kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 2/2005 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 2/2005 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT"

Transkriptio

1 kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 2/2005 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

2 2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Kestävä kehitys kuuluu kaikille 6 Hyvinkään Laureaan oma kestävän kehityksen ohjelma s Kesko kestävän kehityksen tiellä 9 Verkostoyrittäjyys nostamassa esiin uudenlaisen yrittäjäsukupolven 10 Jätevesikuormitukset kuriin Hunttijärvellä s Rural & Urban Lab edistämässä maaseudun kestävää kehitystä Uudellamaalla 14 Paikkatiedot alueellisen kehittämisen välineenä 16 Ympäristösuunnittelija (AMK) Anu Helosvuori tutkinut kotkalaisten ympäristökäsityksiä s Vesi - hyvän elämän peruselementti 20 Harjoittelijana Euroopan sydämessä 22 Kulttuuri- ja hyvinvointimatkailu vahvassa kasvussa Järvenpään Laureaan matkailun tutkimus- ja kehittämiskeskittymä 24 Kestävää kehitystä Itämeren maissa 27 Uutissivut 31 Opiskelijat Vastaava päätoimittaja Helena Erjanti Päätoimittaja Kaarina Murtola-Jokiniemi Toimitusneuvosto Susanna Kivelä Päivi Korhonen Jari Siivari Anne Virtanen Pirjo Vuotovesi 32 Yhteystiedot Toimittajat Riina Saksa, liiketalouden opiskelija Minna Varpalahti, liiketalouden opiskelija Julkaisija Laurea 2 Kehittäjä

3 PÄÄKIRJOITUS s.8 Opiskelija oppii aidoissa hankkeissa s. 9 Taitto Markus Lampo, liiketalouden opiskelija Tea Sutinen, liiketalouden opiskelija Jenni Pulkkinen, liiketalouden opiskelija s. 10 Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Kestävä kehitys on yksi Laureaammattikorkeakoulun strategisista painoalueista. Sen merkitys on keskeinen hankkeissa, joissa Laurean opiskelijat ja henkilöstö yhdessä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa tuottavat uutta osaamista ammattikorkeakoululle ja työelämälle. Tutkiva oppiminen kehittämishankkeissa (Learning by Developing) on Laurean kehittämä uusi oppimismalli, jonka perusteella Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi Laurean koulutuksen laatuyksiköksi vuosille Laurean tavoitteena on tuottaa tutkimus- ja kehitystyön avulla vaikuttavaa innovaatiotoimintaa yhteistyössä alueen kestävän kehityksen toimijoiden ja klustereiden kanssa. Klusterit voivat olla sosiaaliseen, ekologiseen tai kulttuuriseen kestävään kehitykseen suuntautuneita. Laurea haluaa olla edelläkävijä ns. prime mover, joka ennakkoluulottomasti yhdistää kestävän kehityksen elementtejä uudella tavalla. Edelläkävijyys onnistuu mm. yhdistämällä Laurean toimin- (kuva Adolfo Vera) taympäristön elinkeinoelämä, julkinen sektori, ihmisten muodostamat yhteisöt ja korkeakoulutus samaa päämäärää tavoittelevaksi kestävän kehityksen foorumeiksi ja klustereiksi. Tämä kehittäjälehti paneutuu kestävään kehitykseen monesta eri näkökulmasta ja painottaa kestävän kehityksen kuulumista meille kaikille. Helena Erjanti päätoimittaja tutkimusjohtaja (oto), aluerehtori Kehittäjä 3

4 Määritelmän mukaan kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys kuuluu kaikille FT Jari Siivarin mielestä kestävä kehitys on prosessi, joka edistää hyvinvointia. Kestävä kehitys mielletään virheellisesti usein pelkän ekologisen elämäntavan edistäjäksi. Presidentti Tarja Halonen korosti vuonna 2002 Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa, ettei maapallo ole vain luontoa ja ympäristöä, vaan sillä asuu myös ihminen. Laurean kestävän kehityksen ja osaamisalueverkoston koordinointi tapahtuu Hyvinkään Laurean luonnonvara- ja ympäristöalan yksikössä. Ekologisen kestävän kehityksen lisäksi pyritään aktiiviseen vuorovaikutukseen muiden alojen kanssa sekä edistämään laurealaista kestävän kehityksen T&K-hanketoimintaa taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen hankkeissa. Kestävä kehitys tulisi ymmärtää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen prosessiksi, jonka tavoitteena on edistää alueiden hyvinvointia ihmisten, yhteisöjen ja yritysten kannalta. Kestävän kehityksen ulottuvuudet Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna kestävän kehityksen tulisi turvata ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa. Laaja yhteistyö ja osallistuminen on tärkeää kestävän kehityksen edistämiseksi. Yksityisten ihmisten, kyläyhdistysten ja asukastoimikuntien osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa, lisäävät tasa-arvoa sekä elävöittävät yhdyskuntia. Kestävän kehityksen ulottuvuuksiin kuuluu olennaisena osana ekologinen ulottuvuus, joka käsittää muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luontoa ja ympäristöä pilaavien toimien vähentämistä. Ekologinen kestävä kehitys lienee useimmille tutuin kestävän kehityksen ulottuvuuksista. Ekologinen kestävyys tulee vastaan esimerkiksi valitessamme päivittäisiä kulutushyödykkeitä, liikenteessä ja asumiseen liittyvissä valinnoissa. Vastuullinen ku- 4 Kehittäjä

5 luttaja suosii kierrätystä, joukkoliikennettä ja ekologisia materiaaleja. Taloudellinen kestävä kehitys pitää sisällään tasapainoisen kasvun, johon ei sisälly velkaantumista tai varantojen hävittämistä. Sen pyrkimyksenä on tuottaa sekä tarjota tavarat ja palvelut maailmanlaajuisesti siten, että ne rasittavat ympäristöä entistä vähemmän. Taloudelliseen kestävyyteen liittyy kiinteästi yritysten yhteiskuntavastuun käsite. Yhteiskuntavastuulla käsitetään yrityksen aktiivista vastuullisuutta, joka perustuu yrityksen omiin lähtökohtiin. Yhteiskuntavastuu koostuu taloudellisesta osasta, ympäristöosasta ja sosiaalisesta osasta. Näihin kuuluvat taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen, ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvät toimintatavat ja vastuullisuus suhteessa henkilöstöön, asiakkaisiin ja kuluttajin, verkostoyhteistyössä toimiviin kumppaneihin ja ympäristön asukkaisiin ja yhteisöihin. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävä kehitys painottaa väestön yleistä hyvinvointia. Siinä kiinnitetään huomiota työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn, ihmisten väliseen tasa-arvoon, viihtyisään elinympäristöön ja yhteisöjen sosiaalisen toimivuuteen. Kulttuurisesti kestävä kehitys mahdollistaa ihmisten vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Esimerkiksi perinteisten tietojen ja taitojen yhdistäminen tieteelliseen tutkimukseen voisi toimia pohjana alueelliselle sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Mittaaminen ja tutkiminen haastavaa Kestävän kehityksen moniulotteisuuden johdosta on vaikea löytää yleispätevää tapaa mitata eri ulottuvuuksia ja verrata niiden arvoa toisiinsa nähden. Esimerkiksi paljon käytetty ekologisen jalanjäljen mittaus ei välttämättä huomioi oikealla tavalla Suomea harvaanasuttuna pitkien välimatkojen maana, jossa oman auton käyttö on maaseudun asukkaalle usein ainut mahdollisuus liikkumiseen. Kestävyyden tutkiminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen ovatkin tärkeitä tulevaisuuden haasteita. Kestävyyden ja yhteiskuntavastuun käsite tulisi saada osaksi kaikkien yritysten ja yhteisöjen arkea. Tässä kestävän kehityksen teemanumerossa on pyritty luomaan monipuolinen katsaus kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin ja toimintamuotoihin. Teksti FT Jari Siivari TESTAA ITSESI Oman ekologisen jalan jälkesi voit mitata kätevästi vaikkapa Tampereen kaupungin ekotallaaja-linkin kautta. Toimistojen kestävyyden mittaamiseen puolestaan löytyy Terveyden edistämisen keskuksen suunnittelema Kekepeli, osoitteesta Mikä on ekologinen jalanjälki? Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutusta. Sillä voidaan hahmotella, millaisissa rajoissa kulutuksen pitäisi pysyä, jotta kehitys olisi ekologisesti kestävää. Suomalaiset ylittävät nämä rajat nelinkertaisesti. Esimerkiksi Tampereen kaupungin Ekotallaaja-pelissä voit laskea henkilökohtaisen ekologisen jalanjälkesi, sillä pelissä kysytään elämäntavoistasi. Pelin aikana saat hyödyllistä tietoa elämäntapojesi ympäristövaikutuksista ja samalla saat vinkkejä ympäristöystävällisemmästä elämäntavasta. Anna Kekepelin kertoa Kehittäjä 5

6 Hyvinkään Laureaan oma kestävän kehityksen ohjelma Koulutuksen yhtenä tavoitteena on kasvattaa vastuullisia kansalaisia, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet sekä työssään että arkielämän valinnoissaan. Hyvinkään Laureassa opiskelijat ovat mukana rakentamassa kestävän kehityksen ohjelmaa. Kuvassa vasemmalta Pirjo Jantunen, Riina Peltola ja Terhi Helkala. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen muun muassa Baltic 21E -ohjelman kautta. Toistaiseksi opetusmaailmassa ovat asiaa vieneet tehokkaasti eteenpäin enimmäkseen vain ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset sekä vapaan sivistystyön instituutiot. Koulutuksen haasteena on välittää tietoa kestävästä kehityksestä siten, että työelämässä eri alojen ammattilaiset osaavat kytkeä kestävän kehityksen periaatteet oman alansa käytäntöihin. Koulutuksen tulisi antaa valmiuksia uusien innovaatioiden ja toimintatapojen luomiseen sekä omien työtehtävien kehittämiseen kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Lähtökohtana kestävän kehityksen mukaiseen työskentelyyn on korkeakoulun oma toiminta. Vastuuta kantamassa Laurean toiminta perustuu arvoihin, joita ovat opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen, sosiaalinen vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Laureassa opiskelee n opiskelijaa kuudella eri koulutusalalla, joten suurena, monialaisena korkeakouluna Laurea vaikuttaa monella tavalla sekä fyysiseen ympäristöönsä, että ympärillään olevaan yhteisöön. Laurea myös ottaa vastuunsa vaikutuksistaan ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Korkeakouluissa kestävän kehityksen ohjelmat ovat vasta tulossa ja Laurea Hyvinkää on etujoukoissa toteuttamassa tällaista kehitystoimintaa. Oppilaitos pitää tärkeänä, että kestävän kehityksen periaatteet kuten yhteiskuntavastuullisuus, ekotehokas liiketoiminta, vapaaehtoiset ympäristönsuojelun keinot ja yhteisön hyvinvointia lisäävät periaatteet tulevat tutuiksi jo opiskeluaikana. Toimiessaan työelämäyhteyksissä kestävän kehityksen periaatteet sisäistäneellä opiskelijalla on valmiudet sopeutua nopeasti yrityksissä voimassa oleviin kestävän kehityksen periaatteisiin tai ryhtyä tarvittaessa kehittämään kyseisiä periaatteita. 6 Kehittäjä

7 Vastuullinen toiminta on osa normaalia jokapäiväistä työtä Hyvinkään Laureassa. Konkretisoidakseen ja tuodakseen näkyväksi vastuullista arvoajattelua arkipäivän toiminnoissa Hyvinkään Laurea laatii itselleen kestävän kehityksen ohjelmaa. Työtä tehdään kansainvälisesti vakiintuneen kolmijaon mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla. Tekemisessä ovat mukana kaikkien Hyvinkäällä tarjottavien kolmen koulutusalan eli liiketalouden, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja opiskelijat. Näin saadaan aikaan monialainen, kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia käsittelevä toimintaohjelma. Verkostot avainasemassa Laurean strategisen tahtotilan eli verkostoitumisen periaatteen mukaisesti myös kestävän kehityksen järjestelmää rakennetaan verkostoitumalla. Tästä esimerkkinä on Sudenet, joka on opetusministeriön rahoittama Suomen ammattikorkeakoulujen verkostohanke. Verkoston tavoitteena on edistää kestävän kehityksen näkymistä korkeakoulujen toiminnoissa. SUDENET ja ympäristöjärjestelmät Tavoitteena kehittää ja jatkaa korkeakoulujen kestävän kehityksen edistämistä luomalla näihin ympäristönhallintajärjestelmiä sekä luoda korkeakoulutukseen soveltuvat kestävän kehityksen kriteerit kouluihin Pilottioppilaitoksina mm. Laurea, OAMK ja Pohjois-Karjalan amk, koordinointi Kymenlaakson amk, rahoitus opetusministeriö Projektin kesto SUDENET on Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkosto Anne Virtasen ja Hannele Leinosen mukaan kestävän kehityksen ohjelmaa rakennetaan verkostojen avulla. Laurean perusajatuksena on yhdistää opiskelijoiden ammatillinen kasvu, alueiden kehittäminen sekä uutta osaamista ja innovaatioita tuottava tutkimus ja kehitystyö. Nyt meneillään olevassa projektissa tullaan hyödyntämään tätä osaamista sekä myös arvioimaan ja kehittämään näitä toimintoja kestävän kehityksen kriteerien pohjalta. Syksyn 2005 aikana kestävän kehityksen työssä ollaan keskittymässä ympäristönäkökulmaan. Työtä toteuttavat ympäristöjohtamisen ja kestävän kehityksen sekä terveysalan opiskelijat moniammatillisena tiimityönä. Innovaatioiden löytämiseksi ohjelman tekemiseen on kytketty myös tutkimustoiminta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Laurea voi välittää tietoa ja olla toteuttamassa sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa, ei ainoastaan ympäristöohjelmia, vaan laajemminkin kestävän kehityksen ohjelmia. Teksti Hannele Leinonen Lehtori Anne Virtanen Lehtori, FT Kirjallisuutta Opas oppilaitosten Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Kehittäjä 7

8 Kesko kestävän kehityksen tiellä Kesko on Suomen johtava kaupan alan palveluyritys, joka laajentaa toimintaansa myös ulkomailla. Kesko työllistää Suomessa vähittäiskaupoissa noin henkilöä; K-kauppiaina toimii noin 1500 yrittäjää ja Kesko-konsernissa työskentelee noin henkilöä. Kesko toimii mm. päivittäistavaroiden, rauta- ja sisustustuotteiden sekä autokaupan aloilla. Kesko ja K-kaupat yhdessä muodostavat K-ryhmän. Kehityspäällikkö Ulla Rehell vastasi kysymyksiin Keskon ympäristöpolitiikasta ja yhteiskuntavastuusta. Ympäristöasiat Keskon toiminnassa? Keskon ympäristövaikutukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: rakennuksien, kuljetuksienjajätehuollon päästöihin. Päästöjä pyritään vähentämään eri keinoin. Keskolla käytetään mm. ekotehokasta rakennustapaa, jossa rakennuksen koko elinkaari otetaan huomioon. Toiminnan tavoitteena on optimoida taloudellisista ja ympäristösyistä aiheutuneet elinkaariaikaiset energia- ja muutoskustannukset sekä muut kustannukset. Aina ei kuitenkaan tarvitse rakentaa uutta, vaan vanhojakin kiinteistöjä voidaan käyttää. Lisäksi varastointi- ja kuljetustoiminnassa kehitellään keinoja, jotka vähentävät energian käyttöä sekä jätteiden ja päästöjen syntyä. Esimerkiksi varastotoimintojen jätehyötykäyttö on jo nykyään noin 90 prosenttia, ja lukua on vaikea parantaa enää merkittävästi. Mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa Keskossa? Keskossa toteutetaan yhteiskuntavastuuta GRI:n (Global Reporting Initiative -suositus) kolmipilarisen mallin mukaisesti. Malliin sisältyy taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Mallissa toiminnan vaikutuksia mitataan kymmenillä eri indikaattoreilla useilla eri toimialueilla. Indikaattoreita ovat esimerkiksi kokonaisenergiankäyttö, energiankäytöstä aiheutuneet päästöt, vedenkäyttö ja vaikutukset biodiversiteettiin. Taloudellista puolta mittaavat mm. paljonko ostetaan, mistä ostetaan ja miten alihankkijoita hallinnoidaan. Sosiaalisen vastuun ja työterveyden indikaattoreita ovat mm. työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä sekä työtyytyväisyys. Ympäristöpoliittiset toimet Keskossa? Keskon suurimmat yksiköt(esim. K-citymarket ja K-supermarket) järjestelmää. Tämän lisäksi toinen ympäristöpoliittinen toiminto on K-ympäristökauppamallin rakentaminen ja sen laajentaminen organisaatioon. Kauppamalli edellyttää mm., että kaikki jätteet lajitellaan vähintään jakeisiin, jotka Kehityspäällikkö Ulla Rehell kyseinen kunta ottaa vastaan sekä niihin, jotka Kesko ottaa vastaan. Kaiken kaikkiaan eri jakeita on kymmenkunta, joiden mukaan jätteiden lajittelu tapahtuu. Lisäksi K-ympäristökauppamalli edellyttää mm. luomutuotteiden ja reilun kaupan -tuotteiden tarjontaa kaupoissa. Ovatko ympäristöasiat Keskossa kilpailuvaltti? Ympäristöasioilla toivottaisiin olevan nykyistä isompi merkitys. Kuluttajille on kuitenkin tärkeämpää vielä ostamisen helppous ja hintamielikuvat. Vihreästi ajattelevia kuluttajia on vain noin 2 5 prosenttia. Vaikka Keskossa ollaankin ympäristöasioissa jo pitkällä, parantamisen varaa löytyy esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä sekä suosimisessa. K-ryhmä on ympäristötoiminnoissaan edelläkävijä ja haluaa omilla toimenpiteillään jatkuvasti vähentää myymiensä tuotteiden ympäristöhaittoja. Ympäristön hyväksi toimiminen kuuluu jokaisen K-ryhmäläisen tehtävänkuvaan. Teksti Sari Ahokas ja Kastehelmi Karppanen Kestävä kehitys -koulutusohjelman opiskelijat 8 Kehittäjä

9 Verkostoyrittäjyys nostamassa esiin uudenlaisen yrittäjäsukupolven Keravan Lauressa mm. yrittäjyyttä ja johtamista opettanut Tuija Toivolan väitöskirja tarkastettiin Vaasan yliopistossa 17. syyskuuta. Kauppatieteellisessä tiedekunnassa järjestetyssä tilaisuudessa toimi kustoksena professori Jukka Vesalainen (kesk.) ja vastaväittäjänä professori Matti Koiranen (oik.). Tutkimuspäällikkö Tuija Toivola on tarkastellut tuoreessa väitöskirjassaan yrittäjyyttä verkostotaloudessa. Hänen mukaansa verkostoyrittäjyydessä korostuvat luottamus ihmisiin, avoimuus sekä kokemusten jakaminen. Keskeinen taito verkostoyrittäjälle on myös kyky rakentaa, kehittää ja johtaa verkostoja. Verkostoista kilpailukykyä Globalisaation myötä yritysten toimintaympäristö on muuttunut epävarmemmaksi, kilpailu kiristynyt ja asiakkaiden vaatimustaso kasvanut. Kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysten osaaminen, luovuus sekä uudenlaiset toimintamallit ovat keskeisiä kilpailukyvyn ylläpitäjiä. Olemme siirtymässä uuteen aikakauteen, verkostotalouteen, jossa verkostot nousevat keskeiseksi organisoitumisen muodoksi. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille verkostotalouden yrittäjyyden ilmenemismuotoja ja hahmotella verkostotaloudessa toimiville yrittäjille ominaisia ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapoja. Tutkimuksen kohteena oli verkostoyrittäjyyden ilmiö, joka asemoituu yrittäjyyden ja verkostoteorioiden leikkauspintaan. Tutkimuksen tulosten perusteella perinteisen ja verkostoyrittä- jyyden keskeisinä eroina voidaan nähdä suhtautuminen verkostoihin ja ihmisiin, kasvustrategia sekä verkostojen merkitys liiketoiminnassa. Verkostoyrittäjyydessä yritykset näkevät itsensä verkoston jäseninä ja heidän menestyksensä toteutuu yhdessä muiden yritysten kanssa. Perinteiset yritykset haluavat rakentaa itse oman menestyksensä ja kokevat muut yritykset markkinasuhteiden kautta asiakkaina tai tavarantoimittajina. Verkostoyrittäjyydessä korostuu luottamus ihmisiin, avoimuus ja kokemusten jakaminen. Perinteisessä yrittäjyydessä halutaan säilyttää oma riippumattomuus eikä luoteta toisiin yrityksiin tai yrittäjiin.» Kehittäjä 9

10 Yrittäjän uudet roolit Kirjallisuutta Yrittäjyys verkostotaloudessa yksin tekemisestä verkostomaiseen toimintaan. Acta Wasaensia No 144 Liiketaloustiede 60 Johtaminen ja organisaatiot, Vaasa Uutuusarvoa tutkimus tuottaa nostamalla verkostoyrittäjyyden esille yrittäjyyden uutena muotona, joka tuo esille myös uudenlaisen yrittäjän identiteetin ja joka voidaan nähdä myös yrityksen strategisena valintana. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että uudet sekä nopeasti kehittyvät ja kasvavat toimialat omaksuvat luonnostaan uudentyyppisen toimintamallin, koska niiden toimintaympäristö edellyttää sitä. Verkostoyrittäjyys yhdistää verkostoyrittäjän ja verkostoyrityksen uudenlaiseksi, verkostotalouden yrittäjyydeksi, jossa toimintatavat ja rakenteet poikkeavat perinteisestä yrittäjyydestä. Verkostoyrittäjyyden kautta yrittäjille tulee uudenlaisia osaamisvaatimuksia ja uusia rooleja. Yrittäjyys muuttuu yhteisöllisemmäksi ja sosiaalisemmaksi. Yrittäjä ei ole yksinäinen puurtaja, vaan hän toimii tiiviissä yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Kyky keskustella avoimesti ja rakentaa luottamusta nousevat verkostoyrittäjyydessä tärkeiksi ominaisuuksiksi. Verkostotaloudessa yrittäjyys tarkoittaa myös yritysverkostojen johtamista. Modernin yrittäjän voidaankin sanoa olevan verkostomestari, jota voidaan kuvata verkonkutojaksi, kontaktien löytäjäksi ja vakiinnuttajaksi. Keskeiseksi kyvyksi verkostotalouden yrittäjällä nousee verkosto-osaaminen, joka tarkoittaa kykyä rakentaa, kehittää ja johtaa verkostoja. Uudenlainen yrittäjäsukupolvi Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan nostaa esille kysymys uudenlaisen yrittäjäsukupolven esiinnoususta. Yrittäjiksi toivottavasti yhä enemmän hakeutuu aktiivisia ja sosiaalisia yksilöitä, joilla on hyvä verkostokyvykkyys ja jotka näkevät verkostot välineenä yrityksen kasvuun ja kehittämiseen. Yrittäjäksi ryhtyminen on tulevaisuudessa entistä useammalla jossain uran vaiheessa todellinen vaihtoehto tai ehkä ainoa mahdollisuus työllistää itsensä. Erikoisosaaminen, täydentävän osaamisen hankkiminen kumppanuuksien kautta, avoimuus ja aktiivisuus sekä rohkeus tehdä asioita uudella tavalla voivat olla uuden yrittäjäsukupolven menestyksen eväitä kiristyvässä kilpailussa ja globaaleilla markkinoilla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää valmennettaessa ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijoita yrittäjyyteen sekä kehitettäessä uudenlaisia liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tuloksia ja uudenlaisen yrittäjyyden mahdollisuuksia on tarkoitus levittää laajempaankin käyttöön myös oppikirjan muodossa. Lisätietoja Tuija Toivola Tutkimuspäällikkö, KTT p Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta tilasi alkuvuodesta Laurealta selvityksen, jossa tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta kiinteistöiltä Hunttijärveen pääsevien jätevesien aiheuttamasta järven vedenlaadun heikkenemisestä. Tehtävänämme oli kesän 2005 aikana kartoittaa järveä kuormittavat päästölähteet sekä neuvoa kiinteistöjen omistajia, miten päästöjen määrää voidaan vähentää. Opiskelijatoverimme Riitta Hyytiä aloitti samoihin aikoihin maatalouden päästöjen kartoittamisen laatimalla ravinnetaselaskelmat Hunttijärven valumaalueen pelloille. Me taas keskityimme työssämme paikallisen asutuksen ja kesämökkien jätevesien käsittelyyn. Kartoitimme jätevesiärjestelmät vierailemalla jokaisella valuma-alueen kiinteistöllä. Näillä kiinteistökohtaisilla käynneillä selvitimme yh- 10 Kehittäjä

11 Alkuvuodesta 2005 tiedusteltiin kiinnostustamme tehdä opinnäytetyönä ja erikoistumisharjoitteluna jätevesijärjestelmäselvitystä Hunttijärven valumaalueen kiinteistöille Mäntsälässä. Tartuimme kiinnostuneina ehdotukseen, sillä aihe oli erittäin ajankohtainen uuden haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen (542/2003) voimaantulon vuoksi. Jätevesikuormitukset kuriin Hunttijärvellä Anna Tuominen ja Janne Asukas kartoittivat Hunttijärven jätevesijärjestelmää haastattelemalla alueen kiinteistönomistajia. dessä kiinteistön omistajan kanssa, minkälaisia jätevesiä kiinteistöllä syntyy, mihin ne johdetaan ja miten ne käsitellään. Kiinteistökäynnit antoisia Kesän aikana teimme parisenkymmentä maastopäivää Hunttijärven alueella. Vierailut kiinteistöille sovimme omistajien kanssa etukäteen puhelimitse. Keskustelut olivat hyvin antoisia ja kiinteistön omistajat olivat kiinnostuneita jätevesijärjestelmiensä kehittämisestä. Usealla kiinteistöllä jätevesijärjestelmä on melko vanha. Monet isännät ja emännät tiesivätkin, että tulevaisuudessa muutoksia tulee tehdä. Ohjeet saostussäiliöiden saumojen tarkistamisesta, pintasakkaa erottelevien T-haarojen lisäämisestä ja imeytyskenttien oikeasta mitoituksesta aina saunavesien imeyttämiseen kivipesäimeytyskaivon kautta otettiinkin hyvin vastaan. Kiinteistökäynnit hyödyttivät molemmin puolin. Kiinteistönomistajat saivat neuvoja oman jätevesijärjestelmän kehittämiseen ja toisaalta me saimme kuulla henkilökohtaisia kokemuksia ja tietoja Hunttijärven tämän hetkisestä ja menneestä tilanteesta. Kiinteistöllä kerätyt tiedot kirjoitettiin puhtaaksi ja kiinteistökohtainen palaute karttapiirroksineen palautettiin kiinteistön omistajalle alkusyksystä. Koko kesän pystyimme edistämään opinnäytetyötämme käyttämällä Laurea Hyvinkään tiloja sekä saamalla käyttöömme tietokoneet paikkatieto- ym. ohjelmineen. Työ tekijäänsä opettaa Vaikka kartoitus maastopäivineen ja puhtaaksikirjoituksineen vei aikaa koko kesän, tuntui kesä kui- tenkin kesältä. Ihmisten yhteistyöhalukkuus, yleinen kiinnostus Hunttijärven tilan parantamiseen ja työstämme saamamme positiivinen palaute sai työn tuntumaan mielekkäältä. Hankkeeseen osallistuminen oli opintoja tukevaa, sillä kestävän kehityksen opinnoissa käsiteltyjä asioita pystyi syventämään ja soveltamaan tositoimissa. Koska jätevesiasiat ovat ajankohtaisia, tuntuu myös tulevaisuutta ajatellen, ettei työn mukanaan tuoma oppi ojaan kaada. Ja mikäli kaataisi, voisi samalla tarkistaa täyttääkö ojan pohjalle laskevien jätevesijärjestelmien purkuputkista tulevien vesien päästöt asetuksen vaatimukset. Teksti Anna Tuominen ja Janne Asukas Luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijat Kehittäjä 11

12 Rural & Urban Lab edistämässä maaseudun kestävää kehitystä Uudellamaalla Rural & Urban Laboratorio toimii Hyvinkään Laureassa maaseutuun ja kaupunkiympäristöön liittyvien kehittämishankkeiden parissa. Laboratorion keskeinen tehtävä on yhdistää Laurean opettajien ja muun henkilöstön asiantuntemus sekä opiskelijoiden oppimistavoitteet työelämälähtöisiin hankkeisiin. Rural & Urban (R & U) Labille eli maaseutu-kaupunki-kehittämislaboratoriolle viitoitti tietä Maaseudun EU-tietokeskus Carrefour Uusimaa. Kyseinen tietokeskus oli Euroopan komission, Uudenmaan liiton ja Laurean rahoittama tiedotushanke, joka toimi Hyvinkään Laureassa vuosina Carrefourin yleiseurooppalaisena tehtävänä oli toimia linkkinä ja keskustelufoorumina maaseudun kehittäjien ja maaseudun asukkaiden välillä. Vaikka Carrefour-toiminta loppui koko EU:n alueella viime vuoden lopussa, kohtaamispaikka jäi hieman muotoaan muuttaen Laureaan. Hankkeet ja rahoitus työelämästä R & U Lab tekee yhteistyötä erityisesti maaseudun ja ympäristön Tero Uusitalo opiskelijoiden kanssa maastossa. kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Keskeisiä työelämän yhteistyökumppaneita ovat mm. maaseudun toimintaryhmät, kylä-, asukas- ja ympäristöyhdistykset, maaseutuyritykset sekä kunnat. R & U Labin hankkeet lähtevät liikkeelle aina työelämälähtöisesti. Tavallisesti hankkeen käynnistää alueen toimija, joka ottaa yhteyttä ja kyselee yhteistyömahdollisuuksia hankeideansa toteuttamiseen Laureasta. Hankkeen ollessa toteuttamiskelpoinen, R & U Lab jäsentää idean siten, että hankkeessa voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti Laurean opettajien asiantuntemusta sekä niin, että opiskelijat saisivat hankkeesta mahdollisimman mielekkäitä opintoihinsa liittyviä kehittämistehtäviä. Rahoitusta R&ULabin kehittämishankkeisiin on saatu tavallisimmin toimintaryhmistä ja TEkeskuksesta. Usein hankkeen hallinnoijana ja rahoituksen hakijana toimiikin Laurean R& U Lab, mikä helpottaa huomattavasti myös yhteistyötahojen kuten esimerkiksi pienten yhdistysten työtaakkaa. Tällöin myös työelämän toimeksiantajalle jää enemmän resursseja hankkeen sisällölliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näin monimutkainen hankebyrokratia jää R & U Labin harteille. Hankkeet toteutetaan tavallisesti työryhmissä, joissa on edustettuna työelämä, Laurean asiantuntijaopettajat sekä opiskelijat. Näin käytännön työ R&U Labissa on- 12 Kehittäjä

13 kin paljolti hankkeen toimijoiden asiantuntemuksen yhteen sovittamista ja hankkeen koordinointia. Monialaista osaamista Vaikka toteutettavat hankkeet liittyvät hyvin läheisesti nimenomaan Laurean luonnonvara- ja ympäristöalaan, maaseudun ja kaupunkiympäristöjen kehittäminen sinänsä vaatii hyvin monialaista osaamista. Esimerkiksi kyläsuunnitelmien laadinnassa on hyödynnetty paikkatietojärjestelmiä, kaavoitus- ja maisemaosaa- mista sekä Laurean terveysalan yhteisöanalyysiosaamista. Hankkeissa toimiminen sinänsä vaatii myös opiskelijoilta monenlaisia taitoja oman ammattialansa osaamisen lisäksi. Esimerkiksi viestintä-, vuorovaikutus- ja tiimityötaidot korostuvat kohdattaessa työelämän haasteita. Toisaalta jokainen hanke on arvokas oppimisprosessi niin työelämälle, Laurean asiantuntijoille kuin opiskelijoillekin. Teksti Tero Uusitalo palvelupäällikkö Esimerkkejä toteutetuista ja käynnissä olevista hankkeista vuosina : Uudenmaan maaseudunkehittämisen tiedotuslehti Kyläsuunnitelmat: Sykärinkulma, Kaukas, Kirveskoski, Kytäjä, Seutula, Vanha-Paijala Mäntsälän Hunttijärven valuma-alueen kiinteistöjen jätevesi- ja kuormitusselvitys sekä maatilojen ravinnetaselaskelmat Sykärinjärven vedenlaatuselvitys Kehittäjä 13

14 Pornaisten Kirveskosken kirkonkylän asukkaiden näkemyksiä alueensa viihtyvyydestä. Mitä punaisempi väritys, sen suurempi osa asukkaista pitää kyseistä paikkaa viihtyisänä. Kartta on tehty interpoloimalla kunkin alueen saamista hyvistä tai huonoista pistemäisistä maininnoista jatkuvapintainen esitys (kartta Liisa Laitinen). Paikkatiedot alueellisen kehittämisen välineenä Mitä paikkatieto on? kysyvät opiskelijat usein tullessaan ensimmäistä kertaa paikkatietokurssille. Paikkatieto on tietoa, joka on sidottu paikkaan, toisin sanoen sitä voi olla mikä tahansa tieto. Paikkatiedon sovellusten avulla voidaan mm. ohjata sairaankuljetusyksiköt asiakkaan luo mahdollisimman nopeaa reittiä. Paikkatieto auttaa sen pohdinnassa, mihin päivittäistavarakaupan kannattaa perustaa uusi yksikkönsä. Satelliittipaikantimen avulla voidaan niin ikään merkitä kasvihavaintoja, peltojen suojavyöhykkeitä tai löytää järveltä oikea mittauspiste. Laurea-ammattikorkeakoulussa hyödynnetään paikkatietoa mm. maaseudun ja ympäristön kehittämishankkeissa. Paikkatieto-opetus onkin kiinteästi sidottu työelämälähtöisiin hankkeisiin. Käytössämme on 0,5 metrin tarkkuudella paikantava differentiaalisatelliittipaikannin (DGPS) sekä MapInfo- ja ArcGIS-paikkatietoohjelmat, jotka yhdessä mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun ja -käsittelyn. Paikkatieto Laurean hankkeissa Paikkatietojärjestelmien yksinkertaisin toimenpide on kartoittaa erilaisten asioiden sijaintia joko satelliittipaikannuksen tai erilaisten kyselyjen avulla. Kartoituksissa kohteet laitetaan kartalle ja niille tehdään tietokanta, joka voi sisältää mitä tahansa kerättyä tietoa. Tällaisia kartoituksia on tehty opiskelijoiden toimesta mm. hevosalan yrittäjyyden selvityshankkeessa, kyläsuunnitelmissa, suojavyöhykkeiden markkinoinnissa, maaseutumatkailun paikantamishankkeessa, eri kaupunkien turvallisuusselvityksissä yms. Tulevaisuudessa paikkatietoa tullaan hyödyntämään esim. monialaisessa KUUMA-kuntien matkailun kartoittamishankkeessa, jossa ovat mukana Laurea Järven- 14 Kehittäjä

15 pää, Kerava ja Hyvinkää sekä yhteistyökumppaneista esim. matkailun osaamiskeskittymä Hämeen ammattikorkeakoulusta. Yhteishankkeessa kartoitetaan Keski-Uudenmaan ja Etelä-Hämeen matkailutoimen kulttuuri- ja hyvinvointimatkailua. Edistyneempää paikkatiedon hyödyntämistä edustaa kerättyjen tietojen käyttäminen alueellisten analyysien pohjana. Tällöin voidaan esim. määritellä alueittain asukkaiden mielipiteitä omasta asuinalueestaan, vaikkapa sen turvallisuudesta tai viihtyvyydestä. Kerättyjen aineistojen laadusta ja sisällöstä riippuen voidaan paikkatieto-analyysit ulottaa vielä seuraavalle tasolle, jossa voidaan tutkia eri ilmiöiden välisiä suhteita. Esimerkiksi matkailualan yrittäjyyden osalta voitaisiin tutkia, miksi jotkut yritykset pärjäävät paremmin kuin toiset, vaikka niiden tuottamat palvelut ovat samat. Hankelähtöisessä opetuksessa on omat etunsa. Opiskelijat voivat osallistua hankkeisiin taitojensa mukaan, koska hankkeista löytyy aina eritasoisia tehtäviä. Lisäksi kartoitustyyppisissä hankkeissa opiskelijaresurssit ovat tärkeä voimavara, sillä kyselyt, haastattelut ja tietokantojen tekeminen vievät yleensä runsaasti työtunteja. Laurean aluekehityshankkeissa pyritään mahdollisimman usein monialaiseen tarkasteluun. Tällä pyritään edistämään kestävän kehityksen toteutumista, ei pelkästään Laurean sisällä, vaan myös ympäröivässä yhteiskunnassa. Teksti Rauni Varkia lehtori, FL Vesinäytteenottoa Sykärinjärveltä hydrologian ja limnologian laboratoriokurssilta. Oikea näytteenottopaikka löytyy kuvassa etuvasemmalla olevan satelliittipaikantimen avulla. Näytteenottopisteen etäisyys päiväntasaajalta on 6730,522 km (kuva Rauni Varkia). Oikean näytteenottopaikan löydyttyä DGBS:n avulla näytettä päästään tutkimaan laboratoriossa.rauni Varkia työn ääressä. Kehittäjä 15

16 Onko mahdollista tehdä asukkaille kyselytutkimus kestävästä kehityksestä? Voiko kyselystä saada kasaan opinnäytetyön? Vastaus molempiin kysymyksiin on kyllä, vaikkei se olekaan maailman yksinkertaisin tehtävä. Ympäristösuunnittelija (AMK) Anu Helosvuori tutkinut kotkalaisten ympäristökäsityksiä Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman tarkoituksena on toimia työvälineenä kestävän kehityksen mukaisen Kotkan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Kestävää kehitystä on usein vaikea määritellä käytännössä, vaikka kestävän kehityksen mukaisen kaupungin ominaispiirteet ovatkin tunnistettavissa. Tällaisia ovat energian ja luonnonvarojen tehokas ja tuhlailematon käyttö, haitallisten päästöjen minimointi, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, tasapainoinen talous, kulttuuriarvojen tunnustaminen ja vaaliminen sekä hyvinvoinnin ja sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen. Toimintaohjelman päivitystä Kotkan kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman ensimmäinen ohjelmakausi päättyi vuoden 2003 lopussa. Kesällä 2004 olin erikoistumisharjoittelussa Kotkan ympäristö- Näkymä Kotkan satamasta. Helosvuoren tutkimuksen mukaan kotkalaiset pitävät tärkeänä mm. vesistöjen tilan parantamista. 16 Kehittäjä

17 Kotkan ympäristökeskuksen ja Laurean yhteistyönä valmistui kesällä 2005 opinnäytetyö, jossa tutkittiin kotkalaisten käsityksiä kestävästä kehityksestä. keskuksessa keräämässä tietoja kestävän kehityksen seurantaraporttiin. Tällöin heräsi ajatus tehdä osana Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman päivitysprosessia kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään asukkaiden näkökulmia päivitettävään toimintaohjelmaan. Päivitetty toimintaohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 aikana. Kyselytutkimus tehtiin Kotkan ympäristökeskuksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä ja kyselytutkimuksen tuloksista valmistui opinnäytetyöni kesäkuussa Kyselytutkimuksessa kartoitettiin kotkalaisten yleistä tyytyväisyyttä paikallisyhteisöönsä Euroopan kestävän kehityksen indikaattorin avulla sekä kotkalaisten omia toimintatapoja kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi selvitettiin asukkaiden mielipiteitä Kotkan kestävän kehityksen edistämisen keinoista ja Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman sisällöstä. Kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 700 kotkalaista, joista 254 vastasi kyselyyn. Anti pähkinänkuoressa Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kotkalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä paikallisyhteisöönsä. Työmahdollisuudet ja mahdollisuudet osallistua paikallistason suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin herättävät kuitenkin asukkaissa tyytymättömyyttä. Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman sisältämistä toimenpiteistä asukkaat pitävät erittäin tärkeinä viher- ja luontoalueiden suojelua, ilmanlaadun ja vesistöjen tilan parantamista, yritysten ja Kotkan kaupungin ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristökasvatusta. Tulosten mukaan kotkalaisten ympäristövastuullinen toiminta toteutuu parhaiten energian säästön ja jätteiden lajittelun osalta. Vähiten huomiota kiinnitetään ympäristöystävällisten tuotteiden suosimiseen. Kotkan kestävän kehityksen toimintaohjelman päivitykseen liittyvän kyselytutkimuksen tekeminen ja analysointi opinnäytetyönä oli haastava. Työn aikana opin paljon uutta hyvän kyselylomakkeen laadinnasta, tulosten analysoinnista ja ennen kaikkea (opinnäyte)työn huolellisen suunnittelun tärkeydestä. Opinnäytetyön tekeminen Kotkan ympäristökeskukselle antoi myös valmistumisen jälkeen mahdollisuuden saada lisää työkokemusta, josta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Teksti Anu Helosvuori Ympäristösuunnittelija (AMK) Kehittäjä 17

18 Uusmaalaiset muistavat varmasti vielä vuoden 2004 sadekesän ja Vantaanjoen tulvimisen vaikutukset alueelle. VESI - hyvän elämän peruselementti Harva pitää viikkokausia kestävästä sateesta, mutta toisaalta me kaikki haluamme veden ääreen. Ihmiset haluavat nauttia puhtaista järvistä ja joista uima- ja kalavesinä sekä toteuttaa omat asumisunelmansa mieluiten järvinäkymin. Laureassa on käynnistymässä laajapohjainen vesiteeman ympärille rakentuva hankekokonaisuus. Yhteistyössä ovat mukana mm. Lahden ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hamburg University of Applied Sciences, Hermian yrityskehitys ja Tampereen teknillinen yliopisto. Vesidirektiivi ohjaa Suomessa on ollut käytössä jo luvun lopulta alkaen vesien tilan arvioinnissa ns. vesistöjen käyttökelpoisuusluokittelu. Luokittelu tarkastelee vesien laatua kuvaavia mitattuja laatusuureita lähinnä vesien eri käyttömuotojen kannalta. Veden värjäytyessä tummanruskeaksi, humuspitoisuus on korkea ja käyttökelpoisuus esimerkiksi veden hankintaan saattaa olla vain tyydyttävä, jopa huonokin. Uuden vesidirektiivin käyttämässä ekologisessa luokituksessa vertailukohta, johon vesistön tilaa aina verrataan, on vastaavanlaisella maantieteellisellä alueella oleva vastaava vesimuodostuma esimerkiksi joki tai järvi, johon ei kohdistu ihmisen muuttavaa toimintaa. Tällaisessa ekologisessa luokituksessa esimerkiksi suoperäisen alueen keskellä oleva tumma humusvesi kuuluu luokkaan erinomainen ekologinen tila, mikäli ihmistoiminnot eivät vaikuta kyseiseen järveen. Samoin maaperän luontainen rehevyys on otettava huomioon, kun luokitellaan esimerkiksi savialueiden järvien rehevöitymistä ja sen vaikutuksia ekologiseen tilaan. Ekologisen luokituksen keskeisenä ongelmana on se, miten puetaan numeeriseen muotoon ne direktiivin vain sanalliset kuvaukset, milloin vesistöä on pidettävä vielä hyvässä ekologisessa tilassa olevana ja milloin tila on jo huonontunut tyydyttäväksi. Nimittäin tämän rajan ylittyminen tietää huomattavia taloudellisia panostuksia, koska direktiivi velvoittaa esittämään ja toteuttamaan sellaiset toimenpiteet, joilla tila voidaan palauttaa takaisin hyväksi. 18 Kehittäjä

19 Laureassa vesistöt nähdään myös kokonaisuutena, johon kuuluvat vesistöjen monet käyttömuodot. Vesistötutkimuksen alle voidaan rakentaa mm. vesistöjen taloudellista merkitystä, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia tai matkailu- ja virkistyskäyttöä tarkastelevia osioita ekologisen tarkastelukulman rinnalle. Hankkeen yhteistyötahot Leila Järvinen Sykärinkulman asukasyhdistyksestä sekä laurealaisia lähdössä järvelle. EU:n vesidirektiivi on uudistunut. Uuden direktiivin mukaisia toimintatapoja ollaan parhaillaan kehittämässä vesistöjen parissa työskentelevien alan organisaatioiden piirissä. Vesitutkimus Laureassa Laurean tutkimuslaboratorio Hyvinkäällä tarjoaa hyvät puitteet pintavesien laadulliseen tutkimukseen. Viime vuonna toimin- tansa aloittaneessa laboratoriossa on tutkittu mm. Sykärinjärven vesinäytteitä. Laurean vesistöihin kohdistuvassa T&K-hankesuunittelussa lähdetäänkin kartoittamaan uusia monitorointitapoja vesistöjen kokonaisarviointiin. Samalla pyritään saamaan aikaiseksi laaja-alainen opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen hanketoimintaan Laurean Learning by Developing ts. tutkivan oppimisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Hankesuunnittelua toteutetaan Hyvinkään Laurean Rural & Urban laboratoriossa Laurean luonnonvara- ja ympäristöalan yksikössä. Hankesuunnittelusta vastaa palvelupäällikkö Tero Uusitalo. Laurean sisällä laajaalaisuutta pyritään edistämään eri koulutusohjelmien ja yksiköiden välisellä yhteistyöllä Laurean lisäksi Baltic Sea Sustainable Development networkissä hanketta ovat suunnittelemassa Hampurin yliopistosta professori Dieter Jaeger, Lahden ammattikorkeakoulusta yliopettaja Silja Kostia ja Tampereen ammattikorkeakoulusta laboratorioinsinööri Renja Kivikoski. Hankesuunnittelijat ovat edelleen yhteistyössä mm. Hermian Tampereen teknillisen yliopiston sekä Savonia ammattikorkeakoulun koordinoiman Lakepromohankkeen toimijoiden ja Satakunnan Prizztech Oy:n Vesiinstituutti hankkeen kanssa. Teksti FT Jari Siivari Lisätietoja Kehittäjä 19

20 Harjoittelijana Euroopan sydämessä Euroopan pääkaupungissa Brysselissä suoritettu erikoisharjoittelu antoi valmiuksia ymmärtää paremmin mm. eurooppalaista politiikkaa, monikulttuurisuutta ja suomalaisia tapoja ja tottumuksia. Brysselissä sijaitseva Helsingin EU-toimisto on Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton ylläpitämä edunvalvonta-, tiedotus- ja markkinointitoimisto. Toimiston pääasiallisiin tehtäviin kuuluu lisätä Helsingin seudun ja Uudenmaan tunnettavuutta, luoda ja kehittää yhteistyösuhteita Euroopan unionin instituutioihin ja vahvistaa alue-, kaupunki- ja yliopistoverkostoja. Työ tutuksi Reilun kolme kuukautta kestävän erikoistumisharjoitteluni aloitin keskieurooppalaisessa keväässä, kirsikoiden kukkiessa ja kevätauringon lämmittäessä. Ensimmäinen viikko meni rutiineihin tutustuessa, mutta sitten työ lähti rullaamaan omalla painollaan. Toimenkuvaani kuului pääasiallisesti tiedottaminen EU:n ajankohtaisista ympäristöasioista toimistomme asiakaskunnalle, josta suurin osa koostuu Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton henkilökunnasta. Työ oli kiinnostavaa ja erittäin haastavaa, koska en ollut aikaisemmin toiminut vastaavanlaisessa työssä. Innokkaana ulkoilijana ja erilaisten liikuntamuotojen harrastajana pääasiallisesti konttorissa tapahtuva näyttöpäätetyö tuntui välillä hieman vaikealta ja puuduttavaltakin. Konttorityön ohessa oli kuitenkin ihan riittävästi mahdollisuuksia osallistua erilaisiin seminaareihin, joihin siirtymisen niin kuin muunkin kaupunkiliikkumisen hoidin kestävän kehityksen oppien mukaisesti polkupyörällä tai hyvin toimivalla ja edullisella julkisella liikenteellä. Lobbausta ja tiedon välitystä Brysselissä on valtavasti erikokoisia, -laatuisia ja -tasoisia lobbausyrityksiä kaikista EU-maista. Suomesta alueellisia edustustoja löytyy yhteensä kahdeksan, joita ovat Kuntaliiton toimisto sekä Helsingin, Turun ja Lounais- Suomen, Länsi-Suomen, Etelä- Suomen, Tampereen, Kaakkois- Suomen ja Pietarin, Itä-Suomen toimistot sekä Oulu-Lappi-toimisto. Jokainen näistä toimii pääasiallisesti johtajan ja muutaman harjoittelijan voimin. Kaikilla suomalaisilla toimistoilla on Euroopan parlamentin avarat tilat inspiroivat avarakatseiseen toimintailmapiiriin ja päätöksentekoon (kuva Jere Metsävuo). vastaavanlaiset tavoitteet kuin Helsingin toimistolla eli saada alueellensa kuuluvuutta ja näkyvyyttä, muodostaa yhteistyöverkostoja ja edustaa omaa aluettaan. Toimistolla on internetissä tietopalvelu, johon voi liittyä kuka tahansa Uudellamaalla toimiva henkilö, joka on kiinnostunut ajankohtaisista EU-asioista. Jokainen toimiston työntekijöistä osallistui tietopalvelun ylläpitoon kirjoittamalla sekä tiedotteita että raportteja ajankohtaisista asioista, joiden oletetaan olevan kiinnostavia ja hyödyllisiä Suomessa. Tiedotteiden sisältö kaivetaan useista päivittäin vaihtuvista uutisista ja raporttien sisältö tiivistetään useimmiten erilaisista seminaareista. 20 Kehittäjä

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot