Päätös. Etelä-Suomi Nro 76/2013/1 Dnro ESAVI/310/04.08/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös. Etelä-Suomi Nro 76/2013/1 Dnro ESAVI/310/04.08/2011"

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 76/2013/1 Dnro ESAVI/310/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Fortum Power and Heat Oy:n ympäristönsuojelulain 55 :n mukaista ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista toiminnan olennaista muuttamista koskevasta hakemuksesta, joka koskee Suomenojan voimalaitoksen toimintaa, Espoo. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM Y-tunnus: TOIMINNATA JA SEN SIJAINTI Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos Hylkeenpyytäjäntie ESPOO Voimalaitos sijaitsee Espoon kaupungissa Suomenojan kaupunginosassa Fortum Power and Heat Oy:n omistamalla kiinteistöllä Toimialatunnus: HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 ja 3 momenttien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 5 a) ja 5 c) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan nro 24/2006/2 Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 08/0237/1 edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyistä valituksista. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen taltionumero 2043 edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyistä valituksista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt vesilain (264/1961) mukaisen luvan nro 25/2006/2 Suomenojan voimalaitoksen vedenotolle. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt mereen johdettavien jätevesien aiheuttaman kuormituksen selvittämistä koskevan tarkkailusuunnitelman päivätyllä kirjeellä No YS 25. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Helsingin ja Espoon kaupunkien jätevesien vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelman päivätyllä kirjeellä. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt annetulla päätöksellä No YS 1348 Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelman vuosiksi , Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitos sekä Auroranportin, Juvanmalmin, Kaupunginkallion, Kivenlahden, Otaniemen, Tapiolan ja Vermon lämpökeskukset. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt toiminnalle useita lupia. Lista myönnetyistä luvista (tilanne ) on esitetty ympäristölupahakemuksessa.

3 Fortum Power and Heat Oy:n ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän ja allekirjoittama teollisuusjätevesisopimus. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus , lainvoimainen ) Suomenojan voimalaitosalue on merkitty energiahuollon alueeksi (EN). Suunnittelumääräyksen mukaan alueella on estettävä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Voimalaitoksen viereinen alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Voimalaitosalueen lähiympäristö on kaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja virkistysalueeksi. Espoon eteläosien yleiskaava Asemakaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (Espoon kaupunginvaltuuston hyväksyntä , lainvoimainen ) Suomenojan voimalaitosalue ja sen länsipuolella sijaitseva jätevedenpuhdistamon allas on merkitty selvitysalueeksi (SE). SE-aluemerkintä tarkoittaa, että alueen maankäyttöön ei ole yleiskaavoitusvaiheessa otettu kantaa. Alueen maankäyttö tullaan esittämään yleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa Finnoon osayleiskaavassa, joka on tällä hetkellä vireillä ja luonnosvaiheessa. Espoon eteläosien yleiskaavassa voimalaitoksen itäpuolella on alue merenrantaan asti varattu virkistysalueeksi (V), johon työntyy asuinalueita (A, A2) ja pieni julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Voimalaitosalueesta kaakkoon on varattu alueita veneilyä palveleville satamatoiminnoille (LS). Voimalaitosalueen pohjoispuolella alueet on merkitty asuinalueeksi ja tilaa vaativan kaupan toiminnoille. Voimalaitosalueen länsipuoliset osat on merkitty asuntoalueiksi sekä osin virkistysalueeksi (V). Laitosalueen eteläpuoleiset saaret on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA). Finnoon osayleiskaavan luonnoksen suunnittelussa keskeinen lähtökohta kaavan laatimiselle on valtuuston päätös Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Suomenojalta Blominmäkeen. Puhdistamon tilalle alueelle sijoitetaan metrolinja ja -asema sekä kehitetään aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alueeksi. Alueen virkistys- ja suojeluarvot turvataan. Lainvoimaisissa asemakaavoissa voimalaitosalue ja sen länsipuolinen puhdistamoalue on merkitty kunnallisteknisten laitosten ja rakennusten alueeksi (YT). Tämän alueen pohjoisosassa on varaus suunnitellulle Suomenlahdentielle. Lisäksi pohjoispuolella sijaitsee luonnontilaisena säilytettävä puistoalue (PL) sekä teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusalueita (T, TLV). Voimalaitosalueen itäpuolella on lähivirkistysaluevyöhyke (VL)

4 ennen asuinpientalojen aluetta (A, AP). Eteläpuolella sijaitsee venesatama-alue (LV) sekä luonnontilaisia puistoalueita. Voimalaitosalueen luoteispuolella sijaitsevalla rantavyöhykkeelle on merkitty lähivirkistysalue ja uimaranta (UV), joiden takana on rivitalo- (AOR) ja pientaloalueita sekä luonnontilaisena säilytettävä puistoalue (PL). Länsipuolella sijaitsee puistoalueita (PI) ennen rivitaloasuinalueita (AOR). Voimalaitoksen luoteispuolella sijaitsee suojaviheralue, lähivirkistysalue sekä pientalojen ja rivitalojen alueita. Vireillä olevat asemakaavahankkeet Finnoon-Hannuksen alueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavamuutosalue sisältää Suomenojan laakson virkistysyhteyksineen, Ali- Suomenojan teollisuus- ja varastoalueen, poistuvan jätevedenpuhdistamon alueen linnustoltaan arvokkaine kosteikkoaltaineen, Fortumin voimalaitoksen sekä Hannuspellon rakennetut asuinalueet ympäristöineen. Kaavaalue on pinta-alaltaan noin 160 ha. Alueelle suunnitellaan uusi Finnoon keskus metro-, asuin-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen. Maanalainen asemakaava metroa varten on tekeillä. Suunnitelmat yhteensovitetaan. Finnoota suunnitellaan kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttämäksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alueeksi. Finnoon-Kaitaan alueen väestömäärätavoitteeksi kaupunginhallitus on linjannut noin asukasta. Lisäksi alueelle kaavoitetaan työpaikka- ja palvelurakentamista. Finnooseen sijoittuu Matinkylästä Kivenlahteen suunniteltavan metrolinjan asema ja myös Kaitaalle kaavaillaan metron alustavassa yleissuunnitelmassa asemaa. Finnoossa sijaitsevan lintukosteikon virkistys- ja suojeluarvot turvataan ja luonnosta muodostuu sataman ja meren ohella merkittävä vetovoimatekijä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja rakennettu ympäristö Suomenojan voimalaitos sijaitsee venesataman alueen tuntumassa. Laitosalueen ympäristössä sijaitsee useita yrityksiä ja Suomenojan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon toiminta loppuu ja siirtyy Espoon Blominmäkeen. Uuden puhdistamon arvioidaan valmistuvan vuonna Blominmäen jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan mereen nykyistä Suomenojalta lähtevää purkutunnelia pitkin nykyiseen purkupaikkaan. Voimalaitos sijaitsee taajama-alueella, joten laitosalueen lähellä on myös runsaasti asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin 200 metrin päässä voimalaitoksen itäpuolella Nuottalahdessa. Lähin koulu (Iivisniemen koulu) sijaitsee noin 900 metrin ja lähin päiväkoti (Rullavuoren perhepäiväkoti) noin 600 metrin päässä voimalaitokselta.

5 Kallio- ja maaperä sekä pohjavesi Suojelualueet Ilmanlaatu Suomenojan voimalaitosalueen kallioperä on amfiboliittia, jossa on happamia kivilajeja välikerroksina. Kapean amfiboliittivyöhykkeen etelä- ja pohjoispuolella on mikrokliinigraniittia. Suomenojan voimalaitosalueen ja sen lähiympäristön maaperä on soraa, hiukkaa ja hietaa. Finnoonlahden rantaalueet ovat liejua. Voimalaitosalue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella eikä voimalaitosalueella ole tehty pohjavesiä koskevia selvityksiä. Suomenojan voimalaitoksen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijaitsee Puolarmetsässä ( ) noin 2,5 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Lähimmät Natura verkostoon kuuluvat alueet ovat noin kuuden kilometrin päässä Suomenojan voimalaitoksesta sijaitsevat Espoon Laajalahti (FI ) ja Espoonlahti-Saunalahti (FI ) sekä noin viiden kilometrin päässä voimalaitoksesta sijaitseva Kirkkonummen Medvastö- Stormossen (FI ). Lähimmät yksityisten maalla olevat suojelukohteet sijaitsevat noin 3 kilometrin päässä Suvisaaristossa (Bergö-Ramsön, Hammarin ja Getholmin luonnonsuojelualueet) ja noin 5,5 kilometrin päässä Stora Ådholmenissa (Långgrund-Vetakobbin luonnonsuojelualue). Voimalaitoksen vieressä ja osittain voimalaitostontilla sijaitsevalla Espoon kaupungin jätevedenpuhdistamon varoallasalueella on runsas linnusto, ja alue on valtakunnallisesti merkittävä lintuvesikohde (FINIBA-kohde, kohdenumero ja IBA-kohde). Alueella pesii Suomen merkittävin vaarantuneeksi lajiksi luokitellun liejukanan yhdyskunta. Alueen pesimälinnustoon kuuluvia muita vaarantuneita lajeja ovat mustakurkku-uikku, punasotka, tukkasotka, heinätavi ja rastaskerttunen. Allasalueella pesii Suomen toiseksi suurin silmälläpidettäviin luokitellun naurulokin yhdyskunta. EU:ssa uhanalaiseksi luokittelemista linnuista alueella pesii harmaasorsa, lapasorsa ja luhtahuitti. Muiden eläinten osalta alueen harvinaisuuksiin kuuluu yksi Suomen kolmesta marskiviholaisen (muurahaislaji) yhdyskunnasta. Alueella esiintyy myös luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltavaksi lajiksi säädetty eteläntytönkorento. Kasveista hentokarvalehteä on Suomenojan allasalueen lisäksi tavattu vain kahdessa muussa paikassa Suomessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) seuraa kokonaisuutena koko pääkaupunkiseudun, mukaan lukien Espoo, ilmanlaatua jatkuvin mittauksin. Vuonna 2010 ilmanlaatua mitattiin seitsemällä pysyvällä ja neljällä siirrettävällä mittausasemalla (HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2010). Espoossa mittausasemat sijaitsivat Leppävaarassa, Luukissa ja Niittymaalla.

6 Merialueen tila Ilmansaasteiden pitoisuudet koko pääkaupunkiseudulla ovat pitkällä aikavälillä laskeneet otsonia ja pienhiukkasia lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun ja Espoon ilmanlaatu on ollut vuosina suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun ajanjaksot ajoittuivat kaikkina vuosina kevääseen, jolloin syynä oli katupöly. Vuonna 2010 pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet nousivat korkeiksi kaukokulkeumien aikana koko seudulla ja paikallisesti myös liikenteen ja puun pienpolton päästöjen vuoksi. Typpioksidin vuosiraja-arvo ylittyi vain Helsingin keskustassa, samoin vuorokausiohjearvo ylittyi toistuvasti vain Helsingissä mittauspisteissä, jotka sijaitseva vilkasliikenteisillä paikoilla. Rikkidioksidin pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ylittäneet raja- tai ohjearvoja. Uudenmaan kattavaa bioindikaattoriseurantaa on tehty vuosina 2000, 2004 ja Seurannassa tutkitaan havaintoalojen puiden runkojäkälän lajistoa ja vaurioastetta. Vuoden 2009 seurannassa Espoossa oli mukana 44 havaintoalaa, joista 31 sijaitsi taajama-alueella ja 13 tausta-alueella ( Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2010). Sormipaisukarpeen vauriot olivat vuonna 2009 Espoon kaupungin alueella keskimäärin lieviä, mutta hieman suurempia kuin koko tutkimusalueella. Selviä vaurioita todettiin kaupungin kaakkoisosissa lähellä Helsingin rajaa sijaitsevilla aloilla sekä Saunalahden, Kauklahden ja Karhusuon havaintoaloilla. Muilla Espoon havaintoaloilla vauriot olivat lieviä. Ilman epäpuhtauksista kärsiviä jäkälälajeja esiintyi Espoossa keskimäärin hieman vähemmän ja ilmanpuhtausindeksi (IAP) oli pienempi kuin koko tutkimusalueella, mutta pääpiirteissään jäkälälajisto voidaan luokitella lievästi köyhtyneeksi. Selvimmät muutokset jäkälälajistossa painottuivat Espoon kaupungin kaakkoisosan havaintoaloille, lähelle Helsingin rajaa. missä jäkälälajisto oli selvästi köyhtynyttä neljällä havaintoalalla. Muilla havaintoaloilla lajisto oli pääosin köyhtynyttä tai lievästi köyhtynyttä. Ilmanpuhtausindeksin arvot ja ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajimäärät ovat pienentyneet Espoon kaupungin alueella vuodesta 2000 vuoteen Sormipaisukarpeen vauriot ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla. Erot jäkälälajistossa vuoden 2004 seurannan ja vuoden 2009 seurannan välillä olivat pääpiirteissään pieniä. Pahoja sormipaisukarpeen vaurioita ei alueella ole havaittu vuoden 2000 jälkeen. Selvimmät jäkälälajiston muutokset painottuvat Espoon kaupungin kaakkois- ja eteläosaan. Espoon merialueen vedenlaatua ja pohjaeläimistön tilaa seurataan säännöllisesti osana Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin jätevesien vesistövaikutusten velvoitetarkkailua. Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien ja Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesien purkukohdan lä-

7 heisyydessä sijaitsee Knapperskärin (147) tarkkailupiste. Vertailukohteena voidaan pitää Länsi-Tontun (114) havaintopaikkaa, joka sijaitsee Helsingin ja Espoon jätevesien vaikutusalueen ulkopuolella. Knapperskärissä sameus vaihtelee tyypillisesti välillä 1 3 FTU vuodenajasta riippuen. Keskimäärin vesi on ollut hieman sameampaa kuin Länsi- Tontun pisteessä. Knapperskärissä a-klorofyllipitoisuudet ovat aiemmin 2000-luvulla olleet kesäisin korkeampia kuin vertailupisteessä. Viime vuosina erot ovat tasoittuneet eikä ero vuonna 2010 ollut tilastollisesti merkittävä. Pohjanläheinen happipitoisuus on seurannut Knapperskärissä yleistä vuodenaikaisvaihtelua, mutta vuonna 2010 happipitoisuus oli kesäkuukausina selvästi pitkänajan keskiarvoa pienempi. Sama ilmiö oli havaittavissa vertailupisteessä. Alin Knapperskärissä mitattu happipitoisuus ylitti kuitenkin selvästi vähähappisuuden raja-arvon. Ravinteista typpipitoisuudet olivat Knapperskärin havaintopisteessä suurempia kuin vertailupisteessä. Fosforipitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa. Vuoden 2010 seurannassa Knapperskärin pohjaeläinten lukumäärät vaihtelivat suuresti. Samankaltaista vaihtelua on havaittu myös vertailupisteessä. Espoon edustan merialueen ekologinen tila on EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävä. VOIMALAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnan yleiskuvaus Fortum Power and Heat Oy hakee Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja lupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Voimalaitoksen toimintaa muutetaan ottamalla käyttöön biopolttoaine höyryvoimalaitoksella ja leijupolttokattilalaitoksella korvaamaan kivihiiltä. Biopolttoaine on metsätähdehaketta tai -mursketta, sahanpurua ym. purua sekä biohiiltä. Biopolttoaineen käyttöä varten laitosalueelle sijoitetaan biopolttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja kuljetusjärjestelmä sekä biopolttoaineen haketin- ja murskainlaitteisto, jotka sijoitetaan sisätiloihin. Laitosalueelle sijoitetaan lämpöpumppulaitos, jolla otetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesistä ja voimalaitoksen jäähdytysvesistä lämpöä talteen hyödynnettäväksi kaukolämpönä. Lisäksi laitosalueelle rakennetaan m 3 :n vesisäiliö kaukolämpöakuksi. Tavoitteena on toteuttaa muutokset Suomenojan voimalaitoksen toiminnassa vuosina Suomenojan voimalaitoksen tuotantoyksiköt ovat höyryvoimalaitos (So1), kombivoimalaitos (So2), leijupolttokattilalaitos (So3), kaasuturbiinilaitos (So6) ja apukattila (So7). Laitosalueella sijaitsee myös kivihiilen käsittelyjärjestelmiä ja varastokenttä, öljysäiliöt, tuhka- ja rikinpoistosiiloja, korjaamo- ja varastotiloja sekä toimisto- ja ruokalatiloja. Laitosalueelle sijoitetaan seuraavat uudet laitteistot ja rakenteet:

8 Tuotantoyksiköiden So3 ja So1 biopolttoaineen käyttöä varten laitosalueelle sijoitetaan biopolttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja kuljetusjärjestelmä sekä biopolttoaineen haketin- ja murskainlaitteisto. Haketinlaitteisto sijoitetaan polttoaineen vastaanottoasemalle. Hienomurskainlaitteisto sijoitetaan kattilarakennukseen; Lämpöpumppulaitos, joka käsittää pumppaamorakennuksen sekä putkistot lämpimiä poistovesiä ja kaukolämmön paluuvettä varten. Lämpöpumppulaitos sijoitetaan huoltorakennuksen läheisyyteen. Blominmäelle rakennettavan jätevedenpuhdistamon jätevedet tulevat myös osittain lämpöpumppulaitokselle; Tuotantoyksikön So3 savukaasulauhdutin, joka käsittää oheislaitteinaan kolonnin, lipeäsäiliön ja lauhteenkäsittelylaitteet. Lauhteenkäsittelylaitteet sijoitetaan tuotantoyksikön So3 korjaamorakennukseen. Muut oheislaitteet sijoitetaan piha-alueelle; Kaukolämpöakku on teräsvaippainen lieriömäinen m 3 :n vesisäiliö. Kaukolämpöakku sijoitetaan piha-alueelle; 400 m 3 :n ureasäiliö piha-alueelle; 100 m 3 :n kevytpolttoöljysäiliö piha-alueelle. Prosessit Höyryvoimalaitoksessa So1 on höyrykattila ja höyryturbiini. Kattilassa poltetaan kivihiiltä ja biopolttoainetta. Biomassa murskataan riittävän pieneen palakokoon ja syötetään hiilipölypolttimille. Kattilassa on low-no x -polttimet sekä palamisilman vaiheistettu syöttö ja yläilmajärjestelmä typenoksidipäästöjen vähentämiseksi, savukaasujen rikinpoistolaitos sekä sähkösuodattimet hiukkaspäästöjen hallitsemiseksi. Kattilassa tuotettu höyry johdetaan höyryturbiinille. Höyryturbiini pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Höyryturbiinista höyry johdetaan kaukolämmönvaihtimille lämmittämään kaukolämpövettä. Tuotantoyksikön So3 kattilassa polttoaineina käytetään biopolttoainetta ja kivihiiltä. Kattila lämmittää kaukolämpövettä lämmönvaihtimilla. Lämmönvaihtimet on kytketty sarjaan höyryvoimalaitoksen So1 lämmönvaihtimien kanssa niin, että höyryturbiinilla voidaan tuottaa enemmän sähköä. Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulipesään syötetään kalkkikivijauhetta. Syklonilla erotetaan hiekka ja tuhka, jonka jälkeen savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. Sen jälkeen kuumat savukaasut johdetaan lämmön talteen ottamiseksi savukaasulauhduttimeen tai ohituskanavan kautta piippuun. Savukaasulauhduttimessa savukaasuissa oleva vesihöyry lauhtuu vedeksi ja savukaasut jäähtyvät. Savukaasulauhdutin kytketään nykyiseen kaukolämmön paluulinjaan ja lauhdeveden sisältämä lämpö otetaan talteen kaukolämpöveteen. Lauhdutusprosessi sijoittuu sähkösuodattimen ja piipun

9 Tuotanto ja kapasiteetti väliin. Savukaasulauhduttimessa muodostuneesta lauhdevedestä poistetaan kiintoainetta ennen kuin vesi johdetaan viemärissä mereen. Kombivoimalaitos So2 koostuu kaasuturbiinista, savukaasujen lämmöntalteenottokattilasta ja höyryturbiinista. Maakaasulla käyvässä kaasuturbiinissa on premix-polttimet, joissa typenoksidipäästöjen vähentämiseksi maakaasu ja palamisilma sekoitetaan ennen polttoa. Kaasuturbiini pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Kaasuturbiinin jälkeen savukaasut johdetaan kattilaan, joka tuottaa höyryä höyryturbiinille ja kaukolämpöveden lämmittämiseen. Höyryturbiini pyörittää sähkö tuottavaa generaattoria. Höyryturbiinin höyryä johdetaan kaukolämmönvaihtimille. Kaasuturbiinilaitos So6 koostuu kaasuturbiinista ja lisäpoltolla varustetusta savukaasujen talteenottokattilasta. Kaasuturbiinin ja lisäpolton polttoaine on maakaasu. Kaasuturbiini pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Savukaasut johdetaan kattilaan, joka lämmittää lämmönvaihtimilla höyryvoimalaitoksen So1 kattilan syöttövettä ja kaukolämpövettä. Lämmitettäessä kattilan So1 syöttövettä, kaasuturbiinin savukaasuilla voidaan lämmityksessä muutoin käytettävät höyryturbiinin väliottohöyrylinjat sulkea ja tuottaa höyryturbiinilla enemmän sähköä. Kaasuturbiinin So6 polttimille johdetaan höyryä typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Apukattila So7 tuottaa maakaasulla höyryä höyryvoimalaitoksen So1 käynnistykseen ja kaasuturbiinin So6 typenoksidipäästöjen alentamiseen, kun höyryvoimalaitos So1 ei käy. Lisäksi harkitaan apukattilan So7 varustamista kaukolämpövaihtimella, jolla tuotettavalla kaukolämmöllä korvattaisiin lämpökeskusten lämmöntuotantoa. Kaukolämpö johdetaan laitokselta Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-alueen kaukolämpöverkkoon. Kuorman muutoksia tasataan varastoimalla kaukolämpövettä kaukolämpöakkuun Suomenojan voimalaitoksella. Kaukolämmön tarpeen vähäisyyden rajoittaessa sähkön tuotantoa, voidaan tarvittaessa tuottaa lisäsähköä merivesijäähdytteisillä apujäähdyttimillä. Apujäähdytyksen tarve on käytännössä ollut melko vähäistä. Suomenojan voimalaitoksen sähköntuotantokapasiteetti muutoksien jälkeenkään ei muutu. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti kasvaa lämpöpumppulaitoksen tehon verran. Biopolttoainekäytössä tuotantoyksikön So3 lämmöntuotantokapasiteetti vähenee, vaikka biopolttoainekäytössä mahdollinen savukaasulauhdutin kompensoi kapasiteetin vähenemistä. Varsinaista kapasiteetin menetystä ei kuitenkaan tapahdu, koska kattilassa säilytetään mahdollisuus kivihiilen polttoon. Kaukolämmön tuotannon lisääminen lämpöpumpulla lisää laitoksen sähkön käyttöä ja vähentää samalla sähkön yhteistuotantoa kaukolämmön tuotannon yhteydessä. Kaukolämpöakku kompensoi jonkin verran tätä yhteistuotantosähkön menetystä. Kaukolämpöakku ladataan edullisella lämmön tuotannolla tai hukkalämmöllä ja akkua puretaan korvaten kalliimpaa energiantuotantoa. Savukaa-

10 sulauhdutin, lämpöpumput ja kaukolämpöakku lisäävät Suomenojan voimalaitoksen energiatehokkuutta ja ovat siten ympäristön kannalta edullisia ratkaisuja lisätä kaukolämmön tuotantokapasiteettia ja/tai sen optimaalista käyttöä. Savukaasulauhdutin, lämpöpumput ja kaukolämpöakku eivät lisää merkittävästi ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä. Seuraavassa taulukossa on esitetty polttolaitosten kapasiteetit: Polttoaineteho MW Sähköteho MW Kaukolämpöteho MW Yhteensä noin noin 350 noin 550 So So So3 So6 89 (biomassalla 54) So (+35 lisäpoltto) Lämpöpumppu 0 80 ( , biomassa + savukaasulauhdutin) (+35 lisäpoltto) sähkön käyttö (prosessilämpö + kaukolämpö) Seuraavassa taulukossa on esitetty polttolaitosten tuotanto. Esitetyt määrien vaihtelualueiden maksimit ja minimit eivät ole keskenään summattavia lukuja. Kulloisistakin tuotantokustannuksista riippuen kaukolämmön tuotanto painottuu eri tavalla eri laitoksilla kokonaistuotannon pysyessä lähes ennallaan. 45 Yhteensä So1 So2 So3 So6 So7 Lämpöpumppu Käyttöaika h/a Sähkön nettotuotanto GWh/a Kaukolämmön tuotanto GWh/a Prosessilämmön nettotuotanto GWh/a sähkön käyttö

11 Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksen tuotanto ja tuotantoyksiköiden käyntiajat vuosina Kombivoimalaitos So2 otettiin käyttöön vuonna Voimalaitos yhteensä Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Sisäinen prosessilämpö GWh/a So1 Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Sisäinen prosessilämpö GWh/a Käyntiaika h/a So2 Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Käyntiaika h/a So3 Kaukolämpö GWh/a Käyntiaika h/a So6 Sähkö GWh/a Kaukolämpö GWh/a Sisäinen prosessilämpö GWh/a Käyntiaika h/a So7 Sisäinen prosessilämpö GWh/a Käyttöaika h/a Käytettävät polttoaineet Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksella tällä hetkellä käytössä olevat pää- ja varapolttoaineet.

12 Yksikkö Pääpolttoaine Käynnistys-, häiriö- ja varapolttoaineet So1 Kivihiili Maakaasu, raskas polttoöljy So2 Maakaasu Kevyt polttoöljy So3 Kivihiili Raskas polttoöljy So6 Maakaasu Kevyt polttoöljy So7 Maakaasu Kevyt polttoöljy Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksella vuosina käytetyt polttoaineet (GWh/a). Vuonna 2009 tapahtuneen kombivoimalaitoksen So2 käyttöönoton seurauksena on maakaasun käyttö lisääntynyt sekä kivihiilen ja öljyn käyttö vähentynyt. Voimalaitos yhteensä Kivihiili Maakaasu POR 1,4 0,5 0,5 POK 0,4 0,2 0,4 So1 Kivihiili Maakaasu POR So2 Maakaasu POK 0 0 So3 Kivihiili POR 1,4 0,5 0,5 POK 0,2 0,1 0,03 So6 Maakaasu POK 0 0 0,4 So7 maakaasu POK 0,1 0,1 0,01 POR = raskas polttoöljy, POK = kevyt polttoöljy Uudistuksien myötä Suomenojan voimalaitoksella otetaan kattiloilla So1 ja So3 kivihiilen lisäksi käyttöön pääpolttoaineina biopolttoaine ja maakaasu. Muiden tuotantoyksiköiden (So2, So6 ja So7) polttoaineet eivät muutu. Kattilalla So1 biopolttoaineen käyttö alkaa aikaisintaan vuonna Kattilalla So3 uudet polttoaineet (biopolttoaine ja maakaasu) otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna Höyryvoimalaitoksen So1 polttoaineena käytetään kivihiiltä, biopolttoainetta ja maakaasua. Polttoaineita kattilassa käytetään yhteensä GWh/a. Kivihiilen osuus kattilan polttoaine-energiasta vaihtelee käyttötilanteiden, polttoaineiden saatavuuden ja energiahintojen mukaan välillä

13 0 100 %. Biopolttoaineen osuus polttoaine-energiasta vaihtelee vastaavasti välillä % ja maakaasun 0 20 %. Arvio höyryvoimalaitoksen So1 tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta energiaosuuksina on kivihiiltä 75 %, biopolttoaineita 20 % ja maakaasua 5 %. Käynnistys-, häiriöja varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Leijupolttokattilalaitoksen So3 polttoaineena käytetään kivihiiltä, biopolttoainetta ja maakaasua. Kivihiilen osuus kattilan polttoaine-energiasta vaihtelee käyttötilanteiden, polttoaineiden saatavuuden ja energiahintojen mukaan välillä %. Biopolttoaineiden osuus polttoaine-energiasta vaihtelee vastaavasti välillä % ja maakaasun 0 20 %. Arvio kattilan So3 tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta energiaosuuksina on kivihiiltä 10 %, biopolttoainetta 85 % ja maakaasua 5 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Suomenojan voimalaitoksen tuleva polttoainekäyttö. Yksikkö Pääpolttoaine Käyttömäärä Käynnistys-, häiriö- (GWh/a) ja varapolttoaineet So1 Kivihiili Raskas polttoöljy Biopolttoaine Kevyt polttoöljy Maakaasu Yhteensä So2 Maakaasu So3 Kivihiili Raskas polttoöljy Biopolttoaine Kevyt polttoöljy Maakaasu Yhteensä So6 Maakaasu Kevyt polttoöljy So7 Maakaasu 1 60 Kevyt polttoöljy Biopolttoaineista VTT:n tutkimusraportin Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus (Eija Alakangas & Camilla Wiik, Nro VTT- R , ) B-luokan mukaista käytöstä poistettua puuta arvioidaan olevan t/a. Määrä sisältää kattiloissa So1 ja So3 poltettavan käytöstä poistetun puun. Höyryvoimalaitoksen So1 ja leijupolttokattilalaitoksen So3 biopolttoaineet ovat puuperäisiä (metsätähdehake tai -murske, sahanpuru, kutterilastut ym. purut sekä biohiili) sekä muita puhtaita kasviperäisiä biomassoja (esim. peltobiomassa, muut kuin puuvartisten kasvien korjuutähteet, ruokohelpi, olki, järviruoko). Höyryvoimalaitoksen So1 kattilassa käytettävä biomassa murskataan riittävän pieneksi ja syötetään hiilipölypolttimille. Leijupolttokattilalaitoksessa So3 biomassa voidaan polttaa sellaisenaan ilman murskausta Suomenojan voimalaitoksella. Seuraavassa taulukossa on esi-

14 tetty tyypillisiä biopolttoaineiden laatutietoja saapumistilassa (suluissa vaihteluväli). Polttoaine Metsätähde ja -murske Sahanpuru, kutterilastut ym. purut Biohiili Ruokohelpi, olki Lämpöarvo (GJ/t) 9,0 (6 12) 8,0 (6 11) 19 (17 20) 14 (13,2 15) Kosteus (p-%) (8 20) Rikkipitoisuus (p-%) 0,05 (0,01 0,05) 0,05 (0,02 0,1) 0,1 (0,02 0,1) 0,15 (0,07 0,21) Tuhkapitoisuus (p-%) 0,5 2 0, (2,4 7) Kokopuu- tai rankahake on karsitusta runkopuusta tai puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus % ja lämpöarvo 7 11 GJ/t. Metsätähdehake tai -murske on ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen tehtyä haketta tai mursketta. Sisältää myös risutukeista tai kannoista valmistetun hakkeen tai murskeen. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus % ja lämpöarvo 6 11 GJ/t. Kuori on ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyvä kuoritähde. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus % ja lämpöarvo 5 11 GJ/t. Sahanpuru, kutterilastut ym. purut ovat sahauksessa ja puutavaran höyläyksessä tai hionnassa syntyviä tähteitä. Sisältää myös puupölyä. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: sahanpurun kosteus % ja lämpöarvo 6 10 GJ/t kutterinlastun ja hiontapölyn kosteus 5 15 % ja lämpöarvo GJ/t. Puutähdehake tai -murske on teollisuuden puutähteistä (rimat, tasauspätkät, levyteollisuuden viilut, vanerien syrjät yms.) tehtyhake tai murske sekä sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai kuoreton hake tai murske, joka ei sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja tai muoveja. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: puutähdehakkeen kosteus % ja lämpöarvo 6 17 GJ/t vaneritähteen kosteus 5 15 % ja lämpöarvo GJ/t. Erittelemätön teollisuuden puutähde sisältää teollisuuden puutähteen, joka koostuu vähintään kahdesta edellä olevasta luokasta (esim. kuori ja sahanpuru), joita ei edes likimääräisesti arvioiden kyetä erottelemaan. Muu teollisuuden puutähde sisältää muut biopolttoaineiksi luokiteltavat puutähteet (esim. rakennusmateriaaliteollisuudesta), joihin ei sisälly halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja yms. epäpuhtauksia.

15 Kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltavaa puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja, esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde ja puu- tai kuormalavat. Puupelletit ja -briketit ovat puristamalla sahanpurusta, höylänlastusta ja hiontapölystä tehtyjä puupuristeita. Ruokohelpi on polttoaineena käytettävä energiakasvi. Se poltetaan yleensä seospolttoaineena turpeen tai puun kanssa. Viljakasvit ja olki ovat polttoaineena käytettäviä viljoja tai viljakasvien osia, kuten olki. Muut kasviperäiset polttoaineet -luokkaan sisältyvät elintarviketuotannon ja -teollisuuden kasviperäiset sivutuotteet yms. Suomenojan voimalaitoksen tapauksessa tämä tarkoittaa mm. öljypalmun siemenen kuorta, oliivin kiviä tai muuta em. teollisuuden sivutuotetta ja myös kasviperäisten polttoaineen valmistuksen sivutuotetta. Lisäksi polttoaineena saatetaan käyttää muita biopolttoainelajeja, joihin ei sovelleta jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (VNA 362/2003) Uuden biopolttoainelajikkeen ilmaantuessa, voidaan lajike katsoa kuuluvaksi biopolttoaineisiin esimerkiksi VTT:n tutkimusraportin Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus (Eija Alakangas & Camilla Wiik, Nro VTT-R , ) kaltaisten selvitysten perusteella. Kivihiili hankitaan maailmanmarkkinoilta. Kivihiilen lämpöarvo on viime vuosina ollut keskimäärin 25,4 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,4 %, kosteuspitoisuus 12 % ja tuhkapitoisuus 13 p-%. Raskaan polttoöljyn lämpöarvo on keskimäärin 41,3 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,9 p-% ja tuhkapitoisuus 0,1 p-%. Kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 42,4 MJ/kg ja rikkipitoisuus alle 0,1 p-%. Maakaasun lämpöarvo on 36 MJ/kg. Maakaasu ei sisällä rikkiä. Polttoaineiden varastointi Voimalaitosalueelle rakennetaan biopolttoaineiden vastaanottoasema, josta kiinteät polttoaineet siirretään koteloiduilla kuljettimilla metallierotuksen sekä tarvittaessa seulonnan ja murskauksen jälkeen polttoainesiiloon. Siilon koko on m 3. Vaihtoehtona on myös pienempi m 3 :n siilo. Polttoainesiilosta biopolttoaine puretaan ruuvipurkaimella kuljettimelle, joka tuo polttoaineen päiväsiilolle. Päiväsiilosta polttoaine jaetaan polttoaineen sulkusyöttimillä varustetuille pudotustorville ja edelleen kattiloille. Polttoainevirtaa voidaan säätää muuttamalla siilopurkaimien ja kaikkien kuljettimien nopeutta. Kuljetinsilta on vesipestävä.

16 Polttoaine menee sellaisenaan So3-yksikölle. So1-yksikköä varten kattilarakennukseen tulee polttoaineen hienomurskaimia, jotka hienontavat polttoaineen laitoksen So1 pölypolttoa varten. Hienonnettu polttoaine siirretään pneumaattisesti So1-yksikön polttimille. So1-yksikön polttimet varustetaan ns. biokärjillä, jotka sekoittavat biopolttoaineen polttimissa hiilen sekaan. Biohiili voidaan syöttää olemassa olevien kivihiilen kuljetin- ja myllyjärjestelmän kautta. Kivihiilen ja polttoöljyn varastointi ei muutu. Hiili varastoidaan olemassa olevalla kivihiilikentällä, jonne mahtuu hiiltä noin tonnia. Polttoöljyt varastoidaan maanpäällisissä teräksisissä säiliöissä: kevyttä polttoöljyä varten on m 3 :n vuonna 1989 rakennettu säiliö ja raskasta polttoöljyä varten m 3 :n vuonna 1999 rakennettu säiliö. Molemmat m 3 :n öljysäiliöt on sijoitettu yhteiseen tilavuudeltaan m 3 :n betoniseinäiseen, bentoniittimattopohjaiseen suoja-altaaseen. Säiliöissä on mekaaninen pinnankorkeuden mittaus ja ultraääneen perustuva tai muu pinnankorkeuden mittaus. Mittaustieto siirtyy prosessitietojärjestelmään ja mittaukseen liitetty ylärajahälytys hälyttää valvomossa. Ylitäytönestoa ei säiliöissä ole. Lisäksi rakennetaan uusi 100 m 3 :n säiliö kevyttä polttoöljyä varten. Toiminnanharjoittajan mukaan säiliön rakenne ja turvajärjestelyt tarkentuvat suunnittelun edetessä. Maakaasu tulee voimalaitokselle maanalaista putkea pitkin eikä maakaasua varastoida laitosalueella. Kemikaalit ja niiden varastointi Savukaasulauhduttimen käyttöotto vaikuttaa voimalaitoksen kemikaalien käyttöön siten, että natriumhydroksidin kulutus laitoksella lisääntyy. Savukaasulauhdutinprosessissa käytetään natriumhydroksidia savukaasun neutralointiin sekä lauhdeveden ph:n säätöön. Savukaasulauhdutinta ei ole vielä valittu ja prosessin kemikaalien käyttö tarkentuu myöhemmin. Keskimäärin 50 %:sta natriumhydroksidia arvioidaan käytettävän noin 200 t/a. Savukaasulauhdutusta varten laitosalueelle sijoitetaan uusi natriumhydroksidisäiliö, jonka tilavuus on 15 m 3. Typenoksidipäästöjen vähentämisessä RRI- ja SNCR-menetelmällä käytetään ureaa (CAS-numero ) tai ammoniakkivettä (24,5 %, CASnumero ). Ammoniakkivettä käytetään jo nykyisen laitoksella prosessiveden jälkiannostelukemikaalina, mutta urea on uusi kemikaali laitoksella. Keskimäärin ureaa (tai ammoniakkivettä) käytetään m 3 /a, ja se varastoidaan 400 m 3 :n säiliössä. Urea ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 vaarallisten aineiden luokitus- ja merkintäluettelossa mutta ammoniakkivesi on.

17 Veden käyttö Prosessiveden valmistuksessa käytetään kemikaaleja. Prosessiveden valmistusjärjestelmään liittyvän käänteisosmoosilaitoksen kapasiteettia lisätään, jotta prosessiveden valmistuksessa voidaan käyttää nykyistä enemmän merivettä kaupungin vesijohtoveden sijaan. Prosessiveden valmistuksessa käytettävistä kemikaaleista natriumhypokloriitin ja ferrisulfaatin käytön arvioidaan kasvavan 1,2-kertaiseksi nykyisestä. Rikkihapon ja lipeän kokonaiskäytön ei arvioida muuttuvan nykyisestä. Natriumhypokloriitin ja ferrisulfaatin varastointi ei muutu. Seuraavassa taulukossa on esitetty kemikaalien käyttö vuosina Kemikaali Käyttökohde 2008 (t/a) 2009 (t/a) 2010 (t/a) Poltettu kalkki (CaO) K1 savukaasujen rikinpoisto Kalkkikivi (CaCO 3 ) K3 savukaasujen rikinpoisto Trinatriumfosfaatti Prosessiveden jälkiannostuskemikaali 0,24 Ammoniakkivesi Prosessiveden jälkiannostuskemikaali (24,5 %) 0,6 1,4 1,4 Hydratsiiniliuos Prosessiveden jälkiannostuskemikaali 0,8 0,9 0,7 Rikkihappo (98 %) Suolanpoistolaitoksen elvytyskemikaali Natron-lipeä (50 % Suolanpoistolaitoksen NaOH-liuos) elvytyskemikaali Natriumhypokloriitti (11 %) Meriveden esikäsittely Natriummetabisulfiitti Meriveden esikäsittely Ferrisulfaatti Meriveden esikäsittely Etyleeniglykoli Kaasuturbiinilaitosten imuilman lämmitys 0,2 6 5 Vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta ja otetaan merestä. Suunnitellut uudet laitteistot ja toiminnot eivät vaikuta laitoksen veden käyttöön. Merivettä otetaan enintään 4 m 3 /s kuten nykyisinkin. Tämä vesimäärä on harvinainen. Yleensä voimalaitosprosessin jäähdytykseen riittää alle 0,5 m 3 /s. Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksen veden käyttö vuosina

18 Merivettä m 3 /a Vesijohtovettä m 3 /a Yhteensä m 3 /a Keskiarvo Käänteisosmoosilaitoksen kapasiteetin nosto lisää meriveden käyttöä käänteisosmoosilaitoksella. Nykyisin käänteisosmoosilaitokselle otetaan prosessiveden raaka-aineeksi merivettä noin 940 m 3 /d ja laajennuksen jälkeen noin m 3 /d (noin 13 l/s). Liikenne ja liikennejärjestelyt Voimalaitosalueelle on nykyisin raskasta liikennettä noin autoa/vrk tuotannon vaihtelun mukaan. Kuljetukset ovat polttoaine-, tuhka-, kalkki- ja kemikaalikuljetuksia. Biopolttoaineen käyttö lisää polttoainekuljetuksia, mutta vähentää tuhkakuljetuksia. Savukaasun puhdistuskemikaalien (urea ja kalkki) kuljetukset lisääntyvät. Yhteensä kuljetuksia on noin autoa/vrk tuotannon ja biopolttoaineiden käytön mukaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuljetusmäärät nyt ja uudistusten jälkeen. Nykyisin Uudistusten jälkeen Hiilen käyttö (GWh/a) Biomassan käyttö (GWh/a) Polttoainekuljetukset (kpl/a) Tuhkakuljetukset ja muut kuljetukset (kpl/a) Yhteensä kpl vuodessa kpl maksimipäivänä * * Polttoainemäärän lisäys GWh:sta GWh:iin vuodessa on biohiiltä, joka ei lisää kuljetuksia. Kuljetukset ajoittuvat pääsääntöisesti arkipäiviin klo 6 22 välille. Kuljetukset kulkevat nykyistä tiestöä pitkin pääasiassa reittiä Länsiväylä Hannuksentie Rusthollarinkatu Hyljeluodontie Hylkeenpyytäjäntie. Laitosalueelle johtava tiestö ja laitosalue on päällystetty. Alhainen ajonopeus laitosalueella ehkäisee melua. Lisäksi liikenne ajoittuu pääosin päiväsaikaan, jolloin melun häiritsevä vaikutus on vähäisempi kuin yöaikana. Polttoainekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi.

19 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin Eräät prosessikohteet vaativat suurempaa jäähdytystä kuin kaukolämpöverkosta palaavalla vedellä voidaan suorittaa. Jäähdytys tehdään merivedellä. Merivettä käytetään myös apuna jäähdyttämisessä, kun kaukolämmön tarve on pienempi kuin voimalaitoksella syntyvä lämpö. Apujäähdytyssähköä tuotettaessa syntyvä ylimääräinen lämpö johdetaan mereen merivesijäähdyttimen kautta. Mereen johdettava teho on enimmillään MW. Käytettäessä tämän tehon mereen johtamiseen 4 m 3 /s merivettä, nousee veden lämpötila noin C. Jäähdytysvesi johdetaan putkea pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamon poistovesitunneliin ja sitä pitkin edelleen noin 7,5 kilometrin päähän merelle Gåsgrundin kaakkoispuolelle 15 metrin syvyyteen Suvisaaren yhteiselle vesialueelle Suomenojan voimalaitoksen ympäristölupapäätöksessä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, nro 24/2006/2, ) esitettyä uutta meriveden poistoyhteyttä Nuottalahteen ei ole vielä rakennettu, mutta se rakennetaan tarvittaessa. Jäähdytysveden varapurkuyhteyttä käytetään vain, jos poistovesitunnelin käyttö on lyhytaikaisesti estynyt. Varapurkukohta tulee sijaitsemaan rantaviivalla lähellä Suomenojan suuta. Voimalaitoksella syntyy käytön ja kunnossapidon yhteydessä jätevesiä prosessivesien valmistuksessa ja lauhteen puhdistuksessa, putkiston tyhjennys- ja vuotovesistä, laitoksen pesu- ja huuhteluvesistä, sadevesistä ja sosiaalijätevesistä. Jätevedet johdetaan niiden laadusta riippuen jätevesiviemäriin, sadevesiviemäriin tai jäähdytysveden poistoputkeen. Viemäröitäväksi kelpaamattomat jätevedet toimitetaan kyseisille vesille sopivaan vastaanottopaikkaan. Tämän päätöksen liitteenä on voimalaitoksen jätevesiviemärikaavio (liite 2), merivesiviemärikaavio (liite 3) ja sadevesiviemärikaavio (liite 4). Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitokselta mereen johdettu jäähdytys- ja jätevesimäärä sekä ainevirta vuosilta

20 Johtamispäivien lukumäärä Jäähdytysvesi m 3 /a Elvytysvesi m 3 /a Muu teollisuusjätevesi m 3 /a Kiintoaine kg/a Kupari kg/a 0,09 0,2 0,21 Kadmium kg/a 0,03 0,05 0,04 Nikkeli kg/a 0,49 0,37 0,10 Sinkki kg/a 0,21 0,30 0,61 Lyijy kg/a 0,49 0,34 0,08 Molybdeeni kg/a 1,72 1,23 1,13 Kokonaiskromi kg/a 0,09 0,10 0,10 Kromi (6+) kg/a 0,03 0,05 0,04 Mineraaliöljy kg/a 1,3 2,3 3,3 Seuraavassa taulukossa on esitetty jäähdytysvetenä käytetyn veden lämpiäminen ja lämpökuorma mereen vuosina Jäähdytysvetenä käytetyn veden suurin lämpötilan nousu 16,5 16,0 16,4 tuntikeskiarvona C Lämpö mereen TJ/a 145, ,6 Suunniteltujen uudistusten myötä kuormituksen arvioidaan muuttuvan seuraavasti: Savukaasulauhduttimessa muodostunut lauhdevesi, 5 8 l/s, johdetaan käsittelyn jälkeen mereen jäähdytysveden poistotunnelin kautta. Lauhdeveden kiintoainekuormitus mereen on noin 2,2 t/a. Lämpökuorma mereen pienenee, kun jäähdytysvesistä otetaan lämpöä talteen lämpöpumppulaitoksella. Lämpöpumppulaitoksella otetaan talteen myös Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien sisältämää lämpöä, mikä vähentää meriveteen kohdistuvaa lämpökuormitusta. Savukaasulauhdutinta ei ole vielä valittu, mutta lauhdevettä arvioidaan muodostuvan 5 8 l/s. Savukaasulauhdutinta käytetään tuotantoyksikön So3 käydessä eli h/a. Lauhdeveden lämpötila on noin +50 C. Lauhdevesi johdetaan yhdessä jäähdytysveden ( l/s) ja jätevedenpuhdistamon poistoveden (noin l/s) kanssa poistotunneliin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja mahdollisesti myös Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesistä otetaan talteen lämpöä ennen mereen johtamista. Lämpöpumppulaitoksen jäähdyttävä vaikutus poistovesiin on suurempi

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Polttoaineluokitus 2010

Polttoaineluokitus 2010 01.01.2011 1(6) Polttoaineluokitus 2010 Polttoainenimikkeiden ja muiden energialähteiden määritelmät 2010 Öljyt 111 Kaasut 1111 Jalostamokaasu Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro ESAVI/516/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Varissuon Lämpö Oy:n lämpökeskuksen ympäristöluvan (Lounais-Suomen

Lisätiedot

Suomenojan voimalaitoksen turvallisuustiedote

Suomenojan voimalaitoksen turvallisuustiedote Suomenojan voimalaitoksen turvallisuustiedote SUOMENOJAN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Suomenojan voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 88/2011/1 Dnro ESAVI/179/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Simpeleen tehtaan ympäristölupapäätöksen nro 29/2011/1

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja.

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja. Etelä-Suomi Päätös Nro 7/2014/1 Dnro ESAVI/216/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1348

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1348 PÄÄTÖS Helsinki 30.9.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y 284 119 No YS 1348 ASIA Päätös Fortum Power and Heat Oy:n Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 58

Ympäristönsuojelulain 58 Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2012/1 Dnro ESAVI/274/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon

Lisätiedot

Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2014 ASIA Kymenlaakson Jäte Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee Keltakankaan jätekeskuksen jätteiden

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Päätös Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Dnro ESAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Köyliön kunnan hakemus Kepolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, Köyliö.

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 76/2007/4 vesijohdon ja paineviemärin rakentamiselle

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 353

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 353 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 21/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 353 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2008 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen lupahakemus, joka koskee Helsingin Energian

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2013/1 Dnro ESAVI/26/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla,

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ASIA West Tank Oy:n ympäristöluvan, UUS-2004-Y , No YS 1735 raukeamista koskeva Valkon kyläyhdistys ry:n vireillepano, Loviisa

ASIA West Tank Oy:n ympäristöluvan, UUS-2004-Y , No YS 1735 raukeamista koskeva Valkon kyläyhdistys ry:n vireillepano, Loviisa Etelä-Suomi Päätös Nro 128/2011/1 Dnro ESAVI/158/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2011 ASIA West Tank Oy:n ympäristöluvan, UUS-2004-Y-347-111, No YS 1735 raukeamista koskeva Valkon kyläyhdistys

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä Nro YS 682 määrätyn lupamääräysten tarkistamisajan pidentäminen, Helsinki.

Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä Nro YS 682 määrätyn lupamääräysten tarkistamisajan pidentäminen, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 98/2014/1 Dnro ESAVI/72/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä Nro YS 682 määrätyn lupamääräysten tarkistamisajan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465 PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kuituliete-biopolttoainesekoitteen

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 38/2014/1

PÄÄTÖS. Nro 38/2014/1 PÄÄTÖS Nro 38/2014/1 Etelä-Suomi Dnro ESAVI/354/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2014 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Rauman Biovoima Oy:n voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 1137/11.01.00/2013 Ympäristölautakunta 25 21.3.2013 114 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ekokem-Palvelut Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee hiekanpesu-

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n Linnankadun voimalaitos Linnankatu Turku

Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n Linnankadun voimalaitos Linnankatu Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 252/2013/1 Dnro ESAVI/409/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2013 ASIA Vaasan Hallinto-oikeuden palauttama asia, koskien Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n Linnankadun voimalaitoksen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2006 Y Puh.

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2006 Y Puh. Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 16.11.2007 PIR 2006 Y 4 111 Puh. 020 490 104 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 90 :n mukaisesta suunnitelmasta, joka koskee höyryvoimalaitoksen toiminnan lopettamisen jälkeisiä toimia,

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 90 :n mukaisesta suunnitelmasta, joka koskee höyryvoimalaitoksen toiminnan lopettamisen jälkeisiä toimia, Etelä-Suomi Päätös Nro 9/2011/1 Dnro ESAVI/647/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 90 :n mukaisesta suunnitelmasta, joka koskee höyryvoimalaitoksen

Lisätiedot

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka.

Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka. Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/1 Dnro ESAVI/426/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2010 ASIA Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki Etelä-Suomi Päätös Nro 50/2011/4 Dnro ESAVI/414/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Helsingin kaupungille antaman vesialueen ruoppaamista,

Lisätiedot

4 Yleiskuvaus toiminnasta

4 Yleiskuvaus toiminnasta 4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2014 ASIA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

Fertilog Oy:n Mussalon sataman lannoiteterminaalin toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä hakemus päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta

Fertilog Oy:n Mussalon sataman lannoiteterminaalin toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä hakemus päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta Etelä-Suomi Päätös Nro 70/2011/1 Dnro ESAVI/65/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2011 ASIA Fertilog Oy:n Mussalon sataman lannoiteterminaalin toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä hakemus

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy PL Fortum. Fortum Power and Heat Oy Naantalin voimalaitos Satamatie Naantali

Fortum Power and Heat Oy PL Fortum. Fortum Power and Heat Oy Naantalin voimalaitos Satamatie Naantali Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2010/1 Dnro ESAVI/413/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee palamisilmaan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 40/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/89/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 40/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/89/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 40/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/89/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2014 ASIA HAKIJA SCA Tissue Finland Oy: n Nokian paperitehtaan höyrykattilalaitoksen ympäristölupa ja

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2013 1 (6) 5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-252. jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-252. jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-252 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2005 ASIA HAKIJA Fortum Power and Heat Oy:n hakemus Kauttuan voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

PL VALKEAKOSKI LAITOS JA SEN SIJAINTI

PL VALKEAKOSKI LAITOS JA SEN SIJAINTI PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Pirkanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (7) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (7) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.02.2015 184 ESAVI/7705/04.08/2014 Päätös Helsingin kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helen

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Päätös. Kiviaineksen murskauslaitos Varpukalliontie 4, Viinikkala, Vantaa Kiinteistö: Kiinteistön omistaja: Oy KWH Freeze Ab

Päätös. Kiviaineksen murskauslaitos Varpukalliontie 4, Viinikkala, Vantaa Kiinteistö: Kiinteistön omistaja: Oy KWH Freeze Ab Etelä-Suomi Päätös Nro 161/2013/1 Dnro ESAVI/325/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2013 ASIA Päätös Maanrakennus Katupojat Oy:n Viinikan kiviainesmurskaustoimintaa koskevan ympäristöluvan raukeamisesta

Lisätiedot

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Päätös Etelä-Suomi Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Ekokem- Palvelu Oy:n Keltakankaan pilaantuneiden

Lisätiedot