OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio

1 Mhs 8/2010 Asia nro 123 UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Blominmäen jätevedenpuhdistamo OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maakuntahallitus Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi

2 1 (18) UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Blominmäen jätevedenpuhdistamo OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ESIPUHE Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Siinä kerrotaan, mitä kaavassa on tarkoitus käsitellä, millaisia vaihtoehtoja tutkitaan ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi kerrotaan, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat ottaa kantaa kaavan sisältöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täydentyy ja täsmentyy kaavaprosessin aikana. Vaihemaakuntakaava on kaava, joka koskee maakunnan alueella vain tiettyjä toimintoja ja/tai vain osaa maakunnan aluetta. Tässä vaihemaakuntakaavassa käsitellään Espoon kaupungin alueelle sijoittuvien Suomenojan ja Blominmäen jätevedenpuhdistamojen sijaintipaikkoja sekä tarvittavien runkoviemäreiden linjauksia. Sekä Suomenojan poistuva jätevedenpuhdistamo että sitä korvaava Blominmäen jätevedenpuhdistamo ovat maakunnallisesti merkittäviä ja niiden toiminnot koskevat enemmän kuin yhtä kuntaa. Siten niiden sijainti ja maankäyttö on ratkaistava myös maakuntakaavassa sillä tavalla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Blominmäen alueella on käynnistynyt yleiskaavan laatiminen, sillä päättäessään uuden kalliopuhdistamon sijoituspaikaksi Blominmäen alueen Espoon kaupunginvaltuusto kehotti kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään puhdistamon sijoittamisen ja rakentamisen edellyttämä kuntakaavoitus. Maakuntakaavoituksen on ohjattava maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla Suomenojan ja Blominmäen alueilla tapahtuvaa kuntakaavoitusta.

3 2 (18)

4 3 (18) 1. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ 1.1. Uudenmaan maakunnan kehittäminen ja suunnittelu Uudenmaan maakunnassa vastaa maakunnan suunnittelusta Uudenmaan liitto. Uudenmaan liitto on 21 kunnan muodostama kuntayhtymä. Siiheen kuuluvat Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Espoo, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Poliittisesti valitut luottamushenkilöt vastaavat päätöksenteosta. Ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien valitsema maakuntavaltuusto. Käytännön työtä ohjaa maakuntahallitus, jonka valtuusto valitsee alueen poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. Valtuustossa on 68 jäsentä ja hallituksessa 20.Uudenmaan liitto on osa maakuntahallintoa. Suomessa on yhdeksäntoista maakuntaa. Vuoden 2011 alusta yhdistyvät Uudenmaan liitto ja Itäuudenmaan liitto. Yhdistynyt maakunta jatkaa Uudenmaan liittona maakunnalle kuuluvia tehtäviä myös maakuntakaavoituksen osalta. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma sekä muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liitttyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakunnan kehittämisen malli on esitetty kuvassa 1. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Se sisältää Uudenmaan tulevaisuuskuvan ja toimintastrategiat. Suunnitelmaa tarkistetaan neljän vuoden välein ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Voimassa on vuonna 2009 hyväksytty Uudenmaan maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukaisen visiotilan toteuttamisen edellyttämistä hankkeista ja hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Maakuntaohjelma tehdään valtuustokausittain. Parhaillaan on laadittavana maakuntaohjelma vuosille Se laaditaan kattamaan vuoden 2011 alussa laajeneva Uudenmaan maakunnan alue. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kuva 1. Maakunnan kehittämisen malli.

5 4 (18) 1.2. Kaavahierarkia ja maakuntakaavan tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kuuluvat maankäytön suunnittelujärjestelmään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kaavahierarkia on esitetty kuvassa 2. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia aluevarauksia. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Kuntatasoiset ja paikalliset maankäytön ja liikenteen kysymykset ratkaistaan yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maankäyttö- ja rakennuslain 28 mukaisiin maakuntakaavan sisältövaatimuksiin. Niiden mukaan on maakuntakaavaa laadittaessa otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin ja kiinnitettävä erityisesti huomiota 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestävään liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kuva 2. Kaavahierarkia.

6 5 (18) Kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Lisäksi on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja määräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat vahvistettavia asiakirjoja. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kaavaselostusta, joka sisältää mm. kuvaukset kaavan suunnitteluperiaatteista, tavoitteista ja arviointituloksista, ei vahvisteta. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Kaavan toteuttajina ovat ensisijaisesti jäsenkunnat ja muut viranomaiset. Viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon toiminnassaan. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toiminnalla vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ).

7 6 (18) 2. UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ 2.1. Vaihemaakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet määrittelevät osaltaan maakuntakaavan laatimisen lähtökohtia ja tavoitteenasettelua. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat periaattellisia yleistavoitteita tai erityistavoitteita. Ne ovat kaavoitusta koskevia velvoitteita tai reunaehtoja. Voimassa olevat tarkistetut tavoitteet on valtioneuvosto hyväksynyt vuonna vaihemaakuntakaavan aihealueeseen liittyy erityisesti seuraava valtakunnallissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetty: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyönä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä. Maakunta-kaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Sekä Suomenojan että Blominmäen jätevedenpuhdistamot ovat maakunnallisesti merkittäviä ja niiden toiminnot koskevat enemmän kuin yhtä kuntaa. Siten niiden sijainti ja maankäyttö on ratkaistava myös maakuntakaavassa sillä tavalla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaavoituksen on ohjattava maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Suomenojan ja Blominmäen alueilla tapahtuvaa kuntakaavoitusta. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet on esitetty kuvassa 3.

8 Kuva 3. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteet. 7 (18)

9 8 (18) 2.3. Kaava-alue Kaava-alue ja sen sijainti on esitetty kuvissa 4 ja 5. Alue käsittää Suomenojan nykyisen jätevedenpuhdistamon ja Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon sijaintipaikat lähialueineen ja sijaintipaikkojen välisen alueen. Kaava-alueen pinta-ala on 100 km 2 (10km x 10km). Kaavaalue sijoittuu Espoon kaupungin, Kauniaisten kaupungin ja Kirkkonummen kunnan alueille. Kuva 4. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaava-alue. Kuva 5. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaava-alueen sijainti.

10 9 (18) 2.4. Kaavan laadinnan lähtökohdat ja suunnittelu- ja kaavoitustilanne Kaavan laadinnan keskeinen lähtökohta on Espoon kaupunginvaltuuston tekemä päätös siirtää jätevedenpuhdistamo pois Suomenojalta, rakentaa uusi puhdistamo kalliopuhdistamona ja valita sijoituspaikaksi Blominmäen alue. Puhdistamon sijoittaminen Blominmäen alueelle edellyttää maakuntakaavan laatimista ja muutoksia kuntakaavoissa. Vaihemaakuntakaavan alueella on voimassa ympäristöministeriön vuonna 2006 vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Lisäksi on ympäristöministeriö vahvistanut kesäkuussa 2010 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaavassa on Suomenojan nykyinen puhdistamo osoitettu kohdemerkinnällä ET (yhdyskuntateknisen huollon alue). Puhdistamon nykyinen purkutunneli merelle on osoitettu merkinnällä j (jätevesitunneli). Puhdistamolle Kirkkonummen ja Vantaan suunnista tulevat viemärit ovat kaavassa merkinnällä sv (siirtoviemäri). Blominmäen suunniteltu puhdistamo sijoittuu maakuntakaavan virkistysalueelle. Kaavassa ohjeellisella merkinnällä osoitetun Espoo-Vihti-Lohja radan linjaus alittaa Blominmäen alueen. Blominmäen sijainti maakuntakaavakartalla on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Ote voimassa olevasta Uudenmaan maakuntakaavasta ja Blominmäen sijainti.

11 10 (18) Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan kesäkuussa Kaavassa käsiteltiin myös uuden jätevesipuhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Merkinnällä ET (yhdyskuntateknisen huollon alue, ohjeellinen vaihtoehtoinen sijainti) osoitettiin kaavan ehdotusvaiheessa esillä olleet kolme Suomenojan puhdistamon vaihtoehtoista sijaintipaikkaa, jotka ovat Eestinkallio, Sammalvuori ja Mossasvedjebergen (kuva 7). Blominmäen vaihtoehto tuli esille vasta vaihekaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö antoi mainitun kaavamerkinnän merkinnänkuvausta koskevan korjauskehotuksen. Ministeriö katsoi kyseisen merkinnän kuvauksen olevan epäselvän, koska puhdistamon paikkaa ei lähtökohtaisesti voida kuntakaavoituksella ratkaista niin, että se olisi jokin muu kuin maakuntakaavakartalla osoitettu ratkaisu. Ministeriö kehoitti Uudenmaan liittoa muuttamaan merkinnän kuvauksen kuulumaan seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan Espoon Suomenojan puhdistamoa korvaavan kalliopuhdistamon vaihtoehtoiset sijaintipaikat, jotka sijaitsevat Eestinkalliolla, Sammalvuorella sekä Mossasvedjebergenillä. Uudenmaan liitto on toiminut korjauskehotuksen mukaisesti. Todettakoon, ettei merkinnän kuvaus ole oikeusvaikutteinen kuten kaava merkintöineen ja määräyksineen, mutta sillä on kaavaselostuksen tapaan merkitystä kaavan tulkintaohjeena. Ministeriön päätöksellä on Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettu myös jätevedenpuhdistamoa koskevan ratkaisun osalta ja ministeriön päätöksellä se on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kuva 7. Ote vahvistetusta Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavasta ja Blominmäen sijainti.

12 11 (18) Uudenmaan liitto on käynnistänyt vuonna 2009 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen eli maakuntakaavan uudistamisen. Uudenmaan liiton ja Itä- Uudenmaan liiton yhdistymisen johdosta ajantasaistetaan toukokuussa 2009 hyväksytty kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskemaan koko Uuttamaata. Kaavan käynnistämisestä kuulutetaan vuoden 2011 alussa. Se laaditaan liitossa samanaikaisesti 3. vaihemaakuntakaavan kanssa, mutta erilaisilla etenemisaikatauluilla. Lisätietoja maakuntakaavoista ja kaavoituksen etenemisestä saa liiton kotisivuilta: Blominmäki sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan ja Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I:n virkistysalueella. Yleiskaavojen muuttamiseksi on käynnistetty Blominmäen osayleiskaavan laadinta. Kaavan tavoitteena on muuttaa yleiskaavojen virkistysaluemerkinnällä osoitettu alue niin, että alueen luonto- ja virkistysarvot on mahdollista säilyttää ja sijoittaa alueelle seudullinen jäteveden kalliopuhdistamo. Kaava-alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria. Alue on etupäässä rakentamatonta, metsäistä aluetta. Yleiskaava-alue sijaitsee maakuntakaavan virkistysalueella. Alueen halki kulkee olemassa oleva ulkoilureitti ja ekolologinen pääkäytävä Espoon Keskuspuiston ja Nuuksion luonnon ydinalueiden välillä. Alueen omistaa pääasiassa Espoon kaupunki. Käynnissä on kaavan luonnosvaiheen suunnittelu. Alueella ei ole asemakaavaa. Suomenojan puhdistamon alue on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa selvitysalueeksi (SE). Asemakaavassa on tontti (YT) kokonaisuudessaan varattu puhdistamolle tms. toiminnalle. Alueen rakentaminen ja muuttuva maankäyttö edellyttävät asemakaavan muutosta. Puhdistamon alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Lisätietoja Espoon kaupungin kaavoitustilanteesta: >Espoon palvelut > kaavoitus. Blominmäen puhdistamon laitoskohtainen suunnittelu on käynnissä. Suunnittelusta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa ympäristöpalveluita Helsingin seudun asukkaille ja yrityksille. Toimialat ovat vesi- ja jätehuolto sekä seututietopalvelut. HSY aloitti toimintansa Sitä ennen Espoon jätevesiratkaisuja selvitti ja suunnitteli kunnallinen vesilaitos Espoon Vesi. Lisätietoja kuntayhtymästä: Vaihtoehtojen muodostaminen ja vertailu Maakuntakaavan laadintaan kuuluu lähtökohtaisesti vaihtoehtoisten kaavaratkaisujen laadinta ja niiden vertailu. Tämän vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä ei ole tarvetta tai edellytyksiä tehdä enää puhdistamon sijoituspaikkoihin liittyvää vaihtoehtotarkastelua. Puhdistamon sijoituspaikka on ratkaistu Espoon kaupunginvaltuuston päätöksellä. Päätöksen pohjana on ollut mm. ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki) mukainen vaikutusten arviointi. Arvioinnissa on vertailtu useita vaihtoehtoisia uusia sijoituspaikkoja sekä edellytyksiä säilyttää puhdistamo nykyisellä paikallaan Suomenojalla. Kaavamerkintöinä käytetään voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa käytettyjä vastaavanlaisia laitoksia koskevia merkintöjä. Merkintätapojen osalta ei ole tarvetta tehdä vaihtoehtotarkastelua. Kaavojen tulee muodostaa selkeä kokonaisuus sekä tulkinnan että ohjausvaikutuksen osalta. Siten ei aiemmasta käytännöstä poikkeavien merkintätapojen käyttämiseen 3. vaihemaakuntakaavassa ole aihetta. Kaavamääräykset laaditaan sisällöltään sellaisiksi, että ne ottavat alueen erityisolosuhteet huomioon ja ohjaavat riittävästi yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

13 12 (18) Kaavaselostuksessa kuvataan kaavaratkaisun pohjana olevien aikaisempien sijoituspaikkavertailujen keskeiset menetelmät ja tulokset sekä päätöksentekovaiheet Tietoa puhdistamoista Blominmäen jätevedenpuhdistamo on kalliopuhdistamo, joka rakennetaan syvälle kallioon. Luolaston tilavuuden on suunnittelun tässä vaiheessa arvioitu olevan noin m 3. Tarvittavien siirto- ja huoltotunneleiden yhteistilavuus on arviolta m 3. Maanpäällisten puhdistamorakenteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4000 m 2. Maanpäällisiä rakenteita ovat huoltorakennus, mädätyssiilojen ja lietteenkäsittelyhallin laet, metanolisäiliö, poistoilmapiippu sekä hätäpoistumistiet. Puhdistamo vaatii lähialueella liikennejärjestelyjä. Puhdistamoa on mahdollista laajentaa ensivaiheen jälkeen. Blominmäen puhdistamo vaatii tuloviemärien rakentamista sekä puhdistettujen jätevesien johtamista varten tunneliyhteyden Suomenojaan. Puhdistetut jätevedet johdetaan jatkossakin merelle nykyistä Suomenojalta lähtevää purkutunnelia pitkin. Espoon Suomenoja on toinen pääkaupunkiseudun suurista jätevedenpuhdistamoista. Toinen on Helsingin Viikinmäki, joka on ns. kalliopuhdistamo eli laitos sijaitsee lähes kokonaan maan alla kallion sisällä. Suomenojan puhdistamo on sen sijaan ns. avopuhdistamo ja sen rakenteet sijaitsevat maan pinnalla. Suomenojalla käsitellään Espoon jätevesien lisäksi Länsi- Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätevedet sekä Siuntion jätevesilietteet. Puhdistamon kapasiteetti ja puhdistusteho käyvät lähivuosina riittämättömäksi puhdistamolle johdettavien jätevesien määrän kasvaessa ja puhdistamon lupaehtojen kiristyessä Tietopohja ja käytettävissä olevat selvitykset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tietopohja vaihemaakuntakaavan laatimiselle on hyvä. Käytettävissä on ajantasaista ja monipuolista tietoa. Aihealueen tekniset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökulmat on käyty suunnittelun eri vaiheissa kattavasti läpi. Kootusti on tietoa tuottanut erityisesti jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointi YVA. YVA-prosessi päättyi keväällä Sitä ennen on laadittu useita Espoon jäteveden-puhdistamista ja puhdistamopaikkoja koskevia selvityksiä kuten Espoon jäteveden-puhdistuksen kehittämisuunnitelma vuonna 2006 ja Espoon kalliopuhdistamon sijoituspaikkavertailu vuonna Selvityksissä on mukana myös ylikunnallinen ja seudullinen näkökulma. Tietoa hankkeen vaiheista ja nykytilanteesta saa osoitteesta Espoon kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) tuottavat jatkuvasti mm. kaavoitukseen sekä liikenne- ja hankesuunnitteluun liittyvää uutta tietoa, joka otetaan huomioon vaihemaakuntakaavaa laadittaessa. Vaihekaavatyössä on käytettävissä laaja ja ajantasainen Uudenmaan liiton maakuntakaava-aineisto lukuisine selvityksineen ja paikkatietoaineistoineen. Vaihekaavaan laatimisen ei oleteta vaativan Uudenmaan liitolta uusia selvityksiä. Mikäli kaavan laatimisen aikana selvitystarvetta kuitenkin ilmenee, varaudutaan selvitysten tekemiseen siinä laajuudessa kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

14 13 (18) 3. OSALLISTUMINEN 3.1. Osalliset Kaavoitusmenettely järjestetään ja kaavan lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tiedotetaan niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavan laatimisella saattaa olla huomattavaa vaikutusta, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisia Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan laadinnassa ovat mm. maanomistajat asukkaat ja heitä edustavat yhteisöt ja järjestöt Espoon kaupunki Uudenmaan liiton muut jäsenkunnat Itä-Uudenman liitto ( saakka) ja sen jäsenkunnat muut naapuriliitot ja -kunnat Uudenmaan ELY-keskus muut valtion keskus- ja aluehallinnon viranomaiset HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) valtakunnalliset, maakunnalliset tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt Myös kaikilla muilla osallisilla on mahdollisuus osallistua Osallistuminen kaavan laadinnan eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Vaihekaavaa laadittaessa on osallisilla mahdollisuus vaikuttaa kaavan kaikissa vaiheissa. Näistä kolme tärkeintä vaihetta ovat aloitusvaiheen vireilletulo, luonnoksen nähtävilläolo ja kaavaehdotuksen nähtävilläolo. Aloitusvaiheessa palautetta pyydetään pääasiassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavan vireille tulosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta kuulutetaan sekä Uudenmaan että Itä- Uudenmaan maakuntaliittojen jäsenkuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä kuntien virallisissa ilmoituslehdissä. Asiakirjat toimitetaan nähtäville myös Uudenmaan liiton jäsenkuntiin. Lisäksi aineistot ovat nähtävillä Uudenmaan liiton toimistossa ja Uudenmaan liiton verkkosivuilla. Nähtävilläoloajat ovat yksi kuukausi (30 päivää). Luonnoksesta voivat osalliset esittää kirjallisen tai suullisen mielipiteen. Kaavaehdotusvaiheessa voi jättää muistutuksen. Muistutuksen jättäjä saa kirjallisen vastauksen vastineen muodossa. Palautetta on mahdollista antaa myös koko kaavaprosessin ajan. Palaute toivotaan ensisijaisesti kirjallisesti, sillä silloin asia voidaan dokumentoida ja palaute tulee valmistelijoiden tietoon varmemmin osallisen tarkoittamassa muodossa. Uudenmaan liitolla on käytettävissä internet-karttapalvelu, jonka kautta on mahdollista järjestää palautteen anto sähköisesti suoraan kaavakartalle.

15 14 (18) Jos kaavaehdotusta olennaisesti muutetaan sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se asetetaan uudelleen nähtäville. Osalliset saavat tietoa kaavasta ja kaavan laadinnan etenemisestä lehdistöstä, Uudenmaan liiton verkkosivuilta ( ja kaavatyön aikana järjestetyissä tilaisuuksissa. Kuntiin toimitetaan kaavaa koskeva tieto käytettäväksi kuntien kaavoituskatsauksissa. Asiakirjat laaditaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Kaavaprosessin aikana järjestetään tarpeellinen määrä esittelytilaisuuksia ja ne ovat avoimia kaikille osallisille. Kunkin esittelytilaisuuden ajankohdasta ja paikasta ilmoitetaan aina kaava-aineiston nähtäville asettamisen yhteydessä ja liiton verkkosivuilla. Osalliset voivat olla yhteydessä myös suoraan Uudenmaan liiton toimistoon ja kaavan valmistelijoihin. Parhaiten tämä käy sähköpostilla tai puhelimitse. Yhteystiedot löytyvät sivulta Viranomaisten välinen yhteistyö Maakuntakaavoituksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on eri viranomaisten suunnitelmien huomioonottaminen ja yhteensovittaminen. Kuntien ja muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa käydään neuvotteluja kaavaprosessin aikana. Lausunnot pyydetään kaavaa käynnistettäessä sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa kunnilta, sekä kaikilta viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Kaavaprosessin aikana järjestetään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua ympäristöministeriön ja Uudenmaan liiton kesken. Neuvotteluihin kutsutaan lisäksi Uudenmaan ELY-keskus ja ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista ilmenevät keskeiset esillä olleet asiat ja neuvottelussa esitetyt kannanotot. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on käytettävissä. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Erityisesti tehdään yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa maakuntakaavan ja kuntakaavoituksen yhteensovittamiseksi sekä HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) kanssa, joka on uuden puhdistamon hanketoteuttaja. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Vaikutusalueet Puhdistamon sijoittamisella Blominmäen alueelle on useita erikokoisia vaikutusalueita. Niitä muodostavat ensisijaisesti hallinnolliset rajat, luonnonolot ja teknisen huollon verkosto. Vaikutusalue ulottuu usean kunnan alueelle. Nykyisen ja uuden puhdistamon viemäröintialue ulottuu Espoon lisäksi Kauniaisiin ja osiin Vantaata ja Kirkkonummea. Pitkällä aikajänteellä viemäröintialue todennäköisesti kasvaa uuden puhdistamon valmistuttua laajentaen vaikutusaluetta.

16 15 (18) Uuden puhdistamon rakentaminen vaikuttaa eri tavoin rakennuspaikan läheisyydessä. Erilaisia vaikutusalueita muodostuu rakentamisen melu-, pöly-, tärinä- ja liikennevaikutuksista. Valmiin ja toiminnassa olevan puhdistamon mahdolliset hajuhaitat muodostavat oman vaikutusalueen. Maisemavaikutuksista lienee merkittävin puhdistamon maanpäälliset osat ja erityisesti poistoilmapiippu, jonka asema maisemakuvassa tulee olemaan merkittävä. Rakentaminen ja laitoksen toiminta vaikuttaa liikennemääriin. Liikennevaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisen aikana. Puhdistamon toimintaa palveleva liikenneverkko muodostaa yhden tarkasteltavan vaikutusalueen. Yhdysviemäreiden rakentaminen synnyttää liikenne-, tärinä- ja meluhaittoja kaavaalueella varsinaisen puhdistamoalueen ulkopuolella. Tunneliyhteyksien sijainti tarkentuu hankesuunnittelun yhteydessä ja samalla voidaan rajata haittojen synnyttämiä vaikutusalueita. Niiden osalta on huomattava, että vaikutukset ovat lähes yksinomaan rakennusvaiheen aikaisia. Puhdistamon toiminta vaikuttaa useisiin alueen valuma-alueisiin sekä merialueeseen. Se, mihin tarvittavat jäteveden varapurkutunneleiden laskupaikat tullaan sijoittamaan, määrittelee syntyvien vaikutusalueiden laajuuden. Puhdistettujen jätevesien johtaminen edelleen Espoon edustalla Suomenlahteen vaikuttaa laajasti merialueen tilaan. Suomenojan puhdistamoalueen vapautuminen muuhun käyttöön vaikuttaa laajasti ympäröivän alueen maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin. Vaikutusalueet tarkentuvat suunnittelun edetessä. Vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheen aineisto sisältää tarkentuneet vaikutusalueiden karttaesitykset ja kuvaukset niille kohdistuvista tärkeimmistä vaikutuksista Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. Vaikutusten arvioinnista kaavaa laadittaessa on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja asetuksessa (MRA). Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Tavoitteena on, että tieto on monipuolista ja objektiivista. Vaikutusten arviointi suoritetaan sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että voidaan arvioida riittävässä määrin kaavan toteuttamisen vaikutuksia maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n edellyttämällä tavalla ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

17 16 (18) Lisäksi arvioidaan kaavan vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, voimassa olevaan Uudenmaan maakuntakaavaan, vahvistettuun Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaan, Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisprosessiin, Espoon kuntakaavoitukseen, aihealueeseen liittyviin sektorisuunnitelmiin ja niihin viranomaisten laatimiin suunnitelmiin, joihin maakuntakaavalla on oikeus- ja ohjausvaikutuksia. Vaikutukset Natura 2000-verkostoon arvioidaan aluekohtaisesti. Vaikutusten arviointi tehdään merkintäkohtaisesti. Myös maakuntakaavasta kumottavien merkintöjen poistumisesta syntyvät vaikutukset arvioidaan. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa käytetään keskeisesti hyväksi puhdistamohankkeesta tehdyn YVA-arvioinnin aineistoa ja johtopäätöksiä sekä kuntakaavoituksessa jo tuotettua ja jatkossa tuotettavaa tietoa. Lisäksi hyödynnetään liitossa maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtyjä aikaisempia vaikutusten arviointeja ja arvioinnin esittämistapoja. Tällä varmistetaan laadittavan kaavan yhteys aikaisempiin kaavoihin myös vaikutusten arvioinnin osalta Arvioitujen vaikutusten esittäminen Arvioinnin tulokset, sekä myönteiset että kielteiset, saatetaan avoimesti osallisten, viranomaisten ja yhteisöjen tietoon ja edelleen arvioitaviksi. Tulosten esittämisessä pyritään selkeyteen ja havainnollisuuteen. Arvioinnissa todetut epävarmuustekijät tuodaan esille. Arviointimenetelmien kuvaukset ja arvioinnin lähtöoletukset liitetään osaksi aineistoa. Valmistuneeseen arviointiaineistoon voi tutustua osana kulloistakin kaava-aineistoa. Arvioinnin keskeiset tulokset liitetään osaksi kaavaselostusta.

18 17 (18) 5. KAAVAN LAADINNAN ETENEMINEN JA AIKATAULU Maakuntakaavan valmistelun etenemisestä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan keskeiset vaiheet ovat:

19 18 (18) 6. PALAUTTEEN ANTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa koko kaavoitusprosessin ajan Uudenmaan liittoon. Ajantasainen suunnitelma on saatavissa Uudenmaan liitosta ja liiton verkkosivuilta ( OAS:sta tiedotetaan kaavoituksen vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Kuulutuksessa ilmoitetaan myös yhteystiedot palautteen antamiseksi. 7. YHTEYSTIEDOT UUDENMAAN LIITTO Aleksanterinkatu 48 A, Helsinki ( alkaen Esterinportti 2, Helsinki) puh. (09) fax. (09) sähköpostit: Aluesuunnittelun vastuualue: Riitta Murto-Laitinen, johtaja, puh. (09) , Lasse Rekola, ympäristösuunnittelija, puh (09) ,