Muuttoliike. merkitsee paljon Helsingille. Avoimesta datasta apua saavutettavuuden mittaamiseen. Kaupunkilaisten luovuus käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttoliike. merkitsee paljon Helsingille. Avoimesta datasta apua saavutettavuuden mittaamiseen. Kaupunkilaisten luovuus käyttöön"

Transkriptio

1 2 /2014 neljännesvuosijulkaisu kvartalspublikation Avoimesta datasta apua saavutettavuuden mittaamiseen Muuttoliike merkitsee paljon Helsingille helsingin kaupungin tietokeskus helsingfors stads faktacentral city of helsinki urban facts Kaupunkilaisten luovuus käyttöön

2 helsingfors stads faktacentral city of helsinki urban facts Neljännesvuosijulkaisu Kvartalspublikation Quarterly Päätoimittaja Ansvarig redaktör Editor in Chief Asta Manninen Toimitus Redaktör Editor Teemu Vass Käännökset Översättning Translations Magnus Gräsbeck Kuviot Figurer Graphs Pirjo Lindfors Visuaalinen ilme Formgivning General Layout Pekka Kaikkonen Kansi Pärm Cover Pekka Kaikkonen Painoyhteydet Tryckerikontaktperson Liaison with printers Lotta Haglund Kansikuva Pärmbild Cover Photo Pekka Kaikkonen Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus pl 5500, Helsingin kaupunki p Utgivare Helsingfors stads faktacentral pb 5500, Helsingfors stad tel Publisher City of Helsinki Urban Facts p.o.box 5500, fi City of Helsinki, Finland telephone Tilaukset, jakelu Beställningar, distribution p. tel. (09) Orders by phone, Distribution telephone Paino Tryckeri Print Tammerprint Oy Tampere 2014 kvartti 2/2014

3 Sisällys / Innehåll ASTA MANNINEN Kaupunkien kestävään kilpailukykyyn on monta polkua Många vägar till hållbar konkurrenskraft för städer SEPPO LAAKSO Ohentaako pienituloisten nuorten aikuisten Helsinkiin muutto kaupungin veropohjaa? Tunnar inflyttningen av unga vuxna låginkomsttagare ut huvudstadens skattebasis? JUHA SUOKAS Helsingin työpaikkamäärän muutos Arbetstillfällenas utveckling i Helsingfors CHARLES LANDRY Helsinkiläisten kollektiivinen mielikuvitus käyttöön Ta fram helsingforsbornas kollektiva fantasi LAURI TUOMI & PEKKA LAHTI Onko metropolitarinaa? Alueen toimijoiden strategiat ja metropolibrändi Finns det en metropolnarrativ? Metropolvarumärke och lokala aktörers strategier TUULI TOIVONEN & MARIA SALONEN & HENRIKKI TENKANEN & PERTTU SAARSALMI Saavutettavuutta laskemassa pääkaupunkiseudulla Att räkna ut nåbarhet i huvudstadsregionen TUULA JORONEN Somalialaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa suuria maiden välisiä eroja Stora skillnader länder emellan i hur somaliska invandrare får jobb och blir företagare UUTISET NYHETER Tietoa Stadista -tilasto- ja tutkimusohjelmien ajantasaistus vuosille Uppdatering av statistik- och forskningsprogrammet Fakta om Stan för åren Global City Indicators -työssä luodaan standardeja vertailevalle kaupunkitiedolle Global City Indicators skapar standarder för jämförande stadsfakta SUMMARY in english 2/2014 kvartti 3

4 pääkirjoitus Kaupunkien kestävään kilpailukykyyn on monta polkua Kaupungit ovat maittensa ja maanosiensa talouskasvun vetureita. Tämä edellyttää kaupungeilta uudistumista ja kekseliäisyyttä, sillä aikakaudesta toiseen kaupungit kohtaavat sekä haasteita ja ongelmia että mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien näkeminen ja hyödyntäminen vaatii ponnisteluja. Tässä on monesti avuksi oman kaupungin kehityksen vertailu muiden kaupunkien kehitykseen. Vertaileva kaupunkitutkimus ja kaupunki-indikaattorit voivat tuoda kortensa kekoon. Tällä hetkellä talous koettelee kaikkia kaupunkeja maailmanlaajuisesti. Kaikkialla etsitään uutta kasvua ja ulospääsyä taantumasta. Kaupunkien odotetaan tuottavan enemmän hyvinvointia yhä vähemmällä rahalla. Muita kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavia megatrendejä ovat ilmaston lämpeneminen, teknologian kehittyminen ja uudet tutkimustulokset sekä väestörakenteen muutokset. Erasmus-yliopiston yhteydessä toimiva vertailevan kaupunkitutkimuksen laitos EURICUR (European Institute for Comparative Urban Research) järjesti huhtikuussa Rotterdamissa iurban-konferenssin, jossa käsiteltiin kaupunkien kestävää kilpailukykyä eli juuri sitä, kuinka kaupungit voivat kasvaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa huolehtien samalla sosiaalisesta ja ympäristön hyvinvoinnista. Konferenssissa esiteltiin tuloksia maailmanlaajuisesta tutkimushankkeesta, jossa on analysoitu 24 eri kaupungissa toteutettuja uuden sukupolven kaupunkistrategioita ja -kehitysprojekteja. 1 Tutkittujen tapausten valinta perustui kahteen kriteeriin, innovatiivisuuteen ja vaikuttavuuteen. Tutkimuksessa haettiin esimerkkejä, joilla on selvästi uusia piirteitä tai jotka tuovat uutta konseptointia ja muotoilua tavanomaisiin kaupunkistrategioihin ja kaupunkikehitysprojekteihin verrattuna. Helsinki on yksi tutkimuksen kaupungeista. Tapausanalyyseja varten kartoitettiin ensin jokaisen kaupungin toimintaympäristö ja erityisominaisuudet, jotka luonnollisesti vaikuttavat siihen, millaiset strategiat, ohjelmat tai kaupunkikehitysprojektit missäkin ympäristössä toimivat parhaiten. Tällaisia merkityksellisiä ominaisuuksia ovat talouden rakenne ja dynamiikka, väestörakenne, kaupungin maine ja identiteetti, ympäristö, infrastruktuuri ja institutionaaliset tekijät sekä kaupungin sijainti ja saavutettavuus. Kaupunkien esimerkkejä ja kokemuksia uudenlaisista kestävää kilpailukykyä tuottavista tai edistä- 1) Konferenssin aineistoon ja tapaustutkimusten kuvauksiin voi tutustua verkossa: 4 kvartti 2 / 2014

5 ledaren Många vägar till hållbar konkurrenskraft för städer Det är städerna som håller igång den ekonomiska tillväxten i länder och världsdelar. Därmed krävs förnyelse och uppfinningsrikedom av städerna, för tid efter annan möter de både utmaningar och problem, samt möjligheter. För att märka möjligheterna och ta vara på dem krävs ansträngningar. Då är det ofta till hjälp att kunna jämföra sin egen stads utveckling med övriga städers. Jämförande stadsforskning och stadsindikatorer kan dra sitt strå till stacken. ust nu är ekonomin en prövning för alla städer globalt. Överallt söker man ny tillväxt och en väg ut ur recessionen. Städerna förväntas producera mera välfärd med allt mindre penningmedel. Övriga megatrender som påverkar städernas framtid är klimatuppvärmningen, teknologins utveckling och nya forskningsrön, samt förändringar i befolkningsstrukturen. I april 2014 ordnade EURICUR (European Institute for Comparative Urban Research), ett institut för jämförande stadsforskning vid Erasmusuniversitetet, en iurban-konferens i Rotterdam, där man dryftade hållbar konkurrenskraft för städer, alltså uttryckligen hur städer även i framtiden skall kunna växa och utvecklas och samtidigt ha omsorg om social välmåga och en sund stadsmiljö. Vid konferensen framlades rön från ett världsomfattande forskningsprojekt som analyserat stadsstrategier och stadsutvecklingsprojekt 1 av en ny generation genomförda i 24 olika städer. Valet av fall 1) Faktamaterialet och fallstudierna vid konferensen kan man bekanta sig med på webben: för studien byggde på tvenne kriterier: innovativitet och verkningsfullhet. Man letade efter exempelfall med klart nya drag eller sådana som kommer med annan konceptbildning och utformning än de invanda stadsstrategierna och stadsutvecklingsprojekten. Helsingfors är en av städerna i studien. För fallanalyserna kartlades först varje enskild stads verksamhetsbetingelser och säregenskaper. De inverkar självfallet på vilket slags strategier, program eller stadsutvecklingsprojekt som fungerar bäst i respektive omgivning. Dylika betydande egenskaper är till exempel ekonomins struktur och dynamik, befolkningsstrukturen, stadens renommé och identitet, miljön, infrastrukturen och olika institutionella faktorer, samt stadens läge och nåbarhet. Exemplen på och erfarenenheterna av nya slags strategier och utvecklingsprojekt som alstrar eller främjer hållbar konkurrenskraft i de olika städerna kunde tematiskt delas in i tre stora grupper: i en del av städerna låg projektens tyngpunkt på ekonomin, i andra på miljöfrågor eller, för det tredje, social utveckling. I de projekt som fokuserade på ekonomin»»» 2/2014 kvartti 5

6 Vancouver Chicago Pittsburgh New York City Rotterdam Manchester Dublin Antwerpen Barcelona Helsinki - Helsingfors Dortmund Budapest Venetsia - Venedig Dubai Shanghai Doha Mumbai Addis Abeba Singapore Yogyakarta Rio de Janeiro Curitiba Kapkaupunki - Kapstaden Melbourne Kaupungit, joista tutkimuksen esimerkkitapaukset koottiin. Kuvio 1 figur 1 De städer därifrån exempelfallen i studien hämtades vistä strategioista ja kehitysprojekteista voitiin ryhmitellä temaattisesti kolmeen laajaan ryhmään: osassa kaupunkien hankkeita painopiste oli taloudessa, toisissa taas ympäristökysymyksissä tai sosiaalisessa kehityksessä. Taloudelliseen näkökulmaan keskittyvissä hankkeissa saatettiin hyödyntää esimerkiksi klusteroitumista eli saman alan yritysten alueellista keskittymistä. Tällainen hanke oli Rotterdamin RDM Campus, jossa entisestä telakka-alueesta on tullut cleantech-yritysten keskittymä. Talouteen liittyvistä teemoista oli esillä myös avoin data, jota on kehitetty Helsingin seudulla Helsinki Region Infoshare -projektissa ja Dublinissa Dublinked-hankkeessa, sekä teemavuodet kuten Barcelonan World Mobile Capital ja Helsingin World Design Capital Muutama talousnäkökulman hanke keskittyi puolestaan liikkuvuuden kehittämiseen kaupungeissa, kuten Curitiban joukkoliikenneuudistus, jonka seurauksena kunde man utnyttja till exempel klusterbildning, alias lokal anhopning av företag inom samma bransch. Ett sådant projekt var RDM Campus i Rotterdam, där ett före detta varvsområde blivit ett hem för cleantech-företag. Bland de ekonomirelaterade temana tog man även fram öppen data, som i Helsingforsregionen utvecklats inom projektet Helsinki Region Infoshare och i Dublin inom projektet Dublinked, samt temaår såsom Barcelonas World Mobile Capital och Helsingfors World Design Capital Några av ekonomiprojekten fokuserade på utvecklande av rörligheten i städerna, såsom kollektivtrafikreformen i Curitiba, som lett till att man i staden använder en tredjedel mindre bränsle per capita än annanstans i Brasilien. Inom ett projekt för att liva upp stadskärnans affärsliv i Melbourne skapade man i en vissningshotad innerstad ett område där kollektivtrafik, cykling och fotgängarskap gynnades och 6 kvartti 2 / 2014

7 kaupungissa käytetään kolmanneksen vähemmän polttoainetta asukasta kohti kuin muualla Brasiliassa. Melbournen liikekeskustan elävöittämishankkeessa luotiin kuihtumiskierteessä olleesta keskustasta joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä suosiva alue, jonne rakennettiin myös uusia asuntoja. Mittava projekti vaikutti myös Melbournen menestymiseen elämänlaadultaan maailman parhaiden kaupunkien joukossa. Ympäristön laatua parantavien hankkeiden joukossa oli Antwerpenin Park Spoor Noord, jossa käytöstä poistetun ratapihan paikalle rakennettu kaupunkipuisto yhdistää nyt rautatien aikaisemmin erottamia heikko-osaisia asuinalueita. Shanghaista, jonne virtaa tuhansia muuttajia maaseudulta päivittäin ja jossa rakennetaan paljon nopeassa tahdissa, nostettiin raporttiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin puuttuva kehityshanke. Tässä Train-the-Trainers-hankkeessa rakennusalan ammattilaisia ja päätöksentekijöitä koulutetaan ymmärtämään, miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan kasvattaa helposti toteutettavilla ratkaisuilla ja eri materiaaleilla. Koulutusohjelman käyneiden on tarkoitus levittää tietoa kollegoilleen ja yhteistyökumppaneille. Kaupunkien turvallisuus nousee monin paikoin kestävän kilpailukyvyn merkittäväksi osatekijäksi. Rio de Janeirossa on onnistuttu vähentämään rikollisuutta ja väkivaltaa slummeissa Policia Pacificadora (UPP) -toiminnan kautta. Siinä pyritään palauttamaan huumepomojen hallitsemien alueiden asukkaita takaisin järjestäytyneen yhteiskunnan piiriin tarjoamalla samanaikaisesti sosiaalipalveluja ja lainvalvontaa. Myös Kapkaupungin CCID-ohjemassa (Central City Improvement District) on kysymys turvallisuuden parantamisesta ja takaamisesta. Mikä mahdollistaa onnistuneen kaupunkikehityshankkeen? Esimerkkejä tutkittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, mitä sellaisia tekijöitä liittyi kunkin hankkeen toteuttamiseen, minkä avulla tulevaisuuden visiot muuntuivat konkreettiseksi toiminnaksi. Ehkä keskeisimpiä näistä mahdollistavista tekijöistä olivat monipuoliset kumppanuussuhteet ja johtadär det också byggdes nya bostäder. Sistnämnda stora projekt bidrog också till Melbournes framgång bland världens städer med bästa livskvalitet. Ett av de projekt som handlade om förbättrad miljö var Park Spoor Noord i Antwerpen, där en stadspark byggd på en nedlagd bangård nu förenar tre lågstatusbostadsområden som tidigare skiljts åt av järnvägen. Från Shanghai, där dagligen tusentals inflyttare från landsbygden strömmar in och där det byggs mycket nytt i snabb takt, tog rapporten med ett projekt som tacklar verkningarna av klimatets förändring. I detta projekt kallat Train-the-Trainers skolas yrkesfolk och beslutsfattare inom byggande att förstå hur byggnaders energieffektivitet kan höjas med hjälp av enkla lösningar och olika material. Tanken är att de som genomgått skolningsprogrammet sprider kunskapen till kollegor och samarbetspartners. På många håll ses trygghet i städer som en betydande delfaktor inom hållbar konkurrenskraft. I Rio de Janeiro har man lyckats minska på brottslighet och våld i slummer genom Policia Pacificadora:s (UPP) verksamhet. Man försöker få invånarna i områden där narkotikabossarna regerat att återvända till ett ordnat samhälle genom att samtidigt erbjuda både social service och övervakning av lagen. Även inom programmet CCID (Central City Improvement District) i Kapstaden handlar det om att förbättra och garantera tryggheten. Vad behövs för ett lyckat stadsutvecklingsprojekt? Vid dryftandet av exemplen fästes särskild uppmärksamhet vid vilket slags faktorer som gjorde det möjligt att genomföra de olika projekten, vad det var som gjorde att visionerna omsattes i konkret verksamhet. Kanske centralast bland dessa möjliggörande faktorer var mångsidiga partnerskapsrelationer samt ledarskap. Dessa två är också allt mera sammanlänkade i städernas projekt. Städernas partnerskapsförhållanden har blivit allt mångsidigare, och varje instans tillför projektet sådant kunnande och resurser som de själva har. Som exempel förbereddes temaåret World Design Capital 2012 i Helsing- 2/2014 kvartti 7

8 juus. Nämä kaksi liittyvät kaupunkien hankkeissa myös yhä kiinteämmin toisiinsa. Kaupunkien kumppanuuskuviot ovat käyneet yhä monipuolisemmiksi, ja jokainen taho tuo hankkeeseen omanlaistaan osaamista ja voimavaroja. Esimerkiksi Helsingin WDC teemavuotta valmisteltiin hyvin laajalla pohjalla erilaisten toimijoiden kesken. Toimiva viestintä on sekin tärkeä edellytys hankkeiden onnistumiselle, ja sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun hankkeessa tuodaan yhteen useampia eri tahoja ja tavoitteena on kaupunkilaisten osallistuminen. Viestinnän merkitys korostuu myös kansainvälisissä hankkeissa. Monien toimijoiden yhteistyö auttaa lisäksi hankkeiden rahoittamisessa innovatiivisella tavalla, kun erilaisia rahoituskanavia avautuu käytettäväksi. Kekseliäisyys hankkeiden rahoittamisessa on jälleen yksi menestystekijä, etenkin jos kaupunkien omat budjetit ovat jatkossa entistä niukempia. Eräänä mahdollistavana tekijänä tutkimus nostaa vielä esille hankkeiden ketterän toteuttamisen. Kaupungin hallintoa ei ole välttämättä viritetty kehityshankkeiden sujuvaan hallintaan, joten joskus on hyödyllistä, että hanketta toteuttamaan muodostetaan esimerkiksi tilapäinen kevyempi organisaatio. Tilapäinen organisaatio saattaa voida myös paremmin hyödyntää useita erilaisia rahoituskanavia. Kaupunkikehitys on jatkuvaa ideointia Tässä Kvartissa myös Charles Landryn artikkeli käsittelee kaupunkien kykyä sopeutua muuttuviin toimintaedellytyksiin ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Landry on toteuttanut mittavan Creative Cities Index -kaupunkivertailuhankkeen, jossa Helsingin luovaa suorituskykyä arvioitiin suhteessa toisiin kaupunkeihin Euroopassa ja muilla mantereilla. Helsinki voi olla tyytyväinen saatuaan 20 kaupungin vertailussa parhaat pisteet, mutta Landry kuitenkin varoittaa kaupunkia jäämästä laakereilleen lepäämään. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa linjataan, että kaupunki hakee uudistumalla kilpailukykyä. Helsinki haluaa olla kansainvälisesti tunnettu kehittämis- ja kokeiluympäristö uusille fors på bred front av många olika aktörer. Fungerande kommunikation är också en viktig förutsättning för att projekten skall lyckas, och dess betydelse betonas i synnerhet då projekten sammanför flera olika instanser och målet är att få stadsborna med och delta. Kommunikationen betonas också vid internationella projekt. Samarbete mellan många aktörer hjälper dessutom till att få projekten finanseriade innovativt, i och med att olika finansieringskanaler öppnar sig. Uppfinningsrikedom vid finansieringen av projekten är återigen en framgångsfaktor, i synnerhet om städernas egna budgeter i framtiden blir allt snävare. Som ännu en möjliggörande faktor lyfter studien fram att projekten genomförs smidigt. Stadens förvaltning har kanske inte alltid ställts in för smidig hantering av utvecklingsprojekt, så därför är det ibland nyttigt att bilda till exempel en tillfällig lättare organisation för ändamålet. En sådan organisation är kanske också bättre på att utnyttja olika slags finansieringskanaler. Att utveckla städer är att ständig hitta idéer I föreliggande Kvartti handlar även Charles Landrys artikel om städers förmåga att anpassa sig till föränderliga verksamhetsbetingelser och svara på framtida utmaningar. Landry har kört det omfattande projektet Creative Cities Index för jämförelse av städer. I det jämfördes Helsingfors kreativa prestationsförmåga med övriga städers i Europa och andra världsdelar. Helsingfors kan vara nöjd över att i denna jämförelse mellan 20 städer ha fått högsta poängen, men Landry varnar ändå staden för att vila på sina lagrar. I strategiprogrammet för Helsingfors stad för åren dras som en riktlinje att staden söker konkurrenskraft genom förnyelse. Helsingfors vill vara en internationellt känd miljö för utveckling och testning av nya varor och tjänster. Effektivare utnyttjande av resurserna eftersträvas både inom stadens egen verksamhet som uppmuntrar branschöverskridande processer och i samarbetet med företag och forskningsanstalter. I temaåret WDC 2012:s anda spelar Helsingfors också på designen som ett instrument att förnya staden och utveckla servicen. 8 kvartti 2 / 2014

9 Kymmenen kohdan muistilista Euricurin tutkimustuloksista johdettiin kymmenen kohdan muistilista, johon raportti kutsuu kaupunkeja tutustumaan, kun ne miettivät toimia tulevaisuutensa turvaamiseksi. 1 Kannattaa yrittää ennakoida, miten kaupungin dynamiikka kehittyy lähivuosina ja miten eri ilmiöt (esim. väestöpohjan tai talouden muutokset) siihen vaikuttavat, vaikka vaikutusta ei vielä olisikaan havaittavissa. Kestävään kilpailukykyyn on monta polkua. 2 Kaupungilla on hyvä olla yhdessä eri toimijoiden kanssa muodostettu visio kestävän kilpailukyvyn ylläpitämisestä. 3 Mahdolliset ulkoiset kimmokkeet, joista voi olla hyötyä kaupungin imagon kohentamisessa (esim. suurten kansainvälisten tapahtumien isännöinti), on syytä pitää mielessä ja hyödyntää. 4 Yhteen teemaan keskittyviä hankkeita kannattaa jalostaa monialaisiksi hankkeiksi aina kun se on mielekästä (esim. talousulottuvuuden rinnalle tuodaan täydentäviä näkökulmia, kuten sosiaalista ulottuvuutta tai ympäristötietoisuutta). 5 Monialaiset kaupunkikehitysprojektit edellyttävät hyviä johtajia osallistuvien organisaatioiden eri tasoilla kaupungin sisällä ja kaupunkiorganisaation ulkopuolella. 6 Otetaan mukaan hankkeisiin yllättäviä tahoja, esimerkiksi kansalaistoimijoita ja uusia yrittäjiä, joilla on usein tuoreita ideoita ja uudenlaista käyttäjänäkökulmaa. 7 Kaupunkikehittämisessä on valittava kullekin hankkeelle toiminnallinen ja sopiva aluetaso: onko kyse koko kaupunkia, metropolialuetta tai vain yhtä asuinaluetta koskevista toimenpiteistä? 8 Lisätään tai täydennetään omaa ydinosaamista. Tiedostetaan, mistä vahvuuksista on hyötyä keskipitkällä aikavälillä, ja kartoitetaan, mistä näitä löytyisi. 9 Haetaan ketterämpiä tapoja kaupunkihaasteiden kohtaamiseen, ongelmien ratkomiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä palvelujen tarjontaan kansalaisille ja yrityksille. 10 Tulevaisuuden kaupunginhallinto tarvitsee nokkelia keinoja toimintojensa rahoittamiseen. Uusien rahoitusmekanismien ja erilaisten rahalähteiden paikantaminen vaatii omanlaistaan osaamista. 2/2014 kvartti 9

10 Tio punkters minneslista Ur Euricur:s rön härleddes en tio punkters minneslista, som rapporten inbjuder städerna att bekanta sig med då de överväger åtgärder för att trygga sin egen framtid. 1 Det lönar sig att försöka förutse hur stadens dynamik utvecklas de närmaste åren och hur olika fenomen (t.ex. förändringar i befolkningsunderlag och ekonomi) inverkar på den, även om inga verkningar ännu kunnat skönjas. Det finns många vägar till hållbar konkurrenskraft. 2 Det är bra om staden tillsammans med olika aktörer har formulerat en vision om hur hållbar konkurrenskraft skall upprätthållas. 3 Eventuella yttre impulser (t.ex. värdskapet för stora internationella evenemang) kan det vara till nytta att nappa på och dra nytta av med tanke på stärkt image för staden. 4 Projekt som fokuserar på ett enda tema lönar det sig att uppgradera till månggrenade projekt alltid då det är vettigt (t.ex. om man kan utöka den ekonomiska aspekten med t.ex. sociala aspekter eller miljösynvinklar). 5 Månggrenade stadsutvecklingsprojekt förutsätter bra ledare på olika nivåer i deltagarorganisationerna både inom och utanför stadsorganisationen. 6 Oväntade instanser tas med i projekten, till exempel medborgaraktörer och nya företagare, som ofta har färska idéer och ett nytt användarperspektiv. 7 Inom urban utvecklingsverksamhet gäller det att för varje projekt välja en lämplig och funktionell lokal områdesnivå: gäller åtgärderna staden, hela metropolområdet eller ett enskilt bostadsområde? 8 Det egna kärnkunnandet utökas eller kompletteras. Man identifierar de starka sidor som är till nytta på medellång sikt och kartlägger var sådana kunde finnas. 9 Söka smidigare sätt att tackla urbana utmaningar, lösa problem och dra nytta av möjligheter, och att erbjuda service för medborgare och företag. 10 Framtidens stadsförvaltning behöver fiffiga sätt att finansiera sina funktioner. Att kunna hitta nya finansieringsmekanismer och olika penningkällor kräver ett eget slags kunnande. 10 kvartti 2 / 2014

11 tuotteille ja palveluille. Voimavarojen tehokkaampaan hyödyntämiseen pyritään niin kaupungin omassa toiminnassa, jossa rohkaistaan toimialarajat ylittäviä prosesseja, kuin yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. WDC vuoden hengessä Helsinki myös hyödyntää muotoilua kaupungin uudistamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Lisäksi kaupunki ennakoi tulevia muutoksia kiinnittäen huomiota muun muassa ikääntymisen ja maahanmuuton vaikutuksiin. Helsingin toiminnassa siis noudatetaan jo monia EURICURin tutkimuksessakin mainittuja ajatuksia, jotka auttavat kaupunkeja huolehtimaan kestävästä kilpailukyvystään tulevaisuudessa. Silti kaupungin on pidettävä jatkuvasti silmänsä auki, jotta löydetään uusia ideoita, jotka auttavat sekä toiminnan sisältöjen että toimintakulttuurin kehittämisessä. On kokeiltava rohkeasti, uskallettava epäonnistuakin, ja etsittävä aina uusia kumppaneita ja yhteistyötahoja, joilta voi oppia. Uutta kansainvälistä vertailutietoa kaupunkikehityksestä tulossa Euroopan komissiossa on tämän vuoden huhtikuussa aloitettu uuden kaupunkiraportin valmistelut. Tavoitteena on, että uusi kaupunkiraportti valmistuu EU:n raportti tulee sisältämään uusia näkökulmia aikaisempiin vastaaviin raportteihin nähden: luvassa on muun muassa uusi osio, jossa eurooppalaisia kaupunkeja tarkastellaan globaalista näkökulmasta. Tässä tehdään yhteistyötä OECD:n, YK:n ja Maailmanpankin kanssa. YK:n alaisuudessa toimiva UN-Habitat-ohjelma taas laatii uutta World Urbanization Prospects -tutkimusta, joka on myös määrä julkistaa vuonna OECD kiinnittää sekin paljon huomiota kaupunkikehitykseen. Regions at a Glance 2014 on ilmestymässä ja se sisältää kaupunkiseutujen, erityisesti metropolialueiden tarkastelua. Lisäksi OECD tekee temaattista kaupunkitutkimusta muun muassa vihreän kasvun (urban green growth) teema-aiheesta. Dessutom förutser staden kommande förändringar och fäster uppmärksamhet bland annat på verkningarna av åldrandet och invandringen. Så Helsingfors stad tillämpar redan många av de tankar som också nämns i EURICUR:s studie, tankar som hjälper städer att värna om en hållbar konkurrenskraft i även i framtiden. Ändå måste staden ständigt hålla ögonen öppna för nya idéer, sådana som är till hjälp då man på ett praktiskt plan utvecklar verksamhetens innehåll och verksamhetskulturen. Det gäller att modigt prova, våga göra misstag också, och alltid söka nya partners och samarbetsinstanser att ta lärdom av. Nya jämförande internationella rön om stadsutveckling på kommande I april 2014 började man vid Europeiska kommissionen bereda en ny rapport om städer. Målet är att ha stadsrapporten klar år Den kommer att innehålla synpunkter som inte funnits i motsvarande rapporter tidigare: bland annat utlovas ett nytt avsnitt där europeiska städer granskas ur global synvinkel. Detta föranleder samarbete med OECD, FN och Världsbanken. Programmet UN-Habitat, som verkar under FN, håller för sin del på med en ny upplaga av World Urbanization Prospects, en undersökning som också den skall publiceras år Och vid OECD likaså tittar man mycket på urban utveckling: Regions at a Glance 2014 håller på att ges ut och innehåller analyser av stadsregioner, i synnerhet metropolområden. Dessutom bedriver OECD tematisk stadsforskning om bland annat grön tillväxt (urban green growth). Asta Manninen direktör ASTA MANNINEN johtaja 2/2014 kvartti 11

12 jussi hellsten Ohentaako pienituloisten nuorten aikuisten Helsinkiin muutto pääkaupungin verotulopohjaa? Seppo Laakso Tunnar inflyttningen av unga vuxna låginkomsttagare ut huvudstadens skattebasis? 12 kvartti 2 / 2014

13 MUUTTO- LIIKE Helsingin seudun kuntien välillä on ollut 2000-luvulla vilkasta. Helsingille, kuten muidenkin kaupunkialueiden keskuskaupungeille, on tyypillistä se, että kaupunkiin muuttajat ovat nuorta ja suhteellisen pienituloista väkeä ja poismuuttajat taas varttuneempaa ja usein työelämään jo sitoutunutta väestöä. Tämä on nähty uhkana kaupungin verotulojen kehitykselle. Onko totuus kuitenkin monitahoisempi, ja mikä on viime vuosien taantuman vaikutus muuttoliikkeen kuvaan? mellan kommunerna i Helsingforsregionen under 2000-talet har varit livligt. Helsingfors kännetecknas liksom kärnstaden i stadsregioner även på annat håll av att de som flyttar in övervägande är ungt folk med låga inkomster medan utflyttarna är äldre, ofta med en etablerad ställning i arbetslivet. Detta har setts som ett hot för skatteunderlaget i kärnstäderna. Men kanske verkligheten är mera nyanserad, och hur har de senaste årens ekonomiska svacka inverkat på flyttningsrörelsen? FLYTTAN- DET Taustaa Helsingin seutu (14 kunnan alue) muodostaa asunto- ja työmarkkina-alueen, jonka sisällä muutetaan vilkkaasti kuntien sisällä ja kuntien välillä. Helsingin seudun asukkaista lähes 19 % muutti vuonna Näistä muutoista 67 % oli kuntien sisäisiä, 20 % seudun kuntien välisiä ja vain 13,5 % suuntautui seudun ulkopuolelle muualle Suomeen tai ulkomaille. Muuttaminen on valikoivaa muuttajien iän ja muiden ominaisuuksien suhteen. Vilkkainta muutto on vuotiaiden keskuudessa, jolloin ihmisillä yleisesti tapahtuu muutoksia opiskelussa, työmarkkinoilla, ihmissuhteissa sekä asuntokunnan- tai perheenmuodostuksessa. Nämä muutokset heijastuvat asumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin ja niihin reagoidaan muuttamalla. Muuttoliike näkyy erilaisena seudun eri kunnissa ja asuinalueilla. Tämän taustalla vaikuttaa asuntokannan eriytyminen seudun eri alueiden välillä, samoin kuin erot palveluissa, veroissa ja maksuissa, ympäristössä ja asukasrakenteessa. Lisäksi on lukuisia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten muuttamiseen ja asuinpaikan valin- Bakgrund Helsingforsregionen (bestående av 14 kommuner) bildar en bostads- och arbetsmarknadszon som det flyttas flitigt i, både inom och mellan kommuner. År 2012 flyttade nästan 19 procent av regionens invånare. Av dessa flyttningar skedde 67 procent inom kommuner, 20 procent mellan dem och 13,5 till övriga Finland utanför regionen eller till utlandet. Flyttandet är selektivt beträffande flyttarnas ålder och övriga egenskaper. Livligast är flyttandet bland åringarna, en ålder då studier, sysselsättning, människorelationer och bildande av hushåll eller familj innebär förändringar för väldigt många. Dessa förändringar återspeglar sig på folks boendebehov och -möjligheter, och man reagerar på dem genom att flytta. Flyttningsrörelsen tar sig annorlunda uttryck i regionens olika kommuner och bostadsområden. I bakgrunden finns en differentiering av bostadsbeståndet mellan olika delar av regionen, liksom också skillnader i service, skatter och avgifter, miljö och invånarstruktur. 2/2014 kvartti 13

14 taan. Helsingin seudulla nuoria aikuisia muuttaa erityisesti pieniin vuokra-asuntoihin, jotka pääasiassa sijaitsevat kantakaupungissa ja esikaupunkialueiden kerrostaloissa. Perheellistyminen suuntaa erityisesti lapsiperheiden muuttoa kaupunkialueen ulommille vyöhykkeille, joissa on tarjolla suurempia ja edullisempia asuntoja. Vahvistuva muuttovirta koostuu eläkeikää lähestyvien ja eläkeikäisten muutosta omakotialueilta keskustojen kerrostaloihin. Muuttaminen on valikoivaa myös tulotason suhteen. Muuttoliikkeen tulotasoerot ovat nostaneet esiin kysymyksen muuttoliikkeen alueellisia eroja kärjistävistä vaikutuksista. Muuttoliikkeen tulotasoerojen on katsottu heikentävän häviävien kuntien tulopohjaa ja aikaansaavan alueellista eriytymistä kasaamalla pienituloisia heidän muuttojensa kohdekuntiin. Valikoivan muuttoliikkeen taloudellisesta ja sosiaalisesti eriyttävistä prosesseista on paljon näyttöä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa, tunnetuimpana esimerkkinä Detroitin ja sen ympäryskuntien kehitys 1970-luvulta alkaen (Glaeser 2010). Hannu Kytö ja Monika Kral-Leszczynska (2013) tutkivat vuosien muuttoliikettä Suomessa ja havaitsivat, että kaupunkiseutujen keskuskunnat monipuolisine työmarkkinoineen vetävät sekä maassamuuttajia että maahanmuuttajia. Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen keräävät parhaat veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet. Heidän mukaansa nettomuuton seurauksena Uusimaa keräsi noin puolet kaikkien muuttovoittoa saaneiden maakuntien nettotuloista, joskin Helsinki menetti kaikista kunnista eniten tuloja nettomuuton vuoksi. Timo Aron (2013a, 2013b) mukaan tulotason suhteen valikoiva muuttoliike muovaa Helsingin ja koko metropolialueen aluerakennetta asteittain eriytyvään suuntaan. Päätelmä perustuu muuttajien keskimääräisten tulotasojen vertailuun kuntien ja alueiden välillä. Samansuuntaiseen johtopäätökseen päätyy Broberg (2008) Uudenmaan osalta. Kuitenkin voidaan kysyä, kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä muuttoliikkeen vaikutuksista kuntien välisiin tulotasoeroihin voidaan vetää yksittäisten muuttovuosien tilastotiedoista. Muuttajien keskimääräistä tulotasoa ja kuntien nettotulokerty- Dessutom finns det många andra faktorer som inverkar på folks flyttande och val av boendemiljö. I Helsingforsregionen flyttar unga vuxna in i synnerhet i små hyresbostäder, som i huvudsak ligger i innerstaden eller i höghus i ytterstaden. När folk bildar familj flyttar sedan i synnerhet barnfamiljerna ut till de yttre delarna av stadsregionen, där det finns större och förmånligare bostäder. En växande flyttningsström består av folk i pensionsålder eller nära den som flyttar från villaområden i ytterstaden till höghus i innerstaden. Även i inkomsthänseende är flyttandet selektivt. Skillnaderna i inkomstnivå flyttare emellan har aktualiserat frågan hur flyttningsrörelsen bidrar till att öka skillnaderna bostadsområden emellan. Man har ansett att skillnaderna i inkomstnivå har försvagat skatteunderlaget i förlustkommuner och orsakat lokal differentiering genom att anhopa låginkomsttagare i vissa kommuner. Inom internationell forskningslitteratur finns det en hel del belägg för ekonomiskt och socialt differentierande processer. Kändaste exemplet är utvecklingen i Detroit med omnejd från och med 1970-talet (Glaeser 2010). Då Hannu Kytö och Monika Kral-Leszczynska (2013) forskade i flyttningsrörelsen i Finland märkte de att stadsregionernas kärnkommuner med sina mångsidiga arbetsmarknader drar till sig både flyttare inom Finland och från utlandet. Stadsregionernas ytterkommuner med sina fördelaktigare bostadsmarknader får de bästa skattebetalarna, men också de största servicebehoven. Enligt Kytö och Kral-Leszczynska fick Nyland som följd av nettomigrationen ca. hälften av nettoinkomsterna bland alla de landskap som haft flyttöverskott. I och för sig förlorade själva Helsingfors mest inkomster bland alla kommuner på grund av nettomigrationen. Enligt Timo Aro (2013a, 2013b) blir Helsingfors och hela metropolområdets områdesstruktur småningom mera differentierad som följd av inkomstkorrelerande flyttande. Han grundar sig på en jämförelse mellan kommuner och områden beträffande migranters medelinkomst. En liknande slutsats har Broberg (2008) dragit om Nyland. Man kan ändå fråga sig hur långt gående slutsatser man på grundval av statistik om enskilda flyttår 14 kvartti 2 / 2014

15 mää kuvaavat vuosittaiset tilastot summaavat yhteen keskenään erilaisia kuntien välillä muuttavia asukasryhmiä. Erityisesti alimpien tuloluokkien muuttajiin sisältyy sekä tilapäisesti että pitkäaikaisesti pienituloisia. Helsinkiin muuttavista pienituloisista suuri osa on opiskelijoita tai opintonsa juuri päättäneitä, jotka ovat muuttaessaan nuoria ja ei-työllisiä ja siitä syystä pienituloisia. Toisaalta Helsinki vetää myös opiskelusta ja työelämästä syrjäytyneitä muuttajia. Muuttajien nettotulokertymä ja sen muutos Helsinki on koko 2000-luvun ajan menettänyt vuosittain tuloja muihin kuntiin maassamuuton seurauksena, kun asiaa tarkastellaan vuosittain muuttaneiden veronalaisten tulojen kautta (Kuvio 1). Helsingin seudun kaupungit ja kuntaryhmät poikkeavat huomattavasti toisistaan muuttajien vuosittaisten tulosiirtymisten suhteen. Toisessa ääripäässä on Helsinki, jolle muuttoliike on tuottanut tappiota. Toisessa ääripäässä ovat kehyskuntien maalaiskunnat (Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti), jotka ovat vuosittain saaneet voittoa muuttajien veronalaisista tuloista. Espoo ja Vantaa sekä kehyskuntien kaupungit (Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava) kuuluvat välialueeseen, jossa muuttoliike on tuottanut jonkin verran voittoa tai saldo on ollut nollan tuntumassa. Maassamuuttoon liittyneissä tulosiirtymisissä on kuitenkin tapahtunut voimakas muutos kymmenen vuoden jaksolla vuodesta 2002 vuoteen Vuoteen 2007 asti Helsingin tappio vaihteli vuosittain välillä /asukas, kun taas kehysmaalaiskuntien voitto oli /asukas. Espoon, Vantaan ja kehyskaupunkien tulos oli myös voitollinen paria poikkeusta lukuun ottamatta. Käänne tapahtui kansainvälisen finanssikriisin ensimmäisenä vuotena 2008, jolloin kriisi vaikutti voimakkaasti mm. Helsingin seudun asuntomarkkinoille. Vuonna 2008 ja sen jälkeen Helsingin seudun kaupunkien ja kuntaryhmien erot ovat supistuneet: Helsingin tappio on supistunut, kehysmaalaiskuntien voitto on pienentynyt ja välialueen kaupunkien tulos on vaihdellut nollan kummallakin puolella. kan dra om flyttandets inverkan på inkomstskillnaderna kommuner emellan. Den årliga statistiken om flyttarnas genomsnittliga inkomstnivå och kommunernas nettoinkomster summerar upp sinsemellan olika invånargrupper som flyttar mellan kommuner. I synnerhet bland flyttare från lägre inkomstklasser finns det både tillfälliga och långvariga låginkomsttagare. En stor del av de låginkomsttagare som flyttar till Helsingfors är ännu studerande eller nygraduerade och fortfarande unga då de flyttar och utan arbete och har därför låga inkomster. Samtidigt drar Helsingfors också till sig sådana flyttare som marginaliserats från studier och arbetsliv. Migranternas nettoinkomstsumma och förändringen i den En analys av beskattningsbar inkomst bland migranter årligen visar att Helsingfors under hela 2000-talet har förlorat inkomster till andra kommuner som följd av migrationen inom Finland (Figur 1). Det finns märkbara skillnader mellan städerna och kommunkategorierna i Helsingforsregion beträffande de årliga överflyttingarna av inkomster. Ena ytterligheten är Helsingfors, som fått förlust av flyttningsrörelsen. Andra ytterligheten är landskommunerna i yttre Helsingforsregionen (Kyrkslätt, Mäntsälä, Nurmijärvi, Borgnäs, Sibbo, Tusby och Vichtis), för vilka migranternas beskattningsbara inkomst årligen givit vinst. I Esbo, Vanda och städerna i yttre Helsingforsregionen (Hyvinge, Träskända och Kervo) har migrationen givit vinst i någon mån eller så har saldot varit nära noll. Men under de tio åren mellan 2001 och 2011 skedde en stark förändring i migrationsreglerad inkomstöverflyttning. Fram till år 2007 var Helsingfors förlust årligen ca per invånare, medan de lantliga ytterkommunernas vinst var per invånare. Även för Esbo, Vanda och städerna i yttre Helsingforsregionen var saldot positivt, på ett par undantag när. År 2008, första året av den internationella finanskrisen, som starkt inverkade på bostadsmarknaden bl.a. i Helsingforsregionen, skedde en vändning. Från och med 2008 har skillnaderna mellan städer- 2/2014 kvartti 15

16 /asukas - invånare Kehysmaalaiskunnat Ytterkommunerna Espoo - Esbo Vantaa - Vanda Kehyskaupungit Ytterstäderna Helsinki - Helsingfors Tietojen lähde: Tilastokeskus, muuttajien taloudellinen tausta Källa: Statistikcentralen Kuvio 1 Muuttajien nettotulokertymä, asukasta kohti, Helsingin seudulla alueittain vuonna (tulo- ja lähtömuuttajien valtionveronalaiset tulot v ansiotasossa) figur 1 Migranternas nettoinkomster, per invånare, i olika delar av Helsingforsregionen (statsskattepliktig inkomst bland in- och utflyttare år 2011) Vuonna 2011 lievästi tappiollisia olivat Helsinki (-60 /asukas) ja kehyskaupungit (-40 /asukas). Voittoa saivat kehysmaalaiskunnat (210 /asukas) ja hieman myös Espoo (12 /asukas), Vantaan tuloksen ollessa suunnilleen nolla. Muuttajien ikä- ja tulojakauma Muuttoliikkeeseen liittyvät tulosiirtymät ovat tiiviisti kytköksissä muuttajien ikään ja sen kautta pääasialliseen toimintaan, työllisyyteen ja tulotasoon. Helsinkiin muuttaa erityisen paljon nuoria vuotiaita aikuisia seudun muilta vyöhykkeiltä, kuten myös seudun ulkopuolelta. Espoo ja Vantaa ovat nuorten aikuisten muuttojen kohdealueita, mutta samalla pientaloalueilta pois muuttavien nuorten lähtöalueita. Kehysmaalaiskunnista vuotiaat muuttavat pois, mutta vastaavasti yli 25-vuotiaita muuttaa tilalle. (Kuvio 2). Muuttoliike on valikoivaa myös muuttajien tulotason suhteen (Kuvio 3). Helsingin seudun sisäisessä kuntien välisessä muutossa erityisesti Helsinkiin muuttajien keskimääräinen tulotaso on ollut 2000-luvulla kaikkina vuosina huomattavasti alempi kuin lähtömuuttajien. Tulomuuttajien keskimääräinen tulotaso oli noin (11 %) alempi kuin lähna och kommunkategorierna i Helsingforsregionen minskat: Helsingfors förlust har minskat, de yttre landskommunernas vinst likaså, och för städerna i yttre regionen har saldot varierat kring noll. År 2011 var man lite på minus i Helsingfors (-60 /invånare) och i ytterstäderna (-40 /invånare). Vinst fick de lantliga ytterkommunerna (210 /invånare) och i någon mån Esbo (12 /invånare), medan saldot för Vanda var kring noll. Migranternas ålders- och inkomstfördelning De överflyttningar av inkomster som sker i och med migrationen har nära samband med flyttarnas ålder och därmed deras huvudsakliga sysselsättning, sysselsättningsgrad och inkomstnivå. Till Helsingfors flyttar det särskilt många åringar från andra delar av regionen och även från övriga Finland. Till Esbo och Vanda flyttar det unga vuxna, men därifrån flyttar det också bort unga vuxna från småhusområdena. Från de lantliga ytterkommunerna flyttar åringarna bort, medan dit flyttar in över 25-år i stället (Figur 2). Även beträffande flyttarnas inkomstnivå är migrationen selektiv (Figur 3). I synnerhet i Helsingfors har inflyttarna varje år under hela 2000-talet 16 kvartti 2 / 2014

17 Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo vuotiaat åringar vuotiaat åringar Vantaa - Vanda Kehyskaupungit Ytterstäderna Kehysmaalaiskunnat Ytterkommunerna % väestöstä - % av folkmängden Tietojen lähde: Tilastokeskus Källa: Statistikcentralen Kuvio 2 figur ja vuotiaiden nettomuutto suhteessa ikäryhmän asukasmäärään 2012 Nettomigration bland resp åringar i förhållande till åldersgruppens folkmängd 2012 tömuuttajien ja noin neljänneksen alempi kuin Helsingin kantaväestöllä vuonna Tulotasoero vaihtelee ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiailla tulomuuttajien tulotaso on alempi kuin lähtömuuttajilla, mutta yli 45-vuotiailla suhde on päinvastainen. Jos tulo- ja lähtömuuttajien keskitulot ikävakioidaan kaikkien muuttajien ikäjakauman avulla, tulotasoero supistuu marginaaliseksi. Tästä voidaan päätellä, että Helsingin kärsimä tappio maassamuuton tulosiirtymissä perustuu lähes kokonaan tulo- ja lähtömuuton ikäjakaumien eroon eikä siihen, että Helsinki vetäisi kaikissa ikäryhmissä puoleensa erityisesti pienituloisia tai menettäisi erityisesti suurituloisia maassamuuttajia. Ikäryhmäkohtaiset tulotasoerot ovat pysyneet suhteellisen vakaina 2000-luvulla (Laakso 2013). Sen sijaan muuttajien määrissä on tapahtunut voimakas muutos. Helsingin vuotiaiden muuttotappio maassamuutossa, erityisesti muualle Helsingin seudulle, kasvoi rajusti viime vuosikymmenen alkuvuosina, mutta kääntyi laskuun vuona 2008 ja on supistunut sen jälkeen systemaattisesti. Helsingin vuotiaiden muuttotappio oli enimmillään noin henkeä vuonna 2003, mutta vuonna 2011 enää -960 ja 2013 lievästi voitollinen (65 henkeä). Näiden ikäryhmien muuttotappion supistuminen haft klart lägre inkomster i snitt än utflyttarna i flyttningsutbytet med övriga kommuner i Helsingforsregionen. År 2011 var den genomsnittliga inkomstnivån bland inflyttarna ca (11 %) lägre än bland utflyttarna och kring en fjärdedel lägre än bland de bofasta helsingforsborna i snitt. Skillnaden i inkomstnivå varierar åldersgruppsvis. Bland under 45-åringarna är inflyttarnas inkomstnivå lägre än utflyttarnas, men bland över 45-åringarna är det tvärtom. Om vi genom åldersstandardisering gentemot hela befolkningen bortser från flyttarnas ålder, blir inkomstskillnaden marginell. Därav kan vi sluta oss till att Helsingfors förlust av inkomster att beskatta beror nästan helt på skillnader i åldersstruktur mellan in- resp. utflyttare. Den beror alltså inte på att Helsingfors skulle dra till sig låginkomsttagare av alla åldrar eller förlora i synnerhet höginkomsttagare bland migranterna. Under 2000-talet har skillnaderna i inkomstnivå åldersgruppsvis inte varierat mycket (Laakso 2013). Men i antalen migranter har det skett en stor förändring. Under de första åren av 2000-talet skedde en kraftig ökning i Helsingfors inhemska flyttningsunderskott av åringar i synnerhet till övriga Helsingforsregionen, men år 2008 vidtog en minskning som sedan fortsatte systematiskt. Som störst var 2/2014 kvartti 17

18 /muuttaja - migrant Tulomuutto Inflyttare Lähtömuutto Utflyttare Kaikki Alla Ikäryhmä - Åldersgrupp Kuvio 3 figur 3 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ( ) Helsingissä 2011 Genomsnittliga statsskattepliktiga inkomster ( ) bland in- och utflyttare i Helsingfors 2011 selittää lähes kokonaan Helsingin maassamuuttoon liittyvän nettotulokertymätappion pienenemisen vuodesta 2003 vuoteen 2011 (Kuvio 1). Muuttoliikkeen pitemmän ajan tulotasovaikutusten kannalta merkittävä tekijä on työllisyyden ja tulotason voimakas riippuvuus iästä. Yleisesti Helsinkiin muuttaneiden ei-työllisten tulotaso on alle kolmannes työllisten muuttajien tulotasosta (Laakso 2013). Keskimääräinen tulotaso on alhainen vuotiailla, koska Helsingissä heistä lähes puolet opiskelee ja vain suunnilleen yhtä suuri osuus on työssä (työllisyysaste on 46 % vuonna 2011). Työllisyysaste ja tulotaso nousevat nopeasti 25 ikävuoden jälkeen. Helsingissä vuotiaiden (kantaväestö) työllisyysaste oli 77 % vuonna 2011 ja tulotaso lähes nelinkertainen vuotiaisiin verrattuna. Eläkeikää lähestyttäessä työllisyysaste ja tulotaso alkavat laskea. Vastaavasti myös muuttajilla tulotaso muuttuu muuttoa seuraavina vuosina: nuorten muuttajien tulotaso keskimäärin nousee ja ikääntyvien muuttajien tulotaso laskee muuttoa seuraavina vuosina. Kaiken kaikkiaan muuttajien tulotason vaikutus kunnan keskimääräiseen tulotasoon ja edelleen verotuloihin on pitkäaikainen prosessi, johon vaikuttaa työllisyyden ja tulotason kehitys muuttoa seuraavina vuosina sekä kunnassa asumisajan pituus. Helsingfors flyttunderskott av åringar år 2003, ca personer, men år 2011 var det bara 960. Och år 2013 var saldot lite på plussidan (65 personer). Att flyttunderskottet minskat i denna åldersgrupp förklarar nästan helt det faktum att Helsingfors migrationsrelaterade nettoförlust av inkomster minskade mellan åren 2003 och 2011 (Figur 1). En viktig faktor för migrationens inverkan på inkomstnivån på längre sikt är att sysselsättning och inkomstnivå är så starkt bundna till åldern. Allmänt taget är inkomstnivån bland icke-sysselsatta inflyttare till Helsingfors mindre än en tredjedel av sysselsatta inflyttares inkomstnivå (Laakso 2013). Den genomsnittliga inkomstnivån är låg bland åringarna, eftersom nästan hälften av dem i Helsingfors studerar och ungefär lika många förvärvsarbetar (sysselsättningsgrad 46 % år 2011). Efter det 25:e levnadsåret stiger sysselsättningsgraden och inkomstnivån snabbt. År 2011 var sysselsättningsgraden bland åringar i ursprungsbefolkningen 77 procent, och deras inkomstnivå nästan fyrdubbel jämfört med åringarna. Då pensionsåldern nalkas börjar sysselsättningsgraden och inkomstnivån sjunka. På samma sätt förändras inkomstnivån även bland migranter under åren efter flyttningen: i medeltal stiger unga migranters inkomstnivå, medan åldrande migranters sjunker. 18 kvartti 2 / 2014

19 Helsinkiin tulee maassamuutossa paljon nuoria aikuisia, jotka ovat muuttovuonna pienituloisia, mutta joiden tulotaso nousee seuraavina vuosina työllisyysasteen noustessa. Helsingin verotulopohjan kannalta muuttajien tulokehityksellä muuttoa seuraavina vuosina on paljon suurempi merkitys kuin muuttovuoden tuloilla. Maahanmuuttajien työllisyys ja tulotaso Tulotasoon ja kuntien välisiin tulotasoeroihin vaikuttaa myös maahan- ja maastamuutto. Maahanmuutto on ollut 2000-luvulla Helsingin ja koko Helsingin seudun merkittävin väestönmuutosten osatekijä. Maahanmuuttaneiden työllisyysaste oli kolmanneksen alempi kuin koko väestöllä tai maassamuuttaneilla sekä Helsingissä että muualla seudulla vuonna Alhainen työllisyysaste heijastuu tulotasoon, vaikkakin maahanmuuttaneiden tulotason vertaaminen maassamuuttaneiden tulotasoon on ongelmallista, koska maahanmuuttovuonna tilastojen mukaiset tulot kertyvät normaalisti vain muuton jälkeiseltä osalta vuotta. Helsingin seudulle tulleista maahanmuuttajista yli puolet (56 %) on muuttanut Helsinkiin 2000-luvulla, kun Helsingin osuus koko seudun väestöstä on 44 %. Vastaavasti myös suurin osa työvoiman ulkopuolella olevista pienituloisista maahanmuuttajista on päätynyt Helsinkiin. Kuitenkin maahanmuuton virta on seudulla tasoittunut viime vuosina: vuonna 2012 Helsingin osuus supistui 51 %:iin huippuvuodesta 2007, jolloin osuus oli 59 %. Tulot asukasta kohti Jos iän ja sen myötä tulotason suhteen valikoiva muuttoliike kärjistää seudun kuntien välisiä eroja, tämän pitää näkyä kuntien välisten tulotasoerojen muutoksena siten, että häviävien kuntien suhteellinen tulotaso laskee ja voittavien kuntien tulotaso nousee. Kuvion 4 mukaan Helsingin seudun kuntien väliset tuloerot supistuivat vuodesta 2001 vuoteen Erityisesti Helsingin ja Espoon suhteellinen tulotaso laski. Helsingin suhteellisen tulotason laskuun vaikutti vahvasti lapsiperheiden vilkas På det hela taget är migranternas inkomstnivås inverkan på en kommuns medelinkomstnivå och därmed på skatteinkomsterna en långvarig process, som påverkas av hur folks sysselsättning och inkomstnivå utvecklas under åren efter flytten och av hur länge man bott i kommunen. Helsingfors får många unga migranter (från övriga Finland) som har låga inkomster under flyttåret men vars inkomstnivå stiger under de påföljande åren vartefter sysselsättningsgraden stiger. För Helsingfors stads skatteunderlag är migranternas inkomster åren efter flytten mycket viktigare än inkomsterna under själva flyttåret. Sysselsättning och inkomstnivå bland invandrare Inkomstnivå och inkomstskillnader kommuner emellan påverkas också av internationell invandring och utvandring. Under hela 2000-talet har invandringen varit den viktigaste befolkningsförändringsfaktorn i Helsingfors och hela Helsingforsregionen. År 2010 var sysselsättningsgraden bland invandrare en tredjedel lägre än ursprungsbefolkningens eller migranters inom Finland. Detta gällde för Helsingfors och övriga Helsingforsregionen. Låg sysselsättningsgrad återspeglar sig på inkomstnivån, fastän det är problematiskt att jämföra invandares och inhemska migranters inkomstnivåer, eftersom det vanligen finns statistik om inkomsterna först för den del av året som följer på flyttningen. Andelen invånare som flyttat till Helsingforsregionen under 2000-talet är 56 procent bland invandrare och 44 procent bland hela befolkningen. På motsvarande sätt har också en stor del av de invandrare som inte hör till arbetskraften och har låg inkomst kommit till Helsingfors. Men invandringsströmmen har jämnat ut sig i regionen de senaste åren: År 2012 minskade andelen till 51 procent av toppnotering 59 procent från år Inkomster per invånare Om den migration som är selektiv beträffande ålder och därmed inkomstnivå tillspetsar skillnaderna regionens kommuner emellan bör detta synas som en förändring i inkomstskillnaderna mellan kommunerna sålunda, att den relativa inkomstnivån sjunker 2/2014 kvartti 19

20 muuttoliike Helsingistä muualle seudulle. Espoon osalta lasku selittynee ensi sijassa informaatioalan taantumalla vuosina eikä niinkään kuntien välisellä muuttoliikkeellä. Vastaavasti Helsingistä ja muualta pääkaupunkiseudulta muuttovoittoa saaneiden kehysmaalaiskuntien suhteellinen tulotaso nousi voimakkaasti ja jonkin verran suhteellista nousua tuli myös Vantaalle ja kehyskaupunkeihin. Sen sijaan vuodesta 2008 vuoteen 2012 Helsingin seudun kuntien väliset tuloerot muuttuivat varsin vähän. Helsingin suhteellinen tulotaso pysyi suunnilleen samalla tasolla, vaikka näinäkin vuosina muuttoliikkeen nettotulokertymä oli Helsingissä negatiivinen. Espoon suhteellinen tulotaso laski edelleen hieman ja kehysmaalaiskunnat laskivat huippuvuotta 2008 edeltäneelle tasolle. Kehyskaupunkien suhteellinen tulotason nousi selvästi ja Vantaallakin hieman. Johtopäätöksiä Muuttoliikkeen vaikutus asukkaiden keskimääräiseen tulotasoon ja kunnallisveroihin pitkällä ajalla on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat muuttajien tulot myös muuttoa seuraavina vuosina. i förlorarkommuner och stiger i vinnarkommuner. Figur 4 visar att inkomstskillnaderna mellan Helsingforsregionens kommuner minskade mellan åren 2001 och I synnerhet Helsingfors och Esbos relativa inkomstnivå sjönk. På Helsingfors relativa inkomstnivå inverkade starkt barnfamiljernas livliga utflyttning till den övriga regionen. För Esbos del torde minskningen snarare förklaras av svackan inom informationsbranschen åren än av migrationen kommuner emellan. På motsvarande sätt steg den relativa inkomstnivån starkt i de lantliga ytterkommunerna, som fått flyttöverskott från Helsingfors och övriga huvudstadsregionen (dvs. Helsingforsregionens kärna), och en viss stigning blev det också i Vanda och städerna i yttre Helsingforsregionen. Däremot blev det inte stor förändring i skillnaderna i inkomstnivå mellan Helsingforsregionens kommuner från år 2008 till år Den relativa inkomstnivån i Helsingfors hölls på ungefär samma nivå, trots att migrationen innebar negativt inkomstnetto för Helsingfors även dessa år. I Esbo sjönk den relativa inkomstnivån fortfarande en aning, och de lantliga ytterkommunerna föll tillbaka till nivån före år I ytterstäderna steg den relativa inkomstnivån klart och i Vanda steg den lite grand. Kuvio 4 figur 4 Tulot/asukas Helsingin seudulla (valtionveronalaiset tulot, Tilastokeskus), indeksi Inkomster/invånare i Helsingforsregionen (statsskattepliktiga inkomster, Statistikcentralen), index Indeksi, Helsingin seutu = 100 (14 kuntaa) Index, Helsingforsregionen = 100 (14 kommuner) Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Kehyskaupungit Ytterstäderna Kehysmaalaiskunnat Ytterkommunerna Vantaa - Vanda Lähde - Källa: Laakso kvartti 2 / 2014

Muuttoliike. merkitsee paljon Helsingille. Avoimesta datasta apua saavutettavuuden mittaamiseen. Kaupunkilaisten luovuus käyttöön

Muuttoliike. merkitsee paljon Helsingille. Avoimesta datasta apua saavutettavuuden mittaamiseen. Kaupunkilaisten luovuus käyttöön 2 /2014 neljännesvuosijulkaisu kvartalspublikation Avoimesta datasta apua saavutettavuuden mittaamiseen Muuttoliike merkitsee paljon Helsingille helsingin kaupungin tietokeskus helsingfors stads faktacentral

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUKSISTA VÄESTÖN TULOTASOON HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUKSISTA VÄESTÖN TULOTASOON HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA 25-39 -vuotiaat muuttajat Vuosi 2003 Vuosi 2010 Muu Suomi Muu Suomi 4051 4571 4874 4773 Muu Helsingin seutu Muu Helsingin seutu 4098 8744 4714 7813 905 1210 4693 4545 1912 Helsinki 967 2033 5155 5861 2513

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi LEHDISTÖTIEDOTE STT:n sivuilta Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kartta Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi 22.10.2014 10:00 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2006 vp Helsinki Lohja-moottoritien liikennemäärien kasvu Eduskunnan puhemiehelle Valtatien 1, E18-moottoritien viimeisen osuuden Lohja Muurla rakentaminen on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot