JOHDATUS VALTIO-OPPIIN OPINTOJAKSO ,Y101, 7 OP

Transkriptio

1 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Sisällys JOHDATUS VALTIO-OPPIIN OPINTOJAKSO ,Y101, 7 OP Oppi- ja teoriahistoriaa 4 Kansainvälisesti 5 Suomessa varhaisimmin Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Prof. Pertti Ahonen, pertti.ahonen@helsinki.fi Kalvosarja 2/ Pertti Ahonen Pertti Ahonen Sisällys, jatkoa Kansainvälisen teoriakehityksen varhaisempia suuntauksia 6 Rationalistinen linja 7 Psykologistinen linja 8 Funktioanalyyttinen linja 9 Byrokratian tutkimus Sisällys, jatkoa Uudempaa hallinnon ja organisaatioiden tutkimusta 10 Taloustieteelliset otteet hallinnon tutkimuksessa 11 Bounded rationality eli rajattu rationaalisuus hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa 12 Institutionaaliset uudemmat lähestymistavat hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa 13 Kielellisten käänteiden sävyttämät lähestymistavat hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa 14 Mitä tulisi olla selkeimmin poliittisen ja politiikan tutkimuksellisen hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen? Pertti Ahonen Pertti Ahonen Kansainvälisesti Oppi- ja teoriahistoriaa Ns. hydrauliset eli kasteltujen jokilaaksojen kulttuurit ylipäätään Kiina, Intia, ns. Mesopotamia, Egypti, S.N. Eisenstadt ( ), Political Systems of Empires, 1963 Myös esim.: Intialainen ruhtinas Kautilya (itse asiassa kirjoittajana professori Chanakya), teos Arthashastra, n. 300 e.a.a., autoritaarisen valtion hallinta ja hallinto Kiinan virkamiesmandariiniperinne, varhainen karriäärihallintojärjestelmä 1

2 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Sotataidon ja sotatieteen perinne Mm. kiinal. Sun Tzu (n. 5 vuosisadalta e.a.a.), Sodankäynnin taito, suomennettu 1982 ja 2006 Carl v. Clausewitz ( ), suomenn. Sodankäynnistä, 1998, 4. painos 2005 Sota politiikan jatkeena Poliittisempi ja vähemmän poliittinen sodankäynti Sykli Politiikka - Sotastrategia - Taktinen taito 4, jatkoa Carl. V. Clausewitz Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Saksalaiset suuret ja pienet valtiot 1500-luvulta alkaen n luvulle saakka Kameralismus, kameralismi, taloudellisen merkantilismin eräs muunnelma, oppina tiukka valtion rahakirstun vartiointi sekä kaikkea muuta kuin demokrattinen hallintapa, ks. Hans Meier, Die ältere deutsche Staats- und Verwaltungslehre, 1980 Jäänteenä Kameralistik, edelleen saksankielinen nimitys hallinnolliselle kirjanpidolle, vrt. Doppik, kahdenkertainen kirjanpito 4, jatkoa Verwaltungswissenschaft, kirjaimellisesti hallintotiede, alkujaan kuitenkin joukko vaatimattomia oppeja valtion ja sen talouden hoidosta Samanlaista juurta on hyvinkin myös klassinen Verwaltungslehre, josta juontuu suomen kielen sana hallintooppi, lukuisine perinteisine käsitteineen, käsityksineen ja periaatteineen Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Science fiction -utopiat ja dystopiat: Tommaso Campanella ( ), Thomas More ( ) ja monet myöhemmät kuten Jonathan Swift, Voltaire ja Montesquieu ( ) Myöhemmistä dystopiakirjoittajista ks. esim. Franz Kafka (mm. Linna, Oikeusjuttu) Aldous Huxley (Uljas uusi maailma), George Orwell (Vuonna 1984), Jevgeni Zamjatin (teos Me) Rationalismi, Ranskassa valistuksen aikana, esim. La Mettrie, L homme-machine 4, jatkoa Yleisyhteiskuntatieteelliseltä kannalta oleellinen erottelu: Ferdinand Tönnies ( ): perinteinen Gemeinschaft vastaan uudempi, rationalisoituva Gesellschaft Werner Sombart ( ), moderni kapitalismi ja sen vaatimukset, sovelluksia mm. Max Weberillä, vrt. myös Karl Marxin empiiriset työt Hallitsevaksi kuitenkin vähitellen ns. klassisen (Adam Smith, Karl Marx) sijaan marginalistinen talousajattelu: talous x differentiaalilaskenta = kansantaloustiede 2

3 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Max Weber ( , ks. jo edellä) Perinteinen, karismaattinen ja rationaalinen auktoriteetti Rationaalinen 1: legaalis-rationaalinen, byrokraattinen Rationaalinen 2: taloudellis-rationaalinen, taloudellinen Olettamus alituisesta rationalisoitumisesta (vrt. Tönnies, tavallaan Gemeinschaftista Gesellschaftiin) Enzauberung, perinteisen (ja karismaattisen) lumouksen ehtyminen Toisaalta saattaa ajoittain nousta uusia karismaattisia auktoriteetteja esim. uskonnon, politiikan ja kulttuurin piirissä 5 Suomessa varhain Vanhastaankin on aina kun oli muotoiltu hallinnon rakenteita ja prosesseja ja organisoitu, itse asiassa sovellettu ainakin joitakin periaatteita, joskin kenties paljolti julkilausumattomia Nykyäänkin moni käytännön ihminen kiistää soveltavansa mitään teoriaa Jokin teoria käsitejärjestelmänä (ja normatiivisina periaatteina) hänellä kuitenkin poikkeuksetta on Organisaatioiden hallinnon ja johtamisen tietyt varhaiset modernisointipyrkimykset: Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Lukuisat sotilaat, joista monet sittemmin hallintovirkamiehinä ja/tai elinkeinoelämän palveluksessa (mm. maamme itsenäisyyden eräät taustavaikuttajat kuten myöhemmät kenraalit ja yritysjohtajat Harald Åkerman, Hannes Ignatius, Rudolf Walden) J.J. Sederholm ( ), maamme valtiongeologi , mm. teos Työn tiede (1915). Suomeksi käännettiin jo v F.W. Taylorin (ks. alla) teos nimellä Tieteellisen liikkeenhoidon perusteet 5, jatkoa Ihmisen, hänen harjaannuttamisensa jne. eteneminen Lauri Pihkala ( ), mm. Joka miehen koneoppi eli liikunnon merkityksestä, Porvoo, WSOY 1909 Taustalla Luther Gulick, , hallinnon ja organisaatiotutkijan Luther Gulickin, , setä, Physical Education by Muscular Exercise (1904) The Efficient Life (1907) Mind and Work (1908) Vrt. myös suurten kansanliikkeiden nousu: puolueiden muodostuminen, ay-liike, osuustoiminta, nuorisoseurat, raittiusliike, itsenäisyys- ja vapausliikkeet, sionismi jne Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa 5, jatkoa Yhteisiä esikuvia Rationalismi (usko muodolliseen, laskelmoivaan järkeen) Naturalismi, usko luonnonlakien soveltamiseen ihmisten yhteisöissä Usko ihmisen ruumiin ja hänen taitojensa harjoitettavuuteen ja ihmisen muokattavuuteen muutettavuuteen edistysuskon muunnelmana J.J. Sederholm Lauri Pihkala 3

4 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Rationalistinen linja Kansainvälisen teoria- ja käsitekehityksen alkuja F.W. Taylor ( ), yhdysvaltalainen insinööri, Principles of Scientific Management, 1911, suomeksi 1914 teos nimellä Tieteellisen liikkeenhoidon perusteet, ajatuksina ( positivistinen, mittauksiin uskova) tieteellistäminen: Työssä Työnteossa Työsuorituksissa Ammattilaisuudessa Johtamistoiminnassa Pertti Ahonen Henri Fayol ( ), ranskalainen insinööri, 1918, Administration Industrielle et Générale, ajatus yleispätevistä hallinnon funktioista, johtamistehtävän osista ja johtamisperiaatteista Frank Gilbreth ( ) ja Lilian Gilbreth s. Moller ( ), insinöörejä, rationalisointitoiminnan aktiiveja, ks. mm. heidän kahden lapsensa teos Tusinoittain halvemmalla heidän 12-lapsisen perheensä elämän rationalisoinnista Taustana myös teollisuuden ja sittemmin suurteollisuuden ja monidivisioonaisten konsernien nousu Pertti Ahonen Smith Fayol L. Gilbreth F. Gilbreth Taylor Pertti Ahonen Ajatuksia universaalista hallinto- ja johtamisteoriasta, science of administration tavallaan jatkeena klassisille hallinto-opeille Toisaalta myös samansuuntaisesti kuin yhdenmukaisuuteen uskovissa Taylorin, Fayolin, Gilbrethin ym. opeissa Pertti Ahonen Esim. em. Luther H. Gulick ( ), POSDCORB-malli hallinnon väitetyistä universaaleista funktioista Planning Organizing Staffing Directing Coordinating Reporting Budgeting 4

5 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Gulick, Luther and Urwick, Lyndall (1937) (toim.), Papers on the Science of Administration Huom. Myös taloustieteiden suoranaisimmat sovellutukset Kansantaloustiede Liiketaloustieteet Myöhemmin pitkän perinteen jatkajana ns. New Public Management etenkin ekonomistisimmilta osiltaan Ks. Jäljempänä eksurssi: Managerismi Public Administration -tiedonala Yhdysvalloissa Taustana korruptio, puoluekoneistojen ylivalta etenkin monissa kaupungeissa sekä kompetenssin syrjäyttäminen nimityksissä Rotupoliitikka poliittista valtaa saavuttaneita maahanmuuttajaryhmiä kohtaan (tästä vrt. Tolbert & Zucker 1983) -> julkisen hallinnon reformiliikkeitä Pertti Ahonen Woodrow Wilson ( ), historian ja politiikan tutkija, eritteli myös Saksan hallintoa, pidetty maansa julkishallinto-tiedonalan isänä alkaen artikkelista The Study of Administration, 1887 Kipusi Princetonin yliopiston presidentiksi v. 1902, sitten 1911 poliittiselle uralle uraansa kuvernööriksi ja lopulta presidentiksi ( ) Pertti Ahonen Wilsonin normatiiviset, usein sittemmin ongelmallisiksikin arvioidut vaatimukset: 1. Politiikka ja hallinto on erotettava toisistaan ja pidettävä erossa 2. On eriteltävä vertaillen poliittisia (julkisia) ja yksityisiä organisaatioita 3. Julkisella sektorilla on parannettava tehokkuutta yritysmaailmassasovellettuja vastaavilla käytännöillä ja asenteilla päivittäiseen toimintaan 4. Julkisen hallintokoneiston tehokuutta on parannettava jäntevöittämällä johtamista, virkamieskoulutuksella sekä arvioimalla meriittipohjaisesti virkamiesten työn tuloksia Wilson tunnettu myös (osin) epäonnistuneena kansainvälispoliittisena idealistina I maailmansodan tulos huomioon ottaen Pertti Ahonen Ilmiö nimeltä managerismi, kirjoitusmuotona myös managerialismi Empiirisessä mielessä: Keskittyykö valta jopa vääjäämättä johtajille ja johtaville asiantuntijoille? Politiikassa, poliitikkojen ja toisaalta johtavien virkamiesten suhde Yrityksissä omistajien ja ammattijohtajien suhde; Berle & Means, The Modern Corporation and Private Property, Pertti Ahonen Ent. trotskilainen ja sittemmin OSS/CIA:n toimihenkilöä James Burnham ( ) The Managerial Revolution, 1941 The Machiavellians: Defenders of Freedom, 1943 Ajatus johtajista uutena, jopa oikeutetusti hallitsevana yhteiskuntaluokkana, joka mm. torjuisi politiikan ja poliitikkojen korruption ja vallankeskityksen haittavaikutuksia 5

6 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Normatiivisessa mielessä saatetaan esittää joko, että: On kielteistä että tai jos valta keskittyy em. tavalla tai: On myönteistä (tehokasta, parhaat valtaan nostavaa tms.), jos valta keskittyy em. tavalla, esim.: Teknokratia : erityisasiantuntijoiden valta Meritokratia : ansioituneimmiksi katsottujen valta New Public Management määrätyiltä osin Pertti Ahonen Pertti Ahonen Eliittiteoriat eräiltä osin alk. Robert(o) Michelsistä ( ) Oligarkian rautainen laki : hypoteesi siitä, että demokraattisissakin organisaatioissa valta keskittyisi vääjäämättä suppean henkilöjoukon käsiin Zur Soziologie des Parteiwesens in der modernen Demokratie, Untersuchungen über die oligarchischen Tendenzen des Gruppenlebens, 1.p. 1911, käänn. mm. engl. nimellä Political Parties, 1. p. 1915, suom. Puoluelaitos nykyajan demokratiassa Saattaa katalysoida kyynisyyttä ja jopa demokratian hylkäämistä Vrt. johtajakeskeiset teoriat ja ajatusrakennelmat Fasismin (Giovanni Gentile, , Benito Mussolini, ) ja Kansallissosialismin (Adolf Hitler, , A. Rosenberg, ) Sankaruuden ihannointi Johtajakaaderien systemaattinen koulinta Vihollishahmojen ja -tahojen systemaattinen rakentaminen Hierarkkinen johtajien ketju korkeimmasta alimpaan Ääritapaus perinteisen organisaatio-opin Führerprinzipistä Pertti Ahonen Mitä oli tai on New Public Management (NPM), kirjaimellisesti uusi julkisjohtaminen? Nimeke ilmaantui 1970-luvulla USA:ssa reaganismin ja Isossa-Britanniassa thatcherismin myötä Yleispiirteenä Rationalismi Usein nimenomaan: määrättyjen kansantaloustieteen ja liiketaloustieteistä ja johtamisopeista juontuvien käsityksen laajennettu soveltaminen julkisessa hallinnossa ja muualla julkisella sektorilla Edusti tuskin uutta edes syntyessään, vrt. us. kohdat edellä Myös: yleinen haukkumasana, jonka sisältö jää silloin yleensä varsin epäselväksi kaiken pahan alkuna ja juurena Pertti Ahonen Totta on, että NPM:llä on niin: Ideologiset puoltajansa, piirinä esim. Uuskonservatiivinen, Uusliberaali (alkujaan mm. Mises, v. Hayek) Näennäisesti epäpoliittinen talousteknokraattijoukko Myös: mm. julkisia hankintoja hamuavan yritysmaailman piirissä Myös Ideologisesti kiivaat vastustajansa Neutraalit analyytikkonsa, jotka ottavat huomioon sen monisisältöisyyden ja sen kaikkea muuta kuin monoliittisen luonteen 6

7 Pertti Ahonen New Public Managementissa on ollut kysymys myös muoti-ilmiöstä ja samalla julkisen sektorin tavallaan kroonisesta herkistämisestä levottomasti vaihteleville hallinto- ja organsointimuodille Ks. esim. Hood & Jackson, Administrative Argument 1991 Vastaavanlaiset ilmiöt ovat erittäin tunnettuja myös yritysjohtamisen ja - organisoinnin alalla, esim. ns. management gurus -ilmiö Pertti Ahonen Rationalistinen painotus Lisäksi mahdolliset muut painotukset Vanhempi julkishallinto Luottamus julkiseen budjettitalouteen Kontrollin mahdollisuuksilla ja rajoilla ja taloudellisella tehokkuudella perusteltu desentralisaatio Epäilyksiä yrityksen laskentatoimen soveltumisesta julkisella sektorille Epäilyksiä laajoista skaalaeduista Usko virkahierarkiaan, erikoistumiseen, oikeusvarmuuteen ja kollektiiviseen päätöksentekoon (esim. virastojen kollegiot, kunnalliset lautakunnat jne.) Kansalaiset kansalaisina Jos desentralisaatiota harjoitettu, sitä perusteltu lähinnä poliittisilla syillä (esim. maamme eri kieliryhmät, Ahvenanmaan kysymys) ja koetuilla välttämättömyyksillä (esim. maamme laajuus, asutuksen hajanaisuus) New Public Management Myös muut taloudet ja simuloidut eli jäljitellyt markkinat julkisen talouden täydennyksinä Taloudellisellatehokkuudella perusteltu desentralisaatio Usko ja luottamus mm. yrityksen laskentatoimen laajamittaiseen soveltamiseen julkisella sektorilla Huomattava usko skaalaetuun eli suuren yksikkökoon tuomiin tehokkuusetuihin (ainakin Suomessa) Usko johtajille annettavien tuntuvien valtuuksien hyväätekevyyteen Kansalaiset asiakkaina Pyrkimyksiä samanaikaiseen taloudelliseen desentralisaatioon (myös ent. osayksiköiden taloudellisen itsevastuuttamisen mielessä) ja poliittiseen desentralisaatioon (myös osittain samoin k. taloudellisessa desentralisaatiossa) Vastatendenssinä usko informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden tarjoamaan rationalisointi- ja kontrollointikapasiteettiin Pertti Ahonen Pertti Ahonen Muodin, innovaatioiden jne. leviämisen syklimalli, alkujaan Everett Rogersin, The Diffusion Innovations, 1962, mukaan 6,jatkoa Usein tapahtuu seuraavaa: Vanhastaan tunnetut asiat voi tavallaan keksiä uudelleen Osaava henkilö tai muu taho osaa kenties myös kehystää ja nimetä vanhat asiat uusilla nimillä ( re-inventing the wheel ) Siksi vanhoja asioita kenties myydään uudelleen kalliilla hinnalla uudelleen ja uudelleen Laumailmiöt edistävät em. taipumuksia: Johtohenkilöt ja päätöksentekijät eivät tohdi ottaa sitä riskiä, että vastustaessaan uusina esitettyjä ajatuksia he leimautuisivat häpeäkseen tietämättömiksi tai edistyksen jarruiksi Pertti Ahonen Pertti Ahonen Vastauksia rationalismiin kohdistuneeseen kritiikkiin: Herbert A. Simon ( ) Varhaistyö, julkaistu väitöskirja Administrative Behavior: A Study of Decision-Making Processes in Administrative Organizations, (1947), suom. Päätöksenteko ja hallinto (1979) Simon tavallaan jatkoi C. Barnardin (ks. yllä) työtä Simon arvosteli siihenastista yleispätevyyksiä esittävää vanhempaa hallintotiedettä pelkkänä anecdotal wisdom, sananlaskuviisautena Simon esittää, että taloustieteissä tarkastellun optimoinnin asemesta käytännössä harjoitetaan tyydyttävien ratkaisujen etsintää ja valintaa (satisficing) Tätä käsitystään Simon perusteli viittaamalla ihmisen rajallisiin kognitiivisiin kykyihin (mm. tiedonhankinta ja - käsittely) 7

8 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Yleisemmin tavoitteena käsityksen muodostaminen reaalisista päätöksenteossa noudatetuista säännöistä Teoksessa myös piilevää kollektivismia: mm. auktoriteetti ja sen rakenteet sekä lojaliteetti seikkoina, jotka jäsentävät päätöksentekoa tavallaan samalla kompensoiden ihmisen kognitiivisia rajoituksia Simon itse toimi sittemmin mm. kognitiotieteen ja tekoälytutkimuksen alalla Palkittu: Nobelin taloustieteiden palkinto 1978 Huom., että organisaatiotutkijoista saman Nobelin sai v Oliver Williamson (s. 1932), ns. transaktiokustannusteorian kehittelijä Pertti Ahonen Pertti Ahonen Simonin tärkein oppilas on Pohjoismaissa pl. Suomessa huomattavasti vaikuttanut James G. March, s. 1928, ks. Jäljempänä Pohjoismaista ks. vastaavasti mm. Johan P. Olsen (Norja, s. 1939), Nils Brunsson (Ruotsi, s. 1946) Ks. jäljempänä jakso Bounded rationality Simon March Williamson Olsen Pertti Ahonen Pertti Ahonen Psykologistinen linja Gustave le Bon ( ) ransk. Populaaripsykologi Psychologie des Foules (1995), suomenn. Joukkosielu (1912), myös ruots Käytetty maassamme mm. polemisoitaessa sisällissodan syistä Sigmund Freudin ( ) ryhmä- ja joukkopsykologiset työt erit. Massenpsychologie und Ich- Analyse, 1921 Sittemmin mm. Wilhelm Reich ( ), suom. Fasismin massapsykologia 7, jatkoa Edelleen, Wilfred Bion ( ), Kokemuksia ryhmissä, suom Psykoanalyyttiset tarkastelutavat edelleen tavallisia 8

9 Pertti Ahonen , jatkoa Pertti Ahonen , jatkoa Ks. esim. Manfred_Kets_de_Vriesin (s. 1942) monet työt, vaikkapa: M. K. de V. & Miller, D. (1984). The Neurotic Organization: Diagnosing and Changing Counterproductive Styles of Management. (1991). Organizations on the Couch (2006). The Leader on the Couch: A ClinicalApproach to Changing People and Organizations, myös suomennettu Psykoanalyyttiseen tapaan psyykkiset sairaudet malleina lievemmillekin johtajuuden patologioille, esim. depressiivinen, maaninen, narsistinen, skitsoidinen jne. Le Bon Reich Freud Bion Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Yhdysvalloissa: Mary Parket Follett ( ), mm. Creating Democracy, Transforming Management, myös eräitä varhaisimpia naispuolisia tutkijoita alalla Chester Barnard ( ), itse yritysjohtaja, erit. teos The Functions of the Executive, 1938, pääpainotukset: Viestintäjärjestelmän pystyttäminen Oleellisten palvelusten varmistaminen muilta organisaation jäseniltä Organisaation tarkoitusten ja tavoitteiden muotoilu 7, jatkoa Human relations -liike (suomennettu toisinaan oudohkolla nimekkeellä ihmissuhteiden koulukunta ) Taustalla mm. General Electric -yhtiön Hawthornen tehtailla Illinoisissa 1920-ja 1930-luvuilla tehdyt kokeet, huom. siis kokeellisen menetelmän sovelluksina Vahvistivat käsityksiä mm. työyhteisön, pienryhmien, ryhmien yhteenkuuluvuuden ja muiden pehmeiden seikkojen vaikutuksista Hawthorne effect: vaikutus, joka aiheutuu siitä, että johonkin esim. ihmisryhmään ylipäätään kohdistetaan tutkivaa t. muuta huomiota Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Kokeellinen menetelmä: Onko E(t1)-E(t0) oleellisesti erilainen kuin C(t1)-C(t0)? Kaksi oleelliselta osin Koeryhmä, E, jäsenet samanlaista ryhmää: satunnaisotannalla Ennen tutkittavaa toimenpidettä Kohdennetaanko toimenpide ryhmään? Tutkitun toimenpiteen jälkeen Mitataan kohdemuuttujan arvo E(t0) Kyllä Mitataan kohdemuuttujan arvo E(t1) Kontrolliryhmä, C, jäsenet satunnaisotannalla Mitataan kohdemuuttujan arvo C(t0) Ei Mitataan kohdemuuttujan arvo C(t1) 7, jatkoa Kirjallisuutta: Roethlisberger & Dickson (1939), Management and the Worker Elton Mayo ( ), Hawthorne and the Western Electric Company, The Social Problems of an Industrial Civilisation,

10 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Suomessa: Ruokki työelämän sosiologian tutkimussuuntausta ja 1960-luvuilla Johti useisiin väitöskirjoihin, esim. Paavo Seppänen, Paavo Koli, , Mauno Koivisto, s Oiva Laaksonen Palveli mm.: Rationalisointia sekä Löi vastavoimaa kommunismille 7, jatkoa En sen sijaan sijoita tähän yhteyteen metodisteknisesti kovinta ja suuntautumiseltaan ns. behavioristisinta psykologiaa Lähteenä mm. erilaisille soveltuvuustestauksille organisaatioissa jne Pertti Ahonen Pertti Ahonen Funktioanalyyttinen linja 8, jatkoa Suljettu funktionalismi Vahvoin tasapainoehdoin toisiinsa suhteutettavien seikkojen kesken Esim. Amitai Etzioni, s. 1929, us. teoksissa Ks. taulukko, henkilöiden organisaatioihin sitoutumisen eri asteet Itse asiassa myös erittäin monissa muissa tarkastelukehikoissa t. niiden osissa Kritiikkiä: yleinen, kaavamainen, itsestään selvä, toisaalta intuitiivinen Organisaatiotyyppejä, joissa kenties tavataan Sitomisen keino Sitoutumi-sen vapaaehtoisuus Pakkovaltainen (koersiivinen) Valtio, esim. poliisin etsimille t. vankilaan suljetuille henkilöille, asevelvollisille, pakkohoidon asiakkaille Pakkovalta t. sen käytön mahdollisuus Hyötykeskeinen (utilitaarinen) Mikä tahansa työpaikka työntekijöilleen, myös kaupalliset markkinat ylipäätään Raha t. rahanarvoiset etuudet (t. uhka vastaavien menetyksestä) Olematon Epävakaa Vahva Samaistava (identitiivinen) Uskonnolliset yhteisöt uskoville, vapaaehtoisjärjestöt, tavallaan myös esim. ystävyyssuhteet Arvot, usko, lupaukset tuonpuoleisesta, maine, kunnia jne Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Avoin funktionalismi Löysemmin tasapainoehdoin k. Etzionilla tarkasteltujen seikkojen kesken Esimerkkinä sosiologi Talcott Parsons ( ), ns. AGIL-skeema Sen Parsons esitti malliksi kaikkien sosiaalisten järjestelmien säilymisen edellytyksistä Kritiikkiä: yleinen, kaavamainen, jakaa kohteet paitsi funktioittain, ehkä myös sektoreittain Funktiojaot eivät silti kadonneet minnekään 8, jatkoa Ulkoiset ongelmat, joihin vastataan Sisäiset ongelmat, joihin vastataan Lyhyen aikavälin funktiot Sopeutuminen (adaptation), esim.: - Luonnonvarojen haltuunotto -Hyödyketuotanto - (Huolehtiminen avuttomista kuten lapset, vanhukset, sairaat) Järjestelmän säilyvyyden yleinen turvaaminen (latency eli pattern maintenance), esim.: - Perhe - Koulutus Pitkän aikavälin funktiot Tavoitteiden saavuttaminen (goal achivevement), esim.: - Eri vakanssien ml. johtoasemien määrittäminen ja täyttö - Tavoitteiden asettaminen ja tavoittelu Yhdentäminen (integration), esim.: -Uskonto ja muut institutionalisoidut uskomusjärjestelmät - Viestimet 10

11 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa 8, jatkoa Avasiko 1960-luvun lopulta alkaen muodostunut ja laajalti levinnyt contingency theory, kontingenssiteoria organisaatioista funktionalismin umpikujat? Lawrence & Lorsch, Organization and Environment: Managing Differentiation and Integration, 1967 Käsityksenä se, että paras tapa organisoida riippuu siitä, millainen on ao. organisaation ympäristö, johon nähden organisaatio ymmärretään avoimeksi järjestelmäksi Organisaation ympäristö - Moninaisin tavoin yhdentynyt ja eriytynyt -Se kohdistaa organisaatioon erilaisia haasteita ja uhkia mutta - Samalla se tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuksia Organisaatio ja sen osat Organisaatio saattaa kyetä osiensa ja niiden suhteiden sopeutuksilla saamaan aikaan sellaisen sisäisen yhdentyneisyyden (integraation) ja eriytyneisyyden (differentiaation) yhdistelmän,, että organisaatio kykenee tietyssä määrin hallitsemaan ympäristöää n, s.o., ympäristön yhdentyneisyyttä ja eriytyneisyyt -tä Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Avasiko umpikujaa sen enempää politiikan tutkimuksessa aikanaan mm. David Eastonin (s. 1917) töiden johdosta suosituiksi muodostuneet systeemitarkastelut? Vastaan kumpaankin kysymykseen kielteisesti 9 Byrokratian tutkimus Poikkeaa huomattavasti edellä käsitellyistä suuntauksista Ei nimittäin sisällä periaatteessa pienimpiäkään olettamuksia tutkimustiedon soveltamishyödyistä Toisaalta, onko sen enempää laaja-alaisten tieteellisten selittävien teorioidenkaan luominen ollut niin keskeistä Mukana kenties poliittis- tai sosiaali- ja taloushistoriallinen ote mutta Byrokratian hallinnonhistorian tutkimus ei ole byrokratian tutkimusta politiikan tutkimuksen mielessä Pertti Ahonen Pertti Ahonen Mitä sana byrokratia mahtaisi tarkoittaa? Eräs ns. oleellisesti kiistanalaisista käsitteistä, joita poliittisissa yhteyksissä riittää, esim. demokratia, vapaus, tasa-arvo, transparenssi eli läpinäkyvyys jne. Kirjaimellisesti, toimistojen eli virastojen eli byroiden valtaa, virastovaltaa ja virkavaltaa Moniselitteisyydestä juontuu hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen suurin yksittäinen väärinymmärrys kohteena kukapa muu kuin Max Weber ja hänen byrokratiateoriansa Ts., että Weber olisi suosinut, puoltanut tai suositellut esittämäänsä erityisenä tieteellisenä konstruktioinaan esittämäänsä ns. ideaalityyppiään byrokratiasta 11

12 Pertti Ahonen Sen sijaan oli kysymys siitä, että Weber harjoitti teorianmuodostusta satunnaisuuksista puhdistetuilla malleilla, ns. ideaalityypeillä Eräs ideaalityyppi tähdensi legaalisen eli oikeudellisesti tarkoin säännellyn toimintatavan olennaisimpia piirteitä juuri byrokratiana Sama malli esiintyy sekä yrityksissä, julkisella sektorilla että järjestöissä Pertti Ahonen Byrokraattisen organisaation seitsemän tunnuspiirrettä Weberillä: 1. Toiminta on jatkuvaa 2. Toiminta toteutuu seuraavien sääntöjen mukaan: Kunkin palveluksessa olevan velvollisuudet rajoittuvat hänen muodollisiin velvollisuuksiin Kullakin palveluksessa olevalla on tarpeellinen toimivalta toteuttaa tehtävänsä Mahdolliset pakkokeinot ja niiden käyttötarkoitukset on tarkoin rajattu 3. Kunkin palveluksessa olevan velvollisuudet ja toimivalta kuuluvat osina pystysuoraan toimivallan hierarkiaan oikeuksineen valvontaan ja vetoomuksiin korkeammalle 4. Palveluksessa olevat eivät omista välineitä, jotka he tarvitsevat tehdäkseen tehtävänsä ja ovat käyttämiensä välineiden soveltamisesta tilivelvollisia 5. Organisaation hyväksi tehdyt tehtävät ja yksityinen liiketoiminta on tiukasti erotettu toisistaan 6. Palveluksessa olevat eivät voi tahtonsa mukaisesti siirtää tehtäviään kenellekään esim. perintönä tai myymällä 7. Tehtävät toteutetaan kirjallisen dokumentoinnin tuella Pohdintatehtävä: Mitkähän em. piirteistä luonnehtivat vain ns. julkista byrokratiaa eivätkä sen sijaan yritys- ja järjestöbyrokratioita? Pertti Ahonen Byrokratian palveluksessa olevia koskevat tunnuspiirteet Weberin ideaalityypissä: 1. He ovat henkilökohtaisesti vapaita ja täysivaltaisia 2. He palvelevat itseensä nähden toimivallaltaan korkeampaa tiettyä tahoa 3. Heidät on nimitetty toimintansa ja teknisten pätevyyksiensä nojalla 4. He ovat vastuussa saamiensa tehtävien puoluettomasta toteuttamisesta 5. Heidän työnsä on kokopäiväistä, päätoimista 6. Heidät palkitaan palkalla ja mahdollisuuksilla edetä uralla Pertti Ahonen Edelleen tulee vastaamme monitoiminen Max Weber Ei niinkään itse harjoittanut empiiristä tutkimusta, jollaisen tuloksia sen sijaan teoreettisesti jalosti lukuisissa töissään, ks. esim. edellä viittaukseni: Rationalisoitumisen prosessien korostumiseen Weberillä, niin legaalisessa muodossa byrokratisoitumisena kuin taloudellisessa muodossa markkinatalouden leviämisenä kaikkialle Hänen tarkasteluunsa Enzauberungista eli traditionaalisen ja karismaattisen lumouksen purkautumisesta rationalisoitumisen myötä Hänen tarkasteluunsa karismaattisen auktoriteetin rationalisoitumista tilapäisesti keskeyttävästä kapasiteetista Pertti Ahonen Tässä yhteydessä ks. Weber, Wirtschaft_und_Gesellschaft, 1. p. postuumisti 1922, us. myöh. painoksia Saatavissa kielellisesti ongelmallinen englanninnos Economy and Society, 1968 Maassamme Weberiä on eniten tutkinut akatemiaprof. Kari Palonen (s. 1947) Pertti Ahonen Eine Lobrede für Politiker, Kommentar zu Max Webers 'Politik als Beruf, 2002 Das 'Webersche Moment', Zur Kontingenz des Politischen, 1998 Sven Eliæson & Kari Palonen (eds): Max Weber's Relevance as Political Theorist. Special Issue of Max Weber Studies, 4:2, 2004 (also as a book) Pertti Ahonen & Kari Palonen (eds): Dis-embalming Weber Jyväskylä: SoPhi Sombart and Weber on Professional Politicians. Max Weber Studies 6:1, , Max Weber als Begriffspolitiker. Etica & Politica/Ethics & Politics. 2005, 2. Macht als Chance. Zur Geschichte von Max Webers politischer Innovation. In: Carola Häntsch (Hrsg.): Philosophieren im Ostseeraum. Wiesbaden Harrassowitz 2004, Max Weber, Parliamentarism and the Rhetorical Culture of Politics. Max Weber Studies 4:2, 2004, , Introduction (with Sven Eliaeson);Max Weber Studies 4:2., 2004, , 2 Herrschaft und Rhetorik bei Max Weber. Vorgänge, 41, 2002: 4,

13 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Esim. edellä viittaamani S.N. Eisenstadt, Political Systems of Empires Tiettyjen uudistusohjelmien analyysina laadittu Philip Selznick ( ), Tennesee Valley and the Grass Roots, 1949, Selznickin painoitukset: Yksilöt itsenäisinä toimijoina: yksilöllä saattaa olla kaksi sarjaa tavoitteita, joista vain toinen sarja yhtenee organisaation tavoitteiden kanssa Ko-optaatio (co-optation): esim. tietyssä hankkeessa saatetaan määräedellytyksin saada asianomaiset henkilöt ja tahot yhteistyöhön hankkeen kanssa eli ko-optoiduiksi sen kanssa Myös: oikeussosiologia Massayhteiskunnan tarkastelu S.M. Lipset ( ), Martin Trow & J.S. Coleman ( ), Union Democracy, 1956 Mitkä seikat vaikuttavat valtarakenteeseenja päätöksentekon prosesseihin organisaatioissa Tutkivat organisaatioiden mikrotason poliittisia järjestelmiä, erityisesti demokratiaa ja harvainvaltaa Yhtäältä ovat yhtä mieltä Robert Michelsin (ks. edellä) kannalta oligarkkisistatendensseistä Toisaalta päättelevät, että useat seikat saattavat lieventää tendenssejä: Organisaatioiden osien ja osaryhmien autonomia Organisaatioissa kenties sovellettava johdon valinta vaaleilla vähentää riskejä korruptoitumiseen Jos jäsenistö on taustaltaan samanlaista, demokratia saa tukea Pertti Ahonen Voisi sanoa, että ao. byrokratian tutkimus on muodostanut osan: 1. ns. vanhaa ja hieman uudempaa sosiologista institutionalismia ja 2. myös osan ns. vanhaa ja hieman uudempaa historiallista institutionalismia, joskin rajat liukuvat Ts., suuntaukseen 2. on saatettu lukea myös esim. Max Weber, Werner Sombart ja jopa institutionaalinen ekonomisti Thorstein Veblen ( , pääteos Joutilas luokka, suom. 2002) Pertti Ahonen Sen sijaan etäämmälle ao. byrokratian tutkimuksesta sijoittuu kolmas vanha institutionalismi eli vanha institutionaalinen taloustiede, vanha institutional economics Veblen Em. Adolf Berle ( ) J.K. Galbraith ( ), viimeinen vanha institutionalisti, suom. esim. Uusi yhteiskunta (1968), Sotilasmahdin valvonta (1971), Epävarmuuden aika (1977) Palaan jäljempänä institutionalismiaiheeseen Veblen Pertti Ahonen Pertti Ahonen Ekskurssi: populistinen byrokratian kritiikki Usein vain ohut rajaviiva tieteellisen, kriittisen byrokratian tutkimuksen ja toisaalta populaarin, ehkä myös populistisen byrokratian kritiikin kesken Kaunokirjallisuus, esim. Gogol, Kafka, Orwell jne. Pilakuvat, veistokset, esim. Daumier Kaskuperinne Populaariteokset, esim. W. Nortchote Parkinson ( ), useita myös suomennettu 13

14 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Parkinsonin lait : 1. Työllä on taipumus paisua ja viedä tekijältään kaikki aika, joka siihen on käytettävissä. 2. Menot nousevat automaattisesti yhtä suuriksi kuin tulot. 3. Vähenevän pätevyyden laki : etenkin ylimmän virkamiesluokan epäpätevyys kasvaa ja koulutus jää riittämättömäksi virka-aseman vaativuuteen nähden. 4. Trivialaki : organisaatiot keskittyvät suhteettoman paljon triviaaleihin asioihin. Saattavat kelvata myös poliittisesti motivoidun toiminnan raaka-aineeksi retorisina perusteluina. Mm. siksi tarvitaan poliittista lukutaitoa Pertti Ahonen Etäisyys tiettyihin lähinnä taloustieteellisiin kehitelmiin hyvinkin pieni, ks. esim Anthony Downs (s. 1930), Inside Bureaucracy, 1967 Kiteyttää huomattavasti julkista byrokratiaa koskevaa urbaania legendaa, esim.: 'Law of Increasing Conservatism : Kaikki organisaatiot muuttuvat vanhetessaan konservatiivisemmiksi kunnes ne joutuvat kokemaan nopean kasvun tai kiivaan henkilöstön vaihtumisenaikoja. Epävirallisen informaation merkitys: Menestykselliset korkeat virkamiehet kehittävät informaalisia ulkopuolisen informaation verkostoja, joiden avulla he voivat todentaa alaisiltaan saamansa raportit. Jne Pertti Ahonen William Niskanen (s. 1933), Bureaucracy and Representative Government, 1971 Osittaisderivointia vakiotapaan soveltava tarkastelu, jonka tendenssinä on osoittaa, että julkinen budjetti muodostuu kohtuuttoman suureksi Perusteluna voimavaroja havittelevien virkamiesten monopoli ajatellen ehdotustensa perustelut muodostavaa tietoa Päätelmänä tarve radikaalisti supistaa julkisia bujdetteja. Sukulaisteorian aiheena X-efficiency eli X-tehokkuus : Kysymys klassisesta teemasta eli omistajien vaikeudesta kontrolloida toimivaa johtoa yrityksissä Ks. Harvey Leibenstein, Allocative efficiency v. xefficiency, American Economic Review, Pertti Ahonen Pertti Ahonen Uudempaa hallinnon ja organisaatioiden tutkimusta Onko varsinaisesti uutta mikään: Mikä on jo ollut olemassa ennestään? Joka on vain kenties nyttemmin päätynyt suosioon? Joka on parhaillaan suosion aallon uudella harjalla tai oli sitä äskettäin? Joka edustaa vain yhä enemmän sitä samaa mukaillen uusina yhdistelminä jo ennestään tunnettuja ajatustapoja? Joka on enemmän tietyn kohteen, toiminnon tai järjestelyn kuvaus kuin mitään muuta Joka koostuu jonkin sinänsä ennestään tunnetun aiheen vahvasta korostamisesta (esim. etiikka, johtaminen jne.) Jossa on kysymys vain tiettyjen metodien tai jopa eksaktien t. muiden tekniikoiden soveltamisesta 14

15 Pertti Ahonen Vastaan: vain vähäisessä määrin, ehkä vain ohimenevien mainintojen verran Vrt. edellä esittämäni muodeista aihepiirissämme Miten vastaavasti esitän asiat: Tuon esiin joukon sinänsä ajankohtaisia suuntauksia, jotka tuskin tarjoavat mitään kiinnekohtaa eikä suuntaa Sen jälkeen käyn läpi vakavasti otettavat varsinaiset nykyiset teoriasuuntaukset tai -ryhmät Pertti Ahonen Ovatko ja jos ovat, missä määrin ovat, uutuuksia saati varsinaisia uusia tai mitään teoriasuuntauksia esim. seuraavat? Kompleksisuusteoria eli kompleksisten adaptiivisten järjestelmien teoria, ks. esim. Anderson, P Complexity Theory and Organization Science, Organization Science 10(3): Davis, J. P., Eisenhardt, K. M., & Bingham, C. B Optimal Structure, Market Dynamism, and the Strategy of Simple Rules. Administrative Science Quarterly, 54: Pertti Ahonen Pertti Ahonen Hybridiorganisaatioteoriat, joko Erilaisista elementeistä koostuvista organisaatioista tai samanaikaisesti yksityisistä ja julkisista elementeistä koostuvista organisaatiosta, ks. esim. Koppell, Jonathan (2003): The Politics of Quasi- Government, Cambridge University Press Tähdennykset erilaisista kumppanuuksista, kuten PPP:stä eli Public-Private Partnershipeistä New Public Managementille haastajiksi tarjotut teoriat, esim.: Digital Governance : Patrick Dunleavy ym. New Political Governance : Peter Aucoin 2008 New Public Service : Robert B. Denhardt 2000 Transformational leadership- eli muutosjohtajuusteoriat, esim: Yukl, G., Weaknesses in in transformational and charismatic leadership theories. Leadership Quarterly, 10, 1999, Pertti Ahonen Pertti Ahonen Organisaatioekologia, ks. esim.: Hannan, M.T. and J. Freeman (1977) The population ecology of organizations. American Journal of Sociology 82 (5): Hannan, M.T., L. Polos, and G R. Carroll (2007) Logics of Organization Theory: Audiences, Code, and Ecologies. Princeton: Princeton University Press. Organisaatiokansalaiskäyttäytymisen (Organizational Citizenship Behavior) teoriat, ks. esim. Hoffman, B. J. ym. (2007), Expanding the Criterion Domain? A Quantitative Review of the OCB Literature. Journal of Applied Psychology, 92, Organisaatio-oikeudenmukaisuuden (Organizational Justice) teoriat, ks. Esim. Cropanzano R & Stein JH (2009). "Organizational Justice & Behavioral Ethics: Promises & Prospects". Business Ethics Quarterly 19: Ekskurssi aiheeseen governance Ensimmäinen governance-teoria alallamme suhteellisen huomaamaton, nimittäin Nobel-ekonomisti (2009) Oliver Williamsonin governance-teoria (esim. Economic Institutions of Capitalism, 1975) Korostus: soveltuva governance eli hallinta sen mukaan, millaisia voimavaroja hallinnoidaan Massamarkkinahyödyke? Ostettakoon markkinoilta. Jotakin pysyvästi tarvittavaa mutta räätälöintiä vaativaa? Käytettäköön kertaluonteista t. pidemmän aikaa voimassa olevaa hankintasopimusta verkostomaiseen tapaan. Kertaluontoinen erityishyödyke? Valmistettakoon omassa organisaatiossa, omassa hierarkiassa. 15

16 Pertti Ahonen Pertti Ahonen 'Governance', suomeksi usein hallinta. Ks. esim. Jon Pierre, toim., Debating Governance - Authority, Steering and Democracy, Globaali tarkastelunäkökulma: Maailmanpankki: good governance suomeksi usein harhaanjohtavasti 'hyvä hallinto, instituutioiden piirteet, jotka taloudellista kehitystä. Governance kuvausterminä lisääntyneelle kansainväliselle keskinäisriippuvuudelle, joka ilmenee esim. kansainvälisten instituutioiden ja regiimien tavallaan hallintajärjestelmien ) eriytymisenä ja laajentumisena 2. Governance eri sektorien ja tasojen toimijoiden vapaaehtoisena, niiden omista eduista lähtevänä ja spontaanisti muotoutuvana koordinaationa, lähellä Williamsonin (ks. edellä) governance-käsitystä 3. Yritysten omistajia tukevasta suunnittelu- ja valvontajärjestelmä, usein hyvä johtamis- ja hallintapa, corporate governance. Projektioita myös julkiselle sektorille. 4. Mm. New Public Managementiin liittyviä toimintatapoja, joita on samoin kutsuttu governance. 5. Governance' neuvotteluvaltaisuuden kasvuna, verkostoitumisena. Samoin yhtäläisyyksiä Williamsonin varhaiseen käsitykseen. 6. Käsitys, ettei yhteiskunnassa ei ole yhtä valtakeskusta vaan monia valtakeskuksia, joissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat sekoittuneet, societal governance (mm. Jan Kooiman) Pertti Ahonen Pertti Ahonen Taloustieteelliset otteet hallinnon tutkimuksessa Suoranaiset taloustieteelliset sovellukset kuten William Niskasen (1971) edellä, en toista tässä Niskanen kuten myös esim. James A. Buchanan, Gordon Tullock, Anthony Downs ym. luetaan usein public choice - ekonomisteiksi; kömpelö käännös ilmaukselle on julkinen valinta Oliver Williamson, esitän governance-yhteydessä alla, en tässä Esimerkkinä ns. agenttiteoria, agency theory 10, jatkoa Agenttiteoriasta Soveltaminen metaforisesti vai formaalikielellä ja ekonometrisesti kansantaloustieteen tapaan? Toimeksianto, vastuuttaminen Päämies Agentti Informaatiota, jota päämiehellä ei ole Toiminta- ja tilivelvollisuus Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Jussi Kivistö, Agency Theory as a Framework for Government- University Relationship, väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2007 Agenttiteoria tutkii kahden tai useamman tahon välisiä toimeksiantosuhteita, jossa päämieheksi (principal) kutsuttu taho antaa jonkin tehtävän suoritettavaksi agentiksi (agent) kutsutulle taholle rahallista korvausta vastaan. Agenttiteorian avulla mm. rahoitus- ja ohjaussuhteita voidaan tarkastella toimeksiantosuhteina päämiehen ja agentin välillä. Teorian olettamusten nojalla agentti ml. sen palveluksessa olevat henkilöt ovat taipuvaisia ajamaan omia etujaan päämiehen edellyttämän toimeksiantosuhteeseen liittyvien etujen sijasta. Monet ongelmat taloudellisuudessa, tehokkuudessa ja vaikuttavuudessa johtuvat saattavat johtua agentin piirissä esiintyvästä oman edun tavoittelusta, kuten: 10, jatkoa työajan käyttö ensisijaisesti henkilökohtaista hyötyä tuottaviin tarkoituksiin, Päämiehen maksettavien menojen tarpeeton ja jatkuva lisääminen, Rahoituksen ristiinsubventointi (siirtäminen kohteesta toiseen kannattavien toimintojen tukiessa kannattamattomia) agentin maineen, arvostuksen ja statuksen lisäämiseksi, Päämiehelle toimitettavan hakemus- ja seurantainformaation vääristely. Ks. myös esim.: Moe, Terry, Political Control and the Power of the Agent, Journal of Law, Economics and Organization 16

17 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Tosiasiallisesti osa nykyistä politiikan tutkimusta sijoittuu varsin lähelle kansantaloustiedettä Esim. kollektiivisen valinnan erilaiset teoriat, esim. maamme kansainvälisesti lainatuin politiikan tutkija akatemiaprof. Hannu Nurmi, s. 1945, Turun yliopistosta Myös em. public choice ulottuu sekä kansantaloustieteen että politiikan tutkimuksen alueella 10, jatkoa Hannu Nurmen julkaisuja: 1. Rational Behaviour and the Design of Institutions: Concepts, Theories and Models, Cheltenham: Edward Elgar, Models of Political Economy, London and New York: Routledge Pertti Ahonen , jatkoa Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa, ks. esim.: Moe, Terry The Positive Theory of Public Bureaucracy. In D. Mueller (ed.), Perspectives on Public Choice: A Handbook. New York: Cambridge University Press. Moe, Terry, Political Control and the Power of the Agent, mainittu jo yllä R. Gibbons and J. Roberts (eds.), The Handbook of Organizational Economics. Princeton, NJ: Princeton University Press Pertti Ahonen Bounded rationality eli rajattu rationaalisuus hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa Jatkaa paljolti Herbert A. Simonin, ks. yllä, perustamaa tutkimuslinjaa Ks. myös esimerkkinä samoin edellä mainitsemani K. Weyland (aiheena mm. eläkeuudistusten suodattuminen Latinalaisessa Amerikassa) monista mahdollisista sovelluksista Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Cyert ja March (Behavioral Theory of the Firm, 1963) muotoilivat ao. teorianmuodostuksen varhaisvaiheessa hypoteeseja siitä, kuinka päämääriä tosiasiassa asetetaan ja vaatimustasoja valitaan organisaatioissa, kuinka toimijoiden odotukset muodostuvat käytettävissä olevan informaation perusteella, kuinka ratkaistavat ongelmat määritellään ja kuinka päätöksentekosäännöt suuntaavat pohdintaa valitsemiseksi vaihtoehtojen välillä. 11, jatkoa Ensiksi, organisaatiot nähdään tällöin keskenään konfliktoivien intressien edustajien koalitioiksi. Niissä vankka konsensus on harvinaista, konfliktit tavataan ratkaista lokaalisella rationaalisuudella pilkkoen ongelmat osaongelmiksi, ja päätökset muodostuvat kompromisseiksi erilaisten lokaalisten rationaalisuuksien ja niiden edustajien kesken. 17

18 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Toiseksi, piirre nimeltä epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance) koostuu päätöksenteon lyhytjänteisyydestä, organisaatioiden taipumuksesta edetä neuvotellen toimintaympäristönsä tahojen kanssa sekä niiden taipumuksesta hamstrata (hoard) varmuuden nimissä tavallaan liiallisiakin voimavaroja. 11, jatkoa Kolmanneksi, kunkin uuden ongelman ilmaantuminen stimuloi problemistista etsintää, jota puolestaan tukahduttaa kukin toteutunut ongelmanratkaisu. Tuo etsintä on naiivia: yksinkertaisimpia kysymykseen tulevia ratkaisutapoja tarkastellaan ensiksi, vallitsee vinoutuma päätöksenteon osallistujien senhetkisten päämäärien, tietojen ja arvojen suunnassa ja p äätöksentekijät ovat taipuvaisia etsimään ratkaisuja suunnalta, jolla vastustajat vaikuttavat heikoimmilta. Neljänneksi, tapahtuu oppimista Pertti Ahonen , jatkoa Marchin teoria ei kuitenkaan suitsuta ylistystä oppimisen alttarille: Ne päämäärät ja toimintasäännöt, jotka ohjaavat huomion suuntautumista, saattavat nimittäin kiteytyä siten, että seurauksena on kognitiivinen likinäköisyys etsintäsääntöineen, jotka kohdistavat huomion sinne mistä ratkaisuja on ennenkin löytynyt. Organisaatioita johtajineen voi verrata poisoppimiseen kyvyttömään kaskun humalikkoon. Sitkeästi hän etsi kadottamaansa avainta katulyhdyn alta tähdentäen, että valossa sentään näkee hyvin, vaikka avaimet tipahtivatkin pimeyteen Pertti Ahonen , jatkoa Marchin teorian garbage can model, jätesäiliömalli, muodostui organisoituneen anarkian tarkasteluun analysoitaessa tilanteita, joita luonnehtivat piirteet problemaattiset preferenssit, epäselvä teknologia ja asianosaisten valuva (fluid) osallistuminen päätöksentekoon (Cohen ym. 1972; March ja Olsen 1979) Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Tuolloin päätöksentekijöiden preferenssit ovat epäjohdonmukaiset ja huonosti määritellyt, prosessit tunnetaan huonosti, päätöksentekijät joutuvat toimimaan yritys- ja erehdys tapaan, sisäiset ja ulkoiset organisaatiorajat ovat kuin veteen piirrettyjä ja tosiasiallisten päätöksentekijöiden joukko vaihtelee sattumanvaraisesti. 11, jatkoa Organisaatiot tosin tuottavat ratkaisuja, mutta Useimmat niistä hylätään, koska niitä vastaavia ongelmia ei esiinny juuri sillä kertaa. Kuitenkin kun ongelmia sitten ilmenee, pengonta hylättyjen ratkaisujen jätesäiliöstä voi hyvinkin tuoda käsille ratkaisun, jota päädytään kokeilemaan ja joka kenties tepsii. Vrt. myös Kingdon, J.W. (1995) Agendas, Alternatives, and Public Policy, 2. p., 1. p. 1984, New York: Harper Collins. 18

19 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Levittin ja Marchin (1988) mukaan rajattua rationaalisuutta luonnehtii rutinoituneisuus, historiariippuvuus ja kohdesuuntautuneisuus. Organisaatiot oppivat koodaamalla päätelmänsä historiallisesta kokemuksestaan sisään toimintarutiineihinsa sääntelemään jäsentensä käyttäytymistä, mikä on ikävä kyllä omiaan jäädyttämään olosuhteet status quo hon. 11, jatkoa Laajennus institutionalisoitumisen ja hallinnan, governancen, tarkasteluun (March ja Olsen 1989; 1995): organisaatiossa, kaksi logiikkaa: Seurausten logiikka (logic of consequences) toteutuu valinnoissa, jotka tehdään ottaen huomioon niiden ennakoidut vaikutukset. Soveliaisuuden logiikka (logic of appropriateness) toteutuu, kun valinnat ohjautuvat sen mukaan, mitä pidetään sopivina toimintasääntöinä tai yhteensopivana valinnan toteuttajien identiteetin kanssa. Logiikat eivät ole toisensa poissulkevia, vaan ne täydentävät toisiaan Pertti Ahonen Institutionaaliset uudemmat lähestymistavat hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa Powell, W.W " The New Institutionalism". In The International Encyclopedia of Organization Studies Thousand Oaks, Ca.: Sage Publishers Pertti Ahonen Uusi institutionaalinen taloustiede Esim.: Ronald Coase (s. 1910): (1937): "The Nature of the Firm", Economica, New Series, Vol. 4, No. 16 (Nov., 1937), (1960): "The Problem of Social Cost", Journal of Law and Economics, v. 3, no. 1 pp Douglass North (s. 1920), esim. Institutions and Economic Growth: An Historical Introduction, 1989, luetaan myös New Economic Historyn, uuden taloushistorian, edustajaksi Em. Oliver Williamson (s. 1932) Kukin on nobelisti, vv. 1991, 1993, Pertti Ahonen Pertti Ahonen Coase North Mainittakoon myös law and economics, joka on suomennettu nimellä oikeustaloustiede, paremminkin oikeudellisen sääntelyn taloustiede Taustalla mm.: Coase Mukana myös mm. Williamson Ks.Heimonen & Määttä Johdatus oikeustaloustieteeseen (1997, 111 s., verkkokirja) Mainittakoon samoin new social economics, uusi sosiaalitaloustiede, mm. Gary S. Becker, s. 1930, taloustieteen nobelisti

20 Pertti Ahonen Rationaalisen valinnan institutionalismi, Rational choice institutionalism Perustaa osin rationaalisen valinnan teorialla mutta ei yksin sille Tällöin rationaalisuus ei tarkoita järkevyyttä vapautena mielenvikaisuudesta tai selväjärkisyyttä vaan teoreettista olettamusta, että yksilö toimii ikään kuin tasapainottaen kustannukset hyötyjä vastaan voidakseen valinta toimintatavan, jossa hän maksimoi henkilökohtaisen hyötynsä Rakentaa toiselta osin myös tietyille munnelmille bounded rationality- eli rajoitettu rationaalisuus käsityksiä ottaen siis huomioon ihmiselle asettuvia kognitiivisia rajoja Pertti Ahonen Yksilöiden katsotaan arvioivan, että he voivat parhaiten saavuttaa tavoitteensa instituutioiden avulla. Instituutiot ymmärretään tällöin sääntöjärjestelmiksi ja kannustimiksi, joita soveltaen yksilöt maksimoivat hyötynsä/utiliteettinsa. Monelta osin saattaa olla vaikea erottaa uudesta institutionaalisesta taloustieteestä Pertti Ahonen Normatiivinen eli sosiologinen institutionalismi Nimekkeet heittelehtivät Normatiivinen tarkoittaa normeja tutkivaa eikä normeja asettavan mielessä normatiivista Suoraan paljonkin sovellettu myös hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen piirissä Ks. erit. DiMaggio, Paul J. and Walter W. Powell "The Iron Cage Revisited: Institutional Isomorphism and Collective Rationality in Organizational Fields." American Sociological Review 48: Pertti Ahonen The New Institutionalism in Organizational Analysis, edited by Walter W. Powell and Paul J. DiMaggio. Chicago: University of Chicago Press. Meyer, John. W., and Brian Rowan "Institutionalized Organizations: Formal Structure as Myth and Ceremony." American Journal of Sociology, 83(2), Zucker, Lynne G. The Role of Institutionalization at Cultural Persistence. American Sociological Review 1977, Vol. 42 (October): Pertti Ahonen Pertti Ahonen Powell, W.W " The New Institutionalism". In The International Encyclopedia of Organization Studies Encyclopedia of Organization Studies. Thousand Oaks, Ca.: Sage Publishers Scott, Richard W Institutions and Organizations, 2nd ed. Thousand Oaks: Sage Publications. Ks. myös em. Marchin ja Olsenin yhteisteokset huolimattakin heidän bounded rationality -lähtökohdistaan Yleisenä kohteena syviksi ja hitaasti muttuvuksi katsotut sosiaalisen rakenteen piirteet kuten: Rakenteet itsessään Toiminta- ja tulkintaskeemat eli -kehikot Säännöt, normit ja rutiinit Sosiologisen/normatiivisen institutionalismin suuntauksena kulttuurinen institutionalismi, alkaen v.:sta 1977, jolloin artikkelit Meyer & Rowan (ks. edellä) sekä Zucker 1977 Keskiössä nimenomaan sellainen institutionaalisten elementtien omaksuminen, jota ajaa epävarmuuden välttäminen ja legitimiteetin etsintä (silkan tehokkuuteen tähtäämisen asemesta) Tehokkuusargumentit huomattavalta osin rationalisoituja myyttejä : mallit ja käsikirjoitukset eivät tehokkuuden nimiin vannoessaankaan toki sinänsä kykene takaamaan tehokkuutta 20