Köyhyys, syrjäytyminen ja eriarvoisuus

Transkriptio

1 Köyhyys, syrjäytyminen ja eriarvoisuus Jouko Karjalainen Päihdesosiaalityon päivä Jouko Karjalainen

2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan subjektiivinen, absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys köyhyys ennen muuta taloudellista ahdinkoa, johon liittyy usein muita vaikeuksia arvioitavissa välillisesti erilaisina puutteina (esim. rahan, kulutuksen, terveyden tai asumisen)

3 Ylimmän ja alimman tulonsaajakymmenyksen ja viidenneksen tulojen suhde Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Eurooppa 2020 ja syrjäytymisriski 3 indikaattoria: syrjäytymisvaarassa ovat kotitaloudet, jotka ovat joko pienituloisia, aineellisessa puutteessa tai vajaatyöllisiä: Pienituloisuus: kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Aineellinen puute: kotitaloudet, joilla on vähintään 4 mittarin 9 puutteesta. Vajaatyölliset taloudet: kotitaloudet, joiden yhteenlaskettu vuotuinen työllisyyspanos alittaa 25 % siitä ajasta, mikä olisi mahdollista. Näillä kolmella mittarilla mitattuna EU:ssa elää köyhyysriskissä noin 120 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin

5 Eurooppa 2020-strategian viides yleistavoite Sosiaalista osallisuutta edistetään erityisesti vähentämällä köyhyyttä tavoitteena on nostaa ainakin 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskistä. Suomen osuus tästä noin henkilöä.

6 Mitä on syrjäytyminen? työstä, sosiaalisista suhteista ja osallisuudesta (Lehtonen ym. 1987) ihmiselle ei riitä pelkkä oleminen. Ihmisenä olemiseen kuuluu, että hän haluaa jotakin, tulla joksikin, ylittää pelkän olemisen rajat. Jorma Sipilä 1985

7 /Myrskylä Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Huostassa olleiden osuus (THL 2010) Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Yksinhuoltajanaisten köyhyys (16 haastattelua) Roivainen 2011) Elämäntilanne ahdistaa, alakuloisuutta, stressiä ja voimattomuus mielialojen ja tunnetilojen säätelyä Arki taiteilua, lasten tarpeet edelle kustannustehokkuus (ruoka tehdään itse, vaate ja huonekaluostokset kirpputoreilta ja alennusmyynneistä) Ei ylimääräistä (matkat, juhlat, puhelin, sanomalehdet, harrastukset Asiointikokemukset sosiaalitoimistosta kielteisiä (paperisota, etuuksien odottelu, takaisinperintä, kontrolli ja kielteiset päätökset) Vaihtoehtoina diakoniatyö, vipit sukulaisilta ja ystäviltä Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Vanhusten köyhyys (20 haastattelua, kaikki naisia Ylinen 2011) kokemuksia köyhyydestä ja niukkuudesta koko elämän ajalta. Kolme tyyppiä: myönteinen sinnittelijä, katkera luopuja ja masentunut itsensä laiminlyöjä. Ammattilaisten havainnot vanhuusköyhyydestä: epäterveellistä ruokaa, vaatteet ja huonekalut kirpputoreilta, likaisuutta, eristäytymistä, häpeää. Avun tarpeesta ei puhuta, apua ei haeta eikä sitä oteta vastaan. Palvelujärjestelmä ei tunnista tuen tarvetta (kiire, järjestelmän monimutkaisuus ja sirpaleisuus) Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Miesten köyhyydestä (19 haastattelua) (Heinonen 2011) lamojen ja rakennemuutosten uhrit, väsähtäneet ja hukassa olevat nuoret miehet. nöyryytys, häpeä (oman elämän selvittely ruokakassit, jonossa seisominen); merkityksettömyyden ja ulkopuolisuuden tunne, erakoituminen (liikkumisen vaikeus, harrastamisen vaikeus); puute ruoasta (laatu ja määrä), ei varaa vaatteisiin, lääkekulut. Palveluista tiedottamisen puute; diakonian laaja käyttö, mielenterveyspalveluja ja sosiaalityötä vaikea saada. Pärjäämisen pakko, Häpeä, Pallottelu (poiskäännyttäminen), Viranomaissanelu, Työntekijöiden ja asiakkaiden toimintakulttuurien erot (sukupuoli) Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Johtopäätöksiä (Roivainen Heinonen Ylinen 2011) Henkilökohtaisten selviytymisstrategioiden pettäessä lähiverkoston tuki olematon ja viranomaisavun epävarma. Haasteet hyvinvointipolitiikalle ja palveluille (ks. raportin suositukset ja esim. palveluverkon ylläpitäminen vrt. kuntareformi). Haasteet tutkimukselle: köyhyyttä on tutkittava lisää kansalaisten kokemuksen näkökulmasta Aineiston hankinta (ei palvelujärjestelmän kautta) Aineistonkeruu (kokemukset ja kertomukset) Aineistonanalyysi (tulkinta faktana, kokemuksena vai konstruktiona?) Tulosten vaikuttavuus (1. ja 2.tieto) Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Diakonian taloudellisen avun asiakkaat (mm. Hiilamo ym. 2007) Matalapalkkaiset ja pätkätyötä tekevät - Monilapsiset perheet - Yksinhuoltajat Pienyrittäjät Opiskelijat Velkaantuneet (esim. takausten vuoksi ei pääsyä velkajärjestelyyn) Työttömät - Pitkäaikaistyöttömät - Työttömäksi jääneet - Yksinhuoltajat - Maahanmuuttajat -Romanit Eläkeläiset Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Lapsiköyhyys. on eettisistä syistä erityisasemassa: Yksikään lapsi ei ole vanhempiaan valinnut, joten lapset ovat pienituloisia aina vailla omaa syytään. Täten lapsen köyhyyttä on varsin vaikea hyväksyä moraalisesti. (Markus Jäntti,2010) Suomen nopea muutos: vuonna 1995 lapsiköyhyys oli vain 5 %, mutta vuonna 2007 jo 14 %. vanhempien vähäinen koulutus, työvoiman ulkopuolella olo ja perherakenne, ennen kaikkea yksinhuoltajuus.

16 Yksinhuoltajat köyhyysriskissä Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti. 23,4 % yhden vanhemman perheistä saa toimeentulotukea. Avio- ja avopareista, joilla on lapsia, toimeentulotukea sai 4,2 %. Koko väestöstä 7.4 prosenttia sai toimeentulotukea v (THL, Toimeentulotuen tilastot) Yksinhuoltajaperheistä 27 % on pienituloisia. (SVT Tulot ja kulutus 2010) arjen apu! Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Mikä suojaa köyhyydeltä? kokopäivätyö suojasi etenkin yksinhuoltajia köyhyydeltä tehokkaimmin. Pohjoismaissa köyhyys kohdistuukin muihin yksinhuoltajiin kuin kokopäivätyössä toimiviin. Etelä-Euroopan maissa edes kokopäivätyö ei suojaa yksinhuoltajaa köyhyydeltä. mitä kattavampi perhepolitiikka sitä vähemmän yksinhuoltajien köyhyyttä. (Forssén, Ritakallio). Tulonsiirroilla elävät eivät ole hyötyneet palkkojen noususta Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Ansiotason ja perusturvaetuuksien reaalinen kehitys tammikuusta tammikuuhun (Kela 2010) Lähde: JUTTA -malli Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Miksi tuloeroja on tärkeä seurata? Yksi sosiaalipolitiikan perinteinen tehtävä on ollut toimet eriarvoisuuden lisääntymisen tuottavia kustannuksia vastaan. Yhteiskuntien eheys vs. sen polarisoituminen Mitä kustannuksia, siis pahoinvointia, eriarvoisuuden kasvusta on aiheutunut? Tulonjaon eriarvoisuus ja sen "seuraukset" saman ilmiön eri puolia, eivät yksinkertaisia syy-seuraus suhteita Keskimääräisen tulotason kasvu ei enää lisää kehittyneissä maissa yleistä hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet

20 Miksi tuloerot kasvavat myös Pohjoismaissa? (Fritzell ) Pohjoismaiden välillä monia kehityksen ja väestöryhmien välisiä samankaltaisuuksia Kasvavat tuloerot ja köyhyysaste. Tässä suhteessa erot vähentyneet (Norja?) Pohjoismaatkaan eivät ole immuuneja rikkaiden irtiotolle Pohjoismaissa näyttää olevan vaikeuksia uusien sosiaalisten riski(ryhmi)en kanssa, tahtoa puuttuu? Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Syrjäyttävä palvelujako? köyhien ja varakkaiden maailmat erkanevat myös sosiaali- ja terveyspalveluissa perusterveydenhuoltoa työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville laajenevaa työterveyshuoltoa työssäkäyvälle enemmistölle ja yksityisiä palveluja etenkin pitkäaikaistyöttömien ja päihdeongelmaisten palveluiden arvioidaan edelleen heikkenevän (Sosiaalibarometri 2010) tuottavuusvaltion perspektiivi on ylihuomisessa ei tämän päivän epätasa-arvossa

22 Syrjäytyminen Se on miltei huomaamatonta etäisyydenottoa: Sosiaaliset suhteet ja osallistuminen yhteiskuntaan perustuvat siihen, että ihmiset vastavuoroisesti valitsevat toisensa. Jos ihmistä ei valita tai hän ei itse aseta itseään valittavaksi, hän jää sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle. Anders Gustavsson, 1992) Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Terveyserot erot ennen aikaisten kuolemien välillä alimmassa tuloviidenneksessä verrattuna ylimpään viidennekseen vuonna 1992 naisilla kaksinkertainen ja miehillä kolminkertainen vuonna 2003 naisilla miltei kolminkertainen ja miehillä nelinkertainen (

24 British Medical Journal (10/heinäkuu 2010) : Terveydenhuollon menojen lisäyksellä ei yhteyttä väestötasolla kuolleisuuteen 100 dollaria asukasta kohti sosiaalihuoltoon vähentää kuolleisuutta prosentilla Köyhyys, syrjäytyminen ja huono koulutus tappava yhdistelmä rahaa päihdehuoltoon, mt-kuntoutujien sosiaalipalveluihin sekä köyhyyden torjuntaan (Olli-Pekka Ryynänen; Pekka Puska Aamulehdessä heinäkuu 2010) Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Syrjäytymisongelmien vai ihmisten luokittelua? vaikeasti työllistettävät ei-työttömien ei-luokka? vaikeasti asutettavat vaikeahoitoiset romanikerjäläiset isoäidit

26 Päihteiden ongelmakäyttö Mielenterveysongelmat Köyhyys Poikkeava käyttäytyminen Tutkimuksen kuva köyhyyden ja erityisesti pitkäaikaisen köyhyyden vaikutuksista persoonallisuuteen ja toimintakykyyn on pintapuolinen, epätarkka, jopa osin virheellinen Esityksen nimi / Tekijä 26

27 Työ parasta sosiaaliturvaa ja syrjäytymisen ehkäisyä? KYLLÄ JOS Työstä maksetaan asianmukaista palkkaa TAI Työharjoittelu lisää aidosti työmarkkinoille osallistumisen väyliä (vrt. Kuntoutussäätiö) Mikä on sellainen paras sosiaaliturva, johon tarvitaan muuta sosiaaliturvaa tueksi? vain puolet työttömiksi jäävistä työllistyy (Myrskylä 2010) korkeakaan koulutus ei aina takaa työtä Työ on paras poliisi! (Nietzsche) Esityksen nimi / Tekijä 27

28 Irti köyhyydestä kokopäivätyö, parempi palkka yritystoiminta -> korkeampi eläke/lisätulo eläkkeellä kuntoutuminen koulutus uusi parisuhde velkojen järjestely

29 Kun tulonjaon eriarvoisuus kasvaa ihmisten välinen luottamus vähenee naisten asema heikkenee mielenterveysongelmat yleistyvät elinajan odote lyhenee lapsikuolleisuus kasvaa sukupovien välinen tuloriippuvuus kasvaa/ sosiaalinen nousu vaikeutuu eriarvoisuus koulutukseen hakeutumisessa kasvaa henkirikokset yleistyvät vankien määrä kasvaa Richard Wilkinson and Kate Pickett: The Spirit Level: Why More Equal Societies Almost Always Do Better Esityksen nimi / Tekijä 29

30 Esityksen nimi / Tekijä

31 Työn ja koulutuksen ulkopuolella vuotiaat (2008) Ulkopuoliset ja työttömät v. vain perusaste Naiset Miehet Yht. Ulkop. ja tyött. yht Ulkopuolisia Työttömät On lapsia Niistä hoitovapaalla Kotimaisia Vieraskielisiä Ulkopuolisia Työttömiä Asunnottomia Yksineläjiä Lapsen asemassa Esityksen nimi / Tekijä 31

32 Riski joutua ulkopuoliseksi (Tilastokeskus) Perusasteen koulutettujen vieraskielisten ja kotimaisten riski joutua ulkopuoliseksi ja työttömäksi verrattuna kaikkiin kotimaisiin ja vieraskielisiin nuoriin vuonna 2008 iän mukaan, ,4 23,8 22,8 21,9 22,3 21,1 21,7 21,6 20,3 19,9 21,4 20, Vier askieli Kotimainen kieli 4,3 4,9 4,8 4,7 5 4,3 4 4,1 4,1 3,7 3,6 3,2 2, Ikä Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto /Myrskylä Esityksen nimi / Tekijä 32

35 Toimeentuloturvan muodot Suomessa ja Pohjoismaissa Nososco: 2007 työttömistä vakuuttamattomia (työmarkkinatuen saajia) oli Tanskassa 14 %, Ruotsissa 15 % ja Suomessa 44 %: vaikuttaa työttömyysturvan tasoon (entä aktiivisiin toimenpiteisiin?) Suomessa työmarkkinatuelta pudotaan yhä enemmän toimeentulotukeen yli pudonnut Suomessa alle 20-vuotiaiden osuus toimeentuloasiakkaissa on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi 2000-luvun alkuun 1990-luvun alusta: työttömyysturvan sanktiot ovat purreet eikä saattaen vaihtaminen ole onnistunut Nuorten näkökulmasta heille tarjotaan usein rangaistuksia eikä työllistymistä, oppisopimusta tai vastaavaa Nuorten tilanne vähän parantunut (etsivä työ yms.), mutta oppivelvollisuusiän pidentäminen olisi paikallaan?

36 Kotitalouksien tulot käytettävissä olevien tulojen. mediaani / kulutusyksikkö viitehenkilön iän mukaan (Tilastokeskus 2011) Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Tulonsiirtojen tuloerovaikutus (Tilastokeskus) Esityksen nimi / Tekijä 37

38 Koko väestön, vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste (60 % mediaanituloista) Esityksen nimi / Tekijä 38

39 Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista (%) perheen lasten lukumäärän mukaan Esityksen nimi / Tekijä 39

40 Perusturvaetuudet yli 90 % bruttotuloista itä k ilö n e H perusturva yli 90 %,kaikki henkilöt niistä pienituloisia Esityksen nimi / Tekijä 40

41 Perusturvaetuudet 50 90% bruttotuloista itä k ilö n e H perusturva %, kaikki henkilöt niistä pienituloisia Esityksen nimi / Tekijä 41

42 Keskellä sivussa? Hyvinvointivaltion kuluttaja on valistunut valikoiva - ja hänellä on varaa maksaa hän ei ole väsynyt luottamuksensa menettänyt -eikäköyhä Leena Eräsaari

43 Naula arkkuun? palvelujärjestelmien kriisi? päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu pitkäaikaisasunnorttomuuden vähentämisohjelman kohdentuminen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tarkoittamattomat (?) seuraukset > sitä saadaan mitä tilataan (case Helsinki) Esityksen nimi / Tekijä 43

44 Mitä olisi tehtävä? Työelämän huonontaminen pysäytettävä Oikeus työhön, ei vain suunnitelmiin Työttömyyden vähentäminen parasta köyhyyspolitiikkaa ja parasta päihdetyötä Perusturvaetuuksien tasokorotus Tuloeroja supistettava myös verotuksen progressiota lisäämällä ja pääomaverotusta kohtuullistamalla Kuntien paniikkisäästöt ja kamreerivalta aisoihin Onko muutakin politiikkaa kuin talouspolitiikkaa? Esityksen nimi / Tekijä 44

45 Lainrikkojien sosiaali- ja työvoimapalvelut: Keskeiset päätelmät kuka vastaa "yleissosiaalityöstä? sosiaalitoimistoissa ja TYP:ssa varsin vähän lainrikkojien kanssa työtä tekeviä (vähentyvät edelleen, ainakin Helsinki) onnistumisten takana monien tuki ja omat ponnistukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman koettiin tarjoavan uusia mahdollisuuksia vankilasta vapautuville nykyisten rakenteiden ja henkilöstön puitteissa käyttämättömiäkin voimavaroja (esim. uusi teknologia)

46 lainrikkojien asuminen ja työllistyminen erityisongelmina? mikä on sellainen erityisongelma, johon tarvitaan erityispalveluja mitä ovat erityispalvelut? ateriapalvelut, henkilökuntaa 24 h? tiettyjen ammattien edustajat? ylikunnalliset palvelut? työvoiman palvelukeskukset? sosiaalityöntekijät sosiaalitoimistoissa? entä, mitä ovat peruspalvelut?

47 Liikaa ongelmia?? Asunnottomuuteen on monia väyliä. Etenkin vankilasta vapautuvat putoavat tai ajautuvat palvelujärjestelmän ulkopuolelle heidän tarpeensa liian moninaiset? asuminen työllistyminen toimeentulo päihde- mielenterveysongelmat sosiaaliset suhteet erityiset vaikeudet asioimisessa Esityksen nimi / Tekijä 47