Selluvillaeristeinen Myrskypääsky esittäytyy Kuopiossa Sivu 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selluvillaeristeinen Myrskypääsky esittäytyy Kuopiossa Sivu 5"

Transkriptio

1 Selluvillaeristeinen Myrskypääsky esittäytyy Kuopiossa Sivu 5 Finnlamelli uudistaa tuotantoaan Sivu 4 Passiivitalokin tarvitsee lämmityksen Sivu 6 Pahvinjalostajasta puhallusvillaurakoitsijaksi Sivu 10 Levyvilla laajentaa tarjontaa Sivu 9 Termex uudisti ilmettään Sivu 10

2 2 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Tiiveydellä tärkeä merkitys eristeen toimintaan Vaikka villapaita olisi kuinka hyvä ja paksu, on talven tuulella iholle kylmä ilman tuulitiivistä kerrosta. Sama asia on rakennuksessa. Jos tiiveydestä ei ole huolehdittu, talon lämmittäminen vaatii paljon energiaa eikä paksustakaan eristeestä ole energiakulujen alentajaksi. Mielestäni on erinomainen asia, että rakennusten tiiveyteen on alettu kiinnittämään huomiota. Vanhoissa taloissa huomaa tuulisen talvipäivän sisälläkin. Lämmöstä siirtyy tuulen paineen mukana merkittävä osa ulos. Tällä on merkitystä sekä kansantaloudelle että myös asukkaalle. Monesti tiiveyspuutteet mielletään puutteiksi lämmöneristämisessä ja syyn talon tiiveydestä saa villapaita. Tässä voisi ottaa esimerkiksi vanha hyvin tehty rintamamiestalo, jossa rakenteen laskennallinen eristys on erittäin vähäinen, mutta tiivistyskerroksia on useita. Sisäpuolen pahvi, huokoinen kuitulevy, rakennuspahvi ja tervapaperi kaikki tiivistävät. Vanhan talon korjaamisessa toivoisi säilytettävän sen tiivistävät rakenneosat koskemattomina, vaikka eristystä parannettaisiinkin. Samoin uusissa taloissa rakenteen tiiveyteen kiinnitettäisiin riittävästi huomiota. Termex-Zero- rakenteessa ilmatiiveys on otettu huomioon. Sisäpuolinen vaakarunko suojaa ilmansulkua reikiintymiseltä samoin kuin välissä oleva jäykistävä vanerilevy. Veli-Matti Pölkki toimitusjohtaja Tiivis rakennus ei ole pullo Ilmatiiveydellä on rakentamisessa ja asumisessa monenlaisia vaikutuksia. Energian kulutuksen lisäksi kyse on myös asukkaan terveydestä. Energiakriisiksi kutsuttuna aikana -70-luvun alkupuolella tiivistämiseen herättiin kunnolla, kun öljyn hinta pomppasi pilviin. Huonot, jopa valtion lainoitusehdoissa olleet, tiivistämisen tavat muistetaan vieläkin, kun talot homehtuivat ja asukkaat sairastuivat. Ilmanvaihdon vähentäminen yhdessä muovitiivistyksen kanssa oli silloin ja on tänäänkin tuhoisa yhdistelmä. Talon tiivistyksellä vähennetään haitallisia ilmavuotoja, joita syntyy, kun tiiveysvaatimus on taka-alalla ja rakentamisen johto on puutteellinen. Nousevat energiakulut ja energiatodistus antavat yhdessä motiivin huolellisempaan rakentamiseen. Tiiviissä talossa on määräysten mukainen toimiva ilmanvaihto. Ilmatiiveys vaikuttaa talon ilman vaihtuvuuteen Ilmanvaihdon kautta poistetaan ilmassa olevat epäpuhtaudet ja tuodaan tunnettuja reittejä pitkin puhdasta ulkoilmaa sisään. Ilmanvaihtovaatimus on vähintään 0,5 kertaa tunnissa. Energialaskennassa käytetty vuotoilmamäärä on 4 kertaa tunnissa, ellei sitä mitata. Se on yli 8-kertainen kontrolloituun ilmanvaihtoon nähden. Toki mittaus tehdään 50 Pa:n alipaineella ja normaali alipaine on yleensä Pa. Tuulisella ilmalla talon ilma voi vaihtua noin 2-4 kertaa tunnissa ja korvausilmasta merkittävä osa tulee rakenteessa olevien reikien kautta. Kontrolloimaton ilmanvaihto tuo sisään likaista ilmaa, joka lisää myös lämmitystarvetta. Pahimmillaan sisäilmaan tulee homeita tai muita ihmiselle haitallisia aineita. Ilmanvaihto mitoitetaan 5-10% alipaineiseksi. Tämän tavoitteena on estää ilman ja sen mukana olevan kosteuden siirtyminen rakenteisiin. Harvassa talossa moninkertainen hallitsematon vaihto siirtää kuitenkin merkittävän määrän sisäilman kosteutta rakenteisiin, jossa tämä tekee olosuhteet otollisiksi homeen kasvulle. Tänäänkin voidaan rakennukset tehdä tiiviiksi, kun ne suunnitellaan hyvin ja rakennetaan huolellisesti. Ilmanvaihdon kanavat, raitis-ilma ja poistoilmakanavaa lukuun ottamatta voidaan tehdä tiiviin rakenteen sisäpuolella, jolloin tiivistystarve vähenee murto-osaan. Samoin pääosa sähkötöistä voidaan tehdä ilmansulun sisäpuolella, kun rakenteet on suunniteltu oikein. Viime aikoina on markkinoille tullut tarkoitukseen soveltuvia ilmatiiviitä materiaaleja ja rakennuksen iän kestäviä tiivistysteippejä. Näiden käyttö on lisääntynyt erityisesti taloteollisuudessa. Ilmatiiveyden varmistamisessa on tärkeää valita oikeat, myös aikaa kestävät materiaalit. Valitettavan usein on talon tiivistämisessä käytetty täysin tarkoitukseen soveltumattomia materiaaleja, kuten pakkaus- ja ilmastointiteippejä, jotka irtoavat yleensä muutamassa kuukaudessa, kun niiden liima kuivuu. Erityisesti puutalon ilmatiivistyksessä on otettava huomioon myös rakennuksen vuodenaikojen mukaiset kosteudesta ja lämpötilasta johtuvat liikkeet, jotka heikentävät rakenteen ilmatiiveyttä, mikäli tiivistykseen käytetty materiaali ei jousta riittävästi. Ilmatiiveys ja hengittäminen Rakenteen kykyä käsitellä kosteutta sanotaan hengittämiseksi. Hirsi, puru ja myös puusta valmistetut paperi tai pahvi sitovat ja luovuttavat kosteutta. Kosteutta läpäisevä ilmansulku estää ilmavuodot, mutta mahdollistaa rakenteen osallistumisen sisäilman kosteuden tasaamiseen. Rakenteen kyky toimia kosteusvarastona korostuu erityisesti lämpimänä vuodenaikana, jolloin ilman kosteuspitoisuus on korkea. Rakenteen orgaaninen kuitu asettuu ilman suhteellista kosteutta vastaavaan tilaan ja näin hidastavat sisäilman kosteusmuutoksia ja pitävät sisäilman kosteuden miellyttävänä. Hirsimökki tuntuu kaupunkilaisesta erinomiaselta. Siellä hirsi pitää ilman kosteuden ihmisen miellyttäväksi aistimalla tasolla ja mahdollistaa liian lämmön poistumisen ihon pinnalta ilman hikoamista, jolloin ihminen aistii ympäristön lämpömittarin arvoja viileämpänä. Kosteuden tasaantumiseen vaikuttavat luonnollisesti kaikki puupohjaiset rakennuksessa olevat materiaalit, joilla on em. kyky käsitellä kosteutta. Suuri puumateriaalin määrä hidastaa sisäilman kosteusmuutoksia myös kosteussuluilla tehdyssä talossa. Kosteustiivis materiaali estää kuitenkin tehokkaasti muiden kaasujen, kuten hiilidioksidin ja hapen, siirtymisen suuremmasta paineesta pienempään. Selluvillaeristeinen muoviton tarkoitukseen soveltuvalla ilmansululla eristetty rakennus osallistuu hirren tavoin sisäilman kosteustasapainon ylläpitämiseen. Hyvin tiivistettynä se ei myöskään ole vetoinen ja tällaisen talon lämmitystarve on vähäinen. Kotini on linnani tai ainakin linnan kokoinen Ihminen on siitä erilainen elollinen olento että ihmisen pesässä ei ole tarkasti samanlaisena toistuvaa formaattia. Lintu näprää joka kevät samanlaisen pesän eikä juuri mieti, pitäisikö eristemateriaalia tällä kertaa vaihtaa, tarvitsisiko pesän olla isompi ja mikäköhän lämmitysjärjestelmä olisi tulevaisuutta ajatellen paras. Ihmisen pesä on eri aikakausina erilainen, mutta poikkeuksetta pesä rakennetaan aina niin isoksi kuin rahkeet riittävät ja rakennuslupa antaa myöten. Näin kerran taidenäyttelyssä kansantaiteilijan videohaastattelun. Hän oli sellainen nykyajan Havukka-ahon ajattelija. Ukko asui vaatimattomassa torpassaan tyytyväisenä ja tuumi ettei se lintukaan rakenna sen isompaa pesää kuin tarvitsee. Mutta mihin me muut tarvitsemme sen kaiken ylimääräisen tilan? Tietenkin tavaroille! Ostotarvetta pukkaa, kodin tavaramäärä lisääntyy, kaapit ja hyllyt natisevat liitoksissaan. Taidenäyttelyn Havukka-aho ei varmasti ollut ikinä käynyt Stockmannilla tai Ideaparkissa, eikä sille ollut koskaan tullut Ikean tai Claes Ohlssonin tuotekatalogia. Siksi se ei tarvinnut niin paljon tilaakaan, tietty. Tilastollisesti suomalaiset asuvat ahtaasti: 60-luvulla tilaa oli vain 14,3 neliötä henkeä kohti, vastaava luku vuonna 2008 oli 38,6 neliötä. Neliömäärää on vaikea uskoa todeksi kun katselee tyypillistä suomalaista omakotialuetta tai jokakesäisiä rakennusmessujen talotrendejä. Vuosi vuodelta talot paisuvat kuin rusinat simassa. Kuka ne siivoaa? Hirvittävää energiantuhlausta sellaisten linnojen lämmittäminen. Ja mistä tämä ulkouima-allasvillitys on rantautunut tänne tuhansien järvien maahan, missä lähin uimaranta ei koskaan ole kovin kaukana? Samaan aikaan kun toisaalla lasketaan hiilijalanjälkiä ja saadaan syttymään suomalaiseen sieluun syyllisyys suomalaisessa syyllisyydentunto kukkiikin kuin horsma pientareella myydään yhtäällä energiaa ja vettä kuluttavia turhakkeita. Näyttää siltä kuin vasen käsi ei tietäsi mitä oikea tekee. Saattaisi olla yhteiskunnallisesti fiksua, jos uustuotantorakentamisen kriteereitä kovennettaisiin vastaamaan ympäristön tilaa ja luonnonsuojelullisia vaatimuksia, vaikka yksilönvapaus siitä jossain määrin rajoittuisikin. Ehkäpä onnellinen perhe ei asukaan välttämättä ja vain tiilitalossa vaan sopivan kokoisessa talossa, missä perheenjäsenet löytävät toistensa luo. Ettei käy niin kuin eräille: Perheeseen syntyi vauva. Äiti ja vauva asuvat nyt yläkerrassa makuuhuoneessa, mies ja kissa kellarissa, keskikerros on tyhjä. Veikkaanpa että avioero on vireillä viimeistään hoitovapaan loppuessa. Voisiko Havukka-aho olla oikeassa? Pitäisikö muidenkin rakentaa sen kokoinen talo kuin tarvitsevat, eikä sen kokoinen kuin lompakko ja ego antavat myöten? Minna Rönkkö

3 Termex-asiakaslehti n:o 1/ Hyvä kun tuli tehtyä Talo sai päälleen kunnon palttoon Anna-Marja ja Matti Latvala tutkivat Matin pitämää kirjanpitoa, jossa näkyy kulutuksen aleneminen, kun väki on vähentynyt. Viime talven pitkä pakkanen näkyy vain pienenä nousuna ja tämän arvioitiin johtuvan villan lisäämisestä. Tänä vuonna on kulunut 30 vuotta, kun talo saatiin valmiiksi Seinäjoen Pirinkadulle. Siitä tehtiin parempi, mitä siihen aikaan oli tapana. Yläpohjassa on eristettä 40 cm ja seinissäkin 20 cm ja ikkunoissa on 4 lasia. Kellari tuli taloon vähän kuin vahingossa, kun tontti olisi täytynyt täyttää. Nyt arvioituna tämä oli hyvä asia, sillä varastoja harrastustilaa on riittävästi. Lastenlapset ottavat kellarissa olevan huonetilan aina käyttöön mummolaan tullessa. - Pitkään tuota eristystä mietittiin, mutta oli hyvä kun se tuli tehtyä, pohdiskelee Matti Latvala eristeratkaisua. Vaikka lämmityskulut eivät hirveästi alentuneetkaan, siitä saatiin paljon muita etuja. Tärkein ehkä oli työ- ja makuuhuoneen vedontunteen poistuminen. Pojat tekivät huolellista työtä Latvalan talon lisäeristys on tehty vuoden 2009 keväällä. Jo silloin Matti antoi sähköpostilla palautetta. Hän kertoi, että nyt tuntuu kuin lämpö olisi tullut paremmin hyötykäyttöön, eikä menisi enää samalla tavalla harakoille. Samassa sähköpostiviestissä hän antoi tunnustusta hyvin tehdylle työlle. Villan pinta on tasainen ja sitä on joka paikassa, jossa pitääkin. Reilun vuoden kuluttua tuntemus on edelleen sama. Kokemusta on nyt yli vuosi enemmän. Yläpohjan ympärille asennettu puureunus oli tärkeä lisä eristämisessä. Sen Matti asensi villatoimitusta odottaessaan. Sitä vasten oli helppo puhaltaa ja reunatkin tuli kunnolla tehdyksi. Ilman koroketta olisi reunojen eristys saattanut jäädä puutteelliseksi ja lopputulos olisi ollut paljon nyt tehtyä huonompi. Yläpohjan levyeristyksessä, vaikka se olikin monessa kerroksessa, oli rakoja, jotka täyttyivät tehokkaasti hienojakoisella puhallusvillalla. Myös ilmalämmitystalon putkien päälle tuli nyt saumaton eristekerros. Työssä meni tunti, kun puhaltajat hoitivat asian ja talo sai päälleen kunnon palttoon. Toinen miehistä oli vintillä ja ohjasi eristeen paikoilleen letkulla ja toinen mätti villaa puhalluskoneeseen. Olisipa ollut jo vuosia aikaisemmin tiedossa, miten helppoa tämä eristäminen on. Talon isäntä kulki asentajan mukana ja seurasi puhallustyötä lähietäisyydeltä. Kun näki, miten hienojakoinen eriste tunkeutui jokaiseen pieneenkin paikkaan, tuli viimeistään vakuuttuneeksi tehdystä eristevalinnasta. Talosta poistui veto Ilmalämmitystalossa on totuttu ilman liikkeeseen, mutta talon toisessa päässä olevat huoneet tuntuivat selkeästi vetoisilta. Heti eristämisen jälkeen huomasi, että huoneet lämpenivät ja vedon tunne hävisi. Anna- Marja Latvalalle tämä oli tärkeää, koska hän nautti muiden huoneiden miellyttävästä lämmöstä. - Ilmeisesti jostain villan raoista lämpöä pääsi karkuun ja saattoi osasyynä olla sekin, että huoneet olivat tuloilmakanavan päässä, jolloin sinne ilma tuli vähän viileämpänä, arvioi asiaa Matti Latvala. Vedon tunne voi syntyä tilaan, kun katossa on muuta pintaa kylmempiä kohtia, joissa sisäilma jäähtyy ja painon lisääntyessä se laskee alaspäin. Kylmemmän ilman tulo oleskeluvyöhykkeelle aiheuttaa epämiellyttävää vedon tunnetta.

4 4 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 tuin omakotitalojen hirsikoko on edelleen 202x260 mm lamellihirsi. Seinän U-arvoa voidaan kompensoida eristevahvuuksia lisäämällä tai tehokkailla ikkunoilla, Perälä selventää. Uusi tuotantolinja parantaa yrityksen kykyä vastata rakentamisen kasvaviin haasteisiin. Hirren lisäksi uusi linja mahdollistaa erilaisten precut -runkorakenteiden valmistamisen valmiiksi katkottuina ja työstettyinä. Omassa tuotannossa tätä voidaan hyödyntää kattorakenteiden, päätyjen yms. valmiusastetta nostamalla. Tuotannossa kuluu melkoinen määrä puutavaraa, sitä saapuukin tehtaalle joka päivä vähintään kaksi rekkakuormaa. Puutavaran toimittajia on useita, tällä varmistetaan toiminnan häiriöttömyys ja eri dimensioiden saatavuus. - Alajärvi on hirsijalostuksen kannalta erinomainen paikkakunta. Kaupungin asenteet ovat tälle vientiteollisuudellekin merkittävälle alalle myönteiset. Vuosikymmenten aikana on paikkakunnalle kehittynyt osaavaa työvoimaa hirren valmistukseen ja hirsirakentamiseen, kehuu Esko Perälä kotipaikkaansa. Uudella puuntyöstölinjalla voidaan tehdä hirsien lisäksi erilaisia työstettyjä kappaleita. Linjaa hoitaa ohjauspöydästä yksi henkilö, joka tekee sovitun ohjelman mukaisia puukappaleita. Tuotantopäällikkö Juha Honko seuraa käyttökouluttajan Tapio Rautiaisen esitystä suunnittelupäällikkö Pentti Pajalalle ja kehitysjohtaja Esko Perälälle. Finnlamellilla puusta on moneksi Alajärvi on tunnettu hirsitaloistaan. Tänään Finnlamelli Oy on yksi suurimpia lamellihirren valmistajia. Finnlamellin perinteinen tuote on massiivinen lamellihirsi, jota se on valmistanut perustamisvuodestaan 1996 alkaen. Finnlamelli on kehittänyt myös oman Timber Frame -tuotteensa tämän päivän tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi arvokasta puurakentamista vaalien. Timber Frame perustuu hyvin vanhaan rakentamistapaan, jossa käytetään hyödyksi perinteisin puuliitoksin muodostettua kehysrakennetta rakennuksen kantavana runkona. Finnlamellilla on myyntipisteitä kotimaassa tällä hetkellä 17 kpl, joista v perustettu Hirsi on osoittautumassa erittäin ekologiseksi rakennukseksi tehdyissä hiilidioksiditarkasteluissa. Hirsitalon laskennallinen eristyskyky on eristettyä taloa alhaisempi, mutta massiivisena rakenteena se varaa itseensä sekä sisältä tulevaa, että auringon lämpöä, joten sen läpi kulkeutuva energiamäärä on laskettua vähäisempi. Hiilidioksidipäästöt ja hiilitase näyttäisivät ohjaavan ja määräävän rakentamista, kun pyritään hillitsemään ilmaston muutosta. Helsingin keskustan myyntikonttori on erityisesti keskittynyt Timber Frame -tuotteiden suunnitteluun ja myyntiin. Viime vuonna Timber Frame -kohteita myytiin noin 30 kpl, pääosin vapaa-ajan malleina. Toiminta laajenee Yritys kehittää jatkuvasti toimintaansa. Uusin koeajovaiheessa oleva investointi on hirsilinja, joka mahdollistaa jopa 270 mm paksujen lamellihirsien valmistuksen. Tämän hirren avulla päästään uusien rakentamismääräysten mukaiseen U-arvoon, joka on 0,4 W/ m2k - Pyrkimyksemme on tarjota asiakkaille erilaisia hirsivaihtoehtoja, joilla voidaan toteuttaa Tehdyissä vertailuissa puurakenteet ovat osoittautuneet varsin hyviksi vaihtoehdoiksi rakenteiden valmistukseen tarvittavien luonnonvarojen ja energian kulutuksesta aiheutuvien päästöjen suhteen. Samansuuntaisia tuloksia on saatu eri materiaalien välisissä vertailuissa ulko- ja väliseinille puuikkunoille ja puupalkeille. Vertailujen mukaan puurakenteet ja puukuitueristeet aiheuttaisivat vain pienen osan ympäristörasitteista, toisin kuin kivirakenteet, joiden väitetään näyttäviä taloja, selvittää kehitysjohtaja Esko Perälä. Suosi- Hirren nurkkaliitoksen tiiviste asennetaan tehtaalla valmiiksi, näin asennustyö nopeutuu ja virheiden mahdollisuus työmaalla vähenee. Hirsi on ekologinen valinta talon rungoksi olevan ympäristölle moninkertainen rasite. Tiilirakenteinen seinä on kaikkein energia-intensiivisin. Tämän jälkeen tulevat betonija teräsrakenteet. Puuseinä on kaikilla mittareilla mitattuna vähiten energiaa sitova seinärakenne. Hyvä sisäilma Asukkaan terveyden kannalta hiilidioksidipäästöjä paljon olennaisempaa on sisäilman laatu, johon vaikuttavat rakennusmateriaaleista asukkaan hengitettäväksi lähtevät päästöt. Sisäilman perusteella rakennusmateriaalit on luokiteltu yleisesti kolmeen luokkaan, joista luokka M1 on paras. Päästöluokat kertovat siitä minkä verran kyseisestä materiaalista tulee epäpuhtauksia sisätilaan. Päästöluokituksia on tehty erilaisille materiaaleille ja rakenteille. Niitä on saatavissa materiaalivalmistajilta. Luokiteltuja ovat mm. kattotuotteet, Lamellihirren sauma on tiivis Finnlamelli on onnistunut hyvin tuotekehitystyössään. Finnlamellin hirsirakenne on laadukas ja erittäin tiivis. Teollisesti valmistettujen asuinrakennusten ilmanpitävyyden laadunvarmistusohjeen mukaisesti Finnlamellin hirsitaloissa voidaan ilmanvuotolukuna käyttää lukua 1,26 l/h. Tiiveysluvun käyttöoikeus on saatu teollisesti valmistettujen asuinrakennusten laadunvarmistusohjeiden mukaisesti tehdyillä tiiveysmittauksilla. - Rakenteen tiiveys perustuu suureen mittatarkkuuteen ja lisäksi asennamme nurkan tiivisteet valmiiksi tehtaalla, jolloin voimme olla varmoja myös nurkan tiiveydestä, kertoo suunnittelupäällikkö Pentti Pajala. Talosta tulee tiivis ja energiaa säästävä, kun asennustyössä noudatetaan Finnlamellin asennus- ja tiivistysohjeita. Ilmatiiveyden kanssa taistelevat useimmat rakentajat. Kun mittausta ei haluta käyttää, voidaan laskennassa käyttää tiiveyden arvona lukua 4. lämmöneristeet, puutuotteet, tuulensuojat, rakennuslevyt lattia- ja seinäpinnoitteet, laastit, massat ja pintakäsittelytarvikkeet. Puurakenteiden päästöt ovat erittäin vähäiset ja ne luokitellaan M1-päästöluokkaan. Hirsi kykenee lisäksi sitomaan jossain määrin sisäilmassa olevaa hiilidioksidia ja tästä johtuen sisäilma pysyy parempana suurenkin ihmismäärän ollessa tilassa.

5 Termex-asiakaslehti n:o 1/ Myrskypääsky esittäytyy Kuopiossa Kuopiossa Kallaveden rantamaisemissa pidettävät asuntomessut ovat jälleen merkkitapahtuma Suomessa. Päivi ja Mika Savolainen ovat rakentaneet alueelle mieleisensä talon Finnlamellin lamellihirrestä. Talo on kahdessa kerroksessa. Kivirakenteisessa alakerrassa ovat sauna- ja takkahuonetilat sekä yksi makuuhuone ja hirsirakenteisessa yläkerrassa on oleskelutilat ja kodinhoitohuone. Olohuoneen suuret ikkunat avautuvat Kallaveden suuntaan, ja sieltä näkee yli selän. - Talo on täysin yksilöllinen ja asukkaiden toiveiden pohjalta suunniteltu, kertoo Esko Perälä Finnlamelli Oy;stä. Asukkaiden arkkitehti Pekka Leskinen on tehnyt luonnokset talosta ja meidän arkkitehtimme Kirsti Aro sovitti talon hirsirakentamiseen soveltuvaksi. Hengittävyys oli tärkeä valintaperuste Hirsirakennuksen kyky tasata sisäilman kosteutta ja toimia hiilidioksidin sitojana olivat asioita, joita asukkaat pitivät tärkeinä seikkoina tehdessään talovalintaa. Kosteutta käsittelemään kykenevä selluvilla mahdollistaa muovin pois jättämisen myös yläpohjassa ja tilalle voidaan asentaa ilmansulkupahvi. Kesällä ilmassa olevasta kosteudesta merkittävä osa sitoutuu puumateriaaliin, jolloin myös sisäilma tuntuu viileämmältä. Talvella vastaavasti ilman kosteus laskee hitaasti vaikka ulkoa tulee ilmanvaihdon kautta erittäin kuivaa ilmaa. Hirren merkitys on rakennusta ajatellen merkittävässä roolissa kosteuden tasaamisessa, myös yläpohja osallistuu hyvän sisäilman ylläpitoon. Myrskypääsky esittäytyy Kuopion asuntomessuilla. Lamellihirrestä valmistetun talon hengittävyys ja ilmatiiveys ovat tärkeitä tekijöitä miellyttävälle ja vedottomalle asumiselle. Ilmatiiveys normaalia parempi Erittäin hyvä rakenteen ilmatiiveys oli lisä-arvo valinnalle. Vaikka hirsi on eristävyydeltään tavanomaista eristettyä rakennetta heikompi, hyvä ilmatiiveys vähentää energian kulutusta huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää, kun talven kylmä tuuli puhaltaa järveltä. Talossa on hirren paksuutena käytetty 202 mm paksua ja 260 mm korkeaa hirttä. Tavanomaista korkeampi hirsi antaa talolle näyttävyyttä. Korkeus vähentää myös saumojen määrää. Perinteisen hirsitalon ilmatiiveysongelmat liittyvät yleensä nurkkien tiivistämiseen. Finnlamellin yksinkertainen, tehtaalla tiivistetty nurkka on mittauksissa osoittautunut toimivaksi. Rakenteen hyvä tiiveys parantaa rakennuksen koneellisen ilmanvaihdon kykyä tuoda sisään puhdasta ilmaa. Vuotoilmassa voi olla epäpuhtauksia ja talvella se tulee sisään kylmänä. Hatarassa talossa erityisesti järveltä puhaltava tuuli voi lisätä lämmityksen tarvetta ja tuntua myös vetona. Hiljaisuus on arvo asumisessa Perinteisesti kivi- tai hirsirakenteisia taloja on pidetty hiljaisina verrattuna lämmöneristettyihin puurunkoisiin taloihin. Eristeiden paksuuden lisääminen vähentää rakenteen läpi tapahtuvaa äänen siirtymistä jossain määrin. Termex- Eriste Oy:n ja Prt- Lami Oy:n yhdessä kehittämä Zero-rakenne on osoittautunut ääniteknisesti erittäin toimivaksi. VTT:n suorittamien mittausten mukaan sen ääneneristävyys on jopa parempi, kuin huoneistojen välisille seinille asetettu vaatimus. Mittausten mukaan ääneneristävyys on, ilman ulkopuolen rappausta 57 db(a). Ilmaraon ulkopuolinen rappaus parantaa ääneneristävyyttä vielä 2 db(a):ta. Ilmatiiveys ja rakenteen monikerroksisuus vaikuttavat hyvävään tulokseen. Tämä ulkoseinärakenne on myös rakenteellisesti sellainen, että äänen on vaikea päästä siitä läpi, joten asunnossa saa nauttia hiljaisuudesta. Zero-rakenne on lääniteknisesti lähes ideaalinen Kuten mittaukset osoittavat, tämä monesta erilaisesta ainekerroksesta valmistettu rakenne läpäisee ääntä erittäin vähän. Sisäpinnassa olevalla ja runkoa jäykistävällä levyllä on erilaiset taajuudet, josta syystä eri taajuuksilla olevilla ääniaalloilla ei ole tilaisuutta läpäistä rakennetta. Moniosaisella rungollakin on oma vaikutuksensa erityisesti johtumisäänien vaimennukseen. Ohut sisäosan runko, joka on kiinnitetty molemmin puolin levyyn, on ääniteknisesti erittäin jäykkä. Huokoinen eriste alentaa osaltaan äänen siirtymistä. Ulkopuolen rakenne on ääniteknisesti huomattavasti sisärakennetta heikompi, jolloin se toimii ääniteknisesti eri tavalla kuin sisäpuolen rakenne ja tästä syystä se vaimentaa eri taajuuksia. Ääni kulkee erittäin pienestä aukosta. Tästä syystä ilmatiiveydellä on erittäin suuri merkitys rakenteen ääniteknisessä toimivuudessa. Ilmansulku ja sen päällä oleva levyrakenne varmistavat osaltaan rakenteen ilmatiiveyttä. Jäykistävä levy suojaa ilmansulkua ja lisäksi se estää rakenteen kosteus- ja lämpöteknisiä liikkeitä sen arimmalla alueella. Kun tähän lisätään ilmaraon ulkopuolinen rappausrakenne, vähennetään äänen suoraa kulkua entisestään, koska ulkoverhous käyttäytyy taas eri tavalla sisärakenteisiin verrattuna. Uskaltaa rakentaa jopa lentomelualueelle Laskennallisesti on jo ennen tehtyjä tutkimuksia todettu, että Greenbuild- talon voi rakentaa myös lentomelualueelle ilman erikoisjärjestelyjä. Yläpohjan paksu eristekerros imee tehokkaasti ääntä. Zerorakenteella toteutettu seinä estää tehokkaasti äänen siirtymistä sisään. Ääniteknisesti arin rakenne ovat tavanomaiset ikkunat ja ovet. Äänitekninen ongelma on poistettavissa erikoisrakenteella, jossa käytetään mm. erilaisia lasipaksuuksia eri puitteissa ja melulähteen läheisyydessä voidaan lasipintojen suuntauksella aikaansaada lisävaimennusta. Tavanomaisilla liikennemelualueilla ongelmaa ratkotaan erilaisilla meluvalleilla. Näissäkin tilanteissa seinärakenteen kyky vähentää vaipan läpikulkevaa ääntä parantaa asumisen viihtyisyyttä. Testiseinä on lähdössä VTT:lle mittauksiin. Mittauksen tulos on erinomainen 59 db(a) rapatun ulkoseinän kanssa.

6 6 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Vähän energiaa, kiitos Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa korkeintaan 30 kwh/ m2/vuosi. Rakenteiden, ikkunoiden ja ilmanvaihdon energiatehokkuus on avainasemassa, kun lämmityskustannuksia pyritään alentamaan. Aalto-yliopistossa puurakentamisen opettaja Matti Kuittinen haluaa nostaa passiivitalojen rakentamisen tärkeiksi seikoiksi ilmatiiviyden sekä eristemateriaalin kosteusteknisen käyttäytymisen. Rakenteen ilmatiiveyden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Sillä on vaikutusta ilmanvaihdon oikeaan toimintaan, ilmassa olevan kosteuden mukana tapahtuvaan lämmön siirtymiseen rakenteisiin sekä tuulen vaikutukseen lämmön siirtäjänä. Kosteus on osa eristeen toimintaa Vanhassa rakennuksessa puru toimi tehokkaana energiavarastona, koska se kykeni sitomaan kosteudessa olevaa energiaa. Paksussa eristerakenteessa tämä ominaisuus on aikaisempaakin tärkeämpi. Kosteusteknisesti toimiva rakenne on hyvä lämmöneristeenä, mutta se hyödyntää myös faasimuutosta energian siirtäjänä. Helteillä faasimuutos hidastaa lämmön siirtymistä ulkoa sisätiloihin, koska rakenteessa tapahtuva höyrystyminen sitoo auringon energiaa rakenteen eristeen ulkoreunaan ja lämmön siirtyminen sisään hidastuu. Yöllä ulkopinnassa tapahtuva tiivistyminen luovuttaa sitoutunutta lämpöä. Talvella tilanne on päinvastainen. Sisältä lämpö siirtyy hitaasti ulospäin, koska sisäpinnassa tapahtuu höyrystymistä ja ulkopinnassa tiivistymistä. Kosteusteknisesti toimivat eristeet pohjautuvat uusiutuvaan yleensä puusta valmistettuun materiaaliin. Eristeen valmistuksessa sitoutunut energiamäärä on vähäinen ja näin se pienentää talon hiilijalanjälkeä myös materiaalin osalta. Hyvän sisäilman tunnusmerkkejä on puhtauden lisäksi miellyttävä ilman kosteus. Orgaanisen kuidun kyky tasata kosteutta on erinomainen ominaisuus. Sisäilman kosteuden pyrkiessä nousemaan kuitu sitoo ja laskiessa se luovuttaa kosteutta. Näin se hidastaa muutoksia ja pitää sisäilman kosteuden parempana. Kombi - Arkkitehdit Oy on keskittynyt vähän energiaa kuluttavaan rakentamiseen. Yhtiön toimitusjohtaja Matti Kuittisella on vahva osaaminen ja asema tehtävissä tutkimuksissa. Hölmöläisten hommaa Taloon sitoutunutta energiaa tarkastellaan koko käyttöiän aikaisena tarkasteluna. Tämä sisältää myös rakentamisessa rakennukseen sitoutuvan energian. Kerrostalorakentamisessa käytettyjen muovipohjaisten eristeiden avulla voidaan rakenteiden paksuutta alentaa ja siitä johtuen saadaan hieman lisää rakennusoikeutta. Nämä eristeet sitovat valmistuksessa moninkertaisen määrän energiaa muihin eristevaihtoehtoihin nähden. - Niiden käyttö on vähän samanlaista kuin hölmöläisten peiton jatkaminen leikkaamalla pala toisesta päästä ja liittämällä se toiseen päähän, toteaa Matti Kuittinen eristevalinnasta. Sitoutuva energia pitää saada takaisin käytössä. Uutena tulokkaana energiakeskusteluun on tullut 0-energiatalo, jonka määritelmät vaihtelevat melkoisesti. Mielenkiintoinen tarkastelu on elinkaaren aikainen 0-energia, joka tarkoittaa sitä, että taloon käytettyjen materiaalien ja rakentamisessa käytetty energia, käytön aikainen ja talon purkamisen energia lasketaan yhteen. Kun asiaa tarkastellaan esimerkiksi materiaalien ympäristöselosteiden kautta, ovat puu ja puupohjaiset materiaalit vahvoilla verrattuna kivi- ja teräsrakentamiseen, joissa uretaanieristeillä on vahva asema. Passiivitalokin tarvitsee lämmityksen Voisi sanoa jopa myytiksi, että passiivitalo ei tarvitse lämmitystä. Keski-Euroopassa tämä pitää jopa pääosin paikkansa, mutta Suomen talven kylmyys ja kolme kuukautta poissa oleva aurinko vaatisi vuodenvaihteen pakkasilla jo hyvää pukeutumista sisälläkin, jos taloa ei lämmitettäisi. kannattaa paneutua huolellisesti tulisijan valintaan, sillä perinteiset ratkaisut nostavat huonelämpötilaa tarpeettomasti erityisesti kireimpien pakkasjaksojen ulkopuolella. Käyttövettä tarvitaan Passiivitalokeskustelussa unohdetaan usein, että suihkuvettä sielläkin tarvitaan, kun puhutaan vain talon lämmittämisestä. Hyvin tehdyssä ilmatiiviissä talossa lämpimän käyttöveden energian tarve normaaliperheellä on jopa huomattavasti suurempi kuin koko talon lämmitys. Keski-Euroopassa käyttöveden lämmitys tapahtuu lähes kokonaan auringon avulla, jota Suomessakin voi hyödyntää 6-8 kuukautta vuodessa käyttöveden lämmittämiseen. Ahkera suihkuttelija voi käyttää lyhyessä ajassa talon lämmöntarpeen verran energiaa. Paljon suihkua tarvitessa maasta tai ilmasta lämmön ot- Hyvin eristetty tehokkaalla ilmanvaihdolla varustettu talo pärjää kovallakin pakkasella vähäisellä lämmitysenergian tarpeella. Rakennuksen vaippa pitää lämmön ulkona ja hyvä ilmanvaihtolaite palauttaa suurimman osan poistuvan ilman lämmöstä takaisin sisätilaan. Vähäinen kulutus tuo haasteita Vähäinen lämmitysenergian tarve panee pohtimaan uusiksi lämmönjakojärjestelmän. Nykyisin yleisesti käytetty lattialämmitys on hyvä lämmönjakojärjestelmä vieläkin. Rakenteen kautta tapahtuva lämmönluovutus saattaa kuitenkin olla ongelma energiapihissä talossa muualla paitsi märkätiloissa, jossa se pitää lattian miellyttävän lämpöisenä. Ilman käyttö lämmönjakamiseen antaa passiivitaloissa etuja. Se reagoi muutoksiin merkittävästi nestettä nopeammin, jolloin talvellakin voidaan hyödyntää auringon vähäinen lisälämmitys. Tulisija on tunnelman luoja ja myös tehokas lämmityslaite. Passiivitalossa tulisijan lämpö saattaa olla ongelma, jos sitä ei voida hyödyntää käyttöveden ja talon lämmittämisessä. Näitä tulisijasta veteen lämpöä siirtäviä ratkaisuja on onneksi tullut myyntiin. Aktiivisen puunkäyttäjän tavalla lämpöpumpulla sitä voi valmistaa vähäisellä sähkön käytöllä. Energiaa on tarjolla Aurinko on kaiken energian lähde. Sitä voidaan hyödyntää valitsemalla tontti, johon aurinko pääsee paistamaan suuren osan päivää. Rakennuksen sijoittelulla tontille ja sen suuntauksella voidaan vaikuttaa talon energian tarpeeseen. Talon valoaukkojen suuntauksella ja pohjoissivun aukottomuudella on myös merkitystä. Talvella aurinko vähentää tehokkaasti lämmitystarvetta, jos se pääsee paistamaan vaippaan ja ikkunoista sisälle. Kesällä säteilyä voidaan vähentää lehtipuiden varjostuksella tai erilaisilla kaihdin- tai markiisiratkaisuilla. Maan viileyttä voidaan käyttää passiivitalon viilentämisessä ilmanvaihtoon liitettävillä lämmönvaihtimilla. Viileä maapiirineste alentaa tuloilman lämpötilaa ja siirtää siinä olevaa lämpöä maahan. Auringon ja talokohtaisten tuuliturbiinien avulla voidaan tuottaa myös sähköä. Tänään sitä voi käyttää ostosähkön vähentämiseen. Näyttäisi, että jo lähitulevaisuudessa osan voisi myydä valtakunnanverkkoon, jolloin päästäisiin lähemmäs energiaomavaraisuutta.

7 Termex-asiakaslehti n:o 1/ Ekotehokas koti on enemmän kuin lämmitysenergia Ekotehokkuus mielletään varsin usein käytetyn lämmitysenergian kautta. Asia on kuitenkin paljon laajempi. Työtehoseuran projektipäällikkö Heli Mäntylä on tutkinut asiaa rakentamisen ja asumisen näkökulmasta. Rakennusten käyttöiän pidentämisellä voidaan vähentää uuden rakentamisen tarvetta. Uuden talon rakentamisessa sitoutuvan energian määrän vähentäminen tulee toteuttaa materiaalien ja raaka-ainevalintojen kautta. Rakentamisen suunnittelussa täytyy ottaa huomioon asukkaan elämänvaiheiden tuomat erilaiset tarpeet. Lapsiperheellä tarpeet poikkeavat merkittävästi seniorien tarpeista. Työtehoseura tarkastelee asiaa näiden ääripäiden kautta. Energiaa Rakennukseen sitoutuvan ja käytön aikaisen energiamäärän vähentäminen on panostus tulevaisuuteen. Rakennuspaikan- materiaalien- ja lämmitysjärjestelmien valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia rakennuksen elinkaaren aikaiseen energian sitoutumiseen. Vähän energiaa kuluttava talo, jonka lämmitys ja jäähdytys on toteutettu ilmaisenergioita hyödyntävällä tavalla, on osa kestävää asumista. Asuinpaikalla on vaikutusta työ- ja vapaa-ajan liikkumiseen. Palvelujen etäisyys lisää osaltaan myös liikkumistarvetta. Käytännöllisyyttä Työtehoseura on edelläkävijä mm. suomalaisessa keittiössä, jota me pidämme nykyään itsestään selvyytenä. Optimaalinen tilankäyttö on myös tänään tärkeää. Heli Mäntylä toivoo, että suunnittelussa kiinnitetään huomiota säilytystilojen riittävyyteen ja myös huoneen sisustettavuuteen ja asunnon muunneltavuuteen. Keittiön säädettävyys eri elämänvaiheisiin antaa asunnolle toiminnallisuutta. Lapsiperheillä on erilaiset tarpeet kuin senioreilla. Muutamilla keittiövalmistajilla on kyky vastata säädeltävyysvaatimukseen. Muunneltavan keittiön tunnusmerkki on mm. tavanomaista suurempi kalustesyvyys. Tilojen suunnittelussa täytyisi Työtehoseuran osastolla omakotimessuilla tutustuttiin ekotehokkaaseen kotiin liittyviin asioihin. Heli Mäntylä (oikealla) esittelemässä Ekotoimivakoti.fi - sivustoa Juha Lehdolle, Tarja Marjomaalle ja Sari Kivilehdolle. huomioiden niiden monikäyttöisyys. Esimerkkinä Mäntylä mainitsee työhuoneen käyttämisen pukuhuoneena. Erillisen takkahuoneen ongelmana on sen soveltuminen muuhun käyttöön ja sen lämpiäminen takan käytön yhteydessä. Asuinympäristö on luonteva osa asumista. Hyvin suunniteltuna näkymä ikkunasta avartaa huonetilaa. Esteettömyyden merkitystä ei korosteta koskaan tarpeeksi, kun pyritään elinkaariasumiseen. Myös piha-alueiden suunnittelussa on syytä osoittaa paikka kompostille, jätteille ja pyykin kuivatukselle. Rakennuksen pitkäikäisyyden varmistamiseen kuuluvat myös kaikkinainen veden poisjohtaminen tai niiden imeyttäminen. Sade- ja valumavedet täytyy johtaa riittävillä kallistuksilla rakennuksen viereltä pois. Tiiveys täytti passiivitalolle asetetun vaatimuksen Luonnonsuojeluliitto ja Greenbuild yhteistyöhön Saarijärvelle rakennetun Greenbuild- talon tiiveys täytti passiivitalolle asetetun vaatimuksen 0,6 1/h painekokeessa. Tiiveysmittauksen talossa suoritti Suomen Taloturva Oy:stä Ilkka Puttonen ja Jouni Tissari. Ennen tiiveysmittausta talon kaikki ilmanvaihto- ja savuhormit tiivistettiin, jonka tarkoituksena on estää ilman virtaaminen mittauksen aikana näistä aukoista. Rakennuksen ulko-oven tilalle asennetaan peite, jonka läpi sisältä puhalletaan ilmaa ulos. Vähitellen sisäilmaan saadaan 50 Pa alipaine. Alipaineen säilyttämiseksi tarvittava ulos puhallettava ilmamäärä mitataan ja siitä lasketaan ilmavuotokerroin, jota verrataan rakennuksen kokonaisilmatilavuuteen. Tässä talossa poispuhallettu ilmamäärä oli 0,6 kertaa sisäilman tilavuus tunnissa, joka on erinomainen ja täyttää passiivitalolle asetetun vaatimuksen. Rakennuksen tiiveyteen Ilmastonmuutoksen vastustaminen on yhteinen intressi molemmilla yhteistyöhön sitoutuneilla toimijoilla. - Greenbuild Oy:n liikeidea ja toiminta-ajatus tukevat hyvin luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastotyötä ja se antaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tehostaa tiedonvälitystä yksityisille kansalaisille ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan rakentamisen eduista, toteaa markkinointipäällikkö Pasi Typpö yhteistyön antamista mahdollisuuksista. - Asumisen ja rakentamisen merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa ei voi vähätellä sillä rakennukset kuluttavat noin 40% Suomessa käytetystä energiasta ja tuottavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistämme, muistuttaa ilmastovastaava Venla Virkamäki Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Energiatehokas passiivitalo kuluttaa energiaa noin puolet normitaloon verrattuna jolloin hiilidioksidipäästöt vähenevät murto-osaan. Kun lisäksi huomioidaan rakennusmateriaaleihin sitoutunut hiilidioksidi, voidaan todeta, että rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt ovat todella vähäiset. tärkein vaikuttava seikka on rakenteen oikea ilmatiivistys. Talon ilmansulkuna ja saumojen sekä läpivientien tiivistysmateriaaleina käytettiin varta vasten tätä tarkoitusta varten kehitettyjä tuotteita. - Selektiivisesti toimivat Intello- höyryn- ja ilmansulut rajoittavat kosteuden pääsyä rakenteisiin talvelle, mutta sallivat sen kuivumisen sisään ja ulospäin kesällä eivätkä Tescon- teipit irtoa vuosikymmentenkään aikana, kertoo Pro Clima- ilmatiiveystuotteita maahantuovan Tiivistalon myyntipäällikkö Jarmo Puronlahti. Greenbuild- talossa käytettävän Zero- rakenteen ilmatiiviin rakenneosan kestävyyttä lisää sisäpuolinen vaakakoolaus, jossa voidaan kuljettaa sähköputket, jolloin ne ovat tiivistysrakenteen sisäpuolella. Rakenteen jäykistämiseen käytetty havuvaneri vähentää puun kosteusmuutoksista aiheutuvaa liikettä, jolloin myös ilmansulkurakenteen pitkäaikaiskestävyyttä voidaan parantaa. Greenbuild Oy:n toimitusjohtaja Keijo Rautiainen on tyytyväinen Saarijärvelle rakennettavan talon mittaustulokseen, joka täytti passiivitalolle asetetun vaatimuksen. Tavanomaisen talossa ilmatiiveyttä heikentävät lukuisat ilmansulun läpi menevät kanavat, putket tai johdot. Sähköjohtojen ja ilmanvaihtokanavien suunnittelussa on unohtunut rakennuksen tiiveys. Ilmanvaihdon jakokanavat voidaan asentaa lähes poikkeuksetta ilmansulun sisäpuolelle. Sähköä varten rakennettu lisärunko vähentää myös sähköputkien tiivistystarvetta.

8 8 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Yläpohjan eristys on edullinen tapa alentaa kustannuksia ja parantaa viihtyisyyttä Vanhassa talossa yläpohjan kautta energiaa karkaa talvella eniten. Kesällä aurinkoisina päivinä lämpötila saattaa nousta jopa o C ja osa lämmöstä siirtyy asuintiloihin. Vanhan talon asukkaalle on tuttua, että yläkerrassa helteellä nukkuminen vaatii läpivetoa, jotta lämpö saataisiin tuuletettua pois. Yläpohjan lisäeristäminen puhaltamalla tapahtuu varsin helposti. Eriste kohteeseen tulee asennusputkea pitkin. Putken päästäkin eristettä saadaan ohjattua jopa puolentoista metrin etäisyydelle, jos tilassa on korkeutta. Edullisin tapa alentaa lämmityskustannuksia Yläpohjan lisäeristäminen on kaikkein edullisin tapa lämmityskustannusten alentamisessa, verrattiinpa sitä mihin tahansa muuhun ratkaisuun. Se on lisäksi kaikkein helpoin toteuttaa. Yli 10 m3:n kohteissa eristystyö kannattaa antaa puhalluseristäjälle, pienissä kohteissa eristys onnistuu omatoimisesti. Ennen yläpohjan eristystyötä on syytä käydä tarkistamassa että eristetilan reunat ovat riittävän korkeat, että eriste pysyy yläpohjassa eikä lennä tuulen mukana. Usein epäillään, että ahtaaseen tilaan ei eristetä voi asentaa. Levyasennus näissä tiloissa onkin hyvin usein ongelmallinen, mutta jos tilassa sopii mies liikkumaan, asennus onnistuu. Eristeen siirtyminen asennusputkessa yläpohjaan tekee eristyksestä helpon verrattuna levyeristykseen. Kesällä lisäeristys vähentää tarvetta talon jäähdytykseen, jonka merkitys sekin on suuri. Jäähdytysongelma ratkaistaan usein ilmalämpöpumpulla, joka on sähkölämmitteisissä taloissa oiva väline lämmityskustannusten alentamiseen, kunhan sitä ei käytetä jäähdytykseen. Viihtyisyys paranee Vanhassa talossa, jossa yläpohjan eristystaso on alhainen tuntevat asukkaat vetoa, vaikka talo sinänsä olisi ilmatiivis. Kylmästä yläpohjasta johtuen rakennuksen sisään syntyvä ilmakierto tuo katosta kylmää ilmaa oleskeluvyöhykkeelle. Lisäeristeen ansiosta yläpohjan lämpötila nousee ja veto häviää. Helteellä auringon paiste nostaa yläpohjan lämpötilaa, joka siirtyy myös asuintiloihin. Riittävän paksun lisäeristyksen avulla voidaan tätä helleajan ongelmaa vähentää merkittävästi ja huonelämpötilat laskevat parhaimmillaan jopa 3-4 o C. Yläpohjan lisäeristäminen puhaltamalla on erittäin helppoa. Eriste ohjataan putkea pitkin kohteeseen. Jarkko Liimatainen on saanut kohteen puhallettua ja hän odottaa koneelta miestä puhallusletkun vastaanottoon. Tällä on merkittävä vaikutus kesäaikaiseen viihtyisyyteen. Helleaikojen ongelma on vanhoissa tasakattoisissa taloissa, joissa koko katto toimii lämmön vastaanottajana. Vanhoissa 1½-kerroksisissa taloissa lämpiävät erityisesti yläkerran huoneet. Lisäeristys on jäähdytykseen lämpöpumppua tehokkaampi vaihtoehto. Selluvilla sopii sekä purun että mineraalivillan päälle Selluvilla tiivistää vanhan levyvillarakenteen tehokkaasti. Hienojakoisena se tunkeutuu kaikkiin saumoihin ja väleihin, josta syystä vanhan levyrakenteen eristyskyky paranee enemmän kuin mitä eristepaksuuden lisäys vaikuttaa. Se myös parantaa rakenteen kosteusteknistä käyttäytymistä. Pururakenteen päälle asennettuna se ei aiheuta purueristeen kosteustekniikassa muutoksia, koska kuitu on perusrakenteeltaan puuta. Alapohjan eristämisessä korostuu tekijän osaaminen Alapohjaeristyksissä tapahtuvat suurimmat virheet, jos asentajalta puuttuu tieto eristeen käyttäytymisessä alapohjissa. Yleisin virhe, minkä omatoiminen asentaja tekee alapohja- ja välipohjaeristyksissä, on asumisesta aiheutuvan tärinän vaikutuksen huomiotta jättäminen. Puurakenteet antavat joitain millejä periksi ihmisen liikkuessa. Toisaalta lasten juokseminen synnyttää rakenteeseen pieniä iskuja, jotka yhdessä aiheuttavat eristeessä painumista, ellei asennuksessa tätä ole huomioitu. Alapohjan asumisesta aiheutuva tärinä on helposti hallittavissa. Tärkein on estää kylmän ilman pääsy lattian pinnan ja eristetilan väliseen tilaan. Tavanomaisimmin tapa on estää eristetilan reuna-alueen painuminen nostamalla massan tilavuuspainoa. Se voidaan tehdä käyttämällä levyä, jonka alle eriste puhalletaan tai eristeenasennusletku painetaan eristeen sisään, jolloin tilavuuspaino kasvaa. Myös ylipaksuuden painaminen levyllä rungon tasalle nostaa tilavuuspainoa. Edellä mainituilla tavoilla estetään kylmän ilman pääsy reunan läpi keskialueelle, mutta luonnollisesti varmin tapa on nostaa eristeen tilavuuspainoa koko eristealueella antaa parhaan tuloksen. Jos lattia tehdään vaaka-ontelona ja se puhalletaan huolellisesti täyteen, tulos on ehdottomasti paras. Koska eriste myydään kilotavarana, sen menekin lisääminen nostaa eristeen hintaa. Jos lopputulos on hyvä, 10-15% hinnan nousu on vähäinen. Lisäksi eriste on kaikkein edullisin rakennustarvike, jos sen m3- tai kilohintaa vertaa muihin tarvikkeisiin vaikka esimerkiksi runkopuuhun. Huonosti tehdyn eristystyön korjaaminen maksaa monin kerroin enemmän kuin koko eristystyö. Ala- ja välipohjissa se on myös vaikea toteuttaa, kun pinnat on tehty valmiiksi. Aivan pienissä kohteissa omatoiminen työ kannattaa, mutta jo vastuukysymyksien takia kannattaa isommat kohteet teettää ammattilaisella, joka tietää, miten painumat vältetään. Asentaja ei halua tulla korjaamaan jälkiään ja siksi alapohja tehdään kerralla sellaiseksi, että painumaa ei pääse tapahtumaan.

9 Termex-asiakaslehti n:o 1/ Uuden levyvillan synty oli osaamisen yhdistämisessä Termex-Eriste Oy ja Sepa Oy Vital Finland yhdistivät voimavaransa ja tuloksena on uusi levyvilla, jossa raaka-aineena on keräyspahvi. Idean isänä on Termex-Eriste Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Rautiainen, joka on useita vuosia pohtinut käyttöä tälle raaka-aineelle, josta on ylitarjontaa. - Otimme heitetyn pallon haltuumme ja ryhdyimme tutkimaan asiaa. Meillä oli menossa tutkimusta puuhierteen käytöstä Oulun yliopistolla, ja pyysin heitä tutkimaan myös pahvilaatikon, jolla toimme hierrettä tutkimuksia varten, kertoo tehtaanjohtaja Hannu Manninen idean hyödyntämisen ensivaiheista. Tutkimuksen tekijän toteamus, että pahvi on ylivoimainen verrattuna puuhierteeseen, antoi intoa jatkaa selvitystyötä. Selvitykselle oli myös perusteita tehtaan nykyisen raaka-ainepohjan, happivalkaistun selluloosan, hintaheilahtelut. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla Kehitys alkoi vuoden 2009 keväällä ja saman vuoden syksyllä tehtiin ensimmäiset näytteet. Tehdyt mittaukset osoittivat, että keräyspahvi soveltuu erinomaisesti lämmöneristeeksi. Sen eristävyys vastaa täysin selluloosasta tehtyä levyä. Tämän idean pohjalta Termex-Eriste Oy saa kaipaamansa keräyskuidusta valmistetun levytuotteen, joka on myös ekologisesti kestävä. Se laajentaa yhtiön mahdollisuuksia palvella laajemmin puu- ja hirsitalojen valmistajia sekä myös uudisrakentajia. Lisäksi levyvilla helpottaa palkkien taustojen ja nurkkien tekemistä. Valkoinen allergiatestattu selluloosasta valmistettu Vital- lämmöneriste saa rinnalleen ekologisen keräyskuidusta valmistetun vaihtoehdon, jolla hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä. Tällä vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Hannu Manninen arvioi, että Termex-Eriste Oy saisi levyä myyntiin jo heinäkuun loppupuolella. Keräyskuidun vaatimat laiteasennukset pitäisi olla valmiina juhannukseen mennessä, jonka jälkeen aloitetaan koeajot. Fi- merkillä aloitetaan Vital- lämmöneristeillä on oikeus käyttää CE- merkkiä nykyisessä tuotannossa. Tämä mahdollistaa tuotteiden tarjoamisen koko EU-alueella ilman maakohtaisia hyväksyntöjä. CE- hyväksytyksen saaminen on monivaiheinen prosessi. Toiminta käynnistetään Suomessa Inspectan myöntämällä FI- sertifikaatilla. Tätä varten tarvittavat testit on tehty levyllä, joka on valmistettu ennen eristevalmistuksen automatisointia. Tuotteen arvot vastaavat kaikilta osin nykyisin valmistuksessa olevaa levyä. Fi- merkki on kansallinen, mutta ennen sen myöntämistä kokein varmennetaan tuotteelta vaadittavat lämmöneristävyys-, ilmatiiveys- ja myös palotekniset ominaisuudet. Kun valmistuslaitteiston vaatimat muutokset on saatu käyttöön, voidaan tehdä laajemmat testit kansainvälisesti hyväksyttävää merkkiä varten. Termex- levyvillaa on saatavissa elokuun alkupuolella lupaa Sepa Oy:n Kemin eristetehtaan tuotantopäällikkö Hannu Manninen. Keräyskuidusta valmistettu levyvilla pienentää hiilijalanjälkeä ja siksi se esitellään veden ja vihreän kasvuston äärellä. Ruiskuasennus on yleisin seinäeristämisessä Levyeristäminen on antanut tilaa seinän ruiskuasennuksille ja syykin on selvä. Levyllä asennettaessa asennusvälin mitoitus täytyy tehdä todella huolellisesti ja hyvään eristystulokseen päästäkseen puutavarankin täytyy olla mittatarkkaa. Ruiskuasennuksessa eriste täyttää sille annetun tilan. Uusissa erittäin paksuilla eristeillä toteutettavissa taloissa ruiskuasennusta on korvannut seinän kotelopuhallus, joka suoritetaan ylhäältä valmiiksi tehtyyn onteloon. Esimerkkinä tästä ovat Zero-rakenteiset seinä. Ruiskuasennus soveltuu aina, milloin eristetilan syvyys pysyy kohtuullisena. Paksuus riippuu jossain määrin asentajan kokemuksesta ja harjaantumisesta. Pitkän kokemuksen tuomalla taidolla voidaan tehdä jopa lähes 300 mm paksuja avoimen tilan seiniä, mutta yleensä mentäessä yli 250 mm:n kannattaa asentajan kanssa pohtia eri vaihtoehtoja. Epätasainen alusta voi olla haasteellinen kaikille levyeristeille, mutta ruiskuasennetut seinät täyttyvät kaikilta osin. Hirren saumaan ei jää tyhjiä vaakatiloja, joissa kylmä ilma pääsisi mellastamaan. Eriste täyttää kaikki saumat ja myös kolot. Erityisesti vasta asennetuissa hirsissä ongelmana on hitaasti tapahtuva painuminen. Kun eriste tarttuu hirteen kiinni, se seuraa painumista. Tehdyissä tutkimuksissa suurikaan painuma ei näy muodonmuutoksena eristeessä. Lisärungon irtoaminen eristeestä näkyy hiushalkeamana pinnassa. Vanhassa hirsiseinässä hirret ovat aikojen kuluessa vääntyilleet hieman ja tästä syystä ne voivat hammastaa melkoisestikin. Tämäkään ei vaadi minkäänlaisia keskusteluja työmaalla. Ongelma siirtymistä voi olla suurempi lisärungon asennuksissa. Hirsirakentaminen on kaikkiaan tällä hetkellä melkoisten haasteiden edessä, kun niiden eristyskyvylle tulee tiukkenevat vaatimukset. Selluvilla on yksi vastaus haasteeseen. Se säilyttää rakenteen kosteuden käsittelykyvyn. Sillä ei ole merkitystä kummalle puolella hirttä se asennetaan. Puhallusasennus palaa myös seiniin Ruiskuasennus syrjäytti puhallusasennuksen 1990-luvun alkupuolella, koska se oli paremmin kontrolloitavissa mm paksuissa seinissä, joissa rakenteen aiheuttama kitka, ellei sitä asennuksessa huomioitu, saattoi heikentää asennustulosta. Nykyiset mm paksuissa seinissä pinnan kitkan merkitys on olematon ja eriste asettuu tasaisesti läpi rakenteen. Toisaalta näin paksujen seinien ruiskuasennus on erittäin haastavaa. Puhallusasennustekniikka on myös parin vuosikymmenen aikana kehittynyt. Termex-Eriste Oy:n ja PRT- Lamin yhdessä kehittämässä Zero- rakenteessa eristämisessä pystyrungon osuus tehdään puhaltamalla ja jäykistävänä ja tiivistävänä rakenteena toimivan havuvanerin sisäpuoli tehdään ruiskuasennuksena. Tähän 50 mm osaan asennetaan sähköt, jolloin niiden kautta ei tapahdu vuotoja.

10 10 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Termex uudisti ilmettään Arvot aidosti ympäristössä Termex uudisti ilmeensä vastaamaan paremmin omaa ympäristöstä lähtevää palvelutoimintaa. Käytännön työn tähän teki Webon Oy. Aikaisempi sinikeltainen värimaailma muuttui pehmeän vihreäksi. Kaikki muu uusittiin tähän sävyyn, mutta logo säilyi ennallaan. Se on palvellut yritystä jo lähes 20 vuotta. Uutta on ympärille tullut ovaali. Ilme on uudistunut ja ensimmäisenä siihen pääsee tutustumaan yrityksen kotisivuilla. Tämä uudistus tulee näkymään kaikessa yrityksen materiaalissa. Harri Niemelä on vienyt vihreällä ovaalilla ympäröidyn Termex- logon luontoon, jolla hän halusi kertoa, että yrityksen Arvot ovat aidosti ympäristössä. Hape Yritysilmeen uudistaminen on pitkä prosessi - On tärkeää luoda yritysviestistä sellainen, että sen voi juostessakin lukea, kertoo Harri Niemelä Webon Oy:stä suunnittelun tavoitteita. Termexin yritysilmettä miettiessäni olen usein tehnyt ajatustyötä yöllä, jotta pääsisin asiaan todella kiinni ja voisin rauhassa uppoutua ajatustyöhön ilman häiriötekijöitä. Pirteän punatukkaisen tytön käytöllä on tavoitteena viestittää, että yritys kantaa vastuun myös tulevista sukupolvista. Kaikkiaan ilmeen rakentaminen on monien ihmisten yhteistyötä. Vaikka mainostoimisto on saanut melkoisen vapaat kädet ilmeen suunnittelussa, ovat Termex-Eriste Oy:n henkilöt olleet tiiviisti mukana suunnitteluprosessissa. - Aihe kehittyy vähitellen kokonaisuudeksi. Toivomme, että Termexin arvot välittyvät uuden yritysilmeen kautta kaikille tarkoittamallamme tavalla. Joskus on hyvä odottaa muutama päivä, että kaikki muutokset ehtivät kyspsyä ja että muutkin hyväksyvät ajatukset, listaa Harri Niemelä toimintaansa. Ilme näkyy vähitellen kaikessa Uusi ilme pyritään saamaan kaikkeen toimintaan vähitellen. Ensimmäiset autot ovat jo teipattu ja kotisivuilla ilme näkyy kaikkien aiheiden osalta. Vähitellen esitteet uusiutuvat ja kirjelomakkeet saavat saman tunnistettavan ilmeen. Yrityksen toiminta on lähtenyt tähänkin saakka Arvot aidosti ympäristössä - ajatuksesta, mutta nyt se halutaan näkyvän kaikessa toiminnassa. Se ei ole pelkästään kuva, vaan se on ajatustapa, jonka yritys haluaa ohjaavan myös sen puhalluskumppanien toimintaa. Alhainen energian kulutus, vähäinen energian sitoutuminen, raaka-aineena keräyskuitu ja lopputuloksena virheetön asennus antavat hyvän lähtökohdan tarjota yrityksen arvopohjaa myös rakentajille ja remontoijille. Pahvin jalostajasta puhallusurakoitsijaksi Petteri Eskolin esittelee ylpeänä Termex- puhalluskaluston uudella värityksellä olevaa autoaan, jossa ovat kaikki puhaltamisessa ja ruiskuasentamisessa tarvittavat laitteet. Auton voi nähdä Kouvolan - Kotkan seuduilla. Paperiteollisuudessakin on joutunut huomaamaan, että kaikille ei riitä jalostettavaa, kun tehtaita suljetaan. Petteri Eskolin halusi varmistaa, että ei joudu täysin tyhjän päälle, jos tehdas ei jostain syystä tarvitse enää hänen työtään. Hän päätti ryhtyä eristeasennusyrittäjäksi. Koulusta päästyä oli luvassa kolmen kuukauden rupeama Stora Enson paperitehtaalla. Kolme kuukautta on muuttunut nyt reiluun 25 vuoteen. Luottoakin on tullut. Petteri toimi valmistuksen luottamusmiehenä. Juttua tehtäessä kesäkuun alkupuolella Petteri oli juuri aloittanut kolmen viikon loman, jota vietetään pääosin mökillä Vuohijärvellä. Siellä on aina jotain askarreltavaa ja saa nauttia alkukesän auringosta. Yrittäjyys on uusi kokemus Selvil- toiminimi ja hyvät neuvot tulivat urakoinnin lopettaneelta vaimon sukulaiselta. Nyt toimintaa on opeteltu reilun puolen vuoden ajan ja työ tuntuu kiinnostavalta. Toisin kuin tehtaalla, tässä työssä näkee uusia ihmisiä, joita voi palvella. Syksy ja alkutalvi ovat asennustyössä, muiden kertomana, kiireisintä aikaa. Kyllä se on tullut huomatuksi jo nyt, kun tilauksia tippuu, jos ei päivittäin, niin useita viikossa. Kaikki työt on ensi syksynä varauduttu tekemään sovittuna aikana. Tätä varten mies on ottanut lomaa koko syksyn ja alkutalven ajaksi. Työnsä osaavalle pahvin jalostajalle on tullut paljon uutta opittavaa. Tehtaalla muut huolehtivat palkan maksusta ja verojen tilittämisestä. Näitä varten on täytynyt hankkia oma kirjanpitäjä, joka huolehtii kirjauksista ja tarvittavista ilmoituksista. Myös muut työnantajavelvoitteet alkavat aueta. Oman työn myyntikin on kokemuksena uusi. Onneksi kaikkea ei ole tarvinnut oppia aivan alusta, kun matkassa on hyvä neuvoja, joka on aikaisemmin elänyt tällä työllä. Mainosten lisäksi puhelin on tullut aivan uudella tavalla tutuksi, se kun tuo leipää. Yrittäjyys tuntuu ainakin näin alussa aivan passelilta. Omaa ajankäyttöä saa säädellä itse. Voi vapaasti päättää, mihin aikaan aloittaa työt. Työ määrittää, kauanko sitä tehdään. Jos kaikkea ei saa päivässä tehtyä, jatketaan työtä seuraavana päivänä. 15-kiloinen on vielä saamatta Kalastus on Petteri Eskolinin vastapaino työlle. Kalaa on narrattu Vuohijärvellä, mutta se on kuljettanut miestä monilla hyvillä kalapaikoilla eri puolilla Suomea. Vielä on 15-kiloinen lohi antanut odottaa itseään. Suurin saatu arvokala on ollut vajaa 12 kiloa. Viime vuoden tositavoite oli päästä sellaisille apajille, että olisi voinut kehua ison kalan saamista. Kesä meni hyvin ja kalaa tuli. Tavoitteen hakeminen jäi tältäkin kesää saavuttamatta. Jääkansi peitti hyvät kalavedet, mutta ehkä tänä kesänä? Vaikka kalakaverit ovat tuttuja, kalapaikoilla tapaa aina uusia mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Joillakin juttu lentää toisia paremmin ja saatujen kalojen mitta lähestyy miehen syltä. Vaikka kädet sitoisi, juttu vaan jatkuu. Jos kaveri ei kykene näyttämään kalan kokoa käsillään, hän näyttää silmien väliä.

11 Termex-asiakaslehti n:o 1/ Termex kehittäjänä Painumaton puhallusvilla yläpohjaan Puhallusasennuksen vahvuuksina on pidetty asennuksen saumattomuutta, mutta erityisesti levyvillateollisuus on pyrkinyt tuomaan esiin puhalluseristeiden painumista ongelmana. Painuma on tavallisten puhallusvillatuotteiden ominaisuus, johon ratkaisuna on painumavaran käyttö asennuksessa. Levytuotteiden vähäisempi painuma syntyy kuitujen liimaamisesta toisiinsa valmistusprosessin aikana. Samaa tekniikkaa käytetään puukuitueristeruiskutuksissa seiniin. Kuidun oma liima-aine aktivoidaan kostuttamalla kuitu. Kosteuden haihtumisen jälkeen seinään on saatu tilan täyttävä täysin saumaton ja seinästä ryhdin ottava painumaton eristemassa. Painumattomuus perustuu asennustekniikkaan Termex-Eriste Oy yhdisti markkinoilla olevaa tietoa ja tekniikkaa uudenlaiseksi tavaksi asentaa yläpohjan eristeet siten, että painumaa voidaan hallita ilman painumavaraa. Kosteuden aiheuttama kuitujen liimautuminen yksistään ei riittänyt yläpohjassa, koska se vaikutti liimautumiseen hitaasti ja lisäsi kuidun painoa. Markkinoilla on tunnettu sideaine, joka reagoi nopeasti eristekuidussa olevan boorin kanssa ja kuitujen nopean liimautumisen vaikutuksesta rakenteeseen syntyy painumaa estävä sidosverkko vähän samalla tavalla kuin levytuotteiden liimalla tehty rakenne. Seinäasennuksessa käytetyn suuttimen perustekniikkaa kehittämällä saatiin tehtyä yläpohjan eristämiseen soveltuva suutin. Lukuisten koeasennusten aikana saatiin selville tarvittava kostutusmäärä ja kostutusveteen lisättävä sideainemäärä. Koeasennusten yhteydessä hioutui myös asennustapa, jolla varmistetaan tasainen eristystulos. Tämä Sidox- Termex tuotenimellä vapaasti puhallettaviin yläpohjiin markkinoitava palvelutuote on ollut markkinoilla jo lähes vuosikymmenen. Sen käyttöä ovat toistaiseksi rajoittaneet pienissä eristeasennuskohteissa tarpeelliset esivalmistelut, jotka nostavat perushintaa. Juha Kupari pysäytti puhaltamisen kuvan ottamisen ajaksi. Kuvasta näkyy, miten eriste täyttää tilan ja myös eristeen sisään jäävien putkien ympäristön. Pikkukuvassa eristeasennus jatkuu. Eristepaksuuden kasvu lisää kysyntää Eristepaksuuden lisääntyminen tulee kasvattamaan painumattoman tuotteen kysyntää. Painumattomalla levymäisellä tuotteella voidaan välttää perinteisen asennustekniikan ongelmat mm. vinosauvojen alapuoliset avautumiset, jotka toki on hoidettavissa tekemällä asennus useampana asennuskertana. Purun tai levyvillan päälle tehtävissä lisäeristyksissä painuman merkitys on uudisrakennuksien yläpohjaeristyksiä vähäisempi. Vanha puru on tiivistänyt rakenteen ja levyeristyksessä hienojakoinen kuitu täyttää aikaisemmat vuotokohdat tehokkaasti. Paksut eristekerrokset ovat varsin haastavia levyeristeillä tehtäväksi ahtaissa yläpohjissa. Yläpohjan kantavien rakenteiden huomioiminen on vaativa tehtävä. Lisäksi on mielenkiintoista tietää, miten ylimmät levykerrokset asennetaan yläpohjaan. Joutuuko eristeasennusta varten rakentamaan asentajille asennustasoja? Sidox- asennustekniikan edut tulevat korostumaan uusissa jopa yli puolen metrin paksuisissa eristeissä. Asennuksessa tarvittavat aineosat kulkeutuvat putkessa yläpohjaan ja ne yhtyvät suuttimessa lievästi kosteaksi massaksi, joka asettuu tiiviisti myös yläpohjassa olevien rakenteiden ympärille. Ilmatiiveys on rakentamisessa laadun mitta Rakennuksen ilmatiiveydellä on vaikutuksia ilmanvaihdon lisäksi myös rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen. Huono ilmatiiviys voi edistää kosteuden siirtymistä rakenteisiin, mistä voi aiheutua rakennukselle ajan mukana suuriakin ongelmia. Ilmatiivis rakennus on terveempi ja kuluttaa myös vähemmän energiaa. Ilmatiiveyttä mitataan rakennukseen tuotetun paineeron avulla ja sen tulos esitetään 50 Pa:n paine-erossa tapahtuvana rakennuksen ilmatilavuuden vaihtona tunnin aikana rakenteiden vuotoreittien kautta. Jos ilmatiiveys on alle 1 1/h 50 Pa), on se varsin hyvää tasoa. Energiatodistuksessa on ilmatiiveyden perustasoksi määritelty 4 1/h 50 Pa), mutta tätä pienempää arvoa voidaan käyttää, jos tiiviys on mittauksin osoitettu. - Rakennuksen hyvän ilmatiiviyden toteutumisen edellytyksenä on tavoitteen vaatimusten mukainen suunnittelu ja toteutus. Erityisesti ilmatiiviyteen vaikuttavien detaljien suunnittelu ja eri työvaiheiden toteutuksen valvonta myös ilmatiiviyden kannalta on tärkeää. Ilmanvuotomittauksin voidaan todeta saavutettu taso ja vielä osittain parantaa tiiviyttä ennen rakennuksen käyttöönottoa suosittaa erikoistutkija Tuomo Ojanen VTT Expert Services Oy:stä. (VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus). Ilmatiiveys saadaan huolellisella rakentamisella Huonosti tiivistetyn rakennuksen hallitsematon ilmanvaihto voi olla merkittävä suunniteltuun ilmanvaihtoon verrattuna. Hatarassa rakennuksessa ilmanvaihtoon vaikuttavat tuuli, lämpimän ilman nouseminen ylöspäin ja tulisijojen käyttö (jopa takan polttaminen). Kun ilma tulee erilaisista raoista, sen puhtaus on kyseenalainen. Lisäksi hatarassa rakennuksessa alipaineen jatkuva ylläpito ei onnistu ja rakenteisiin voi siirtyä huomattava määrä kosteutta sisäilman virratessa vuotoreittien kautta ulospäin. Hyvä osaava rakenteiden suunnittelu, mahdollisten ongelmakohtien paikantaminen ja niiden detaljisuunnittelu sekä huolellinen työ ja sen valvonta mahdollistavat ilmatiiveyden toteutumisen. Erityisiä ongelmakohtia ovat läpiviennit, joista ehkä vaikeimmin ratkaistavia on savuhormi. Ikkunoiden ja ovien pielien ilmatiiveyden varmistaminen vaatii huolellisuutta. Oven poistamisen jälkeen oviaukko peitetään pressulla, jonka läpi tapahtuvalla puhalluksella rakennukseen synnytetään 50 Pa:n alipaine ja sen säilyttämiseksi tarvittava ilmamäärä mitataan. Tämä ilmamäärää verrataan rakennuksen ilmatilavuuteen. - Ilmansulun sisäpuolinen lisärunko pienentää riskiä ilmatiiviyden heikentymisestä rakentamisen eri vaiheissa, kun rakennuksen sähkövedot ja muu tekniikka voidaan kuljettaa tässä välissä tarvitsematta rikkoa ilmansulkua, vihjaa Tuomo Ojanen. Kaiken kaikkiaan talotekniikan edellyttämien läpivientien määrä tulisi minimoida ja läpivientien tiivistyksessä tulisi käyttää tarkoitukseen soveltua osia, jolloin työmaalla ei tarvitse turvautua tilanteesta tai tekijästä riippuviin viritelmiin vaikeissa kohdissa Ojanen opastaa. Nykyisin on saatavissa jo materiaaleja, joilla talon tiivistäminen onnistuu erinomaisesti. Selektiivisesti toimivat höyryn- ja ilmansulut rajoittavat kosteuden pääsyä rakenteisiin talvella, mutta sallivat sen kuivumisen sisälle kesällä. Sarjaan kuuluvat teipit eivät irtoa vuosikymmentenkään aikana, jolloin näillä tiivistäminen on turvallista. Ilmatiiveyden valvonta kuuluu pääsuunnittelijalle Rakennuksen suunnittelun koordinaatio ja valvonta kuuluu pääsuunnittelijalle. Hän määrittää tavoiteltavan ilmanvaihtoluvun, jota käytetään myös energiaselvityksessä. Kun ilmatiiveysvaatimus on määritelty pienemmäksi kuin 4, on se todennettava ennen rakennuksen käyttöön ottoa. Pääsuunnittelijan tehtävänä on valvoa erityisesti, että tältä osin suunnitelmia noudatetaan työmaalla ja niissä määritellyt tiivistämiset tehdään asianmukaisesti. Varsinaista tiivistysten toteuttamista valvoo työmaan vastaava työnjohtaja. Talon rakennuttajan etuihin kuuluu seurata tältä osin myös osaltaan työn huolellisuutta, sillä viime kädessä hän maksaa kohonneina käyttökustannuksina tiiveyden puutteista ja siitä mahdollisesti syntyneistä kosteusongelmista.

12 12 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Jokelan tehtaalle uusi tuotantopäällikkö Sami Ylén nimitettiin Termex- Eriste Oy:n Jokelan tehtaan uudeksi tuotantopäälliköksi toukokuun 2010 alusta. Hän vastaa Tuusulan Jokelassa sijaitsevan tehtaan eristeen valmistuksesta ja toimittamisesta puhallusurakoitsijoille ja muille asiakkaille. Ylén on tullut yhtiön palvelukseen vuoden 2009 lokakuun alusta. Alkuvaiheen tehtävänä oli toimia tuotannossa nokkamiehenä tuotantopäällikön alaisuudessa. Kun aikaisempi tuotantopäällikkö siirtyi uusiin tehtäviin, oli tämä luonnollinen jatko. Tehtaan laitteistoja on kehitetty pitkin talvea ja tuotantovolyymia on saatu nostettua aikaisemmasta. Nykyisellä toimintatasolla eristeitä valmistuu tarpeen mukaan tonnia viikossa. Tehtaan tavoitteena on turvata Uudenmaan ja lähialueilla tarvittavat lämmöneristeet. Uusi levyvilla valmistui yhteistyönä Termex- levyvilla tulee markkinoille tämän kesän aikana. Sen on kehittänyt Sepa Oy Vital Finland Termex-Eriste Oy:n hallituksen puheenjohtajan Keijo Rautiaisen idean pohjalta. Levy on luonteva jatke keräyskuidusta lämmöneristettä valmistavalle yritykselle ja täydentää erinomaisesti sen tarjontaa. Keräyspahvin soveltuvuutta eristekäyttöön on Termex- Eriste Oy:llä pohdittu pitkään. Sepa Oy Vital Finland valmistaa selluloosasta levylämmöneristeitä. Tutustumiskäynnin yhteydessä Keijo Rautiainen esitti idean Vital Finlandin tehtaanjohtaja Hannu Manniselle, joka kiinnostui asiasta. Tästä käynnistyi yhteistyö pahvista valmistetun levyvillan kehittämiseksi. Uusi tuote laajentaa mahdollisuuksia käyttää kierrätystuotteita erilaisissa eristyksissä. Nurkkien ja palkkien taustojen lisäksi tuote on erinomainen kohteissa, joissa ei ole sähköä, luettelee eristeen uusia käyttökohteita Termex-Eriste Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Pölkki. Asiaa on käsitelty tarkemmin sivulla 9. Sami Ylén käynnistää eristeenvalmistuslaitteistoa. Kone käynnistetään vaiheittain, jolloin syntyvä virtapiikki jää pieneksi. Urakoitsijaverkosto tiivistyy Termex-Eriste Oy:n puhallusurakoitsijoiden verkostoon on tullut uusia urakoitsijoita, jotka osaltaan parantavat asennuspalvelutoimintaa. Urakoitsijat ovat tulleet pääosin alueille, jotka ovat olleet vanhojen urakoitsijoiden reuna-alueilla. Kuusamossa Termex-Eriste oy:n urakoitsijana toimii Alpo Ala-Vuotunki. Yritykselle putkieristys on tuttua työtä. Talon eristys on erinomainen lisä tehtävään työhön. Toisaalta kuusamolaisilla on nyt myös puhalluseristämisessä yritys paikkakunnalla. Etelä-Pohjanmaan etelä-osia ja satakunnan pohjoisosia palvelee Jalasvilla, joka pitää kotipaikkanaan Jalasjärveä. Yrityksellä on eristekokemusta jo Kuljetuskalusto uusiutuu aikaisemmalta ajalta. Nyt se on osana Termex-Eriste Oy:n alueellista urakoitsijaverkostoa. Kouvolassa kotipaikkaansa pitävä Selvil palvelee Etelä- Karjalan aluetta. Kouvolan lisäksi toiminta-alueeseen kuuluvat Kotkan ja Haminan alue ympäristöineen. Termex-Eriste Oy uusii kuljetuskalustoaan samalla, kun ilmettä uusitaan. Puoliperävaunu toimii urakoitsijan eristevarastona. Urakoitsija tilaa uuden varastokärryn, kun vanhassa alkaa pääty näkyä. Varastokäryyn tarve on urakoitsijamäärän ja eristekysynnän myötä lisääntynyt. Tämä kustannustehokas tapa helpottaa urakoitsijan toimintaa. Osaltaan se myös vähentää eristeen siirtotarvetta, koska valmistuneet eristeet siirtyvät valmistuslinjalta suoraan kuljetusalustalle. Ensimmäiset uudella kuosilla tehdyt kärryt ovat jo odottamassa käyttöönottoa. Viimeisetkin vanhat peräkärryt poistuvat varastokäytöstä kuluvan vuoden aikana. Rakennusmääräykset kiristyivät yli kolmanneksen vuoden 2010 alussa Rakentamisen lämmöneristemääräykset kiristyvät aikaisemmasta tasosta yli kolmanneksen. Uusien määräysten mukaan esimerkiksi yläpohjiin tarvitaan Termex- lämmöneristeitä lähes puoli metriä. Parin vuoden päästä on luvassa vielä noin 20%:n kiristyksiä rakentamisen määräyksiin. Ilmatiiveysvaatimusta kiristetään myös, sillä hyväkään lämmöneriste ei toimi kunnolla, mikäli rakenteet eivät ole riittävän ilmatiiviitä. Ilmatiiveys saavutetaan hyvän ilmansulkurakenteen lisäksi huolehtimalla kaikkien läpivientien tiivistämisestä. Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti 1/2010 Termex-Eriste Oy on perustettu 1988 ja sen kotipaikka on Saarijärvi. Eristetehtaat ovat Saarijärvellä ja Tuusulan Jokelassa. Yhtiön toiminnan painopisteet ovat eristeen valmistus ja valmistuksen tuotantoteknologia. Yhtiö myy lämmöneristeet Termex-tuotemerkillä. Yhtiö työllistää keskimäärin 12 henkilöä. Rakennukset ovat suurin yksittäinen energian kuluttaja noin 40% kulutuksella ja ne tuottavat reilun kolmanneksen kasvihuonepäästöistä. Eriste- ja ilmanvaihtomääräyksien kiristämisellä on tavoitteena alentaa rakennusten käyttämää energiaa ja vähentää näin osaltaan kasvihuonepäästöjä. Vuoden 2012 määräyksillä puututaan rakennusten lämmöneristämisen ja ilmanvaihdon lisäksi myös lämmön tuottotapojen kautta myös energian säästöön ja ympäristövaikutuksiin. Liikevaihto v oli noin 4,5 M. PL SAARIJÄRVI Puh Fax (014) Päätoimittaja: Veli-Matti Pölkki Teksti, kuvat ja taitto: Erkki-Jussi Panula Sivunvalmistus: I-print plus Paino: I-print Oy

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ

PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ sivu 1 / 6 PUUTALOLLE LISÄERISTYSTÄ Teksti ja valokuvat : Keijo Kolu Piirustus : Pasi Kolu Case : Syrjälänkatu 36, Jyväskylä Talo Syrjälänkatu 36 on purueristeinen 1,5- kerroksinen, jyrkkäkattoinen omakotitalo

Lisätiedot

CO 2. Eristämisen sietämätön helppous

CO 2. Eristämisen sietämätön helppous Eristämisen sietämätön helppous Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Ympäristön tila on muuttunut hätkähdyttävästi viime vuosikymmeninä. Kulutamme energiaa päivä päivältä enemmän. Samalla kuormitamme

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

www.termex.fi Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Säästät luontoa ja rahaa Puhallettava Termex-Selluvilla on todellinen ekoteko

www.termex.fi Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Säästät luontoa ja rahaa Puhallettava Termex-Selluvilla on todellinen ekoteko Eristämällä paremmin kulutat vähemmän Ympäristön tila on muuttunut hätkähdyttävästi viime vuosikymmeninä. Kulutamme energiaa päivä päivältä enemmän. Samalla kuormitamme luontoa. Energian säästö ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

EKOLOGINEN ERISTE! ISOVER InsulSafe. Ekologinen ja turvallinen puhallusvilla

EKOLOGINEN ERISTE! ISOVER InsulSafe. Ekologinen ja turvallinen puhallusvilla EKOLOGINEN ERISTE! ISOVER InsulSafe Ekologinen ja turvallinen puhallusvilla 1.10.2014 Ekologinen Kotimainen Pölyämätön ISOVER InsulSafe Kotimaiset ISOVER InsulSafe puhallusvillan raaka-aineesta yli 85%

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI GRAFIITTIERISTEEN YLIVOIMAA Uudet huippulaatuiset grafiittieristeet UKOREX GRAFIT ja UKOREX ULTRA luovat uusia mahdollisuuksia rakennusten eristämiseen. Rakentajalle

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Binja Tiivistyslista Edullisin tapa tiivistää vetoisat ovet ja ikkunat! Tutkitusti tehokas energiansäästäjä Helppo asentaa Palkittu tuote

Binja Tiivistyslista Edullisin tapa tiivistää vetoisat ovet ja ikkunat! Tutkitusti tehokas energiansäästäjä Helppo asentaa Palkittu tuote Edullisin tapa tiivistää vetoisat ovet ja ikkunat! Tutkitusti tehokas energiansäästäjä Helppo asentaa Palkittu tuote Mukavuuden lisääminen ja energiansäästö on nyt näin helppoa! Helppo asentaa! Veto Hajut

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Lisäeristyksellä. Termex-lisäeristyspalvelu on edelläkävijä. parempaan asumisviihtyisyyteen. Reilusti yli puolet talon vaipasta on yläpohjaa.

Lisäeristyksellä. Termex-lisäeristyspalvelu on edelläkävijä. parempaan asumisviihtyisyyteen. Reilusti yli puolet talon vaipasta on yläpohjaa. Lisäeristyksellä parempaan asumisviihtyisyyteen Talo tehdään ajassa olevien vaatimusten mukaan. Aikanaan tärkeintä oli saada paljon uusia asuntoja. Määräykset hyväksyivät pienet eristepaksuudet. Vaikka

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Kohde ja tuoteluettelo. www.sunsystems.fi

Kohde ja tuoteluettelo. www.sunsystems.fi Kohde ja tuoteluettelo 38. Tervakukka 25. Aurinko-Tuulia 22. Ruislaine Sunsystems-aurinkosuojia on esillä kolmessa eri Asuntomessujen kohteessa. 22. Ruislaine, näytteilleasettaja: Greenbuild Oy 25. Aurinko-Tuulia,

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

45 mm. 6 mm A-A I-P ALKKI. leikkaus A A. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT -Lami 70 x45 mm / 6 mm. www.xbon.fi ASENNUSOHJE. ver. 13.1. www.termex.

45 mm. 6 mm A-A I-P ALKKI. leikkaus A A. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT -Lami 70 x45 mm / 6 mm. www.xbon.fi ASENNUSOHJE. ver. 13.1. www.termex. 45 mm A-A I-P ALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.xbon.fi ASENNUSOHJE ver. 3. www.termex.fi sisällysluettelo Yläpohja normaaliristikko 3 Yläkerta onteloasennus 4 Yläpohja lisäeristys 5 Yläpohja

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys RBM Vesikiertoinen lattialämmitys Oikea lämmön jakautuminen Lämpöä asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan. Lattialämmityksessä suuri lämmin lattiapinta-ala levittää lämmön tasaisesti koko huonetilaan. Lämmin

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Kreivitalon rakenne- ja eristeratkaisut säästävät energiaa ja rakentamiskustannuksia

Kreivitalon rakenne- ja eristeratkaisut säästävät energiaa ja rakentamiskustannuksia Kreivitalon rakenne- ja eristeratkaisut säästävät energiaa ja rakentamiskustannuksia Kreivitalon kaunis ulkomuoto kätkee sisäänsä toimivan, turvallisen ja energiatehokkaan kodin SUOMEN TODETUSTI TIIVEIN

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine

Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine Havainnekuva talosta RI Juha Karilainen, Wienerberger Oy Ab Miksi passiivienergiatalo tiilestä? Pitkällä aikavälillä täystiilinen rakenneratkaisu on elinkaariedullisin

Lisätiedot

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät SPU U-ARVOTAULUKOT Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät uudisrakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen korjausrakentaminen Alapohjat uudis- ja korjausrakentaminen SPU U-arvotaulukoista löydät

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Puhtaasti Luonnosta EKO Ekologista Eristämistä Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Eristysrappausjärjestelmä EKO ekologista eristämistä luonnosta

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Termater Elementit. Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit. www.termater.fi

Termater Elementit. Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit. www.termater.fi Termater Elementit Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit Termater Elementit Vahvuus, Eristävyys ja Modulaarisuus OMINAISUUDET JA HYÖDYT Kantava rakenne - Erittäin laadukkaat viilupuu

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013. Antti Viitanen

Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013. Antti Viitanen Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013 Antti Viitanen Tehokas Markkinoiden paras lämmöneristävyys: Lambda design 0,023 W/mK Tehokkuus mahdollistaa ohuet rakenteet Erinomainen ilmanpitävyys Alumiinilaminaatti

Lisätiedot

TULOILMAVENTTIILI VLR-100

TULOILMAVENTTIILI VLR-100 TULOILMAVENTTIILI VLR-100 Uuteen läpivientiin VELCO VLR-100 tuotekokonaisuus. Sisältää termostaatilla varustetun Velco korvausilmaventtiilin, F9 -luokan Filtrete suodattimen, ulkoritilän sekä jatko- ja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Luotettavaa lämmitystekniikkaa

Luotettavaa lämmitystekniikkaa Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERA:n

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Betonisandwich- elementit

Betonisandwich- elementit Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot