Tekeminen Yhdessä tekeminen Osaaminen Muuttaminen Palveleminen. Kurssin sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekeminen Yhdessä tekeminen Osaaminen Muuttaminen Palveleminen. Kurssin sisältö"

Transkriptio

1 Tekeminen Yhdessä tekeminen Osaaminen Muuttaminen Palveleminen Kurssin sisältö 1

2 Käsitys työstä Pyrkimys yleisyyteen Perustuotanto käsityö teollisuus palvelut - tietotyö Suorittava työ johtaminen koordinointi suunnittelu päätöksenteko Työnjako ja erikoistuminen Palkkatyö ja yrittäjyys Työntekijä objektina ja subjektina Kurssin yhtenä lähtökohtana on ajatus, että tietojärjestelmien tai tietoteknisten artefaktojen käyttäminen työssä ei poikkea kovin paljon erilaisissa ympäristöissä. Aivan kuin liikenteessä on rekkoja ja henkilöautoja, ammattimaisia ja vähäisempia kuljettajia, on tieliikenteen suunnittelemisessa ja auton ajamisessa suuri määrä kaikille yhteisiä, invariantteja piirteitä. Vastaavasti ajattelemme, että tietotekniikan käytön laita on samankaltaista. Ajatus ei ole tuulesta temmattu. Tietojärjestelmälaboratorio LABORIS Turun yliopistosta on tehnyt lukuisia tapaus- ja tilaustutkimuksia hyvin erilaisissa organisaatioissa. Kokemukset näisitä hankkeista vahvistavat tätä käsitystä: mitä erilaisimmat organisaatiot kohtaavat tietojärjestelmien käytössä ja käyttöönotossa hyvin samantapaisia ongelmia, ja niinpä ratkaisutkin ovat usein siirrettävissä ympäristöstä toiseen. 2

3 Käsitys tietotekniikasta Apuväline ja työkalu Tietokone ei ole itsenäinen toimija se ei ota vastuuta Tietotekniikka asettaa kuitenkin reunaehtoja ja rajoituksia toiminnalle ja sen kehittämiselle Toimintaketjuja voidaan paketoida tietokoneen avulla suoritettaviksi ohjelmi(stoi)ksi Keskeiset toiminnot vahvistavat ihmisen omia kykyjä Talletus Muisti Käsittely Ajattelu Siirto Kommunikaatio Sherry Turkle esittää kirjassaan The Second Self lasten keskusteluja aiheesta, onko tietokone elollinen vai ei. Yksi asioista perillä oleva totesi, että ei tietokone voi olla elollinen, sehän tekee vain tarkalleen niitä asioita, joita ohjelman kirjoittaja on sitä käskenyt tekemään. Vastaväitteeksi hän sai näkemyksen, että niinhän mekin (lapset) teemme mitä äiti kotona ja opettaja koulussa käskee, ei siis ole mitään eroa. Ensinmainittu löysi argumentista heikon kohdan: Kuka sitten on ohjelmoinut äidin antamaan meille meidän ohjelmamme käskyt. Vastaus oli terävä ja osoitti instituutioiden merkityksen ihmiselämässä. Perimmäiset käskyt tulevat paavilta! Edelleenkin monet lähestymistavat tietotekniikkaan vaihtelevat sen suhteen, korostetaanko niissä tietokoneen ja ihmisen erilaisuutta vai samankaltaisuutta. Kurssin pitäjä on selkeästi sijoittautunut erilaisuus-leiriin. Hyvin harvoin tapahtuu, että tietokoneet pyytävät anteeksi tyhmää tai virheellistä käyttäytymistään. Eivät ne muutenkaan tunnu ottavan vastuuta tekemisistään. En tiedä tietokoneen milloinkaan maksaneen korvauksia vahingoista, joita niiden tekemien virheiden vuoksi on sattunut. Ei niillä taida olla edes rahoja tällaisten korvausten maksamiseen, eivät ainakaan tietääkseni tee veroilmoituksia. Koska tietokoneita ei vai pitää vastuullisina toimijoina, on suhteemme niihin epäsymmetrinen. Harras toiveeni on, että tietotekniikka on meidän välineemme eikä päinvastoin. Siksi olen tarkastellut tietotekniikkaa välineenä, työkaluna enkä toimijana. Työkalut usein vahvistavat ihmisen omia kykyjä. Yhden avulla näkee lähelle ja toisen avulla kauas. Jokin väline taas soveltuu nopeaan liikkumiseen kun taas toinen antaa käyttöön lihasvoimaa suuremman voiman. 3

4 Käsitys tietotekniikasta työssä Tietotekniikka-apuvälineellä ei ole erityisasemaa apuvälineiden joukossa Käyttäjän työtä ei ole tietojärjestelmän käyttäminen (Irmeli Sinkkonen, TKK, Espoo) Työn tekeminen ja sen tulosten saavuttaminen ovat ensisijaisia, tietotekniikka pitää sulauttaa työtoimintaan: EROTTAMATTOMUUSPOSTULAATTI EP Erottamattomuus on tässä siis postuloitu, niinkuin geometriassa on postuloitu paralleelipostulaatti: Suoran ulkopuolella olevan pisteen kautta voidaan piirtää tarkalleen yksi tämän suoran suuntainen suora. Jos näitä voisi olla useampia, päädyttäisiin ns. elliptiseen geometriaan. Jos taas tällaisia suoria ei olisi ollenkaan olemassa, geometriaa kutsuttaisiin hyperboliseksi. Erottamattomuuspostulaatti jättää siis vapaaksi mahdollisuuden myös toisenlaisille postuloinneillle. 4

5 EP1. Tietojärjestelmä on väline Käyttäjän työtä ei ole tietojärjestelmän käyttäminen Hän yrittää saada jotakin ihan muuta aikaiseksi Automaattisen näköisiä prosesseja Niillä on kuitenkin joku joka on niistä vastuussa Tietoteknisen välineen käyttötarkoitukset Tiedon talletus Tiedon käsittely Tiedon siirto Tietokoneen käytön tarkoitus ei ole tietokoneen käyttö. Laboris on useissa tapaus- ja tilaustutkimuksissa selvittänyt ensin nykyisen tavan toiminnan tekemiseksi. Tästä on suodatettu pois käytössä olevat tietojärjestelmät ja siten saatu näkyviin varsinainen toiminta. Tällöin nykyinen tietotekninen ratkaisu edustaa yhtä mahdollista vaihtoehtoa, muita voi helposti kuvitella. Tärkeintä menettelyssä kuitenkin on, että tietotekniikasta puhdistettu toiminta paljastaa todelliset tavoitteet. Tältä pohjalta voidaan muodostaa arvioita siitä, miten hyvin nykyinen tietotekninen ratkaisu auttaa näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Niinikään voidaan (usein helposti) keksiä parempia tietoteknisiä ratkaisuja. 5

6 EP2. Ei erityisasemaa Tietojärjestelmätehtävillä ei ole erityisasemaa toimijan muihin työtehtäviin verrattuna On usein hyödyllistä keksiä tulkintoja, joissa tietojärjestelmätoimintoja vastaavat tehtävät suoritetaan eri välineellä tai vähän eri tavalla. Liiketoimintaprosessien analysointi on juuri tällaista uudelleenajattelua Tämä maan tasalle palauttaminen kiistää kaiken sen sädekehän, minkä tietotekninen hype-ajattelu itseensä liittänyt. Toisin sanoen tällä pyritään tietotekniikka arkipäiväistämään ja rinnastamaan muihin välineisiin. Sivutuotteena alkaa toivottavasti nousta esiin vaatimuksia, joiden mukaan tietoteknisten välineiden suunnittelussa pitää alkaa noudattaa esimerkiksi ymmärrettävyyden ja hallittavuuden periaatteita, jotka ovat tunnusomaisia muillekin hyvinä pidetyille välineille. Toinen seuraus on, että aletaan nähdä vaihtoehtoja. 6

7 EP3. Tietojärjestelmien sulautuminen Tietojärjestelmätehtävät sijoittuvat tehtäväketjuihin ja prosesseihin samoin kuin muutkin tehtävät Haluttaessa voidaan järjestelmätoiminnot avata ja kirjata prosessikuvaukseen (ainakin tärkeimmät) tehtävät joita tietokoneen avulla suoritetaan Tämä vaatimus jatkaa edellä olevaa erityisaseman kiistämistä. Samalla se asettaa kyseenalaiseksi tietojärjestelmän jakamattomuuden. Tietojärjestelmän osia voidaan ajatella irrotettavaksi järjestelmäyhteydestä ja sijoitettaviksi ihmisten toimintaprosessien osiksi. Erottamattomuus ei siten koske järjestelmän osan ja koko järjestelmän suhdetta, vaan järjestelmän yhteyttä ihmisten toimintaan. Järjestelmäkokonaisuuteen sitä vastoin voidaan soveltaa reduktionismia, osiin jakamista. 7

8 EP4. Tietojärjestelmätoimintojen subjekti Tietojärjestelmä ei tee mitään itsenäisesti Tietokone ei ole (vastuullinen) toimija Tietojärjestelmän toiminnot voidaan nähdä osana kulloisenkin käyttäjän toimintaa osana työprosessia Tietokoneelle ei haluta antaa omaehtoisen, vastuullisen toimijan asemaa. Tämä on sopusoinnussa sen rajauksen kanssa, joka tehtiin kun päätettiin tarkastella tietotekniikkaa välineenä. Ei tietokone sitäpaitsi pysty ottamaan vastuuta. Onkin syytä pyrkiä tunnistamaan tietojärjestelmätoimintojen takana olevat vastuulliset roolinhaltijat silloinkin, kun kone näyttää tekevän jotakin ilman että senhetkinen toimija ei ole suoraan näkyvissä. Poikkeus- ja virhetilanteissa vastuullinen toimija yleensä sentään löytyy sotkuja selvittämään. Tekoälyä, asiantuntijajärjestelmiä ja intelligenttejä agentteja pidetään tässä vertauskuvallisina ilmauksina toiminnoista, jotka näiden ohjelmistojen isännät ovat käynnistäneet. Niitä ei kelpuuteta oikeiden toimijoiden luokkaan. 8

9 EP esimerkki: vastuu varastossa olevasta tavarasta Varastomiehen pitää tietää yksityiskohtaisesti varaston sisältö, siis se mistä hän on vastuussa Hänen pitää kyetä viivytyksettä löytämään mikä tahansa tavara Siis tavaraa vastaanottaessaan hän kirjaa sen varastoon (kuittaa vastuulleen) ja hyllyyn sijoittaessaan kirjaa järjestelmään lavapaikan Järjestelmätehtävät muodostavat siten erottamattoman osan materiaalisen toiminnan prosessista Varastoesimerkki tulee muodostamaan keskeisen ja yhtenäisen esimerkkiaineiston tämän kurssin pääajatusten havainnollistamisessa. Vaikka esimerkin yksityiskohdissa on paljon sepitettyjä piirteitä, on itse varastoympäristö ollut Laboris-tutkimusryhmän tutkimuksen kohteena , kun se Tietotyöprojekti-nimisenä teki Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta mm. Jalostaja Oy.n lähettämössä. Koska yhtiötä ei aikaisemmassa muodossa eikä silloisia tietojärjestelmiäkään enää ole olemassa, katson voivani varaston toiminnasta kertoa liikesalaisuuksia loukkaamatta sekä lisätä piirteitä, jotka havainnollistavat tämän kurssin pyrkimyksiä. Aluksi esimerkin voima teroittaa mieliimme, että varaston pito ilman varastokirjanpitoa ei ole mistään kotoisin, jos kohta tuota kirjanpitoa voidaan toteuttaa monilla eri tekniikoilla. Siis tietojärjestelmän avulla toteutettu varastokirjanpito on osa varaston toimintaa eikä päinvastoin, jossa varaston toimijoiden tehtävänä on palvella järjestelmää tekemällä tiettyjä temppuja. Esimerkin valinnalla on kaksi tärkeää perustetta. Ensinnäkin toimintaympäristö on suhteellisen yksinkertaisen tuntuinen. Silti siitä löytyy runsaasti mielenkiintoisia piirteitä. Sen valossa näyttääkin siltä, että raja vaativan asiantuntijatyön ja yksinkertaisena pidety suorittavan työn välillä ei olekaan itsesstään selvä eikä ollenkaan jyrkkä. Toinen erityispiirre liittyy varastotoiminnan konkreettisuuteen sen materiaalisuuden kautta. Tietojärjestelmän merkitys piirtyy tätä konkreettisuutta vasten ikäänkuin terävämpänä. 9

10 Erottamattomuus tietoyhteiskunnassa semanttisesti Tuotantosektori perustuotanto teollisuustuotanto palvelut tietotyö Työn kohde luonto tavarat toiset ihmiset symbolit Symbolit esittävät kuitenkin jotakin todellisuuden osaa tai siinä tapahtuvaa toimintaa. Täten tietotyö symboleineen palautuu muihin sektoreihin sen mukaan, minkälaisiin kohteisiin symbolifunktio sen käsittelemän informaation kulloinkin liittää. Erottamattomuuden periaate ei koske vain mikrotason toimintaa ja operatiivisen tiedon kytkemistä esimerkiksi materiaalisiin työtehtäviin. Sillä on kantavuutta myös koko yhteiskunnan tasolla (makrotasolla), jossa tieto jotakin todellisuuden osaa esittävänä symbolijoukkona ei voi irtautua tästä symbolifunktiosta aiheuttamatta vaaraa tiedon oikealle tulkinnalle ja sen myötä käyttökelpoisuudelle. 10

11 Kurssin tavoite Muodostetaan kokonaiskuva tietotyön alueesta Rakennetaan yhteyksiä tietojärjestelmätieteiden (TJT, TKT) tutkimusalueiden välille Rakennetaan liittymäkohtia useisiin tärkeisiin referenssitieteisiin 11

12 Kurssin marssijärjestys Analyysiyksikön metsästys Tarkastellaan eri kokoisia toiminnan yksiköitä Aloitetaan pienistä ja kasvatetaan kokoa sekä kompleksisuutta asteittain Pyritään löytämään invariansseja, joiden kautta mahdollisimman monet keskeiset ominaisuudet olisivat tarkasteltavan yksikön koosta ja organisaatiotasosta riippumattomia Tunnistetaan tietotekniikan käytön merkityksiä ja mekanismeja sekä kenties keksitään uusia Sitten analyysiyksikön soveltaminen Kun kurssin tavoitteena on ottaa käsitteellisesti haltuun tietotekniikan ja ihmisen toiminnan (työn) välinen suhde, niin on luontevaa ensin muotoilla tällainen käsitys yksinkertaisessa tilanteessa ja edetä sitten monimutkaisempia kohti. Siis miten tietotekniset välineet, artefaktat liittyvät työn tekemiseen pienissä teoissa; lopulta nähdään, että tietotekniikan avulla voidaan tehdä myös suuria tekoja. Osoittautuu myös, että monet piirteet, erityisesti tuo mainittu erottamattomuus, kulkevat johdonmukaisesti lävitse koko monimutkaistamisprosessin. Suurin ongelma syntyy siitä, miten nähdään kollektiivinen toiminta ja kollektiivinen toimijuus. Tästä näkemyksestä itse asiassa riippuu, minkälaiset tietotekniikan sovellukset osoittautuvat onnistuneiksi tai ongelmallisiksi. Mutta kollektiivisen toimijan ongelma ei olekaan tietotekninen ongelma vaan yhteiskuntatieteellinen tai organisatorinen. Mielenkiintoiseksi tämän kurssin tekee se, että tiedossani ei ole mitään viitekehystä tai teoriaa, joka selittäisi kollektiivisen toimijan ongelman yleisesti hyväksytyllä tavalla. Tervetuloa löytöretkelle! 12

13 Case-ympäristö 1: Elintarviketehtaan lähettämö Tavaroita tuotetaan varastoon Tuotantotekniikka edellyttää melko suuria tuotantoeriä Hernekeittoa kannattaa keittää isompi satsi kerralla kuin yksi purkki Tyypillinen tuotantoerä trukkilavallista yhtä tuotetta Tarkasteltavat tuotteet ovat kuivatuotteita tai kestosäilykkeitä: kestävät kohtalaisen pitkän säilytyksen Varastojen pitäminen on ollut poissa muodista jo toistakymmentä vuotta. On ajateltu, että varastossa makaava tavara maksaa sekä varastoinnista aiheutuvat kustannukset, myös tavaroiden arvoa vastaavan pääoman sitoutumisen tuottamattomasti. Materiaalihallinnon ohjausjärjestelmiä tehostamalla pyrittiin Just-in-Time tyyppiseen tuotantoon, jossa raaka-aineet ja puolivalmisteet ilmestyivät jostakin juuri sillä hetkellä kun niitä tuotantoprosessissa tarvittiin. Tosiasiassa varastot eivät useinkaan hävinneet, vaan varastoinnin velvollisuus (ja kustannukset) yksinkertaisesti siirrettiin alihankkijoiden kannettaviksi. Samalla luotiin usein haavoittuvia järjestelmiä, joissa tapahtui tuotantohäiriöitä pientenkin liikenteessä esiintyvien poikkeavuuksien (jäätilanne, lakko) ansioista. Viime vuosina varastoiminen on jonkin verran päässyt pannasta. Pitkään jatkunut melko alhainen korkotaso tekee pääoman seuraamisesta vähemmän kiinnostavaa, ja varastoinnin ansiosta pienin kustannuksin saavutettu joustavuus säästää myös usein rahaa vaihtoehtoihin verrattuna. Tässä tapauksessa tuotantotekniikan luonteenomainen eräkäsittelyperiaate johtaa varastointivaatimukseen ainakin lopputuotepuolella. 13

14 Bulkkivarasto ja keräilyvarasto Keräilyvarastosta kootaan asiakkaan tilaus juuri ennen sen toimittamista tai noutamista Bulkkivaraston tarkoitus on tasoittaa tuotannon epätasainen jakautuma tasaisemman kysynnän kanssa Keräilyvarastossa pidetään keräilyn kannalta sopivaa käsivarastoa, jota täydennetään bulkista aina tarvittaessa Bulkkivarastoa kutsuttiin myös massavarastoksi. Monilla suurilla (tukku)liikkeillä on pitkälle automatisoituja varastoja, joissa erityisesti massavarastoja kyetään hoitamaan robottien, eräänlaisten automaattisten trukkien avulla. Tämä ei kuitenkaan muuta varastonpidon perusluonnetta, kaikissa tapauksissa on tarpeen olla yksi tai useampia henkilöitä jotka ottavat vastuulleen varastossa olevan tavaran saapumisineen ja luovutuksineen. Tällaisen henkilän tarve tulee ilmeiseksi kun joudutaan selvittämään poikkeus- ja virhetilanteita. Jako bulkkiin ja keräilyvarastoon jouduttaa annetun tilauksen keräämistä, kun tuotteilla on nimikkopaikat ja etäisyydet ovat pienemmät. Lisäksi tilauksiin joudutaan usein keräämään tuotteita myös pienempinä yksiköinä kuin täysinä lavoina. Näin siis keräilyvarastossa voi olla vajaita lavoja, mikä bulkissa on ehdottomasti kiellettyä. 14

15 Bulkkivaraston rakenne Tuotantoerä sijoitetaan ensin bulkkivarastoon Bulkkivarastossa on lavapaikkoja, jotka on yksilöity kolmiulotteisen koordinaatiston avulla: lavapaikan osoite Osoitteessa määritellään hyllyrivi, paikka rivissä sekä korkeus Lavapaikka on tarkoitettu yhden trukkilavan säilyttämiseen Lavapaikkoja on kaikkiaan noin 3000 Puhe koordinaateista ei ole akateemista saivartelua. Bulk-miehet ymmärsivät osoitejärjestelmän täysin ja käyttivät sitä sujuvasti. 15

16 Tavaran sijoittelu bulkkivarastoon Tuotteilla tai tuoteryhmillä ei ole tuotekohtaisia nimikkopaikkoja Lavat sijoitetaan hajautetusti: mikä tahansa vapaa paikka voidaan ottaa käyttöön Varaston täyttöaste voi siten olla hyvinkin korkea Järjestely edellyttää hyvää varasto- ja lavapaikkakirjanpitoa Toiminta on näistä riippuvainen Normaalisti varastoteorioiden mukaan tavoitteena on että varastossa on mahdolisimman vähän tavaraa (sidottua pääomaa), kuitenkin niin että palvelutaso säilyy riittävän hyvänä (tavara ei saisi koskaan olla ihan lopussa). Kun vielä täydennykseen liittyvät tilauskustannukset ja hinnoitteluperiaatteet puoltavat mahdollisimman suurta tialuserää, on yleisenä ihanteena tilata tuotetta sille varatun tilan kokonaismäärä (tai ainakin melkein). Jos kulutus on vakio, on varaston täyttöaste keskimäärin 50 % (tai hiukan yli). Bulkkivarastossa vapaata kapasiteettia voidaan kierrättää tuoteryhmältä toiselle, ja näin sen täyttöaste voi olla paljonkin yli 50 % ilman että mitään tuotetta säilytetään tarpeettoman paljoa sen kysyntään verrattuna. Varastokirjanpito liittää yhteen tuotelavan ja lavapaikan. Tästä syystä onkin ymmärrettävää, että kun virheitä joskus huolellisuudesta huolimatta syntyi, olivat ne yleensä kaksoisvirheitä. Lavan laittaminen väärään (ei lavalapun ilmoittamaan) osoitteeseen teki kyseisen lavan löytämisen mahdottomaksi ilman lavakirjanpidon ulkopuolisia keinoja (manuaalinen etsintä ja tähystys). Vastaavasti lavan virheellinen sijoittaminen tosiasiallisesti varasi lavapaikan, jonka kirjanpidon mukaan olisi pitänyt olla vapaa. 16

17 Toimintayksikkö 1: Yksinkertainen työketju Tavaran vastaanotto bulkkivarastoon Tarkastellaan varastomiehen työtä hänen vastaanottaessaan saapuvia tuotteita Oletetaan aluksi (yksinkertaisuuden vuoksi), että bulkkivarastoa hoitaa yksi työntekijä Tavara saapuu kuljetinhihnaa pitkin trukkilava kerrallaan Tuotantoerässä on tyypillisesti lavaa Tässä yksinkertaisessa esimerkissä ei tietojärjestelmälle jää juuri muuta virkaa kuin seurata materiaalivirran kulkua. Järjestelmä on siis varastotilanteen kulloinenkin esitysmuoto, representaatio. Siinä sivussa varastotiedot tulevat toteuttavat toistakin intressiä: esittäessään vaihe vaiheelta uusien lavojen uusia paikkoja bulkissa nämä tiedot tulevat kertoneeksi myös työtehtävän edistymisestä. Nämä kaksi tietoluokkaa kattavat leijonanosan tietojärjestelmissä olevista tiedoista. Tiedot esittävät useimmiten joko työn kohdetta (ja sen tilan muutoksia) tai sitten työn kulkua ja suorittamista. 17

18 Tavaran sijoittaminen Lavaan on liimattu tarralappu, jossa on Tuotetunnus ja määrä Hyllypaikan osoite bulkissa Lapun on tehnyt ja liimannut pakkaaja lavan koottuaan Varastomiehen tehtävä on nostaa lava pois hihnalta ja viedä se trukilla lavalapussa määrättyyn osoitteeseen Lavalaput liimattiin pakkausosastolla sen vuoksi, että bulkkivarastossa ei aluksi ollut lainkaan päätteitä. Järjestelmä oli nimittäin otettu käyttöön luvulla, jolloin sekä linja- että päätekustannukset olivat merkittävät käyttäjien koulutuksesta puhumattakaan. Kun sitten pääte myöhemmin saatiin myös bulkkivarastoon, ei järjestelmän toiminnan rakennetta tältä osin muutettu. Trukilla pääsi ajamaa hyllyjen lävitse tarkoitusta varten jätettyjen tunneleiden lävitse. Trukissa oli nosturiominaisuus, jonka avulla lava nostettiin oikeaan korkeuteen ennen sen työntämistä hyllylle. Lavojen käsittely vaati hyvä harjaantuneisuutta. Työhön liittyi siten sen näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta vankkoja ammattitaitovaatimuksia. Huomaamme hetken kuluttua, että ei varastonpito sittenkään ole läheskään niin yksinkertaista rutiinityötä kuin tavallisesti annetaan ymmärtää. 18

19 Poikkeustilanteita Läpikuljetus suoraan keräilyvarastoon Jos tavara sitä tuotettaessa oli vähissä sekä keräily- että bulkvarastossa, ohjattiin tuotantoerän alku suoraan keräilyvarastoon merkitsemällä lavalappuun selvästi havaittava koodi 9 Erän loppupää jäi tavallisesti bulkkivarastoon normaaliin tapaan Tämä on hyvä esimerkki siitä, että yksinkertaisissakin tehtäväsarjoissa esiintyy poikkeuksia. Yleisimmin esiintyvät poikkeukset voidaan luonnollisesti tunnistaa etukäteen ja laatia niitä varten sopivat menettelytavat. Poikkeuksien kekseliäisyys näyttää kuitenkin olevan loputon, eikä niitä kaikkia voi luultavasti jäännöksettömästi mallintaa. Yllätyksen mahdollisuutta ei voida täysin eliminoida. Tämä läpikuljetuksen tarve oli osattu ennakoida. Tunnollisen varastonpitäjän omaatuntoa olisi voinut jäädä kaivelelmaan 9- lavojen läpikuljetus, jos bulkissa olisi ollut muutama lava tuota tuotetta (aikaisemmin saapunutta), mutta nythän bulk-miehen tehtävän on vain vastaanottaa lavoja ja sijoittaa niitä ohjeen (lavalapun) mukaisesti. 19

20 Työn kulku Tehtävä toistuu samankaltaisena, kunnes kaikki lavat on käsitelty Jokainen lava käsitellään samojen sääntöjen mukaan Sääntöjoukko voidaan kuvata lyhyenä prosessina eli sarjana toimenpiteitä Toistotyötä on joissakin yhteyksissä pidetty vähemmän kiinnostavana, mielessä lienee ollut liukuhihnan ääressä työskentelevä Nykyajan Chaplin. Toisaalta ammattitaitomme ja kokemuksemme ilmenee parhaiten juuri silloin kun voimme erikoistua tietyn tyyppisiin tehtäviin, joita ihmisen työuran aikana esiintyy useampia kuin yksi, joskus tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Tällaisten toistuvien tehtäväketjujen samana pysyvät piirteet voidaan kuvata tehtävän määrittelyksi, joiden esiintymät sitten toistuvat kun esiin tulee uusia asiakas, uusi raaka-aine-erä valmistukseen tai tuotelava bulk-varastoon. 20

21 Prosessikuvaus Tarkastele seuraavana vuorossa olevaa lavaa Etsi siihen liimattu lavalappu Jos lapussa on 9-koodi, toimita se suoraan keräilyvarastoon, muussa tapauksessa jatka seuraavasta Katso lappuun merkitty lavapaikan osoite Nosta lava trukille, kuljeta ja sijoita se tähän osoitteeseen Palaa käsittelemään seuraavaa lavaa niin kauan kuin saapuvia lavoja riittää Kuvauksen tulisi olla niin yleinen, että sitä voidaan soveltaa kaikissa tarpeellisissa esiintymissä. Silloin se usein ei voi olla niin yksityiskohtainen, että se yksistään riittäisi toiminnan ohjeeksi vaikkapa uudelle työntekijälle. Kuvaus voi olla monitasoinen ja monihaarainen. Tässä esimerkissä on samaan malliin sisällytetty sekä tavalliset että 9-lavat sisällyttämällä sinne päätöksentekopiste, jossa toimintahaarat eroavat toisistaan. Toimintakokonaisuutena voidaan pitää a) yhden lavan käsittelemistä tai b) koko saapuvan erän käsittelemistä. Kokoero syntyy mallin toistoominaisuuden kautta. 21

22 Prosessimallintaminen Michael Hammer: Reengineering Work: Don t Automate, Obliterate, HBR 1990 Business Process Reengineering (BPR) Toimintatavan radikaali muutos Tarkastellaan organisaation toimintaa funktionaalisen työnjaon sijasta prosessipohjaisesti Taustalla Porterin arvoketjuajatus: toiminnan kaikissa vaiheissa pitää syntyä lisäarvoa asiakkaalle Prosessiajattelu on vielä nykyäänkin tavattoman merkittävä. Esimerkiksi useimmat toiminnanohjausjärjestelmät (ERP; Enterprise Resource Planning) perustuvat siihen, että organisaatioiden toiminta jäsennetään juuri prosessien avulla. Arvoketju on ajattelutapana tietyssä mielessä rinnakkainen kustannuslaskennalle. Kun kustannuslaskenta etenee tuotantoprosessia seuraten ja kirjaa kaikissa vaiheissa syntyneet kustannukset (työaika, materiaalit, jne.) niin prosessimallissa arvioidaan lisäksi kriittisesti, miten suuri kussakin vaiheessa kustannusten kautta syntynyt tuotteen parannus (lisäarvo) on asiakkaan kannalta. Entä jos jätettäisiin koko vaihe pois tai keksittäisiin sille kevyempi tai halvempi vaihtoehto. Tarkastelun lähtökohta on siis asiakkaan tuotteen kautta kokemassa hyödyssä. Tarkastelutapa muuttaa myös fokusta tuotannon ohjauksesta kohti tuotteen ohjausta. Äskenhän juuri huomattiin eritellä tietojärjestelmän tiedot työn kohdetta ja sen tekemistä koskeviin osioihin. Prosessiajattelussa ajatellaan, että keskittymällä seuraamaan tuotteen elinkaarta saadaan siitä karsituksi tarpeettomia rönsyjä ja virtaviivaistettua aikaisempia tekemisen tapoja. 22

23 Prosessin määritelmä A business process is a collection of interrelated work tasks, initiated in response to an event, that achieves a specific result for the customer of the process Alec Sharp & Patrick McDermott: Workflow Modeling; Tools for Process improvement and Application Development. Artech House, Norwood, MA Prosessille on suuri määrä erilaisia määritelmiä. Tässä yhteydessä itse termiä prosessi voidaan kritisoida sen monimerkityksisyyden takia. Esimerkiksi Turussa annettavassa tietotekniikan alan diplomiinsinöörikoulutuksessa on laajahko osio prosessitekniikkaa, mikä johtuu tutkinnon pitkäaikaisesta perinteestä Åbo Akademi -nimisen yliopiston kemiallis-teknisen tiedekunnan suuntautumisesta prosessitekniikkaan. Tämän tärkein sovellusala on ollut käsittääkseni paperiteollisuudessa. Prosessiteollisuus onkin jotain aivan muuta kuin mitä liiketoimintaprosesseilla tarkoitetaan, vaikka toki tuon alan yrityksillä on tuotantoprosessien lisäksi myös liiketoimintaprosessit. Erityisen hämmentävä tilanne syntyy, kun käytetään tietotekniikkaa prosessimallien toteutuksen osana, koska tietokoneen teknisessä ja mksei myös loogisessa toiminnassa itsessään on monenlaisia muutoksia, joita niinikään on tapana kutsua prosesseiksi, tietoa esimerkiksi prosessoidaan (käsitellään) ohjelmien välityksellä. Liiketoimintaprosessi (business process) on yksi tapa rajata tässä tarkoitetut prosessit oman nimensä alle. Tässä käytetty määritelmä kattaa monia liiketoimintaprosesseille luonteenomaisia piirteitä, ja niitä tarkastellaan seuraavassa piirre kerrallaan. 23

24 ...that achieves a specific result... Prosessitarkastelun painopiste on esiintymätasolla Prosessille on asetettu tavoite, jonka toteutuminen tai toteutumatta jääminen voidaan todeta ei aina voi onnistua Tekeminen ja puuhastelu ei riitä Prosesseja eivät ole esim. tuotekehitys, helpdesk, verkkomarkkinointi Tuloskeskeisyys on prosessiajattelun ydin. Siinä pitää saada jotain aikaan. Jopa uusien ajatusten kokeileminen taikka taitojen harjoitteleminen joutuvat vähän arveluttavaan valoon. Prosessit on aikaisemmin suunniteltu ja vahvistettu, nyt niitä vain noudatetaan. Huvikseen tekeminen on niinikään epäilyttävää, työntekijän saama tyydytys ei ole kiinnostava. Prosessilla on projektiluonne, joka takaa sen päättymisen tuloksen (toivottuun) valmistumiseen. Sillä on alku ja loppu sekä määritellyt resurssit, mukaan lukien suorittamiseen tarvittava aika. Venäjän kielessä useimmilla verbeillä on kaksi eri ilmenemismuotoa: kursiivinen (syö keittoa (lusikalla)) ja terminatiivinen (syö keiton). Kursiivinen muoto osoittaa jatkuvaa, päättymätöntä ja toistuvaa tekemistä, kun taas terminatiivinen liittyy luonnostaan tulokseen tähtäävään prosessiajatteluun. 24

25 ...for the customer of the process... Prosessin johtaa hyödylliseen tulokseen Hyödyn vastaanottaja on asiakas ulkoinen (ydinprosessi) sisäinen (tukiprosessi) Asiakasnäkökulma terävöittää prosessin määrittämistä ja nimeämistä Prosessiksi ei kelpaa ajokorttihakemuksen käsittely, parempi on ajokortin myöntäminen Tulokseksi ei kelpaa mikä tahansa, se pitää myös mennä kaupaksi. Kaikkein parasta olisi, jos tiedossa on asiakas, joka rahan kanssa odottaa tulossuoritteen valmistumista. Useissa organisaatioissa on kuitenkin toteutettu erikoistumiseen perustuvaa työnjakoa, jossa esimerkiksi erilaisia tukitoimintoja on keskitetty. Talous- ja henkilöstöhallinnon tuottamat palvelut ovat tällaisia tyypillisiä tukitoimintoja. On vaikeata olettaa, että asiakas velvoitettaisiin harkitsemaan, miten hyvin tukitoiminnot on organisoitu ja miten paljon yleiskustannuksia hän on valmis maksamaan. Sitäpaitsi moni yritys saattaa jo kilpailusysitäkin olla haluton tekemään omaa organisaatiotaan täysin läpinäkyväksi asiakkaalle, näkyyhän tukitoimintojen välttämättömyys toimintavarmuutena ja omana viipaleenaan hinnassa. Tukitoimintoja ja vastaavia ilman ulkoista asiakasta olevia tähdellisiä toimintoja ei kuitenkaan ole haluttu kokonaan jättää prosessiajattelun mukanaan tuoman ryhtiliikkeen ulkopuolelle. Toiminnan tarpeellisuus tulee tällöin osoitettavaksi tunnistamalla sen sisäiset asiakkaat. Tällöin voidaan käydä lävitse prosessilähestymistavan tärkeimmät temput, kuitenkin niin, että asiakkaan maksamispäätös tapahtuukin tällöin tavallaan leikkimarkkinoilla, eihän projektipäällikkö oikeasti voi etsiä esim. palkanlaskentapalveluita edullisuuskriteerin mukaisesti yrityksen ulkopuolelta. 25

26 ...initiated in response to a specific event... Yksinkertaisimmillaan asiakas kävelee sisään ja kertoo mitä haluaa Prosessin heräte (trigger) on ilmaus prosessin tuloksen tarpeesta Prosessilla on selvä alku ja loppu, vrt. projekti Herätteen ajatellaan tulevan prosessin ulkopuolelta, tyypillisesti asiakkaalta Niinkuin yksittäisellä prosessilla on loppu, on sillä oltava myös alku. Prosessi käynnistyy asiakkaan tai häntä edustavan tilauksesta. Tällainen edustaja voi oll esimerkiksi myynnin tai markkinoinnin vastuuhenkilö, joka arvioi, että kyllä kaupaksi menee kunhan saadaan valmistettua. Käynnistys voi joskus olla myös ennakolta mallinnettu, esimerkiksi osana jotakin laajempaa prosessia suoritetaan aina tietyt alihankintatilaukset. Asiakaskeskeisyys ilmenee tässä sillä tavalla, että heräte tosiaan tulee yleensä ulkopuolelta. Prosessi ei siten luontevasti käynnisty siitä, että prosessin toimija(t) itse keksii, että tarttisi tehdä jotakin. Tällaiset kysymykset on jo ratkaistu silloin, kun prosesseja mallinnettiin. 26

27 ...work tasks... Työtehtävät ajatellaan pienehköiksi osasiksi, joista prosessi koostuu/kootaan tehdään yhdellä istumalla yhden tekijän toimesta (tai pienen ryhmän) Nämä työtehtävät ovat prosessiorientoituneen työn kuvauksen pienimpiä legopalikoita, joista sitten isompia kokonaisuuksia kootaan. Niiden pitää olla sillä tavalla yksinkertaisia, että ammattitaitoisen työntekijän pitää kutakuinkin suoraviivaisesti osata ne tehdä ainakin niin ettei niitä kaikkia tarvitse alusta alkaen opettaa. Samoin tulee niiden olla sellaisia, että on helppo todeta milloin kukin tehtävä on tullut loppuun suoritetuksi. 27

28 ...a collection of interrelated... Prosessiajattelun prosessius Antaa prosessille rakenteen Tehtävät pujotetaan kuin helmet nauhaan Nämä kuuluvat yhteen! Esittää samalla prosessin virtausta Suoritusohje Prosessiketjut ovat ensin työtoimintojen kuvauksia. Ne ovat myös tahdonilmauksia: tällä tavalla haluamme tulevaisuudessa toimittavan. Tästä syntyy normatiivinen paine. Voidaan esimerkiksi valitustilanteessa jälkikäteen selvittää, onko prosessin antamaa mallia seurattu vai onko siitä kenties poikettu. Näin prosesseista tulee helposti laatujärjestelmän keskeisiä apuvälineitä. Prosessimallia on käytetty myös koulutuksen välineenä: uudelle työntekijälle voidaan sen avulla tehdä selväksi, millä tavalla meidän talossamme näitä hommia on tapana (lue: kuuluu) tehdä. Prosessiketjut kulkevat mielellää organisaatioyksikköjen rajojen ylitse, vaikka tämän kurssin alussa askaroidaankin yksinkertaisuuden vuoksi poikkeuksellisen pienissä prosessikokonaisuuksissa. Laajemmilla prosesseilla on siten tyypillisesti useita suorittajia, joista kullakin voi olla oma työroolinsa. 28

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

7. PINTA-ALAFUNKTIO. A(x) a x b

7. PINTA-ALAFUNKTIO. A(x) a x b 7. PINTA-ALAFUNKTIO Edellä on käsitelty annetun funktion integraalifunktion määrittämiseen liittyviä asioita kurssille asetettuja vaatimuksia jonkin verran ylittäenkin. Jodantoosassa muistanet mainitun,

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Fingrid toteutti tammikuussa 2015 kyselyn APERAK-kuittaussanomien käytöstä ja kuittaussanomiin liittyvien ohjeiden kehitystarpeista. Samassa kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2 Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje Päivitetty 20.9.2012 Sisällys YLEISTÄ... 2 KÄYTTÖ MYYMÄLÖIDEN VÄLISTEN TAVARANSIIRTOJEN YHTEYDESSÄ... 2 PÄÄLLE LAITETTAVAT ASETUKSET... 2 ASIAKKAALLE

Lisätiedot

Asennus ja käyttöopas

Asennus ja käyttöopas Asennus ja käyttöopas EKRUCBS Asennus ja käyttöopas Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Käyttäjälle 2 1 Painikkeet 2 2 Tilakuvakkeet 2 Asentajalle 3 3 Yleiskuvaus: Asentaminen ja määrittäminen 3 4

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari OTM - Katsaus sisältöön Sidosryhmäseminaari 24.10.2013 Projektiryhmän esittely Katja Arstio, Helsingin yliopisto Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto Tuomas Naakka, Helsingin yliopisto Inka Paukku, Aalto

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Satunnaisalgoritmit Topi Paavilainen Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 23. helmikuuta 2014 1 Johdanto Satunnaisalgoritmit ovat algoritmeja, joiden

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia. Tietokantasuunnittelusta Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

5. OSITTAISINTEGROINTI

5. OSITTAISINTEGROINTI 5 OSITTAISINTEGROINTI Kahden funktion f ja g tulo derivoidaan kuten muistetaan seuraavasti: D (fg) f g + f Kun tämä yhtälö integroidaan puolittain, niin saadaan fg f ()g()d + f ()()d Yhtälö saattaa erota

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

AutoFutur/KoneFutur lisäohje

AutoFutur/KoneFutur lisäohje Örumin 6-numeroisten tuoteryhmien käyttöönotto Yleistä Örumilla on tähän mennessä ollut käytössään 3-numeroiset alennusryhmät ja 6-numeroiset seurantaryhmät. Useimmille käyttäjille on riittänyt että ohjelmaan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot