Yksinään yrittävä tarvitsee vahvan verkoston. Sivut 4-5. TalviTYÖJalKiNeeT

Transkriptio

1 Helmikuu l 1/ Yrittäjillä ja kaupungilla lähentäviä tapaamisia Yksinään yrittävä tarvitsee vahvan verkoston Yrittäjät ja kaupungin edustajat, johtajista alkaen, ovat pohtineet Hämeenlinnan yhteistä hyvää jo useissa tapaamisissaan tänä vuonna. Yksinyrittäjä, meedio Anu Väisänen korostaa, miten tärkeää on, että ympärillä on tukiverkko. Juha Kekäläinen ja Tomi Virta ovat samaa mieltä. Sivut 3 ja 8 Sivut 4-5 TeollisuuspalveluuN EDULLISTA LÄMPÖÄ loput lumilingot ja lumityökalut poistohinnoin! t Tur vavaattee sta heti varasto Husqvarna Husqvarna turvaavohaalari K NE Husqvarna viiltosuojasormikkaat ww w.t m ne t. f i TM 18E/2012, KODIN ENERGIA - ERIKOISNUMERO ARVOSANA 8,6 myös rahoituksella esim. ivt premiumline eq-maalämpöpumppu turvapusero Classic TESTIMENESTYS 273 /kk Poraus ja asennus sujuu 1-2 päivässä. IVT-lämpöpumpun avulla säästät jopa 80% lämmityskuluissasi! TalviTYÖJalKiNeeT hyvä valikoima lämpimiä työkäsineitä ja rukkasia! ksl:n mukainen vuosikorko 11,49%, ksl:n mukainen luottohinta ,75, käsittelykulut 588, korot yht ,75 ja luottokustannukset yht ,75 koteihin ja kiinteistöihin Meiltä Myös tehokkaat ilmalämpöpumput asennettuna. MAHDOllISUUS TUTUSTUA ASENTAMIIMME KOHTEISIIN SOPIMUKSEN MUKAAN! Eino Leinon katu 28 Puh Puh Luukkaankatu 5, Hämeenlinna Avoinna Ma Pe Sähkömestarintie 2, Tiiriö Hämeenlinna Kari ivtcenter@lampoeko.fi Meiltä puvut arkeen ja juhlaan! Red Label Turo Silver Daniel Hecter Sankar Buzo kevään uutuusväreissä Olemme toimineet Hämeenlinnan seudulla pitkään, vuodesta Paikallisena toimijana pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti. PUKUTARJOUS 169 Pidämme huolta sisä- ja ulkotilojen siisteydestä asumisen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Huoltosopimus PÄIVYSTYS 24 h räätälöidään aina talosi tarpeita vastaavaksi. Mittamuutospäivä ke 5.3. Turotailor edustaja paikalla. Varaa aika! www. valiomies.fi Ark , la 9 14 p Ammattilaiset myyjät palveluksessanne Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro Hattelmalantie 9 toimisto@khkiinteistoala.fi KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA

2 2 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Pienyrittäjä oman elämänsä sankari maailman merillä Kun aloitin yrittäjäntieni vuosituhannen vaihteessa, oli se minulle väliaikainen vaihtoehto, kunnes saisin koulutustani ja mielenkiintoani vastaavaa työtä jostain oikeasta yrityksestä. Halusin siis soutajaksi isoon laivaan, turvallisesti kiinni kettinkeihin ja sosiaaliseen ympäristöön toisen kapteenin alaisuuteen. Firma olisi vain harrastus, jota voisi viedä eteenpäin palkkatyön rinnalla kevyesti ja sitoumuksetta. Olihan se alallani tosi coolia, oma yritys, yrityksen pankkikortti ja käyntikortti Isoa laivaa ei vain tullutkaan, vaan piti alkaa etsiä asiakkaita ja oikeasti elättää itsensä. Oli hypättävä veneeseen, nostettava purjeet ylös ja toivoa että tuulet kuljettaisivat eteenpäin. Nyt 14 vuotta myöhemmin en enää vaihtaisi vapauttani minkään palkkatyön kahleisiin. Kymmenen ensimmäistä yrittäjävuotta kadehdin kavereitani, joiden ei tarvinnut Kerro se kukkasin Lämminhenkinen palveleva kukkakauppa Kukkia Kukkasidontatöitä Lahjatavaroita Kasarmikatu 15, Hml p Tervetuloa! Avoinna ti-pe la-su YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa vastata kesälomalla työasioista, ja joiden tilille tärähti aina loman alkuun mukavat kesälomarahat. Sairaslomaltakin saivat palkkaa. Yrittäjänä oli opeteltava tekemään työt niin, että pienet flunssat eivät tahtia hidastaneet. Muutamia vuosia sitten kolahti oikein kunnolla; tämä kippari menetti terveyden ja kävelykyvyn melkein puoleksi vuodeksi. Kokemuksen jälkeen on huvittanut aina, kun lääkäri kysyy, tarvitsenko sairaslomaa. Kenelleköhän sitä paperia esittelisi? Asiallinen kysymys sinänsä, ja kohteliaasti olen aina vastannut, että tällä kertaa ei ole tarvetta. En enää kaipaa muiden rakentamaa turvallisuuden tunnetta. Luotan, että pystyn luomaan itselleni parhaan mahdollisen ja omaa elämääni parhaiten palvelevan työn ja työolosuhteet. Voin ketterästi vältellä kareja nopeilla liikkeillä ja suunnata aina kohti parempia tuulia sinistä merta. Toki tulee hetkiä, jolloin pelko uppoamisesta täyttää mielen. Silloin on vain katseltava rohkeasti ulapalle ja löydettävä tarvittaessa uusia reittejä tavoittaa päämääränsä. Ei ole vaihtoehtoja. Tiukan paikan tullen pikku veneessä on myös syytä muistaa, että iso laiva uppoaa yhtä nopeasti sen kyydistä pelastautuminen saattaa jopa osoittautua vaikeammaksi! Yrittäjänä olen oppinut pärjäämään ja pitämään puoleni. Työ on elämää, ja elämässä tulee eteen niin myrskyä kuin tyventä. Miksi en siis nauttisi purjehduksestani, jolla saan itse valita reittini ja matkakumppanini. Elämässä on sisältöä ja joka päivä opin luovimaan paremmin Jesse Kakkola sisustussuunnittelija/ konseptisuunnittelija Hämeenlinna Betonituotteita betonipintaiset seinä- ja väliseinäelementit pilari-, sokkeli- ja anturaelementit erikoisvalut kauttamme myös asennukset elementeille! Puh Teräkset toimittaa KANTOLANKATU hämeenlinna puh. (03) pihapuiden kaadot, kylppäriremontit ja rakennustyöt tekee puh Hieronta, vyöhyketerapia Anjan Suvituuli Muista lahjakortilla! Anja Heinonen Dipl.vyöhyketerapeutti Koulutettu hieroja Hämeentie 2, HÄMEENLINNA Puh Vuokrataan Hämeenlinna Keskusta liiketila 250 m2 Kasarmikatu 5/Raatihuoneenkatu 25. Katutason liiketila ja kellarivarasto. Loistavaa katutason liiketilaa Kävelykatu Reskan ja Kasarmikadun kulmassa. Näyteikkuna molemmille kaduille. Lisäksi tilava kellarivarasto. Vuokrataan. Vapautuu Tiedustelut /Reetta-Maria Tolonen-Salo. Ollaan yhteydessä! / Vuokra Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Raatihuoneenk , HML puh OP-Kiinteistökeskus Työnohjaus - coaching - työyhteisön kehittäminen lassi.pruuki@dialogic.fi (

3 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 3 Yrittäjien ja kaupungin edustajien tapaamisessa korostettiin samaan maaliin tähtäämistä Kaupunki haluaa tukea paikallisia hankintoja Kaupungin ja yrittäjien yhteistyötapaamisessa 28. tammikuuta virisi innostunut ja yhteen hiileen puhaltava ilmapiiri. Virkamiehet ja luottamushenkilöt ilmaisivat yhä vahvemmin, että he haluavat olla edistämässä paikallista yrittäjyyttä. Hämeenlinnan Yrittäjien koolle kutsumassa tilaisuudessa raatihuoneessa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala muistutti, että Hämeenlinnan pitää vaalia ja edelleen parantaa hyvää mainettaan. - Me kaikki olemme kaupungin maineen vahvistajia ja kehittäjiä. Jos maine on hyvä, tulee myös vetovoimaa,. Sen ansiosta saadaan uusia asukkaita, mikä taas tuo mukanaan elinvoimaa. Myös apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo korosti maineen tärkeyttä kaupungin vetovoimatekijänä. - Sillä on todella suuri merkitys. Esimerkiksi kun yritys päättää, mille paikkakunnalle se sijoittuu, päätöksessä on 20 prosenttia tunnetta mukana, Isosuo sanoi. Kenakkala toivoo yrittäjille intoa kehittää jotakin uutta ja Hämeenlinnan mainetta lisäävää esimerkiksi kaupungin 375-vuotisjuhlavuoden ja Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden ympärille. Yrittäjät ja kaupungin edustajat kiittelivät kilvan yhteisen kokoontumisen antia raatihuoneessa. Etupenkissä istuivat kaupunginjohtaja Timo Kenakkala ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Osallistujista yrittäjä Timo Sollo kertomassa brändikokemuksistaan rakennusalalta. Päätöksenteon oltava pitkäjänteistä Johtajiensa mukaan kaupungin on tarjottava niin kuntalaisille kuin yrityksille riittävästi palveluita, ja yrityksille on varmistettava tonttien saanti. Kaiken kehittämisen pohjana tulee olla kauaskantoinen päätöksenteko. - Jos kaupungilla ei ole kykyä tehdä päätöksiä, vene vain ajelehtii eteenpäin. Mutta jos laitetaan airo veteen, saadaan jokin suunta. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa, Kenakkala painotti. Kaupungilla on Kenakkalan mukaan tahtoa löytää löytää yhteiset kehityksen keihäänkärjet alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa. - Kaikilla tulee olla sama totuus, jolla aluetta kehitetään, ja kaikkien on tähdättävä samaan maaliin. Kaupunginjohtaja listaa Hämeenlinnan kärkiasioihin kuuluvan muun muassa lasten ja nuorten kaupunkina toimiminen, valmistuneiden työllistyminen, yrittäjyyskasvatus, yritysten sijoittuminen ja maankäyttö sekä ydinkeskustan kehittäminen pitkällä aikajanalla. Maankäytön puolella olisi selvitettävä, millaisiin esteisiin yritykset ovat törmänneet kaavoituksessa. Tukea paikallisille yrityksille Kenakkala myöntää, että kaupungin hankintamenettelyissä on edelleen kehittämistä. Asiaan voidaan kuitenkin ottaa vetoapua EU:stakin, sillä siellä ollaan menossa suuntaan, jossa pk-yritysten asemaa helpotetaan. Kaupunki voisi Kenakkalan mielestä hyödyntää ja vahvistaa paikallisten yritysten osaamista myös innovatiivisilla hankinnoilla. Esimerkkinä tästä olisi vaikkapa hankinta, jossa johonkin valoa tarvitsevaan paikkaan tilataankin hieno valaistus, ei ainoastaan lamppuja. - Totta kai haluamme tukea paikallisia hankintoja, Kenakkala vakuutti yrittäjäyleisölleen. Talouden puolelta Kenakkala esitti huolensa siitä, että valtionosuuksien leikkaus tietää Hämeenlinnalle kolmen seuraavan vuoden aikana yhtensä seitsemän miljoonan euron tulovähennystä. Valtion toimet eivät ainakaan yhtään helpota kaupungin eri ohjelmien, kuten elinvoimaohjelman ja palvelu- Kenakkalan brändikuvio Kenakkala esitteli yrittäjätapaamisessa havainnollisia kuvaterveisiä entisestä työkaupungistaan Oulusta, missä on mietitty elinvoimaisen kunnan elementtejä ja kuvattu ne nelihaaraisella rakennelmakaaviolla. Kuvan neljä palkkia yhdistyvät keskiöön, brändiin, joka on kaupungin vetovoiman kannalta kaiken a ja o. Neljä brändiin vaikuttavaa tekijää ovat palvelut, työllisyys, ja hankintaohjelman, tavoitteisiin pääsyä. Yritysarviointi hankkeisiin Hämeenlinna sai maanantaina uuden palvelu- ja hankintaohjelman, kun kaupunginvaltuusto kuntalaiset ja asuminen sekä kuntalaisvaikuttaminen. Jokaisen neljän haaran pohjavoimana on päätöksenteko, sillä se mahdollistaa kehittymisen. Kun kaikki muutkin elementit ovat kunnossa, brändi voi hyvin. - Brändiä viedään positiivisilla viesteillä eteenpäin. Kritiikkiäkin voi olla, mutta kun kivi saadaan liikkeelle, maine kasvaa, Kenakkala sanoo. hyväksyi sen kokouksessaan. Helmikuun 10. päivänä käsittelyssä on kaupungin elinvoimaohjelma. Isosuon mukaan kaupunki hakee vastedes uusia tapoja, joilla saadaan toteutettua enemmän samalla rahalla, ja joissain kohdin haetaan säästöjäkin. Varsinkin päiväkotien ja koulujen investointitarpeet uhkaavat kuitenkin karata käsistä, sillä vanhoissa kiinteistöissä ilmenee uusia sisäilmaongelmia koko ajan. Kaikki kaupungin strategiat, ohjelmat ja merkittävät hankkeet arvioidaan tulevaisuudessa yritysvaikutusten kautta, ja yrittäjät ovat arvioinnissa mukana. Timo Kenakkala hyödyntää Oulun-kokemuksiaan Hämeenlinnan kehittämisessä. Uusi elinkeinoyhtiö lähestyy yrityksiä Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja Mervi Käki kertoi raatihuoneen tapaamisessa uuden, valmisteilla olevan kaupungin elinkeinoyhtiön kuulumisia. Ythiö aloittaa heinäkuussa, eikä sille toistaiseksi ole vielä annettu lopullista nimeä. Liikeideansa mukaan uusi elinkeinoyhtiö etsii aktiivisesti uusia kasvun mahdollisuuksia kaupungille ja yrityksille sekä lisää kaupungin houkuttelevuutta yritysten, asujien ja matkailijoiden keskuudessa markkinoinnin keinoin. - Etsimme aktiivisesti Hämeenlinnaan kongresseja ja tapahtua ja myymme niiden järjestäjille kaupunkia ja yritysten tarjontaa. Etsimme aktiivisesti myös alueelle sijoittuvia yrityksiä ja helpotamme niiden prosesseja. Jos me olemme nopeita ja virheettömiä, Hämeenlinna on voittamaton, sillä jo kaupungin sijanti on ylivoimainen, Käki sanoo. Tulevassa yhtiössä henkilöstön tarkoituksena on toimia oma-aloitteisesti niin, että yhtiöstä päin otetaan yhteyttä yrityksiin, ei toisinpäin, vaikka niinkin saa toki tapahtua. Käen mukaan elinkeinoyhtiössä on 1.7., kun toiminta alkaa, yli 30 työntekijää. Mervi Käki kertoo tarkemmin yhtiön perustamiseen liittyvistä seikoista kolumnissaan tämän lehden sivulla 6.

4 4 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Juha Kekäläinen tekee töitä yksinyrittäjänä ympäri Etelä-Suomea Erikoisalana mosaiikkibetoni Monet mosaiikkibetoniraput tai niiden korjaukset Hämeenlinnassa ovat Juha Kekäläisen käsialaa. Hän on vuosikymmenten aikana hankkinut erikoisosaamista, jota ei niin vain yhtäkkiä siirretä eteenpäin. Kekäläisen maine on kiirinyt, ja häntä kysytään puskaradion ansiosta töihin muillekin paikkakunnille ympäri eteläistä Suomea. Viimeisimmät työkohteet ovat olleet Helsingissä. - Nurmeksessa on ollut kaukaisin keikka. Haminassa kului kuusi viikkoa uimahallin työmaalla. Minua on soiteltu hommiin, sillä olen onnistunut töissäni. Se antaa paloa ja tyydytystä, hän kertoo. Jotta yksin yrittäminen luonnistuu, Kekäläisen mukaan yrittäjällä on oltava substanssia, ammattitaitoa, ja lisäksi pitää tulla juttuun erilaisten ihmisten kanssa. Hänen omaan osaamiseensa kuuluvat mosaiikkipintojen korjaus ja paikkaus, hionta, mosaiikkibetonivalun tekeminen mosaiikkibetonipintojen puhdistushionta. Saman materiaalin kanssa hän on ollut tekemisissä jo vuodesta 1977 lähtien. Viides yrittäjäsukupolvi Kekäläinen on yrittäjä viidennessä polvessa: isoisoisoisä tuli aikoinaan tuohikontin kanssa Muuruvedeltä, hänen pojastaan tuli torikauppias, tämän pojasta liikemies, ja seuraavan sukupolven pojalla eli Kekäläisen isällä oli puhtaanapitoliike. Ihan oma Betonijussi-yritys Kekäläisellä on ollut vuodesta Sitä ennen hän pyöritti veljensä Joukon kanssa Hämeen Mosaiikkibetoni -yritystä Luolajassa viiden vuoden ajan. Yrityksessään Kekäläiset kehittivät liitosrakenteisen portaan ja saivat siitä Hämeen T&E-keskuksen Kanta-Hämeen Innosuomi 2000 ensimmäisen palkinnon. Seuraavana vuonna heidät palkittiin Hämeen Uusyrityskeskuksen Vuoden Uusyrittäjä kunniakirjalla. - Työnteossamme saimme ratkaistua lukuisia tuotannollisteknisiä kysymyksiä, mitkä veivät toimintaa eteenpäin. Toiminta olisi vaatinut kuitenkin huomattavaa lisäpanostusta. Katsoimme kuitenkin parhaaksi ajaa yrityksen alas siinä markkinatilanteessa. Sen jälkeen kului puolitoista vuotta, ennen kuin päätin perustaa oman yrityksen keskusteltuani asiasta ensi perheeni kanssa. Ensimmäinen suuri työmaani oli Kaurialan lukion saneeraus, Kekäläinen kertoo. Apuvoimillekin olisi työtä Työpakettiautossa Kekäläisellä on mukana koko kalusto, jota hän tarvitsee, kuten erilaiset rakennusaineet, timanttityökalut ja hiomakoneet. - Kun istun autoon työasussa, ammattirooli menee heti päälle. Työ ei tunnu yksinäiseltä, sillä minulla on vahva ja toimiva verkosto. Kännykässäni on 650 yhteystietoa, ja niiden joukossa on 90 vastaavaa rakennusmestaria, hän kertoo. Työtä Kekäläisellä riittää, ja apuvoimaakin hän voisi itselleen palkata. Tai joku voisi mahdollisesti valmistautua jatkamaan hänen jalanjäljissään. - Olen sitä miettinyt. Kyllä joku nuorempi kaveri tässä pystyisi itsensä työllistämään, mutta se vaatisi vähintään kahden vuoden perehdyttämisen. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan värisilmää, hän sanoo. Juha Kekäläisen työn jälkeä näkee muun muassa Hämeenlinnan jäähallin ravintolakerrokseen menevissä mosaiikkibetoniportaissa ja niiden välitasossa. Uupumuksen torjuntaa Kekäläinen ei halua uuvuttaa itseään työnteolla, vaan hän osaa rytmittää urakat niin, että väliin jää vapaata. Hiontahomma on raskasta ja käy hartioihin, joten tauoista on pidettävä tarkka huoli. - Työaikani on kuin vetoketju; se joustaa, ja sen takia on mahdollista ottaa vastaan akuuttejakin tilauksia. Pystyn myös koska tahansa heittäytymään ajatuksissani muihin asioihin. Pidän muun muassa kirjoittamisesta, musiikin kuuntelusta ja luonnossa olemisesta. Muutakin elämässä täytyy olla kuin työ, hän sanoo. Koko yrittämisensä ajan Kekäläinen on käyttänyt työterveyshuollon palveluita, ja hän on ollut niihin hyvin tyytyväinen. Pari vuotta sitten hän koki suuren surun, kun hänen vaimonsa kuoli. - Yhdessä eletty pitkä elämä on valtava voimavara, sitä ei voi pyyhkiä pois, hän sanoo. Jaksaminen on ollut välillä koetuksella, mutta Kekäläinen on onnellinen, että hänellä on lapsia lapsia ja lapsenlapsia. Myös muistot auttavat eteenpäin. Anu Väisänen ei oikein voi palkata työhönsä muita avukseen Taivaan tien avaaja Hämeenlinnalaisen meedioyrittäjän Anu Väisäsen virallisena toiminimikkeenä on yritysjohdon konsultti. Määritelmä vie kuitenkin melko lailla harhaan. Todellisuudessa hän työskentelee tulkkina kahden eri maailman, näkyvän ja useimmille ihmisille näkymättömän maailman välillä. Joskus aikaisemmin Anu kertoo naureskelleensa kuoleman jälkeisen elämän jutuille niin kuin moni muukin yhä naureskelee. Mutta enää häntä ei naurata, sillä henkimaailma on muuttunut hänelle todellisuuksi. Hän tekee sen parissa työtä omassa Highway To Heaven -yrityksessään. Päänhieronta muutti elämän Noin seitsemän vuotta sitten, kun Anu oli osakkaana sisustusalan yrityksesssä Santik Oy:ssä, hänen elämäänsä tuli odottamaton käänne. - Yrittämisen paineissa ja haasteissa menin intialaiseen päänhierontaan, ja siellä tapahtui asioita, joita täytyi ruveta selvittämään. Menin tietäjälle, joka selitti, että en ole hullu. Tämän ihmisen tapaaminen sai minut uudelle tielle, hän kertoo. Nykyisin Anu pitää Hämeenlinnassa, Iittalassa ja Tampereella vastaanottoja, joissa ihmiset voivat päästä yhteyteen kuolleiden läheistensä kanssa. Lisäksi hän kouluttaa yhdessä muiden kanssa ihmisiä avaamaan henkisiä kykyjään ja rentoutumaan. Jonkin verran hän tekee myös henkiparannusta. Sieluihin Anu saa yhteyden Anu Väisäsen mediaalisessa koulutuksessa osallistujaryhmälle annetaan seitsemän tärkeää periaatetta. Myös vaitiolovelvollisuudesta muistutetaan. mielikuvien kautta, ja hän kuulee näiden puhuvan. - Seitsemän vuoden aikana tuhansia ihmisiä toiselta puolelta on tuonut viestiä kauttani. Heillä on aina vain positiivisia asioita kerrottavanaan. Koskaan he eivät moiti ketään. Hiljattain eräs äiti, joka oli menettänyt poikansa, tuli Anun vastaanotolle aivan murtuneena. - Tämä äiti ymmärsi, että poika on nyt toisenlaisessa olomuodossa, eikä hänen tarvitse enää surra muuta kuin omaa suremisen tunnettaan. On hämmentävää, miten suuren avun äiti sai kuultuaan poikansa kuulumiset, Anu kertoo. Ei tarkkoja neuvoja Anu korostaa, että hän ei ikinä ennusta kellekään mitään, eikä neuvo vaikkapa naista jättämään ukkoaan tai päinvastoin. Häneltä ei saa valmiitta vastauksia, sillä hän ei halua puuttua kenenkään suhteisiin tai päätöksiin muuta kuin neuvomalla ajattelemaan asioita eri kanteilta ja ottamaan huomioon tiettyjä asioita tai lähtemään vaikka kurssille. - Me ihmiset olemme täällä oppimassa. Eihän meidän kannattaisi elää, jos saisimme asiat valmiina ja kaikki olisi helppoa, hän huomauttaa. Myöskään sielut toisella puolella eivät Anun mukaan milloinkaan anna yksittäisiä neuvoja, vaan jos he haluavat ohjata toisten elämää, he tekevät sen hyvin hienotunteisesti. Moni tulee myös pyytämään anteeksi jotakin maanpäällä tekemäänsä tekoa. Keho on nahkapussi Ihmistä Anu nimittää leikkisästi nahkahenkilöksi ja kehoa nahkapussiksi. Kaikki elämä on lopulta energiaa, ja ylintä energiaa Anu nimittää Yläkerran Ukoksi. Ukolta hän kysyi luvan muun muassa tämän haastattelun ja jutun tekemiseen. Kaikillä ihmisillä on Anun mukaan olemassa kyky olla yhteydessä tuonpuoleiseen, kunhan se vain saadaan esiin. Hän vertaa taitoa pianonsoittoon: jokainen osaa jotenkin pimputtaa soitinta, soittamista voi opetella, ja parhaat osaavat tulkita säveliä. - Kaikkia voidaan viedä eteenpäin, ja jos ihminen on vastaanottavainen, häntä on helpompi auttaa. Väitän, että jokainen oppii perusasiat ja harjoittelemalla saa omat kyvyt irti. Toisella puolellakin kaikki yrittävät hiki päässä auttaa, hän nauraa. Verkosto toimii Vaikka Anu ei oikein voi palkata itselleen aputyövoimaa, hänellä on runsas ja toimiva verkosto ympärillään. Muiden alan ihmisten kanssa yhdessä hän järjestää muun muassa koulutuksia. - Teen yhteistyötä noin kymmenen ihmisen kanssa. Olen kokenut sen voimavaraksi, hän sanoo. Yrittäminen on Anun mukaan vaikea laji, mutta toisaalta se tuo myös vapautta. Yksinään toimimisessa on plussansa, eikä hän enää vaihtaisikaan muunlaiseen yrittämiseen. Ulkopuolisilta Anu kertoo saavansa joskus työstään negatiivisia kommentteja. - Aika maanläheistä auttamista tämä on. Teen aina asiat Jeesuksen Kristuksen nimeen, ja pidän Yläkerran Ukkoa palvelualan mestarina. Osalle ihmisistä elämä on lenkkimakkara ja näkkileipä, eikä sille mitään voi. Itselläni on kuitenkin hyvä olla. Henkiparannukseen liittyen Anu sanoo, että hän ei koskaan yritä korvata ihmisten lääkkeitä tai lääkärinhoitoa, vaan hän pitää omaa tapaansa lääketiedettä täydentävänä toimintana. Hän toivoo, että Suomi tulisi joskus Englannin perässä, missä lisenssoidut henkiparantajat saavat käydä sairaaloissa auttamassa potilaita. Hän itsekin käy silloin tällöin lisäoppia saamassa Englannissa.

5 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 5 Yksinyrittäjästä tuli työllistäjä Hämeenlinnalaisen ProCare Oy:n toimitusjohtaja Tomi Virta pyöritti yritystään ensimmäiset kuusi vuotta yksinään. Nyt hän työllistää kolme muuta ihmistä, ja vielä lisääkin työntekijöitä hän aikoo palkata, kunhan sopivia löytyy. Kantolassa Sotkan alueella toimiva ProCare tuo maahan muun muassa suuhygieniatuotteita ja kosmetiikkaa. Tuotteita on valikoimissa noin 550. Virran mukaan muutos yksin yrittäjästä työnantajaksi neljä vuotta sitten sujui melko vaivattomasti. Henkilöstön lisäys oli tuolloin pakon sanelemaa. - Työssäni tuli vaihe, jolloin tarvitsin apuvoimia. Kynnys työntekijän palkkaamiseen ei ollut itselleni silloin niin iso, koska joka tapauksessa päätin kokeilla yrityksen kasvattamista. Seuraavan työntekijän ottaminen sen sijaan olikin jo korkeampi kynnys. Myöhemmin työntekijöitä tuli vielä kolme lisää, ja joka kerta se on tuntunut isolta askeleelta, hän kertoo. Tomi Virran yritys ProCare myy muun muassa ekologisia harjoja ja meikkisiveltimiä. Kotivarasto konttorina Yrityksen taival alkoi kymmenen vuotta sitten Virran kodin varastotilasta, joka muuttui konttoriksi. Alkuun hän myi ulkomaisille ostajille vain yhtä tuotetta, Xylifloss-hammaslankaa, jota alihankkijat valmistivat. Myöhemmin hän alkoi myös tuoda suuhygieniatuotteita Suomeen ja myydä niitä apteekeille. - Vuoden 2008 tienoilla suuhygieniapuoli alkoi kyllästyttää ja halusin uusia haasteita. Lisenssoin Xylifossin, jota olin ollut itse kehittämässä. Nyt sitä tuotetaan Aasiassa, hän kertoo. Uusia juttuja tuossa vaiheessa miettiessään Virta päätti lähteä käymään kansainvälisillä messuilla. Sieltä löytyi ranskalainen kosmetiikkasarja Lierac. - Sanoin Lieracin edustajille ehkä, ja tultuani kotiin minulle tuli postissa laatikollinen heidän tuotteitaan. Tarvitsin kuitenkin avukseni työntekijän, joka ymmärsi jotakin kosmetiikasta, hän kertoo. Kova kasvuvauhti Neljässä viime vuodessa ProCaren toiminta on kasvanut prosentin vuosivauhtia. - Viime vuonna oli tarkoitus oli rauhoittua, mutta myynti on käynyt hyvin, Virta naurahtaa. Myyntivalikoimaan on tullut muun muassa ekolologisia harjoja ja meikkisiveltimiä sekä itseruskettavia tuotteita. Viime vuoden lanseeraus oli kuivasampoo. Tuotteita tulee jo monilta eri valmistajilta, ja ProCare myy niitä monille eri jakelukanaviin, kuten apteekkeihin, tavarataloihin ja ammattilaisten käyttöön. Tällä hetkellä yrityksessä on noin kolmen työntekijän vajaus. - Tarvitsen hyviä ihmisiä ja oikeita työntekijöitä, joilla on ammattitaustaa kosmetiikasta tai lääkealalta. Virta sanoo, että tähänastisesta yrittäjän taipaleestaan hän ei vaihtaisi päivääkään pois. Mutta ilman rohkeutta hän tuskin olisi muita työllistävän ja kasvavan firman omistaja. - Yrittäjä ei saa olla liian arka uusille mahdollisuuksille. Kilpailijoita on joka tapauksessa aina, ja jos ei itse pysty muuttumaan, voi käydä huonosti. Tuotteiden myymisessä tarvitaan puhelahjoja, ja ennen kaikkea vaaditaan sitkeyttä. Välillä mekin tahkosimme ekotuotteiden kanssa pari vuotta päätä seinään, mutta kun saimme niille ensimmäisen asiakkaan, kohta niitä halusivat kaikki. Pienet pärjäävät yhteistyöllä Virta korostaa, miten tärkeää pienten yritysten on tehdä yhteistyötä. - Mekin olemme esitelleet muiden yritysten tuotteita kauppaketjuille ja hoidettu samalla niiden logistiikka. Se ei ole meiltä pois, vaan yhdessä olemme vahvempia. Yhteistyötä pitää uskaltaa tehdä, hän sanoo. Yksin yrittäjille Virta nostaa hattua, sillä se ei hänen mukaansa ole missään nimessä helppoa. Työntekijän palkkaaminen tulisi tehdä nykyistä vaivattomammaksi. - Toisen palkkaamisessa pitää ottaa iso askel ja uskoa vahvasti tulevaisuuteen. Tukirahoja en pidä hyvinä; ne antavat yrittäjälle vääränlaisen kuvan, sillä joskushan ne loppuvat, hän pohtii.

6 6 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Tukea kasvuun! Kehittämispalvelut Toimitilapalvelut Työryhmä pohtimaan keskustan liikenteen sujumista Hämeenlinnan keskustan liikenteen sujuvuutta pidetään Kaupunkikeskustayhdistyksessä niin tärkeänä, että liikennesuunnittelun avuksi halutaan perustaa työryhmä. Yhdistyksen puheenjohtajan Risto Pekolan mukaan suunnittelutyö on pitkäjänteistä, vuosia kestävää, ja siihen tarvitaan laaja yhteinen näkemys. Pekola ehdotti pientyöryhmän perustamista Kaupunkikeskustayhdistyksen kiinteistö- ja liikennetiimin kokouksessa tammikuussa. Ryhmään tulisi asiaa hyvin tuntevia tahoja, kuten liikennöitsijöitä ja taksiautoilijoita, ja siihen voisi kuulua kymmenkunta jäsentä. - Haluamme olla mukana kehittämässä keskustaa parempaan suuntaan. Joustava liikenne ja entistä parempi ilmanlaatu olisivat kaikkien etu, Pekola sanoo. Kaupungin katu- ja kunnallistekniikan suunnittelija Hannu Sainio pitää ajatusta työryhmästä tervetulleena, sillä kaupungin virkamiehillä ei välttämättä ole kaikkea tarvittavaa tietoa itsellään. Tieto jakoon, kehätiet vetämään Oleellista Pekolan mielestä on, Kohti uutta! Viime syksy oli melkoisen rankka! Hommaa piisasi, kun aloimme linjata millainen on uusi, tuleva elinkeinoyhtiömme. Järjestelimme rakenteita, määrittelimme tavoitteita, priorisoimme, astuimme välillä pari askelta eteenpäin ja välillä taaksepäin. Tärkein fokus ajatuksissamme oli, että se, mikä ei kuulu elinkeinon kehittämiseen, ei kuulu myöskään avaintehtäviimme. Tärkeää oli kuulla omistajamme, Hämeenlinnan kaupungin, tahtotilaa. Koska emme myy tai valmista mitään, resurssimme määrittyvät omistajiemme näkemyksistä ja painopisteistä. Ensimmäistä Mervi Käki Arkkitehti Johanna Närhi laatii kaupungille uutta keskustavisiota. että kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt saavat tekemisensä pohjaksi tietoa ja näkökantoja myös niiltä, jotka kulkevat liikenteessä ammatikseen. Toisaalta kaupungin tulisi pitää asukkaita ja yrittäjiä ajan tasalla suunnitelmistaan. - Liikennesuunnittelussa pitää priorisoida yhteisellä päätöksellä asioita, kuten se, mikä ajankohta vuorokaudesta katsotaan tärkeimmäksi liikenteen sujuvuuden kannalta ja miten puretaan aamun, iltapäivän ja kertaa teimme myös omistajamme kanssa palvelusopimuksen, joka määrittää yhteiset tavoitteet. Ne ovat kunnianhimoisia, mutta saavutettavissa olevia. Vuodenvaihde toi tullessaan myös sen, että EU-rakennerahoituskausi ( ) päättyi ja uusi jakso on vasta alkamassa. Tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että kehittämiseen suunnattu rahoitus tulee seudulla jatkossa vähenemään merkittävästi eikä vielä ole mahdollisuutta uusia kehittämishankkeita hakea. Parhaimmillaan hankerahoitusta on ollut Hämeenlinnan seudulla käytettävissä 20 miljoona euroa. Tämä summan pieneneminen tarkoittaa käytännössä myös henkilöresurssien vähenemistä hanketoiminnassa. Onneksemme Hämeenlinnan kaupungin perusrahoitus ei ole pienentynyt, vaikka sitäkin jotkut vilauttivat. Tavoitteenamme on jatkossakin löytää uudelta hankekaudelta nimenomaan Hämeenlinnaan ja sen elinkeinoelämään soveltuvia kehittämishankkeita, mutta nyt elämme näillä reunaehdoilla. Sama hankemaailma on tehnyt uuden yhtiön rakentamisesta pitkän prosessin. Edellisen hankekauden hankkeet päättyvät pitkin kevättä ja kesää, joten yhtiön resurssit ovat vielä vahvasti kiinni näissä. Olemme kuitenkin kaiken aikaa siinä rinnalla rakentaneet linjauksia uudelle yhtiölle. Selkeänä toiminta-ajatuksena on, että kaikki toimintamme on oltava elinkeinolähtöistä ja elinkeinon tarpeista lähtevää. Sitä voidaan tehdä joko hankerahoituksella tai perusrahoituksella. Toivottavasti jatkossa hyvässä balanssissa molemmilla. viikonlopun ruuhkat. Tärkeätä on hakea yhtenäinen näkemys isossa kuvassa. Esimerkiksi liikennevalojen ajastaminen saattaa tuntua pikku jutulta, mutta se voi vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen paljonkin, Pekola sanoo. Hiljattain valmistunut kaupungin liikennesuunnitelma on Pekolan mukaan hyvä ponnin sille, että keskustan kehätiet saataisiin vetämään entistä paremmin. Tällä hetkellä etenkin Paasikiventiellä ja Lukiokadulla on puutteita tässä mielessä. Uusi keskustavisio Hämeenlinnaan ollaan laatimassa myös uutta keskustavisiota, jonka on tarkoitus valmistua ensi lokakuun aikana. Vuodelta 2010 oleva nykyinen versio korostaa Hämeenlinnaa järvien kaupunkina. Arkkitehti Johanna Närhi kaupungin maankäytön suunnittelusta antoi Kaupunkikeskustayhdistyksen vetämälle kiinteistö- ja liikennetiimille väliaikatietoa siitä, miten uuden vision laatiminen etenee. Hän korosti, että liikenne ei ole siinä lainkaan vähäpätöinen asia. Närhi on aloittanut työnsä hiljattain, joten hän on vasta tutustumassa vision pohjaksi tuleviin tutkimuksiin ja raportteihin. Kaupunkikeskustayhdistys korostaa omassa strategiassaan keskustan hyvää saavutettavuutta: liikenteen pitää sujua ja pysäköinnin toimia, jotta Hämeenlinna olisi houkutteleva asuinkaupunki. Nämä seikat nostavat entisestään merkitystään, kun keskustan asukasmäärä tulevina vuosina kasvaa huimaa vauhtia. Yhtä tärkeä kuin on kehittää nykyisten hämeenlinnalaisyritysten liiketoimintaa, on löytää tänne uusia sijoittuvia yrityksiä, tapahtumia, tilaisuuksia ja kongresseja, jotka tuovat olemassa oleville yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tosi asia on, että Hämeenlinnan sijainti on loistava ja se tarjoaa meille erinomaiset onnistumisen mahdollisuudet kasvattaa kaupungin verotuloja. Mutta, vaikka kaupunki sijaitseekin loistavalla paikalla, se ei ole kovin tunnettu seudun ulkopuolella. Siksi uusi yhtiö tulee jatkossa lisäämään Hämeenlinnan tunnettuutta ja houkuttelevuutta eri markkinoinnin keinoin. Yrityksen toimialasta ja koosta riippumatta tyypillisimmät tarpeet, joissa elinkeinoyhtiön puoleen käännytään, ovat rahoitus, toimitilat ja osaavan henkilökunnan saanti. Näihin olemme yrittäneet vastata tähänkin saakka. Jatkossa tavoitteenamme on vastata yritysten haasteisiin entistä tarkemmin ja keskittää resurssit oikeisiin, yrityksiltä tuleviin tarpeisiin. Uutena elementtinä yhtiössä on varmistaa, että täällä toimivat ja tänne sijoittuvat yritykset löytävät itselleen optimaalisen tilaratkaisun. Siksi on tärkeää, että myös kiinteistötoiminta on osa uutta yhtiötä. Pystymme tarvittaessa nopeuttamaan tänne sijoittuvan tai paikallisen yrityksen uudelleensijoittumista esim. etsimällä investorin. Syksyn järjestelyjen jälkeen tämä kevät on uuden yhtiön kehittämisen aikaa. Tulemme tapaamaan runsaan joukon yrityksiä ja yrittäjiä, joiden kanssa testaamme, arvioimme ja kehitämme uutta yhtiötä vastaamaan tämän päivän yritysten tarpeita. Varaudu siis yhteydenottoomme! Toivomme, että aikasi sallii käydä kanssamme keskustelua uusista palvelumalleista. Uusi elinkeinoyhtiö haluaa jatkossa kantaa aidosti vastuuta elinkeinon kehittämisestä sekä yritysten kehittymistä ja pyrkii toiminnallaan vahvistamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Yritykset ovat toimintamme keskiössä. Heinäkuun alussa olemme valmiit!

7 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 7 Liikennevaloihin on vaikea saada vihreää aaltoa edes isoimmille kaduille Valoristeyksiä kehitetään koko ajan Liikennevalot nähdään yhtenä tärkeänä osana Hämeenlinna keskustan vetovoimaisuutta ja liikkumisen sujuvuutta. Valojen sijainti ja toimivuus ovat puhuttaneet kaupunkilaisia vuosikausia. Katu- ja kunnallistekniikan suunnittelija Hannu Sainio oli selvittämässä liikennevalojen periaatteita ja kehittämistä Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen kiinteistöja liikennetiimin kokouksessa tammikuussa. Sainio muistutti muun muassa, että niin sanottua vihreää aaltoa ei valoissa voida läheskään aina toteuttaa. - Vihreä aalto yhteen suuntaan on aina mahdollinen, mutta kahteen suuntaan se voi olla vain silloin, kun liikennevalojen kiertoaika, liikenteen ajonopeus ja valoristeysten välimatkat ovat sopivat, hän kertoi. Uusimmissa valoissa ajoneuvotunnistimet Uusimmissa liikennevaloissa, kuten Parolantien ja Brahenkadun risteyksessä, on kaduissa ajoneuvotunnistimet, jotka tuovat joustavuutta. Parolantiellä ulommaiset tunnistimet ovat jo sata metriä ennen risteystä. Hannu Sainion vastuulla on Hämeenlinnan liikennevalojen suunnittelu. Turuntiellä ja Paasikiventiellä toimivat ns. bussietuisuudet, sillä ne ovat vilkkaita joukkoliikennekatuja. Moottoritien katteen tulon myötä Kaivokatu menetti vanhan vihreän aaltonsa, koska liikenne kaupungin länsipuolelle ohjautuu nyt enemmän Eureninkadun kautta. Oma kaista asemalle kääntyville Liikennevaloja ja valoristeyksiä kehitetään Hämeenlinnassa koko ajan. Sainio listasi toimia, jotka kaupunki on suunnitellut tälle vuodelle. Valojen hehkulamppuja muutetaan kirkkaammiksi ledvaloiksi yhteensä noin kaksisataa kappaletta, ja liikennevalojen ilmaisimia lisätään, mikä edistää yöllä ajon joustavuutta. Viipurintielle on tulossa tänä vuonna lisäkaista Paavo Cajanderin kadulle kääntyville. Heille palaa vihreä eri aikaan kuin Paavo Cajanderin katua ylittävälle kevyelle liikenteelle. Uusi järjestely tekee risteyksestä entistä turvallisemman. Väylää käyttäa muun muassa rautatieaseman kautta reittiään ajava joukkoliikenne. - Tulevaisuudessa valojen ohjauskoneitakin uusitaan, sillä vanhimmat niistä ovat 1980-luvulta. Vanhoja koneita on muun muassa Viipurintien ja Aulangontien risteyksessä. Myös yöajan ohjauksia parannetaan, Sainio kertoi. Vilkkuvalot tarkoittavat vikaa Liikennevalojen toiminnalle on tietyt säännöt. Pääsääntöisesti niiden tulee olla aina toiminnassa, mutta puoliltaöin ne voidaan laittaa hiljaisimpaan yöaikaan pimeäksi, ellei siitä aiheudu vaaraa. - Keltaiset vilkkuvalot eivät ole vaihtoehto yöllä. Vilkkuja käytetään vain silloin, kun laitteissa on vikaa, Sainio selvensi. Jos liikennevaloissa havaitaan vikaa, siitä voi ilmoittaa Linnan Infraan numeroon Täydellisen helppo ratkaisu asiakas- tai henkilöstötilaisuuden järjestämiseen. VERKA TEHDAS LOUNGE Voit yhdistää sen mihin tahansa Vanaja-salin yleisötapahtumaan. Hintaan sisältyy pääsylippujen lisäksi illallinen omassa viihtyisässä tilassa, joka on ryhmän käytettävissä koko illan. Ryhmän minimikoko 10 hlö. Kysy lisää ja pyydä tarjous: Anu Kärmeniemi, Kevään tapahtumat: Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Paasikiventie 2, Hämeenlinna Yrittäjän vahva tuki jo 30 vuoden ajan Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä, jota olemme vuosikymmenien saatossa saaneet tehdä kanssanne. Haluamme jatkossakin palvella vankalla kokemuksella ja osaamisella uusia ja vanhoja asiakkaitamme. Harvialantie 7A Turenki Raatihuoneenkatu 13 A Hämeenlinna Viipurintieltä Paavo Cajanderin kadulle ajavat saavat tänä vuonna oman kääntymiskaistan. Katua käyttää etenkin joukkoliikenne, jonka reitti kulkee rautatieaseman kautta. Suunnitelma on julkisesti nähtävänä palvelupiste Kastellissa ja Wetterissä. Ilmestyy 2014 seuraavasti: Ke 19.3., ke 16.4., ke 4.6., ke 17.9., ti Ilmoitusmyynti, ilmoitusvaraukset Hämeen Sanomien mediamyynti Puh. (03) ilmoitukset@hameensanomat.fi Yrittäjiä piinaavat palveluntarjoajat Suomalaisten pienyritysten riesana on erilaisia yritystietopalveluja ja -rekisterejä kauppaavien yritysten harhaanjohtava mainonta. Suomen yrittäjien lakineuvontaan asiasta tulee yhteydenottoja päivittäin. Vuodessa ilmoituksia tulee Suomen yrittäjien lakineuvonnan mukaan yrittäjien ilmoituksissa toistuvat samat nimet, esimerkiksi Suomen 118 ja Suomen Yrititysrekisteri -nimiset yritykset. Molemmat yritykset ovat Endora-yrityksen aputoiminimiä, joita on yhteensä yli 30. Reklamaatio heti Jos yrittäjä ei ole tilannut jotakin palvelua, mutta saa siitä kuitenkin laskun, laskusta kannattaa heti reklamoida. - Laskua ei tarvitse maksaa, mutta siitä pitää reklamoida. Hyvä keino on lähettää sähköpostia ja ilmoittaa, että ei ole tilannut kyseistä palvelua. Myös puhelimessa asian voi ilmoittaa, mutta joka tapauksessa on aina reklamoitava edes lyhyesti, että mitään sopimusta ei koskaan ole syntynyt, lainopillinen asiamies Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä neuvoo. Jos palveluntarjoaja vie maksamattoman laskun perintään, silloin pitää ilmoittaa perintätoimistolle, että laskusta on jo reklamoitu. Perintä päättyy samalla siihen. Rytkösen mukaan perintätoimistot jo tietävätkin nämä harhaanjohtavaa mainontaa harjoittavat yritykset. - Vaarallista yrittäjän kannalta on ainoastaan se, että laskusta ei ole reklamoitu. Viimeistään pitää olla yhteydessä perintätoimistoon, jos lasku menee sinne asti, jotta vältytään maksuhäiriömerkinnöiltä ja ulosotolta, Rytkönen sanoo. Pieni vaiva kannattaa Yrittäjien kannattaa siis oman etunsa tähden nähdä pieni vaiva, ja ilmoittaa, että eivät ole tilanneet palvelua. Silloin he säästyvät myöhemmiltä vaikeuksilta. Jos yritys saa ilman mitään yhteydenottoa joltakin palveluntarjoajalta niinsanotun valelaskun, siitä ei tarvitse välttämättä edes reklamoida. Mutta rikosilmoituksen tekemistä voi Rytkösen mukaan harkita. Myös sellaisia tapauksia lakineuvonnan mukaan tulee ilmi, että palveluntarjoaja on antanut puhelinnumeronsa, mutta se onkin maksullinen, ja kun asiaa käydään läpi puhelimitse, se näkyy puhelinlaskussa. Yrittäjiin kohdistuva markkinointi ei kuulu Kuluttajaviraston toimivaltaan, mutta myös sinne on tullut näistä samoista palveluntarjoajista yhteydenottoja.

8 8 Hämeenlinnan Yrittäjät toimii alkuvuonna 2014 Vuonna 2014 jäseniksi liittyneiden seuraavat aamukahvitilaisuudet ovat tiistaina ja tiistaina klo Fennian toimistossa, Sibeliuksenkatu 9. Sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina klo 18 Etelä-Hämeen Osuuspankissa. Tästä on erillinen kutsu toisaalla lehdessä. Yrittäjän iltakoulu yhdessä LähiTapiolan kanssa keskiviikkona klo Hämeenlinnan Teatterissa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen fi/hameenyrittajat Matka Valkeakosken Apianniemen kesäteatterin ensi-iltaan torstaina klo 19 yhdessä Kantapankin kanssa. Tällöin pyörähtelemme Kesäillan valssia pääosissa Ilkka Koivula, Natalil Lintala, Meiju Suvas, Matti Esko, Mikko Töyssy, Mikko Huoviala ja Jarno Hyökyvaara. Ohjaus ja käsikirjoitus Heikki Paavilainen. Tästä ei kesäilta parane, kurkkaa Noteerathan, että Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset ilmestyy tänäkin vuonna kuusi kertaa. Seuraavat numerot ilmestyvät 19.3., ja 4.6. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet on luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä ladattavissa ilmaisena sovelluksena puhelimeen tai tablettiin. Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Valkeakosken kesäteatterissa nähdään ensi kesänä Meiju Suvas, Natalil Lintala, Ilkka Koivula ja Matti Esko. Yhteistyössä kaupungin kanssa Kutsu kevätkokoukseen Hyvä jäsenemme. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina klo 18 Etelä-Hämeen Osuuspankin tiloissa, osoite Raatihuoneenkatu 21 B, 3. krs, Hämeenlinna. Kokouksen aluksi kahvitarjoilun lomassa kuullaan Etelä-Hämeen Osuuspankin ajankohtaiset kuulumiset. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 10 mukaiset asiat. Kokoustarjoilun järjestämiseksi ilmoitathan tulostasi sähköpostiin Tervetuloa! Hallitus Yhteistyössä Yrittäjät saivat kuulla ensi tietoa päivitettävinä olevista kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmasta sekä elinvoimaohjelmasta raatihuoneessa järjestetyssä tilaisuudessa 8. tammikuuta. Hämeenlinnan Yrittäjien jäseniksi liittyneet Rakennusapu H. Nurminen Harri Nurminen Koulutettu Hieroja Ville Ojanperä Ville Ojanperä Kanta-Hämeen Toimitilapalvelut Tommi Kallio Televinkki Pirkko-Liisa Summanen Vipela Oy Virpi Laurila P. Haanperä Service Patrik Haanperä Palancera Irene Ekman SoftLightWare Oy Heikki Metsäpuro Kotipalvelu Arjen Arvo Ulla Jukka Miia Patana Tmi Miia Patana BB Tavast Oy Markku Soininen Schemeicon Pekka Räbinä KariTrainer Kari Aronen KiinteistöApaja Oy LKV Aija Harainen Känkänen & Mattila Oy Eero Mattila LediSet Oy Veli Ekholm Hammaslaboratorio Wanajan Hammas Oy Jouni Heiskanen Teletähti Oy Henri Vänskä Etelä-Hämeen Marttapalvelut Oy Arja Pehkonen Aulangon Ratsastuskoulu Oy Salla Varenti Gemina Finland Oy Sirpa Nurminen Terapiapalvelu Lassi Perttula Lassi Perttula CC Wizard Oy Jorma Kinnunen Liikelahjatalo Idea Oy Matti Korkeila HoivaSalonki Ellen Anttila LVI-ASENNUS HENRY EKROTH Henry Ekroth Kukka-aihe Anne Nylund Ompelimo Mari Simola Mari Simola A Hannuksela Systems Alpo Hannuksela Auditus Tilintarkastus Oy Antti Tusa E-S Energiapalvelut Kimmo Kuusinen Oskari Sivula Oskari Sivula Ruokonen Hannu Sakari Hannu Ruokonen Ensiapu Akatemia Oy Piia Pudas Kiinteistö Oy Piso Piso Siren Jatta Saimi Rautavaara Tmi/Hius Trendi Saimi Rautavaara Easypoint Oy Jussi Hämäläinen Hämeenlinnan Tasoite ja Maalaus Vienonen Markku TJ Kuva Tomi Jokela Hätilän Kokki Oy Jouni Ylitalo Asennus ja Saneeraus T:mi M.J.T Lehtonen Marko Lehtonen Hämeautomation Kai Toivonen Tanja Rastas Tmi Tatiana Rastas

9 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 9 Me kaikki olemme tekemässä ihanaa elin- ja toimintaympäristöä Hallituksen uudet aloittavat innolla Hämeenlinnan Yrittäjien hallitus piti järjestäytymiskokouksen 28. tammikuuta raatihuoneen valtuustosalissa, juuri ennen kaupungin ja yrittäjien yhteistoimintapaamista. Kokouksessa esittäytyivät hallituksen uudet jäsenet Annemari Kuvaja, Katri Selin-Nurmi ja Mika Selinko. Kuvaja valittiin myös ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajana jatkaa Heikki Kokko ja toisena varapuheenjohtajana Jere Putkisaari. Annemari Kuvaja Kuvajalla on kukkakauppayritys. Hänen liikkeensä Kaisan Kukka sijaitsee Hämeenlinnan Kirkkorinteessä. Hän toimii myös Opetushallituksen floristisen alan tutkintotoimikunnassa, ja lisäksi hän osallistuu nuorten kouluttamiseen alalle. Hallituksessa työskentelyn Kuvaja aloittaa innostuneesti. - Nöyränä lähden ottamaan vastaan haasteet ja luottavaisin mielin tartun annettuun tehtävään. Aion toimia kaikkien yrittäjien sanan saattajana kaupungin päättäjien eri tahojen kanssa, hän sanoo. Hämeenlinnassa on Kuvajan mukaan nykyisin yrittäjämyönteinen ilmapiiri. - On ilo todeta, kuinka yrittäjähenkisesti Hämeenlinnaa luotsataan ja tulevaisuuteen brändiä luodaan. Täten voin todeta, että meissä jokaisessa kaupunkilaisessa, kaupungin päättäjistä lähtien, asuu ei pieni vaan iso yrittäjä. Katri Selin-Nurmi Katri Selin-Nurmi on Hämeenlinnan Hallituskadulla toimivan miestenvaateliike Valiomiehen yrittäjä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus yrittämisestä, ja lisäksi hän on ollut mukana erilaisessa yrittämiseen liittyvässä järjestötoiminnassa. - Silloin, kun minua pyydettiin hallitukseen, ajattelin, että oikeastaan voisihan sitä taas Puheenjohtaja Heikki Kokko (vas.) sai hallitusjoukkoon uusiksi jäseniksi Mika Selingon, Katri Selin-Nurmen ja Annemari Kuvajan. pitkästä aikaa aktivoitua. Olen toki ollut pitkällä yrittäjäurallani aktiivisesti monessa mukana aikasemminkin, muun muassa yrittäjänaisten hallituksessa ja kauppakamaritoiminnassa. On kiva nähdä uusia kasvoja ja olla mukana kehittämässä uusia ideoita, ja ennen kaikkea tavata muidenkin alojen yrittäjiä ja vaihtaa ajatuksia, hän sanoo. Selin-Nurmi haluaa puolustaa pk-yritysten asemaa yleisesti, sillä hänen mukaansa lainsäädäntö on suuunniteltu isoja yrityksiä varten. - Meissä yhdessä on voimaa. Toivomuksena ja tavoitteena olisi, että meillä pienyrittäjillä olisi enemmän kontakteja ja väyliä, miten saataisiin ääntämme kuuluviin jähmeeseen virkakoneistoon, ja pystyisimme päättämään asioistamme vapaammin paikallisesti. Lisäksi Selin-Nurmi aikoo edistää oman seudun yritysten pärjäämistä. - Minulla on sellainen ajatus, että koetan saada ihmiset ajattelemaan, miten kannattaa suosia paikallisia yrityksiä ja ostaa oman kaupungin tuotteita ja palveluita. Kun ostetaan täältä, sillä työllistetään ihmisiä, ja myös veromarkat säilyvät täällä. Kuvajan tapaan Selin-Nurmi kehuu kaupungin nykyistä suhtautumista yrittäjiin aikaisempaa positiivisemmaksi. - Yhteistoimintapaaminen oli mukava ja tarpeellinen. Siellä huomasi selvästi, että virkamiehillä on erilainen asenne kuin ennen. En tiedä mistä se johtuu, mutta koen tarpeelliseksi vastaavan meetingin jatkossakin. Ajatuksena on, että me kaikki kuitenkin olemme täällä yhdessä tekemässä ihanaa ja toimivaa elin- ja työskentelyympäristöä. Mika Selinko Mika Selinko on Hämeen Lasitoimi Oy:n toimitusjohtaja. Kuusikymmenvuotiaan perheyrityksen liike ja verstas sijaitsevat Uhrikivenkadulla Kaurialassa. - Olen ollut mukana monessa Lasialan kattojärjestön alaisessa toiminnassa. Nähtäväksi jää, mitä toiminta Yrittäjien hallituksessa tuo mukanaan, hän sanoo. ESKELISELTÄ Vuosi vaihtui ja Hämeenlinna täytti pyöreitä. Yrittäjäuutiset onnittelee. Jatkossa lehdessä tutkailemme kuitenkin Sibeliuksen juhlavuotta Se on yrittäjien suuri mahdollisuus. Oikein hoidettuna Hämeenlinna siirtyy brändimarkkinoinnissa uudelle tasolle. Olemme sen kunniaksi etusivulle ottaneet käyttöön muutamaksi vuodeksi uuden logon. Hämeenlinna voisi teettää itsestään suurella ammattitaidolla n. 5 minuutin esittelyvideon vaikka facebookiin. Täksi vuodeksi se ei taida enää ehtiä. Käyhän se ensi vuodeksikin. Taustalle ehdotan musiikiksi vaikkapa Sibeliuksen Romance opus 78#2. Järjestetään video ensimmäiseksi hakusanalla Hämeenlinna. Visio on tätä päivää. Iittala on tunnettu lasitehdas kansainvälisestikin. Se on maamme lasiosaamisen ylivoimainen ykkönen. Sen voisi nostaa Aulangon ja linnan ohessa kaupunkimme pysyväksi kärjeksi muutenkin kuin vain teemavuodeksi. Siinä sivussa kaikki lasitaiteen mestarit tulevat meidän naisiksi ja miehiksi. Hämeen Uusyrityskeskuksen tilaston mukaan Hämeenlinnan seudulle on viime vuonna sen palvelun kautta perustettu yrityksiä enemmän kuin koskaan. Sen lisäksi tänne on viime vuonna syntynyt heti Helsingin, Tampereen ja Turun jälkeen lukumääräisesti eniten yrityksiä (355). Taakse jäivät selkeästi mm. Espoon, Jyväskylän, Oulun, Vantaan ja Lahden seudut muista puhumattakaan. Linja-autoliikenteessä ollaan pisteessä, jossa ei ole mitään järkeä. Bussit ajavat jälkeen pysäkillä odottavan asiakkaan ohi ovet kiinni, kun hänellä on väärä lippu. Holhousjärjestelmässä asiakkaan maksamalla lipulla ei ole merkitystä. Valtion ja kuntien pitää sijoittaa lisää veroeuroja linjojen ylläpitämiseksi. Rahaa ei ole. Linjat loppuvat. Liikennevirasto virkamiehet ovat tuhoamassa itsekannattavan seutuliikenteen jääräpäisillä tulkinnoillaan pitääkseen itsellään työpaikan. Paljon on taitettu peistä, koska moottoritien kauppakeskuksen alle saadaan 100 kilometrin nopeusrajoitus. Jos taajaman läpi ajetaan, nopeusrajoitus pitäisi aina meluhäiriöiden takia kesällä ja talvella olla 80 km/h. Ja peltipoliisit valvomaan. Käsiini sattui satelliittivalokuva öisestä Skandinaviasta. Siinä, missä Pietari ja Tukholma tuikkivat valossa yksin, meidän Helsingin ja Tampereen välillä HHT käytävä loistaa kirkkaana. Valonauha Hämeenlinnasta Helsinkiin on täysin yhtenäinen, mikä koko pohjoisen Euroopan alueella on jopa silmiin pistävää. Keppana-Huovisen lausunnon mukaan rapatessa roiskuu. Sillä ei ole väliä, jos panimoteollisuus vaihtaa maata. Tutut olutmerkit myydään jatkossa vierailla käsillä valmistettuna ulosliputetuilla aivoilla tai Super-Alkossa. Antanee kuvaa, kuinka pilvilinnoihin pyrkivällä veropolitiikalla voidaan järkyttää koko Suomen taloutta ja työllisyyttä. Vierailin museo Militariassa. Onnittelen museota loistavasta esilleasettelusta. Se tempaa mukaansa. Meillä on uusi täysiverinen museo, jota voi mielihyvin esitellä vaativammallekin katsojalle. Kuningas näyttämöllä - näytelmä lopetettiin ennen aikojaan. Harmi, koska niin hersyvää näytelmää en täällä ole nähnyt sitten Ladies Night -esitysten. Gourmet-yrittäjille tiedoksi, että ihminen näemmä oppii uusia makuja näin vanhanakin. Chili alkaa jättää makuskaalassani jopa valkosipulin. Maku viipyy, kuin hyvässä viskissä.

10 10 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Kasvaako kaupungin keskusta hallitusti? Hämeenlinnan tavoitteena on jo vuosia ollut kasvaa hallitusti, eikä tavoite ole siitä muuksi muuttunut. Tätä korosti apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, kun hän kertoi kaupungin tulevaisuuden näkymistä raatihuoneessa pidetyssä yrittäjien ja kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistoimintatapaamisessa tammikuun lopussa. Viime vuonna Hämeenlinna sai netokseen 311 asukasta lisää. Tulevan viiden vuoden kuluessa asukasmäärä on kuitenkin yksistään keskustan alueella kasvamassa peräti 1 000:lla ja kymmenen vuoden aikana noin asukkaalla, mikäli kaikki suunnitellut rakennushankkeet toteutuvat. Eniten uusia asuntoja on kaavailtu Hämeensaareen. Tällä hetkellä keskustassa asuu noin ihmistä. - Väestön ja työpaikkojen lisäyksen kautta pyritään saamaan myönteistä kasvun kierrettä. Luotan siihen, että hallitulla väestönkasvulla Hämeenlinna kehittyy. Lapsia kaupunkilaisten vain pitäisi tehdä nykyistä enemmän, työperäistä maahanmuuttoa jo onkin, Isosuo sanoi. Uusia asuntoja on valmistumassa parhaillaan moottoritien katteelle, ja lisäksi päätöksiä on tehty mm. Vekan alueen, Wetterhoffin korttelin ja Keinusaaren uudisrakentamisesta. Mistä tuhannet uudet asukkaat? Monella taholla on epäilty, miten Hämeenlinna onnistuu saamaan kaikkiin uusiin rakennettaviin taloihin asukkaita. Kiinteistönvälittäjät eivät kuitenkaan ole asiasta huolissaan. He uskovat, että Hämeenlinna kehittyy entistä houkuttelevammaksi asuinpaikaksi esimerkiksi Helsingistä päin muuttaville ihmisille. - Suunniteltu asukasmäärän lisäys kaupungin keskustaan on realistista. Se onnistuu, jos Hämeenlinnan keskustaan tulee lähivuosina paljon uusia asuntoja. Kovan kasvuvauhdin ei uskota olevan sumuun sukeltamista. kaupunki parantaa palveluitaan ja infraa. Ainakin pysäköintiongelma pitäisi ratkaista nopeasti, Arvoasunnot LKV:n liiketoimintajohtaja Kaisa Liski sanoo. Valtakunnallisesti toimiva Arvoasunnot avasi toimiston viime joulukuussa Hämeenlinnaan, mutta jo aiemmin se on käynyt kauppaa tällä seudulla. Kaisa Liskillä on pitkä kokemus siitä, mitä pääkaupunkiseudun ihmiset toivovat asumiseltaan. - Kuulen toiveet keskustellessani asikkaiden kanssa heidän kotonaan, hän kertoo. Hämeenlinnaan muuttamisesta ihmiset tekevät Liskin mukaan päätöksen esimerkiksi sen takia, että kaupunki tarjoaa asumiselle jotain lisäarvoa, jotain tiettyä palvelua tai muuta asiaa, jota he tarvitsevat tai arvostavat. Muuttovirtaa on jo nyt Autiotalot LKV:n toimitusjohtaja Petri Autio on Kaisa Liskin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Hämeenlinna on sijainniltaan maantieteellinen helmi, ja kaupunkiin on selvää muuttovirtaa suurista kaupungeista. - Toki uusia asuntoja on tulossa iso määrä, mutta eivätköhän niille omat ostajansa löydy. Asukasmäärän suurikaan lisäys ei ole haihattelua, sillä Hämeenlinnalla on vetovoimaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulta tulee niinsanottuja paluumuuttajia. - Asuntomessujen jälkeen hinnat Hämeenlinnassa vähän kuumenivat, ja samaa vaikutusta on ollut Hyvinkäällä. Nyt hinnat ovat kuitenkin lähteneet järkeistymään, Autio sanoo. Kaupunki ei kasva liikaa, lisää työpaikkoja tarvitaan Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Mattila on tutkinut kaupungin asukastilastoja ja miettinyt keskustan kasvumahdollisuuksia. Mattilan mielestä järkevää ei ole sellainen kehitys, että pääkaupunkiseudulla työssä käyvät ihmiset muuttaisivat Hämeenlinnaan, sillä silloin ihmisten ajasta liian suuri osa kuluisi työmatkoihin. - Liike-elämässä ja teollisuudessa pitäisi tapahtua ratkaisevaa kehittymistä, jotta Hämeenlinnaan saataisiin lisää työpaikkoja. Kovin pitkään ei kannata se, että sinä peset minun paitani ja minä pesen sinun paitasi, hän sanoo. Mattila ei kuitenkaan usko, että Hämeenlinna olisi kasvamassa liikaa. Engelinrannan rakentaminen on hänen mielestään vain hyvä asia. Vanhukset ovatkin vähemmistönä Hieman yllättävää kaupungin Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Mattila uskoo, että kaupungin keskustassa tarvitaan lisäpalveluita etenkin ikäihmisten tarpeisiin. tilastotiedoissa on se, että nykyisellään keskustan (Linnanniemi, keskikaupunki, Asemanseutu, Kantola) asukkaista vain 35 prosenttia on eläkeläisiä. Keskustaa kun on totuttu pitämään lähes yksinomaan eläkeläisten asuinalueena, mutta suurin ryhmä ovatkin työikäiset noin 58 prosentin osuudellaan. Kun väkimäärä keskustassa lisääntyy, Mattila uskoo palveluiden kysynnän painottuvan entistä enemmän ikäihmisten tarpeisiin. Moottoritien katetta hän pitää tervetulleena, sillä se tasapainottaa Tiiriön vetovoimaa. - Ihan pienille lapsille keskusta on hyvä asuinpaikka, sillä täällä on kohtalaisen hyvät leikkipuistot, mutta nuorille ei ole oikein mitään tekemistä. Asunnot ovat myös melko pieniä ja suhteellisesti kalliita, oman lapsenlapsensa kanssa keskustan leikkipuistoihin tutustunut Mattila pohtii. Keskustassa eniten nettomuuttoa Hämeenlinnan alueista keskusta sai vuonna 2011 eniten nettovoittoa, 13,8 asukasta 1000:ta asukasta kohden. Mattila muutti eläkepäivikseen Hämeenlinnaan torin kulmalle seitsemän vuotta sitten. Kaupunki on vastannut hänen odotuksiinsa. - Tulin positiivisella asenteella, mutta kuitenkin olen yllättynyt myönteisesti. Täällä saa kaiken, mitä ikinä tarvitsee elääkseen. Vanhojen asuntojen hinnat ovat edullisia Helsinkiin verrattuna, keskustassa ei tarvitse autoa, palvelut ovat lähellä, ja kulttuuritarjontakin on hyvää, hän kiittelee. Kaupungin keskustan painopisteen muuttumista Mikko Mattila ei pidä välttämättä pahana asiana. Hän muistuttaa, että monissa kaupungeissa ydinkeskusta on jossain vaiheessa siirtynyt paikasta toiseen.

11 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 11 Lyseon abit pärjäsivät Innolukio-kisassa Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjälinjan abit Mika Roisko, Markus Puolakanaho ja Petri Kiiski pääsivät 30 parhaat joukkoon Suomen Innolukio kilpailussa, johon osallistui kaikkiaan 500 ehdotusta. Heidän ideansa mukaan eläkeläiset voisivat toimia työelämäkouluttajina nuorille. - Osallistuminen valtakunnalliseen kilpailuun lähti siitä, kun sijoituimme oman koulumme Paras idea -kilpailussa toiseksi ja saimme raadilta hyvää palautetta. Tuomaristossa oli oppilaitosten ja elinkeinoelämän edustajia, kolmikko kertoo. Idean syntyhetki oli nopea, sillä siihen ei annettu kisassa aikaa kuin pari minuuttia. - Hetken hurmassa se syntyi. Ensimmäisen mallin väänsimme rautalangasta, myöhemmin sitä kehiteltiin lisää. Lyseon lukion abiturientit Markus Puolakanaho, Mika Roisko ja Petri Kiiski keksivät idean seniorisparrauksesta, joka arvostettiin valtakunnallisesti korkealle. Syrjäytymisen ehkäisyä Työstetyllä mallilla ei ole ollut varsinaista nimeä, mutta keksijät nimittäisivät sitä mielellään seniorisparraukseksi. Heidän mukaansa teema liittyy nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. - Aloimme miettiä aihetta omien kokemuksien kannalta. Nuoret, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa, ovat vaarassa syrjäytyä. Sparrauksesta voisi saada hakupisteitä opiskelupaikkoihin, Mika Roisko sanoo. - Vanhemmissa ihmisissä taas saattaa olla paljon sellaisia, joilla on tekemisen puutetta, Petri Kiiski miettii. Sparraus toimisi poikien mukaan myös osana kymppiluokan opetusta ja helpottaisi hakemista ammattikouluun. - Alkuun mietimme, että eläkeläinen auttaisi nuorta hyväntekeväisyytenä, mutta korvaustakin heille voitaisiin miettiä esimerkiksi Kelan kautta. Sparraus voisi olla myös osa Koulutuskeskus Tavastian toimintaa, he pohtivat. - Nuorten sparraaminen hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, Puolakanaho muistuttaa. Yliopisto tavoitteena Abiurientit eivät osaa vielä sanoa tarkalleen, mitä he itse aikovat tehdä ylioppilaaksi tulon jälkeen. - Lähtökohtaisesti mitään vaihtoehtoa ei ole suljettu pois, Kiiski sanoo. Roisko ja Puolakanaho suunnittelevat hakeutuvansa yliopistoon. Yrittäjyys ei ainakaan vielä ole kenenkään mielessä ajankohtaisena asiana. Opiskelijat tutustuvat tet-jaksolla yrityksiin Lyseon luovan yrittäjälinjan vuosittainen tutustuminen työelämään ajoittuu tänä vuonna viikolle 12. Opiskelijoiden toivotaan pääsevän tutustumaan sellaiseen yritykseen, jonka toimiala vastaa heidän omaa kiinnostustaan. - Viikon aikana opiskelijat saavat tietoa yrittäjyydestä ammattina ja niistä kaikista asioista, mitä yrittämiseen kuuluu. Aiempina vuosina heitä on ollut muassa mainostoimistoissa, huoltoasemilla, hoitokodeissa, luovan yrittäjyyden linjan koordinaattori, opinto-ohjaaja Anne Ahvenharju kertoo. Yrittäjälinjalaisia on lyseossa tällä hetkellä 35, ja tet-jaksolle heitä on lähdössä nyt Kaikille on aina löytynyt tutustumispaikka. Meillä on myös pitkäaikaisia kumppaneita, ja monet nuoret ovat saaneet myöhemmin samasta paikasta joko kesätöitä tai jotain keikkahommaa. Anti molemminpuolista Ahvenharju muistuttaa, että tutustumisviikko voi olla molemminpuolista oppimista. Nuori pystyy auttamaan yrittäjää esimerkiksi käyttämään sosiaalista mediaa hyväkseen. Yritykselle tarjoutuu myös mahdollisuus saada nuoren näkökulmaa erilaisiin asioihin. - Vaikka yrittäjillä on usein kiire, olisi hyvä, jos he ehtisivät vähän perehdyttää nuorta alan työhön. Nuoret ovat yrityksessä kuusi tuntia päivässä, mutta ajankohdan voi neuvotella joustavasti toimenkuvan mukaan. Monet ovat tehneet esimerkiksi aikaista aamuvuoroa, Ahvenharju kertoo. Koska kyseessä on työharjoittelu, opiskelijalle ei makseta viikon ajalta palkkaa. Harjoittelija voi ruokailla koululla tai ruokailusta voi sopia yrityksen kanssa. Jakson aikana opiskelijan tulee laatia raportti tutustumisestaan. Ahvenharjun mukaan vielä on opiskelijoita vailla työharjoittelupaikkaa. Halukkaat yritykset voivat ottaa yhteyttä sähköpostilla anne.ahvenharju@kktavastia.fi tai puhelimitse Anne Ahvenharjun kautta yritykset voivat hankkia itselleen lukiolaisen tet-harjoittelijaksi. Nuorten mietteitä yrittäjyydestä Lehtemme antaa äänen myös nuorille yrittäjänaluille. Kolumnisarjassa kirjoittavat ajatuksiaan lyseon lukion Luovan yrittäjyyden linjan oppilaat. Linjan valmentajana toimii lehtori Tuija Tiala. Luovan yrittäjyyden linja käynnistyi kolme vuotta sitten HYK:ssä ja siirtyi sieltä lukioiden yhdistymisen myötä lyseoon. Kolumnisarjan aloittivat HYK:ssä lukionsa ja yrittäjäopintonsa aloittanut ja lyseon lukiossa niitä jatkava Samuli Virtanen (5/2013) ja Patrick Hanska (6/2013). Kivijalkakauppaan kuljen mä Nykypäivänä netistä ostaminen on suosittua. Varsinkin nuoret shoppailevat mielellään netissä. Mutta aina ei ole aikaa tai malttia odottaa montaa päivää tilauksen tuloa. Silloin on kiva, kun vaatekaupat, kirjakaupat, levykaupat ynnä muut sellaiset löytyvät läheltä. Sitä paitsi onhan mukavaa sopia treffit jonkun kaverin kanssa, viettää yhdessä aikaa erilaisissa kaupoissa tavaroita ihmetellen ja vertaillen, vaatteita sovitellen ja välillä istahtaa johonkin viihtyisään kahvilaan latelle. Itselleni kivijalkakaupoista tärkeimpiä ovat ehkä levykaupat ja kaikenlaiset käsityö- ja askartelukaupat. Niissä myyjät todellakin tuntevat asiansa: ei pelkästään mistä hyllystä tavara löytyy, vaan mistä ja miten se on tehty ja mihin sitä voidaan käyttää. Jos tuotteen kanssa tulee hankaluuksia, on mielestäni huomattavasti helpompi käydä vaihtamassa se uuteen pienessä kaupassa kuin suuressa marketissa tai saati sitten lähettää tuote takaisin nettikauppaan ja taas odottaa uutta, toivottavasti onnistuneempaa lähetystä. Tietynlainen ahtaus kaupassa on mielestäni kotoisaa ja jotenkin söpöä. Vaikka minulle ainakin tuppautuu olemaan hankalaa löytää myös ihan nenän alla olevia asioita, niin jo ajatus siitä, että täältä se ehkä löytyy helpottaa. Sitä paitsi kivijalkakaupassa saa yleensä apua etsintöihin. Toisaalta voi olla, että meitä nuoria jopa pelottaa liiallinen palvelualttius? En tiedä, mutta uskon, että hyvä ostokokemus johtaa toiseen ja nettikaupan suosiosta huolimatta kivijalkakaupat vetävät niin vanhempaa asiakaskuntaa kuin nuorisoakin myös tulevaisuudessa. Kunhan vain saamme vielä lisää kiinnostavia liikkeitä tänne Hämeenlinnan keskustaan! Saana Lehti Luovan yrittäjyyden linja Hämeenlinnan lyseon lukio

12 12 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset KUMMISEDÄLTÄ Suomen elinkeinopolitiikkaa uudistettava Kuuden puolueen hallitus elää puun ja kuoren välissä. Ekonomistit ovat kääntymässä sen kannalle, ettei nyt pitäisi ehdoin tahdoin kääntää valtion velkasuhdetta bruttokansantuotteesta laskuun tämän vaalikauden aikana. Syyksi ekonomistit sanovat, että raju talouden sopeutus veisi orastavan kasvun eväät. Hallituksen ohjelmassa tuo velkasuhteen kääntäminen on yksi keskeinen asia. Rahassa se tietäisi kolmen miljardin sopeutusta, josta puolet olisi verojen korotuksia ja puolet kulutussäästöjä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen avasi keskustelun sanomalla, että hallituksen sopeutustavoitteesta voidaan tinkiä tai siitä pitäisi ainakin keskustella. Pääministeri Jyrki Katainen on valmis keskusteluun. Jos sopeutuksesta tingitään, ehtona on, että tehdään muita uudistuksia. Jos niitä ei tehdä, uhkaa luottolukituksemme heikentyä. Se taas tietää helposti korkojen kohoamista, ja sitä kautta valtion velanhoitokustannusten huomattavaa nousua. Noista toimista keskeisin on julkinen puoli: kuntauudistus ja sosiaali- sekä terveyspuolen remontointi paljon nykyistä kustannustehokkaammaksi. Myös eläkkeelle lähdön alarajaa pitää nostaa parilla vuodella. Suomen julkinen velka bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä 49 prosenttia, kun EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen raja on 60 prosenttia. Pelivaraa ei enää paljon ole. Tuota rajaa ja velkasuhteen alentamista tärkeämpiä asioita ovat julkisen puolen palvelutuotannon tehostaminen, byrokratian vähentäminen, työelämää kangistavien sopimusjäykkyyksien poistaminen ja valtiovallan elinkeinostrategian uudistaminen. Puhutaan luovasta tuhosta. Ei ole mitään mieltä pitää väkisin pystyssä iltaruskon aloja valtion massiivisilla tuilla. Pitää olla poliittista rohkeutta panostaa kasvualoihin ja kasvuyrityksiin. Esimerkiksi eteläkorealaisten omistama STX Finland on tuottanut viisi vuotta tappiota. Ala on epäterve monellakin tapaa, eikä tilanne ole juuri paranemassa, vaan pikemminkin pahenemassa. Massiivisia valtion tukia telakoille vaativilta pitäisi kysyä, mikä muuttuu, jos telakoille työnnetään valtion rahaa? Kaikki se raha, mikä uhrataan tappioalojen tekohengityksen, on pois uusilta yrityksiltä, joilla on edellytykset toimia kannattavasti ja kasvaa. Suomi elää vahvaa teollista murrosta, jossa perinteisen teollisuuden työpaikkoja katoaa ja uudet syntyvät palvelualoille sekä korkean teknologia yrityksiin. Kasvavalla polulla ovat sitten sellaiset tuotannolliset yritykset, jotka kykenevät automatisoimaan työvaiheitaan niin, että kilpailu halpatyömarkkinoita vastaan tasoittuu. Yhtenä tällaisena esimerkkinä pidetään Uudenkaupungin autotehdasta. Se on kilpailukykyinen esimerkiksi aasialaisia autovalmistajia vastaan, koska monet ennen ihmistyövoimalla tehdyt työvaiheet on korvattu roboteilla tai muilla teknisillä ratkaisuilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi äskettäin, että Suomesta saattaa hävitä jopa kolmannes työpaikoista tietotekniikan kehittymisen takia seuraavan 30 vuoden aikana. Ennustetta ei kuitenkaan pidä ottaa kauhuskenaariona, vaan pikemminkin mahdollisuutena, koska robotiikka tekee tuotannollisen työn Suomessa uudelleen kilpailukykyiseksi. Poistuvien työpaikkojen tilalle syntyy uusia. Nytkin Suomessa on jo se tilanne, että kymmentä katoavaa työpaikkaa kohden syntyy kahdeksan uutta tilalle. Tämä on yksi syy siihen, ettei työttömyys ole räjähtänyt käsiin, vaikka yksin perusteollisuudesta on kadonnut työpaikkaa muutamassa vuodessa. Suomen elinkeinopolitiikkaa pitää suunnata rohkeasti uusille urille, eikä voivotella menneen maailman perään. Samalla meidän pitää uudistaa työelämää vastaamaan tulevaisuuden ja jo tässä päivässä olevia haasteita. Tuoreen yrittäjän aamukahvit jatkuvat Visamäessä Tuoreita yrittäjiä kutsutaan kevään aikana aamukahville ja ajankohtaisen asian pariin Hämeenlinnan Visamäkeen. Tilaisuudet ovat avoimia myös yrittäjyysopettajille, opiskelijoille ja muille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Paikalla on lisäksi kokeneita yrittäjiä kertomassa omia yrittäjyystarinoitaan. Tämän vuoden ensimmäisten aamukahvien vieraana tammikuussa oli Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin työttömyyskassasta. Hänen aiheensa oli Palkasta päivärahaan. Helmikuun 12. päivänä Pauliina Mäkelä Kinda Oy:stä puhuu aiheesta Sosiaalisesti livenä ja somessa. Tilaisuus on Hamkin tiloissa C-rakennuksen huoneessa 108. Maaliskuun 12. päivänä Leena Juoperi NutriCoach-ketjusta puhuu otsikolla Ravintoa kasvuun. Tapaaminen on D- rakennuksen Helmi-kabinetissa. Toukokuun 14. päivänä Virpi Kumpulainen Eilakaisla Oy:stä kysyy, käytkö kesäaikaa. Hän antaa vinkkejä ajanhallintaan. Paikkana on jälleen Helmi-kabinetti. Tilaisuudet alkavat kello 8.30 ja päättyvät kello 10. Ilmoittautumisia ottaa vastaan ja lisätietoja antaa HAMK:n työelämäpalvelukoordinaattori Eveliina Toivonen: (03) Aamukahvitilaisuuksia voi seurata myös livenä verkon kautta ja jälkeenpäin tallenteena osoitteessa hamk.fi/aamukahvit. Teemme muutoksestasi ToTTa Martela tarjoaa yhdestä osoitteesta niin huippulaadukkaat kalusteet kuin kaikki työympäristön muutosprosesseissa tarvitsemasi palvelut. Lue lisää osoitteessa martela.fi/palvelut martela keskus Häme 10 oy Vankanlähde 7, Hämeenlinna Asiakaspalvelu Mukana yli 180 kauppiasta ja yli tuotetta! Tule ostoksille!

13 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 13 Hyvät ja huonot uutiset hoivapalvelujen kilpailuttamisesta Hyvät uutiset: Hankintalakia ollaan uudistamassa mikro- ja pk-yritysten kannalta ehkä suotuisampaan suuntaan, joten toivoa paremmasta on, kunhan sinne saakka selvitään. Useissa kunnissa on enenevissä määrin tehty hankinta- ja palvelustrategioita, joiden työstämisessä on ainakin joku joskus miettinyt, miten oman alueen yritysten menestymismahdollisuuksia ei tahallaan, ymmärtämättömyyttä tai osaamattomuutta vaikeutettaisi. Teemaan on erilaisissa hankkeissa käytetty satoja tunteja virka- ja luottamushenkilöiden, kolmannen sektorin edustajien ja yrittäjien työaikaa. Monista kunnista löytyy hankintojen kokonaisvaikutuksia ja aluetaloutta ymmärtäviä yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä tilaajajohtajia ja -päälliköitä, joiden kanssa vaikeissakin tilanteissa päästään rakentavalla yhteistyötavalla kohtuullisiin kompromisseihin. Huonot uutiset: Käytännössä viikottain hoivayrittäjien tarjouksia konsultoivana olen jo vuosien ajan nähnyt strategian ja operatiivisen syvän kuilun. Strategioita tarvitaan ja erityisesti hoivapalvelujen hankkimiseen on hyvä käyttää jonkin verran suunnitteluaikaa, mutta hyvinkin suunniteltu on vasta puoliksi tehty ja puoliksi tehty ei ole valmis. Kun käytännössä olen melko usein kiistatilanteissa yrittäjän apuna ratkaisun löytymiseksi, yleisin vastaus tilaajapuolelta on, että meillä hankitaan innovatiivisesti ja meillä on hankintastrategia. Kun sitten tuon asiantuntijana esille, että operatiivisessa kilpailutuksessa on ollut huomattaviakin puutteita tai jopa virheitä ja että virheet olisi voitu välttää avoimella keskustelulla yrittäjien kanssa etukäteen, on täysin virkamiehestä kunnallisesti. On myös erittäin tärkeää väsymättä vaikuttaa oman kunnan hankintapolitiikkaan sekä luottamus- että virkahenkilöiden kautta. Hankintalaki ja kilpailutukset ovat edelleen palvelusetelikäytännön hienoisesta kasvusta huolimatta tapa hankkia hoivapalveluja. Siksi ei kannata tuhlata liikaa energiaa niiden huonoista puolista ruikuttamiseen, vaan tehdä nimenomaan operatiivisiin käytäntöihin vaikuttavia toimenpiteitä niin paljon kuin voi. Sekä tilaaja- että tuottajapuolella on vaikeissa neuvottelutilanteissa hyvä pitää yhteinen maali mielessä; tavoitteena on ko. kunnan asukkaan hyvä hoito ja hoiva kohtuuhinnalla! Hoivayrittäjyyden asiantuntija Savonlinnassa toimiva Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy on kolmen vuoden ajan konsultoinut, kehittänyt ja kouluttanut yli 200 yrityksen liiketoimintaa. Yrityksen myyntijohtaja Satu Ahlman on hoivayrittäjyyden asiantuntija. Hän kirjoittaa AWD:n kotivisuille blogeja muun muassa hoivayritysten kilpailuttamisen ongelmista. Ohessa Ahlmanin Hämeenlinnan Yrittäjäuutisille kirjoittama tuore katsaus siitä, millaiseen kilpailutusrumbaan ja hankintapolitiikan kiemuroihin hoivayrittäjät nykyään joutuvat. kiinni, miten asia sen jälkeen etenee. Osa on onneksi fiksuja ja jos prosessissa on selkeä virhe, se korjataan. Valitettavasti osa suuttuu huomauttamisesta ja ottaa sen asenteen, että olipa tapahtunut millaisia virheitä tahansa, päätöksiä ei muuteta. Se, että asian käsittely on lähes täysin yksittäisestä virkamiehestä kiinni, on väärin. Samassa kaupungissa saattaa tilaajajohtajien keskenkin olla huikeita eroja, miten vaikeat tilanteet ratkaistaan, vaikka kaikki kertovat noudattavansa samaa strategiaa. Valitettavasti ei-asiallisissa tapauksissa yrityksiä on lopettanut, työ- ja hoivapaikkoja kadonnut tai yritys myyty tarpeettomasti yksittäisen virkamiehen väärän vallankäytön vuoksi. Tämä on yllättävän yleistä hoivayrittäjyyden arjessa. Satu Ahlman on vuosien aikana nähnyt virkamiesten väärää vallankäyttöä, joka on pistänyt hoivayrittäjiä ahtaalle. Hän muistuttaa, että kaikissa kunnissa pitää olla tavoitteena hyvä hoito ja hoiva kohtuuhinnalla hankittuna. Toinen huono Toinen huono uutinen on se, että hankinnoissa Tilaajan ja Valvojan roolit sekoittuvat ihan liian usein. Hoivayrittäjillä saattaa olla AVIn vaatimat luvat kaikin puolin kunnossa, mutta Tilaaja vaatii ekstraa kuntien surkeasta taloustilanteesta huolimatta tämän päälle. Vuodelta 2013 löytyy esimerkki, jossa eräällä alueella annettiin tuottajille vuosi aikaa uusia vanhusten tehostetun palveluasumisen tilat uusien suositusten mukaisiksi tai muuten palveluja ei enää tilattaisi. Samaan aikaan Tilaajan omassa tuotannossa oli kolmekin mummia 15 neliömetrin hoitohuoneessa ja osa käytävän maisemapaikoillakin. Osa tuottajista oli rakentanut täysin uudet tilat kolme vuotta aiemmin ja nyt siis piti repiä uudet tilat auki, lähes tuplata velka ja puolittaa paikkamäärä. Tämän hankintapolitiikan seurauksena useampi lopetti ja muutama möi. Valtava sotku Tilaajan ja Valvojan roolien sekoittumisesta ja kokonaisvaikutusten ymmärryksen puutteesta. Summa Summarum: Fiksu pärjää aina, myös hoivayritystoiminnassa. Kannattaa hajoittaa ostot useampaan koriin, toimia vuokratiloissa, pitää valmiina a-c-riskisuunnitelmat ns. tilaajariskin toteutuessa, pitää itsensä verkostojen avulla mahdollisimman hyvissä ajoin tietoisena toimialan kehittymisestä omalla alueella ja valta- Satu Ahlman myyntijohtaja, hoivayrittäjyyden asiantuntija, Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy Minä en ymmärrä, entä sinä? Matti Vekka Siperia opettaa, mutta onko se ainoa tapa? Mitä pitää tehdä jos ei tiedä, mitä pitää tehdä? Miten lusikan voi ottaa oikeaan käteen, jos käsi tai lusikka puuttuu? Viimeksi ärsytti Rautaruukin myynti ruotsalaiselle SSAB:lle. Jos SSAB on parempi, pitäisikö rahat sijoittaa sen osakkeisiin? Maksetaanko synergiaedun rahastus työttömyytenä? Lauri Ihalainen toivoi tärkeisiin asioihin pelisääntöjä ennen kuin koko teollisuus on myyty ulos. Taantuma, vahva euro ja saavutetut edut siirtävät teollisuutta naapureihin. Velalla tehty kulutuskysyntä vahvistaa tuontia ja lisää väärää hyvinvoinnin tunnetta. Edes maailmantalouden elpyminen ei korjaa omia vääristymiämme. Björn Wahlroos kehotti työnantajia lopettamaan AYmaksujen keruun ja Jari Sarasvuo esitti uuden Ay-liikkeen perustamista. Kun aseveljet Päiviö Hetemäki ja Niilo Hämäläinen sopivat tilityksistä, he loivat vahvan Ayliikkeen. Suuri osa porvareista vastusti, mutta Hetemäki piti päänsä. Luopuessaan SAK:n johdosta Hämäläinen totesi, että Ay-liike on niin vahva, että se pystyy ulosmittaamaan mitä tahansa. Sen täytyy itse harkita, mitä kansantalous kestää ja mikä on maan edun mukaista. Kuka muistaa? Minäkin uskoin yhteistyöhön. Puolet kuljettajista kuului liittoon, jota maalta työhön tulleet talojen pojat vierastivat. Riitaisen lakon jälkeen kysyin onko riitely välttämätöntä? Pyysin jokaista kertomaan kantansa järjestäytymisestä ja siitä ei sen jälkeen keskusteltaisi. Vanhin kuljettaja, Heino Heikkilä sanoi: Kun minä liityin IKL:ään niin se lakkautettiin ja suojeluskuntaan, niin sekin lakkautettiin. Mitenkähän teille kävisi, jos minä liittyisin? Miehet kuitenkin sopivat keskenään ja riidat loppuivat. Kun Jaakolle kerrottiin, että nyt on valittu uusi luottamusmies, hän totesi: Jaaha, sanokaa sille, että minä neuvottelen Niemisen Kallen kanssa. Kalle ajoi jo sota-ajan rintamalla yhtiön bussilla jatoimi luottamusmiehenä vielä minunkin aikanani. Hän kysyi neuvoa ammattiliitolta ja minä TA-liitolta. Kun ne olivat ristiriitaisia, pyysimme liittoja neuvottelemaan keskenään. Salon Kössikin oli joskus välimiehenä, kun hän ammattientarkastajana tuli keskustelemaan kanssamme. Ay-liike on unohtanut Niilo Hämäläisen testamentin. Se rämpii itse aiheuttamassaan suossa yhdessä työttömien kanssa. Parin viikon valvojaisten ja sydäntä särkevien TV-valittajaisten jälkeen sovitusesitys hyväksytään. Palkkasivukulut nostavat jokaisen kympin viiteentoista ja myytäessä tuotteeseen lisätään veroja, ainakin ALV. Kuluttaja maksaa parikymppiä, josta vajaa kolmannes menee duunarille, toinen veroihin ja kolmas kassoille. Siitäkö työmarkkinajohtajille maksetaan? Yrittäjän näkövinkkelistä kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomiseksi pitäisi nykytilanteessa muuttaa pekkaset työpäiviksi. Työssä olevien tulotaso säilyisi vapaiden kustannuksella ja kilpailukyvyn lisäys parantaisi työllisyyttä. Arkipyhinä voisi rukoilla ilman tuplapalkkaa ja muuttaa uhrautuminen työpaikoiksi. Saavutettujen etujen muuttuessa haitoiksi niistä voisi luopua. Se olisi pienemmän riesan tie. Tasavallan presidentti kiinnitti huomiota julkisen sektorin paisumiseen. Lakeja laaditaan hyvin tarkoituksin ilman hintalappuja. Tavoite tulisi olla typerien lakien poistaminen ja hallinnon vähentäminen. Poliitikot laativat pykäliä, jotka varmistavat uudelleenvalinnan ja virkamiehet luovat niitä vakanssejaan varten. Onko valtionhallinnossa vastuu kääntäen verrannollinen valtaan nähden? Aikaisemmin raskaimman työn pienimmillä palkoilla teki vähiten koulutettu duunari. Nyt hänen lisäkseen PISA-tutkitut nuoret ihmettelevät, olisiko jotakin tehtävissä. Koska kaikki viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta, tiedätkö mitä se on vai haluatko vain kokea?

14 14 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Taloyhtiöille pyyntö välttää isoja remontteja 2015 Hämeenlinnan kaupungissa on sovittu, että Sibelius-juhlavuosi 2015 rauhoitetaan kaikenlaisesta rakentamisesta ja katutöistä, jotta kaupunkikeskusta olisi mahdollisimman viihtyisä ja edustava vastaanottaessaaa vieraita läheltä ja kaukaa. Tätä toivotaan myös taloyhtiöiltä. Tilaajajohtaja Päivi Saloranta kertoo, että ruutukaavakeskustan taloyhtiöille on tuota pikaa lähdössä kaupungin kirje, jossa pyydetään ystävällisesti, että isoista remonteista ensi vuonna pidättäytydyttäisiin. - Jos vain mahdollista, olisi hyvä, että korjaustöitä siirrettäisiin myöhemmäksi. Pyrimme välttämään myös sitä, että kaduille tulisi kulkuesteitä, hän sanoo. Salorannan mukaan kaupunki miettii itsekin omia töitään niin, että säveltäjämestarin juhlavuonna tehdään vain aivan välttämättömät remontit. Siirtämisiä jo tehtykin Kaupunkikeskustassa asuva yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Jutta Äijälä kertoo, että heidän taloyhtiönsä muutti jo suunnitelmia juhlavuoden takia. - Asun Tähtipuistossa aivan Sibeliuspuiston vieressä, ja meilläkin oli vuodelle 2015 suunnitelmissa julkisivuremontti, mikä olisi toteutuessaan ollut aika kurja juttu tämän kaupungin toiveen kannalta. Teimme uudet suunnitelmat, ja tätä remonttia siirrettiin vuosi eteenpäin. Aikaistimme erästä toista remonttia vastaavasti vuodella, hän kertoo. Myös moottoritien katteen kauppakeskus Goodman valmistuu sopivasti Sibeliuksen juhlavuoden alla. Peitemuovit, telineet ja kulkuesteet saaadan pois lokakuun avajaisiin mennessä. Sibeliuksen 150-vuotissyntymäjuhlaa vietetään ensi vuonna. Säveltäjän oma nimikkopuisto remontoitiin jo viime vuonna juhlakuntoon. Hämeenlinnakin sai oman juhlaleivoksen Sibelius-leivos on jo perinne Hämeenlinnan kaupunki on saanut 375-vuotisjuhliensa kunniaksi oman nimikkoleivoksen, jonka on loihtinut Konditorialeipomo Laurell. Myynnissä uutuus on ollut jo jonkin aikaa. - Kaupungin edustajat maistelivat viisi eri lajia vaihtoehtoja. Yksimielisellä päätöksellä he valitsivat moussetyyppisen mustaherukkaleivoksen, jossa on aitoa marjapyrettä ja kermaa, yrittäjä Heikki Kokko kertoo. Leivos on marjapuuroon vivahtavan punaisen värinen, ja sen päällä on sokerista tehty Hämeenlinnan juhlavuoden logo, Kokon mukaan juhlaleivoksen on tarkoitus jäädä markkinoille pysyvästi. Logossa lukee ainoastaan Hämeenlinna, juhlavuoden mainintaa siinä ei ole. - Kaupunki on suhtautunut asiaan hyvin positiivisesti, Kokko iloitsee. Sibelius-leivos 1980-luvulta Laurellilla valmistetaan edelleen myös Sibelius-leivosta, jonka historia ulottuu vuoteen Tuolloin leivos suunniteltiin Sibelius-seuran pyynnöstä, ja nimen käyttöön haettiin oikeudet. Leivos sopii nyt mainiosti yhdeksi säveltäjämestarin juhlavuoden tuotteeksi. - Veljeni Simo Kokko kehitti leivoksen ja teki sitä itse Kaneli-kahvilaansa. Kun hän lopetti Kanelin toiminnan, leivos tuli meille, mutta edelleen Simo valmistaa ne, Heikki Kokko kertoo. Hämeenlinnassa syntyneen säveltäjän mukaan nimetyssä leivoksessa on konjakkikostutus, kermaa, suklaata, vadelmaa ja marsipaania. Marsipaanin pinnalla on suklainen nuottiavain koristeena. Hämeenlinnan kaupungin ja Sibeliuksen syntymäpäivien kunniaksi Laurellilla leivotaan nimikkoleivoksia. Osakassopimus ehdot yhteisen omaisuuden omistamisesta Osakkeet muodostavat usealle yrittäjälle arvokkaan omaisuuserän tai niiden odotetaan olevan sellainen tulevaisuudessa. Tästä huolimatta yhteisen omistuksen pelisäännöistä sopiminen ei ole edelleenkään säännönmukaista. Lukuisissa yrityksissä osakkaat toimivat yhteiseen hiileen sopimuksettomassa tilassa luottaen siihen, että niin myötä- kuin vastamäessä asioista päästään yhteisymmärrykseen. Sopimukseton tilanne saattaa kuitenkin pahimmassa tapauksessa halvaannuttaa koko yrityksen toiminnan, josta seurauksena on omaisuuserän merkittävä arvonalentuminen. Osakassopimus on hyödyllinen ja suositeltava instrumentti yrityksen koko elinkaaren ajaksi ja sen omistajien eri elämänvaiheissa. Tyypillisiä asioita, joista osakassopimuksessa sovitaan, ovat muun muassa osakkaiden työpanokseen ja -kykyyn, osakkeiden luovuttamiseen, perintötilanteisiin, uusien osakkaiden ottamiseen ja kilpailukieltoon liittyvät määräykset. Osakassopimuksen räätälöinti jokaisen yrityksen ja sen osakkaiden tarpeita vastaavaksi on välttämätöntä. Lisäksi osakassopimus ei saa sisällöltään olla vaikeaselkoista, vaan jokaisen osakkaan tulee ymmärtää siinä sovitut oikeudet ja velvoitteet. Lukuisista variaatioista ja räätälöinnistä johtuen asiantuntijan käyttäminen on suositeltavaa. Osakassopimuksen ei tule kuitenkaan olla lakimiehen tekninen työnäyte, vaan se on tuettava personoidusti yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja omistajastrategiaa. Sopimuksessa sovittavat pelisäännöt voivat olla osakkaiden kesken kädenväännön seurauksena syntyneiden kompromissien tuloksia. Sopimus pitääkin usein sisällään määräyksiä, jotka on laadittu vain ja ainoastaan osakkaiden keskinäisiksi säännöiksi eikä niitä ole tarkoitettu ulkopuolisten tarkasteltaviksi. Tästä osoituksena ovat yleisesti sopimuksissa käytetyt salassapitomääräykset. Osakassopimuksen laadinnan yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida se, että sopimuksen määräysten täytäntöönpanon seurauksena ehdot ja niiden lainmukaisuus saattavat tulla ulkopuolisen arvioinnin kohteeksi. Vaikka sopimus perustuu vahvasti sopimusvapauteen, tulee sopimuksen laadinnassa muistaa ottaa huomioon pakottava lainsäädäntö, kuten työsopimuslain ja osakeyhtiölain soveltuvat määräykset sekä peilattava osakassopimuksen ehtoja verolainsäädäntöön. Asioista sopimatta jättämisestä syntyneet erimielisyydet aiheuttavat valitettavan usein myöhemmin tulehtuneita suhteita, jolloin asioista sopiminen on hyvin haastavaa. Osakassopimuksen suunnittelu ja laadinta onkin aloitettava silloin, kun kaikki osakkaat ovat kutakuinkin yhtä mieltä sovittavista asioista. Toki asioista sopiminen vaatii asioiden pöydälle nostamista, mutta kompromissin löydyttyä on toimintaa ja omistamista hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Jouni Sivunen varatuomari, ekonomi KPMG Oy Ab p jouni.sivunen@kpmg.fi

15 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 15 Suuriin kiinteistöihin voivat nyt sijoittaa yksityisetkin pienellä pääomalla Toimitilarahasto aloitti vuodenvaihteessa Fennia lanseerasi vuodenvaihteessa Suomen ensimmäisen toimitilarahaston, Fennica Toimitilat 1 -erikoissijoitusrahaston. Sen kautta jokainen voi laittaa pääomiaan kasvamaan isoihin kiinteistöihin. Minimisijoitus on euroa. - Erikoissijoitusrahasto on saanut hyvän vastaanoton. Suurin osa alkuvuoden sijoittajista on ollut yksityisiä, sillä yrityksiltä päätöksen tekeminen vaatii pidemmän prosessin. Kiinteistöt, joihin sijoitetaan, ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja maan kasvukeskuksissa. Hämeenlinnassa niitä ei vielä ole, mutta varmasti täälläkin kriteerit täyttäviä kohteita olisi, Fennian varainhoito- ja eläkepalveluiden myyntipäällikkö Kari Sikkinen sanoo. Hyvä likviditeetti Toimitilat ovat suuren kokonsa ja arvonsa vuoksi yleensä olleet saatavilla vain insituutiosijoittajille tai osuuksina pääomasijoitusrahastojen kautta. Tällöin sijoituksen vähimmäissumma on usein korkea ja varat sidotaan pitkäksi määräajaksi. Erikoissijoitusrahastossa likviditeetti on parempi kuin suorassa kiinteistösijoittamisessa ja pääomasijoittamisessa, ja toimitiloista tulee rahalle pääsääntöisesti parempi tuotto kuin vuokrattavista asunnoista. - Fennia itse on vakuutusyhtiönä ollut aina suuri sijoittaja koko sen toiminnan 130 vuoden ajan. Voimmekin sanoa asiakkaillemme, että sijoittakaa niin kuin Fenniakin sijoittaa, meillä on siihen osaamista, Sikkinen vakuuttaa. Tähän mennessä kiinteistöihin on sijoitettu rahaston kautta noin sata miljoonaa euroa. Tuottotavoite 7 prosenttia Toimitilarahastosta sijoittaja Kari Sikkinen (vas.), Anne Kaleva ja Hannu Räsänen odottavat, että yksityisten ja yritysten sijoitukset toimitilakiinteistöihin kasvavat lähitulevaisuudessa. saa hajautetun salkun jo pienehköllä pääomalla. Hajautettaessa painopiste tulee olla toimisto- ja liiketiloissa, lisäksi voi sijoittaa logistiikka- ja majoituskiinteistöihin. Tuottotavoite sijoittajalle on 7 prosenttia kulujen jälkeen, sillä rahasto maksaa vähintään 75 prosenttia vuotuisesta nettotuotostaan osuuksina sijoittajalle. - Kun ei pelata osakkeilla, tuotto on vakaata. Sijoittajan on mahdollista vuosineljänneksittäin mennä rahastoon mukaan ja vastaavasti ulos pääsee puolivuosittain. Rahaston kautta sijoittaminen on huoletonta, sillä siihen ei liity vuokraamishuolia, asiakaspäällikkö Hannu Räsänen Hämeenlinnan Fenniasta selvittää. Toivottavaa olisi, että toimitilasijoitukset olisivat vähintään kolme- tai viisivuotisia, mutta rahat saa kuitenkin aina pois, jos elämässä tulee yllättäviä tilanteita. - Kiireellä myyminen on tietysti aina huono asia, mutta rahastossa ei tarvitse miettiä, mistä löytyy ostaja, Sikkinen ja Räsänen huomauttavat. Keskimääräisesti salkussa olevissa toimitilakiinteistöissä vuokralaisilla on tällä hetkellä yli seitsemän vuoden sopimus. Sikkisen mukaan odotettavissa on, että hyvillä paikoilla olevien toimitilojen arvo vain nousee, mikä tuo rahstolle lisää tuottoja. Kiinnostus herää Fenniassa toimitilarahastoa ei ole vielä suuremmin markkinoitu. - Kyselyitä tulee varmasti lisää, kunhan ihmiset saavat tästä mahdollisuudesta lisää tietoa, asiakaspäällikkö Anne Kaleva sanoo. Fennia-konserni Hämeenlinnan Fennissa rahastoasioissa palvelevat asiakkaita palvelevat Kaleva ja Räsänen, ja myös toimiston muut asiakaspalvelijat hoitavat sijoitusasioita. - Asiakkaan ei välttämättä tarvitse lähteä toimistoomme, vaan me tulemme asiakkaan luo keskustelemaan, he sanovat. Yrittäjät laiminlyövät itsensä Kaleva ja Räsänen hoitavat Hämeenlinnan Fenniassa myös yritysten vakuutusasioita. Heidän mukaansa suurin puute yrityspuolella on, että yrittäjä laiminlyö oman vakuutusturvansa. Äärimmäiseen riskiin olisi hyvä ottaa turvaksi henkivakuutus. - Työntekijät, koneet ja laitteet kyllä vakuutetaan, mutta oma henkilökohtainen vakuutus jätetään ottamatta. Yrittäjät pitävät sitä lyhyen aikavälin säästönä, he harmittelevat. Yrittäjän työntekijöilleen ottamat eläkevakuutukset taas olisivat oiva tapa sitouttaa työtekijöitä, jos näillä on esimerkiksi ollut pitkään pieni eläkevakuutus. - Vaihtoehtona on ryhmäeläkevakuutus. Se on kustannustehokas tapa palkita ja sitouttaa, sillä kulut voi vähentää verotuksessa, Sikkinen muistuttaa. Ryhmävakuutuksessa turva on laajempi kuin yksilöllisissä vaihtoehdoissa. - Vaikka ajat ovat tiukat, yrittäjien kannattaisi miettiä työntekijöidensä sitouttamista, Räsänen sanoo. Kun Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö yhdistyivät Eloksi, Fennia-ryhmä muuttui Fennia-konserniksi. Konserniin kuuluu neljä erillistä toimijaa: Fennia, Henki-Fennia, Fennia Varainhoito ja SVT (Suomen Vahinkotarkastus). Konserni tarjoaa yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille riskienhallinta-, vakuutus- ja varainhoitopalvelut. Onko Ubuntua? Jos asuisimme bantukielisessä Afrikassa, voisimme rohkaista toisiamme sanomalla: Sinussa on Ubuntua! Tämä tarkoittaa suurta kohteliaisuutta, sillä jos ihmisessä on Ubuntua, hänellä on kyky ottaa toiset huomioon - minä olen koska sinä olet. Kyse on yhteisöstä, jakamisesta ja asenteesta. Ubuntun ajatuksen toi mukanaan Hämeenlinnaan laulaja, lauluntekijä, viestintäalan yrittäjä ja kouluttaja Mikko Kuustonen, joka on tehnyt 15 vuoden ajan kehitystyötä ympäri maailmaa. Hän puhui Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailualan yrittäjille suuntaaman Oiva-hankkeen päättäjäisseminaarissa Verkatehtaalla tammikuussa. Kuustosen mukaan afrikkalainen viisaus pätee hyvin Suomessakin. - Olennaisimmin mielekästä elämää rakentaa arkinen tahto ja ymmärrys siitä, että emme selviä yksin. Myös me tarvitsemme arkeemme Ubuntua, sillä se tekee elämästämme merkityksellisen. Mielekkään elämän salaisuus on kyky ajatella ja toimia eettisesti. Onnellisuutemme kannalta se merkitsee enemmän kuin onnistumiset tai mielihyvä. - Olemme siunattuja nisäkkäitä, sillä pystymme vaikuttamaan asenteeseemme ja muuttamaan suuntaa, hän sanoo. Mammonan tavoittelu Kuustonen pohtii rahan vaikutusta ihmiseen. Hän arvelee, että tuskin kukaan tunnustaisi teesikseen rahan tuovan onnea. Silti suurin osa olisi valmis kokeilemaan. - Kokeileminen on turhaa, sillä mammona on onnen kannalta merkityksellistä vain siihen saakka, kun perustarpeemme tulevat tyydytetyiksi. Pohjoinen hyvinvointimme säteilee kauas, olemme vaurastuneet viimeisen sadan vuoden aikana 12-kertaisesti ja edustamme pallomme rikkainta eliittiä. Kuustonen muistuttaa myös, että onnellisuustutkijoiden mukaan meitä ei enää heilauta juurikaan muutos omassa varallisuudessamme, sen sijaan reagoimme herkästi naapurin rahoihin -olemme siis vertailijoita suppealla reviirillä. Mikko Kuustonen pohti elämää ja yrittämistä Oiva-seminaarissa Verkatehtaalla tammikuussa. Maisteri Simo Frangén juonsi tilaisuuden.

16 16 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Paikallisesti palvelee: Paroistentie 2, Hämeenlinna