Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA Kh , liite nro 1 Kh Kv, liite nro Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

2 Sisällysluettelo Kunnanjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan toteutuminen kunnassa Sisäisen valvonnan toteutuminen kunnan yhtiöissä Sisäisen valvonnan kehittäminen Kokonaistalouden kehitys Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen liittyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta Hallinto- ja talouspalvelut Kehittämispalvelut Sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Koulutus ja opiskelu Vapaa-ajan palvelut Sompion kirjasto Lasten päivähoito Tekninen toimi Tilapalvelu Pelastuspalvelu Asuntotoimi Ympäristötoimi

3 6. Koko kunnan talous Tuloslaskelma Investoinnit Rahoitus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöksen liitetiedot Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Asentopuulaaki Oy Astropolistieto Oy Lämpö Oy Juurakkotuli Sodankylän Vesi Oy Tähtikunta Oy Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käytetyt kirjanpitokirjat Tilinpäätöksen allekirjoitukset

4 Kunnanjohtajan katsaus Kansantalouden heikentyminen on osaltaan aiheuttanut kunnille taloudellisia ongelmia. Enää eivät pelkästään pienet kunnat ole talousvaikeuksissa, vaan myös suuret kunnat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Kunnallistalouden vaikeudet on eräs peruste kuntarakenne- ja sote-uudistuksille. On jopa esitetty arvioita siitä, että nykymallinen hyvinvointivaltio on tiensä päässä. Kansantalouden ongelmien ohella kunnat eivät ole välttyneet valtion uusilta velvoitteilta kuntia kohtaan. Vuoden 2012 lopussa kunnille oli valtion toimesta osoitettu 535 tehtävää tai velvoitetta. Muiden muassa kahden viime vuoden aikana valtio on antanut kunnille 34 uutta tehtävää. Valtion velvoitteiden lisäksi kunnat itse ovat ottaneet omilla päätöksillään hoitaakseen tehtäviä tai hyväksyneet avustusluonteisia menoja. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli koko maassa negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta, ja kuntien toimintakatteet kasvoivat 3,3 prosenttia vuonna Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui henkilöstömenojen kasvun pysähtymisellä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset. Tilinpäätösten vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Näin ollen tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Sodankylässä pystyttiin hillitsemään menojen kasvua, sillä menot kasvoivat vain 2,9 prosenttia. Menojen kasvua hillittiin keväällä käynnistetyllä säästöohjelmalla. Säästökohteet pyrittiin valitsemaan siten, että kustannusvaikutus olisi mahdollisia haittoja suurempi. Menojen kasvun hillitsemisen lisäksi tuottoja lisättiin taksoja ja maksuja korottamalla. Tuotot kasvoivatkin lähes neljä prosenttia talousarviossa arvioitua enemmän. Työpaikkojen kasvun vaikutus alkoi näkyä vuoden 2013 verotuloissa, sillä verotulot kasvoivat 12,3 prosenttia. Verotulojen kasvu oli 5,5 prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin. Lapin kuntien tulos vuodelle oli ylijäämäinen keskimäärin 122 euroa/asukas. Lapissa kymmenen kuntaa teki alijäämäisen tuloksen. Taloudellisessa vertailussa Sodankylä sijoittuu Lapin kuntien keskivaiheelle. 4

5 Kunnan lainamäärä kasvoi kertomusvuonna. Lainanotolla rahoitettiin pääosaltaan investointeja. Suurimmat kohteet olivat lukion ja Hannuksenkartanon saneeraukset. Uusinvestoinneista valmistui liikuntasali ja keskuskeittiön rakentaminen aloitettiin. On ollut huoli siitä, että kunta velkaantuu liikaa. Velan otossa onkin tarkkaan harkittava, missä kriittinen raja kulkee. Kunnan kehitysnäkymät ovat vielä kohtuulliset ottaen huomioon velkaantumisaste. Jokainen investointi on tarkkaan harkittu ja pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan vetovoimaa. Voidaankin todeta, että investoinneillaan kunta sijoittaa tulevaisuuteen. Sodankylän väkiluku kasvoi 50 henkilöllä vuonna Väkiluvun kasvun esteenä on edelleen asuntojen puute. Läpi vuoden asunnontarvitsijoiden määrä oli ylittää asunnon hakijoiden määrän. Näistä noin puolella oli vakituinen työpaikka kunnassa, muttei asuntoa. Edelleen kunnan täytyy toimia aktiivisesti asuntojen saamiseksi kuntaan. Kunnan väkiluku laski 1143 henkilöllä vuosina Alimmillaan väkiluku on ollut vuonna 2010 (8779 henkilöä). Vuodesta 2010 väestö on lisääntynyt 99 henkilöllä. Koska kunnan palvelurakennetta ei ehditty purkaa vähenevän väestön mukaisesti, ei nykyinen väestön lisäys välttämättä aiheuta oleellista menojen kasvua. Sodankylän kunnan taloudelle ja toiminnalle lähivuodet ovat tärkeitä. Edessä on tärkeitä ratkaisuja, jotka edistävät kunnan elinvoimaa ja tukevat kunnan kehittymistä. Päätöksenteossa ratkaisut edellyttävät kykyä katsoa tulevaisuuteen ja yhteisymmärrystä siitä, mikä on kuntalaisille parasta. Kiitän kunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kuntalaisten hyväksi tekemästänne työstä. Kunnanjohtaja Viljo Pesonen 5

6 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Valtuuston poliittinen voimasuhde on seuraava: Suomen Keskusta Kokoomus Vasemmistoliitto Perussuomalaiset Sosiaalidemokraattinen puolue Ryhmä 2013 Vihreät 14 valtuutettua 7 valtuutettua 5 valtuutettua 4 valtuutettua 2 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettu Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto, toimikausi Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Elsi Poikela (KOK) Pentti Rytisalo (KESK) Juha Karppinen (VAS) Kunnanhallitus, toimikausi Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Pekka Tuomivaara (KESK) Jyrki Siirtola (KESK) Tuula Annala (KOK) Jäsenet: Eila Kivioja (PS) Jyrki Manninen (KESK) Tarja Oksanen (2013) Martti Kumpulainen (KOK) Arja Mäkitalo (KESK) Jenni Äärelä (VAS) 6

7 Sodankylän kunnan organisaatiorakenne alkaen KUNNANVALTUUSTO 35 valtuutettua Tarkastusltk 5 jäsentä KUNNANHALLITUS 9 jäsentä KUNNANJOHTAJA Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt VIRASTON JOHTORYHMÄ Hallinto-ja kehittämispalveluiden toimiala Perusturvapalveluidentoimiala Sivistyspalveluiden toimiala Teknisten palveluiden toimiala Kunnanhallitus 9 jäsentä Perusturvaltk 11 jäsentä Sivistysltk 11 jäsentä Tekninen ltk 9 jäsentä Kylä- ja korttelitmk 5-7 jäsentä Koulujen johtok. 5-9 jäsentä Ympäristöltk 9 jäsentä Keskusvaaliltk 5 jäsentä 7

8 Organisaatiorakenne alkaen Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 35 valtuutettua Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Kunnanhallitus 9 jäsentä Perusturvalautakunta 11 jäsentä Sivistyslautakunta 11 jäsentä Tekninen lautakunta 9 jäsentä Ympäristölautakunta 9 jäsentä Ympäristöterveydenhuollon jaosto 7 jäsentä Toimitusjaosto (Tielautakunta) 3 jäsentä Viranhaltijaorganisaatio Kunnanjohtaja Johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Kehittämispalvelut Hallintopalvelut - Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut - K Yleishallinto Sosiaalipalvelut Koulutus ja opiskelu Tekninen toimi Maaseutuhallinto Vanhusten palvelut Vapaa-ajanpalvelut Tilapalvelut Perusterv.huolto Sompion kirjasto Pelastuspalvelut Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito Ruokapalvelut Ympäristöterv.huolto Ympäristötoimi 8

9 Tilivelvolliset 2013 Toimialojen muodostaminen ja ratkaisuvalta on määritelty kunnan hallintosäännössä. Tilivelvollisia ovat valtuutettuja lukuun ottamatta kunnan muiden toimielinten jäsenet, toimielinten esittelijät, toimialajohtajat, vastuualueiden ja tulosyksiköiden esimiehet hallintosäännön mukaisesti. Sodankylän hallintosäännön mukaan kunnan ja kuntakonsernin johtamisesta vastaavat valtuusto, kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa kuntakonsernia kunnanhallituksen alaisuudessa. Myös kuntakonsernille ja sen johtamiselle on asetettu talousarviossa toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tilivelvolliset 2014 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kuntaliiton suosituksen mukaisesti. Kunnan tilivelvollisuudet on tarkistettu suosituksen mukaisesti alkuvuodesta Kunnanhallitus on vahvistanut , että 1) konserniyhtiöissä tilivelvollisia ovat toimitusjohtaja ja hallitukset, 2) kunnan tilivelvollisia ovat kunnanjohtaja ja toimialajohtajat (hallinto- ja talousjohtaja, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja ja tekninen johtaja) sekä lisäksi seuraavat henkilöt vastuualueittain: Toimielin Vastuualue Tilivelvolliset viranhaltijat Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tarkastusltk:n puheenjohtaja Keskusvaalilautakunta Vaalit Hallintosihteeri Kunnanhallitus Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Kehittämispalvelut Kehittämisjohtaja Maaseutuhallinto Maaseutupäällikkö Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Sosiaalityönjohtaja Vanhusten palvelut Vanhustyönjohtaja Perusterveydenhuolto Johtava lääkäri Erikoissairaanhoito Johtava lääkäri Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveyspäällikkö Sivistyslautakunta Koulutus ja opiskelu Sivistystoimenjohtaja Vapaa-ajan palvelut Vapaa-aikasihteeri Sompion kirjasto Kirjastotoimenjohtaja Lasten päivähoito Päiväkodin johtaja Tekninen lautakunta Tekninen toimi Tekninen johtaja Tilapalvelut Kiinteistöpäällikkö Ruokapalvelut Ruokapalvelupäällikkö Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennustarkastaja 9

10 1.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Seuraavassa arvioidaan yleistä taloudellista kehitystä Kuntaliitosta saatujen tietojen pohjalta. Kuntasektori on suurten muutosten ja odotusten ytimessä: valmistelussa on valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Ensi vuonna lähes samat haasteet tulevat jatkumaan kuntien ympärillä mutta sillä poikkeuksella, että kuntatalous todennäköisesti heikentyessään luo vielä lisää haastekerrointa näihin mittaviin koitoksiin. Vuonna 2013 on kuntatalous ollut olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Merkittävänä positiivisena tekijänä ovat olleet kuntien verotulojen kasvu, mikä näyttää kokonaisuutena kohtalaista kehitystä vuodelle Kasvua on tuonut mm. tilitysuudistuksen muutokset ja ryhmäosuuden korotuksesta sekä kuntakohtaisten jakoosuuksien oikaisut. Vuosi 2014 tuonee mukanaan paljon vaatimattomamman verotulojen kasvun. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet kun tarkastelemme vuotta 2014 ja Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa hyvin. Kunnat ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,74 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,36 %-yksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille 2 mrd. säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 mrd. suuruisen pitemmän ajan tehostamistavoitteen. Ohjelman mukaan yksi miljardi näistä kahdesta tulee kuntien saada kasaan omin toimin, lähinnä veronkorotuksin ja toiminnan tehostamisen kautta. Toinen miljardi tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitelty kuntataloudenohjausjärjestelmä, joka hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin pysyy kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s ja Moodies luokittelivat Kuntien Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n arvoiseksi marras-, joulukuussa. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtioon kuin Suomen kuntiin luotetaan. Ne tulevat pitämään sisällään toimintamenojen kasvun hidastamista, tulopohjan laajentamista, valtio-kuntasuhteen kehittämistä sekä investointien ja rahoituksen hallintaa. Sodankylän alueen taloudellinen kehitys Väestö Sodankylän asukasluku kasvoi vuoden 2013 aikana 50 hengellä ja oli vuoden lopussa henkeä. Muutos 0,5 %. Väestöstä on alle 15-vuotiaita 13,8 %, vuotiaita 63,7 % ja yli 65-vuotiaita 22,5 %. 10

11 Taulukko: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina , henkeä Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Taulukko: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina , % ,7 11,1 70,5 5,2 2, ,4 11,4 67,0 8,7 4, ,6 11,3 68,0 7,4 3, ,5 9,0 66,1 11,5 7, ,4 8,4 66,1 11,5 8, ,7 8,0 65,8 11,4 9, ,0 8,0 64,6 12,0 9, ,1 7,8 64,2 12,0 9, ,4 7,3 63,7 12,3 10,3 Lähde: Tilastokeskus Työllisyys ja työpaikat Työpaikkojen määrä on noussut vuodesta työpaikasta vuoteen 2011 mennessä työpaikkaan. Samana aikana vastaavasti työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut 574 työnhakijasta 399 työnhakijaan vuoden 2012 lopussa. 11

12 Taulukko: Työttömät työnhakijat sekä osuus työvoimasta Sodankylässä vuosina , vuosi ennakkotieto *) 2013*) Työvoima Työlliset Työttömiä työnhakijoita Työttömyysaste, % 11,8 13,2 11,6 10,2 10,2 12,4 *) ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö (ennakkotieto) Taulukko:Työpaikat Sodankylässä toimialoittain vuosina , kpl Työpaikat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemustoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muut palvelut Toimiala tuntematon (TOL 2008 vuodet ) Lähde: Tilastokeskus, TOL Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan taloudellista kehitystä kuvaavat seuraavat tulos- ja rahoituslaskelman erien muutokset vuonna 2013 verrattuna vuoteen Toimintakate ja sen muodostuminen Toimintakate oli euroa, jossa oli nousua euroa eli 3,4 % Toimintamenojen nousu oli euroa eli 2,9 % ja toimintatuottojen nousu euroa eli 0,4 %. Kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan toimintakatteiden nousu oli kunnissa keskimäärin 3,4 %. Toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli 3,0 prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät kunnissa 2,2 %; Sodankylän kunnassa nousu oli 1,7 %. 12

13 Verotulot Kunnan verotulot olivat euroa, jossa oli kasvua euroa eli 12,4 % Kunnallisverotilitykset olivat euroa, jossa kasvu oli euroa eli 11,8 %. Vuoden 2013 tilitykset kasvoivat 7,34 %, vaikka kokonaisuutta alensi aikaisempien, lähinnä vuoden 2012 verotilitysten oikaisu marraskuun tilityksessä. Kunnallisverojen kasvun taustatekijöitä oli Verohallinnon verovuodelta 2012 jako-osuuksien kertaeräinen oikaisu elokuun tilityksessä sekä joulukuun 2013 verotulojen tilityksen yhteydessä kuntakohtaista jako-osuuksien oikaisua euroa kertaeränä, samoin jäännösverot tilitettiin jo joulukuussa, aiemmin seuraavan vuoden tammikuussa. Yhteisöveroja valtio tilitti ,08 euroa, jossa nousua euroa eli 13,6 %. Kiinteistöveroja kertyi euroa, jossa kasvu oli 14,7 %. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat yhteensä euroa, jossa oli nousua euroa eli 1,3 % Rahoitustuotot ja -kulut Merkittävimpinä erinä rahoitustuotot sisältää Rovakaira Oy:n euron ja Lämpö Oy Juurakkotulen euron osingot sekä Ounastähti ky:n ylijäämän palautuksen euroa, Lapin Sairaanhoitopiirin peruspääoman koron euroa sekä Ounastähti ky:n peruspääoman koron euroa. Korkokulut pienenivät edellisestä vuodesta alhaisen korkotason ansiosta, mutta muutoin rahoitustuotoissa ja -kuluissa ei ollut merkittävää muutosta vuoteen 2012 verrattuna. Vuosikate Vuosikate parani ja oli euroa vuosikatteen ollessa edellisenä vuonna euroa. Vuosikatteen nousuun vaikutti pääasiassa se, että toimintakatteen kasvu oli pienempi kuin verotulojen ja valtionosuuksien kasvu. Toimintakate nousi euroa, samalla kun verotulot ja valtionosuuden kasvoivat euroa. Satunnaiset tuotot ja satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot olivat euroa ja suurimpana eränä oli tuntipalkkaisten jaksotettujen palkkojen saldon siirto taseesta ( euroa) ja Kunnan Taitoalle myytyjen Polar Taitoa Oy:n osakkeiden myyntivoitto (6.856 euroa). Satunnaiset kulut olivat yhteensä ,45 euroa. Käyttöomaisuuden myyntitappiota kirjattiin euroa Kelujärven koulun myynnistä. Asuntolarakennus H -talon purusta johtuen poistettiin se tasearvo euroa. Lokka-Mäntypäätien rakentamiskustannuksien kunnan osuus euroa sisältyy myös satunnaisiin kuluihin sekä Ryhmäkoti Ansajokoksen palohälytinjärjestelmän uusiminen euroa. Siirtovelat Saatuihin ennakoihin siirtoveloissa on kirjattu kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaustuomio ns, asfalttikartelliasiassa, jossa kunta on saanut ,88 euron korvauksen. Elinkeino- ja kehittämisrahaston käyttö Vuonna 2013 rahastoa käytettiin euroa erilaisiin kehittämishankkeisiin kunnanhallituksen päätöksellä, merkittävimpänä Tähtikuitu Oy:n osakkeiden ostoon ja sijoittamalla yhtiön SVOP:iin yhteensä euroa. Rahaston pääoma on vuoden 2013 tilinpäätöksessä euroa. Uusinvestoinnit Vuonna 2013 investoinnit uusiin rakennuksiin jatkuivat melko korkealla tasolla. Investoinnit (bruttomenot) olivat euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat euroa. Euromäärältään (netto) suurimmat investointikohteet olivat Hannuksenkartanon peruskorjaus ( euroa), lukion peruskorjaus ( euroa), liikuntahallin ra- 13

14 kentaminen ( euroa), keskuskeittiön rakentaminen ( euroa), muut rakennusten peruskorjaukset ( euroa) ja liikenneväylät ( euroa). Velkamäärän kehitys Kunnan velkamäärä kasvoi euroa. Uutta lainaa kunta otti euroa, josta lyhytaikaista lainaa euroa ja lainoja lyhennettiin euroa. Velan kokonaislainamäärä tilinpäätöksessä on euroa. Velkaa kunnalla on euroa / asukas. Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan kunnilla on velkaa keskimäärin euroa / asukas. Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä on euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä vuoden 2013 lopussa on yhteensä ,65 euroa. Toimintakate kasvoi euroa, kun verotulot ja valtionosuudet nousivat peräti euroa eli 13,47 %. Toimintakate Sodankylässä nousi 3,3 %, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä alempi kuin kunnissa keskimäärin alustavien tilinpäätöstietojen mukaan. Tilikauden tulokseen vaikuttivat merkittävimmin viime vuosien kunnan asukasluvun kasvusta johtuva toimintamenojen kasvun hillitseminen, verotulojen positiivinen kehitys sekä verotulojen maksatuksen osittainen aikaistuminen tammikuulta 2014 vuoden 2013 puolelle. Taulukko: Tulojen ja toimintakatteen kehitys VALTIONOSUUDET VEROTULOT INVESTOINNIT, netto LAINAT TOIMINTAKATE Olennainen muutos kunnan tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen kuntakonsernissa Sodankylän kunnan 100 %:sti omistama tytäryhtiö Astropolistieto Oy on hakeutunut konkurssiin. Konkurssin johdosta kunnalle aiheutuu tappioita, joita ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Kunnan tilinpäätöksessä 2013 on Astropolistieto Oy:n osakkeet yhteensä ,59 euroa arvostettu täyteen arvoonsa. Lisäksi Astropolistieto Oy:n shekkitililimiitin takaus aiheuttanee kunnalle vastuita, joiden suuruus selviää konkurssiselvityksen myötä. Kunta on maksanut luotollisesta shekkitilistä käytetyn limiitin korkoineen yhteensä ,64 euroa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sodankylän kuntastrategian päivityksestä ja työn etenemisestä on sovittu kunnanhallituksen kokouksessa Kuntastrategia on hyväksytty kunnanhallituksessa 14

15 esitettäväksi valtuustolle. Strategiapäivitys on sovittu vahvistettavan heti vuoden 2014 alussa, jotta se ohjaisi kunnan toimintaa mahdollisimman pian ja erityisesti talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman laadintaa. Strategiaesitys on valmisteltu vuosille Sodankylä haluaa kehittyä vuoteen 2020 mennessä kansainväliseksi Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskukseksi, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Strategisiksi päämääriksi on asetettu 1) kunnan asukasluvun kehittyminen positiiviseksi, 2) elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä 3) peruspalveluiden järjestäminen tehokkaasti. Strategia-asiakirjassa on esitetty, miksi juuri näihin päämääriin pyritään ja millaisia konkreettisia tavoitteita päämääriin on liitetty. Strategiassa on arvioitu kunnan nykytilaa ja muutosvoimia sekä kirjattu menestystekijöitä, joiden avulla strategisiin päämääriin uskotaan päästävän. Koska Sodankylän kunta on nyt muiden kuntien lailla merkittävän kuntarakenne- ja sote-uudistuksen edessä, kunnan kehittämisvoimavarat keskitetään nykyisen palvelutuotannon kuvaamiseen (lähipalvelut, keskitetyt palvelut ja seudulliset palvelut sekä oma tuotanto ja ulkoistetut palvelut) niiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen selvittämiseen. Selvityksen etenemistä seurataan kunnan johtoryhmässä ja raportoidaan kunnanhallitukselle mahdollisten uudelleen linjauksien järjestämiseksi. Kysymys on kunnan palvelustrategian päivittämisessä muuttuvassa kuntakentässä. Samanaikaisesti kunnassa on huolehdittava kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä sekä myönteisestä, yhtenäisestä ja aktiivisesta viestinnästä. Nämä asetetaan strategisiksi painospisteiksi siihen asti, kunnes kuntastrategia päivitetään uudelleen. Päivitystarvetta arvioidaan vuosittain talousarvion seurannan ja raportoinnin yhteydessä sekä kuntarakenteessa ja sote-palveluiden järjestämisessä tapahtuneiden muutosten selkiydyttäessä. Edellä oleva linjaus kiteytyy seuraaviksi painopisteiksi lähivuosiksi: kuntakonsernin rakenteen uudistaminen, palveluntuotannon virtaviivaistaminen, johtamisen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen 2016 kuntastrategian päivitys ottaen huomioon valtakunnallisen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntastrategian toteutuminen edellyttää, että strategiaa täsmennetään toimintokohtaisilla osastrategioilla, ohjelmilla, suunnitelmilla tai vastaavilla pitkän tähtäyksen suuntaviivoilla. Eri strategioiden tulee liittyä kiinteästi toisiinsa, jotta kuntastrategian ohjausvaikutus säilyy. Kuntastrategia antaa suuntaviivat esimerkiksi elinvoimapoliittiselle ohjelmalle, hyvinvointisuunnitelmalle, henkilöstöstrategialle ja viestinnän linjauksille. Vastaavasti hyvinvointisuunnitelman tulisi ohjata palvelustrategiaa, jota kautta johdetaan painopisteet tarkennetuille ohjelmille, kuten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmalle tai ikääntymispoliittiselle ohjelmalle. Kuntastrategian toteutumista edistää, jos suuntaviivat kootaan yhteen ja arvioidaan niiden päivitystarve. Sodankylän kunnan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti ja kuntastrategian päivitystarvetta arvioidaan muutosten edellyttämällä tavalla. Kuntastrategian toteutumisen arviointi tapahtuu pääasiassa strategisiin päämääriin asetettujen tavoitteiden avulla ja päivitystarpeen arviointi tehdään vuosittain vähintään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Toiminta- ja talousesitystä laadittaessa on osoitettava, mihin strategisiin tavoitteisiin vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pohjautuvat. Myös kehittämisprojektien ja strategian välinen yhteys on tärkeää esittää. Strategisessa ohjauksessa hyödynnetään tunnistettuja menestystekijöitä. 15

16 Sodankylän kunnalla on yhteensä 25 tytäryhtiötä. Lisäksi kunta kuuluu 7 kuntayhtymään, 4 osakkuusyhteisöön ja 2 konserniin kuuluvaan säätiöön ja yhteen yhdistykseen. Konsernitilinpäätöksessä esitetään merkittävimpien yhtiöiden, Asentopuulaaki Oy:n, Astropolistieto Oy:n, Lämpö Oy Juurakkotulen, Sodankylän Vesi Oy:n ja Tähtikunta Oy:n arviot todennäköisestä tulevasta kehityksestään. 16

17 1.5 Kunnan henkilöstö Taulukko: Henkilöstön määrä hallintokunnittain palvelussuhteen mukaan vuosina 2012 ja 2013 Hallinto- ja Perusturva- Sivistys- Tekniset Yhteensä elink.palvelut palvelut palvelut palvelut Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Kunnan henkilöstömenoihin sisältyy kuntaan virka- tai työsopimussuhteeseen palkattujen palkat ja sosiaalivakuutusmenot. Menoissa on mukana vakituisen henkilöstön lisäksi työllisyysvaroin palkattujen, oppisopimuksiin tulleiden, projekteissa työskentelevien, kesätyöllistettyjen, sijaisten sekä muiden määräaikaisten työntekijöiden palkkauskustannukset sekä maksetut tunti- ja urakkapalkat, luottamushenkilöiden palkkiot, asiantuntijapalkkiot. Henkilöstömenojen osuus käyttötalousmenoista oli henkilöstömenot, % käyttömenoista vuonna % vuonna % vuonna % vuonna % vuonna % vuonna % Henkilösivukulut olivat vuonna 2013 yhteensä euroa, mikä oli 13,0 % käyttömenoista ja vuonna 2012 yhteensä euroa, mikä oli 12,8 % käyttömenoista. Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös laaditaan erikseen ja siitä käy ilmi muita tunnuslukuja henkilöstön osalta. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sodankylä haluaa olla vuonna 2020 hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Se on kunnan visio 2020, jonka eteen teemme määrätietoista kehitystyötä. 17

18 Vision toteutumisen riskinä on monia tekijöitä, joista osaan kunta voi itse vaikuttaa ja osaan ei. Kuntastrategiassa on tunnistettu seuraavia menestystekijöitä, joiden toteutuminen nähdään edellytyksenä strategiassa asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ellei kunnassa onnistuta seuraavien menestystekijöiden toteuttamisessa, syntyy kunnan oman toiminnan kautta riskejä, ettei visio toteudu: kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien luominen, luottamushenkilöorganisaation laadukas toiminta, investointien ajantasaisuus, henkilökunnan hyvinvointi ja tuloksellisuus, elinympäristön viihtyisyys, aktiivinen yhteistyö sekä myönteinen, yhtenäinen ja aktiivinen viestintä. Sodankylän tulevaisuuden tahtotilan toteutumisen kannalta riskin muodostaa myös kunnan taloudellinen kehitys. Samanaikaisesti jos kunnan talous kiristyy, ja kunnassa joudutaan tekemään menosäästöjä, on huolehdittava kunnan vetovoimaisuuden säilymisestä. Määrärahaleikkauksilla on sekä nopeita että hitaampia vaikutuksia, jotka puolestaan vaikuttavat kunnan vetovoimaisuuteen lyhyellä tai pitkällä aikajänteellä. Kuntakentässä on myös valmistelussa merkittäviä muutoksia, joilla on vaikutusta Sodankylän kunnan vision toteutumisen kannalta. Muutokset koskevat mm. seuraavia uudistuksia: kuntalaki, kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelut (sote), valtionosuusjärjestelmä, saamelaislaki ja metsähallituslaki. Lapin liitto on lähettänyt lausuntokierrokselle myös uuden maakuntaohjelman, Lappi-sopimuksen, jolla on vaikutuksena aluetalouden kehitykseen. Seuraavassa on tiivistetty keskeisimmät muutokset, joihin liittyvät epävarmuustekijät Sodankylän kannalta on esitetty uudistuksia koskevissa kunnan kannanotoissa: Kuntarakenneuudistus Sodankylä on antanut vastauksenaan valtiovarainministeriölle , että se selvittää kuntien yhdistymistä Pelkosenniemen, Savukosken ja Kittilän kanssa, mikäli kunnat niin haluavat, ja että Sodankylän kunta on valmis neuvottelemaan alueen toistenkin kuntien kanssa muistakin toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista. Sodankylä on myös hakenut lupaa poiketa selvitysperusteiden osoittamista selvitysperusteista, sillä selvitysalue ei ylitä vaadittua asukkaan rajaa. Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämislain työryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu sote-uudistuksen pääperiaatteet: sosiaali- ja terveysalue muodostuu maakunnan keskuskaupungista tai vähintään asukkaan kunnasta (vastuukunta). Perustason alue muodostuu vastaavasti vähintään asukkaan kunnasta. Alle asukkaan kunnat kuuluvat johonkin sosiaali- ja terveysalueeseen tai perustason alueeseen. Sodankylä on esittänyt lausunnossaan, että palveluiden hallintomallista tulee saada päättää kuntien yhteisellä päätöksellä. Lisäksi todetaan, että Lapin liitto valmistelee esitystä Lapin sote-mallista. Mikäli Lapin liiton sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva esitys poikkeaa sosiaali- ja terveysministeriön järjestämislain työryhmän esityksestä ja mikäli Lapin kunnat päätyvät Lapin liiton esityksen taakse, tulee valtioneuvoston huomioida Lapin liiton malli yhtenä järjestämisvaihtoehtona. Suomen hallitus on tehnyt sote-päätöksen, jonka mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu annetaan viidelle erityisvastuualueelle (erva), jotka keskittyvät yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille. Lapin alue kuuluu kokonaisuudessaan Oulun yliopistollisen keskussairaalan alueeseen, jolle annetaan sote-palveluiden järjestämisvastuu palvelutuotannon jäädessä kuntiin. Päätös merkitsee kuntien talousarvioiden kannalta, että merkittävä osa kuntien budjettivallasta siirtyy pois kunnasta sotepalveluiden järjestämisestä vastaaville kuntayhtymille. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa tämän hetkisen tiedon mukaan

19 Valtionosuusuudistus Sodankylän kunta on esittänyt kannanottonaan, että valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteet tarkistetaan uudelleen erityisesti olosuhdetekijöiden, kuten syrjäisyysluvun ja saamelaisuuslisän, sekä verotulojen tasauksen osalta. Tämän hetkisen tiedon mukaan valtionosuusuudistus vähentäisi Sodankylän valtionosuutta noin eurolla. Muutokset kuntien tehtävissä ja niiden rahoituksessa Suomen hallituksen kehyspäätökseen ja rakennepoliittinen ohjelmaan liittyy päätöksiä kuntien tehtävien vähentämisestä 1 mrd eurolla. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, mitä, millaisella aikataululla ja millaisella rahoitusvaikutuksella ne kohdistuvat kuntiin. Näköpiirissä on joitakin kuntien ja valtion välisessä työnjaossa uudistuksia, joiden kustannusvaikutuksesta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tietoa. Esimerkkinä työllisyyden hoitotoimintaan suunnitellut muutokset, kuten kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu alkaen, jolloin osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille, tai valmisteilla oleva TYP-lainsäädäntöuudistus, joka edellyttää aiempaa aktiivisempaa yhteistyöstä pitkittyneen työttömyyden tilanteissa työllisyyden hoitoon osallistuvien tahojen kesken. Valmisteilla on myös Asiakaspalvelu2014- uudistus, jossa kuntien ja valtion tehtäviä tuotetaan paikallistasolla uudella tavalla. Muutokset Sodankylän aluetaloudessa Sodankylän kunnan taloudellinen kehitys on suoraan riippuvainen aluetalouden tulevaisuudennäkymistä, ja erityisesti kaivostoiminnasta, johon kohdistuu Sodankylän kannalta tällä hetkellä suurimpia mahdollisuuksia ja uhkia. Päätöksenteon tueksi on kunnassa teetetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla selvitys Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudellisista vaikutuksista (Raportteja 102, Törmä, Kinnunen, Määttä & Zimoch 2013). Selvitys osoittaa, että Kevitsan kaivoksella on myönteinen vaikutus Pohjois-Lapin seutukunnan väestöön, aluetalouteen ja verokertymiin. Sodankylän kunnan vuoden 2020 vision toteutuminen edellyttää, että asukasluku kehittyy positiivisesti, elinkeinorakenne on monipuolinen ja peruspalvelut järjestetään tehokkaasti. Kuntastrategiassa on asetettu konkreettisia tavoitteita ja muita seurantakohteita, joiden avulla strategian toteutumista seurataan. Osa tavoitteista liittyy tekijöihin, joihin kunta voi suoraan itse vaikuttaa, kuten asuntojen määrän kehitykseen. Osa tavoitteista liittyy kuntatalouden kokonaiskehitykseen. Sodankylän kuntakonsernin sisäiset riskit Konserniyhtiöistä Astropolistieto Oy:n taloudelliseen tilanteeseen liittyvät riskit ovat kasvaneet merkittävästi alkuvuodesta Kiinteistö Oy Luoston Lustin sopimuskausi on päättymässä vuoden 2015 jälkeen, jolloin kiinteistöosakeyhtiön sopimusriski uhkaa realisoitua. Sodankylän kunnanvaltuusto on päättänyt (kv ) ostaa Pyhä Luosto Vesi Oy:n osakkeita eurolla. Pyhä-Luosto Vesi Oy:n kevään 2013 osakeannista on tehty valitus, josta hallinto-oikeus on antanut päätöksensä. Valtuuston päätöksen toimeenpano on keskeytetty valituksen johdosta. Kunta on päättänyt valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Seitasäätiön taloudellinen tilanne on epävakaa, ja edellyttänee kunnan toimia talouden tasapainottamiseksi. Asian valmistelu on kesken ja liittyy kunnan työllisyyden hoidon laajempaan tarkasteluun ja mahdolliseen uudelleen organisointiin vuoden 2014 aikana. 19

20 Tähtikuitu Oy:n toiminta valokuituverkon rakentamiseksi kunnan alueelle on käynnistynyt alkutalvesta Toiminnan rahoitukseen kohdistuu sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) pääomasijoitus sekä lainarahoitus euroa, jonka kunta on ottamassa Tähtikuidun puolesta ja jälleen antamassa sen yhtiölle (kv ). Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti lainaa nostetaan valokuituverkon rakentamisen edistymisen mukaisesti n euroa vuodessa. Sodankylän kunta on jaettu kolmeen alueeseen, joiden rakentaminen on suunniteltu toteutuvan vuosina Uusia verkkoalueita ei aloiteta, ellei liittymäasiakkaiden määrä ole riittävä alueen kannattavuuden turvaamiseksi. 1.7 Ympäristötekijät Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston on antanut yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymien tilinpäätöksessä. Sodankylän kunnalla ei ole tunnistettu merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten päästökauppoja, jäteveden puhdistamoon kohdistuvia kalliita muutostöitä tai huomattavia ympäristövahinkoja, jotka vaikuttaisivat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Kunnalla ei myöskään ole erillistä ympäristöraporttia. 20

21 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen 2013 kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan lauta- ja johtokuntien ja niiden alaisen toimialajohdon tulisi valmistella kunnanhallitukselle osaltaan selonteossa esitettävät tiedot sisäisen valvonnan järjestämisestä. 2.1 Sisäisen valvonnan toteutuminen kunnassa Kunnan toimialajohtajilta on pyydetty selvitykset toimialansa sisäisestä valvonnasta seuraavista näkökohdista: 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus 3. Riskienhallinnan järjestäminen 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta 5. Sopimustoiminta 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä 21

22 Toimialat ovat esittäneet vastauksenaan seuraavaa: Hallinto- ja kehittämispalvelut 1. Hallinto- ja johtosäännöt on pyritty päivittämään siten, että kunnan toiminta olisi sujuvaa ja tehostuisi hallinnollisilta prosesseiltaan. Arkistonmuodostussuunnitelmien päivitysprojekti on käynnistetty. Sivutoimiohje on päivitetty ja sivutoimien harjoittaminen tarkistettu. Projektiohjeen noudattamista on tarkennettu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja tilivelvollisuudet on päivitetty. Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on toteutettu pääsääntöisesti lakien ja asetusten mukaisesti. Valvovan viranomaisen ohjeisiin ja huomautuksiin on reagoitu riittävän ajoissa. Aluehallintovirasto antoi huomautuksen pieneläinklinikan puutteellisista tiloista. Pieneläinklinikan tarpeet on huomioitu vuoden 2014 talousarviossa. Viranhaltijapäätösten käyttö päätöksenteossa on parantunut. TES:iin perustuvien päätösten valvontaan ei ole edelleenkään riittävästi aikaa. Päätösten noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Ovtes:een perustuvien palkkojen ja paikallisesti sovittujen TVA-korvausten seuranta on hankaloitunut Polartaitoan siirrettyä sopimuksen alaisten palkkojen laskennan Inariin. Teknisellä toimialalla on toimittu säännösten, määräysten ja soveltamisohjeiden puitteissa. Hallinnon avoimuuteen on panostettu. 2. Tavoitteiden toteutuminen on esitetty talousarvion toteutumisen yhteydessä. Talouden toteutumisen seurannassa on noudatettu talousarvion täytäntöönpano-ohjetta. Toimintakertomuksen, käyttötaloussuunnitelman ja toteutumaraportin sisältö tulee edelleen kehittää mm. käyttävien mittareiden käyttö seuranta edelleen kirjavaa. Henkilöstön talousosaamista vahvistettava. Toiminnalliset tavoitteet palvelujen järjstämisessä ovat toteutuneet olennaisilta osiltaan. Varojen käyttöä valvotaan jatkuvasti. (Esim. varojen käytön valvonnasta: kts seuraava.) Kunnan esimiesten talousosaamiseen on valmisteilla koulutusta. 3. Kunnan olemassa olevat riskienhallintakäytännöt keskittyvät työterveys- ja työsuojelunäkökohtiin. Käytössä ei ole systemaattista riskienhallinta-menettelyjä, joilla tarkasteltaisiin riskejä koko kunnan tasolla ja toiminnassa. Sopimustoiminnassa hyödynnetään tarvittaessa juridista asiantuntemusta ostopalveluna. Riskienhallinta on luonnollinen osa toimintaa. Riskienhallintaa talouden näkökulmasta vaikeutti 2013 jatkunut palvelutarpeen kasvu, jonka ennakointi talousarvioaikataulussa on vaikeaa. Ensimmäiset ohjeet pidättyväisyyteen määrärahojen käytössä annettiin huhutikuussa Syksyllä annettiin määräys määrärahojen käytön rajoittamiseksi. Vakuutukset ovat ajan tasalla. Teknisellä toimella ympäristötoimen vastuualueella ei ole omaa riskienhallintajärjestelmää. 4. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut mene- Omaisuuden ja palveluiden hankinnassa on noudatettu hankintalain mukaisia periaatteita. Ei ole havaittu puutteita. Teknisellä toimella ympäristötoimen vastuualueella ei ole varteenotettavaa omai- 22

23 tyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaustai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Kunnan poistosuunnitelmaa ei ole päivitetty. 5. Kunnan tekemillä sopimuksilla ei ole ollut sellaisia merkittäviä negatiivia seuraamuksia, joita ei sopimusta tehdessä olisi kyetty ennakoimaan, lukuun ottamatta Pyhä-Luosto Vesi Oy:tä koskevaa valitusta ja hallintooikeuden päätöstä. Sopimusten valvontaan on tarkoitus jatkossa panostaa operatiivisen toiminnan tasolla. 6. Kunnassa ei ole sisäistä tarkastajaa, vaan sisäinen tarkastustoiminta on osa tilivelvollisten ja muun henkilökunnan suorittamaa sisäistä valvontaa. Isoimmat hankinnat on kilpailutettu (mm. liinavaatehuolto ja lääkkeellinen kaasu). Lisäksi on valmistelut vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kilpailutusta, joka toteutetaan keväällä Yhteydenpito on aktiivista sopimuskumppaneiden kanssa. Lisäksi sopimusten toteuttamista seurataan yhteistyössä Avi:n kanssa. Perusturva sanoi irti yhden sopimuksen palvelun laatuun liittyvistä seikoista johtuen. Kunnan etua on valvottu ja pyritty vaikuttamaan kunnalle epäedullisiin sopimuksiin. suutta. Tekninen toimi hankkii käytännössä kaikki palvelut (lukuun ottamatta liikuntapaikkojen ja puistojen hoitoa) ulkopuolisilta palveluntuottajilta, joiden kanssa on urakkasopimukset. Sopimuksia säilytetään arkistosuunnitelman mukaisesti. palvelut on tuotettu sopimusten mukaisesti. Ympäristötoimella ei ole sopimusten alaista toimintaa. Sisäisessä tarkastuksessa on menetelty ohjeiden mukaisesti. Yhteenvetona sisäisen valvonnan toteutumisesta esitetään, että sisäinen valvonta toteutuu kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä pääsääntöisesti hyvin. Sisäisen valvonnan avulla kyetään varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan selvitys osoittaa myös kehittämistarvetta, ja sisäisen valvonnan kehittäminen on asetettu hallintopalveluiden vuoden 2014 tavoitteeksi, joista kerrotaan tarkemmin kohdassa sisäisen valvonnan kehittäminen. 2.2 Sisäisen valvonnan toteutuminen kunnan yhtiöissä Merkittävimmiltä konserniyhtiöiltä on pyydetty selvitys yhtiöiden olennaisista muutoksista, tavoitteiden toteutumisesta, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä (KL 69 ). Yhtiöiden olennaiset muutokset ja tavoitteiden toteutuminen esitetään konsernitilinpäätöksen yhteydessä. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskevat kysymykset ovat seuraavat: Sisäinen valvonta 1. Miten sisäinen valvonta on yhtiössänne järjestetty? 2. Miten sisäinen valvonta on toteutunut vuonna 2013? 3. Miten sisäistä valvontaa kehitetään vuonna 2014? 4. Miten arvioisitte yhtiönne tehokkuutta käytettävissä olevien henkilö-, pääoma ja muiden resurssien osalta? 5. Miten henkilöstöjohtaminen on järjestetty? 23

24 Riskienhallinta 6. Mitkä ovat mielestänne yhtiönne suurimmat riskit? 7. Miten riskien arviointi on tehty? 8. Miten riskejä hallitaan? 9. Miten yhtiönne riskienhallintaa tulisi kehittää? Seuraavassa esitetään konserniyhtiöiden vastaukset kysymyksiin: Asentopuulaaki Astropolistieto Lämpö Oy Juurakkotuli Eri henkilöt laskevat palkat ja tekevät laskut ja eri henkilöillä on tilinkäyttöoikeus. Toimitusjohtaja valvoo yhdessä luottamushenkilöiden ja hallituksen kanssa yhtiön toimintaa. Hallituksen kokouksia pidettiin kerran kuukaudessa. Yhtiö noudattaa Sodankylän kunnan konserniohjetta. 1 Yhtiöllä on hallitus joka toimii voimassa olevan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallituksen toimintaa säätelevät erityisesti osakeyhtiölaki, viranomaisten määräykset, ohjeet ja suositukset sekä lisäksi hallitus noudattaa itse hyväksymiään kunnan konserniohjeita ja hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevia suosituksia ja niistä ilmeneviä periaatteita. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön toiminnan. 2 Yhtiön hallitus ja tilintarkastaja käsitellyt ja hyväksynyt välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen. Eri henkilöt laskevat palkat ja tekevät laskut ja eri henkilöillä on tilinkäyttöoikeus. Toimitusjohtaja valvoo yhdessä luottamushenkilöiden ja hallituksen kanssa yhtiön toimintaa. Hallituksen kokouksia pidettiin kerran kuukaudessa. Yhtiö noudattaa Sodankylän kunnan konserniohjetta. 3 Nykyinen toiminta on koettu hyväksi, joten varsinaista kehittämistä ei tässä suhteessa tarvita. Sodankylän vesi Sisäinen valvonta on yhtiössämme järjestetty organisaatioiden mukaisesti. Eli hallitus hyväksyy toiminnan raamit ja valtuuttaa toimivan johdon toimimaan sovitulla tavalla. Toimitusjohtaja vastaa kirjanpidon lain mukaisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä luotettavalla tavalla. Yhtiökokous valitsee hallituksen sekä tilintarkastusyhteisön ja käsittelee yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat. Vuosittain tilintarkastusyhteisö tarkastaa talouden ja kirjanpidon sekä antaa tarkastuksesta lausunnon. Toimiva johto seuraa kuukausittain toiminnan ja talouden kehittymistä vertaamalla hyväksyttyyn budjettiin. Poikkeamat tutkitaan ja selvitetään asiaan vaikuttavat syyt. Suurimmat poikkeamat tiedotetaan hallitukselle sovitun mukaisesti, jotta niihin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti. Sisäinen valvonta on toteutunut yllä mainitun mukaisesti. Sisäistä valvontaa voidaan kehittää tekemällä kontrollikatselmuksia vuodessa, joista laaditaan muistio. Nämä katselmukset voidaan suorittaa kaikilla organisaatiotasoilla tarvittaessa, mutta talouden osalta ne ovat helpoimmin toteutettavissa. Tähtikunta Sisäisen valvonta on järjestetty olemassa olevan konserniohjeen mukaisesti. Hyvin Ei erityisiä suunnitelmia, toimitaan ohjeen mukaisesti. 4 Yhtiö seuraa henkilöstönsä toimintaa reaaliajassa koko työssäoloajan. Yhtiön toiminta perustuu nimenomaan siihen, että oikea määrä resursseja on oikeaan aikaan töissä. Yhtiön tehokkuus on hyvä henkilöresursseissa. Verkoston kasvaessa henkilöstöresurssit ovat pysyneet entisenä ja teknologiaa on pyritty hyödyntämään mahdollisuuk- Yhtiön tehokkuus on hyvä henkilöresursseissa. Verkoston kasvaessa henkilöstöresurssit ovat pysyneet entisenä ja teknologiaa on pyritty hyödyntämään -Heikko. Yhtiöllä on merkittäviä summia likvidiä pääomaa ilman korkotuottoa. Konsernin johdon kanssa asiasta on käyty keskustelua muutamia kertoja vuodessa, mutta 24

25 Yhtiö voisi hyvin tehdä kunnalle ja kunnan yhtiöille mm taloushallinnon töitä, työvuorolistoja (Aditro), verkkolaskutusta ja paperilaskujen skannausta ja tulostamista. sien mukaan. Pääoman tilanne on parantunut voitollisten tuloksien johdosta mahdollistaen investointeja ilman kunnan takauksia. mahdollisuuksien mukaan. Yhtiöllä on vahva tase omaisuuden myötä mahdollistaen investoinnit. Suunnitelmallisella toiminnalla resurssien käyttö vie yhtiötä tasaisesti eteenpäin. varat on haluttu pitää nopeasti käyttöön otettavissa äkillisten toimintojen varalta. 5 Toimitusjohtaja vastaa siitä. Toimitusjohtaja pitää yhdessä luottamusmiesten (luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu) kanssa säännöllisiä palavereja, joiden sisältö kirjataan yhtiön intraan. Yhtiö noudattaa kunnan konserniohjeita, toisten kunnioittamista ja varhaisen puuttumisen periaatetta. Toimitusjohtaja pitää säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa tilannekatsauksen koko henkilökunnalle. Tarvittaessa pidetään muita tiedotustilaisuuksia. Osa tiedottamisesta tehdään kolmivuorotyön vuoksi sähköpostilla. Yhtiössä käydään kehityskeskustelut jokaisen kanssa. Yhtiön henkilöstöjohtaminen toimii pitkälti kunnan ohjeiden ja sääntöjen perusteella. Käymme yhtiön sisällä kolmannes vuosittain talouden tilanteen läpi koko henkilöstölle. Tällä pyrimme kertomaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Yhtiömme henkilöstömäärä on pieni ja sen johdosta henkilöstöhaasteet antavat oman lisänsä johtamiselle. Yhtiössä on osaaikainen toimitusjohtaja sekä määräaikaisia tiettyihin tavoitteisiin tehtäviin palkattuja yksittäisiä henkilöitä. Henkilöstöjohtaminen on tehty tapauskohtaisesti välittömänä henkilökohtaisena kontaktina välillä toimitusjohtaja vs. projektityöntekijä. 6 Asuntojen käyttöaste, ennakoimattomat korjaukset sekä lainojen hoitokulujen mahdollinen merkittävä nousu. Pitkäntähtäimen korjaussuunnittelussa ongelmana tilojen järjestäminen. Taantuman vaikutus puhelu- ja laskujen määrään. Trafin aiheuttaman taloudellisen ja henkisen vaikutuksen jatkuminen. Oman pääoman pieneneminen. Yhtiön suurimmat riskit liittyvät lämmöntoimituksen katkeamiseen tai tuotannon keskeytymiseen. Yhtiön suurimmat riskit liittyvät veden saastumiseen, jakelun keskeytymiseen tai puhdistuksen keskeytymiseen. Suhteellisen vanhojen kiinteistöjen rikkoutumiset riskinä Vuokralaisten vuokranmaksukyky 7 Riskienhallinnoimiseksi tulisi laatia mahdollisesti riskianalyysi. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallitus arvioivat jatkuvasti yhtiön erilaisia riskejä, ja puuttuvat niihin heti, jos tarvetta. Yhtiössä on käyty vuosittain kaksi kertaa vuodessa ns. Toiminnan riskit ovat arvioitu viranomaisten toimittamien ohjeistuksien avulla sekä kokemuksen myötä. tehty kriittisiä korjauksia kiinteistöissä Leirintäalueen osalta tehty korjauksia vuokralaisten kanssa yhteistyössä Yksi tappiota tehty ja mahdollisen korjaustarpeen uhan 25

26 kehityspäivä, jolloin johdon ja esimiesten näkemykset niin kehittämisasioista kuin riskeistäkin tulevat esiin. Riskit kirjataan, ja niille merkitään tavoiteaikataulu ratkaisulle, ja vastuuhenkilö. Swot -analyysi on tehty ja sitä päivitetään säännöllisesti. 8 Katso yllä. Mahdolliset toiminnan riskit on pyritty vakuuttamaan, jotta ne olisivat hallittavissa. Riskiarvioinnin tuotokset on pyritty ottamaan huomioon toiminnassa. alla oleva kiinteistö on myyty vuokralaiselle. Riskienhallintaa on tehty omana työnä. Massa on suhteellisen rajallista ja kohtuullisella työllä tehtävissä. Katso edellinen kohta 9 Nykyinen malli toimii hyvin, joten ei kehitystarvetta. Riskien hallintaa tulisi arvioida vuosittain sekä omana tarkasteluna että ulkopuolisen silmin. Tällöin vaikuttavat tekijät tulisivat esiin ehkä paremmin. Ei akuuttia kehittämistarvetta, perusajatuksen mukaisesti luopua vanhoista kiinteistöistä ja uusien kanssa matalariskisiä järjestelyitä. - Yhtiölle olisi syytä määritellä tarkemmat tavoitteet konsernin suunnalta ja niiden yhteydessä määritellä myös riskinottotaso Konserniyhtiöiden sisäisestä valvonnan selonteosta on havaittavissa, että sisäisen valvonnan käsite saa toisistaan poikkeavia merkityksiä. Tämän johdosta sisäisen valvonnan toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittämisen tarve vaihtelee yhtiöittäin, mikä tulee ottaa huomioon konsernivalvontaa kehitettäessä. 2.3 Sisäisen valvonnan kehittäminen Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna Kuntalain 50 :n mukaisesti valtuusto hyväksyy hallintosäännön, johon sisältyy tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut on syytä sisällyttää kunnan hallintosääntöön. Sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen sisältyy hallintopalveluiden vuoden 2014 tavoitteisiin. Ohje on tarkoitus päivittää siten, että se tukee mahdollisimman käytännönläheisesti sitä, että sisäinen valvonta on johtamis- ja hallintojärjestelmän osa, jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan päämääränsä. Tavoite on, että sisäinen valvonta on jatkuvaa toimintaa, jolla pyritään varmistamaan tehtävien asianmukainen hoitaminen, ja että sisäinen valvonta ja toiminnan kehittäminen nähtäisiin saman asian eri näkökulmana. Sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen on edennyt alkuvuodesta siten, että kunnanvaltuusto on hyväksynyt ( ) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet. Kunnanhallitus on myös hyväksynyt ( ) hallintosääntöön päivitettäväksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja roolit. Myös tilivelvollisuuksien täsmentäminen on edennyt kunnanhallituksessa ( ). Valmistelussa oleva sisäisen valvonnan ohje sisällytetään jatkossa myös konserniohjeeseen. 26

27 Konserniyhtiöiden osalta konserniohjausta on tarkennettu vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmaan, jossa konserniohjaukselle ja -yhtiöille asetetut tavoitteet on pyritty selkiyttämään. 27

28 3. Kokonaistalouden kehitys Taulukko: Toimi- ja tulosalueiden nettomenojen muutos verrattuna vuoteen 2012 TOIMIALUE / TULOSALUE TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA POIKKEAMA MUUTOS MUUTOS % TA / TP 2013 TA / TP 2013 TP 2013/ TP 2013/ % TP 2012 TP 2012 TARKASTUSLAUTAKUNTA , ,2 KESKUSVAALILAUTAKUNTA ,0 KUNNANHALLITUS , ,5 Hallinto- ja talouspalvelut , ,1 Kehittämispalvelut , ,6 PERUSTURVALAUTAKUNTA , ,4 Sosiaalipalvelut , ,3 Vanhusten palvelut , ,1 Perusterveydenhuolto , ,4 Erikoissairanhoito , ,1 Ympäristöterveydenhuolto , ,7 SIVISTYSLAUTAKUNTA , ,3 Koulutus ja opiskelu , ,5 Vapaa-ajan palvelut , ,5 Sompion kirjasto , ,5 Lasten päivähoito , ,4 TEKNINEN LAUTAKUNTA , ,9 Tekninen toimi , ,3 Tilapalvelut , ,4 Pelastuspalvelut , ,3 Asuntotoimi , ,5 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA , ,7 Ympäristötoimi , ,7 YHTEENSÄ , ,3 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja. 28

29 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT e e Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot/ Toimintakulut, % Vuosikate/ Poistot, % 113,9 18,4 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Vuosikatteen vertailu vuosilta /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa SODANKYLÄ LAPPI *) KOKO MAA *) *) tilinpäätöstietoja ei vielä saatavilla 29

30 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 *Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista rahoitetaan verotuloina. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate /asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tulot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. 30

31 3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Toimintakertomuksessa suositellaan seuraavan rahoituslaskelmakaavan ja siitä laskettavien tunnuslukujen ottamista. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahotuksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 37,5 5,4 Lainanhoitokate 0,4 0,2 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

32 INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, %: = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 32

33 Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) 3.2 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. 33

34 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet 25 II Arvonkorotusrahasto 2. Muut pitkävaikutteiset menot III Muut omat rahastot Ennakkomaksut - - IV Edellisten Tilikauden tilikausien ylijäämä (alijäämä) ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet - 6. Ennakkomaksut ja kesken C PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat III Sijoitukset Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Joukkovelkakirjasaamiset 1. Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat - - B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1. Joukkovelkakirjalainat 3. Muut toimeksiantojen varat 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat muilta luotonantajilta I Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet Ostovelat 2. Keskeneräiset tuotteet 7. Muut velat Valmiit tuotteet/tavarat 8. Siirtovelat 4. Muu vaihto-omaisuus 5. Ennakkomaksut II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat II Saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 1. Myyntisaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta 2. Lainasaamiset Saadut ennakot 3. Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkina- - - instrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit - - IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

35 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 52,1 53,2 Suhteellinen velkaantuneisuus,% 44,5 45,1 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 ylij ylij Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Talousarviolainojen vertailu vuosilta /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa SODANKYLÄ LAPPI *) KOKO MAA *) *) tilinpäätöstietoja ei vielä saatavilla TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. 35

36 Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas =(Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 36

37 3.4 Kokonaistulot ja -menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat on yhdistelty rivi riviltä. TULOT me % MENOT me % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 9,99 12,4 Toimintakulut 66,98 80,7 Verotulot 33,35 41,3 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 25,24 31,3 Korkotuotot 0,07 0,1 Korkokulut 0,31 0,4 Muut rahoitustuotot 1,24 1,5 Muut rahoituskulut 0,0 Satunnaiset tuotot 0,05 0,1 Satunnaiset kulut 0,31 0,4 Tulorahoituksen korjauserät 0,02 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 0,0 +/- Pakollisen varausten muutos 0,0 Investoinnit - Käyttöomaisuuden Pysyvien vastaavien myyntitappiot hyöd. luovutustappiot 0,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,93 2,4 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 0,10 0,1 Investointimenot 8,85 10,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,19 0,2 Antolainasaamisten lisäykset 0,25 0,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6,01 7,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 6,28 7,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2,50 3,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä 80,69 100,0 Kokonaismenot yhteensä 82,98 100,0 37

38 3.5 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden tulos muodostui ,04 euroa positiiviseksi. Vuoden 2013 aikana elinkeino- ja kehittämisrahastoa käytettiin ,50 euroa. Tilikauden tulokseen on kirjattu em. lisäksi poistoeron vähennystä ,83 euroa ja varausten vähennystä euroa, joten tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,71 euroa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2013 tilikauden ylijäämä ,71 euroa siirretään taseeseen tilikauden yli-/alijäämätilille. 38

39 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen liittyvistä yhteisöistä Sodankylän kunnalla on yhteensä 25 tytäryhtiötä. Lisäksi kunta kuuluu 7 kuntayhtymään, 4 osakkuusyhteisöön ja 2 konserniin kuuluvaan säätiöön ja yhteen yhdistykseen. Tytäryhteisöt Osuus % Kuntayhtymät Osuus % 100 Lapin Liitto Ky 4,52 51,55 Pohjois-Lapin alueyhteistyön Ky Lapin Sairaanhoitopiiri Ky 6,24 57,52 Kolpeneen Palvelukeskus Ky 3, Ounastähti Ky 27,3 100 Lapin Jätehuolto Ky 21, Rovaniemen koulutusky 11,96 78,7 100 Osakkuusyhteisöt 100 Rovakaira Oy 25,7 100 Pyhä-Luosto Vesi Oy 32,5 100 Vuotson Vesihuolto Oy 49,9 100 As Oy Luoston Ahmakaarre 47, ,82 Säätiöt ja yhdistykset Riikka ja Andreas Alarieston Lapin 75 Kuvat-säätiö As Oy Ansajokos As Oy Kaksl. Asentopolku As Oy Kuoninkipiha As Oy Luoston Laavutie As Oy Maevaara As Oy Metsähannus As Oy Metsäkoto As Oy Puistolantie As Oy Pujotta As Oy Syväkangas As Oy Teukkoranta As Oy Vaiskojärvi As Oy Vuonaspura Asentopuulaaki Oy Koy Kukkarinne Koy Luoston Lusti Koy Sod. Palvelukeskus Linja-autoasemakiinteistö Oy Sodankylän Veteraanitalo Sodankylän Vesi Oy Lämpö Oy Juurakkotuli Tankahuolto Oy Tähtikunta Oy Astropolistieto Oy Tähtikuitu Oy , Seita Säätiö Sodankylän Elokuvajuhlat ry 39

40 Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty 39 tytäryhteisön tiedot seuraavasti: Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 19 Kunnallista liiketoimintaa 5 harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt 1 Osuuskunnat Yhdistykset 1 Säätiöt 2 Kuntayhtymät 7 Osakkuusyhteisöt 4 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Valtuusto on asettanut tytäryhtiöilleen seuraavat kuntastrategian mukaiset tavoitteet vuodelle 2013: 1. Rakenteelliset tavoitteet: a. Valmistellaan kunnan omistajapolitiikan (omistajastrategia - mitä kunta omis-taa) sekä konserniohjauksen (miten kuntakonsernia ohjataan) linjaukset. b. Selvitetään kunnan omistamien asuinhuoneistojen/kiinteistöjen siirto Asentopuulaaki Oy:öön ja yritystoiminnan/liiketilojen siirto Tähtikunta Oy:n omistuk-seen. Päätökset tehdään kunnanvaltuustossa selvitysten pohjalta. c. Yhdistetään kunnan yhtiöiden taloushallinto ja asiakaspalvelu, mikäli valmistelutyössä todetaan kokonaisuuden kannalta toiminnallisesti ja kustannustehok-kaaksi ratkaisuksi. d. Vähennetään päivystysluontoisia töitä automaatiolla ja yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. e. Luovutaan kiinteistöistä, joilla ei ole kunnalle selkeää ja perusteltua kuntastra-tegian mukaista käyttöä. f. Toteutetaan rakenteellisten tavoitteiden mukaisia henkilöstöjärjestelyitä. 2. Taloudelliset tavoitteet: a. Yhtiöt tulouttavat kunnalle vähintään 4 %:n tuoton sijoitetulle omalle pääomal-le (lukuun ottamatta Asentopuulaaki Oy:tä, koska yhtiöjärjestyksen mukaan ko. yhtiö on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhtiö). Tavoite otetaan huo-mioon toimintaa suunniteltaessa. b. Tytäryhteisöjen lainamäärää ei merkittävästi kasvateta. Lainojen hoitokulut (lyhennykset ja korot) on pystyttävä hoitamaan tulorahoituksella. c. Yhtiöt noudattavat toiminnassaan valtuuston hyväksymää konserniohjetta. 3. Muut tavoitteet: a. Asentopuulaaki Oy toteuttaa kunnan ARA-rahoitteisen vuokra-asuntotuotannon kunnanvaltuuston päättämässä laajuudessa. b. Yhtiöiden hinnoittelun (vuokrat, tuotteet) määrittelyssä on varauduttava tuleviin korjauskustannuksiin, uusinvestointeihin sekä kunnan myöntämien tertiäärilai-nojen korkojen maksuun. c. Kaikkien kiinteistöjen osalta saatetaan sähköisessä muodossa oleva huoltokirja ajan tasalle sekä laaditaan alustavat korjaus- ja kunnossapitosuunnitelmat. 40

41 Seuraavassa esitetään merkittävimpien konserniyhtiöiden, Asentopuulaaki Oy:n, Astropolistieto Oy:n, Lämpö Oy Juurakkotulen, Sodankylän Vesi Oy:n ja Tähtikunta Oy:n arviot tavoitteiden toteutumisesta: Asentopuulaaki Oy Asentopuulaakin merkittävin tavoite on ollut vuokra-asuntojen tarjonta ja ylläpito omakustannusperiaatteella. Vuokra-asuntoja valmistunut lisää. Korjaustoimintaa toteutettu budjetoiduin varoin eikä lisärahoitusta ole tarvittu. Kiinteistöjen sähköinen peruskanta luotu, joka edesauttaa korjaustoiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Yhtiön taloudellinen tilanne on hyvä, johtuen mm hyvästä käyttöasteesta. Poistot on tehty täysmääräisesti ja lisäksi on tehty asuintalovarauksia. Astropolistieto Oy Astropolistiedon merkittävin tavoite on ollut toteuttaa saneeraustoimet tehokkaasti ja seurata talouden kehittymistä sekä pitää yhtiö toimintakykyisenä. Taantuman vaikutus puhelu- ja laskumääriin aiheutti sen, että tavoitteeseen ei päästy. Lisäksi sopeuttaminen vie aikaa, joka nosti kustannuksia. Tavoitteena oli tuottaa kunnalle 4 %:n tuotto sijoitetulle omalle pääomalle, mitä ei saavutettu Taantuman vaikutus puhelu- ja laskumääriin oli suuri. Taksitilausmäärät putosivat 12 % ja skannattavien laskujen määrä 11 % vuodesta Pari asiakkuutta (mm. Paimion toteutus) siirtyi vuodelle 2014 tilaajan järjestelmätoimittajien vuoksi. Lisäksi rakentaminen väheni merkittävästi, joka yhtiössä näkyi kahden asiakkaan toimintojen määrässä. Lämpö Oy Juurakkotuli Keskeisimpänä tavoitteena yhtiöllä oli häiriötön lämmöntuotanto ja jakelu. Lämmöntuotanto ja jakelu ovat toimineet asiakkaille pääsääntöisesti häiriöttä. Suunnitellut katkokset ja häiriöt ovat vaikuttaneet vähäisessä määrin toimintaan. Yhtiön tavoitteena oli tulouttaa vähintään 4 %:n tuoton sijoitetulle pääomalle ja antaa kolmannes vuosittain kirjallisen selvityksen yhtiön toiminnasta. Lainamäärää ei merkittävästi kasvateta. Lainojen hoitokulut (lyhennykset ja korot) on pystyttävä hoitamaan tulorahoituksella. Kaikkien kiinteistöjen osalta saatetaan sähköisessä muodossa oleva huoltokirja ajan tasalle sekä laaditaan alustavat korjaus- ja kunnossapitosuunnitelmat. Yhtiön tulos on positiivinen 2013 toimintavuonna. Yhtiö tulouttaa 4:n %:n tuoton sijoitetulle pääomalle. Kirjallinen selvitys annetaan kolmannes vuosittain yhtiön toiminnasta. Lainamäärää ei kasvatettu ja aiemmat lainojen hoitokulut katettiin tulorahoituksella. Yhtiön omistamalle kiinteistölle (Seitatien lämpölaitos) tehdään korjaus- ja kunnossapitosuunnitelmat toiminnan suunnittelun yhteydessä. Huoltotyöt ovat sähköisessä muodossa. Konserniohjeistusta on noudatettu. Yhtiön omissa tavoitteissa oleva kiinteistöjen energianmittaus ei ole päässyt tavoitteeseen. Uudet liittyjät varustetaan kaukoluettavalla energianmittaus laitteistolla, mutta jäljellä on vielä noin 20 prosenttia paikan päällä luettavia laitteistoja kiinteistöissä. Nämä vaihdetaan suunnitellusti. Sodankylän Vesi Oy Tavoitteena olivat laatuvaatimukset täyttävän talousveden jakelu sekä jäteveden puhdistus lupaehtojen mukaisesti. Tavoitteet ovat toteutuneet sekä veden laadun että jakelun suhteen ja puhdistusprosessi on toiminut lupaehtojen puitteissa. Yhtiö tulouttaa vähintään 4 %:n tuoton sijoitetulle pääomalle ja antaa kolmannes vuosittain kirjallisen selvityksen yhtiön toiminnasta. Lainamäärää ei merkittävästi kasvateta. Lainojen hoitokulut (lyhennykset ja korot) on pystyttävä hoitamaan tulorahoituksella. 41

42 Yhtiön tulos on positiivinen 2013 toimintavuonna. Yhtiö ei tulouta 4 %:n tuottoa sijoitetulle pääomalle, koska aiempien vuosien tappioita on vielä jäljellä. Kirjallinen selvitys annetaan kolmannes vuosittain yhtiön toiminnasta. Lainamäärää ei kasvatettu ja aiemmat lainojen hoitokulut katettiin tulorahoituksella. Konserniohjeistusta on noudatettu. Yhtiö on tehnyt aikaisemmin useana vuonna tappiota eikä niiden johdosta ole tehty tarvittavia muutoksia. Nyt tehty positiivinen tulos vaikuttaa siihen, että vuonna 2014 on mahdollista positiivisen tuloksen myötä maksaa osinkoja kunnalle. Tähtikunta Oy Yhtiön tavoitteena oli, että kiinteistöt ovat tuottavia ja kannattomat kiinteistöt realisoidaan. Kunnan kanssa tehdään sopimus kunnan omistamista kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan käytössä, asuntokäytössä tai suojeltuja / yleishyödyllisessä käytössä. Luoston yleiskehittäminen yhtiön vastuulla, tavoitteena saada alueen investoinnit käyntiin. Kuntamarkkinoinnin suunnittelu yhtiön vastuulla, tavoitteena rakentaa kuntamarkkinointisuunnitelma Sodankylän kunnalle. Puutyöhalli ainoana huonosti tuottavana kiinteistönä, asian hoitamiseen liittyvät suunnitelmat valmiina. Neuvotteluita teknisen puolen kanssa kiinteistöistä ei ole tehty, koska kunnan tekninen toimi teki omat suunnitelmansa kiinteistöjen hoidosta. Luoston investointisuunnitelmat on tehty, mutta toteuttaminen erinäisten yhteensattumien vuoksi on siirtynyt seuraavalle vuodelle. Kuntamarkkinoinnin tilanne on analysoitu ja suunniteltu. Yhtiön tavoitteena oli maksaa 4 %:n tuotto omalle pääomalle. Koska yhtiö ei tuottanut voittoa tilikaudelta 2013, ei tuottoa maksettu. 4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Asentopuulaaki Oy Yhtiön asuntokantaan tuli yksi uusi kiinteistö, jonka Pohjolan Asuntopalvelut Oy rakennutti sopimuksen mukaan Asentopuulaaki Oy:lle. Kiinteistössä on 36 kpl asuntoja kolmessa kaksikerroksisessa luhtitalossa. Kiinteistö sijaitsee ns. vanhan raviradan alueella ja asukkaat muuttivat asuntoihin 6.5. Kiinteistöstä on yhtiön taseeseen kirjattu rakennuksiin ja liittymämaksuihin yht milj. Taseeseen on lisäksi kirjattu kiinteistöissä tehtyjä perusparannushankkeita :lla. Yhtiö korjautti asuntoja normaalien asukasmuuttojen yhteydessä ja teki lisäksi muita huolto ja korjaustoimenpiteitä :lla. Erillisurakkana tehtiin pihaalueiden puiden raivauksia ja kosteuskorjauksia :lla. Yhtiön toimitusjohtaja Markku Laurikainen irtisanoutui ja hänen työsopimus päättyi Uutena toimitusjohtajana 1.5 lukien toimii Pekka Rouhiainen. Yhtiölle palkattiin kokoaikainen tekninen isännöitsijä 3.6 alkaen. Astropolistieto Oy Vuosi 2013 oli yhtiössä sopeutumisen vuosi. Yhtiössä jouduttiin tekemään voimakkaita saneeraustoimia, kun Trafin palvelu loppui tammikuussa Yhtiö irtisanoi 23 vakituista ja 13 määräaikaista työsuhdetta lopetettiin. Koko vuonna talous ja sen kestävyys ovat olleet ensisijainen tavoite yhtiössä. Loppuvuodesta yhtiö joutui tekemään lisälomautuksia koko henkilökunnalle 2+1 viikoksi. 42

43 Lämpö Oy Juurakkotuli Luostolle suunniteltiin keskitettyä lämmöntuotantoa kahdelle hotellikiinteistölle ja laadittiin alustavat lämmöntoimitussopimukset, mutta neuvotteluissa ei päästy sopimukseen. Luostolla keskitetty lämmöntuotanto hakee vielä toteutettavaa muotoaan. Hallitus velvoitti hankkimaan markkinoilta ostettavat päästöoikeudet vuodelle 2013 hyvissä ajoin ennen mahdollista hinnannousua. Laitoskohtainen päästöoikeuksien tilanne päästökauppakaudelle vahvistui vasta vuoden lopulla eikä muutoksia juurikaan tullut ennakoiduksi jaettavaan määrään. Kuluvalla kaudella ilmaiseksi jaettavia laitoskohtaisia päästöoikeuksia leikattiin 81 % vuoteen 2020 mennessä. Tämän johdosta fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee vähentymään kuluvan päästökauppakauden aikana. Syksyn aikana varuskunta-alueen kaukolämpöverkostojen omistuksen siirtoa on selvitetty ja valmisteltu, jotta mahdollinen omistuksen siirto Senaattikiinteistöiltä Lämpö Oy Juurakkotulelle voitaisiin tehdä alkaen. Yhtiön puolelta valmius siirtoa varten on olemassa, mutta Senaatin puolelta käsittely lausuntoineen kestää vuoden 2014 alkupuolelle. Tavoitteena on ollut selkiyttää varuskunta-alueen yhdyskuntateknisten palveluiden järjestys ja toimenpiteiden (huolto ja kunnostus) suorittava taho. Yhtiön strategiaprosessia käytiin syksyllä läpi ja sen pohjalta perustettiin strategiaryhmä päivittämään uuden kuntastrategian pohjalta uutta strategiaa. Kuntastrategian hyväksymisen viivästyminen on siirtänyt yhtiön uuden strategian käsittelyä. Vuoden 2014 alkupuolella uusi strategia tulee käsiteltäväksi. Kaukolämpöverkostoon liittyi vuoden 2013 aikana 7 kiinteistöä (1 rivitalo, 3 teollisuuskiinteistöä ja 3 omakotitaloa). Lisäksi turvetuhkaa hyödynnettiin jätevedenpuhdistamolla täyttämällä käytöstä poistuneita maa-altaita 1137,56 tonnilla. Lämpö Oy Juurakkotuli on ostanut toimistopalvelut Sodankylän Vesi Oy:ltä. Yhtiössä on henkilöstöä ollut 10 henkilöä vuoden 2013 aikana. Yhtiön omistukseen kuuluu myös osuus Kiinteistö Oy Kukkarinteestä. Sodankylän Vesi Oy Kukasjärven Vesi Oy:n fuusiointi Sodankylän Vesi Oy:öön valmisteltiin ja toteutettiin vuoden aikana. Tämä oli omistajan tahto, koska yhtiölle ei löytynyt toimijaa kylän asukkaiden joukosta. Kukasjärven Vesi Oy:n toiminnan tila on vakaa ja verkostot hyvässä kunnossa. Näin ollen yhtiön sulauttaminen eteni jouhevasti toimintojen siirtona. Kesän aikana rakennettiin noin 550 metriä vesi- ja viemäriverkkoa Kemijärventien varteen alueen toimijoita varten. Liittyminen verkoston piiriin toteutettiin myös omana työnä. Mahdolliset muut liittyjät verkoston piiriin selvinnevät osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Elo-syyskuussa aloitettiin Pappilanniemen jäteveden pumppaamon uusinta. Pumppaamon toimitti Slatek Oy ja maanrakennustyöt hoiti Napapiirin Kuljetus Oy. Kuivan syksyn myötä rakentaminen ja verkoston yhdistämiset käytössä oleviin putkistoihin sujuivat ilman suurempia vaikeuksia. Loppuvuoden käytössä ollut uusi pumppaamo on toiminut suunnitellulla tavalla. Syyskuussa Rakennus-Sompio aloitti vesitornin julkisivujen kunnostustyöt. Työkohteena vesitorni on haastava korkeuden ja muodon vuoksi. Julkisivulevyt uusittiin sekä runkorakenteeseen vaihdettiin eristeitä sekä rakenteen osia. Jalkaosan maalaus suoritettiin hyvissä olosuhteissa. Suojahupun poisto siirtyi 2014 vuoden puolelle kylmien ja tuulisten ilmojen vuoksi. Yhtiön strategiaprosessia käytiin syksyllä läpi ja sen pohjalta perustettiin strategiaryhmä päivittämään uuden kuntastrategian pohjalta uutta strategiaa. Kuntastrategian hyväksymisen viivästyminen on siirtänyt yhtiön uuden strategian käsittelyä. Vuoden 2014 alkupuolella uusi strategia tulee käsiteltäväksi. 43

44 Tähtikunta Oy Ns. kalahallin kiinteistö myyty. 4.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntakonsernin rakennetta on päätetty yksikertaista ja sen toimintaa tehostaa. Kunnanhallitus on käynnistänyt kuntakonsernin tukipalveluiden nykyisten järjestämistapojen selvityksen kunnan talousarviossa 2014 vahvistetun tavoitteen mukaisesti nimeämällä kehittämisryhmän, jonka tehtävänä on valmistella selvitysten osoittavat uudelleenjärjestelyt mahdollisimman pikaisella aikataululla. Seuraavassa esitetään merkittävimpien konserniyhtiöiden, Asentopuulaaki Oy:n, Astropolistieto Oy:n, Lämpö Oy Juurakkotulen, Sodankylän Vesi Oy:n ja Tähtikunta Oy:n arviot todennäköisestä tulevasta kehityksestään: Asentopuulaaki Oy Yhtiön talous on kunnossa. Tuleviin korjaustarpeisiin on varauduttu talousarviossa. Yhtiön hallitus tekee investointisuunnitelman ja toimii sen mukaan. Uushankinnat sekä laajoihin korjauksiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Astropolistieto Oy Talous pysyy edelleen kireänä, mutta muutos vuodesta 2013 on suuri. Tavoitteena on vuonna 2014 tehdä positiivinen tulos. Yhtiö joutuu alkuvuonna käyttämään sille vuonna 2012 myönnettyä luotollista tiliä jonkun verran, ennen kuin venerekisteristä alkaa tulla tuottoja. Lämpö Oy Juurakkotuli Yhtiön talous on pysynyt tasapainossa toiminnan suunnitelmallisuudella ja aktiivisella talousseurannalla. Henkilöstölle suunnattu aktiivinen tiedottaminen yhtiön toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä auttavat talouden tasapainossa pysymiseen. Yhtiön kiinteää omaisuutta (laitteistot, verkostot) korjataan tarpeen mukaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon kiinteään omaisuuteen liittyvät investoinnit. Investointisuunnitelmat hyväksytään vuosittain hallituksen toimesta ja ne toteutetaan omarahoituksella. Investointien kustannukset hoidetaan täysin omarahoituksella tällä hetkellä. Yhtiön velkaantumiskehitys on menossa hyvään suuntaan eli rakentamisen myötä tulleet velat on vuonna 2017 maksettu. Uutta velkaa ei ole tarkoitus ottaa lähiaikoina, jos tilanne pysyy samankaltaisena. Olemme myös varautuneet taloussuunnittelussa siihenkin, että mahdolliset suuremmat investoinnit pystymme ottamaan omarahoituksella ilman kunnan takauksia. Sodankylän Vesi Oy Yhtiön talous on pysynyt tasapainossa toiminnan suunnitelmallisuudella ja aktiivisella talousseurannalla. Henkilöstölle suunnattu aktiivinen tiedottaminen yhtiön toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä auttavat talouden tasapainossa pysymiseen. Yhtiön kiinteää omaisuutta (laitteistot, verkostot) korjataan tarpeen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan kiinteään omaisuuteen liittyvät investoinnit. Investointisuunnitelmat hyväksytään vuosittain hallituksen toimesta ja ne toteutetaan omarahoituksella. Investointien kustannukset hoidetaan täysin omarahoituksella tällä hetkellä. Yhtiön velkaantumiskehitys on menossa hyvään suuntaan eli rakentamisen myötä tulleet velat on vuonna 2031 maksettu. Uutta velkaa ei ole tarkoitus ottaa lähiaikoina, jos tilanne pysyy samankaltaisena. 44

45 Tähtikunta Oy Yhtiö on ollut merkittävästi velkaantunut kunnalle edellisen suuren laman jälkeisien omaisuusjärjestelyiden yhteydessä. Viimeisien vuosien aikana ulkopuolista (ei kunnan) pääomaa on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. Koska uusinvestointeja ei ole tehty, kokonaisvelkaantuminen on tasaisesti vähentynyt. Korjausinvestoinnit tehdään tulorahoituksella. Mahdolliset uusinvestoinnit tehdään lainajärjestelyiden turvin. 4.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanvaltuusto on merkinnyt tiedoksi (kv ) vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta annetun selvityksen koskien konserniohjausta: Kunnanvaltuusto on nimennyt edustajansa kunnan tytäryhtiöiden, osakkuusyhteisöjen, säätiöiden ja yhdistysten päätöksenteko elimiin. Merkittävimpien tytär- ja osakkuusyhtiöiden taloudellisesta tilanteesta on selvitys kunnan tilinpäätöksessä. Merkittävimpien tytär- ja osakkuusyhtiöiden edustajia on kutsuttu kuultavaksi kunnanvaltuuston kokouksiin. Kunnanhallitus on päättänyt (Kh ) käynnistää Sodankylän kuntakonsernin tukipalveluiden nykyisten järjestämistapojen selvityksen. Konserniohje on käyty tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa läpi ja todettu riittäväksi. Omistajapolitiikka sen sijaan puuttuu kunnasta. 45

46 4.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT e e Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -20 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 44,7 46,1 Vuosikate/ Poistot, % 132,0 115,9 Vuosikate/ euroa/ asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavan tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, konsernin tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/(Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) 46

47 Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Mm. konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. 47

48 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahotuksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 55,0 45,9 Lainanhoitokate 0,98 2,07 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

49 INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen märäksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla em. lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista konsernin tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) 49

50 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osakepääoma Konserniliikearvo Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ennakkomaksut Muu oma pääoma Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VÄHEMMISTÖOSUUDET Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken KONSERNIRESERVI eräiset hankinnat Sijoitukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Osakkuusyhtiöosuudet VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Poistoero Joukkovelkakirjalainasaamiset Vapaaehtoiset varaukset Muut lainasaamiset Investointivaraukset Muut saamiset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN VARAT Eläkevaraukset Valtion toimeksiannot Muut pakolliset varaukset Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 19 Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Valtion toimeksiannot Vaihto-omaisuus Lahjoitusrahastojen pääomat Aineet ja tarvikkeet Muut toimeksiantojen pääomat Valmiit tuotteet/tavarat 25 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verovelka Myyntisaamiset 443 Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset 53 Saadut ennakot Siirtosaamiset 303 Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset Saadut ennakot Rahoitusarvopaperit Ostovelat Osakkeet ja osuudet 7 7 Muut velat Sijoitukset rahamarkkina Siirtovelat instrumentteihin VASTATTAVAA YHTEENSÄ Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

51 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 43,6 43,8 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 69,3 70,9 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Koko pääoma kaavassa tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) / Asukasmäärä Luku osoittaa konsernin asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirtoja muilla veloilla. Lyhennettyä konsernikaavaa käytettäessä konsernin lainakanta muodostuu korollisen vieraan pääoman eristä. 51

52 Konsernin lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla em. lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Konsernin henkilöstömäärä Toimintakertomuksessa on suositeltavaa esittää kunnan ja sen tytäryhteisöjen palveluksessa olevien henkilöiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana. Konsernilainojen vertailu vuosilta /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa SODANKYLÄ LAPPI *) KOKO MAA *) *) tilinpäätöstietoja ei vielä saatavilla 52

53 5 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toteutumisvertailussa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaisesti asettama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää tai laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite. Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtävä-, vastuuyksikkö tai menolajikohtaisesti myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama muutetun talousarvion ja toteutuman välillä. Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden on toimielintaso. Valtuusto on päättänyt tulosalueen tavoitteista ja nettomenoista. Kunnanhallituksella ja lautakunnilla on oikeus toimielintasolla siirtää määrärahoja tulosalueelta toiselle edellyttäen, että tulosalueen tavoitteet saavutetaan valtuuston edellyttämällä tavalla. Seuraavaksi esitetään käyttötalouden toteutuminen vastuualueittain. 53

54 Tarkastuslautakunta Toimielin Vastuualue ja -henkilö Ulkoinen tarkastus ja arviointi Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Veikko Virtanen Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Vastuualueen yleistavoite Ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin tavoite on edistää kuntakonsernin ja kunnan toimintakulttuurin muutosjohtamista arvioinnin ja palautteen avulla. Arvioinnin lähtökohtana ovat valtuuston hyväksymät strategiat sekä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yleistavoitteen toteutuminen Tarkastuslautakunnan tehtävät painottuivat kunnanvaltuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Arviointikertomus ja Arviointikertomuksen kehittäminen, väliarvioinnin erillisraportit laatiminen Palvelurakenteet ja -prosessit Kh:n vastauksen arviointi ja kunnanvaltuuston palaute. Arviointikertomus vuodelta 2012 on tehty ja käsitelty kunnanvaltuustossa sekä lautakunnissa. Tarkastuslautakunta on käsitellyt vuoden 2012 arviointikertomuksen ja siitä saadut palautteet. Uuden, vuoden 2013 arviointikertomuksen laadinta on aloitettu. Arviointistrategian ja- Arviointi toteutuu suunnitel- Toteutuminen Esittäydytty kunnanhallitukselle suunnitelman toteutta- man mukaisesti uutena tarkastuslautakuntana. Kuultu minen teknisen toimialan johtavia viranhaltijoita, kunnanjohtajaa, kh:n puheen- Henkilöstö johtajaa, talous- ja hallintojohtajaa Talous Ulkoiseen tarkastuk- Talousarvion sitova netto- Toteutuma kuukausittain TA eur, toteuma ,85 seen ja arviointiin käy- meno e (tuloslaskelma) eur per tettävissä oleva euromäärä Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta uuden tarkastuslautakunnan esityksestä kv on valinnut vuosille kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista varten KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n sekä kehottanut kunnan konserniin kuuluvia yhtiötä ja yhteisöjä nimeämään myös tilintarkastajakseen KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n 54

55 - vanha tarkastuslautakunta on kokoontunut arviointikertomuksen laadintaa varten - uusi tarkastuslautakunta on käynyt Tarkastuslautakuntien koulutuksessa Oulussa Riskit = Asioita, jotka voivat estää tavoitteiden toteutumisen ajalta Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate TARKASTUSTOIMI Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Tarkastustoimi ,1 YHTEENSÄ ,1 55

56 Hallinto- ja talouspalvelut Toimielin Kunnanhallitus Vastuualue ja -henkilö Hallinto- ja talouspalvelut, talous- ja hallintojohtaja Päivi Vauhkonen Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Kunnanvaltuusto, nuorisovaltuusto, kunnanhallitus, hallinto- ja talouspalvelut (sis. henkilöstöpalvelut) sekä atk-palvelut. Hallinto- ja talouspalvelut päävastuualueena tuottaa kunnallishallinnolta vaadittavia sisäisiä ja ulkoisia palveluita, joiden tarkoituksena on hallinnon ja johdon avustaminen. Se huolehtii kunnanvaltuuston ja hallituksen sekä näiden toimintaan liittyvien muiden luottamuselinten valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, sekä antaa muille hallintokunnille sisäisinä tukipalveluina erilaisia talous- ja henkilöstö-, sekä arkistointi-, kirjaamo- ja neuvontapalveluita. Tehtäväalue vastaa myös vaalien järjestämisestä. Vastuualueen yleistavoite Hallinto- ja talouspalveluiden tavoitteena on tuottaa vastuualueelleen kuuluvat palvelut valtuuston asettamien strategialinjausten mukaisesti. Talouspalvelut avustaa kunnanvaltuustoa, -hallitusta sekä muita hallintokuntia niiden talouden suunnittelussa ja johtamisessa. Talouspalvelut vastaa taloussuunnitelman, talousarvion seurannan ja tilinpäätöksen valmistelusta, kunnan maksuvalmiudesta ja tietotekniikan yleisistä toimintaedellytyksistä sekä ohjaa kunnan talouden hoitoa. Henkilöstöhallinto tuottaa palveluita, joiden tavoitteena on yhtenäisen henkilöstöpolitiikan toteuttaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen koko kuntaorganisaatiossa. Osana työhyvinvointityötä kiinnitetään erityishuomiota sisäisen motivointi- ja kannustejärjestelmän käyttöönottoon sekä työyhteisöviestintään valtuuston hyväksymien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on, että henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen näkyy tulevaisuudessa merkittävinä kustannussäästöinä ja toiminnan laadun parantumisena jokaisella toimialalla samalla, kun kunnan työnantajakuva ja mm. rekrytointiin liittyvät haasteet helpottuvat. Henkilöstöhallintoon kuuluvat henkilöstöpalvelut ja työsuojelu, jotka yhteistyössä kehittävät yhteistoimintalain mukaisia menettelytapoja kunnassa. Palkkahallinnon palvelut sekä talouspalveluiden tilitoimistotyyppiset työt ostetaan Polar Taitoa Oy:ltä erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. Atk-asiantuntijapalvelun ostosta on sopimus voimassa Solinum Oy:n kanssa vuoden 2014 loppuun saakka. Yleistavoitteen toteutuminen Yleistavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Sisäisen motivointi- ja kannustejärjestelmän käyttöönotto ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Henkilökunta on lisäksi panostanut aktiivisesti toimintansa jatkuvaan kehittämiseen esille tulleiden kehittämistarpeiden edellyttämällä tavalla. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Kunnallisdemokratia ja Viestintä on tehokasta ja Toteutunut kuntalaiskysely Kunnanvaltuutetuille toteutettiin kuntalaisviestintä kuntalaisia osallistavaa. Verkkosivujen kävijämäärä seuraavat perehdyttämistilaisuudet: Kunnan verkkosivut palvele- Sodankylän kuntaorganisaatio ja 56

57 vat kuntalaisten tarpeita. sen toimialat, luottamustoimen hoidon lakiperusteet, valtuutettujen rooli henkilöstöasioita koskevassa päätöksenteossa (KEVA) ja viestintäkoulutusta. Kuntalaisille ja kunnan henkilökunnalle toteutettiin kysely kotisivujen uudistamisesta (vastauksia 80 kpl). Kunnan verkkosivuilla kävijää: uusia käyntejä 42 %, käyntejä päivässä keskimäärin 603 kpl. Asiakaslähtöinen Asiakaspalautejärjestelmän Kuntalaiskysely Kuntalaisille toteutettiin info- ja palvelutuotanto käyttöönotto Toimialakohtaiset asiakas- keskustelutilaisuudet kaikista kun- palautekyselyt nan toimialoista (4kpl/vuosi) Palvelurakenteet ja -prosessit Päätöksentekoprosessi Päätöksenteon lainmukai- Päätöksiin kohdistettujen Kunnanvaltuuston kahdesta eri suus oikaisujen määrä päätöksestä jätettiin kunnallisvalitus. Kunnanhallituksen päätöksistä ei jätetty yhtään oikaisuvaatimusta. Henkilöstöpalveluiden olemas- Henkilöstöpalvelut toimivat Toimintasuunnitelma on Henkilöstö- ja viestintäpäällikön saolo ja toimivuus suunnitelmallisesti käytös- toteutunut. virka perustettiin 1.6. alkaen. sään riittävät resurssit. TVA-kriteeristö on uudistet- TVA-kriteeristön uudistaminen tu. siirretty vuodelle 2014 Toimielinten talous- ja Valmistelu kh:n määrittele- Määräaikojen toteutuminen Vuoden 2012 tilinpäätös allekirjoi- toimintasuunnitelmien mässä aikataulussa. tettiin valmistelu Tilinpäätöksen 2012 valmistuminen mennes- Kuluvan vuoden talouden tasapai- sä. notusohjelman ja tulevan vuoden talousarviolaadinnan pohjaksi johtoryhmälle, kunnanhallitukselle ja valtuustolle esiteltiin HT Eero Laesterän laatima talouspaineanalyysi. Talous- ja toimintasuunnitelman valmistelu aloitettiin kh:n päättämän aikataulun mukaisesti. Työnjako: Polar Taitoa Oy/kunta Vastuunjako tarkistetaan ja Tarkistustyö tehty ja vas- Vastuunjakoa selkiytetty tarpeellisin otetaan käyttöön. tuunjako käytössä. osin. Palkka- ja taloushallinnon prosessien toimivuutta arvioidaan jatkuvasti ja kehitetään systemaattisesti. 57

58 Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi Kunnan henkilöstön työhy- Henkilöstön työhyvinvointi- Henkilöstölle toteutettiin työhyvin- vinvointi parantuu v kysely vointikysely, jonka mukaan hyvin- tasosta vointi on selvästi parantunut lähes kaikilla osa-alueilla Sairauspoissaoloja Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaoloja 15,4 kalenteri- 18,5/hlö/vuosi. / hlö / vuosi, päivää / hlö / vuosi Henkilöstöjohtamista kehite- Toteutuneet esimiesta- Esimiestapaamisia järjestetty 4 kpl tään yhteistyössä esimies- paamiset / vuosi. Esimiehille luotu oma intra-sivusto. ten kanssa. Toteutettiin kunnan kaikille esimiehille suunnattu kehityskeskustelu- ja puheeksiottokoulutus sekä KE- VA-asiantuntijoiden perehdytystilaisuus työhyvinvoinnin tukemisen välineistä, työkyvyttömyyden kustannuksista sekä vaihtoehtoisista eläkeratkaisuista. Sodankylän kunnan päihdeohjelma sekä työkyvyn tukemisen periaatteet päivitettiin. Täydennyskoulutus Tietoisuus palveluiden Koulutuksiin osallistumis- Syksyllä 2013 johtoryhmän päätök- järjestämisen muuttuvista kerrat/hlö/vuosi. sellä käyttöön koulutuskielto, aino- lakiperusteista sekä kustan- astaan lakisääteinen täydennys- nustehokkuudesta lisääntyy. koulutus toimialoilla sallittu. Kuntaan laadittiin uusi sisäilmatyöryhmän toimintamalli. Työkyvyn tukemisen mallin toteuttamisen tärkeyttä työyhteisöissä on korostettu kaikissa esimiestapaamisissa. Haastettiin kunnan työyhteisöt mukaan Vyötärönmitalla voittoon kampanjaan. Kampanja-aika Talous päättyi vapun jälkeen. Talousarvion toteutuminen ja Oikeat toiminnot oikeille Ilmi tulleet väärinkirjaukset. Selkiytettiin kunnan tilikarttaa mm. yhtenäisten kirjaamisohjeiden momenteille: Yhtenäisten sijaiskustannusten jaottelun osalta käyttö. kirjaamisohjeiden noudatta- tarkemman seurantatiedon saami- minen eri toimialoilla, mm. seksi. Toimialojen esimiehet ohjeis- sijaiskustannukset. tettiin noudattamaan tilikarttaan päivitettyjä sijaiskustannustilejä. Hinta lähenee palvelun Polar Taitoa Oy:n palveluiden 58

59 Kirjanpidon viennit ja palkkalas- toimittajan valtakunnallista Toteutuneet suoritekustan- kustannuksista koottu vertailu kelmat hintatasoa. nukset alenevat edellisestä sopimussuhteen alusta lukien vuodesta. esiteltiin kunnanhallitukselle. Kokonaiskustannukset eivät Euroa/asukas Palkkalaskelmien hinnat olivat 2/3 nouse. sopimukseen kirjattuja tavoitehintoja korkeammat (tavoite 2015). Hinnat nousivat lähtien. Helmi- ja maaliskuussa toteutuma esiteltiin kunnanhallitukselle huhtikuussa, syynä kirjausten viipyminen. Asiasta reklamoitiin Polar Taitoa Oy:lle. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Kunnanhallitus päätti kokouksessaan lakkauttaa talouspäällikön viran ja perusti tilalle talous- ja hallintojohtajan viran, johon kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan KTL Päivi Vauhkosen. Uusi talous- ja hallintojohtaja aloitti työnsä Henkilöstö- ja viestintäpäällikön virka perustettiin alkaen - Yleishallintoon rekrytoitiin lähetti määräaikaiseen työsuhteeseen. Sopimus ulkoistetusta lähettipalveluista Lapsec:n kanssa irtisanottiin. Lähetin toimialueena ovat kaikki kunnan työyksiköt. - Viestivä kuntayhteisö on hyvinvoiva työyhteisö hanke päättyi maaliskuussa

60 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 7,5 10,5 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot 0 0 * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate HALLINTO JA TALOUSPALVELUT Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Yleishallinto ,8 YHTEENSÄ ,8 60

61 Kehittämispalvelut Toimielin Vastuualue ja -henkilö Kunnanhallitus Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Kehittämispalvelut, kehittämisjohtaja Jukka Lokka Kehittämispalveluiden vastuualue luo edellytyksiä elinkeinojen kehittymiselle maankäytön suunnittelulla, aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä ja yritysneuvonnalla, vastaa kehittämissuunnittelusta, matkailuneuvonnasta ja kokonaisvaltaisesta matkailun kehittämisestä sekä maaseutu- ja lomitushallinnosta. Vastuualueen yleistavoite Yritystoimintaa tukevien ja kehittävien koulutus- ja tutkimusverkostojen rakentaminen: Käynnissä Sodankylän elintarvike ja luonnontuotealan yrittäjyyden toteutettavuusselvitys- ja AGM-hanke Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävät yhteistyösopimukset: Käynnissä AGM-hanke Kaivostoiminnan laatu-, turvallisuus - ja ympäristövaatimukset täyttävän yritysverkoston rakentaminen: Käynnissä Sodankylästä kaivosteollisuuden palvelukeskus -hanke Yritysneuvontapalveluita tuottavien paikallisten organisaatioiden yhteistyön syventäminen ja kehittäminen: Seudulliset yrityspalvelut -hanke Uusien investointi, rahoituskanavien ja instrumenttien etsiminen: Invest in Lapland -hanke Lomitus- ja maaseutupalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja paikallisesti. Olemassa olevien ja kasvavien matkailupalveluiden kehittäminen sekä monipuolisen matkailutarjonta: Luoston alueen kehittäminen hanke, Kakslauttasen lähimatkailualueen kehittäminen käynnistymässä, Lapin imagomarkkinointi hanke, Geopark hanke, Luonnonpuistot matkailun kärkenä hanke, Kalastusmatkailu 2 hanke (päättynyt), Nelostien kesämatkailuhanke Paikallisten ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja edistäminen: Energiatehokkuussopimus, Uusiutuvan energian kuntakatselmus työn alla Elävä maaseutu: Sodankylän elintarvike ja luonnontuotealan yrittäjyyden toteutettavuusselvitys, Kalastusmatkailu 2 hanke, Elämää Sompion kyliin hanke. Sodankylästä biotalouden pilotointialue; Lapin alueellinen biotalousfoorumi järjestetty maaliskuussa, hankkeen tiimoilta useita tilaisuuksia. Yleistavoitteen toteutuminen Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Elinkeinoharjoittajat Vireä ja monipuolinen elin- Yleisö- ja yrittäjätilaisuuksien 40 kpl keinoelämä sekä työpaikko- lukumäärä Yrittäjät jen lisääntyminen Kontaktien lukumäärä 600 kpl työttömyysaste keskim. > Työttömyysprosentti 9,8 14,5 % 10 % Matkailijat Matkailijoiden yöpymismäärät -1,4 % (verrattuna v. 2012) majoitusliikkeissä lisääntyy 5 % Luoston matkailualue Hissiyhtiö perustetaan Luoston alueen kehittämishanke Kehittämishanke käynnissä, hissi- ja aloitettu rinneasia siirtynyt. Lomituspalveluita Tavoitetaso 4 asteikolla 1-5 Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos ka. 61

62 käyttävien ja maataloustukea hakeneiden asiakastyytyväisyys Palvelurakenteet ja -prosessit 4,14 osoittaa, että tavoitetaso ylitettiin, kyselyn vastausprosentti oli 55,65 %. Yritysneuvonta Yritysten määrän kasvatta- Uusia yrityksiä 10 kpl 35 kpl minen uusia yrityksiä perus- Uudet työpaikat 30 kpl Yli 150 pysyvää työpaikkaa tamalla ja jo olemassa olevien yritysten tai niiden Yrittäjätyytyväisyyskysely toimintojen siirtyminen Sodankylään Yrityspalveluita tuottavien Yhteistyöverkot Tapaamisia n. 50 kpl organisaatioiden yhteistyö Kaivosprojekti 15 kpl toimii Hanketyö Hankkeet etenevät luoden Elämää Sompion kyliin, Sodankyläs- pysyvät rakenteet tä kaivosteollisuuden palvelukeskushanke, lähiruokaprojekti, energiatehokkuussopimus ja energiatukihanke etenevät. Lokan ja Siltaharjun hygieniaolosuhteiden kehittäminen ja Siltaharjun pakastekonttihankkeet toteutuneet. AGM- ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvien moninaiskäytön kehittäminen hankkeet käynnistyneet. Toimintaa Torille-, Luoston keskustan kehittämis- sekä HubKitinen-hankepäätökset saatu joulukuussa Maankäytön suunnittelu Tiivis yhteistyö luotta- Säännölliset toteutuneet yhteistyö- Yhteistyöpalaverit; viralliset 15 kpl, muselinten, teknisen toimi- palaverit yhteistyö ei ole toteutunut suunnitel- alan kanssa (kaavoitus) lulla tavalla. Maksajavirastona toi- Toiminta säännösten ja Myöhästymispäivät Ely-keskus on tarkastanut maaseu- miminen sopimuksen mukaista sekä tuhallinnon tukihakemusten käsitte- asiakkaita palvelevaa. lyn eikä havainnut käsittelyssä yhtään olennaista virhettä. Määräajoissa pysytään Takaisinperintöjen määrä Annetuissa määräajoissa on pysytty. Yhtään hallinnon virheestä Takaisinperintöjä on ollut, mutta ne johtuvaa takaisinperintää ei eivät johtuneet hallinnon virheistä. tule. Sähköinen tukihaku Sähköisesti jätetään vähin- Sähköisten hakemusten määrä Sähköisesti jätti hakemuksen 75 kpl, tään 70 hakemusta (v hakijoita oli yhteensä 156 kpl. jätettiin 50) 62

63 Kylätoiminta Kaikki kylät tulevat mukaan Toiminnassa mukana olevien Kaikki kylät ovat mukana kylätoimin- kyläseuroihin tai kylätoimi- kylien määrä. nassa. kuntiin. Kyläneuvoston kokouksia Kokousten määrä Kyläneuvoston kokouksia on pidetty pidetään vähintään kolme. kolme. Kalatalous Kh:n asettaman, kalasata- Esityksen käsittely ja toteutetut Lokan ja Porttipahdan tekojärvien mia ja kalakenttiä koskeva, muutokset. moninaiskäytön kehittäminen-hanke kalataloustyöryhmän esitys on käynnissä. Investointihankkeet käsitellään ja käynnistetään on toteutettu. tarpeelliset muutokset. Lomitustilojen palvelu- Palvelusuunnitelmien laati- Palvelusuunnitelmat tehty vuoden Palvelusuunnitelmia on tehty 28 kpl suunnitelmat minen suunnitelman mukai loppuun mennessä. suunnitelman mukaisesti määräai- sesti. kaan mennessä. Maatalouslomittajien Maksullisen lomittaja-avun Maksullisen lomittaja-avun käyttä- Maatalouslomittajien vajaiden työ- osa-aikaisuuden vähen- tukeminen vajaiden työpäi- minen vajaiden työpäivien täyden- päivien täydennykseen maksullista täminen vien osalta 50 nykseen h/v. lomittaja-apuun kohdennettua tukea %/lomitustunti ja kokonais- käytetty 493 h/v. (Sodankyllä). ten päivien osalta 4,00 /h Tukea on käytetty kokonaisiin päiviin Henkilöstö enintään 3 pv/yrittäjä. 112 päivän osalta. Henkilöstön määrä ja Henkilöstön määrä vastaa Työhyvinvointikysely Koko kuntaa koskeva henkilöstön tyytyväisyys toiminnan vaatimuksia. hyvinvointikysely on toteutettu. Henkilöstö on tyytyväinen ja Kehityskeskustelut Tehty noin 50 %. voi hyvin. Työtyytyväisyys hyvä. Sairauspoissaolot vähene- Sairauspoissaolopäivät/työntekijä/v 27,7 pv/tt/v vät. Toteutuma 13,7 pv/tt/v (ei lomitusta) Kehityskeskustelut käydään Työkyvyn ylläpidosta on huolehdittu koko henkilöstön kanssa työhyvinvointikoulutuksella sekä kunnan toimintaohjelmien mukaisesti. Työterveyshuollon tarkastukset ovat ajan tasalla. Lomatoimessa on käyty pienryhmä- ja/tai henkilökohtaiset kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Lomittajien virkistyspäivä on toteu- Talous tettu Määrärahojen riittävyys Budjettiraamissa pysyminen Toteutuma Budjetissa on pysytty ja on päästy merkittäviin säästöihin (-12,4 %) kh:n ohjeistuksen mukaisesti. Lomituspalvelujen Lomituspalvelut järjestetään Lomituspäivän kesto (min/ky) Lomatoimessa on pysytty talousar- taloudellisuus taloudellisesti min/ky poikkeamat viossa. Hallintoraha riitti kattamaan 63

64 lomitushallinnon kustannukset. Lomituspäivän kestosta min/ky ei ole vielä tilastotietoa käytettävissä. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Lomatoimessa on henkilöstöä siirtynyt ja siirtymässä osa-eläkkeelle. Maatalousyrittäjien vuosilomapäivän pituus on lyhentynyt työajanmitoitusten seurauksena verrattuna v (min/ky tilastoa ei ole vielä saatavissa). - Maatalouslomittajien osa-aikaisuus on lisääntynyt entisestään, koska maatalousyrittäjien lomituspäivän pituus on lyhentynyt työajanmitoitusten seurauksena. Sijaisapulomittajista ja sijaisista on ollut pulaa erityisesti syys-joulukuussa. - Uusia hankkeita haettu ja saatu (lista kohdassa hankkeet/toteutuminen) - Alariesto-galleria siirtynyt matkailuneuvonnan hoidettavaksi. - Matkailuneuvojan määräaikainen toimi vuodelle Tähtikuitu Oy laajakaistayhtiö aloittanut toiminnan. - Sodankylästä Suomen biotalousstrategian pilotointi-hanke on edistynyt Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä

65 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate KEHITTÄMISPALVELUT Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Elinkeinopalvelut ,1 Maaseutupalvelut ,6 YHTEENSÄ ,7 65

66 Sosiaalipalvelut Toimielin Perusturvalautakunta Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue ja -henkilö Sosiaalipalvelut, sosiaalityön johtaja Kati Aikio Sosiaalipalveluiden tehtäväalueelle kuuluvat sosiaalityö (lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät, toimeentulotuki, vammaispalvelut, päihdehuolto), kehitysvammapalvelut, perheneuvola, tuetut asumispalvelut mielenterveyskuntoutujille ja työllistämispalvelut. Vastuualueen yleistavoite Kunta tarjoaa riittävät ja asiakaslähtöiset sosiaalityön, perheneuvolan, kehitysvammahuollon, tuetun asumisen ja työllistämisen palvelut kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sosiaalipalveluilla tuetaan kuntalaisten toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Sosiaalipalveluilla turvataan kuntalaisten viimesijainen toimeentuloturva. Yleistavoitteen toteutuminen Sosiaalipalveluiden laajeneminen alkoi vuonna 2011, jolloin alueelle siirrettiin työllistämispalvelut kokonaisuudessaan (palkkatuki, nuorten kesätyöt) sekä Ansajokoksen asumispalveluyksikkö. Sodankylän kunta pystyi tarjoamaan riittävät ja asiakaslähtöiset sosiaalipalvelut asiakkailleen, vaikka palveluiden kysyntä kaikilla sektoreilla kasvoi. Erityistä painetta kohdistui lastensuojeluun ja vammaispalveluihin. Määräajoissa ja tavoitteissa pysyttiin ammattitaitoisen ja työhönsä pitkäaikaisesti sitoutuneen henkilökunnan ansiosta. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Määräaikojen noudat- Asiakkaat kokevat saavansa Valitusten, kanteluiden, 9 valitusta toimeentulotuki- ja vam- taminen tarpeidensa mukaista palve- muistutusten määrä/vuosi. maispalveluasioissa. lua ja hyvää asiakaspalvelua. Tavoitteet saavutettiin. Ei olennaisia muutoksia edellisvuoteen nähden. Palvelurakenteet ja -prosessit Määräaikojen noudat- Lakisääteisten määräaikojen Toimeentulotukipäätös 7 Pysyttiin määräajoissa. taminen noudattaminen arkipäivässä. Vammaispalvelu, palvelutarpeen selvitys aloitetaan 7 arkipäivän kuluessa - päätös 3 kk sisällä. Päätös lastensuojelutarpeen selvityksestä tehdään 7 arkipäivän kuluessa selvitys tehty 3 kuukaudessa. Lääkärin lähete puheterapiaan, pääsy 3 kk:n sisällä Palveluketjujen toimi- Sosiaalityön palveluketjut Sosiaalityön asiakasmäärien/ Tehtiin 3465 toimeentulotukipäätös- vuus toimivat ja joustavat asiak- päätösmäärien seuranta (tt- tä. Nousua 2 % edellisvuoteen. kaiden tarpeista lähtien tuki, ls-suojelu, vammaispal- Elatussopimuksia 125 kpl, isyyden velu, perhetyö, jono kehitys- selvittämisiä ja vahvistamisia 48 kpl, 66

67 vammahuollon ja perheneu- sopimuksia lapsen huollosta, tapaa- volan palveluissa) misoikeudesta ja asumisesta 64 kpl. Ei merkittäviä muutoksia edellisvuoteen nähden. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien saajat 2013: palveluasuminen 43 hlöä, kuljetuspalvelut 222 hlöä, henkilökohtaisen avun saajia 78 hlöä, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet 43 hlöä. Lastensuojelun ennal- Lastensuojelumenot ovat Avohuollon ja sijaishuollon Perhetyön piirissä oli 15 perhettä, ei taehkäisevä työ enintään Lapin läänin kunti- tilastot, lastensuojelutarpeen huostaanottoja perhetyön perheistä. en keskitasoa. selvitysten määrä, perheneu- Perheneuvolan psykologille oli 3 volan asiakasmäärä kuukauden jono. Lastensuojeluilmoituksia 188 kpl. Meneillään ja tehtynä oli 52 lastensuojelutarpeen selvitystä. Huostaanotettuina ja sijoitettuina oli 22 lasta ja nuorta Jälkihuollossa oli 9 nuorta. Lastensuojeluilmoitusten määrä nousi 59 % ja lastensuojelutarpeen selvitysten määrä 30 % vuodesta Perheneuvolassa 164 asiakasperhettä, joissa 325 asiakasta. Henkilöstö Henkilöstön osaaminen, Henkilöstön työkykyisyys Sairauspoissaolot vrk/henkilö Sairauslomapäiviä oli yhteensä työkykyisyys ja työtur- säilyy ennallaan vallisuus (v ) Henkilöstön osaaminen Täydennyskoulutusvelvoitteen Osallistuttiin täydennyskoulutusvel- vastaa asiakkaiden tarpeita. seuranta (min. 3 pvää/vuosi) voitteen mukaisesti koulutuksiin. Työn kehittämispäiviä pidettiin 2 kertaa vuoden aikana. Kehityskeskusteluja pidettiin 1/henkilö. Henkilöstön työturvallisuu- Yksiköiden hälytysjärjestelmi- Ei vakavia uhkatilanteita sosiaalipal- desta huolehditaan hyvin. en testataan vähintään kerran veluissa. vuodessa. Tilastot väkivalta- Tavoitteet saavutettiin. Ei olennaisia ja uhkatilanteista muutoksia edellisvuoteen nähden. Talous Palvelujen koko- Enintään Lapin kuntien taso /asukas 919,64 /asukas. naiskustannukset (v ,44 ) Pitkäaikaistyöttö- Kunnan maksuosuuden Kelan aktivointisakkolasku Nousua 20 % vuoteen myyden hoito säilyminen ennallaan pitkä- /vuosi 67

68 aikaistyöttömien työmarkkinatuessa Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Lapsiasianeuvosto kokoontui 3 kertaa vuoden aikana. Kuntalaisille järjestettiin kuulemistilaisuus lapsiperheiden palveluista 5/2013. Suunniteltiin lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa vuosille Lapset puheeksi menetelmän käyttöön on kouluttautunut yhteensä 95 henkilöä perusturva- ja sivistystoimesta. Uhkaan ylittää lastensuojelun lakisääteiset määräajat reagoitiin palkkaamalla lastensuojeluun määräaikainen sosiaalityöntekijä ajalle Sijoitettujen lasten määrä kävi ennätyksellisen korkealla tasolla vuoden 2013 aikana (26 sijoitettua lasta ja nuorta 9/2013). Perhekoteihin jouduttiin tekemään etenkin yläasteikäisten sijoituksia. Sijoitusten syynä olivat erilaiset kasvatusvaikeudet perheissä, vanhempien alkoholinkäyttö, perheväkivalta, avuttomuus sekä nuorten oma päihteiden käyttö. Loppuvuodesta 2013 valmisteltiin sosiaalityön virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen aloittamista lähtien kunnan omana toimintana lisääntyneen lastensuojelutarpeen takia. Päihde- ja mielenterveysasiakkaille jouduttiin ostamaan asumispalveluita huomattavasti arvioitua enemmän. Erityisesti ympärivuorokautisille asumispalveluille oli tarvetta. Työllistämispalveluissa pysyttiin tavoitteissa. Kesätöihin työllistettiin 62 nuorta. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin kunnan omana toimintana 2099 toimintapäivää ja ostopalveluna 4635 toimintapäivää. Toteutettiin kunnan palkkatukimallinnusta, jossa lähtökohtana oli työttömän yksilölliset tuen tarpeet. Kelan työmarkkinatukiseurannan mukaan aktivointiaste Sodankylässä oli muuta Lappia korkeampi (Sodankylä 42 %, Lappi 35,4 %). Toisaalta kunnan maksuosuus työmarkkinatuen rahoituksesta nousi 20 %. Valmisteltiin kesätyösetelin käyttöönottoa vuodelle Perusturvalautakunta valitsi psykologin perheneuvolaan Perheneuvolan työryhmän täydentyminen psykologilla mahdollistaa toimintojen kehittämisen ja psykologin ostopalveluista luopumisen. Jatkettiin kehitysvamma- ja vammaispalveluiden yhteensovittamista valmistellen tulevaa lakien yhdistymistä. Valmisteltiin Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän kanssa uuden kehitysvammaisten ryhmäkodin rakentamista. Rakentaminen alkaa keväällä 2014, valmistuminen keväällä Jatkettiin työn kehittämistä Ansajokoksen asumispalveluyksikössä: Pegasos-tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöönotto, päivätoimintojen kehittäminen, ruokapalveluiden yksinkertaistaminen, työvuorolistojen ulkoistaminen. Lautakunta valitsi asumispalveluyksikköön uuden esimiehen Paine sosiaalipalveluita kohtaan kasvoi edelleen. Vammaispalveluiden kustannukset kohosivat väestön ikääntyessä ja lakimuutosten seurauksena. Tehtiin suunnitelma hallita erityisesti vammaispalvelun kuljetuskustannuksia. Lautakunta päivitti sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden kriteerit ja siirsi kuljetukset vammaispalvelun yhteyteen. Lautakunta vahvisti vammaispalvelun soveltamisohjeet 12/2013. Valmistauduttiin keväällä 2014 toteutettavaan vammaispalvelun kuljetusten kilpailuttamiseen keräämällä tietoa kuljetettavista. 68

69 Toimeentulotuen menot pysyivät korkealla monien tekijöiden summana: vuokrien nousu, reaaliaikainen sähkölaskutus, lomautukset, työttömien muutto kuntaan, työttömyyden pitkittyminen ja siitä johtuva köyhyys Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 43 43,5 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate SOSIAALIPALVELUT Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Hallinto ,4 Sosiaalityö ,4 Perheneuvola ,7 Kehitysvammahuolto ,0 Ryhmäkoti Ansajokos ,3 Tukipalvelut ,0 Projektit ,0 Työllistämispalvelut ,7 Sosiaalituet kotitalouksille ,6 YHTEENSÄ ,2 69

70 Vanhusten palvelut Toimielin Perusturvalautakunta Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue ja -henkilö Vanhusten palvelut, Vanhustyön johtaja Inga Mukku Sodankylän kunnan vanhustyö tukee ikäihmisten kotona asumista ja omatoimisuutta ennaltaehkäisevällä yhteistoiminnalla ja tuottaa/järjestää kunnan ikäihmisten palveluja heidän kodeissaan, palveluasunnoissa sekä tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Vanhuspalvelujen tarjonta perustuu ikäihmisten tarpeisiin ja muuttuu tarpeiden muuttuessa. Vanhustyö tarjoaa palvelutarvearvioinnin perusteella ikäihmisille ennaltaehkäisevää toimintaa (muistineuvola, kuntosali, päivätoiminta) sekä tukipalveluja kotiin (mm. ateriapalvelut, turvapuhelimet, muu teknologia). Omaishoidon tuki, kotihoidon palvelut sekä loma-/intervallihoito (Hannuksenkartano ja Nutukas). Palveluasuminen (Hannuksenranta, Kylälaakso ja Vasantie) on tarkoitettu ikäihmisille, jotka vielä pärjäävät ilman yövalvontaa. Helmikoti ja Nutukas tarjoavat ympärivuorokautista hoivaa keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastaville ja Hannuksenkartano fyysisesti huonokuntoisille sekä vaikeaa muistisairautta sairastaville vanhuksille. Palveluseteli on otettu käyttöön tukipalvelujen ja palveluasumisen järjestämisvaihtoehtona. Vastuualueen yleistavoite Sodankyläläisille ikäihmisille luodaan edellytykset hyvään ja turvalliseen vanhuuteen sekä tuetaan heidän omaaloitteisuuttaan ja osallistumistaan. Tavoitteena on, että sodankyläläinen ikäihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Peruslähtökohtana on, että ikäihmiset vastaavat ensisijaisesti itse ja lähiverkostonsa avulla omasta hyvinvoinnistaan ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Vanhuspalveluja myönnetään palvelu-/ toimintakykyarvioinnin perusteella kriteerit täyttäville asiakkaille palvelu-/hoitoketjun mukaisesti. Yleistavoitteen toteutuminen Sodankylän kunnan vanhustyö tarjosi sodankyläläisille ikäihmisille valtuuston vahvistaman ikääntymispoliittisen strategian mukaisia palveluita. Palvelujen myöntäminen tapahtui palvelu-/toimintakykyarvion perusteella noudattaen vahvistettuja kriteereitä sekä hoitoketjuja. Sivukylien osalta etsittiin mm. hankkeiden avulla uusia toimijoita ja toimintatapoja mahdollistamaan ikäihmisten turvallinen kotona asuminen. Uusia tukipalveluseteliyrittäjiä etsittiin ja kerrottiin ikäihmisille tukipalvelusetelimahdollisuudesta. Haasteena oli edelleen koulutettujen lyhytaikaisten sijaisten saanti ja tämä kuormitti vakituista henkilökuntaa, joka joutui tekemään ajoittain runsaasti sekä tuplavuoroja että ylitöitä. Kuntalaisten subjektiiviset oikeudet ovat kuitenkin toteutuneet ja tarvittaessa kuntalaisten itsenäistä selviytymistä tuettiin mm. tehden yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tehostetun asumisen puolelle oli jatkuvasti henkilön jono, jonka vuoksi esim. vuodeosastolla oli pitkäaikaispaikoilla 3-10 potilasta, jotka odottivat tehostetun asumisen paikkaa. Omassa kodissaan omaishoidon turvin oli odottamassa tehostetun palveluasumisen paikkaa vaikeasti muistisairaita sekä fyysisesti huonokuntoisia vanhuksia. Hannuksenkartanon peruskorjauksen vuoksi osa Hannuksenkartanon asukkaista siirrettiin Nilimellaan ja suurin osa asukkaista asui suositusten vastaisesti tilapäisesti kahden hengen huoneissa. Asukkaiden sijoittaminen Nilimellaan oli haasteellista, asukasvalinnoissa jouduttiin ottamaan huomioon kahden hengen huoneen ja olosuhteiden aiheuttamat rajoitteet. Nilimellan väistötiloissa olleet asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin Hannuksenkartanoon toukokuussa Peruskorjaus rajoitti kaikkia Hannuksenkartanosta tarjottuja avopalveluja sekä aiheutti ajoittain häiriötä talossa asuville vanhuksille ja henkilökunnalle. Remontti valmistuu kesällä

71 Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Lomahoito Tarjotaan omaishoitajille Tilastoseuranta. Lomahoidossa Nutukkaassa, Han- lakisääteiset vapaat (3 nuksenkartanossa, kehitysvammais- pv/kk) ten palveluissa (Mesikämmen, Kasper-koti, kehitysvammaisten palvelusäätiö, Kolpeneen palvelukeskus) ja terveyskeskuksessa oli yhteensä 61 henkilöä yhteensä 1909 vuorokautta (luku sisältää kaiken lyhytaikaishoidon). Lomahoitoa tarjottiin myös ns. kriisihoitona omaishoitajan väsyessä tai kun hoidettavalle ei ollut tarjota hänen tarpeidensa mukaista asumispalvelua. Hoidettavat olivat myös ns. arviointijaksoilla lomahoidossa. Omaishoito Läheislomituksen laajenta- Läheislomituspäivät/vuosi Läheislomitusta toteutui 595 vuoro- minen. Toteutuneet päivät kautta yhteensä 31 henkilölle. (v. nousee v verrattuna vrk 22 hlölle). Palveluseteli Palveluseteli käytössä palveluvaihtoehtona. Palvelussetelin käyttäjien määrä/vuosi. Palveluseteliyrittäjien määrä. Toteutu- Palvelusetelihakemuksia oli mennessä kuusi, joista kolme sai myönteisen päätöksen. neiden palvelupäätösten Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetus- määrä. tukea haki 8 henkilöä, joista kolmelle myönnettiin tuki. Kielteisiin päätöksiin syynä olivat tulorajojen ylittyminen tai käytettävissä oleva palveluliikenne. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut siirtyivät syksyllä 2013 vanhustyöstä sosiaalitoimeen. Palveluseteliyrittäjiä oli 7, joista 5 oli tukipalveluyrittäjiä ja 2 hoiva-alan laitoshoitoa tarjoavaa yritystä. Asiakastyytyväisyys hoidon sisällöstä Tavoitetaso 3, asteikolla 1-5 (kysely kohdistetaan yöhoitoidon yhteistyötahoille ja asiakkaille sekä omaishoitajille) Kyselyn tulokset. Kiertävän yöhoidon kokeilu jatkui vuoden 2013 loppuun. RAMK:n opiskelija teki opinnäytetyön Ikäihmisten kokemuksia kotihoidon yöhoitotoiminnasta Sodankylän kunnassa. Selvityksen mukaan kaikki tahot olivat tyytyväisiä yöhoitotoimintaan. Vuoden aikana perusturvalautakun- Reklamaatioiden seuranta. Reklamaatiot/kantelut/vuosi. nalle tuli 2 oikaisuvaatimusta. Puhe- Toteutetaan vuosittain. lin ja sähköpostipalautetta tuli toiminnasta viikoittain. Palaute oli sekä 71

72 myönteistä, että kielteistä. Palautteet käsiteltiin aina asianomaisen työryhmän kanssa ja tarkasteltiin toimintatapoja tai pidettiin yhteistyöpalaveri palvelun tuottajien kanssa (kunnan Palvelurakenteet ja -prosessit sisäiset palvelut). Hoito- ja palveluketjut Terveyskeskuksessa enin- Tk:ssa pitkäaikaispaikalla oli 3 yli 65-vuotiasta tään 5-10 vanhusta odot- olevien vanhusten määrä vuodeosaston pitkäaikaispaikalla. tamassa tehostetun palvelu- keskimäärin/vuosi asumisen paikkaa STM:n (2008), Valviran ja Henkilöstön mitoitus Huono = alle 0.5 Hannuksenkartanon, Nilimellan, aluehallintoviranomaisten Nosto lähemmäs hyvää Tyydyttävä = Nutukkaan ja Helmikodin mitoitukset laatusuositusten ja kriteerien tasoa Hyvä = 0,7 0,8 olivat tyydyttävällä tasolla. Ajoittain ei noudattaminen tavoitellen Erittäin hyvä = yli 0.8 hoito- saatu sairauspoissaolojen sijaistajia, hyvää palvelutasoa työntekijää/asukas/vrk jolloin todellinen henkilöstömitoitus jäi huonolle tasolle. Henkilöstön koulutus -Hyvä Huono = koko ammatillinen Vakituisen henkilöstön koulutustaso taso henkilöstö ei täytä kelpoi- on hyvä. Sijaisina jouduttiin käyttä- suusehtoja mään myös kouluttamattomia työn- Hyvä = henkilöstö täyttää tekijöitä. kelpoisuusehdot Tilastoseuranta/vuosi Ravinto - Tyydyttävä taso Tyydyttävä = yötauko ruo- Kaikissa yksiköissä saavutettiin kailujen välillä enintään 11 tyydyttävä taso. tuntia Hoito- ja palvelusuunnitel- Huono = ei ole tehty kaikille Hyvä taso. Hoito- ja palvelusuunni- mat - Hyvä taso Tyydyttävä = on tehty telmien päivityksiä tehdään jatkuvasti kaikille, ei päivitystä kaikissa yksiköissä tilanteen muuttu- Hyvä = tehty kaikille ja essa/vähintään kerran vuodessa. päivitetty osalle Erittäin hyvä = tehty kaikille, jatkuva päivitys Tilastoseuranta/vuosi Lääkehoito - Hyvä taso Huono = lääkehoitosuunni- Hyvä taso. telma puuttuu Hyvä = lääkehoitosuunnitelmat on tehty, yksilökohtaisen lääkityksen tarkistus tehdään vähintään puolen vuoden välin Tilat - Tyydyttävä taso Muissa kuin 1 hh:n huo- Hannuksenkartano ja Nutukas olivat neissa asuu hyvällä tasolla. Helmikoti tyydyttäväl- huono = yli 10 % asukkaista lä tasolla. 72

73 Tyydyttävä = enintään 10 % asukkaista Hyvä = ei ketään Asiakirjahallinta ja dokumen- Tietosuojavastaava Hyvä taso. Tietosuojavaltuutettu tointi - Hyvä taso huono = ei ole nimetty nimettiin. Kirjaukset tehtiin säännölli- hyvä = on nimetty sesti. Säännölliset kirjaukset asiakastietoihin huono = kirjaukset epäsäännöllisesti hyvä = kirjaukset säännölli- Henkilöstö sesti Henkilöstön osaaminen Tietoturva, lääkehuolto, Koulutuspäivien ja esitetty- Ensiapukoulutukset ovat ajan tasalla palo- ja pelastus sekä en- jen todistusten määrä. lähes koko henkilöstöllä ja päivite- siapu todistukset ovat voi- tään säännöllisesti. Kaikilla vakituisil- massa kaikilla. la työntekijöillä on lääkehuoltosuunnitelman mukaiset näytöt. Palo- ja pelastuskoulutuksia ei järjestetty vuoden 2013 aikana. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot vähenevät Kalenteripäivät yhteensä Sairauslomapäiviä oli yhteensä vuoteen 2012 verrattuna. sekä kalenteripäivää/vuosi/ Talous tnt. (v yht. 3969). Tehokas toiminta talousarvi- Kustannukset korkeintaan /Sodankylän kunnan 707,46 /asukas on puitteissa Lapin keskiarvon tasolla asukas (vuonna ,32 /asukas). Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Heinäkuussa 2013 Helmikodin apulaisosastonhoitajan virka muutettiin osastonhoitajan viraksi, koska Helmikoti ja Nutukas osoittautui liian raskaaksi kokonaisuudeksi yhden osastonhoitajan hallita. Helmikodin apulaisosastonhoitaja siirtyi vanhana työntekijänä osastonhoitajan virkaan. Helmikoti ja Nutukas ovat nyt itsenäisiä tulosyksiköitä. Helmikodilla täytettiin kolme lähihoitajan tointa. Helmikodilla aloitti syksyllä kokoaikainen siivoustyöntekijä, joka hoitaa myös asukkaiden pyykkihuollon. Nutukkaassa on myös osastonhoitajan virka, jota yritettiin täyttää koko 2013 vuoden ajan. Alkuvuodesta paikka oli auki Nutukkaan ja Helmikodin yhteisenä virkana. Myöhemmin syksyllä virka laitettiin hakuun vain Nutukkaan osastonhoitajan virkana. Viransijaisuutta hoiti hakuprosessin ajan Helmikodin osastonhoitaja ja Helmikotiin siirrettiin Hannuksenkartanon sairaanhoitaja em. prosessin ajaksi (virka täytettiin ). Lisäksi Nutukkaassa täytettiin kolme lähihoitajan tointa. Nutukkaassa siirryttiin koneelliseen lääkkeenjakoon siten, että loppuvuodesta kahta asukasta (vähälääkkeiset) lukuun ottamatta kaikki asukkaat olivat koneellisen lääkkeenjaon piirissä. Kotihoidossa sairaanhoitajan toimi muutettiin apulaisosastonhoitajan viraksi ja sairaanhoitaja siirtyi tähän vanhana työntekijänä. Lisäksi yksi uusi sairaanhoitajan toimi täytettiin. Kotihoidossa koneellinen lääkkeenjako laajeni koskemaan n. 40 asiakasta. Tukipalvelusetelin tulorajojen muutosta valmisteltiin. Käytiin neuvotteluja uusien 73

74 tukipalveluseteliyrittäjien saamiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut siirtyivät syksyllä 2014 sosiaalitoimen alaisuuteen. Vanhusten perhehoitoa kehitettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja koulutettiin seitsemän perhehoitajaa. Kiertävä yöhoitotoiminta jatkui kokeiluna vuoden 2013 loppuun, toiminta vakinaistetaan vuoden 2014 aikana. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava sairaanhoitaja tekee selvitystyötä yöhoitokokeilun vaikutuksista. Omaishoidossa oli vuoden 2013 aikana yhteensä 117 hoidettavaa (v heitä oli 102), joista 97 oli yli 65- vuotiaita. Omaishoitajia oli 114, kolmella hoitajalla oli kaksi hoidettavaa. Omaishoito toimi erittäin merkittävänä palvelulisänä ja siirtää tehostetun palveluasumisen tarvetta. Tarpeenmukaiset omaishoitajien lakisääteiset lomapäivät pystyttiin järjestämään. Erityisenä tukena omaishoitoperheille oli muistisairaiden kuntoutusryhmät sekä Omaishoitajat ja Läheiset liiton Lapin alueen Taukopirtti hankkeen toiminta Sodankylässä. Hanke koulutti vapaaehtoisia, jotka maanantaisin järjestivät omaishoidettaville toimintaa Kylälaakson kerhohuoneella. Näin omaishoitajat saivat vapaata esim. asiointikäyntejä varten. Hankkeisiin ja hankeyhteistyöhön osallistuminen (mm. VKY:n Kylässä hyvä kotona paras hanke, Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteinen Ikäehyt Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen) , Pakaste II -vanhustyön kehittämisrakenne , Omaishoitajat ja Läheiset liiton lapin alueen Taukopirtti-hanke). Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimaan Ikäihminen toimijana hankkeeseen osallistuttiin alkaen. Jokainen mukana oleva kunta sai hankkeen kautta 50 % hanketyöntekijän. Sodankylän hanketyöntekijä aloitti kehittämään, yhdessä kotihoidon kanssa, ikäihmisten palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia. Hanke päättyy syksyllä Kaikki Nilimellassa olleet asukkaat pääsivät muuttamaan Hannuksenkartanoon toukokuussa Hannuksenkartanon remontti jatkui vuoden aikana keittiö- ja avopalvelupuolen tilojen osalla. Loma- ja intervallihoito järjestettiin Nutukkaassa. Toukokuusta 2013 alkaen Hannuksenkartanossa, läheislomituksena, palvelusetelillä tai ostopalveluna. Henkilöstömitoitus pidettiin suositusten mukaisena kaikissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä huomioiden myös muuttuneet olosuhteet Hannuksenkartanon peruskorjauksen aiheuttamissa järjestelyissä sekä tilapäisissä kuormitustilanteissa Helmikodilla ja Nutukkaan lomahoidossa. Ongelmana oli tilapäisten sijaisten saanti, jolloin tilapäisesti henkilöstömitoitus laski. Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi terveysneuvonnan tulosyksikön alaisuuteen Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 107,5 109,5 74

75 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate VANHUSTEN PALVELUT Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Yleinen osa ,9 Muistineuvola Kotihoitoyksikkö ,1 Tehostettu palveluasuminen ,4 YHTEENSÄ ,1 75

76 Perusterveydenhuolto Toimielin Perusturvalautakunta Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue ja -henkilö Perusterveydenhuolto, vt. johtava lääkäri Markku Mononen Perusterveydenhuollon palveluita ovat vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut, vuodeosastohoito, suun terveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, fysioterapia, työterveyshuolto, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja terveysneuvonta, johon sisältyvät äitiys-, ehkäisy- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä diabetes-, aikuis- ja astmavastaanotot sekä muistineuvola. Täydentävinä palveluina ovat röntgen, laboratorio, väline- ja liinavaatehuolto. Vastuualueen yleistavoite Keskeisenä tavoitteena on tuottaa ja turvata ihmisten perusterveydenhuollon palveluiden tasapuolinen saatavuus. Palveluilla edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä diagnosoidaan ja hoidetaan sairauksia ja vammoja. Tavoitteena on myös ennaltaehkäisevien palveluiden ja terveiden elämäntapojen kehittäminen yhteistyössä eri hallintokuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yleistavoitteen toteutuminen Kiireellinen sairaanhoito pystyttiin järjestämään lain edellyttämällä tavalla. Kiireettömän hoidon lääkäreiden vastaanottojonot (hoitotakuu) saatiin loppukesän ja syksyn hyvän lääkäritilanteen aikana purettua. Hoitajien tekemät hoidon tarpeen arviot pystyttiin tekemään lain edellyttämällä tavalla kolmen arkipäivän sisällä. Työelämän ulkopuolella olevien terveystarkastuksia (nuoret ja pitkäaikaistyöttömät) toteutettiin vain pidennetyillä lääkärinvastaanotoilla, mikä ei täytä lain antamaa velvoitetta. Aluehallintovirasto antoi tilanteesta suullisen huomautuksen. Vuodeosasto toimi koko vuoden ilman sulkuja. Vuodeosastolla hoidettavien pitkäaikaispotilaiden määrä vähentyi edellisiin vuosiin verrattuna. Kiireellinen hammashoito toteutui hyvin. Tarkastukseen jonottavien potilaiden määrää saatiin hieman pienennettyä. Tarkastusjonossa oli keskimäärin n 220 potilasta. Suun terveydenhuollossa suurimpana ongelmana oli peruuttamattomien poisjääntien suuri määrä. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Asiakastyytyväisyys Tyytyväiset palvelun käyt- Reklamaatiot potilasasiamie- Lähiesimiehille tulleet reklamaatiot täjät helle, Aville, Valviralle, esimie- (4-6 tapausta) käsiteltiin paikallises- hille. ti yhdessä asianosaisten kanssa. Aville ja Valviralle tehtyjä selvityksiä oli 6-8. Potilasasiamiehelle tehtyjä reklamaatioita oli 38 (edeltävinä vuosina 20-26). Puhelimeen vastaamisessa oli ajoittain ongelmia resurssipulan takia (suun terveydenhuolto, pkl). Asiakkailta tuli suullisia valituksia. Yhteydensaantia poliklinikalle ja asiakaspalvelua parannettiin. Asiakkaat olivat 95 % tyytyväisiä. Fysioterapian asiakastyytyväi- 76

77 Palvelurakenteet ja -prosessit syyskysely 10/2013 Hoidon saatavuus Pysytään hoitotakuun Määräajan toteutuman seuran- - Hoitotakuun määräajat toteutuivat. määräajassa (kiireetön ta. - Hoitaja-vastaanottojen käyttöä hoito). hoidon tarpeen arvioon lisättiin * hoidon tarpeen arviointi 3 edelleen. Myös lääkärin konsultaa- päivää yhteydenotosta tioaikoja lisättiin. Tavoitteena oli, * hoitoon pääsy viimeistään että lääkärin vastaanottoaikoja ei 3 kuukaudessa käytetä silloin, kun potilaan asia/terveys-ongelma voidaan hoitaa tai hoito voidaan aloittaa käyttämättä siihen lääkärin vastaanottoaikaa. - Diabeteshoitajat toteuttivat ryhmämuotoista toimintaa diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi ja diabetespotilaiden palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Diabeteslääkärin vastaanotot toimivat syksyn aikana säännöllisemmin - Terveydenhoitajan astmavastaanottoaikoja oli ajoittain niukasti tarjolla. - Ehkäisy- ja äitiysneuvolavastaanotoille pääsy oli sujuvaa. Lääkäriresurssia käytettiin paljon myös sairaanhoitoasioihin. - Lääkärivajeen vuoksi lastenneuvolalääkärin resurssia vähennettiin jonkin verran. - Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärivastaanottoa oli säännöllisemmin, edellisen lukukauden tarkastukset saatiin syksyllä tehtyä - Työterveyslääkärin palvelut hankittiin ostopalveluna Coronaria:lta 5-12 pv/kk. - Työterveyslääkärin resurssi oli riittämätön. Sairaanhoitoasiakkaita jouduttiin ohjaamaan päivystyspoliklinikalle. - Suun terveydenhuollossa hoidettujen potilaiden määrä 2908 ja potilaskäyntejä Suun terveydenhuollon päivystys järjestettiin arkipyhinä ja viikonloppuisin yhteistyössä Lapin läänin muiden kuntien kanssa. Sodankylässä kyseisiä päivystyspäiviä oli 5 77

78 kpl vuoden aikana. - Vuodeosasto toimi koko vuoden ilman sulkuja. Kuormitusprosentti oli 82,25 %. - Hoidonporrastus tehostui. Pitkäaikaispotilaiden määrä vähentyi siten, että keskimääräisesti heitä oli vuodeosastolla 4-6 kerrallaan. Ei siirtoviivepotilaita. Hoitoketjut Terveydenhuollon toimiva Siirtoviivepotilaat/ hoitopäi- hoidonporrastus. Ei siirto- vää/vuosi viivepotilaita. tai aiheutuneet kustannuk- Henkilöstö set/vuosi Henkilöstöresurssit Avoimet virat ja toimet Avoimet virat ja toimet/vuosi. - Lääkärivirkojen täyttöaste vaihteli. täytetty. Ostopalvelukustannukset/vuosi. Loppuvuodesta 8 vakinaisesta virasta oli täytetty 5,5. Kunta teki sopimuksen MediApu Oy:n kanssa lääkäreiden rekrytoinnista. Määräaikaisia lääkäreitä oli käytettävissä loppukesän ja syksyn aikana alkuvuotta paremmin. Mielenterveystoimiston psykiatripalveluista tehtiin sopimus LSHP:n kanssa. Radiologipalvelut kilpailutettiin, palvelutuottaja vaihtui. - Avoimet hoitohenkilökunnan virat ja toimet saatiin täytettyä, mutta hoitohenkilökunnan sijaisista oli edelleen pulaa. - Veteraanikuntoutuksen toteuttamiseen oli lähtien palkattuna määräaikainen fysioterapeutti 60 % työajalla. Lisäksi hän sijaisti 40 %:sti vastaavan fysioterapeutin osittaista hoitovapaata sekä hanketyötä. - Viides hammaslääkärin virka perustettiin ja täytettiin. Hammashoitolan toimistosihteeri jäi eläkkeelle ja toimi muutettiin hammashoitajan toimeksi ja täytettiin. Yksi hammashoitaja siirtyi laboratorioon ja tilalle palkattiin hammashoitaja. Vastaava hammashoitaja nimettiin. - Työterveyshuollon palveluiden saatavuus parantui. 78

79 - Työfysioterapeutin tekemien ergonomisten selvitysten mukaisia toimenpiteitä työergono-mian parantamiseksi ei määrärahojen niukkuuden vuoksi pystytty toteuttamaan. Henkilökunnalla oli myös huonoon sisäilman laatuun viittaavia oireita, joita selviteltiin, mutta ongelmiin ei saatu ratkaisua. Työhyvinvointi Jaksaminen vaativassa Kehittämiskeskustelut, yksilö tai Kehityskeskustelut pyrittiin pitä- työssä, ryhmäkeskustelu vähintään mään vuosittain. kerran vuodessa. Suun terveydenhuollossa TYKY setelit olivat ahkerassa käytössä Poissaolot vähenee v. Päivää/työntekijä tai kalenteri- Sairauslomapäiviä oli yhteensä 2011 verrattuna. päivää/vuosi (v yht.1811). Suun terveydenhuollossa sairaslo- Talous mapäiviä 148 päivää. Perusterveydenhuollon kustannukset Lapin keskitasoa /asukas 969,17 /asukas (v ,97 ) Suun terveydenhuollossa 78,99 e/asukas. Ei erikoissairaanhoidon sakkopäivämaksuja. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Järjestettiin lääkäripäivystys kuntalaisten tarpeet, perusterveydenhuollon selvitys ja kunnan tulevaisuuden näkymät huomioiden. Suunniteltiin päivystyksen osittaista siirtämistä Rovaniemelle. Valmisteltiin ensihoitopalvelun siirtymistä sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi, siirtyminen tapahtui Sairaanhoitopiiri antoi ensihoitoyksiköille hoitopaikan valinnasta ohjeen, jonka tarkoitus on yhtenäistää hoitoonohjauskäytäntöjä LSHP:n alueella sekä parantaa ensihoidosta alkavan hoitoketjun toimintaa. Kesällä hammashoitolaan remontoitiin uusi hoitohuone ja samalla hankittiin uusi hammashoitokone. Sisäilmaongelmat jatkuivat ajoittain koko vuoden ajan. Loppuvuodesta hankittiin 3 kpl Genano-ilmanpuhdistinta. Suun terveydenhuollon AvoHILMO otettiin käyttöön Denting-ohjelmistossa. Oikomishoidon konsultaatiopalvelujen ostosopimus jatkui ennallaan Plus Terveys Oy:n kanssa. Vaatehuollossa siirryttiin osittain Lindströmin vuokratekstiileihin. Vakituisen henkilökunnan suojavaatteet ja liinavaatteet ovat vuokratekstiilejä. Potilasvaatteet ja vakituiselta henkilökunnalta sijaisten käyttöön siirretyt suojavaatteet ovat talon omia, joiden pesulapalvelun tuotti Comforta Oy. Liinavaatevarastonhoitajan toimi muutettiin toimistosihteerin toimeksi. Pyykkihuollon jäljellä olevat tehtävät jaettiin muutoksen jälkeen välinehuollon työntekijöiden ja toimistosihteerin kesken. 79

80 KanTa- arkistoon liittymiseen vaadittavan arkkitehtuurin toteuttaminen ja järjestäminen eteni. Määrärahojen niukkuus haittasi tutkimus- ja hoitovälineistön sekä ergonomiakalusteiden uusimista. Psykiatrin palvelut järjestettiin ostopalveluna. Terveyskeskuskiinteistössä tehtiin kuntotutkimus. Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset 0 0 * Muut toimintakulut ** Toimintakate PERUSTERVEYDENHUOLTO Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Terveydenhuollon avohoito ,7 Suun terveydenhuolto ,8 Vuodeosasto ,0 Mielenterveyspalvelut ,4 Täydentävät palvelut Muistineuvola ,4 YHTEENSÄ ,3 80

81 Erikoissairaanhoito Toimielin Perusturvalautakunta Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue ja -henkilö Erikoissairaanhoito, vt. johtava lääkäri Markku Mononen Sodankylän kunta kuuluu Lapin sairaanhoitopiirin alueeseen, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoissairaanhoidon palveluilla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Vastuualueen yleistavoite Sairaanhoitopiiri vastaa alueen erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä kunnan terveyskeskuksen kanssa kehittäen terveydenhuollon palveluja siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden mukaan lukien palveluihin liittyvät sosiaalitoimen palvelut. Yleistavoitteen toteutuminen LSHP:n ja kuntien sote-palvelujen yhteistyö tiivistyi perusterveydenhuollon yksikön toimesta ja perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman pohjalta. Järjestämissuunnitelma valmistui kesällä 2013 yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön johdon ja kuntien johtavien viranhaltijoiden kanssa. Yksikön tehtäväksi määriteltiin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittaminen. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Hoitotakuulaki Hoitoon pääsy lain määräämässä ajassa. Ei kiireellinen hoito enintään 6 kk:n kuluttua siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Palvelurakenteet ja -prosessit Hoitojonot. Erikoissairaanhoidon palvelut toteutuivat lain mukaisesti. Hoidonporrastus Siirtoviivepotilaista ei sank- Sanktiomaksujen seuran- Erikoissairaanhoidon sakkopäivä- tiomaksuja. ta. maksuja ei tullut, koska terveyskeskusvuodeosasto toimi koko vuoden ilman sulkuja. Kuormitusprosentti oli Henkilöstö 82,25. Talous Erikoissairaanhoidon Korkeintaan Lapin keski- /asukas 1.201,06 /asukas. (v ,02 kustannukset määräistä tasoa /as) Terveydenhuollon Esh ja perusterveydenhuol- /asukas 2.178,24 /asukas. (v ,60 kustannukset yhteensä lon kustannukset yht. kor- /as) keintaan Lapin keskitasoa 81

82 Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Sairaanhoitopiiri vastaa alueensa ensihoitopalveluista. Sodankylän kunta on mukana Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeessa. Sairaanhoitopiirissä aloitti toimintansa terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö, jonka kanssa aloitettiin yhteistyö. Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot 0 0 * Maksutuotot 0 0 * Tuet ja avustukset 0 0 * Muut toimintatuotot 0 0 ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot 0 0 Henkilösivukulut * Eläkekulut 0 0 * Muut henkilösivukulut 0 0 * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav. 0 0 * Avustukset 0 0 * Muut toimintakulut 0 0 ** Toimintakate ERIKOISSAIRAANHOITO Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Avohoito ,2 Vuodeosastohoito ,3 YHTEENSÄ ,9 82

83 Ympäristöterveydenhuolto Toimielin Vastuualue ja -henkilö Perusturvalautakunta Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveyspäällikkö Tuulikki Luoma Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat eläinlääkintähuolto, elintarvikevalvonta, kemikaalivalvonta ( saakka), terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuus sekä tupakkalain mukainen valvonta. Vastuualueen yleistavoite Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on turvata asukkaille terveellinen ja turvallinen ravinto, asuminen ja ympäristö. Eläinlääkintähuollon tehtävänä on tuottaa peruseläinlääkäri- ja kiireellinen eläinlääkäripalvelut sekä päivystyspalvelut kotieläimille. Yleistavoitteen toteutuminen Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue perustettiin Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Sodankylän kuntien kesken. Sodankylä toimii vastuukuntana. Eläinlääkintähuolto ja ympäristöterveydenhuolto toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Turvalliset elin- Riskikartoituksen mukainen Valvontakäyntien ja ympä- Elintarvikelain tarkastuksia oli 109 tarvikkeet ja elintarvikevalvonta ja eläinlää- ristöterveydenhuollon kpl. terveet eläimet kintähuollon ympärivuorokauti- kohteiden tarkastuskerto- Terveydensuojelulain tarkastuksia 25 nen saatavuus musten määrä kpl, kuluttajaturvallisuuslain tarkastuksia 20 kpl, Eläinsuojelutarkastuksia 1 kpl. Tarkastuksia yhteensä 155 kpl. Eläinlääkärikäyntejä yhteensä Palvelurakenteet ja -prosessit Ympäristöterveydenhuollon Yhteistoiminta-alueen muodos- Yhteistoiminta-alue muo- Tunturi Lapin ympäristöterveyden- yhteistoiminta-alue (Laki taminen. Turvataan palvelujen dostettiin Enontekiön, huollon yhteistoiminta-alue aloitti ympäristöterveydenhuollon saatavuus. Kittilän, Muonion ja So- toimintansa yhteistoiminta-alueesta dankylän kuntien kesken. 410/2009) Henkilöstö Osaava ja motivoitunut Vähintään 3 koulutuspäi- Seuranta kerran vuodes- terveystarkastaja 10 päivää, henkilöstö vää/vuosi/työntekijä sa. eläinlääkärit 8 päivää. Talous Kustannusten kehitys Kustannusten hallinta Kustannukset/asukas, korkeintaan Lapin kuntien keskitasoa. 32,71 / asukas. (v ,31 /as) Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Tunturi- Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue perustettiin. 83

84 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 3 3 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot 0 0 ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset 0 0 * Muut toimintakulut ** Toimintakate YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Eläinlääkintähuolto ,7 Terveysvalvonta ,5 YHTEENSÄ ,5 84

85 Koulutus ja opiskelu Toimielin Vastuualue ja -henkilö Sivistyslautakunta Koulutus ja opiskelu, sivistystoimenjohtaja Risto Varis Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue järjestää lukio- ja perusopetuksen palvelut kunnassa. Vastuualueeseen kuuluvat kansalaisopiston palvelut hankitaan Revontuli opistolta ja musiikkiopiston palvelut Lapin musiikkiopistolta. Työmatka ja asiointi kunnan alueella. Vastuualueen yleistavoite Tavoitteena on taata elinikäisen oppimisen mahdollisuus kuntalaisille laadukkaasti ja tasapuolisesti. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Toteutuminen Asiakas Laadukkaat sivistyspalvelut vastaavaksi Palvelut mitoitettu tarpeita Lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen Palvelurakenteet ja -prosessit Asiakaspalaute Palvelut on järjestetty kysyntä huomioiden ja lakien puitteissa. Kesun yhteydessä tehdyssä kyselyssä ei ilmennyt mitään erityisiä tai yleisiä huolenaiheita. Ajanmukaiset oppimis- Virtuaalisten ja fyysisten 2013 lopussa 1/3 luokista Tavoite varustelun osalta ylittyi siten, ja toimintaympäristö oppimisympäristöjen varus- varustettu dataprojektoreil- että luokista n 2/3 oli varusteltu Tilojen varustaminen ja taminen ja parantaminen. la ja dokumenttikameroin. vuoden 2013 lopussa. rakentaminen Jokainen oppilas on tutus- Kaikki 9.-luokkalaiset saivat päättö- tunut virtuaaliseen oppi- todistuksen ja jatkokoulutuspaikan misympäristöön. Sisäiset tukipalvelut IT-tukipuhelinpalvelut tuote- Kustannukset vrt IT-tukipalvelujen kustannukset taan tehokkaasti Perusop 39,4 t 36,4 t Lukio 15,1 t 9,6 t Puhelinpalvelujen tehokkuutta ei pysty päättelemään tämän perusteella. Kulut ovat pienentyneet järkevien laitehankintojen ja paremman kontrollin vuoksi. Erityisen tuen piirissä opp 49 opp Pienryhmissä opp 30 opp Musiikkiopiston Sodankylän toimipisteessä annettiin sopimuksen mukaisesti musiikin opetusta 60 viikkotuntia. Ennakkoon maksettuja maksuja palautettiin ,04 (kokonaiskulut alittuivat). Opetustunteja toteutui Revontuli- Opistossa Sodankylässä 6497 tuntia. 85

86 Paikallis- ja palveluliikennettä ja Henkilöstö koulukuljetuksia tehostettiin. Henkilöstön työhyvin- Työhyvinvointi parantunut v. Työhyvinvointikysely, Sairauspoissaoloja oli 9,3 vrk / h / vointi 2012 tasosta sairauspoissaolojen mää- vuosi. Henkilöstöä on kuultu organi- rä/hlö/vuosi. saation kehittämisessä. Kevan työhyvinvointikyselyn perusteella työntekijät olivat keskimääräistä tyytyväi- Henkilöstö mukaan Työtyytyväisyys lisääntyy Työtyytyväisyyskyselyt sempiä jokaisella osa-alueella kuin suunnitteluun ja proses- kunnassa muuten. seihin. Talous Toiminnan tehokkuus Suunnitellun toiminnan Talousarviossa pysyminen Perusopetuksen ja lukion oppilas- toteuttaminen esitetyn raa- kohtaiset kulut min puitteissa. Vuosi 2012 Vuosi 2013 Perusop n Lukio n Nettokustannukset tilastokeskuksen mukaan opetus- ja kulttuuritoimessa, /as. olivat v Sodankylä Kittilä Asiointi- ja palveluliikenne ylittyi Koulukuljetukset pysyivät talousarviossa. Vastuualueen kokonaisylitys oli vain 0,3 %. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Toinen koulukuraattori rekrytoitiin 2013, työt alkoivat Orajärven koulun toiminta loppui lv lopussa, Lukio muutti uusittuihin tiloihin. Sattasen koulurakennus asetettiin käyttökieltoon syksyllä Perusopetuksen hankkeiden arviointi on aina vaikeaa talousarviovaiheessa, koska uusia hankkeita haetaan ja saadaan kesken vuoden (omarahoitusosuuden puuttuminen). Perusopetuksen hankkeita olivat Comenius, Laatua Osaamiselle, Lappilainen nuori, KV- "upea vieras", Saamelaisuus tutuksi, Europe on a string, Slämärit, Kerhotoiminnan kehittäminen, Laatukriteerien käyttöönotto, Koulukirjasto-kannustusraha, Kelpo ja Kielitivoli. 86

87 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana * Muut toimintakulut ** Toimintakate KOULUTUS JA OPISKELU Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Opetus- ja kulttuuritoimen hall ,7 Perusopetus ,8 Lukio ,3 Revontuliopisto ,0 Musiikkiopisto ,0 Sodankylä-Instituutti ,6 Liikenne ja asiointi ,5 YHTEENSÄ ,3 87

88 Vapaa-ajan palvelut Toimielin Sivistyslautakunta Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue ja -henkilö Vapaa-ajan palvelut, vapaa-aikasihteeri Arja Nieminen Tarjota laadukkaat ja monipuoliset vapaa-ajanpalvelut nykyisille ja uusille kuntalaisille. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten- ja nuorten tukeminen heidän kehityksen kääntöpisteessä, sekä perheen tukeminen ongelmatilanteessa. Vastuualueen yleistavoite Järjestää kuntalaisille monipuoliset harrastustilat ja "vauvasta vaariin". Lasten- ja nuorten terveellisen ja turvallisen kasvun tukeminen heidän vapaa-aikanaan. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Vapaa- Laadukkaat ja monipuoliset Palautekysely. Liikuntatoimi järjesti kunnan ja koulu- ajanpalvelujen vapaa-ajanpalvelut. Harrastajat. jen hiihtokilpailuja 2/130 hlö, yleisur- saavutettavuus. heilukilpailuja 2/ 320 hlö, harrastelätkän 6 jouk./90 hlö, lentopallon 7 jouk./60 hlö, sählyn työpaikkapuulaakisarjan 10 jouk./160 hlö. Nuorten sählyn Lappi cup tapahtuman 49 joukkuetta/400 pelaajaa. Pertsan hiihto 60 osallistujaa, Kitisen Kirmaus-tapahtuma 65 osallistujaa. Kesäkuussa järjestettiin uimakoulu 110 lapselle ja liikuntakerho 20 lapselle. Koululaisten aamu- ja iltapäivä kerhossa järjestettiin 24 koululaiselle kesätoimintaa. Eri kulttuuritilaisuuksia on järjestetty 61 kpl. Lasten ja nuorten kulttuuriviikko järjestettiin. Kesällä taideleiri 15 nuorelle. Musiikkiterapiaa renkailla -hanke toteutui ja jatkuu kolmannen sektorin vetämänä. Kotiseutumuseolla järjestettiin kesäteatteri 7 esitystä. Kotiseutumuseolla kesällä kävi 804 henkilöä. Nuorisotoimi järjesti 15 eri tapahtumaa joissa kävijöitä 539. Etsivän Nuorisotyö tehtävä- Etsivä nuorisotyö tarjoaa Tilastot etsiväntyön asiak- Etsivätyö on hankehakemuksen nä on auttaa alle 29- nuorelle varhaista tukea, jos kaiden määrästä. mukaisesti keskittynyt ennaltaehkäi- vuotiaita nuoria, jotka ovat nuori sitä itse haluaa. sevään toimintaan. koulutuksen tai työmarkki- Vuoden aikana tavoitettuja asiakkaita noiden ulkopuolella tai jotka jotka ohjattu toimenpiteisiin 56 henki- tarvitsevat tukea saavut- löä. Lisäksi 400 muuta nuorta joilla ei taakseen tarvitsemansa varsinaista asiakkuutta etsivään palvelut. nuorisotyöntekijään. 88

89 Moniammatillisen Moniammatillinen avoin Kokoontumiset. Sivukyliin etsivän toimintaa jatkettiin ja varhaisen avoi- yhteistyö sosiaalityöntekijöi- facebookin kautta mukana 150 men yhteistyön den, opettajien, seurakun- nuorta. edistäminen. nan, poliisin sekä lähikuntien Tukitoiminnat alle 18-vuotiaille 10 kanssa. nuorelle säännöllistä yksilöllistä ohjausta ja tukea. Perhetyötä tehtiin 6 perheen kanssa. Päiväleiri toimintaa 67 nuorta mukana (Lokka, Vuotso, Syväjärvi ja kirkonkylä). Sählytoiminta 4 kertaa viikossa 50 nuorta. Tukitoimenpiteet yli 18-vuotialille 13 nuorelle, asiakkuus kesti nuoren kanssa pääsääntöisesti yli 6 kk. Kerhoja 4 kertaa viikossa kuntouttavan työtoiminnan kautta 25 nuorta mukana. Palvelurakenteet ja -prosessit Kulttuuri- liikunta ja Riittävät ja toimivat tilat Hakijoiden mää- Liikuntahallissa 1½ h eri nuorisotilat sekä kaikenikäisille harrastajille rä/lukukausi. vuoroja 182 / viikossa, lisäksi päiväl- aamu- ja iltapäivä- myös sivukylissä. Kävijämäärä / vuosittain. lä koululaisvuorot ja viikonloppu toiminnan tilat. tapahtumat. Jäähallissa 1 h jäävuoroja 27 / viikossa ja viikonloppuna turnajaiset ja pelit. Siilashalli / uimahallissa yhteisvuorolla 4211 hlöä / vuodessa sekä koululaisia 2365 / vuodessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa aamu toiminnassa 15 koululaista ja iltapäivätoiminnassa 57 koululaista. Toimintaa järjestettiin kirkonkylässä Kaarrostiellä, Koulutiellä sekä Torvisen ja Vaalajärven koululla. Nuorisotilaverkosto Nuorisotilaverkosto kattaa Nuorten käytössä olevat Nuorisotilalla kävi keskimääräin 20 kuntamme alueet tasapuoli- kokoontumistilat. nuorta /ilta, suosituin ilta oli perjantai sesti. jolloin kävijöitä n. 30 nuorta.(25 % tyttöjä, 75 % poikia) 89

90 Kansainvälinen Ystävyyskuntatoiminnan Ystävyyskuntatoiminta: NuVan (8 yhteistyö. edistäminen. nuorta ja 2 ohjaajaa) matkavalmistelut Révfülöpiin toteutetaan Yleis- ja koh- Järjestöjen toiminnan tuke- Järjestöjen toimintaan Järjestöjen yleis- ja kohdeavustuksia deavustukset minen. osallistujat/järjestöjen myönnettiin 11 liikuntajärjestölle, 14 järjestöille. määrä. kulttuurijärjestölle ja 5 nuorisojärjestölle. Henkilöstö Hyvinvoiva jaksava henki- Työprosessien kehittäminen, Ohjaajien määrä suh- Liikunnanohjaajan ja nuoriso- löstö. uusiutuminen. teutettuna tavoitettujen ohjaajan uudet toimet täytetty. Ohjaajien määrä kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena riittävä ohjaajien määrä. nuorten määrään. Kulttuurisihteeri suorittanut oppisopimuskoulutuksella Kulttuurimatkailun osaaja - ammattitutkinnon. Säännölliset kehityskeskus- Kehityskeskusteluja pidetty, yksittäi- telut ja työpaikkapalaverit. siä työpaikka palavereita pidetty. Henkilöstön työhyvinvointi. Työhyvinvointi parantunut v. Työhyvinvointikysely, Sairaspoissaoloja 18 pv/ vuosi/hlö 2012 tasosta sairauspoissaolojen mää- (10 hlö). Talous rä/hlö/vuosi. Talousarvio Määrärahat riittävät. Talousarvion toteutuminen. Talousarviossa pysyttiin. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Uudet työntekijät nuorisotilalle nuoriso-ohjaaja ja liikuntahallille liikunnanohjaaja. Kehitettiin uusia toimintaryhmiä ja monipuolistettu toimintaa. Haettiin avustuksia Etsivä nuorityö hankkeeseen, Friday night fever -kerhotoimintaan, Nets@Action kerhoon, Aikuisten terveyttä edistävään liikuntaneuvonta -hankkeeseen. Budjetissa pysyttiin, koska hintoja korotettiin. 90

91 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 6,5 8,5 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate VAPAA-AJAN PALVELUT Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Liikuntatoimi ,5 Nuorisotoimi ,5 Kulttuuritoimi ,8 Kotiseutumuseo ,7 Iltapäivätoiminta ,1 YHTEENSÄ ,0 91

92 Sompion kirjasto Toimielin Sivistyslautakunta Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue ja -henkilö Sompion kirjasto, kirjastotoimenjohtaja Tiina Heinänen Sompion kirjasto (Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kuntien yhteinen kirjastolaitos) tarjoaa laadukkaat ja asiakaslähtöiset kirjasto- ja tietopalvelut alueensa nykyisille ja tuleville asiakkaille. Vastuualueen yleistavoite Tavoittaa alueen asukkaat ja tarjota heille mahdollisimman laadukkaat ja monipuoliset palvelut. Toteutuminen Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Asiakaspalvelu Toteutetaan laadukasta, Asiakaspalaute Sodankylän kirjaston remontti valmistui asiakaslähtöistä palvelua helmikuussa ja itsepalvelulehtilukusali ja itsepalvelukokoustila otettiin käyttöön. Kirjaston saavutettavuus parani huomattavasti. Tilat ovat asiakkaiden käytössä klo 7-22 joka päivä (Palvelu pelaa, asiakas osaa hanke). Kaikki Sompion kirjaston toimipisteet varustettiin esitelmä- ja kokouskäyttöön tarkoitetuilla laitteilla: dataprojektori ja oheislaitteet (Palvelu pelaa, asiakas osaa hanke). Savukosken kirjaston palvelutiski on uusittu. Se on sähkösäätöinen ja parantaa työergonomiaa. (Tiski kustannettiin Savukosken kunnan investointivaroista.) Sodankylän kirjaston palvelutiski on uusittu. Se on sähkösäätöinen ja parantaa työergonomiaa. (Tiski kustannettiin Sodankylän kunnan investointivaroista.) Asiakkailta on saatu kiittävää palautetta kirjastotilojen uusiutumisesta. Palvelurakenteet ja -prosessit Kokoelmatyö Varastokokoelma saatetaan Poistojen lukumäärä Varastokokoelmien läpikäynti on työn alla ajan tasalle kaikissa toimipisteissä. Sodankylän kirjaston varaston liukuvien hyllyjen aiheuttamat vaaratilanteet on eliminoitu. Poistoja Sompion kirjaston toimipisteissä tehtiin kpl (7 061 kpl/2012). 92

93 Henkilöstö Työnkuvat ja vastuualu- Suunnitellaan ja kokeillaan Työn sujuvuus. Työtyyty- Tämä osio jäi heikoimmalle, koska uuden eet uutta vastuualuejakoa väisyys. kirjastoauton hankinta vei runsaasti työaikaa. Henkilöstön työhyvin- Työhyvinvointi parantunut v. Työhyvinvointikysely, Työnkuvien läpikäynti saatiin melko pitkälle, vointi 2012 tasosta sairauspoissaolojen mää- vastuualuejakoa ei ehditty kokeilla. rä/hlö/vuosi. Talous Sairauspoissaoloja 36 pv/2013 (98/2012). Taloudellisesti tehokas Tarkka taloudenpito ja re- Talousarvio toteutuu TA toteutui ennakoidusti. toiminta surssien oikea kohdentami- ennakoidusti nen Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vuoden 2013 Kirjastokehittäjä palkinnon Sompion kirjastolle Okm:n kirjastopäivillä Helsingissä. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kirjastojen palvelujen kehittäjänä. Sodankylään hankittiin uusi kirjastoauto: Hilla. Auto valmistui marraskuun lopussa. -Vanhassa kirjastoautossa aloitettiin apteekkipalvelu maaliskuussa. -Sodankylän kirjaston uuteen kokoustilaan valmisteltiin VIRTU palvelupiste, jossa kuntalaiset voivat hoitaa asioitaan hyödyntämällä kuvapuhelinta ja saada palveluita asuinpaikasta riippumatta. -Lapin Ely-keskus myönsi euron avustuksen kirjaston omalle Novellin voimaa Sompiossa hankkeelle. Hankkeeseen on palkattu työntekijä (50% vuonna 2013 ja 100% vuonna 2014). Palvelu pelaa, asiakas osaa kirjaston kehittämishanke jatkui vuodelta 2012 ja saatettiin loppuun vuoden loppuun mennessä. Hankittiin uusi asiakaskäyttöliittymä yhdessä Lapin kirjasto ryhmän kanssa. Jatkettiin vuonna 2012 aloitettua työjärjestelyä, jossa kirjaston osa-aikainen työntekijä palkattiin 100 %. Hänen työpanoksensa jakautui edelleen seuraavasti: Sodankylä 50 %, Savukoski 30 % ja Pelkosenniemi 20 %. Näin ei tarvinnut palkata erillisiä sijaisia esimerkiksi vuosilomien ajaksi. Sompion kirjaston kuntaosuuksiksi on vahvistettu: Sodankylä 68 %, Savukoski 17 % ja Pelkosenniemi 15 % Sompion kirjasto on mukana saamelaisalueen kirjastojen Jutaava kirjasto hankkeessa. -Sompion kirjasto on mukana valtakunnallisessa Lukuinto hankkeessa (Oulun yo vetää) yhdessä alueen koulujen kanssa: hankkeessa on järjestetty monia tilaisuuksia lasten lukuinnon kasvattamiseksi. Esimerkkinä kirjailija Siri Kolun vierailu Sompion kirjaston alueella Siri Kolu tavoitti runsaat 700 koululaista ja vieraili vanhempainilloissa sekä koulutti opettajia ja kirjastohenkilökuntaa. Vierailu kustannettiin kirjaston Novellin voimaa hankkeesta. -Sompion kirjasto on mukana myös valtakunnallisessa Yhteys hankkeessa (Lapin yo vetää). Tässä hankkeessa on järjestetty Tarinatupia kuntalaisille paikallishistoriasta. 93

94 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 9,7 9,7 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot 90 * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Muut toimintakulut ** Toimintakate SOMPION KIRJASTO Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Sodankylän kirjasto ,0 Pelkosenniemen kirjasto ,9 Savukosken kirjasto ,6 Projektit YHTEENSÄ ,0 94

95 Lasten päivähoito Toimielin Sivistyslautakunta Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Vastuualue ja -henkilö Lasten päivähoito, päiväkodin johtaja Ritva M Ollila Päivähoitopaikka järjestetään kaikille alle kouluikäisille päivähoitopaikkaa hakeville lapsille. Hoitopaikkaa määriteltäessä otetaan vanhempien toiveet huomioon mahdollisuuksien mukaan. Hoitopaikkaa määriteltäessä otetaan huomioon lapsen ikä ja erityistarpeet (sosiaaliset perusteet, kuntouttava päivähoito, vuorohoidon tarve ). Kotihoidon kuntalisän maksamista jatketaan. Vastuualueen yleistavoite Päivähoitopaikka järjestetään kaikille alle kouluikäisille päivähoitopaikkaa hakeville. Toiminnan laatua ja toteuttamista arvioidaan jatkuvasti, henkilökunnalta ja vanhemmilta saadun palautteen mukaan. Päivähoitoa järjestetään sitä säätelevien lakien ja asetusten mukaisesti. Päivähoitotoimintaa toteutetaan Sodankylän kunnan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Työyhteisöjen toimintaa kehitetään ja tuetaan jatkuvassa muutostilassa. Päivähoitoa pyritään järjestämään siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoidossa huomioidaan vähemmistökielen asema sekä ulkomaalaistaustaisten lasten päivähoidon järjestäminen. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Asiakas Toteutuminen Päivähoidon kysyn- Kaikille päivähoitopaikkaa Asiakaskyselyt Toimintakauden asia- tään vastaaminen hakeneille myönnetään kaskyselyt tehty yksiköitten omilla tarkoituksenmukaisella päivähoitopaikka lainsäätä- kyselyillä.asiakastyytyväisyys hyvä. tavalla missä rajoissa 2vk / 4kk Mittarien tarkentaminen/ yhtenäistäminen koko päivähoitoon tulevan toimintakauden arviointia varten aloitettu. Päivähoitohakemusten Hoitopaikan saamiseen Kaikille päivähoito-paikkaa hakeneil- käsittelyn keskittäminen kulunut aika le on pystytty myöntämään hoitopaikka lainsäätämissä rajoissa 2vk tai 4 kk hakemuksen jättämi-sestä. Perhepäivähoidon varahoitopaikkoihin Poikkijoen päiväkodilla on jouduttu sijoittamaan lapsia keväällä 2013 pidemmäksi aikaa odottamaan paikkaa perhepäivähoidosta. Elokuussa otettu käyttöön Poikkijoen päiväkodin laajennusosa. Perhepäivähoidon varapaikoilta väliaikaiset Palvelurakenteet ja -prosessit sijoitukset purettu. Päivähoitopaikkojen tehokas Yksiköittäin käyttöaste Käyttöasteen seuraami- Käyttöasteet yksiköittäin ovat 57% käyttö vähintään 85 % nen kuukausittain - 84% (ajalla ). Kylälaakso 57%, Paulaharju 65%, Poikkijoki 84%, pph 69%. Kesäajan käyttöasteet ovat 57% - 69%.Päivähoidossa olevien lasten määrä on 12 enemmän kuin (Effica). Koko vuoden käyttöastetta alentaa kesäkuukausien käyttöaste, Paula- 95

96 harjun päiväkodin pienryhmän (erityistä hoitoa tarvitsevat lapset) käyttöaste alhainen (hoitajien määrä suuri, lasten määrä pieni). Perhepäivähoidon käyttöastetta alentaa sivukylien tilanne esim. 2 lasta/hoitaja, voisi olla 4 lasta. Päivähoitopaikkojen käytön seurantaan suunnitellaan tilannetta paremmin kuvaava mittari. Vuorohoidon käyttöaste Vuorohoidon käyttöasteet eivät ole verrattavissa ns. tavallisen päivähoitoryhmän käyttöasteisiin, tavoite 60%, toteutunut 57%. Vuorohoitoa käyttäviä lapsia keväällä 30, syksyllä 66. Vuorohoidon tarve lisääntynyt (yöhoito ja viikonloppuhoito). Vuorohoidossa olevien 1 -vuotiaiden lasten määrä on kasvanut 50 % keväästä. Lisähenkilöstön palkkaaminen on lisännyt kustannuksia. Erityispäivähoidossa olevat lapset (kuntouttava päivähoito) Erityispäivähoidossa olevien lasten kuntoutustarpeissa tapahtuneet muutokset (hoitopäivien lisääminen, avustajan palkkaaminen) ovat lisänneet päivähoidon kustannuksia. Kuntouttava päivähoito on maksutonta (päivähoitolaki). Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia 22 (elokuussa 18) kuntouttavassa hoidossa näistä lapsista 8. Ulkomaalaistaustaisia lapsia päivähoidossa 7. Sosiaalisin perustein myönnetty päivähoitopaikka (perhetyö) Päivähoitopaikka perhetyön tukena on ollut kahdeksalla perheellä, lapsia päivähoidossa 18. Esiopetuksessa olevat lapset Esiopetuksessa olevia lapsia on ollut 55 (05/2013). Esioppilaiden määrän kasvu (08/2013) lapsia 70. Esiopetusryhmä Poikkijoella aloittanut 08/2013. Esiopetusryhmien käyttöaste Poikkijoki 104 %, Paulaharju 95 %. 96

97 Henkilöstö Perustehtävän selkeyttäminen Kehityskeskustelut kaikille Kehityskeskustelujen ja/tai Kehityskeskustelut henkilöstön ja työtehtävien hallinta työntekijöille ryhmäkeskustelujen toteu- kanssa on käyty. Henkilöstöpäälli- tuminen kerran vuodessa kön tekemistä kenttäkierroksista annettu yksikkökohtaiset palautteet. Toimenkuvien tarkistaminen Toimenkuvaukset Toimenkuvaukset päivitetty, TVAuudistus vielä kesken (koskee koko kuntaa) Työnohjaus Päivitetyt perehdytyskan- Perehdytyskansioiden päivitys siot työyksiköissä jatkuu (lääkehoito työryhmä ja kiusaamisen ehkäisy työryhmä aloittaneet toiminnan, ohjeistusten kokoamisen) Täydennyskoulutus Koulutustilastot Täydennyskoulutustilastot vuodelta 2012 annettu helmikuussa. Päiväkotien henkilöstölle järjestetty yhteinen tiimikoulutus (maaliskuu 2013) Loppu vuodesta ei täydennyskoulutuksia. Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointikysely, Käytössä Työkyvyn tukemisen sairauspoissaolojen mää- periaatteet. Sairaspoissaolojen rä/hlö/vuosi seurantaa ja niihin puuttumista tehostettu. Työsuojelupäälliköltä saatu vuosittainen tilannekatsaus henkilökunnan poissaoloista (helmi- Talous kuu 2013). Kustannustietoisuus Henkilöstön kustannustietoi- Yksikköhinnat Päivähoidon tulojen ennakointi suuden ja suunnitelmalli- onnistunut, toteuma 101%. suuden lisääminen jatku- Sijaisia tarpeen mukaan (1-3 pvä vassa muutostilassa poissaolot yritetään hoitaa omalla väellä). Yksiköissä muutamia pitkiä sairaslomia. Vuosilomien jaksottaminen vaatii tehostamista. Vertailut muihin kuntiin Hoitopäivän hinta v.2011 v.2012 Päiväkodissa Sodankylä Kittilä Perhepäivähoidossa Sodankylä Kittilä Lapsia hoidossa Päiväkodissa 97

98 Sodankylä Kittilä Perhepäivähoidossa Sodankylä Kittilä Tilastokeskuksen v osalta: Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v ( osuus väestöstä % ) Sodankylä Kittilä (6,1%) (7,3%) Nettokustannukset, /as Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Poikkijoen päiväkodin lisäosan käyttöönotto Päivähoitoon palkattu vakituisesti lisähenkilöstöä (1 lto ja 2 lh). Lisäosassa toimistotilat perhepäivähoidonohjaajalle. Perhepäivähoidon varahoidon kehittäminen Poikkijoen päiväkodin yhteyteen jatkuu. Poikkijoen päiväkodista on varattu 12 paikkaa perhepäivähoidon käyttöön. Perhepäivähoidon varahoitopaikkoihin Poikkijoen päiväkodille keväällä sijoitetut lapset on saatu sijoitettua vakituisesti omiin ryhmiin. Resurssityöntekijä palkattu Poikki-joen päiväkodille sijaisjärjestelyjen toimivuuden takaamiseksi ( vakituisen työntekijän oppisopimuskoulutus, muut poissaolot ). Ryhmäavustaja (kielitaitoinen) palkattu Paulaharjun päiväkotiin ulkomaalaistaustaisten lasten ryhmään (tammikuu-kesäkuu). Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt 4 lapsella. (elokuu 18 lasta, joulukuu 22 lasta ). Vuorohoitopaikkojen lisääminen (erityisesti alle 3 -vuotiaiden) Kylälaakson päiväkotiin. Kylälaakson esioppilaspaikka määrä on pienennetty ( esioppilasta, esioppilasta, vain vuorohoitoa tarvitsevat esioppilaat). Lasten hoitopäivien pituus on kasvanut keväästä ( keväällä 3 lasta käytti yli 10 tunnin hoitopäiviä, syksyllä 5 lasta/vrk oli hoidossa yli 10 h ja 3 lasta/vrk oli hoidossa yli 18 h. Yöhoito on lisääntynyt ; keväällä 3 yötä/vk ja 1 lapsi/yö, syksyllä joka yö hoitoa 1-5 lasta/yö. Viikonloppuhoitoa n. 10 lasta lauantaisin, n. 6 lasta sunnuntaisin. Lisähenkilöstön palkkaaminen vuorohoitoon, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa säännöllisesti. Kylälaakson päiväkoti on auki ympärivuorokauden. Alle 3-vuotiaiden vuorohoidon tarve on lisääntynyt. Työaikakorvausten (erilliskorvaukset) määrä nousi vuorotyönlisääntymisen myötä loppu vuodesta. Suomenkielisen päivähoidon ja vuorohoidon järjestäminen Vuotsossa 01/ 2013 alkaen ryhmäperhepäiväkodissa (uusi yksikkö). Ryhmäperhepäiväkodin perustaminen Luostolle päivähoidon kysynnän mukaan 08/2013 (uusi yksikkö). Perhepäivähoidosta eläköityneiden tilalle vakinaistettu neljä hoitajaa. Eläkemenoperusteisten ja varhaiseläke maksuosuuksien lisääntyminen. Perhepäivähoidon käyttöastetta vääristää sivukylien tilanne esim. 2 lasta/hoitaja. Esiopetuksen järjestäminen Poikkijoen päiväkodilla, syksy 2013 alkaen. Esiopetuspaikkojen haku helmikuussa, paikat jaettu maaliskuussa. Kylälaakso esioppilaita 10, Poikkijoki esioppilaita 26, Paulaharju esioppilaita 35. Poikkijoen ja Paulaharjun päiväkodin esiopetusryhmiin elokuu 2013 alkaen palkattu ryhmäavustajat ryhmien suuruuden vuoksi (päivähoitolaki). Leikkitoiminnan järjestäminen Sattaseen ja Syväjärvelle elokuu 2013 alkaen, palkattu yksi kokoaikainen työntekijä lisää. Päivähoidon vastuualuepäällikön ja esimiesten toimenkuvien tarkistaminen jatkuu (TVA). Päivähoidon vastuualuepäällikön tehtävistä poistettu päiväkodin johtajan tehtävät ja leikkitoiminnasta vastaaminen Päivähoitohakemusten käsittely ja maksupäätösten tekeminen vastuualuepäällikölle. Päivähoidon kokonaisuuden hallinta parempaa, päivähoitopaikkojen taloudellisempi ja tehokkaampi käyttö, lasten ja henkilökunnan sijoitukset. 98

99 Täydennyskoulutusta henkilöstölle, jotta pystytään vastaamaan päivähoidossa tämän päivän muuttuviin haasteisiin. Tiimikoulutus päiväkotien henkilöstölle järjestetty maaliskuussa. Koulutus toiveet henkilöstöltä keväällä 2013, täydennyskoulutuksen suunnittelu aloitettu kaudelle Loppu vuodesta 2013 ei koulutuksiin osallistumisia. Päivähoidon tulot toteutuneet arvioidusti; vanhemmat työllistyneet, perheiden tulot kasvaneet Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 68,5 78 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate LASTEN PÄIVÄHOITO Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Päivähoidon yleisosa ,7 Päivähoidon esiopetus ,5 Perhepäivähoito ,0 Päiväkodit ,6 Päiväkotiryhmät ,5 Leikkitoiminta ,0 Kotihoidontuki ja -lisä ,6 Avustukset -983 YHTEENSÄ ,6 99

100 Tekninen toimi Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue ja -henkilö Tekninen toimi, tekninen johtaja Pekka Rouhiainen Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Tehtävänä on teknisen toimen palveluiden järjestäminen. Tekninen toimi vastaa kunnan maankäytöstä ja yleisten alueiden omistajahallinnasta, kehittämisestä ja suunnittelusta sekä valmistelee kaavoitusasiat kunnanhallitukselle. Vastuualueen yleistavoite Tavoitteena on edistää asukkaiden ja elinkeinoelämän hyvinvointia ja toimintaedellytyksiä ja luoda määrälliset ja laadulliset edellytykset toimivan ja turvallisen sekä viihtyisän ympäristön kehittymiselle. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Toteutuminen Asiakas Liikenne-, liikunta- ja mui- Parannetaan liikenneturvallisuutta Henkilöonnettomuustilastot Henkilövahinko- den palvelujärjestelmien ja kuntalaisten vapaa-ajan vietto- onnettomuudet tammi kehittäminen. mahdollisuuksia joulukuu yhteensä 18, loukkaantuneet 25 (lähde Liikenneturva) Asumisviihtyisyys Palvelurakenteet ja -prosessit Asiakastyytyväisyys paremmaksi Asiakaspalaute Asiakaskyselyjä ei ole tehty Palvelu- ja hankintajärjes- Toimivat sopimukset palveluiden Sopimusten ja tarjousten pitävyys Sopimusten ja tarjousten telmät ostossa pitävyyttä on seurattu pitämällä työmaakokouksia. Asiakaspalautteet käsitelty urakoitsijoiden kanssa Sisäiset tukipalveluprosessit Kunnan internet-sivujen päivitys, Toteutuneet kustannukset atk-, puhelin- ja kopiointipalvelut Henkilöstö toteutetaan kustannustehokkaasti Ydinosaamisen varmistami- Osaava henkilöstö, tehtävistä Henkilöstötilinpäätös nen, henkilöstön riittävyys, selviäminen ja työssä jaksaminen. koulutus Kehityskeskustelut. Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointi parantunut v Työhyvinvointikysely tasosta Sairauspoissaolojen määrä 3 tpv/hlö/vuosi Talous /hlö/vuosi Kiinteän omaisuuden arvon Korvausinvestointeja lisätään Investointiohjelman toteutuminen Kadunrakennusohjelma säilyttäminen ja yleisten- ja liikuntaalueiden rakentamisohjelmat toteutettu. Kustannustietoisuuden ja Suunnitelmallisuuden kehittämi- Toteutuneet yksikkökustannukset Menot toteutuneet enna- tuottavuuden parantaminen nen koidusti. 100

101 Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Kaavoittaja irtisanoutunut, virkanimike muutettu maankäyttöpäälliköksi ja virka julistettu haettavaksi. - Suunnitteluinsinöörin määräaikainen virkasuhde on päättynyt valittu liikuntapaikanhoitaja ja puutarhuri/liikuntapaikanhoitaja, aloittaneet työnsä elokuussa. - toimistosihteeri on siirtynyt perusturvan palvelukseen alkaen. - Toteutettu yhdessä ELY-keskuksen ja alueen kuntien kanssa Pyhä-Luosto matkailualueen liikenneympäristön parantamishanke. - Aloitettu Pyhä-Luosto alueen ympärivuotisen matkailun toimintaedellytysten parantamishanke yhdessä ELYkeskuksen ja alueen kuntien kanssa. - Toteutettu Pappilanniemen ympäristöhanke yhdessä ELY-keskuksen ja seurakunnan kanssa. - Talousarviovuodelle asetettu talousarvioraami on alittunut n Säästöä syntynyt lähinnä palkkauskuluissa (kaavoittaja ja toimistosihteeri) ja tulot ylittyneet (kertaluonteisia myyntituloja). Teknisen toimen säästöllä katetaan tilapalvelun :n ylitys. 101

102 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot 0 0 * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate TEKNINEN TOIMI Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013TA 2013 TP EROTUS TOT.% Hallinto ,0 Kaavoitus ja mittaus ,1 Liikennev. Ja yleiset alueet ,9 Jätehuolto ,0 Lentoasema ,6 Maa-alueet ,4 YHTEENSÄ ,0 102

103 Tilapalvelu Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue ja -henkilö Tilapalvelu, kiinteistöpäällikkö Eeva-Riitta Sormunen Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Kaikkien kunnan suorassa omistuksessa olevien kiinteistöjen ylläpito, peruskorjaus ja uusien tilojen rakentaminen on keskitetty tilapalvelulle. Tilapalvelu vastaa kunnan eri hallintokuntien toimitiloista, joka sisältää siivouksen, kiinteistöhoidon, kunnossapidon määrärahojen puitteissa sekä muista käyttökustannuksista. Vuokra peritään hallintokunnilta vuosittain määriteltävillä sisäisillä vuokrilla. Vuoden 2013 alusta tilapalvelun uutena tulosyksikkönä on ruokahuolto, joka tuottaa palveluja sivistystoimelle, sosiaalitoimelle ja terveystoimelle. Vastuualueen yleistavoite Tavoitteena vastata eri hallintokuntien esitysten mukaisesti toimitilojen kehittämisestä ja siten turvata laadulliset tilat eri toiminnoille. Samoin hallintokuntien esitysten mukaisesti päätetään uusien tilojen rakentamisesta tai tiloista luopumisesta. Yritystoimintaan vuokrattuja tiloja muunnetaan yrittäjien tarpeiden mukaisesti ja muutostyöt peritään vuokrassa. Tuottaa Sodankylän kunnan ateriapalveluja tukipalveluina sisäisille ja ulkoisille asiakkaille laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Toteutuminen Asiakas Sähköisen huoltokirjan Huoltokirjat käyttöön isommissa Huoltokirjan toiminta eri kiinteistöissä Huoltokirja käytössä eri käytön opettelu kiinteistöissä kiinteistöissä; t yötilaukset Vuorovaikutus paremmaksi Asiakastyytyväisyyskysely käyttäjiltä intranetin kaut- Sisäinen ja ulkoinen asia- Käyttäjätyytyväisyys parem- ta. Järjestetty koulutusti- kas maksi laisuus käyttövastaaville. Tehty laaja asiakastyytyväisyyskysely Palveluprosessit ja -rakenteet Peruskorjausten ja kunnos- Vuosittain tarkentuvat aikataulut Tilapalvelu kehittämisprojekti Käynnissä tk:n hanke- sapidon aikataulutus Toimivat palvelusopimukset suunnittelu peruskorja- Ostopalvelujen määrittely uksen hallinnan esimerk- Toimintasuunnitelma kinä käyttäjien kanssa yhteistyössä. Hanke esitelty johtoryhmälle ja esitellään myöhemmin KH:lle Keskuskeittiö ja jakelukeit- Uuden keskuskeittiötoiminnan Uuden järjestelmän kautta saatava kaksi jakelukeittiötä tiöt organisointi jakelukeittiöineen taloudellinen säästö. Toteutumisaika- valmiina, keskuskeittiön taulu. rakennustyöt ovat käynnissä. Yhdistelmätyöntekijäkoulutus on päättynyt. 103

104 Henkilöstö Ydinosaamisen turvaami- Osaava henkilöstö, tehtävistä Toteutuuko nen, henkilöstön riittävyys selviytyminen ja työssä jaksa- 1. kuukausipalaverit Pidetty kuukausittain Ydistelmätyöntekijöiden minen. Kehityskeskustelut ja 2. kehityskeskustelut Pidetään vuosittain koulutus ( siivous yhteiset palaverit. Koulutuksen 3. koulutus Siivous- ja keittiöhenkilö- /ruokahuolto) suunnittelu kunnan uudelleen koulutus on päättynyt.. Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointi parantunut v. Työhyvinvointikysely Kehityskekustelun yhtey tasosta Sairauspoissaolojen määrä /hlö/vuosi dessä. Talous 17 tpv/hlö/v Kiinteistöjen arvon säilyt- Omaisuuden määrä ja nykyar- Käytöstä poistettujen kiinteistöjen Tehty rakennuskannan täminen ja käytöstä poistu- von määritys/ korjausinvestoin- myynti luokittelu ja omistajapoliit- vien myynti nit kattamaan nykyarvon alen- tinen suunnitelma, jonka nusta valtuusto hyväksyi.. Kustannustietoisuuden-, Suunnitelmallisuuden kehittä- Talousarvion toteutuminen ja saavute- Energiakulutukseen käyttö- ja henkilöstökus- minen, henkilöstön ja käyttäjien tut säästöt seurantaa tehostettu/ tannusten hallinta opastus etsitään säästömahdollisuuksia ; tulokset raportoidaan. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Ruokapalveluyksikkö siirtyi vuoden 2013 alusta tilapalvelun tulosalueeseen (erillinen kustannusseuranta). Tilapalvelun kehitysprojekti käynnissä; käyty läpi käyttäjien kanssa toimintamallit kiinteistöhoidossa ja rakennushankesuunnittelussa Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma tehty yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa kehitysprojektin yhteydessä. Tällä hetkellä kunnanhallituksen käsittelyssä Siivous- / keittiöhenkilöstön resurssointi käynnissä. Tehty laaja asiakastyytyväisyyskysely, joihin kiinteistöjenkäyttövastaavat ovat vastanneet.( siivous, laitoshuolto, kiinteistöhoito, vahtimestaripalvelut, laitosmiehet ja työnjohto sekä ruokahuolto) Arviointi 1-5 pistettä..> saatu keskiarvotulos 3.7 pistettä. Asetettu talousarvio raami ylittyi (0.5 %). Ylitys katetaan teknisen toimen säästöllä. 104

105 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot 0 0 * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate TILAPALVELU Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Kiinteistönhoitokeskus ,2 Kiinteistöjen ylläpito ,5 Ruokapalvelut YHTEENSÄ ,5 105

106 Pelastuspalvelu Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue ja -henkilö Pelastuspalvelu, tekninen johtaja Pekka Rouhiainen Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Pelastuspalvelusta vastaa Lapin liiton Lapin pelastuslaitos. Perussopimuksen mukaan Lapin pelastuslaitoksen talousarvion käyttömenot jaetaan jäsenkuntien kesken vuodesta 2011 alkaen siten, että maksuosuudesta (50 %) määräytyy pelastustoimen kuntakohtaisten kahden edellisen vahvistetun tilinpäätöksen toimintamenojen keskiarvon ja puolet (50 %) määräytyy kuntien asukasluvun perusteella. Kunnan maksuosuusprosentti määräytyy näiden lukujen keskiarvon perusteella. Vastuualueen yleistavoite Pelastuslain 12 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Toteutuminen Asiakas Henkilöstö Talous Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Totetuminen ajalta

107 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 0 0 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot 0 0 * Maksutuotot 0 0 * Tuet ja avustukset 0 0 * Muut toimintatuotot 0 0 ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot 0 0 Henkilösivukulut * Eläkekulut 0 0 * Muut henkilösivukulut 0 0 * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav. 0 0 * Avustukset 0 0 * Muut toimintakulut 0 0 ** Toimintakate PELASTUSPALVELU Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Pelastuspalvelu ,0 YHTEENSÄ ,0 107

108 Asuntotoimi Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue ja -henkilö Asuntotoimi, asuntosihteeri Eira Suopajärvi Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Tavoitteena osoittaa kuntalaisille erilaisia tarpeita vastaavia, kohtuuhintaisia, esteettömiä, monipuolisia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä asuntoja ja asumisvaihtoehtoja, jotka sijaitsevat laadukkailla ja sosiaalisesti tasapainoisilla asuinalueilla hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä tukien taloudellista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Tavoitteellisten asunto-olojen toteuttamiseksi toimitaan edistämällä, tukemalla ja välittämällä valtionvaroista myönnettäviä avustuksia ja korkotukea asuntojen rakennuttamis- ja perusparantamistoimintaan. Vastuualueen yleistavoite Toimivat asuntomarkkinat toimimalla yhteistyössä kiinteistönomistajien, rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien sekä kiinteistöjen käyttäjien kanssa. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Toteutuminen Asiakas Valtion rahoitusmahdollisuuksiin varautuminen ja määrärahavaltuuksien saannin varmistaminen. Asumispalvelujen kehittäminen huomioon ottaen kunnan sosiaaliset ja elinkeinopoliittiset strategiat sekä kunnan alueella lisääntyvät työpaikat. Tarve- ja hankesuunnittelun edellyttämät tilaohjelmien laatu-, hinta-, asumiskustannus- ja toteutusaikataulutavoitteissa pysyminen valtion kulloinkin myöntämien määrärahojen puitteissa. Kunnallisen vuokrataloyhtiön omistukseen valmistui 36 vuokraasuntoa. Vuokra 11,50 /m²/kk lämpöineen. Asuntostrategian vuosittainen päivitys. set päämäärät ja Kunnan omistajapolitiikan mukai- kehittämissuunnitelmat sekä vuokra-asuntotarpeisiin vastaaminen suunnitelmien mukaisesti.. Palveluprosessit ja -rakenteet Toimivat asuntomarkkinat. Tyhjien vuokra-asuntojen myynti sivukylistä. Valtion varoista myönnettävät korjausavustukset nen ja olemassa olevan asunto- Vuokra-asuntojen rakennuttami- asuntojen korjauksiin sekä kannan tarkoituksen mukainen korkotukilainat asuntojen hoitaminen ja kunnossapito. rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Kunta tuottaa tarpeellisen määrän normaalien vuokra- asuntojen ohella palveluasuntoja erityisryhmien asuntotarpeisiin sekä puoltaa yksityisten rakennuttajien omistusasuntohankkeita. Myyntitoimintaa jatketaan tarkoituksen mukaisella tavalla tyhjillään olojen minimoimiseksi. Uusien vuokra-asuntojen tuottaminen ohjelman mukaisesti sekä omistuksessa olevien asuntokohteiden suunnitelmallinen korjaustoiminta 5- vuotissuunnitelmien ja talousarvioiden puitteissa suurempien peruskorjaustarpeiden välttämiseksi. ARA myönsi korkotukilainan Oulun Moniasunnot Oy:lle Aisakello nimisen vuokratalon rakennuttamiseksi ( 36 as ); valmistuu 7/2014) sekä antoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymälle varauksen kehitysvammaisten asumisyksikön (15 as) rakennuttamiseen. Rakennuttaminen aloitetaan ennen 6/2014. Tyhjilläänolot minimaaliset. Sivukylissä vapaana 6 huoneistoa, taajamassa. Vuokra-asuntojen peruskorjausten aloittamista siirretty. Korjausten ja huollon 5-vuotissuunnitelmien tekeminen aloitettu. 108

109 Yksityisille (tulo- ja varallisuusrajoitteinen) ja yhteisöille saatiin ARA:n osoittamaa asuinrakennusten korjaus- ja energiaavustusmäärärahoja Henkilöstö yhteensä Ammattitaidon ylläpitäminen Koulutus, kehityskeskustelut, Työssä jaksamisen olosuhteet sekä Asumisneuvontatyötä ja henkilöstön riittävyys. työntekijän valmennus ja tukemi- ammatillinen päivitys. Asumisneu- jatkettu normaalin asia- nen. vonnan tuottamat tulokset. kaspalvelun yhteydessä. Asumisneuvontaprojekti ei toteutunut määrärahojen riittämättömyyden ja yhteistyötahojen puuttumisen vuoksi. Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointi parantunut v Työhyvinvointikysely YT-neuvottelut isännöit- tasosta Sairauspoissaolojen määrä /hlö/vuosi sijöiden siirtymiseksi Asentopuulaaki Oy:öön käytiin joulukuussa. Siirto tapahtuu virallisesti lukien. Yhtiöllä on oma organisointi vielä kesken. Talous 9 tpv/hlö/v Avustettavien yhtiöiden Avustusten kokonaissumma v. Tyhjillään olojen pieneneminen Tappioavustusten mää- talous tasolla. /velkajärjestelyjen jatkumiset. rä vähentynyt. Pakkoperinnät, sopimukset. Vanhojen luottotappioiden pienentä- Perinnät siirretään minen perintätoimia aktivoimalla sekä tapauskohtaisesti Intrum vuokrasuhteessa olevien asukkaiden Justitian perittäväksi. vuokranmaksuasioihin tehtävä aikai- Varhaista puuttumista sempi puuttuminen vuokrarästien rästien kertymiseen on kertymisen ehkäisemiseksi. vuokrataloyhtiöissä edelleen kehitettävä. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Asuntostrategia 2015 päivitettiin Asunto-ohjelmaksi Esitys tulee käsittelyyn 2014 alkuvuodesta. Edellinen toteutunut vain osiltaan. Asuntotoimen alaiset isännöitsijät ( 2 ) siirtyvät Asentopuulaaki Oy:n palvelukseen 2014 ja asuntosihteeri Kehittämispalvelun tulosalueelle. Isännöitsijöiden siirtymisellä ei ole vaikutusta talousarvioon, koska heidän palkkausmenonsa on maksettu kunnan vuokrataloyhtiöiden toimesta ostopalvelu-periaatteella. Samalla asuntotoimen vastuualue lakkaa. Yhteistyösopimusten riittämättömyys / toteutukset. Väestömäärän eneneminen ei ole toteutunut kunnan omien ennusteiden mukaisesti riittämättömän vuokra-asuntotarjonnan vuoksi. Uusien omistusasuntojen ostoon ei ole ollut kiinnostusta. Vuoden vaihteessa niitä oli ollut pitkään myynnissä 6 kpl. Toisaalta vanhojen asuntojen hinnoissa on edelleen ylihinnoittelua, joka on aiheuttanut ajoittain suuriakin paineita vuokra-asuntojonon kasvuun. 109

110 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 1,5 1 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate ASUNTOTOIMI Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Asuntotoimi ,2 YHTEENSÄ ,2 110

111 Ympäristötoimi Toimielin Ympäristölautakunta Vastuualue Ympäristötoimi, rakennustarkastaja Matias Yliriesto Yleiskuvaus vastuualueen palveluista ja tarkoituksesta Rakennus- ja muiden ympäristötoimen lupien käsittely, opastus, neuvonta ja erilaiset viranomaistarkastukset sekä rakennetun /rakentamattoman ympäristön valvonta. Vastuualueen yleistavoite Maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristölainsäädännön noudattaminen kunnan alueella. Sodankylän kunnan alueen luonnon sekä rakennetun ympäristön pitäminen terveellisenä ja viihtyisänä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Arviointikohde Tavoitetaso 2013 Mittari Toteutuminen Asiakas Laadukkaat rakennusvalvonta- ja ympäristönsuoje- päätökset ripeästi ja päätökset ovat Asiakkaat saavat hakemiinsa lupiin luun liittyvät palvelut. Palveluiden tuottaminen kes- sisällöllisesti laadukkaita. tävä kehitys ja Sodankylän kuntastrategia huomioiden. Palvelurakenteet ja -prosessit Lupapäätösten sekä lausuntojen käsittelyaika ja laatutaso. Lupapäätösten määrä/viranhaltija. Käsittelyaika keskimäärin 5 viikkoa. Päätökset on tehty MRL:n sekä rakentamismääräysten mukaisesti ja täyttäen näissä määritellyt vaatimukset. Rakennuslupapäätökset 128 kpl/viranhaltija sekä lisäksi muita päätöksi 109 kpl/viranhaltija. 3 kpl ympäristölautakunnan ja 14 kpl viranhaltijan poikkeamispäätöksiä, ELYkeskukselle 7 kpl poikkeamispäätöksien lausuntoja, 4 suunnittelutarveratkaisu, 1 ympäristölupa ja 9 maa-aineslupaa. Lausunnot annettu määräajassa. Maankäyttö- ja rakennus- Yhteistoiminta Ely-keskuksen Lupapäätöksistä oikaisuvaati- Oikaisuvaatimukset: lain, ympäristönsuojelulain kanssa vakiintuu entisestään ja musten /valitusten lukumäärä - yksi rakennusluvasta ja ym. alaan liittyvien lakien naapurikuntien osalta yhteistoimin- (päätökset/valitukset). (paliskunta) noudattaminen ta lisääntyy - yksi poikkeamispäätöksestä (rajanaapurin tekemä) - yksi suunnittelutarverat- Henkilöstö kaisusta ( useita osallisia) Henkilöstöresurssit vastaa- Henkilökunta koulutettu, asiansa Työilmapiirikyselyt. Työhyvinvointikysely on vat tarpeita. Ammattitaidon osaava, motivoitunut ja palveluhen- Sairauspoissaolot. toteutettu koskien koko ylläpito (koulutus). Esimies- kinen. Henkilökuntaa riittävästi ja Kehityskeskusteluiden anti. kuntaa. 111

112 taidot. kohdennettu oikeisiin tarpeisiin. Lisä/ylityöt Ei ole ollut pitempiaikaisia Kehityskeskustelut säännölliseksi sairauspoissaoloja. Kehityskeskusteluita ei ole vielä pidetty. Ylitöitä on jouduttu jonkin verran tekemään pääsääntöisesti ruuhka-aikana. Osa pidetty ns. saldovapaana ja osa ylityökorvauksen mukaisesti. Talous Tehokas toiminta laaditun Pysytään laaditussa talousarviossa. Ympäristötoimen menot 13,32 / asukas talousarvion puitteissa. Rakennusvalvonta kustantaa itse /asukas. itsensä (taksapolitiikka) Lupapäätöksen hinta /kpl. 368,82 / kpl Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalla Ympäristönsuojelusihteerin tehtävät hoidetaan kokoaikaisella viralla. - Aluehallintoviraston pyytämät kaivosalan ympäristö- ja muihin lupiin liittyvät lausuntopyynnöt ovat työllistäneet ympäristönsuojelua erittäin paljon. Myös kaivosten valvonta ja kaivostoiminnan vaikutusten seuraaminen vie koko ajan enemmän työaikaa. - Vanhojen maa-ainestenottamispaikkojen järjestelmällinen loppukatselmusten tekeminen aloitettu. Riskit = Asioita, jotka ovat estäneet tavoitteiden toteutumisen ajalta

113 Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 4 4 Valtuustoon nähden sitovuustaso (toimintakate) tummennettu. Tulosalueen talous Tuloslaskelma (sis. sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset 0 * Muut toimintatuotot 0 0 ** TOIMINTAMENOT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet, tav * Avustukset * Muut toimintakulut ** Toimintakate Ympäristötoimi Tulosalueen tulosyksiköiden nettomenojen kehitys vuosilta NETTOMENOT 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2013 TP EROTUS TOT.% Rajennusvalvonta ,4 Ympäristönsuojelu ,0 YHTEENSÄ ,7 113

114 6. Koko kunnan talous 6.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Tuloslaskelmaosan toteutuminen esitetään seuraavan asetelman mukaisena: Tuloslaskelmaosan toteutuminen esitetään seuraavan asetelman mukaisena: Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Myyntitulot , ,72 Maksutulot , ,91 Tuet ja avustukset , ,84 Muut toimintatulot , ,22 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot , ,45 Palvelujen ostot , ,80 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,34 Avustukset muille , ,51 Avustukset liikelaitoksille Muut toimintamenot , ,51 Toimintakate , ,36 Verotulot , ,85 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot muilta , ,87 Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta , ,82 Korvaus perusp.o.:sta liikelait.:lta Korkomenot , ,29 Muut rahoitusmenot , ,69 Vuosikate , ,14 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,45 Kertaluonteiset poistot 0,00 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot , ,90 Satunnaiset menot , ,45 Tilikauden tulos , ,04 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,17 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,50 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,71 114

115 Verotulojen erittely Verotulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnallisvero , ,00 Kiinteistövero , ,00 Yhteisövero , ,00 Yhteensä , ,00 Verotulojen vertailu vuosilta KUNNALLISVERO KIINTEISTÖVERO YHTEISÖVERO Yhteensä Verotulojen vertailu vuosilta /asukas, Sodankylä, Lappi, koko maa SODANKYLÄ LAPPI *) KOKO MAA *) *) tilinpäätöstietoja ei vielä saatavilla Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden putken) valtionosuus, ml. tasaukset Opetus- ja kultturitoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0 Yhteensä

116 Taulukko: Valtionosuuksien vertailu vuosilta Yleinen osa (yleinen valtionosuus) Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask.kustannukset Erityisen harva asutus, saaristolaisuus, saamelaisuus Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä Yhden putken valtionosuuden rahoitusosuus v ,92 /asukas Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta Verotulotasaus (+/-) Yhden putken valtionosuus (tasaukset, vähennykset ja lisäykset mukana) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Kunnan laskennalliset valtionosuudet Valtionosuuden vertailu vuosilta / asukas Sodankylä, Lappi, koko maa SODANKYLÄ LAPPI *) KOKO MAA *) *) tilinpäätöstietoja ei vielä saatavilla 116

117 6.2 Investoinnit Investointiosan toteutumisvertailussa on esitetty valtuuston hankkeittain tai hankeryhmittäin hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen (nettomenot sitovuustaso). Hankkeet on ryhmitelty toimielimittäin ja tehtävittäin vastaavalla tavalla kuin talousarviossa. Toteutumisvertailussa on esitetty myös valtuuston hyväksymät talousarvion muutokset sekä yhteenvetona muutosten jälkeinen talousarvio. Seuraavilla sivuilla on esitetty taulukkomuotoisena investointiosan toteutumisvertailu. I N V E S T O I N N I T Hanke/hankeryhmä Kustannus- Edellisten TA13 TA 13 Ta13 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta arvio 1000 vuosien muutokset muutosten käytetty ja sen muutokset käyttö jälkeen KUNNANHALLITUS Maa-alueet Menot , ,62 Tulot , ,77 Nettomenot , ,85 Tulot ovat kertyneet rakennuspaikkojen myynneistä. Katualueiden hankinta Menot , ,00 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,00 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lunastus , Nelostien itäpuolen kadut. Rakennusten myynti Menot , ,83 Tulot , ,00 Nettomenot , ,83 Myyty Kelujärven koulu. Kh:n irtaimisto Menot , ,43 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,43 Atk-laitteita ja -ohjelmistoja. Kh/osakkeet Menot , ,00 Tulot , ,00 Nettomenot , ,00 Pyhä-Luosto Vesi Oy:n osakkeiden osto kv , kunnallisen laajakaistayhtiön perustaminen kv Kehittämispalveluiden irtaimisto Menot , ,25 Tulot , ,25 Nettomenot , ,00 Lokan ja Siltahrjun kalasatamien hygieniaolosuhteiden kehittäminen sekä Siltaharjun kalasataman pakastekontti. Sodankylän keskustan palvelukohteiden opaste-kyltit. Myyty Netti-Jussi asuntoauto. Yleiskaavatyöt Menot , ,43 Tulot 0 0 0,00 Nettomenot , ,43 Kirkonkylän yleiskaavatyö käynnissä. MENOT , ,70 TULOT , ,02 NETTO , ,68 117

118 I N V E S T O I N N I T Hanke/hankeryhmä Kustannus- Edellisten TA13 TA 13 Ta13 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta arvio 1000 vuosien muutokset muutosten käytetty ja sen muutokset käyttö jälkeen % PERUSPALVELUT Terveyskeskus Menot , ,50 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomenot , ,50 Hankeselvitys. Hannuksenkartanon peruskorjaus Menot , ,24 77,4 Tulot , ,00 105,1 Nettomenot , ,24 66,2 Rakennustyöt ovat käynnissä. Peruspalveluiden irtaimisto Menot ,47-335,53 Tulot ,00 0,00 Nettomenot ,47-335,53 MENOT , ,27 TULOT , ,00 NETTO , ,27 SIVISTYSPALVELUT Lukion peruskorjaus Menot , ,89 53,4 Tulot ,00 0,00 51,5 Nettomenot , ,89 55,1 Lukion saneeraus valmis, loppukatselmus on pidetty Sivistyspalveluiden irtaimisto Menot , ,33 Tulot , ,00 Nettomenot , ,33 Hankittu uusi kirjastoauto, johon on saatu valtionapu. Vapaa-aikapalvelut / Liikuntahalli Menot , ,10 104,7 Tulot ,65-88,65 101,2 Nettomenot , ,45 105,5 Liikuntahalli on valmis ja vastaanotettu. Loppukatselmus on pidetty ,45 Poikkijoen päiväkoti Menot , ,50 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,50 Pihatyöt ja viheralueet rakennettu. Kylälaakson päiväkoti Menot , ,98 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,98 Päiväkodin kiireelliset korjaukset (ilmanvaihtoventtiilit, pesupaikka). Vapaa-aikapalvelut / Kommatti Menot , ,62 Tulot , ,03 Nettomenot , ,65 Kommatin uudet opasteet, kuntoiluvälineet ja frisbeegolf-rata. ELY-keskus on myöntänyt hankkeeseen avustuksen, (sis.alv) 118

119 I N V E S T O I N N I T Hanke/hankeryhmä Kustannus- Edellisten TA13 TA 13 Ta13 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta arvio 1000 vuosien muutokset muutosten käytetty ja sen muutokset käyttö jälkeen % Vapaa-aikapalvelut / Jäähalli Menot , ,22 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,22 MENOT ,00 TULOT ,68 NETTO , ,32 TEKNISET PALVELUT Tilapalvelut/kiinteistöjen peruskorjaus Menot , ,06 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,06 Tekninen lautakunta on hyväksynyt määrärahan jaon (33 / ). Paulaharjun päiväkodin tiivistyskorjaukset, AKK:n Koulutien korjaukset, Alan talon katon korjaus. Koulujen lukitukset ja valvontakamerat, Kiinteistöautomatiikan korjaukset, Sodankylä-talon kaukolämmönjakokeskus. Kiinteistöjen purku Menot , ,00 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,00 Purettu asuntolarakennus, kustannukset ,34 euroa, kirjaus satunnaisiin menoihin Kunnanvirasto Menot , ,88 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,88 Kunnanviraston ilmastointinuohous ja kuntoarvio. Kitisenranta Menot , ,88 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,88 Keskuskeittiön rakentaminen Menot , ,72 26,2 Tulot ,00 0,00 0,0 Nettomenot , ,72 26,2 Nutukkaan jakelukeittiö on valmis ja samoin Hannuksenkartanon väliaikaiskeittiö on valmis. Laitehankintapäätös on tehty (kh / 314 ). Keskuskeittiön rakennustyöt ovat käynnissä. Liikenneväylät Menot , ,17 Tulot , ,00 Nettomenot , ,83 Päällystetyöt, Sahamellantie, Pyhä-Luosto liikenneturvallisuushanke, kk:n tievalot. Katuverkon täydentämistyöt. Yleiset alueet Menot , ,17 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,17 Pyhä-Luoston ja Pappilanniemen ympäristötyöt, Kirkkorannan rantareitti, Jeesiörannan puistokäytävä, venereittimerkinnät, leikkikentät. 119

120 I N V E S T O I N N I T Hanke/hankeryhmä Kustannus- Edellisten TA13 TA 13 Ta13 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta arvio 1000 vuosien muutokset muutosten käytetty ja sen muutokset käyttö jälkeen % Ulkoilu- ja liikunta-alueet Menot ,01-962,99 Tulot , ,41 Nettomenot , ,40 Sattasen koulun lähiliikuntapaikan lopputyöt, Vuotsoon koulun lähiliikuntapaikka, kunnostettu Kommatin latupohjia, AKK Koulutien katos. Teknisten palveluiden irtaimisto Menot ,21-286,79 Tulot ,00 0,00 Nettomenot ,21-286,79 Hankittu mm. siivousrobotti liikuntahallille. Yleisten alueiden kunnossapitokalustoa. Sivukylien tievalot Menot ,00 322,00 Tulot , ,81 Nettomenot , ,81 Tievalot rakennettu Murtomaahan, Puolakkavaaraan, Myllykylään ja Vuojärvelle. Kirkonkylän pohjakartta Menot , ,31 Tulot ,00 0,00 Nettomenot , ,31 Pohjakartta valmis. Lentokentän kunnostus Menot , ,75 Tulot ,00 Nettomenot , ,75 MENOT TULOT NETTO , ,60 MENOT YHTEENSÄ , ,35 TULOT YHTEENSÄ , ,88 NETTO YHTEENSÄ , ,23 120

121 6.3 Rahoitus Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan, miten kunnan menot on rahoitettu. Rahoitusosan toteutumisvertailu esitetään seuraavan asetelman mukaisena: Alkuperäinen talousarvio Talous-arviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,14 Satunnaiset erät , ,55 Tulorahoituksen korjauserät , ,57 Investointien rahavirta Investointimenot , ,35 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,45 Pysyvien vastaavien hyöd. Luovutustulot , ,86 Toiminta ja inventoinnit, netto , ,82 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille , ,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta , ,41 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,67 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Taulukko: Kunnan antolainojen kehitys vuosilta LAINAT KASVU- /ASUKAS % , , , , , , , , , , ,

122 Kaavio: Antolainojen kehitys vuosilta Vuoden 2013 antolainat koostuu seuraavasti: Vuosi 2013 Vuosi 2012 * Taloyhtiöiden lainat * Sodankylän Filmifestivaaliyhd * Pyhä-Luoston Vesi Oy * Sassalin jakokunnan metsästysseura ry * Seita-säätiö * Askare ry * Lokan luonnonvara osuuskunta * Sodankylän 4H-yhdistys * Vaalajärven kyläyhdistys * Sattasen kuituosuuskunta Pääomalainat: * Tähtikunta Oy * As Oy Maevaara * As Oy Syväkangas * As Oy Teukkoranta yhteensä Taulukko: Kunnan lainakannan kehitys vuosilta LAINAT KASVU- /ASUKAS % , , , , , , , , , , ,