Päätös. Etelä-Suomi Nro 76/2013/1 Dnro ESAVI/310/04.08/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös. Etelä-Suomi Nro 76/2013/1 Dnro ESAVI/310/04.08/2011"

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 76/2013/1 Dnro ESAVI/310/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Fortum Power and Heat Oy:n ympäristönsuojelulain 55 :n mukaista ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista toiminnan olennaista muuttamista koskevasta hakemuksesta, joka koskee Suomenojan voimalaitoksen toimintaa, Espoo. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM Y-tunnus: TOIMINNATA JA SEN SIJAINTI Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos Hylkeenpyytäjäntie ESPOO Voimalaitos sijaitsee Espoon kaupungissa Suomenojan kaupunginosassa Fortum Power and Heat Oy:n omistamalla kiinteistöllä Toimialatunnus: HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 ja 3 momenttien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 5 a) ja 5 c) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan nro 24/2006/2 Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 08/0237/1 edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyistä valituksista. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen taltionumero 2043 edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyistä valituksista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt vesilain (264/1961) mukaisen luvan nro 25/2006/2 Suomenojan voimalaitoksen vedenotolle. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt mereen johdettavien jätevesien aiheuttaman kuormituksen selvittämistä koskevan tarkkailusuunnitelman päivätyllä kirjeellä No YS 25. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Helsingin ja Espoon kaupunkien jätevesien vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelman päivätyllä kirjeellä. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt annetulla päätöksellä No YS 1348 Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelman vuosiksi , Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitos sekä Auroranportin, Juvanmalmin, Kaupunginkallion, Kivenlahden, Otaniemen, Tapiolan ja Vermon lämpökeskukset. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt toiminnalle useita lupia. Lista myönnetyistä luvista (tilanne ) on esitetty ympäristölupahakemuksessa.

3 Fortum Power and Heat Oy:n ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän ja allekirjoittama teollisuusjätevesisopimus. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus , lainvoimainen ) Suomenojan voimalaitosalue on merkitty energiahuollon alueeksi (EN). Suunnittelumääräyksen mukaan alueella on estettävä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Voimalaitoksen viereinen alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Voimalaitosalueen lähiympäristö on kaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja virkistysalueeksi. Espoon eteläosien yleiskaava Asemakaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (Espoon kaupunginvaltuuston hyväksyntä , lainvoimainen ) Suomenojan voimalaitosalue ja sen länsipuolella sijaitseva jätevedenpuhdistamon allas on merkitty selvitysalueeksi (SE). SE-aluemerkintä tarkoittaa, että alueen maankäyttöön ei ole yleiskaavoitusvaiheessa otettu kantaa. Alueen maankäyttö tullaan esittämään yleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa Finnoon osayleiskaavassa, joka on tällä hetkellä vireillä ja luonnosvaiheessa. Espoon eteläosien yleiskaavassa voimalaitoksen itäpuolella on alue merenrantaan asti varattu virkistysalueeksi (V), johon työntyy asuinalueita (A, A2) ja pieni julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Voimalaitosalueesta kaakkoon on varattu alueita veneilyä palveleville satamatoiminnoille (LS). Voimalaitosalueen pohjoispuolella alueet on merkitty asuinalueeksi ja tilaa vaativan kaupan toiminnoille. Voimalaitosalueen länsipuoliset osat on merkitty asuntoalueiksi sekä osin virkistysalueeksi (V). Laitosalueen eteläpuoleiset saaret on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA). Finnoon osayleiskaavan luonnoksen suunnittelussa keskeinen lähtökohta kaavan laatimiselle on valtuuston päätös Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Suomenojalta Blominmäkeen. Puhdistamon tilalle alueelle sijoitetaan metrolinja ja -asema sekä kehitetään aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alueeksi. Alueen virkistys- ja suojeluarvot turvataan. Lainvoimaisissa asemakaavoissa voimalaitosalue ja sen länsipuolinen puhdistamoalue on merkitty kunnallisteknisten laitosten ja rakennusten alueeksi (YT). Tämän alueen pohjoisosassa on varaus suunnitellulle Suomenlahdentielle. Lisäksi pohjoispuolella sijaitsee luonnontilaisena säilytettävä puistoalue (PL) sekä teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusalueita (T, TLV). Voimalaitosalueen itäpuolella on lähivirkistysaluevyöhyke (VL)

4 ennen asuinpientalojen aluetta (A, AP). Eteläpuolella sijaitsee venesatama-alue (LV) sekä luonnontilaisia puistoalueita. Voimalaitosalueen luoteispuolella sijaitsevalla rantavyöhykkeelle on merkitty lähivirkistysalue ja uimaranta (UV), joiden takana on rivitalo- (AOR) ja pientaloalueita sekä luonnontilaisena säilytettävä puistoalue (PL). Länsipuolella sijaitsee puistoalueita (PI) ennen rivitaloasuinalueita (AOR). Voimalaitoksen luoteispuolella sijaitsee suojaviheralue, lähivirkistysalue sekä pientalojen ja rivitalojen alueita. Vireillä olevat asemakaavahankkeet Finnoon-Hannuksen alueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavamuutosalue sisältää Suomenojan laakson virkistysyhteyksineen, Ali- Suomenojan teollisuus- ja varastoalueen, poistuvan jätevedenpuhdistamon alueen linnustoltaan arvokkaine kosteikkoaltaineen, Fortumin voimalaitoksen sekä Hannuspellon rakennetut asuinalueet ympäristöineen. Kaavaalue on pinta-alaltaan noin 160 ha. Alueelle suunnitellaan uusi Finnoon keskus metro-, asuin-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen. Maanalainen asemakaava metroa varten on tekeillä. Suunnitelmat yhteensovitetaan. Finnoota suunnitellaan kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttämäksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alueeksi. Finnoon-Kaitaan alueen väestömäärätavoitteeksi kaupunginhallitus on linjannut noin asukasta. Lisäksi alueelle kaavoitetaan työpaikka- ja palvelurakentamista. Finnooseen sijoittuu Matinkylästä Kivenlahteen suunniteltavan metrolinjan asema ja myös Kaitaalle kaavaillaan metron alustavassa yleissuunnitelmassa asemaa. Finnoossa sijaitsevan lintukosteikon virkistys- ja suojeluarvot turvataan ja luonnosta muodostuu sataman ja meren ohella merkittävä vetovoimatekijä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja rakennettu ympäristö Suomenojan voimalaitos sijaitsee venesataman alueen tuntumassa. Laitosalueen ympäristössä sijaitsee useita yrityksiä ja Suomenojan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon toiminta loppuu ja siirtyy Espoon Blominmäkeen. Uuden puhdistamon arvioidaan valmistuvan vuonna Blominmäen jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan mereen nykyistä Suomenojalta lähtevää purkutunnelia pitkin nykyiseen purkupaikkaan. Voimalaitos sijaitsee taajama-alueella, joten laitosalueen lähellä on myös runsaasti asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin 200 metrin päässä voimalaitoksen itäpuolella Nuottalahdessa. Lähin koulu (Iivisniemen koulu) sijaitsee noin 900 metrin ja lähin päiväkoti (Rullavuoren perhepäiväkoti) noin 600 metrin päässä voimalaitokselta.

5 Kallio- ja maaperä sekä pohjavesi Suojelualueet Ilmanlaatu Suomenojan voimalaitosalueen kallioperä on amfiboliittia, jossa on happamia kivilajeja välikerroksina. Kapean amfiboliittivyöhykkeen etelä- ja pohjoispuolella on mikrokliinigraniittia. Suomenojan voimalaitosalueen ja sen lähiympäristön maaperä on soraa, hiukkaa ja hietaa. Finnoonlahden rantaalueet ovat liejua. Voimalaitosalue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella eikä voimalaitosalueella ole tehty pohjavesiä koskevia selvityksiä. Suomenojan voimalaitoksen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijaitsee Puolarmetsässä ( ) noin 2,5 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Lähimmät Natura verkostoon kuuluvat alueet ovat noin kuuden kilometrin päässä Suomenojan voimalaitoksesta sijaitsevat Espoon Laajalahti (FI ) ja Espoonlahti-Saunalahti (FI ) sekä noin viiden kilometrin päässä voimalaitoksesta sijaitseva Kirkkonummen Medvastö- Stormossen (FI ). Lähimmät yksityisten maalla olevat suojelukohteet sijaitsevat noin 3 kilometrin päässä Suvisaaristossa (Bergö-Ramsön, Hammarin ja Getholmin luonnonsuojelualueet) ja noin 5,5 kilometrin päässä Stora Ådholmenissa (Långgrund-Vetakobbin luonnonsuojelualue). Voimalaitoksen vieressä ja osittain voimalaitostontilla sijaitsevalla Espoon kaupungin jätevedenpuhdistamon varoallasalueella on runsas linnusto, ja alue on valtakunnallisesti merkittävä lintuvesikohde (FINIBA-kohde, kohdenumero ja IBA-kohde). Alueella pesii Suomen merkittävin vaarantuneeksi lajiksi luokitellun liejukanan yhdyskunta. Alueen pesimälinnustoon kuuluvia muita vaarantuneita lajeja ovat mustakurkku-uikku, punasotka, tukkasotka, heinätavi ja rastaskerttunen. Allasalueella pesii Suomen toiseksi suurin silmälläpidettäviin luokitellun naurulokin yhdyskunta. EU:ssa uhanalaiseksi luokittelemista linnuista alueella pesii harmaasorsa, lapasorsa ja luhtahuitti. Muiden eläinten osalta alueen harvinaisuuksiin kuuluu yksi Suomen kolmesta marskiviholaisen (muurahaislaji) yhdyskunnasta. Alueella esiintyy myös luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltavaksi lajiksi säädetty eteläntytönkorento. Kasveista hentokarvalehteä on Suomenojan allasalueen lisäksi tavattu vain kahdessa muussa paikassa Suomessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) seuraa kokonaisuutena koko pääkaupunkiseudun, mukaan lukien Espoo, ilmanlaatua jatkuvin mittauksin. Vuonna 2010 ilmanlaatua mitattiin seitsemällä pysyvällä ja neljällä siirrettävällä mittausasemalla (HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2010). Espoossa mittausasemat sijaitsivat Leppävaarassa, Luukissa ja Niittymaalla.

6 Merialueen tila Ilmansaasteiden pitoisuudet koko pääkaupunkiseudulla ovat pitkällä aikavälillä laskeneet otsonia ja pienhiukkasia lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun ja Espoon ilmanlaatu on ollut vuosina suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun ajanjaksot ajoittuivat kaikkina vuosina kevääseen, jolloin syynä oli katupöly. Vuonna 2010 pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet nousivat korkeiksi kaukokulkeumien aikana koko seudulla ja paikallisesti myös liikenteen ja puun pienpolton päästöjen vuoksi. Typpioksidin vuosiraja-arvo ylittyi vain Helsingin keskustassa, samoin vuorokausiohjearvo ylittyi toistuvasti vain Helsingissä mittauspisteissä, jotka sijaitseva vilkasliikenteisillä paikoilla. Rikkidioksidin pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ylittäneet raja- tai ohjearvoja. Uudenmaan kattavaa bioindikaattoriseurantaa on tehty vuosina 2000, 2004 ja Seurannassa tutkitaan havaintoalojen puiden runkojäkälän lajistoa ja vaurioastetta. Vuoden 2009 seurannassa Espoossa oli mukana 44 havaintoalaa, joista 31 sijaitsi taajama-alueella ja 13 tausta-alueella ( Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2010). Sormipaisukarpeen vauriot olivat vuonna 2009 Espoon kaupungin alueella keskimäärin lieviä, mutta hieman suurempia kuin koko tutkimusalueella. Selviä vaurioita todettiin kaupungin kaakkoisosissa lähellä Helsingin rajaa sijaitsevilla aloilla sekä Saunalahden, Kauklahden ja Karhusuon havaintoaloilla. Muilla Espoon havaintoaloilla vauriot olivat lieviä. Ilman epäpuhtauksista kärsiviä jäkälälajeja esiintyi Espoossa keskimäärin hieman vähemmän ja ilmanpuhtausindeksi (IAP) oli pienempi kuin koko tutkimusalueella, mutta pääpiirteissään jäkälälajisto voidaan luokitella lievästi köyhtyneeksi. Selvimmät muutokset jäkälälajistossa painottuivat Espoon kaupungin kaakkoisosan havaintoaloille, lähelle Helsingin rajaa. missä jäkälälajisto oli selvästi köyhtynyttä neljällä havaintoalalla. Muilla havaintoaloilla lajisto oli pääosin köyhtynyttä tai lievästi köyhtynyttä. Ilmanpuhtausindeksin arvot ja ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajimäärät ovat pienentyneet Espoon kaupungin alueella vuodesta 2000 vuoteen Sormipaisukarpeen vauriot ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla. Erot jäkälälajistossa vuoden 2004 seurannan ja vuoden 2009 seurannan välillä olivat pääpiirteissään pieniä. Pahoja sormipaisukarpeen vaurioita ei alueella ole havaittu vuoden 2000 jälkeen. Selvimmät jäkälälajiston muutokset painottuvat Espoon kaupungin kaakkois- ja eteläosaan. Espoon merialueen vedenlaatua ja pohjaeläimistön tilaa seurataan säännöllisesti osana Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin jätevesien vesistövaikutusten velvoitetarkkailua. Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien ja Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesien purkukohdan lä-

7 heisyydessä sijaitsee Knapperskärin (147) tarkkailupiste. Vertailukohteena voidaan pitää Länsi-Tontun (114) havaintopaikkaa, joka sijaitsee Helsingin ja Espoon jätevesien vaikutusalueen ulkopuolella. Knapperskärissä sameus vaihtelee tyypillisesti välillä 1 3 FTU vuodenajasta riippuen. Keskimäärin vesi on ollut hieman sameampaa kuin Länsi- Tontun pisteessä. Knapperskärissä a-klorofyllipitoisuudet ovat aiemmin 2000-luvulla olleet kesäisin korkeampia kuin vertailupisteessä. Viime vuosina erot ovat tasoittuneet eikä ero vuonna 2010 ollut tilastollisesti merkittävä. Pohjanläheinen happipitoisuus on seurannut Knapperskärissä yleistä vuodenaikaisvaihtelua, mutta vuonna 2010 happipitoisuus oli kesäkuukausina selvästi pitkänajan keskiarvoa pienempi. Sama ilmiö oli havaittavissa vertailupisteessä. Alin Knapperskärissä mitattu happipitoisuus ylitti kuitenkin selvästi vähähappisuuden raja-arvon. Ravinteista typpipitoisuudet olivat Knapperskärin havaintopisteessä suurempia kuin vertailupisteessä. Fosforipitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa. Vuoden 2010 seurannassa Knapperskärin pohjaeläinten lukumäärät vaihtelivat suuresti. Samankaltaista vaihtelua on havaittu myös vertailupisteessä. Espoon edustan merialueen ekologinen tila on EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävä. VOIMALAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnan yleiskuvaus Fortum Power and Heat Oy hakee Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja lupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Voimalaitoksen toimintaa muutetaan ottamalla käyttöön biopolttoaine höyryvoimalaitoksella ja leijupolttokattilalaitoksella korvaamaan kivihiiltä. Biopolttoaine on metsätähdehaketta tai -mursketta, sahanpurua ym. purua sekä biohiiltä. Biopolttoaineen käyttöä varten laitosalueelle sijoitetaan biopolttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja kuljetusjärjestelmä sekä biopolttoaineen haketin- ja murskainlaitteisto, jotka sijoitetaan sisätiloihin. Laitosalueelle sijoitetaan lämpöpumppulaitos, jolla otetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesistä ja voimalaitoksen jäähdytysvesistä lämpöä talteen hyödynnettäväksi kaukolämpönä. Lisäksi laitosalueelle rakennetaan m 3 :n vesisäiliö kaukolämpöakuksi. Tavoitteena on toteuttaa muutokset Suomenojan voimalaitoksen toiminnassa vuosina Suomenojan voimalaitoksen tuotantoyksiköt ovat höyryvoimalaitos (So1), kombivoimalaitos (So2), leijupolttokattilalaitos (So3), kaasuturbiinilaitos (So6) ja apukattila (So7). Laitosalueella sijaitsee myös kivihiilen käsittelyjärjestelmiä ja varastokenttä, öljysäiliöt, tuhka- ja rikinpoistosiiloja, korjaamo- ja varastotiloja sekä toimisto- ja ruokalatiloja. Laitosalueelle sijoitetaan seuraavat uudet laitteistot ja rakenteet:

8 Tuotantoyksiköiden So3 ja So1 biopolttoaineen käyttöä varten laitosalueelle sijoitetaan biopolttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja kuljetusjärjestelmä sekä biopolttoaineen haketin- ja murskainlaitteisto. Haketinlaitteisto sijoitetaan polttoaineen vastaanottoasemalle. Hienomurskainlaitteisto sijoitetaan kattilarakennukseen; Lämpöpumppulaitos, joka käsittää pumppaamorakennuksen sekä putkistot lämpimiä poistovesiä ja kaukolämmön paluuvettä varten. Lämpöpumppulaitos sijoitetaan huoltorakennuksen läheisyyteen. Blominmäelle rakennettavan jätevedenpuhdistamon jätevedet tulevat myös osittain lämpöpumppulaitokselle; Tuotantoyksikön So3 savukaasulauhdutin, joka käsittää oheislaitteinaan kolonnin, lipeäsäiliön ja lauhteenkäsittelylaitteet. Lauhteenkäsittelylaitteet sijoitetaan tuotantoyksikön So3 korjaamorakennukseen. Muut oheislaitteet sijoitetaan piha-alueelle; Kaukolämpöakku on teräsvaippainen lieriömäinen m 3 :n vesisäiliö. Kaukolämpöakku sijoitetaan piha-alueelle; 400 m 3 :n ureasäiliö piha-alueelle; 100 m 3 :n kevytpolttoöljysäiliö piha-alueelle. Prosessit Höyryvoimalaitoksessa So1 on höyrykattila ja höyryturbiini. Kattilassa poltetaan kivihiiltä ja biopolttoainetta. Biomassa murskataan riittävän pieneen palakokoon ja syötetään hiilipölypolttimille. Kattilassa on low-no x -polttimet sekä palamisilman vaiheistettu syöttö ja yläilmajärjestelmä typenoksidipäästöjen vähentämiseksi, savukaasujen rikinpoistolaitos sekä sähkösuodattimet hiukkaspäästöjen hallitsemiseksi. Kattilassa tuotettu höyry johdetaan höyryturbiinille. Höyryturbiini pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Höyryturbiinista höyry johdetaan kaukolämmönvaihtimille lämmittämään kaukolämpövettä. Tuotantoyksikön So3 kattilassa polttoaineina käytetään biopolttoainetta ja kivihiiltä. Kattila lämmittää kaukolämpövettä lämmönvaihtimilla. Lämmönvaihtimet on kytketty sarjaan höyryvoimalaitoksen So1 lämmönvaihtimien kanssa niin, että höyryturbiinilla voidaan tuottaa enemmän sähköä. Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulipesään syötetään kalkkikivijauhetta. Syklonilla erotetaan hiekka ja tuhka, jonka jälkeen savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. Sen jälkeen kuumat savukaasut johdetaan lämmön talteen ottamiseksi savukaasulauhduttimeen tai ohituskanavan kautta piippuun. Savukaasulauhduttimessa savukaasuissa oleva vesihöyry lauhtuu vedeksi ja savukaasut jäähtyvät. Savukaasulauhdutin kytketään nykyiseen kaukolämmön paluulinjaan ja lauhdeveden sisältämä lämpö otetaan talteen kaukolämpöveteen. Lauhdutusprosessi sijoittuu sähkösuodattimen ja piipun

9 Tuotanto ja kapasiteetti väliin. Savukaasulauhduttimessa muodostuneesta lauhdevedestä poistetaan kiintoainetta ennen kuin vesi johdetaan viemärissä mereen. Kombivoimalaitos So2 koostuu kaasuturbiinista, savukaasujen lämmöntalteenottokattilasta ja höyryturbiinista. Maakaasulla käyvässä kaasuturbiinissa on premix-polttimet, joissa typenoksidipäästöjen vähentämiseksi maakaasu ja palamisilma sekoitetaan ennen polttoa. Kaasuturbiini pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Kaasuturbiinin jälkeen savukaasut johdetaan kattilaan, joka tuottaa höyryä höyryturbiinille ja kaukolämpöveden lämmittämiseen. Höyryturbiini pyörittää sähkö tuottavaa generaattoria. Höyryturbiinin höyryä johdetaan kaukolämmönvaihtimille. Kaasuturbiinilaitos So6 koostuu kaasuturbiinista ja lisäpoltolla varustetusta savukaasujen talteenottokattilasta. Kaasuturbiinin ja lisäpolton polttoaine on maakaasu. Kaasuturbiini pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Savukaasut johdetaan kattilaan, joka lämmittää lämmönvaihtimilla höyryvoimalaitoksen So1 kattilan syöttövettä ja kaukolämpövettä. Lämmitettäessä kattilan So1 syöttövettä, kaasuturbiinin savukaasuilla voidaan lämmityksessä muutoin käytettävät höyryturbiinin väliottohöyrylinjat sulkea ja tuottaa höyryturbiinilla enemmän sähköä. Kaasuturbiinin So6 polttimille johdetaan höyryä typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Apukattila So7 tuottaa maakaasulla höyryä höyryvoimalaitoksen So1 käynnistykseen ja kaasuturbiinin So6 typenoksidipäästöjen alentamiseen, kun höyryvoimalaitos So1 ei käy. Lisäksi harkitaan apukattilan So7 varustamista kaukolämpövaihtimella, jolla tuotettavalla kaukolämmöllä korvattaisiin lämpökeskusten lämmöntuotantoa. Kaukolämpö johdetaan laitokselta Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-alueen kaukolämpöverkkoon. Kuorman muutoksia tasataan varastoimalla kaukolämpövettä kaukolämpöakkuun Suomenojan voimalaitoksella. Kaukolämmön tarpeen vähäisyyden rajoittaessa sähkön tuotantoa, voidaan tarvittaessa tuottaa lisäsähköä merivesijäähdytteisillä apujäähdyttimillä. Apujäähdytyksen tarve on käytännössä ollut melko vähäistä. Suomenojan voimalaitoksen sähköntuotantokapasiteetti muutoksien jälkeenkään ei muutu. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti kasvaa lämpöpumppulaitoksen tehon verran. Biopolttoainekäytössä tuotantoyksikön So3 lämmöntuotantokapasiteetti vähenee, vaikka biopolttoainekäytössä mahdollinen savukaasulauhdutin kompensoi kapasiteetin vähenemistä. Varsinaista kapasiteetin menetystä ei kuitenkaan tapahdu, koska kattilassa säilytetään mahdollisuus kivihiilen polttoon. Kaukolämmön tuotannon lisääminen lämpöpumpulla lisää laitoksen sähkön käyttöä ja vähentää samalla sähkön yhteistuotantoa kaukolämmön tuotannon yhteydessä. Kaukolämpöakku kompensoi jonkin verran tätä yhteistuotantosähkön menetystä. Kaukolämpöakku ladataan edullisella lämmön tuotannolla tai hukkalämmöllä ja akkua puretaan korvaten kalliimpaa energiantuotantoa. Savukaa-

10 sulauhdutin, lämpöpumput ja kaukolämpöakku lisäävät Suomenojan voimalaitoksen energiatehokkuutta ja ovat siten ympäristön kannalta edullisia ratkaisuja lisätä kaukolämmön tuotantokapasiteettia ja/tai sen optimaalista käyttöä. Savukaasulauhdutin, lämpöpumput ja kaukolämpöakku eivät lisää merkittävästi ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä. Seuraavassa taulukossa on esitetty polttolaitosten kapasiteetit: Polttoaineteho MW Sähköteho MW Kaukolämpöteho MW Yhteensä noin noin 350 noin 550 So So So3 So6 89 (biomassalla 54) So (+35 lisäpoltto) Lämpöpumppu 0 80 ( , biomassa + savukaasulauhdutin) (+35 lisäpoltto) sähkön käyttö (prosessilämpö + kaukolämpö) Seuraavassa taulukossa on esitetty polttolaitosten tuotanto. Esitetyt määrien vaihtelualueiden maksimit ja minimit eivät ole keskenään summattavia lukuja. Kulloisistakin tuotantokustannuksista riippuen kaukolämmön tuotanto painottuu eri tavalla eri laitoksilla kokonaistuotannon pysyessä lähes ennallaan. 45 Yhteensä So1 So2 So3 So6 So7 Lämpöpumppu Käyttöaika h/a Sähkön nettotuotanto GWh/a Kaukolämmön tuotanto GWh/a Prosessilämmön nettotuotanto GWh/a sähkön käyttö

11 Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksen tuotanto ja tuotantoyksiköiden käyntiajat vuosina Kombivoimalaitos So2 otettiin käyttöön vuonna Voimalaitos yhteensä Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Sisäinen prosessilämpö GWh/a So1 Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Sisäinen prosessilämpö GWh/a Käyntiaika h/a So2 Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Käyntiaika h/a So3 Kaukolämpö GWh/a Käyntiaika h/a So6 Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Sisäinen prosessilämpö GWh/a Käyntiaika h/a So7 Sisäinen prosessilämpö GWh/a Käyttöaika h/a Käytettävät polttoaineet Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksella tällä hetkellä käytössä olevat pää- ja varapolttoaineet.

12 Yksikkö Pääpolttoaine Käynnistys-, häiriö- ja varapolttoaineet So1 Kivihiili Maakaasu, raskas polttoöljy So2 Maakaasu Kevyt polttoöljy So3 Kivihiili Raskas polttoöljy So6 Maakaasu Kevyt polttoöljy So7 Maakaasu Kevyt polttoöljy Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksella vuosina käytetyt polttoaineet (GWh/a). Vuonna 2009 tapahtuneen kombivoimalaitoksen So2 käyttöönoton seurauksena on maakaasun käyttö lisääntynyt sekä kivihiilen ja öljyn käyttö vähentynyt. Voimalaitos yhteensä Kivihiili Maakaasu POR 1,4 0,5 0,5 POK 0,4 0,2 0,4 So1 Kivihiili Maakaasu POR So2 Maakaasu POK 0 0 So3 Kivihiili POR 1,4 0,5 0,5 POK 0,2 0,1 0,03 So6 Maakaasu POK 0 0 0,4 So7 maakaasu POK 0,1 0,1 0,01 POR = raskas polttoöljy, POK = kevyt polttoöljy Uudistuksien myötä Suomenojan voimalaitoksella otetaan kattiloilla So1 ja So3 kivihiilen lisäksi käyttöön pääpolttoaineina biopolttoaine ja maakaasu. Muiden tuotantoyksiköiden (So2, So6 ja So7) polttoaineet eivät muutu. Kattilalla So1 biopolttoaineen käyttö alkaa aikaisintaan vuonna Kattilalla So3 uudet polttoaineet (biopolttoaine ja maakaasu) otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna Höyryvoimalaitoksen So1 polttoaineena käytetään kivihiiltä, biopolttoainetta ja maakaasua. Polttoaineita kattilassa käytetään yhteensä GWh/a. Kivihiilen osuus kattilan polttoaine-energiasta vaihtelee käyttötilanteiden, polttoaineiden saatavuuden ja energiahintojen mukaan välillä

13 0 100 %. Biopolttoaineen osuus polttoaine-energiasta vaihtelee vastaavasti välillä % ja maakaasun 0 20 %. Arvio höyryvoimalaitoksen So1 tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta energiaosuuksina on kivihiiltä 75 %, biopolttoaineita 20 % ja maakaasua 5 %. Käynnistys-, häiriöja varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Leijupolttokattilalaitoksen So3 polttoaineena käytetään kivihiiltä, biopolttoainetta ja maakaasua. Kivihiilen osuus kattilan polttoaine-energiasta vaihtelee käyttötilanteiden, polttoaineiden saatavuuden ja energiahintojen mukaan välillä %. Biopolttoaineiden osuus polttoaine-energiasta vaihtelee vastaavasti välillä % ja maakaasun 0 20 %. Arvio kattilan So3 tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta energiaosuuksina on kivihiiltä 10 %, biopolttoainetta 85 % ja maakaasua 5 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Suomenojan voimalaitoksen tuleva polttoainekäyttö. Yksikkö Pääpolttoaine Käyttömäärä Käynnistys-, häiriö- (GWh/a) ja varapolttoaineet So1 Kivihiili Raskas polttoöljy Biopolttoaine Kevyt polttoöljy Maakaasu Yhteensä So2 Maakaasu So3 Kivihiili Raskas polttoöljy Biopolttoaine Kevyt polttoöljy Maakaasu Yhteensä So6 Maakaasu Kevyt polttoöljy So7 Maakaasu 1 60 Kevyt polttoöljy Biopolttoaineista VTT:n tutkimusraportin Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus (Eija Alakangas & Camilla Wiik, Nro VTT- R , ) B-luokan mukaista käytöstä poistettua puuta arvioidaan olevan t/a. Määrä sisältää kattiloissa So1 ja So3 poltettavan käytöstä poistetun puun. Höyryvoimalaitoksen So1 ja leijupolttokattilalaitoksen So3 biopolttoaineet ovat puuperäisiä (metsätähdehake tai -murske, sahanpuru, kutterilastut ym. purut sekä biohiili) sekä muita puhtaita kasviperäisiä biomassoja (esim. peltobiomassa, muut kuin puuvartisten kasvien korjuutähteet, ruokohelpi, olki, järviruoko). Höyryvoimalaitoksen So1 kattilassa käytettävä biomassa murskataan riittävän pieneksi ja syötetään hiilipölypolttimille. Leijupolttokattilalaitoksessa So3 biomassa voidaan polttaa sellaisenaan ilman murskausta Suomenojan voimalaitoksella. Seuraavassa taulukossa on esi-

14 tetty tyypillisiä biopolttoaineiden laatutietoja saapumistilassa (suluissa vaihteluväli). Polttoaine Metsätähde ja -murske Sahanpuru, kutterilastut ym. purut Biohiili Ruokohelpi, olki Lämpöarvo (GJ/t) 9,0 (6 12) 8,0 (6 11) 19 (17 20) 14 (13,2 15) Kosteus (p-%) (8 20) Rikkipitoisuus (p-%) 0,05 (0,01 0,05) 0,05 (0,02 0,1) 0,1 (0,02 0,1) 0,15 (0,07 0,21) Tuhkapitoisuus (p-%) 0,5 2 0, (2,4 7) Kokopuu- tai rankahake on karsitusta runkopuusta tai puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus % ja lämpöarvo 7 11 GJ/t. Metsätähdehake tai -murske on ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen tehtyä haketta tai mursketta. Sisältää myös risutukeista tai kannoista valmistetun hakkeen tai murskeen. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus % ja lämpöarvo 6 11 GJ/t. Kuori on ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyvä kuoritähde. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus % ja lämpöarvo 5 11 GJ/t. Sahanpuru, kutterilastut ym. purut ovat sahauksessa ja puutavaran höyläyksessä tai hionnassa syntyviä tähteitä. Sisältää myös puupölyä. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: sahanpurun kosteus % ja lämpöarvo 6 10 GJ/t kutterinlastun ja hiontapölyn kosteus 5 15 % ja lämpöarvo GJ/t. Puutähdehake tai -murske on teollisuuden puutähteistä (rimat, tasauspätkät, levyteollisuuden viilut, vanerien syrjät yms.) tehtyhake tai murske sekä sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai kuoreton hake tai murske, joka ei sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja tai muoveja. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: puutähdehakkeen kosteus % ja lämpöarvo 6 17 GJ/t vaneritähteen kosteus 5 15 % ja lämpöarvo GJ/t. Erittelemätön teollisuuden puutähde sisältää teollisuuden puutähteen, joka koostuu vähintään kahdesta edellä olevasta luokasta (esim. kuori ja sahanpuru), joita ei edes likimääräisesti arvioiden kyetä erottelemaan. Muu teollisuuden puutähde sisältää muut biopolttoaineiksi luokiteltavat puutähteet (esim. rakennusmateriaaliteollisuudesta), joihin ei sisälly halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja yms. epäpuhtauksia.

15 Kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltavaa puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja, esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde ja puu- tai kuormalavat. Puupelletit ja -briketit ovat puristamalla sahanpurusta, höylänlastusta ja hiontapölystä tehtyjä puupuristeita. Ruokohelpi on polttoaineena käytettävä energiakasvi. Se poltetaan yleensä seospolttoaineena turpeen tai puun kanssa. Viljakasvit ja olki ovat polttoaineena käytettäviä viljoja tai viljakasvien osia, kuten olki. Muut kasviperäiset polttoaineet -luokkaan sisältyvät elintarviketuotannon ja -teollisuuden kasviperäiset sivutuotteet yms. Suomenojan voimalaitoksen tapauksessa tämä tarkoittaa mm. öljypalmun siemenen kuorta, oliivin kiviä tai muuta em. teollisuuden sivutuotetta ja myös kasviperäisten polttoaineen valmistuksen sivutuotetta. Lisäksi polttoaineena saatetaan käyttää muita biopolttoainelajeja, joihin ei sovelleta jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (VNA 362/2003) Uuden biopolttoainelajikkeen ilmaantuessa, voidaan lajike katsoa kuuluvaksi biopolttoaineisiin esimerkiksi VTT:n tutkimusraportin Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus (Eija Alakangas & Camilla Wiik, Nro VTT-R , ) kaltaisten selvitysten perusteella. Kivihiili hankitaan maailmanmarkkinoilta. Kivihiilen lämpöarvo on viime vuosina ollut keskimäärin 25,4 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,4 %, kosteuspitoisuus 12 % ja tuhkapitoisuus 13 p-%. Raskaan polttoöljyn lämpöarvo on keskimäärin 41,3 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,9 p-% ja tuhkapitoisuus 0,1 p-%. Kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 42,4 MJ/kg ja rikkipitoisuus alle 0,1 p-%. Maakaasun lämpöarvo on 36 MJ/kg. Maakaasu ei sisällä rikkiä. Polttoaineiden varastointi Voimalaitosalueelle rakennetaan biopolttoaineiden vastaanottoasema, josta kiinteät polttoaineet siirretään koteloiduilla kuljettimilla metallierotuksen sekä tarvittaessa seulonnan ja murskauksen jälkeen polttoainesiiloon. Siilon koko on m 3. Vaihtoehtona on myös pienempi m 3 :n siilo. Polttoainesiilosta biopolttoaine puretaan ruuvipurkaimella kuljettimelle, joka tuo polttoaineen päiväsiilolle. Päiväsiilosta polttoaine jaetaan polttoaineen sulkusyöttimillä varustetuille pudotustorville ja edelleen kattiloille. Polttoainevirtaa voidaan säätää muuttamalla siilopurkaimien ja kaikkien kuljettimien nopeutta. Kuljetinsilta on vesipestävä.

16 Polttoaine menee sellaisenaan So3-yksikölle. So1-yksikköä varten kattilarakennukseen tulee polttoaineen hienomurskaimia, jotka hienontavat polttoaineen laitoksen So1 pölypolttoa varten. Hienonnettu polttoaine siirretään pneumaattisesti So1-yksikön polttimille. So1-yksikön polttimet varustetaan ns. biokärjillä, jotka sekoittavat biopolttoaineen polttimissa hiilen sekaan. Biohiili voidaan syöttää olemassa olevien kivihiilen kuljetin- ja myllyjärjestelmän kautta. Kivihiilen ja polttoöljyn varastointi ei muutu. Hiili varastoidaan olemassa olevalla kivihiilikentällä, jonne mahtuu hiiltä noin tonnia. Polttoöljyt varastoidaan maanpäällisissä teräksisissä säiliöissä: kevyttä polttoöljyä varten on m 3 :n vuonna 1989 rakennettu säiliö ja raskasta polttoöljyä varten m 3 :n vuonna 1999 rakennettu säiliö. Molemmat m 3 :n öljysäiliöt on sijoitettu yhteiseen tilavuudeltaan m 3 :n betoniseinäiseen, bentoniittimattopohjaiseen suoja-altaaseen. Säiliöissä on mekaaninen pinnankorkeuden mittaus ja ultraääneen perustuva tai muu pinnankorkeuden mittaus. Mittaustieto siirtyy prosessitietojärjestelmään ja mittaukseen liitetty ylärajahälytys hälyttää valvomossa. Ylitäytönestoa ei säiliöissä ole. Lisäksi rakennetaan uusi 100 m 3 :n säiliö kevyttä polttoöljyä varten. Toiminnanharjoittajan mukaan säiliön rakenne ja turvajärjestelyt tarkentuvat suunnittelun edetessä. Maakaasu tulee voimalaitokselle maanalaista putkea pitkin eikä maakaasua varastoida laitosalueella. Kemikaalit ja niiden varastointi Savukaasulauhduttimen käyttöotto vaikuttaa voimalaitoksen kemikaalien käyttöön siten, että natriumhydroksidin kulutus laitoksella lisääntyy. Savukaasulauhdutinprosessissa käytetään natriumhydroksidia savukaasun neutralointiin sekä lauhdeveden ph:n säätöön. Savukaasulauhdutinta ei ole vielä valittu ja prosessin kemikaalien käyttö tarkentuu myöhemmin. Keskimäärin 50 %:sta natriumhydroksidia arvioidaan käytettävän noin 200 t/a. Savukaasulauhdutusta varten laitosalueelle sijoitetaan uusi natriumhydroksidisäiliö, jonka tilavuus on 15 m 3. Typenoksidipäästöjen vähentämisessä RRI- ja SNCR-menetelmällä käytetään ureaa (CAS-numero ) tai ammoniakkivettä (24,5 %, CASnumero ). Ammoniakkivettä käytetään jo nykyisen laitoksella prosessiveden jälkiannostelukemikaalina, mutta urea on uusi kemikaali laitoksella. Keskimäärin ureaa (tai ammoniakkivettä) käytetään m 3 /a, ja se varastoidaan 400 m 3 :n säiliössä. Urea ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 vaarallisten aineiden luokitus- ja merkintäluettelossa mutta ammoniakkivesi on.

17 Veden käyttö Prosessiveden valmistuksessa käytetään kemikaaleja. Prosessiveden valmistusjärjestelmään liittyvän käänteisosmoosilaitoksen kapasiteettia lisätään, jotta prosessiveden valmistuksessa voidaan käyttää nykyistä enemmän merivettä kaupungin vesijohtoveden sijaan. Prosessiveden valmistuksessa käytettävistä kemikaaleista natriumhypokloriitin ja ferrisulfaatin käytön arvioidaan kasvavan 1,2-kertaiseksi nykyisestä. Rikkihapon ja lipeän kokonaiskäytön ei arvioida muuttuvan nykyisestä. Natriumhypokloriitin ja ferrisulfaatin varastointi ei muutu. Seuraavassa taulukossa on esitetty kemikaalien käyttö vuosina Kemikaali Käyttökohde 2008 (t/a) 2009 (t/a) 2010 (t/a) Poltettu kalkki (CaO) K1 savukaasujen rikinpoisto Kalkkikivi (CaCO 3 ) K3 savukaasujen rikinpoisto Trinatriumfosfaatti Prosessiveden jälkiannostuskemikaali 0,24 Ammoniakkivesi Prosessiveden jälkiannostuskemikaali (24,5 %) 0,6 1,4 1,4 Hydratsiiniliuos Prosessiveden jälkiannostuskemikaali 0,8 0,9 0,7 Rikkihappo (98 %) Suolanpoistolaitoksen elvytyskemikaali Natron-lipeä (50 % Suolanpoistolaitoksen NaOH-liuos) elvytyskemikaali Natriumhypokloriitti (11 %) Meriveden esikäsittely Natriummetabisulfiitti Meriveden esikäsittely Ferrisulfaatti Meriveden esikäsittely Etyleeniglykoli Kaasuturbiinilaitosten imuilman lämmitys 0,2 6 5 Vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta ja otetaan merestä. Suunnitellut uudet laitteistot ja toiminnot eivät vaikuta laitoksen veden käyttöön. Merivettä otetaan enintään 4 m 3 /s kuten nykyisinkin. Tämä vesimäärä on harvinainen. Yleensä voimalaitosprosessin jäähdytykseen riittää alle 0,5 m 3 /s. Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksen veden käyttö vuosina

18 Merivettä m 3 /a Vesijohtovettä m 3 /a Yhteensä m 3 /a Keskiarvo Käänteisosmoosilaitoksen kapasiteetin nosto lisää meriveden käyttöä käänteisosmoosilaitoksella. Nykyisin käänteisosmoosilaitokselle otetaan prosessiveden raaka-aineeksi merivettä noin 940 m 3 /d ja laajennuksen jälkeen noin m 3 /d (noin 13 l/s). Liikenne ja liikennejärjestelyt Voimalaitosalueelle on nykyisin raskasta liikennettä noin autoa/vrk tuotannon vaihtelun mukaan. Kuljetukset ovat polttoaine-, tuhka-, kalkki- ja kemikaalikuljetuksia. Biopolttoaineen käyttö lisää polttoainekuljetuksia, mutta vähentää tuhkakuljetuksia. Savukaasun puhdistuskemikaalien (urea ja kalkki) kuljetukset lisääntyvät. Yhteensä kuljetuksia on noin autoa/vrk tuotannon ja biopolttoaineiden käytön mukaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuljetusmäärät nyt ja uudistusten jälkeen. Nykyisin Uudistusten jälkeen Hiilen käyttö (GWh/a) Biomassan käyttö (GWh/a) Polttoainekuljetukset (kpl/a) Tuhkakuljetukset ja muut kuljetukset (kpl/a) Yhteensä kpl vuodessa kpl maksimipäivänä * * Polttoainemäärän lisäys GWh:sta GWh:iin vuodessa on biohiiltä, joka ei lisää kuljetuksia. Kuljetukset ajoittuvat pääsääntöisesti arkipäiviin klo 6 22 välille. Kuljetukset kulkevat nykyistä tiestöä pitkin pääasiassa reittiä Länsiväylä Hannuksentie Rusthollarinkatu Hyljeluodontie Hylkeenpyytäjäntie. Laitosalueelle johtava tiestö ja laitosalue on päällystetty. Alhainen ajonopeus laitosalueella ehkäisee melua. Lisäksi liikenne ajoittuu pääosin päiväsaikaan, jolloin melun häiritsevä vaikutus on vähäisempi kuin yöaikana. Polttoainekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi.

19 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin Eräät prosessikohteet vaativat suurempaa jäähdytystä kuin kaukolämpöverkosta palaavalla vedellä voidaan suorittaa. Jäähdytys tehdään merivedellä. Merivettä käytetään myös apuna jäähdyttämisessä, kun kaukolämmön tarve on pienempi kuin voimalaitoksella syntyvä lämpö. Apujäähdytyssähköä tuotettaessa syntyvä ylimääräinen lämpö johdetaan mereen merivesijäähdyttimen kautta. Mereen johdettava teho on enimmillään MW. Käytettäessä tämän tehon mereen johtamiseen 4 m 3 /s merivettä, nousee veden lämpötila noin C. Jäähdytysvesi johdetaan putkea pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamon poistovesitunneliin ja sitä pitkin edelleen noin 7,5 kilometrin päähän merelle Gåsgrundin kaakkoispuolelle 15 metrin syvyyteen Suvisaaren yhteiselle vesialueelle Suomenojan voimalaitoksen ympäristölupapäätöksessä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, nro 24/2006/2, ) esitettyä uutta meriveden poistoyhteyttä Nuottalahteen ei ole vielä rakennettu, mutta se rakennetaan tarvittaessa. Jäähdytysveden varapurkuyhteyttä käytetään vain, jos poistovesitunnelin käyttö on lyhytaikaisesti estynyt. Varapurkukohta tulee sijaitsemaan rantaviivalla lähellä Suomenojan suuta. Voimalaitoksella syntyy käytön ja kunnossapidon yhteydessä jätevesiä prosessivesien valmistuksessa ja lauhteen puhdistuksessa, putkiston tyhjennys- ja vuotovesistä, laitoksen pesu- ja huuhteluvesistä, sadevesistä ja sosiaalijätevesistä. Jätevedet johdetaan niiden laadusta riippuen jätevesiviemäriin, sadevesiviemäriin tai jäähdytysveden poistoputkeen. Viemäröitäväksi kelpaamattomat jätevedet toimitetaan kyseisille vesille sopivaan vastaanottopaikkaan. Tämän päätöksen liitteenä on voimalaitoksen jätevesiviemärikaavio (liite 2), merivesiviemärikaavio (liite 3) ja sadevesiviemärikaavio (liite 4). Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitokselta mereen johdettu jäähdytys- ja jätevesimäärä sekä ainevirta vuosilta

20 Johtamispäivien lukumäärä Jäähdytysvesi m 3 /a Elvytysvesi m 3 /a Muu teollisuusjätevesi m 3 /a Kiintoaine kg/a Kupari kg/a 0,09 0,2 0,21 Kadmium kg/a 0,03 0,05 0,04 Nikkeli kg/a 0,49 0,37 0,10 Sinkki kg/a 0,21 0,30 0,61 Lyijy kg/a 0,49 0,34 0,08 Molybdeeni kg/a 1,72 1,23 1,13 Kokonaiskromi kg/a 0,09 0,10 0,10 Kromi (6+) kg/a 0,03 0,05 0,04 Mineraaliöljy kg/a 1,3 2,3 3,3 Seuraavassa taulukossa on esitetty jäähdytysvetenä käytetyn veden lämpiäminen ja lämpökuorma mereen vuosina Jäähdytysvetenä käytetyn veden suurin lämpötilan nousu 16,5 16,0 16,4 tuntikeskiarvona C Lämpö mereen TJ/a 145, ,6 Suunniteltujen uudistusten myötä kuormituksen arvioidaan muuttuvan seuraavasti: Savukaasulauhduttimessa muodostunut lauhdevesi, 5 8 l/s, johdetaan käsittelyn jälkeen mereen jäähdytysveden poistotunnelin kautta. Lauhdeveden kiintoainekuormitus mereen on noin 2,2 t/a. Lämpökuorma mereen pienenee, kun jäähdytysvesistä otetaan lämpöä talteen lämpöpumppulaitoksella. Lämpöpumppulaitoksella otetaan talteen myös Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien sisältämää lämpöä, mikä vähentää meriveteen kohdistuvaa lämpökuormitusta. Savukaasulauhdutinta ei ole vielä valittu, mutta lauhdevettä arvioidaan muodostuvan 5 8 l/s. Savukaasulauhdutinta käytetään tuotantoyksikön So3 käydessä eli h/a. Lauhdeveden lämpötila on noin +50 C. Lauhdevesi johdetaan yhdessä jäähdytysveden ( l/s) ja jätevedenpuhdistamon poistoveden (noin l/s) kanssa poistotunneliin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja mahdollisesti myös Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesistä otetaan talteen lämpöä ennen mereen johtamista. Lämpöpumppulaitoksen jäähdyttävä vaikutus poistovesiin on suurempi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 238/11.01.00/2012 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 2522/11.01.00/2014 74 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kaupunginkallion lämpökeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksesta

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Loimaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Polttoaineluokitus 2010

Polttoaineluokitus 2010 01.01.2011 1(6) Polttoaineluokitus 2010 Polttoainenimikkeiden ja muiden energialähteiden määritelmät 2010 Öljyt 111 Kaasut 1111 Jalostamokaasu Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0 Etelä-Suomi Päätös Nro 177/2012/1 Dnro ESAVI/212/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätepuun käyttöä

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy Kauttuan voimalaitos PL 105 27501 Kauttua. Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Tehtaantie 95 27500 Kauttua

Fortum Power and Heat Oy Kauttuan voimalaitos PL 105 27501 Kauttua. Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Tehtaantie 95 27500 Kauttua Etelä-Suomi Päätös Nro 219/2012/1 Dnro ESAVI/250/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee lentotuhkan

Lisätiedot

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja.

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja. Etelä-Suomi Päätös Nro 7/2014/1 Dnro ESAVI/216/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 88/2011/1 Dnro ESAVI/179/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Simpeleen tehtaan ympäristölupapäätöksen nro 29/2011/1

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 58

Ympäristönsuojelulain 58 Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2012/1 Dnro ESAVI/274/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA 03 Vaskiluodon Voima 02 Biovoimaloiden uranuurtaja, sähkön ja lämmön yhteistuottaja MANKALATOIMINTAMALLI Yritys myy tuottamansa sähkön osakkailleen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011

PÄÄTÖS. Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011 PÄÄTÖS Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kuituliete-biopolttoainesekoitteen

Lisätiedot

Päätös. Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Pori

Päätös. Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Pori Päätös Etelä-Suomi Nro 66/2011/1 Dnro ESAVI/551/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2011 ASIA Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Pori

Lisätiedot

ITÄRANNAN LÄMPÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖLUPA

ITÄRANNAN LÄMPÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖLUPA 1 (8) JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA Ympäristölautakunta Puistokatu 35 40200 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta lupahakemuksesta ITÄRANNAN LÄMPÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖLUPA HAKIJA Vapo Oy Energia

Lisätiedot

PÄÄTÖS. ASIA Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kivihiilen koepolttoa, Kokkola

PÄÄTÖS. ASIA Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kivihiilen koepolttoa, Kokkola PÄÄTÖS Nro 134/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/118/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 20.9.2012 ASIA Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kivihiilen koepolttoa, Kokkola ILMOITUKSEN

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 1 / 1 571/11.01.00/2013 24 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista

Lisätiedot

Päätös. Ulvilan kaupungin Saaren jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Ulvila

Päätös. Ulvilan kaupungin Saaren jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Ulvila Päätös Etelä-Suomi Nro 64/2011/1 Dnro ESAVI/553/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2011 ASIA Ulvilan kaupungin Saaren jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset,

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010.

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/10/1 Dnro ISAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJA Kuopion Energia Oy:lle 10.8.2010 myönnettyä kivihiilen käyttöä varapolttoaineena

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 1965/11.01.00/2014 Ympäristölautakunta 56 15.5.2014 99 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, Circulation Oy:n siirtokuormausasema, Arinatie 13,

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Polttoaineluokitus 2011

Polttoaineluokitus 2011 01.01.2011 1(6) Polttoaineluokitus 2011 Polttoainenimikkeiden ja muiden energialähteiden määritelmät 2011 Öljyt 111 Kaasut 1111 Jalostamokaasu Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku.

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku. Etelä-Suomi Päätös Nro 10/2012/1 Dnro ESAVI/307/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2012 ASIA Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Tampereen Energiantuotanto Oy:n Naistenlahden voimalaitos. Tällä tiedotteella haluamme kertoa Naistenlahden voimalaitoksen

Turvallisuustiedote. Tampereen Energiantuotanto Oy:n Naistenlahden voimalaitos. Tällä tiedotteella haluamme kertoa Naistenlahden voimalaitoksen 2013 Turvallisuustiedote Tampereen Energiantuotanto Oy:n Naistenlahden voimalaitos Tällä tiedotteella haluamme kertoa Naistenlahden voimalaitoksen ympäristön asukkaille toiminnastamme sekä siitä, miten

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus PL 24 08101 Lohja. Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus, Lämpölaitos Tehtaankatu 1 08100 Lohja

PÄÄTÖS. Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus PL 24 08101 Lohja. Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus, Lämpölaitos Tehtaankatu 1 08100 Lohja Etelä-Suomi.2011 PÄÄTÖS Nro 24/2011/1 Dnro ESAVI/504/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta,

Lisätiedot

Päätös Nro 131/2011/4

Päätös Nro 131/2011/4 Etelä-Suomi Päätös Nro 131/2011/4 Dnro ESAVI/515/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 ASIA HAKIJA Ruoppausmassojen läjittäminen mereen Lokkiluodon meriläjitysalueella sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka.

Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka. Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/1 Dnro ESAVI/426/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2010 ASIA Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee puupellettien polttoa Hanasaari B-voimalaitoksella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee puupellettien polttoa Hanasaari B-voimalaitoksella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 157/2012/1 Dnro ESAVI/197/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee puupellettien

Lisätiedot

1132 Muut petrolit Muihin petroleihin sisältyvät mm. moottoripetroli, valopetroli ja lämmityspetroli.

1132 Muut petrolit Muihin petroleihin sisältyvät mm. moottoripetroli, valopetroli ja lämmityspetroli. 21.6.2006 1 (5) Polttoainenimikkeiden määritelmät 2006 ENERGIALAJIT Öljyt 111 Kaasut 1111 Jalostamokaasu Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua energialähteenä käytettävää kaasua. Lisäksi

Lisätiedot

Teollisuuden energiankäyttö 2008

Teollisuuden energiankäyttö 2008 Teollisuuden energiankäyttö 2008 Teollisuuden energiankäytön (TEK-2008) tiedustelu koskee kalenterivuotta 2008. Se on laki-sääteinen ja siihen tulee vastata 27.3.2009 mennessä. Sähköinen lomake löytyy

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

4 Yleiskuvaus toiminnasta

4 Yleiskuvaus toiminnasta 4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot