Tiimingin Sanomat 2/2007

Transkriptio

1 1 Tiimingin Sanomat 2/ (Julkaisu nro 6) TIIMINGIN SANOMAT on Kuopion seudun Tiiminki ry:n tiedotuslehti, joka ilmestyy 2-4 kertaa vuodessa. KUOPION SEUDUN TIIMINKI RY on 2001 perustettu uudenlaisen ajattelun ja toiminnan yhdistys, jonka tavoitteena on saada aikaan ihmisten omaan aktiivisuuteen ja apuun sekä naapuriapuun perustuva yli viisikymppisten asuinyhteisö ja -talo. TIIMINGIN HALLITUS 2007 Puheenjohtaja Esa Jääskeläinen, p , Sihteeri Varpu Sorjonen p Tiedottaja Marja-Leena Salkola, p Muut jäsenet Raili Korhonen, p * Matti Korhonen, p * Eija Pitkänen, p * Viljo Pulkkinen, p Varajäsenet Teuvo Laitinen p * Rahastonhoitaja Arja Liukkonen, p * Risto Parviainen, p * Anja Rissanen, * Kaija Valta, p KESÄRETKI KAIKELLE KANSALLE Tiimingin hallitus on päättänyt tehdä Railin päivän retken Toivalaan Haapamäen koetilalle ke klo 18 alkaen. Maasto on helppokulkuista ja retkeilyä on kunkin voimien mukaan. Perillä on tarjolla nokipannukahvit ja mehua, mahdollisuus myös makkaran paistoon (omat makkarat). Joukkoon ovat tervetulleita kaikki Tiimingistä, Kotikuusesta, ikääntyvien yhteisöasumisesta, ulkoilusta ja iloisesta seurasta kiinnostuneet. Ilmoittautuminen Marja-Leena Salkolalle mennessä, p tai sähköpostilla marja-leena.salkola@kolumbus.fi. Häneltä saa myös tietoa retkestä kuin myös muista Tiiminkiin liittyvistä asioista.

2 2 VARHAINEN LINTU LÖYTÄÄ MADON Yhteisöllisyys on haaste ja testikapula. Miten ihmiset reagoivat kuullessaan sanan? Enimmäkseen he ovat epäluuloisia niin kuin ihmiset yleensä kaiken uuden ja oudon edessä. Voisitko asua yhteisössä? Luuletko voivasi viettää vanhuutesi yhteisössä? Pelottaa. Tulee mieleen kommuunit ja kolhoosit. Sisareni kertoi minulle vuosia sitten mieleenpainuvasti, että hän haki kansalaisopiston rehtorina ja kyläasiain yhdyshenkilönä yhteistyökumppanikseen yhdistyksiä, joissa toimi karjalaisia. He ovat yhteistyökykyisiä, sisareni perusteli. He ovat joutuneet menneisyydessään lähtemään, he ovat kokeneet muutoksen. He ovat oppineet, että se on mahdollisuus useammin kuin ihminen uskookaan. Käytätkö koskaan eri paria olevia sukkia? Oletko sitä mieltä, että molempien jalkojen sukkien tulee olla ehdottomasti samanväriset, identtiset? Voisivatko sukat olla erilaiset, eri väriset? Entä voisiko sukkia ostaa yksin kappalein? Miksi ei? Amerikkalaisen luovuustutkijan Carl Rogersin mukaan ihmisistä 3 % on innovaattoreita eli luovia, sellaisia, jotka keksivät uusia asioita. Varhaiskäyttäjiä on 13 %. Ennakkoluulottomina he lähtevät varsin pian uusiin hankkeisiin. Varhaiseen enemmistöön ihmisistä kuuluu 34 %. He ovat niitä jotka melko pian uskaltautuvat kokeilemaan uutta, ei kuitenkaan niin nopeasti kuin varhaiskäyttäjät. Saman verran eli 34 % ihmisistä, ns. myöhäinen enemmistö, on heitä, jotka melko hitaasti omaksuvat uutta. Vitkastelijoita ihmisistä on 13 % ja toivottomia 3 %. Jos tarkastelemme Tiiminkiä ja Kotikuusta Rogersin numeroiden valossa, asia on harvinaisen selvä. Tiiminki ja sen talohanke edustavat uudenlaista ajattelua. Tällä hetkellä Kotikuusesta tulevaisuuden kotinaan kiinnostuneet ovat luovuustutkijan luokituksen mukaan varhaiskäyttäjiä. Siilinjärven asukkaasta on vuotiaita 6435, joista luovia ja ennakkoluulottomasti suhtautuvia 16 % eli 550. Elämänstrategiansa puolesta tämä joukko ei näe esteitä muuttaa Kotikuuseen. Miksi nämä 550 ennakkoluulotonta siilinjärveläistä eivät ole Tiimingin jäseniä? Todennäköisesti he eivät tiedä Tiimingistä ja Kotikuusesta. Tieto ei ole tavoittanut heitä. Jotkut tietävät jotakin, mutta eivät tarpeeksi aktivoituakseen. Tässäpä haastetta Tiimingin hallitukselle. Rogersin ajatuskulkua seuraten 2188 tällä hetkellä vuotiasta siilinjärveläistä kypsyy varsin pian näkemään Kotikuusen tapaisen talon ja yhteisön tavoiteltavana ikääntyvien asumismuotona. Yhtä suuri joukko heidän ikätovereitaan tarvitsee vuosia, jopa vuosikymmeniä siihen, että alkaa nähdä Kotikuusen muunakin kuin kolhoosina. Aika loppuu kesken. Kotikuuseen tulee 21 asuntoa. Rakentamisen käynnistyttyä tarjonta ei tule vastaamaan kysyntää. Silloin myydään ei oota. Sananlaskua mukaillen varhainen lintu on silloin jo löytänyt madon. mls TÄMÄ PÄIVÄ Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä. J. W. von GOETHE

3 3 KANSANEDUSTAJA TUULA VÄÄTÄINEN TIIMINGIN SANOMILLE Lähetimme siilinjärveläisille kansanedustajille sähköpostissa neljä Tiiminkiin ja Kotikuuseen liittyvää kysymystä vastattavaksi. Arvoisa siilinjärveläinen kansanedustaja! Kuopion seudun Tiiminki ry on 2001 perustettu, uudenlaisen ajattelun ja toiminnan yhdistys. Sen tavoitteena on saada aikaan ihmisten omaan aktiivisuuteen ja apuun sekä naapuriapuun perustuva yli viisikymppisten asuinyhteisö ja -talo. Tietoa yhdistyksestä löytyy kotisivuilta Meillä on taloa varten tontti Vuorelassa ja pohjapiirustukset talolle, rakentaja (Savocon Oy) on, mutta kyllin rohkeaa ja ennakkoluulotonta rakennuttajaa ei ole löytynyt. Tiimingillä on oma lehti Tiimingin Sanomat, ilmestynyt vuodesta Seuraavassa Tiimingin Sanomissa haluamme kertoa lukijoillemme siilinjärveläisten kansanedustajien suhtautumisesta hankkeeseemme. Siksi pyydän Sinua vastaamaan napakasti - ja tietysti mahdollisimman pian - seuraaviin kysymyksiin. Kolmesta kansanedustajasta Tuula Väätäinen (sos.) ehti ensimmäisenä vastaamaan. Julkaisemme tässä nyt kansanedustajille lähettämämme kirjeen, kysymyksemme ja Tuula Väätäisen vastaukset niihin. Seuraavassa Tiimingin Sanomien numerossa palaamme valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen vastauksiin. Alla kysymykset ja Tuula Väätäisen vastaukset. 1. Onko Kuopion seudun Tiiminki Sinulle tuttu? Mitä tiedät siitä? Mistä olet saanut tietoa? Muistan kun Tiiminkiä perustettiin ja oli keskustelua siitä, onnistuisiko kyseisenlainen asuminen Siilinjärvellä. Tunnen useamman hallituksen jäsenen. 2. Mitä mieltä olet yhteisöasumisesta ikääntyvien asumismuotona? Mitä etuja ja/tai haittoja tällaisella asumismuodolla Sinun mielestäsi on? Yhä useampi meistä elää vanhemmaksi ja eläkepäiviä riittää vuosikymmeniksi, joten monenlaista asumismuotoa ehtii elämänsä varrella kokeilla. Yhä useampi vanhus on yksinelävä nainen ja erityisesti niissä tilanteissa, joissa ihminen elää vanhuutta yksin, tämäntyyppinen asumismuoto tuo turvallisuutta ja mahdollistaa ihmissuhdeverkoston ylläpitämisen.

4 4 3. Projektimme ei ole edennyt viime vuosina. Mitä meidän pitäisi Sinun mielestäsi tehdä, että pääsisimme asiassa eteenpäin ja talo saataisiin aikaan? Onpa vaikea antaa teille uusia vinkkejä, kun katsoo ketä hallituksessa on mukana. Rakennusalan asiantuntijoita useampi. Sanoitte, ettei ole löytynyt rohkeaa rakentajaa. Löytyisikö muualta päin Suomea rohkaisevia esimerkkejä? 4. Voitko siilinjärveläisenä kansanedustajana tehdä jotakin Tiimingin Kotikuusi-talon aikaansaamiseksi? Tällä hetkellä Suomessa on vasta yksi yhteisöllisyydelle perustuva ikääntyvien kotitalo, Loppukiri Helsingissä. Olisihan upeaa saada valmiiksi meidän siilinjärveläinen hankkeemme ja näin nostaa Siilinjärven imagoa edelläkävijänä ja myös vauhdittaa valtakunnan tasolla toimenpiteitä ikääntyvien asumisen ja elämänlaadun parantamiseksi. Lupaan perehtyä asiaan aikaisempaa paremmin ja olla tukemassa asiaa niissä tilanteissa, missä olen mukana. Olen nyt valtiovarainvaliokunnan asumisja ympäristöjaoston jäsen ja kuulostelen minkälaisia ajatuksia siellä kyseisten hakkeiden osalta on. Tiimingin Sanomat kiittää kansanedustaja Tuula Väätäistä haastattelusta. Jäämme toiveikkaana odottamaan hänen selvitystyönsä tuloksia. Jäämme myös odottamaan Jyrki Kataisen ja Hannakaisa Heikkisen vastauksia.

5 ESITTELYVUOROSSA EIJA PITKÄNEN 5 Olet useassakin merkityksessä nuori tiiminkiläinen. Olet 47-vuotias ja liityit yhdistykseen viime syksynä. Kerropa itsestäsi! Kävin 47 vuotta sitten syntymässä Sonkajärvellä, jossa en kuitenkaan ole koskaan asunut. Varhaislapsuuteni vietin Sukevan Kalliosuolla pienessä kyläyhteisössä. Savolaissyntyinen isäni toimi vanginvartijana Sukevan keskusvankilalla ja karjalaissyntyinen äitini einestyöntekijänä Kainuun Osuusmeijerillä. Kun oli 8-vuotias, muutimme isän työn vuoksi Kuopioon. Siilinjärveläinen minusta tuli vasta 1990-luvun puolivälissä. Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja sosionomi (AMK), joksi valmistuin nyt huhtikuussa Savonia-ammattikorkeakoulusta, suuntautumisvaihtoehtonani palveluohjaus. Erityisopintoni suuntautuvat lisäksi vanhustyöhön. Takanani on myös lukuisia pienimuotoisia opintoja, kuten sosiaalityön perusopinnot Kuopion avoimessa yliopistossa ja kirjoittamisen perusopinnot Jyväskylän yliopistossa. Toimin 19 vuotta Ramirent Oyj:ssä, josta tehtävästä olen ollut sairauslomalla vuodesta Viimeisin työnimikkeeni Ramirentissä oli markkinointiassistentti. Sain siis huhtikuussa uudelleenkoulutukseni loppuun, mitä nyt, sen aika näyttää. Millainen oli lapsuudenkotisi? Sen henkinen perintö? Lapsuudenperheeseeni kuuluu vanhempieni ja minun lisäksi kaksi minua vanhempaa veljeäni. Karjalaisten isovanhempieni ja äitini suvun vaiheet ovat vaikuttaneet minuun ja rikastuttaneet elämääni. Luulenpa, että heidän elämänvaiheidensa läpikäyminen ja lapsuudenkotini turvallisessa Kalliosuon kyläyhteisössä ovat saaneet minut arvostamaan yhteisöllisyyttä. Kyllä minusta tuo henkinen perintö on juuri se yhteisöllisyys: osallisuus, toisista välittäminen, toisten auttaminen, luottavaisuus. Nämä kaikki olivat vahvasti esillä niin lapsuudessani Kalliosuon kyläyhteisössä kuin vanhempieni ja isovanhempienikin elämäntarinoissa. Itselläni niiden sisäistäminen on elinikäistä oppimista, josko päivä päivältä, askel askeleelta olisin sisällä noissa asioissa. Välillä menen askeleen eteen ja kaksi taakse, mutta tavoite on kuitenkin tiedossa ja sitä kohti pyrin. Minulla oli vahva yhteys omiin isovanhempiini, joilta minulla on matkaeväänäni monta rikasta ja mieleenpainuvaa muistoa. Valitettavasti itsekeskeisyys, oman edun tavoittelu ja hektinen ilmapiiri ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa. Erilaisuutta hyväksytään ehkä enemmän kuin ennen, mutta heikkoutta ei. Myös se on erilaisuutta, joka tulisi hyväksyä! Hengellisenä perintönä syvästi uskovaiset, ortodoksiset isovanhempani jättivät oman merkittävän ja tärkeän jälkensä sisimpääni. Mummoni siunasi meidät lapset joka kerta, kun kävimme heillä. Samoin muistan pyhäpäivien kunnioittamisen, jolloin laitettiin valkoiset liinat pöytään, kuunneltiin jumalanpalvelus, syötiin yhdessä ja kyläiltiin, vietettiin aikaa yhdessä. Sunnuntaisin ei tehty töitä.

6 6 Mistä sait tietää Tiimingistä ja Kotikuusesta? Eräältä tiiminkiläiseltä, jonka ajatusmaailma kohtasi omani. Uskotko yhteisöllisyyteen? Kun professori Pauli Niemelä luennoi meille yliopistolla vuonna 2003 Jane Addamsista, oivalsin yhteisöllisyyden merkityksen. Uskon todella sen kantavaan voimaan. Jos en uskoisi, en olisi mukana Tiimingissä. Ilman yhteisöllisyyttä tämä yhteiskunta on hukassa. Mitä Suomessa muuttaisit, jos voisit? Olen huolissani hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudesta. Tällä hetkellä muuttaisin sosiaalityön painopistettä rutkasti enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Siinä näen avaimet kestävään kehitykseen. Myös globalisaation mukanaan tuomat muutokset askarruttavat. Näitä huolenaiheita on paljon. Tiimingin luoma asumisen malli on kestävän kehityksen linjassa ja painottuu mitä suurimmassa määrin juuri ennaltaehkäisyyn. Yhteisön turvin ihminen selviytyy mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Yhteisöllisessä asumisessa yksinäisyys ja masennus eivät pääse yllättämään ja se lisää turvallisuutta. Se on osallisuuden, aloitteellisuuden, aktiivisuuden ja luovuuden lähde. Yhdessä on mahdollisuus löytää parhaat ratkaisut muuttuvassa, globalisoituvassa maailmassa. Elämäsi tähtihetkiä? Poikani syntyminen ja jokainen päivä hänen kanssaan on elämäni tähtihetkiä. Haluan antaa hänelle perinnöksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kantavan voiman. Hän on ainoa lapseni. Iloitsen pienistä onnistumisistani. Nautin hyvistä kohtaamisista sukulaisten, rakkaiden ystävien ja myös aivan ventovieraiden kanssa. Intohimosi? Heti tulee herkut mieleen eli suklaa ja saunominen sekä uinti kesäiltana mökillä. Tulevaisuudensuunnitelmasi? Sosiaalialan työpaikka, jossa olisi mahdollisuus käyttää luovuuttaan ja vaikuttaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden säilymiseen ennaltaehkäisevällä työllä. mls OLETKO TULLUT AJATELLEEKSI, että meidän ajallamme on muihin aikoihin nähden yksi etu? Se kuuluu meille, on Charles Celeb Colton oivaltanut.

7 7