JOHDATUS VALTIO-OPPIIN OPINTOJAKSO ,Y101, 7 OP

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDATUS VALTIO-OPPIIN OPINTOJAKSO 791010,Y101, 7 OP"

Transkriptio

1 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Sisällys JOHDATUS VALTIO-OPPIIN OPINTOJAKSO ,Y101, 7 OP Oppi- ja teoriahistoriaa 4 Kansainvälisesti 5 Suomessa varhaisimmin Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Prof. Pertti Ahonen, Kalvosarja 2/ Pertti Ahonen Pertti Ahonen Sisällys, jatkoa Kansainvälisen teoriakehityksen varhaisempia suuntauksia 6 Rationalistinen linja 7 Psykologistinen linja 8 Funktioanalyyttinen linja 9 Byrokratian tutkimus Sisällys, jatkoa Uudempaa hallinnon ja organisaatioiden tutkimusta 10 Taloustieteelliset otteet hallinnon tutkimuksessa 11 Bounded rationality eli rajattu rationaalisuus hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa 12 Institutionaaliset uudemmat lähestymistavat hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa 13 Kielellisten käänteiden sävyttämät lähestymistavat hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa 14 Mitä tulisi olla selkeimmin poliittisen ja politiikan tutkimuksellisen hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen? Pertti Ahonen Pertti Ahonen Kansainvälisesti Oppi- ja teoriahistoriaa Ns. hydrauliset eli kasteltujen jokilaaksojen kulttuurit ylipäätään Kiina, Intia, ns. Mesopotamia, Egypti, S.N. Eisenstadt ( ), Political Systems of Empires, 1963 Myös esim.: Intialainen ruhtinas Kautilya (itse asiassa kirjoittajana professori Chanakya), teos Arthashastra, n. 300 e.a.a., autoritaarisen valtion hallinta ja hallinto Kiinan virkamiesmandariiniperinne, varhainen karriäärihallintojärjestelmä 1

2 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Sotataidon ja sotatieteen perinne Mm. kiinal. Sun Tzu (n. 5 vuosisadalta e.a.a.), Sodankäynnin taito, suomennettu 1982 ja 2006 Carl v. Clausewitz ( ), suomenn. Sodankäynnistä, 1998, 4. painos 2005 Sota politiikan jatkeena Poliittisempi ja vähemmän poliittinen sodankäynti Sykli Politiikka - Sotastrategia - Taktinen taito 4, jatkoa Carl. V. Clausewitz Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Saksalaiset suuret ja pienet valtiot 1500-luvulta alkaen n luvulle saakka Kameralismus, kameralismi, taloudellisen merkantilismin eräs muunnelma, oppina tiukka valtion rahakirstun vartiointi sekä kaikkea muuta kuin demokrattinen hallintapa, ks. Hans Meier, Die ältere deutsche Staats- und Verwaltungslehre, 1980 Jäänteenä Kameralistik, edelleen saksankielinen nimitys hallinnolliselle kirjanpidolle, vrt. Doppik, kahdenkertainen kirjanpito 4, jatkoa Verwaltungswissenschaft, kirjaimellisesti hallintotiede, alkujaan kuitenkin joukko vaatimattomia oppeja valtion ja sen talouden hoidosta Samanlaista juurta on hyvinkin myös klassinen Verwaltungslehre, josta juontuu suomen kielen sana hallintooppi, lukuisine perinteisine käsitteineen, käsityksineen ja periaatteineen Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Science fiction -utopiat ja dystopiat: Tommaso Campanella ( ), Thomas More ( ) ja monet myöhemmät kuten Jonathan Swift, Voltaire ja Montesquieu ( ) Myöhemmistä dystopiakirjoittajista ks. esim. Franz Kafka (mm. Linna, Oikeusjuttu) Aldous Huxley (Uljas uusi maailma), George Orwell (Vuonna 1984), Jevgeni Zamjatin (teos Me) Rationalismi, Ranskassa valistuksen aikana, esim. La Mettrie, L homme-machine 4, jatkoa Yleisyhteiskuntatieteelliseltä kannalta oleellinen erottelu: Ferdinand Tönnies ( ): perinteinen Gemeinschaft vastaan uudempi, rationalisoituva Gesellschaft Werner Sombart ( ), moderni kapitalismi ja sen vaatimukset, sovelluksia mm. Max Weberillä, vrt. myös Karl Marxin empiiriset työt Hallitsevaksi kuitenkin vähitellen ns. klassisen (Adam Smith, Karl Marx) sijaan marginalistinen talousajattelu: talous x differentiaalilaskenta = kansantaloustiede 2

3 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Max Weber ( , ks. jo edellä) Perinteinen, karismaattinen ja rationaalinen auktoriteetti Rationaalinen 1: legaalis-rationaalinen, byrokraattinen Rationaalinen 2: taloudellis-rationaalinen, taloudellinen Olettamus alituisesta rationalisoitumisesta (vrt. Tönnies, tavallaan Gemeinschaftista Gesellschaftiin) Enzauberung, perinteisen (ja karismaattisen) lumouksen ehtyminen Toisaalta saattaa ajoittain nousta uusia karismaattisia auktoriteetteja esim. uskonnon, politiikan ja kulttuurin piirissä 5 Suomessa varhain Vanhastaankin on aina kun oli muotoiltu hallinnon rakenteita ja prosesseja ja organisoitu, itse asiassa sovellettu ainakin joitakin periaatteita, joskin kenties paljolti julkilausumattomia Nykyäänkin moni käytännön ihminen kiistää soveltavansa mitään teoriaa Jokin teoria käsitejärjestelmänä (ja normatiivisina periaatteina) hänellä kuitenkin poikkeuksetta on Organisaatioiden hallinnon ja johtamisen tietyt varhaiset modernisointipyrkimykset: Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Lukuisat sotilaat, joista monet sittemmin hallintovirkamiehinä ja/tai elinkeinoelämän palveluksessa (mm. maamme itsenäisyyden eräät taustavaikuttajat kuten myöhemmät kenraalit ja yritysjohtajat Harald Åkerman, Hannes Ignatius, Rudolf Walden) J.J. Sederholm ( ), maamme valtiongeologi , mm. teos Työn tiede (1915). Suomeksi käännettiin jo v F.W. Taylorin (ks. alla) teos nimellä Tieteellisen liikkeenhoidon perusteet 5, jatkoa Ihmisen, hänen harjaannuttamisensa jne. eteneminen Lauri Pihkala ( ), mm. Joka miehen koneoppi eli liikunnon merkityksestä, Porvoo, WSOY 1909 Taustalla Luther Gulick, , hallinnon ja organisaatiotutkijan Luther Gulickin, , setä, Physical Education by Muscular Exercise (1904) The Efficient Life (1907) Mind and Work (1908) Vrt. myös suurten kansanliikkeiden nousu: puolueiden muodostuminen, ay-liike, osuustoiminta, nuorisoseurat, raittiusliike, itsenäisyys- ja vapausliikkeet, sionismi jne Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa 5, jatkoa Yhteisiä esikuvia Rationalismi (usko muodolliseen, laskelmoivaan järkeen) Naturalismi, usko luonnonlakien soveltamiseen ihmisten yhteisöissä Usko ihmisen ruumiin ja hänen taitojensa harjoitettavuuteen ja ihmisen muokattavuuteen muutettavuuteen edistysuskon muunnelmana J.J. Sederholm Lauri Pihkala 3

4 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Rationalistinen linja Kansainvälisen teoria- ja käsitekehityksen alkuja F.W. Taylor ( ), yhdysvaltalainen insinööri, Principles of Scientific Management, 1911, suomeksi 1914 teos nimellä Tieteellisen liikkeenhoidon perusteet, ajatuksina ( positivistinen, mittauksiin uskova) tieteellistäminen: Työssä Työnteossa Työsuorituksissa Ammattilaisuudessa Johtamistoiminnassa Pertti Ahonen Henri Fayol ( ), ranskalainen insinööri, 1918, Administration Industrielle et Générale, ajatus yleispätevistä hallinnon funktioista, johtamistehtävän osista ja johtamisperiaatteista Frank Gilbreth ( ) ja Lilian Gilbreth s. Moller ( ), insinöörejä, rationalisointitoiminnan aktiiveja, ks. mm. heidän kahden lapsensa teos Tusinoittain halvemmalla heidän 12-lapsisen perheensä elämän rationalisoinnista Taustana myös teollisuuden ja sittemmin suurteollisuuden ja monidivisioonaisten konsernien nousu Pertti Ahonen Smith Fayol L. Gilbreth F. Gilbreth Taylor Pertti Ahonen Ajatuksia universaalista hallinto- ja johtamisteoriasta, science of administration tavallaan jatkeena klassisille hallinto-opeille Toisaalta myös samansuuntaisesti kuin yhdenmukaisuuteen uskovissa Taylorin, Fayolin, Gilbrethin ym. opeissa Pertti Ahonen Esim. em. Luther H. Gulick ( ), POSDCORB-malli hallinnon väitetyistä universaaleista funktioista Planning Organizing Staffing Directing Coordinating Reporting Budgeting 4

5 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Gulick, Luther and Urwick, Lyndall (1937) (toim.), Papers on the Science of Administration Huom. Myös taloustieteiden suoranaisimmat sovellutukset Kansantaloustiede Liiketaloustieteet Myöhemmin pitkän perinteen jatkajana ns. New Public Management etenkin ekonomistisimmilta osiltaan Ks. Jäljempänä eksurssi: Managerismi Public Administration -tiedonala Yhdysvalloissa Taustana korruptio, puoluekoneistojen ylivalta etenkin monissa kaupungeissa sekä kompetenssin syrjäyttäminen nimityksissä Rotupoliitikka poliittista valtaa saavuttaneita maahanmuuttajaryhmiä kohtaan (tästä vrt. Tolbert & Zucker 1983) -> julkisen hallinnon reformiliikkeitä Pertti Ahonen Woodrow Wilson ( ), historian ja politiikan tutkija, eritteli myös Saksan hallintoa, pidetty maansa julkishallinto-tiedonalan isänä alkaen artikkelista The Study of Administration, 1887 Kipusi Princetonin yliopiston presidentiksi v. 1902, sitten 1911 poliittiselle uralle uraansa kuvernööriksi ja lopulta presidentiksi ( ) Pertti Ahonen Wilsonin normatiiviset, usein sittemmin ongelmallisiksikin arvioidut vaatimukset: 1. Politiikka ja hallinto on erotettava toisistaan ja pidettävä erossa 2. On eriteltävä vertaillen poliittisia (julkisia) ja yksityisiä organisaatioita 3. Julkisella sektorilla on parannettava tehokkuutta yritysmaailmassasovellettuja vastaavilla käytännöillä ja asenteilla päivittäiseen toimintaan 4. Julkisen hallintokoneiston tehokuutta on parannettava jäntevöittämällä johtamista, virkamieskoulutuksella sekä arvioimalla meriittipohjaisesti virkamiesten työn tuloksia Wilson tunnettu myös (osin) epäonnistuneena kansainvälispoliittisena idealistina I maailmansodan tulos huomioon ottaen Pertti Ahonen Ilmiö nimeltä managerismi, kirjoitusmuotona myös managerialismi Empiirisessä mielessä: Keskittyykö valta jopa vääjäämättä johtajille ja johtaville asiantuntijoille? Politiikassa, poliitikkojen ja toisaalta johtavien virkamiesten suhde Yrityksissä omistajien ja ammattijohtajien suhde; Berle & Means, The Modern Corporation and Private Property, Pertti Ahonen Ent. trotskilainen ja sittemmin OSS/CIA:n toimihenkilöä James Burnham ( ) The Managerial Revolution, 1941 The Machiavellians: Defenders of Freedom, 1943 Ajatus johtajista uutena, jopa oikeutetusti hallitsevana yhteiskuntaluokkana, joka mm. torjuisi politiikan ja poliitikkojen korruption ja vallankeskityksen haittavaikutuksia 5

6 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Normatiivisessa mielessä saatetaan esittää joko, että: On kielteistä että tai jos valta keskittyy em. tavalla tai: On myönteistä (tehokasta, parhaat valtaan nostavaa tms.), jos valta keskittyy em. tavalla, esim.: Teknokratia : erityisasiantuntijoiden valta Meritokratia : ansioituneimmiksi katsottujen valta New Public Management määrätyiltä osin Pertti Ahonen Pertti Ahonen Eliittiteoriat eräiltä osin alk. Robert(o) Michelsistä ( ) Oligarkian rautainen laki : hypoteesi siitä, että demokraattisissakin organisaatioissa valta keskittyisi vääjäämättä suppean henkilöjoukon käsiin Zur Soziologie des Parteiwesens in der modernen Demokratie, Untersuchungen über die oligarchischen Tendenzen des Gruppenlebens, 1.p. 1911, käänn. mm. engl. nimellä Political Parties, 1. p. 1915, suom. Puoluelaitos nykyajan demokratiassa Saattaa katalysoida kyynisyyttä ja jopa demokratian hylkäämistä Vrt. johtajakeskeiset teoriat ja ajatusrakennelmat Fasismin (Giovanni Gentile, , Benito Mussolini, ) ja Kansallissosialismin (Adolf Hitler, , A. Rosenberg, ) Sankaruuden ihannointi Johtajakaaderien systemaattinen koulinta Vihollishahmojen ja -tahojen systemaattinen rakentaminen Hierarkkinen johtajien ketju korkeimmasta alimpaan Ääritapaus perinteisen organisaatio-opin Führerprinzipistä Pertti Ahonen Mitä oli tai on New Public Management (NPM), kirjaimellisesti uusi julkisjohtaminen? Nimeke ilmaantui 1970-luvulla USA:ssa reaganismin ja Isossa-Britanniassa thatcherismin myötä Yleispiirteenä Rationalismi Usein nimenomaan: määrättyjen kansantaloustieteen ja liiketaloustieteistä ja johtamisopeista juontuvien käsityksen laajennettu soveltaminen julkisessa hallinnossa ja muualla julkisella sektorilla Edusti tuskin uutta edes syntyessään, vrt. us. kohdat edellä Myös: yleinen haukkumasana, jonka sisältö jää silloin yleensä varsin epäselväksi kaiken pahan alkuna ja juurena Pertti Ahonen Totta on, että NPM:llä on niin: Ideologiset puoltajansa, piirinä esim. Uuskonservatiivinen, Uusliberaali (alkujaan mm. Mises, v. Hayek) Näennäisesti epäpoliittinen talousteknokraattijoukko Myös: mm. julkisia hankintoja hamuavan yritysmaailman piirissä Myös Ideologisesti kiivaat vastustajansa Neutraalit analyytikkonsa, jotka ottavat huomioon sen monisisältöisyyden ja sen kaikkea muuta kuin monoliittisen luonteen 6

7 Pertti Ahonen New Public Managementissa on ollut kysymys myös muoti-ilmiöstä ja samalla julkisen sektorin tavallaan kroonisesta herkistämisestä levottomasti vaihteleville hallinto- ja organsointimuodille Ks. esim. Hood & Jackson, Administrative Argument 1991 Vastaavanlaiset ilmiöt ovat erittäin tunnettuja myös yritysjohtamisen ja - organisoinnin alalla, esim. ns. management gurus -ilmiö Pertti Ahonen Rationalistinen painotus Lisäksi mahdolliset muut painotukset Vanhempi julkishallinto Luottamus julkiseen budjettitalouteen Kontrollin mahdollisuuksilla ja rajoilla ja taloudellisella tehokkuudella perusteltu desentralisaatio Epäilyksiä yrityksen laskentatoimen soveltumisesta julkisella sektorille Epäilyksiä laajoista skaalaeduista Usko virkahierarkiaan, erikoistumiseen, oikeusvarmuuteen ja kollektiiviseen päätöksentekoon (esim. virastojen kollegiot, kunnalliset lautakunnat jne.) Kansalaiset kansalaisina Jos desentralisaatiota harjoitettu, sitä perusteltu lähinnä poliittisilla syillä (esim. maamme eri kieliryhmät, Ahvenanmaan kysymys) ja koetuilla välttämättömyyksillä (esim. maamme laajuus, asutuksen hajanaisuus) New Public Management Myös muut taloudet ja simuloidut eli jäljitellyt markkinat julkisen talouden täydennyksinä Taloudellisellatehokkuudella perusteltu desentralisaatio Usko ja luottamus mm. yrityksen laskentatoimen laajamittaiseen soveltamiseen julkisella sektorilla Huomattava usko skaalaetuun eli suuren yksikkökoon tuomiin tehokkuusetuihin (ainakin Suomessa) Usko johtajille annettavien tuntuvien valtuuksien hyväätekevyyteen Kansalaiset asiakkaina Pyrkimyksiä samanaikaiseen taloudelliseen desentralisaatioon (myös ent. osayksiköiden taloudellisen itsevastuuttamisen mielessä) ja poliittiseen desentralisaatioon (myös osittain samoin k. taloudellisessa desentralisaatiossa) Vastatendenssinä usko informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden tarjoamaan rationalisointi- ja kontrollointikapasiteettiin Pertti Ahonen Pertti Ahonen Muodin, innovaatioiden jne. leviämisen syklimalli, alkujaan Everett Rogersin, The Diffusion Innovations, 1962, mukaan 6,jatkoa Usein tapahtuu seuraavaa: Vanhastaan tunnetut asiat voi tavallaan keksiä uudelleen Osaava henkilö tai muu taho osaa kenties myös kehystää ja nimetä vanhat asiat uusilla nimillä ( re-inventing the wheel ) Siksi vanhoja asioita kenties myydään uudelleen kalliilla hinnalla uudelleen ja uudelleen Laumailmiöt edistävät em. taipumuksia: Johtohenkilöt ja päätöksentekijät eivät tohdi ottaa sitä riskiä, että vastustaessaan uusina esitettyjä ajatuksia he leimautuisivat häpeäkseen tietämättömiksi tai edistyksen jarruiksi Pertti Ahonen Pertti Ahonen Vastauksia rationalismiin kohdistuneeseen kritiikkiin: Herbert A. Simon ( ) Varhaistyö, julkaistu väitöskirja Administrative Behavior: A Study of Decision-Making Processes in Administrative Organizations, (1947), suom. Päätöksenteko ja hallinto (1979) Simon tavallaan jatkoi C. Barnardin (ks. yllä) työtä Simon arvosteli siihenastista yleispätevyyksiä esittävää vanhempaa hallintotiedettä pelkkänä anecdotal wisdom, sananlaskuviisautena Simon esittää, että taloustieteissä tarkastellun optimoinnin asemesta käytännössä harjoitetaan tyydyttävien ratkaisujen etsintää ja valintaa (satisficing) Tätä käsitystään Simon perusteli viittaamalla ihmisen rajallisiin kognitiivisiin kykyihin (mm. tiedonhankinta ja - käsittely) 7

8 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Yleisemmin tavoitteena käsityksen muodostaminen reaalisista päätöksenteossa noudatetuista säännöistä Teoksessa myös piilevää kollektivismia: mm. auktoriteetti ja sen rakenteet sekä lojaliteetti seikkoina, jotka jäsentävät päätöksentekoa tavallaan samalla kompensoiden ihmisen kognitiivisia rajoituksia Simon itse toimi sittemmin mm. kognitiotieteen ja tekoälytutkimuksen alalla Palkittu: Nobelin taloustieteiden palkinto 1978 Huom., että organisaatiotutkijoista saman Nobelin sai v Oliver Williamson (s. 1932), ns. transaktiokustannusteorian kehittelijä Pertti Ahonen Pertti Ahonen Simonin tärkein oppilas on Pohjoismaissa pl. Suomessa huomattavasti vaikuttanut James G. March, s. 1928, ks. Jäljempänä Pohjoismaista ks. vastaavasti mm. Johan P. Olsen (Norja, s. 1939), Nils Brunsson (Ruotsi, s. 1946) Ks. jäljempänä jakso Bounded rationality Simon March Williamson Olsen Pertti Ahonen Pertti Ahonen Psykologistinen linja Gustave le Bon ( ) ransk. Populaaripsykologi Psychologie des Foules (1995), suomenn. Joukkosielu (1912), myös ruots Käytetty maassamme mm. polemisoitaessa sisällissodan syistä Sigmund Freudin ( ) ryhmä- ja joukkopsykologiset työt erit. Massenpsychologie und Ich- Analyse, 1921 Sittemmin mm. Wilhelm Reich ( ), suom. Fasismin massapsykologia 7, jatkoa Edelleen, Wilfred Bion ( ), Kokemuksia ryhmissä, suom Psykoanalyyttiset tarkastelutavat edelleen tavallisia 8

9 Pertti Ahonen , jatkoa Pertti Ahonen , jatkoa Ks. esim. Manfred_Kets_de_Vriesin (s. 1942) monet työt, vaikkapa: M. K. de V. & Miller, D. (1984). The Neurotic Organization: Diagnosing and Changing Counterproductive Styles of Management. (1991). Organizations on the Couch (2006). The Leader on the Couch: A ClinicalApproach to Changing People and Organizations, myös suomennettu Psykoanalyyttiseen tapaan psyykkiset sairaudet malleina lievemmillekin johtajuuden patologioille, esim. depressiivinen, maaninen, narsistinen, skitsoidinen jne. Le Bon Reich Freud Bion Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Yhdysvalloissa: Mary Parket Follett ( ), mm. Creating Democracy, Transforming Management, myös eräitä varhaisimpia naispuolisia tutkijoita alalla Chester Barnard ( ), itse yritysjohtaja, erit. teos The Functions of the Executive, 1938, pääpainotukset: Viestintäjärjestelmän pystyttäminen Oleellisten palvelusten varmistaminen muilta organisaation jäseniltä Organisaation tarkoitusten ja tavoitteiden muotoilu 7, jatkoa Human relations -liike (suomennettu toisinaan oudohkolla nimekkeellä ihmissuhteiden koulukunta ) Taustalla mm. General Electric -yhtiön Hawthornen tehtailla Illinoisissa 1920-ja 1930-luvuilla tehdyt kokeet, huom. siis kokeellisen menetelmän sovelluksina Vahvistivat käsityksiä mm. työyhteisön, pienryhmien, ryhmien yhteenkuuluvuuden ja muiden pehmeiden seikkojen vaikutuksista Hawthorne effect: vaikutus, joka aiheutuu siitä, että johonkin esim. ihmisryhmään ylipäätään kohdistetaan tutkivaa t. muuta huomiota Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Kokeellinen menetelmä: Onko E(t1)-E(t0) oleellisesti erilainen kuin C(t1)-C(t0)? Kaksi oleelliselta osin Koeryhmä, E, jäsenet samanlaista ryhmää: satunnaisotannalla Ennen tutkittavaa toimenpidettä Kohdennetaanko toimenpide ryhmään? Tutkitun toimenpiteen jälkeen Mitataan kohdemuuttujan arvo E(t0) Kyllä Mitataan kohdemuuttujan arvo E(t1) Kontrolliryhmä, C, jäsenet satunnaisotannalla Mitataan kohdemuuttujan arvo C(t0) Ei Mitataan kohdemuuttujan arvo C(t1) 7, jatkoa Kirjallisuutta: Roethlisberger & Dickson (1939), Management and the Worker Elton Mayo ( ), Hawthorne and the Western Electric Company, The Social Problems of an Industrial Civilisation,

10 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Suomessa: Ruokki työelämän sosiologian tutkimussuuntausta ja 1960-luvuilla Johti useisiin väitöskirjoihin, esim. Paavo Seppänen, Paavo Koli, , Mauno Koivisto, s Oiva Laaksonen Palveli mm.: Rationalisointia sekä Löi vastavoimaa kommunismille 7, jatkoa En sen sijaan sijoita tähän yhteyteen metodisteknisesti kovinta ja suuntautumiseltaan ns. behavioristisinta psykologiaa Lähteenä mm. erilaisille soveltuvuustestauksille organisaatioissa jne Pertti Ahonen Pertti Ahonen Funktioanalyyttinen linja 8, jatkoa Suljettu funktionalismi Vahvoin tasapainoehdoin toisiinsa suhteutettavien seikkojen kesken Esim. Amitai Etzioni, s. 1929, us. teoksissa Ks. taulukko, henkilöiden organisaatioihin sitoutumisen eri asteet Itse asiassa myös erittäin monissa muissa tarkastelukehikoissa t. niiden osissa Kritiikkiä: yleinen, kaavamainen, itsestään selvä, toisaalta intuitiivinen Organisaatiotyyppejä, joissa kenties tavataan Sitomisen keino Sitoutumi-sen vapaaehtoisuus Pakkovaltainen (koersiivinen) Valtio, esim. poliisin etsimille t. vankilaan suljetuille henkilöille, asevelvollisille, pakkohoidon asiakkaille Pakkovalta t. sen käytön mahdollisuus Hyötykeskeinen (utilitaarinen) Mikä tahansa työpaikka työntekijöilleen, myös kaupalliset markkinat ylipäätään Raha t. rahanarvoiset etuudet (t. uhka vastaavien menetyksestä) Olematon Epävakaa Vahva Samaistava (identitiivinen) Uskonnolliset yhteisöt uskoville, vapaaehtoisjärjestöt, tavallaan myös esim. ystävyyssuhteet Arvot, usko, lupaukset tuonpuoleisesta, maine, kunnia jne Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Avoin funktionalismi Löysemmin tasapainoehdoin k. Etzionilla tarkasteltujen seikkojen kesken Esimerkkinä sosiologi Talcott Parsons ( ), ns. AGIL-skeema Sen Parsons esitti malliksi kaikkien sosiaalisten järjestelmien säilymisen edellytyksistä Kritiikkiä: yleinen, kaavamainen, jakaa kohteet paitsi funktioittain, ehkä myös sektoreittain Funktiojaot eivät silti kadonneet minnekään 8, jatkoa Ulkoiset ongelmat, joihin vastataan Sisäiset ongelmat, joihin vastataan Lyhyen aikavälin funktiot Sopeutuminen (adaptation), esim.: - Luonnonvarojen haltuunotto -Hyödyketuotanto - (Huolehtiminen avuttomista kuten lapset, vanhukset, sairaat) Järjestelmän säilyvyyden yleinen turvaaminen (latency eli pattern maintenance), esim.: - Perhe - Koulutus Pitkän aikavälin funktiot Tavoitteiden saavuttaminen (goal achivevement), esim.: - Eri vakanssien ml. johtoasemien määrittäminen ja täyttö - Tavoitteiden asettaminen ja tavoittelu Yhdentäminen (integration), esim.: -Uskonto ja muut institutionalisoidut uskomusjärjestelmät - Viestimet 10

11 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa 8, jatkoa Avasiko 1960-luvun lopulta alkaen muodostunut ja laajalti levinnyt contingency theory, kontingenssiteoria organisaatioista funktionalismin umpikujat? Lawrence & Lorsch, Organization and Environment: Managing Differentiation and Integration, 1967 Käsityksenä se, että paras tapa organisoida riippuu siitä, millainen on ao. organisaation ympäristö, johon nähden organisaatio ymmärretään avoimeksi järjestelmäksi Organisaation ympäristö - Moninaisin tavoin yhdentynyt ja eriytynyt -Se kohdistaa organisaatioon erilaisia haasteita ja uhkia mutta - Samalla se tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuksia Organisaatio ja sen osat Organisaatio saattaa kyetä osiensa ja niiden suhteiden sopeutuksilla saamaan aikaan sellaisen sisäisen yhdentyneisyyden (integraation) ja eriytyneisyyden (differentiaation) yhdistelmän,, että organisaatio kykenee tietyssä määrin hallitsemaan ympäristöää n, s.o., ympäristön yhdentyneisyyttä ja eriytyneisyyt -tä Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Avasiko umpikujaa sen enempää politiikan tutkimuksessa aikanaan mm. David Eastonin (s. 1917) töiden johdosta suosituiksi muodostuneet systeemitarkastelut? Vastaan kumpaankin kysymykseen kielteisesti 9 Byrokratian tutkimus Poikkeaa huomattavasti edellä käsitellyistä suuntauksista Ei nimittäin sisällä periaatteessa pienimpiäkään olettamuksia tutkimustiedon soveltamishyödyistä Toisaalta, onko sen enempää laaja-alaisten tieteellisten selittävien teorioidenkaan luominen ollut niin keskeistä Mukana kenties poliittis- tai sosiaali- ja taloushistoriallinen ote mutta Byrokratian hallinnonhistorian tutkimus ei ole byrokratian tutkimusta politiikan tutkimuksen mielessä Pertti Ahonen Pertti Ahonen Mitä sana byrokratia mahtaisi tarkoittaa? Eräs ns. oleellisesti kiistanalaisista käsitteistä, joita poliittisissa yhteyksissä riittää, esim. demokratia, vapaus, tasa-arvo, transparenssi eli läpinäkyvyys jne. Kirjaimellisesti, toimistojen eli virastojen eli byroiden valtaa, virastovaltaa ja virkavaltaa Moniselitteisyydestä juontuu hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen suurin yksittäinen väärinymmärrys kohteena kukapa muu kuin Max Weber ja hänen byrokratiateoriansa Ts., että Weber olisi suosinut, puoltanut tai suositellut esittämäänsä erityisenä tieteellisenä konstruktioinaan esittämäänsä ns. ideaalityyppiään byrokratiasta 11

12 Pertti Ahonen Sen sijaan oli kysymys siitä, että Weber harjoitti teorianmuodostusta satunnaisuuksista puhdistetuilla malleilla, ns. ideaalityypeillä Eräs ideaalityyppi tähdensi legaalisen eli oikeudellisesti tarkoin säännellyn toimintatavan olennaisimpia piirteitä juuri byrokratiana Sama malli esiintyy sekä yrityksissä, julkisella sektorilla että järjestöissä Pertti Ahonen Byrokraattisen organisaation seitsemän tunnuspiirrettä Weberillä: 1. Toiminta on jatkuvaa 2. Toiminta toteutuu seuraavien sääntöjen mukaan: Kunkin palveluksessa olevan velvollisuudet rajoittuvat hänen muodollisiin velvollisuuksiin Kullakin palveluksessa olevalla on tarpeellinen toimivalta toteuttaa tehtävänsä Mahdolliset pakkokeinot ja niiden käyttötarkoitukset on tarkoin rajattu 3. Kunkin palveluksessa olevan velvollisuudet ja toimivalta kuuluvat osina pystysuoraan toimivallan hierarkiaan oikeuksineen valvontaan ja vetoomuksiin korkeammalle 4. Palveluksessa olevat eivät omista välineitä, jotka he tarvitsevat tehdäkseen tehtävänsä ja ovat käyttämiensä välineiden soveltamisesta tilivelvollisia 5. Organisaation hyväksi tehdyt tehtävät ja yksityinen liiketoiminta on tiukasti erotettu toisistaan 6. Palveluksessa olevat eivät voi tahtonsa mukaisesti siirtää tehtäviään kenellekään esim. perintönä tai myymällä 7. Tehtävät toteutetaan kirjallisen dokumentoinnin tuella Pohdintatehtävä: Mitkähän em. piirteistä luonnehtivat vain ns. julkista byrokratiaa eivätkä sen sijaan yritys- ja järjestöbyrokratioita? Pertti Ahonen Byrokratian palveluksessa olevia koskevat tunnuspiirteet Weberin ideaalityypissä: 1. He ovat henkilökohtaisesti vapaita ja täysivaltaisia 2. He palvelevat itseensä nähden toimivallaltaan korkeampaa tiettyä tahoa 3. Heidät on nimitetty toimintansa ja teknisten pätevyyksiensä nojalla 4. He ovat vastuussa saamiensa tehtävien puoluettomasta toteuttamisesta 5. Heidän työnsä on kokopäiväistä, päätoimista 6. Heidät palkitaan palkalla ja mahdollisuuksilla edetä uralla Pertti Ahonen Edelleen tulee vastaamme monitoiminen Max Weber Ei niinkään itse harjoittanut empiiristä tutkimusta, jollaisen tuloksia sen sijaan teoreettisesti jalosti lukuisissa töissään, ks. esim. edellä viittaukseni: Rationalisoitumisen prosessien korostumiseen Weberillä, niin legaalisessa muodossa byrokratisoitumisena kuin taloudellisessa muodossa markkinatalouden leviämisenä kaikkialle Hänen tarkasteluunsa Enzauberungista eli traditionaalisen ja karismaattisen lumouksen purkautumisesta rationalisoitumisen myötä Hänen tarkasteluunsa karismaattisen auktoriteetin rationalisoitumista tilapäisesti keskeyttävästä kapasiteetista Pertti Ahonen Tässä yhteydessä ks. Weber, Wirtschaft_und_Gesellschaft, 1. p. postuumisti 1922, us. myöh. painoksia Saatavissa kielellisesti ongelmallinen englanninnos Economy and Society, 1968 Maassamme Weberiä on eniten tutkinut akatemiaprof. Kari Palonen (s. 1947) Pertti Ahonen Eine Lobrede für Politiker, Kommentar zu Max Webers 'Politik als Beruf, 2002 Das 'Webersche Moment', Zur Kontingenz des Politischen, 1998 Sven Eliæson & Kari Palonen (eds): Max Weber's Relevance as Political Theorist. Special Issue of Max Weber Studies, 4:2, 2004 (also as a book) Pertti Ahonen & Kari Palonen (eds): Dis-embalming Weber Jyväskylä: SoPhi Sombart and Weber on Professional Politicians. Max Weber Studies 6:1, , Max Weber als Begriffspolitiker. Etica & Politica/Ethics & Politics. 2005, 2. Macht als Chance. Zur Geschichte von Max Webers politischer Innovation. In: Carola Häntsch (Hrsg.): Philosophieren im Ostseeraum. Wiesbaden Harrassowitz 2004, Max Weber, Parliamentarism and the Rhetorical Culture of Politics. Max Weber Studies 4:2, 2004, , Introduction (with Sven Eliaeson);Max Weber Studies 4:2., 2004, , 2 Herrschaft und Rhetorik bei Max Weber. Vorgänge, 41, 2002: 4,

13 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Esim. edellä viittaamani S.N. Eisenstadt, Political Systems of Empires Tiettyjen uudistusohjelmien analyysina laadittu Philip Selznick ( ), Tennesee Valley and the Grass Roots, 1949, Selznickin painoitukset: Yksilöt itsenäisinä toimijoina: yksilöllä saattaa olla kaksi sarjaa tavoitteita, joista vain toinen sarja yhtenee organisaation tavoitteiden kanssa Ko-optaatio (co-optation): esim. tietyssä hankkeessa saatetaan määräedellytyksin saada asianomaiset henkilöt ja tahot yhteistyöhön hankkeen kanssa eli ko-optoiduiksi sen kanssa Myös: oikeussosiologia Massayhteiskunnan tarkastelu S.M. Lipset ( ), Martin Trow & J.S. Coleman ( ), Union Democracy, 1956 Mitkä seikat vaikuttavat valtarakenteeseenja päätöksentekon prosesseihin organisaatioissa Tutkivat organisaatioiden mikrotason poliittisia järjestelmiä, erityisesti demokratiaa ja harvainvaltaa Yhtäältä ovat yhtä mieltä Robert Michelsin (ks. edellä) kannalta oligarkkisistatendensseistä Toisaalta päättelevät, että useat seikat saattavat lieventää tendenssejä: Organisaatioiden osien ja osaryhmien autonomia Organisaatioissa kenties sovellettava johdon valinta vaaleilla vähentää riskejä korruptoitumiseen Jos jäsenistö on taustaltaan samanlaista, demokratia saa tukea Pertti Ahonen Voisi sanoa, että ao. byrokratian tutkimus on muodostanut osan: 1. ns. vanhaa ja hieman uudempaa sosiologista institutionalismia ja 2. myös osan ns. vanhaa ja hieman uudempaa historiallista institutionalismia, joskin rajat liukuvat Ts., suuntaukseen 2. on saatettu lukea myös esim. Max Weber, Werner Sombart ja jopa institutionaalinen ekonomisti Thorstein Veblen ( , pääteos Joutilas luokka, suom. 2002) Pertti Ahonen Sen sijaan etäämmälle ao. byrokratian tutkimuksesta sijoittuu kolmas vanha institutionalismi eli vanha institutionaalinen taloustiede, vanha institutional economics Veblen Em. Adolf Berle ( ) J.K. Galbraith ( ), viimeinen vanha institutionalisti, suom. esim. Uusi yhteiskunta (1968), Sotilasmahdin valvonta (1971), Epävarmuuden aika (1977) Palaan jäljempänä institutionalismiaiheeseen Veblen Pertti Ahonen Pertti Ahonen Ekskurssi: populistinen byrokratian kritiikki Usein vain ohut rajaviiva tieteellisen, kriittisen byrokratian tutkimuksen ja toisaalta populaarin, ehkä myös populistisen byrokratian kritiikin kesken Kaunokirjallisuus, esim. Gogol, Kafka, Orwell jne. Pilakuvat, veistokset, esim. Daumier Kaskuperinne Populaariteokset, esim. W. Nortchote Parkinson ( ), useita myös suomennettu 13

14 Pertti Ahonen Pertti Ahonen Parkinsonin lait : 1. Työllä on taipumus paisua ja viedä tekijältään kaikki aika, joka siihen on käytettävissä. 2. Menot nousevat automaattisesti yhtä suuriksi kuin tulot. 3. Vähenevän pätevyyden laki : etenkin ylimmän virkamiesluokan epäpätevyys kasvaa ja koulutus jää riittämättömäksi virka-aseman vaativuuteen nähden. 4. Trivialaki : organisaatiot keskittyvät suhteettoman paljon triviaaleihin asioihin. Saattavat kelvata myös poliittisesti motivoidun toiminnan raaka-aineeksi retorisina perusteluina. Mm. siksi tarvitaan poliittista lukutaitoa Pertti Ahonen Etäisyys tiettyihin lähinnä taloustieteellisiin kehitelmiin hyvinkin pieni, ks. esim Anthony Downs (s. 1930), Inside Bureaucracy, 1967 Kiteyttää huomattavasti julkista byrokratiaa koskevaa urbaania legendaa, esim.: 'Law of Increasing Conservatism : Kaikki organisaatiot muuttuvat vanhetessaan konservatiivisemmiksi kunnes ne joutuvat kokemaan nopean kasvun tai kiivaan henkilöstön vaihtumisenaikoja. Epävirallisen informaation merkitys: Menestykselliset korkeat virkamiehet kehittävät informaalisia ulkopuolisen informaation verkostoja, joiden avulla he voivat todentaa alaisiltaan saamansa raportit. Jne Pertti Ahonen William Niskanen (s. 1933), Bureaucracy and Representative Government, 1971 Osittaisderivointia vakiotapaan soveltava tarkastelu, jonka tendenssinä on osoittaa, että julkinen budjetti muodostuu kohtuuttoman suureksi Perusteluna voimavaroja havittelevien virkamiesten monopoli ajatellen ehdotustensa perustelut muodostavaa tietoa Päätelmänä tarve radikaalisti supistaa julkisia bujdetteja. Sukulaisteorian aiheena X-efficiency eli X-tehokkuus : Kysymys klassisesta teemasta eli omistajien vaikeudesta kontrolloida toimivaa johtoa yrityksissä Ks. Harvey Leibenstein, Allocative efficiency v. xefficiency, American Economic Review, Pertti Ahonen Pertti Ahonen Uudempaa hallinnon ja organisaatioiden tutkimusta Onko varsinaisesti uutta mikään: Mikä on jo ollut olemassa ennestään? Joka on vain kenties nyttemmin päätynyt suosioon? Joka on parhaillaan suosion aallon uudella harjalla tai oli sitä äskettäin? Joka edustaa vain yhä enemmän sitä samaa mukaillen uusina yhdistelminä jo ennestään tunnettuja ajatustapoja? Joka on enemmän tietyn kohteen, toiminnon tai järjestelyn kuvaus kuin mitään muuta Joka koostuu jonkin sinänsä ennestään tunnetun aiheen vahvasta korostamisesta (esim. etiikka, johtaminen jne.) Jossa on kysymys vain tiettyjen metodien tai jopa eksaktien t. muiden tekniikoiden soveltamisesta 14

15 Pertti Ahonen Vastaan: vain vähäisessä määrin, ehkä vain ohimenevien mainintojen verran Vrt. edellä esittämäni muodeista aihepiirissämme Miten vastaavasti esitän asiat: Tuon esiin joukon sinänsä ajankohtaisia suuntauksia, jotka tuskin tarjoavat mitään kiinnekohtaa eikä suuntaa Sen jälkeen käyn läpi vakavasti otettavat varsinaiset nykyiset teoriasuuntaukset tai -ryhmät Pertti Ahonen Ovatko ja jos ovat, missä määrin ovat, uutuuksia saati varsinaisia uusia tai mitään teoriasuuntauksia esim. seuraavat? Kompleksisuusteoria eli kompleksisten adaptiivisten järjestelmien teoria, ks. esim. Anderson, P Complexity Theory and Organization Science, Organization Science 10(3): Davis, J. P., Eisenhardt, K. M., & Bingham, C. B Optimal Structure, Market Dynamism, and the Strategy of Simple Rules. Administrative Science Quarterly, 54: Pertti Ahonen Pertti Ahonen Hybridiorganisaatioteoriat, joko Erilaisista elementeistä koostuvista organisaatioista tai samanaikaisesti yksityisistä ja julkisista elementeistä koostuvista organisaatiosta, ks. esim. Koppell, Jonathan (2003): The Politics of Quasi- Government, Cambridge University Press Tähdennykset erilaisista kumppanuuksista, kuten PPP:stä eli Public-Private Partnershipeistä New Public Managementille haastajiksi tarjotut teoriat, esim.: Digital Governance : Patrick Dunleavy ym. New Political Governance : Peter Aucoin 2008 New Public Service : Robert B. Denhardt 2000 Transformational leadership- eli muutosjohtajuusteoriat, esim: Yukl, G., Weaknesses in in transformational and charismatic leadership theories. Leadership Quarterly, 10, 1999, Pertti Ahonen Pertti Ahonen Organisaatioekologia, ks. esim.: Hannan, M.T. and J. Freeman (1977) The population ecology of organizations. American Journal of Sociology 82 (5): Hannan, M.T., L. Polos, and G R. Carroll (2007) Logics of Organization Theory: Audiences, Code, and Ecologies. Princeton: Princeton University Press. Organisaatiokansalaiskäyttäytymisen (Organizational Citizenship Behavior) teoriat, ks. esim. Hoffman, B. J. ym. (2007), Expanding the Criterion Domain? A Quantitative Review of the OCB Literature. Journal of Applied Psychology, 92, Organisaatio-oikeudenmukaisuuden (Organizational Justice) teoriat, ks. Esim. Cropanzano R & Stein JH (2009). "Organizational Justice & Behavioral Ethics: Promises & Prospects". Business Ethics Quarterly 19: Ekskurssi aiheeseen governance Ensimmäinen governance-teoria alallamme suhteellisen huomaamaton, nimittäin Nobel-ekonomisti (2009) Oliver Williamsonin governance-teoria (esim. Economic Institutions of Capitalism, 1975) Korostus: soveltuva governance eli hallinta sen mukaan, millaisia voimavaroja hallinnoidaan Massamarkkinahyödyke? Ostettakoon markkinoilta. Jotakin pysyvästi tarvittavaa mutta räätälöintiä vaativaa? Käytettäköön kertaluonteista t. pidemmän aikaa voimassa olevaa hankintasopimusta verkostomaiseen tapaan. Kertaluontoinen erityishyödyke? Valmistettakoon omassa organisaatiossa, omassa hierarkiassa. 15

16 Pertti Ahonen Pertti Ahonen 'Governance', suomeksi usein hallinta. Ks. esim. Jon Pierre, toim., Debating Governance - Authority, Steering and Democracy, Globaali tarkastelunäkökulma: Maailmanpankki: good governance suomeksi usein harhaanjohtavasti 'hyvä hallinto, instituutioiden piirteet, jotka taloudellista kehitystä. Governance kuvausterminä lisääntyneelle kansainväliselle keskinäisriippuvuudelle, joka ilmenee esim. kansainvälisten instituutioiden ja regiimien tavallaan hallintajärjestelmien ) eriytymisenä ja laajentumisena 2. Governance eri sektorien ja tasojen toimijoiden vapaaehtoisena, niiden omista eduista lähtevänä ja spontaanisti muotoutuvana koordinaationa, lähellä Williamsonin (ks. edellä) governance-käsitystä 3. Yritysten omistajia tukevasta suunnittelu- ja valvontajärjestelmä, usein hyvä johtamis- ja hallintapa, corporate governance. Projektioita myös julkiselle sektorille. 4. Mm. New Public Managementiin liittyviä toimintatapoja, joita on samoin kutsuttu governance. 5. Governance' neuvotteluvaltaisuuden kasvuna, verkostoitumisena. Samoin yhtäläisyyksiä Williamsonin varhaiseen käsitykseen. 6. Käsitys, ettei yhteiskunnassa ei ole yhtä valtakeskusta vaan monia valtakeskuksia, joissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat sekoittuneet, societal governance (mm. Jan Kooiman) Pertti Ahonen Pertti Ahonen Taloustieteelliset otteet hallinnon tutkimuksessa Suoranaiset taloustieteelliset sovellukset kuten William Niskasen (1971) edellä, en toista tässä Niskanen kuten myös esim. James A. Buchanan, Gordon Tullock, Anthony Downs ym. luetaan usein public choice - ekonomisteiksi; kömpelö käännös ilmaukselle on julkinen valinta Oliver Williamson, esitän governance-yhteydessä alla, en tässä Esimerkkinä ns. agenttiteoria, agency theory 10, jatkoa Agenttiteoriasta Soveltaminen metaforisesti vai formaalikielellä ja ekonometrisesti kansantaloustieteen tapaan? Toimeksianto, vastuuttaminen Päämies Agentti Informaatiota, jota päämiehellä ei ole Toiminta- ja tilivelvollisuus Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Jussi Kivistö, Agency Theory as a Framework for Government- University Relationship, väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2007 Agenttiteoria tutkii kahden tai useamman tahon välisiä toimeksiantosuhteita, jossa päämieheksi (principal) kutsuttu taho antaa jonkin tehtävän suoritettavaksi agentiksi (agent) kutsutulle taholle rahallista korvausta vastaan. Agenttiteorian avulla mm. rahoitus- ja ohjaussuhteita voidaan tarkastella toimeksiantosuhteina päämiehen ja agentin välillä. Teorian olettamusten nojalla agentti ml. sen palveluksessa olevat henkilöt ovat taipuvaisia ajamaan omia etujaan päämiehen edellyttämän toimeksiantosuhteeseen liittyvien etujen sijasta. Monet ongelmat taloudellisuudessa, tehokkuudessa ja vaikuttavuudessa johtuvat saattavat johtua agentin piirissä esiintyvästä oman edun tavoittelusta, kuten: 10, jatkoa työajan käyttö ensisijaisesti henkilökohtaista hyötyä tuottaviin tarkoituksiin, Päämiehen maksettavien menojen tarpeeton ja jatkuva lisääminen, Rahoituksen ristiinsubventointi (siirtäminen kohteesta toiseen kannattavien toimintojen tukiessa kannattamattomia) agentin maineen, arvostuksen ja statuksen lisäämiseksi, Päämiehelle toimitettavan hakemus- ja seurantainformaation vääristely. Ks. myös esim.: Moe, Terry, Political Control and the Power of the Agent, Journal of Law, Economics and Organization 16

17 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Tosiasiallisesti osa nykyistä politiikan tutkimusta sijoittuu varsin lähelle kansantaloustiedettä Esim. kollektiivisen valinnan erilaiset teoriat, esim. maamme kansainvälisesti lainatuin politiikan tutkija akatemiaprof. Hannu Nurmi, s. 1945, Turun yliopistosta Myös em. public choice ulottuu sekä kansantaloustieteen että politiikan tutkimuksen alueella 10, jatkoa Hannu Nurmen julkaisuja: 1. Rational Behaviour and the Design of Institutions: Concepts, Theories and Models, Cheltenham: Edward Elgar, Models of Political Economy, London and New York: Routledge Pertti Ahonen , jatkoa Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa, ks. esim.: Moe, Terry The Positive Theory of Public Bureaucracy. In D. Mueller (ed.), Perspectives on Public Choice: A Handbook. New York: Cambridge University Press. Moe, Terry, Political Control and the Power of the Agent, mainittu jo yllä R. Gibbons and J. Roberts (eds.), The Handbook of Organizational Economics. Princeton, NJ: Princeton University Press Pertti Ahonen Bounded rationality eli rajattu rationaalisuus hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa Jatkaa paljolti Herbert A. Simonin, ks. yllä, perustamaa tutkimuslinjaa Ks. myös esimerkkinä samoin edellä mainitsemani K. Weyland (aiheena mm. eläkeuudistusten suodattuminen Latinalaisessa Amerikassa) monista mahdollisista sovelluksista Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Cyert ja March (Behavioral Theory of the Firm, 1963) muotoilivat ao. teorianmuodostuksen varhaisvaiheessa hypoteeseja siitä, kuinka päämääriä tosiasiassa asetetaan ja vaatimustasoja valitaan organisaatioissa, kuinka toimijoiden odotukset muodostuvat käytettävissä olevan informaation perusteella, kuinka ratkaistavat ongelmat määritellään ja kuinka päätöksentekosäännöt suuntaavat pohdintaa valitsemiseksi vaihtoehtojen välillä. 11, jatkoa Ensiksi, organisaatiot nähdään tällöin keskenään konfliktoivien intressien edustajien koalitioiksi. Niissä vankka konsensus on harvinaista, konfliktit tavataan ratkaista lokaalisella rationaalisuudella pilkkoen ongelmat osaongelmiksi, ja päätökset muodostuvat kompromisseiksi erilaisten lokaalisten rationaalisuuksien ja niiden edustajien kesken. 17

18 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Toiseksi, piirre nimeltä epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance) koostuu päätöksenteon lyhytjänteisyydestä, organisaatioiden taipumuksesta edetä neuvotellen toimintaympäristönsä tahojen kanssa sekä niiden taipumuksesta hamstrata (hoard) varmuuden nimissä tavallaan liiallisiakin voimavaroja. 11, jatkoa Kolmanneksi, kunkin uuden ongelman ilmaantuminen stimuloi problemistista etsintää, jota puolestaan tukahduttaa kukin toteutunut ongelmanratkaisu. Tuo etsintä on naiivia: yksinkertaisimpia kysymykseen tulevia ratkaisutapoja tarkastellaan ensiksi, vallitsee vinoutuma päätöksenteon osallistujien senhetkisten päämäärien, tietojen ja arvojen suunnassa ja p äätöksentekijät ovat taipuvaisia etsimään ratkaisuja suunnalta, jolla vastustajat vaikuttavat heikoimmilta. Neljänneksi, tapahtuu oppimista Pertti Ahonen , jatkoa Marchin teoria ei kuitenkaan suitsuta ylistystä oppimisen alttarille: Ne päämäärät ja toimintasäännöt, jotka ohjaavat huomion suuntautumista, saattavat nimittäin kiteytyä siten, että seurauksena on kognitiivinen likinäköisyys etsintäsääntöineen, jotka kohdistavat huomion sinne mistä ratkaisuja on ennenkin löytynyt. Organisaatioita johtajineen voi verrata poisoppimiseen kyvyttömään kaskun humalikkoon. Sitkeästi hän etsi kadottamaansa avainta katulyhdyn alta tähdentäen, että valossa sentään näkee hyvin, vaikka avaimet tipahtivatkin pimeyteen Pertti Ahonen , jatkoa Marchin teorian garbage can model, jätesäiliömalli, muodostui organisoituneen anarkian tarkasteluun analysoitaessa tilanteita, joita luonnehtivat piirteet problemaattiset preferenssit, epäselvä teknologia ja asianosaisten valuva (fluid) osallistuminen päätöksentekoon (Cohen ym. 1972; March ja Olsen 1979) Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Tuolloin päätöksentekijöiden preferenssit ovat epäjohdonmukaiset ja huonosti määritellyt, prosessit tunnetaan huonosti, päätöksentekijät joutuvat toimimaan yritys- ja erehdys tapaan, sisäiset ja ulkoiset organisaatiorajat ovat kuin veteen piirrettyjä ja tosiasiallisten päätöksentekijöiden joukko vaihtelee sattumanvaraisesti. 11, jatkoa Organisaatiot tosin tuottavat ratkaisuja, mutta Useimmat niistä hylätään, koska niitä vastaavia ongelmia ei esiinny juuri sillä kertaa. Kuitenkin kun ongelmia sitten ilmenee, pengonta hylättyjen ratkaisujen jätesäiliöstä voi hyvinkin tuoda käsille ratkaisun, jota päädytään kokeilemaan ja joka kenties tepsii. Vrt. myös Kingdon, J.W. (1995) Agendas, Alternatives, and Public Policy, 2. p., 1. p. 1984, New York: Harper Collins. 18

19 Pertti Ahonen Pertti Ahonen , jatkoa Levittin ja Marchin (1988) mukaan rajattua rationaalisuutta luonnehtii rutinoituneisuus, historiariippuvuus ja kohdesuuntautuneisuus. Organisaatiot oppivat koodaamalla päätelmänsä historiallisesta kokemuksestaan sisään toimintarutiineihinsa sääntelemään jäsentensä käyttäytymistä, mikä on ikävä kyllä omiaan jäädyttämään olosuhteet status quo hon. 11, jatkoa Laajennus institutionalisoitumisen ja hallinnan, governancen, tarkasteluun (March ja Olsen 1989; 1995): organisaatiossa, kaksi logiikkaa: Seurausten logiikka (logic of consequences) toteutuu valinnoissa, jotka tehdään ottaen huomioon niiden ennakoidut vaikutukset. Soveliaisuuden logiikka (logic of appropriateness) toteutuu, kun valinnat ohjautuvat sen mukaan, mitä pidetään sopivina toimintasääntöinä tai yhteensopivana valinnan toteuttajien identiteetin kanssa. Logiikat eivät ole toisensa poissulkevia, vaan ne täydentävät toisiaan Pertti Ahonen Institutionaaliset uudemmat lähestymistavat hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksessa Powell, W.W " The New Institutionalism". In The International Encyclopedia of Organization Studies Thousand Oaks, Ca.: Sage Publishers Pertti Ahonen Uusi institutionaalinen taloustiede Esim.: Ronald Coase (s. 1910): (1937): "The Nature of the Firm", Economica, New Series, Vol. 4, No. 16 (Nov., 1937), (1960): "The Problem of Social Cost", Journal of Law and Economics, v. 3, no. 1 pp Douglass North (s. 1920), esim. Institutions and Economic Growth: An Historical Introduction, 1989, luetaan myös New Economic Historyn, uuden taloushistorian, edustajaksi Em. Oliver Williamson (s. 1932) Kukin on nobelisti, vv. 1991, 1993, Pertti Ahonen Pertti Ahonen Coase North Mainittakoon myös law and economics, joka on suomennettu nimellä oikeustaloustiede, paremminkin oikeudellisen sääntelyn taloustiede Taustalla mm.: Coase Mukana myös mm. Williamson Ks.Heimonen & Määttä Johdatus oikeustaloustieteeseen (1997, 111 s., verkkokirja) Mainittakoon samoin new social economics, uusi sosiaalitaloustiede, mm. Gary S. Becker, s. 1930, taloustieteen nobelisti

20 Pertti Ahonen Rationaalisen valinnan institutionalismi, Rational choice institutionalism Perustaa osin rationaalisen valinnan teorialla mutta ei yksin sille Tällöin rationaalisuus ei tarkoita järkevyyttä vapautena mielenvikaisuudesta tai selväjärkisyyttä vaan teoreettista olettamusta, että yksilö toimii ikään kuin tasapainottaen kustannukset hyötyjä vastaan voidakseen valinta toimintatavan, jossa hän maksimoi henkilökohtaisen hyötynsä Rakentaa toiselta osin myös tietyille munnelmille bounded rationality- eli rajoitettu rationaalisuus käsityksiä ottaen siis huomioon ihmiselle asettuvia kognitiivisia rajoja Pertti Ahonen Yksilöiden katsotaan arvioivan, että he voivat parhaiten saavuttaa tavoitteensa instituutioiden avulla. Instituutiot ymmärretään tällöin sääntöjärjestelmiksi ja kannustimiksi, joita soveltaen yksilöt maksimoivat hyötynsä/utiliteettinsa. Monelta osin saattaa olla vaikea erottaa uudesta institutionaalisesta taloustieteestä Pertti Ahonen Normatiivinen eli sosiologinen institutionalismi Nimekkeet heittelehtivät Normatiivinen tarkoittaa normeja tutkivaa eikä normeja asettavan mielessä normatiivista Suoraan paljonkin sovellettu myös hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen piirissä Ks. erit. DiMaggio, Paul J. and Walter W. Powell "The Iron Cage Revisited: Institutional Isomorphism and Collective Rationality in Organizational Fields." American Sociological Review 48: Pertti Ahonen The New Institutionalism in Organizational Analysis, edited by Walter W. Powell and Paul J. DiMaggio. Chicago: University of Chicago Press. Meyer, John. W., and Brian Rowan "Institutionalized Organizations: Formal Structure as Myth and Ceremony." American Journal of Sociology, 83(2), Zucker, Lynne G. The Role of Institutionalization at Cultural Persistence. American Sociological Review 1977, Vol. 42 (October): Pertti Ahonen Pertti Ahonen Powell, W.W " The New Institutionalism". In The International Encyclopedia of Organization Studies Encyclopedia of Organization Studies. Thousand Oaks, Ca.: Sage Publishers Scott, Richard W Institutions and Organizations, 2nd ed. Thousand Oaks: Sage Publications. Ks. myös em. Marchin ja Olsenin yhteisteokset huolimattakin heidän bounded rationality -lähtökohdistaan Yleisenä kohteena syviksi ja hitaasti muttuvuksi katsotut sosiaalisen rakenteen piirteet kuten: Rakenteet itsessään Toiminta- ja tulkintaskeemat eli -kehikot Säännöt, normit ja rutiinit Sosiologisen/normatiivisen institutionalismin suuntauksena kulttuurinen institutionalismi, alkaen v.:sta 1977, jolloin artikkelit Meyer & Rowan (ks. edellä) sekä Zucker 1977 Keskiössä nimenomaan sellainen institutionaalisten elementtien omaksuminen, jota ajaa epävarmuuden välttäminen ja legitimiteetin etsintä (silkan tehokkuuteen tähtäämisen asemesta) Tehokkuusargumentit huomattavalta osin rationalisoituja myyttejä : mallit ja käsikirjoitukset eivät tehokkuuden nimiin vannoessaankaan toki sinänsä kykene takaamaan tehokkuutta 20

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Management theory industry Management software Business books and magazines Training Business

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot TYÖYHTEISÖN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Fysioterapian,

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Pluralismi oikeustaloustieteessä

Pluralismi oikeustaloustieteessä Pluralismi oikeustaloustieteessä Arto Naskali Metla/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Talouspolitiikan tehtävänä on lakien, menettelytapojen,

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Kuulustelija(t) Huikku Jari Liski Matti. Vilmunen Jouko Airio Hannele Huvitus Mari Peltonen Berit Airio Hannele. Kuulustelija(t)

Kuulustelija(t) Huikku Jari Liski Matti. Vilmunen Jouko Airio Hannele Huvitus Mari Peltonen Berit Airio Hannele. Kuulustelija(t) Sivu 1 järjestys päivittäin MA 24.08.2015 22E12000 31C01300 31E00600 72A00100 72B00202 Laskentatoimi: Capital Budgeting Taloustiede: Energy and Environmental Economics Taloustiede: Open Economy Macroeconomics

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen. Heikki Metsäranta Strafica Oy

Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen. Heikki Metsäranta Strafica Oy Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Miksi? 2. Muutoksen typologia 3. Muutoksen syklit 4. Polkuriippuvuus 5. Muutoksen

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Ekologinen paradigmakeskustelu yhteiskuntatieteissä

Ekologinen paradigmakeskustelu yhteiskuntatieteissä Ekologinen paradigmakeskustelu yhteiskuntatieteissä I. Johdanto II. Yhteiskuntatieteen ympäristöparadigmat III. Katkos- ja modernisaatioteoriat IV. Muutoksen mahdollisuus Ilmo Massa 1.12. 2011 I. Johdanto

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110506B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Sosiaalisen systeemin

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Mitä menneisyyden toteutumattomat tulevaisuudet opettavat nykyisyydelle?

Mitä menneisyyden toteutumattomat tulevaisuudet opettavat nykyisyydelle? JOSSITTELUSTA Lopputuloksesta käsin on tunnetusti palkitsevampaa kirjoittaa vallitsevien instituutioiden ja muodostumien, hegemonian etnografiaa kuin kuvata toteutumatta jääneitä kehitysstrategioita, vastarintamuotoja

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2011-2012

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2011-2012 YLEISET OIKEUSJÄRJESTYSOPINNOT Syyslukukausi 5311002 Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op 6.-8.9., 28.9. suoritustapa: harjoitustehtävät 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op 12.9.-21.9. x x x x x x 5311304

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

9.9.2010. Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Johtamisen sivuainekokonaisuus

9.9.2010. Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Johtamisen sivuainekokonaisuus Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Johtamisen sivuainekokonaisuus Kirjallisuuskuulustelussa suoritetaan kaksi teosta: pakollisen Robbinsin kirjan lisäksi suoritetaan Peltosen tai Sennettin

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kysymys 1 (max 7 p) (s. 229)

Kysymys 1 (max 7 p) (s. 229) Kysymys 1 (max 7 p) artola tarkastelee kirjassaan haasteita, joita strateginen johtaminen tuo julkisten organisaatioiden johtamiselle. Tähän liittyen artola tunnistaa julkisen johtamisen erityisiä, sille

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen

Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen Eero Vainio Tampereen yliopisto/ Johtamiskorkeakoulu Kunta-ja aluejohtaminen vainio.eero.a@student.uta.fi 041-4493002 Esityksen sisältö 1. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Palvelujen tuottamisen näkökulma professiot julkinen valta markkinat Taustalla huomioita tutkimushankkeen lähtökohdista Public engagement for Horizon 2020

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Erikoistutkija, dosentti, FT Katriina Siivonen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja kulttuuriperinnön tutkimus Kohti monikulttuurisempaa museota, Suomen kansallismuseo

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot