kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 2/2005 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 2/2005 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT"

Transkriptio

1 kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 2/2005 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

2 2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Kestävä kehitys kuuluu kaikille 6 Hyvinkään Laureaan oma kestävän kehityksen ohjelma s Kesko kestävän kehityksen tiellä 9 Verkostoyrittäjyys nostamassa esiin uudenlaisen yrittäjäsukupolven 10 Jätevesikuormitukset kuriin Hunttijärvellä s Rural & Urban Lab edistämässä maaseudun kestävää kehitystä Uudellamaalla 14 Paikkatiedot alueellisen kehittämisen välineenä 16 Ympäristösuunnittelija (AMK) Anu Helosvuori tutkinut kotkalaisten ympäristökäsityksiä s Vesi - hyvän elämän peruselementti 20 Harjoittelijana Euroopan sydämessä 22 Kulttuuri- ja hyvinvointimatkailu vahvassa kasvussa Järvenpään Laureaan matkailun tutkimus- ja kehittämiskeskittymä 24 Kestävää kehitystä Itämeren maissa 27 Uutissivut 31 Opiskelijat Vastaava päätoimittaja Helena Erjanti Päätoimittaja Kaarina Murtola-Jokiniemi Toimitusneuvosto Susanna Kivelä Päivi Korhonen Jari Siivari Anne Virtanen Pirjo Vuotovesi 32 Yhteystiedot Toimittajat Riina Saksa, liiketalouden opiskelija Minna Varpalahti, liiketalouden opiskelija Julkaisija Laurea 2 Kehittäjä

3 PÄÄKIRJOITUS s.8 Opiskelija oppii aidoissa hankkeissa s. 9 Taitto Markus Lampo, liiketalouden opiskelija Tea Sutinen, liiketalouden opiskelija Jenni Pulkkinen, liiketalouden opiskelija s. 10 Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Kestävä kehitys on yksi Laureaammattikorkeakoulun strategisista painoalueista. Sen merkitys on keskeinen hankkeissa, joissa Laurean opiskelijat ja henkilöstö yhdessä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa tuottavat uutta osaamista ammattikorkeakoululle ja työelämälle. Tutkiva oppiminen kehittämishankkeissa (Learning by Developing) on Laurean kehittämä uusi oppimismalli, jonka perusteella Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi Laurean koulutuksen laatuyksiköksi vuosille Laurean tavoitteena on tuottaa tutkimus- ja kehitystyön avulla vaikuttavaa innovaatiotoimintaa yhteistyössä alueen kestävän kehityksen toimijoiden ja klustereiden kanssa. Klusterit voivat olla sosiaaliseen, ekologiseen tai kulttuuriseen kestävään kehitykseen suuntautuneita. Laurea haluaa olla edelläkävijä ns. prime mover, joka ennakkoluulottomasti yhdistää kestävän kehityksen elementtejä uudella tavalla. Edelläkävijyys onnistuu mm. yhdistämällä Laurean toimin- (kuva Adolfo Vera) taympäristön elinkeinoelämä, julkinen sektori, ihmisten muodostamat yhteisöt ja korkeakoulutus samaa päämäärää tavoittelevaksi kestävän kehityksen foorumeiksi ja klustereiksi. Tämä kehittäjälehti paneutuu kestävään kehitykseen monesta eri näkökulmasta ja painottaa kestävän kehityksen kuulumista meille kaikille. Helena Erjanti päätoimittaja tutkimusjohtaja (oto), aluerehtori Kehittäjä 3

4 Määritelmän mukaan kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys kuuluu kaikille FT Jari Siivarin mielestä kestävä kehitys on prosessi, joka edistää hyvinvointia. Kestävä kehitys mielletään virheellisesti usein pelkän ekologisen elämäntavan edistäjäksi. Presidentti Tarja Halonen korosti vuonna 2002 Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa, ettei maapallo ole vain luontoa ja ympäristöä, vaan sillä asuu myös ihminen. Laurean kestävän kehityksen ja osaamisalueverkoston koordinointi tapahtuu Hyvinkään Laurean luonnonvara- ja ympäristöalan yksikössä. Ekologisen kestävän kehityksen lisäksi pyritään aktiiviseen vuorovaikutukseen muiden alojen kanssa sekä edistämään laurealaista kestävän kehityksen T&K-hanketoimintaa taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen hankkeissa. Kestävä kehitys tulisi ymmärtää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen prosessiksi, jonka tavoitteena on edistää alueiden hyvinvointia ihmisten, yhteisöjen ja yritysten kannalta. Kestävän kehityksen ulottuvuudet Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna kestävän kehityksen tulisi turvata ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa. Laaja yhteistyö ja osallistuminen on tärkeää kestävän kehityksen edistämiseksi. Yksityisten ihmisten, kyläyhdistysten ja asukastoimikuntien osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa, lisäävät tasa-arvoa sekä elävöittävät yhdyskuntia. Kestävän kehityksen ulottuvuuksiin kuuluu olennaisena osana ekologinen ulottuvuus, joka käsittää muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luontoa ja ympäristöä pilaavien toimien vähentämistä. Ekologinen kestävä kehitys lienee useimmille tutuin kestävän kehityksen ulottuvuuksista. Ekologinen kestävyys tulee vastaan esimerkiksi valitessamme päivittäisiä kulutushyödykkeitä, liikenteessä ja asumiseen liittyvissä valinnoissa. Vastuullinen ku- 4 Kehittäjä

5 luttaja suosii kierrätystä, joukkoliikennettä ja ekologisia materiaaleja. Taloudellinen kestävä kehitys pitää sisällään tasapainoisen kasvun, johon ei sisälly velkaantumista tai varantojen hävittämistä. Sen pyrkimyksenä on tuottaa sekä tarjota tavarat ja palvelut maailmanlaajuisesti siten, että ne rasittavat ympäristöä entistä vähemmän. Taloudelliseen kestävyyteen liittyy kiinteästi yritysten yhteiskuntavastuun käsite. Yhteiskuntavastuulla käsitetään yrityksen aktiivista vastuullisuutta, joka perustuu yrityksen omiin lähtökohtiin. Yhteiskuntavastuu koostuu taloudellisesta osasta, ympäristöosasta ja sosiaalisesta osasta. Näihin kuuluvat taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen, ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvät toimintatavat ja vastuullisuus suhteessa henkilöstöön, asiakkaisiin ja kuluttajin, verkostoyhteistyössä toimiviin kumppaneihin ja ympäristön asukkaisiin ja yhteisöihin. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävä kehitys painottaa väestön yleistä hyvinvointia. Siinä kiinnitetään huomiota työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn, ihmisten väliseen tasa-arvoon, viihtyisään elinympäristöön ja yhteisöjen sosiaalisen toimivuuteen. Kulttuurisesti kestävä kehitys mahdollistaa ihmisten vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Esimerkiksi perinteisten tietojen ja taitojen yhdistäminen tieteelliseen tutkimukseen voisi toimia pohjana alueelliselle sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Mittaaminen ja tutkiminen haastavaa Kestävän kehityksen moniulotteisuuden johdosta on vaikea löytää yleispätevää tapaa mitata eri ulottuvuuksia ja verrata niiden arvoa toisiinsa nähden. Esimerkiksi paljon käytetty ekologisen jalanjäljen mittaus ei välttämättä huomioi oikealla tavalla Suomea harvaanasuttuna pitkien välimatkojen maana, jossa oman auton käyttö on maaseudun asukkaalle usein ainut mahdollisuus liikkumiseen. Kestävyyden tutkiminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen ovatkin tärkeitä tulevaisuuden haasteita. Kestävyyden ja yhteiskuntavastuun käsite tulisi saada osaksi kaikkien yritysten ja yhteisöjen arkea. Tässä kestävän kehityksen teemanumerossa on pyritty luomaan monipuolinen katsaus kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin ja toimintamuotoihin. Teksti FT Jari Siivari TESTAA ITSESI Oman ekologisen jalan jälkesi voit mitata kätevästi vaikkapa Tampereen kaupungin ekotallaaja-linkin kautta. Toimistojen kestävyyden mittaamiseen puolestaan löytyy Terveyden edistämisen keskuksen suunnittelema Kekepeli, osoitteesta Mikä on ekologinen jalanjälki? Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutusta. Sillä voidaan hahmotella, millaisissa rajoissa kulutuksen pitäisi pysyä, jotta kehitys olisi ekologisesti kestävää. Suomalaiset ylittävät nämä rajat nelinkertaisesti. Esimerkiksi Tampereen kaupungin Ekotallaaja-pelissä voit laskea henkilökohtaisen ekologisen jalanjälkesi, sillä pelissä kysytään elämäntavoistasi. Pelin aikana saat hyödyllistä tietoa elämäntapojesi ympäristövaikutuksista ja samalla saat vinkkejä ympäristöystävällisemmästä elämäntavasta. Anna Kekepelin kertoa Kehittäjä 5

6 Hyvinkään Laureaan oma kestävän kehityksen ohjelma Koulutuksen yhtenä tavoitteena on kasvattaa vastuullisia kansalaisia, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet sekä työssään että arkielämän valinnoissaan. Hyvinkään Laureassa opiskelijat ovat mukana rakentamassa kestävän kehityksen ohjelmaa. Kuvassa vasemmalta Pirjo Jantunen, Riina Peltola ja Terhi Helkala. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen muun muassa Baltic 21E -ohjelman kautta. Toistaiseksi opetusmaailmassa ovat asiaa vieneet tehokkaasti eteenpäin enimmäkseen vain ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset sekä vapaan sivistystyön instituutiot. Koulutuksen haasteena on välittää tietoa kestävästä kehityksestä siten, että työelämässä eri alojen ammattilaiset osaavat kytkeä kestävän kehityksen periaatteet oman alansa käytäntöihin. Koulutuksen tulisi antaa valmiuksia uusien innovaatioiden ja toimintatapojen luomiseen sekä omien työtehtävien kehittämiseen kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Lähtökohtana kestävän kehityksen mukaiseen työskentelyyn on korkeakoulun oma toiminta. Vastuuta kantamassa Laurean toiminta perustuu arvoihin, joita ovat opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen, sosiaalinen vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Laureassa opiskelee n opiskelijaa kuudella eri koulutusalalla, joten suurena, monialaisena korkeakouluna Laurea vaikuttaa monella tavalla sekä fyysiseen ympäristöönsä, että ympärillään olevaan yhteisöön. Laurea myös ottaa vastuunsa vaikutuksistaan ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Korkeakouluissa kestävän kehityksen ohjelmat ovat vasta tulossa ja Laurea Hyvinkää on etujoukoissa toteuttamassa tällaista kehitystoimintaa. Oppilaitos pitää tärkeänä, että kestävän kehityksen periaatteet kuten yhteiskuntavastuullisuus, ekotehokas liiketoiminta, vapaaehtoiset ympäristönsuojelun keinot ja yhteisön hyvinvointia lisäävät periaatteet tulevat tutuiksi jo opiskeluaikana. Toimiessaan työelämäyhteyksissä kestävän kehityksen periaatteet sisäistäneellä opiskelijalla on valmiudet sopeutua nopeasti yrityksissä voimassa oleviin kestävän kehityksen periaatteisiin tai ryhtyä tarvittaessa kehittämään kyseisiä periaatteita. 6 Kehittäjä

7 Vastuullinen toiminta on osa normaalia jokapäiväistä työtä Hyvinkään Laureassa. Konkretisoidakseen ja tuodakseen näkyväksi vastuullista arvoajattelua arkipäivän toiminnoissa Hyvinkään Laurea laatii itselleen kestävän kehityksen ohjelmaa. Työtä tehdään kansainvälisesti vakiintuneen kolmijaon mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla. Tekemisessä ovat mukana kaikkien Hyvinkäällä tarjottavien kolmen koulutusalan eli liiketalouden, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja opiskelijat. Näin saadaan aikaan monialainen, kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia käsittelevä toimintaohjelma. Verkostot avainasemassa Laurean strategisen tahtotilan eli verkostoitumisen periaatteen mukaisesti myös kestävän kehityksen järjestelmää rakennetaan verkostoitumalla. Tästä esimerkkinä on Sudenet, joka on opetusministeriön rahoittama Suomen ammattikorkeakoulujen verkostohanke. Verkoston tavoitteena on edistää kestävän kehityksen näkymistä korkeakoulujen toiminnoissa. SUDENET ja ympäristöjärjestelmät Tavoitteena kehittää ja jatkaa korkeakoulujen kestävän kehityksen edistämistä luomalla näihin ympäristönhallintajärjestelmiä sekä luoda korkeakoulutukseen soveltuvat kestävän kehityksen kriteerit kouluihin Pilottioppilaitoksina mm. Laurea, OAMK ja Pohjois-Karjalan amk, koordinointi Kymenlaakson amk, rahoitus opetusministeriö Projektin kesto SUDENET on Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkosto Anne Virtasen ja Hannele Leinosen mukaan kestävän kehityksen ohjelmaa rakennetaan verkostojen avulla. Laurean perusajatuksena on yhdistää opiskelijoiden ammatillinen kasvu, alueiden kehittäminen sekä uutta osaamista ja innovaatioita tuottava tutkimus ja kehitystyö. Nyt meneillään olevassa projektissa tullaan hyödyntämään tätä osaamista sekä myös arvioimaan ja kehittämään näitä toimintoja kestävän kehityksen kriteerien pohjalta. Syksyn 2005 aikana kestävän kehityksen työssä ollaan keskittymässä ympäristönäkökulmaan. Työtä toteuttavat ympäristöjohtamisen ja kestävän kehityksen sekä terveysalan opiskelijat moniammatillisena tiimityönä. Innovaatioiden löytämiseksi ohjelman tekemiseen on kytketty myös tutkimustoiminta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Laurea voi välittää tietoa ja olla toteuttamassa sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa, ei ainoastaan ympäristöohjelmia, vaan laajemminkin kestävän kehityksen ohjelmia. Teksti Hannele Leinonen Lehtori Anne Virtanen Lehtori, FT Kirjallisuutta Opas oppilaitosten Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Kehittäjä 7

8 Kesko kestävän kehityksen tiellä Kesko on Suomen johtava kaupan alan palveluyritys, joka laajentaa toimintaansa myös ulkomailla. Kesko työllistää Suomessa vähittäiskaupoissa noin henkilöä; K-kauppiaina toimii noin 1500 yrittäjää ja Kesko-konsernissa työskentelee noin henkilöä. Kesko toimii mm. päivittäistavaroiden, rauta- ja sisustustuotteiden sekä autokaupan aloilla. Kesko ja K-kaupat yhdessä muodostavat K-ryhmän. Kehityspäällikkö Ulla Rehell vastasi kysymyksiin Keskon ympäristöpolitiikasta ja yhteiskuntavastuusta. Ympäristöasiat Keskon toiminnassa? Keskon ympäristövaikutukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: rakennuksien, kuljetuksienjajätehuollon päästöihin. Päästöjä pyritään vähentämään eri keinoin. Keskolla käytetään mm. ekotehokasta rakennustapaa, jossa rakennuksen koko elinkaari otetaan huomioon. Toiminnan tavoitteena on optimoida taloudellisista ja ympäristösyistä aiheutuneet elinkaariaikaiset energia- ja muutoskustannukset sekä muut kustannukset. Aina ei kuitenkaan tarvitse rakentaa uutta, vaan vanhojakin kiinteistöjä voidaan käyttää. Lisäksi varastointi- ja kuljetustoiminnassa kehitellään keinoja, jotka vähentävät energian käyttöä sekä jätteiden ja päästöjen syntyä. Esimerkiksi varastotoimintojen jätehyötykäyttö on jo nykyään noin 90 prosenttia, ja lukua on vaikea parantaa enää merkittävästi. Mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa Keskossa? Keskossa toteutetaan yhteiskuntavastuuta GRI:n (Global Reporting Initiative -suositus) kolmipilarisen mallin mukaisesti. Malliin sisältyy taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Mallissa toiminnan vaikutuksia mitataan kymmenillä eri indikaattoreilla useilla eri toimialueilla. Indikaattoreita ovat esimerkiksi kokonaisenergiankäyttö, energiankäytöstä aiheutuneet päästöt, vedenkäyttö ja vaikutukset biodiversiteettiin. Taloudellista puolta mittaavat mm. paljonko ostetaan, mistä ostetaan ja miten alihankkijoita hallinnoidaan. Sosiaalisen vastuun ja työterveyden indikaattoreita ovat mm. työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä sekä työtyytyväisyys. Ympäristöpoliittiset toimet Keskossa? Keskon suurimmat yksiköt(esim. K-citymarket ja K-supermarket) järjestelmää. Tämän lisäksi toinen ympäristöpoliittinen toiminto on K-ympäristökauppamallin rakentaminen ja sen laajentaminen organisaatioon. Kauppamalli edellyttää mm., että kaikki jätteet lajitellaan vähintään jakeisiin, jotka Kehityspäällikkö Ulla Rehell kyseinen kunta ottaa vastaan sekä niihin, jotka Kesko ottaa vastaan. Kaiken kaikkiaan eri jakeita on kymmenkunta, joiden mukaan jätteiden lajittelu tapahtuu. Lisäksi K-ympäristökauppamalli edellyttää mm. luomutuotteiden ja reilun kaupan -tuotteiden tarjontaa kaupoissa. Ovatko ympäristöasiat Keskossa kilpailuvaltti? Ympäristöasioilla toivottaisiin olevan nykyistä isompi merkitys. Kuluttajille on kuitenkin tärkeämpää vielä ostamisen helppous ja hintamielikuvat. Vihreästi ajattelevia kuluttajia on vain noin 2 5 prosenttia. Vaikka Keskossa ollaankin ympäristöasioissa jo pitkällä, parantamisen varaa löytyy esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä sekä suosimisessa. K-ryhmä on ympäristötoiminnoissaan edelläkävijä ja haluaa omilla toimenpiteillään jatkuvasti vähentää myymiensä tuotteiden ympäristöhaittoja. Ympäristön hyväksi toimiminen kuuluu jokaisen K-ryhmäläisen tehtävänkuvaan. Teksti Sari Ahokas ja Kastehelmi Karppanen Kestävä kehitys -koulutusohjelman opiskelijat 8 Kehittäjä

9 Verkostoyrittäjyys nostamassa esiin uudenlaisen yrittäjäsukupolven Keravan Lauressa mm. yrittäjyyttä ja johtamista opettanut Tuija Toivolan väitöskirja tarkastettiin Vaasan yliopistossa 17. syyskuuta. Kauppatieteellisessä tiedekunnassa järjestetyssä tilaisuudessa toimi kustoksena professori Jukka Vesalainen (kesk.) ja vastaväittäjänä professori Matti Koiranen (oik.). Tutkimuspäällikkö Tuija Toivola on tarkastellut tuoreessa väitöskirjassaan yrittäjyyttä verkostotaloudessa. Hänen mukaansa verkostoyrittäjyydessä korostuvat luottamus ihmisiin, avoimuus sekä kokemusten jakaminen. Keskeinen taito verkostoyrittäjälle on myös kyky rakentaa, kehittää ja johtaa verkostoja. Verkostoista kilpailukykyä Globalisaation myötä yritysten toimintaympäristö on muuttunut epävarmemmaksi, kilpailu kiristynyt ja asiakkaiden vaatimustaso kasvanut. Kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysten osaaminen, luovuus sekä uudenlaiset toimintamallit ovat keskeisiä kilpailukyvyn ylläpitäjiä. Olemme siirtymässä uuteen aikakauteen, verkostotalouteen, jossa verkostot nousevat keskeiseksi organisoitumisen muodoksi. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille verkostotalouden yrittäjyyden ilmenemismuotoja ja hahmotella verkostotaloudessa toimiville yrittäjille ominaisia ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapoja. Tutkimuksen kohteena oli verkostoyrittäjyyden ilmiö, joka asemoituu yrittäjyyden ja verkostoteorioiden leikkauspintaan. Tutkimuksen tulosten perusteella perinteisen ja verkostoyrittä- jyyden keskeisinä eroina voidaan nähdä suhtautuminen verkostoihin ja ihmisiin, kasvustrategia sekä verkostojen merkitys liiketoiminnassa. Verkostoyrittäjyydessä yritykset näkevät itsensä verkoston jäseninä ja heidän menestyksensä toteutuu yhdessä muiden yritysten kanssa. Perinteiset yritykset haluavat rakentaa itse oman menestyksensä ja kokevat muut yritykset markkinasuhteiden kautta asiakkaina tai tavarantoimittajina. Verkostoyrittäjyydessä korostuu luottamus ihmisiin, avoimuus ja kokemusten jakaminen. Perinteisessä yrittäjyydessä halutaan säilyttää oma riippumattomuus eikä luoteta toisiin yrityksiin tai yrittäjiin.» Kehittäjä 9

10 Yrittäjän uudet roolit Kirjallisuutta Yrittäjyys verkostotaloudessa yksin tekemisestä verkostomaiseen toimintaan. Acta Wasaensia No 144 Liiketaloustiede 60 Johtaminen ja organisaatiot, Vaasa Uutuusarvoa tutkimus tuottaa nostamalla verkostoyrittäjyyden esille yrittäjyyden uutena muotona, joka tuo esille myös uudenlaisen yrittäjän identiteetin ja joka voidaan nähdä myös yrityksen strategisena valintana. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että uudet sekä nopeasti kehittyvät ja kasvavat toimialat omaksuvat luonnostaan uudentyyppisen toimintamallin, koska niiden toimintaympäristö edellyttää sitä. Verkostoyrittäjyys yhdistää verkostoyrittäjän ja verkostoyrityksen uudenlaiseksi, verkostotalouden yrittäjyydeksi, jossa toimintatavat ja rakenteet poikkeavat perinteisestä yrittäjyydestä. Verkostoyrittäjyyden kautta yrittäjille tulee uudenlaisia osaamisvaatimuksia ja uusia rooleja. Yrittäjyys muuttuu yhteisöllisemmäksi ja sosiaalisemmaksi. Yrittäjä ei ole yksinäinen puurtaja, vaan hän toimii tiiviissä yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Kyky keskustella avoimesti ja rakentaa luottamusta nousevat verkostoyrittäjyydessä tärkeiksi ominaisuuksiksi. Verkostotaloudessa yrittäjyys tarkoittaa myös yritysverkostojen johtamista. Modernin yrittäjän voidaankin sanoa olevan verkostomestari, jota voidaan kuvata verkonkutojaksi, kontaktien löytäjäksi ja vakiinnuttajaksi. Keskeiseksi kyvyksi verkostotalouden yrittäjällä nousee verkosto-osaaminen, joka tarkoittaa kykyä rakentaa, kehittää ja johtaa verkostoja. Uudenlainen yrittäjäsukupolvi Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan nostaa esille kysymys uudenlaisen yrittäjäsukupolven esiinnoususta. Yrittäjiksi toivottavasti yhä enemmän hakeutuu aktiivisia ja sosiaalisia yksilöitä, joilla on hyvä verkostokyvykkyys ja jotka näkevät verkostot välineenä yrityksen kasvuun ja kehittämiseen. Yrittäjäksi ryhtyminen on tulevaisuudessa entistä useammalla jossain uran vaiheessa todellinen vaihtoehto tai ehkä ainoa mahdollisuus työllistää itsensä. Erikoisosaaminen, täydentävän osaamisen hankkiminen kumppanuuksien kautta, avoimuus ja aktiivisuus sekä rohkeus tehdä asioita uudella tavalla voivat olla uuden yrittäjäsukupolven menestyksen eväitä kiristyvässä kilpailussa ja globaaleilla markkinoilla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää valmennettaessa ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijoita yrittäjyyteen sekä kehitettäessä uudenlaisia liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tuloksia ja uudenlaisen yrittäjyyden mahdollisuuksia on tarkoitus levittää laajempaankin käyttöön myös oppikirjan muodossa. Lisätietoja Tuija Toivola Tutkimuspäällikkö, KTT p Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta tilasi alkuvuodesta Laurealta selvityksen, jossa tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta kiinteistöiltä Hunttijärveen pääsevien jätevesien aiheuttamasta järven vedenlaadun heikkenemisestä. Tehtävänämme oli kesän 2005 aikana kartoittaa järveä kuormittavat päästölähteet sekä neuvoa kiinteistöjen omistajia, miten päästöjen määrää voidaan vähentää. Opiskelijatoverimme Riitta Hyytiä aloitti samoihin aikoihin maatalouden päästöjen kartoittamisen laatimalla ravinnetaselaskelmat Hunttijärven valumaalueen pelloille. Me taas keskityimme työssämme paikallisen asutuksen ja kesämökkien jätevesien käsittelyyn. Kartoitimme jätevesiärjestelmät vierailemalla jokaisella valuma-alueen kiinteistöllä. Näillä kiinteistökohtaisilla käynneillä selvitimme yh- 10 Kehittäjä

11 Alkuvuodesta 2005 tiedusteltiin kiinnostustamme tehdä opinnäytetyönä ja erikoistumisharjoitteluna jätevesijärjestelmäselvitystä Hunttijärven valumaalueen kiinteistöille Mäntsälässä. Tartuimme kiinnostuneina ehdotukseen, sillä aihe oli erittäin ajankohtainen uuden haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen (542/2003) voimaantulon vuoksi. Jätevesikuormitukset kuriin Hunttijärvellä Anna Tuominen ja Janne Asukas kartoittivat Hunttijärven jätevesijärjestelmää haastattelemalla alueen kiinteistönomistajia. dessä kiinteistön omistajan kanssa, minkälaisia jätevesiä kiinteistöllä syntyy, mihin ne johdetaan ja miten ne käsitellään. Kiinteistökäynnit antoisia Kesän aikana teimme parisenkymmentä maastopäivää Hunttijärven alueella. Vierailut kiinteistöille sovimme omistajien kanssa etukäteen puhelimitse. Keskustelut olivat hyvin antoisia ja kiinteistön omistajat olivat kiinnostuneita jätevesijärjestelmiensä kehittämisestä. Usealla kiinteistöllä jätevesijärjestelmä on melko vanha. Monet isännät ja emännät tiesivätkin, että tulevaisuudessa muutoksia tulee tehdä. Ohjeet saostussäiliöiden saumojen tarkistamisesta, pintasakkaa erottelevien T-haarojen lisäämisestä ja imeytyskenttien oikeasta mitoituksesta aina saunavesien imeyttämiseen kivipesäimeytyskaivon kautta otettiinkin hyvin vastaan. Kiinteistökäynnit hyödyttivät molemmin puolin. Kiinteistönomistajat saivat neuvoja oman jätevesijärjestelmän kehittämiseen ja toisaalta me saimme kuulla henkilökohtaisia kokemuksia ja tietoja Hunttijärven tämän hetkisestä ja menneestä tilanteesta. Kiinteistöllä kerätyt tiedot kirjoitettiin puhtaaksi ja kiinteistökohtainen palaute karttapiirroksineen palautettiin kiinteistön omistajalle alkusyksystä. Koko kesän pystyimme edistämään opinnäytetyötämme käyttämällä Laurea Hyvinkään tiloja sekä saamalla käyttöömme tietokoneet paikkatieto- ym. ohjelmineen. Työ tekijäänsä opettaa Vaikka kartoitus maastopäivineen ja puhtaaksikirjoituksineen vei aikaa koko kesän, tuntui kesä kui- tenkin kesältä. Ihmisten yhteistyöhalukkuus, yleinen kiinnostus Hunttijärven tilan parantamiseen ja työstämme saamamme positiivinen palaute sai työn tuntumaan mielekkäältä. Hankkeeseen osallistuminen oli opintoja tukevaa, sillä kestävän kehityksen opinnoissa käsiteltyjä asioita pystyi syventämään ja soveltamaan tositoimissa. Koska jätevesiasiat ovat ajankohtaisia, tuntuu myös tulevaisuutta ajatellen, ettei työn mukanaan tuoma oppi ojaan kaada. Ja mikäli kaataisi, voisi samalla tarkistaa täyttääkö ojan pohjalle laskevien jätevesijärjestelmien purkuputkista tulevien vesien päästöt asetuksen vaatimukset. Teksti Anna Tuominen ja Janne Asukas Luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijat Kehittäjä 11

12 Rural & Urban Lab edistämässä maaseudun kestävää kehitystä Uudellamaalla Rural & Urban Laboratorio toimii Hyvinkään Laureassa maaseutuun ja kaupunkiympäristöön liittyvien kehittämishankkeiden parissa. Laboratorion keskeinen tehtävä on yhdistää Laurean opettajien ja muun henkilöstön asiantuntemus sekä opiskelijoiden oppimistavoitteet työelämälähtöisiin hankkeisiin. Rural & Urban (R & U) Labille eli maaseutu-kaupunki-kehittämislaboratoriolle viitoitti tietä Maaseudun EU-tietokeskus Carrefour Uusimaa. Kyseinen tietokeskus oli Euroopan komission, Uudenmaan liiton ja Laurean rahoittama tiedotushanke, joka toimi Hyvinkään Laureassa vuosina Carrefourin yleiseurooppalaisena tehtävänä oli toimia linkkinä ja keskustelufoorumina maaseudun kehittäjien ja maaseudun asukkaiden välillä. Vaikka Carrefour-toiminta loppui koko EU:n alueella viime vuoden lopussa, kohtaamispaikka jäi hieman muotoaan muuttaen Laureaan. Hankkeet ja rahoitus työelämästä R & U Lab tekee yhteistyötä erityisesti maaseudun ja ympäristön Tero Uusitalo opiskelijoiden kanssa maastossa. kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Keskeisiä työelämän yhteistyökumppaneita ovat mm. maaseudun toimintaryhmät, kylä-, asukas- ja ympäristöyhdistykset, maaseutuyritykset sekä kunnat. R & U Labin hankkeet lähtevät liikkeelle aina työelämälähtöisesti. Tavallisesti hankkeen käynnistää alueen toimija, joka ottaa yhteyttä ja kyselee yhteistyömahdollisuuksia hankeideansa toteuttamiseen Laureasta. Hankkeen ollessa toteuttamiskelpoinen, R & U Lab jäsentää idean siten, että hankkeessa voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti Laurean opettajien asiantuntemusta sekä niin, että opiskelijat saisivat hankkeesta mahdollisimman mielekkäitä opintoihinsa liittyviä kehittämistehtäviä. Rahoitusta R&ULabin kehittämishankkeisiin on saatu tavallisimmin toimintaryhmistä ja TEkeskuksesta. Usein hankkeen hallinnoijana ja rahoituksen hakijana toimiikin Laurean R& U Lab, mikä helpottaa huomattavasti myös yhteistyötahojen kuten esimerkiksi pienten yhdistysten työtaakkaa. Tällöin myös työelämän toimeksiantajalle jää enemmän resursseja hankkeen sisällölliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näin monimutkainen hankebyrokratia jää R & U Labin harteille. Hankkeet toteutetaan tavallisesti työryhmissä, joissa on edustettuna työelämä, Laurean asiantuntijaopettajat sekä opiskelijat. Näin käytännön työ R&U Labissa on- 12 Kehittäjä

13 kin paljolti hankkeen toimijoiden asiantuntemuksen yhteen sovittamista ja hankkeen koordinointia. Monialaista osaamista Vaikka toteutettavat hankkeet liittyvät hyvin läheisesti nimenomaan Laurean luonnonvara- ja ympäristöalaan, maaseudun ja kaupunkiympäristöjen kehittäminen sinänsä vaatii hyvin monialaista osaamista. Esimerkiksi kyläsuunnitelmien laadinnassa on hyödynnetty paikkatietojärjestelmiä, kaavoitus- ja maisemaosaa- mista sekä Laurean terveysalan yhteisöanalyysiosaamista. Hankkeissa toimiminen sinänsä vaatii myös opiskelijoilta monenlaisia taitoja oman ammattialansa osaamisen lisäksi. Esimerkiksi viestintä-, vuorovaikutus- ja tiimityötaidot korostuvat kohdattaessa työelämän haasteita. Toisaalta jokainen hanke on arvokas oppimisprosessi niin työelämälle, Laurean asiantuntijoille kuin opiskelijoillekin. Teksti Tero Uusitalo palvelupäällikkö Esimerkkejä toteutetuista ja käynnissä olevista hankkeista vuosina : Uudenmaan maaseudunkehittämisen tiedotuslehti Kyläsuunnitelmat: Sykärinkulma, Kaukas, Kirveskoski, Kytäjä, Seutula, Vanha-Paijala Mäntsälän Hunttijärven valuma-alueen kiinteistöjen jätevesi- ja kuormitusselvitys sekä maatilojen ravinnetaselaskelmat Sykärinjärven vedenlaatuselvitys Kehittäjä 13

14 Pornaisten Kirveskosken kirkonkylän asukkaiden näkemyksiä alueensa viihtyvyydestä. Mitä punaisempi väritys, sen suurempi osa asukkaista pitää kyseistä paikkaa viihtyisänä. Kartta on tehty interpoloimalla kunkin alueen saamista hyvistä tai huonoista pistemäisistä maininnoista jatkuvapintainen esitys (kartta Liisa Laitinen). Paikkatiedot alueellisen kehittämisen välineenä Mitä paikkatieto on? kysyvät opiskelijat usein tullessaan ensimmäistä kertaa paikkatietokurssille. Paikkatieto on tietoa, joka on sidottu paikkaan, toisin sanoen sitä voi olla mikä tahansa tieto. Paikkatiedon sovellusten avulla voidaan mm. ohjata sairaankuljetusyksiköt asiakkaan luo mahdollisimman nopeaa reittiä. Paikkatieto auttaa sen pohdinnassa, mihin päivittäistavarakaupan kannattaa perustaa uusi yksikkönsä. Satelliittipaikantimen avulla voidaan niin ikään merkitä kasvihavaintoja, peltojen suojavyöhykkeitä tai löytää järveltä oikea mittauspiste. Laurea-ammattikorkeakoulussa hyödynnetään paikkatietoa mm. maaseudun ja ympäristön kehittämishankkeissa. Paikkatieto-opetus onkin kiinteästi sidottu työelämälähtöisiin hankkeisiin. Käytössämme on 0,5 metrin tarkkuudella paikantava differentiaalisatelliittipaikannin (DGPS) sekä MapInfo- ja ArcGIS-paikkatietoohjelmat, jotka yhdessä mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun ja -käsittelyn. Paikkatieto Laurean hankkeissa Paikkatietojärjestelmien yksinkertaisin toimenpide on kartoittaa erilaisten asioiden sijaintia joko satelliittipaikannuksen tai erilaisten kyselyjen avulla. Kartoituksissa kohteet laitetaan kartalle ja niille tehdään tietokanta, joka voi sisältää mitä tahansa kerättyä tietoa. Tällaisia kartoituksia on tehty opiskelijoiden toimesta mm. hevosalan yrittäjyyden selvityshankkeessa, kyläsuunnitelmissa, suojavyöhykkeiden markkinoinnissa, maaseutumatkailun paikantamishankkeessa, eri kaupunkien turvallisuusselvityksissä yms. Tulevaisuudessa paikkatietoa tullaan hyödyntämään esim. monialaisessa KUUMA-kuntien matkailun kartoittamishankkeessa, jossa ovat mukana Laurea Järven- 14 Kehittäjä

15 pää, Kerava ja Hyvinkää sekä yhteistyökumppaneista esim. matkailun osaamiskeskittymä Hämeen ammattikorkeakoulusta. Yhteishankkeessa kartoitetaan Keski-Uudenmaan ja Etelä-Hämeen matkailutoimen kulttuuri- ja hyvinvointimatkailua. Edistyneempää paikkatiedon hyödyntämistä edustaa kerättyjen tietojen käyttäminen alueellisten analyysien pohjana. Tällöin voidaan esim. määritellä alueittain asukkaiden mielipiteitä omasta asuinalueestaan, vaikkapa sen turvallisuudesta tai viihtyvyydestä. Kerättyjen aineistojen laadusta ja sisällöstä riippuen voidaan paikkatieto-analyysit ulottaa vielä seuraavalle tasolle, jossa voidaan tutkia eri ilmiöiden välisiä suhteita. Esimerkiksi matkailualan yrittäjyyden osalta voitaisiin tutkia, miksi jotkut yritykset pärjäävät paremmin kuin toiset, vaikka niiden tuottamat palvelut ovat samat. Hankelähtöisessä opetuksessa on omat etunsa. Opiskelijat voivat osallistua hankkeisiin taitojensa mukaan, koska hankkeista löytyy aina eritasoisia tehtäviä. Lisäksi kartoitustyyppisissä hankkeissa opiskelijaresurssit ovat tärkeä voimavara, sillä kyselyt, haastattelut ja tietokantojen tekeminen vievät yleensä runsaasti työtunteja. Laurean aluekehityshankkeissa pyritään mahdollisimman usein monialaiseen tarkasteluun. Tällä pyritään edistämään kestävän kehityksen toteutumista, ei pelkästään Laurean sisällä, vaan myös ympäröivässä yhteiskunnassa. Teksti Rauni Varkia lehtori, FL Vesinäytteenottoa Sykärinjärveltä hydrologian ja limnologian laboratoriokurssilta. Oikea näytteenottopaikka löytyy kuvassa etuvasemmalla olevan satelliittipaikantimen avulla. Näytteenottopisteen etäisyys päiväntasaajalta on 6730,522 km (kuva Rauni Varkia). Oikean näytteenottopaikan löydyttyä DGBS:n avulla näytettä päästään tutkimaan laboratoriossa.rauni Varkia työn ääressä. Kehittäjä 15

16 Onko mahdollista tehdä asukkaille kyselytutkimus kestävästä kehityksestä? Voiko kyselystä saada kasaan opinnäytetyön? Vastaus molempiin kysymyksiin on kyllä, vaikkei se olekaan maailman yksinkertaisin tehtävä. Ympäristösuunnittelija (AMK) Anu Helosvuori tutkinut kotkalaisten ympäristökäsityksiä Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman tarkoituksena on toimia työvälineenä kestävän kehityksen mukaisen Kotkan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Kestävää kehitystä on usein vaikea määritellä käytännössä, vaikka kestävän kehityksen mukaisen kaupungin ominaispiirteet ovatkin tunnistettavissa. Tällaisia ovat energian ja luonnonvarojen tehokas ja tuhlailematon käyttö, haitallisten päästöjen minimointi, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, tasapainoinen talous, kulttuuriarvojen tunnustaminen ja vaaliminen sekä hyvinvoinnin ja sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen. Toimintaohjelman päivitystä Kotkan kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman ensimmäinen ohjelmakausi päättyi vuoden 2003 lopussa. Kesällä 2004 olin erikoistumisharjoittelussa Kotkan ympäristö- Näkymä Kotkan satamasta. Helosvuoren tutkimuksen mukaan kotkalaiset pitävät tärkeänä mm. vesistöjen tilan parantamista. 16 Kehittäjä

17 Kotkan ympäristökeskuksen ja Laurean yhteistyönä valmistui kesällä 2005 opinnäytetyö, jossa tutkittiin kotkalaisten käsityksiä kestävästä kehityksestä. keskuksessa keräämässä tietoja kestävän kehityksen seurantaraporttiin. Tällöin heräsi ajatus tehdä osana Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman päivitysprosessia kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään asukkaiden näkökulmia päivitettävään toimintaohjelmaan. Päivitetty toimintaohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 aikana. Kyselytutkimus tehtiin Kotkan ympäristökeskuksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä ja kyselytutkimuksen tuloksista valmistui opinnäytetyöni kesäkuussa Kyselytutkimuksessa kartoitettiin kotkalaisten yleistä tyytyväisyyttä paikallisyhteisöönsä Euroopan kestävän kehityksen indikaattorin avulla sekä kotkalaisten omia toimintatapoja kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi selvitettiin asukkaiden mielipiteitä Kotkan kestävän kehityksen edistämisen keinoista ja Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman sisällöstä. Kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 700 kotkalaista, joista 254 vastasi kyselyyn. Anti pähkinänkuoressa Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kotkalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä paikallisyhteisöönsä. Työmahdollisuudet ja mahdollisuudet osallistua paikallistason suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin herättävät kuitenkin asukkaissa tyytymättömyyttä. Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman sisältämistä toimenpiteistä asukkaat pitävät erittäin tärkeinä viher- ja luontoalueiden suojelua, ilmanlaadun ja vesistöjen tilan parantamista, yritysten ja Kotkan kaupungin ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristökasvatusta. Tulosten mukaan kotkalaisten ympäristövastuullinen toiminta toteutuu parhaiten energian säästön ja jätteiden lajittelun osalta. Vähiten huomiota kiinnitetään ympäristöystävällisten tuotteiden suosimiseen. Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman päivitykseen liittyvän kyselytutkimuksen tekeminen ja analysointi opinnäytetyönä oli haastava. Työn aikana opin paljon uutta hyvän kyselylomakkeen laadinnasta, tulosten analysoinnista ja ennen kaikkea (opinnäyte)työn huolellisen suunnittelun tärkeydestä. Opinnäytetyön tekeminen Kotkan ympäristökeskukselle antoi myös valmistumisen jälkeen mahdollisuuden saada lisää työkokemusta, josta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Teksti Anu Helosvuori Ympäristösuunnittelija (AMK) Kehittäjä 17

18 Uusmaalaiset muistavat varmasti vielä vuoden 2004 sadekesän ja Vantaanjoen tulvimisen vaikutukset alueelle. VESI - hyvän elämän peruselementti Harva pitää viikkokausia kestävästä sateesta, mutta toisaalta me kaikki haluamme veden ääreen. Ihmiset haluavat nauttia puhtaista järvistä ja joista uima- ja kalavesinä sekä toteuttaa omat asumisunelmansa mieluiten järvinäkymin. Laureassa on käynnistymässä laajapohjainen vesiteeman ympärille rakentuva hankekokonaisuus. Yhteistyössä ovat mukana mm. Lahden ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hamburg University of Applied Sciences, Hermian yrityskehitys ja Tampereen teknillinen yliopisto. Vesidirektiivi ohjaa Suomessa on ollut käytössä jo luvun lopulta alkaen vesien tilan arvioinnissa ns. vesistöjen käyttökelpoisuusluokittelu. Luokittelu tarkastelee vesien laatua kuvaavia mitattuja laatusuureita lähinnä vesien eri käyttömuotojen kannalta. Veden värjäytyessä tummanruskeaksi, humuspitoisuus on korkea ja käyttökelpoisuus esimerkiksi veden hankintaan saattaa olla vain tyydyttävä, jopa huonokin. Uuden vesidirektiivin käyttämässä ekologisessa luokituksessa vertailukohta, johon vesistön tilaa aina verrataan, on vastaavanlaisella maantieteellisellä alueella oleva vastaava vesimuodostuma esimerkiksi joki tai järvi, johon ei kohdistu ihmisen muuttavaa toimintaa. Tällaisessa ekologisessa luokituksessa esimerkiksi suoperäisen alueen keskellä oleva tumma humusvesi kuuluu luokkaan erinomainen ekologinen tila, mikäli ihmistoiminnot eivät vaikuta kyseiseen järveen. Samoin maaperän luontainen rehevyys on otettava huomioon, kun luokitellaan esimerkiksi savialueiden järvien rehevöitymistä ja sen vaikutuksia ekologiseen tilaan. Ekologisen luokituksen keskeisenä ongelmana on se, miten puetaan numeeriseen muotoon ne direktiivin vain sanalliset kuvaukset, milloin vesistöä on pidettävä vielä hyvässä ekologisessa tilassa olevana ja milloin tila on jo huonontunut tyydyttäväksi. Nimittäin tämän rajan ylittyminen tietää huomattavia taloudellisia panostuksia, koska direktiivi velvoittaa esittämään ja toteuttamaan sellaiset toimenpiteet, joilla tila voidaan palauttaa takaisin hyväksi. 18 Kehittäjä

19 Laureassa vesistöt nähdään myös kokonaisuutena, johon kuuluvat vesistöjen monet käyttömuodot. Vesistötutkimuksen alle voidaan rakentaa mm. vesistöjen taloudellista merkitystä, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia tai matkailu- ja virkistyskäyttöä tarkastelevia osioita ekologisen tarkastelukulman rinnalle. Hankkeen yhteistyötahot Leila Järvinen Sykärinkulman asukasyhdistyksestä sekä laurealaisia lähdössä järvelle. EU:n vesidirektiivi on uudistunut. Uuden direktiivin mukaisia toimintatapoja ollaan parhaillaan kehittämässä vesistöjen parissa työskentelevien alan organisaatioiden piirissä. Vesitutkimus Laureassa Laurean tutkimuslaboratorio Hyvinkäällä tarjoaa hyvät puitteet pintavesien laadulliseen tutkimukseen. Viime vuonna toimin- tansa aloittaneessa laboratoriossa on tutkittu mm. Sykärinjärven vesinäytteitä. Laurean vesistöihin kohdistuvassa T&K-hankesuunittelussa lähdetäänkin kartoittamaan uusia monitorointitapoja vesistöjen kokonaisarviointiin. Samalla pyritään saamaan aikaiseksi laaja-alainen opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen hanketoimintaan Laurean Learning by Developing ts. tutkivan oppimisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Hankesuunnittelua toteutetaan Hyvinkään Laurean Rural & Urban laboratoriossa Laurean luonnonvara- ja ympäristöalan yksikössä. Hankesuunnittelusta vastaa palvelupäällikkö Tero Uusitalo. Laurean sisällä laajaalaisuutta pyritään edistämään eri koulutusohjelmien ja yksiköiden välisellä yhteistyöllä Laurean lisäksi Baltic Sea Sustainable Development networkissä hanketta ovat suunnittelemassa Hampurin yliopistosta professori Dieter Jaeger, Lahden ammattikorkeakoulusta yliopettaja Silja Kostia ja Tampereen ammattikorkeakoulusta laboratorioinsinööri Renja Kivikoski. Hankesuunnittelijat ovat edelleen yhteistyössä mm. Hermian Tampereen teknillisen yliopiston sekä Savonia ammattikorkeakoulun koordinoiman Lakepromohankkeen toimijoiden ja Satakunnan Prizztech Oy:n Vesiinstituutti hankkeen kanssa. Teksti FT Jari Siivari Lisätietoja Kehittäjä 19

20 Harjoittelijana Euroopan sydämessä Euroopan pääkaupungissa Brysselissä suoritettu erikoisharjoittelu antoi valmiuksia ymmärtää paremmin mm. eurooppalaista politiikkaa, monikulttuurisuutta ja suomalaisia tapoja ja tottumuksia. Brysselissä sijaitseva Helsingin EU-toimisto on Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton ylläpitämä edunvalvonta-, tiedotus- ja markkinointitoimisto. Toimiston pääasiallisiin tehtäviin kuuluu lisätä Helsingin seudun ja Uudenmaan tunnettavuutta, luoda ja kehittää yhteistyösuhteita Euroopan unionin instituutioihin ja vahvistaa alue-, kaupunki- ja yliopistoverkostoja. Työ tutuksi Reilun kolme kuukautta kestävän erikoistumisharjoitteluni aloitin keskieurooppalaisessa keväässä, kirsikoiden kukkiessa ja kevätauringon lämmittäessä. Ensimmäinen viikko meni rutiineihin tutustuessa, mutta sitten työ lähti rullaamaan omalla painollaan. Toimenkuvaani kuului pääasiallisesti tiedottaminen EU:n ajankohtaisista ympäristöasioista toimistomme asiakaskunnalle, josta suurin osa koostuu Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton henkilökunnasta. Työ oli kiinnostavaa ja erittäin haastavaa, koska en ollut aikaisemmin toiminut vastaavanlaisessa työssä. Innokkaana ulkoilijana ja erilaisten liikuntamuotojen harrastajana pääasiallisesti konttorissa tapahtuva näyttöpäätetyö tuntui välillä hieman vaikealta ja puuduttavaltakin. Konttorityön ohessa oli kuitenkin ihan riittävästi mahdollisuuksia osallistua erilaisiin seminaareihin, joihin siirtymisen niin kuin muunkin kaupunkiliikkumisen hoidin kestävän kehityksen oppien mukaisesti polkupyörällä tai hyvin toimivalla ja edullisella julkisella liikenteellä. Lobbausta ja tiedon välitystä Brysselissä on valtavasti erikokoisia, -laatuisia ja -tasoisia lobbausyrityksiä kaikista EU-maista. Suomesta alueellisia edustustoja löytyy yhteensä kahdeksan, joita ovat Kuntaliiton toimisto sekä Helsingin, Turun ja Lounais- Suomen, Länsi-Suomen, Etelä- Suomen, Tampereen, Kaakkois- Suomen ja Pietarin, Itä-Suomen toimistot sekä Oulu-Lappi-toimisto. Jokainen näistä toimii pääasiallisesti johtajan ja muutaman harjoittelijan voimin. Kaikilla suomalaisilla toimistoilla on Euroopan parlamentin avarat tilat inspiroivat avarakatseiseen toimintailmapiiriin ja päätöksentekoon (kuva Jere Metsävuo). vastaavanlaiset tavoitteet kuin Helsingin toimistolla eli saada alueellensa kuuluvuutta ja näkyvyyttä, muodostaa yhteistyöverkostoja ja edustaa omaa aluettaan. Toimistolla on internetissä tietopalvelu, johon voi liittyä kuka tahansa Uudellamaalla toimiva henkilö, joka on kiinnostunut ajankohtaisista EU-asioista. Jokainen toimiston työntekijöistä osallistui tietopalvelun ylläpitoon kirjoittamalla sekä tiedotteita että raportteja ajankohtaisista asioista, joiden oletetaan olevan kiinnostavia ja hyödyllisiä Suomessa. Tiedotteiden sisältö kaivetaan useista päivittäin vaihtuvista uutisista ja raporttien sisältö tiivistetään useimmiten erilaisista seminaareista. 20 Kehittäjä

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot