TUKIKODIN KEHITTÄMISHAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKIKODIN KEHITTÄMISHAASTEET"

Transkriptio

1 TUKIKODIN KEHITTÄMISHAASTEET Miten asukkaat kokevat asumisen asunnottomien miesten tuetun asumisen yksikössä Antti Sarantaus Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TUKIKODIN KEHITTÄMISHAASTEET Miten asukkaat kokevat asumisen asunnottomien miesten tuetun asumisen yksikössä Antti Sarantaus

3 TIIVISTELMÄ Sarantaus, Antti. Kehittämishaasteet Kulosaaren tukikodissa. Miten asukkaat kokevat asumisen asunnottomien miesten tuetun asumisen yksikössä, Helsinki 2002, 70 s, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kehittämishaasteita Kulosaaren tukikodissa. Opinnäytetyössä selvitetään, miten asukkaat kokevat asumisensa tukikodissa, mitkä asiat tukikodissa toimivat, miten toimintaa voidaan kehittää ja mitä suunnitelmia asukkailla on tulevaisuuden asumisestaan. Kulosaaren tukikoti on Helsingin sosiaaliviraston alaisen erityissosiaalitoimiston ylläpitämä 21-paikkainen asuntola. Asiakaskunta koostuu mielenterveysongelmaisista miehistä. Työn ensimmäisessä osassa käsitellään tutkimuksen tausta, johon sisältyy erityissosiaalitoimiston ja Kulosaaren tukikodin kuvaukset. Tutkimuksen toisessa osassa kerrotaan tukiasumisesta ja kolmannessa osassa hyvinvoinnista. Aineisto koostuu haastatteluista. Tutkimus on tehty kvalitatiivisena tutkimuksena ja tiedonhankintatapana on käytetty teemahaastattelua. Teemahaastattelu on valittu aineistonkeruumenetelmäksi, koska sen avulla on mahdollista selvittää tukikodin asukkaiden mielipiteitä, kokemuksia ja näkemyksiä asumisestaan tukikodissa. Teemahaastatteluun osallistui viisi tukikodin asukasta. Teemahaastattelut analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että tukikoti on asukkaiden mielestä hyvä paikka asua. Asukkaat arvostavat asumisessaan omaa huonetta ja kavereita. Tulosten perusteella voidaan todeta, että asukkaat kokivat hyviksi asioiksi myös turvallisuuden ja ruokailun. Tuloksista kävi ilmi, että kehitettäviksi asioiksi koettiin yhteistoiminta, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, eräät kohdat tukikodin järjestyssäännöissä ja siivoaminen. Vaikka tukikoti on asukkaiden mielestä hyvä paikka asua, niin lähes kaikki haastatellut haluavat muuttaa pois tukikodista. Tukikodin toiminnan kehittäminen on haastava tehtävä, varsinkin silloin kun asukkaat eivät ole sitoutuneet asumaan tukikodissa. Asiasanat: asunnottomuus; hyvinvointi; asumispalvelut

4 ABSTRACT Sarantaus, Antti. Development Challenges in a Helsinki Residential Care Facility: How do the tenants experience living in a supported residence unit for homeless men, Helsinki 2002, 70 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic in Finland, Helsinki Unit, Social degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Services. The purpose of this study is to find out development challenges for the Kulosaari Residential Care Facility in Helsinki. The research clarifies the following; the tenants experiences of their living in the facility, things function well in the facility, the activities of the facility can be developed further and also the future plans of the tenants regarding their accommodation. The Kulosaari Residential Care Facility has places for 21 and is run by the Helsinki City Special Social Welfare Office. The clientele consists of men with psychiatric problems. In the first part of the research, the background of the study is dealt with, including descriptions of the Special Social Welfare Office and the Kulosaari Residential Care Facility. The second part of the study deals with supported accommodation and the third part social welfare. The material consists of 5 interviews. This study is qualitative and theme interviews were used to collect the information. The theme interview allowed me to find out the tenants opinions, experiences and outlook on their accommodation in the facility. The interviews were also analysed thematically. The findings show that the tenants consider the Facility a good place to live. The tenants appreciated having a room of their own and friends around them. Based on the results, it can be said that the tenants also considered the security and meals as positive factors. According to the tenants, the things that need to be developed were co-operation, their opportunities to influence, certain regulations and the fact that they were forced to do the cleaning. Though the tenants regard the facility as a good place to live, almost everybody wanted to move away and live independently. Developing the activities of the facility is a challenging job, especially when the tenants are not committed to living there. Keywords: homelessness; social welfare; accommodation services

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 ERITYISSOSIAALITOIMISTO Erityissosiaalitoimiston portaittainen asuttamismalli Erityissosiaalitoimiston tukikotien tarkoitus ja palvelut Kulosaaren tukikoti... 3 TUKIASUMINEN 3.1 Tukiasumisen perusteita Tukiasumistyön ihmiskäsitys Asunnottomien asumispalvelut 3.4 Asunnottomuus 4 HYVINVOINTI 4.1 Elämänhallinta osana hyvinvointia Elämänlaatu osana hyvinvointia Hyvinvoinnin ulottuvuudet Allardtin mukaan 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 6 TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUKSEN TARKOITUS 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Tutkimusmenetelmät 7.2 Kvalitatiivinen tutkimus Teemahaastattelu. 7.4 Aineiston keruu ja haastattelun toteutus Tutkimushenkilöt. 7.6 Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Asuminen tukikodissa Viihtyisyys Turvallisuus Tukikodin kodiksi kokeminen Ruokailu Tulevaisuuden asuminen Sosiaaliset suhteet Yhteisyys Ystävyyssuhteet Sukulaissuhteet Henkilökunta Hyvinvointi Elintaso Elämänlaatu Vaikutusmahdollisuudet

6 8.3.4 Elämänhallinta 8.4 Tutkimustuloksien yhteenveto. 9 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS. 9.1 Tutkimuksen luotettavuus 9.2 Tutkimuksen eettisyys. 10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätökset 10.2 Pohdinta Jatkotutkimusehdotuksia LÄHTEET... LIITE. HAASTATTELULOMAKE

7 1 1 JOHDANTO Tutkimukseni lähti liikkeelle keväällä 2000, kun olin työharjoittelussa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimistossa ja sen ylläpitämissä tukikodeissa. Erityissosiaalitoimiston alaisia tukikoteja ovat Kulosaaren tukikodin lisäksi muun muassa Hermannikoti, Lauttasaaren, Pakilan ja Pukinmäen tukikodit. Erityissosiaalitoimiston asiakaskuntana ovat asunnottomat, yksinäiset, ja täysi-ikäiset helsinkiläiset. Toiminta-alueena on koko Helsingin kaupunki. Työharjoittelussa olin näissä edellä mainituissa tukikodeissa jokaisessa yhden viikon. Työharjoitteluun kuuluvaa harjoittelutehtävääni varten haastattelin tukikotien ohjaajia ja asukkaita koskien tuetun asumisen osatekijöitä ja tukikotien kehittämishaasteita. Aiheen harjoittelutehtävälleni sain erityissosiaalitoimiston johtavalta sosiaalityöntekijältä. Koin tukikodin kehittämisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi tehtäväksi, joten päätin tehdä myös opinnäytetyöni erityissosiaalitoimiston tukikodista. Opinnäytetyöni kohdistuu erityissosiaalitoimiston ylläpitämään Kulosaaren tukikotiin. Erityissosiaalitoimisto halusi näistä edellä mainituista tukikodeista ensimmäiseksi tutkimuskohteekseen Kulosaaren tukikodin, joten opinnäytetyöni kohde määrittyi erityis-sosiaalitoimiston tarpeista käsin. Tutkimuksen rajaaminen koskemaan ainoastaan yhtä tukikotia johtuu myös siitä, että muutoin aihe olisi ollut liian laaja. Olen opinnoissani suuntautunut mielenterveys- ja päihdetyöhön samoin kuin köyhyyteen ja syrjäytyneisyyteen. Näillä asioilla oli suuri merkitys, kun päätin tehdä opinnäytetyöni Kulosaaren tukikodista. Lisäksi mielenkiintoani tutkimuksen tekemiseen Kulosaaren tukikodista lisäsi se, että olen työskennellyt kyseisessä tukikodissa mielenterveys- ja päihteet opintokokonaisuuden päättymisen jälkeen. Asunnottomuus on yksi tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, koska erityissosiaalitoimiston ja sen ylläpitämän Kulosaaren tukikodin toiminta-ajatuksena on asuttaa asunnottomia ihmisiä. Tukikodin kaikki asukkaat ovat kokeneet asunnottomuuden ja asunnottomuus onkin ehtona erityissosiaalitoimiston asiakkuuteen. Asunnottomuus on näin ollen vahvasti vaikuttamassa tukikodin toimintaan ja tarkoitukseen. Tutkimus liittyy kiinteästi asunnottomuuteen ja asunnottomien ihmisten elinolojen parantamiseen.

8 2 Asunnottomuus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa oli vuonna 2000 maamme asunnottomista hieman alle puolet. Vaikka asunnottomuutta ei olekaan voitu kokonaan poistaa, kaikkein heikoimmin asuneiden asuminen on kuitenkin parantunut. Sen sijaan asunnottomuuden luonne ei ole muuttunut: edelleen asunnottomien enemmistönä ovat pienituloiset yksinäiset miehet, joilla on usein päihde- ja tai mielenterveysongelmia. Vaikka rajua asunnottomien määrän nousua erityissosiaalitoimistossa ei ole havaittu, huolestuttavia merkkejä on näkyvissä: asuntolapaikkojen kysyntä on kasvanut, ensisuoja on usein täynnä ja tukiasumisvaihe on pidentynyt, koska vuokra-asuntoa on vaikea saada. Jos muutto Helsinkiin jatkuu voimakkaana ja jos pienasuntoja ei saada lisää, asunnottomien määrä lähtee kasvuun. Tutkimukseni tarkoituksena on löytää kehittämishaasteita, joiden pohjalta Kulosaaren tukikodin toimintaa voidaan kehittää. Erityissosiaalitoimiston tehtävänä on päättää, miten se aikoo hyödyntää tutkimustani Kulosaaren tukikodin toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksessani lähden liikkeelle siitä, että tukikodin asukkaiden omat subjektiiviset mielipiteet ja kokemukset asumisestaan ovat tärkeitä. Tukikodin asukkaat osaavat itse parhaiten kertoa siitä, mitä asioita tukikodissa voitaisiin kehittää. Näitä kehittämishaasteita selvitän kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvan teemahaastattelun avulla. Käytän tutkimuksessani Erik Allardtin (1976) määrittelemiä hyvinvointiarvoja, jotka perustuvat hänen määrittelemään kolmijakoon elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) ja itsensä toteuttamisen muodot (being). Teemahaastattelu alueeni pohjautuvat näihin Erik Allardtin määrittelemiin hyvinvointiarvoihin. Tutkimuksessa käytetään tutkimuksen kohteena olevasta Kulosaaren tukikodista nimeä tukikoti. 2 ERITYISSOSIAALITOIMISTO Asunnottomuutta alettiin Suomessa 1980-luvulla vähentää järjestämällä asunnottomille tavallisia asuntoja. Sitä ennen yksinäisten ihmisten asunnottomuutta ei ollut juurikaan tarkasteltu asuntopoliittisena kysymyksenä. Helsingin sosiaalitoimi on kuitenkin ollut 1960-luvulta lähtien mukana asunnottomien asuttamistyössä. Aluksi työ oli vapaana olevien asuntolapaikkojen välittämistä, mutta nykyään työ koostuu noin 3000 asuinpaikan asumispalvelujärjestelmän ylläpidosta. Pääkaupungin roolissaan Helsinki on joutunut vastaanottamaan yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä maaseudulta

9 3 enemmän väkeä, kuin mitä asuntoja on ollut tarjolla. Slummien sijaan Helsinkiin syntyivät asuntolat. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 62; Maidell, Merikallio & Räihä 1995, 1.) Erityissosiaalitoimisto on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston yhteispalveluosastoon kuuluva toimisto. Erityissosiaalitoimiston asiakaskuntana ovat asunnottomat, yksinäiset, täysi-ikäiset helsinkiläiset ja toiminta-alueena on koko Helsinki. Erityissosiaalitoimiston sosiaalipalveluja ovat toimeentulotukiasiat, päihdehuolto, vammais- ja vanhustenhuolto, päiväkeskustoiminta sekä asumispalvelujen järjestäminen asunnottomille. Työntekijöitä erityissosiaalitoimistossa on yhteensä 131. (Erityissosiaalitoimiston esite 2001; Korhonen 2002, 40.) Suurin asiakasryhmä erityissosiaalitoimiston asunnottomista asiakkaista olivat vuonna 2001 keski-ikäiset vuotiaat, joita on kaikista asiakkaista runsas puolet. Miesten osuus asunnottomista asiakkaista oli 82 prosenttia. Lähes 60 prosenttia erityissosiaali-toimiston asunnottomista asiakkaista oli naimattomia. Erityissosiaalitoimistossa yksinäisten asunnottomien asuntotarjontaan kuuluvat itsenäiseen asumiseen tarkoitetut yksiöt tai kaksiot normaalista asuntokannasta (pienasunnot) ja tukiasunnot (soluasunnot kaupungin vuokra- asunto kannasta) sekä tukikodit erillisissä kiinteistöissä. Tukiasuntoihin ja tukikoteihin on tarkoitus sijoittaa erityissosiaalitoimiston asiakaskunnasta niitä, jotka sosiaalityöntekijän arvion mukaan ovat tuetun asumisen kautta ohjattavissa itsenäiseen asuntoon. Asumisaika on nykyisellään parisen vuotta. Asumisen tukeminen koostuu esimerkiksi sosiaalityöntekijän kotikäynneistä ja keskusteluista. Hyvin sujuneen tukiasumisvaiheen jälkeen on mahdollista saada oma itsenäinen asunto. (Korhonen 2002, 40-41; Maidell, Merikallio & Räihä ) Erityissosiaalitoimiston oma asuntokanta vuoden 2000 lopulla oli yhteensä 2457 asumispaikkaa. Erityissosiaalitoimisto käyttää oman asuntokantansa lisäksi myös ostopalveluita. Ostopalvelupaikkoja oli erityissosiaalitoimistolla vuoden 2000 lopulla yhteensä 365. Erityissosiaalitoimiston asuntopaikat omissa ja ostopalveluissa vuoden 2000 lopulla oli yhteensä 2822 asumispaikkaa. (Erityissosiaalitoimiston esite 2000.) 2.1 Erityissosiaalitoimiston portaittainen asuttamismalli Helsingin sosiaalitoimen näkemyksen mukaan epätarkoituksenmukainen asuntolaasuminen tulee minimoida järjestämällä asunnottomille asunto tavanomaisesta asuntokannasta. Tätä varten erityissosiaalitoimisto ylläpitää asumispalvelujärjestelmää. Toimiston tavoitteena on tarjota asiakkailleen yksilöllistä asumiskykyä ja kuntoutustarvetta vastaava asumismuoto. (Erityissosiaalitoimiston esite 2000.)

10 4 Yksinäisten asunnottomien asuttamiseksi on erityissosiaalitoimistossa luotu portaittainen asuttamismalli. Portaittaisella asuttamismallilla asunnottomuus on saatu hallintaan melko hyvin. Asuntola on asunnottoman ensiapuasunto, jossa ryhdytään miettimään muita mahdollisuuksia. Itsenäiseen asumiseen pystyville yritetään järjestää suoraan asunto kaupungin vuokra-asuntokannasta tai erityissosiaalitoimiston käytössä olevista asunnoista. Jos arvioidaan, että asuminen ei suju, vaihtoehtona on tukikoti- tai asunto. Tuki-asunnosta asukas pääsee itsenäiseen asumiseen, kun hän on siihen valmis. Tukiasunnosta voi joutua myös takaisin asuntolaan, esimerkiksi vuokrien laiminlyönnin vuoksi. Ensimmäisenä portaikossa ovat ensisuoja, yhteismajoitustilat ja asuntolat. Seuraava vaihe ovat tukikodit ja tukiasunnot ja näiden jälkeen kaupungin vuokra-asunto. Asuttamisportaikon viimeinen askel on saavutettu, kun asukas saa kaupungin vuokra-asunnon. Kaikkien Helsingissä toimivien asuntola- ja yhteismajoituspaikkojen välitys on keskitetty erityissosiaalitoimistoon. (Moilanen 1999, 8-10.) Erityissosiaalitoimiston asuntopalveluista vastaava vs. asuntoasiamies Jorma Pajunen (1999) korostaa, että välityksessä olevat paikat on tarkoitettu vain helsinkiläisille ja helsinkiläisyys tarkistetaan ennen kuin hakija saa majoitussuosituksen. Parin viime vuoden aikana asuntolavälityksessä on näkynyt, että väkeä tulee aiempaa enemmän muualta Suomesta. Jorma Pajunen kritisoi väestörekisterin liberaalia tapaa antaa kotipaikkatodistus henkilölle, jolla ei ole Helsingissä asuntoa eikä työtä. Erityissosiaalitoimisto ei ole Helsinkiin tulevien työnhakijoiden vastaanottoviranomainen. Jos henkilö tulee Helsinkiin työnhakuun, hänen pitää järjestää asuminen itse. Uusia asuntolapaikan hakijoita on tullut viime vuosina noin 600. (Moilanen 1999, 8-10.) 2.2 Erityissosiaalitoimiston tukikotien tarkoitus ja palvelut Erityissosiaalitoimiston asumispalveluyksikköjen tarkoitus on turvata pysyvää asumista ja tarpeenmukaista huolenpitoa niille asunnottomille, joiden sijoittaminen tavanmukaisin keinoin on osoittautunut vaikeaksi. Tukikodeissa pyritään pienimuotoisen, sosiaali-palveluin tuetun yhteis- ja yhteisöasumisen keinoin ylläpitämään ja tukemaan asukkaan omatoimista suoriutumista. Omatoimisuuden ylläpitämisellä ja perustarpeiden turvaamisella pyritään ehkäisemään tai siirtämään myöhäisempään ajankohtaan laitoshoidon tarvetta. Asuminen tukikodissa voi olla pysyvää tai tukikotiasuminen voi toimia välivaiheena itsenäisempään asumismuotoon pyrittäessä. Tukiasunto on asiakkaan koti. Tukiasuminen on sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua, mikä edellyttää ja oikeuttaa työntekijän puuttumaan tilanteissa, jolloin

11 5 hän katsoo asiakkaan hyvinvoinnin turvaamisen sitä vaativan. Kuitenkin lähtökohtana on asukkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. (Erityissosiaalitoimiston esite 1998.) Palvelujen lähtökohtana on asunnottomien asiakkaiden erityistarpeiden huomioiminen. Tukipalveluin pyritään poistamaan ja vähentämään asumiseen vaikuttavia rajoitteita. Näillä rajoitteilla tarkoitetaan päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja ennen kaikkea eristyneisyyteen ja yksinäisyyteen liittyviä ongelmia sekä itsenäisen asumisen ja omatoimisen suoriutumisen esteenä olevaa avuttomuutta ja sopeutumattomuutta. Asumista tuetaan sosiaalihuollon tukitoimin, joista vastaavat sosiaalityöntekijät ja tukikotien ohjaajat sekä tarpeen mukaan alueelliset kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Tukitoimilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista sekä niissä avustamista ja tukemista. Alueen kotipalvelu vastaa lähinnä sairaanhoidollisista tekijöistä ja fyysisen toimintakyvyn puutteesta johtuvaan avun tarpeeseen. Tukikotien ohjaajien tehtävät painottuvat enemmän sosiaalisista syistä aiheutuvan avuntarpeen vastaamiseen. Asukkaiden asumiskyky ja omatoimisuus ovat yksilöllisiä, ohjaajien tehtävät perustuvat asukkaiden tarpeiden määritykseen ja yksilöllisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ja järjestämiseen. (Erityissosiaalitoimiston esite 1998.) 2.3 Kulosaaren tukikoti Kulosaaren tukikoti on erityissosiaalitoimiston ylläpitämä asumisyksikkö. Kulosaaren tukikoti on 21-paikkainen, ympärivuorokautisesti tuettu vaikeasti psyykkisesti sairaille asunnottomille helsinkiläisille miehille tarkoitettu asumispalveluyksikkö. Tukikodissa on kolme neljän hengen ja kaksi viiden hengen soluasuntoa, joissa kussakin on yhteiskeittiö, wc, suihku ja parveke. Lisäksi talossa on sauna, kerhohuone, pesutupa ja henkilökunnan työhuone. Toimintaperiaatteena tukikodissa on tarjota asukkaille turvallinen ja kodinomainen ympäristö. Lisäksi toimintaperiaatteena on tukea ja ohjata asukkaita arki-elämän toiminnoissa. Työmenetelmiin tukikodissa kuuluu se, että huomioidaan kaikki asukkaat yksilöinä. Asukkaita pyritään tukemaan mahdollisimman itsenäiseen sosiaaliseen selviytymiseen. Lisäksi työmenetelmiin kuuluu myös yksilöllinen, asukkaan tarpeista lähtevän työotteen käyttäminen työssä.

12 6 Yhteisöasuminen ja ryhmänäkökulma ovat myös osana työmenetelmiä. Yhteisöasumisella pyritään siihen, että asukkaat oppivat tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa ja luovat samalla sosiaalisia kontakteja. Tarkoituksena on, etteivät asukkaat tuntisi yksinäisyyden tunnetta. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999.) Kulosaaren tukikodin henkilökuntaan kuuluu 6 vakituista työntekijää, joista viisi tekee 3-vuorotyötä. Ainoastaan tukikodin vastaava ohjaaja on päivätyössä. Vastaava ohjaaja on koulutukseltaan sosiaalialanohjaaja ja sosionomi (AMK). Lisäksi tukikodissa työskentelee kolme lähihoitajaa ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Yhdellä työntekijällä ei ole alan koulutusta, vaan hänellä on pitkäaikainen työkokemus sosiaalialalta. Erityissosiaalitoimiston sosiaalityöntekijä käy tukikodissa kerran viikossa, mutta häneen ollaan yhteydessä tarpeen mukaan myös puhelimitse. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999.) Asumisvuorokauden hinta on asukkaille 10,09 euroa vuorokaudesta. Hintaan sisältyy oma valmiiksi kalustettu huone, vuodevaatteet, sähkö, sanomalehti, televisio ja video kerhohuoneessa, sauna ja pesulan käyttö sekä pesuaineet. Asukkaat voivat saada asumistukea tulojensa mukaan. Asukkaat voivat saada myös joko tavallista tai korotettua hoitotukea. Tukikoti on tarkoitettu psyykkisesti sairaille (lähinnä skitsofreniaa sairastaville) helsinkiläisille asunnottomille miehille. Etusijalla ovat erityissosiaalitoimiston asunnottomat asiakkaat. Asiakkailla voi olla alkoholiongelmia. Huumeongelmaisia ei tukikotiin voida sijoittaa. Asukkaaksi ottamisesta samoin kuin uloskirjoituksista päättää erityissosiaalitoimiston sosiaalityöntekijä yhdessä tukikodin henkilökunnan kanssa. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999.) Asuminen Kulosaaren tukikodissa on tuettua asumista, johon ei sisälly varsinaista kuntoutusta. Tukikotiin muuttaessaan asukkaat sitoutuvat kirjallisesti käyttämään lääkärin määräämiä lääkkeitä ja käymään sovitusti avohoidossa. Lisäksi muuttamisen yhteydessä sovitaan asiakkaan kanssa myös siitä, kenelle voidaan antaa asukkaita koskevia tietoja. Tukikodissa ei ole muuta ruokapalvelua kuin se, että tukikodin työntekijä tekee sunnuntaisin lounaan ja joka päivä aamupuuron. Ruokailu tukikodissa ei ole kallista: sunnuntailounas ja viikon aamupuurot maksavat yhteensä 5 euroa. Asukkaiden on huolehdittava muun muassa huoneensa siivouksesta, pyykinpesusta ja henkilökohtaisesta hygieniastaan. Henkilökunta tukee tukikodin asukkaita näissä

13 7 asioissa tarvittaessa. Mikäli asukkaalla on vaikeuksia raha-asioiden hoidossa, voidaan eläke/toimeentulotuki tarvittaessa ottaa asukkaan suostumuksella sosiaalilautakunnan välitykseen ja varat voidaan jakaa asiakkaan kykyjen mukaisesti, esimerkiksi osittain ruokala- ja kauppa sitoumuksina. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999.) Asukkaiden hoidosta vastaa kaakkoinen psykiatrian yksikkö, jonka sairaanhoitaja käy tukikodissa kerran viikossa jakamassa lääkkeet dosetteihin ja antamassa injektiot osalle asukkaista. Asukkaat hakevat päivittäiset lääkkeensä henkilökunnalta, joka myös valvoo lääkkeiden oton. Asukkaat käyvät lääkärissä kaakkoisessa mielenterveystoimistossa. Lisäksi jokaiselle asukkaalle tehdään palvelusuunnitelma tukikodin henkilökunnan ja kaakkoisen mielenterveysyksikön työntekijöiden yhteistyönä. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999.) 3 TUKIASUMINEN Suomalaisessa asuntopolitiikassa kohdattiin 1970-luvulla ennätyksellisen voimakkaasta asuntotuotannosta huolimatta tilanne, jossa kaikkien kansalaisryhmien asunnontarvetta ei pystytty tyydyttämään ilman erityistoimia. Näin syntyivät asuntopolitiikan erityisryhmät, joiden asuttamisen erääksi ratkaisumalliksi muotoutui tukiasuminen. Tukiasuminen on tarkoitettu omatoimista suoriutumista tukevaksi asumismuodoksi henkilölle, joka tarvitsee kuntouttavaa tai muuta tukea itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999; Heinonen 1997, 4.) Tukikotiasuminen on asunnottomille tarkoitettua tuettua asumista, jossa pyritään pienimuotoisen, sosiaalipalveluin tuetun yhteis- ja yhteisöasumisen keinoin palauttamaan itsenäisen asumisen vaatimia normaaleja elämäntaitoja. Tuettu asuminen on huolenpitoa, jonka tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn ylläpito. Asukkaan valmiudet ja tarpeet huomioidaan ja asukkaalle annettavan tuen muodot ovat yksilökohtaisia. (Erityssosiaalitoimiston esite 2000; Heinonen 1997, 4.)

14 8 Ensimmäiset selvitykset asuntoloiden asukkaista tehtiin 1970-luvun lopulla. Jo tuolloin muodostui kuva tyypillisestä asukkaasta: vuotias naimaton tai eronnut mies, joka on vailla koulutusta ja työskentelee vähän ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Jarmo Niemisen (1997) mukaan Helsingissä vuoteen 1994 toimineiden Talin ja Annalan asukkaiden keski-ikä oli 43,6 vuotta. Talin ja Annalan parakkimaisia asuntoloita ylläpiti Helsingin Uudet asuntolat Oy -niminen yksityinen liikeyritys, joka meni konkurssiin vuonna Talin ja Annalan asukkaista suurin osa oli erityissosiaalitoimiston asiakkaita. Myös asunnottomista Helsingin kaupungin vuokra-asunnon hakijoista valtaosa oli keski-ikäisiä vuonna (Korhonen 2002, 36; Maidell, Merikallio & Räihä 1995, 8-10; Nieminen 1997, 7-8.) 3.1 Tukiasumisen perusteita Tukiasunnot ovat sosiaalitoimen tai yksityisen palvelujen tuottajan omistamia tai käytössä olevia asuntoja henkilöille, jotka tarvitsevat tilapäistä tai pitkäaikaista tukea siirtyäkseen myöhemmin itsenäiseen asumiseen. Joissain tapauksissa tuettu asuminen voi olla pysyvääkin. Tukiasunto voi sijaita normaalissa asuntokannassa yksittäisinä asuntoina tai tukiasuntoryppäinä. Ne voivat olla myös päiväkeskusten yhteydessä tai palvelutaloa muistuttavassa tukikodissa. Asumisen tarkoitus on kodinomaisuus sekä palvelu-asumista muistuttavissa ratkaisuissa toiminnallinen kokonaisuus. (Heinonen 1997, 4-5.) Tukiasumisen kohderyhmiä voivat olla asunnottomat, päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, vankilasta vapautuvat, nuoret tai muiden sosiaalisten syiden vuoksi tukea tarvitsevat. Asumismuotona tukiasuminen on omatoimista suoriutumista tukeva ja kuntoutumista edistävä asumismuoto. Tukiasumiseen liittyvä tuki voi rajoittua asunnon järjestämiseen, olla palveluasumisen peruspalveluja muistuttavaa tai siihen voi liittyä myös hoidollisia elementtejä. Tukiasumisen tavoitteena on asukkaan siirtyminen normaaliasumiseen. Joidenkin kohdalla tavoite voi myös olla selviytyminen tukiasunnossa ja laitoshoidon välttäminen. Yleisimmin tukiasumisessa on määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, joka ei aina ole huoneenvuokralain mukainen. Tukiasuminen voi olla myös hoitosuhteista asumista. Asumisen kesto tukiasunnoissa vaihtelee suuresti: lyhyimmillään asuminen kestää kuusi

15 9 kuukautta ja toisaalta tukiasuminen voi olla myös pysyvä asumismuoto. Tukiasumisen järjestämisvastuun perusta on sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuoltoasetuksessa, sosiaalihuollon erityislainsäädännössä, laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta sekä lastensuojelulaissa. (Heinonen 1997, 4-5.) 3.2 Tukiasumistyön ihmiskäsitys Tukiasumisessa kuten kaikessa sosiaalisessa auttamistyössä toiminnan pääperiaatteena on asukkaan kunnioitus ihmisenä sekä hänellä olevien voimavarojen hyödyntäminen. Tukityössä vältetään holhoamista sekä asioiden tekemistä asukkaan puolesta. Tukityössä ei määritellä ketään pysyvästi asumiskyvyttömäksi, vaan lähdetään luomaan edellytyksiä asumistaitojen karttumiselle sekä itsenäiselle suoriutumiselle. Kaikki eivät saavuta normaaliasumisen vaatimaa itsenäisyyttä, mutta tukityön voidaan katsoa onnistuneen myös silloin, kun ihminen kykenee elämään täysipainoisesti tukiasunnossa eikä hänen kohdallaan jouduta turvautumaan laitoshoitoon. (Heinonen 1997, 26.) 3.3 Asunnottomien asumispalvelut Sosiaalihuoltolain mukaan kunta on velvollinen järjestämään asumispalveluja henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämiseksi. Erityinen syy määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten määrittelemin huollollisin ja hoidollisin perustein. Suurelta osin tämä tarkoittaa sellaista kiinteää hoitoa ja tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden asumista ei voida järjestää normaalin omistus- tai vuokra-asumisen puitteissa. Asumispalveluita järjestetään palveluasunnoissa ja tuki-asunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla. (Asumis- ja laitospalveluihin liittyvää käsitteistöä.) Sosiaalihuollon asumispalveluja toteutettaessa on tavoitteena mahdollisimman itsenäisen ja normaalin asumisen tukeminen tai sellaiseen siirtymisen edesauttaminen. Asuntoja ja asumista järjestettäessä tavoitteena on luoda erilaisia asumisvaihtoehtoja sisältävä asumispalvelujärjestelmä, jolla voidaan tukea asukkaiden omatoimista

16 10 suoriutumista sekä asumista totunnaisessa elinympäristössä ja siten vähentää tarvetta pitkäaikaisiin laitossijoituksiin. (Asumis- ja laitospalveluihin liittyvää käsitteistöä.) Erityissosiaalitoimiston asiakkaat ovat entistä moniongelmaisempia. Mielenterveysongelmaisten osuus asiakaskunnassa on kasvanut ja päihdeongelmaiset ovat useimmiten alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttäjiä. Erityissosiaalitoimiston noin viidestätuhannesta asunnottomasta asiakkaasta ehkä puolet on päihteiden liikakäyttäjiä. Erityissosiaalitoimiston asunnoissa noin 10 prosentissa on ollut häiriöitä: asukas on jättänyt vuokrat maksamatta, häirinnyt muita asukkaita tai vahingoittanut asuntoa. Jorma Pajusen (1999) mielestä asumisen epäonnistumiseen ei aina tarvitse olla syynä ihmisen asumiskyvyttömyys, vaan myös omassa asunnossa liian raskaaksi käyvä yksinäisyys. Syrjäytyneimpien ja moniongelmaisten asunnottomien asuttamiseksi ja auttamiseksi ei riitäkään pelkkä asunto, vaan tarvitaan myös muita kuntouttavia ja elämänhallintaa parantavia toimenpiteitä. Perinteinen tuetun asumisen tavoite on muuttunut myös siten, että asumisesta on joidenkin kohdalla tullut pysyvää ja tavoitteena on asumisen ja muun tarpeenmukaisen huolenpidon ja hoidon turvaaminen. (Erityissosiaalitoimiston esite 2000; Korhonen 2002, 9; Moilanen 1999, 10.) 3.4 Asunnottomuus Asunnottomuus on tutkimuksen kannalta keskeinen käsite. Erityissosiaalitoimiston ja sen ylläpitämien tukikotien toiminta-ajatuksena on asuttaa asunnottomia ihmisiä. Tukikoti tarjoaa asunnottomille ihmisille asunnon. Asunnottomuus on yksi tutkimukseni keskeisimmistä käsitteistä sen vuoksi, että kaikki tukikodin asukkaat ovat kokeneet asunnottomuuden ja he asuvat erityissosiaalitoimiston ylläpitämässä tukikodissa. Asunnottomuus on tukikodin kaikkia asukkaita yhdistävä tekijä ja se vaikuttaa omalta osaltaan tukikodin toimintaan. Asunnoton on henkilö, jolla ei ole osoitetta kyseen omaisessa kunnassa, mutta joka väestörekisterin mukaan on kyseen omaisen kunnan kuntalainen. Arvion mukaan asunnottomien vuonna 1987 Helsingissä oli asunnottomia Vuoden 2001 lopussa Helsingissä oli asunnottomia Suomessa asunnottomuus on suurten kaupunkien,

17 11 pää-kaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin ongelma. Vaikka asunnottomuutta ei olekaan voitu Helsingissä kokonaan poistaa, kaikkein heikoimmin asuneiden asuminen on kuitenkin parantunut. Sen sijaan asunnottomuuden luonne ei ole muuttunut, sillä edelleen asunnottomien enemmistönä ovat pienituloiset yksinäiset miehet, joilla on usein päihde- tai mielenterveysongelmia luvulla Helsinkiläisistä asunnottomista 90 prosenttia oli yksinäisiä miehiä. Vaikka rajua asunnottomien määrän nousua erityissosiaalitoimistossa ei ole havaittu, huolestuttavia merkkejä on näkyvissä. Asuntolapaikkojen kysyntä on kasvanut, ensisuoja on usein täynnä ja tukiasumisvaihe on pidentynyt, koska vuokra-asuntoa on vaikea saada. Jos muutto Helsinkiin jatkuu voimakkaana ja jos pienasuntoja ei saada lisää, asunnottomien määrä lähtee kasvuun. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999; Korhonen 2002, 30; Moilanen 1999.) Taulukko 1. Asunnottomien asuinpaikkojen muutokset Helsingissä. Vuosi Ulkona Asuntolassa Laitoksessa Sukulaisten, kavereiden luona Yhteensä (Lindholm 2000, 4.) Asunnottomuuden määrittely ei ole yksiselitteistä ja kyseisen käsitteen sisältö vaihteleekin eri maissa ja eri aikoina. Suomessa asunnottomuuden määrittely painottuu niin sanottuun erityisryhmätarkasteluun ja niiden asumismuotojen luettelemiseen, joiden katsotaan sisältyvän asunnottomuuden käsitteen alle. Yleisimmin asunnottomiksi on määritelty ulkona asuvat (kadulla, metsissä, porraskäytävissä), tilapäisasunnoissa tai tila-päissuojissa asuvat (puutarhamökit, vajat, työmaaparakit, asuntovaunut ja vastaavat), yömajoissa tai kodittomien asuntoloissa asuvat, hoito- ja huoltokodeissa, ensisuojissa, asuntoloissa, ensikodeissa tai vastaavissa hoidollisissa asumisyksiköissä asuvat. Heihin luetaan myös tilapäisesti tai pysyvästi laitoksissa asuvat sekä tilapäisesti

18 12 tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Asunnottomiksi on määritelty myös vapautuvat vangit, joilla ei ole tiedossa asuntoa, sekä perheet, joiden jäsenet asuvat erillään asunnon puutteen vuoksi. Laajasti ymmärrettynä asunnottomiksi voidaan myös katsoa häätöuhan alla elävät, purkutuomion saaneissa taloissa asuvat sekä lapsuudenkodissa oman asunnon puutteen vuoksi asuvat ihmiset. Helsingissä sosiaaliviranomaiset ovat luokitelleet varsinaisten asunnottomien lisäksi puutteellisesti asuvia, joista on käytetty käsitettä erityisryhmä. Erityisryhmiksi on luokiteltu muun muassa vanhukset, liikuntavammaiset, psykiatriset potilaat ja päihdeongelmaiset. (Erityissosiaalitoimiston esite 1999; Viljaranta 2000, 11.) Edellä määritellyn asunnottomuuden voi karkeasti jaotella absoluuttiseen ja suhteelliseen asunnottomuuteen. Ensin mainittu on näkyvää ja ehdotonta, kun taas jälkimmäinen ei ole samalla tavalla silminnähtävää. Tällaista erilaisissa laitoksissa ja hoito- ja turvakodeissa asumista ei kaikissa maissa edes mielletä asunnottomuudeksi. Asunnottomuudessa voidaan myös erottaa traditionaalinen ja uusi asunnottomuus. Traditionaalisen asunnottomuuden tyypillinen edustaja on alkoholisoitunut yömajan mies. Uutta asunnottomuutta edustavat tyypillisimmin naiset, nuoret, psyykkisesti sairaat, narkomaanit ja asunnottomat perheet. Uudet asunnottomat määräytyvät sen mukaisesti, mihin eri väestöryhmiin kaupunkiköyhyys kulloinkin kovimmin kohdistuu. Traditionaaliseen asunnottomuuteen vastattiin lähinnä tarjoamalla yösijaa. Uuteen asunnottomuuteen vastaavat instituutiot ovat yleensä erikoistuneet johonkin erityiskysymykseen kuten päihde-ongelmiin ja mielenterveysongelmiin. (Viljaranta 2000, ) 4 HYVINVOINTI Hyvinvointikäsite liittyy tutkimukseeni keskeisesti, koska teemahaastatteluni teema-alueet pohjautuvat Erik Allardtin (1976) määrittelemiin hyvinvointiarvoihin. Tutkimukseni tavoitteena olevan kehittämishaasteiden löytämisen kautta on mahdollista parantaa tukikotiasumista ja näin ollen vaikuttaa tukikodin asukkaiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnista puhutaan jatkuvasti julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa. Hyvinvointi on intuitiivisesti kaikille selvä käsite, ja siksi sitä käytetään verrattain huolettomasti. Kuitenkaan hyvinvoinnille ei ilmeisesti voida antaa tyhjentävää määritelmää. Eri ihmiset voivat pitää erilaisia asioita keskeisinä sekä

19 13 omassa että toisten hyvinvoinnissa. Hyvinvointia määriteltäessä ammattilaisen tulee ymmärtää ihmisen subjektiivisuus ja kunnioittaa jokaisen omaa arvomaailmaa. Hyvinvointi on laaja-alainen kokonaisuus, jonka mitään olennaista osaa ei ole syytä jättää huomiotta. (Marski 1995, 12; Taipale, Lehto, Mäkelä, Kokko, Kling & Viialainen toim. 1995, 12.) Yksilön hyvinvointia voidaan arvioida selvittämällä muun muassa tulot, asuminen ja ystävyyssuhteet. Hyvinvointi määrittyy tällöin niiden voimavarojen kautta, joita ihmisellä on oman itsensä ja tarpeittensa tyydyttämiseen. Hyvinvointia tarkastellaan yksilön mahdollisuuksina. Hyvinvointiin liittyy myös se, miten ihminen kokee voivansa. Tämän takia on syytä muistaa, että ihmisillä on aina oma arvionsa siitä, mikä on hänelle hyväksi. Eri ihmiset voivat pitää erilaisia asioita keskeisinä sekä omassa että toisten hyvinvoinnissa, jolloin kyse on hyvinvoinnin sisällöstä. (Taipale ym. 1995, ) Lähestymistavat hyvinvointiin voidaan jakaa kahteen tyyppiin: tarve- ja resurssipohjaisiin lähestymistapoihin. Tarve- ja resurssipohjaisten lähestymistapojen ero on siinä, että tarveteoreettisesta näkökulmasta hyvinvointia tarkastellaan toteutuneena asiantilana, kun taas resurssipohjaisen lähestymistavan mukaan hyvinvointia tarkastellaan toteutuvana asiantilana. Tarveteoreettisesta näkökulmasta hyvinvointi on tila, jossa ihminen saa keskeiset tarpeensa tyydytetyksi, jolloin hyvinvointi lisääntyy suhteessa tyydytettyihin tarpeisiin. Ongelmana tarveteoreettisessa näkökulmassa hyvinvointiin on se, että mitä nämä tarpeet ovat ja kuka niiden tyydytystason määrittelee, ja ovatko ne tärkeysjärjestyksensä ja painoarvonsa puolesta universaaleja eli kaikille ihmisille yhtäläisiä. (Marski 1995, 12; Taipale ym. 1995, 12.) Toinen mahdollisuus hyvinvoinnin tutkimiseksi on tarkastella niitä resursseja, jotka mahdollistavat tarpeentyydytyksen. Pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa on korostettu, että yksilö voi hallita ja tietoisesti ohjata elinolojaan ja tarpeidensa tyydytystä hallitsemiensa resurssien avulla. Nämä resurssit voivat olla joko aineellisia (raha, asunto) tai aineettomia (sosiaaliset suhteet). Resurssinäkökulmaan sisältyvät ongelmat ovat osittain samantyyppisiä kuin tarvelähtökohtaisissa selityksissä; resurssien ensisijaisuudesta ei vallitse yksimielisyyttä, jotkut resursseista voivat olla sekä universaalilla että yksilötasolla tärkeämpiä kuin toiset. Tarve ja resurssipohjainen lähestymistapa eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia. (Marski 1995, 14). 4.1 Elämänhallinta osana hyvinvointia Tarve- ja resurssipohjaisiin hyvinvoinnin lähestymistapoihin tai näiden yhdistelmiin sisältyy ongelma yksilön elämänhallinnasta. Tarveperusteisesta näkökulmasta yksilön on tehtävä ero halujensa ja tarpeidensa välillä. Resurssiperusteisessa lähestymistavassa on kysymys panosten eli resurssien muuttamisesta mahdollisimman suurella hyötysuhteella hyvinvointituotoksi. Elämänhallinnan tutkimista hyvinvoinnin keskeisenä osatekijänä voidaan pitää erityisen tärkeänä, koska sen avulla voidaan yrittää ymmärtää, miten yksilön persoonallisuuden kasvua ja itsensä toteuttamista edistävät tarpeet voidaan

20 14 erottaa esimerkiksi sosiaalisen ympäristön yksilölle asettamista vaatimuksista. Olipa lähestymistapa hyvinvointiin resurssi-, tarve- tai elämänhallintanäkökulma, niin ongelmaksi jää hyvinvoinnin objektiivisuuden ja subjektiivisuuden välinen jännite. Mikäli tutkimuksessa tukeudutaan pelkästään objektiivisiin mittareihin kuten tuloihin ja elinoloihin, niin todellisuus saattaa vääristyä. Subjektiivisten hyvinvointimittareiden mukaanotto tutkimukseen mahdollistaa sellaisten hyvinvoinnin piirteiden esiintuomisen, joita ei pelkillä objektiivisilla mittareilla kyetä eristämään. Näin ollen sekä objektiivisten että subjektiivisten mittareiden käyttämisellä on omat perustelunsa, ja niiden onnistunut yhdistelmä voi tuottaa hyvinvoinnista totuudenmukaisemman kuvan kuin pelkästään jompaankumpaan tukeutumalla olisi mahdollista. (Marski 1995, ) Elämänhallinnan käsite liitetään erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Elämän-hallinta on kykyä kohdata vaikeita, outoja tai uusia tilanteita ja ehkäistä niihin liittyviä ahdistavia kokemuksia tai ratkaista ongelmia. Elämänhallinnassa on kyse siis yksilön kyvystä selviytyä vastoinkäymisistä. Elämänhallintaa on jäsennetty erottelemalla toisistaan ulkoinen ja sisäinen elämänhallinta. Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että ihminen kykenee vaikuttamaan itse omaan elämäänsä, niin etteivät erilaiset yksilön ulkopuolelta tulevat tekijät horjuta hänen tasapainoaan. Ulkoisen elämänhallinnan resursseja ovat erilaiset ulkoiset keinot ja tuet. Elämän sisäisellä hallinnalla viitataan sopeutumiskykyyn, joka tarkoittaa yksilön kykyä sopeutua odottamattomiin tilanteisiin. (Niemelä, Kainulainen, Laitinen, Pääkkönen, Rusanen, Ryynänen, Widgren, Vornanen, Väisänen & Ylinen 1997, ) J.P. Roos (1987) on määritellyt hyvinvoinnin elämänhallinnan kautta. Roosin mukaan ihmisen hyvinvoinnissa avainasia on se, miten hyvin elämä on ihmisen omassa hallussa. Elämän kokeminen hallinnassa olevaksi on usein hyvin henkilökohtainen arvio. Elämä voidaan kokea hallussa olevaksi, vaikka se ei sitä ulkopuolisen tarkkailijan silmin välttämättä sitä olekaan. Elämänhallinta ei ole kuitenkaan ainoastaan itse kuviteltua, vaan se on mitä suurimmassa määrin todellista. Roos erottaakin elämänhallinnan ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoisella elämänhallinnalla Roos tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy ohjaamaan omaa elämäänsä ilman, että sen vaiheisiin vaikuttavat kovin monet hänen itsensä ulkopuoliset asiat. Aineellisesti ja henkisesti turvattu asema on elämän ulkoisen hallinnan olemassaoloa. Elämän sisäinen hallinta tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy sopeutumaan muutoksiin ja katsomaan elämäänsä parhain päin sekä sisällyttämään elämäänsä dramaattisiakin tapahtumia. Elämänhallinnan parantamiseksi ihminen pyrkii sopeutumaan ympäristöönsä ja pyrkii ennen kaikkea toiminnallaan muuttamaan ympäristöään paremmin tarkoituksiinsa sopivaksi. Ihmisen hyvinvointi on näin ollen sitä parempi, mitä paremmin hänellä on mahdollista hallita omaa sisäistä ja ulkoista elämäänsä, ja siten toteuttaa omakohtaisia tarkoituksiaan yhteisön jäsenenä. Roosin mukaan elämänhallinta tai sen puuttuminen lyö leimansa koko elämään. (Roos 1987, ) 4.2 Elämänlaatu osana hyvinvointia

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski Suomen sairaanhoitopiiri 12.12.2008 Nikulainen Hannu, palveluasumiskoordinaattori Savolainen Tuula

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot