien osapuolten osalta totetuneen tavoitteen, että kaikki halukkaat ovat saaneet palvelun. Asetetuissa aikatauluissa pystyttiin toimimaan ja toiminta tehtiin Maksajavirastosopimuksen mukaisesti.

50 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Lomatoimi: Asiakaspalautekyselyn tulokset: Asiakkaat ovat tyytyväisiä lomittajien ammattitaitoon vuosiloma- ja sijaisapulomituksissa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen, tiedonsaannin riittävyyteen sekä sijaisapujen ja vuosilomien toteuttamiseen Osaaminen-näkökulma: Maaseututoimi: Ammattitaitoinen henkilöstö Vakuutus maksajavirastotehtävien hoidosta vuosittain Tehdään sisäistä tarkastus tehtävien hoidon vaatimusten osalta mennessä. Arviointi asteikolla 5-1 Ammattitaito vuosilomalomituksessa ja sijaisapulomituksessa; tavoitteena 4. Arviointi asteikolla 5-1 Asiakaspalvelu, tavoitettavuus ja tiedonsaannin riittävyys, sijaisapujen ja vuosilomien toteutuminen; tavoitteena 4. Tarvittava koulutus jatkuvasti muuttuviin tehtäviin. Kaikista selvästi muutoksia aiheuttavista ohjeista koulutetaan työntekijöitä. Pidetään yksikön palavereja säännöllisesti toiminnan sujumisen turvaamiseksi. Vakuutus annettiin hyväksytysti ja ajallaan. Tavoite toteutui. Keskiarvo oli 3,84. Tavoite toteutui. Keskiarvo oli 4,04. Pystyttiin ainakin osa henkilökunnasta kouluttamaan vaadituissa koulutuksissa. Palavereissa tietoa jaettu kaikille. Palavereja pidetty säännöllisesti. Lomatoimi: Ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi. Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Tarvittava monipuolinen koulutus: Kartoitetaan ammattitaito ja suunnitellaan koulutus tarpeen mukaan. Koulutus on ollut suunnitelmallista. Koulutustarve on kartoitettu: kehityskeskustelut asiakaspalaute työnantajan tarve Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan. Tilojen vaatimustaso: Suunnitellaan ja toteutetaan perehdytykset palvelusuunnitelmien mukaan. Varhaisen tuen malli käytössä Sairauspoissaolo% on alle vuoden 2012 tason Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista Perehdytystä järjestettiin 16 päivänä. Perehdytyksistä on sovittu tilakäyntien yhteydessä sekä yrittäjien yhteydenottojen perusteella. Sairauspoissaolot suhteessa lomitettuihin päiviin alentuivat vuoden 2012 tasosta. Sairauspoissaolo% oli 12,76. Keskusteluja on käyty ja kolmikantapalvereita on järjestetty yhdessä työterveyshuollon kanssa.

51 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Talous-näkökulma: Maaseututoimi: Tukihakemusten tehokas käsittely Lomatoimi: Lomituspalvelujen järjestäminen -paikallisyksikkö järjestää lomituspalvelut tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti Sijaisapupäätökset annettu ja toimitettu asiakkaille viipymättä Sähköisten palvelujen hyödyntäminen -Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään -Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Tuen hakijoiden lukumäärä/ henkilötyövuosi: Vähintään 210 hakijaa/ henkilötyövuosi. Melan antama tilasto minuuttia/kotieläinyksikkö Paikallisyksikön kotieläinyksikköä kohti laskettu keskimääräinen lomitusaika poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 %. Melan tilasto euroa/lomituspäivä Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannusta poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10 % Käydään läpi tavanomaisesta poikkeavien tilojen lomituspäivän kesto Melan tilasto: Hakupäivä/päätös Asiakas saa päätöksen 2 viikon sisällä hakemuksen vastaanottamisesta. Huolehdittava, että asiakas toimittaa myöskin sairaslomatodistuksen nopeasti. Melan tilasto Vähintään 30 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä. Vuosilomahakemusten lähettämisen yhteydessä opastetaan sähköiseen hakuun. Vähintään 70 % lomittajista käyttää. Koulutetaan lomittajia. Kauhavan hallintoyksikössä 1283 tilaa 2013, työvoimaan 6 hlö, 214 tilaa/ hlö. Huomioitava, että työkenttään kuuluu myös kehittämistyö ja neuvonta sekä kaupungin maiden vuokraus. Vuodelta 2013 ei vielä tilastotietoa saatavilla. Vuonna 2012 poikkeama oli 5,8 %. Valtakunnallinen ka oli 25,7 min, meillä 27,2 min. Vuoden 2013 lukuja ei vielä saatavilla. Vuonna 2012 valtakunnallinen nettohinta ilman matkakuluja oli 165,63, meillä 176,67, poikkeama oli 7 %. Tehtävä aloitettu osittain. Toimintaa on tehtostettu. Päätökset on pääsääntöisesti tehty kahden viikon sisällä siitä kun sijaisapuperusteet on toimitettu paikallisyksikköön. Tavoite ei toteutunut. Hakemuksen erillinen liite piti toimittaa paperisena paikallisyksikköön ja siitä syystä yrittäjät eivät tehneet sähköisiä hakemuksia tavoitteen mukaisesti. Lomittajia opastettu lomitusnetin käyttöön toimistolla ja palavereissa. Lomitusnetin käyttö on lisääntynyt mutta täysin tavoitteeseen ei päästy.

52 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,70 Toimintamenot, ulkoiset , ,04 Toimintakate, ulkoinen , ,34 Toimintatulot, sis.+ulk , ,70 Toimintamenot, sis.+ulk , ,33 Toimintakate , ,63 Maaseutu- ja lomatoimi Viranomaistoiminta: Evijärven ja Lappajärven maaseututoimi liittyi Kauhavan maaseutuhallinnon alle. Kauhavalla tilat vähenivät koko hallintoyksikön alueella - 19 tilaa. Tänä keväänä hakijoita oli kaikkiaan 1283 kpl (ed. vuosi yht 1302). Evijärveltä tuenhakijoita 150 tilaa, Lappajärveltä 173 tilaa ja Kauhavalta 960 tilaa. Näistä sähköisiä hakemuksia oli Kauhavalla 60,7 % (valtakunnallinen 62,9 %, koko maassa 57 %). Myönnettyjä tukia Kauhavan maaseutuhallinnon alueella 40 miljoonaa ja näistä 30 miljoonaa yksistään Kauhavan alueelle. Neuvonta- ja kehittäminen: Tapahtumia on järjestetty seuraavasti: tukihakukoulutukset (osallistujia 350 viljelijää), viljelysuunniteluilta, 2 investointiasioihin sekä ympäristötukeen perehdyttävää koulutusta, luopumistukeen ja valvontaan liittyvää, ensiapukoulutus viljelijöille Lappajärvellä (osallistujia 100 viljelijää). Koulutustarjonta on yhdessä alueen tuottajayhdistysten kanssa suunnittelemaa. Uusi Kehittyvä turkistila -hanke jatkaa turkistuotannon kehittämistä alueella. Alajärven Maaseututoimen kanssa ollaan toteuttamassa Maakeko hanketta. Llähtökohtana on tarkastella maatalousyritystä kokonaisuutena ja tuoda kehittämistoimenpiteitä ja osaamista niihin toimintoihin, joita kullakin tilalla on tarpeen kehittää. Lomatoimen henkilöstö osallistuu kartoituksen tekemiseen. Tietojen perusteella järjestetään koulutuksia, joissa tarjotaan kaikille sopivaa tietoa ja osaamista. Yhteisten osioiden jälkeen järjestetään räätälöityjä pienryhmäkoulutuksia lopussa päättyneen Kotimainen energia -hankkeen osalta toimivia yhteisiä kuivaajayksiköitä alueelle 1 sekä 3 kiinnostunutta, jotka eivät hankeen aikana saaneet sopivaa ratkaisua aikaiseksi. Hankkeessa tehty työ pyritään kuitenkin hyödyntämään myös näissä keskeneräisissäkin. Hanke on asiakkaiden pyynnöstä laitettu liikkeelle. Maatilayrittäjien johtamisvalmennuksessa uusi 14 hengen ryhmä valmistuneiden tilalle. Tuottajien kanssa kokoonnuttu tänä vuonna kolme kertaa ja mukana olivat myös Lappajärven ja Evijärven tuottajat sekä maaseutuelinkeinoviranomaiset. Prosessi-näkökulma saavutettu. Kauhavan kaupungin maaseututoimi on allekirjoittanut maksajavirastosopimuksen Maaseutuviraston kanssa toisen kerran Tukien maksatusprosessia edelleen kehitetty Lappajärven ja Evijärven osalta laajennetun yksikön toimintaan soveltuvaksi. Keskeisimmät kehityskohteet maksajavirastosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa liittyy hakemusten käsittelyyn ja dokumentointiin. Osaamis-näkökulma saavutettu: henkilökunta on osallistunut vaadittuihin koulutuksiin. Talousnäkökulma saavutettu: työntekijää kohden kertyy 213,8 tilaa, kun asetettu tavoite on 210 tilaa/hlö. Sopimustarkastus Evijärven ja Lappajärven kanssa käyty Toiminnassa ei todettu korjaamisen tarvetta. Viljelijöiltä ei ole tullut negatiivista palautetta.

53 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Lomatoimi: Maatalousyrittäjien eläkelaitos edellyttää lomituskustannusten korvaamiseksi, että kunta noudattaa lomituspalvelulakia, -asetusta ja noudattaa Melan antamia ohjeita. Mela päivitti lomitusoppaan syyskuussa Hallinnossa työskentelee 6 henkilöä, yksi osa-aikaisena. Kuukausipalkkaisia lomittajia on 83 ja lisäksi määräaikaiset työntekijät. Alueella työskentelee 7 ostopalveluyrittäjää. Vuonna 2013 lomitettuja päiviä kertyi Yrittäjää kohti lomitettiin 26,15 päivää. Lomapäivien vähennys edelliseen vuoteen oli 203 päivää. Vuosilomaan oikeutettuja tiloja oli 270 ja yrittäjiä 428. Sijaisapupäiviä kertyi 9012, vuosilomaa ja tuettua maksullista lomitusta Turkistilojen määrä 83, näistä itsejärjestetyn lomituksen piirissä 76 tilaa ja kunnan järjestämiä 7 tilaa. Elinkeinotoimen osalta käytetty uusimpia tilastokeskuksen sivuilta saatavilla olevia tilastoja: Elinkeinotoimi Työpaikkojen määrä, tilasto Työpaikkojen määrän nettomuutos Yritysten määrä, tilasto Uusia yrityksiä, kpl, tilasto TEKES tuotekehitysrahoitus, euroa Maaseututoimi Aktiivitilojen lukumäärä kasvinviljelystilojen lukumäärä maitotilojen lukumäärä muiden nautatilojen lukumäärä tärkkelysperunatilojen lukumäärä - ruokaperunatilojen lukumäärä hevostilojen lukumäärä erikoiskasvitilat (ei perunaa) sikatilat muut tilat Viljelypinta-ala Tukihakemusten lukumäärä Kaupungin alueen tiloille maksetut tuet, 1000 TE-keskuksen kautta maksettavat erityistilat, joita maaseututoimi osaltaan käsittelee, 1000 Kaupungin omistuksessa oleva 127,3 133,17 86,68 71,48 83,00 pelto-pinta-ala, ha Lomatoimi Vuosilomaan oikeutettujen tilojen lukumäärä Vuosilomaan oikeutettujen henkilöiden lukumäärä Lomituspäivien lukumäärä näistä sijaisapupäiviä Kustannus /lomituspäivä (netto) 186,41 186,51 179,09 161,4 149,22 Hallintoraha /päivä 11,99 11,56 11,18 10,88 10,44 Hallinnon nettokustannus , , , , ,15

54 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Perusturva Tehtävä: Perusturva Alkuperäinen talousarvio Talousarvio n muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,00 Toimintamenot, ulkoiset , ,55 Toimintakate, ulkoinen , ,55 Toimintatulot, sis.+ulk , ,00 Toimintamenot, sis.+ulk , ,55 Toimintakate , ,55 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä Kauhavan kaupungin alueella vastaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Yhtymän muita jäsenkuntia ovat Evijärvi ja Lappajärvi. Kuntayhtymien maksuosuudet Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kaksineuvoinen , ,14 - Kaksineuvoisen oma toiminta , ,80 - E-P:n sairaanhoitopiiri , ,37 - Eskoon sosiaalipalvelujen ky , ,46

55 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Sivistystoimi Tehtävä: Sivistystoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,21 Toimintamenot, ulkoiset , ,42 Toimintakate, ulkoinen , ,79 Toimintatulot, sis.+ulk , ,21 Toimintamenot, sis.+ulk , ,99 Toimintakate , ,20 Tehtävä: Esi- ja perusopetus Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Luodaan edellytykset hyvään oppimiseen ja hyvinvointiin. Valtakunnalliset tasokokeet. Tavoite toteutunut. Tulokset valtakunnan keskitasoa. Oppilaan kokonaisvaltaisen turvallisuuden parantaminen 100 % perusopetuksen päättävistä saa päästötodistuksen: Erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö, erityisesti peruskoulun päättövaiheessa tuetaan jatkoopintoihin suuntautumista. Jatko-opintopaikan saaneiden määrä Riskikartoituksissa esille tulleiden epäkohtien määrän vähentäminen: Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti ja havaitut epäkohdat poistetaan. Kriisitilanteita varten kehitetään yhtenäiset toimintamallit. Tavoitteena oppimisen edellytysten parantuminen ja oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen takaamalla turvallinen kasvu ja opiskeluympäristö. Tavoite toteutuntu. Oppilaita ohjataan lukuvuoden aikana osallistumaan tarvittaessa täydennyshakuun. Kaikki yläkoulujen 9-luokkalaiset saivat jatko-opintopaikan. Alahärmä: lukio 30, ammatillinen koulutus 24, Kauhava: lukio 40 ammatillinen koulutus 52 Kortesjärvi: lukio 22, ammatillinen koulutus 19, Ylihärmä: lukio 27, 13 ammatillinen koulutus Tavoite toteutunut. Koulut raportoivat havaisemistaan epäkohdista ja huolehtivat, että havaittuihin epäkohtiin puututaan ja ne poistetaan. Koulujen turvallisuussuunnitelmissa on toimintamalli kriisitilanteita varten.

56 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Prosessi-näkökulma: Opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen. Osaaminen-näkökulma: Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita. Koulujen tekemä sisäinen arviointi tarkennetun kriteeristön pohjalta: Perusopetuksen laadun kehittämistä arvioinnin avulla. Pätevä henkilöstö/koko henkilöstö (%): Opettajat 95 % Muu henkilöstö 80 % Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/opettaja/vuosi : 2,5 pv/vuosi/opettaja. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla varaudutaan tulevaisuuden opettajatarpeisiin. Tavoite toteutunut osittain. Koulut arvioivat omaa toimintaansa vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa saamansa palautteen avulla. Tavoite toteutunut. Opetushenkilöstöstä 98 % täyttää kelpoisuusehdot. Tavoite toteutunut. Tavoite toteutunut, Veso-päivien lisäksi on osallistuttu pääsääntöisesti Osaava-hankkeen järjestämiin koulutuksiin. Talous-näkökulma: Perusopetus on kustannustehokasta. Taloudellisten tunnuslukujen seuranta ja vertailu: Toiminnan ja talouden suunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen arviointitulokset. Kouluilta edellytetään itseohjautuvuutta ja oman toiminnan tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointia. Tunnuslukujen vertailu maakunnan lukuihin (2012): Perusopetuksen käyttökust. (netto), /oppilas: Kauhava: E-P: Perusopetuksen käyttökust. (netto), /opetustunti: Kauhava 100 E-P: 110 Tavoite toteutunut. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,23 Toimintamenot, ulkoiset , ,23 Toimintakate, ulkoinen , ,00 Toimintatulot, sis.+ulk , ,23 Toimintamenot, sis.+ulk , ,43 Toimintakate , ,20 Vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto päätti Pelkolan koulun lakkauttamisesta. Sivistyslautakunnan tulee laittaa lakkautuspäätös täytäntöön lukien. Sivistyslautakunta päätti /104, että Alahärmän yläkoululle perustetaan nivelluokka alkaen. Nivelluokka perustetaan sekä Vöyriltä tulevien että kaupungin omien maahanmuuttajaoppilaiden tarpeisiin.

57 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Varhaiskasvatuksen siirtoa sivistystoimeen on jatkovalmisteltu. Sivistyslautakunnan nimi muutettiin kasvatus- ja opetuslautakunnaksi, johtuen varhaiskasvatuksen siirrosta alkaen em. lautakunnan alaisuuteen Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat alkaen. Uudistuksessa lisätään taito- ja taideaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan ja uskonnon tuntimäärää vähennetään. Draaman käyttöä opsetumenetelmänä lisätään sekä äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maatietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 -luokilla vastedes integroituna ympäristöoppiin. Etelä-Pohjanmaan alueella sivistysjohto on kokoontunut perusopetuksen opetussuunnitelman tiimoilta. Tavoitteena on laatia yhteinen alueellinen opetussuunnitelma. Opetustoimen henkilöstön osaamista tukeva Osaajia Etelä-Pohjanmaalle (Osaava) -hanke käynnistyi keväällä 2010 ja jatkui yhä vuonna Kauhavan lisäksi hankkeessa on mukana 15 kuntaa Etelä- Pohjanmaalta. Hanketta rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Hankkeen toteutuksen osalta tehdään yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kanssa. Hankkeen avulla on järjestetty täydennyskoulutusta vakituisessa virkasuhteessa oleville opettajille. Kapasiteettitiedot / alakoulut Alakouluja Oppilaat Oppilaat yhteensä Esioppilaat Perusopetuksen oppilaat Erityisopetusryhmässä Opetus Tuntikehys , ,5 2417,5 yleisopetus erityisopetus 347,5 455, ,5 256 erityistehtävät ,5 19,5 22,5 tukiopetus 60, ,5 33,5 30 esiopetus kerhot Opettajia esiopetus perusopetus erityisopetus Nettokustannukset /oppilas *) Nettokustannukset /opetustunti Pihlajapuiston koulu, erityiskoulu Oppilaat Oppilaat yhteensä Opetus Tuntikehys yleisopetus tukiopetus

58 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Opettajia esiopetus erityisopetus Nettokustannukset /oppilas *) Nettokustannukset /opetustunti Kapasiteettitiedot / yläkoulut Yläkouluja Oppilaat Oppilaat yhteensä Perusopetuksen oppilaat Erityisopetusryhmässä Opetus Tuntikehys 1620,1 1630,6 1537,5 1630, yleisopetus ,5 1269, erityisopetus erityistehtävät 123,1 120,6 95, tukiopetus ,5 16,5 8 Kerhot 1 6, Opettajia perusopetus erityisopetus Tehtävä: Lukiokoulutus Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Virikkeellinen oppimisympäristö Yhteistyömuotojen määrä Lukioiden yhteistyön lisääminen opetuksessa. Kurssit toteutuneet määrällisesti tavoitteen mukaisesti. Lukioyhteistyötä tehdään verkkokurssien muodossa ja yrittäjyyslukioverkostossa. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen Riskikartoituksessa esille tulleiden epäkohtien määrän vähentäminen. Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti ja havaitut epäkohdat poistetaan. Kriisitilanteita varten kehitetään yhtenäiset toimintamallit. Tavoitteena oppimisen edellytysten parantuminen ja oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen takaamalla turvallinen kasvu- ja opiskeluympäristö. Tavoite saavutettu, Havaituista epäkohdista raportoidaan ja epäkohdat poistetaan. Koulujen turvallisuussuunnitelmissa on toimintamalli kriisitilanteita varten.

59 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Prosessi-näkökulma: Vankka yleissivistys yotutkinnossa, hyvä sijoittuminen korkea-asteen opintoihin. Osaaminen-näkökulma: Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat lukioiden tarpeita. Talous-näkökulma: Lukio-opetus on kustannustehokasta Ylioppilastutkintolautakunnan tulokset: Vähintään valtakunnan keskiarvo. Jatko-opintoihin sijoittuminen: 100 % Pätevät opettajat/kaikki opettajat (%): 100 %. Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä / opettaja / vuosi: 2,5 / vuosi / opettaja. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Nettokustannus /oppilas ja /opetustunti: Toiminnan tehostaminen. Lukiokoulutuksen käyttökustannusten vertailu, tavoitteena maakunnan keskitaso. Tavoite toteutunut. Tavoite toteutunut. Tavoite toteutunut. Täydennyskoulutuksiin on hakeuduttu omaehtoisesti vesokoulutuspäivien lisäksi. Tunnuslukujen vertailu maakunnan lukuihin (2012): Lukio-opetuksen käyttökust. (netto), /oppilas: Kauhava: E-P: Lukio-opetuksen käyttökust. (netto), /opetustunti: Kauhava 107 E-P: 131 Tavoite toteutunut. Härmän lukio ja Kauhavan lukio ovat sitoutuneet valtakunnallisesti merkittäviin verkostoihin: yrittäjyyslukioverkostossa Y-Lovessa on mukana 24 lukiota eri puolilta Suomea. Kauhavan lukio on toteuttanut lukuvuoden kuluessa yrityskasvatusta, tietoteknistä ohjelmointia ja projektioppimista hyödyntävän lukion fysiikan soveltavan kurssin, jonka tulokset dokumentoidaan ja julkaistaan sosiaalista mediaa hyödyntäen. Ensimmäiset tietokoneella tehtävät ylioppilaskirjoitukset järjestetään syksyllä Siirtymäaika päättyy keväällä 2019, jolloin kaikki ylioppilaskokeen osat suoritetaan sähköisesti. Sivistyslautakunta on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sähköisten ylioppilaskirjoitusten vaatimat muutostyöt ja muut järjestelyt siten, että kirjoitukset voidaan vaatimusten mukaisesti toteuttaa. Opetushallitus on myöntänyt Kauhavan ja Härmän lukiolle valtionavustusta. Kauhavan kaupungin omarahoitusosuus hankkeesta on Valtionavustusta on tarkoitus käyttää ajanmukaiseen tieto- ja viestintätekniikkaan tukeutuvan oppimisympäristön rakentumiseen molemmille lukioille. Tehtävä: Lukio-opetus Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,61 Toimintamenot, ulkoiset , ,96 Toimintakate, ulkoinen , ,57 Toimintatulot, sis.+ulk , ,61 Toimintamenot, sis.+ulk , ,33 Toimintakate , ,94

60 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kauhavan lukio HärmänYhteensäKauhavan lukio lukio Härmän lukio Yhteensä Kauhavan Härmän lukio lukio Yhteensä Kapasiteettitiedot Oppilaita Tuntikehys 304, ,1 305, , ,2 575,2 Tehtävä: 2. asteen ammatillinen koulutus Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Toimintakate, ulkoinen Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk Toimintakate Tehtävä: Kirjasto Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Ajantasaisten, laadukkaiden ja alueellisesti samantasoisten kirjastopalvelujen tarjoaminen Tilastot: Palvelut vähintään Etelä- Pohjanmaan keskitasoa Prosessi-näkökulma: Kirjastoverkko on asiakaslähtöinen, tehokas ja modernia teknologiaa hyödyntävä Asiakaspalaute Hankintojen suhde asukaslukuun: Tavoitetaso vähintään E-P:n keskiarvo (E-P v kpl / 1000 as, Kauhava 441 kpl / 1000 as) Käyttökustannukset / asukas: Käyttökustannukset lähellä maakunnan keskitasoa Kirjastokäyntejä / asukas Kävijämäärä vähintään maakunnan keskitasoa. Tavoite 11 käyntiä / asukas. Verkkokäynnit / asukas Verkkokäyntejä 10 kpl / asukas Tiedottamisen lisääminen Lainauksia / asukas Lainausmäärä vähintään maakunnan keskitasoa Tiedottamisen lisääminen Asiakaspalaute pääsääntöisesti positiivista. Hankinnat 420 kpl / 1000 as nousivat edellisvuodesta. Jäätiin E- P:n keskiarvosta, 475 kpl / 1000 as v Käyttökustannukset 53,50 / as. E-P:n keskiarvo 57,39 / as v Tavoite saavutettiin. Kirjastokäyntejä / as 9,1. E-P:n keskiarvo 8,6 v Tavoite maakunnan keskitasoon verrattuna saavutettiin. Verkkokäynnit 3,2 / as. Tavoitetta ei saavutettu. Lainauksia 17,7 / as, mikä on lähes E-P:n keskiarvoa 17,9 / as v

61 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen, osaava sekä riittävä henkilöstö Henkilöstön osaamisesta ja osaamisen uudistamisesta huolehditaan riittävästi Talous-näkökulma: Kirjastopalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti Henkilöstön suhde asukaslukuun: Vähintään maakunnan keskitasoa. Korkeakoulutetun henkilökunnan määrä: Kirjastoasetuksen mukainen määrä, 45 % henkilökunnasta. Kirjastonhoitajan toimen perustaminen v Koulutuspäivien lukumäärä: Vähintään 3 koulutuspäivää / htv Suoritehinta Suoritehinta on lähellä maakunnan keskitasoa Nettokustannukset / lainaus: Henkilöstöresurssit ennallaan. Henkilökunnan lukumäärä 0,7 htv/ 1000 as, E-P 0,9 v Korkeakoulutetun henkilökunnan osuus 25 %, kun se kirjastoasetuksen mukaan olisi oltava 45 % henkilökunnasta. Koulutuspäiviä 1,1 / htv, E-P:n keskiarvo 3,4 v Tavoitetta ei saavutettu. Suoritehinta 1,37 E-P:n keskiarvo 1,5 v Nettokustannukset / laina 3,05, E-P:n keskiarvo 3,21 v Tavoite saavutettiin. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,54 Toimintamenot, ulkoiset , ,10 Toimintakate, ulkoinen , ,64 Toimintatulot, sis.+ulk , ,54 Toimintamenot, sis.+ulk , ,76 Toimintakate , ,30 Kirjasto on kaupungin peruspalvelu, joka toimii lähellä kuntalaista. Sen tehtävänä on tarjota ajan tasalla olevat kirjasto- ja informaatiopalvelut sekä kehittää niitä. Kauhavan kirjastot tukevat oman alueensa asukkaiden tiedonsaantia, oppimista ja vapaa-ajan virikkeellistä toimintaa. Pääkirjaston, lähikirjastojen ja kirjastoauton kokoelmat täydentävät toisiaan. Kirjastoja kehitetään monipuolisina ja luotettavina palvelulaitoksina. Kirjastotoimella oli käytettävissä ulkopuolisia avustuksia vuonna 2013 yhteensä Sukella seikkailuun hurahda tarinaan -projekti oli yhteinen Lapuan kaupunginkirjaston kanssa. Avustusten turvin järjestettiin kaikkiaan neljä kirjailijavierailua, kirjavinkkausta kaikkiaan toistasataa tuntia kaikilla alueen alakouluilla, animaatiotyöpajoja ja päiväkotilapsille ja eskareille italialais-suomalaisia satutunteja. Avustukset mahdollistavat kirjastojen monipuolisen oheistoiminnan. Toukokuussa vietettiin Kauhavan kirjastoautotoiminnan 40-vuotisjuhlaa. Samalla saateltiin eläkkeelle kirjastoauton ensimmäinen kuljettaja, Reijo Pikkumäki. Maaliskuussa kirjaston avoinna olleisiin toimiin valitut kirjastonhoitaja Paula Hautala ja kirjastoautovirkailija Anssi Ketola aloittivat työnsä. Henkilöstön suhde asukaslukuun on pienempi kuin Etelä-Pohjanmaan keskiarvo eikä vastaa kirjastolle asetettuja suosituksia. Korkeakoulutetun henkilökunnan määrä Kauhavan kirjastotoimessa kasvoi uuden kirjastonhoitajan myötä. Prosenttiluku koko henkilökunnasta on nyt 25 %, kun se kirjastoasetuksen mukaan olisi oltava 45 %. Siirtymäkausi on vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä.

62 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kapasiteettitietoja Kauhavan kirjasto Alahärmän kirjasto Kortesjärven kirjasto Ylihärmän kirjasto Kirjastoauto Käynnit, kävijät, kpl Lainat, kpl Hankinnat, kpl Poistot, kpl Nettokustannukset, / laina 3,5 3,7 4,2 2,7 1,5 Kirjastot yhteensä Kirjastokäynnit, kpl Kirjastokäynnit / asukas 9,1 9,7 9,6 10,1 10,47 Verkkokäynnit, kpl Verkkokäynnit / asukas 3,2 2,9 8,8 1,13 1,13 Kokonaislainausten lukumäärä Lainat / asukas 17,5 17,7 18,8 18,3 18,06 Hankinnat, kpl Hankinnat / 1000 asukasta Poistot, kpl Poistot / 1000 asukasta Nettokustannukset, / asukas 53, ,19 44,98 Nettokustannukset, / laina 3,05 2,93 2,24 2,09 1,97 Tehtävä: Taiteen perusopetus / musiikkiopisto Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-prosessinäkökulma: Opetuksen alueellinen tasapuolisuus ja saatavuus. Oppilasmäärä / alue: Toiminta-alueen eri osissa kaikilla tasapuolinen mahdollisuus musiikin laajan oppimäärän opiskeluun. Alahärmä =103 Kauhava = 134 Kortesjärvi 27+7= 34 Ylihärmä 48+27=75 Lappajärvi 33+4=37 Prosessi-näkökulma Hyvät oppimistulokset. Osaaminen näkökulma: Pätevä ja osaava henkilöstö Tasosuoritukset ja päättösuoritukset: Oppilaat suorittavat 2-3-vuoden välein solistisia tasosuorituksia. Pätevä henkilöstö / koko henkilöstö (%): Päätoimiset opettajat 90 %. Muu henkilöstö 80 %. Solistisen aineen tasosuorituksia 69 ja yleisten aineiden 150. Päättösuorituksia perustasolla 15 ja opistotasolla % 90 % 80 % Talous-näkökulma: Taloudellinen ja tehokas toiminta. Valtakunnallinen keskituntihinta: Kustannukset pysyvät alle valtakunnallisen keskituntihinnan. Vuoden 2013 valtakunnallisia kustannuksia ei vielä tiedossa. Vertailuna vuoden 2012 valtakunnallinen keskituntihinta opetus e / tunti 57,55 ja meillä 55,73 e / tunti.

63 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,03 Toimintamenot, ulkoiset , ,48 Toimintakate, ulkoinen , ,51 Valtionosuus ,00 kate ,63 Toimintatulot, sis.+ulk , ,03 Toimintamenot, sis.+ulk , ,50 Toimintakate , ,53 Valtionosuus ,00 kate ,18 Härmänmaan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta antava oppilaitos. Opetusta annetaan viidessä eri opetuspisteessä Kauhavan kaupunginosissa ja Lappajärven kunnassa. Opetusministeriön myöntämät valtionosuustunnit ovat tuntia vuodessa. Tämä tuntimäärä on vuosittain vähintään toteuduttava valtionosuuden saamisen ehtona. Härmänmaan musiikkiopiston opetustuntimäärä vuonna 2013 oli 11361,37 tuntia. Valtionosuus vuonna 2013 oli Oppilaita oli perusopetuksessa 265 sekä musiikin varhaiskasvatuksessa 118, yhteensä 383. Musiikin varhaisiän kasvatukseen pääsevät kaikki ilmoittautuneet. Perusopetukseen oppilaat otetaan pääsykokeitten kautta. Keväällä 2013 pääsykokeissa oli 102 hakijaa, joista paikan sai 49 hakijaa. Härmänmaan musiikkiopistossa annettiin vuonna 2013 opetusta 17 eri solistisessa aineessa sekä musiikin perusteissa, orkestereissa, kamarimusiikissa, kansanmusiikissa ja bändeissä. Näiden lisäksi annettiin musiikin varhaiskasvatusta musiikkileikkikoulussa ja valmennusryhmissä. Perusopetuksessa oppilaat suorittavat vuosittain vuosisuorituksen sekä 2-3 vuoden välein solistisessa aineessaan tasosuorituksen. Vuonna 2013 solistisia tasosuorituksia suoritettiin 69 kappaletta. Yleisissä aineissa, musiikin perusteissa suoritetaan vastaavat tasosuoritukset ja näitä suoritettiin 150 kappaletta. Perusopetuksen päättötodistus edellyttää solistisen tasosuorituksen 3 ja musiikin perusteiden- tasosuoritukset 1-4. Opistotason päättötodistus edellyttää solistisen musiikkiopistotason suorituksen sekä opistotason musiikin perusteet 5-7. Lukuvuoden päätöskonsertin yhteydessä taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perustason päättötodistuksia jaettiin 15 ja opistotason päättötodistuksia jaettiin 3. Musiikkiopisto Oppilaita, kpl Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi Nettokustannukset /oppilas 329,04 356,7 393,83 373,53 Nettokustannukset /opetustunti 11,09 12,85 13,12 11,71 Tehtävä: Kansalaisopisto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset , ,10 Toimintakate, ulkoinen , ,10 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk , ,84 Toimintakate , ,84

64 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kansalaisopistotoiminnasta vastaa yksityinen yhdistys, Järvilakeuden kansalaisopisto. Opistolla on toimipiste Yrittäjäopistolla. Kansalaisopistolla on oma vuosikertomus. Tehtävä: Vapaa-aikatoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 37,50-37,50 Toimintamenot, ulkoiset ,80 779,80 Toimintakate, ulkoinen ,30 742,30 Toimintatulot, sis.+ulk. 37,50-37,50 Toimintamenot, sis.+ulk , ,79 Toimintakate , ,29 Tehtävä: Nuorisotoimi Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Kaupunki tarjoaa nuorille mielekästä ja turvallista harrastustoimintaa ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Avustukset myönnetään tasavertaisesti kaupungin nuorisopalveluiden täydentämiseksi. Nuorisotilatoiminta on hyvin organisoitua ja virikkeellistä. Nuorisovaltuuston toiminta on vakiintunut. Mittari ja tavoitetaso Tapahtumien kävijämäärä: Tavoitetaso: Käyttöaste Keskitytään nuorisovaltuuston toimivuuteen (vaikuttaminen). Avustusten ja avustusten saaneitten määrä. Avustusmenettelyn muutokset on otettu nuorisojärjestöissä myönteisesti vastaan. Nuorisotilojen kävijämäärä: Huomioidaan nuorisotilojen kehittäminen yhtenä nuorisostrategian painopistealueena vv Toimintaan osallistuneiden määrä Valtuusto on merkittävä nuorten vaikuttamiskanava kaupungin päätöksenteossa. Toimintaan osallistuneiden määrä Toteutuminen Nuorisotoimella ei vuosittaisia tapahtumia, joten asiasta ei ole vertailukelpoisia tilastoja. Vuonna 2013 ei pidetty nuorisoparlamenttia, vaan keskityttiin nuorisovaltuuston aktiiviseen toimintaan. Nuorisotoimi myönsi vuonna toimintaryhmälle (17 ryhmää) ohjaaja-avustusta (950 ), 17 yleisavustusta ( ) ja 4 kohdeavustusta (2 200 ). Yhteensä avustuksia myönnettiin 24 kappaletta, Nuorisotilat ovat yksi painopistealue nuorisostrategiassa. Nuorisotilojen virikkeellisyyteen ja viihtyvyyteen tullaan keskittymään jatkossakin. Nuorisotilojen kävijämäärät vaihtelevat suuresti, tiloilla ollut keskimäärin 14 kävijää / ilta. Nuorisotilat saatiin remontoitua vuoden 2013 aikana. Kauhavan nuorisotila siirtyi koulukeskukselta elokuvateatteri Y-Kinolle. Vuonna 2013 nuorisovaltuusto on toiminut aktiivisesti ja esimerkillisesti. Nuorisovaltuustovaalit järjestettiin vuoden 2013 lopussa.

65 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Nuorisovaltuustossa toimi n. 40 jäsentä mukaan lukien varsinaisetsekä varajäsenet. Lasten- ja varhaisnuorten omia tapahtumia Etsivän nuorisotyön toiminnan näkyväksi ja tutuksi tekeminen jatkuu. Prosessi-näkökulma: Vapaa-aikastrategia Palvelut tuotetaan verkostoituen yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toimitaan eri menetelmien vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämiseksi koko kaupungin alueella. Osaaminen-näkökulma: Nuorisotoimen henkilöstö on ammattitaitoista ja jaksamiseen on kiinnitetty huomioita. Nuoriso-ohjaajan työaikaa lisätään kenttätyöhön. Talous-näkökulma: Nuorisopalvelujen nettokäyttökustannukset ovat enintään E-P:n keskiarvossa Lapsiperheiden viihtyminen kaupungissa. Yhteydenotot Tavoitteena on tehdä lähempää yhteistyötä myös Rotarien, MLL:n ja SPR:n kanssa. Sairaslomien määrä Henkilöstökyselyt Kokoaikainen nuoriso-ohjaaja, suuntautuu lasten ja nuortentapahtumien järjestämiseen, nuorisotiedotukseen, erityisnuorisotyöhön ja kenttätyön lisäämiseen. Talouden seuranta ja tilastot: Nettokäyttökustannukset tilastojen keskiarvossa. Lapsille ja varhaisnuorille on vuonna 2013 järjestetty mm. discoja, perheretkiä ja -tapahtumia sekä muiden toimijoiden kanssa yhteityössä mm. hyvinvointipäivä, harrastemessut, lentosotakoulun avoimet ovet yms. Nuorisotiloja on tarjottu kanta Kauhavalla luokkalaisille vuoden 2013 lopusta alkaen. Näkyvillä oleminen Härmänmaan 4H-yhdistyksen, Härmänmaan musiikkiopiston, elokuvateatteri Y-Kinon, ravintola Nellan, Härmän Siskojen ja alaettä yläkoulujen kanssa on järjestetty lasten- ja nuortentapahtumia. Ei merkittäviä sairauslomia. Nuorisotyöntekijä järjesti erilaisia retkiä ja tapahtumia vuoden aikana, joihin osallistui noin 2600 henkilöä, joka on merkittävä nousu edellisvuoteen. Nuorten tiedotuspiste JIBBO:n liittyminen varmistui. Kenttätyö lisääntyi. Etsivä nuorisotyöntekijän toimen vakinaistaminen Vuonna 2013 ulkoiset menot eivät ylittyneet.

66 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,19 Toimintamenot, ulkoiset , ,42 Toimintakate, ulkoinen , ,23 Toimintatulot, sis.+ulk , ,19 Toimintamenot, sis.+ulk , ,33 Toimintakate , ,52 Nuorisotoimessa on panostettu erilaisiin yhteistyötapahtumiin, mutta myös omia tapahtumia on ollut paljon. Vuoden 2013 aikana järjestettiin mm. useita lastendiscoja, nuorten musiikkitapahtumia yhteistyössä Härmänmaan 4H-yhdistyksen ja Härmän musiikkiopiston kanssa, perheiden tapahtumia ja -retkiä, nuorten tapahtumia ja -retkiä. Lisäksi yläkouluilla vieraili päihdekasvatusbussi. Nuoriso-ohjaaja oli mukana myös mm. lukion- ja 7.luokkalaisten ryhmäytyspäivillä ja harrastemessuilla. Härmänmaan 4h-yhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä ja näin voitiin taata nuorisotilatoiminnan jatkuvuus kolmessa nuorisotilassa sekä kyläkerhotoiminta eri puolilla kaupunkia. Kauhavan kaupunginosan nuorisotila siirtyi nuorisotoimen ohjauksen alle. Samalla elokuvateatteri Y-Kinon kanssa tehty yhteistyö tiivistyi entisestään. Nuorten omia nettisivuja Nuorten Kauhava on päivitettyjen resurssien mukaan. Nettisivuille on oma linkkinsä kaupungin etusivulta. Nuoristoimi teki myös omat facebook-sivustot Nuorisotoimi Kauhava. Sivuilla on 230 tykkääjää/seuraajaa. Hiihto- ja syyslomalla järjestettiin perinteisesti vapaa-aikatoimessa erilaisia retkiä mm. perheiden retki Lempäälän Funparkiin sekä lätkäretki Tampereelle. Lisäksi nuorille järjestettiin kesäretki Tampereelle. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta lokakuussa Päätös rahoituksesta tuli kevään 2013 aikana.etsivän nuorisotyöhön nuoret tulevat pääosin toisen asteen oppilaitoksista sekä sosiaalitoimesta. Etsivä nuorisotyöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä kyseisten tahojen kanssa. Kauhavalla vakinaistettiin etsivä nuorisotyö ja uusi työntekijä Margit Kontola aloitti etsivän nuorisotyön. Hän on koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja. Iina Leppänen valittiin Evijärvi-Lappajärvi alueiden etsiväksi nuorisotyöntekijäksi määräaikaisena. Evijärvi ja Lappajärvi ostavat ostopalveluna Kauhavalta etsivän nuorisotyötoiminnan. Vaikka etsivää työtä on tehty Kauhavalla jo muutaman vuoden, ei se ole tuttu kaikille. Eli verkostoituminen ja etsivän työn tutuksi tekeminen jatkuu edelleen. Etsivä nuorisotyö oli yhteydessä yhteensä 69 nuoreen. Näistä 36 tavoitettiin ja 33 jäi yhteydenotoksi, Nuoret ohjautuivat etsivään työhön suurimmaksi osaksi toisen asteen ammattioppilaitoksesta, Lapuan sedu:sta, josta tavoitetuista ilmoitettiin 15 nuorta. Muut ilmoitukset tulivat puolustusvoimien, te-keskuksen, psykiatrisen pkl:n, sosiaalitoimen, tuttavaperheen, nuori suoraan yhteydenoton sekä nuorisotoimen ja vanhempien kautta. Etsivä nuorisotyö oli mukana Itsetuhoisuuden ja Hyvä Elämä tässä työryhmissä sekä nuorten työpajan ja ViVa virtuaalikoulutuksen ohjausryhmissä. Etsivä nuorisotyö osallistui myös Time-out koulutukseen ja kutsuntoihin. Nuorisotilat Kävijämäärä Aukiolo, tuntia Nuorisovaltuusto Jäsenmäärä (21) Kokoukset, kpl kpl

67 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Muu nuorisotoimi Leiritoiminta, leiripäivät, kpl - 10 pv, 10 pv, 2 leiriä 2 leiriä 1 leiri 1 leiri Leiritoimintaan osallistuneet, lkm Muut tapahtumat, kpl Muihin tapahtumiin osallistuneet, lkm Avustusta saaneiden yhteisöjen lkm Keskimääräinen avustus, /yhteisö , Nettokustannus, / asukas 11,81 Tehtävä: Liikuntatoimi Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Kaupunki tarjoaa puitteet monipuoliselle, laadukkaalle ja turvalliselle liikuntaharrastustoiminnalle. Mittari ja tavoitetaso Tilojen käyttöaste Liikuntatapahtumien kävijämäärät. Urheiluseurojen toiminnan määrä. Olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen, kehittäminen ja markkinoiminen. Toteutuminen Tilojen käyttöaste on korkea. Vuoroja on jaettu liikuntasaleihin ja ulkopelikentille n. 750 kpl. Lisäksi on jaettu erilaisiin peleihin ja turnauksiin vuoroja lähes 460kpl. Liikuntapalvelut ovat tasapainoisesti kaikkien kaupunkilaisten tiedossa ja saavutettavissa. Liikuntapaikkojen markkinointi Prosessi-näkökulma: Liikuntatapahtumat järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yhdistysten, seurojen ja eri toimijoiden kanssa. Monipuolien valikoima lajiharrastusmahdollisuuksia jokaisessa kaupunginosassa. Liikuntatapahtumien suunnittelu siten, että osallistuminen on mahdollisimman helppoa kaupunginosasta riippumatta: Kotisivujen hyödyntäminen tapahtumakalenterit. Positiivinen näkyvyys kaupungin markkinoinnissa Kotisivujen hyödyntäminen tapahtumakalenteri Liikuntapaikoista esite Yhteistyön tiivistäminen alueen urheiluseurojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa: Seuratoimijoille järjestetään yhteinen palaveri / koulutustilaisuus, jossa kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia. Liikuntapaikka tiedotusta on tehostettu kotisivuja hyödyntämällä sekä sosiaalista mediaa (Facebook) hyödyntämällä. Liikuntapaikkoja kunnostetaan, markkinoidaan ja kehitetään jatkuvasti. Lajivalikoima on kaupungissa laaja, 19 toimivaa seuraa, joissa osassa myös eri lajien jaostoja. Muutamat lajit ovat keskittyneet rakennettujen liikuntapaikkojen vuoksi vain tiettyihin kunnanosiin esim. jääkiekko ja pesäpallo. Liikuntatapahtumista tiedotetaan kotisivuilla, Komiat-lehdessä sekä Järviseudun Sanomissa. Kaikilla mahdollisuus osallistua; matala kynnys. Yhteistyötä on tiivistetty aktiivisesti. Seuratoimijoille lähetetty informaatiota eri yhteistyömahdollisuuksista ja koulutuksista.

68 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Osaaminen-näkökulma: Liikuntatoimen henkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista sekä motivoitunut omaan työhönsä. Talous-näkökulma: Resurssien riittämisen varmistaminen. Järkevä liikuntapaikkasuunnittelu. Seutukunnallisten / valtakunnallisten tapahtumien hyödyntäminen. Liikuntapaikkainvestointien tärkeysjärjestys kartoitettava. Kyselyt yhteistyötahoille toiminnan laadusta ja yhteistyömahdollisuuksista. Täydennyskoulutukset. Järkevä yhteistyön malli kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa: Urheiluseurojen tarjoaman toiminnan hyödyntäminen. Liikuntapaikkaverkoston käyttömäärät. Urheiluseurojen toiminnan tukeminen ohjaaja- avustuksin ja yhteistyön tarjoaminen. Yhteistyö yli kuntarajojen Järviseutu PLU Omavastuuosuuden periminen palvelujen käyttäjiltä Talouden seuranta Liikuntatoimen strategia Yhteistyömahdollisuuksista tiedotettu aktiivisesti. Henkilöstö täydennyskouluttautunut; ATK ym. Kolmatta sektoria on käytetty yhteistyökumppanina aina, kun se on ollut mahdollista esim. tapahtumat, retket, leirit. Urheiluseurojen palveluita hyödynnetään/mainostetaan eri käyttäjäryhmille. Toteutui; ohjaaja-avustuksia, kohdeavustuksia ja yleisavustuksia jaettiin lisäksi tilat ja puitteet ensisijaisesti urheiluseurojen toimintaan. Tarkkaa tietoa esimerkiksi kaikista kuntoradoista on vaikea saada. Liikuntasalien ja ulkopelikenttien tilastointi helpompaa->jaettavat vuorot Toteutui; liikuntatapahtumat Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin kanssa. PLU:n koulutuksista informoitu urheiluseuroja. Toteutui; retkissä, matkoissa ja uimakouluissa perittiin omavastuuosuus osallistujilta. Investointiohjelma tehty vuoteen 2016 saakka. Tärkeysjärjestyskartoitus tehty. Isoimpiin liikuntapaikkahankkeisiin on haettu valtionavustusta esim. Kortesjärven palloilualueeseen haettiin myös avustusta, johon saatiin Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,69 Toimintamenot, ulkoiset , ,86 Toimintakate, ulkoinen , ,17 Toimintatulot, sis.+ulk , ,69 Toimintamenot, sis.+ulk , ,80 Toimintakate , ,11

69 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Liikuntatoimi on järjestänyt toimintaa eri kunnanosissa joko itsenäisesti tai kolmannen sektorin kanssa yh - teistyössä. Yhteistyötä tehty myös nuorisotoimen, seurakuntien, 4H:n, MLL:n, kyläyhdistysten sekä yksityisten kanssa. Alueen urheiluseuroille on luotu puitteet, jotka mahdollistavat eri lajien harrastamisen Kauhavan alueella kattavasti. Liikuntatoimen uimakoulut järjestettiin Härmän kuntokeskuksessa kymmenen päivän aikana. Uimakouluihin oli kuljetus kaupungin eri osista. Uimakouluja oli seitsemän, uimakoululaisia yhteensä 334, kasvua edellisvuoteen 31 oppilasta. 2.-luokkalaisten pyöräilyajokorttitapahtuma toteutettiin Kauhavan alakoululaisille syksyllä. Tapahtumaan osallistui 11 alakoulua ja pyöräilyajokortin suoritti 167 oppilasta. Salivuoroja jaettiin eri koulujen liikuntasaleihin, kuntosaleihin ja squash-halliin lähes 750. Lisäksi vuoroja jaettiin koulujen liikunta-saleihin seurojen peleihin, turnauksiin, otteluihin ym. vastaaviin tilaisuuksiin n Härmän Siskoille myönnettiin avustusta telinejumppasalin vuokraamiseen Powerparkista. Kortesjärven palloilualueen rakentaminen toteutui suunnitellusti. Alueelle valmistui kivituhkakenttä jalkapallon ja pesäpallon käyttäjille, lisäksi alueelle rakennettiin beach-volleykenttä, tenniskenttä sekä lasten leikkipaikka pihavälineineen. Beach- ja tenniskentän välineet sekä jalkapallomaalit hankitaan vuonna Palloilualueen kokonaiskustannukset olivat olivat ,70. Valtion avustusta alueen kehittämiseen ja rakentamiseen saatiin Ely-keskukselta , eli nettokustannukset ,70. Vuonna 2013 palloilualueeseen käytettiin ,41 ja avustusta saatiin ja nettokustannus oli ,41 Lähipeliareena valmistui Ylihärmän kirkonkylän alakoulun pihaan, areenan hiekkatekonurmen asennusta vaille valmis. Kuntosalilaitteita hankittiin jokaisen kunnanosan kuntosaleihin suunnitellusti. Ja Kiistolan pesäpallokentän katsomon kunnostustyön saatiin valmiiksi, tekonurmikenttä jäähallin viereen valmistui. Liikuntatoimi Kaupungin ylläpitämät, viralliset Urheilukentät 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl Nurmikentät, jalkapallokentät 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl Pesäpallokentät, hiekkatekonurmi kivituhkakentät 2 kpl 11 kpl 2 kpl 11 kpl 1 kpl 12 kpl 1 kpl 12 kpl 1 kpl 12 kpl Valaistut pururadat ja hiihtoladut 15 kpl 45 km 15 kpl 45 km 15 kpl 40 km 15 kpl 40 km 15 kpl 40 km Uimapaikat 17 kpl 17 kpl 17 kpl 17 kpl 17 kpl Tenniskentät 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl Luistelukaukalot 7 kpl 7 kpl 7 kpl 7 kpl 6 kpl Liikuntasalit 13 kpl 13 kpl 13 kpl 13 kpl 13 kpl Kuntosalit 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl Avustusta saaneiden yhteisöjen lkm 18 kpl 20 kpl Keskimääräinen avustus, /yhteisö Nettokustannus, / asukas 39,33

70 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tehtävä: Kulttuuritoimi Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Vetovoimaisten ja laadukkaiden kulttuuripalvelujen tarjoaminen. Kulttuuristrategian painopistealueiden toteuttaminen Prosessi-näkökulma: Kulttuuripalvelujen saavutettavuus ja merkitys hyvinvointitekijänä. Osaaminen-näkökulma: Riittävät henkilöstöresurssit. Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Mittari ja tavoitetaso Tapahtumien kävijämäärien tilastointi: Kulttuuritoimintaan osallistuminen määrä/asukas/vuosi. Mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta mm. internet-sivuilla ja tapahtumissa: Asiakaspalaute huomioidaan tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Kultttuuripalvelujen kehittäminen virkistymisen ja viihtymisen välineenä. Osallistujamäärä tapahtumiin: Tiedottamisen ja markkinoinnin tehostaminen sekä yhtenäistäminen esim suurten tapahtumien yhteydessä Yhteistyön tehostaminen kansalaisopiston, musiikkiopiston, kulttuuriseurojen ja -yhdistysten kanssa. Asiakaspalautteen kerääminen Tehtäväalueen perustehtävien täyttyminen kokonaisuudessaan. Kulttuuriohjaajan toimi, Esimerkiksi työharjoittelijan palkkaaminen kesäkaudeksi Itsearviointi koulutustarpeesta: Mahdollinen täydennyskoulutus. Toteutuminen Kulttuuritoimi ylläpitää kävijätilastoa järjestämistään tapahtumista. Vuonna 2013 kaupunkilaisten käyntiaktiivisuus kulttuuritoimen järjestämissä tapahtumissa oli 0,8 tapahtumaa /asukas/vuosi. Kaupungin www-sivuilla olevan palautejärjestelmän kautta palautetta ei ole juurikaan tullut. Asiakkailta sähköpostitse ja suullisesti saatuun suoraan palautteeseen on reagoitu. Kulttuuripalveluja kehitetään kaiken aikaa paremmin kaupunkilaisten tarpeita vastaaviksi. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon osallistujilta tulleet toiveet. Kulttuuritoimi on tehnyt työtä uusien, tehokkaiden markkinointikeinojen löytämiseksi. Kesätapahtumien markkinointia on pyritty tehostamaan suurimpien tapahtumien yhteismarkkinoinnilla. Vuonna 2013 kulttuuritoimi on tiivistänyt yhteistyötä Kauhavan alueen kulttuuritoimijoiden kanssa. Vapaa-aikastrategia valmistui vuonna 2011 ja se on toiminnan ohjenuorana. Kulttuuritoimen henkilöstöresurssit ovat niukat. Esim. kulttuuritoimen kesätyöntekijän palkkaamiseen ei ollut resursseja vuonna Koulutustarvetta on graafisen suunnittelun ohjelmien käyttöön. Tämä tosin edellyttäisi uusien ohjelmien hankkimista kaupungille. Ko. osaaminen hyödyttäisi kuitenkin koko vapaa-aikatoimea.

71 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Talous-näkökulma: Kulttuuripalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Nettokustannukset / asukas: Maaseutumaisten kuntien keskitasoa (taloustilasto). Toimintakate: Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu (pääsymaksut, kyytimaksut, jne.) Omavastuuosuuden periminen palveluiden käyttäjiltä. Järkevän yhteistyön malli kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Noin 8,16 /asukas, mikä on hieman vähemmän kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Kauhavan taidetalosta ja muista tiloista on peritty vuokraa käyttäjiltä. Kulttuuritoimen tapahtumissa on ollut lähes kaikissa omavastuuosuus (konsertit, retket, työpajat jne.). Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tiivistettiin ja toteutettiin aktiivisesti vuonna Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset ,94-754,94 Toimintamenot, ulkoiset , ,21 Toimintakate, ulkoinen ,27 767,27 Toimintatulot, sis.+ulk ,94-754,94 Toimintamenot, sis.+ulk ,65 941,65 Toimintakate ,71 186,71 Vuonna 2013 kulttuuritoimi tuotti monipuolisia kulttuuripalveluja kaikille kauhavalaisille. Kulttuuritoimen yhteistyötahot ja toimintamallit olivat kuntaliitoksen jälkeen vakiintuneet, joten palvelujen tuottaminen eri asiakasryhmien tarpeisiin oli joustavaa. Kulttuuritoimen pääpainopiste oli erilaisissa tapahtumissa, joita järjestettiin Kauhavalla vuonna 2013 runsaasti. Kulttuuritoimi järjesti kulttuuritoimintaa kaikissa kaupunginosissa joko itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen, seurakuntien, Härmänmaan 4H:n, Järvilakeuden kansalaisopiston, Härmänmaan musiikkiopiston sekä yksityisten taiteilijoiden kanssa toiminnan ja tapahtumien toteutuksessa. Kauhavan kulttuuritoimi järjesti ympäri vuoden monipuolista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille (mm. taidenäyttelyt, teatteriretket, konsertit, työpajat). Kulttuuritoimi ylläpitää Kauhavan taidetaloa, jossa on ympäri vuoden kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kulttuuritoimi vastasi myös Kauhavan kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlan sekä veteraanipäiväjuhlan suunnittelusta ja toteutuksesta. Toistuvia suurempia vuosittaisia kulttuuritapahtumia olivat Kamarimusiikkia Kauhavalla, Kauhavan Puukkofestivaalit, Kortesjärven Suvipäivät, Härmälääset Häjyylyt, Ylihärmän Elotryskööt, SyysSOI sekä Kauhava-viikko. Kulttuuritoimella oli päävastuu koordinoinnista Suvipäivillä, Elotrysköillä, SyysSOI:ssa ja Kauhava-viikolla. Muut tapahtumat saivat vapaa-aikalautakunnan myöntämän vuosittaisen avustuksen toimintaansa. Näissäkin tapahtumissa kulttuuritoimi osallistui mm. suunnitteluun.

72 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kapasiteettitiedot / Kulttuuritoimi Kävijämäärä Kaupungin järjestämät tilaisuudet Muiden järjestämät tilaisuudet, joissa kaupunki mukana Taidetalo Näyttelyjen lukumäärä Kävijämäärä Avustusta saaneiden yhteisöjen lkm Keskimääräinen avustus, /yhteisö ,47 935, ,43 945,80 Nettokustannus, / asukas 8,16 175,00 171,00 Tehtävä: Museotoimi Tavoite Asiakkuus- ja prosessinäkökulma: Vetovoimaisten ja laadukkaiden museopalvelujen tarjoaminen. Osaaminen-näkökulma: Riittävät henkilöstöresurssit Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö Mittari, tavoitetaso ja toimenpiteet Museovieraiden palautteiden kerääminen Museoiden kokoelmahallinnon ja näyttelytoiminnan kehittäminen. Kävijämäärien kasvattaminen Museoiden päämäärätietoinen markkinointi erityisesti koululaisille ja matkailijoille sekä yhdistyksille. Museon elävöittäminen näytelmällisten kierrosten, konserttien ja erilaisten tapahtumien kautta. Yhteistyön tehostaminen kotiseutuyhdistysten ja muiden museoita ylläpitävien toimijoiden kanssa. Tehtäväalueen perustehtävien täyttyminen kokonaisuudessaan. Itsearviointi jatkokoulutuksesta: Mahdollinen lisäkoulutus. Museon kesäoppaiden koulutus ja perehdytys. Toteutuminen Eityisesti kesäoppaiden toimesta kerätty suullista palautetta museovierailta. Kauhavan museot osallistui Vaasan yliopiston /Levóninstituuitin järjestämään museovieraiden kyselytutkimukseen museoiden aluetaloudellisita vaikutuksisita. Tulos julkistettiin valtakunnallisesti joulukuussa Jaakonpäivän museopyöräily järjestettiin Päivän aikana arvottiin polkupyörä, museo- ja taidetaloilla oli tarjoilua sekä työpajoja. Yhteistyötä on tehty laajasti Perustehtävät toteutuneet. Kesäoppaat on perehdytetty työhön.

73 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Talous-näkökulma: Museopalvelut toteutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Nettokustannukset / asukas:. Maaseutumaisten kuntien keskitasoa (taloustilasto). Nettokustannukset olivat vuonna / asukas. Toimintakate Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. (Museokaupat, pääsymaksut, jne.). Pääsymaksuja museoista yhteensä 1229,50 ja museokaupan tuotto 2961,80. Omavastuuosuuden periminen palvelujen käyttäjiltä. Järkevän yhteistyön malli kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa (verkostoituminen). Museopalvelujen ulkoiset tuotot toteutuivat. Yhteistyötä tehtiin laajasti kotiseutuyhdistysten ja museotoimijoiden kanssa. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset ,30 823,70 Toimintamenot, ulkoiset , ,35 Toimintakate, ulkoinen , ,65 Toimintatulot, sis.+ulk ,30 823,70 Toimintamenot, sis.+ulk , ,63 Toimintakate , ,93 Kauhavan alueella on 13 museota. Kaupunki omistaa ja hallinnoi seuraavia museoita: Suomen Jääkärimuseo, Ylihärmän kotiseutumuseo, Ylihärmän taidetalon näyttelytila, Iisakki Järvenpään kotitalo sekä Häjyylyperinteen keskus. Kaupunki hallinnoi yhdessä jonkin seuran kanssa ja/tai avustaa seuraavia museoita: Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseo, Alahärmän kotiseutumuseo ja kotiseututalo, Kotiseututalo Keskikangas, Iisakin Jussin tupa, Kosolanmäen lainamakasiini, Kalan torppa ja Härmän Parantolamuseo. Museoista talviaikana avoinna ovat Suomen Jääkärimuseo ja Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseo. Osassa museoista toimii myös museokauppa. Museotoimi avusti, auttoi ja opasti kotiseutuseuroja (Kauhava-seura, Härmä-seura, Kortesjärvi-seura) museotoiminnassa- ja tapahtumissa tarpeen mukaan. Suurimpia vuosittaisia museotapahtumia ovat Jääkäriseminaari sekä Kalan torpan Juhannusjuhla juhannusaattona. Tapahtumia järjestettiin myös yhteistyössä muun vapaa-aikatoimen, erityisesti kulttuuritoimen ja kirjastojen kanssa. Suurta suosiota saavutti rooliopastus Suomen Jääkärimuseossa, kaikkiaan lähes kymmenen ryhmää seurasi Jääkäri Aution matkassa. Perinteiseen 16. Jääkäriseminaariin osallistui lähes 180 osallistujaa. Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseossa 2013 vaihtuvia näyttelyitä olivat Krannin flikat kyläälöö - nukkenäyttely yksityiskokoelmasta sekä saksalaisen Angelika Salzwedelin kokoelmasta Heinillä härkien - jouluseiminäyttely, joka oli erityisen suosiottu lapsi- ja koululaistyhmien parissa. Kansallispukuaiheisen näyttelyn päättyessä järjestettiin kansallispukuluento, johon osallistui kolmisenkymmentä kansalistukuaiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Illan asiantuntijana toimi kansallispukukonsultti Taina Kangas. Museointendentti osallistui Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämälle Kulttuurivastaavien opintomatkalle Uumajaan Suomen kotiseutuliiton järjestämien valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä järjestettiin yhteisretki Isänmaata palvellen sotavuosisita nykypäivään jonka yhtenä kohteena oli Suomen Jääkärimuseo ja sen yhteydessä oli myös rooliopastus. Kauhavan museoita ja tapahtumia markkinoitiin määrätietoisesti erilaisin yhteismainoksin sekä nettisivujen ja facebookin kautta. Keväällä 2013 toteutettiin Kauhavan museokesä - lehtinen, joka oli koko kesän ajan

74 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA jaossa kaikissa alueen museoissa ja kesätapahtumissa. Lehtinen laadittiin yhteistyössä alueen kotiseutuyhdistysten kanssa. Suomen Jääkärimuseo näkyi kattavasti mm. maanpuolustusalan lehdissä. Kauhavan Puukkomuseosta julkaistiin Antiikki ja taide lehdessä artikkeli. Puukkofestivaalien yhteydessä julkistettiin puukkorunokilpailu, jonka voittaja julkistetaan 2014 Puukkofestivaaleilla. Kapasiteettitiedot / Museo Kaupungin omistamat Kävijämäärä Jääkärimuseo Iisäkki Järvenpään kotitalo Ylihärmän kotiseutumuseo (2012 asti Ylihärmän Taidetalon näyttelytila) Ylihärmän Taidetalo 46 Häjyylyperinteen keskus Näyttelyissä 500 muu käyttö 3000 Näyttelyissä 600 muu käyttö 3100 Näyttelyissä 500 muu käyttö 3000 Kaupungin tukemat Kävijämäärä Puukko- ja tekstiilimuseo Alahärmän kotiseutumuseo Markin museo Iisakin Jussin tupa ja (2012 asti myös Kosolanmäen lainamakasiini) Ei tilastoitu Ei tilastoitu Kosolanmäen lainamakasiini (kesänäyttely) 150 Kalan torppa / Juhannusjuhla Nettokustannus, / asukas 4,82

75 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tekninen toimi Tehtävä: Tekninen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset , ,77 Toimintakate, ulkoinen , ,77 Toimintatulot, sis.+ulk. -355,50 355,50 Toimintamenot, sis.+ulk , ,55 Toimintakate , ,05 Tehtävä: Tilapalvelut Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Toimiva palvelutasomääritys ja sen soveltaminen (mm. siivous, kunnossapito) Mittari, tavoitetaso ja toimenpiteet Asiakas- ja käyttäjäpalaute: Tehdään kysely sekä itsearviointi (henkilöstö). Tavoitetaso 3 asteikolla 1-5. Toteutuminen Asty-käyttäjäpalaute palaverit pidetty ostopalvelujen osalta 3 x vuosi Siivouksen tavoitteet, toiminnan suunnittelu ja arviointi puhtauspalveluiden laatukäsikirjan mukaisesti.laatukäsikirjan päivitys. Palvelutaso määrityksiä tehty tarpeen mukaan. Prosessi-näkökulma: Rakennusten toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito. Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Tilojen kuntokartoitukset (kpl) / kiinteistö (lkm): Tavoitetaso 20 % Tilojen käyttäjäpalaute: Tehdään kysely. Tavoitetaso 3 asteikolla 1-5. Käyttöaste: Kiinteistön käyttötarkoituksen mukainen käyttöaste on yli 90 %. Arviointi ja toimenpiteet Itsearviointi: Tavoitetaso 4 asteikolla 1-5. Kyselyn perusteella arvio täydennyskoulutustarpeesta. Kiinteistönhoidon mitoitustyö valmistunut ja tehty kiinteistökohtaiset järjestelyt. Kuntoarviot tehty 37 % kaikista m2. Käyttäjäpalaute hankitaan alkuvuodesta 2014 Tilojen käyttöaste saatu pidettyä yli 90 %. Kiinteistöstrategian mukaisesti turhista rakennuksista luovuttu. Perussiivouskoulutus ostettu Sedulta laitoshuoltajille, alueellinen laitoshuoltajien koulutuspäivä kuntokeskuksessa, osallistuttu erilaisille yksittäisille koulutuspäiville, esimiehet kaksi päiväisille esimiespäiville. Kiinteistönhuollon osalta riskikartoitus käynnissä. Kiinteistöhuolto järjestänyt EA- ja kiinteistöautomaatio-koulutusta

76 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Talous-näkökulma: Kiinteän omaisuuden arvon säilyttäminen. Korjausinvestoinnit = poistot: Korjausinvestointien osuus vähintään poistojen suuruinen neljän vuoden tasausjaksolla. Tilojen omistuksen / luovutuksen taloudellisuuden jatkuva arviointi. Korjausinvestoinnit toteutetaan valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Resurssien niukkuuden vuoksi pystytään toteuttamaan vain tärkeimmät hankkeet. Korjausvelkaa kertynyt Toimitaan 2013 päivitetyn kiinteistöstrategian mukaisesti. Turhasta kiinteistömassasta on pyritty luopumaan mahdollisimman nopeasti Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,98 Toimintamenot, ulkoiset , ,48 Toimintakate, ulkoinen , ,46 Toimintatulot, sis.+ulk , ,54 Toimintamenot, sis.+ulk , ,46 Toimintakate , ,92 Kapasiteettitiedot / Asunnot ja toimitilat Kaupungin suoraan omistamien rakennusten lukumäärä Kaupungin omistamien rakennusten tilavuus, m³ Kaupungin omistamien rakennusten kerrosala, m² Lämmitettävien rakennusten lkm Lämmitettävien rakennusten tilavuus, m³ Lämmitettävien rakennusten kerrosala, m² Kaupungin suoraan omistamien asuntojen lukumäärä Kaupungin suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, m² Kaupungin omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä 1 24

77 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupungin määräämisvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä Siivottavien tilojen pintaala, m² Omana työnä siivottavien tilojen pintaala, m² Kulutustiedot Lämmitys, kevyt polttoöljy, litraa Lämmitys, kaukolämpö, MWh Sähkön kulutus, kwh Veden kulutus, m³ *) Soluasuntoja muutettu vuokra-asunnoiksi ja vuokra-asuntoja muiksi tiloiksi.

78 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tehtävä: Yhdyskuntatekniikka Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Toimiva palvelutasomääritys ja sen soveltaminen (mm. kunnossapito). Mittari, tavoitetaso ja toimenpiteet Asiakas- ja käyttäjäpalaute: Tehdään kysely. Tavoitetaso 3 asteikolla Toteutuminen Palvelutasomääritysten ajantasaistaminen aloitettu. Prosessi-näkökulma: Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito. Toimiva palveluhankintastrategia. Kaatopaikkojen siisti ja saasteeton ympäristö Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Talous-näkökulma: Kohtuulliset liikenneväylien käyttökustannukset. Arvioidaan kyselyn ja muun palautteen vaikutukset pitkän aikavälin korjaus- ja hoitosuunnitelmiin. Käyttäjätyytyväisyyskysely: Tehdään kysely. Tavoitetaso 3 asteikolla 1 5. Arvioidaan kyselyn ja muun palautteen vaikutus pitkä aikavälin korjaus- ja hoitosuunnitelmiin. Oman tuotannon osuus / ostopalveluiden osuus Kokonaistaloudellisesti edullisimmat toimintamuodot Velvoitetarkkailutulokset: Tavoitetaso: Tarkkailuraportit eivät edellytä toimenpiteitä. Itsearviointi: Tavoitetaso 4 asteikolla 1 5. Kyselyn perusteella arvio täydennyskoulutustarpeesta. Nettokustannukset, /asukas: Liikenneväylien käyttökustannukset maaseutumaisten kuntien keskitasoa (taloustilasto). Erillistä kyselyä kaupunkilaisille ei ole teetetty, mutta päivittäisen puhelimessa saadun perusteella talvikunnossapidosta on selvitty hyvin. Ongelmia aiheuttaa määrärahojen riittämättömyys teiden ja katujen peruskunnostukseen. Teiden kunnossapidosta on ulkoistettu lähes 70% Tarkkailuraportit eivät ole edyllyttäneet toimenpiteitä Pidetty EA-koulutusta ja päivitetty tieturva- yms. kortteja. Pysytty kustannuksissa edellisvuoden tasolla. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,26 Toimintamenot, ulkoiset , ,59 Toimintakate, ulkoinen , ,33 Toimintatulot, sis.+ulk , ,07 Toimintamenot, sis.+ulk , ,68 Toimintakate , ,61

79 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kapasiteettitiedot Liikenneväylät Kaupungin kunnossapitämät kadut ja tiet, km Kaupungin kunnossapitämät kaavatiet, km Asfaltoidut kaavatiet, km Kaupungin kunnossapitämät yksityistiet, km Avustettavat yksityistiet, km Kaupungin kunnossapitämät kevyen liikenteen väylät, km Kaupungin hallussa oleva tievalaistus, km Puistot ja yleiset alueet Kaavoitettujen puistojen pinta-ala, ha Metsätilat Kaupungin omistaman metsän pinta-ala, ha Metsän vuotuinen kasvu, m³ Puun myynti, m³ Etelärannan uuden asuntoalueen kunnallistekniikka rakennettu. Tuomitie perusparannettu. Paavonkuja ja Leipiomonkuja rakennettu omana työnä. Alahärmän Saharavainion alueen kunnallistekniikan rakentaminen aloitettu. Kangas-Annala-tien työt aloitettu. Tehtävä: Tekniset tukipalvelut Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Laadukkaat ja asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut (mm. tonttitarjonta, ruokahuolto). Prosessi-näkökulma: Tehokas maankäytön suunnittelu ja maaomaisuuden hallinta. Toimiva palveluhankintastrategia (mm. kaavoitus, kuljetukset, ruokahuolto). Talous-näkökulma: Palvelujen järjestäminen ja kaluston käyttö on tehokasta ja toiminta omakustannuskatteista Mittari ja tavoitetaso Asiakastyytyväisyysmittaus: Tavoitetaso 3 asteikolla 1 5. Arvioidaan kyselyn ja muun palautteen vaikutukset pitkän aikavälin suunnitelmiin / toimenpiteisiin. Kaavoitettujen tonttien lukumäärä: Asunto- ja teollisuustonttien varanto vastaa vähintään 5 vuoden tonttitarvetta. Oman tuotannon osuus / ostopalveluiden osuus. Kokonaistaloudellisesti edullisimmat toimintamuodot. Kaavoitusprosessien nopeuttaminen. Kaluston käyttöaste: Kaluston käyttöaste yli 80 %. Toimintakate: Toteutuminen Ruokapalvelut on pitänyt palavereita eri asiakasryhmien kanssa ja huomioinut heidän toiveensa ruokalista suunnittelussa. Saatu palaute 4 Uusia asuntoalueita ostettu ja niiden kaavoitus on aloitettu. Osa uusista alueista on jo rakennettavissa. Teollisuustonttia on hankittu Kauhavan keskustasta lisää. Muissa taajamissa on pulaa teollisuustonteista. Kaikki kaavojen laatimistyöt on kilpailutettu. Kaavoitusprosessien nopeuteen on kiinnitetty huomiota ja tarkennettu osallistamisohjeistusta. Ruokapalvelut jatkanut yhteistyötä puhtauspalveluiden kanssa henkilöstöön liittyvissä asioissa. Kahden työntekijän siirto ruokapalveluilta kaksineuvoiselle töiden järkeistämisen vuoksi. Konekeskus ja varasto päätetty siirtää yhdyskuntatekniikkaan vuoden 2014 alusta.

80 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Ruokapalvelun ja konekeskuksen tulos positiivinen. Ruoka-annosten hinta on päivitetty ja tulos on hyvä. Alkuperäinen talousarvio Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,00 Toimintamenot, ulkoiset , ,88 Toimintakate, ulkoinen , ,88 Toimintatulot, sis.+ulk , ,93 Toimintamenot, sis.+ulk , ,52 Toimintakate , ,45 Kapasiteettitiedot Kaavoitus Vuoden aikana hyväksyttyjen uusien ja muutettujen yleiskaavojen pintaala, ha Vuoden aikana hyväksyttyjen uusien ja muutettujen asema- ja rantakaavojen pinta-ala, ha 47 35,74 52,78 91,1 Kustannus / kaavoitettu ha n. 550 n. 650 Konekeskus Tiehöylä Traktori Ruokapalvelu Valmistetut ateriat / vuosi Valmistetut ateriat / päivä Valmistuskeittiöiden lukumäärä Jakelukeittiöiden lukumäärä Kouluaterioiden lukumäärä, kpl Kaksineuvoiselle myydyt ateriat, kpl Kaksineuvoiselle myydyt ateriat, Kustannus /ateria (ilman poistoja ja sis. vuokria) 2,61 2,72 2,48 2,43 2,55 Ruokapalvelun henkilökunta on osallistunut koulutuksiin, virkistystoimintaan ja ergonomiaan on kiinnitetty erityisesti huomiota. Tehtävä: Ympäristötoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset ,05 821,05 Toimintakate, ulkoinen ,05 821,05 Toimintatulot, sis.+ulk Toimintamenot, sis.+ulk , ,47 Toimintakate , ,47

81 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tehtävä: Ympäristönsuojelu Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Asiantuntevan ja tasapuolisen palvelun helppo saatavuus. Prosessi-näkökulma: Lupaprosessien kehittäminen. Ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Mittari ja tavoitetaso Asiakastyytyväisyysmittaus: Suoritetaan kysely / mittaus. Tavoitetaso 3 asteikolla 1-5. Käsittelyaika, kk: Ympäristö- ja maa-aineslupien käsittelyaika (antopäivään) 2,5 kk. Hankkeiden määrä ja määrärahat Suunnittelun laatukriteerit ja toteutumat. Valitukset / lupapäätökset: < 10 %. Toteutuminen Ei ole toteutettu Ympäristölupien keskimääräinen käsittelyaika ollut 94 päivää (noin 3 kk) Hankkeita on ollut käynnissä useita, joihin on saatu ELYkeskuksen rahoitusta. Esimerkiksi Saarijärvi-Isomäki, Susivuoren maankäyttö ja Hajavesi. Osasta hankkeista on avustuksen tuloutuminen siirtynyt vuodelle 2014, mistä johtuu tulojen toteutuminen budjetoitua pienempänä. Valmistuneet hankkeet ovat täyttäneet niille asetetut tavoitteet. Lupapäätöksistä ei ole tullut valituksia. Talous-näkökulma: Ulkoisista tuloista huolehtiminen Toimintakate: Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. Harkinnanvaraisten taksojen tarkistus. Osasta hankkeista on avustuksen tuloutuminen siirtynyt vuodelle 2014, mistä johtuu tulojen toteutuminen budjetoitua pienempänä. Taksat tarkistettu vuodelle 2014 Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,90 Toimintamenot, ulkoiset , ,82 Toimintakate, ulkoinen , ,92 Toimintatulot, sis.+ulk , ,90 Toimintamenot, sis.+ulk , ,82 Toimintakate , ,92 Kapasiteettitiedot / Ympäristönsuojelu Maa-aineslupa Ympäristölupa

82 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tehtävä: Rakennustarkastus ja asuntotoimi Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Asiantuntevan ja tasapuolisen palvelun helppo saatavuus. Prosessi-näkökulma: Lupaprosessien kehittäminen. Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Asiakastyytyväisyysmittaus: Suoritetaan kysely / mittaus. Tavoitetaso 3 asteikolla 1 5. Käsittelyaika, kk: Rakennuslupien käsittely (antopäivään) yksi (1) kk. Oikaisuvaatimukset (valitukset) / lupapäätökset: < 10 %. Ei toteutettu Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika 27 päivää Lupapäätöksistä tullut yksi valitus. Talous-näkökulma: Ulkoisista tuloista huolehtiminen. Toimintakate: Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. Harkinnanvaraisten taksojen tarkistus. Toiminnan tulojen taso pysynyt hyvänä kohtuullisena pysyneen rakentamisen vuoksi. Taksat tarkastettu vuodelle Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset , ,09 Toimintamenot, ulkoiset , ,15 Toimintakate, ulkoinen , ,24 Toimintatulot, sis.+ulk , ,08 Toimintamenot, sis.+ulk , ,71 Toimintakate , ,79 Kapasiteettitiedot Myönnetyt rakennusluvat, kpl Myönnetyt rakennusluvat, k-m² Myönnetyt rakennusluvat, m³ Asuntorakentaminen, aloitukset, huoneistojen lkm 28/47 44/70 79/102 42/52 31/60 Myydyt omakotitontit, kpl Rakennetut omakotitalot / kaava-alue Rakennetut omakotitalot / hajaasutusalue Suunnittelutarveratkaisut

83 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tehtävä: Palo- ja pelastustoimi Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset , ,73 Toimintakate, ulkoinen , ,73 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk , ,43 Toimintakate , ,43 Palo- ja pelastustoimen hoitaa Seinäjoen palo- ja pelastuslaitos.

84 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA