J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista
|
|
- Urho Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto- ja tutkimusperinne jatkuu edelleen. Nervanderin vuonna 1844 aloittamilla magneettisilla ja meteorologisilla mittauksilla on edelleenkin arvokasta tieteellistä käyttöä kuten tässä kirjoituksessa osoitetaan. Fysiikkaa, meteorologiaa ja geofysiikkaa Nervanderin tieteellinen aktiviteetti kohdistui kokeelliseen fysiikkaan - lähinnä sähkömagnetismiin -, geomagneettisen kentän aikavaihteluihin, meteorologisiin ilmiöihin ja maapallon ilmastollisiin muutoksiin. Nervanderin kokeellisesta fysiikasta tunnetuin saavutuksensa oli jo hänen elinaikanaan huomiota osaksi saanut galvanometri, jota silloin kutsuttiin tangenttibussoliksi. Kyseisestä laitteesta on säilynyt mallikappale, joka on näytteillä Helsingin yliopiston museossa. Tangenttibussoliaan Nervander esitteli matkoillaan ( ) aikansa tärkeissä fysiikan tutkimuslaitoksissa Kööpenhaminassa, Pariisissa, Göttingenissä ja Wienissä. Laitteesta on julkaistu kuvaus Ranskan Tiedeakatemian annaaleissa (1833). Meteorologissa tutkimuksissaan Nervanderin etsi yhteyksiä auringon säteilytoiminnan (oletettujen) vaihteluiden ja maapallon ilmakehän lämpötilamuutosten välille. Hän löysi tutkimuksissaan lämpötilasta 27.2 vrk jaksollisuuden, joka sopi hyvin yhteen auringon pyörähdysajan kanssa. Johtopäätös oli, että auringon säteilyn jaksollisuus vaikuttaa maapallon ilmastoon ja että aurinko on itse asiassa ns. muuttuva tähti. Tulos herätti aikanaan suurta huomiota, mutta myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että Nervanderin johtopäätökset perustuvat varsin puutteelliseen aineistoon ja hätäisiin johtopäätöksiin. Tutkimusalue on edelleen ajankohtainen, ehkä enemmän kuin ennen, koska aivan viime aikoina uusia mielenkiintoisia tuloksia on saatu auringon säteilytoiminnan tunnettujen muutossyklien ja maapallon ilmakehän lämpötilavaihtelujen välille. Aihepiiri liittyy läheisesti nykyään suurta tutkimusaktiviteettia saavaan avaruussään ja - ilmaston tutkimukseen, jossa laajasti tutkitaan aurinko-maa - systeemin vuorovaikutuksia.
2 Geomagnetismin alalla Nervander julkaisi muutamia tutkimuksia magneettikentän vuorokausivaihtelun jaksollisuudesta, jonka hän pystyi selittämään neljän Fourier-aallon summana. Tulos pätee edelleenkin. Geomagneettinen observatorio Nervanderin tärkein saavutus oli Helsingin yliopiston magneettisen observatorion toiminnan käynnistäminen, sen instrumentoinnin ja mittausrutiinien suunnittelu. Havainto-ohjelmaan kuuluivat myös meteorologiset havainnot, mistä syystä observatoriota kutsuttiinkin magneettis-meteorologiseksi observatorioksi. Nervanderin aikaansaannoksiin kuuluu myös ilmastollisten ja fenologisten havaintojen käynnistäminen koko Suomessa. Magnetismin ja meteorologian yhdistäminen toisiinsa perustui 1800-luvun alussa vallassa olleeseen luonnontieteellisen tutkimuksen paradigmaan, jonka mukaan auringon lämpö ilmakehän kautta synnyttää maahan sähkövirtoja. Nämä puolestaan aiheuttavat magneettikentän tunnetun säännöllisen vuorokausivaihtelun. Sähkövirtojen ja magnetismin välinen yhteys oli aivan uusi ja mullistava havainto. Sen oli tehnyt laboratoriokokeissa tanskalainen Hans Christian Örsted ( ) vuonna Maan magneettikentässä havaittavat transienttimuutokset eli ns. magneettiset myrskyt eivät kuitenkaan selittyneet tämän yksinkertaisen sähkövirta-magnetismi - konseptin avulla, koska niiden esiintyminen oli satunnaista. Toisaalta oli havaittu, että magneettiset myrskyt esiintyvät samanaikaisesti globaalisesti laajoilla alueilla ja että erityisesti pohjoisilla leveysasteilla myrskyt ovat olennaisesti voimakkaampia kuin muualla. Magneettisten myrskyjen aika-paikkavaihtelujen morfologian ymmärtämiseksi organisoitiin koordinoituja geomagneettisia havaintoja eri puolilla maapalloa. Hankkeisiin osallistuivat erityisesti Saksan, Ranskan, Englannin ja Venäjän tiedemiehet. Magneettisten observatorioiden esikuvaksi nousi Gaussin ja Weberin Göttingeniin perustama Der magnetische Verein (Magneettinen yhdistys) vuonna Sen toimesta luotiin geomagneettisen observatorion peruslaitteet ja havaintorutiinit, jotka omaksuttiin nopeassa tahdissa useisssa maissa. Nervanderin Helsingin yliopistoon perustama magneettinen observatorio oli yksi näistä. Maapallolla nykyään toiminnassa olevien noin 150 magneettisen observatorion rekisteröinnit jatkavat itse asiassa vieläkin Gaussin luomia havaintoperiaatteita moderneilla instrumenteilla. Gaussin aikana kaikki havainnot tehtiin visuaalisesti, mitään havaintoautomatiikkaa ei ollut vielä käytössä. Parhaimmillaan magneettien liikkeitä seurattiin 5-6 kertaa tunnissa tehtävillä havainnoilla. Nykyään vastaava automaattinen rekisteröinti tapah-
3 tuu jopa sekunnin välein ja tiedot magneettikentän vaihteluista ovat saatavilla useilta asemilta reaaliaikaisesti haluttuun paikkaan. Magneettikentän transienttivaihtelujen seuraaminen ja rekisteröinti liittyy maapallon lähiavaruuden plasmailmiöiden (esim. revontulet ) tutkimukseen. Viime kädessä se on aurinko-maa - systeemin vuorovaikutuksien tutkimista. Siinä pätevät edelleenkin Gaussin luomat perinteet koordinoiduista havainnoista, joita tänäpäivänä tehdään sekä maanpinnalta että avaruudessa satelliiteilla ja muilla avaruusluotaimilla. Tyypillisiä maanpinnalta havaittavia kohteita ovat, magneettikenttätietojen lisäksi, radioaaltoihin perustuvat tutkat ja optiset instrumentit revontulivalon kuvaamiseksi. Observatorion mittalaitteet Kuvassa 1 on esitetty Helsingin magneettisen observatorion havaintosalissa olleiden kolmen magneettisen mittalaitteen (variometrin) asettelu Gaussin Göttingenin malliobservatorio esikuvan mukaisesti [1]. Havaittavana oli magneettikenttävektorin kolme kohtisuoraa komponenttia: deklinaatio (D), horisontaali (H)- ja vertikaalikomponentti (Z). D on magneettisen pohjoissuunnan (kompassineulan suunta) ja todellisen pohjoissuunnan välinen kulma. H on magneettikenttävektorin vaakasuora komponentti ja Z sen pystysuora projektio. Havainnoissa käytetyt magneetit olivat massiivisia ja kookkaita kuten Kuvan 1 tiedoista nähdään. Havaintoja varten magneetit sijoitettiin vaakatasoon siten, että magneetin akseli oli kohtisuorassa mitattavan vektorikomponentin suhteen. Magneettien liikkeitä seurattiin havaintosalin keskelle pystytetyn kaukoputken avulla useiden metrien etäisyydeltä (kts. Kuva 1 ja 2). Kaukoputken päälle oli asetettu mitta-asteikko (S kuvassa 2), josta kaukoputken (T) avulla luettiin magneettiin kiinnitetyn peilin kautta magneetin suunnanmuutokset millimetreinä. Esim. H-variometrissa 10 mm muutos asteikolla vastasi 10 nt heilahdusta kenttävoimakkuudessa. Ylläkuvatulla laitekokonaisuudella tehtiin magneettikentän mittauksia yhtäjaksoisesti kellon ympäri 66 vuoden ajan vuodesta 1844 lähtien. Mittaustiheys oli aluksi 6 havaintoa tunnissa, mutta myöhemmin (vuodesta 1857) kerran tunnissa. Vuonna 1901 alkanut sähköraitiotieliikenne häiritsi observatorion magneettisia mittauksia. Lähes mahdottomaksi magneettisten havaintojen suorittaminen tuli vuonna 1908, jolloin raitiolinja kulki aivan observatorion läheltä. Tästä syystä ne lopetettiin vuonna 1910.
4 Nervanderin perustaman observatorion magneettisten mittausten tulokset julkaistiin ensimmäisten neljän vuoden ( ) ajalta painetussa muodossa Nervanderin kuoleman jälkeen Sen jälkeen tehtyjä mittauksia ei ole aikaisemmin käsitelty lainkaan, mutta kaikki pari miljoonaa havaintoa on säilynyt alkuperäisissä käsinkirjoitetuissa havaintovihoissa. Havaintojen lähempi tarkastelu osoitti, että ne ovat erittäin huolellisesti tehtyjä ja antavat arvokasta tietoa magneettikentän vaihteluista ajalta, jolta magneettikentän havaintoja on säilynyt vain vähän muualta. Usean vuoden työn jälkeen vanhat magneettiset havainnot on tallennettu levykkeille. Työ tehtiin Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osastolla, jota tavallaan voidaan pitää Nervanderin observatorion seuraajana. Helsingin magneettisen observatorion havaintosarjoja on käytetty lukuisissa geofysiikan julkaisuissa tutkittaessa auringon aktiivisuuden vaikutuksia maan magneettikentän vaihteluihin. Tällaisia kansainvälisiä julkaisuja on viiden viime vuoden ajalta 26 kappaletta. Näin Nervanderin yli 150 vuotta sitten aloittamat mittaukset antavat relevanttia tietoa tänäpäivänäkin tehtäviin geomagneettisiin tutkimuksiin. Nervanderin käynnistämien mittausten tulokset yhdistettynä myöhemmin muissa observatorioissa tehtyihin magneettikentän mittauksiin antavat yhtenäisen 155 vuotta pitkän aikasarjan, joka kuvaa maapallon lähiavaruuden aiheuttamia magneettisia häiriöitä maanpinnalla eli ns. avaruusilmastoa. Siinä havaittavat hitaat muutokset kertovat auringon hiukkasemission dekadaalisista ja vielä pitempikestoisista muutoksista. Itse asiassa viime vuosisadan puolivälisistä tunnetaan vain Helsingin lisäksi kaksi muuta magneettista observatoriota, joiden havaintosarjat ovat yhtä täydellisiä ja korkeatasoisia. Ajanjaksolla ei ole julkistettu yhdenkään muun observatorion havaintoaineistoa, joten siinä suhteessa Helsingin observatorion mittaukset ovat ainutlaatuisia. Jälkimaailmalle arvokkain Nervanderin tieteellinen saavutus oli magneettis-meteorologisen observatorion perustaminen ja geomagneettisten sekä meteorologisten havaintorutiinien korkeatasoinen toteuttaminen Suomen olosuhteissa, perinne, joka on jatkunut näihin päiviin asti. [1]. Nevanlinna, H., New geomagnetic activity index series for EOS - Trans. Amer. Geophys. Union, 76, [2]. Nevanlinna, H., Gauss H-Variometer at the Helsinki Magnetic Observatory J. Geomagn. Geoelectr., 49,
5
6 Kuva 1. Kaavakuva Helsingin magneettisen observatorion magnetometrien sijoittelusta observatoriosalissa.
7 GAUSSIN H-VARIOMETRI H-variometri ylhäältä W Kaukoputki (T) magneetin (M) muutoskulmien (Dj)havaitsemiseksi M T R = 7.3 m N Dj E S Kaksi hopeista ripustuslankaa (2.75 m) Magneetin kiinnityskappale, jonka keskellä on peili, josta havaitsija näkee asteikon (S) T W M E Magneetti (M) edestä Pilarin päälle pystetty havainto-kaukoputki (T) ja siihen liittyvä mitta-asteikko (S) Kuva 2. Kaavakuva Helsingin magneettisen observatorion horisontaalikentän vaihteluja mittaavasta laitteesta (Gaussin H-variometri). Ylemmässä kuvassa oikealla on magneetti, joka on itä-länsi asennossa. Vasemmalla on kaukoputki (T), jolla havaittiin magneetin kääntymiskulman muutokset. Ne luettiin asteikolta (S alemmassa kuvassa), joka heijastui kaukoputkeen magneettiin kiinnitetystä peilistä. Laite oli jatkuvassa käytössä Helsingin magneettis-meteorologisessa observatoriossa vuosina
Ilmatieteen laitoksen historialliset laitteet - taustatietoa
1 Ilmatieteen laitoksen historialliset laitteet - taustatietoa Heikki Nevanlinna, GEO/ESI 1. Havaintotoiminnan alku Helsingin magneettis-meteorologisessa observatoriossa Ilmatieteen laitos perustettiin
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
LisätiedotMaapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja
Maapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos, Avaruus ja yläilmakehä heikki.nevanlinna@fmi.fi Abstract. A brief review is given about the geomagnetic
LisätiedotIlmatieteen laitoksen historialliset havainnot: geomagnetismia ja meteorologiaa 1800-luvulla
Ilmatieteen laitoksen historialliset havainnot: geomagnetismia ja meteorologiaa 1800-luvulla Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna Havaintopalvelut, Viestintä 11.10.2011 Ilmatieteen laitos - Meteorologiska
LisätiedotAvaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee
Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.
LisätiedotMAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET
MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja
LisätiedotLataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa
Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään
LisätiedotIlmatieteen laitos 175 vuotta
Ilmatieteen laitos 175 vuotta Heikki Nevanlinna Sää ja ilmasto ihmisten ja yhteiskunnan elinehtoihin olennaisesti vaikuttavina ympäristötekijöinä ovat olleet systemaattisen tutkimuksen kohteina jo kauan.
LisätiedotSisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8
Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4
Lisätiedot5. GEOMAGNEETTISET AIKAVAIHTELUT OBSERVATORIO- REKISTERÖINTIEN MUKAAN
136 5. GEOMAGNEETTISET AIKAVAIHTELUT OBSERVATORIO- REKISTERÖINTIEN MUKAAN 5.1 Magneettisista observatorioista Geomagneettisten observatorioiden tehtävänä on tallentaa maapallon magneettikentän aikavaihtelut
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
Lisätiedot9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9.1 Polarisaatio tähtitieteessä! Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
LisätiedotGeofysiikkaa ja 1800-luvun Euroopassa
Geofysiikkaa 1700- ja 1800-luvun Euroopassa Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos XXV Geofysiikan Päivät, Oulu 11.-12.5.2011 5/5/11 ESITYKSEN SISÄLTÖ Karakteristisia kehityslinjoja geofysiikan alalla 1700-luvulta
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotIlmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä
1 Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä Heikki Nevanlinna, Ilmatieteen laitos, Havaintopalvelut Kaisaniemessä sijaitsee Helsingin virallinen sääasema. Asema on Helsingin yliopiston
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
Lisätiedot10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
10. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Polarisaatio tähtitieteessä Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
Lisätiedot9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotAURINGON SÄTEILYN MUUTOKSET JA MAAPALLON LÄMPÖTILA
1 AURINGON SÄTEILYN MUUTOKSET JA MAAPALLON LÄMPÖTILA Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos - Viestintä & Havaintopalvelut Toimittajien ilmastonmuutoskoulutuspäivät Ilmatieteen laitoksessa 2.-3.3.2010 (Päivitetty
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
Lisätiedot1. Sisäsyntyinen magneettikenttä (Internal Geomagnetic Field)
72 3. MAAPALLON MAGNEETTIKENTÄN PALLOHARMONINEN ESITYSMUOTO 3.1 Magneettikentän lähteet MAAPALLON MAGNEETTIKENTÄN LÄHTEET 1. Sisäsyntyinen magneettikenttä (Internal Geomagnetic Field) * Geomagneettinen
LisätiedotKOMPASSI. * Magneettisen pohjoissuunan ja maantieteellisen pohjoissuunnan
31 KOMPASSI * Magneettikompassi on laite, jossa vaakatasoon tasapainoitettu magneettineula asettuu likimain pohjois-eteläsuuntaan. Kompassineulan pohjoiskohtion suunta on sama kuin magneettinen pohjoissuunta,
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
Lisätiedot1. YLEISTÄ MAGNETISMISTA
1 1. YLEISTÄ MAGNETISMISTA Magneetin aiheuttama vetovoima on ollut tunnettu jo vuosituhansia. Jo kreikkalainen filosofi Thales (n. 600 ekr) tiesi, että tietyillä rautamalmeilla on kyky vetää puoleensa
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotAvaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä
Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen
LisätiedotSähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa Katja Palomäki. Tervetuloa!
Sähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa 6.4.2009 Katja Palomäki Tervetuloa! 1 Johdanto Esityksen tavoitteena on luoda yleiskatsaus tärkeimpiin sähkömagnetismin ymmärtämiseen vaikuttaneihin asioihin
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotMenetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen
Kannuksen lukio Maastossa ja mediahuoneessa hanke Fysiikan tutkimus Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Menetelmäohjeet Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Työn tarkoitus Opiskelijoille magneettikenttä
LisätiedotRAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2009:1 GEOMAGNETISMIN ABC-KIRJA
RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2009:1 GEOMAGNETISMIN ABC-KIRJA Heikki Nevanlinna RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2009:1 GEOMAGNETISMIN ABC-KIRJA Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos Meteorologiska Institutet
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4.
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
Lisätiedot8a. Kestomagneetti, magneettikenttä
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotAvaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola
Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotFYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT
FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funktiona. Sähkömagnetismia ja
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotMAGNEETTISET HAVAINNOT HELSINGIN MAGNEETTIS-METEOROLOGISESSA OBSERVATORIOSSA,
RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2011:4 MAGNEETTISET HAVAINNOT HELSINGIN MAGNEETTIS-METEOROLOGISESSA OBSERVATORIOSSA, 1844-1910 HEIKKI NEVANLINNA RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2011:4 MAGNEETTISET HAVAINNOT
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
Lisätiedot1. YLEISTÄ MAGNETISMISTA
1 1. YLEISTÄ MAGNETISMISTA Magneetin aiheuttama vetovoima on ollut tunnettu jo vuosituhansia. Jo kreikkalainen filosofi Thales (n. 600 ekr) tiesi, että tietyillä rautamalmeilla on kyky vetää puoleensa
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotGeomagneettisia myrskyjä kuvaavan Dst-indeksin korjaus ja ajallinen jatko
Geomagneettisia myrskyjä kuvaavan Dst-indeksin korjaus ja ajallinen jatko Kalevi Mursula 1, Lauri Holappa 1 ja Arto Karinen 2 1 Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, kalevi.mursula@oulu.fi 2
LisätiedotJohdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä
FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotSuprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta
Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotSuhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
Lisätiedot9. Tila-avaruusmallit
9. Tila-avaruusmallit Aikasarjan stokastinen malli ja aikasarjasta tehdyt havainnot voidaan esittää joustavassa ja monipuolisessa muodossa ns. tila-avaruusmallina. Useat aikasarjat edustavat dynaamisia
Lisätiedot2. Sodankylän geofysiikan observatorion tavoitetila v. 2010
Liite 5 SODANKYLÄN GEOFYSIIKAN OBSERVATORIO 1. SGO:n perustehtävä SGO:n strategia vv. 2006-2010 SGO on Oulun yliopiston alainen erillislaitos. Sen mittaustoiminta on osa Suomen kansallisista velvotteista
LisätiedotTieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotIlmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä
eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotAvoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto
Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotAKUSTINEN KOHINA VOIMISTUU AKTIIVISTEN REVONTULTEN AIKANA
(Espoo 27.5.2004) Hyvällä revonilmalla on mahdollista kuulla meripihkakohinaa... AKUSTINEN KOHINA VOIMISTUU AKTIIVISTEN REVONTULTEN AIKANA Kahden revontuliyön mittaukset tuottivat yhdenmukaisia tuloksia
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet 2017
Suhteellisuusteorian perusteet 017 Harjoitus 5 esitetään laskuharjoituksissa viikolla 17 1. Tarkastellaan avaruusaikaa, jossa on vain yksi avaruusulottuvuus x. Nollasta poikkeavat metriikan komponentit
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTähtien magneettinen aktiivisuus; 1. luento
Tähtien magneettinen aktiivisuus; 1. luento Periodi III: teoriaa; luentoja, demonstraatiota ja harjoituksia luentoaikaan ke 10 12 Harjoitukset: laskarityyppisiä kotitehtäviä, jotka palautetaan luennon
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotIhan oikea esimerkki. Luku 16
Luku 16 Ihan oikea esimerkki 16.1 Avaruussäästä Esitellään lopuksi yleissivistävästi geomagnetismiin liittyvä sovellutus: geomagneettisesti indusoituvat virrat (GI-virta, geomagnetically induced current,
LisätiedotGammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotMAGNEETTINEN MAAPALLOMME OPETUSMATERIAALI
MAGNEETTINEN MAAPALLOMME OPETUSMATERIAALI 1 Tämä opetusmateriaalipaketti (opetusmateriaali & teoriapaketti) on tarkoitettu yläkoulun ja lukion opetussisältöihin. Materiaalit sopivat hyödynnettäväksi esimerkiksi
LisätiedotLoistavat lisäansiot Magneettikoruilla ja wellnesstuotteilla
PP936FI Loistavat lisäansiot Magneettikoruilla ja wellnesstuotteilla Menestyvä liikemalli jo vuodesta 1999 Rakenna itse oma yrityksesi Haluatko joustavat työajat? Autatko mielelläsi ihmisiä? Etsitkö itsellesi
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotFysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa
Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,
LisätiedotINSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
Lisätiedot1980 luvulla tehtyjen merenpinnan noususkenaarioiden osuvuus K.Leinonen 1 ja K. Kahma 1 1 Ilmatieteen laitos, katri.leinonen@fmi.fi Abstract A number of predictions for future global sea level rise have
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
Lisätiedot