Suomen Kulttuurirahasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Kulttuurirahasto"

Transkriptio

1

2 Suomen Kulttuurirahasto Suomen Kulttuurirahaston tehtävä on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kulttuurirahasto muodostuu Säätiöstä (perustettu 1939) ja sen Kannatusyhdistyksestä (perustettu 1937). Säätiön sisällä toimii keskusrahasto ja 17 maakuntarahastoa. Tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahasto on yksi Euroopan suurimmista säätiöistä. Kulttuurirahaston omaisuus, joka koostuu yli seitsemänkymmenen vuoden aikana saaduista lahjoituksista, jakautuu keskusrahaston ja maakuntarahastojen yleisrahastoihin sekä yli 700 nimikkorahastoon. Apurahat ovat aina olleet Kulttuurirahaston näkyvin ja tärkein tapa toteuttaa tehtäväänsä. Rahasto myöntää henkilökohtaisia apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille sekä kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Apurahoja jaetaan vuosittain yleisrahastoista sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajiensa toivomiin ja ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin. Apurahojen ohella Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Se järjestää kursseja, luentoja ja muita maamme kulttuurielämää edistäviä tilaisuuksia sekä ylläpitää taidekotimuseota. Tärkein kansainvälinen tapahtuma on viisivuosittain järjestettävä Mirjam Helin -laulukilpailu. Viime vuosina Kulttuurirahasto on käynnistänyt useita laajoja hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurielämään. Ne toteutetaan usein yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen tai julkishallinnon kanssa. Suomen Kulttuurirahasto Vuosikertomus

3 Sisältö Suomen Kulttuurirahasto Yliasiamiehen katsaus Euroopan paluu tulevaisuuteen Kulttuuritoiminta Kulttuurihankkeiden värisuora Vuosijuhla SKR ja Fiskarsin Kiinteistöt pientalorakentajan asialla Kitkaa ja vuoropuhelun vaikeutta Oopperaan! Täsmäopetuksella osalliseksi Myrsky loi taiteella hyvinvointia tuhansille nuorille Tiedesirkus auttaa oppimaan Katse kasvoihin Taidekoti Kirpilässä Perintönä oma kieli Isien työt -sarja valmis Viides muotokuvakurssi Turussa Kritiikkiportti: Verkossa kaikki on toisin Apurahat Apurahoja suuriin ja pieniin hankkeisiin Muoto soi Antenni tulee iholle Kielitieteestä mielitieteeseen Suomalaisen kirjan koti on täynnä tietoa, tarinoita ja elämyksiä Palkinnot Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista Ajatuksen kuvaaja Olavi Veistäjän palkinnot, E.J. Vehmaksen arvostelijapalkinto Hyvien näytelmien bongari Talous, testamentit, lahjoitukset Talouden epävarmuus jatkuu Testamentit ja lahjoitukset Uudet nimikkorahastot sekä merkittävimmät rahastojen täydennykset Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset Tuloslaskelma ja tase Henkilöt In Memoriam Satavuotismerkkipäivät Kunniaesimiehet ja -jäsenet Luottamushenkilöt Henkilöstö Tilintarkastajat yliasiamiehen katsaus Kulttuurirahaston kuluneen toimintavuoden taloudellinen tulos oli jälleen olosuhteisiin nähden tyydyttävä. Juokseva talous oli tasapainossa, eli vuoden aikana saadut sijoitustuotot riittivät kattamaan toiminnan menot. Epävarmuutta aiheuttaa kuitenkin maailmantalouden kehitys. Pörssin muutaman vuoden takaisen laskun ja nopean toipumisen jälkeen Kulttuurirahaston omaisuuden arvo pysytteli miljardin euron tuntumassa, mutta toimintavuoden lopulla markkinoiden hermostuessa se putosi taas alle 900 miljoonan euron. Jos salkussa on osakkeilla suuri paino, kuten suomalaisilla säätiöillä yleensä, sijoitushistoria sisältää nousuja ja laskuja. Vaikeat ajat kestetään vahvan kassan ja hyvinä vuosina kerättyjen puskurien turvin. Toistaiseksi huonot uutiset ovat näkyneet lähinnä pääomamarkkinoilla, jolloin ne eivät välittömästi vaikuta pitkäaikaisten sijoittajien elämään. Jos epävarmuus alkaa hyydyttää reaalitaloutta, se heijastuu tietysti ajan mittaan myös Kulttuurirahaston sijoitustuottoihin. Rahasto on silti parin vuoden tauon jälkeen hieman nostanut apurahasummaa alkaneelle toimintavuodelle. Kuluneena vuonna ei keskusrahastossa käynnistetty yhtään uutta suurta hanketta. Maakuntarahastoissa alkoi useita projekteja, mm. Etelä-Savon rahaston Kulta-hanke, joka vie kulttuuri- ja taideharrastusta laitoksissa ja hoitokodeissa asuville ikäihmisille. Tavoitteena on ajan myötä liittää taide osaksi normaalia hoitotyötä. Kokemusten mukaan se voi parantaa muistia, vähentää lääkkeiden käyttöä ja lisätä elinvoimaa. Aiemmin aloitettuja hankkeita oli käynnissä parikymmentä, joista osa hyvin laajoja. Ensimmäisenä saatiin onnistuneeseen päätökseen kolmivuotinen nuorisohanke Myrsky, josta vastuu siirtyi Suomen lasten ja nuorten säätiölle. Se jatkaa nuorten henkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemista myöntämällä apurahoja heidän taideprojekteihinsa, joita vetävät ammattitaiteilijat. Toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska kulturfonden ja siirtymäkauden ajan edelleen myös Kulttuurirahasto. Vuonna 2006 aloitettu rahoitusohjelma pienten suomalais-ugrilaisten kielten tukemiseksi jatkui. Kulttuurirahaston tavoitteet inarinsaamen pelastamisessa näyttävät toteutuvan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän laatimaan toimenpideohjelmaa saamelaiskielten elvyttämiseksi. Se esittänee mm. Inarin kielipesien vakinaistamista ja uusien perustamista. Venäjällä olemme tarjonneet neuvontaa ja opettajien koulutusta kielipesäryhmien synnyttämiseksi Karjalan tasavaltaan ja muille vähemmistökansojen alueille. Federaation Vaikeat ajat kestetään vahvan kassan ja hyvinä vuosina kerättyjen puskurien turvin. 3

4 Yliasiamies Antti Arjava Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Syksyllä 2011 teatterissa esitettiin Kulttuurirahaston tuella säveltäjä Uuno Klamilta keskeneräiseksi jäänyt, Kalevi Ahon täydentämä Pyörteitäbaletti, jonka toteutuksesta vastasi Aapo Aaltokoski Company. aluekehitysministeriö on seurannut hanketta tarkkaan, koska se vaikuttaa Venäjän koko varhaiskasvatusjärjestelmään ja pienten kielten asemaan. Tässäkin asiassa olemme saaneet tukea Suomen valtiolta, ja hanke etenee sitkeästi. Maahanmuuttajien kielenopetusta parantava kokeiluhanke Osallisena Suomessa käynnistettiin viime vuonna Kulttuurirahaston aloitteesta yhdessä useiden ministeriöiden, Svenska kulturfondenin ja Kuntaliiton kanssa. Tarkoituksena on edistää hallinnonalojen yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä sekä tarjota kaikille maahanmuuttajille oikein sovitettu suomen tai ruotsin opetus. Kehittämissuunnitelma laaditiin Kulttuurirahaston johtamassa työryhmässä. Koulutuskokeilu alkoi 16 kunnassa keväällä 2011 ja jatkuu vuoteen 2013, jolloin valtion toivotaan vakinaistavan parhaat käytännöt. Pitkään valmisteltu projekti kauniiden, kestävien ja kohtuuhintaisten pientalojen (ns. K3-talot) valmistamiseksi julkistettiin kesällä Halusimme osoittaa, että vuonna 2012 voimaan tulevien rakennusmääräysten mukaan on edelleen mahdollista rakentaa energiatehokas talo perinteisin menetelmin painovoimaisella ilmanvaihdolla ja ilman tiiviitä höyrysulkuja eli välttäen riskialtista tekniikkaa. Samalla haluttiin saattaa arkkitehdit ja talotehtaat tiiviimpään yhteistyöhön keskenään, mikä tavoite ei täysin onnistunut. Kulttuurirahaston yhteistyökumppanina oli Fiskarsin Kiinteistöt, jonka myymille tonteille Raaseporin Billnäsissä ensimmäiset talot rakennetaan, kunhan kiinnostuneita ostajia on löytynyt. Lisääntynyt yhteistyö on ollut viime vuosien merkittävin ilmiö Suomen säätiökentässä. Edellisenä toimintavuonna perustettu kahdeksan säätiön apurahapooli jakaa vuosittain 2,5 miljoonaa euroa tohtorien ulkomaiseen työskentelyyn, niin että apuraha kattaa yhdeltä luukulta kaikki kulut. Poolin toiminta on onnistunut niin hyvin, että sitä on päätetty jatkaa ensimmäisen kolmivuotiskauden jälkeen. Kulttuurirahasto teki keväällä aloitteen myös toisesta poolista, joka rahoittaisi professorien tutkimuskausia yhdessä yliopistojen kanssa. Säätiöiden, yliopistojen ja Professoriliiton kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tähän pooliin liittyi peräti seitsemäntoista säätiötä, jotka osoittavat tarkoitukseen seuraavien kolmen vuoden ajan yli 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä voidaan vapauttaa noin 90 professoria vuosittain tutkimukseen. Toimintavuoden kuluessa sekä säätiölle että Kannatusyhdistykselle hyväksyttiin uudistetut säännöt, jotka astuvat voimaan vuoden kuluttua uuden toimintavuoden alkaessa syksyllä Uudistus lopettaa vuosikymmeniä kestäneen ristiinedustuksen molempien yhteisöjen päättävissä elimissä. Muutoksen syy on lähinnä käytännöllinen: päällekkäiset jäsenyydet ja tehtävät ovat alkaneet tarpeettomasti rasittaa hallintoa. Kaikki varsinainen toiminta keskittyy tämän jälkeen säätiön hallitukselle. Rahaston toimisto hoitaa entiseen tapaan myös Kannatusyhdistyksen asioita ja palvelee yhdistyksen johtokuntaa. Vaikka Kulttuurirahasto on viime vuosina lisännyt osallistumista ja yhteistyötä kaikkiin suuntiin, ei vastuuta voi ulkoistaa. Itse käynnistettyjä hankkeita on seurattava herkeämättä, jottei menetetä otetta omista tavoitteista. Rahastolla on siihen kaikki edellytykset. Kun sillä on osaava ja vastuuta kantava henkilökunta, sitoutuneet luottamushenkilöt sekä toimintaa aktiivisen kiinnostuneina seuraavat lahjoittajat, mitä muuta Kulttuurirahasto voisi enää kaivata? Tuskinpa mitään. Antti Arjava yliasiamies 4 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 5

5 Puheenjohtaja Pirjo Ståhle Kansallisoopperassa. Kulttuurirahaston rahoittama Oopperaan -hanke mahdollisti oopperavierailun lähes 6500 koululaiselle. Euroopan paluu tulevaisuuteen Euroopan Unionin strategia 2020 painottuu voimakkaasti innovaatioiden edistämiseen. Strategia on oikea, koska teollinen tuotanto siirtyy yhä enemmän halvan työvoiman maihin, eikä Eurooppa pysty kilpailemaan hinnoilla globaalissa taloudessa. Tulevaisuutemme perustuu siihen, että kykenemme hyödyntämään osaamistamme ja jalostamaan tietoa tehokkaasti. Innovatiivisuus ja koko aineeton pääoma on meille yhä enemmän taloudellisen kasvun lähde. Käytännössä panostukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan eivät ole kuitenkaan vakuuttaneet EU-maissa, eikä minkäänlaista Eurooppa-tasoista siirtymistä kohti innovaatiotaloutta ole ollut havaittavissa yhteisestä strategiasta huolimatta. Nyttemmin meneillään oleva velkakriisi on haudannut alleen koko aiheen käsittelyn, ja päähuomio onkin palautunut siihen, miten euromaat voivat ylipäänsä selvitä massiivisesta velkataakastaan. Vaikka velkaongelmaan keksittäisiinkin yllätyksellisesti jokin ratkaisu, tulevaisuus vaatii enemmän: täytyy löytyä myös potentiaalia talouden kasvulle, pelkkä nälkäkuuri ei auta. Pohjaa kestävälle tulevaisuudelle tulisi hakea kahdesta suunnasta. Lähimenneisyys velkakriiseineen Paluu hyvän hallinnon ytimeen on välttämätöntä. Onkin kohtalonkysymys, pystytäänkö siihen kaikissa EU-maissa. Jos ei, paraskin velkakriisin ratkaisu on riittämätön. palauttaa mieliin hyvän hallinnon arvon, kun taas tulevaisuus suuntaa huomion taloudellisen kilpailukyvyn edellytyksiin. Hyvä hallinto rakentuu historiallisille oivalluksille esimerkkinä kahdenkertainen kirjanpito, jonka esitti renessanssinero Luca Pacioli 1400-luvun lopulla. Menetelmä teki mahdolliseksi seurata rahavirtoja ja varallisuuskehitystä sekä raportoida niistä avoimesti ja luotettavasti, mikä taas vauhditti olennaisella tavalla liiketoiminnan johtamista ja rahamarkkinoiden luottamuksen rakentumista. Toinen hyvä esimerkki löytyy 1920-luvulta, jolloin saksalainen sosiologi Max Weber julkaisi mallinsa byrokratiasta, johtamisen ideaalista. Niin vihattu kuin asia nykyisin onkin, aikanaan se oli terve vastaisku nepotismin voittamiseksi. Kumpikaan näistä aikansa innovaatioista kirjanpito tai byrokratia ei tänä päivänä herätä päättäjien tai kansalaisten intohimoja. Paluu hyvän hallinnon ytimeen on kuitenkin välttämätöntä. Onkin kohtalonkysymys, pystytäänkö siihen kaikissa EU-maissa. Jos ei, paraskin velkakriisin ratkaisu on riittämätön. Hyvän hallinnon kolme ydintä ovat varsin yksinkertaisia: tulojen ja menojen tasapaino, päätöksenteon selkeys ja läpinäkyvyys sekä kirjanpidon tarkkuus ja rehellisyys. Kaikki kolme peruspilaria ovat viime vuosina murentuneet. Taloudenpidossaan Eurooppa on ollut kuin Huittisten hullu mies, joka syö enemmän kuin tienaa. Selkeys ja läpinäkyvyys oli rahoitusmarkkinoilta kadonnut jo kauan ennen vuonna 2008 puhjennutta finanssikriisiä. Lainojen, investointien ja johdannaisten muodostamia monimutkaisia kokonaisuuksia ei enää ollut mahdollista hahmottaa realistisesti, ja mätäpaiseet olivat päässeet pesiytymään 6 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 7

6 ja saastuttamaan talouden terveitäkin rakenteita. Tarkkuus ja rehellisyyskin oli paikoin hylätty, minkä seurauksena etenkin Kreikassa ongelmat pääsivät karkaamaan käsistä, maa ajautui yhä syvempään ahdinkoon ja veti muita maita mukanaan. Vaikka hyvän hallinnon perusteet ovat niin itsestään selviä, ettei kukaan niitä edes yritä kiistää, niin nykymeno osoittaa, että ne on yllättävän helppo unohtaa. Transparency International varoittaakin tuoreessa raportissaan, että korruptio vaikeuttaa euroalueen velkakriisistä selviämistä. Euroalueen ongelmat johtuvat osittain siitä, että viranomaiset eivät ole pystyneet lopettamaan lahjontaa ja veronkiertoa, jotka ovat suurimpia syitä velkakriisiin, järjestö toteaa. Euroopan kestävää tulevaisuutta ei tietenkään luoda pelkästään hallinnollisin perustein. Katse on suunnattava myös siihen, mistä talouden kasvu tulevaisuudessa saadaan aikaan. Kasvun lähteet Euroopassa löytyvät yhä enemmän aineettomasta pääomasta: ihmisten osaamisesta, toimivista yhteiskuntarakenteista, liiketoiminnan elinvoimasta ja innovaatiokyvykkyydestä. Yhteiskunnan on oltava joustava, tehokas ja uusiutumiskykyinen voidakseen kilpailla globaalissa taloudessa. Kehittyneissä länsimaissa tämä edellyttää panostuksia aineettomaan pääomaan: koulutusta, investointeja ja tiedostavaa politiikkaa. Tältä osin alustavat tutkimustulokset 2000-luvun kehityksestä 48 maassa osoittavat, että nykyisissä kriisimaissa esimerkiksi Kreikassa, Italiassa, Espanjassa aineettoman pääoman taso on muihin EU-maihin verrattuna erittäin alhainen, eikä se ole noussut lainkaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Aineettoman pääoman vaikutus tuottavuuteen näissä maissa on niin ikään pysynyt samalla Kasvun lähteet Euroopassa löytyvät yhä enemmän aineettomasta pääomasta: ihmisten osaamisesta, toimivista yhteiskuntarakenteista, liiketoiminnan elinvoimasta ja innovaatiokyvykkyydestä. alhaisella tasolla koko 2000-luvun, Kreikassa jopa heikentynyt. Ainoana poikkeuksena kriisimaista on Portugali, jossa aineettoman pääoman kehitystrendi vuodesta 2004 on nouseva. EU:ssa aineettoman pääoman taloudellinen vaikutus on voimakkainta Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Taloudelliset ja aineettomat tekijät kietoutuvat tiiviisti toisiinsa ja lisäksi maat ovat globaalissa taloudessa riippuvaisia toisistaan. Siten ei ole lainkaan varmaa, että korkeatasoisetkaan aineettoman pääoman maat pysyvät talouden kasvu-uralla. On kuitenkin varmaa, että ilman aineetonta pääomaa kestävän kasvun havittelu Euroopassa on erittäin epätodennäköistä, jopa mahdotonta. Paluu hyvään hallintoon luo terveen ja vahvan perustan taloudelle, olkoon sitten kyse kansakunnan, yrityksen, yksityisen ihmisen tai säätiön taloudesta. Periaatteet ovat samat. Ei ole tietä kukoistavaan kulttuuriin ilman tervettä talouden perustaa. Siksi me Suomen Kulttuurirahastossa pidämme erityisen tärkeänä hyvää hallintoa. Arvioimme ja kehitämme käytäntöjämme jatkuvasti, että ne muodostaisivat parhaan mahdollisen perustan kulttuurimme edistämiseksi. Strategiamme suuntaa myös voimakkaasti tulevaisuuteen ja pyrkii tukemaan kulttuurimme uusiutumisen lähteitä. Tuemme innovatiivisia avauksia eri tieteen aloilla ja niiden rajapinnoilla, kuten myös taiteen uudistumista kansainvälistymisen ja taiteidenvälisen yhteistyön avulla. Pirjo Ståhle, professori hallituksen puheenjohtaja KULTTUURI- TOIMINTA 8 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt

7 Kulttuurirahaston hankkeet inarin- ja koltansaamen pelastamiseksi edistyivät merkittävästi, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö otti täyden vastuun kielipesistä. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus käynnistyi 16 kunnassa, ja nuorisohanke Myrsky sai jatkajan. Oopperaan!-hanke tarjosi maksuttoman oopperaelämyksen 6500 koululaiselle. Maakuntarahastoissa tehdään työtä niin ikääntyneiden kuin lasten kulttuuriharrastusten tukemiseksi. KULTTUURIHANKKEIDEN VÄRISUORA Kaikkiaan Kulttuurirahasto pyöritti toimintavuoden aikana paria kymmentä omaa hanketta. Suurimmat niistä olivat maahanmuuttajien kielikoulutusta uudistava Osallisena Suomessa -hanke ja nuorten elämää taiteen keinoin voimauttava Myrsky. Kulttuuritoimintaan käytettiin yli viisi miljoonaa euroa eli noin kuudennes siitä, mitä Rahasto käytti apurahoihin. Isoista hankkeista Tiedesirkus jäi tauolle, ja Kritiikkiportti päättyi. Myös muotokuvakurssit päättyivät, sillä viides ja viimeinen kurssi järjestettiin Turussa. Kauaskantoisia vaikutuksia on lupa odottaa Kulttuurirahaston tukemilta elvytystoimilta mm. inarin- ja koltansaamen pelastamiseksi, sillä vastuun Rahaston tukemista kielipesistä otti opetus- ja kulttuuriministeriö, joka käynnisti myös laajamittaisen saamen kielten elvytysohjelman valmistelun. Huoli suomalaisen rakentamisen laadusta ja asumisterveyden tasosta sai Kulttuurirahaston paneutumaan myös pientalorakentamiseen. K3-talosuunnitelmien tavoitteena on pienentää rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä. Vielä vuosi Kirjatalkoita Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 2007 julkistama suurhanke kuntien yleisten kirjastojen kirjahankintojen lisäämiseksi päättyy vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2010 mukana olleet 229 kuntaa hyödynsivät yli 95-prosenttisesti Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska litteratursällskapetin tukea eli yhteensä lähes eurolla. Niillä ostettiin kirjastoihin noin kirjaa. Kirjatalkoiden aikana on tähän asti hankittu tukirahoilla ja kuntien omilla lisähankinnoilla yhteensä noin kirjaa. Hankkeen viimeisenä vuotena tukea ovat saaneet vain ne kunnat, joiden toteutuneet omat kirjahankinnat vuonna 2010 olivat vähintään 10 % korkeammalla tasolla kuin ne olivat keskimäärin , ja jotka sitoutuvat säilyttämään saman tason vielä Tukea myönnetään kriteerin täyttäneille kunnille 5 % kunnan toteutuneista kirjahankinnoista vuonna Tukeen oikeutettuja kuntia hankkeen viimeisenä vuotena oli 156, joista 146 eli 94 % ilmoittautui mukaan. WWF:n kanssa yhteistyössä toteutettu hanke perinneympäristöjen, metsälaidunten, ketojen, niittyjen, jne. kunnostamiseksi jatkuu vielä vuoden Kesällä 2011 kunnostettiin kymmenen leirikohdetta eri puolilla Suomea 170 leiriläisen voimin. Kulta, Minä osaan! Maakuntarahastoissa käynnistettiin viisi uutta hanketta johtokunnan rahoituspäätöksellä, minkä lisäksi hoitokunnat toteuttivat useita omia hankkeita jokaisen maakuntarahaston käytössä olevalla määrärahalla. Etelä-Savon rahasto toteuttaa Kulta-hankkeen, jonka tavoitteena on laitoksissa ja hoitokodeissa asuvien ikäihmisten kulttuuri- ja taideharrastustoiminnan edistäminen. Keski- Suomen rahaston Minä osaan! -taidekasvatushankkeessa rahasto rahoittaa vuotiaille lapsille suunnattuja taidetoimintajaksoja. Etelä-Karjalan rahasto taas herätti kahdeksasluokkalaisen kiinnostusta klassiseen musiikkiin Soittakaa Paranoid -konserteissa, joissa klassikoiksi muodostuneita rockmusiikin kappaleita oli sovitettu sinfoniaorkesterille ja populaariklassikkoja rockbändille. Ylh.: Frigg-yhtye soitti energistä maailmanmusiikkia. Vas.: Sopraano Sirkka Lampimäki ja pianisti Ilmo Ranta tulkitsivat Richard Straussin ja Oskar Merikannon kappaleita. VUOSIJUHLA Vas.: Minna Tervamäki ja Kaari Martin tanssivat osan tanssiteoksesta On a String, joka on tulkinta Sibeliuksen viulukonsertosta d-molli, op. 47 kahdelle tanssijalle. Ylh.: Emerituspiispa Eero Huovisen vuosijuhlapuhe käsitteli rakkautta. 10 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 11

8 Suomen Kulttuurirahasto toimii nyt myös pientalorakentamisen kansallisena uudistajana. Kesäkuussa 2011 julkistetut, Raaseporin kaupungissa sijaitsevan Billnäsin alueelle nousevat tyyppitalot pienentävät rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä. SKR ja Fiskarsin Kiinteistöt pientalorakentajan asialla Kohti kestävää rakentamista Suomen Kulttuurirahasto luovuttaa näiden tyyppitalojen luonnokset suomalaisten käyttöön: Suomen Kulttuurirahasto tilasi syksyllä 2009 kahdeksalta pohjoismaiselta arkkitehtitoimistolta suunnitelmat teollisesti valmistettavasta tulevaisuuden pientalosta. Taustalla vaikuttivat sekä esteettiset ja ekologiset että rakentamisen laatuun liittyvät kysymykset. Tavoitteena oli edistää arkkitehtikunnan ja pientaloteollisuuden yhteistyötä sekä osallistua talkoisiin, joilla vähennetään asumisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä. Tyyppitalojen suunnittelulle asetettiin tiukat vaatimukset. Talot tulee rakentaa energiataloudellisiksi ja vähintään sata vuotta kestäviksi. Suomalainen rakentamisen perinne ja uusi teknologia antavat suunnittelijoille paljon mahdollisuuksia. Yhdistetään siis ripaus vanhaa ja ripaus uutta kiinnostavalla ja aikaan sopivalla tavalla. Kulttuurirahaston ja sen yhteistyökumppanin Fiskarsin Kiinteistöjen ajatuksena oli saada suunnitelmia taloista, jotka voisivat tarjota kestävän rakentamisen mallin myös tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolella. Hankkeen alkuperäiset tavoitteet kiteytyivät kolmeen k-kirjaimella alkavaan sanaan: kaunis, kestävä ja kohtuuhintainen eli K 3. Suomalainen arkkitehtikoulutus on tähän asti painottanut rakennustaiteellista osaamista. Energiatehokkaan rakennuksen suunnitteluun olennaisesti liittyvä kokonaisenergiatarkastelu edellyttää arkkitehdeiltä uudenlaisia valmiuksia ja työtapoja. Heidän on tunnettava ja tiedostettava ratkaisujensa heijastukset rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rakennuksen energiantarpeen kannalta merkittävimmät päätökset tehdään jo suunnitteluprosessin alussa. Ensimmäisistä luonnosehdotuksista kävi ilmi, että ruotsalaisilla arkkitehdeillä on huomattavasti enemmän kokemusta ekologisesta arkkitehtuurista kuin suomalaisilla. Mallia isien taitavasta työstä Rakennuskannan energiankulutusta ja ilmastopäästöjä on Suomessa pyritty vähentämään ennen muuta pienentämällä lämpöhäviöitä määräysuudistusten avulla. Rakentamismääräykset ovat ohjanneet rakentamista kohti koneellista ilmanvaihtoa ja yhä pienempää lämmitysenergian tarvetta. Hyvien asumisolosuhteiden ylläpito on nykyisin sähkölaitteiden varassa. Lähihistoria osoittaa, että liian vahva usko yhden aikakauden teknisiin ratkaisuihin voi johtaa ekologian, terveyden ja kustannustehokkuuden kannalta virheellisiin valintoihin. Voimakkaan muutoksen keskellä on tärkeää nojautua uusimman tutkimuksen lisäksi vuosisataiseen suomalaiseen rakennusperintöön ja kokemustietoon Suomen ilmastollisista erityisolosuhteista. Vaalimalla rakentamisen moniarvoisuutta luodaan edellytykset uusien innovaatioiden synnylle sekä erilaisten teknisten ratkaisujen väliselle kilpailulle. Kulttuurirahaston ja Fiskarsin Kiinteistöjen tavoittelemassa luonnonmukaisessa pientalomallissa ilmanvaihto on painovoimainen, ulkovaipan rakenteet on toteutettu ilman muovista höyrynsulkua ja lähes kaikki materiaalit ovat uusiutuvia. Päästövähennyksiä ei tavoitella pienentämällä lämmitystarvetta vaan lämmitystapavalinnoilla, minimoimalla sähkölaitteiden määrä ja suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja. Suunnitteluratkaisut tukevat ympäristöä säästävää elämäntapaa. Suomen Kulttuurirahasto on lunastanut arkkitehdeiltä suunnitelmien kaikki oikeudet ja sallii niiden vapaan ja vastikkeettoman käytön sekä yksityisesti että elinkeinotoiminnassa. Suunnitelmat ovat nähtävillä K3-hankkeen verkkosivuilla osoitteessa Kysyntä ohjaa suunnittelua Ympäristöministeriö antoi maaliskuun lopussa uudet kunnianhimoiset rakentamisen energiamääräykset. Ne astuvat voimaan Keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun, joka koskee kaikkea rakennuksen energiankulutusta: lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihtoa, valaistusta ja lämmintä vettä. Investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa. Muutos mahdollistaa vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista. Painovoimaisen ilmanvaihdon mahdollisuus on kirjattu uusien rakentamismääräysten taustaasiakirjoihin. Silti moni rakennusalan ammattilainen piti hankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista teknisesti mahdottomana. Kulttuurirahasto tilasi kolmelta alan johtavalta suomalaiselta asiantuntijalta kattavan selvityksen nähdäkseen, onko ristiriita todellinen. Tulos oli rohkaiseva: uusien määräysten Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Sydän+Puu Sydän+Puu on erilaisiin tilanteisiin sopeutuva ja ilmeeltään moderni pientalo, jonka asuintilat rakentuvat teknisen sydämen ympärille. Arkkitehtitoimisto Avanto Arkkitehdit Oy, Noppa Noppa on tilankäytöltään tehokas uuden ajan rintamamiestalo, jonka aurinkoisimpaan nurkkaan sijoittuu viherhuone. 12 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 13

9 Noppa-talon kuva on tämän vuosikertomuksen kannessa, muut neljä taloa ovat apurahaluettelon etu- ja takakannessa. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy, Arkkityyppi Arkkityyppitalo on ajattomasti suomalaiseen rakennusperinteeseen sitoutuva, perusmuodoltaan yksinkertainen ja tilankäytöltään kompakti. Djurgårdsstaden Arkitekter, Villa Neore Villa Neore on perinteitä kunnioittava puutalo, jossa yhdistyvät klassinen arkkitehtuuri ja toimiva asuntosuunnittelu. astuessa voimaan painovoimaisen ilmanvaihdon ja ilman muovista höyrynsulkua toteutetun seinärakenteen toteutus on mahdollista, joskin haastavaa. Uusi energialaskentatapa sääntelee rakentamisen energiatehokasta lopputulosta, ei menetelmiä, joilla tavoite saavutetaan. Suunnittelijat uskalsivat ottaa haasteen vastaan, ja heille löydettiin sopivat kumppanit pientaloteollisuudesta. Kulttuurirahaston hankkeessa syntyneet luonnokset ovat jokaisen pientalon rakentajan vapaasti käytettävissä. Tällainen ajattelu on arkkitehtuurin alalla hyvin poikkeuksellista. Ekologisen rakentamisen tulevaisuus on nyt pitkälti pientalon rakentamista harkitsevien kuluttajien käsissä. Heidän vaatimuksensa ohjaavat arkkitehtien ja rakennusteollisuuden toimintaa. Fiskars vaalii hyvää rakentamista Fiskarsin Kiinteistöt kehittää Fiskars Oyj Abp:n hehtaarin maaomaisuutta, josta suuri osa sijaitsee Fiskarsin Ruukin ympäristössä läntisellä Uudellamaalla. Viime vuosina yhtiön maata Billnäsissä ja Fiskarsissa on kaavoitettu pientalorakentamiseen. Yhtiö on vaalinut hyvää rakentamista jo vuosisatoja. Löydettyään yhteisen näkemyksen Suomen Kulttuurirahaston kanssa vuonna 2008 se varasi puutalorakentamiseen kolmetoista noin neliön omakotitonttia Mustionjoen rannalta Billnäsin vanhan saha-alueen vehreästä kulttuurimaisemasta. Raaseporin kaupunki on rakentanut alueelle kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen väylät. Matkaa Karjaan rautatieasemalle on vain kilometrin verran. Kaupungin rakennusvalvonnan kanssa on sovittu, miten eri talotyypit sijoittuvat kortteliin. Suomen Kulttuurirahaston ja Fiskarsin Kiinteistöjen ainutlaatuinen yhteishanke sai valmistuttuaan paljon mediajulkisuutta. K 3 -talojen ulkonäkö, kestävyys ja painovoimainen ilmanvaihto vetosivat ekologisuutta arvostaviin, pientalon rakentamista harkitseviin perheisiin. Fiskarsin Kiinteistöt järjesti kesällä ostajaehdokkaille esittelytilaisuuden Billnäsin rantakorttelissa. Syksyllä hierottiin jo kauppoja. EFEM arkitektkontor AB, Villa Finland Villa Finland on kestävän kehityksen mukainen uuden ajan talonpoikaistalo, joka sopii suomalaiseen ympäristöön perinteisen rakennuskannan rinnalle. Kitkaa ja vuoropuhelun vaikeutta Ryhtyessään K3-hankkeeseen Suomen Kulttuurirahasto ei osannut ennakoida, minkä luonteisia haasteita se tulisi matkan varrella kohtaamaan. Saimme pian huomata, että pitäytyminen pelkkään rahoittajan rooliin ei riitä. Hanke on vaatinut yllättävän paljon toimiston inhimillistä panostusta monenlaiseen neuvotteluun ja suostutteluun. Eteen tulleet hidasteet ovat toisaalta vahvistaneet näkemystä, että työhön ei ryhdytty turhaan. Leimallista koko suomalaiselle pientalotuotantoketjulle on suunnittelun lokeroituminen kapeille asiantuntija-aloille: arkkitehti luo visuaalisen hahmon, insinööri tekee energialaskelmat, LVI-insinööri suunnittelee oman osuutensa, sähköalan insinööri taas omansa ja niin edelleen. Portaittain etenevä suunnittelu johtaa helposti osaoptimointiin, kokonaisnäkemys sekä vastuu osatekijöiden yhteensovittamisesta hämärtyvät. Eräs K3-hankkeen tavoitteista on ollut pyrkiä edistämään kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Näin ollen arkkitehtien toimeksiannossa edellytettiin, että kunkin talon toteuttamiseen alustavasti sitoutunut talotehdas osallistuu arkkitehdin rinnalla suunnittelutyöhön. Yksikään arkkitehtitoimiston ja talotehtaan muodostama pari ei käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen täysin toivotulla tavalla. Tämä kuvaa hyvin sitä puutteellista keskusteluyhteyttä, joka eri tahojen välillä vallitsee. Pientaloteollisuuden on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa arkkitehdin työpanos tarjoaa. Vastaavasti arkkitehdin näkökulmasta teollisuuden haluttomuus innovointiin ja riskinottoon johtaa tilanteeseen, jossa arkkitehdin liikkumavara supistuu kohtuuttoman paljon. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pientaloteollisuutta ohjaa lähes kartellimainen pitäytyminen vakiintuneisiin toimintatapoihin. Vastaavasti arkkitehdeillä on taipumusta ammattikunta-ajatteluun sekä haluttomuutta osallistua muuhun kuin työn estetiikkaa koskevaan keskusteluun. Myös alan sopimuskäytännöt ovat joustamattomia ja epätarkkoja. Pientaloalalla on selkeä tarve kehittää käytäntöjä ja liiketoimintamalleja, jotka nykyistä tehokkaammin ja joustavammin mahdollistavat arkkitehtuurin, rakennusfysiikan ja teollisuusprosessien vuoropuhelun heti suunnittelutyön alusta alkaen. Ei voi välttyä ajatukselta, että tässäkin asiassa ruotsalaiset ovat meitä askeleen edellä. Veli-Markus Tapio Kirjoittaja on toiminut talohankkeen projektikoordinaattorina 14 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 15

10 Kevätkaudella 2011 järjestettiin neljä erillistä koululaisnäytöstä Osallistujat näytöksiä Koululaisia Opettajia yht. Wolfgang Amadeus Mozart: Taikahuilu Jukka Linkola: Robin Hood Gioachino Rossini: Sevillan parturi Olli Kortekangas: Isän tyttö Gioachino Rossini: La cenerentola Richard Wagner: Reininkulta Giacomo Puccini: Il trittico Modest Musorgski: Boris Godunov Mitä pidit oopperasta? (arvosana 4-10) Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke mahdollisti oopperavierailun lähes 6500 peruskoululaiselle. Taikahuilu Robin Hood Oopperaan! Sevillan parturi Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Kansallisooppera halusivat Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarjota oopperaelämyksen koululaisille. Kansallisooppera järjesti opettajien perehdytyksen etukäteen, Kulttuurirahasto taas tarjosi ilmaisen oopperamatkan ja pääsylipun noin 6500 seitsemäsluokkalaiselle. Luku edustaa yli kymmentä prosenttia koko ikäluokasta. Oopperamatkasta kiinnostuneet koulut ilmoittautuivat mukaan osapuilleen yhden luokan tai bussilastillisen yksiköissä, ja matkalle lähtevät ryhmät valittiin arpomalla. Arvonnassa pyrittiin ottamaan huomioon myös alueellisia tekijöitä. Oopperavierailulle Helsinkiin saapui yhteensä 6369 koululaista ja 570 opettajaa pitkämatkaisimmat Utsjoelta saakka. Kouluja varten Kulttuurirahasto varasi kevätkaudelle 2011 neljä kokonaista oopperanäytöstä. Yhdessä niistä esitettiin Rossinin Sevillan parturi ja kolmessa Jukka Linkolan säveltämä, erityisesti nuorisolle suunnattu Robin Hood. Koululaisnäytökset sijoitettiin päiväsaikaan siten, että myös kauempaa tulevat ehtivät illaksi kotiin. Erillisten koululaisnäytösten lisäksi Kulttuurirahasto lunasti oppilaspaikkaa kahteentoista tavanomaiseen iltanäytökseen, jotka jakautuivat koko kalenterivuodelle Kulttuurirahasto osoitti hankkeeseen yhteensä n euroa, joista käytettiin pääsylippuihin ja koululaisten ja heitä valvovien opettajien matkakuluihin. Koululaisnäytöksiä valittaessa törmättiin kysymykseen lasten musiikillisista mieltymyksistä ja vastaanottokyvystä sekä eri tyyppisten oopperoiden Isän tyttö La cenerentola Reininkulta Il trittico Boris Godunov Tytöt Pojat 16 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 17

11 Esitys oli sopivan mittainen Taikahuilu 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Robin Hood Koululaiset antoivat hyvää palautetta myös oopperoiden puvuille ja lavastuksille. Sevillan parturi Isän tyttö La cenerentola Reininkulta Il trittico Boris Godunov Koululaiset Opettajat Lähtisitkö uudestaan oopperaan? Taikahuilu Robin Hood Sevillan parturi Isän tyttö La cenerentola Reininkulta Il trittico Boris Godunov 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kyllä, mielelläni Kyllä, jos ei ole parempaa tekemistä soveltuvuudesta varhaisteineille. Asiasta ei ollut saatavissa luotettavaa tietoa. Hankkeen myötä edustava joukko yhdestä ikäluokasta kautta maan sai nähtäväkseen kahdeksan erilaista oopperaa. Tämä tarjosi ainutlaatuiset olosuhteet tiedonhankintaan. Tarkoitusta varten koululaisille ja opettajille laadittiin internet-pohjainen palautekysely. Hankkeeseen osallistuneista koululaisista ja opettajista kyselyyn vastasi n henkilöä. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että koululaiset sijoittuivat eri oopperoihin lukumäärältään vaihtelevasti. Näin ollen otoksen oopperakohtainen laajuus vaihtelee. Esimerkiksi Robin Hoodista mielipiteensä esitti yli kahdeksansataa koululaista, kun taas opettajakunnan näkemys Reininkullasta perustuu neljään vastaukseen. Kyselyn luotettavuutta lisää se, että vastaajina ovat pääsääntöisesti olleet kokonaiset koululuokat. Kysymykseen, mitä pidit oopperasta, koululaiset vastasivat keskimäärin kouluarvosanalla 8+. Poikien ja tyttöjen välillä oli havaittavissa runsaan puolen pisteen ero (tytöt 8,42 / pojat 7,86). Ei liene suuri yllätys, että oopperakohtaisessa tarkastelussa korkeimmat pisteet keräsi Mozartin Taikahuilu (tytöt 8,98 / pojat 8,72). Vähemmän odotettu sen sijaan on tieto, että selvänä kakkosena nuorten suosikkilistalla oli Boris Godunov (tytöt 8,97 / pojat 8,38). Molemmat edellä mainituista oopperoista päihittivät selvästi kolmanneksi suosituimman, erityisesti nuorisolle tarkoitetun Robin Hoodin (tytöt 8,78 / pojat 8,05). Puvut olivat hienoja ja näyttelijät osasivat hommansa! Pidin näyttelijöiden näyttelemistaidoista ja lauluäänistä! Pidin myös orkesterin soittamasta taustamusiikista. Suurimpana ongelmana oli mielestäni sekava hidaspontisuus joissain kohdin. 18 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 19

12 Emmanuel Akindipe, 31, on valmistunut insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulun englanninkielisessä koulutusohjelmassa vuonna Hän pohti Työnhakuklubilla työhönvalmentaja Tarja Helasen kanssa, miten työnantajia tulisi lähestyä. Akindipen omat hakuyritykset eivät ole tuottaneet tulosta. Mielenkiintoisia huomioita voidaan tehdä tarkastelemalla erikseen esityksen osatekijöitä, kuten musiikkia, tarinaa, näyttämöllepanoa jne. Korkeimman arvosanan musiikista sai Musorgskin Boris Godunov jättäen taakseen jopa Mozartin. Tsaari Boriksen synkkä historiallinen tarina koettiin kuitenkin vähemmän innostavaksi kuin Taikahuilun fantasiamaailma, mikä ratkaisi kokonaiskilpailun voiton viimeksi mainitulle. Oopperoiden aiheet ja tarinat näyttävät kaiken kaikkiaan jättäneen nuorison kylmäksi, sillä mitatuista kahdeksasta esityksen osatekijästä se sai alhaisimmat pisteet. Vastaavasti suurimman vaikutuksen koululaisiin teki orkesterin soitto. Orkesterilaisten työterveyttä ajatellen mielenkiintoinen yksityiskohta on useammassa avovastauksessa esiintynyt kritiikki liiallisesta äänenvoimakkuudesta. Kautta linjan esitysten visuaaliseen näyttävyyteen ja yleiseen tunnelmaan liittyvät tekijät korostuvat koululaisten arvioinneissa. Tämä antaa tukea hankkeen suunnittelua ohjanneelle oletukselle, että esitys videon välityksellä esim. elokuvateatterissa ei korvaa kokemusta oikeassa oopperatalossa. Oopperoiden perinteisesti pitkä kesto on kiistämättä tekijä, joka on omiaan vähentämään nuorison viihtyvyyttä. Kuten ao. kuvaajasta ilmenee, tässä asiassa opettajien ja koululaisten mielipiteet erosivat suuresti joissakin tapauksissa yllättäväänkin suuntaan. Tästä huolimatta koululaiset jaksoivat käyttäytyä esimerkillisesti, ja Kansallisoopperan laulajat ja soittajat kertovat nauttineensa suuresti nuoren yleisön myötäelämisestä. Aplodeja ja bravo-huutoja ei säästelty. Maahanmuuttajien kotoutumista vahvistava Osallisena Suomessa -kokeilu käynnistyi keväällä Sen vaikutusalue ulottuu pääkaupunkiseudulta Meri-Lappiin. Täsmäopetuksella osalliseksi Robin Hood -oopperaan pääsi hankkeen ansiosta runsaat 3400 koululaista. Osallisena Suomessa -kokeilun tavoitteena on luoda perusta kotoutumiskoulutuksen järjestelmän uudistamiselle. Ainutlaatuisen kumppanuushankkeen osapuolia ovat sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Suomen Kuntaliitto. Hankkeen kustannusten arvioidaan olevan kokeilukaudella vähintään yhdeksän miljoonaa euroa. Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat sitoutuneet rahoittamaan siitä yhdessä noin puolet. Sisäasiainministeriö valitsi valtakunnalliseen Osallisena Suomessa -kokeiluun 10 hanketta, joissa on mukana 17 kuntaa. Hankkeet tukevat tavoitteita, jotka on kirjattu syyskuussa 2011 uudistuneeseen kotoutumislakiin. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa, erityisesti kotimaisten kielten opetuksessa, kokeillaan vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, Raaseporissa, Rannikko-Pohjanmaalla, Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Vaasassa, Pudasjärvellä sekä Kemissä ja Torniossa. Suurhankkeen tavoitteena on kehittää selkeä kolmen polun malli. Reiteillä on omat kohderyhmänsä: työmarkkinoille suuntaavat ja työmarkkinoilla olevat maahanmuuttajat (kotoutumispolku 1), erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat (kotoutumispolku 2) ja alle 18-vuotiaat maahanmuuttajalapset ja -nuoret (kotoutumispolku 3). Nopeasti työhön Hämeenlinnan kaupungin kaksivuotinen ARTTUhanke (Arvioinnin tukemana työelämään) käynnistyi maaliskuun alussa. Siinä etsitään tehokkaita työllistymisen polkuja sellaisille maahanmuuttajille, joilla 20 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 21

13 Monet Osallisuuden avain -koulutukseen valitut nuoret ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Tunneilla opiskellaan suomen kielen lisäksi elämänhallintaa. Opintoavustaja Veikko Pajunen (oik.) seuraa ja tukee oppilaiden kotoutumista. on ammattitutkinto, ammattitaitoa, suomen tai muun työkielen taitoa tai muita valmiuksia nopeaan työllistymiseen. Hankkeessa luodaan pysyvä, selkeä ja asiakaslähtöinen toimintamalli, joka lisää työnantajien mahdollisuuksia ja edellytyksiä monikulttuurisen työvoiman palkkaamiseen. Ensimmäisenä vuonna koulutetaan 15 maahanmuuttajien työhönvalmentajaa. Tämä on poikkeuksellinen hanke, sillä kuuntelemme aidosti työnantajia. Kun tiedämme heidän työvoimatarpeensa, valitsemme maahanmuuttajista juuri heille sopivia ehdokkaita, projektipäällikkö Esther Leander korostaa. Monet maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja, ja heillä on paljon työkokemusta. He pystyvät elättämään perheensä ja maksamaan veroja, kun saavat siihen mahdollisuuden. Yhteiskunnan ei pitäisi elättää terveitä ja työkykyisiä ihmisiä. Maahanmuuttajat tuovat mausteita suomalaiseen työelämään: monikulttuurisuutta, uusia taitoja ja työtapoja, uutta työmotivaatiota. Työtä jakamalla voidaan helpottaa suomalaisten työkuormitusta. Kokeilumalleina Klubi ja Melba Esther Leander on ideoinut Hämeenlinnaan Työnhakuklubin, joka toimii perjantaisin Arx-talossa Kulttuurihuone Kutomossa. Työhönvalmentaja Tarja Helanen auttaa motivoituneita, suomen kieltä kohtuullisesti osaavia ja ammattitaitoisia maahanmuuttajia muun muassa työn etsimisessä, ansioluettelon laatimisessa ja julkisten verkkopalvelujen käytössä. Kartoitan keskustellen työnhakijoiden taustat: tutkinnot, työkokemuksen ja suomen kielen taidon. Avustan, tuen ja ohjaan heitä hakuprosessissa. Tärkein tehtäväni on etsiä maahanmuuttajille työmahdollisuuksia. Katsomme työnantajan kanssa yhdessä, vastaavatko työnhakijan valmiudet työn vaatimuksiin, tai onko tehtävä räätälöitävissä. Usein liikkeelle lähdetään työharjoittelun kautta, Helanen kertoo. Julkisen sektorin tulee näyttää esimerkkiä muille työnantajille. Se on tärkeä maahanmuuttajien työllistäjä. Maahanmuuttajien työllistymisen suurin ongelma on uskottavuus. ARTTU-hankkeessa sovelletaan Saksassa kehitettyä Melba-järjestelmää, jonka Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö toi Suomeen 2000-luvun alussa. Sen avulla työnhakijan yksilöllistä osaamista voidaan työpaikalla arvioida ja verrata kattavasti työtehtävän vaativuustekijöihin eli avainpätevyyksiin. Melbaa käytetään nyt ensi kertaa Suomessa maahanmuuttajien työkyvyn arviointiin. Vuonna 2012 Hämeenlinnassa testataan maahanmuuttajaa. Melban avulla voimme näyttää, mitä työnhakija todella osaa. Odotamme tästä hyvää työkalua maahanmuuttajien työllistymiseen. Olemme järjestäneet työnantajille, henkilöstöpäälliköille ja rekrytoinnista kiinnostuneille viranomaisille tiedotustilaisuuksia ja Melba-koulutusta. Olemme näkyvillä heidän jokapäiväisessä elämässään, Esther Leander sanoo. ARTTU-hankkeeseen kuuluvassa Nopeasti työhön -kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttajien suomen kielen taitoa ja ammattitaitoa vahvistetaan niin, että he pääsevät nopeasti oman alansa työhön. Alkukartoituksen perusteella jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Ohjaavan koulutuksen yksilöllinen kesto ja sisältö määritellään aiempien opintojen ja työkokemuksen perusteella. Ensimmäinen 16 opiskelijan ryhmä aloitti opinnot Vanajaveden Opistossa tammikuussa Opiskelu on kokopäiväistä ja edellyttää aktiivista osallistumista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Hämeenlinnan seudun järjestöjen, hankkeiden ja yhdistysten kanssa. Osallisuuden avaimia nuorille Tampereen kaupungin hanke Osallisuuden avain valmentaa nuoria opiskelu- ja työurien alkuun kumppaneinaan muun muassa Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaalitoimi sekä muiden kotoutumiskoulutusta järjestävien oppilaitosten verkosto. Tampereen aikuislukiossa kehitetään etäopetuksen mallia. Sen avulla vuotiaat maahanmuuttajanuoret voivat hankkia perusopetuksen päättötodistuksen tai suorittaa yksittäisiä kursseja ja hakeutua sen jälkeen työhön tai opiskelemaan. Tampereen ammattiopisto keskittyy luku- ja kirjoitustaidottomien nuorten alkuvaiheen kotoutumiskoulutuksen kehittämiseen. Koulutus alkoi syyskuussa ja kestää 10 kuukautta. Alkuvaiheen koulutus pyritään aloittamaan vuosittain. Lisäksi ammattiopistossa kehitetään alkukartoitusmalli, jonka avulla nuori saadaan ohjatuksi tarvitsemaansa koulutukseen ja hänelle pystytään tarjoamaan oikein mitoitettuja erityisen tuen palveluja. Osallisuuden avain -hanketta johtaa projektipäällikkö Marja Huttunen. Ensimmäinen viikon mittainen alkukartoitus tehtiin elokuussa kahdellekymmenelleviidelle hiljattain Suomeen tulleelle nuorelle. Heistä 16 valittiin opetusryhmään. Suurin osa oppilaista asuu Tampereella, muutamat Lempäälässä, Pirkkalassa ja Kangasalla. Lähiopetusta annetaan 25 oppituntia viikossa. Opettaja ja opintoavustaja työskentelevät luokassa koko ajan. Erityisopettaja antaa yksilöllistä opetusta muutaman tunnin viikossa, sillä ryhmä on hyvin heterogeeninen. Oppilaita tukevaan tiimiin kuuluvat myös opinto-ohjaaja, sosiaalikuraattori ja terveydenhoitaja. Opetuksen eriyttämisen tarve on suuri, toinenkin lukuvuosi olisi monille tarpeen, Huttunen sanoo. Kurssin tavoitteena on auttaa oppilaita saavuttamaan sellainen luku- ja kirjoitustaito, että he voivat siirtyä ohjaavaan koulutukseen. Kotoutumiskoulutuksen ja opetussuunnitelman kehittämistä jatketaan saatujen kokemusten perusteella lukuvuonna Iloisesti unelmia kohti Oppilaalle määritellään henkilökohtaiset tavoitteet suomen kielen puhumiseen ja kuullun ymmärtämiseen, luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen, kirjoittamisen ja kynänkäytön tekniikkaan ja motoriikkaan sekä elämänhallintaan. Niiden perustana ovat oppilaan lähtötaustat, elämäntilanne ja tulevaisuudensuunnitelmat. Tampereen ammattiopiston S2-opettaja Suvi Viitasalo korostaa moniammatillisen tuen tärkeyttä kotoutumiskoulutuksessa. Vahvistamme opiskelutaitoja ja autamme oppilasta ammatillisen identiteetin hahmottamisessa. Tuemme häntä myös arjen hallinnassa, että opiskelu luistaa. Otamme oppilaan perheen ja muun tukiverkoston huomioon mahdollisimman hyvin. Vierailemme oppilaiden kanssa kohteissa, joissa he tutustuvat suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kurssiohjelmaan kuuluu myös vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta kaksi oppituntia viikossa. Meillä on persian, somalin, kurdin ja arabian kielien ryhmät. Oman identiteetin vahvistuminen auttaa suomen kielen oppimisessa. Oppitunneilla nimetään kuvia ja esineitä, keskustellaan, puhutaan välillä käsilläkin, askarrellaan ja tehdään perinteisiä kielitehtäviä. Ja sitten kerrataan, kerrataan ja kerrataan. Päivän päätteeksi annetaan kotitehtäviä. Suomen kielen opiskelu etenee läheltä kauas: luokan tapahtumista ympäristöön. Harjoittelimme syksyllä esimerkiksi ruokien nimiä ja kaupassa tai muussa asioinnissa tarvittavia sanontoja. Oppilaat tutustuvat ensimmäistä kertaa Suomen neljään vuodenaikaan. Meillä on tunneilla kivaa, Viitasalo kertoo. Nuoria maahanmuuttajia tulee opettaa omassa ryhmässään. Heillä on paljon tavoitteita ja unelmia. Ne innostavat oppimaan ja kehittymään. 22 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 23

14 Työ jatkuu Suomen lasten ja nuorten säätiössä Myrsky loi taiteella hyvinvointia tuhansille nuorille Ristijärveläisten, paltamolaisten ja kajaanilaisten nuorten sekä ohjaaja, näyttelijä Heikki Törmin ja koreografi Kirsi Saastamoisen toteuttama Haaveet -esitys esitettiin Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlassa lyhennettynä ennakkoesityksenä vuonna Haaveet-esitys käynnisti YDIN-hankkeen, joka oli Kainuun maakunnassa vuosina toteutettu Myrskyn osahanke. Suomen Kulttuurirahaston 2000-luvun erityishankkeista mittavin on ollut vuosien nuorisohanke Myrsky. Kolmen vuoden aikana Myrskyn lähes yhdeksääkymmentä alahanketta tuettiin yhteensä noin viidellä miljoonalla eurolla. Säännöllisen toiminnan kautta hankkeeseen osallistui noin nuorta. Tämän lisäksi, esimerkiksi lyhyempien taidetyöpajojen osallistujina, hankkeen piiriin pääsi yli nuorta. Myrskytuulet puhalsivat yli koko Suomen, ja toiminta suunnattiin etenkin aivan tavallisiin nuoriin. Myrsky toi ammattilaisvoimin ohjatun mutta omaehtoisen taidetoiminnan niidenkin nuorten ulottuville, joille taideharrastuksen pariin pääseminen oli sosiaalisista tai taloudellisista syistä tai asuinpaikan syrjäisyydestä johtuen vaikeaa. Hankkeet olivat keskenään myös hyvin eri kokoisia. Useimpiin osallistui useita kymmeniä tai muutamia satoja nuoria, mutta joukossa oli myös huomattavasti pienempiä ja suurempia hankkeita. Suurimmat yksittäiset hankkeet toteutettiin Lapissa, Kainuussa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Etelä- Karjalassa sekä Satakunnassa. Toimintaa ei määritelty pedagogiseksi, terapeuttiseksi eikä nuorisotyön osaksi, vaan taiteen tekemiseksi taiteilijoiden kanssa. Myrskyssä olivat käytössä kaikki taiteen lajit. Monet hankkeista olivat poikkitaiteellisia ja yhdistelivät ennakkoluulottomasti kulttuurin ja taiteen erilaisia ilmenemismuotoja populaari-, nuoriso- ja korkeakulttuurista ja niiden rajapinnoilta. Viimeinen Myrsky-hankkeen rahoituspäätös tehtiin tammikuussa Vaikka Kulttuurirahasto ei enää vastaanota uusia Myrsky-hakemuksia, useat hankkeet jatkuvat edelleen joko alkuperäisen tai jatkorahoituksen turvin. Monella Myrsky-hankkeella on ollut pilotoiva luonne ja toiminnalle on haettu paikallisia yhteistyöverkostoja. Yhtenä Myrskyn tavoitteena onkin ollut nuorten taidetyöskentelyn juurruttaminen osaksi toimintapaikkakuntien kulttuurista nuorisotyötä. Työ on vaatinut pitkäjänteisyyttä. Osin tästä syystä kolmannes kaikista Myrsky-tukea tai -apurahaa vastaanottaneista tahoista sai rahoitusta myös jatkohankkeelleen. Jatkorahoituksen edellytyksenä olivat rohkaisevat tulokset pilottihankkeiden kohdalla sekä uusien rahoittajien ja yhteistyötahojen aktiivinen etsiminen. Myrsky tutkimuskohteena Myrsky-hanke oli kolmen vuoden ajan myös tutkimuksen kohteena. Suomen Kulttuurirahasto rahoitti Nuorisotutkimusverkoston koordinoimaa Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimusta, jossa seurattiin Myrskyn taidehankkeita ympäri Suomen. Katriina Siivosen, Sirkku Kotilaisen ja Annikka Suonisen Iloa ja voimaa elämään Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa -tutkimus julkistettiin toukokuussa Suomalaisessa keskustelussa nuorten hyvinvointia on usein lähestytty joko koulutus- ja työmarkkinapainotteisesti tai terveyden näkökulmasta. Myrskytutkimuksen pääkysymyksenä oli se, miten taiteen tekeminen kulttuurisena toimintana rakentaa nuorten hyvinvointia. Tutkimuksessa hyvinvoinnin käsitteen nähdään perustuvan itsensä toteuttamiselle, oman äänen kuuluviin saamiselle sekä sukupolvien välisille ja sisäisille yhteisöllisille suhteille. Taiteellinen toiminta voi edesauttaa näitä ja sitä kautta hyvinvointia. Tutkimuksen pääkohteena olivat hankkeissa toimivat nuoret, mutta se ulotettiin myös nuorten kanssa toimineisiin aikuisiin. Taiteen tekemistä ohjaavat taiteilijat olivat aktiivisia hankkeiden osallisia, jotka loivat nuorille sosiokulttuurisen tilan, jossa taiteen tekeminen oli mahdollista. Keskeistä oli se, että taiteilija asettui tasaveroisena kanssaihmisenä nuorten rinnalle. Tietoa kerättiin laaja-alaisesti koko hankkeesta Tutkimuksessa kerättiin tietoa sekä tilastollisin että laadullisin metodein koko Myrsky-hankkeesta. Lisäksi tutkijat syventyvät tapausesimerkkeinä osaan Myrskyn alahankkeista. Määrällisiin palautekyselyihin vastasi kaikkiaan 679 nuorta. Laadullisen tutkimuksen kohteena oli 11 hanketta, joissa haastateltiin 146 nuorta. Lisäksi tutkijat haastattelivat 24 ohjaajaa ja 16 taustavaikuttajaa. Aineistoon kuului lisäksi noin 300 kokemuspäiväkirjaa. Laadullisena prosessina tutkimus hahmottui ensisijassa etnologisen, nuorisopedagogisen tutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen metodologioiden kautta. Myrsky-hankkeita tarkastellaan tutkimuksessa myös pedagogisina prosesseina. Koska kohteena oli pääosin koulun ulkopuolella tapahtuva nuorten vapaa-ajalle sijoittuva taiteellinen toiminta, on tarkastelun lähtökohta nonformaalissa nuoriso- ja taidekasvatuksessa. Oppijan ja ohjaajan suhde nähdään vuorovaikutuksellisena, erotuksena autoritaarisesta ylhäältä alaspäin tapahtuvasta kasvatuksesta. Tällaisessa dialogisessa oppimisympäristössä nuori on toimijana ja prosessissa tekijänä, siis sen keskeisenä ja aktiivisena subjektina ja omistajana. 24 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 25

15 Lainaukset Iloa ja voimaa elämään Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa -tutkimuksesta Mä oon tosi väsyny aina ku mä tuun niinku koulusta ja mä meen jonnekki. Ni sitte se on ihan huippua, ku täällä tulee aina semmonen tosi virkee olo. 15-vuotias tyttö On ne esiintymiset mun mielestä ihan sikahauskoja, koska tulee niinku semmonen adrenaliinin tunne, koska mä oon hirveän huomionkipeä. 14-vuotias tyttö Eräs tyttö epäili aluksi, että lastenkodin nuorilla ei ole mitään kerrottavaa. Hänen mielestään taidetta tekee vain ne, joilla on hieno koti, piano omassa huoneessa, kaunis perhe ja rahaa taiteen tekemiseen. Ohjaaja Nuorten rohkeus, elämänilo ja tyytyväisyys lisääntyivät Tutkimus osoitti, että uudet taidot ja niiden kehittyminen olivat useimmille nuorille tärkeitä. Yhdessä tekeminen sekä aikuisten aika ja tuki olivat kuitenkin tärkeämpiä kuin taiteellisen ilmaisun oppiminen itsessään. Valtaosa mukana olleista nuorista koki rohkeutensa, tyytyväisyytensä ja elämänilonsa lisääntyneen. Myös taidot jäsentää maailmaa ja ilmaista itseään kasvoivat. Myrsky-hankkeet kykenivät vahvistamaan nuorten omaa toimijuutta sekä heidän yhteisöllisiä valmiuksiaan ja yhteiskunnallista osallisuuttaan. Monet nuoria ohjaavat ammattitaiteilijat puolestaan havahtuivat Myrskyn yhteisöllisen toiminnan kautta näkemään oman taiteilijuutensa uusin silmin. Tutkimuksessa havaittiin eroja kaupunkien ja maaseudun välillä. Kulttuurin harrastamisen esteenä oli maaseudulla etenkin se, ettei toimintaa ollut tarjolla. Erityisesti maaseudun tai pienten paikkakuntien nuoret kokivatkin Myrsky-hankkeiden lisänneen nuorten toimintamahdollisuuksia, vahvistaneen nuorten näkyvyyttä ja oman äänen saamista kuuluviin. Tunnustusta Unicefilta ja Rikoksentorjuntaneuvostolta Myrsky-hankkeen aktiivisen ja avoimen viestinnän ansiosta hanke tunnetaan laajasti. Tuloksellinen toiminta toi toimintavuoden aikana Myrskylle myös palkintoja. Suomen UNICEF myönsi Myrsky-hankkeelle marraskuussa 2010 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen. Perusteluissa painotettiin sitä, että Suomen Kulttuurirahasto on rohkealla tavalla kääntänyt katseensa tavallisiin nuoriin ja halunnut voimannuttaa heitä. Myrskyn toimintamalli huomattiin myös sen yhteiskunnallisia ongelmia ennaltaehkäisevän vaikutuksen ansiosta. Syyskuussa 2011 oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvosto myönsi hankkeelle tunnustuksen ja valitsi Myrskyn edustamaan Suomea vuoden 2011 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun hyvien käytäntöjen sarjassa. European Crime Prevention Award (ECPA) on jaettu vuodesta 1998 lähtien ja vuoden 2011 teemana oli Urheilu, tiede ja taide lasten ja nuorten rikosten ehkäisemisessä. Hanke jatkuu Suomen lasten ja nuorten säätiössä Suomen Kulttuurirahasto sitoutui Myrsky-hankkeen ylläpitämiseen kolmeksi vuodeksi. Tavoitteena oli tämän jälkeen löytää hyvälle hankkeelle uusi koti. Työ tuottikin tulosta ja Myrskyn jatkaja voitiin julkistaa maaliskuussa 2011, jolloin hanke siirtyi virallisesti osaksi Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaa. Vuonna 2001 perustettu säätiö tähtää lasten ja nuorten elinolojen parantamiseen sekä ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön. Suomen lasten ja nuorten säätiö on vuoden 2011 aikana valmistellut Myrskyn uutta ohjelmaa. Myrskyn toiminta-ajatus säilyy ennallaan, mutta uusi ylläpitäjä pyrkii aiempaa rajatummin suuntaamaan hanketta syrjäytymisen ehkäisyyn ja osaksi nuorisotyötä. Lisäksi voimavaroja suunnataan nuoria ohjaavien taiteilijoiden tukemiseen koulutuksen ja työnohjauksen kautta. Toimintaan osallistuva ikäryhmä laajenee vuotiaisiin nuoriin. Ensimmäisenä toimintavuonna Lasten ja nuorten säätiö on saanut Myrskyyn rahoitusta Suomen Kulttuurirahastosta, Svenska Kulturfondenista sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Rahoitusta on tarkoitus hankkia jatkossa myös yrityksiltä. Uudet osahankkeet käynnistävät toimintansa vuoden 2012 alussa. Leppeätuulisen vuoden jälkeen Myrskyn puhurit alkavat siis taas voimistua! Tiedesirkuksessa vieraili kahden lukuvuoden aikana yli katsojaa. Esityksiä oli 77 paikkakunnalla yhteensä 990. Tutkimuksen mukaan myönteinen ja arkisesta koulutyöstä poikkeava oppimistilanne nosti oppilaiden oppimismotivaatiota. Hyvistä tuloksista huolimatta yksi tavoite jäi saavuttamatta. Ainakin toistaiseksi Tiedesirkus jää tauolle. TIEDESIRKUS AUTTAA OPPIMAAN Heurekan rakentama vuorovaikutteinen tiedenäyttely ja tiedeteatteriesitys sai nimekseen Tiedesirkus kiertueluonteensa ja vauhdikkaan esitystapansa takia. Kulttuurirahasto julkisti hankkeen vuosijuhlassaan Rahaston peruspääoman keräsivät syksyllä 1938 kansakoululaiset ympäri Suomen, ja 70-vuotias Kulttuurirahasto halusi kiittää kouluja myöntämällä Tiedesirkukselle miljoonan euron tuen. Tämän ansiosta se oli kouluille ilmainen kahden lukuvuoden ajan Kiertueen reitti rakennettiin pääosin kouluilta saatujen yhteydenottojen perusteella. Koska tavoitteena oli tuoda tiedekeskusmaista toimintaa erityisesti sellaisiin kouluihin, joista on pitkä matka tiedekeskuksiin, kiertue aloitettiin syksyllä 2009 Lapista ja Sodankylästä. Kahden lukuvuoden aikana Tiedesirkus kiersi kaikkien maakuntien alueella yhteensä lähes kilometriä. Esityksen pääkohderyhmänä olivat luokkien oppilaat, mutta sitä pääsivät monilla paikkakunnilla seuraamaan myös muut alaja yläkoulujen sekaryhmät. Tiedesirkus koostui 20 minuuttia kestävästä Atomi töissä -tiedeteatteriesityksestä, jonka jälkeen oppilasryhmä jäi ohjatusti tutustumaan kahdeksaan näyttelykohteeseen, jotka olivat Yhdistele kasvosi, Harhanäky, Hikinen paikka, Fakiirin peti, Musta aukko, Leijuva pallo, Kitkatesti ja Näe lämpösi. Esitys ja näyttely kytkeytyivät mm. perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmiin, ja niiden toivottiin tukevan tiedeopetusta kouluissa. 26 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 27

16 Taidekoti Kirpilän toimintavuosi Kävijät 3047 Opastukset Yleisöopastuksia ja tilattuja ryhmäopastuksia oli yhteensä 165. Ohjelmat ja vierailut taidekodissa Yleisöluentoja järjestettiin yhteensä kahdeksan, liedkonsertteja yhdeksän ja lisäksi kaksi viulukonserttia. Muita tilaisuuksia taidekodissa oli toimintavuoden aikana yhteensä 12. Teoslainat Kokoelmasta lainattiin seitsemän teosta kolmeen eri näyttelyyn. Ruotsinkielisissä kouluissa Tiedesirkus toteutettiin ruotsinkielisenä. Tiedesirkuksen oppimistuloksista ja motivaatiovaikutuksista teetettiin hankkeen aikana erillinen tutkimus. Sen toteuttivat Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen tutkijat tohtori Hannu Salmen johdolla. Tutkimuksen mukaan Tiedesirkusta pitivät kaikkein mielekkäimpänä koulussa parhaimmin menestyvät oppilaat, mutta esim. erityisopetukseen osallistuvat oppilaat kokivat Tiedesirkuksen jopa keskiarvoa myönteisempänä oppimiselämyksenä. Kaikkien Tiedesirkuksen oppimistapahtumaan osallistuneiden koululaisten tietotaso lisääntyi, ja Tiedesirkus sai oppilaissa aikaan vahvan tilannemotivaatioefektin. Kulttuurirahaston rahoituksen jälkeen Tiedesirkus jäi tauolle. Emme kyenneet löytämään hankkeen jatkolle riittävästi rahoitusta. Jatkamme rahoituksen etsimistä seuraavalle lukuvuodelle ja uskomme, että tämä loistava hanke saadaan silloin jälleen käyntiin, toteaa Heurekan johtaja Per-Edvin Persson. Tiedesirkus vieraili kahden lukuvuoden aikana 77 paikkakunnalla Hangosta Utsjoelle. Maanmittauslaitos Henkilökunta Taidekodin johtajana toimii fil. tohtori Ira Westergård, jonka lisäksi henkilökuntaan kuuluu museoamanuenssi Olli Vallinheimo ja kaksi opasta. Katse kasvoihin Taidekoti Kirpilässä Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän ( ) Suomen Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Helsingin Töölössä sijaitseva taidekoti avattiin yleisölle vuonna Juhani Kirpilän nimikkorahasto tukee myös apurahoin kuvataiteilijoita ja kuvataiteen tutkimusta. Toimintavuoden aikana taidekodin toimintaa on jatkettu edellisvuosien tapaan vakiintuneiden käytäntöjen pohjalta. Kahden vakituisen aukiolopäivän lisäksi ryhmiä otetaan vastaan aina mahdollisuuksien mukaan myös aukioloaikojen ulkopuolella. Suosittujen yleisöluentojen aihepiiri on kattanut niin uusimman nykytaiteen virtauksia kuin myös klassisen vanhemman taiteen historiaa. Sibelius-Akatemian tuottama liedkonserttien sarja juhli kymmenettä kauttaan juhlakonsertilla huhtikuussa 2011 ja Jorma Hynnisen loppuunmyydyillä konserteilla toukokuussa. Konserttisarjan taiteellisena johtajana toimi pianotaiteilija Ilmo Ranta. Yhteistyötä Sibelius-Akatemian kanssa jatkettiin kahden viulukonsertin muodossa toukokuussa ja syyskuussa Yhteistyötä lähikoulun kanssa Taivallahden koulun oppilaat Julia Formisano ja Emma Alanen olivat mukana Katse kasvoihin -projektissa. Taivallahden peruskoulun 5 A -luokka vieraili kuvaamataidon opettaja Anneli Johanssonin ja luokanopettaja Eeva Tuorin kanssa taidekodissa marraskuussa Oppilaat tutustuivat taidekodin laajaan muotokuvakokoelmaan ja erityisesti taiteilijoiden omakuviin. Opastuksen aikana koululaiset osallistuivat innokkaasti kuvista käytyihin keskusteluihin. Koulussa jatkettiin ihmiskasvojen tutkimista ja lopulta lapset tekivät itse valitsemallaan tekniikalla omakuvat. Yhteensä 23 oppilaan vaha- ja öljyliiduilla sekä hiilellä toteutetut omakuvat asetettiin taidekodissa näytteille kolmeen ryhmään pysyvän kokoelmaripustuksen keskelle. Katse kasvoihin! -projektin avajaiset pidettiin , jonka jälkeen lasten omakuvat olivat esillä kahden viikon ajan. Koululaiset vanhempineen olivat innoissaan nähdessään tämän päivän koululaisten omakuvat arvokkaasti vuoropuhelussa 1900-luvun taiteilijoiden teosten kanssa. Yhteistyö Taivallahden peruskoulun kanssa oli yhtä antoisaa koululaisille ja heidän opettajilleen kuin taidekodin henkilökunnallekin, ja synnytti uusia ideoita mahdolliselle yhteistyölle tulevaisuudessa. 28 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 29

17 Suomen Kulttuurirahasto elvyttää kumppaneineen pieniä sukukieliä Venäjän Federaation alueella. Suomalais-ugrilaisessa kielipesähankkeessa uhanalaisen kielen aktiivista puhetaitoa siirretään sukupolvelta toiselle. Perintönä oma kieli Kielipesä eli vähemmistökielinen päivähoitopaikka toimii täydellisenä kielikylpynä. Lapset eivät osaa kieltä pesään tullessaan, mutta he oppivat muutamassa kuukaudessa ymmärtämään ja muutamassa vuodessa puhumaan sitä. Kielipesän vaikutus näkyy lasten kielitaidon lisäksi vähemmistökielen arvostuksessa yhteiskunnassa. Kielipesähankkeen aikana suomalaisugrilaisille kieliyhteisöille jaetaan tietoa, ja niitä autetaan kielipesien perustamisessa. Toiminta on organisoitu pääasiassa Suomi Venäjä-Seuran kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoasiainministeriö ovat antaneet hankkeelle arvokasta sivustatukea. Sana kiirii, kiinnostus kasvaa Karjalan tasavallan kansallisissa piireissä kartoitettiin vuonna 2011 vanhempien kiinnostusta kielipesiin. Syksyllä Šoutjärvellä avautui vepsänkielinen ja Tuuksessa livvinkielinen pesä. Petroskoissa jatkaa vuonna 2009 perustettu livvin pesä. Ryhmät toimivat osittaisen kielikylvyn periaatteella: ryhmän kahdesta opettajasta toinen puhuu lapsille vähemmistökieltä ja toinen venäjää. Tämä ei ole yhtä tehokasta kuin täydellinen kielikylpy. Komin tasavallassa on edetty pitkälle, siellä on jo käytössä omakielinen lastentarhan opetusohjelma. Täysin kominkielinen pesä toimii kolmessa lastentarhassa, ja useita on suunnitteilla. Kielipesät ovat herättäneet kiinnostusta myös Permissä ja Taimyrilla, Hanti-Mansiassa, Nenetsiassa ja Jamalo-Nenetsiassa, Mordvassa, Tverissä ja Murmanskissa. Seminaareja ja tiedotustilaisuuksia järjestetään kysynnän ja mahdollisuuksien mukaan. Huutava pula opetusaineistosta Koulutus- ja tiedotusseminaareja pidettiin kertomusvuonna Joškar-Olassa Marin tasavallassa, Syktyvkarissa Komin tasavallassa ja Iževskissä Udmurtiassa. Näihin kaupunkeihin on perustettu omakielinen pesäryhmä. Seminaareihin osallistui kielipesämenetelmästä kiinnostuneita lastentarhanopettajia ja muita varhaiskasvattajia. Tavoitteena on saada kielipesätoiminta osaksi normaalia varhaiskasvatusjärjestelmää, joka rahoitetaan paikallisesti kuten muukin lastentarhatoiminta. Toimintaedellytysten parantamiseksi voidaan kuitenkin antaa hieman raha-apua. Pienille lapsille tarkoitetuista omakielisistä kirjoista, peleistä ja opetusaineistosta on kova pula. Suurin tarve on itämerensuomalaisten kielten lisäksi pienten pohjoisten kielten puhuma-alueilla. Suomen Kulttuurirahasto myöntää tukea omakielisen aineiston tuottamiseen. Karjalan Kielen Seura julkaisi ensimmäisen lastenkirjan karjalankielisten kielipesien käyttöön tammikuussa Mikko Kuisminin kirjoittama ja Maria Kähärin kuvittama Niina Nieglikon sygyzy eli Niina Siilin syksy kertoo ystävyydestä ja toisten auttamisesta. Suomalais-venäläistä yhteistyötä Federaation aluekehitysministeriö Moskovassa seuraa tarkkaan kielipesähankkeita, mutta ei ole asettanut niiden jatkumiselle varsinaisia esteitä. Neuvotteluja niin ministeriön kuin Karjalan tasavallan opetusviranomaisten kanssa on käyty runsaasti vuoden mittaan. Yhteisen näkemyksen muodostamiseksi perustettiin suomalais-venäläinen asiantuntijaryhmä, johon aluekehitysministeriö ja opetusministeriö nimesivät edustajansa. Suomesta siihen kuuluvat professori Janne Saarikivi ja dosentti Ekaterina Protassova Helsingin yliopistosta sekä kielipesähanketta koordinoiva kielentutkija, filosofian maisteri Annika Pasanen. Asiantuntijaryhmä hälventää menetelmään kohdistuvia epäluuloja, sopii terminologiasta ja selvittää, miten kielipesät voidaan nivoa osaksi Venäjän opetusjärjestelmää. Toteutuessaan hanke siirtäisi kielenelvytyksen Venäjällä uuteen vaiheeseen ja loisi Dosentti Jekaterina Protassova (vas.) Helsingin yliopistosta luennoi kielipesäseminaarissa Marinmaalla Joshkar-Olassa marraskuussa toivoa monien pienten kielten säilymisestä. Kulttuurirahaston rahoitus jatkuu vuoteen Kaikilla niillä suomalais-ugrilaisilla alueilla, joilla kielipesiä on avattu, toimintaa pyritään laajentamaan uusiin kaupunkeihin ja taajamiin. Kielipesätoiminnan jatkumiseen ja kasvuun hankkeen päätyttyä tarvitaan sitoutuneita paikallisia varhaiskasvattajia ja päättäjiä. Heidän tietämystään syvennetään ja jatkotuen tarvetta kartoitetaan. Hankkeen tavoitteena on perustaa suomalais-ugrilaisten ja uralilaisten kansojen alueille niin monia kielipesiä, että ne alkavat yleistyä itsestään. 30 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 31

18 Kulttuurirahaston vuonna 2006 aloittama kansatieteellisten filmien digitaalinen taltiointi on valmis. Isien työt -sarjan viides ja viimeinen dvd julkaistiin keväällä Esi-isien elämää ja työntekoa kuvaavat lyhytelokuvat lähetettiin ilmaiseksi Suomen kirjastoille, yläkouluille ja lukiolle sekä ikäihmisten hoitokodeille. viides muotokuvakurssi Turussa Isien työt -sarja valmis Vuonna 1936 perustettu Kansatieteellinen Filmi Oy valmisti kuudessa vuodessa yli 30 elokuvaa katoamassa olevasta kansanperinteestä. Yhtiön pääkuvaajana toimi Eino Mäkinen. Kansatieteellinen Filmi Oy lahjoitti Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1978 yhtiön omistamat tekijänoikeudet. Ne liitettiin Keski- Pohjanmaan rahaston yhteydessä olevaan Liisa ja Kustaa Vilkunan rahastoon. Kuuluisimmat elokuvansa Mäkinen oli tehnyt Kustaa Vilkunan kanssa. Kulttuurirahasto halusi tuoda laajan ja ainutlaatuisen kokoelman lyhytelokuvia digitaalisessa muodossa kaikkien saataville. Vuosijuhlassa 2006 julkistettu Isien työt I sisältää kuusi filmiä vuosilta , ja ne kuvaavat katoamassa olevia käsityötaitoja. Seuraavana vuonna ilmestynyt osa II koostuu neljästä tutkija, kirjailija Sakari Pälsin kuvaamasta lyhytelokuvasta. Vuosina ilmestyneet sarjan III ja IV osat on omistettu Eino Mäkiselle. Isien työt V -osassa on kaikkiaan 10 lyhytelokuvaa, ja koosteessa tuodaan esiin paitsi Eino Mäkisen työtä myös yhtiön kaitafilmikoulukunnan kuvauksia eri aiheista. Mukana ovat mm. vuonna 1936 kuvattu Karjalaista kyläelämää, joka on Mäkisen mykän filmin tekniikalla toteuttamista elokuvista vanhin. Nivalan heinätyöt -elokuvassa vuodelta 1938 Mäkinen taas kuvaa ikivanhaa heinänkorjuuperinnettä sydänmaiden luonnonniityillä. Suomenruotsalaista perinnekulttuuria Kansatieteellinen Filmi Oy:ssä edustaneen Arne Appelgrenin ja kuvataiteilijana paremmin tunnetun Aukusti Tuhkan Tiukan kansanelämää-folkliv i Tjock on Suomen oloissa harvinaisen varhainen värielokuva vuodelta Filmiaarteiden viimeisestä osasta Kulttuurirahasto otti kappaleen painoksen. Kaikki dvd:t ovat nähtävissä ja ladattavissa myös internetissä, ja tallenteiden aineisto on vapaasti käytettävissä epäkaupallisiin tarkoituksiin. Kaikkia osia voi yhä tilata Suomen Kulttuurirahastosta. Rahaston yhteistyökumppanina koko hankkeessa on ollut Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Erityisen paljon myönteistä palautetta Kulttuurirahasto sai lähetettyään koko Isien työt -sarjan ikäihmisten hoitokodeille: Oma äitini on nyt 92 v. ja ihastui, kun näytettiin mm. pellonraivauskohtaa hänelle. On se ollut kovaa työtä! DVD:t tulivat erinomaisen oikeaan osoitteeseen muistihäiriöisten ryhmäkoteihin. Katselijoita ja muistelijoita riittää! Muotokuvakurssilaiset opettajineen Turun Sigyn-salin edustalla. Suomen Kulttuurirahasto on vuodesta 2007 alkaen järjestänyt eri puolilla Suomea muotokuvakursseja, joiden tavoitteena on ollut innostaa ammattitaiteilijoita tutkimaan muotokuvamaalauksen perinnettä ja kehittymismahdollisuuksia 2000-luvun nykytaiteen kentässä. Yhteensä 74 kuvataiteilijaa on osallistunut kursseille, joissa opettajina ovat toimineet kokeneet muotokuvamaalaajat ja kuvanveistäjät Suomesta, Virosta ja Venäjältä. Tällä erää viimeinen kurssi järjestettiin Turussa Kurssin opettajina toimivat kuvataiteilijat Marjaana Kella ja Stiina Saaristo. Opetus järjestettiin Turun AMK:n Taideakatemian tiloissa ja kurssia koordinoi koulutuspäällikkö Taina Erävaara. 117 hakijan joukosta kurssille valittiin seuraavat 15 kuvataiteilijaa: Vaharsolt Balatkhanov, Helsinki Jenni Haili, Helsinki Jaakko Heikkinen, Liminka Antti Immonen, Helsinki Markku Laakso, Turku Hanne Lindström, Järvenpää J. H. Muurinen, Turku Pekka Parviainen, Helsinki Markku Peltola, Sipoo Topi Ruotsalainen, Helsinki Ilona Rytkönen, Jämsänkoski Kristiina Sario, Tampere Hanna Seppänen, Turku Helena Tuura, Suomusjärvi Riikka Wesamaa, Helsinki 32 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 33

19 Vanhan viestintämaailman pelisäännöillä verkossa saa hädin tuskin marginaalipaikan. Kritiikkiportti: Verkossa kaikki on toisin Taidekritiikki on keskeinen osa päivälehtien kulttuurisivujen sisältöä. Miksi kritiikin rikkaus ei näy julkisessa keskustelussa? Miten koko maan taideteokset ja niiden arviot saisi kaikkien ulottuville? Nämä pohdinnat johtivat Kritiikkiportin avautumiseen internetissä vuonna Kulttuurirahaston, sanomalehtien ja Suomen arvostelijain liiton SARV:n yhteisen hankkeen tavoitteena oli koota keskeisin osa maamme ammattimaisesti tuotetusta taidekritiikistä yhden verkko-osoitteen taakse. Hanke lähti voimallisesti liikkeelle. Mukaan ilmoittautui heti noin 30 sanomalehteä. Portaaliin alkoi kertyä paljon huolellisesti luokiteltuja linkkejä. Siksi monelle saattoi olla yllätys, että Kritiikkiportti sulkeutui kolmen toimintavuoden jälkeen kesällä Portaalin elinkaari jäi täsmälleen saman mittaiseksi kuin Kulttuurirahaston sille osoittama rahoitus. Miksi Kritiikkiportin siivet eivät kantaneet eteenpäin? Siksi, että portaalin kävijämäärä jäi hyvin pieneksi. SARV ei katsonut voivansa jatkaa sivuston ylläpitoa, eivätkä lehdetkään pitäneet sitä kovin tärkeänä. Toimintamalli osoittautui vanhanaikaiseksi. Lisäksi se vaati aivan liikaa ihmistyötä. Kokeilu tuotti hyvää, joskaan ei täydellistä kritiikkipalvelua. Lisäksi se opetti, että verkkomediassa perinteisen median asetelmilla ei ole mitään itseisarvoa. Ei sillä, että kritiikin kirjoittaa ammattikriitikko, eikä sillä, että teksti ui verkkoon tunnetun brändin alta. Kritiikkiportilla oli joka viikko pari tuhatta käyttäjää. Luku on noin kymmenesosa siitä, mitä pienimmät päivittäin ilmestyvät sanomalehdet verkossa tavoittavat. Se oli ehdottomasti liian vähän, jotta portaalin toiminta olisi voinut jatkua. Verkkoliikenteen seurannan ja suoran palautteen perusteella voi aavistella, että Kritiikkiportin aktiivikäyttäjien ydin muodostui taiteen ammattilaisista. Heille portaali tarjosi oivallisen tavan seurata teosten saamaa vastaanottoa eri lehdissä. Suuri yleisö etsi kritiikit muualta, mikäli ylipäätään oli niistä kiinnostunut. Hakukoneet kykenevätkin jo hoitamaan suuren osan siitä tehtävästä, johon Kritiikkiportti aikoinaan luotiin. Portaalin ansioksi voi kuitenkin laskea ainakin osittain sen, että monet sanomalehdet julkaisevat nykyisin kritiikkejä verkkosivuillaan. Aiemmin niitä oli pidetty ei-verkonomaisina. Vuosia sitten ajateltiin, että verkon ensisijainen tehtävä on tarjota viihdettä. Kiinnostus verkossa julkaistua kritiikkiä kohtaan on vähitellen kasvanut. Silti kritiikki on verkossa pienen pieni marginaali verrattuna asemaan, joka sillä on painettujen sanomalehtien kulttuurisivuilla. Kun verkosta lähivuosina todennäköisesti muodostuu useimpien mediatalojen päätuote, on pakko kysyä, kuinka taide- ja kulttuurikritiikin sisällöt silloin vastaavat digitaalisuuden haasteisiin. Toistaiseksi kampailu tekijänoikeuksista on vasta kipuillen mahdollistanut kritiikkitekstien verkkojakelun. Mitä tapahtuisi, jos myös osia itse teoksista haluttaisiin välittää entistä intensiivisemmin yleisölle osana monimediaalista kritiikkiä? Riitta Raatikainen Kirjoittaja toimi Kritiikkiportin ohjausryhmän puheenjohtajana apurahat 34 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt

20 Keskusrahasto jakoi vuosijuhlassaan apurahaa ja kolme palkintoa, yhteissummaltaan 20,3 miljoonaa euroa. Jakosummaan sisältyivät myös Säätiöiden post doc -poolin kautta myönnetyt apurahat tohtoreiden ulkomaiseen työskentelyyn. Maakuntarahastojen kevään vuosijuhlissa apuraha myönnettiin saajalle, yhteenlaskettu jakosumma oli 9,1 miljoonaa euroa. Kulttuurirahaston koko toimintavuoden apurahasumma kasvoi 30,1 miljoonaan euroon. Apurahoja suuriin ja pieniin hankkeisiin Kulttuurirahastolla on kaksi hakuaikaa vuodessa. Keskusrahaston apurahojen hakuun lokakuussa tuli yhteensä hakemusta ja maakuntarahastojen hakuun yhteensä hakemusta. Hakemusmäärät vastasivat edellisvuoden tasoa, mutta hakusumma kasvoi yli kymmenellä miljoonalla, noin 250 miljoonaan euroon. Apurahojen keskisuuruus vastasi edellisvuoden tasoa, sillä keskusrahaston apurahojen keskisuuruus oli noin euroa ja maakuntarahastojen noin euroa. Apurahan sai keskusrahastosta 14 % hakijoista ja maakuntarahastoista noin 15 %. Kokovuotisia apurahoja keskusrahastosta ja maakuntarahastoista myönnettiin toimintavuoden aikana kaikkiaan noin 650. Säätiöiden post doc -poolin syksyn ja kevään hakukierroksille tuli yhteensä 339 hakemusta, yhteissummaltaan lähes 20 miljoonaa euroa. Apurahan sai yhteensä 41 tohtoria, minkä lisäksi 12 tohtorille varattiin toisen vuoden apuraha. Kulttuurirahaston myöntöjä näistä oli 21, yhteissummaltaan noin miljoona euroa. Rahaston apurahojen keskisuuruus oli post doc -poolin myönnöissä lähes euroa. Poolin tavoitteena on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä rahoittamalla nuorten tutkijoiden vähintään lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson kustannukset kokonaisuudessaan. Toimintavuoden aikana Kulttuurirahaston hallitus myönsi myös kaksi apurahaa Argumenta-hankkeiden käynnistämiseen. Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista euron apurahat myönnettiin professori Sami Pihlströmin johtamalle Ihmisen kuolevaisuus -hankkeelle ja dosentti Petri S. Juutin johtamalle Vesi ja yhdyskuntien kehitys -hankkeelle. Kolme euron apurahaa Keskusrahaston vuosijuhlassa suurimmat yksittäiset apurahat myönnettiin kolmelle mittavalle hankkeelle, kullekin euroa. Professori Jussi Niemi tutkii ja analysoi kielitieteen menetelmin suomalaisten skitsofreenien puheen tuottamista ja kielenkäyttöä. Viulisti Minna Pensolan Voimakolmio-projektin tarkoituksena on kehittää kuulijoiden, muusikoiden ja säveltäjien välistä vuorovaikutusta järjestämällä monipuolisia ja epämuodollisia konserttitapahtumia eri puolilla Suomea. Professori Jussi Taavitsainen sai apurahan Turun tuomiokirkon keskiaikaisia pyhäinjäännöksiä koskevaan poikkitieteiseen tutkimukseen. Vähintään euron apurahoja Kulttuurirahasto myönsi kaikkiaan 22, yhteensä noin 2 miljoonalla eurolla. Maakuntarahastojen erityispiirteet Maakuntarahastot myöntävät keskusrahaston tukemana apurahoja maakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin. Varsinais-Suomen rahasto myönsi euroa Tuorlan Tähtitieteelliselle seuralle Tuorlan planetaarion toimintaan Kaarinassa. Saman summan sai Keski-Suomen rahastosta fil. maisteri Karoliina Järvinen ja Kaiken kansan maisema -työryhmä kulttuuriympäristökasvatukseen liittyvän paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. Maakuntarahastot ovat pitäneet tärkeänä myöntää myös pieniä apurahoja. Alle euron apurahoja myönnettiin maakuntarahastojen kautta lähes 550. Myönnetyt apurahat aloittain Keskusrahasto Maakuntarahasto Yhteensä euroa % euroa % euroa % Humanistiset tieteet , , ,5 Kasvatustieteet ja opetusala , , ,3 Luonnontieteet , , ,8 Lääketieteet , , ,6 Maatalous- ja metsätieteet , , ,0 Tekniset tieteet , , ,0 Yhteiskuntatieteet , , ,9 TIEDE YHTEENSÄ , , ,1 Arkkitehtuuri , , ,7 Kirjallisuus , , ,2 Kuvataiteet , , ,5 Lastenkulttuuri , , ,9 Näyttämötaiteet , , ,5 Säveltaiteet , , ,0 Taideteollisuus ja -käsityö , , ,4 Valokuva- ja elokuvataide , , ,4 TAIDE YHTEENSÄ , , ,6 Korkeakoulu- ja muut opinnot , , ,3 Muu toiminta ,0 0 0, ,0 MUUT YHTEENSÄ , , ,3 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,0 Tieteen apurahojen jakauma aloittain, % Humanistiset tieteet ,4 Kasvatustieteet ja opetusala ,8 Yhteiskuntatieteet ,7 Luonnontieteet ,1 Lääketieteet ,7 Maatalous- ja metsätieteet ,4 Tekniset tieteet ,9 Taiteen apurahojen jakauma aloittain, % Arkkitehtuuri ,1 Kirjallisuus ,1 Kuvataiteet ,0 Lastenkulttuuri ,8 Näyttämötaiteet ,7 Säveltaiteet ,2 Taideteollisuus ja -käsityö ,0 Valokuva- ja elokuvataide ,1 36 Suomen kulttuurirahasto kulttuuritoiminta Apurahat Palkinnot Talous Henkilöt 37

SKR ja Fiskarsin Kiinteistöt pientalorakentajan asialla

SKR ja Fiskarsin Kiinteistöt pientalorakentajan asialla SKR ja Fiskarsin Kiinteistöt pientalorakentajan asialla Teksti: Mariitta Hämäläinen Juttu on julkaistu Suomen Kulttuurirahaston Tammenlastuja -lehdessä 2/2011. Suomen Kulttuurirahasto kantaa huolta suomalaisen

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Lahjoitukset 2003-2012 (elinkustannusindeksillä korjattuna) milj. EUR

Lahjoitukset 2003-2012 (elinkustannusindeksillä korjattuna) milj. EUR Suomen Kulttuurirahasto - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen henkisen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Ennusteita Ennusteita Elämää talouden varjossa Väki vanhenee. Korkea ikä tuo fyysiseen ja/tai

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot