RAKENNUSTAITO. Gatehouse maamerkkinä majakan tapaan Puurakentamiseen oppia Sveitsistä Liikenne ja rakentaminen VSK.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSTAITO. Gatehouse maamerkkinä majakan tapaan Puurakentamiseen oppia Sveitsistä Liikenne ja rakentaminen 05 2008 103. VSK. www.rakennustaito."

Transkriptio

1 VSK Gatehouse maamerkkinä majakan tapaan Puurakentamiseen oppia Sveitsistä Liikenne ja rakentaminen

2 Ajoväylän päällysteen on kestettävä raskaitten ajoneuvojen kulutusta, staattisia ja dynaamisia pistekuormia, polttoöljyä ja muita kemikaaleja, lämpötilavaihteluja, jäätymistä, sulamista ja paahtavaa kuumuutta, painumatta tai siirtymättä paikoiltaan. Betonikivipäällyste on kestävä ja komea pinta katujen, suojateiden, linja-autopysäkkien, teollisuuspihojen, lastausalueiden, satamien ja lentokenttien huoltoalueiden päällysteeksi. Betonilaatta Oy, Euran Sementtivalimo Ky, HB-Betoniteollisuus Oy, Kouvolan Betoni Oy, Lakan Betoni Oy, Lammin Betoni Oy, Lemminkäinen Betonituote Oy, Lujabetoni Oy, Napapiirin Betoni Oy, Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Rudus Betonituote Oy Tutustu raskaan liikenteen betonikivipäällysteisiin.

3 SISÄLTÖ Helsingin Vuosaaren sataman logistiikka-alueelle on noussut 14-kerroksinen maamerkki, toimistotorni Gatehouse. Kuva: Arto Rautiainen Pääkirjoitus Matalaenergiapuutalon rakentamiseen oppia Sveitsistä Siru Väisänen Jäähallin rakentamisen lähtökohtana on toiminnallisuus Vesa Tompuri NCC:n kohteissa uusia energiansäästötoimia Ajantasainen pysäköinninopastus tulossa Ouluun Juho Kero Louhintaonnettomuudesta valmistui tutkintaselostus Maxisat Networks on Vuoden sähköurakoitsija Tarpeellinen, teollinen meluseinä Lotta Suistoranta Rakennusten ulkoseiniä tarjotaan mainospaikoiksi Helsinki Vantaalle uusi toimistorakennus Liikennetärinän vaikutuksia voidaan vähentää kaavoitusvaiheessa Saamelaisille oma kulttuurikeskus Inariin Wärtsilä avasi uuden huoltoyksikön Brasiliassa Puhdasta sisäilmaa M1-luokitelluilla tuotteilla Esko Kukkonen Homekorjauksiin enemmän ryhtiä Esko Kukkonen Suomalaiset menestyivät tiiliarkkitehtuurikilpailussa Puuelementtiteollisuus järjestäytyi Turun linnan seinät kunnostuvat käsityönä Aku Aittokallio Kerrostalojen esteettömyys joutuu syyniin Merja Mannila YIT peruskorjaa uusia asuntoja historiallisiin ympäristöihin Vanhojen mestareiden kokemuksilla on yhä kysyntää Vesa Tompuri Gatehouse maamerkkinä majakan tapaan Arto Rautiainen Ilmanvaihto ja lattialämmitys voivat hyödyntää toisiaan Kvartsipölyn määrää halutaan vähentää yhteistoiminnalla RT-detalji Rakennustaito 50 ja 100 vuotta sitten Tuoteuutiset Rakennusmarkkinat Mestariasiaa Seuraava Rakennustaito 6/2008 ilmestyy 6.8. eli Toimin päivänä

4 Ardex X 77 MICROTEC kiinnityslaasti, jonka avoinaika kammattuna on varmasti riittävä AVOINAIKA JOPA 60 MIN. 25 kg = 16 m² LAATOITTAJAN UNELMA......TOTEUTTAJANA ARDEX! - Avoinaika kammattuna jopa 60 min. - Saumaus seinällä 8 h ja lattialla 24 h kuluttua - Valumaton - Ulko- ja sisätiloihin Nämä yhdessä tarkoittavat suurempaa varmuutta! LISÄTIETOJA ARDEX-TUOTTEISTA P

5 NRO 2130 PÄÄKIRJOITUS Kuva: Kirsi Salovaara vuosikerta ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisijat Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry Rakennustietosäätiö RTS Kustantaja Rakennustieto Oy Toimitus Runeberginkatu 5, Helsinki PL 1004, Helsinki Puhelin Telefax www. rakennustaito.fi. Päätoimittaja Riitta Ollila Toimitussihteeri Siru Väisänen Myyntipäällikkö (ilmoitukset) Stina Lähde Sihteeri Marja Kivipelto Osoitteenmuutokset RKL:n jäsenet (09) Muut Tilaukset tai lehden tilauskortilla Kesto / vuositilaus 61 / 65 Irtonumero 7,5 10 numeroa vuodessa Toimitusneuvosto Ahti Junttila (pj) Hannu Ahokanto Matti Antikainen Kalervo Hatakka Pekka A Korhonen Pekka Lahti Reijo S Lehtinen Jussi Mattila Riitta Nyberg Riitta Ollila Ahti Puonti Matti Rautiola Aarni Saviaho Tulevaisuuden rakentajia tarvitaan nyt Meidän tulevaisuuteemme vaikuttavia päätöksiä tehdään juuri nyt. Kaiken ilmasto- ja energiatehokkuuskeskustelun keskellä tunnutaan helposti unohtavan, että jonkun täytyy ohjata ja toteuttaa kaikki se uusi ja korjattu energiatehokas ja virheetön rakentaminen. Meillä vaan edelleen on pulaa ammattinsa osaavista vastaavista mestareista. Mestarit ovat sitkeää ja työnahnetta porukkaa, niin kuin tästäkin lehdestä voidaan nähdä. Kuitenkin suuri osa heistäkin jää kaikesta huolimatta seuraavan kymmenen vuoden kuluttua eläkkeelle. Kysymys onkin, ehtivätkö nyt uuden rakennusmestarikoulutuksen aloittaneet hankkia tarpeeksi kokemusta ennen vanhan kaartin väistymistä. Rakennusmestarikoulutukseen otetaan tänä vuonna yhteensä noin 350 opiskelijaa, joista nuorisopaikkoja on 225. Hyvää on se, että koulutuspaikkakuntia on nyt enemmän kuin vuosi sitten. Kokonaisuutena kuitenkin määrä yhdessä aikuisopiskelijoiden kanssa on tarpeeseen nähden edelleen huomattavasti liian alhainen. Pula koskettaa erityisesti infrapuolen aloituspaikkoja, joita on koko maassa nuorille tarjolla vain pari kymmentä. Kuitenkin jo nyt erityisesti kuntasektori kaipaa kipeästi alan työnjohtoa johtamaan yhä vaativampien ympäristökohteiden toteuttamista. Valitse valkoinen kypärä viestintäkampanja on hyvä esimerkki siitä, että huoli on alalla yhteinen. Ovathan kampanjan takana sekä RKL että Rakennusteollisuus RT sekä muita alan sidosryhmiä. Nuoret onkin saatu kiinnostumaan mestarikoulutuksesta niin, että nytkin ensisijaisia hakijoita oli yli kolminkertainen määrä paikkoihin nähden. Valtaosalla viime vuonna aloittaneista opiskelijoista oli kokemusta rakentamisesta ihan ruohonjuuritasolla. Tämä taannee sen, että motivaatio säilyy eikä keskeyttämisprosentti nouse korkeaksi. Käytännönläheinen opiskelu työharjoitteluineen asettaa vaatimuksia sekä ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöille että nuoria harjaannuttavien rakennusliikkeiden ohjaamisesta vastaavalle työnjohdolle. Liki vuosikymmenen katkos mestarikoulutuksessa on tullut kalliiksi niin rakennusliikkeille kuin heidän asiakkailleenkin. Se yhdessä 90-luvulla alan jättäneiden kanssa on syntynyt sukupolven mittainen musta aukko mestarikuntaan. Toivottavaa on, että päättäjät toimivat kaukonäköisesti ja lisäävät jo ensi vuodeksi paikkoja eri puolella Suomea käynnissä oleviin opinto-ohjelmiin. Hyvää rakentamisen kesää toivottaa riitta o. Taitto Anita Ukkonen Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 5

6 TEKSTI JA KUVAT: Siru Väisänen Matalaenergiapuutalon rakentamiseen oppia Sveitsistä Suomeen on suunnitteilla useita matalaenergiaratkaisuihin liittyviä puutalohankkeita. Näiden alueiden suunnittelijat ja muut Suomen puutalorakentamisen asiantuntijat tutustuivat huhtikuussa Sveitsin merkittävimpiin matalaenergiapuutaloihin. Sveitsi on matalaenergiarakentamisessa maailman huippumaita. altakunnallisen Moderni puukaupunki V -hankkeen avulla Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettu jo monia merkittäviä puukaupunkialueita. Vuosien kärkihankkeita on seitsemän eri puolilla Suomea. Vielä ideointivaiheessa olevista Moderni puukaupunki -alueista merkittävimmät ovat Rakennustaidossa 2/2008 esitelty Kontiolahden Lehmon alue sekä Porvoon Johannisbergin alue. Kontiolahteen alkaa ensi vuonna nousta Suomen laajin puutaloalue, jossa huomioidaan energiatehokkaasti koko asumisen elinkaari. Porvoon Johannisbergin itäosan yhtiömuotoiselle tontille puolestaan suunnitellaan asunnon pientalokohdetta, jossa sovelletaan matala- ja passiivienergiaratkaisuja puurakentamisen keinoin. Mallia erilaisten matalaenergiaratkaisuja sisältävien puutalojen rakennuttamiseen haetaan nyt mm. Sveitsistä, jossa asioissa ollaan huomattavasti Suomea edellä. Sveitsissä on matalaenergia- ja passiivitalorakentamiselle omat valtakunnalliset standardit. Tällaisia Minergi-standardoituja taloja Sveitsissä ja sen lähialueilla on jo yhteensä noin Noin 20-henkinen suomalainen puurakentamisen asiantuntijaryhmä tutustui huhti- kuussa niistä noin kymmeneen. Puuta arvostetaan Sveitsissä enemmän Matalaenergiatalo voidaan rakentaa eri materiaaleista. Puuinfon toimitusjohtaja Petri Heinon mukaan tutustuminen Sveitsin matalaenergiapuutaloihin vahvisti käsityksiä siitä, että Suomessa tulee vastaisuudessa panostaa enemmän matalaenergiarakenteiden kehittämiseen ja kokonaiskonseptien synnyttämiseen. Matalaenergiarakentamisesta toivotaan samalla kaivattua lisäpotkua suomalaiseen puurakentamiseen. Uskon, että puun kilpai

7 Vuosina rakennettu koulurakennus Neue Kantonsschule Schoolhouse Sveitsin Wilissä miellytti suomalaisia puurakentamisen asiantuntijoita. Esimerkiksi palkkirakenteita oli kohteessa käytetty hienosti. Kaikissa tiloissa on käytetty primaaristä kantavaa rakennetta, joka muodostuu tukipilareista, välipohjapalkeista ja niiden päällä lepäävästä palkistosta. Periaatetta on noudatettu myös silloin, kun jänneväliä on pidennetty, esimerkiksi isossa urheiluhallissa (27 m), jossa on tosin käytetty kotelopalkkeja. Ulkoseinän puulaudoitus on tammea. Standardit kiinnostivat Vierailullaan Sveitsin ja Itävallan matalaenergiapuutaloihin suomalaisasiantuntijat tulivat entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että Suomeenkin olisi hyvä saada matalaenergia- ja passiivitalorakentamiselle valtakunnalliset raja-arvot. Erilaisten olosuhteiden vuoksi Sveitluasema paranee, kun lämmöneristysmääräykset tiukkenevat. Vaatimusten noustessa puu ei eristävänä materiaalina kasvata seinän paksuutta yhtä paljon kuin muilla materiaaleilla, hän toteaa. Puuta arvostetaan Heinon mukaan Sveitsissä raken- nusmateriaalina paljon enemmän kuin Suomessa. Puurakentaminen on Suomessa säilynyt iät ja ajat perusrankarakentamisena ilman suurempia alan innovaatioita. Puuta pidetään Suomessa niin tavallisena materiaalina, ettei sitä ole opittu pitämään arvokkaana, hän toteaa. Sveitsissä kehitys on sen sijaan mennyt niin, että melkein jokaisessa kylässä on perinteisesti ollut oma sahalaitos tai esimerkiksi levytuotantoa. Kun massiivinen hirsirakentaminen on sielläkin vähentynyt, on ollut pakko kehittää uusia rakentamistekniikoita. Nyt sieltä löytyy paljon puunjalostusta ja puurakentajia. Suomella on Heinon mukaan ollut vain vähän annettavaa eurooppalaiselle puurakentamiselle. Poikkeuksiakin sentään löytyy. Suomi on kehittänyt sahatavarasta korkealuokkaisia erikoistuotteita. Lisäksi kertopuu ja nyttemmin lämpöpuu ovat suomalaisen kehitystyön tuloksia, joista Euroopan puurakentajat ovat kiinnostuneita. Etenkin kertopuu on Sveitsissä erittäin tunnettu, ja sen käyttö on monipuolista. Myös yhdessä vierailukohteena olleessa sveitsiläisessä koulurakennuksesesa oli käytetty suomalaista kertopuuta välipohjissa jäykistämään kerrokset nurkan betonitornista toiseen ylettävällä levyllä. Oppia on syytä hakea Sveitsistä Myös rakennusopin professori Kari Salonen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta harmitteli Sveitsissä suomalaisten suhtautumista puuhun. Puuta pidetään liikaa itsestäänselvyytenä. Ajatellaan, että jokainen mies osaa rakentaa puusta talon ja tämä ajatus helposta ja yksinkertaisesta rakentamisesta kieltämättä myös näkyy Suomen taloissa. Suomessa ei opiskella riittävästi puun käyttöä, joten meillä ei myöskään osata käyttää puuta mitenkään erinomaisesti. Salonen on myös huomannut, että Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille arkkitehtiopiskelijoille Suomen pysähtynyt kehitys puurakentamisessa tulee usein aikamoisena yllätyksenä. He tietävät Suomeen tullessaan, että Suomi elää puusta ja olettavat, että puurakentaminen on maassamme runsasta, erinomaista ja innovatiivista. Totuus on kuitenkin se, että meidän tässä pitää oppia muista maista hakea. Suomalaisten on todella syytä tavoittaa Keski-Euroopan etumatka ja saada Suomeen lisää puurakentamisen ammattilaisia, hän toteaa. Marché Internationalin viime vuonna valmistunutta Minergie-P- Eco -standardin mukaan rakennettua toimistorakennusta Sveitsin Kempthalissa esitteli suomalaisryhmälle arkkitehti Carmen Eschrich. Kolmikerroksisen toimistotalon suunnittelun lähtökohtina oli matala energiakulutus, nopea rakentaminen, ekologisuus sekä viihtyisä ympäristö ja työpaikka. Eschrichin mukaan etenkin viihtyisän ympäristön luomisessa oli paljon haastetta: kohde kun sijaitsee moottoritien läheisyydessä. Energian suhteen Marchén rakennus on omavarainen: katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä kwh, jolla katetaan talotekniikan energiatarve ( kwh/a) ja toimistossa tarvittava energia ( kwh/a). Lämmitys hoituu maalämpöpumpulla ja lämmön talteenottojärjestelmällä. Lisäksi eteläisellä julkisivulla on aurinkokeräimiä sisältäviä, ns. GlassX-paneeleita lämpövaraajina. Tarkasti etelään päin laskeutuvan pulpettikaton kaltevuus on 12 astetta. (Kuvalähde: Aurinkopaneelit Lämmittämätön ullakko Pienet lasipinnat pohjoiseen Suuret lasipinnat etelään Noin 50 % toimii lämmönvaraajana Lämpöä varastoiva massa Katos ja parvekkeet luovat varjoa kesällä Tuloilma Lämpöpumppu

8 sissä ja muuallakin Keski- Euroopassa käytettäviä standardeja ei voida kuitenkaan ottaa sellaisinaan käyttöön Suomessa. Yleiseurooppalaiset standardit edellyttäisivät esimerkiksi Jyväskylän korkeudella sellaisia rakenteita ja rajoituksia arkkitehtuurille, ettei passiivitalon rakentaminen olisi enää taloudellisesti järkevää, arkkitehti Kimmo Lylykangas toteaa. Lylykangas ei niputtaisi Minergy-P-Eco -standardiin kuuluvassa puukerrostalossa Winterhurissa GlassX-ikkunat luovuttavat lämpöä huonetiloihin. Ulospäin tällaiset lasipinnat näyttävät ikkunoilta, mutta huoneiston sisällä seiniltä. Pohjoismaitakaan saman standardin alle. Suomella on ilmaston puolesta paljon suuremmat haasteet matalaenergiarakentamisen suhteen. Tanska muistuttaa jo olosuhteiltaan paljon enemmän Keski-Eurooppaa kuin Suomea. Myös Ruotsin ja Norjan kaupungeista suurin osa sijaitsee Suomen eteläpuolella. Norjassa myös rannikon läheisyys tekee ilmastosta vähän leudomman, hän kertoo. Teknologia vaatisi kehittämistä Alan teknologiakin kaipaisi Lylykankaan mukaan Suomessa kehittämistä. Tarvetta olisi uusille innovaatioille, Suomen oloihin sopiville järjestelmille. Esimerkiksi aurinkopaneelit soveltuvat hyvin meillekin. Suomeen tulee paljon auringonsäteilyä, mutta ongelmana on, että se jakaantuu niin epätasaisesti vuoden aikana. Suomessa pitäisi kehittää sellaisia järjestelmiä, joilla saisimme auringon kesällä luovuttamaa energiaa varastoitua talvella käytettäväksi, hän toteaa. Sveitsissä oli Lylykankaan mukaan erittäin rohkaisevaa ja ilahduttavaa huomata, että siellä ollaan jo pääsemässä kestävän kehityksen mukaiseen rakennustapaan. Häntä viehätti myös sveitsiläisen puurakentamisen korkea laatutaso ja puukomponenttien pitkälle viety teollinen esivalmistusaste. Onhan se vähän hassua, että kun Keski-Euroopassa on Suomea leudompi ilmasto, niin siellä halutaan tehdä osat tehtaissa sään suojassa ja pystyttää talo rakennuspaikalle nopeasti. Meillä sen sijaan tehdään hyvin paljon kaikki työmaalla, vaikka juuri meillehän olisi ankaramman talven takia syytä tehdä toisin. Etenkin puurakentamisessa olisi mielestäni hyvinkin tärkeää päästä Suomessakin siihen, että pitkälle esivalmistettuja osia tuotaisiin työmaalle ja koottaisiin ne nopeasti, hän kertoo. Puun annetaan Sveitsissä harmaantua Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä kertoo hänkin arvostavansa sveitsiläisten käyttämää standardijärjestelmää. Sillä on ohjaava vaikutus energiansäästöön. Erityisen tärkeää on mielestäni arvioida rakennuksen energiatehokkuuden lisäksi primäärienergian ympäristövaikutuksia primäärienergiaker- Myös veden kanssa toimitaan Forum Chriesbach -rakennuksessa säästeliäästi. Sadevettä kerätään katolta ja varastoidaan 80 m 3 suuruiseen altaaseen, joka toimii myös pihalla olevana vesipuutarhana. Altaasta vesi johdetaan rakennuksen wc-tiloihin, jossa sitä käytetään wc-istuinten huuhteluun. Yksi kiehtovimmista Sveitsin 0-energiataloista on syyskuussa 2006 avattu vesitutkimuslaitos Eawagin päärakennus Forum Chriesbach Dübendorfissa. Tutkimus- ja hallintorakennuksen suunnittelun lähtökohtina oli rakennuksen toimivuuden ja visuaalisen ilmeen lisäksi myös laadukas ja kestävän kehityksen mukainen rakentaminen. Rakennuksen julkisivujen automaattisesti kääntyvät turvalasista valmistetut siniset lasipaneelit suojaavat auringolta kesäisin ja päästävät säteilylämmön sisään talvisin. Ne tuovat rakennukselle myös modernia arkkitehtuurista ilmettä. Forum Chriesbachissa ei ole tavanomaista lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää, vaan ihmisten, koneiden, valaistuksen ja auringonsäteilyn tuottama lämpö riittää tavallisesti ylläpitämään miellyttävää huonelämpötilaa. Rakennuksen katolle on asennettu 459 m 2 teholtaan 77 kw:n aurinkopaneelia, joilla on tarkoitus kattaa kolmannes rakennuksen kwh vuotuisesta sähkötarpeesta palvelin poislukien. Myös lämminvesivaraajaa (12 m 3 ) lämmitetään aurinkokeräimillä, keittiön jäähdytyslaitteiden hukkalämmöllä ja ulkolämpötilan ollessa erittäin kylmä myös alueen kaukolämpöverkolla. Rakennuksen energiankulutus onkin neljä kertaa alhaisempi kuin minimivaatimusten mukaan rakennetussa rakennuksessa. Rakennuksen tekniikkaa esitteli suomalaisasiantuntijoille arkkitehti Mark Zimmermann

9 Sveitsin matalaenergiataloissa käytetyt Minergie-standardit Ziegelwiesin terassiasunnot sijaitsevat aivan Zürichin järven rannalla Altendorfissa. Kaksi suurta ja yksi pieni omakotitalo sekä paritalo ja yksi kolmen asunnon talo on kaikki sijoitettu hyvin lähelle toisiaan, mutta kuitenkin yksityisyyttä kunnioittaen pitkulaiselle tontille. Taloissa on vihreäksi maalatut puujulkisivut ja koko taloa ympäröivät parvekkeet ja terassit. Ikkunat ovat huoneiden korkuiset. Insinööri Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvontavirastosta ja toimitusjohtaja Petri Heino Puuinfosta vaihtoivat vierailun jälkeen mielipiteitä tällaisesta asumismuodosta. Sveitsissä rakennetaan paljon taloja käsittelemättömästä puusta ja talojen annetaan rauhassa harmaantua. Tämä on niitä harvoja asioita sveitsiläisestä puurakentamisesta, josta suomalaisryhmä ei aikonut ottaa jatkossakaan oppia Suomeen. Käsittelemätön puurakennus on altis vaurioille, eikä laikukkaaksi harmaantunut julkisivu miellytä ulkonäöltäänkään. Moderni puukaupunki -hankkeen vetäjä, arkkitehti Markku Karjalainen Oulun yliopistosta halusi tutkia Minergie-standardin saaneen sveitsiläisrakennuksen rimoitetun puujulkisivun kuntoa tarkemminkin. INERGIE on uusia ja peruskorjattuja rakennuksia koskeva rekisteröity laatumerkki, jonka sovel- M tamista tukevat Sveitsin liittovaltio, kantonit ja Liechtensteinin ruhtinaskunta. Tavaramerkin piiriin kuuluu useita tuotteita. Tavaramerkin päätehtävä on rakennuksia koskevan Minergie-standardin ylläpito ja valvonta. Minergie-standardi edellyttää, että energian kokonaiskulutus on enintään 75 % rakennusten keskimääräisestä kulutuksesta ja fossiilisten polttoaineiden osuus enintään 50 % energiankulutuksesta. Minergie-P määrittää matalaenergiataloja koskevat vaatimukset ja on erityisen tiukka lämmitysenergian käytön osalta. Standardi vastaa kansainvälistä passiivitalostandardia. Minergie-Eco määrittää edellisen lisäksi rakennuksille tietyt ekologiset kriteerit, jotka koskevat materiaalien kierrätettävyyttä, sisäilman laatua, meluntorjuntaa jne. Minergie-moduulit ovat rakennusosia ja elementtejä, joiden energiatehokkuus on todettu poikkeuksellisen hyväksi. Asuinrakennuksia koskevan Minergie-standardin keskeinen teema on mukavuus rakennuksen käyttäjien ja asukkaiden viihtyvyys. Siihen päästään huolellisesti tehdyllä rakennusvaipalla ja tehokkaalla ilmanvaihdolla. Vaadittavan rakentamisen laadun mittarina käytetään energian ominaiskulutusta. Näin voidaan varmistaa luotettava arviointi. Vain lopullisella energiankulutuksella on merkitystä. Standardin soveltaminen ei saa aiheuttaa yli 10 %:n lisäkustannuksia, jotta ratkaisujen toteuttamis- ja käyttökelpoisuus voidaan varmistaa. Laajasti hyväksytyllä Minergie-standardilla on selvät päämäärät. Jos standardin asettamat vaatimukset pystytään täyttämään, varsinainen konsepti, materiaalit sekä sisä- ja ulkorakenteet voidaan valita täysin vapaasti. Vuonna 2007 standardin oli saanut jo rakennusta, joiden yhteenlaskettu bruttokerrosala on yli 8,3 miljoonaa neliömetriä. Tänä vuonna määrä on noussut jo yli 8880:n ja 9,08 miljoonaan neliömetriin. Näistä kohteista, samoin kuin muistakin standardin käyttöön liittyvistä asioista, löytyy lisätietoa Minergien Internetsivuilta Arkkitehtoonisesti mallikasta Professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastosta toteaa, että suomalaiset ovat ehkä räystäsasiassa päässeetkin vaikuttamaan sveitsiläiseen arkkitehtuuriin. Joitakin vuosia sitten keskustelin arkkitehti Hermann Kaufmannin kanssa tästä räystäsasiasta ja hän pitoimilla. Tällainen kokonaisuus kannustaa energiankulutuksen vähentämisen lisäksi vähäpäästöisiin energialähteisiin siirtymiseen. Ihan mukava yksityiskohta oli sekin, että kun talo tehdään tiettyjen kriteerien mukaan, se voi saada asiasta kertovan statustaulun. Tällainen taulu antaa mielestäni rakennukselle tiettyä lisäarvoa ja voi myyntitilantees- sa olla hyvinkin arvokas asia. Ehkä sekin omalta osaltaan muokkaa ihmisten asenteita ympäristöystävälliseen suuntaan, hän toteaa. Aivan kaikkea näkemäänsä Seppälä ei kuitenkaan aikonut purematta niellä. Suomalaisen ajattelutavan mukaan on ihan järkevää tehdä taloihin räystäät. Sveitsissä rakennetaan modernejakin taloja räystäättöminä, mikä näkyy jo suhteellisen uusienkin talojen julkisivujen kunnossa. Talot harmaantuvat nopeasti, mutta kun ne eivät edes harmaannu tasaisesti, vaan jäävät laikukkaiksi. Jo alle kymmenen vuotta vanhat talot alkavat olla huonossa kunnossa: niissä alkaa näkyä selvää kosteudesta aiheutuvaa kasvustoakin, hän toteaa

10 Aurinkosuojaukseen Sveitsissä ja sen lähialueilla on käytetty perinteisesti ikkunaluukkuja. Nykyisin vaihtoehtoja on paljon enemmän, mm. alumiiniset reikälevyt ovat yleistyneet. Ne ohjataan kiinni ja auki asunnon sisäpuolelta ikkunan avaamalla. Pohjakerroksessa ne voi tietysti laittaa paikalleen haluttaessa ulkoakin. Reikälevy pitää liiallisen lämmön loitolla ja saa auringonvalon siivilöitymään kauniisti asunnon sisälle. Ludesch on noin 3000 asukkaan kunta Itävallan Vorarlbergissä. Kuntaan valmistui vuonna 2005 puinen monitoimitalo, joka käsittää mm. kunnantoimiston, postitoimiston, päiväkodin ja erilaisia kerhotiloja. Rakennuksessa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja paikallisesti tuotettua bioenergiaa. Aurinkokeräimet on sijoitettu torikatokseen. Rakennus edustaa monin tavoin uutta kestävän kehityksen mukaista rakentamista: se on mm. rakennettu lähimetsästä saadusta saksankuusesta ja rakentamisessa on suosittu muutenkin ekologisia materiaaleja ja ratkaisuja. Esimerkiksi lämmöneristeet ja tiivisteet on tehty uusiutuvista raaka-aineista. ti täysin käsittämättömänä suositustani rakentaa puurakennuksiin räystäitä. Hänen mukaansa niitä ei tarvita, koska puu harmaantuu kauniimmin ja tasaisemmin ilman räystäitä. Nyt vierailimme hänen suunnittelemassa, vuonna 2005 valmistuneessa puisessa monitoimitalossa Itävallassa ja siinä oli toista metriä pitkät räystäät. Rakennus edusti mielestäni erittäin korkeatasoista arkkitehtuuria, hän toteaa Koiso-Kanttilan mukaan

11 Vähän energiaa kuluttavat rakennukset voivat Sveitsissä saada erilaisia asiasta kertovia tauluja ulkoseinilleen. Kuvassa oleva statustaulu on tosin laitettu rakennuksen betonisen, räystäättömän pihakatoksen seinälle. Minä voisin viedä tämän Ouluun mukanani, nauroi Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä. Paanu on Sveitsissä perinteinen julkisivumateriaali. Uusissa taloissa käytetään teollisesti valmistettua pikkupaanua, joka parhaimmillaan mahdollistaisi hyvinkin modernia rakentamista. Tässä kerrostalokohteessa paanua käytettiin hillitysti, suomalaisryhmän mukaan vähän tylsälläkin tavalla. Puinen keittiöelementti tuo kerrostaloasuntoon lisää väriä ja kodikkuutta. Käytäväkeittiön olohuoneeseen avautuva puoli voidaan tarvittaessa sulkea paneeliverholla. Eteisaulaan avautuvassa oviaukossa oli puinen liukuovi. sveitsiläinen arkkitehtuuri miellyttää kyllä muilta osin hyvin suomalaistakin silmää. Näissä maissa on yleensäkin hyvälaatuista arkkitehtuuria ja erityisesti hyvää modernia puuarkkitehtuuria. Näkemistämme kohteista monet olivat sekä teknisesti että arkkitehtoonisesti hyvin mallikkaita, hän toteaa. Nelipäiväisellä retkellään suomalaisryhmä tutustui Zürichin lähialueen ja Itävallan Vorarlbergin maakunnan erilaisiin kohteisiin. Kiinnostavimpia kohteita olivat puiset koulu-, toimisto- ja monitoimitalot, joissa rakentamiseen liittyvien tietojen lisäksi saatiin paljon tietoa kyseisten rakennusten energiankulutuksesta ja talotekniikasta. Myös sveitsiläisessä kerrostaloasunnossa ja omakotitalossa vierailtiin. VUOKRA- TOIMISTO OMALLE TONTILLE! Neliömäärä joustaa tarpeen mukaan Monipuoliset sisätilaratkaisut Joustava vuokra-aika Cramo Instant Oy tarjoaa joustavia toimitilaratkaisuja toimialastanne riippumatta. Toimitilan vuokra-aika ja -kustannukset ovat helposti räätälöitävissä kulloiseenkin tarpeeseen ja tilanteeseen. Olemme tuottaneet jo satojen tuhansien neliömetrien tilaratkaisuja koko maan alueelle. KATSO LISÄÄ NETISTÄ: KYSY LISÄÄ JUURI TEILLE SOPIVASTA RATKAISUSTA: SOITA Harri Salminen Projektipäällikkö Puh GSM: Lasse Huuhka Projektipäällikkö Puh GSM: POWERING YOUR BUSINESS

12 TEKSTI JA KUVAT: Vesa Tompuri Jäähallin rakentamisen lähtökohtana on toiminnallisuus Suomessa on yli 200 jäähallia, joista suuressa osassa toiminnalliset ominaisuudet eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Samalla kun vanhojen hallien rakenteita ja talotekniikkaa uusitaan, kohennetaan myös yleisön viihtyvyyttä palveluihin panostamalla. nsimmäiset jäähallit E rakennettiin Suomessa 1960-luvun lopulla. Tampereen ja Helsingin jäähallien valmistumisen aikaan jääurheilijat ja jäälajien yleisöt joutuivat enimmäkseen tyytymään katettuihin tekojääratoihin. Nykyään jäähallit ja tekojääradat on tyypitetty katsojapaikkojen määrää kriteerinä käyttäen viiteen luokkaan. Harjoitushallissa on katsojapaikkaa, pienessä kilpailuhallissa , kilpailuhallissa ja suurhallissa katsojapaikkaa. Pääosa mestaruussarjatason jäähalleista on pelkästään jääkiekon tarpeisiin rakennettuja suurhalleja, mutta esimerkiksi Hartwall Areena ja Espoon LänsiAuto Areena ovat monitoimihalleja. Niissäkin jääkiekko on pääkäyttömuoto, mutta lisäksi areenoja käytetään muun muassa konsertti- ja yritystapahtumiin. Tämä monikäyttöisyys asettaa suuret vaatimukset hallien suunnittelulle. Monitoimikäytön suunnittelussa ensimmäisenä vaiheena on ratkaista ennen kaikkea toiminnalliset kysymykset, viime kädessä henkilö- ja tavaravirrat rakennukseen ja rakennuksesta pois. Samalla on mietittävä, miten hoitaa nämä liikennevirrat kerroksesta toiseen, tähdentää Pöyry Architectin Urheilu- ja tapahtumapaikat -yksikköä vetävä Hannu Helkiö. Sijainnissa huomioitava monia eri asioita Hannu Helkiö pitää Hartwall Areenaa eräänlaisena nykyaikaisen monitoimiareenan perustyyppinä. Samantapaista toiminnallista konseptia on sittemmin toteutettu menestyksellisesti eri puolille maailmaa. Tällä hetkellä Helkiön yksikkö suunnittelee monitoimiareenoja muun muassa Malmöön ja Shanghaihin. Myös tavanomaisissa jäähalleissa suunnittelun lähtökohtana on sopivan sijainnin valinta suhteessa asumisen painopisteeseen ja muiden liikuntapaikkojen sijaintiin. Jäähallien suunnitteluun erikoistunut rakennusarkkitehti Pentti Värälä muistuttaa, että myös koulujen sijainti suhteessa aiottuun hallin sijoituspaikkaan ja liikenneyhteydet sinne ovat keskeisiä kriteerejä. Kun mainitut kriteerit täyttävä tontti on löydetty, on vielä ratkaistava tontin sisäinen logistiikka muun muassa turvallisuus- ja esteettömyysnäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Autopaikkoja on tietysti oltava riittävästi. Hyvä nyrkkisääntö on yksi autopaikka viittä katsojapaikkaa kohden, mutta asia on tarkistettava suunnitteluvaiheessa. Todellinen tarve vaihtelee sijainnin ja joukkoliikenteen toimivuuden mukaan, Värälä korostaa. Teräs ja puu usein runkomateriaaleina Suomessa jäähalleista tavallisin runkoratkaisu on teräsrunko. Koska hallien kosteusrasitus on suuri, runko Hampurin Color Line Arena on suunniteltu pääasiallisesti jääkiekko- ja käsipallo-otteluita varten. Areenassa on katsojapaikkaa. Siellä järjestetään lisäksi myös konsertteja ja messutapahtumia. (Kuva: Pöyry Architects Oy)

13 Launen harjoitushallin mitat ovat 60 x 90 metriä; runkorakenteet ovat terästä. Hallityömaata vetää vastaava mestari Tapio Viljamaa YIT Rakennus Oy:stä. on korroosiosuojattava huolella. Toinen kantavuuden lisäksi huomioonotettava mitoitustekijä on riittävä palosuojaus. Jäähallin paloluokkaan vaikuttavat pinta-ala, henkilömäärä ja suojaustaso. Koska paloluokka vaikuttaa suoraan rakenteisiin ja välillisesti rakennuskustannuksiin, hallin paloluokka kannattaa varmistaa paloteknisellä suunnitelmalla. Siinä rakenteiden todellinen palonkesto ja suojaustarve varmistetaan simuloinnein ja laskelmin. Pienten jäähallien paloluokka on yleensä P3 tai P2. Palokuorma hallitilassa on normaalisti alle 100 MJ/m 2. Puuta kantavana runkona käytettäessä on muistettava ottaa huomioon suurista jänneväleistä ja kosteusvaihteluista aiheutuvat erityispiirteet. Suhteellinen kosteus saattaa hallissa vaihdella jopa välillä prosenttia. Tästä seuraa, että puun kosteusliikkeet on otettava mitoituksessa tarkasti huomi- Suuren hallin kylmätekniikka on melkoista putkiviidakkoa. Kuva on Globen-hallista Tukholmasta. oon. Pulttiryhmän pulttien keskinäinen sijoittelu on laskettava tarkasti, jotta kosteusliikkeet eivät aiheuta halkeilua puussa. Tästä syystä puurakenteinen jäähalli on erittäin vaativa suunniteltava, sanoo diplomi-insinööri Tapio Korkeamäki, joka on suunnitellut jäähalleja 1970-luvulta lähtien. Korkeamäellä on kokemusta myös teräs- ja puurunkojen yhdistämisestä hallien korjaushankkeiden yhteydessä. Tällöin on hänen mukaansa muistettava tarkistaa vanhojen rakenteiden todelliset mitat. Puu on saattanut elää, ja mittaamalla saa selville tapahtuneet muodonmuutokset. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jos konepajalla valmistettuja teräsrakenteita halutaan sovittaa yhteen olemassa olevien puurakenteiden kanssa. Akustiikka vaativa erityiskysymys Jäähallien akustinen suunnittelu on vaativaa, koska kriteerit ovat osin ristiriidassa keskenään. Jotta kuulutukset eivät puuroutuisi, jälkikaiunta-aika ei saisi olla kovin pitkä. Toisaalta musiikin ja yleisössä syntyvän tunnelman kannalta jälkikaikua saa olla enemmän. Itse kenttä ja hallin kantavat rakenteet ovat kovina materiaaleina huonosti ääntä absorboivia ja siis kuulutusten kannalta liian kaikuvia. Tämän puutteen kompensoimiseksi hallin kattoon ja seinään on järkevää asentaa pehmeämpiä, ääntä absorboivia pintamateriaaleja. Monitoimihalleissa voi olla tarpeen ottaa käyttöön akustiikaltaan säädettäviä pintaratkaisuja. Kuuluvuuden lisäksi myös näkyvyys on tietysti keskeinen kysymys. Valitettavan usein on esiintynyt virheitä katsomoiden sijoittamisessa suhteessa kenttään. Itsestään selvää pitäisi olla, että jokaisesta katsomopaikasta näkee kentän tapahtumat, Pentti Värälä muistuttaa. Samalla Värälä tähdentää, että suunnittelun tulisi tapahtua pääkäyttömuodon ehdoilla. Jotta ratkaisut olisivat vähintään tyydyttäviä muidenkin käyttömuotojen näkökulmasta, on tehtävä kompromissejä. Talotekniikassa energiatalous korostuu Jäähallin käyttökustannuksista keskimäärin peräti 30 prosenttia on energiakustannuksia. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että energiatalous on suunnittelussa aivan keskeinen osa-alue. Eduksi on, jos jäähalli voi yhdistää energiatekniset järjestelmänsä jonkin muun läheisen kiinteistön kanssa. Itsestäänselvyys puolestaan on, että lauhdelämpö tulee ottaa talteen. Energiatalouden kannalta rakenteiden hyvää lämmöneristystä tärkeämpi asia on vaipan tiiveys, Värälä toteaa. Talotekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa myös hallin toiminnallisuus on vaikuttavana tekijänä mukana. On esimerkiksi tärkeää huolehtia, että jäänhoitokone pääsee kuljettamaan keräämänsä sohjon ulos. Muussa tapauksessa sulava sohjo voi päästä vaikuttamaan liiaksi jäähallin sisäilman kosteuteen. Itse jääkentän rakenteen suunnittelussa kosteustekniikka on niinikään otettava keskeisenä kriteerinä huomioon. Tavanomainen rakenne jääkentillä koostuu ylhäältä lukien mm teräsbetonilaatasta,

14 mm lämmöneristeestä ja mm karkeasta, kapillaarikatkona toimivasta kiviaineskerroksesta. Jäähdytysputket sijoitetaan teräsbetonilaattaan ja lämmitysputket kiviaineskerrokseen. Ripustetut teräsrakenteet palvelevat valaistusta ja kuvatekniikkaa. Kuva Globenista Tukholmasta. Launen harjoitushalli valmistuu Lahteen Tällä hetkellä ovat Suomessa rakenteilla muun muassa Peurungan harjoitusjäähalli Jyväskylään ja Launen harjoitusjäähalli Lahteen. Lisäksi on suunnitteilla Nupukiven halli Espoon Leppävaaraan. Hiljattain HIFK on myös tehnyt investointipäätöksen oman hallin rakentamisesta. Rakenteilla oleva Launen halli koostuu kolmesta harjoituskentästä, jotka on tarkoitettu pääasiassa jääkiekkoilijoiden tarpeisiin. Lisäksi ringetten ja curlingin harrastajilla on mahdollisuus lajinsa harjoittamiseen. Viime heinäkuussa käynnistynyt työmaa alkoi mittavilla pohjavahvistustustöillä; kokonaisalaltaan runsaan 7000 m 2 :n hallin pohja on kauttaaltaan vahvistettu. Katsomoiden ja kantavien rakenteiden kohdalle lyötiin teräsbetonipaaluja yhteensä noin seitsemän kilometriä, ja kenttien kohdat stabiloitiin ja kevennettiin 2700 m 3 :lla Leca-soraa. Runko on tehty teräksestä; jänneväliltään 20-metriset, ristikkorakenteiset pääkannattajat ja myös jänneväliltään 30-metriset sekundäärit on palosuojamaalattu. Alakatto on rei itettyä profiilipeltiä. Rei itys on hyödyksi muun muassa akustiselta kannalta. Tämä hallihan ei ole vastaavalla tavalla akustisesti vaativa kuin kilpahalli, koska kuulutusten selkeydellä ei ole suurta merkitystä, sanoo vastaava mestari Tapio Viljamaa YIT Rakennus Oy:stä. Talotekniikka sen sijaan on lähes yhtä vaativaa kuin kilpailuhallissakin. Kenttä on pidettävä jäässä mahdollisimman energiataloudellisesti. Kylmä tuotetaan Suomen Tekojää Oy:n toimittamissa kylmäkonteissa ja johdetaan jäädytysputkia pitkin tasaisesti kentän alle. Lauhde-energiaa hyödynnetään hallin lattialämmityksissä, Viljamaa kertoo. Talotekniikkaurakoista vastaa YIT Kiinteistötekniikka Oy. Launen harjoitushalli valmistuu heinäkuussa. Kokonaiskustannukset ovat seitsemän miljoonan euron luokkaa

15 NCC:n kohteissa uusia energiansäästötoimia CC on ensimmäisenä N suomalaisena yrityksenä saanut EU:n GreenBuilding Partner -statuksen. Se myönnetään yrityksille, jotka sitoutuvat toteuttamaan kaupallisia kiinteistöjä, joiden kokonaisenergiankulutus on 25 prosenttia alle kansallisten vaatimusten. Jatkossa NCC toteuttaa kaikki toimistohankkeensa näiden vaatimusten mukaisesti. Asuntorakentamisessa NCC on käynnistämässä ensimmäisten matalaenergia- ja myöhemmin passiivitalojen rakentamisen Espoon Vesirattaanmäkeen. Ensimmäinen kohde Vantaalle Ensimmäinen GreenBuilding -vaatimusten mukaan rakennettava projekti tulee Vantaan Aviapoliksessa sijaitsevaan Airport Plaza Business Parkiin. Energiansäästötavoitteeseen päästään panostamalla mm. rakennuksen ikkunoihin, vaipan ilmatiiviyteen, lämmön talteenottoon sekä rakennusten älykkyyteen. Green Building -kehitystyössä on ollut mukana suunnittelutoimisto Optiplan Oy sekä kansallisena yhteistyökumppanina Motiva Oy. Sitoutuminen Green Building -ohjelmaan on luonnollinen jatkumo NCC:n työssä rakentaa energiatehokkaampia toimistotaloja. NCC:n pääkonttorissa toteutettiin ensimmäisenä Suomessa, vuonna 2004, energiaa säästävä hajautettu ilmanvaihto sekä aurinkosähköjärjestelmä. Katolle asennetuista ja ikkunoihin integroiduista aurinkopaneeleista saatu energia syötetään talon omaan verkkoon tasaamaan sähkönkulutuksen huippuja. Paneelit tuottavat n kwh per vuosi, mikä pienentää jopa kg vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Konseptia kehitetty 20 vuotta NCC on kehittänyt Business Park -konseptiaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Se on tänä aikana tarjonnut tulevaisuuden toimitilat noin kahdelle sadalle yritykselle. Future Office -ratkaisumme ovat tähän asti keskittyneet tekniikan ja palveluiden lisäksi työympäristön kehittämiseen. Nyt on aika paneutua entistä tehokkaammin energiansäästöihin ja kestävään kehitykseen, yksikön johtaja Hannu Havanka kertoo. Kautta kiven ja kannon Skanska Infran toiminta perustuu hyvään paikallisosaamiseen. Tunnemme asiakkaamme, alihankkijamme ja paikalliset olosuhteet. Pohjarakentajana tarjoamme alan viimeisintä osaamista, kiitos kokemuksemme ja jatkuvan kehitystyömme. Sillanrakentajana Skanska tunnetaan Suomessa ja maailmalla. Meillä on vuosikymmenien kokemus vesistö-, tie-, katu- ja ratasiltojen rakentamisesta. Verkostorakentamisessa toimintamme käsittää kuitupuhallukset, maalämpöputkistot, kaupunkikaasuverkot, sähkö- ja puhelinverkot, siirtoviemärit sekä näihin liittyvät maarakennustyöt

16 TEKSTI JA KUVAT: Juho Kero/Trafix Oy Ajantasainen pysäköinninopastus tulossa Ouluun Oulun keskustan maankäyttöä ja liikennettä kehitetään jatkuvasti voimakkaasti. Myös uusia pysäköintilaitoksia on suunnitteilla. Samalla on syntynyt tarve keskitetylle, ajantasaiselle pysäköinninopastukselle. jantasaisen pysäköinninopastuksen tavoit- A teena on liikenteen ja pysäköinnin kokonaisvaltainen hallinta. Myös pysäköintilaitosten operaattorit kokevat keskinäisestä kilpailustaan huolimatta ajantasaisen pysäköinninopastusjärjestelmän tarpeelliseksi, sillä sen nähdään kohottavan Oulun keskustan palvelutasoa ja tukevan kuvaa aikaansa seuraavasta kaupunkikeskuksesta. Oulun ajantasaisen pysäköinninopastuksen suunnittelutyöstä on vastannut Destia Oy alikonsulttinaan Trafix Oy. Tilaajaosapuolena ja suunnittelun ohjaajina ovat toimineet Oulun kaupunki ja viisi paikallista pysäköintioperaattoria. Työn ensimmäinen vaihe valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä, jolloin pysäköinninohjausjärjestelmä kattaa viisi pysäköintilaitosta. Yleissuunnitelma valmistui viime syksynä Oulun keskusta-alueella on useita pysäköintilaitoksia ja -alueita, joiden opastus on hoidettu pääosin kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevin liikennemerkein ja opastein. Nykyinen keskitetty opastusjärjestelmä on huonosti havaittavissa, teknisen käyttöikänsä lopussa ja kattaa vain kaksi laitosta. Oulun kaupungin ajantasaisen pysäköinninohjauksen yleissuunnitelma valmistui syksyllä Keväällä 2008 valmistunut rakennussuunnitelma käsittää ensimmäisen vaiheen laajuudessaan viisi nykyistä pysäköintilaitosta: Autosaari, Autoheikki, Technopolis- ODL, Stockmann ja Autotori. Järjestelmää tullaan laajentamaan vuosittain. Tavoitetilassa järjestelmä kattaa noin 15 pysäköintilaitosta, joista osa sijaitsee myös keskustan ulkopuolella. Ajantasaisen pysäköinninopastuksen rakennussuunnittelun lähtökohtana olivat yleissuunnitelma ja vuonna 2006 Jyväskylässä toteutettu suunnitteluperiaatteiltaan vastaavanlainen pysäköinninopastusjärjestelmä. Aiemmin keskustaalueiden pysäköinninopastusjärjestelmiä on kehitetty myös Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Keskustan ympärille pysäköintikehä Suunnittelun pääperiaatteena oli, että Oulussa hyödynnettäisiin Jyväskylässä aiemmin hyväksi havaittuja periaatteita, jotka perustuvat Tiehallinnon ohjeluonnokseen muuttuvasta liikenteen ohjauksesta. Ratkaisussa luodaan keskustan ympärille erillinen pysäköintiliikenteen kehä, jolta autoilijoille osoitetaan lyhin reitti vapaaseen pysäköintipaikkaan. Opastusjärjestelmään liittyviin laitoksiin opastetaan katollisella P-tunnuksella, mikä erottaa ne kaupungin muista pysäköintipaikoista. Katollinen P-tunnus on yleisesti käytössä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Jyväskylän mallista poiketen kaikki portaaleihin sijoitettavat P-kehän opasteet päätettiin toteuttaa taustavalaistuina, jotta P-kehän opastuksen näkyvyyttä saataisiin korostettua. P-kehän opasteet on tarkoitus sijoittaa jo olemassa oleviin ja osin uusiin portaaleihin, portaalien kunnosta ja kestävyydestä riippuen. Tulevat ohjeistukset huomioidaan Opasteiden ulkoasuja ja muuttuvien taulujen informaatioita on kehitetty Tiehallinnon sekä Liikenne- ja Viestintäministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Varsinaiset muuttuvien opasteiden suunnitteluohjeet ovat vasta Oulun tuleva ajantasainen pysäköinninopastus on samantapainen kuin pari vuotta sitten Jyväskylään toteutettu vastaavanlainen pysäköinninopastusjärjestelmä. kehitteillä niiden on arvioitu valmistuvan tämän vuoden aikana mutta tässä työssä noudatettiin tulevan ohjeistuksen periaatteita. Taustavalaistun opasteen väritys on paikalliskohteen viitoituksen mukainen eli valkealla pohjalla mustat merkinnät. Sininen katollinen P-tunnus on sijoitettu opastekenttään siten, että tunnusta ympäröi valkoinen reuna-alue. Myös muuttuva opasteen osa upotetaan valkeapohjaiseen taustalevyyn. Pysäköintilaitoskohtainen paikkamäärä ilmoitetaan kunkin pysäköintilaitoksen sisäänajon läheisyydessä. Kun vapaita P-laitospaikkoja

17 Oulun keskustan pysäköinninopastuksen periaate, nk. pysäköintikehä. Ajantasainen pysäköinninohjaus Pysäköintiliikenne opastetaan hatullisella P-opasteella pysäköintikehän vapaita paikkoja sisältäviin P-laitoksiin. Lisäksi opasteiden tulee muodostaa yhtenäinen paketti muun viitoituksen kanssa. osoittaa vapaiden pysäköintipaikkojen määrän eri laitoksissa parantaa pysäköinnin palvelutasoa ohjaa lyhintä reittiä vapaille pysäköintipaikoille tehostaa nykyisten laitosten käyttöä vähentää turhaa hakuliikennettä vähentää ruuhkautumista vähentää ympäristöhaittoja parantaa liikenneturvallisuutta ei ole, esitetään opasteessa punaisella tekstillä sana Täynnä. Laitoksen ollessa suljettu esitetään punaisella tekstillä sana Suljettu. Muuttuvan tekstin korkeus opasteissa on 100 mm. Useissa liittymissä on liikennevalot, jolloin yhteiskäyttöisissä portaaleissa muuttuvan kentän värinä ei voi käyttää vihreää, koska väri voidaan sekoittaa lii- kennevalo-ohjaukseen. Numeronäytöt toteutetaan keltaisella värillä. Numeroiden korkeus opasteissa on mm. Opastusjärjestelmään kuuluu myös muuttuvien opasteiden ohella kiinteät P-kehän taustavalaistut opasteet, joissa ilmoitetaan opastusjärjestelmän jatkumisesta ajoreitillä suuntanuolen ja katollisen P-tunnuksen avulla. Oulun keskustan pysäköinninopastus Keskustan ympärille muodostetaan pysäköintikehä Pysäköintiliikenne opastetaan pysäköintikehän hattu-p -opasteilla vapaita paikkoja sisältäviin P-laitoksiin Opasteet sijoitetaan nykyisiin, olemassa oleviin ja uusiin portaaleihin, portaalien kunnosta ja kestävyydestä riippuen. P-kehän opasteissa esitetään muuttuvaa tietoa (vapaiden autopaikkojen määrä, täynnä ja suljettu ) keltaisin numeroin ja punaisin kirjaimin

18 Louhintaonnettomuudesta valmistui tutkintaselostus Onnettomuustutkintakeskuksessa on toukokuun aikana valmistunut tutkintaselostus Espoossa louhintatyömaalla pari vuotta sitten tapahtuneesta onnettomuudesta. spoon Friisilässä oli E rakenteilla paritalo. Rakennustyöt olivat melko alkuvaiheessa, sillä meneillään olivat maanrakennustyöt perustuksia ja kunnallistekniikkaa varten. Kohde oli pääosin avokalliota, jota oli tarkoitus poistaa louhimalla noin kuutiometriä. Viimeisen vajaan kuukauden aikana oli tehty noin 70 räjäytystä ja tarkoitus oli vielä tehdä noin viisi lisää. Työmaa oli asutuksen keskellä, joten kalliota louhittiin pienissä kentissä. Yksi kivi putosi lavalta Onnettomuusaamuna paikalla oli tehty jo yksi räjäytys, jonka jälkeen porari jatkoi uusien reikien porausta porausvaunulla. Panostaja ja apulainen valmistelivat seuraavan kentän valmiiksi ja siirsivät laatikoissa olleet räjähteet kulkuväylän viereen 5 6 metrin päähän kentästä. Paikalle saapui louheenkuljetusajoneuvo, jonka tarkoituksena oli kuljettaa louhittua kiviainesta pois. Kuorma-auton kuljettaja peruutti kulkuväylää pitkin lähelle räjähdysainelaatikoita ja kaivinkone alkoi kuormata kiviä lavalle. Lastauksen loppuvaiheessa yksi kivi jäi keikkumaan lavalle muiden kivien päälle. Se liukui lavan reunan yli ja putosi räjähdysaineiden päälle. Seurauksena oli voimakas räjähdys, jonka seurauksena kuorma-auto, poravaunu ja kompressori syttyivät palamaan. Sekä pelastuslaitoksen että lääkinnällisen pelastustoimen tehtävät onnistuivat tutkintalautakunnan mukaan hyvin, vaikka aluksi paikalle hälytettiinkin onnettomuuden vakavuuteen nähden liian vähän resursseja. Lisähankaluutta pelastustoiminnalle aiheutui maastossa tulipalon vaikutuksesta räjähtelevistä räjäytysnalleista. Suunnittelu oli puutteellista Onnettomuuden välittömäksi syyksi todettiin arviolta noin 400 kiloa painavan kiven putoaminen dynamiittilaatikoiden päälle louheen kuormauksen yhteydessä. Ongelmana oli se, että kuormaus tapahtui samassa ahtaaksi kaventuneessa tilassa,

19 Maxisat Networks on Vuoden sähköurakoitsija jossa myös työmaan räjähteitä säilytettiin. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan työmaan suunnittelu oli puutteellista ja päätöksenteon johtosuhteet epäselvät. Räjäytystöiden toteutus perustui kokemukseen sekä suullisiin ohjeisiin ja sopimuksiin. Suunnitelmallisuutta korostetaan räjäytystöitä koskevissa säädöksissä. Tutkintalautakunta suosittaa räjäytystyömaiden valvonnan edellytysten parantamista ja valvonnan toteuttamista esimerkiksi vuosittaisilla valvontatarkastuksilla. Räjähdesäännösten selkeyttämiseksi lautakunta suosittaa räjähteisiin liittyvän lainsäädännön uudistamista. uoden sähköurakoitsijaksi on valittu helsin- V kiläinen Maxisat Networks Oy. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimiva yritys on yksi kokeneimmista antenni- ja teleasennuksiin erikoistuneista liikkeistä Suomessa. Maxisat Networksin perinteistä toiminta-aluetta ovat antennijärjestelmien ja satelliittiohjelmien vastaanottolaitteiden asennus-, kunnostus- ja huoltopalvelut. Nykyinen toiminta suuntautuu yhä voimakkaammin laajakaistaliittymien ja niissä tarvittavien yleiskaapelointi- ja valokuituverkkojen asennuksiin. Lisäksi yritys tekee vaativien äänentoisto- ja kameravalvontajärjestelmien projekteja sekä taloautomaatiojärjestelmien päivityksiä kaukokäyttöjärjestelmiksi. Asiakkaina ovat asuinkiinteistöt, rakennuttajat, yritykset ja julkiset laitokset sekä telakat ja laivat. Viimeaikaisia kohteita ovat olleet mm. maailman suurimpien, freedom-luokan risteilijöiden TV-antennit, Japanin suurlähetystön sisä- viestintäjärjestelmät ja Veikkaus Oy:n pääkonttorin antenni- ja tv-järjestelmä. Maxisat Networks Oy kuuluu Maxisat-konserniin, johon kuuluvat myös operointipalveluja tuottava Maxisat Oy ja ohjelmansiirtopalveluihin keskittynyt Maxisat-Yhtiöt Oy. Maxisat Networks tekee runsaan kolmanneksen koko konsernin liikevaihdosta. Päättyneellä tilikaudella sen liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa ja se työllisti 25 asentajaa. Lähde ja lisätiedot: > Ajankohtaista

20 TEKSTI: Lotta Suistoranta KUVAT: Tuomas Pietinen Tarpeellinen, teollinen meluseinä Teollisesti valmistettujen ja paikallisesti räätälöitävien meluseinien kysynnän uskotaan kasvavan, kun infrarakentamiseen kaivataan lisää tehokkuutta. Parman infrarakentamisen yksikönjohtaja Eero Kujala uskoo meluseinien kasvavaan kysyntään tulevaisuudessa. iikenne Suomen teillä L on viime vuosina lisääntynyt, ja asutus tiivistynyt suurten väylien varrelle. Teiden ja katujen melualueilla asuu hallituksen liikennepoliittisen selonteon mukaan noin ihmistä. Aina liikenteen melua ei onnistuta torjumaan kaavoittamalla, vaan ympäristön ja asukkaiden suojaksi on rakennettava erilaisia meluesteitä. Meluseinä betonista Betonisia rakennustuotteita valmistavan Parma Oy:n infrarakentamisen yksikönjohtaja Eero Kujala uskoo, että betonisista meluseinistä voisi kehittyä tuotejärjestelmä, jonka kysyntä tulee lisääntymään. Olemme tehneet autojen rengasmelua torjuvia törmäyskaiteita jo pitkään, ja nyt olemme lisänneet myös kauemmas tiestä sijoitettavien meluseinien tuotekehitystä, Kujala kertoo. Tienkäyttäjälle betoniset meluseinät saattavat luoda mielikuvan tunnelista, jossa tien kumpaakin puolta reunustaa metrien korkuinen harmaa seinä. Betonirunkoista meluseinää voidaan verhoilla kaikenlaisilla materiaaleilla. Keinot betonipinnan elävöittämiseen ovat nykyään lähes rajattomat. On graafista betonia, erilaisia kuviointeja, värejä ja pintamateriaaleja, Kujala luettelee. Graafisella betonilla voidaan tehdä vaikka maisemakuvia ja silhuetteja, eikä koko massiivista rakennetta tarvitse tehdä kalliilla näköbetonilla. Vanhat luulot romukoppaan Nykyään betonista puhuttaessa kannattaa nostaa esiin sen pitkäaikaiskestävyys. Parman meluseinän erikoisuutena on huokoinen ja muotoiltu, ääntä imevä betonipinta. Erikoisteknologia varmistaa tuotteen sopivuuden vaativiin olosuhteisiin samalla, kun se absorboi liikennemelua paremmin kuin normaalit betoniset meluseinät. Betoniteknologia on kehittynyt huikeasti vuosien saatossa. Materiaalina betoni täyttää säilyvyyden vaatimukset hyvin. Sen kestävyys on huippuluokkaa, ja uusilla teknologioilla pystytään varmistamaan sekä pintojen tekninen että visuaalinen laatu, Kujala sanoo. Suuntaa sarjatuotannosta Melua synnyttäviä liikenneväyliä rakennetaan tarpeeseen: asuinalueille on pakko olla niin rata- kuin tieväylätkin. Se asettaa kovia vaatimuksia melun ja maisemien hoitamiselle, Eero Kujala myöntää. Ontelolaatoista valmistettu meluseinä on Kujalan mukaan hyvä lähtökohta teolliselle tuotannolle. Infrarakentajat ovat itsekin tunnustaneet heikon tuottavuutensa. Valmisosilla voitaisiin parantaa meluesteiden rakentamisen tehokkuutta

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 PUUPÄIVÄ To 30.11.2017 klo 9.40 10.00 YM-seminaari; Puurakentamisen toimenpideohjelma Sali C, Wanha Satama, Helsinki Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 Markku Karjalainen Associate

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

Melueste Rautio. absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä

Melueste Rautio. absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä Melueste Rautio absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä Ilmala- Leppävaara kaupunkirata meluesteet, Helsinki (2001), toimitus ja asennus Rautio on meluntorjunnan ammattilainen Urakointiasennus M

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.

Lisätiedot

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

RAKENTAMISEN RATKAISUT

RAKENTAMISEN RATKAISUT RAKENTAMISEN RATKAISUT Puuinfo roadshow May 5, 2011 1 Johdatus kerrosrakentamiseen Esityksen sisältö Stora Enso Puutuotteet tarjonta CLT-rakennusmateriaalina Keski-Euroopan CLT-järjestelmä kerrostalorakenteet

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kiertotaloustalo VAETS-seminaari 20.1.2016 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Rakentamisen ylikulutukseen pitää puuttua Maailman ylikulutuspäivä = ajankohta, jolloin globaali kulutus ylittää vuotuisen uusiutuvien

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Avoin kaikille Rakennusten elinkaarimittarit: Elinkaaren hiilijalanjälki annetuista energia- ja materiaalitiedoista EN-15978-standardin

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN RAKENTAJA

TULEVAISUUDEN RAKENTAJA 1 Sikla Perustettu 2007 Liikevaihto 2017 toteutunut 58 M 2018 tavoite 105 M 2 Sikla Konsernissa Siklatalot Oy Pientalojen rakentaja Siklatilat Oy Kerrostalo-, rivitalo-, päiväkoti-, hoiva-, koulu- ja toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Iltapäivän teeman rajaus

Iltapäivän teeman rajaus 28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut

Lisätiedot

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.

Lisätiedot

Ari Tolonen, OptiWatti Oy Lähienergialiiton aamiaistilaisuus

Ari Tolonen, OptiWatti Oy Lähienergialiiton aamiaistilaisuus Ari Tolonen, OptiWatti Oy Lähienergialiiton aamiaistilaisuus 16.10.2018 Sisältö OptiWatti Oy Mikä on OptiWatti? Case-esimerkkejä Tuotekehitysputkessa OptiWatti Oy 2013 Yhtiön perustaminen 2014 Palvelun

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kerrostalorakentaminen Suomessa

Kerrostalorakentaminen Suomessa PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa 17.3.2016 klo 9.30 10.00 Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)

Lisätiedot

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l AV IA move to a new level TOWER Uutta muotokieltä ja ekologista ajattelua edustava Avia Tower tarjoaa käyttäjilleen inspiroivan ja muunneltavan työympäristön. Avia Tower kohoaa Vantaalle Aviapoliksen liike-

Lisätiedot

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje Liite 6 Bilaga 6 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohje Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat

Lisätiedot

HSL-järjestelmäväliseinät.

HSL-järjestelmäväliseinät. HSL-järjestelmäväliseinät. Ylivoimainen muuntojoustavuus ja yksilöllinen design. Umpielementtiseinät Puulasiseinät Alumiinilasiseinät Täyslasiseinät OtsaelementiT muutospalvelu HSL Group HSL Group on järjestelmäväliseinien

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

Kuinka asumisessa tulee varautua ilmastonmuutokseen?

Kuinka asumisessa tulee varautua ilmastonmuutokseen? Kuinka asumisessa tulee varautua ilmastonmuutokseen? ENNAKOI, VARAUDU, SOPEUDU MITEN JÄRJESTÖT VIESTIVÄT ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISESTA? SISÄLTÖ: Ilmastonmuutoksen huomioiminen uudis- ja korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

LUP:n yhteistyöseminaari

LUP:n yhteistyöseminaari LUP:n yhteistyöseminaari 23.10.2018 Valtuustotalo Lupa-arkkitehti Tiina Reponen PKS-yhteistyö alkoi vuonna 2009: 1-2 tapaamista vuosittain vaihdellen PKS-kuntien välillä ensimmäiset PKS-kortit maaliskuussa

Lisätiedot

The Warm Societyn ainutlaatuinen lämmitysratkaisujen valikoima takaa miellyttävät asuin- ja työskentelyolot. Ratkaisujemme laaja kirjo muodokkaita ja

The Warm Societyn ainutlaatuinen lämmitysratkaisujen valikoima takaa miellyttävät asuin- ja työskentelyolot. Ratkaisujemme laaja kirjo muodokkaita ja Inspiraatio The Warm Societyn ainutlaatuinen lämmitysratkaisujen valikoima takaa miellyttävät asuin- ja työskentelyolot. Ratkaisujemme laaja kirjo muodokkaita ja värikkäitä lämmittimiä mahdollistaa oman

Lisätiedot

Puurakentamisen haasteet RAKLI

Puurakentamisen haasteet RAKLI Puurakentamisen haasteet 4.10.2019 RAKLI Miksi puu? Ilmastoystävällisempi vaihtoehto betonille ja teräkselle? Tehokkaampi ja laadukkaampi rakentaminen? Parempaa tilaa ja parempaa arkkitehtuuria? Ilmastoystävällisyys?

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Rakuunamäen toimistotalo Lappeenranta

Rakuunamäen toimistotalo Lappeenranta Rakuunamäen talo Lappeenranta 1 2 Toimiva ja viihtyisä sijainti yrityksellesi Lappeenrannan Rakuunamäen talo rakennetaan idylliselle kasarmialueelle, lähelle keskustaa. Ympärillä on historiallista ilmettä,

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Rockfon Eclipse Alakattolevyjä

Rockfon Eclipse Alakattolevyjä Rockfon Eclipse Alakattolevyjä KUINKA AKUSTISET RATKAISUT YHDISTETÄÄN RAJATTOMAAN LUOVUUTEEN? Helposti, kiitos Rockfon Eclipse -alakattolevyjen. Niitä saa nyt kaikkina väri- ja muotovaihtoehtoina. Kaikki

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Petteri Lautso Kestävän kehityksen johtaja, Ruukki Construction 1 Miksi rakentamisen pitäisi muuttua? 2 Viranomaiset ajavat energiatehokkampaa rakentamista

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Verhojen ja kaihtimien vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen, CASE palvelutalo Laatija: Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu 24.1.

Verhojen ja kaihtimien vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen, CASE palvelutalo Laatija: Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu 24.1. 24.1.2019 VERHOJEN JA KAIHTIMIEN VAIKUTUS RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUTEEN, CASE PALVELUTALO Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu 24.1.2019 2 Sisällys Verhojen ja kaihtimien vaikutus rakennuksen

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia

Lisätiedot

SRV:n tavoitteena erottautua kestävän rakentamisen edelläkävijänä

SRV:n tavoitteena erottautua kestävän rakentamisen edelläkävijänä SRV:n tavoitteena erottautua kestävän rakentamisen edelläkävijänä Monipuolisen puurakentamisen kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen rakennus- ja kehityshankkeissa

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto

Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto Puun mahdollisuudet Materiaalin keveys isojen osien kuljetus työmaalle mahdollista korkea esivalmistusaste

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MegaHub Riihimäki Hämeenlinnantie Kinturintie Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 77 km Helsinki

Lisätiedot

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Palataan metsään Suomessa ennen: koskivoimaa, työvoimaa ja puuta Teknologia, osaaminen, osaajat ja pääomat tuotiin Nyt: kaikki ovat

Lisätiedot

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Metsähallitus / Pilke Cafe 360 o -tilaisuus Ke 7.4.2016 klo 18.00 19.30 Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Markku Karjalainen Associate professor

Lisätiedot

Koko talon huoneistoala on 156 m2, kun taas koko rakennuksen bruttoala on 227 m2. Lomahuoneistot ovat kukin kooltaan 3h+k+s+parvi, pintaalaltaan

Koko talon huoneistoala on 156 m2, kun taas koko rakennuksen bruttoala on 227 m2. Lomahuoneistot ovat kukin kooltaan 3h+k+s+parvi, pintaalaltaan Tämän esityksen tarkoitus on tarjota yksi esimerkkiratkaisu kestävän rakentamisen lomatalosta Ylläksen uudelle osayleiskaava-alueelle. Olemassaolevasta lähtökohtatalosta kehitettiin suunnittelu- ja rakenneteknisin

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot