Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista 164/05.00/2013, 157/ /2013 SOS Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja ter vey den huollon järjestämislain valmisteluryhmä pyytää mennessä lau sun toa väliraportista. Valmisteluryhmä on kuvannut kunnallisen sosiaali- ja ter vey den huollon uudistettavan palvelurakenteen kannalta keskeiset asiat siten, et tä kunnat voivat ottaa sen huomioon valmistautuessa tekemään kun ta ra ken ne lain 4 b :n mukaista yhdistymisselvitystä ja siihen liitty vää 4 h :n 2 mom mukaista ilmoitusta siitä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Lausuntopyyntöön voi vastata webropol -kyselyllä tai kirjallisesti. Kirjal li ses sa vastauksessa pyydetään esittämään näkemykset web ropol-ky se lys sä oleviin kysymyksiin, erityisesti sote-alueen ja pe rus tason alueen muodostamisen kriteereistä, erityisvastuualueen asemas ta ja toimivallasta, rahoituksesta ja kuntien välisestä kus tan nusten jaosta sekä aikataulusta. STM pyytää alkuvuodesta 2014 lausunnot valmisteluryhmän lop pura por tis ta. Järjestämislakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnan kevät is tun to kau del la 2014 ja laki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Kun tia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveys aluei den ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muo dos ta mi ses ta. Sote-alueet, perustason alueet ja eri tyis vas tuualu eet aloittaisivat toimintansa viimeistään Oheismateriaali: Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain val miste lu ryh män väliraportista Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän vä lira port ti Liitteet: 1. Perusturvajohtajan selvitys Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain val mis te luryh män väliraportista ehdotus Perusturvajohtaja Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle liitteen 2 mu kaisen lausunnon antamista sosiaali- ja terveydenhuollon val mis te luryh män väliraportista.

2 KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Perusturvajohtajan kokouksessa esittämä tarkistettu lau sun to eh dotus hyväksyttiin liitteen 2 mukaisena kaupunginhallitukselle an net tavak si. KH Liitteenä perusturvalautakunnan antama lau sun toeh do tus ja oheisaineistona perusturvajohtajan selvitys ehdotus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus käy asiasta keskustelun ja päättää antaa lau sunnon kaupunginhallituksen kokouksessa Hyväksyttiin. KH ehdotus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää antaa so si aa li- ja terveydenhuollon valmisteluryhmän väliraportista liitteen mu kai sen lausunnon. Hyväksyttiin. VALT Hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa: Liitteet Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmis te lu ryh män väliraportista / valt

3 KEURUUN KAUPUNKI 1(5) STM022:00/2013 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTISTA 1. Kannanottoja väliraportin sisältöön Väliraportissa esitettyjen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden väestömäärä- ja kantokykykriteerien perusteet eivät selviä väliraportista ja kantokykykriteerit, mitkä ovat palvelujen järjestämisen kannalta kriittiset tekijät jäävät vielä hatariksi ja asukasmäärien varjoon. Vastuukuntamallin tasavertaiseksi vaihtoehdoksi tulisi esittää vapaaehtoista kuntayhtymämallia, jolloin sairaanhoitopiiri voisi siirtyä osaksi kuntayhtymää. Poikkeusperusteisiin tulisi lisätä, että harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien alueilla alle asukkaan kunnat voivat yhdessä muodostaa perustason alueen, jonka väestöpohja on yli asukasta. Palveluintegraation varmistaminen hallinnollisin keinoin perustason ja sotealueen välillä on vaikeaa ellei mahdotonta. Suunnitelmallisuus, sopimukset ja toimivat yhteistyökäytännöt voivat edistää integraatiota. Sote-alueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät tulee määritellä tarkemmin. Sote-alueen palveluja voisivat esitettyjen lisäksi olla toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi, lastenvalvojan tehtävät/ isyyden selvittäminen, sopimukset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, adoptioneuvonta, perheasioiden sovittelu sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosovittelu. Sote-alueen tasolta tulisi saada tukea lastensuojelun sijaishuoltoon ja vammaishuollon perhehoito-, asumispalvelu- ja laitossijoituksiin. Monissa kunnissa työllisyyspalvelut on koottu sosiaalitoimen tai yleishallinnon alaisuuteen, mahdollisissa muutoksissa tulee turvata toiminnan kokonaisuuden säilyminen paikallisena palveluna. Psykiatrista kuntoutusta tarvitsevien kehitysvammaisten hoito tulee suunnitella erva- tai laajemmalle tasolle. Kehitysvammaisten erityishuollon tulee kuitenkin kuulua perustason palveluihin. Kunnallisen demokratian toteutumiseksi myös perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla pitäisi olla edustus sote-alueen yhteisessä toimielimessä. Äänileikkurin tulee olla käytössä jatkossakin. Asukaslukukriteereistä poikkeaminen on kysymyksenä epärelevantti, huomio tulee kiinnittää palvelujen järjestämisen mahdollisuuksiin.

4 KEURUUN KAUPUNKI 2(5) Mahdollisista uusista erityisvastuualueista ei pidä luoda uutta hallinnollista, kustannuksia lisäävää tasoa (kuntayhtymä) päätösvaltoineen. Yksi valtakunnallinen STM:n osana oleva erva voi hoitaa asiat. Vastuukuntamallissa ottooikeuden kieltämistä voidaan pitää hyvänä. Kunnan näkökulmasta rahoituksen järjestäminen, yksi uudistuksen tärkeimmistä asioista on jäänyt myöhemmin tarkasteltavaksi. Väliraportin mukaan sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvat kunnat voisivat sopia palvelujen rahoituksesta so. kuntien välisestä kustannusten jaosta. Jos kunnat eivät kykenisi sopimaan mallista, määrättäisiin lainsäädännöllä, että kunnat osallistuvat alueen sote-palvelujen rahoituksen asukasluvun ja myöhemmin määriteltävien tarvetekijöiden perusteella. Jos sote-alueella olisi perustason alueita, ne hankkisivat sote-alueen palvelut suoriteperusteisesti. Kapitaatiomalli mahdollisine painokertoimineen voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia suhteessa suoriteperusteiseen rahoitukseen. Jos osa kunnista rahoittaa saman sote-alueen palveluja kapitaatiomallilla ja osa suoriteperusteisesti, miten oikeudenmukainen järjestelmä on? Miten kuntalaisten liikkuvuus palvelujen käytössä otetaan huomioon? Sote -uudistukseen liittyvä rahoitusmalli vaihtoehtoineen tulee olla selvillä uudistuksesta päätettäessä. Raportista ei käy ilmi, miten työn tuottavuus saadaan nousemaan ja kustannustehokkuus paranemaan. 2. Väliraportissa esitettyjen muutosten vaikutukset Keuruulle Väliraportin mukaan kaikki maakuntien keskuskaupungit järjestävät laajan perus- ja erikoistason palvelut. Samalla maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana. Maakunnan kaikkien kuntien ei tarvitse kuulua maakunnan keskuskaupungin pohjalle muodostettavaan sotealueeseen. Väliraportin linjausten mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminta lakkaa ja sairaanhoitopiirin järjestämä erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto sekä kaupungin järjestämä sosiaalihuolto siirtyvät maakunnan keskuskaupungin järjestettäväksi. Väliraportin mukaan vähintään noin asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Tällainen kunta voi toimia myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille vastuukuntana. STM:n luvalla perustasolla voidaan järjestää myös peruserikoissairaanhoidon palveluja. Vähintään noin asukkaan Keuruu voisi järjestää perustason sosiaalija terveyspalvelut ja toimia vastuukuntana toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien alle asukkaan kunnille, erityistason palvelut tulisivat sote-

5 KEURUUN KAUPUNKI 3(5) alueelta. Käytännössä kaupungin kantokyvyn tulee olla riittävä palvelujen järjestämisen, rahoittamisen kehittämisen ja oman palvelutuotannon osalta. 3. Keuruun linjaukset Keuruun kaupunginvaltuusto on linjannut, että järjestämme lähipalvelut jatkossakin itse. Voimme tarvittaessa toimia myös perusterveydenhuollon lähipalveluiden yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Palveluiden tuotantotapa valitaan kokonaistaloudellisuuden, laadun ja luotettavuuden perusteella (Keuruu 2017 Kunta- ja palvelustrategia). Keuruun kaupunginvaltuusto on lausunut muun muassa seuraavaa: Keuruun kehittyy seutukaupunkina ja tekee aktiivista yhteistyötä elinvoiman lisäämiseksi omalla seudullaan. Keuruu pystyy järjestämään lakisääteiset kuntapalvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Keuruu haluaa selvittää yhteistyössä ympäristökuntien Multian, Petäjäveden, Mänttä- Vilppulan, Virtain ja Ähtärin kanssa sen, että alueella on jatkossa järjestämisvastuu ja päätösvalta perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kaupungin koko ja etäisyydet huomioon ottaen Keuruulla tulee jatkossakin olla toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 4. Ehdotus uudistuksen yleiseksi sisällöksi 4.1 Lähtökohta ja tavoitteet Sosiaalitoimen ja julkisen terveydenhuollon uudistamisen lähtökohdaksi kannattaa ottaa toimivan rahoitusjärjestelmän kehittäminen sekä palvelutuotannon laadun nostaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen. Kohdissa esitettävät toimenpiteet parantaisivat tilannetta ja ne olisi hyvä saada toteutettua vuoden 2016 loppuun mennessä. Kansalaisten pitäisi päästä nykyistä nopeammin hoidattamaan itseään. Kunnilla pitäisi olla realistiset mahdollisuudet rahoittaa ne tehtävät, jotka niille on annettu. Kunnilla pitäisi olla mahdollisuus organisoida työnsä niin, että ne olisivat houkuttelevia työnantajia kilpailussa yksityisten yrityksien kanssa. Kuntien välillä ei saisi olla järjestelmästä johtuvia eroja tuloveroprosenteissa, vaan mahdolliset erilaiset verotasot kertoisivat tehokkuuden eroista tai omista valinnoista vapaaehtoisiin lisäpalveluihin liittyen.

6 KEURUUN KAUPUNKI 4(5) 4.2 Rahoitus Kaikki valtion rahoitus (osuus verotuloista, KELA -korvaukset) tulisi ohjata kuntien valtionosuusjärjestelmään (yksi kanava). Uuden valtionosuusjärjestelmän pitäisi täysimääräisesti tasata kuntien erot verotuloissa ja laskennallisissa menoissa, kun kyse on lakisääteisistä peruspalveluista. Kunnallisen tuloverotuksen vähennykset pitäisi siirtää valtionverotukseen, jotta kunnat olisivat verottajina keskenään vertailukelpoisia. Lakisääteisten, verovaroilla subventoitujen palveluiden laajuus ja asiakkaan maksuosuus määritettäisiin vuosittain tasapainoon käytettävissä olevan verorahoituksen kanssa. Kunnat maksaisivat asukkailleen hankkimansa palvelut valtionosuuksilla, kunnan verotuloilla ja asiakasmaksuilla. Onnistunut palveluiden hankinta parantaisi kunnan taloutta. Nopea hoitoon pääsy rahoitettaisiin ainakin osittain säästyvillä odotteluajan päivärahoilla. Asiakasmaksujärjestelmien tulisi ohjata edullisimpaan hoitovaihtoehtoon ja mahdollisimman nopeaan kotiuttamiseen. 4.3 Palveluiden järjestäminen Väliraportissa esitetyt hallinnolliset ratkaisut eivät ole tarpeellisia. Jatkossa järjestäjiä olisivat kunnat joko yksin tai yhdessä oman harkintansa mukaan. Tuottajia olisivat kuntien organisaatiot ja yritykset. Valtio vastaisi valtakunnallisista ratkaisuista, kuten esimerkiksi erityisvastuualueen tehtävistä ja tietojärjestelmistä. Järjestämistasoja olisi siis kaksi: valtio ja kunta. Tuotantoon saisivat osallistua kaikki ne toimijat, joilla on edellytykset kestävään toimintaan ja riittävään laatutasoon. Kunta panostaisi kaikilla omilla toimillaan sairauksien ennaltaehkäisyyn ja pyrkisi minimoimaan terveydenhuollon palvelutarpeita. 4.4 Palvelujen hankinta ja tuotanto Kunnat ostaisivat palveluita sekä kuntien organisaatioilta että yksityisiltä yrityksiltä laatu- ja hintakriteerien perusteella. Asukkaat voisivat hankkia palveluita haluamiltaan, kriteerit täyttäviltä tuottajilta. Tuottajat kilpailevat keskenään. Tuotantoon liittyvä normiohjaus purettaisiin ja lakia julkisista hankinnoista muutettaisiin, jotta taloutta ja tuottavuutta voitaisiin parantaa. Sairaanhoitopiirien sairaalat myytäisiin yksittäisille kunnille tai useamman kunnan omistamille yhtiöille. Terveysmarkkinoille määritel-

7 KEURUUN KAUPUNKI 5(5) täisiin määräävän markkina-aseman raja riittävän alhaalle. Valtio voisi määrittää erikoisalojen akuuteille palveluille (esimerkiksi synnytykset ja esh-päivystys) kiinteät toimipaikat. Yksikkökustannukset tasattaisiin tuottajien kesken, jotta palvelu olisi kohtuuetäisyydellä saatavissa samaan hintaan. 4.5 Toimintaympäristö Kuntien organisaatioilla pitää olla samat mahdollisuudet työolojen kehittämiseen kuin yksityisillä yrityksillä. Esimiestehtäviin olisi mahdollisuus hakea useilla eri koulutustaustoilla. Jokaiseen avoinna olevaan kunnan virkaan pitäisi saada osaava työntekijä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ongelmia tulee ratkoa valtion toimenpitein takaamalla alueellisesti riittävät koulutuspaikat ja tehtävien edellyttämät koulutusohjelmat. Virkojen ja toimien koulutusvaatimuksia pitää keventää. Valtion pitää rakentaa valtakunnallisesti yhtenevät sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä asiakastieto- ja tuotannonohjausjärjestelmät ovat osittain yhteen sopimattomia eri toimijoiden kesken. Palvelutuotannon tietojärjestelmää pitää kehittää niin, että kalliisti koulutetun terveydenhuollon henkilökunnan aika ei turhaan kulu kirjaamiseen ja tilastointiin.