METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA

Transkriptio

1 METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA VUOSIKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 2 Kesla Oyj lyhyesti vuonna Kesla - kilpailukyvyn kehittäminen jatkuu 4 Kesla Oyj:n hallitus 5 Kesla Oyj:n johtoryhmä 6 Hallituksen toimintakertomus 7 Konsernin tilinpäätös, IFRS 11 Konsernin laaja tuloslaskelma 11 Konsernin tase 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 13 IFRS:n mukaiset liitetiedot 14 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 30 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 32 Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot 33 Osakkeet ja osakkeenomistajat 38 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 39 Tunnuslukujen laskentakaavat 40 Toimintakertomuksen ja tilinpäätökset allekirjoitukset 41 Tilinpäätösmerkintä 41 Konsernin taloustiedottaminen Tilintarkastuskertomus 42 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 43 KONSERNIN AVAINLUVUT Liikevaihto, miljoonaa euroa 45,1 44,9 Tulos ennen veroja, tuhatta euroa Sijoitetut pääoman tuotto, % 2,3 4,4 Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa Omavaraisuusaste, % 35,3 37,3 Osakekohtainen tulos, euroa 0,05 0,24 Osinko per osake, euroa *0,05 0,10* Metsäkoneryhmän viennin osuus liikevaihdosta, % 70,2 70,1 Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa Henkilöstö tilikauden lopussa *hallituksen esitys KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS ENNEN VEROJA LIIKEVAIHTO TULOS ENNEN VEROJA Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Yhteensä SISÄLLYSLUETTELO KONSERNIN AVAINLUVUT KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS ENNEN VEROJA

3 KESLA OYJ LYHYESTI VUONNA 2014 Euroopan orastavan talouskasvun hiipuminen yhdessä Venäjän talouskriisin kanssa heikensivät Keslan liiketoimintaympäristöä tavoitteisiin nähden vuonna Positiivista vuonna 2014 oli Euroopan ja Suomen metsäteollisuuden hyvänä jatkunut suhdannetilanne sekä Keslan omat kehitystoimenpiteet tuotekehitykseen, myyntiin, markkinointiin ja valmistukseen liittyen. Keslan liikevaihto oli tilikaudella 2014 karkeasti vuoden 2013 tasolla ollen yhteensä 45,1 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti ylitti vuoden 2013 tason, mutta konepajajärjestelmien liikevaihto puolestaan laski 5,3 % edellisvuodesta. Vientitoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 62,0 % ja metsäkoneryhmän osalta 70,2 %. Tilikauden 2014 tulosta heikensi vuoteen 2013 nähden konsernin liikevaihdon jääminen alle rakenteiden ja kapasiteetin mahdollistaman tason sekä heikentyneen investointituotekysynnän vahvistama hintakilpailu. Tilikauden 2014 liikevoitto oli 607 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli 19 tuhatta euroa negatiivinen. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä tilikauden aikana ja konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 35,3 %. Kesla jatkoi tilikaudella 2014 määrätietoista kehitystyötä konsernin kaikissa liiketoiminnoissa mm. Kesla 2015 kehityshankkeen muodossa. Tuotekehityksessä jatkettiin asiakastarpeiden pohjalta kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden kehittämistä sekä esiteltiin useita tuoteuutuuksia tilikauden aikaisissa toimialanäyttelyissä. Myynnissä ja markkinoinnissa jatkettiin kotimaan ja viennin myynti- ja jälkimarkkinointikanaviston laajentamista sekä toimintaedellytysten edelleen kehittämistä. Saksan tytäryhtiön toimintaa vietiin eteenpäin suunnitelmien mukaisesti. Valmistuksessa kehitettiin sisäisiä toimintoja sekä ulkoisia hankintoja ja tehtiin merkittäviä investointeja valmistustoiminnan tuottavuuden, laadun ja toiminnan joustavuuden lisäämiseksi edelleen. Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat tilikaudella 2014 yhteensä tuhatta euroa. Kesla työllisti tilikauden 2014 aikana keskimäärin 300 henkilöä. LIIKEVAIHDON KEHITYS, TULOS ENNEN VEROJA, vienti kotimaa KESLA OYJ LYHYESTI VUONNA

4 KESLA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN JATKUU Vuosi 2014 nosti esille Euroopan orastavan talouskasvun toivossa taustalle siirretyt tarpeet kansantalouksien tasapainottamiseksi sekä menetetyn kilpailukyvyn palauttamiseksi. Vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen taloussukelluksen toivottiin olevan jo historiaa ja Euroopan ja Suomen uskottiin olevan kasvun, vaikka hitaankin uralla. Venäjän talouden kriisiytyminen vei kuitenkin pohjan pois Euroopan kasvuodotuksilta ja palautti Euroopan ja Suomen rakenneongelmat takaisin pöydälle. Väestön ikääntyminen yhdessä globaalin kilpailukyvyn menettämisen kanssa odottavat edelleen Euroopan ja meitä lähempänä Suomen poliittisen ja talouselämän päättäjiltä ratkaisuja. Yritykset eivät voi siirtää ikävien päätösten tekoa seuraavalle vaalikaudelle. Vastuullisuus tulevaisuudesta edellyttää toimenpiteitä arjessa; niin yrityksissä kuin yhteiskunnassakin. Vuodesta 2014 odotettiin Keslassa hyvää kasvun vuotta. Vuoden 2013 viimeinen kvartaali oli näyttänyt jo hyvää kehityksen suuntaa jonka odotettiin jatkuvan myös vuonna Euroopan orastavan talouskasvun, metsäteollisuuden hyvän suhdanteen sekä konsernissa tehtyjen kehitystoimenpiteiden odotettiin tukevan Keslan liiketoimintojen myönteistä kehitystä. Kuten yleensä, niin nytkään kaikki ei mennyt odotusten mukaisesti. Liiketoimintaympäristö ei tukenut kysynnän kasvua vaan päinvastoin Euroopasta ja erityisesti Venäjältä tuli lunta tupaan kysynnän heikkenemisen muodossa. Kysynnän heiketessä kilpailutilanne helposti kiristyy tuoden haasteensa liiketoiminnan kannattavuudelle. Vuosi 2014 tarjosi Keslalle kaikkea tuota alkuperäisen käsikirjoituksen ulkopuolelta. Muuttunut liiketoimintaympäristö edellytti reagointia tilanteeseen. Rakenteita ja kapasiteettia jouduttiin säätämään toimintaympäristöä vastaavaksi. Mikä kuitenkin tärkeintä usko omaan osaamiseen säilyi ja kilpailukyvyn kehittäminen jatkui mm. Kesla 2015 kehityshankkeen muodossa myös vuonna Metsäteollisuus ei ole auringon laskun ala. Suomalainen metsäteollisuus on elänyt viimeiset 10 vuotta rakennemuutoksen kourissa paperivalmistuksen korvautuessa kartongin ja markkinasellun valmistuksella. Vuonna 2014 metsäteollisuus julkisti merkittäviä kehityssuunnitelmia Suomeen. Hankkeiden toteutuminen ei pelkästään turvaa nykyisiä metsäalan aktiviteetteja Suomessa vaan kasvattaa niitä entisestään. Metsäteollisuus tulee siten jatkossakin kantamaan kortensa kekoon suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarjoten paitsi kantorahatuloja niin myös merkittävästi työtä ja toimeentuloa läpi valtakunnan. Tuossa virrassa on hyvä myös suomalaisen metsäteknologia- ja konepajaosaamisen kehittyä. Uusia innovatiivisia ja käyttäjilleen tuottavia teknologisia ratkaisuja tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Vahva kotimarkkina antaa suomalaiselle osaamiselle hyvän pohjan myös vientimarkkinoille. Suomen talvessa ja urakointikäytössä testatut tuotteet ja ratkaisut ovat paras mahdollinen pohja vientimarkkinoille. Vientiin tarvitaan toki tuotteiden ohella myös rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä sekä toki sitä peräänkuulutettua kilpailukykyä. Kesla haluaa osaltaan olla mukana levittämässä Made in Finland viestiä maailmalle. Yhteistyössä ja yhteisestä kilpailukyvystä huolehtien pystymme tuohon haasteeseen vastaamaan sekä samalla luomaan taloudellista ja henkistä hyvää ympärillemme. Kiitos jo päättyneestä vuodesta 2014 Keslan kaikille sidosryhmille; asiakkaille, henkilöstölle, materiaalintoimittajille, rahoittajille ja omistajille sekä kaikille yhteistyökumppaneille sekä Menestyksekästä Vuotta 2015! Joensuussa, tammikuu 2015 Jari Nevalainen toimitusjohtaja 4 KESLA - KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN JATKUU

5 KESLA OYJ:N HALLITUS JOHN LAHTINEN, S Konstruktioteknikko Laatupäällikkö Savonlinna Works Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2014 alkaen. VELI-MATTI KÄRKKÄINEN, S Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen. HARRI FORSS, S Talousneuvos Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 alkaen ROGER NYQVIST, S Diplomiekonomi Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen. RITVA TOIVONEN, S Maa- ja metsätieteen tohtori Toimitusjohtaja Tapio Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2013 alkaen. Kuvassa vasemmalta John Lahtinen, Veli-Matti Kärkkäinen, Ritva Toivonen, Harri Forss ja Roger Nyqvist. KESLA OYJ:N HALLITUS 5

6 KESLA OYJ:N JOHTORYHMÄ PAAVO HOPPONEN, S Diplomi-insinööri Tuotantojohtaja Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen. ARVO RÖNKKÖNEN, S Koneteknikko Tehdaspäällikkö, Kesälahden tehdas Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2013 alkaen. TAPIO INGERVO, S Kauppatieteiden maisteri Markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen lokakuusta 2013 alkaen. KARI KOKKO, S Insinööri Tuotekehityspäällikkö Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen. MIKA TAHVANAINEN, S Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen. SIMO SAASTAMOINEN, S Diplomi-insinööri, Master of Science Talousjohtaja Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2012 alkaen. JARI NEVALAINEN, S Diplomi-insinööri, kauppatieteiden kandidaatti Toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen. Kuvassa vasemmalta Paavo Hopponen, Tapio Ingervo, Mika Tahvanainen, Jari Nevalainen, Arvo Rönkkönen, Kari Kokko ja Simo Saastamoinen. 6 KESLA OYJ:N JOHTORYHMÄ

7 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2014 oli Keslan 54. toimintavuosi. Euroopan orastavan talouskasvun hiipuminen yhdessä Venäjän talouskriisin kanssa heikensivät Keslan liiketoimintaympäristöä vuonna 2014 tavoitteisiin nähden. Haastavassa liiketoimintaympäristössä liikevaihto ylitti lievästi vuoden 2013 tason mutta tulos heikkeni. Tilauskanta oheni vuoden loppua kohden. Positiivista vuonna 2014 oli Euroopan ja Suomen metsäteollisuuden hyvänä jatkunut suhdannetilanne sekä Keslan omat kehitystoimenpiteet tuotekehitykseen, myyntiin- ja markkinointiin sekä valmistukseen liittyen. suhdannetilanne sekä konsernissa tehdyt aktiiviset tuotekehitys- ja markkinointipanostukset. Konepajajärjestelmien liikevaihdon kehitystä painoi investointituotteiden heikko suhdannetilanne Euroopassa sekä yksittäiset hankintakanavamuutokset asiakkaiden keskuudessa. Tehdyllä uusasiakashankinnalla ei pystytty korvaamaan liikevaihdon menetystä. Konsernin tilauskanta oli tilikauden 2014 alussa vertailukauden alkua korkeammalla tasolla. Liiketoimintaympäristön heikkenemisen myötä konsernin tilauskanta kuitenkin oheni tilikauden loppua kohden. KONSERNIN SEGMENTTIRAPORTOINTI Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja järjestelmät. Tytäryhtiöiden OOO Kesla ja Kesla GmbH liiketoiminnat sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Euroopan orastava talouskasvu sai keväällä 2014 kolauksen Ukrainan kriisistä ja sitä seuranneesta Venäjän talouskriisin syvenemisestä erityisesti loppuvuotta 2014 kohden. Talouskehityksen heikkeneminen ja epävarmuus tulevasta heijastuivat negatiivisesti investointi-ilmapiiriin sekä Euroopassa että Venäjällä. Metsäteollisuuden suhdanne jatkui vuonna 2014 hyvänä erityisesti kartongin ja markkinasellun osalta pitäen niitä tukevat ainespuuhakkuut hyvällä tasolla. Sahateollisuudessa leikattiin kapasiteettia loppuvuoden aikana varastotasojen nousun myötä. Uusiutuvan metsäenergian käytön kasvua tavoitteisiin nähden heikensi vuonna 2014 kivihiilen kustannusetu metsäraaka-aineisiin verrattuna. Haasteet suomalaisen konepajateollisuuden kilpailukyvyssä keskeisiin kilpailijamaihin nähden jatkuivat vuonna LIIKEVAIHTO Keslan liikevaihto ylitti vuonna 2014 lievästi vuoden 2013 tason ollen 45,1 miljoonaa euroa (1-12/ ,9 miljoonaa euroa, 1-12/ ,2 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana vastaaviin vertailuneljänneksiin nähden; tammi-maaliskuussa 5,1 %, huhti-kesäkuussa 8,7 % ja heinä-syyskuussa 7,3 %. Loka-joulukuussa konsernin liikevaihto laski 13,5 % vuoden 2013 vahvaan vertailuneljännekseen nähden. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti kasvoi tilikaudella ,5 % mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan laski 5,3 % vuoteen 2013 nähden. Keslan kotimaan myynti laski tilikaudella ,3 % vertailuvuoteen nähden ollen 17,1 miljoonaa euroa (1-12/ ,3 miljoonaa euroa, 1-12/ ,7 miljoonaa euroa) ja vientimyynti puolestaan kasvoi 1,6 % ollen 28,0 miljoonaa euroa (1-12/ ,5 miljoonaa euroa, 1-12/ ,4 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 62,0 % (61,3 % vuonna 2013, 53,4 % vuonna 2012). Vientitoiminnanosuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 70,2 % (70,1 % vuonna 2013, 63,0 % vuonna 2012). Metsäkoneryhmän liikevaihtoa tavoitteisiin nähden painoi Euroopan ja Venäjän heikentyneen talouskehityksen seurauksena heikentynyt investointituotteiden kysyntä. Heikentyneessä liiketoimintaympäristössä kysyntää kuitenkin tukivat Euroopan metsäteollisuuden hyvänä säilynyt TULOS Keslan liikevoitto ja tulos ennen veroja heikkenivät tilikaudella 2014 selvästi vuoteen 2013 nähden. Tilikauden 2014 liikevoitto oli 607 tuhatta euroa voitollinen (1-12/ tuhatta euroa, 1-12/ tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 194 tuhatta euroa voitollinen (1-12/ tuhatta euroa, 1-12/ tuhatta euroa). Vuoden 2014 tulosta heikensi kertaluonteinen konepajajärjestelmiin liittyvä liikearvon alaskirjaus 80 tuhannella eurolla. Alaskirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta. Konepajajärjestelmiin liittyvä liikearvo on tehdyn alaskirjauksen jälkeen 280 tuhatta euroa. Metsäkoneryhmän liiketulos heikkeni tilikaudella 2014 vuoteen 2013 nähden. Metsäkoneryhmän tilikauden 2014 tulos ennen veroja oli 581 tuhatta euroa voitollinen (1-12/ tuhatta euroa voitollinen, 1-12/ tuhatta euroa). Konepajajärjestelmien liiketulos heikkeni tilikaudella 2014 selvästi vuoteen 2013 nähden. Konepajajärjestelmien tilikauden 2014 tulos ennen veroja oli 262 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/ tuhatta euroa voitollinen, 1-12/ tuhatta euroa voitollinen). Konepajajärjestelmien tuloksen heikkeneminen johtui liikevaihdon jatkuneesta laskusta, jota ei pystytty kompensoimaan tehdyillä sopeutustoimenpiteillä. Liikevaihdon lasku heijastelee investointituotteiden heikkoa suhdannetilannetta Euroopassa sekä suomalaisen konepajateollisuuden kilpailukykyhaastetta yritysten tarkastellessa valmistus- ja hankintakanaviaan globaalisti uudelleen. Molempien liiketoiminta-alueiden tilikauden tulosta tavoitteisiin nähden heikensi liiketoimintavolyymien jääminen alle konsernin rakenne- ja kapasiteettitason. Heikentynyt kysyntätilanne johti myös toimialoilla ylikapasiteettiin heijastuen vahvistuneena hintakilpailuna markkinoilla. Vuonna 2014 jatkettiin myös konsernin kannattavan kasvun tavoitetta tukevia kehitys- ja investointihankkeita, joiden odotetaan näkyvän liiketoiminnan positiivisena kehityksenä tulevina vuosina mutta joiden kustannukset toteutuvat tuloksiin nähden etupainotteisesti kirjautuen vuoden 2014 kuluiksi. Tilikauden 2014 osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa voitollinen (vuonna ,24 euroa voitollinen; vuonna ,03 euroa voitollinen). INVESTOINNIT Kesla-konsernin investoinnit pienenivät tilikaudella 2014 vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä tuhatta euroa (1-12/ tuhatta euroa; 1-12/ tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit tilikauden päättyessä olivat 36 tuhatta euroa ( tuhatta euroa; tuhatta euroa). Tilikauden investoinnit liittyivät tammikuussa 2012 julkistettuun KESLA kehityshankkeeseen, joka pitää sisällään Keslan tuotteiston ja liiketoimintojen kilpailukykyisen kehittämisen sekä niihin kiinteästi liittyvät rakennus-, kone- ja laitein- HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 7

8 vestoinnit. Kesla kehityshankkeen merkittävimmät investoinnit toteutettiin tilikausilla 2013 ja 2014 investointien kohdistuessa konsernin valmistus- ja jälkimarkkinointitoimintojen tuottavuuden, laadun ja joustavuuden edelleen kehittämiseksi. Hankkeessa toteutetut investoinnit mahdollistavat myynnin ja markkinoinnin kehittämisen kautta tavoiteltavan liiketoiminnan kasvun tulevina vuosina. Vuoden 2015 investointitaso tulee olemaan selvästi vuosia 2013 ja 2014 matalampi. KESLA kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Kehityshanke kohdistuu vuosiin investointien painottuessa vuosiin 2013 ja TUOTEKEHITYS Kesla jatkoi vuonna 2014 tuotekehityspanostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi sekä malliston asiakaskattavuuden laajentamiseksi. Vuoden 2014 tuotekehitysmenot olivat yhteensä tuhatta euroa eli 3,0 % liikevaihdosta (vuonna tuhatta euroa, 2,6 %; vuonna tuhatta euroa, 3,2 %). Kesla osallistui toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä vuoden 2014 Euroopan merkittävimpiin metsäkonealan näyttelyihin Saksassa (Interforst 2014) ja Suomessa (FinnMetko 2014). Suomen näyttelyssä Kesla esitteli laajalti tuoteuutuuksia ja -uudistuksia aines- ja energiapuun hankintaan, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvään tuotemallistoonsa. Merkittävin yksittäinen tuoteuutuus oli metsäraaka-aineen hakettamiseen liittyvä hybridihakkuri, jossa hakkurin voimakäytössä hyödynnetään edistyksellistä sähkötekniikkaa. Toimialan globaalissakin mittakaavassa edistyksellinen hybridihakkuri sai näyttelyssä suuren mielenkiinnon. Hakkurin käyttötestit käynnistyivät loppuvuodesta ja sen kaupallisen elinkelpoisuus selviää syksyyn 2015 mennessä. Vuoden 2014 aikana näyttelyissä esitellyt tuoteuudistukset ja -uutuudet tukevat, hybridihakkuria lukuun ottamatta, Keslan liiketoiminnan kehitystä jo vuodesta 2015 alkaen. Konepajajärjestelmissä tuotekehitys kohdistui omien tuotteiden edelleen parantamiseen, minkä uskotaan tukevan yhtiön tavoitteiden mukaista kehittämistä perinteistä sopimuspohjaista alihankintaa paremmin. MARKKINOINTI Kesla jatkoi tilikaudella 2014 aktiivista panostusta myynti-, markkinointi- sekä jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi sekä kotimaassa että viennissä mm. uusien jälleenmyyntikanavien ja Saksan tytäryhtiön kautta. Kesla osallistui vuoden aikana useille merkittäville metsäalan messuille sekä kotimaassa että viennissä mm. Saksassa. Messuilla esiteltiin Keslan laajaa tuotemallistoa tuoteuutuuksineen aines- ja energiapuun keräämiseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja haketukseen liittyen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyen. Tilikauden aikana panostettiin lisää myös Keslan jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi tukemaan Keslan asiakkaiden koneiden korkeita käyttöasteita ja asiakastyytyväisyyttä. Konepajajärjestelmissä jatkettiin aktiivista uusien asiakkuuksien hankintaa sekä toimituslaajuuksien kasvattamista nykyisissä asiakkuuksissa. MFG Components Oy osallistui syksyllä toimialan messuille Suomessa. TASE JA RAHOITUS Konsernin tilikauden 2014 päättävän taseen loppusumma oli 36,0 miljoonaa euroa ( ,7 miljoonaa euroa; ,7 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vertailukauteen nähden kasvatti liiketoimintaan sitoutuneen käyttöpääoman kasvu sekä Kesla kehityshankkeen investoinnit. Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 19 tuhatta euroa negatiivinen (1-12/ tuhatta euroa positiivinen; 1-12/ tuhatta euroa positiivinen). Konsernin tilikauden 2014 lopun omavaraisuusaste oli 35,3 % ( ,3 %, ,0 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli tilikauden päätteeksi 133,1 % ( ,3 %, ,7 %). Molempiin tunnuslukuihin vaikutti negatiivisesti sitoutuneen käyttöpääoman kasvu sekä Kesla kehityshankkeen investoinnit. Vuoden 2015 investointitaso tulee olemaan selvästi kahta edellistä vuotta matalampi. TYTÄRYHTIÖT MFG Components Oy Euroopan heikon talouskehityksen edelleen jatkuminen heijastui negatiivisesti investointituotteiden kysyntään Euroopassa vuonna Heikossa liiketoimintaympäristössä MFG Components Oy:n tuotteiden ja palvelujen kysyntä jäi alle edellisvuoden tason. Heikossa suhdannetilanteessa yritykset tarkastelevat myös hankintakanaviaan uusiksi hakien entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja sekä kotimaasta että ulkomailta. Suomalaisen konepajateollisuuden kilpailukyvyn heikkous moneen kilpailijamaahan nähden pienensi suomalaisen konepajateollisuuden kokonaisvolyymiä vuonna MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella ,9 % vuoteen 2013 nähden ollen 12,2 miljoonaa euroa (1-12/ ,4 miljoonaa euroa, 1-12/ ,5 miljoonaa euroa). Yhtiön liikevoitto heikkeni tilikaudella 2014 vertailukauteen 2013 nähden ollen 192 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/ tuhatta euroa voitollinen; 1-12/ tuhatta euroa voitollinen). Yhtiön tulosta tavoitteeseen nähden heikensi liikevaihdon laskun seurauksena valmistuskapasiteetin vajaa käyttöaste, jota ei pystytty täysin tasapainottamaan tilikauden aikana tehdyillä sopeutustoimenpiteillä. MFG Components Oy:ssä jatkettiin vuonna 2014 toimintojen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden kehittämistä kannattavan kasvutavoitteen mukaisesti. Kesla GmbH Kesla GmbH on Keslan lähihistorian suurin yksittäinen investointi Keslan kansainvälistymiseksi Keski-Euroopan merkittäville metsä- ja kierrätystoimialan markkinoille. Tytäryhtiö vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta. Kesla GmbH rekisteröitiin Saksan kaupparekisteriin Tilikausi 2014 oli yhtiön toinen täysi tilikausi ja siten vielä Keslan markkinoinnillista ja myynnillistä sisäänajoa Keski-Euroopan markkinoille. Kesla GmbH:n liiketoiminnan taso jäi tilikaudella 2014 hivenen edellisvuoden tasosta. Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella tuhatta euroa ( tuhatta euroa; tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja lievästi positiivinen. Keski-Euroopan markkinat kehittyivät heikosti vuoden 2014 aikana. Euroopan orastavan talouskasvun hiipuminen kevään aikana heikensi investointituotteiden kysyntää. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut kuorma-autojen päästönormien kiristys heijastui osaltaan autonostureiden myyntiin vuoden 2014 aikana. 8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

9 Huomioiden Kesla GmbH:n sisäänajovaihe sekä kokonaismarkkinoiden haastava tilanne oli tytäryhtiön tulosvaikutus koko konsernin lukuihin edelleen negatiivinen. Kesla jatkaa tytäryhtiön tavoitteiden mukaista kehittämistä tavoitteena saavuttaa entistä parempi näkyvyys ja jalansija Keski-Euroopan merkittävillä aines- ja energiapuun sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvillä kone- ja laitemarkkinoilla. OOO Kesla Kesla sai päätökseen Pietarissa sijainneen tytäryhtiönsä OOO Keslan purkamiseen liittyvät toimenpiteet tilikauden 2014 loppuun. Asia oli tilinpäätöshetkellä Venäjän viranomaiskäsittelyssä. Tytäryhtiö perustettiin vuonna 2006 ja sen operatiivinen toiminta ajettiin alas vuoden 2009 finanssikriisin myötä. Vuodesta 2009 alkaen Kesla on hoitanut Venäjän myynti- ja huoltoverkoston tuen ja kehittämisen Suomesta käsin. Tehdystä päätöksestä ja vallitsevasta talouskriisistä huolimatta Venäjä on edelleen Keslalle tärkeä kohdemaa sekä merkittävä kasvun potentiaali talouskriisin ajastaan helpottaessa. HENKILÖSTÖ Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2014 aikana keskimäärin 300 henkilöä (vuonna henkilöä; vuonna henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 300 henkilöä ( henkilöä; henkilöä). Vuoden aikana tehtiin yksittäisiä rekrytointeja mm. jälkimarkkinointitoimintoihin vahvistamaan Keslan tuotetukea jälleenmyyjiin ja asiakkaisiin päin. Liiketoimintaympäristön heiketessä ja konsernin liikevaihdon jäädessä konsernin rakenteiden mukaisesta kapasiteettitasosta sovittiin tilikauden aikana henkilöstön kanssa sopeutustoimenpiteistä. Tytäryhtiö MFG Components Oy:stä vähennettiin syksyllä 4 työsuhdetta sekä sovittiin henkilöstön kanssa heikentynyttä kuormitusta vastaavista lomautuksista. Emoyhtiö Kesla Oyj:ssä vähennettiin eläkeratkaisujen kautta yhteensä 7 työsuhdetta ja määräaikaistettiin 2 työsuhdetta. Lisäksi 3 henkilön määräaikainen työsuhde päättyi vuodenvaihteessa. Vähennysten lisäksi henkilöstön kanssa sovittiin määräaikaisista lomautuksista, kestoltaan enintään 90 päivää ja enintään saakka. Määräaikaisten lomautusten muoto ja määrä määräytyvät vuoden 2015 aikana ajankohdan ja tilanteen mukaan. Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2014 yhteensä tuhatta euroa (vuonna tuhatta euroa; vuonna tuhatta euroa). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 9 % ( %; %). Henkilöstöstä oli tilikauden lopussa toimihenkilöitä 28 % (29 %; 29 %) ja työntekijöitä 72 % (71 %; 71 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli vuotta (44 vuotta; 43 vuotta) ja alle 40-vuotiaita oli 34 % (38 %; 42 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli vuotta (13 vuotta; 13 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli % (27 %; 24 %) ja pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 47 % (44 %; 48 %). YMPÄRISTÖASIAT Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Vuonna 2010 käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä kytki Keslan tuotetiedonhallinnan ja tilaus-toimitusprosessin yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollistaen vaihto-omaisuuserien entistä tarkemman ohjauksen. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä. Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 9

10 Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain. Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät Euroopan ja muun maailman talouskasvukehitykseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talous-poliittisen tilanteen kehittymiseen. Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa ja/tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen nykyisestään Euroopassa. Venäjän talous-poliittisen häiriön edelleen jatkuminen voi johtaa Venäjän talouskriisin syvenemiseen entisestään ja länsimaisten investointihyödykkeiden kysynnän pidempiaikaiseen heikennykseen. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella voi olla negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat potentiaalisiin asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä. Konsernin liiketoimintaan liittyvien välittömien ja välillisten kustannusten nousu kilpailijamaihin nähden nopeammin heikentäisi konsernin kilpailukykyä ja liiketoiminnan kannattavuusmahdollisuuksia. Kustannusnousujen siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta markkina- ja kilpailutilanteesta. LÄHIAJAN NÄKYMÄT Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa odotukset Euroopan heikon talouskehityksen ja Venäjän talouskriisin jatkumisesta myös vuonna Vallitsevassa epävarmassa toimintaympäristössä yritysten investointiaktiivisuus tulee olemaan normaalia matalammalla tasolla. Toimialoista positiivisimmat odotukset kohdistuvat edelleen metsäteollisuuteen jossa erityisesti kartongin ja markkinasellun kysynnän odotetaan ylläpitävän edelleen hyvää aktiviteettitasoa myös ainespuuhakkuissa ja -logistiikassa. Yksittäisenä positiivisena päätöksenä on myös Suomen hallituksen päätös laskea turveveroa ja nostaa sitä vastaavaa metsähaketukea vuoden 2015 alusta. Päätös tukee uusiutuvan metsäenergian asemaa sekä käytön tavoitteiden mukaista kehitystä Suomessa. Vallitsevassa epävarmassa liiketoimintaympäristössä Kesla pyrkii molempien liiketoiminta-alueidensa omilla tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteillään tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin lähitulevaisuudessa. Tehdyillä kehitystoimenpiteillä ja henkilöstön kanssa sovituilla sopeutustoimenpiteillä pyritään turvaamaan toiminnan riittävä kannattavuus mahdollisesti muuttuvassakin toimintaympäristössä. Keslan tilauskanta oli tilikauden 2014 lopussa vertailuvuotta matalammalla tasolla ollen 7,4 miljoonaa euroa ( ,6 miljoonaa euroa; ,8 miljoonaa euroa). Vallitsevassa liiketoimintaympäristössä Keslan liikevaihdon odotetaan olevan vuonna 2015 karkeasti vuoden 2014 tasolla ja liikevoiton paranevan tehtyjen kehitys- ja sopeutustoimenpiteiden seurauksena vuoden 2014 tasosta. HALLINTO Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen jäseneksi Harri Forss, John Lahtinen, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist ja Ritva Toivonen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Kärkkäinen. Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Ulla Nykky. YHTIÖN OSAKKEET Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on kappaletta ja B-osakkeita kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. OMAT OSAKKEET Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2014 lopussa kpl omaa A-osaketta ( kpl; kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % HYVÄ HALLINNOINTITAPA Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa www. kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf -muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa. HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA JA OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMIS- JA MYYNTIVALTUUTUKSESTA Kesla Oyj:n vapaa oma pääoma on tuhatta euroa, josta tilikauden 2014 tappio on 103 tuhatta euroa. Hallitus esittää Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,05 euroa / osake, yhteensä 168 tuhatta euroa. Jäljelle jäävät voittovarat tuhatta euroa jäävät vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä. 10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

11 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1000 LIITETIETO Liikevaihto 2, Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liikearvon arvonalentuminen Liiketoiminnan muut kulut 7, Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Tilikauden laaja tulos Jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/ 12 0,05 0,24 laimennettu osakekohtainen tulos ( ) sekä A- että B-osakkeille KONSERNIN TASE 1000 LIITETIETO VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Myytävissä olevat rahoitusvarat Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto 6 6 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä KONSERNITILINPÄÄTÖS IFRS 11

12 1000 LIITETIETO Pitkäaikaiset velat Laskennallinen verovelka Varaukset Rahoitusvelat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat - - Lyhytaikaiset rahoitusvelat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden laaja tulos Oikaisut laajaan tulokseen Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Osto- ja muiden velkojen muutos Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Lainasaamisten takaisinmaksut 14 - Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit Saadut korot investoinneista 6 - Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen maksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos -9-6 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa KONSERNITILINPÄÄTÖS IFRS

13 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA 1000 Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet voittovarat Svop Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden tulos Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet voittovarat Svop Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden tulos Uusi KESLA 18RH-II-harvesterikoura ja JPS R5500-saha saivat hyvää palautetta esiintymisestään FinnMETKO:ssa. Kesla on ensimmäinen harvesterikouravalmistaja, joka tarjoaa sahaa tehdasasennettuna valinnaisvarusteena. KONSERNITILINPÄÄTÖS IFRS 13

14 KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT YHTEISÖN PERUSTIEDOT Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus ). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, Joensuu. Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina. Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Laatimisperusta Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konserni on soveltanut alkaen uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joista seuraavilla on ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen: IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen muutos Tilinpäätöksessä esitettävä tiedot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien osalta (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos täsmentää liitetietovaatimuksia, jotka koskevat sellaisia rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joihin on kohdistunut arvonalentumiskirjauksia. Standardin muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi. Ulkomaanrahan määräisten liiketapahtumien muuttaminen Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toimintaja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntaminen Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen 14 KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT

15 taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset vuotta Tuotannon koneet ja kalusto 5-15 vuotta Kuljetusvälineet 5 vuotta Muut 3-5 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Julkiset avustukset Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Aineettomat hyödykkeet: Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa. Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enintään viidessä vuodessa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Vuokrasopimukset - konserni vuokralle ottajana Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa Vuokrasopimukset - konserni vuokralle antajana Vuokralle annetut hyödykkeet, joiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle, käsitellään tilinpäätöksessä rahoitusleasingsopimuksina. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä korkotuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kunakin tilikautena saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT 15

16 myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Työsuhde-etuudet Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Tuloverot Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää. Tuloutusperiaatteet Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Rahoitusvarat ja -velat Kesla -konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä. Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa. Liikevoitto Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin. Johdon arviot Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen IASB on julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Seuraavilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla arvioidaan olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevaisuudessa: 16 KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT

17 IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset ja (sovellettava pääosin tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sekä (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioidaan, ettei muutos tule olemaan merkittävä. 2. SEGMENTTI-INFORMAATIO Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluu tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Tytäryhtiöiden OOO Kesla ja Kesla GmbH luvut sisältyvät metsäkoneet -segmenttiin. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien kesken kohdistetaan keskitetyn taloushallinnon kulut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Sopimuksia tarkastellaan kerran vuodessa normaalien konsernin sopimuskäytäntöjen mukaisesti. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät veroja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä Liiketoiminnan rahavirta, Omavaraisuusaste, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Oman pääoman tuotto, % Bruttoinvestoinnit ja poistot, Investoinnit Poistot KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT 17

18 2014, 1000 LIIKETOIMINTASEGMENTIT Metsäkoneet Konepajajärjestelmät Eliminointi/oikaisu Konserni yhteensä TULOS Ulkoinen liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto Liikevaihto Konsernin liikevaihto yhteensä Poistot Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja yhteensä 194 Muut merkittävät erät, joihin ei liity maksutapahtumaa Liikearvon arvonalentuminen -80 VARAT Segmentin varat Varat yhteensä Nettoinvestoinnit VELAT Segmentin velat Velat yhteensä , 1000 LIIKETOIMINTASEGMENTIT Metsäkoneet Konepajajärjestelmät Eliminointi/oikaisu Konserni yhteensä TULOS Ulkoinen liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto Liikevaihto Konsernin liikevaihto yhteensä Poistot Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja yhteensä 994 VARAT Muut merkittävät erät, johin ei liity maksutapahtumaa Segmentin varat Varat yhteensä Nettoinvestoinnit VELAT Segmentin velat Velat yhteensä LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUMA Suomi Euroopan Unioni Muu maailma Yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot Julkiset avustukset Vakuutuskorvaukset Muut tuottoerät Yhteensä KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT

19 5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT Konserni työllisti tilikauden lopussa 300 henkilöä ( ja henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 300 (287 henkilöä 2013 ja 277 henkilöä 2012), joista keskimäärin oli toimihenkilöitä 85 ( ja ). Työttömyysturvan työnantajan omavastuuosuutta on kirjattu vuodelle 2014 kuluksi 1 tuhatta euroa ( tuhatta euroa). Palkat, palkkiot ja luontaisedut Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella Metsäkoneet Konepajajärjestelmät Yhteensä POISTOT JA ARVONALENNUKSET Aineettomat oikeudet Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Arvonalennukset 80 - Poistot ja arvonalennukset yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Myynti- ja mainoskulut Käyttö- ja ylläpitokulut Matkakulut Konttori- ja hallintokulut Palvelumaksut Tuotannon koneiden korjaus- ja työkalukulut Muut liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella tuhatta euroa (1 167 tuhatta euroa vuonna 2013), joista on aktivoitu 187 tuhatta euroa vuoden 2014 aikana (168 tuhatta euroa vuonna 2013). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 391 tuhatta euroa (314 tuhatta euroa ). Uusi KESLA 2112-autonosturi lanseerattiin FinnMETKO:ssa. KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT 19

20 9. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tilintarkastus Todistukset ja lausunnot - - Muut palvelut Tilintarkastuspalkkiot yhteensä RAHOITUSKULUT (NETTO) Korkotuotot Korkokulut Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusjohdannaisista Muut rahoituskulut Rahoituskulut netto TULOVEROT Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Laskennalliset verot Yhteensä Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 20,0 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma. Tulos ennen veroja Verot laskettuna kotimaan verokannalla 24,5 % Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus Verokannan 20 % vaikutus Muut erät -2-6 Verot tuloslaskelmassa OSAKEKOHTAINEN TULOS Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille 0,05 0,24 Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille 0,05 0,24 Tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. 20 KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT