Tekeminen Yhdessä tekeminen Osaaminen Muuttaminen Palveleminen. Kurssin sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekeminen Yhdessä tekeminen Osaaminen Muuttaminen Palveleminen. Kurssin sisältö"

Transkriptio

1 Tekeminen Yhdessä tekeminen Osaaminen Muuttaminen Palveleminen Kurssin sisältö 1

2 Käsitys työstä Pyrkimys yleisyyteen Perustuotanto käsityö teollisuus palvelut - tietotyö Suorittava työ johtaminen koordinointi suunnittelu päätöksenteko Työnjako ja erikoistuminen Palkkatyö ja yrittäjyys Työntekijä objektina ja subjektina Kurssin yhtenä lähtökohtana on ajatus, että tietojärjestelmien tai tietoteknisten artefaktojen käyttäminen työssä ei poikkea kovin paljon erilaisissa ympäristöissä. Aivan kuin liikenteessä on rekkoja ja henkilöautoja, ammattimaisia ja vähäisempia kuljettajia, on tieliikenteen suunnittelemisessa ja auton ajamisessa suuri määrä kaikille yhteisiä, invariantteja piirteitä. Vastaavasti ajattelemme, että tietotekniikan käytön laita on samankaltaista. Ajatus ei ole tuulesta temmattu. Tietojärjestelmälaboratorio LABORIS Turun yliopistosta on tehnyt lukuisia tapaus- ja tilaustutkimuksia hyvin erilaisissa organisaatioissa. Kokemukset näisitä hankkeista vahvistavat tätä käsitystä: mitä erilaisimmat organisaatiot kohtaavat tietojärjestelmien käytössä ja käyttöönotossa hyvin samantapaisia ongelmia, ja niinpä ratkaisutkin ovat usein siirrettävissä ympäristöstä toiseen. 2

3 Käsitys tietotekniikasta Apuväline ja työkalu Tietokone ei ole itsenäinen toimija se ei ota vastuuta Tietotekniikka asettaa kuitenkin reunaehtoja ja rajoituksia toiminnalle ja sen kehittämiselle Toimintaketjuja voidaan paketoida tietokoneen avulla suoritettaviksi ohjelmi(stoi)ksi Keskeiset toiminnot vahvistavat ihmisen omia kykyjä Talletus Muisti Käsittely Ajattelu Siirto Kommunikaatio Sherry Turkle esittää kirjassaan The Second Self lasten keskusteluja aiheesta, onko tietokone elollinen vai ei. Yksi asioista perillä oleva totesi, että ei tietokone voi olla elollinen, sehän tekee vain tarkalleen niitä asioita, joita ohjelman kirjoittaja on sitä käskenyt tekemään. Vastaväitteeksi hän sai näkemyksen, että niinhän mekin (lapset) teemme mitä äiti kotona ja opettaja koulussa käskee, ei siis ole mitään eroa. Ensinmainittu löysi argumentista heikon kohdan: Kuka sitten on ohjelmoinut äidin antamaan meille meidän ohjelmamme käskyt. Vastaus oli terävä ja osoitti instituutioiden merkityksen ihmiselämässä. Perimmäiset käskyt tulevat paavilta! Edelleenkin monet lähestymistavat tietotekniikkaan vaihtelevat sen suhteen, korostetaanko niissä tietokoneen ja ihmisen erilaisuutta vai samankaltaisuutta. Kurssin pitäjä on selkeästi sijoittautunut erilaisuus-leiriin. Hyvin harvoin tapahtuu, että tietokoneet pyytävät anteeksi tyhmää tai virheellistä käyttäytymistään. Eivät ne muutenkaan tunnu ottavan vastuuta tekemisistään. En tiedä tietokoneen milloinkaan maksaneen korvauksia vahingoista, joita niiden tekemien virheiden vuoksi on sattunut. Ei niillä taida olla edes rahoja tällaisten korvausten maksamiseen, eivät ainakaan tietääkseni tee veroilmoituksia. Koska tietokoneita ei vai pitää vastuullisina toimijoina, on suhteemme niihin epäsymmetrinen. Harras toiveeni on, että tietotekniikka on meidän välineemme eikä päinvastoin. Siksi olen tarkastellut tietotekniikkaa välineenä, työkaluna enkä toimijana. Työkalut usein vahvistavat ihmisen omia kykyjä. Yhden avulla näkee lähelle ja toisen avulla kauas. Jokin väline taas soveltuu nopeaan liikkumiseen kun taas toinen antaa käyttöön lihasvoimaa suuremman voiman. 3

4 Käsitys tietotekniikasta työssä Tietotekniikka-apuvälineellä ei ole erityisasemaa apuvälineiden joukossa Käyttäjän työtä ei ole tietojärjestelmän käyttäminen (Irmeli Sinkkonen, TKK, Espoo) Työn tekeminen ja sen tulosten saavuttaminen ovat ensisijaisia, tietotekniikka pitää sulauttaa työtoimintaan: EROTTAMATTOMUUSPOSTULAATTI EP Erottamattomuus on tässä siis postuloitu, niinkuin geometriassa on postuloitu paralleelipostulaatti: Suoran ulkopuolella olevan pisteen kautta voidaan piirtää tarkalleen yksi tämän suoran suuntainen suora. Jos näitä voisi olla useampia, päädyttäisiin ns. elliptiseen geometriaan. Jos taas tällaisia suoria ei olisi ollenkaan olemassa, geometriaa kutsuttaisiin hyperboliseksi. Erottamattomuuspostulaatti jättää siis vapaaksi mahdollisuuden myös toisenlaisille postuloinneillle. 4

5 EP1. Tietojärjestelmä on väline Käyttäjän työtä ei ole tietojärjestelmän käyttäminen Hän yrittää saada jotakin ihan muuta aikaiseksi Automaattisen näköisiä prosesseja Niillä on kuitenkin joku joka on niistä vastuussa Tietoteknisen välineen käyttötarkoitukset Tiedon talletus Tiedon käsittely Tiedon siirto Tietokoneen käytön tarkoitus ei ole tietokoneen käyttö. Laboris on useissa tapaus- ja tilaustutkimuksissa selvittänyt ensin nykyisen tavan toiminnan tekemiseksi. Tästä on suodatettu pois käytössä olevat tietojärjestelmät ja siten saatu näkyviin varsinainen toiminta. Tällöin nykyinen tietotekninen ratkaisu edustaa yhtä mahdollista vaihtoehtoa, muita voi helposti kuvitella. Tärkeintä menettelyssä kuitenkin on, että tietotekniikasta puhdistettu toiminta paljastaa todelliset tavoitteet. Tältä pohjalta voidaan muodostaa arvioita siitä, miten hyvin nykyinen tietotekninen ratkaisu auttaa näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Niinikään voidaan (usein helposti) keksiä parempia tietoteknisiä ratkaisuja. 5

6 EP2. Ei erityisasemaa Tietojärjestelmätehtävillä ei ole erityisasemaa toimijan muihin työtehtäviin verrattuna On usein hyödyllistä keksiä tulkintoja, joissa tietojärjestelmätoimintoja vastaavat tehtävät suoritetaan eri välineellä tai vähän eri tavalla. Liiketoimintaprosessien analysointi on juuri tällaista uudelleenajattelua Tämä maan tasalle palauttaminen kiistää kaiken sen sädekehän, minkä tietotekninen hype-ajattelu itseensä liittänyt. Toisin sanoen tällä pyritään tietotekniikka arkipäiväistämään ja rinnastamaan muihin välineisiin. Sivutuotteena alkaa toivottavasti nousta esiin vaatimuksia, joiden mukaan tietoteknisten välineiden suunnittelussa pitää alkaa noudattaa esimerkiksi ymmärrettävyyden ja hallittavuuden periaatteita, jotka ovat tunnusomaisia muillekin hyvinä pidetyille välineille. Toinen seuraus on, että aletaan nähdä vaihtoehtoja. 6

7 EP3. Tietojärjestelmien sulautuminen Tietojärjestelmätehtävät sijoittuvat tehtäväketjuihin ja prosesseihin samoin kuin muutkin tehtävät Haluttaessa voidaan järjestelmätoiminnot avata ja kirjata prosessikuvaukseen (ainakin tärkeimmät) tehtävät joita tietokoneen avulla suoritetaan Tämä vaatimus jatkaa edellä olevaa erityisaseman kiistämistä. Samalla se asettaa kyseenalaiseksi tietojärjestelmän jakamattomuuden. Tietojärjestelmän osia voidaan ajatella irrotettavaksi järjestelmäyhteydestä ja sijoitettaviksi ihmisten toimintaprosessien osiksi. Erottamattomuus ei siten koske järjestelmän osan ja koko järjestelmän suhdetta, vaan järjestelmän yhteyttä ihmisten toimintaan. Järjestelmäkokonaisuuteen sitä vastoin voidaan soveltaa reduktionismia, osiin jakamista. 7

8 EP4. Tietojärjestelmätoimintojen subjekti Tietojärjestelmä ei tee mitään itsenäisesti Tietokone ei ole (vastuullinen) toimija Tietojärjestelmän toiminnot voidaan nähdä osana kulloisenkin käyttäjän toimintaa osana työprosessia Tietokoneelle ei haluta antaa omaehtoisen, vastuullisen toimijan asemaa. Tämä on sopusoinnussa sen rajauksen kanssa, joka tehtiin kun päätettiin tarkastella tietotekniikkaa välineenä. Ei tietokone sitäpaitsi pysty ottamaan vastuuta. Onkin syytä pyrkiä tunnistamaan tietojärjestelmätoimintojen takana olevat vastuulliset roolinhaltijat silloinkin, kun kone näyttää tekevän jotakin ilman että senhetkinen toimija ei ole suoraan näkyvissä. Poikkeus- ja virhetilanteissa vastuullinen toimija yleensä sentään löytyy sotkuja selvittämään. Tekoälyä, asiantuntijajärjestelmiä ja intelligenttejä agentteja pidetään tässä vertauskuvallisina ilmauksina toiminnoista, jotka näiden ohjelmistojen isännät ovat käynnistäneet. Niitä ei kelpuuteta oikeiden toimijoiden luokkaan. 8

9 EP esimerkki: vastuu varastossa olevasta tavarasta Varastomiehen pitää tietää yksityiskohtaisesti varaston sisältö, siis se mistä hän on vastuussa Hänen pitää kyetä viivytyksettä löytämään mikä tahansa tavara Siis tavaraa vastaanottaessaan hän kirjaa sen varastoon (kuittaa vastuulleen) ja hyllyyn sijoittaessaan kirjaa järjestelmään lavapaikan Järjestelmätehtävät muodostavat siten erottamattoman osan materiaalisen toiminnan prosessista Varastoesimerkki tulee muodostamaan keskeisen ja yhtenäisen esimerkkiaineiston tämän kurssin pääajatusten havainnollistamisessa. Vaikka esimerkin yksityiskohdissa on paljon sepitettyjä piirteitä, on itse varastoympäristö ollut Laboris-tutkimusryhmän tutkimuksen kohteena , kun se Tietotyöprojekti-nimisenä teki Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta mm. Jalostaja Oy.n lähettämössä. Koska yhtiötä ei aikaisemmassa muodossa eikä silloisia tietojärjestelmiäkään enää ole olemassa, katson voivani varaston toiminnasta kertoa liikesalaisuuksia loukkaamatta sekä lisätä piirteitä, jotka havainnollistavat tämän kurssin pyrkimyksiä. Aluksi esimerkin voima teroittaa mieliimme, että varaston pito ilman varastokirjanpitoa ei ole mistään kotoisin, jos kohta tuota kirjanpitoa voidaan toteuttaa monilla eri tekniikoilla. Siis tietojärjestelmän avulla toteutettu varastokirjanpito on osa varaston toimintaa eikä päinvastoin, jossa varaston toimijoiden tehtävänä on palvella järjestelmää tekemällä tiettyjä temppuja. Esimerkin valinnalla on kaksi tärkeää perustetta. Ensinnäkin toimintaympäristö on suhteellisen yksinkertaisen tuntuinen. Silti siitä löytyy runsaasti mielenkiintoisia piirteitä. Sen valossa näyttääkin siltä, että raja vaativan asiantuntijatyön ja yksinkertaisena pidety suorittavan työn välillä ei olekaan itsesstään selvä eikä ollenkaan jyrkkä. Toinen erityispiirre liittyy varastotoiminnan konkreettisuuteen sen materiaalisuuden kautta. Tietojärjestelmän merkitys piirtyy tätä konkreettisuutta vasten ikäänkuin terävämpänä. 9

10 Erottamattomuus tietoyhteiskunnassa semanttisesti Tuotantosektori perustuotanto teollisuustuotanto palvelut tietotyö Työn kohde luonto tavarat toiset ihmiset symbolit Symbolit esittävät kuitenkin jotakin todellisuuden osaa tai siinä tapahtuvaa toimintaa. Täten tietotyö symboleineen palautuu muihin sektoreihin sen mukaan, minkälaisiin kohteisiin symbolifunktio sen käsittelemän informaation kulloinkin liittää. Erottamattomuuden periaate ei koske vain mikrotason toimintaa ja operatiivisen tiedon kytkemistä esimerkiksi materiaalisiin työtehtäviin. Sillä on kantavuutta myös koko yhteiskunnan tasolla (makrotasolla), jossa tieto jotakin todellisuuden osaa esittävänä symbolijoukkona ei voi irtautua tästä symbolifunktiosta aiheuttamatta vaaraa tiedon oikealle tulkinnalle ja sen myötä käyttökelpoisuudelle. 10

11 Kurssin tavoite Muodostetaan kokonaiskuva tietotyön alueesta Rakennetaan yhteyksiä tietojärjestelmätieteiden (TJT, TKT) tutkimusalueiden välille Rakennetaan liittymäkohtia useisiin tärkeisiin referenssitieteisiin 11

12 Kurssin marssijärjestys Analyysiyksikön metsästys Tarkastellaan eri kokoisia toiminnan yksiköitä Aloitetaan pienistä ja kasvatetaan kokoa sekä kompleksisuutta asteittain Pyritään löytämään invariansseja, joiden kautta mahdollisimman monet keskeiset ominaisuudet olisivat tarkasteltavan yksikön koosta ja organisaatiotasosta riippumattomia Tunnistetaan tietotekniikan käytön merkityksiä ja mekanismeja sekä kenties keksitään uusia Sitten analyysiyksikön soveltaminen Kun kurssin tavoitteena on ottaa käsitteellisesti haltuun tietotekniikan ja ihmisen toiminnan (työn) välinen suhde, niin on luontevaa ensin muotoilla tällainen käsitys yksinkertaisessa tilanteessa ja edetä sitten monimutkaisempia kohti. Siis miten tietotekniset välineet, artefaktat liittyvät työn tekemiseen pienissä teoissa; lopulta nähdään, että tietotekniikan avulla voidaan tehdä myös suuria tekoja. Osoittautuu myös, että monet piirteet, erityisesti tuo mainittu erottamattomuus, kulkevat johdonmukaisesti lävitse koko monimutkaistamisprosessin. Suurin ongelma syntyy siitä, miten nähdään kollektiivinen toiminta ja kollektiivinen toimijuus. Tästä näkemyksestä itse asiassa riippuu, minkälaiset tietotekniikan sovellukset osoittautuvat onnistuneiksi tai ongelmallisiksi. Mutta kollektiivisen toimijan ongelma ei olekaan tietotekninen ongelma vaan yhteiskuntatieteellinen tai organisatorinen. Mielenkiintoiseksi tämän kurssin tekee se, että tiedossani ei ole mitään viitekehystä tai teoriaa, joka selittäisi kollektiivisen toimijan ongelman yleisesti hyväksytyllä tavalla. Tervetuloa löytöretkelle! 12

13 Case-ympäristö 1: Elintarviketehtaan lähettämö Tavaroita tuotetaan varastoon Tuotantotekniikka edellyttää melko suuria tuotantoeriä Hernekeittoa kannattaa keittää isompi satsi kerralla kuin yksi purkki Tyypillinen tuotantoerä trukkilavallista yhtä tuotetta Tarkasteltavat tuotteet ovat kuivatuotteita tai kestosäilykkeitä: kestävät kohtalaisen pitkän säilytyksen Varastojen pitäminen on ollut poissa muodista jo toistakymmentä vuotta. On ajateltu, että varastossa makaava tavara maksaa sekä varastoinnista aiheutuvat kustannukset, myös tavaroiden arvoa vastaavan pääoman sitoutumisen tuottamattomasti. Materiaalihallinnon ohjausjärjestelmiä tehostamalla pyrittiin Just-in-Time tyyppiseen tuotantoon, jossa raaka-aineet ja puolivalmisteet ilmestyivät jostakin juuri sillä hetkellä kun niitä tuotantoprosessissa tarvittiin. Tosiasiassa varastot eivät useinkaan hävinneet, vaan varastoinnin velvollisuus (ja kustannukset) yksinkertaisesti siirrettiin alihankkijoiden kannettaviksi. Samalla luotiin usein haavoittuvia järjestelmiä, joissa tapahtui tuotantohäiriöitä pientenkin liikenteessä esiintyvien poikkeavuuksien (jäätilanne, lakko) ansioista. Viime vuosina varastoiminen on jonkin verran päässyt pannasta. Pitkään jatkunut melko alhainen korkotaso tekee pääoman seuraamisesta vähemmän kiinnostavaa, ja varastoinnin ansiosta pienin kustannuksin saavutettu joustavuus säästää myös usein rahaa vaihtoehtoihin verrattuna. Tässä tapauksessa tuotantotekniikan luonteenomainen eräkäsittelyperiaate johtaa varastointivaatimukseen ainakin lopputuotepuolella. 13

14 Bulkkivarasto ja keräilyvarasto Keräilyvarastosta kootaan asiakkaan tilaus juuri ennen sen toimittamista tai noutamista Bulkkivaraston tarkoitus on tasoittaa tuotannon epätasainen jakautuma tasaisemman kysynnän kanssa Keräilyvarastossa pidetään keräilyn kannalta sopivaa käsivarastoa, jota täydennetään bulkista aina tarvittaessa Bulkkivarastoa kutsuttiin myös massavarastoksi. Monilla suurilla (tukku)liikkeillä on pitkälle automatisoituja varastoja, joissa erityisesti massavarastoja kyetään hoitamaan robottien, eräänlaisten automaattisten trukkien avulla. Tämä ei kuitenkaan muuta varastonpidon perusluonnetta, kaikissa tapauksissa on tarpeen olla yksi tai useampia henkilöitä jotka ottavat vastuulleen varastossa olevan tavaran saapumisineen ja luovutuksineen. Tällaisen henkilän tarve tulee ilmeiseksi kun joudutaan selvittämään poikkeus- ja virhetilanteita. Jako bulkkiin ja keräilyvarastoon jouduttaa annetun tilauksen keräämistä, kun tuotteilla on nimikkopaikat ja etäisyydet ovat pienemmät. Lisäksi tilauksiin joudutaan usein keräämään tuotteita myös pienempinä yksiköinä kuin täysinä lavoina. Näin siis keräilyvarastossa voi olla vajaita lavoja, mikä bulkissa on ehdottomasti kiellettyä. 14

15 Bulkkivaraston rakenne Tuotantoerä sijoitetaan ensin bulkkivarastoon Bulkkivarastossa on lavapaikkoja, jotka on yksilöity kolmiulotteisen koordinaatiston avulla: lavapaikan osoite Osoitteessa määritellään hyllyrivi, paikka rivissä sekä korkeus Lavapaikka on tarkoitettu yhden trukkilavan säilyttämiseen Lavapaikkoja on kaikkiaan noin 3000 Puhe koordinaateista ei ole akateemista saivartelua. Bulk-miehet ymmärsivät osoitejärjestelmän täysin ja käyttivät sitä sujuvasti. 15

16 Tavaran sijoittelu bulkkivarastoon Tuotteilla tai tuoteryhmillä ei ole tuotekohtaisia nimikkopaikkoja Lavat sijoitetaan hajautetusti: mikä tahansa vapaa paikka voidaan ottaa käyttöön Varaston täyttöaste voi siten olla hyvinkin korkea Järjestely edellyttää hyvää varasto- ja lavapaikkakirjanpitoa Toiminta on näistä riippuvainen Normaalisti varastoteorioiden mukaan tavoitteena on että varastossa on mahdolisimman vähän tavaraa (sidottua pääomaa), kuitenkin niin että palvelutaso säilyy riittävän hyvänä (tavara ei saisi koskaan olla ihan lopussa). Kun vielä täydennykseen liittyvät tilauskustannukset ja hinnoitteluperiaatteet puoltavat mahdollisimman suurta tialuserää, on yleisenä ihanteena tilata tuotetta sille varatun tilan kokonaismäärä (tai ainakin melkein). Jos kulutus on vakio, on varaston täyttöaste keskimäärin 50 % (tai hiukan yli). Bulkkivarastossa vapaata kapasiteettia voidaan kierrättää tuoteryhmältä toiselle, ja näin sen täyttöaste voi olla paljonkin yli 50 % ilman että mitään tuotetta säilytetään tarpeettoman paljoa sen kysyntään verrattuna. Varastokirjanpito liittää yhteen tuotelavan ja lavapaikan. Tästä syystä onkin ymmärrettävää, että kun virheitä joskus huolellisuudesta huolimatta syntyi, olivat ne yleensä kaksoisvirheitä. Lavan laittaminen väärään (ei lavalapun ilmoittamaan) osoitteeseen teki kyseisen lavan löytämisen mahdottomaksi ilman lavakirjanpidon ulkopuolisia keinoja (manuaalinen etsintä ja tähystys). Vastaavasti lavan virheellinen sijoittaminen tosiasiallisesti varasi lavapaikan, jonka kirjanpidon mukaan olisi pitänyt olla vapaa. 16

17 Toimintayksikkö 1: Yksinkertainen työketju Tavaran vastaanotto bulkkivarastoon Tarkastellaan varastomiehen työtä hänen vastaanottaessaan saapuvia tuotteita Oletetaan aluksi (yksinkertaisuuden vuoksi), että bulkkivarastoa hoitaa yksi työntekijä Tavara saapuu kuljetinhihnaa pitkin trukkilava kerrallaan Tuotantoerässä on tyypillisesti lavaa Tässä yksinkertaisessa esimerkissä ei tietojärjestelmälle jää juuri muuta virkaa kuin seurata materiaalivirran kulkua. Järjestelmä on siis varastotilanteen kulloinenkin esitysmuoto, representaatio. Siinä sivussa varastotiedot tulevat toteuttavat toistakin intressiä: esittäessään vaihe vaiheelta uusien lavojen uusia paikkoja bulkissa nämä tiedot tulevat kertoneeksi myös työtehtävän edistymisestä. Nämä kaksi tietoluokkaa kattavat leijonanosan tietojärjestelmissä olevista tiedoista. Tiedot esittävät useimmiten joko työn kohdetta (ja sen tilan muutoksia) tai sitten työn kulkua ja suorittamista. 17

18 Tavaran sijoittaminen Lavaan on liimattu tarralappu, jossa on Tuotetunnus ja määrä Hyllypaikan osoite bulkissa Lapun on tehnyt ja liimannut pakkaaja lavan koottuaan Varastomiehen tehtävä on nostaa lava pois hihnalta ja viedä se trukilla lavalapussa määrättyyn osoitteeseen Lavalaput liimattiin pakkausosastolla sen vuoksi, että bulkkivarastossa ei aluksi ollut lainkaan päätteitä. Järjestelmä oli nimittäin otettu käyttöön luvulla, jolloin sekä linja- että päätekustannukset olivat merkittävät käyttäjien koulutuksesta puhumattakaan. Kun sitten pääte myöhemmin saatiin myös bulkkivarastoon, ei järjestelmän toiminnan rakennetta tältä osin muutettu. Trukilla pääsi ajamaa hyllyjen lävitse tarkoitusta varten jätettyjen tunneleiden lävitse. Trukissa oli nosturiominaisuus, jonka avulla lava nostettiin oikeaan korkeuteen ennen sen työntämistä hyllylle. Lavojen käsittely vaati hyvä harjaantuneisuutta. Työhön liittyi siten sen näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta vankkoja ammattitaitovaatimuksia. Huomaamme hetken kuluttua, että ei varastonpito sittenkään ole läheskään niin yksinkertaista rutiinityötä kuin tavallisesti annetaan ymmärtää. 18

19 Poikkeustilanteita Läpikuljetus suoraan keräilyvarastoon Jos tavara sitä tuotettaessa oli vähissä sekä keräily- että bulkvarastossa, ohjattiin tuotantoerän alku suoraan keräilyvarastoon merkitsemällä lavalappuun selvästi havaittava koodi 9 Erän loppupää jäi tavallisesti bulkkivarastoon normaaliin tapaan Tämä on hyvä esimerkki siitä, että yksinkertaisissakin tehtäväsarjoissa esiintyy poikkeuksia. Yleisimmin esiintyvät poikkeukset voidaan luonnollisesti tunnistaa etukäteen ja laatia niitä varten sopivat menettelytavat. Poikkeuksien kekseliäisyys näyttää kuitenkin olevan loputon, eikä niitä kaikkia voi luultavasti jäännöksettömästi mallintaa. Yllätyksen mahdollisuutta ei voida täysin eliminoida. Tämä läpikuljetuksen tarve oli osattu ennakoida. Tunnollisen varastonpitäjän omaatuntoa olisi voinut jäädä kaivelelmaan 9- lavojen läpikuljetus, jos bulkissa olisi ollut muutama lava tuota tuotetta (aikaisemmin saapunutta), mutta nythän bulk-miehen tehtävän on vain vastaanottaa lavoja ja sijoittaa niitä ohjeen (lavalapun) mukaisesti. 19

20 Työn kulku Tehtävä toistuu samankaltaisena, kunnes kaikki lavat on käsitelty Jokainen lava käsitellään samojen sääntöjen mukaan Sääntöjoukko voidaan kuvata lyhyenä prosessina eli sarjana toimenpiteitä Toistotyötä on joissakin yhteyksissä pidetty vähemmän kiinnostavana, mielessä lienee ollut liukuhihnan ääressä työskentelevä Nykyajan Chaplin. Toisaalta ammattitaitomme ja kokemuksemme ilmenee parhaiten juuri silloin kun voimme erikoistua tietyn tyyppisiin tehtäviin, joita ihmisen työuran aikana esiintyy useampia kuin yksi, joskus tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Tällaisten toistuvien tehtäväketjujen samana pysyvät piirteet voidaan kuvata tehtävän määrittelyksi, joiden esiintymät sitten toistuvat kun esiin tulee uusia asiakas, uusi raaka-aine-erä valmistukseen tai tuotelava bulk-varastoon. 20

21 Prosessikuvaus Tarkastele seuraavana vuorossa olevaa lavaa Etsi siihen liimattu lavalappu Jos lapussa on 9-koodi, toimita se suoraan keräilyvarastoon, muussa tapauksessa jatka seuraavasta Katso lappuun merkitty lavapaikan osoite Nosta lava trukille, kuljeta ja sijoita se tähän osoitteeseen Palaa käsittelemään seuraavaa lavaa niin kauan kuin saapuvia lavoja riittää Kuvauksen tulisi olla niin yleinen, että sitä voidaan soveltaa kaikissa tarpeellisissa esiintymissä. Silloin se usein ei voi olla niin yksityiskohtainen, että se yksistään riittäisi toiminnan ohjeeksi vaikkapa uudelle työntekijälle. Kuvaus voi olla monitasoinen ja monihaarainen. Tässä esimerkissä on samaan malliin sisällytetty sekä tavalliset että 9-lavat sisällyttämällä sinne päätöksentekopiste, jossa toimintahaarat eroavat toisistaan. Toimintakokonaisuutena voidaan pitää a) yhden lavan käsittelemistä tai b) koko saapuvan erän käsittelemistä. Kokoero syntyy mallin toistoominaisuuden kautta. 21

22 Prosessimallintaminen Michael Hammer: Reengineering Work: Don t Automate, Obliterate, HBR 1990 Business Process Reengineering (BPR) Toimintatavan radikaali muutos Tarkastellaan organisaation toimintaa funktionaalisen työnjaon sijasta prosessipohjaisesti Taustalla Porterin arvoketjuajatus: toiminnan kaikissa vaiheissa pitää syntyä lisäarvoa asiakkaalle Prosessiajattelu on vielä nykyäänkin tavattoman merkittävä. Esimerkiksi useimmat toiminnanohjausjärjestelmät (ERP; Enterprise Resource Planning) perustuvat siihen, että organisaatioiden toiminta jäsennetään juuri prosessien avulla. Arvoketju on ajattelutapana tietyssä mielessä rinnakkainen kustannuslaskennalle. Kun kustannuslaskenta etenee tuotantoprosessia seuraten ja kirjaa kaikissa vaiheissa syntyneet kustannukset (työaika, materiaalit, jne.) niin prosessimallissa arvioidaan lisäksi kriittisesti, miten suuri kussakin vaiheessa kustannusten kautta syntynyt tuotteen parannus (lisäarvo) on asiakkaan kannalta. Entä jos jätettäisiin koko vaihe pois tai keksittäisiin sille kevyempi tai halvempi vaihtoehto. Tarkastelun lähtökohta on siis asiakkaan tuotteen kautta kokemassa hyödyssä. Tarkastelutapa muuttaa myös fokusta tuotannon ohjauksesta kohti tuotteen ohjausta. Äskenhän juuri huomattiin eritellä tietojärjestelmän tiedot työn kohdetta ja sen tekemistä koskeviin osioihin. Prosessiajattelussa ajatellaan, että keskittymällä seuraamaan tuotteen elinkaarta saadaan siitä karsituksi tarpeettomia rönsyjä ja virtaviivaistettua aikaisempia tekemisen tapoja. 22

23 Prosessin määritelmä A business process is a collection of interrelated work tasks, initiated in response to an event, that achieves a specific result for the customer of the process Alec Sharp & Patrick McDermott: Workflow Modeling; Tools for Process improvement and Application Development. Artech House, Norwood, MA Prosessille on suuri määrä erilaisia määritelmiä. Tässä yhteydessä itse termiä prosessi voidaan kritisoida sen monimerkityksisyyden takia. Esimerkiksi Turussa annettavassa tietotekniikan alan diplomiinsinöörikoulutuksessa on laajahko osio prosessitekniikkaa, mikä johtuu tutkinnon pitkäaikaisesta perinteestä Åbo Akademi -nimisen yliopiston kemiallis-teknisen tiedekunnan suuntautumisesta prosessitekniikkaan. Tämän tärkein sovellusala on ollut käsittääkseni paperiteollisuudessa. Prosessiteollisuus onkin jotain aivan muuta kuin mitä liiketoimintaprosesseilla tarkoitetaan, vaikka toki tuon alan yrityksillä on tuotantoprosessien lisäksi myös liiketoimintaprosessit. Erityisen hämmentävä tilanne syntyy, kun käytetään tietotekniikkaa prosessimallien toteutuksen osana, koska tietokoneen teknisessä ja mksei myös loogisessa toiminnassa itsessään on monenlaisia muutoksia, joita niinikään on tapana kutsua prosesseiksi, tietoa esimerkiksi prosessoidaan (käsitellään) ohjelmien välityksellä. Liiketoimintaprosessi (business process) on yksi tapa rajata tässä tarkoitetut prosessit oman nimensä alle. Tässä käytetty määritelmä kattaa monia liiketoimintaprosesseille luonteenomaisia piirteitä, ja niitä tarkastellaan seuraavassa piirre kerrallaan. 23

24 ...that achieves a specific result... Prosessitarkastelun painopiste on esiintymätasolla Prosessille on asetettu tavoite, jonka toteutuminen tai toteutumatta jääminen voidaan todeta ei aina voi onnistua Tekeminen ja puuhastelu ei riitä Prosesseja eivät ole esim. tuotekehitys, helpdesk, verkkomarkkinointi Tuloskeskeisyys on prosessiajattelun ydin. Siinä pitää saada jotain aikaan. Jopa uusien ajatusten kokeileminen taikka taitojen harjoitteleminen joutuvat vähän arveluttavaan valoon. Prosessit on aikaisemmin suunniteltu ja vahvistettu, nyt niitä vain noudatetaan. Huvikseen tekeminen on niinikään epäilyttävää, työntekijän saama tyydytys ei ole kiinnostava. Prosessilla on projektiluonne, joka takaa sen päättymisen tuloksen (toivottuun) valmistumiseen. Sillä on alku ja loppu sekä määritellyt resurssit, mukaan lukien suorittamiseen tarvittava aika. Venäjän kielessä useimmilla verbeillä on kaksi eri ilmenemismuotoa: kursiivinen (syö keittoa (lusikalla)) ja terminatiivinen (syö keiton). Kursiivinen muoto osoittaa jatkuvaa, päättymätöntä ja toistuvaa tekemistä, kun taas terminatiivinen liittyy luonnostaan tulokseen tähtäävään prosessiajatteluun. 24

25 ...for the customer of the process... Prosessin johtaa hyödylliseen tulokseen Hyödyn vastaanottaja on asiakas ulkoinen (ydinprosessi) sisäinen (tukiprosessi) Asiakasnäkökulma terävöittää prosessin määrittämistä ja nimeämistä Prosessiksi ei kelpaa ajokorttihakemuksen käsittely, parempi on ajokortin myöntäminen Tulokseksi ei kelpaa mikä tahansa, se pitää myös mennä kaupaksi. Kaikkein parasta olisi, jos tiedossa on asiakas, joka rahan kanssa odottaa tulossuoritteen valmistumista. Useissa organisaatioissa on kuitenkin toteutettu erikoistumiseen perustuvaa työnjakoa, jossa esimerkiksi erilaisia tukitoimintoja on keskitetty. Talous- ja henkilöstöhallinnon tuottamat palvelut ovat tällaisia tyypillisiä tukitoimintoja. On vaikeata olettaa, että asiakas velvoitettaisiin harkitsemaan, miten hyvin tukitoiminnot on organisoitu ja miten paljon yleiskustannuksia hän on valmis maksamaan. Sitäpaitsi moni yritys saattaa jo kilpailusysitäkin olla haluton tekemään omaa organisaatiotaan täysin läpinäkyväksi asiakkaalle, näkyyhän tukitoimintojen välttämättömyys toimintavarmuutena ja omana viipaleenaan hinnassa. Tukitoimintoja ja vastaavia ilman ulkoista asiakasta olevia tähdellisiä toimintoja ei kuitenkaan ole haluttu kokonaan jättää prosessiajattelun mukanaan tuoman ryhtiliikkeen ulkopuolelle. Toiminnan tarpeellisuus tulee tällöin osoitettavaksi tunnistamalla sen sisäiset asiakkaat. Tällöin voidaan käydä lävitse prosessilähestymistavan tärkeimmät temput, kuitenkin niin, että asiakkaan maksamispäätös tapahtuukin tällöin tavallaan leikkimarkkinoilla, eihän projektipäällikkö oikeasti voi etsiä esim. palkanlaskentapalveluita edullisuuskriteerin mukaisesti yrityksen ulkopuolelta. 25

26 ...initiated in response to a specific event... Yksinkertaisimmillaan asiakas kävelee sisään ja kertoo mitä haluaa Prosessin heräte (trigger) on ilmaus prosessin tuloksen tarpeesta Prosessilla on selvä alku ja loppu, vrt. projekti Herätteen ajatellaan tulevan prosessin ulkopuolelta, tyypillisesti asiakkaalta Niinkuin yksittäisellä prosessilla on loppu, on sillä oltava myös alku. Prosessi käynnistyy asiakkaan tai häntä edustavan tilauksesta. Tällainen edustaja voi oll esimerkiksi myynnin tai markkinoinnin vastuuhenkilö, joka arvioi, että kyllä kaupaksi menee kunhan saadaan valmistettua. Käynnistys voi joskus olla myös ennakolta mallinnettu, esimerkiksi osana jotakin laajempaa prosessia suoritetaan aina tietyt alihankintatilaukset. Asiakaskeskeisyys ilmenee tässä sillä tavalla, että heräte tosiaan tulee yleensä ulkopuolelta. Prosessi ei siten luontevasti käynnisty siitä, että prosessin toimija(t) itse keksii, että tarttisi tehdä jotakin. Tällaiset kysymykset on jo ratkaistu silloin, kun prosesseja mallinnettiin. 26

27 ...work tasks... Työtehtävät ajatellaan pienehköiksi osasiksi, joista prosessi koostuu/kootaan tehdään yhdellä istumalla yhden tekijän toimesta (tai pienen ryhmän) Nämä työtehtävät ovat prosessiorientoituneen työn kuvauksen pienimpiä legopalikoita, joista sitten isompia kokonaisuuksia kootaan. Niiden pitää olla sillä tavalla yksinkertaisia, että ammattitaitoisen työntekijän pitää kutakuinkin suoraviivaisesti osata ne tehdä ainakin niin ettei niitä kaikkia tarvitse alusta alkaen opettaa. Samoin tulee niiden olla sellaisia, että on helppo todeta milloin kukin tehtävä on tullut loppuun suoritetuksi. 27

28 ...a collection of interrelated... Prosessiajattelun prosessius Antaa prosessille rakenteen Tehtävät pujotetaan kuin helmet nauhaan Nämä kuuluvat yhteen! Esittää samalla prosessin virtausta Suoritusohje Prosessiketjut ovat ensin työtoimintojen kuvauksia. Ne ovat myös tahdonilmauksia: tällä tavalla haluamme tulevaisuudessa toimittavan. Tästä syntyy normatiivinen paine. Voidaan esimerkiksi valitustilanteessa jälkikäteen selvittää, onko prosessin antamaa mallia seurattu vai onko siitä kenties poikettu. Näin prosesseista tulee helposti laatujärjestelmän keskeisiä apuvälineitä. Prosessimallia on käytetty myös koulutuksen välineenä: uudelle työntekijälle voidaan sen avulla tehdä selväksi, millä tavalla meidän talossamme näitä hommia on tapana (lue: kuuluu) tehdä. Prosessiketjut kulkevat mielellää organisaatioyksikköjen rajojen ylitse, vaikka tämän kurssin alussa askaroidaankin yksinkertaisuuden vuoksi poikkeuksellisen pienissä prosessikokonaisuuksissa. Laajemmilla prosesseilla on siten tyypillisesti useita suorittajia, joista kullakin voi olla oma työroolinsa. 28

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005 SUDOKU - ratkaisuohjeet Jarno Tuimala 18.9.2005 Japanilainen sudoku Seuraavassa on esitetty ohjeet japanilaistyyppisten sudoku-ristikoiden ratkontaan. Japanilaisia ristikoita luonnehtivat seuraavat piirteet:

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Palveluprosessien kehittäminen

Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen Katriina Valminen Innovation Management Institute (IMI) BIT Tutkimuskeskus 18.3.2010 Sisält ltö 1. Prosessilähtöinen palvelumääritelmä 2. Palveluprosesseista 3. Palveluprosessien

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

7. PINTA-ALAFUNKTIO. A(x) a x b

7. PINTA-ALAFUNKTIO. A(x) a x b 7. PINTA-ALAFUNKTIO Edellä on käsitelty annetun funktion integraalifunktion määrittämiseen liittyviä asioita kurssille asetettuja vaatimuksia jonkin verran ylittäenkin. Jodantoosassa muistanet mainitun,

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kulutus ja täydennys synkronissa

Kulutus ja täydennys synkronissa Kulutus ja täydennys synkronissa 11.4.2013 Tuula Löytty Pidentää läpimenoaikoja Aiheuttaa kuljettamista ja siirtelyä Vaatii tilaa Sitoo pääomia Tuotteiden arvo ei kasva 2 1 Koneiden ja laitteiden varaosat

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot