ELÄÄ JA VANHETA YHDESSÄ JA PITÄÄ HUOLTA TOISESTA Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄÄ JA VANHETA YHDESSÄ JA PITÄÄ HUOLTA TOISESTA Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina"

Transkriptio

1 Saija Matela Anna Valkonen ELÄÄ JA VANHETA YHDESSÄ JA PITÄÄ HUOLTA TOISESTA Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Saija Matela & Anna Valkonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke Elää ja vanheta yhdessä ja pitää huolta toisesta Seurustelevan kehitysvammaisen parin tarina Tiivistelmä Opinnäytetyömme aihe valikoitui molempien kiinnostuksesta kehitysvammatyötä kohtaan. Työssä kehitysvammaisten parissa olemme kohdanneet sekä myönteistä että kielteistä suhtautumista kehitysvammaisten seurustelua kohtaan. Tutkimuksellamme halusimme tuoda kehitysvammaisten oman äänen kuuluville. Halusimme kertoa seurustelun merkityksestä ja vaikutuksesta kehitysvammaisille juuri heidän omasta näkökulmastaan. Sen lisäksi selvitimme kehitysvammaisten aikuistumiseen liittyviä vaiheita ja lähiympäristön suhtautumista kehitysvammaisten seurusteluun. Tutkimustehtäviksemme muodostui: 1. Miten kehitysvammaisuus vaikuttaa aikuistumisen vaiheisiin? 2. Mitä kehitysvammaisten parien seurustelu pitää sisällään? 3. Mikä merkitys ja vaikutus seurustelulla on kehitysvammaisten elämään? 4. Miten kehitysvammaiset parit kokevat ympäristön suhtautuvan heidän seurusteluunsa? Tutkimukseemme valitsimme narratiivisen lähestymistavan. Halusimme tuoda esille kehitysvammaisten oman näkökulman ja narratiivisuus oli tähän tarkoitukseen sopiva menetelmä. Seurusteluaiheen käsitteleminen tarinan kautta oli mielestämme myös luonteva valinta. Keräsimme aineistomme haastatteluiden avulla. Haastattelut toteutimme teemahaastatteluina. Haastattelimme tutkimustamme varten kolmea seurustelevaa kehitysvammaista paria sekä yhdessä että molempia osapuolia erikseen. Saadusta aineistosta kirjoitimme narratiivisen tulosten analysointimenetelmän mukaisesti tarinan. Saamamme tulokset osoittavat, että kehitysvammaisuus luo omat haasteensa yksilön kehitykselle ja aikuistumiselle. Suhteet toisiin ihmisiin merkitsevät kehitysvammaisille hyvin paljon. Seurustelusuhteessa se, että saa vain olla ja elää toisen kanssa on tärkeää ja merkitsee paljon. Haastattelemamme parit kokivat, että etenkin seurustelun alkuvaiheessa ympäristöllä oli suuri merkitys. Osa pareista kertoi myös saavansa tukea ja apua seurusteluun liittyvissä kysymyksissä ympäristöltään. Asiasanat (avainsanat) kehitysvammaisuus, nuoruus, aikuistuminen, sosiaaliset suhteet, seurustelu, narratiivisuus Sivumäärä Kieli URN 49 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) 2 liitesivua Ohjaavan opettajan nimi Anitta Huotari Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 16th April 2007 Author(s) Saija Matela & Anna Valkonen Degree programme and option Degree Programme in Social Studies Name of the bachelor's thesis To live and age together, looking after each other A Story of a Dating Couple of Mentally Retarded Individuals Abstract The choice of the topic of our Bachelor s thesis was based on the fact that we both are interested in work with mentally retarded individuals. In this work, we have seen both positive and negative attitudes towards the dating of two persons with mental retardation. Through our study, we wanted to let mentally retarded individuals make their own voices heard. It was our intention to tell them about the meaning and effects of dating straight from their own viewpoint. In addition, we studied those stages that are connected with mentally retarded individuals reaching adulthood and the attitudes of the immediate environment to dating. Our research tasks were as follows: 1. How does mental retardation affect the stages of reaching adulthood? 2. What does the dating of mentally retarded couples consist of? 3. What are the role in and effects of dating on mentally retarded individuals lives? 4. How do mentally retarded couples experience the attitudes of the environment to their dating? In our study, we chose a narrative approach. We wished to introduce mentally retarded individuals own viewpoint, and the narrative method suited this purpose. We considered it also a natural choice to deal with the topic of dating by means of a story. Our material was gathered by means of thematic interviews. For our study, we interviewed three couples of mentally retarded individuals who were dating; both together and both parties at different times. From the material obtained, we wrote a story according to the narrative method of analyzing results. The results showed that mental retardation subjects an individual s development and his/her achieving adulthood to different challenges. Interpersonal relationships mean very much to mentally retarded individuals. In a dating relationship, just being and living with the other person is important and means a lot. The couples we interviewed had the feeling that particularly at the beginning of dating the environment was of great significance. Some couples also told they received support and help from their environment on issues related to dating. Subject headings, (keywords) mental retardation, youth, reaching adulthood, social relationships, dating, narrative method Pages Language URN 49 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices 2 pages of appendices Tutor Anitta Huotari Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KEHITYSVAMMAISUUS OSANA ELÄMÄÄ Kehitysvammaisuuden määrittely Älyllisen kehitysvammaisuuden vaikutukset elämään Kehitysvammainen yhteiskunnassa NUORUUS JA VARHAISAIKUISUUS ELÄMÄNVAIHEENA Kehityksen eteneminen nuoruudessa Kehitysvammaisuuden vaikutukset nuoruuteen Kehityksen eteneminen varhaisaikuisuudessa Kehitysvammaisuuden vaikutukset varhaisaikuisuuteen SOSIAALISET SUHTEET Sosiaalisten suhteiden kehittyminen Kehitysvammaisten sosiaaliset suhteet Kehitysvammaisten sosiaalisten suhteiden haasteet SEURUSTELU Seurustelun ja parisuhteen aika Sen oikean valinta Parisuhteen vaiheita Parisuhteen vaikutukset elämään Kehitysvammaisten seurustelun ja parisuhteen erityispiirteitä Yhteiskunnan suhtautuminen kehitysvammaisten seurusteluun Kehitysvammaisten omat toiveet ja tarpeet parisuhteessa Seurustelusuhteen eteneminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi KEHITYSVAMMAISEN PARIN RAKKAUSTARINA Hannan ja Harrin tarina Pääkohtia... 38

5 7.2.1 Aikuistuminen Seurustelun sisältö Seurustelun merkitys ja vaikutus Ympäristön suhtautuminen kehitysvammaisten seurusteluun JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätöksiä Pohdintaa Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Opinnäytetyön prosessi Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Saavatko kehitysvammaiset päättää omasta sosiaalisesta elämästä? Että missä käyvät ja missä ei. Olen lievästi kehitysvammainen, mutta samalla vakavasti, koska minulla on älyllinen kehitysvamma. En osaa hahmottaa asioita, kertoa tunteitani yms. Voinko saada apua? On paljon asioita mitä en osaa. Voiko kehitysvammaiset seurustella? Voiko kehitysvammainen mennä naimisiin? Kehitysvammaiset ihmiset kysyvät edellä olevia asioita kehitysvamma-alan verkkopalvelu Verneri.netissä. Laiho (2006, 50) taas toteaa, että yhä useampi hoitaja hyväksyy kehitysvammaisten suhteet. Kehitysvammaisten seurustelu näyttää olevan aihe, joka mietityttää sekä heitä itseään että alan työntekijöitä. Kehitysvammaisten seurustelusuhteet eivät ole välttämättä kovin yksinkertainen asia ja niihin suhtautuminen on vaihtelevaa. Julkisuudessa on esitetty mielipiteitä kehitysvammaisten seurustelua kohtaan niin puolesta kuin vastaan. Mielestämme parisuhde on kuitenkin luonnollinen osa monen ihmisen elämää. Tutkimuksellamme halusimme selvittää, mitä kehitysvammaisten seurustelu oikeastaan tarkoittaa. Halusimme selvittää ja tuoda esille erityisesti kehitysvammaisten omia ajatuksia seurustelusta ja sen merkityksestä. Halusimme saada tutkimuksemme kautta mahdollisimman syvällistä tietoa kehitysvammaisten maailmasta heidän itsensä kertomana. Haastattelimme tutkimustamme varten kolmea kehitysvammaista paria. Näiden haastatteluiden avulla halusimme saada mahdollisimman tarkan kuvan haastattelemiemme kehitysvammaisten parien seurustelusta. Mielenkiintoisena pidimme myös sitä, miten seurustelevat kehitysvammaiset parit ovat kokeneet lähiympäristönsä suhtautuvan heidän seurusteluunsa. Tutkimuksemme on narratiivinen eli tarinallinen tutkimus. Haastatteluilla keräsimme seurustelevien parien tarinat. Myös tutkimuksemme tulokset esittelemme narratiivisesti eli kerromme seurustelevan kehitysvammaisen parin tarinan. Lähestymme aihetta käymällä ensin läpi kehitysvammaisuuden määrittelyjä ja kehitysvamman vaikutuksia elämään. Ihminen kehittyy koko elämänsä ajan, mutta seurusteluasiat liittyvät tiiviisti nuoruuden ja varhaisaikuisuuden elämänvaiheisiin. Lapsuudessa luodaan monin tavoin pohjaa ihmisen kehitykselle, mutta nyt keskitymme kehitysvammaisen ihmisen aikuistumiseen. Sosiaalisia suhteita käsittelemme hyvin lyhyesti, tuoden esille erityisesti kehitysvammaisuuden näkökulmaa. Usein nuoruudessa

7 2 tai varhaisaikuisuudessa muiden ihmissuhteiden lisäksi löytyy myös kumppani, jonka kanssa alkaa seurustella ja muodostaa parisuhde. Parisuhdetta käsittelemme sekä yleisesti että kehitysvammaisten näkökulmasta. Toivomme, että tutkimuksemme auttaisi kehitysvammaisten vanhempia ja kehitysvamma-alan työntekijöitä ymmärtämään ja näkemään kehitysvammaisten omat toiveet ja tarpeet seurustelun ja läheisyyden tarpeen suhteen. Toivomme myös, että tulevaisuudessa kehitysvammaisten seurustelu ei olisi enää outo asia ja jokainen voisi hyväksyä sen. 2 KEHITYSVAMMAISUUS OSANA ELÄMÄÄ Toimintakyky on laaja yläkäsite, joka tarkoittaa kaikkia kehon toimintoja, yksilötason toimintaa eli mitä ihminen, jolla on jokin sairaus tai toiminnan häiriö, tekee tai voi tehdä ja osallisena oloa omassa elämäntilanteessa. Toiminnanvajavuus eli vammaisuus taas tarkoittaa vammoja joko kehon toiminnassa tai rakenteessa, toimintarajoitteita ja osallistumisen esteitä. Arkipäivässä ihmisen elämään ja toimintakykyyn vaikuttavat aina sekä ympäristötekijät että yksilölliset ominaisuudet. Toimintakykyyn vaikuttaviin ympäristötekijöihin kuuluvat välitön ja yleinen elinympäristö sekä tarjolla oleva palvelujärjestelmä. Myös fyysinen ja sosiaalinen maailma sekä asenneilmasto vaikuttavat toimintakykyyn ja vammaisuuteen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Henkilökohtaisiin tekijöihin kuuluvat yksilölliset ominaisuudet, jotka eivät ole osa terveydentilaa. Henkilökohtaisia tekijöitä ovat siis sukupuoli, rotu, ikä, yleiskunto, muut terveydelliset tekijät, elämäntyyli, tavat, kasvatus, selviytymiskeinot, sosiaalinen tausta, koulutus, aikaisemmat ja nykyiset kokemukset, luonne, käyttäytyminen ja psyykkiset voimavarat. (Kaski ym. 2001, 19.) 2.1 Kehitysvammaisuuden määrittely Suomessa voimassa olevan kehitysvammalain (1977/519) mukaisesti kehitysvammainen on henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammaisuutta aiheuttavat siis kaikki ihmisen kehityksen aikana tulevat fyysiset ja psyykkiset vajavuudet, jotka rajoittavat pysyvästi suorituskykyä.

8 3 Maailman terveysjärjestön (WHO) ICD-10-tautiluokituksen mukaan älyllinen kehitysvammaisuus on tila, jossa henkisen suorituskyvyn kehitys on estynyt tai epätäydellinen. Heikosti kehittyneitä ovat erityisesti kehitysiässä ilmaantuvat taidot eli yleiseen älykkyystasoon vaikuttavat kognitiiviset, kielelliset, motoriset ja sosiaaliset kyvyt. Kognitiiviset eli älylliset kyvyt tarkoittavat ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä asioita eli muistia, ajattelua, havainnointia, kieltä ja oppimista. Älylliseen kehitysvammaisuuteen voi liittyä myös mitä tahansa muita fyysisiä tai henkisiä häiriöitä. (Mäki 2001.) Perinteisesti älyllisen kehitysvammaisuuden astetta on arvioitu älykkyystesteillä. Niitä on mahdollista täydentää asteikoilla, joilla mitataan sosiaalista sopeutumista tietyssä ympäristössä. Nämä mittaukset ilmaisevat älyllisen kehitysvammaisuuden asteen likimäärin. Älykkyysosamäärään perustuvan luokituksen mukaisesti älyllisesti kehitysvammaisia ovat ihmiset, joiden älykkyysosamäärä on alle 70. Lievästä älyllisestä kehitysvammaisuudesta on kyse, kun älykkyysosamäärä on Keskivaikeassa älyllisessä kehitysvammaisuudessa ÄO on ja vaikeassa Alle 20 oleva älykkyysosamäärä tarkoittaa syvää älyllistä kehitysvammaisuutta. Älykkyysosamäärä voi jäädä myös määrittelemättömäksi. On huomioitava, että älylliset kyvyt ja sosiaalinen sopeutuminen voivat muuttua ja parantua harjoittelun sekä kuntoutuksen avulla lähtötasosta riippumatta. (Mäki 2001.) Kehitysvammaisuutta kannattaa tarkastella muutoinkin kuin vain älykkyystestien tulosten perusteella. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna kysymys on yksilön suorituskyvyn ja ympäristön asettamien odotusten ja vaatimusten välisestä ristiriidasta. Henkilö, joka ei opi selviytymään yhteiskunnan asettamista vähimmäisvaatimuksista, leimataan vammaiseksi. (Mäki 2001.) AAMR:n (American Associstion on Mental Retardion) määritelmä älyllisestä kehitysvammaisuudesta on perustaltaan toiminnallinen. Oleellisia ovat edellytykset ja kyvyt, ympäristö sekä toimintakyky. Älyllinen kehitysvammaisuus muodostuu siis vammaisuudeksi vain älyllisten ja adaptiivisten taitojen ja ympäristön vaatimusten välisessä vuorovaikutuksessa. Adaptiivisiin taitoihin kuuluvat jokapäiväisessä elämässä, työssä ja yhteisössä käyttäytymisessä tarvittavat taidot. (Kaski ym. 2001, 21.)

9 4 AAMR:n määritelmän mukaan kehitysvammaisuus tarkoittaa tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Tällöin ihmisen älyllinen suorituskyky jää huomattavasti keskimääräistä heikommaksi (ÄO alle 70-75). Lisäksi hänellä on rajoituksia vähintään kahdessa seuraavista adaptiivisten taitojen osa-alueista: kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. Vaikka laissa ei ole tarkkaa määritelmää, kehitysvammaisuutena pidetään älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä ennen 18 vuoden ikää. (Kaski ym. 2001, 21.) Kehitysvammaisuuden määrittelyssä on tultu koko ajan kohti moniulotteisempaa lähestymistapaa. Älykkyysosamäärän sijaan nykyisin kehitysvammaisuuden määrittelyssä korostetaan toiminnallisuutta. Kehitysvammaisuus pyritään määrittelemään ja luokittelemaan sekä järjestämään tarvittava hoito, kuntoutus ja tuki huomioiden seuraavat neljä osa-aluetta: 1) älyllinen toimintakyky ja adaptiiviset taidot, 2) psyykkiset ja tunne-elämään liittyvät näkökohdat, 3) fyysiset, terveydelliset ja etiologiset eli taudin syihin liittyvät näkökohdat ja 4) ympäristölliset näkökohdat. Näin on mahdollista pelkkään älykkyysosamäärään perustuvaa luokittelua paremmin määrittää yksilön tarpeet ja tarvittavat tukitoimet, sekä edistää yksilön riippumattomuutta, vuorovaikutusta ja sulautumista yhteisöön. (Kantojärvi 2006.) Uusimmassa, vuodelta 2002, olevassa AAMR:n määrittelyssä on luovuttu termien lievästi, keskitasoisesti, vaikeasti ja syvästi kehitysvammainen käytöstä. Määritelmä korostaa ympäristön roolia tuen ja palvelujen järjestäjänä. Kehitysvamman astekin määritellään tuen tarpeen mukaisesti. Suositeltavaa on siis käyttää esimerkiksi määrittelyä kehitysvammainen henkilö, joka tarvitsee laaja-alaista tukea sosiaalisten taitojen ja itsehallinnan alalla. (Kantojärvi 2006.) Kokemuksemme mukaan kehitysvamman yhteydessä käytetään vielä yleisesti määritteitä lievä, keskiasteinen, vaikea ja syvä. Käytännössä käsitteisiin myös mielestämme sisältyy enemmän tietoa kuin pelkkä älykkyysosamäärä. Käsitteiden tunnettuuden ja kätevyyden vuoksi käytämme niitä myös tässä opinnäytetyössämme. 2.2 Älyllisen kehitysvammaisuuden vaikutukset elämään Ihmisen toimintakyky muodostuu aina älyllisten toimintojen ja niiden rajoitusten sekä muiden ominaisuuksien ja elinympäristön vuorovaikutuksessa. Elämässä selviytymis-

10 5 tä ei määritä ainoastaan älyllisen kehitysvammaisuuden vaikeusaste. Suoriutumiskyvyn kautta on kuitenkin mahdollista tehdä johtopäätöksiä kehitysvammaisuuden vaikeusasteesta. Huomioitavaa on, että todellinen kapasiteetti, toiminnan taso, jonka yksilö voi saavuttaa, selviää vain ympäristössä, jossa toimintaa häiritseviä tekijöitä ei ole. (Kaski ym. 2001, 24.) Kehitysvamma voi yhdessä tai erikseen toimintavajavuuden kanssa aiheuttaa sosiaalisen haitan, jolloin ihminen ei pysty toimimaan normaaleissa hänelle asetetuissa rooleissa. Sosiaalinen haitta tarkoittaa vamman tai toimintavajavuuden vaikutusta sosialisaatioprosessissa, vammaisuuden kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia ja elinympäristöön liittyviä seuraamuksia vammaiselle ihmiselle. Sosialisaatioprosessi voidaan kuvata oppimistapahtumaksi, jonka aikana lapsi kehittyy yhteisönsä jäseneksi sisäistämällä sosiaaliset pelisäännöt eli käyttäytymismallit, jotka hänen lähiympäristönsä hyväksyy. (Määttä 1981, 18.) Lievä älyllinen kehitysvammaisuus aiheuttaa oppimisvaikeuksia koulussa, mutta tukitoimenpitein opiskelu normaaliluokassa usein onnistuu. Ihminen on yleensä henkilökohtaisissa toimissaan omatoiminen ja kykenee asumaan itsenäisesti tai kevyesti tuettuna. Lievästi kehitysvammainen pystyy myös useimmiten työntekoon, kunhan saa opastusta ja ohjausta ja apua työelämään pääsemisessä. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen onnistuu. Asioidensa hoidossa ja tarvitsemiensa palveluiden hankinnassa lievästi kehitysvammaisetkin tarvitsevat tukea. Rahankäyttö voi olla helposti epätarkoituksenmukaista. Heitä on myös helppo johdatella ja uhkana on joutuminen vääränlaiseen ympäristöön ja seuraan ja hyväksikäytetyksi tuleminen. (Kaski ym. 2001, 25.) Keskiasteinen älyllinen kehitysvammaisuus aiheuttaa koulussa erityisopetuksen tarpeen. Keskiasteisesti kehitysvammaiset pystyvät ainakin jonkinlaiseen riippumattomuuteen itsensä hoidossa sekä saavuttamaan riittävän kommunikaatiokyvyn. Tuen tarpeet asumisen ja työn suhteen vaihtelevat. Asumiseen he yleensä tarvitsevat valvotun muodon ja työnteko on mahdollista joko ohjatusti tavallisella työpaikalla tai työkeskuksessa. (Kaski ym. 2001, 25.) Vaikea älyllinen kehitysvammaisuus johtaa jatkuvaan tuen ja ohjauksen tarpeeseen. Koulussa, asumisessa ja työskentelyssä yksilö on paljolti riippuvainen muista ihmisis-

11 6 tä. Kuntoutuminen on vaikeaa ja hidasta, mutta itsenäistyminen henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissa on mahdollista. Syvä älyllinen kehitysvammaisuus aiheuttaa täydellisen riippuvuuden muista ihmisistä. Kommunikointi, liikkuminen sekä henkilökohtaisista toimista huolehtiminen ja kehon hallinta on hyvin puutteellista. Päivittäisten asioiden, kuten syömisen, oppiminen on mahdollista. Asumisessa ympärivuorokautinen apu on tarpeen. (Kaski ym. 2001, 26.) 2.3 Kehitysvammainen yhteiskunnassa Yhdistyneiden Kansakuntien Vammaisten oikeuksien julistuksen (1975) mukaisesti vammaisilla on ehdoton oikeus ihmisarvonsa kunnioitukseen. Heillä on myös oikeus, aivan kuten muillakin ihmisillä, tyydyttävään, mahdollisimman normaaliin ja täysipainoiseen elämään. Määtän (1981) mukaan vammaisten yhteiskunnallisen aseman tavoitteena on siis hyvinvointi. Hyvinvointi voidaan jaotella niin, että siihen kuuluvat kohtuullinen elintaso, sosiaaliset suhteet muihin ihmisiin sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuus. Kehitysvammaisten huollon ja kuntoutuksen keskeisiä periaatteita ovat normalisaatio ja integraatio. Normalisoinnilla pyritään mahdollistamaan kehitysvammaisille niin normaali elämä kuin vain vammaisuus sallii. Normalisoinnin tavoitteena on, että ihminen pystyy tyydyttämään yksilöllisiä tarpeitaan ja näin elämään itsensä ja ympäristön kanssa tasapainoista elämää. Kehitysvammaiset eivät aina osaa tarkasti ilmaista subjektiivisia tarpeitaan ja näin voidaan sortua yleistyksiin ja liialliseen holhoamiseen. (Autio ym. 1992, 189, 300.) Normalisaatioon voidaan pyrkiä integroinnin avulla. Integraatioon kuuluu jokaisen yksilön kunnioittaminen, mahdollisuus tehdä valintoja, itsemääräämisoikeus, tasaarvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen, mahdollisuus olla arvostettu sekä mahdollisuus osallistumiseen. Kehitysvammaisen ihmisen elämässä integraatio tarkoittaa esimerkiksi esteettömän elinympäristön rakentamista ja tarpeellisten tukipalvelujen järjestämistä muiden palvelujen yhteyteen. Integraatio antaa mahdollisuuden olla yhteiskunnan jäsen, samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin kaikki muutkin. (Kaski ym. 2001, 186.)

12 7 Integraation yhtenä osa-alueena nähdään fyysinen integraatio, jonka tavoitteena on fyysisen etäisyyden vähentäminen erilaisten ihmisten välillä, esimerkiksi elinympäristöjä yhdistämällä. Toiminnallinen integraatio on toiminnallisten etäisyyksien vähentämistä niin, että yleinen sekä erityispalvelujärjestelmä toimivat yhdessä. Sosiaalisen integraation tavoite on mahdollistaa kontaktien syntyminen luonnollisesti kehitysvammaisten ja muiden ihmisten välille. Yhteiskunnallinen integraatio taas pyrkii ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseen. Yhteiskunnan tulee olla kaikille avoin niin, että kehitysvammaisilla on samanlaisia mahdollisuuksia, velvollisuuksia ja oikeuksia kuin muillakin kansalaisilla. (Hautamäki ym. 1999, ) Yhteiskunnallisen integraation toteutuminen tuntuu kuitenkin melko vaikealta. Vammaisuuden vaikeusaste varmasti vaikuttaa kuinka kehitysvammainen esimerkiksi pystyy osallistumaan politiikkaan. Usein taloudellinen ja koulutuksellinen asema voi olla heikko. Toisaalta tulee muista, että kehitysvammaisten yhteiskunnallisen integraation tarpeet ovat erilaisia. Yhteiskunta pyrkii vähentämään vammaisuuden aiheuttamaa fyysistä, toiminnallista ja sosiaalista vajavuutta ja haittaa kuntoutuksen keinoin. Kuntoutuksen tavoitteena on sekä lisätä vammaisen mahdollisuuksia parempaan elämänhallintaan että parantaa fyysistä toimintakykyä, henkilökohtaista tyytyväisyyttä ja sosiaalista kelpoisuutta. Kuntoutus jaotellaan lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Pyrkimyksenä on yleisesti vähentää ihmisen tuen tarvetta kehittämällä ja käyttämällä hänessä itsessään ja hänen ympäristössään olevia mahdollisuuksia ja voimavaroja. Kehitysvammaisen minäkuva rakentuu vammaisuuden sallimissa puitteissa. Oma vammaisuus ja rajoitukset on tiedostettava, jotta realistinen itsearviointi ja kuntoutuminen on mahdollista. (Loijas 1994, ) Nykyisin kuntoutusta kohdistetaan myös lähiomaisiin ja -ympäristöön, jolloin ei siis enää pyritä vain yksilön poikkeavuuden vähentämiseen vaan elinolosuhteiden normalisoimiseen. Tavoitteena siis on hyvinvointi ja integraatio, jolloin vamman vaikeusasteesta riippumatta olisi täydet mahdollisuudet niin yksityiseen kuin yhteiskunnalliseenkin elämään. (Loijas 1994, 17.) Yhteiskunnan ympäristöolosuhteet voivat joko edistää tai estää kehitysvammaisen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Hyvään elinympäristöön kuuluu, että se tarjoaa mahdollisuuksia, edistää hyvinvointia ja luo vakaat elinolot. Koulutus- ja

13 8 asumispalvelut, työ, virkistys- ja vapaa-ajanviettopalvelut sekä tukitoimet integroiduissa olosuhteissa tarjoavat tilaisuuksia, joissa voi tavata muita ihmisiä ja solmia ihmissuhteita. Ne myös lisäävät tyytyväisyyttä kehitysvammaisen omaa elämää kohtaan; antavat mahdollisuuksia hallita elämää ja tehdä päätöksiä. (Kehitysvammaliitto ry 1995, 108.) Rajoitettu elinympäristö voi aiheuttaa kehitysvammaiselle erilaisia esteitä, jolloin tyytyväisyyden saavuttaminen on vaikeampaa. Ympäristössä voi olla liikuntaesteitä, kommunikaatioesteitä, vamman tai sairauden aiheuttamasta väsymyksestä johtuvia esteitä, ympäristön asenteista johtuvia esteitä tai muita esteitä. Elinympäristön luominen vammaisystävälliseksi vaatii yhteiskunnalta sekä aineellisia että ei-aineellisia panostuksia. Vammaisen elämänpiirien laajuus ja monimuotoisuus riippuu yksilöllisistä resursseista, elinympäristön laadusta sekä yhteiskunnan hänelle järjestämien tukitoiminen ja -palveluiden tarkoituksenmukaisuudesta. Yhteiskunnalla on paljon tehtävää, jotta elinympäristö voisi vastata kaikkien tarpeisiin. (Loijas 1994, 21.) 3 NUORUUS JA VARHAISAIKUISUUS ELÄMÄNVAIHEENA Nuoruutta ja varhaisaikuisuutta elämänvaiheena voidaan tarkastella elämänkaaripsykologian valossa. Siinä yksilön kehitys pyritään näkemään jatkuvana ikäkaudesta toiseen. Edellinen kehitysvaihe on siis aina pohjana seuraavalle eli ihmisen kehitys jatkuu läpi elämän. Yksi tunnetuimmista elämänkaaripsykologian teoreetikoista on Erik H. Erikson ( ). Hänen psykososiaalisen kehitysteorian mukaan yksilö kohtaa eri ikäkausina kehityshaasteita ja tehtäviä, joita joutuu ratkaisemaan edetäkseen seuraavaan kehitysvaiheeseen. Nämä kehityshaasteet voidaan nähdä myös kehityskriiseinä. Kehitystehtävät koostuvat vastapareista, joiden välistä yksilön on löydettävä ratkaisu. Vastaparit kuvaavat kehityksen myönteistä tai kielteistä suuntaa. Myönteinen ratkaisu toteutuu, kun yksilö on saanut kehitystehtävää ratkaistessaan enemmän myönteisiä elämyksiä. Kehityshaasteiden ja tehtävien ratkaiseminen voi aiheuttaa myös konflikteja, mutta niiden ratkaisemisen kautta yksilön on mahdollista saavuttaa uusia kykyjä ja valmiuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka ihmisen kehityksestä on löydettävissä yleisiä lainalaisuuksia, jokainen on yksilö ja näin myös kehitys etenee yksilöllisesti. (Aspinmaa & Maikkola 1997, 22; Dunderfelt 1997, 244; Kuusinen & Lehtinen 2001, 30.)

14 9 3.1 Kehityksen eteneminen nuoruudessa Nuoruus voidaan määritellä ikävuosien välille. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian mukaisesti nuoruuden kehitystehtävänä on identiteetin muodostuminen tai roolihajaannus. Identiteetti tarkoittaa yksilön käsitystä siitä, kuka hän on, mihin hän pyrkii ja mikä on hänen paikkansa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Identiteettiin kuuluu myös käsitys omista fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä ominaisuuksista. Yksilön on tärkeää tiedostaa, kuka on. Yksilön tunteet oman identiteetin pysyvyydestä auttavat yksilöä ymmärtämään itseään sekä tunnistamaan itsensä vaihtuvissakin tilanteissa. Nuoruuteen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset yhdessä sen mukanaan tuoman biologisen kypsymisen, ympäröivän kulttuurin sekä sosiaalisen ympäristön kanssa, saavat aikaan tämän uuden minän rakentumisen. Identiteetin muodostumisen prosessi perustuu siihen, miten nuori saa sovitettua yhteen omat minäänsä koskevat käsityksensä sekä muiden hänelle tärkeiden ihmisten käsitykset itsestään. Myönteinen identiteetin kehitys antaa yksilölle kyvyn tehdä valintoja ja ratkaisuja koskien omaa elämäänsä sekä sitoutumaan itselle tärkeisiin asioihin. Mikäli kehitystehtävän ratkaisu epäonnistuu, seuraa siitä yksilölle roolien sekasorto eli yksilö ei koe tuntevansa itseään, eikä tunnista omaa minuuttaan. Hänen voi olla myös vaikea tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja tai päätöksiä. (Dunderfelt 1997, 247; Kuusinen & Lehtinen 2001, 29, ) Nuoruuteen kuuluvia haasteita ovat myös uuden ruumiinkuvan jäsentäminen, vanhemmista irrottautuminen sekä maailmankuvan täydentäminen. Nuori haluaa selvittää millainen on ja mitä muut hänestä ajattelevat eli rakentaa minäkuvaansa, myös maailmankuva muodostuu nuoruudessa uudestaan. Tämän prosessin myötä nuori solmii uusia kaverisuhteita ja pyrkii samalla irti vanhemmistaan. Moni nuori hakee itseään mm. matkustelemalla, kokeilemalla erilaisia opiskelu- ja työpaikkoja. Näiden psyykkisten rakenteiden uudelleen rakentaminen aiheuttaa tunnemyrskyjä. Tunnemyrskyihin vaikuttaa osaltaan myös biologinen kehittyminen ja sen myötä tapahtuva seksuaalinen kypsyminen, joiden aiheuttamat muutokset johtavat uuden ruumiinkuvan jäsentämiseen. (Dunderfelt 1997, 92, 96-97, 99.) 3.2 Kehitysvammaisuuden vaikutukset nuoruuteen

15 10 Kehitysvammaisuus vaikuttaa yksilön kehitykseen ja elämänkaareen. Nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen kuuluvien kehitystehtävien ratkaiseminen tuottaa yleensä kehitysvammaiselle nuorelle enemmän vaikeuksia kuin vammattomalle. Koko kasvu- ja kehitys on häiriöalttiimpi, kuin vammattomilla. Nuoren kehitykseen vaikuttaa paljolti se, miten häneen on vammaisena suhtauduttu. Nuoruusiän mukanaan tuomat sukupuoliherääminen ja erilaiset vaatimukset aikuisuuden suhteen, saavat aikaan kehonkuvakriisin. Kehonkuvan sisäistäminen ja sen hyväksyminen voi olla todella vaikeaa, koska kehitysvammainen nuori pystyy niin halutessaan suojautumaan vammaisuudelta ja sen mukanaan tuomilta rajoituksilta. Kehitysvammaisen nuoren on kuitenkin pakko luopua tästä kuvitteellisesta kehonkuvastaan ja hyväksyä ja ennen kaikkea sisäistää uusi kuva itsestään. (Murto 1995, 21, 26; Tyynelä 1995, 3-4.) Murrosiässä tapahtuva seksuaalisuuden heräämisen on todettu tapahtuvan myöhemmin kehitysvammaisilla nuorilla, kuin vammattomilla. Ongelmia seksuaaliseen kehitykseen saattaa tuoda se, ettei seksuaalisuuden haluta kuuluvan osana kehitysvammaisten elämään. Sukupuoli-identiteetti eli pysyvä kokemus omasta sukupuolesta on kuitenkin tärkeä osa kokonaisidentiteettiä. Jotta kehitysvammainen nuori osaisi suhtautua seksuaalisuuteen oikein, olisi hänelle kerrottava oman kehon kehityksestä, siinä tapahtuvista muutoksista ja seksuaalisuudesta. (Murto 1995, ) Kehitysvammainen nuori tarvitsee tietoa omasta vammastaan, koska vammatietoisuus eli käsitys omasta vammasta ja sen tuomista rajoitteista elämään kuuluu olennaisena osana nuoren minäkuvaan. Tärkeää kehitysvammaisen nuoren minän kehityksen kannalta olisi se, että hän huomaisi, mihin itse pystyy ja miten vammaisuuden tuomat rajoitteet vaikuttavat hänen toimintaansa. Nuoren hyväksyvä ympäristö auttaa kehitysvammaista nuorta kehittymään eheäksi muut huomioivaksi persoonaksi. Ympäristön vaikutus minäkuvan kehittymiseen on merkittävä. Mikäli kehitysvammaista kohdellaan vain häneen kohdistuvan tekemisen kohteena, esimerkiksi hoidettavana tai kuntoutettavana, on kehitysvammaisen vaikea muodostaa myönteistä minäkuvaa. Jos taas kehitysvammainen pääsee itse vaikuttamaan itseä koskeviin päätöksiin ja omaan elämäänsä, vahvistaa se itsetuntoa ja tukee myönteisen minäkuvan kehittymistä. (Murto 1995, 25; Kaski ym. 2001, 191.) Kehitysvammaiselle nuorelle irtautuminen omista vanhemmista ja itsenäistyminen on vaikeampaa, kuin vammattomille. Nuoren pitää irtautua vanhemmistaan sekä fyysises-

16 11 ti että psyykkisesti. Tämä voi olla vaikeaa, koska kehitysvammainen nuori on tottunut saamaan vanhemmiltaan sekä fyysistä apua että psyykkistä tukea. Vanhemmat voivat vaikeuttaa itsenäistymisprosessia pitämällä nuorestaan kiinni, koska haluavat välttää oman erokriisinsä. Vanhemmat ovat saattaneet tehdä liikaa kehitysvammaisen nuoren puolesta, jolloin nuori ei välttämättä edes tunne tarvetta lähteä kotoa pois. Nuori voi myös kokea, ettei pärjäisi yksin. Nuorten on päästävä tekemään päätöksiä sekä itsenäisiä valintoja, se tukee itseluottamuksen ja omanarvon tunteen kehittymistä ja on merkittävä tekijä itsenäistymisprosessissa. Kehitysvammaisen nuoren olisikin hyvä päästä muuttamaan kotoaan pois heti peruskoulusta päästyään ollen tässä vaiheessa 17- vuoden ikäinen. Jos nuori jää kotiin, voi kiusaus tukeutua vanhempiin olla suuri. Näin ollen myös itsenäistymisprosessi voi hidastua. Mahdollisuuksien mukaan kehitysvammainen nuori lähteekin peruskoulusta päästyään opiskelemaan esimerkiksi erityisammattioppilaitokseen tai kansanopistoon, jonka yhteydessä on usein asuntola ja pääsee näin harjoittelemaan itsenäistä elämää. (Loijas 1994, 57; Murto 1995, 21-22; Tyynelä 1995, 31, 34.) Ympäristön olosuhteet voivat vaikeuttaa itsenäistymisprosessia, esimerkiksi liikkumisen suhteen, jos kehitysvammainen nuori on pyörätuolissa. Tällöin nuoren liikkuminen on paljolti kiinni vanhemmista tai muista hänestä huolehtivista ihmisistä. Vaikeuksia yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen voivat liikkumisen lisäksi aiheuttaa puutteelliset kommunikointi- ja sosiaaliset taidot. Kehitysvammaiselle nuorelle on aivan yhtä tärkeää päästä osallistumaan yhteiskuntaan, eri kulttuureihin, ideologioihin sekä kokea erilaisia rooleja kuin vammattomallekin. (Loijas 1994, 93; Murto 1995, 21-22, 24; Tyynelä 1995, ) 3.3 Kehityksen eteneminen varhaisaikuisuudessa Varhaisaikuisuuden ikäkausi määritellään ikävuosien välille. Varhaisaikuisuuteen päästyään nuori alkaa hakea yhteiskunnasta omaa paikkaansa, ihmissuhteitaan ja tehtäväänsä. Eriksonin psykosiaalisen kehitysteorian mukaan varhaisaikuisuuden kehitystehtävänä on läheisyys sekä solidaarisuus tai eristäytyminen. Tässä vaiheessa opitaan muodostamaan parisuhde, jossa toisesta halutaan pitää huolta, rakastutaan ja rakastetaan ja saadaan näin läheisyyttä. Läheisyyden tunne voi olla myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta muiden ihmisten, aatteiden tai ryhmien kesken. Tämän vaiheen onnistunut ratkaisu tuottaa yksilölle vastuunottamisen ja rakastamisen

17 12 kyvyn. Jos kehitystehtävien ratkaisu ei onnistu myönteisesti, nuori aikuinen pyrkii välttämään läheisyyttä vaativia ihmissuhteita haluten näin suojella omaa minäänsä. Lisäksi hän saattaa kokea psyykkistä yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. (Dunderfelt 1997, 246; Kuusinen & Lehtinen 2001, 29, 38.) Varhaisaikuisuudessa itsenäistymisen prosessi jatkuu. Nuori aikuinen pyrkii voittamaan mahdolliset itsetunto-ongelmat, aloittamaan työelämän sekä elämään parisuhteessa (elämänkumppanin löytäminen) ja perustamaan mahdollisesti myös oman perheen (omasta kodista huolehtiminen, vastuun kantaminen). Tässä vaiheessa on oleellista kohdata ja ymmärtää minän ja ympäröivän maailman välinen suhde. Tärkeää on saavuttaa varmuus siitä, kuka minä oikein olen ja miksi käyttäydyn tai tunnen eri tilanteissa niin kuin teen. Nuori aikuinen siis hakee edelleen itseään kohdaten uusia ja erilaisia ajatusmalleja sekä näkemyksiä maailmasta. Tämä saa nuoren aikuisen toimimaan ennakkoluulottomasti ja valtavalla energialla. Silti nuorella aikuisella on vielä tässä vaiheessa melko vähän elämänkokemusta ja häntä voi epäilyttää oma selviytyminen maailmassa sekä muiden ajatukset häntä kohtaan. Tilanne alkaa kuitenkin rauhoittua lähestyttäessä kolmeakymmentä ikävuotta. Tässä vaiheessa yksilö alkaa keskittyä itselle tärkeisiin asioihin arvioimalla omaa elämäänsä. Nuori aikuinen saattaa korjata elämänsä suuntaa tai valita kokonaan uuden suunnan. Näin hän löytää omat tavoitteensa, arvonsa ja asenteensa, omat taidot ja kyvyt sekä ennen kaikkea oman yksilöllisyytensä. (Dunderfelt 1997, 105, 108, , 114.)

18 3.4 Kehitysvammaisuuden vaikutukset varhaisaikuisuuteen 13 Kehitysvammaisten voi olla vaikea aikuistua, koska useasti heitä kohdellaan kuin pieniä lapsia. Heidän suorituksensa ovat usein aliarvioituja ja heidän puolestaan tehdään päätöksiä. Tämä voi tehdä aktiivisemmastakin ihmisestä passiivisen eli ihminen ei teekään enää itse aloitteita, eikä tuo esille omia ajatuksiaan. Kehitysvammainen voi tällaisessa tapauksessa oppia avuttomaksi, jolloin aikuisen roolin omaksuminen on vaikeaa. Kehitysvammaisella on mahdollisuudet aikuistua vasta sitten, kun häntä kohdellaan oman elämän ja samat oikeudet kuin muillakin omaavana yksilönä. (Tyynelä 1995, 6; Sissala 1999, 20.) Kehitysvammaisen nuoren aikuisen minäkuva voi vaatia vielä vahvistusta, ennen kuin nuori on saavuttanut myönteisen ja realistisen minäkuvan. Se, että nuori aikuinen pääsisi irtautumaan lapsuuden kodistaan, vaatii myönteisen minäkuvan lisäksi myös taitoa huolehtia itsestä, hoitaa omia asioita, huolehtia asuinympäristöstään, laittaa ruokaa, motivointia sekä sosiaalista tukea. Nuoren kehitysvammaisen aikuisen on opittava ottamaan vastuuta elämästään ja tekemään, viimeistään tässä vaiheessa, itseä ja omaa elämää koskevia päätöksiä. (Kaski ym. 2001, 190, ) Nuoren aikuistuvan kehitysvammaisen tuen tarpeeseen itsenäisen elämän alkutaipaleella vaikuttaa paljon se, miten vanhemmat ovat tukeneet lapsen itsenäistymistä kotona. Jo pienet vastuulliset askareet, kuten olemalla apuna ruuan laitossa sekä oman huoneen siisteydestä huolehtiminen, vaikuttaa itsenäistymisprosessiin myönteisesti. Olennaista on se, että nuoret ovat saaneet päättää itseään koskevista asioista, kuten esimerkiksi siitä, mitä laittavat päälleen. (Tyynelä 1995, ) Yleensä aikuistuvat kehitysvammaiset tarvitsevat läheistensä ja yhteiskunnan tukea itsenäisesti elämiseen. Eri tukimuodot pitävät sisällään sekä sosiaalisen että taloudellisen tuen. Erilaisia asumismuotoja mietittäessä tulisikin kartoittaa kehitysvammaisen tuen tarve. (Kaski ym. 2001, 190.) Asumismuotona voi olla erilaiset kehitysvammaisille tarkoitetut valvotut asuntolat sekä tavalliset vuokra-asunnot, joissa kehitysvammahuollon työntekijät käyvät säännöllisesti tukikäynneillä. Kehitysvammaisuus vaikuttaa ammatin valintaan, ammattitaidon saavuttamiseen sekä myöhemmin myös työpaikan saamiseen. Esteenä ovat usein kielteiset asenteet ja en-

19 14 nakkoluulot. Työ on kuitenkin olennainen osa kehitysvammaisen aikuisen elämää. Työ voi toteutua esimerkiksi työ- tai päivätoimintakeskuksessa tai sitten tuettuna tavallisilla työpaikoilla. Työ tuo kehitysvammaisen elämään säännöllisyyttä ja tietyn rytmin, mutta auttaa myös ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Työssä käynti opettaa vastuullisuutta ja toisten huomioimista sekä noudattamaan sääntöjä. Näistä taidoista on hyötyä myös muussa elämässä. (Aspinmaa & Maikkola 1997, 31; Sissala 1999, 19; Kaski ym. 2001, 192, ) 4 SOSIAALISET SUHTEET Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin ryhmään ja tuntea itsensä hyväksytyksi. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Ihminen saa tietoa itsestään, muista ja ympäröivästä maailmasta sosiaalisten suhteiden kautta. Sosiaalisten suhteiden avulla ihminen omaksuu esimerkiksi yhteiskunnan normeja sekä kulttuurinsa tapoja. Sosiaaliset suhteet muokkaavat myös ihmisen käsityksiä itsestä ja muista ja samalla vaikuttavat ihmisen sosiaaliseen käyttäytymiseen. Näin ihminen oppii yleisiä sosiaalisen kanssakäymisen lainalaisuuksia ja pystyy sopeutumaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. (Salmivalli 2005, 35-36, 166.) 4.1 Sosiaalisten suhteiden kehittyminen Ihmisten välillä on vetovoimaa eli attraktiota. Tämä ilmenee mm. ihmisten hakeutumisella toistensa seuraan sekä läheisyyden hakemisella. Tämä vetovoima onkin yksi tärkein tekijä ihmisten välisten suhteiden muodostumisessa ja niiden ylläpitämisessä. Ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan, koska toiset ihmiset ovat tärkeitä ja toisilta ihmisiltä saadaan jotain sellaista, mitä arvostetaan eli ystävyyttä ja läheisyyttä. Sosiaalisista suhteista saadaan sekä positiivista että negatiivista palautetta. Ihmiset hakeutuvat niiden ihmisten lähelle, keiltä kokevat saavansa eniten sosiaalista hyvää. (Lahikainen & Pirttilä-Bacman 1997, ) Ihmiset hakeutuvat lähinnä sellaisten ihmisten lähelle, joiden kanssa kokevat omaavansa jotain yhteistä. Tällaisia yhteisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi samankaltaiset luonteenpiirteet, mielenkiinnon kohteet, arvot ja asenteet. Myös ympäristöllä on vai-

20 15 kutusta sosiaalisten suhteiden syntyyn ja laatuun niitä mahdollistavien ja rajoittavien tekijöiden vuoksi. (Salmivalli 2005, 138.) Ihmiset eivät panosta sosiaalisiin suhteisiin ja yhteydenpitoon kenen tahansa toisen ihmisen kanssa, vaan joskus tuttavuus jää lyhytaikaiseksi. Myös ystävyyden laatu vaihtelee. Joidenkin kanssa ollaan hyviä ystäviä, jolloin välit ovat lämpimät ja luottamukselliset ja joidenkin kanssa kavereita, joihin ei liity sellaisia tunnesiteitä kuin tosi ystäviin. Ystävyyteen kuuluu tärkeänä osana toisen ihmisen ja tämän näkökantojen huomiointi ja välittäminen sekä tukeminen. (Lahikainen & Pirttilä-Bacman 1997, 100; Aaltonen ym. 1999, 100.) Ystävyyssuhteet vaikuttavat identiteetin kehittymiseen, kun vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa yksilö voi kertoa toiveistaan, puntaroida suhteessa toisiin omia kykyjään, käsityksiään ja taitojaan. Ystävien avulla oppii sosiaalisia taitoja ja löytää itsestä sekä vahvuuksia että heikkouksia. Ystävyyssuhteet ovat ihmiselle niin tärkeitä, että niiden puuttumisen uskotaan olevan riski yksilön emotionaalisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. (Saarinen 1998, ) 4.2 Kehitysvammaisten sosiaaliset suhteet Kehitysvammaiset viettävät vapaa- aikansa usein kotona ja heillä on vain vähän ystävyyssuhteita. Ystävät ovat yleensä myös kehitysvammaisia, jotka omaavat samantyyppisen elämäntavan ja joiden parissa voi olla tasa-arvoinen. Tärkeimmät henkilöt kehitysvammaisen elämässä ovat yleensä perheen jäsenet. (Murto 1995, 24.) Sosiaaliset suhteet ovat vammaiselle kuitenkin aivan yhtä tärkeitä, kuin vammattomallekin. Myös kehitysvammainen tarvitsee tunteen ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta. Sosiaalisissa suhteissa toimimisen edellytyksenä on omien ja toisten oikeuksien tiedostaminen, vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot, toisten ihmisten tunteiden tiedostamisen taidot sekä ihmissuhdetaidot. Ympäristöllä on tärkeä merkitys sosiaalisten taitojen oppimiselle sieltä saadun mallin ja omien kokemusten kautta. (Kaski ym. 2001, 222, 225.) Kehitysvammaisilla on mahdollisuus kohdata muita ihmisiä esimerkiksi päivätoimintakeskuksessa ja eri opiskelupaikoissa. Päivätoimintakeskukset tarjoavat toimintaa

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

ME OLLAAN VOIMARYHMÄ!

ME OLLAAN VOIMARYHMÄ! ME OLLAAN VOIMARYHMÄ! Osallisuutta ryhmäkodissa Johanna Renko TAMK Opinnäytetyö PÄÄTEHTÄVÄ & TAVOITE Tutkia, miksi kehitysvammaisten osallistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota Havainnoida osallisuuden

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot