6/2009 TÄSSÄ NUMEROSSA mm: sähköauton ratissa uuteen kuosiin Kemirassa ja Orionissa tulee kello kaulassa haastaa synteettisen kemian

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 6/2009 TÄSSÄ NUMEROSSA mm: KEMISTI sähköauton ratissa TUTKIMUS uuteen kuosiin Kemirassa ja Orionissa TSUNAMI tulee kello kaulassa METSÄ haastaa synteettisen kemian

2 Vihreät Sivut HANKINTAHAKEMISTO Tehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Osoitteessa Näin Vihreitä Sivuja luetaan: Lähde: Huomioarvotutkimus 5/2009 (Innolink Reasearch Oy) Näin Vihreät Sivut vaikuttavat: Lähde: Huomioarvotutkimus 5/2009 (Innolink Reasearch Oy) TULE NYT MUKAAN HANKINTA- HAKEMISTOON SE KANNATTAA! Lisätietoja ja tarjous uusille ilmoittajille: Päätoimittaja Leena Laitinen puh

3 [QUALITY] Optimized solutions for increased throughput Waters Corporation is committed to working with our worldwide partners to keep the environment safe and make industries greener. We strive to provide efficient, costeffective, and compliant solutions for scientists in academia, industry, government, and private testing laboratories. At the forefront of technical innovation and regulatory compliance, Waters is your source for environmental testing solutions. Waters Finland, Kutomotie 16, HELSINKI puh. (09) Waters Corporation. Waters and The Science of What s Possible are trademarks of Waters Corporation. Enviro_09_Ad_Finland.indd 1 9/11/09 8:39:23 AM Lukemasi lehti on mukana toteuttamassa Koulujen Aikakauslehtipäivää Koulujen Aikakauslehtipäivä tarjoaa oppilaille ja opettajille mahdollisuuden tutustua erilaisiin aikakauslehtiin ja hyödyntää niitä opetuksessa. Lisätietoja päivästä: Elämyksellisiä hetkiä aikakauslehtien parissa!

4 SISÄLLYS Onhan se mukavaa asiakkaallekin kulkea täysin päästöttömällä autolla, sanoo sähkötaksia ajava kemisti Seppo Rosvall. (s. 6) Päivi Ikonen Seppo Kaksonen Kemira ja Orion uudistivat tutkimustoimintonsa. Mullistus toi tehokkuutta ja vei työpaikkoja. (s. 12) 6 Taksiautoilija Seppo Rosvallilla on Kemiat kunnossa ja virtaa akussa Leena Laitinen 10 TÄTÄ MIELTÄ Tsunami tulee kello kaulassa Elina Hiltunen 12 Pohjois-Euroopan tutkimus Espooseen Kemira hakee vahvuutta keskittämällä Sanna Alajoki 15 Lääkekehityksen riskit jakoon ulkoistamalla Orion keskittyy omimpaan osaamiseensa Sisko Loikkanen 18 Ajankohtaista Valtio myymässä Labtiumia Katoaako osaaminen, miten käy yhtiön? Marja Saarikko 20 Uutisia 26 NÄKÖKULMA Olenko ongelmajätettä? Anja Nystén 26 KEMIA SILLOIN ENNEN 27 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 32 Kirjoituskilpailun satoa Yövuoroon Ilkka Pollari 35 Työn muistoja saatiin talteen Lisää toivotaan Päivi Ikonen 36 Metsä haastaa synteettisen kemian Arja-Leena Paavola 38 Huolto pitää pipetin kunnossa Seppo Riikonen 40 Akkreditointi voimavara vai pakkopulla? Janne Nieminen 42 Varhainen diagnoosi pelastaa hiv-potilaan hengen Arja-Leena Paavola 44 Kvanttikemistit kokoontuivat Suomessa Pekka Pyykkö 45 Kemikaalijakelijat koolla Helsingissä Reach ja maailmantalous puhuttivat Kimmo Heinonen 46 Keemikko Kallista halpaa 48 ULKOMAILTA 50 HENKILÖUUTISIA 54 JULKAISUJa 55 TULEVIA TAPAHTUMIA 55 SEURASIVUT 56 PUOLET PETÄJÄISTÄ Romua, bunaa ja voikukkia Pekka T. Heikura Nuorta insinööriä odottivat Oulussa paukkuva pakkanen ja romahtaneet ralikat. (s. 32) Scanstockphoto Oulun kaupunki Ajoissa tehty diagnoosi ja uudet lääkkeet auttavat hivpotilasta elämään normaalia, oireetonta elämää. (s. 42) 4 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

5 Pääkirjoitus 6. lokakuuta 2009 KEMIA Kemi Vol. 36 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Arja Lindsberg Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2009 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, TKK Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Tutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari, Kemira Oyj Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Vaikeita valintoja Olisitko sinä valmis muuttamaan satojen kilometrien päähän pitääksesi työpaikkasi? Tai toiseen maahan? Sadat Kemiran tutkimus- ja kehitystehtävissä toimineet joutuivat vaikean paikan eteen, kun yhtiö käynnisti rakennemuutoksen ja vähensi tutkimusyksiköidensä määrän seitsemästätoista viiteen. Suomessa tutkimus keskitettiin Espooseen, ja Oulun, Vaasan ja Äetsän yksiköt lakkautettiin. Suurin osa niistä, joille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Espooseen, ei tarttunut tarjoukseen. Ajatus tutun elinympäristön, kodin ja läheisten jättämisestä tuntui monista työpaikan menettämistäkin pahemmalta. Myös Orion on uudistanut toimintojaan tavalla, joka on merkinnyt työn päättymistä isolle joukolle koulutettuja osaajia. Raskaat prosessit on käyty molemmissa yhtiöissä läpi rakentavasti ja olosuhteisiin nähden hyvässä hengessä, kuten tässä lehdessä haastatellut johtajat ja työntekijöiden edustajat kertovat. Helppoja ne eivät silti ole. Sekä suoneniskun kokeneilla työyhteisöillä että ilman omaa syytään irtisanotuilla kestää vielä pitkään toipua kriisistä. Yhtiöiden johto pitää järeitä toimenpiteitä välttämättöminä. Muutosten etuja ja riskejä on varmasti punnittu tarkkaan. Entisiä ja kaikkia nykyisiäkään työntekijöitä ylätason puheet tehostamisesta ja strategisista tavoitteista eivät välttämättä vakuuta. Kokeneiden ammattilaisten on vaikea mieltää päätöksiä kaikilta osin parhaiksi mahdollisiksi. Tässä numerossa julkaistaan kirjoituskilpailuun osallistuneen Ilkka Pollarin riemastuttava kuvaus Kemiran muurahaishappotehtaan käyntiinlähdöstä Oulussa syksyllä Tekstistä välittyy aito tekemisen meininki ja Kemiran vahvuus ennakkoluulottomana uuden aloittajana. Kemiralla oli Oulussa yli 40 vuoden ajan innovatiivinen tutkimuskeskus kemiantehtaansa kyljessä. Sen osaava ja motivoitunut henkilöstö tuotti tukuittain ideoita, patentteja, uusia tuotteita ja sovelluksia, jotka toivat yhtiölle myös taloudellista menestystä. Toimivat ryhmät on nyt hajotettu ja hankkeet siirretty Espooseen kauas tuotannosta. Samalla yhtiöstä katosi satojen henkilövuosien kokemus. On ymmärrettävää, että päätöksen motiiveja ihmetellään. Leena Laitinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssan Kirjapaino, Forssa 2009 ISO 9002 Antti Mannermaa Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6 5

6 Taksiautoilija Seppo Rosvallilla on Kemiat kunnossa ja virtaa akussa Suomen ensimmäisen sähkötaksin ratin takaa löytyy poikkeuksellisen pätevä kuljettaja. Seppo Rosvall on taksiautoilija ja akkusovelluksiin erikoistunut kemisti. Leena Laitinen Jaa-a, kumpihan mahtaa olla se kääntöpuoli, Seppo Rosvall naurahtaa vastaukseksi haastattelupyyntöön ja kertoo sekä kemistin että taksimiehen uransa kestäneen jo lähes kolmekymmentä vuotta. Kaukaisilta vaikuttavat urapolut lähenivät toisiaan pikkuhiljaa ja yhtyivät viime keväänä, kun akku- ja polttokennoteknologian sovellusten osaaja alkoi ajaa Suomen ensimmäistä täysin sähkökäyttöistä taksia. Sekä autoilu että kemia kiinnostivat pääkaupungin kasvattia nuoresta pitäen. Lapsuusmuistoihin kuuluvat kyydit edustusauton kuljettajana pitkän uran tehneen isoisän Karl Johan Rosvallin luksusauton takapenkillä. Sen jälkeen omatkin autoni ovat aina kiiltäneet, hymyilee Rosvall, joka alkoi ajaa taksia parikymppisenä kemian opiskelijana. Myöhemmin hän ajoi isoisänsä jalanjäljillä edustusautoa, jonka kyydissä kulki julkisuuden henkilöitä Tauno Palosta ja Mohamed Al Fayedista Kissyhtyeeseen. Tauno Palo on ainoa, joka koskaan on puhutellut minua chafööriksi. Päivi Ikonen 6 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

7 KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Seppo Rosvallin kuljettama sähkötaksi toimii täysin verkosta ladattavalla sähköllä ilman lisäpolttomoottoria. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun heille on selvinnyt, ettei kyyti tuota hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6 7

8 KEMISTIN kääntöpuoli Lisää sähköautoista Autoilijana olen tutustunut yhteiskunnan kaikkiin kerroksiin herrasta narriin ja juoposta pappiin. Siinä on oppinut paljon asiakaspalvelusta ja siitä, miten tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi liikkuminen pääkaupunkiseudulla sujuu kuin vettä vain, Rosvall listaa kakkosammattinsa hyviä puolia. Oulunkylässä koulunsa käynyt Rosvall lähti opiskelemaan kemiaa Helsingin yliopistoon. Valmistuttuaan hän sukkuloi laboratoriotöissä useissa Euroopan maissa ja täydensi samalla opintojaan Helsingin kauppakorkeakoulussa. Rosvall toimi pitkään myynti- ja markkinointitehtävissä kotimaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä ennen kuin perusti kymmenisen vuotta sitten oman yrityksen, Oy Future Energy Finland ltd:n, jonka toimialoina ovat konsultointi ja taksiliikennöinti. Nykyisessä työssäni pääsen hyödyntämään kaiken tähänastisen osaamiseni ja kokemukseni. Perusleipäni tulee puoliksi taksiyrittäjän ja puoliksi kemistin töistä. Suurimman osan taksiajovuoroista hoitavat nykyisin yhtiöni työntekijät, joten minulle jää aikaa keskittyä kemian puolella siihen, mitä pidän mielekkäänä, Rosvall sanoo. Hänen tärkein yhteistyökumppaninsa on ollut viiden vuoden ajan polttokenno- ja vetyteknologia-alan pioneeriyritys Oy Hydrocell Ab, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi innovatiivisia energia- ja polttokennoteknologian ratkaisuja ja ilmanpuhdistuksen tuotteita. Ei siihen tarvittu kuin ruuvimeisseliä ja teippiä Päivi Ikonen Haastavaa sähkötaksiprojektissa on ollut se, että asiakkaat eivät saa joutua koekaniineiksi. Arkisen liikennöinnin pitää sujua tavalla, johon asiakas on tottunut, Seppo Rosvall korostaa. Seppo Rosvall ei pidä itseään niinkään tutkijana kuin käytännön kemistinä ja remonttireiskana, jolla on palava halu soveltaa tutkimus- ja kehitystyön tuloksia käytäntöön. Nykyisin hän voi valita kulkuneuvokseen bensiini- tai sähkökäyttöisen auton lisäksi polttokennolla toimivan polkupyörän, skootterin ja moottoriveneen, joihin mies on itse asentanut uuden voimanlähteen. Eivät ne välttämättä kovin kauniita ole, mutta toimivia kuitenkin. Ei siinä ole tarvittu paljon muuta kuin ruuvimeisseliä ja ilmastointiteippiä, Rosvall kuittaa muina miehinä. Tapanani on kokeilla eikä jäädä miettimään, mitä maksaa. Kun energiayhtiö Fortum toi Suomeen muutamia sähköautoja tukemaan sähköautoprojektiaan, käytännön miehen mieleen virisi ajatus. Tuumasta toimeksi. Yhteydenotosta Fortumiin seurasi muutamassa kuukaudessa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen kokeilu, tavallisessa asiakasliikenteessä kulkeva sähkötaksi, joka aloitti liikennöinnin Helsinki-Vantaan lentokentältä viime toukokuussa. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana mittariin kertyi ajokilometriä. 8 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

9 Seppo Rosvall Syntynyt Helsingissä, valmistunut Helsingin yliopistosta. Täydennysopintoja Helsingin kauppakorkeakoulusta. Oy Future Energy Finland ltd:n omistaja ja toimitusjohtaja. Taksiyrittäjä ja Suomen ensimmäisen sähkötaksin kuljettaja. Työskennellyt aiemmin mm. Helsingin kaupungin, Vapon, BASFin, Bayerin ja Kaukomarkkinoiden palveluksessa. Pääsin osoittamaan, että arkinen asiakasliikenne sähkötaksilla on jo tätä päivää ja täysin toimiva vaihtoehto, vaikka monet asiantuntijatkin toisin väittävät. Varsinainen juju oli yhdistää taksiautoilu ja kemiallinen tietämys, kaksi alaa jotka eivät normaalisti kohtaa toisiaan, Rosvall sanoo. Molempien alojen asiantuntijana hän sai ennakkoluulot hälvenemään ja tarvittavat luvat heltiämään. Sähkötaksin voimanlähteenä on litiumioniakusto ja toimintasäteenä vajaat parisataa kilometriä. Lisää energiaa Rosvall tankkaa kyytien välillä tavallisesta pistorasiasta esimerkiksi lentoasemalla tai kotipihallaan. Näin olen päässyt taksivuoron tavanomaiseen kilometrin ajomäärään. Asiakkaat eivät yleensä huomaa mitään erikoista, korkeintaan ihmettelevät hiljaista käyntiääntä. Koeajo sähkötaksilla vahvistaa menon sujuvaksi ja kyydin hiljaiseksi. Kadunviertä asteleva jalankulkija ei edes huomaa joutuneensa koehenkilöksi eikä käännä päätään, kun auto liukuu pehmeästi ja äänettömästi pari metriä hänen perässään. Pienellä säästöllä saa tienatuksi päivittäiset ajomatkat Rosvall osoittautuu uuden teknologian intohimoiseksi kannattajaksi, joka uskoo, että sähköauto ei pelkästään nouse vaihtoehdoksi polttomoottoriautoille vaan käytännössä päättää niiden valtakauden vielä nykyisen sukupolven aikana. Eriäviä mielipiteitä hän pitää öljy-yhtiöiden epätoivoisina lobbausyrityksinä. Nyt on alkanut hevosen, höyryauton ja polttomoottoriauton jälkeen neljäs vaihe, joka etenee lähivuosina nopeasti. Ensin teknologian ottavat käyttöön edelläkävijät, sitten ammattilaiset ja lopuksi kaikki muut. Koko prosessi voi hyvinkin tapahtua yhtä nopeasti kuin kännykät syrjäyttivät lankapuhelimen. Matkapuhelinten kehitysvauhti ensimmäisistä kömpelöistä laatikoista nykyisiin näppäriin kommunikaattoreihin on yllättänyt monet. Sähköautoissa on jo siirrytty raskaista lyijyakuista litium-ioniakkupaketteihin, joilla niilläkin on rajoituksensa, kuten verraten kallis hinta, pitkähkö latausaika, suuri koko ja auton lyhyt toimintasäde. Useat valmistajat ovat tuomassa lähivuosina markkinoille oman sähköautomallinsa. Tätä nykyä sähköauto maksaa noin kaksi kertaa vastaavan polttomoottoriauton verran. Se on useimmille kuluttajille liikaa, vaikka sähköauton käyttökustannukset ovatkin arviolta vain viidenneksen bensiiniauton käyttökustannuksista. Rosvall uskoo, että kysynnän kasvaessa tekniikka tulee nopeasti perässä, kun autonvalmistajien paineet kasvavat. Missä muut näkevät ongelmia, hän ideoi ratkaisuja. Vetoapua hän odottaa poliitikoilta verohelpotusten muodossa. Kriitikkojen argumentit tulevat tyrmätyiksi yksi kerrallaan. Ei sähköautoihin tarvita uusia ydinvoimaloita. Esimerkiksi naiset ajavat keskimäärin vain 12 kilometriä päivässä. Uudempi sähköauto kuluttaa energiaa 200 Wh kilometrillä, jolloin naisautoilijan sähköauton energiankulutus vastaa vain kymmenesosaa perheen käyttämästä kodin energiasta ilman sähkölämmitystä. Pienellä energiansäästöllä saisi tienatuksi päivittäiset ajomatkat. Vaikkapa suihkuun voisi asentaa kilometrimittarin, niin vähentyisi lotraaminen lämpimän veden kanssa. Omakotitalossa asuvan perheen sähköauto voitaisiin ladata yötariffin aikana, ja akkuihin varastoitua sähköä voitaisiin Sähköauton akustoon voi tankata päivän mittaan lisää virtaa suoraan verkosta. Esimerkiksi lentojen välillä ehtii hyvin käydä lataamassa, lentokenttäliikennöintiä harjoittanut Rosvall kertoo. Päivi Ikonen hyödyntää verkon kulutuspiikin aikana kodin sähkölaitteisiin. Sähköauto toimisi siis pikku vippipankkina, joka tasapainottaisi perheen taloutta ja kehittyisi aikaa myöten koko yhteiskunnan varajärjestelmäksi, Rosvall jatkaa ideointia. Latausmenetelmätkin kehittyvät pikavauhtia. Nyt on jo olemassa muutaman kymmenen minuutin pikalatureita. Lähitulevaisuutta on myös induktiolataus, jossa sähkö kulkee suoraan parkkiruudun asfaltin alla olevasta sähkökelasta auton vastaanottavaan kelaan. Polttokennosovelluksista voi tulla Suomelle uusi Nokia Rosvallin varsinaisena visiona ovat polttokennolla toimivat autot, joiden perusidea on tuttu ja yksinkertainen: vety palaa hapen kanssa polttokennossa ilman liekkiä ja tuottaa tarvittavan energian. Polttokennoautolla päästäisiin viisisataa kilometriä siinä missä litium-ioniautolla kaksisataa. Vielä on kaikenlaista ratkaistavaa, esimerkiksi vetypullon tankkaaminen, mutta ei se voi olla sen vaikeampaa kuin nestekaasupullon täyttö huoltoasemalla. Tekes on rahoittanut polttokennoohjelmaa, mutta nyt tarvittaisiin lisäksi ennakkoluulottomia ulkopuolisia rahoittajia, joiden avulla hanke saataisiin kunnolla eteenpäin. Satatuhatta euroa riittäisi jo pitkälle. Polttokennosovellusten kehittämisestä markkinoille asti voisi parhaassa tapauksessa tulla Suomelle uusi Nokia. Koeajon päätyttyä Rosvall avaa vielä ikkunan. Olisi muuten hieno juttu, jos tanssilavoille tulisi pian käyttöön latauspaikat. Auto latautuisi kivasti illan aikana, tanssia harrastava kemisti huikkaa ja kaartaa äänettömästi tien päälle. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Tsunami tulee kello kaulassa INTIAN valtamerellä tapaninpäivänä 2004 syntynyt tsunami pyyhkäisi yli kymmenen valtion rannikon. Katastrofi surmasi melkein neljännesmiljoona ihmistä. Tulevaisuuden tutkija kysyy, olisiko turman voinut ennakoida. Maanjäristykset alueella eivät ole epätavallisia eikä hyökyaaltokaan epätodennäköinen tapahtuma. Siinä mielessä tapahtunut ei yllättänyt. Tsunami ei myöskään tullut ilmoittamatta, vaan sitä edelsivät erilaiset merkit. Yksi niistä oli rantaviivan äkillinen vetäytyminen kauas merelle. Siitä hetkestä oli noin viisi minuuttia aikaa juosta pakoon kohti sisämaata. Ne, jotka ymmärsivät varoituksen vaarasta ja pakenivat heti korkealle paikalle, pelastivat henkensä. Aaltoihin jäivät ne, jotka ajattelivat: Tällaista ei voi tapahtua. MYÖS yrityksillä on onnettomuudesta oppimista. Asioita, joiden emme koskaan arvaisi tapahtuvan, tapahtuu. Niistä on kuitenkin joskus nähtävissä ennakkomerkkejä eli heikkoja signaaleja. Yritysmaailmassa sattuu tavan takaa tsunameita, joita ennakointikielellä kutsutaan villeiksi korteiksi. Sellaisia olivat esimerkiksi Arlan tuotteiden boikotti muslimimaissa sen jälkeen, kun tanskalaislehti oli julkaissut pilakuvia profeetta Muhammedista, ja Mattelin kriisi, kun yrityksen valmistamista leluista oli löytynyt korkeita lyijypitoisuuksia. Tällaiset tapaukset voivat olla erittäin kohtalokkaita silloin, kun niihin ei ole varauduttu. Jos taas mahdollisiin tapahtumiin valmistaudutaan ajoissa, yritys on kilpailijoitaan kykenevämpi toimimaan haastavassa tilanteessa. levaisuudesta. Jotkin niistä voivat olla yritykselle suotuisampia kuin toiset. Eri tulevaisuuksissa yritys voi testata strategiansa toimivuutta ja sen heikkouksia. Tärkeää skenaariotyössä on myös nostaa esiin erilaisia villejä kortteja, joilla saattaa olla mullistava vaikutus yritykseen. Mitä tapahtuisi vaikkapa elektroniikkayritykselle, jos internet lakkaisi toimimasta? Tai jos Kiina alkaisi pantata harvinaisia maametalleja, joiden tuotannossa sillä on käytännössä monopoli? SHELLISSÄ pohdittiin nelisenkymmentä vuotta sitten tulevaisuuden vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja. Yhdeksi, tosin epätodennäköisimmäksi, muotoutui skenaario, jossa öljyn hintakehitys muuttuisi totutusta eli hinta nousisi rajusti. Yhtiön johtoryhmä valmisteli toimintastrategian tällaistakin tilannetta varten. Kun öljykriisi 1970-luvulla iski, Shell osoittautui uudessa toimintaympäristössä huomattavasti kilpailijoitaan ketterämmäksi. Yritys selviytyi tsunamistaan ehjin nahoin, koska se oli ennalta ottanut huomioon myös mahdottomalta tuntuvan tulevaisuuden vaihtoehdon. MAAILMAN toiminnot ovat yhä linkittyneempiä ja vaikuttavat toisiinsa monimutkaisin syyn ja seurauksen suhtein, jolloin niitä on hankala hahmottaa. Lähtölaukauksessa irronnut pieni, mitätön vaahtomuovin pala, joka osui avaruussukkulan runkoon, sai vuonna 2003 koko Columbian tuhoutumaan. Yksittäisiä villejä kortteja on vaikea ennakoida tai edes kuvitella etukäteen, mutta herkkyyttä tapahtumien ennakkomerkkeihin voi parantaa. Jos toimintaympäristössä nousee esiin poikkeavia asioita, kannattaa valpastua miettimään niiden mahdollisia seurauksia eikä kuitata niitä olankohautuksella. Heikkoihin signaaleihin reagoiminen voi antaa yritykselle pelivaraa tulevaisuuden tukalassa tilanteessa. Elina Hiltunen YLLÄTYKSIIN voi varautua esimerkiksi skenaariotekniikan avulla. Skenaarioajattelu on yksinkertaisimmillaan entä jos -pohdintaa, joka tähtää luutuneiden ajatusmalliemme rikkomiseen. Skenaariotyöskentelyssä mietitään tämän päivän trendejä, heikkoja signaaleita ja niitä ajureita, jotka eniten vaikuttavat toimintaan. Erilaisia asetelmia rakentelemalla saadaan aikaan monenlaisia kuvia tu- Diplomi-insinööri Elina Hiltunen on futuristi ja What s Next Consulting Oy:n perustaja. Hänen erityisaluettaan ovat heikot signaalit ja ennakointimenetelmien käyttö organisaatioissa. 10 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

11 TULE SINÄKIN HUOMISEN TEKIJÄKSI Ramboll Analytics hakee kemistejä Lahteen ja Vantaalle voimalaitoskemian ja orgaanisen analytiikan vaativiin projekti- ja johtotehtäviin. Toivomme hakijalta monipuolista kokemusta vastaavista tehtävistä sekä asiakaspalvelukykyä. Lähetä hakemus kotisivuillamme Kun tarvitset tietoa standardeista SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi Internet sähköposti

12 Pohjois-Euroopan tutkimus Espooseen KEMIRA HAKEE vahvuutta keskittämällä Kemira on siirtänyt koko Pohjois-Euroopan tutkimuskeskuksensa Espooseen. Uuden yksikön muodostaminen on ollut raskas urakka, mutta toiminta on lähtenyt hyvälle uralle. Sanna Alajoki Kemiralla oli ennen konsernin viime syksynä käynnistämää rakenneuudistusta eri puolilla maailmaa 17 tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä, joista neljä Suomessa. Prosessin päätyttyä jäljellä on enää viisi tutkimuskeskusta, jotka tukevat Kemiran toimintaa kaikissa strategisesti tärkeissä maanosissa. Tutkimus- ja tuotekehitystoimintamme on aiemmin ollut fragmentoitunutta ja sen johtaminen haastavaa, perustelee yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava johtaja Johan Grön. Rakennemuutos oli ajankohtainen koko yrityksessä ja samalla luonnollisesti myös t&k-puolella. Tavoitteena on ollut virtaviivaistaa organisaation toimintatavat siten, että pystytään palvelemaan Kemiran strategisia tavoitteita. Espoossa toimii nyt yhtiön Pohjois- Euroopan tutkimuskeskus. Muut Suomen tutkimus- ja kehitysyksiköt Oulussa, Vaasassa ja Äetsässä lakkautettiin. Tutkimusta tekevät lisäksi Keski-Euroopan keskus Saksassa, Pohjois-Amerikan keskus Yhdysvaltain Atlantassa ja Aasian keskus Kiinan Shanghaissa. Etelä-Amerikan tutkimuskeskus on perusteilla Brasilian São Pauloon. Keskittämisen seurauksena henkilöstön määrä kaikissa tutkimus- ja kehitysyksiköissä pieneni yhteensä noin 500 hengestä 400 henkeen. Grönin mukaan uudistuksen tarkoituksena on ollut tehdä tutkimuskeskuksista entistä vahvemmat toimijat. Vahvat paikalliset yksiköt voivat palvella konsernia paremmin kuin eri paikoissa hajallaan oleva tutkimus. Tutkimusväki tuplaantui Espoossa Kemiran konsernijohdon muutoksen aikana seuraamat parametrit osoittavat Grönin mukaan, että alkuperäiset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vaikka perusrakenne on jo valmis, muutosprosessi kokonaisuutena on vielä kesken. Parhaillaan tehdään tarkistuksia ja pyritään muun muassa henkilöstökyselyiden avulla selvittämään, mitä pitäisi vielä ottaa huomioon. Muutoksen läpivienti on ollut suuri prosessi, Grön myöntää. Työntekijämme ymmärtävät kuitenkin, että tämä oli pakko tehdä. Juuri nyt henkilöstöä koulutetaan uuteen aikaan. Koska osaajat ovat pääosin omissa yksiköissään, muutos on vaatinut koko henkilökunnalta uusien työtapojen opettelua. Opettelemme parhaillaan kaikki toimimaan organisaatiossa, joka ei ole sidottu paikkaan. Neuvotteluja käydään tietokoneen välityksellä ja videokonferensseina. Suomessa muutos kasvattaa Espoon tutkimuskeskuksen entiseen verrattuna kaksinkertaiseksi ja sen henkilöstömäärän 90:stä 185:een. Lakkautetuista tuotekehitysyksiköistä Espooseen on siirtynyt nelisenkymmentä henkeä. Prosessi on näkynyt ja tuntunut talon päivittäisessä toiminnassa. Henkilöstö on normaalioloissakin ollut kovilla omaksuessaan uusia toimintoja. Nyt lisäkuormaa on tuonut uusien henkilöiden perehdyttäminen, kertoo prosessinhoitaja Jyrki Tuoriniemi Process & scale up -tiimistä. Töitä on jouduttu priorisoimaan. Eri yksiköissä on ollut omanlaisensa työkulttuurit, ja niiden yhteensovittaminen on vaatinut yhteisöltä panostusta ja kaikilta työntekijöiltä paljon venymistä, toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Tuoriniemi pohtii. Tilanteeseen on hänen mukaansa kuitenkin sopeuduttu hyvin. Muutos on kaikkiaan sujunut yllättävän kitkattomasti. Grönin mielestä uudistuneessa yksikössä on säilynyt hyvä henki, ja muualta tulleet ovat päässeet ongelmitta mukaan. Toiminta on vasta käynnistymässä ja ihmiset odottavalla kannalla. Yksikössä on kuitenkin töissä innostuneita ihmisiä, jotka haluavat päästä viemään asioita eteenpäin. Tuoriniemi näkee henkilöstön tunnelmat hieman ristiriitaisina. Viime syksynä täältä irtisanottiin paljon ihmisiä, ja nyt tulee silti uusia työntekijöitä. Tarvitsemme uudenlaista vesitutkimuksen osaamista, jotta voimme toteuttaa Kemiran veteen keskittyvää strategiaa, perustelee Johan Grön. Raskain vaihe takana Kemiran rakennemuutos on siirtänyt väkeä esimerkiksi Ruotsista Suomeen. Espoossa tarjottiin paikkoja myös lopetettujen kotimaanyksiköiden henkilöstölle. Kaikki eivät voineet tai halunneet siirtyä. Muuttaneiden määrä oli suurin piirtein ennakko-oletustemme mukainen, Johan Grön sanoo. Ne, jotka eivät siirtyneet uuteen yksikköön, ovat kuitenkin löytäneet hyvin uusia työpaikkoja. Emme myöskään ole jättäneet työpaikkaa vaihtavia ihmisiä yksin, vaan heitä on tuettu avustuspaketilla. Kemiran uudistettu Espoon tutkimuskeskus palvelee tästä eteenpäin konsernin koko Pohjois- Euroopan tutkimus- ja kehitystarpeita. Työn parissa tutkija Heli Virkki. 12 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

13 Seppo Kaksonen Kemianteollisuus etsii keinoja pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Suomessa Kemira ja Orion ovat päätyneet uudistamaan tutkimusja kehitystoimintansa rakenteen. Mullistus on vienyt työpaikan sadoilta kemian ammattilaisilta. Toisaalta kaikkien erikoisalojen osaamista ei löydy riittävästi kotimaasta, joten yhtiöiden on myös pakko hakea uusia ratkaisuja. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6 13

14 Kemira Jyrki Tuoriniemen mukaan enemmistö Vaasan ja Oulun lakkautettujen yksiköiden työntekijöistä ei siirtynyt Espooseen. Avustuspaketista työnsä menettäneille hän ei voi kertoa. Sanon kuitenkin, että vähän normaalia parempi. Suljettujen yksiköiden väelle tilanne ei silti ollut helppo. Meillä Oulussa työntekijät ottivat muutoksen hyvin raskaasti. Uutinen uudistuksesta oli todellakin järkytys kaikille työyhteisössämme, kertoo laborantti Raini Kitti. Kemiraa pidettiin varmana työnantajana ja ajateltiin, että töissä saa olla eläkepäiviin saakka. Niin ei sitten kaikkien kohdalla ollutkaan. Ymmärsimme jo muutoksen alkaessa, että prosessi koskettaa ihmisiä henkilökohtaisella tasolla. Jotta muutos onnistuu, tarvitsemme siihen mukaan kaikki ihmiset. Osaajat eli oma henkilöstö on meidän voimavaramme, jota ilman emme pääse tavoitteisiimme, Grön sanoo. Kitti kuuluu niihin, jotka päättivät lähteä Espooseen. Itse olen perheetön, joten minun oli helpompi tehdä muuttopäätös. Perheellisille tämä oli vaikeampi tilanne. Kitti on tyytyväinen työnantajalta saamaansa muuttotukeen ja -avustukseen eikä ole katunut paikkakunnan vaihtoakaan. Oulussa ei hänen mukaansa juuri ole laborantin paikkoja, joten muuttaminen takasi töiden jatkumisen. Myös uusi työympäristö on ilahduttanut. Minut otettiin hyvin vastaan ja apua on tarjottu monissa asioissa, tulokas kiittää. Investoinnit tutkimukseen jatkuvat Lisää uusia kasvoja Espooseen on odotettavissa tasaiseen tahtiin. Yhtiö etsii työntekijöitä sekä muutoksessa vapaiksi jääneisiin toimiin että myös uusille tehtäväalueille. Kiinnostus avoimiin paikkoihin on ollut suurta ja hakijat hyviä, Grön kertoo. Tietyiltä alueilta, kuten vesienkäsittelystä, Suomesta ei löydy tällä hetkellä tarpeeksi osaajia. Uusien tehtäväalueiden kautta voimme luoda tänne uutta ja vahvistaa nykyistä osaamista. Lopetetuissa yksiköissä käynnissä olleita hankkeita viedään Grönin mukaan eteenpäin uudessa keskuksessa. Olemme tiedostaneet, että muutos asettaa haasteita, ja olemme hoitaneet ne suunnittelulla ja tilanteen tarkalla seuraamisella. Tutkimushankkeiden kannalta kriittisistä asioista on huolehdittu muutosprosessin aikana. Kemiran johto ymmärtää hyvin tutkimuksen ja tuotekehityksen merkityksen, Grön korostaa. Konsernin panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on pysynyt lähes 2,5 prosentissa koko liikevaihdosta lähes 10 vuotta, vaikka liiketuloksen määrä on vaihdellut. Nykyisten tuotteiden ohella haemme kasvua uusien jatkuvasta kehittämisestä. Synergiaa etsitään yli segmenttien, ja vahvaa osaamista tarvitaan myös nykyisten tuotteiden ylläpitämisessä. Suurikaan teollisuusyritys ei hänen mukaansa voi toimia yksin. Meillä on yhteistyökumppaneita joka puolella maailmaa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa. Suomessa teemme yhteistyötä lähes jokaisen korkeakoulun ja esimerkiksi VTT:n kanssa, Grön luettelee. Kemira on myös omistajana muun muassa metsäklusterissa sekä ympäristö- ja energiaklusterissa. Yhteistyö auttaa meitä integroimaan kemian osaksi isompaa prosessia esimerkiksi mittaustekniikan, diagnostiikan ja laitteiden kanssa. Paikalliset osaajat tuovat myös oman lisänsä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja. Keskitetty tutkimustoiminta tuo lisää tehokkuutta, uskoo Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava johtaja Johan Grön. Matti Matikainen 14 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

15 Lääkekehityksen riskit jakoon ulkoistamalla ORION KESKITTYY omimpaan osaamiseensa Kilpailu lääkealalla on kovaa, eikä maailman suurten lääkejättien vanavedessä riitä kaikille apajia. Suomen lippulaiva Orion pyrkii pitämään asemansa tehostamalla toimintojaan ja keskittymällä vahvimpiin tutkimusaloihinsa. Tärkeimmästä Orion ei silti ole luopumassa, Lappalainen korostaa. Vaikeimman osan, innovaatiot ja niiden suojaamisen patenteilla, pidämme omassa talossa edelleen. Sisko Loikkanen Orion on Suomen suurin lääkeyritys ja maailmanlistallakin 74:s. Konserni on päättänyt pysyä mukana kilpailussa keskittymällä omassa organisaatiossaan vain muutamaan tutkimusalaan ja lopettamalla muut. Samalla se ulkoistaa ja jakaa riskit partnereidensa kanssa. Rationalisoimme niin, että tietyn tutkimusalan töitä tehdään vain yhdellä paikkakunnalla eikä eri toimipaikoissa, kertoo toimitusjohtaja Timo Lappalainen. Samalla keskitimme resursseja tietyille aloille: meille kaikkein tärkeimpään keskushermoston tutkimukseen ja lisäksi syövän, erityisesti eturauhassyövän tutkimukseen. Pääosa yhtiön omasta tutkimuksesta tapahtuu nyt Espoossa ja Turussa. Espoon sydäntautitutkimus ja Kuopion inhalaatiotutkimus lakkautettiin kokonaan. Lisäksi tutkimus erotettiin kehitystoiminnasta ja geneeristen lääkkeiden kehitys omaksi yksikökseen. Uudella matriisimaisella toimintamallillamme pyrimme sellaiseen järjestelyyn, että hankkeet menisivät mahdollisimman sujuvasti eri vaiheiden läpi, Lappalainen selvittää. Lääkkeen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, johon kuluu yleensä vuotta. Kaikki lääkeainekandidaatit eivät etene loppuun asti, vaan paljon aihioita jää matkan varrelle. Riski epäonnistumisesta on suuri. Orion haluaakin jatkossa jakaa jatkuvan epävarmuuden enenevässä määrin yhteistyökumppaneiden kanssa. Teetämme osan tutkimuksesta ulkopuolisilla partnereilla, jotka jakavat riskin kanssamme. Mutta onnistumistilanteessa he myös tienaavat siitä. Kyse ei Lappalaisen mukaan olekaan perinteisestä ostotoiminnasta vaan yh- teistyöstä, jossa kumpikin joko saa tai menettää. Strategialla on muitakin etuja. Kun ulkoistamme tutkimusta, voimme hallita omaa kapasiteettiammekin paremmin. Lääkekehitys on yleisemminkin kulkemassa kohti verkostoitumista. Kumppaniverkostoissa voi tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Reijo Salosen mukaan olla jopa kymmeniä osapuolia: yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Orionin toiminnan uusi matriisimalli merkitsee, että hankkeet etenevät entistä sujuvammin, kertoo toimitusjohtaja Timo Lappalainen. Neuvottelut avoimessa hengessä Toiminnan uusi malli on merkinnyt myös väen vähentämistä. Orionin vuoden 2008 tulos oli hyvä, liikevaihto 711 miljoonaa euroa ja liikevoitto 185 miljoonaa. Lähiaikoina kassavirtaan on kuitenkin tulossa iso aukko. Suomalaisyhtiön tähtituotetta, Parkinsonin tautiin kehitettyä entakaponia suojaava patentti raukeaa 2010-luvun alkupuolella. Kiinteitä palkkakuluja on siksi pakko pienentää, talossa laskettiin. Kuluvan vuoden alussa päättyneiden Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6 15

16 Orion Orionin oma tutkimus keskittyy nyt Espooseen ja Turkuun. Ura pitää luoda jälkikäteen Sanattomat viestit paljastivat jo ennen h-hetkeä, kuka joutuu lähtemään, kertoo Orionilta irtisanottu tutkija. Irtisanominen ei siksi tullut yllätyksenä, vaan aloin valmistautua siihen jo paljon aikaisemmin. Kokemus oli silti raskas, sillä takana oli vuosia yhtiön palveluksessa, ja työ oli ollut antoisaa. Tutkija pelkää, ettei Orion enää kykene kehittämään alkuperälääkkeitä sen jälkeen, kun juustohöylä on sipaissut tutkimushankkeita. Porukkaa jäi yksinkertaisesti liian vähän jäljelle. Tilanne on myös pannut miettimään, miksi Suomessa ylipäätään koulutetaan tutkijoita, kun työt kuitenkin teetetään ulkomailla. Onko tulevaisuudessa yt-neuvottelujen tulos oli, että lääketutkimuksesta ja tuotekehityksestä irtisanottiin yhteensä 175 henkeä. Lisäksi 30 lähti eläke- ja muiden järjestelyjen kautta. Suurin osa jätti paikkansa heti tammikuussa, osa jatkaa ensi kesään. Ikävä prosessi sujui kaikkien osapuolten mielestä olosuhteisiin nähden hyvin. Työnantaja hoiti neuvottelut asiallisesti ja ilmapiiri oli avoin. Emme saavuttaneet yksimielisyyttä kaikista asioista, mutta kävimme keskustelut hyvässä hengessä eikä kyräilyä esiintynyt, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu, diplomi-insinööri Sirpa Pelttari. Myös tilanteeseen johtaneet syyt perusteltiin henkilöstölle avoimesti. Kerroimme kaiken, minkä tiesimme, ja kyselimme henkilöstöltä toimintaehdotuksia, Timo Lappalainen kuvailee. Sirpa Pelttari antaa tunnustuksen Reijo Saloselle, joka kierteli ahkerasti juttelemassa työntekijöiden kanssa. Saimme kuulla, että kliinisiin tutkimuksiin tarvitaan lisää varoja, ja kun laboratorio- ja kehitystyötä ulkoistetaan, omassa talossa ei tarvita enää samaa määrää väkeä. Se, että ihmisten palkkoihin meni liikaa rahaa, tuntui kyllä pahalta. Tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatiossa oli vuonna 2007 käynnistetty toiminnan kehittämisprojektit toimintamallin ja kustannusrakenteen muuttamiseksi joustavammaksi. Henkilöstö oli mukana suunnittelussa. Tarve laajoihin irtisanomisiin tulikin yllätyksenä. Se aiheutti tyrmistystä. Kukin alkoi pohtia omaa asemaansa ja työttömyysturvaansa, Pelttari muistelee. Irtisanottujen joukossa oli sekä nuoria että jo pitkään talossa olleita. Mukaan mahtui niin laborantteja, biokemistejä kuin luonnontieteiden ja lääketieteen tohtoreitakin. Eniten väki väheni Espoossa, josta lähti 105 henkeä, heistä viitisenkymmentä ylempiä toimihenkilöitä. Turussa joutui lähtemään 55 ja Kuopiossa 15 työntekijää. Lääketutkimusta tekemään jäi yhteensä 570 henkeä. Timo Lappalainen sanoo ymmärtävänsä, että tuloksena oli myös inhimillisiä tragedioita. Parempaa ratkaisua ei kuitenkaan keksitty. Lopputulos on tietysti huono irtisanottujen osalta. Osa niistä, joiden entinen työ loppui, sai uuden paikan lääkeliiketoiminnan toisessa osastossa tai konsernin muissa yksiköissä. Irtisanotut puolestaan saivat tukipaketin, jota Pelttari luonnehtii kohtuulliseksi. Jotkut lähteneistä myös löysivät nopeasti uuden pestin muualta. VTT:hen siirtyi kaksi tutkijaa, yksi meni ulkomaisen lääkeyrityksen palvelukseen ja eräs toinen aloitti Kuopion yliopistossa, Pelttari luettelee. Työt Orionissa jatkuvat taas normaaliin tapaan, joskaan prosessin herättämä epävarmuus tulevasta ei ole täysin hellittänyt. Nyt joustetaan, kun tarvitsee joustaa. Orioninkin palkkalistoilla vain pieni joukko koordinaattoreita, jotka ostavat osaamisen ulkopuolelta? Uuden työn etsiminen ei ole ollut helppoa, sillä kymmenien ja satojen hakijoiden joukosta pitää pyrkiä erottumaan. Itsensä joutuu vääntämään siihen asentoon, että on esillä, eikä se ole luonteeni mukaista, tutkija pohtii. Vaikka vahvuutena on pitkä kokemus, kilpailu vastavalmistuneiden kanssa on kovaa. Itsensäkin on nykymarkkinoilla osattava esitellä oikein. Joudun esittämään työnantajille oman työni kuin urana, jossa kehitys on koko ajan kulkenut eteenpäin, hän kuvailee. Luon urani ikään kuin jälkikäteen. Kuuliaisuus on kasvanut, liukuman puitteissa tehdään ylitöitä, ei oikein uskalleta sairastaa, ja ylimääräisiä poissaoloja vältetään, kuvailee toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Liisa Remes. Tutkimuspanostus kasvussa Toimitusjohtaja Lappalainen katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Orionin toiminta jatkuu entistä tehokkaampana. Synteettisen kemian osastosta ei irtisanottu väkeä lainkaan, vaan sinne on päinvastoin palkattu uutta työvoimaa. Kemistit siis syntetisoivat edelleen lääkemolekyyliehdokkaita Espoossa. Tästäkin työstä on tosin osa jouduttu ulkoistamaan esimerkiksi Intiaan, koska Suomesta ei löydy tarpeeksi syntetisoijia yhtiön tarpeisiin. Orion ei myöskään ole vähentämässä vaan lisäämässä tutkimustoimintojaan, Lappalainen painottaa. Jos verrataan viime vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden tutkimus- ja kehityskuluja tämän vuoden vastaavaan jaksoon, niin kasvua on 11,2 prosenttia. Yleinen suuntaus lääkealalla on hänen mukaansa samanlainen. Tutkimuksen kokonaismäärä kasvaa, mutta yritykset teettävät sitä yhä enemmän oman talon ulkopuolella. Entä mihin palkkakuluista säästetty raha käytetään? Suurin osa menee kalliisiin kliinisiin tutkimuksiin, joita meillä on useita. Maksamme ulkopuolisille toimijoille, jotka ovat tutkimuksissa mukana, Lappalainen vastaa. Lisäksi Orion ostaa tuoteoikeuksia kehitysvaiheessa tai jo markkinoilla oleviin tuotteisiin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. 16 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

17 ja Tuki menestyvään tutkimukseesi. OneMedistä. OneMed Oy PL 11, Rajatorpantie 41 B, Vantaa Asiakaspalvelu: puh , faksi

18 ajankohtaista Valtio myymässä Labtiumia Katoaako osaaminen, miten käy yhtiön? Kaksi vuotta sitten Geologian tutkimuskeskuksesta GTK:sta yhtiöitettyä Labtium Oy:tä uhkaa uusi muutos. Hallitus pyytää eduskunnalta suostumusta tarvittaessa luopua yksinomistuksesta yhtiössä. Marja Saarikko Ylijohtaja, professori Timo Hirvi Mittatekniikan keskuksesta ei ole yllättynyt valtion aikeista. Laboratoriotoiminta on erittäin hankalassa kilpailutilanteessa, sillä selviytyäkseen on oltava joko riittävän suuri tai pieni, erikoistunut ja ketterä palveluntuottaja. Toimijoita on paljon, eikä julkinen sektori pärjää kilpailussa, jos joku toinen tekee työn edullisemmin, sanoo Hirvi, joka viime vuonna selvitti valtiovarainministeriön toimeksiannosta kemiallisen analytiikan tuottamisen tehostamista. Hänestä on hankalaa ottaa kantaa siihen, olisiko Labtiumin myyminen hyvä vai huono ratkaisu. Mutta jos se myydään, niin melkein ennustaisin, että sen toiminta loppuu tai ei ainakaan jatku yhtä laajana. Meillä on niin pienet markkinat, ettei analyysejä kannata tehdä täällä, kun maailmalla on isoja laboratorioita. Valtion ydintehtävä? Hallituksen aikeista myydä paitsi Labtium myös Destia ja Raskone nousi nopeasti kohu. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaati valtiolta vastuullista omistajapolitiikkaa koko sivun ilmoituksella suurimmissa sanomalehdissä. Ammattiliiton jäsenet ilmaisivat kantansa myös työnseisauksella. JHL:n puheenjohtajan Tuire Santamäki-Vuoren mukaan yrityksille on annettava työrauha kehittää toimintaansa nykyisellä omistusrakenteella. Labtiumin kohdalla pelkona on erityisesti kaivostoimintaan liittyvän huippuosaamisen menettäminen. Omistuksen säilyttäminen on kansallinen etu, sillä Suomi etsii uutta kasvualaa kaivostoiminnasta. Labtiumin myyminen veisi perustan kasvustrategialta, jota yhtiön erityisosaaminen malmianalytiikassa tukee, hän sanoo. Jos valtio luopuu omistuksestaan, yritys päätyy joko suoraan tai välikäsien kautta kansainvälisille toimijoille, joita ei kiinnosta, mitä Suomen kaivostoiminnalle tapahtuu. Osaomistajanakin strateginen näkökulma jäisi toisaalle, ja tavoite olisi vain tuoton maksimoiminen. Timo Hirven mielestä kaivostoiminnan laboratoriopalvelut voi periaatteessa tuottaa kuka tahansa, eikä kotimaisuus tuo erityistä lisäarvoa. Ne ovat kuin mitä tahansa palveluja, joita ostetaan tai tuotetaan, eikä niiden tarvitse olla julkisen sektorin hallussa. Hirvi ei silti näe erityistä syytä myöskään sille, että toiminta siirtyisi valtioomistajalta pois. Valtio haluaa keskittyä ydintehtäviinsä, mutta kaivosteollisuutta palveleva laboratorio ei ilmeisesti kuulu niihin. Tässä yhteydessä voisi kysyä, mitkä sitten kuuluvat. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettei osaaminen saisi karata ulkomaille. Itsekin kemistinä harmittelen, jos kemiallinen osaaminen katoaa Suomesta. Kun koulutetaan kemistejä ja hyviä osaajia, olisi kohtuullista, että heille löytyisi töitä, Hirvi sanoo. Tuottava yritys Labtium Oy:n toimitusjohtaja Harry Sandström puolestaan toppuuttelee kohua. Hallitus hakee lupaa omistusjärjestelyjen tekemiseen tarvittaessa, mikäli yhtiön kehittäminen sitä edellyttää. Nyt ei olla tekemässä päätöstä yhtiön myynnistä. En ole saanut valtio-omistajan aikeista sellaista käsitystä, että yhtiö myytäisiin kokonaisuutena. Yhtiön strategisen kehittämissuunnitelman toteuttaminen edellyttää hänen mukaansa lisää pääomaa, jota saadaan joko nykyiseltä omistajalta tai ottamalla mukaan uusia omistajatahoja. Hallituksen kanssa laaditun kasvustrategian mukaisia investointipäätöksiä on tehty jo Labtiumin aloitusvaiheessa, ja yhtiö on juuri avannut automatisoidun näytteen esikäsittelylinjan Rovaniemellä, jonne se on käytännössä keskittänyt malmianalytiikan tuotannon. On kuitenkin muistettava, että malmianalytiikka on vain yksi yhtiön toimialoista, Sandström huomauttaa. Noin sata henkeä työllistävä Labtium on markkinoilla pieni toimija, mutta sen kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat sujuneet hyvin. Kaikkien liikevaihtoalueiden kasvu oli odotusten mukaista. Budjetti ylitettiin prosenttia, ja tilikauden liikevaihto 16 kuukauden jakson aikana oli yli 10 miljoonaa euroa, Sandström sanoo. Lama toki koettelee alaa kuten muitakin toimialoja. Markkinoilta on hävinnyt jonkin verran asiakkaitamme. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 18 Scanstockphoto Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6

19 FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODEKSI 2010 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. VUODEN 2010 APURAHAHAKEMUKSET on toimitettava säätiölle klo mennessä. Apurahalajit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät säätiön kotisivuilta: LISÄTIETOJA on tarvittaessa saatavissa säätiön sihteeriltä: Leena Pahkasalo, (p ) tai asiamieheltä: Jan-Erik Österholm, (p ) Laatu on käsite, jonka edelläkävijä määrittää PLD Finland Oy on Büchin uusi jälleenmyyjä! Analyysilaitteet Kjeldahl NIR - laitteet Sulamispiste ja kiehumispistemittarit Haihduttimet Rotavapor Multivapor Syncore Analyst Syncore Polyvap Uuttolaitteet Kuumauutto Jatkuva uutto Soxhlet Kuuma Soxhlet Paineuutto Synteesilaitteet Syncore Reactor Kugelrohr Kuivausuuni Hannuksentie 1, ESPOO Puh , Fax , vesa.rauhala@pld.fi,

20 UUTISIA Expec Oy esittelee verkkosivuillaan ohjelman, jonka avulla mahdollinen haitallisten ainesosien siirtymä muovipakkauksesta elintarvikkeeseen voidaan selvittää matemaattisesti mallintamalla. Kun perinteinen laboratoriotestaus jää pois, syntyy merkittäviä kustannussäästöjä. Migraatiomallinnus tuo säästöjä teollisuudelle Muovi- ja elintarviketeollisuutta kiinnostavasta mallinnuksesta koituvat säästöt perustuvat siihen, että testauksen vaatima aika lyhenee huomattavasti, kertoo toimitusjohtaja Niklas Koskimies Expec Oy:stä. Nykyään on tehtävä laboratoriotestejä, jotka saattavat kestää esimerkiksi 10 päivää. Lisäksi testi on tehtävä jokaiselle muovilaadulle erikseen. Jos testejä tarvitaan useita, testauksen hinta ja siihen kuluva aika moninkertaistuvat. Migraation mallintamisohjelmalla yksittäinen testi voidaan tehdä tunnissa. Expecin käyttämä sveitsiläinen mallinnusohjelmisto on syntynyt EU-rahoitteisessa projektissa. Mallinnuksen hyväksymistä elintarvikesiirtymän testausmenetelmäksi on puitu unionissa jo pitkään. EU:n päätöstä asiasta odotetaan kuitenkin aikaisintaan vuonna Suomessa Evira on jo alustavasti myöntyväinen hyväksymään mallinnuksen, Koskimies selvittää tilannetta. Lakisovelluksen käyttäjämäärä kasvussa Expecin kehittämä verkkosovellus on jo vuoden verran autta- Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat muovit on testattava tarkkaan. Mallintaminen nopeuttaa prosessia selvästi. nut teollisuusyrityksiä suunnistamaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusalan lakiviidakossa. Etsivä löytää nopeasti tarvitsemansa lainkohdan helppokäyttöisen hakutoiminnon avulla. Palvelu kattaa noin 350 kansallista lakia ja lähes lakipykälää. Siihen on koottu muun muassa asetukset ja päätökset, jotka on lain mukaan pidettävä nähtävillä työpaikoilla. Järjestelmään päivittyvät myös lainsäädännön muutokset, joista ohjelma informoi käyttäjiä jo ennakolta. Palvelua käyttää Koskimiehen mukaan jo yli 20 yritystä, muun muassa Orion, Finnzymes ja Atria. Tiedusteluja tulee koko ajan lisää, joten kyllä tämä selvästi on yrityksille tarpeellinen palvelu, Koskimies sanoo. Expec Oy on yritysten tietopalveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio, joka kouluttaa ja konsultoi asiakkaitaan kemikaalien turvallisuuden hallinnassa. Mallinnusohjelmaan ja lakitietokantaan voi tutustua osoitteessa Sanna Alajoki Kuvat: Scanstockphoto CAS-rekisterin kasvutahti kertoo kemian perustutkimuksen tuottaman tiedon räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Kemikaalirekisterien ykkösessä 50 miljoonaa yhdistettä Maailman suurimmassa kemikaalirekisterissä on nyt yhteensä 50 miljoonaa orgaanista ja epäorgaanista yhdistettä. Rajapyykki ylitettiin syyskuun alussa. CAS (Chemical Abstracts Service) -rekisteriä ylläpitää Yhdysvaltain kemian seura. Yhdisteiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Kun rekisteriä alettiin vuonna 1957 rakentaa, ensimmäisten 10 miljoonan aineen raja tuli vastaan vasta 33 vuoden kuluttua eli vuonna Viimeisin 10 miljoonan satsi taas kertyi yhdeksässä kuukaudessa. Rekisteriin on kelpuutettu vain yhdisteet, jotka on todella syntetisoitu tai eristetty luonnosta. Jos mukana olisivat myös tietokoneella ennustetut molekyylit, määrä olisi moninkertainen. 20 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 6