ELÄÄ JA VANHETA YHDESSÄ JA PITÄÄ HUOLTA TOISESTA Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄÄ JA VANHETA YHDESSÄ JA PITÄÄ HUOLTA TOISESTA Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina"

Transkriptio

1 Saija Matela Anna Valkonen ELÄÄ JA VANHETA YHDESSÄ JA PITÄÄ HUOLTA TOISESTA Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Saija Matela & Anna Valkonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke Elää ja vanheta yhdessä ja pitää huolta toisesta Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina Tiivistelmä Opinnäytetyömme aihe valikoitui molempien kiinnostuksesta kehitysvammatyötä kohtaan. Työssä kehitysvammaisten parissa olemme kohdanneet sekä myönteistä että kielteistä suhtautumista kehitysvammaisten seurustelua kohtaan. Tutkimuksellamme halusimme tuoda kehitysvammaisten oman äänen kuuluville. Halusimme kertoa seurustelun merkityksestä ja vaikutuksesta kehitysvammaisille juuri heidän omasta näkökulmastaan. Sen lisäksi selvitimme kehitysvammaisten aikuistumiseen liittyviä vaiheita ja lähiympäristön suhtautumista kehitysvammaisten seurusteluun. Tutkimustehtäviksemme muodostui: 1. Miten kehitysvammaisuus vaikuttaa aikuistumisen vaiheisiin? 2. Mitä kehitysvammaisten parien seurustelu pitää sisällään? 3. Mikä merkitys ja vaikutus seurustelulla on kehitysvammaisten elämään? 4. Miten kehitysvammaiset parit kokevat ympäristön suhtautuvan heidän seurusteluunsa? Tutkimukseemme valitsimme narratiivisen lähestymistavan. Halusimme tuoda esille kehitysvammaisten oman näkökulman ja narratiivisuus oli tähän tarkoitukseen sopiva menetelmä. Seurusteluaiheen käsitteleminen tarinan kautta oli mielestämme myös luonteva valinta. Keräsimme aineistomme haastatteluiden avulla. Haastattelut toteutimme teemahaastatteluina. Haastattelimme tutkimustamme varten kolmea seurustelevaa kehitysvammaista paria sekä yhdessä että molempia osapuolia erikseen. Saadusta aineistosta kirjoitimme narratiivisen tulosten analysointimenetelmän mukaisesti tarinan. Saamamme tulokset osoittavat, että kehitysvammaisuus luo omat haasteensa yksilön kehitykselle ja aikuistumiselle. Suhteet toisiin ihmisiin merkitsevät kehitysvammaisille hyvin paljon. Seurustelusuhteessa se, että saa vain olla ja elää toisen kanssa on tärkeää ja merkitsee paljon. Haastattelemamme parit kokivat, että etenkin seurustelun alkuvaiheessa ympäristöllä oli suuri merkitys. Osa pareista kertoi myös saavansa tukea ja apua seurusteluun liittyvissä kysymyksissä ympäristöltään. Asiasanat (avainsanat) kehitysvammaisuus, nuoruus, aikuistuminen, sosiaaliset suhteet, seurustelu, narratiivisuus Sivumäärä Kieli URN 49 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) 2 liitesivua Ohjaavan opettajan nimi Anitta Huotari Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 16th April 2007 Author(s) Saija Matela & Anna Valkonen Degree programme and option Degree Programme in Social Studies Name of the bachelor's thesis To live and age together, looking after each other A Story of a Dating Couple of Mentally Retarded Individuals Abstract The choice of the topic of our Bachelor s thesis was based on the fact that we both are interested in work with mentally retarded individuals. In this work, we have seen both positive and negative attitudes towards the dating of two persons with mental retardation. Through our study, we wanted to let mentally retarded individuals make their own voices heard. It was our intention to tell them about the meaning and effects of dating straight from their own viewpoint. In addition, we studied those stages that are connected with mentally retarded individuals reaching adulthood and the attitudes of the immediate environment to dating. Our research tasks were as follows: 1. How does mental retardation affect the stages of reaching adulthood? 2. What does the dating of mentally retarded couples consist of? 3. What are the role in and effects of dating on mentally retarded individuals lives? 4. How do mentally retarded couples experience the attitudes of the environment to their dating? In our study, we chose a narrative approach. We wished to introduce mentally retarded individuals own viewpoint, and the narrative method suited this purpose. We considered it also a natural choice to deal with the topic of dating by means of a story. Our material was gathered by means of thematic interviews. For our study, we interviewed three couples of mentally retarded individuals who were dating; both together and both parties at different times. From the material obtained, we wrote a story according to the narrative method of analyzing results. The results showed that mental retardation subjects an individual s development and his/her achieving adulthood to different challenges. Interpersonal relationships mean very much to mentally retarded individuals. In a dating relationship, just being and living with the other person is important and means a lot. The couples we interviewed had the feeling that particularly at the beginning of dating the environment was of great significance. Some couples also told they received support and help from their environment on issues related to dating. Subject headings, (keywords) mental retardation, youth, reaching adulthood, social relationships, dating, narrative method Pages Language URN 49 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices 2 pages of appendices Tutor Anitta Huotari Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KEHITYSVAMMAISUUS OSANA ELÄMÄÄ Kehitysvammaisuuden määrittely Älyllisen kehitysvammaisuuden vaikutukset elämään Kehitysvammainen yhteiskunnassa NUORUUS JA VARHAISAIKUISUUS ELÄMÄNVAIHEENA Kehityksen eteneminen nuoruudessa Kehitysvammaisuuden vaikutukset nuoruuteen Kehityksen eteneminen varhaisaikuisuudessa Kehitysvammaisuuden vaikutukset varhaisaikuisuuteen SOSIAALISET SUHTEET Sosiaalisten suhteiden kehittyminen Kehitysvammaisten sosiaaliset suhteet Kehitysvammaisten sosiaalisten suhteiden haasteet SEURUSTELU Seurustelun ja parisuhteen aika Sen oikean valinta Parisuhteen vaiheita Parisuhteen vaikutukset elämään Kehitysvammaisten seurustelun ja parisuhteen erityispiirteitä Yhteiskunnan suhtautuminen kehitysvammaisten seurusteluun Kehitysvammaisten omat toiveet ja tarpeet parisuhteessa Seurustelusuhteen eteneminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi KEHITYSVAMMAISEN PARIN RAKKAUSTARINA Hannan ja Harrin tarina Pääkohtia... 38

5 7.2.1 Aikuistuminen Seurustelun sisältö Seurustelun merkitys ja vaikutus Ympäristön suhtautuminen kehitysvammaisten seurusteluun JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätöksiä Pohdintaa Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Opinnäytetyön prosessi Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Saavatko kehitysvammaiset päättää omasta sosiaalisesta elämästä? Että missä käyvät ja missä ei. Olen lievästi kehitysvammainen, mutta samalla vakavasti, koska minulla on älyllinen kehitysvamma. En osaa hahmottaa asioita, kertoa tunteitani yms. Voinko saada apua? On paljon asioita mitä en osaa. Voiko kehitysvammaiset seurustella? Voiko kehitysvammainen mennä naimisiin? Kehitysvammaiset ihmiset kysyvät edellä olevia asioita kehitysvamma-alan verkkopalvelu Verneri.netissä. Laiho (2006, 50) taas toteaa, että yhä useampi hoitaja hyväksyy kehitysvammaisten suhteet. Kehitysvammaisten seurustelu näyttää olevan aihe, joka mietityttää sekä heitä itseään että alan työntekijöitä. Kehitysvammaisten seurustelusuhteet eivät ole välttämättä kovin yksinkertainen asia ja niihin suhtautuminen on vaihtelevaa. Julkisuudessa on esitetty mielipiteitä kehitysvammaisten seurustelua kohtaan niin puolesta kuin vastaan. Mielestämme parisuhde on kuitenkin luonnollinen osa monen ihmisen elämää. Tutkimuksellamme halusimme selvittää, mitä kehitysvammaisten seurustelu oikeastaan tarkoittaa. Halusimme selvittää ja tuoda esille erityisesti kehitysvammaisten omia ajatuksia seurustelusta ja sen merkityksestä. Halusimme saada tutkimuksemme kautta mahdollisimman syvällistä tietoa kehitysvammaisten maailmasta heidän itsensä kertomana. Haastattelimme tutkimustamme varten kolmea kehitysvammaista paria. Näiden haastatteluiden avulla halusimme saada mahdollisimman tarkan kuvan haastattelemiemme kehitysvammaisten parien seurustelusta. Mielenkiintoisena pidimme myös sitä, miten seurustelevat kehitysvammaiset parit ovat kokeneet lähiympäristönsä suhtautuvan heidän seurusteluunsa. Tutkimuksemme on narratiivinen eli tarinallinen tutkimus. Haastatteluilla keräsimme seurustelevien parien tarinat. Myös tutkimuksemme tulokset esittelemme narratiivisesti eli kerromme seurustelevan kehitysvammaisen parin tarinan. Lähestymme aihetta käymällä ensin läpi kehitysvammaisuuden määrittelyjä ja kehitysvamman vaikutuksia elämään. Ihminen kehittyy koko elämänsä ajan, mutta seurusteluasiat liittyvät tiiviisti nuoruuden ja varhaisaikuisuuden elämänvaiheisiin. Lapsuudessa luodaan monin tavoin pohjaa ihmisen kehitykselle, mutta nyt keskitymme kehitysvammaisen ihmisen aikuistumiseen. Sosiaalisia suhteita käsittelemme hyvin lyhyesti, tuoden esille erityisesti kehitysvammaisuuden näkökulmaa. Usein nuoruudessa

7 2 tai varhaisaikuisuudessa muiden ihmissuhteiden lisäksi löytyy myös kumppani, jonka kanssa alkaa seurustella ja muodostaa parisuhde. Parisuhdetta käsittelemme sekä yleisesti että kehitysvammaisten näkökulmasta. Toivomme, että tutkimuksemme auttaisi kehitysvammaisten vanhempia ja kehitysvamma-alan työntekijöitä ymmärtämään ja näkemään kehitysvammaisten omat toiveet ja tarpeet seurustelun ja läheisyyden tarpeen suhteen. Toivomme myös, että tulevaisuudessa kehitysvammaisten seurustelu ei olisi enää outo asia ja jokainen voisi hyväksyä sen. 2 KEHITYSVAMMAISUUS OSANA ELÄMÄÄ Toimintakyky on laaja yläkäsite, joka tarkoittaa kaikkia kehon toimintoja, yksilötason toimintaa eli mitä ihminen, jolla on jokin sairaus tai toiminnan häiriö, tekee tai voi tehdä ja osallisena oloa omassa elämäntilanteessa. Toiminnanvajavuus eli vammaisuus taas tarkoittaa vammoja joko kehon toiminnassa tai rakenteessa, toimintarajoitteita ja osallistumisen esteitä. Arkipäivässä ihmisen elämään ja toimintakykyyn vaikuttavat aina sekä ympäristötekijät että yksilölliset ominaisuudet. Toimintakykyyn vaikuttaviin ympäristötekijöihin kuuluvat välitön ja yleinen elinympäristö sekä tarjolla oleva palvelujärjestelmä. Myös fyysinen ja sosiaalinen maailma sekä asenneilmasto vaikuttavat toimintakykyyn ja vammaisuuteen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Henkilökohtaisiin tekijöihin kuuluvat yksilölliset ominaisuudet, jotka eivät ole osa terveydentilaa. Henkilökohtaisia tekijöitä ovat siis sukupuoli, rotu, ikä, yleiskunto, muut terveydelliset tekijät, elämäntyyli, tavat, kasvatus, selviytymiskeinot, sosiaalinen tausta, koulutus, aikaisemmat ja nykyiset kokemukset, luonne, käyttäytyminen ja psyykkiset voimavarat. (Kaski ym. 2001, 19.) 2.1 Kehitysvammaisuuden määrittely Suomessa voimassa olevan kehitysvammalain (1977/519) mukaisesti kehitysvammainen on henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammaisuutta aiheuttavat siis kaikki ihmisen kehityksen aikana tulevat fyysiset ja psyykkiset vajavuudet, jotka rajoittavat pysyvästi suorituskykyä.

8 3 Maailman terveysjärjestön (WHO) ICD-10-tautiluokituksen mukaan älyllinen kehitysvammaisuus on tila, jossa henkisen suorituskyvyn kehitys on estynyt tai epätäydellinen. Heikosti kehittyneitä ovat erityisesti kehitysiässä ilmaantuvat taidot eli yleiseen älykkyystasoon vaikuttavat kognitiiviset, kielelliset, motoriset ja sosiaaliset kyvyt. Kognitiiviset eli älylliset kyvyt tarkoittavat ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä asioita eli muistia, ajattelua, havainnointia, kieltä ja oppimista. Älylliseen kehitysvammaisuuteen voi liittyä myös mitä tahansa muita fyysisiä tai henkisiä häiriöitä. (Mäki 2001.) Perinteisesti älyllisen kehitysvammaisuuden astetta on arvioitu älykkyystesteillä. Niitä on mahdollista täydentää asteikoilla, joilla mitataan sosiaalista sopeutumista tietyssä ympäristössä. Nämä mittaukset ilmaisevat älyllisen kehitysvammaisuuden asteen likimäärin. Älykkyysosamäärään perustuvan luokituksen mukaisesti älyllisesti kehitysvammaisia ovat ihmiset, joiden älykkyysosamäärä on alle 70. Lievästä älyllisestä kehitysvammaisuudesta on kyse, kun älykkyysosamäärä on Keskivaikeassa älyllisessä kehitysvammaisuudessa ÄO on ja vaikeassa Alle 20 oleva älykkyysosamäärä tarkoittaa syvää älyllistä kehitysvammaisuutta. Älykkyysosamäärä voi jäädä myös määrittelemättömäksi. On huomioitava, että älylliset kyvyt ja sosiaalinen sopeutuminen voivat muuttua ja parantua harjoittelun sekä kuntoutuksen avulla lähtötasosta riippumatta. (Mäki 2001.) Kehitysvammaisuutta kannattaa tarkastella muutoinkin kuin vain älykkyystestien tulosten perusteella. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna kysymys on yksilön suorituskyvyn ja ympäristön asettamien odotusten ja vaatimusten välisestä ristiriidasta. Henkilö, joka ei opi selviytymään yhteiskunnan asettamista vähimmäisvaatimuksista, leimataan vammaiseksi. (Mäki 2001.) AAMR:n (American Associstion on Mental Retardion) määritelmä älyllisestä kehitysvammaisuudesta on perustaltaan toiminnallinen. Oleellisia ovat edellytykset ja kyvyt, ympäristö sekä toimintakyky. Älyllinen kehitysvammaisuus muodostuu siis vammaisuudeksi vain älyllisten ja adaptiivisten taitojen ja ympäristön vaatimusten välisessä vuorovaikutuksessa. Adaptiivisiin taitoihin kuuluvat jokapäiväisessä elämässä, työssä ja yhteisössä käyttäytymisessä tarvittavat taidot. (Kaski ym. 2001, 21.)

9 4 AAMR:n määritelmän mukaan kehitysvammaisuus tarkoittaa tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Tällöin ihmisen älyllinen suorituskyky jää huomattavasti keskimääräistä heikommaksi (ÄO alle 70-75). Lisäksi hänellä on rajoituksia vähintään kahdessa seuraavista adaptiivisten taitojen osa-alueista: kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. Vaikka laissa ei ole tarkkaa määritelmää, kehitysvammaisuutena pidetään älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä ennen 18 vuoden ikää. (Kaski ym. 2001, 21.) Kehitysvammaisuuden määrittelyssä on tultu koko ajan kohti moniulotteisempaa lähestymistapaa. Älykkyysosamäärän sijaan nykyisin kehitysvammaisuuden määrittelyssä korostetaan toiminnallisuutta. Kehitysvammaisuus pyritään määrittelemään ja luokittelemaan sekä järjestämään tarvittava hoito, kuntoutus ja tuki huomioiden seuraavat neljä osa-aluetta: 1) älyllinen toimintakyky ja adaptiiviset taidot, 2) psyykkiset ja tunne-elämään liittyvät näkökohdat, 3) fyysiset, terveydelliset ja etiologiset eli taudin syihin liittyvät näkökohdat ja 4) ympäristölliset näkökohdat. Näin on mahdollista pelkkään älykkyysosamäärään perustuvaa luokittelua paremmin määrittää yksilön tarpeet ja tarvittavat tukitoimet, sekä edistää yksilön riippumattomuutta, vuorovaikutusta ja sulautumista yhteisöön. (Kantojärvi 2006.) Uusimmassa, vuodelta 2002, olevassa AAMR:n määrittelyssä on luovuttu termien lievästi, keskitasoisesti, vaikeasti ja syvästi kehitysvammainen käytöstä. Määritelmä korostaa ympäristön roolia tuen ja palvelujen järjestäjänä. Kehitysvamman astekin määritellään tuen tarpeen mukaisesti. Suositeltavaa on siis käyttää esimerkiksi määrittelyä kehitysvammainen henkilö, joka tarvitsee laaja-alaista tukea sosiaalisten taitojen ja itsehallinnan alalla. (Kantojärvi 2006.) Kokemuksemme mukaan kehitysvamman yhteydessä käytetään vielä yleisesti määritteitä lievä, keskiasteinen, vaikea ja syvä. Käytännössä käsitteisiin myös mielestämme sisältyy enemmän tietoa kuin pelkkä älykkyysosamäärä. Käsitteiden tunnettuuden ja kätevyyden vuoksi käytämme niitä myös tässä opinnäytetyössämme. 2.2 Älyllisen kehitysvammaisuuden vaikutukset elämään Ihmisen toimintakyky muodostuu aina älyllisten toimintojen ja niiden rajoitusten sekä muiden ominaisuuksien ja elinympäristön vuorovaikutuksessa. Elämässä selviytymis-

10 5 tä ei määritä ainoastaan älyllisen kehitysvammaisuuden vaikeusaste. Suoriutumiskyvyn kautta on kuitenkin mahdollista tehdä johtopäätöksiä kehitysvammaisuuden vaikeusasteesta. Huomioitavaa on, että todellinen kapasiteetti, toiminnan taso, jonka yksilö voi saavuttaa, selviää vain ympäristössä, jossa toimintaa häiritseviä tekijöitä ei ole. (Kaski ym. 2001, 24.) Kehitysvamma voi yhdessä tai erikseen toimintavajavuuden kanssa aiheuttaa sosiaalisen haitan, jolloin ihminen ei pysty toimimaan normaaleissa hänelle asetetuissa rooleissa. Sosiaalinen haitta tarkoittaa vamman tai toimintavajavuuden vaikutusta sosialisaatioprosessissa, vammaisuuden kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia ja elinympäristöön liittyviä seuraamuksia vammaiselle ihmiselle. Sosialisaatioprosessi voidaan kuvata oppimistapahtumaksi, jonka aikana lapsi kehittyy yhteisönsä jäseneksi sisäistämällä sosiaaliset pelisäännöt eli käyttäytymismallit, jotka hänen lähiympäristönsä hyväksyy. (Määttä 1981, 18.) Lievä älyllinen kehitysvammaisuus aiheuttaa oppimisvaikeuksia koulussa, mutta tukitoimenpitein opiskelu normaaliluokassa usein onnistuu. Ihminen on yleensä henkilökohtaisissa toimissaan omatoiminen ja kykenee asumaan itsenäisesti tai kevyesti tuettuna. Lievästi kehitysvammainen pystyy myös useimmiten työntekoon, kunhan saa opastusta ja ohjausta ja apua työelämään pääsemisessä. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen onnistuu. Asioidensa hoidossa ja tarvitsemiensa palveluiden hankinnassa lievästi kehitysvammaisetkin tarvitsevat tukea. Rahankäyttö voi olla helposti epätarkoituksenmukaista. Heitä on myös helppo johdatella ja uhkana on joutuminen vääränlaiseen ympäristöön ja seuraan ja hyväksikäytetyksi tuleminen. (Kaski ym. 2001, 25.) Keskiasteinen älyllinen kehitysvammaisuus aiheuttaa koulussa erityisopetuksen tarpeen. Keskiasteisesti kehitysvammaiset pystyvät ainakin jonkinlaiseen riippumattomuuteen itsensä hoidossa sekä saavuttamaan riittävän kommunikaatiokyvyn. Tuen tarpeet asumisen ja työn suhteen vaihtelevat. Asumiseen he yleensä tarvitsevat valvotun muodon ja työnteko on mahdollista joko ohjatusti tavallisella työpaikalla tai työkeskuksessa. (Kaski ym. 2001, 25.) Vaikea älyllinen kehitysvammaisuus johtaa jatkuvaan tuen ja ohjauksen tarpeeseen. Koulussa, asumisessa ja työskentelyssä yksilö on paljolti riippuvainen muista ihmisis-

11 6 tä. Kuntoutuminen on vaikeaa ja hidasta, mutta itsenäistyminen henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissa on mahdollista. Syvä älyllinen kehitysvammaisuus aiheuttaa täydellisen riippuvuuden muista ihmisistä. Kommunikointi, liikkuminen sekä henkilökohtaisista toimista huolehtiminen ja kehon hallinta on hyvin puutteellista. Päivittäisten asioiden, kuten syömisen, oppiminen on mahdollista. Asumisessa ympärivuorokautinen apu on tarpeen. (Kaski ym. 2001, 26.) 2.3 Kehitysvammainen yhteiskunnassa Yhdistyneiden Kansakuntien Vammaisten oikeuksien julistuksen (1975) mukaisesti vammaisilla on ehdoton oikeus ihmisarvonsa kunnioitukseen. Heillä on myös oikeus, aivan kuten muillakin ihmisillä, tyydyttävään, mahdollisimman normaaliin ja täysipainoiseen elämään. Määtän (1981) mukaan vammaisten yhteiskunnallisen aseman tavoitteena on siis hyvinvointi. Hyvinvointi voidaan jaotella niin, että siihen kuuluvat kohtuullinen elintaso, sosiaaliset suhteet muihin ihmisiin sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuus. Kehitysvammaisten huollon ja kuntoutuksen keskeisiä periaatteita ovat normalisaatio ja integraatio. Normalisoinnilla pyritään mahdollistamaan kehitysvammaisille niin normaali elämä kuin vain vammaisuus sallii. Normalisoinnin tavoitteena on, että ihminen pystyy tyydyttämään yksilöllisiä tarpeitaan ja näin elämään itsensä ja ympäristön kanssa tasapainoista elämää. Kehitysvammaiset eivät aina osaa tarkasti ilmaista subjektiivisia tarpeitaan ja näin voidaan sortua yleistyksiin ja liialliseen holhoamiseen. (Autio ym. 1992, 189, 300.) Normalisaatioon voidaan pyrkiä integroinnin avulla. Integraatioon kuuluu jokaisen yksilön kunnioittaminen, mahdollisuus tehdä valintoja, itsemääräämisoikeus, tasaarvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen, mahdollisuus olla arvostettu sekä mahdollisuus osallistumiseen. Kehitysvammaisen ihmisen elämässä integraatio tarkoittaa esimerkiksi esteettömän elinympäristön rakentamista ja tarpeellisten tukipalvelujen järjestämistä muiden palvelujen yhteyteen. Integraatio antaa mahdollisuuden olla yhteiskunnan jäsen, samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin kaikki muutkin. (Kaski ym. 2001, 186.)

12 7 Integraation yhtenä osa-alueena nähdään fyysinen integraatio, jonka tavoitteena on fyysisen etäisyyden vähentäminen erilaisten ihmisten välillä, esimerkiksi elinympäristöjä yhdistämällä. Toiminnallinen integraatio on toiminnallisten etäisyyksien vähentämistä niin, että yleinen sekä erityispalvelujärjestelmä toimivat yhdessä. Sosiaalisen integraation tavoite on mahdollistaa kontaktien syntyminen luonnollisesti kehitysvammaisten ja muiden ihmisten välille. Yhteiskunnallinen integraatio taas pyrkii ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseen. Yhteiskunnan tulee olla kaikille avoin niin, että kehitysvammaisilla on samanlaisia mahdollisuuksia, velvollisuuksia ja oikeuksia kuin muillakin kansalaisilla. (Hautamäki ym. 1999, ) Yhteiskunnallisen integraation toteutuminen tuntuu kuitenkin melko vaikealta. Vammaisuuden vaikeusaste varmasti vaikuttaa kuinka kehitysvammainen esimerkiksi pystyy osallistumaan politiikkaan. Usein taloudellinen ja koulutuksellinen asema voi olla heikko. Toisaalta tulee muista, että kehitysvammaisten yhteiskunnallisen integraation tarpeet ovat erilaisia. Yhteiskunta pyrkii vähentämään vammaisuuden aiheuttamaa fyysistä, toiminnallista ja sosiaalista vajavuutta ja haittaa kuntoutuksen keinoin. Kuntoutuksen tavoitteena on sekä lisätä vammaisen mahdollisuuksia parempaan elämänhallintaan että parantaa fyysistä toimintakykyä, henkilökohtaista tyytyväisyyttä ja sosiaalista kelpoisuutta. Kuntoutus jaotellaan lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Pyrkimyksenä on yleisesti vähentää ihmisen tuen tarvetta kehittämällä ja käyttämällä hänessä itsessään ja hänen ympäristössään olevia mahdollisuuksia ja voimavaroja. Kehitysvammaisen minäkuva rakentuu vammaisuuden sallimissa puitteissa. Oma vammaisuus ja rajoitukset on tiedostettava, jotta realistinen itsearviointi ja kuntoutuminen on mahdollista. (Loijas 1994, ) Nykyisin kuntoutusta kohdistetaan myös lähiomaisiin ja -ympäristöön, jolloin ei siis enää pyritä vain yksilön poikkeavuuden vähentämiseen vaan elinolosuhteiden normalisoimiseen. Tavoitteena siis on hyvinvointi ja integraatio, jolloin vamman vaikeusasteesta riippumatta olisi täydet mahdollisuudet niin yksityiseen kuin yhteiskunnalliseenkin elämään. (Loijas 1994, 17.) Yhteiskunnan ympäristöolosuhteet voivat joko edistää tai estää kehitysvammaisen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Hyvään elinympäristöön kuuluu, että se tarjoaa mahdollisuuksia, edistää hyvinvointia ja luo vakaat elinolot. Koulutus- ja

13 8 asumispalvelut, työ, virkistys- ja vapaa-ajanviettopalvelut sekä tukitoimet integroiduissa olosuhteissa tarjoavat tilaisuuksia, joissa voi tavata muita ihmisiä ja solmia ihmissuhteita. Ne myös lisäävät tyytyväisyyttä kehitysvammaisen omaa elämää kohtaan; antavat mahdollisuuksia hallita elämää ja tehdä päätöksiä. (Kehitysvammaliitto ry 1995, 108.) Rajoitettu elinympäristö voi aiheuttaa kehitysvammaiselle erilaisia esteitä, jolloin tyytyväisyyden saavuttaminen on vaikeampaa. Ympäristössä voi olla liikuntaesteitä, kommunikaatioesteitä, vamman tai sairauden aiheuttamasta väsymyksestä johtuvia esteitä, ympäristön asenteista johtuvia esteitä tai muita esteitä. Elinympäristön luominen vammaisystävälliseksi vaatii yhteiskunnalta sekä aineellisia että ei-aineellisia panostuksia. Vammaisen elämänpiirien laajuus ja monimuotoisuus riippuu yksilöllisistä resursseista, elinympäristön laadusta sekä yhteiskunnan hänelle järjestämien tukitoiminen ja -palveluiden tarkoituksenmukaisuudesta. Yhteiskunnalla on paljon tehtävää, jotta elinympäristö voisi vastata kaikkien tarpeisiin. (Loijas 1994, 21.) 3 NUORUUS JA VARHAISAIKUISUUS ELÄMÄNVAIHEENA Nuoruutta ja varhaisaikuisuutta elämänvaiheena voidaan tarkastella elämänkaaripsykologian valossa. Siinä yksilön kehitys pyritään näkemään jatkuvana ikäkaudesta toiseen. Edellinen kehitysvaihe on siis aina pohjana seuraavalle eli ihmisen kehitys jatkuu läpi elämän. Yksi tunnetuimmista elämänkaaripsykologian teoreetikoista on Erik H. Erikson ( ). Hänen psykososiaalisen kehitysteorian mukaan yksilö kohtaa eri ikäkausina kehityshaasteita ja tehtäviä, joita joutuu ratkaisemaan edetäkseen seuraavaan kehitysvaiheeseen. Nämä kehityshaasteet voidaan nähdä myös kehityskriiseinä. Kehitystehtävät koostuvat vastapareista, joiden välistä yksilön on löydettävä ratkaisu. Vastaparit kuvaavat kehityksen myönteistä tai kielteistä suuntaa. Myönteinen ratkaisu toteutuu, kun yksilö on saanut kehitystehtävää ratkaistessaan enemmän myönteisiä elämyksiä. Kehityshaasteiden ja tehtävien ratkaiseminen voi aiheuttaa myös konflikteja, mutta niiden ratkaisemisen kautta yksilön on mahdollista saavuttaa uusia kykyjä ja valmiuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka ihmisen kehityksestä on löydettävissä yleisiä lainalaisuuksia, jokainen on yksilö ja näin myös kehitys etenee yksilöllisesti. (Aspinmaa & Maikkola 1997, 22; Dunderfelt 1997, 244; Kuusinen & Lehtinen 2001, 30.)

14 9 3.1 Kehityksen eteneminen nuoruudessa Nuoruus voidaan määritellä ikävuosien välille. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian mukaisesti nuoruuden kehitystehtävänä on identiteetin muodostuminen tai roolihajaannus. Identiteetti tarkoittaa yksilön käsitystä siitä, kuka hän on, mihin hän pyrkii ja mikä on hänen paikkansa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Identiteettiin kuuluu myös käsitys omista fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä ominaisuuksista. Yksilön on tärkeää tiedostaa, kuka on. Yksilön tunteet oman identiteetin pysyvyydestä auttavat yksilöä ymmärtämään itseään sekä tunnistamaan itsensä vaihtuvissakin tilanteissa. Nuoruuteen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset yhdessä sen mukanaan tuoman biologisen kypsymisen, ympäröivän kulttuurin sekä sosiaalisen ympäristön kanssa, saavat aikaan tämän uuden minän rakentumisen. Identiteetin muodostumisen prosessi perustuu siihen, miten nuori saa sovitettua yhteen omat minäänsä koskevat käsityksensä sekä muiden hänelle tärkeiden ihmisten käsitykset itsestään. Myönteinen identiteetin kehitys antaa yksilölle kyvyn tehdä valintoja ja ratkaisuja koskien omaa elämäänsä sekä sitoutumaan itselle tärkeisiin asioihin. Mikäli kehitystehtävän ratkaisu epäonnistuu, seuraa siitä yksilölle roolien sekasorto eli yksilö ei koe tuntevansa itseään, eikä tunnista omaa minuuttaan. Hänen voi olla myös vaikea tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja tai päätöksiä. (Dunderfelt 1997, 247; Kuusinen & Lehtinen 2001, 29, ) Nuoruuteen kuuluvia haasteita ovat myös uuden ruumiinkuvan jäsentäminen, vanhemmista irrottautuminen sekä maailmankuvan täydentäminen. Nuori haluaa selvittää millainen on ja mitä muut hänestä ajattelevat eli rakentaa minäkuvaansa, myös maailmankuva muodostuu nuoruudessa uudestaan. Tämän prosessin myötä nuori solmii uusia kaverisuhteita ja pyrkii samalla irti vanhemmistaan. Moni nuori hakee itseään mm. matkustelemalla, kokeilemalla erilaisia opiskelu- ja työpaikkoja. Näiden psyykkisten rakenteiden uudelleen rakentaminen aiheuttaa tunnemyrskyjä. Tunnemyrskyihin vaikuttaa osaltaan myös biologinen kehittyminen ja sen myötä tapahtuva seksuaalinen kypsyminen, joiden aiheuttamat muutokset johtavat uuden ruumiinkuvan jäsentämiseen. (Dunderfelt 1997, 92, 96-97, 99.) 3.2 Kehitysvammaisuuden vaikutukset nuoruuteen

15 10 Kehitysvammaisuus vaikuttaa yksilön kehitykseen ja elämänkaareen. Nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen kuuluvien kehitystehtävien ratkaiseminen tuottaa yleensä kehitysvammaiselle nuorelle enemmän vaikeuksia kuin vammattomalle. Koko kasvu- ja kehitys on häiriöalttiimpi, kuin vammattomilla. Nuoren kehitykseen vaikuttaa paljolti se, miten häneen on vammaisena suhtauduttu. Nuoruusiän mukanaan tuomat sukupuoliherääminen ja erilaiset vaatimukset aikuisuuden suhteen, saavat aikaan kehonkuvakriisin. Kehonkuvan sisäistäminen ja sen hyväksyminen voi olla todella vaikeaa, koska kehitysvammainen nuori pystyy niin halutessaan suojautumaan vammaisuudelta ja sen mukanaan tuomilta rajoituksilta. Kehitysvammaisen nuoren on kuitenkin pakko luopua tästä kuvitteellisesta kehonkuvastaan ja hyväksyä ja ennen kaikkea sisäistää uusi kuva itsestään. (Murto 1995, 21, 26; Tyynelä 1995, 3-4.) Murrosiässä tapahtuva seksuaalisuuden heräämisen on todettu tapahtuvan myöhemmin kehitysvammaisilla nuorilla, kuin vammattomilla. Ongelmia seksuaaliseen kehitykseen saattaa tuoda se, ettei seksuaalisuuden haluta kuuluvan osana kehitysvammaisten elämään. Sukupuoli-identiteetti eli pysyvä kokemus omasta sukupuolesta on kuitenkin tärkeä osa kokonaisidentiteettiä. Jotta kehitysvammainen nuori osaisi suhtautua seksuaalisuuteen oikein, olisi hänelle kerrottava oman kehon kehityksestä, siinä tapahtuvista muutoksista ja seksuaalisuudesta. (Murto 1995, ) Kehitysvammainen nuori tarvitsee tietoa omasta vammastaan, koska vammatietoisuus eli käsitys omasta vammasta ja sen tuomista rajoitteista elämään kuuluu olennaisena osana nuoren minäkuvaan. Tärkeää kehitysvammaisen nuoren minän kehityksen kannalta olisi se, että hän huomaisi, mihin itse pystyy ja miten vammaisuuden tuomat rajoitteet vaikuttavat hänen toimintaansa. Nuoren hyväksyvä ympäristö auttaa kehitysvammaista nuorta kehittymään eheäksi muut huomioivaksi persoonaksi. Ympäristön vaikutus minäkuvan kehittymiseen on merkittävä. Mikäli kehitysvammaista kohdellaan vain häneen kohdistuvan tekemisen kohteena, esimerkiksi hoidettavana tai kuntoutettavana, on kehitysvammaisen vaikea muodostaa myönteistä minäkuvaa. Jos taas kehitysvammainen pääsee itse vaikuttamaan itseä koskeviin päätöksiin ja omaan elämäänsä, vahvistaa se itsetuntoa ja tukee myönteisen minäkuvan kehittymistä. (Murto 1995, 25; Kaski ym. 2001, 191.) Kehitysvammaiselle nuorelle irtautuminen omista vanhemmista ja itsenäistyminen on vaikeampaa, kuin vammattomille. Nuoren pitää irtautua vanhemmistaan sekä fyysises-

16 11 ti että psyykkisesti. Tämä voi olla vaikeaa, koska kehitysvammainen nuori on tottunut saamaan vanhemmiltaan sekä fyysistä apua että psyykkistä tukea. Vanhemmat voivat vaikeuttaa itsenäistymisprosessia pitämällä nuorestaan kiinni, koska haluavat välttää oman erokriisinsä. Vanhemmat ovat saattaneet tehdä liikaa kehitysvammaisen nuoren puolesta, jolloin nuori ei välttämättä edes tunne tarvetta lähteä kotoa pois. Nuori voi myös kokea, ettei pärjäisi yksin. Nuorten on päästävä tekemään päätöksiä sekä itsenäisiä valintoja, se tukee itseluottamuksen ja omanarvon tunteen kehittymistä ja on merkittävä tekijä itsenäistymisprosessissa. Kehitysvammaisen nuoren olisikin hyvä päästä muuttamaan kotoaan pois heti peruskoulusta päästyään ollen tässä vaiheessa 17- vuoden ikäinen. Jos nuori jää kotiin, voi kiusaus tukeutua vanhempiin olla suuri. Näin ollen myös itsenäistymisprosessi voi hidastua. Mahdollisuuksien mukaan kehitysvammainen nuori lähteekin peruskoulusta päästyään opiskelemaan esimerkiksi erityisammattioppilaitokseen tai kansanopistoon, jonka yhteydessä on usein asuntola ja pääsee näin harjoittelemaan itsenäistä elämää. (Loijas 1994, 57; Murto 1995, 21-22; Tyynelä 1995, 31, 34.) Ympäristön olosuhteet voivat vaikeuttaa itsenäistymisprosessia, esimerkiksi liikkumisen suhteen, jos kehitysvammainen nuori on pyörätuolissa. Tällöin nuoren liikkuminen on paljolti kiinni vanhemmista tai muista hänestä huolehtivista ihmisistä. Vaikeuksia yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen voivat liikkumisen lisäksi aiheuttaa puutteelliset kommunikointi- ja sosiaaliset taidot. Kehitysvammaiselle nuorelle on aivan yhtä tärkeää päästä osallistumaan yhteiskuntaan, eri kulttuureihin, ideologioihin sekä kokea erilaisia rooleja kuin vammattomallekin. (Loijas 1994, 93; Murto 1995, 21-22, 24; Tyynelä 1995, ) 3.3 Kehityksen eteneminen varhaisaikuisuudessa Varhaisaikuisuuden ikäkausi määritellään ikävuosien välille. Varhaisaikuisuuteen päästyään nuori alkaa hakea yhteiskunnasta omaa paikkaansa, ihmissuhteitaan ja tehtäväänsä. Eriksonin psykosiaalisen kehitysteorian mukaan varhaisaikuisuuden kehitystehtävänä on läheisyys sekä solidaarisuus tai eristäytyminen. Tässä vaiheessa opitaan muodostamaan parisuhde, jossa toisesta halutaan pitää huolta, rakastutaan ja rakastetaan ja saadaan näin läheisyyttä. Läheisyyden tunne voi olla myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta muiden ihmisten, aatteiden tai ryhmien kesken. Tämän vaiheen onnistunut ratkaisu tuottaa yksilölle vastuunottamisen ja rakastamisen

17 12 kyvyn. Jos kehitystehtävien ratkaisu ei onnistu myönteisesti, nuori aikuinen pyrkii välttämään läheisyyttä vaativia ihmissuhteita haluten näin suojella omaa minäänsä. Lisäksi hän saattaa kokea psyykkistä yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. (Dunderfelt 1997, 246; Kuusinen & Lehtinen 2001, 29, 38.) Varhaisaikuisuudessa itsenäistymisen prosessi jatkuu. Nuori aikuinen pyrkii voittamaan mahdolliset itsetunto-ongelmat, aloittamaan työelämän sekä elämään parisuhteessa (elämänkumppanin löytäminen) ja perustamaan mahdollisesti myös oman perheen (omasta kodista huolehtiminen, vastuun kantaminen). Tässä vaiheessa on oleellista kohdata ja ymmärtää minän ja ympäröivän maailman välinen suhde. Tärkeää on saavuttaa varmuus siitä, kuka minä oikein olen ja miksi käyttäydyn tai tunnen eri tilanteissa niin kuin teen. Nuori aikuinen siis hakee edelleen itseään kohdaten uusia ja erilaisia ajatusmalleja sekä näkemyksiä maailmasta. Tämä saa nuoren aikuisen toimimaan ennakkoluulottomasti ja valtavalla energialla. Silti nuorella aikuisella on vielä tässä vaiheessa melko vähän elämänkokemusta ja häntä voi epäilyttää oma selviytyminen maailmassa sekä muiden ajatukset häntä kohtaan. Tilanne alkaa kuitenkin rauhoittua lähestyttäessä kolmeakymmentä ikävuotta. Tässä vaiheessa yksilö alkaa keskittyä itselle tärkeisiin asioihin arvioimalla omaa elämäänsä. Nuori aikuinen saattaa korjata elämänsä suuntaa tai valita kokonaan uuden suunnan. Näin hän löytää omat tavoitteensa, arvonsa ja asenteensa, omat taidot ja kyvyt sekä ennen kaikkea oman yksilöllisyytensä. (Dunderfelt 1997, 105, 108, , 114.)

18 3.4 Kehitysvammaisuuden vaikutukset varhaisaikuisuuteen 13 Kehitysvammaisten voi olla vaikea aikuistua, koska useasti heitä kohdellaan kuin pieniä lapsia. Heidän suorituksensa ovat usein aliarvioituja ja heidän puolestaan tehdään päätöksiä. Tämä voi tehdä aktiivisemmastakin ihmisestä passiivisen eli ihminen ei teekään enää itse aloitteita, eikä tuo esille omia ajatuksiaan. Kehitysvammainen voi tällaisessa tapauksessa oppia avuttomaksi, jolloin aikuisen roolin omaksuminen on vaikeaa. Kehitysvammaisella on mahdollisuudet aikuistua vasta sitten, kun häntä kohdellaan oman elämän ja samat oikeudet kuin muillakin omaavana yksilönä. (Tyynelä 1995, 6; Sissala 1999, 20.) Kehitysvammaisen nuoren aikuisen minäkuva voi vaatia vielä vahvistusta, ennen kuin nuori on saavuttanut myönteisen ja realistisen minäkuvan. Se, että nuori aikuinen pääsisi irtautumaan lapsuuden kodistaan, vaatii myönteisen minäkuvan lisäksi myös taitoa huolehtia itsestä, hoitaa omia asioita, huolehtia asuinympäristöstään, laittaa ruokaa, motivointia sekä sosiaalista tukea. Nuoren kehitysvammaisen aikuisen on opittava ottamaan vastuuta elämästään ja tekemään, viimeistään tässä vaiheessa, itseä ja omaa elämää koskevia päätöksiä. (Kaski ym. 2001, 190, ) Nuoren aikuistuvan kehitysvammaisen tuen tarpeeseen itsenäisen elämän alkutaipaleella vaikuttaa paljon se, miten vanhemmat ovat tukeneet lapsen itsenäistymistä kotona. Jo pienet vastuulliset askareet, kuten olemalla apuna ruuan laitossa sekä oman huoneen siisteydestä huolehtiminen, vaikuttaa itsenäistymisprosessiin myönteisesti. Olennaista on se, että nuoret ovat saaneet päättää itseään koskevista asioista, kuten esimerkiksi siitä, mitä laittavat päälleen. (Tyynelä 1995, ) Yleensä aikuistuvat kehitysvammaiset tarvitsevat läheistensä ja yhteiskunnan tukea itsenäisesti elämiseen. Eri tukimuodot pitävät sisällään sekä sosiaalisen että taloudellisen tuen. Erilaisia asumismuotoja mietittäessä tulisikin kartoittaa kehitysvammaisen tuen tarve. (Kaski ym. 2001, 190.) Asumismuotona voi olla erilaiset kehitysvammaisille tarkoitetut valvotut asuntolat sekä tavalliset vuokra-asunnot, joissa kehitysvammahuollon työntekijät käyvät säännöllisesti tukikäynneillä. Kehitysvammaisuus vaikuttaa ammatin valintaan, ammattitaidon saavuttamiseen sekä myöhemmin myös työpaikan saamiseen. Esteenä ovat usein kielteiset asenteet ja en-

19 14 nakkoluulot. Työ on kuitenkin olennainen osa kehitysvammaisen aikuisen elämää. Työ voi toteutua esimerkiksi työ- tai päivätoimintakeskuksessa tai sitten tuettuna tavallisilla työpaikoilla. Työ tuo kehitysvammaisen elämään säännöllisyyttä ja tietyn rytmin, mutta auttaa myös ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Työssä käynti opettaa vastuullisuutta ja toisten huomioimista sekä noudattamaan sääntöjä. Näistä taidoista on hyötyä myös muussa elämässä. (Aspinmaa & Maikkola 1997, 31; Sissala 1999, 19; Kaski ym. 2001, 192, ) 4 SOSIAALISET SUHTEET Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin ryhmään ja tuntea itsensä hyväksytyksi. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Ihminen saa tietoa itsestään, muista ja ympäröivästä maailmasta sosiaalisten suhteiden kautta. Sosiaalisten suhteiden avulla ihminen omaksuu esimerkiksi yhteiskunnan normeja sekä kulttuurinsa tapoja. Sosiaaliset suhteet muokkaavat myös ihmisen käsityksiä itsestä ja muista ja samalla vaikuttavat ihmisen sosiaaliseen käyttäytymiseen. Näin ihminen oppii yleisiä sosiaalisen kanssakäymisen lainalaisuuksia ja pystyy sopeutumaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. (Salmivalli 2005, 35-36, 166.) 4.1 Sosiaalisten suhteiden kehittyminen Ihmisten välillä on vetovoimaa eli attraktiota. Tämä ilmenee mm. ihmisten hakeutumisella toistensa seuraan sekä läheisyyden hakemisella. Tämä vetovoima onkin yksi tärkein tekijä ihmisten välisten suhteiden muodostumisessa ja niiden ylläpitämisessä. Ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan, koska toiset ihmiset ovat tärkeitä ja toisilta ihmisiltä saadaan jotain sellaista, mitä arvostetaan eli ystävyyttä ja läheisyyttä. Sosiaalisista suhteista saadaan sekä positiivista että negatiivista palautetta. Ihmiset hakeutuvat niiden ihmisten lähelle, keiltä kokevat saavansa eniten sosiaalista hyvää. (Lahikainen & Pirttilä-Bacman 1997, ) Ihmiset hakeutuvat lähinnä sellaisten ihmisten lähelle, joiden kanssa kokevat omaavansa jotain yhteistä. Tällaisia yhteisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi samankaltaiset luonteenpiirteet, mielenkiinnon kohteet, arvot ja asenteet. Myös ympäristöllä on vai-

20 15 kutusta sosiaalisten suhteiden syntyyn ja laatuun niitä mahdollistavien ja rajoittavien tekijöiden vuoksi. (Salmivalli 2005, 138.) Ihmiset eivät panosta sosiaalisiin suhteisiin ja yhteydenpitoon kenen tahansa toisen ihmisen kanssa, vaan joskus tuttavuus jää lyhytaikaiseksi. Myös ystävyyden laatu vaihtelee. Joidenkin kanssa ollaan hyviä ystäviä, jolloin välit ovat lämpimät ja luottamukselliset ja joidenkin kanssa kavereita, joihin ei liity sellaisia tunnesiteitä kuin tosi ystäviin. Ystävyyteen kuuluu tärkeänä osana toisen ihmisen ja tämän näkökantojen huomiointi ja välittäminen sekä tukeminen. (Lahikainen & Pirttilä-Bacman 1997, 100; Aaltonen ym. 1999, 100.) Ystävyyssuhteet vaikuttavat identiteetin kehittymiseen, kun vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa yksilö voi kertoa toiveistaan, puntaroida suhteessa toisiin omia kykyjään, käsityksiään ja taitojaan. Ystävien avulla oppii sosiaalisia taitoja ja löytää itsestä sekä vahvuuksia että heikkouksia. Ystävyyssuhteet ovat ihmiselle niin tärkeitä, että niiden puuttumisen uskotaan olevan riski yksilön emotionaalisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. (Saarinen 1998, ) 4.2 Kehitysvammaisten sosiaaliset suhteet Kehitysvammaiset viettävät vapaa- aikansa usein kotona ja heillä on vain vähän ystävyyssuhteita. Ystävät ovat yleensä myös kehitysvammaisia, jotka omaavat samantyyppisen elämäntavan ja joiden parissa voi olla tasa-arvoinen. Tärkeimmät henkilöt kehitysvammaisen elämässä ovat yleensä perheen jäsenet. (Murto 1995, 24.) Sosiaaliset suhteet ovat vammaiselle kuitenkin aivan yhtä tärkeitä, kuin vammattomallekin. Myös kehitysvammainen tarvitsee tunteen ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta. Sosiaalisissa suhteissa toimimisen edellytyksenä on omien ja toisten oikeuksien tiedostaminen, vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot, toisten ihmisten tunteiden tiedostamisen taidot sekä ihmissuhdetaidot. Ympäristöllä on tärkeä merkitys sosiaalisten taitojen oppimiselle sieltä saadun mallin ja omien kokemusten kautta. (Kaski ym. 2001, 222, 225.) Kehitysvammaisilla on mahdollisuus kohdata muita ihmisiä esimerkiksi päivätoimintakeskuksessa ja eri opiskelupaikoissa. Päivätoimintakeskukset tarjoavat toimintaa

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta

Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta 4.11.2014 Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaari VET-perheterapeutti Esa Nyman HIEMAN KAUEMPAA Aikaisemmin useimmat kehitysvammaiset ihmiset jäivät asumaan

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisuus mahdollisuus itsenäiseen elämään ja liikkumiseen vammattomalle itsestäänselvyys, vammaiselle usein saavuttamaton

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot