Sukuseura Kanko ry. Jäsenlehden toimitus ja sivun valmistus: Sirpa ja Risto Karppinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukuseura Kanko ry. Jäsenlehden toimitus ja sivun valmistus: Sirpa ja Risto Karppinen"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1/2006

2 Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v ja rekisteröity v Sukuseurassa on 210 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa. Jäsenlehden toimitus ja sivun valmistus: Sirpa ja Risto Karppinen Yhteystiedot: c/o Karppinen, Venemestarintie 29 A, Helsinki, puh sähköposti: www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Painopaikka: Otamedia Oy, puh Sukuseuran hallitus: Sirpa Karppinen, puheenjohtaja Juhani Soukko, varapuheenjohtaja Pekka Nygård Hannu Kanko Arvi Koskinen Juha Taipale Riitta Villanen Sukuseuran rahastonhoitaja: Leila Rajamäki Tämä lehti sisältää: Jäsenasiaa... 4 Kunniajäsenyys... 5 Kiertoajelu kesällä Miten Kanko liittyy Jylliin, Jämijärveen ja Niinisaloon?... 7 Kirje Korpilahdelta, Marketta Pirinen... 8 Jäsenmaksulomake Uusi sukuseuran jäsen saanko esittäytyä? Anneli Weisselberg Kansikuva: Mansoniemen perhekuva vuodelta 1930 tai vähän sitä ennen. Kuva otettu vanhan Mansoniemen Manson talon edessä. Vasemmalta istumassa Mimmi Kuuri, Johan Frans Mansoniemi, Amanda Pauliina Vähä-Iitu ja Elli Tenkanen. Takana seisomassa Hilja Mansoniemi, Väinö Mansoniemi, Tyyne Maria Peltoniemi, Matti Mansoniemi, Emmi Jussila, Alli Säilä, Jukka Mansoniemi ja Onni Mansoniemi. (Kuvan omistaa Anneli Weisselberg) 2

3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Sukuseuramme toiminta jatkuu tänäkin vuonna. Tämä jäsenlehti tulee hieman myöhemmin kuin aikaisempina vuosina. Syynä tähän on, että odottelin varmistustietoja tämän vuoden sukutapaamisesta eli kiertoajelusta. Sukuseuran uusi hallitus on kokoontunut tänä vuonna kaksi kertaa, ensin tammikuussa ja toisen kerran huhtikuun lopussa, suunnittelemaan tämän vuoden toimintaa. Viime kesän sukujuhlissa esiintulleiden toiveiden mukaisesti ollaan nyt järjestämässä kiertoajelua heinäkuun viimeiselle lauantaille. Retki suuntautuu Jylli - Jämijärvi - Niinisalo -suunnalle, jonne myös Kankon jälkeläisiä on mennyt. Lisätietoa reitistä, ilmoittautumisesta ja hinnasta toisaalla tässä jäsenlehdessä. Toinen viime kesän kyselyn kohde oli jäsenlehti, johon toivottiin jatkossa vanhoja juttuja ja kertomuksia sekä sukututkimuksia. Myös perhetapahtumat saivat kannatusta. Näihin asioihin tarvitsemme, Hyvä Jäsenistö, teidän apuanne. Jäsenlehti kaipaa siis kirjoittajia. Teillä on mielessänne varmasti paljon jutunaiheita. Kirjoittakaa lyhyt tai pidempi juttu ihan mistä vaan, kunhan se jotenkin liittyy sukuun. Ja kirjoittakaa se ihan omin sanoin, kieliopeista välittämättä. Ja nuoret huomio! Kukahan on se Nuori, joka kirjoittaa nuorten palstalle ensimmäisen sukuun liittyvän jutun. Kiitokset kaikille tämän jäsenlehden kirjoittajille. Erityiskiitokset Annelille Saksaan, josta olemme saaneet tähän lehteen pitkän, mutta mukavan jutun ja lisää on ilmeisesti tulossa. Muutkin nyt rohkeasti mukaan kirjoittamaan. Vanhat valokuvat ovat myös herättäneet kiinnostusta, tai etenkin niiden säilyttäminen. On myös tärkeää tietää, keitä kuvissa esintyy. Emme oikeastaan tee mitään laatikollisella vanhoja kuvia, jos kukaan ei tiedä, mistä ne on otettu tai ketä ne esittää. Asiasta lisää toisaalla tässä lehdessä. Toivomme jatkuvasti myös uusia ajatuksia sukuseuran toimintaan. Ja jos tunnet kiinnostusta sukuseuratoimintaa kohtaan, olet aina tervetullut mukaan toimintaan. Jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti tehtäviä, jotka hyödyttävät koko sukuseuraa ja sitä myötä koko jäsenistöä. Sukuseuralla ei ole tällä hetkellä sihteeriä, joten siihen tehtävään toivomme innostusta jäsenistön parista. Tämän lisäksi muita tehtäviä voisivat olla mm. internet-sivustot ja erityisesti niiden päivittäminen, jäsenlehden toimitus, sukujuhlien 2007 järjestäminen. Hyvää kesää! Sirpa Karppinen 3

4 Jäsenmaksu Jäsenmaksu on 5 euroa/jäsen/vuosi. Jäsenmaksu on henkilökohtainen, ei perhekohtainen ja se koskee 18 vuotta täyttäneitä. Tämän vuoden jäsenmaksu maksetaan mennessä Sukuseura Kanko ry:n tilille Ikaalisten Säästöpankkiin. Sivulla 10. Maksulomake. Muistakaa kirjoittaa Tiedonantoja -kohtaan jäsenen/jäsenten nimi, joiden jäsenmaksua maksatte, jos maksaja on eri henkilö kuin jäsen. Jos olet jo maksanut tämän vuoden jäsenmaksun, Kiitos siitä! Jäsenmaksu käytetään kokonaisuudessaan seuran toimintaan, lähinnä jäsenlehden painatus- ja postituskuluihin. Jos haluat jatkossakin saada jäsenlehden, niin maksamalla jäsenmaksun varmistat sen saannin. Jäsenasiaa Muistakaa ilmoittaa osoitteenmuutokset myös sukuseuralle. Joka postituksessa tulee vähintään yksi jäsenlehti takaisin vanhentuneen osoitteen vuoksi. Ilmoitelkaa myös sähköpostiosoitteenne sukuseuran sähköpostiin. Uudet jäsenet voivat liittyä sukuseuraan ilmoittamalla puheenjohtajalle yhteystiedot sekä tiedon, miten kuuluu sukuun. Sukuseuran sihteeri -asiaa Sukuseuralla ei ole tällä hetkellä sihteeriä. Jos tunnet sisimmässäsi vähänkään kiinnostusta sukuseuratoimintaa kohtaan, niin nyt on mahdollisuus päästä toimintaan mukaan. Sihteerin tehtävät sisältävät normaalit mm. pöytäkirjojen kirjoittamiset. Muut tehtävät voidaan sopia tehtävään valitun toiveiden ja harrastusten mukaan. Tehtäviin saa myös opastusta. Ilmoita kiinnostuksesi seuran puheenjohtajalle. Vanhat valokuvat Arvi Koskinen on ehdottanut, että sukuseura alkaisi taltioida vanhoja sukuun kuuluvia valokuvia. Hyvä idea, kiitos Arvi! Arvi selvittää nyt tallentamisvaihtoehtoja sekä arkistointia ja asiasta tiedotetaan myöhemmin lisää. Tärkeintähän tässä on saada tallennettua niin, että sukuseurassa tiedetään, missä kuvat ovat tallennettuina. Asiasta kiinnostuneet voisivat ottaa Arviin yhteyttä, puh

5 KUNNIAJÄSENYYS Sukuseuran hallitus on kokouksessaan tammikuussa 2006 myöntänyt sukuseuran kunniajäsenyyden Erkki Kankolle pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta sukuseuran hyväksi. Erkki on ollut mukana sukutapaamisten järjestämisessä jo ennen varsinaista sukuseuratoimintaa ja hän on ollut mukana perustamassa sukuseuraa vuonna Erkki on ollut sukuseuran ensimmäinen rahastonhoitaja, aina vuoden 2005 loppuun asti. Erkki on osallistunut aktiivisesti jokaisen sukujuhlan järjestämiseen ja on edelleen toiminnassa mukana järjestämässä ensi kesän kiertoajelua. Sukututkimus on myös kovasti Erkkiä kiinnostanut ja hänen kauttaan on saatu yhteys moneen nykyiseen sukuseuran jäseneen. Erkki Kanko on syntynyt Kilvakkalassa Kankon sukutilalla vuonna 1930 ja on asunut siellä myös koko lapsuutensa. Työ vei Erkin maailmalle Mustialan agrologiopintojen jälkeen Salaojayhdistykseen asuinpaikkana Nummi ja Lohja hänet pyydettiin maatalousopettajaksi Nummen kansalaiskouluun. Veri veti kuitenkin lähemmäksi Ikaalista ja muutto Kihniöön tuli ajankohtaiseksi, kun hänet valittiin Kihniön kansalaiskoulun maatalousopettajaksi kesällä Työura päättyi koulumaailmassa vuonna 1990 hänen jäätyä eläkkeelle Kihniön peruskoulun opinto-ohjaajan virasta. Mahdollisuus viettää eläkepäiviä synnyinseudulla toteutui 1993, kun Erkki palasi sukujuurilleen Ikaalisiin. Pitkällä matkalla Länsi-Uudenmaan kautta Kihniöön ja sieltä takaisin Ikaalisiin on tukena kulkenut myös Anja-vaimo ja neljä lasta. Onnea Erkki! 5

6 Kiertoajelu kesällä 2006 Ensi kesän sukutapaaminen on kiertoajelun merkeissä lauantaina Lähtö kiertoajelulle on klo Ikaalisten torilta. Siitä menemme Kilvakkalan ja Jyllin kautta Jämijärvelle ja Niinisaloon, josta palaamme Ikaalisten torille klo 17 mennessä. REITTI Kiertoajelulle on suunniteltu seuraava reitti: lähtö Ikaalisten torilta - Kilvakkalan koulu - Luomajärven hevostila - Jylli - Jämin ilmailukeskus - Kuninkaanlähde - Vihun kylä - Niinisalon varuskunta/entinen Niinisalon tila - Äiti-muistomerkki - keskustan tori. Varuskunnan alueelle järjestetään myös kiertoajelu. Asialle on alustava lupa, mutta odottelemme virallista lupaa varuskunnasta. Reittiin saattaa tulla muutoksia. RUOKAILU Ruokailu on Luomajärven hevoskievarissa. Ruokana on lohikeitto, leivät ja juomat, lopuksi kahvi. Munkkikahvit on suunniteltu juotavan iltapäivällä Niinisalon varuskunnan sotilaskodissa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset 18.6 mennessä, jotta voimme varmistaa bussivarauksen. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Erkki Kanko, puh , ja Hannu Kanko, puh Retkelle on varattu yksi bussi, josta paikat täytetään ilmoitta utumisjärjestyksessä. Minimimäärä kiertoajelun järjestämiselle on 25 henkilöä. Ilmoittautukaa siis pikaisesti! Näin varmistat myös paikkasi bussissa. OSALLISTUMISMAKSU Osallistumismaksu on 20 euroa/henkilö. Siihen sisältyy bussikuljetus, lounas ja kahvi. Osallistumismaksu maksetaan mennessä Sukuseura Kanko ry:n tilille Ikaalisten Säästöpankkiin, sen jälkeen kun puhelimitse on paikka bussissa varattu. Kysy lapsialennusta, sen saa ainakin ruoan osalta. TAPAAMINEN Tapaamme siis lauantaina klo Ikaalisten keskustassa kirkon isolla parkkipaikalla, joka keskiviikkoisin toimii torina. 6

7 Miten Kanko liittyy Jylliin, Jämijärveen ja Niinisaloon? Nykyinen Kankon suku polveutuu Jacob Kankosta, joka on syntynyt Kilvakkalan Kestillä, Kestin poikana vuonna Hänen isänsä on Johan Andersinpoika, syntynyt 1685, mutta hänen vanhemmistaan ei ole varmaa tietoa. Johan Andersinpojan tiedetään tulleen Kestille vävyksi. Jacobin äiti on Kestin tytär, Walborg Johanintytär, joka on syntynyt Jacob Kanko, ent. Kesti, ja vaimonsa Walborg Jöranintytär Kiialan Isotalosta, s. 1719, olivat Kankon sukutilalla isäntäparina vuosina Heille syntyi kuusi lasta, joista kaikista on suku jatkunut. Vanhin poika Johan, joka syntyi 1743, jatkoi tilan isäntänä ja kuoli 62-vuotiaana v Toisesta pojasta, Carlista, s. 1746, tuli Kankon torppari Juonenhaaran torppaan. Jyllin kylässä on edelleen Juonenhaaran talo. Kolmas lapsi oli vuonna 1748 syntynyt tyttö, nimeltään Walborg. Hän meni naimisiin Simon Jyllin kanssa ja muutti Jyllin kylään Jyllin taloon. Jylli-nimistä taloa ei Jyllinkylässä nykyään enää ole, mutta Ikaalisten keskustassa oleva Jalmari Jyllin säätiö sekä Jyllin Kodit liittyvät jotenkin tähän sukuhaaraan. Isaac, joka syntyi 1751, oli neljäs lapsi. Hän meni naimisiin Ylipeijarin leskiemännän kanssa Jämijärveltä ja muutti Ylipeijarin taloon. Viides lapsi, Henric, s. 1755, muutti Kankaanpäähän Niinisalon taloon, jossa meni naimisiin Niinisalon Catharinan kanssa. Jacob, perheen nuorimmainen, joka syntyi 1759, muutti myös Kankaanpäähän ja meni naimisiin Rajakosken Reginan kanssa. Myöhemmin he käyttivät sukunimeä Ylikoski. Niinisalon varuskunnan historiaa (Lähde: : Haapamäen SP:n, myöhemmin Keuruun SP:n varasto ja kertausharjoituskeskus saakka 1935: Varuskunnan perustaminen : Reserviupseerikoulu : Internaatti : Kehitys tykistövaruskunnaksi alkaa : Tykistökoulu Santahaminasta 1969: YK-Koulutuskeskus perustettiin : Tykistökoulu, Mittauspatteristo ja Eläinlääkintäkoulu liitettiin Satakunnan Tykistörykmenttiin : Tykistöprikaati 7

8 Kirje Korpilahdelta Kankon suvussa harrastetaan myös keskustelua Kankon Sukuseuran jäsen Marketta Pirinen (o.s. Soukko), nykyään free lance toimittaja, kutsuttiin Jyväskylän Yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen toimeksiannosta perustamaan Keski-Suomen kulttuuriyhdistystä Jyväskylän Yliopiston kirjastoon. Kutsun esittivät mainitun laitoksen dosentti, filosofian tohtori Katriina Kajannes ja hänen puolisonsa yliopiston kirjaston sihteeri Antti Kajannes. Marketta otti kutsun iloisesti yllättyneenä vastaan, mutta koska Marketalle oli varattu samaksi päiväksi leikkaus Jämsän aluesairaalan ortopediselle osastolle, hän ei voinut ottaa kunniakasta tehtävää vastaan. Marketta kuitenkin merkittiin yhdistyksen perustajajäseneksi ja hän liittyi yhdistykseen elokuussa Marketan monet artikkelit mm. sanomalehti Keskisuomalaisessa olivat puhutelleet yliopistoväkeä. Torstaina Marketta kirjoitti Keskisuomalaisessa Puheenvuorot-palstalla pitkän artikkelin Päästä meidät pahasta ja tämä pani dosentti Kajanneksen liikkeelle. Artikkelissa käsiteltiin mm. ihmisten arvotietoisuutta. Marraskuussa 2005 Keski-Suomen Kulttuuriyhdistys järjestää keskustelun Petäjäveden Miilussa aiheesta Arvot ja elämän kunnioitus. Filosofian tohtori Juhani Aaltola mm. tulee alustamaan keskustelua. Tapahtuman järjestämisessä on mukana myös Petäjäveden Seurakunta. Keski-Suomen Kulttuuriyhdistyksen perustamisen liikkeelle panijana toimi Jyväskylän Yliopiston lisäksi Keski-Suomen Liitto. Yliopiston dosentti fil.tri. Katriina Kajanneksen tehtäväksi annettiin perustavan kokouksen koollekutsuminen. Sukuseura Kankon jäseniä toimii siis Keski-Suomessakin. Terveisiä kaikille suvun jäsenille Korpilahdelta ja Keski-Suomesta. Korpilahdella Marketta Pirinen 8

9 Leikkaa irti JÄSENMAKSU - Jäsenmaksu on 5 euroa/jäsen/vuosi. - Jäsenmaksu on henkilökohtainen, ei perhekohtainen. - Jäsenmaksu koskee 18 vuotta täyttäneitä. - Kirjoittakaa Tiedonantoja -kohtaan jäsenen/jäsenten nimi. OSALLISTUMISMAKSU - Osallistumismaksu sukuseuran kiertoajeluun lauantaina on 20 euroa/ hlö. - Osallistumismaksu maksetaan sukuseuran tilille ennen kiertoajelua, sen jälkeen kun ilmoittautuminen on tehty ja on varmistettu paikka bussissa. - Kirjoittakaa Tiedonantoja -kohtaan osallistujan/osallistujien nimi. 9

10 Tililtä n:o - Eräpäivä euroa Allekirjoitus Saaja Maksaja Jäsenmaksu 2006 Sukuseura Kanko ry. Jäsenen nimi: Saajan Tilinumero TILISIIRTO Leikkaa irti Tililtä n:o - Eräpäivä euroa Allekirjoitus Saaja Maksaja Osallistumismaksu kiertoajeluun 2006 Sukuseura Kanko ry. Osallistujan nimi: Saajan Tilinumero TILISIIRTO Leikkaa irti

11 Uusi sukuseuran jäsen saanko esittäytyä? Olen Anneli Weisselberg, ent. Vuorikallas, o.s. Virgentius, syntynyt 1946 Helsingissä. Sähköposti: Elän toisessa avioliitossani, puolisoni on saksalainen Rüdiger. Kohta 13 vuotta olen asunut Saksassa. Tällä hetkellä asumme Dortmund-nimisessä kaupungissa. Ensimmäisestä avioliitosta minulla on kaksi lasta, jotka elämänkumppaneineen asuvat Suomessa. Timo, joka työskentelee historian opettajana ja Noora, joka työskentelee sihteeriassistenttina. Itse on yo-merkonomi. Työelämässä olin reilut 30 vuotta, joista yli 20 vuotta, erään pankin palveluksessa. Jouduin jäämään pois työelämästä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Vetovoimaa Kankon sukuseuraan tunsin heti, kun Pekka Nygårdin, minulle Vaaramon Pekka lapsuuteni ihanista ajoista muistoihini tarttunut nimi Mansoniemestä, välityksellä sain ensimmäisen kerran tietoa sukuseurasta ja tarkistettavaksi perhettämme koskevan sukuraportin. Nimi Kanko ensi kertaa kuultuna vaikutti vähän oudolta, kankealta. Sukujuhlille olisin halunnut osallistua suuresta halusta jo kaksi kertaa, viimeeksi kesällä Samalle päivälle osui hääkutsu Helsinkiin, jota noudatin. Sukujuhlilla olin kylläkin hengessä mukana. Sähköpostia lähetin Sirpa Karppiselle liittyäkseni vihdoinkin jäseneksi sukuseuraan. Sirpa Karppinen lähetti minulle nykyiseen asuinmaahani Saksaan jäsenlehden 2/2005. Nyt olen virallisesti sukuseuran jäsen. Jäsenlehdessä oli tarmokkaan puheenjohtajamme toivomus kirjoituksista yhteiseen lehteemme. Teksti Sukuun kuuluu paljon vanhempaa väkeä, joka vielä muistaa, miten ennen vanhaan elettiin puhutti minua. Täytänhän tämän vuoden 2006 loppukesällä jo 60 vuotta, jos Luoja suo ja viskaalit sen saallii. Sirpa vielä vähän yllytti kirjoittamaan, niin tässä sitä nyt ollaan. Lapsuuden, nuoruuden muistoja Mansoniemestä minulla on sydän, sielu ja taskut täynnä. Mansoniemeen yhteyteni ovat vuosien saatossa pysyneet tiiviinä. Asuuhan siellä mielestäni Suomen kauneimmilla seuduilla sukulaisiani ja tuttaviani, tyttärelläni on pieni palanen peltoa. Sukulaisiin pidän yhteyttä mahdollisimman tiiviisti. Mansoniemeen sekä ylipäätään Ikaalisiin pääsy on minulle aina yhtä juhlaa. Liikkeelle lähden kertomalla omista taustoistani, miten ja mitkä juureni ovat lähtöisin Ikaalisten Mansoniemestä, mitkä muualta. Mansoniemeen ovat juureni juurtuneet, tiukasti kiinnikasvaneet ja Kankon sukuseuran jäsenenä saavat vielä parempaa pitoa. Tarinani alkaa toisen maailmansodan melskeistä, vaikka 11

12 itse synnyin rauhanaikaan vuonna 1946 Helsingissä. Isäni, Adolf Virgentius, siihen aikaan 24-vuotias, sai Suomen armeijasta palveluksesta talvisodasta parin päivän loman. Hän päätti lähteä tervehtimään Jääsken Ensosta Ikaalisten Kurkelaan ensimmäiselle evakkotielle talvisodan jaloista joutunutta äitiään Maria Virgentiusta ja sisartaan Edla Louhelaista sekä tämän noin vuodenikäistä Pentti-poikaa sekä heidän hoidossa olevaa serkkuni Inkeri Kallion, o.s. Vasara, lähes kahden vuoden ikäistä pikkupoikaa Eeroa. Maria ja Edla lapsineen olivat evakossa Tuurin maalaistalossa Kurkelassa. Talon vanhaemäntä, etunimeltään Emma, oli erittäin ystävällinen ja lapsirakas nainen. Hän luovutti omat lämpimät asuintilansa evakoille lapsineen siirtyen itse asumaan isoon, hieman kylmähköön pirttiin, joka alunperin oli evakkojen käyttöön tarkoitettu. Äitini, 19-vuotias Ester Annikki Virgentius, silloinen Peltoniemi, oli samaan aikaan myös Kurkelassa evakkotalon naapurissa sijaitsevan maalaistalon palveluksessa. Nuorena tyttönä hän oli jokapäiväistä leipäänsä tienaamassa. Olikohan senkin talon nimi Tuuri, missä äitini oli? Juuri siitä naapuritalosta Maria-isoäitini ja tätini Edla hakivat päivittäin lypsylämpöistä maitoa. Maria lähetti nyt vierailulla olevan Adolfpoikansa, isäni, maidonhakuun. Sillä reissulla äitini ja isäni kohtasivat toisensa. Syttyi heti ainakin rakkauden kipinä kahden nuoren välille, ellei peräti heti rakkaus roihahtanut leikkeihin. Vaan Suomen armeija, isänmaan puolustaminen, odotti isääni ja hänen oli palattava sotapalvelukseen. Maria-äiti, Edla-sisar lapsineen sekä Ester jäivät Ikaalisten Kurkelaan. Isäni vanhemmat ovat molemmat syntyneet, kasvaneet Virossa. Isän äiti Maria Rosalia Töniksentytär o.s. Pihlakas, s Juchendahlissa, k Rauman Lappi T.L.:ssä. Isän isä Adolf Reinhold Juhonpoika Virgentius, s Narva, k Antreassa luovutetussa Karjalassa. Molemmat konfirmoitu Narvassa. Avioliittoon Maria ja Adolf vihittiin Pietarissa , siis Venäjällä. Pietariin nuoret olivat menneet töitten perään. Isoisäni oli ammatiltaan puuseppä. Hän teki myös puutavarakauppaa, joka vei nuortaparia vaihtamaan asuinpaikkaa Pietarista Narvaan, Viroon, sieltä Kotkaan ja lopuksi Antreaan, luovutettuun Karjalaan. Antreassa isoisälläni oli puusepänverstas. Lapsia peheeseen syntyi yhteensä kuusi: Alma Vasara, s , Narva, Viro, k Viipuri Martta Koskinen, s Narva, Viro, k Lappeenranta Edla Louhelainen, s Kotka, k Espoo Arttur, s Narva, Viro k Antrea Oskar, s Antrea, luovutettu Karjala k Espoo Adolf, s Antrea, luovutettu Karjala k Luumäki, Taavetti. Isäni perheellä oli kohtalokas päivä 15. syyskuuta Perheen Adolf-isä lähti 6-vuotiaan Arttur poikansa, naapurimiehensä ja tämän pikkupojan kanssa purjeveneellä Vuoksen virralle tarkoituksena rantautua jossain sieniä keräämään. Vuorolaiva, joka liikennöi Antrean aseman ja kirkon väliä, törmäsi purjeveneeseen, 12

13 joka kaatui. Vuoksen virta vei Adolf-isän ja Artturin. Naapurinmies pikkupoikineen pelastui. Artturia ei löydetty koskaan, Adolf- isä löydettiin. Hänet siunattiin viimeiseen lepoonsa Antrean kirkkomaahan samana päivänä, kun isäni syntyi. Nimi Adolf siirtyi luonnikkaasti isäni nimeksi. Viiden lapsensa kanssa leskeksi jäänyt äiti joutui myymään puusepänverstaan. Antreasta hän lähti Viroon sukulaistensa luo, mutta palasi sitten Suomeen Jääsken Ensoon, luovutettuun Karjalaan. Enso-Gutzeitin, nykyisen Stora-Enson tehtailta hän sai töitä elättääkseen perheensä. Myöhemmin kaikki lapsetkin työskentelivät tehtaalla. Marialla on melkoinen urakka lastensa kasvattamisessa myös taloudellisesti, sillä siihen aikaan ei ollut sosiaaliturvaa juuri nimeksikään. Pienestä pitäen lapset osallistuivat kodin kaikkiin töihin. Mutta takaisin talvisodan aikoihin. Talvisodan päätyttyä Edla palasi Pentti poikansa kanssa takaisin Karjalaan sotapalveluksesta vapautuneen aviomiehensä Toivon luokse. Perhe perusti uuden kodin Imatran Rajapatsaalle. Maria-isoäiti iäkkäänä, ei halunnut enää palata Ensoon epävarmoihin oloihin. Hän ja Eero poika siirtyivät jatkamaan evakkomatkaansa Raumalle. Esterin ja Adolfin rakkauden leikki jatkui hehkumistaan välimatkasta huolimatta. He pitivät toisiinsa yhteyttä ainakin kirjeenvaihdon välityksellä. Edla-tätini perheonni kukoisti. Pirkko-tytär, Virgentius (ent. Manninen) syntyi perheeseen syksyllä 1940, k Vaan jatkosodan melskeet veivät Toivoisän, s , uudelleen sotarintamalle. Toivo kaatui Hän joutui uhraamaan isänmaalleen henkensä. Edla menetti rakkaan puolisonsa, lastensa isän ja lapset isänsä. Edla jäi yksin sotaleskenä lastensa kanssa. He muuttivat asumaan Ensoon heille rakennettuun niin kutsuttuun asevelitaloon. Suomen kovaksi kohtaloksi tuli pakkoluovuttaa osa kaunista Karjalaa. Edlan perheen oli jätettävä toistamiseen kotinsa ja lähdettävä toiselle karulle evakkomatkalle kahden pienen sotaorpolapsensa kanssa. Toinen evakkomatka yhdisti jälleen nuoren sotaleskiäidin lapsineen ja Mariaäidin, isoäidin sekä Eero-pojan. Evakkomatka päätyi Rauman lähelle Lappi T.L.:än Kaukolan kylään tyhjillään olevaan maalaistaloon. Sinne muuttivat myös jo Raumalle evakoitunut Maria ja Eero sekä toinen evakkoperhe, Partasen perhe. Ester-äitini oli sodan melskeiden jatkuessa lähtenyt Ikaalisten Kurkelasta uusille urille. Hän uuden työn saatuaan oli muuttanut Tampereelle. Siellä hän jo aikaisemminkin oli ollut kirjoilla. Pispalan kaupunginosan mäellä hän asui puutalossa jonkun tyttökaverinsa kanssa. Adolf-isäni oli sotapalveluksesta vapauduttuaan 1944-luvun syksyllä hakeutunut ensolaisen lapsuudenkaverinsa Eino Pesosen tukemana töihin Helsinkiin laivalevysepän tehtäviin Valmetin telakalle. Miten äitini ja isäni yhteydenpito toimi, siitä minulla ei ole tarkempia tietoja. Vaan se toimi, tarina rakkauden sadusta jatkui. Rakkaus kukoisti, 13

14 Ester ja Adolf hääkuvassa rehoitti. Ester Annikki Peltoniemi ja Adolf Virgentius vihittiin avioliittoon Tampereella. Häitä juhlittiin Pispalassa Esterin asunnossa, jossa olivat läsnä ainakin enoni Eino Peltoniemen kertoman mukaan karjalaiset ja pohjoissatakuntalaisten heimojen edustajat, tätini Edla, setäni Oskar isäni puolelta, enoni Einon lisäksi myös Edvard (Eetu) Peltoniemi enoni äitini puolelta. Veljeni, Pekka Juhani, näki päivänvalon Tampereella. Isäni työ Valmetin telakalla Helsingissä jatkui. Se vei onnellisen perheen sitten asunnon löydyttyä muuttamaan yhteen saman katon alle Helsinkiin Mariankatu 7:ään kirkonkirjojen mukaan Siellä piharakennuksessa oli uusi koti. Piharakennus Mariankatu 7:ssä on purettu vuosia sitten, mutta muu asuintalo on säilynyt lähes alkuperäissä muodossa. Kuinka elämän arkipäivä sujui sodan runteleman Suomen pääkaupungissa pula-aikana uusissa olosuhteissa, kun elämän eväät olivat kortilla, voin vain kuvitella. Mutta perheonni kukoisti. Se tärkeintä. Jokapäiväinen leipä oli varmaan kovan työn takana. Ahkerana, säästäväisenä nuorena parina oli taatusti venyttävä moneen suuntaan. Onneksi elettiin rauhan aikaa, rakennettiin parempaa tulevaisuutta. Isäni tienasi perheen elannon laivalevyseppänä rakentaen Neuvostoliitolle sotakorvauksena luovutettavia laivoja. Reilu vuosi veljeni Pekan syntymästä minä synnyin Helsingin Vanhalla Kätilöopistolla loppukesän 1946 lapsena. Perheemme elämään tuli kuitenkin synkkiä pilviä syntymäni jälkeen äitimme sairastelun myötä. Tarkkaa tietoa, miten äitimme alkoi sairastella, minulla ei ole. Sen tiedän, että Edla-sotaleskitätini tuli Lappi T.L.:stä Helsinkiin auttamaan lasten hoidossa ja huushollin pidossa. Edlan lapsista huolehti sinä aikana isoäiti Maria. Äitimme Ester Annikki saavutti maallisen matkansa pään yllättäen Se oli äärimmäisen kova, raskas 14

15 Adolf, Pekka ja Anneli evakossa Lappi T.L.:ssa paikka isälleni ja lähisukulaisimme. Pohjattoman surun keskellä jäi isäni leskeksi kahden pienen lapsen kanssa. Elämän oli toivottu menevän onnellisesti eteenpäin nuorella perheellä ja sitten kävikin toisin. Isälleni ja myös muille läheisille äitimme menetys oli niin vaikea pala, ettei varsinkaan isäni koskaan kyennyt asiasta valitettavasti puhumaan. Mutta elämä jatkui. Tätimme Edla ojensi taas auttavat kätensä. Lapsirakkaana ja hyväntahtoisena sotaleskiäitinä hän otti veljeni Pekan ja minut hoitaakseen. Meille tuli muutto Helsingistä evakkoon Lappi T.L.:n Kaukolan kylään. Pekan kanssa olimme niin pieniä, ettemme pystyneet tilannetta tajuamaan. Emme edes muista äitiämme, hänen kuolemaansa ja muuttoamme Rauman lähelle. Pekka oli juuri täyttänyt 2 vuotta ja minä olin 9 kuukauden ikäinen silloin. Osamme oli onnellinen, sillä Edla-tädistä tuli meille luonnollisella tavalla uusi äiti. Äidiksi häntä myös kutsuimme hänen omien lastensa Pentin ja Pirkon sekä Eeron tavoin. Edla piti kaikkia lapsia yhtä hyvänä kuin omiaan. Meistä tuli ihan oikea perhe, vaikka olimmekin koostumukselta hieman erillainen perhe. Isäni jäi töihin Helsinkiin, mutta kävi katsomassa meitä Lappi T.L.:ssä usein myös Oskar-veljensä kanssa. Myös äidinäitimme, Tyyne Maria Peltoniemi, o.s. Mansoniemi kävi meitä evakkopaikassamme tervehtimässä ja auttamassa.tyyneisoäitiämme kaikki kutsuivat Mammaksi. Mamma oli erittäin hyvätahtoinen, auttavainen, lapsirakas maalaistalon emäntä, monitaitoinen ja ahkera. Näitten tapahtumien aikaan Mamma oli 48 vuoden ikäinen. Mamma osasi keittää saippuaa ja toi sitä saippoota meillekin mukanaan ja varmaan ruoka-aineitakin. Kaikki oli tosi tarpeeseen suurelle perheellemme, koska sodan jälkeenhän kaikesta oli pulaa, myös saippuasta. Uusi äitimme Edla, Mamma ja Maria-isoäiti, Muoriksi kutsuttu, ystävystyivät heti, ymmärsivät toisiaan huolimatta eri murteista. Mamma puhui ihanaa ikaalilais-tamperelais murretta, uusi äitimme, haasteli 15

16 Karjalan murretta, ja Maria-Mamma puhui karjalaismurteista melko huonoa suomea, koska hänen alkuperäinen äidinkieli oli Viron kieli, Venäjää hän oli oppinut Pietarissa sekä myös saksaa ja englantia osasi. Lappi T.L.:ssä puhuttiin kuuluisaa Rauman murretta. Oli siinä murteiden rikkautta, yhden ja saman kielten sekamelskaa. Joskus piti keskustella vähän pitempään, ennen kuin sanojen sisältö selvisi. Lappi T.L.:n ajoilta tarttui myös minun takaraivooni pysyvästi joitakin raumlaissii jaarituksiin. Omat ensimmäiset kirkkaat muistikuvani ovat jo Lappi T.L.:n ajoilta, vaikka Mamman käyntejä luonamme en itse muistakkaan. Isäni ja Oskarin vierailuista luonamme minulla on muistikuvia runsaasti samoin kuin elämämme tapahtumista Lappi T.L.:ssä. Ensimmäiset muistot lapsuuteni käynneistä Mansoniemessä ajoittuvat myös jonnekin aikoihin ollessani 2-3-vuotias. Isäni ja Oskar-setä hakivat Pekka veljeni ja minut matkalle Mansoniemeen Mamman luokse sukulaisvierailulle. Linja-autolla, onnikalla, sinne matkustimme. Onnikassa oli siihen aikaan maantien ässä, sinne oli kaikki pyrkimässä. Muistan onnikassa vallinneen ahtauden ja pienen pelkoni joutua jotenkin eksyksiin. Ester-äitimme nuorin veli Yrjö Peltoniemi oli ammatiltaan autonkuljettaja, mutta oliko hän kyyttimässä meitä silloin, en muista. Perille Mansoniemeen joka tapauksessa päästiin. Onnikan pysäkit olivat siihen aikaan tarpeen mukaan siellä, missä kulkijat halusivat tulla kyytiin tai jäädä kyydistä pois. Tampere-Vaasan vanha maantie oli kapea, mäkiä täynnä oleva, kiemurteleva, paikoin myös suora soratie, joka johti ainutlaatuisten komeitten maisemien halki maitolavalta maitolavalle. Mamman harmaa pärekattoinen pirttikin seisoi ihan valtatien varressa Mansoniemessä. Pirtillä on oma historiansa. Pirtin ohella oli myös pärekattoinen navettorakennus suuleineen ja puorineen. Naveton ylisillä oli ulkokäymälä. Mamman sauna, savusauna, oli jostain syystä Tampere-Vaasa valtatien toisella puolella. Savusauna jouduttiin purkamaan Tampere-Vaasa pikitien, valtatien 3:n alta. Navettorakennus seisoo vielä paikoillaan samoin pirtin rippeet. Ne odottavat pelastajaansa. Mamman pirttissä oli porstua, pirtti leivinuuneineen, hellineen sekä pieni kamari, joka oli Elli-tätini käytössä. Pirtissä oli Mamman isän, Johan Fransin rakentama, pitkä penkki heti ovenpielessä. Siinä oli hyvä paikka nukkua ja istua seka katsella ikkunasta ulos valtatielle sekä komeita maisemia Kovelahteen asti. Penkki oli kannellinen, joten sen sisään mahtui tavaraa säilytettäväksi. Useimmiten varmaan polttopuita siellä pidettiin. Iso valkoinen uuni, muuri, ja puuhelli olivat koko pirtin lämmönlähde. Uunin vieressä oli pitkä penkki, myös Johan Fransin tekemä. Lisäksi oli pöytä tuolineen, tiskipyötä ja nurkkakaappi sekä kaksi aukivedettävää puusänkyä. Mamman pirtissä oli aina tunnelmaa. Normaalimiehityksen, johon siihen aikaan kuului Mamman lisäksi Edvard (Eetu)-enoni, Elli-tätini, Mamman sisaren, Allin, poika Aulis, jonka Mamma 16

17 oli ottanut hoitaakseen jo ihan pikkuvauvana. Pirtissä talon elämä pyöri. Siellä tehtiin niin ihmisille kuin monasti myös eläimille ruuat, leivottiin, syötiin, nukuttiin, sanalla sanoen elettiin. Lisäksi pirtissä huolehdittiin päivittäisestä peseytymisestä, savusauna lämmitettiin vain lauantaisin. Koko joukko mahtui hyvin pirttiin myös nukkumaan. Sopu tilaa antoi. Yhden kerran kävi niin, että keskellä yötä, valkoinen puusänky ei kestänyt nukkujiensa määrää äärimmäisen auki vedettynä. Sängyn toinen puoli romahti lattialle vieden mukanaan meidät sängyn sillä puolella nukkujat. Kaikki heräsivät kovaan romahdukseen. Pelkällä säikähdyksellä romahduksesta selvittiin. Sänky koottiin uudelleen kasaan ja unia jatkettiin. Ester-äitini, s , k , oli vanhin Kalleksi kutsutun isoisäni Kaarle Vihtori Peltoniemen (entinen Siurunen), s k , ja isoäitini Tyyne Marian o.s. Mansoniemi,s , k , viidestä lapsesta. Poika Eino syntyi , poika Edvard , poika Yrjö , k , ja pahnan pohjimmaisena syntyi tytär Elli, nykyinen Puupponen. Kalleisä eli vain 34-vuotiaaksi. Mamma jäi viiden pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Mamma hankki toimeentuloa perhelleen maanviljelyksen ja karjanhoidon lisäksi työskentelemällä Mansoniemen koulun keittäjänä ja teki muitakin töitä siellä. Kyrösjärvi antoi kalaa, metsät marjoja. Mammalla oli myös omat vanhempansa vahvana tukena niin kauan kuin heidän terveys myöten antoi. Uskon myös, että sisaruksilta heltisi paljon apua, pirettiin yhtä! Isoäitini Tyyne Maria oli toiseksi vanhin Franssiksi kutsutun Johan Frans, s , k ja hänen vaimonsa Mantaksi kutsutun Amanda Pauliina o.s. Vähä-Iiitu s , k , Mansoniemen kymmenestä lapsesta. Vanhin oli tytär Hilja. Tyyne Marian jälkeen seurasi tytär Vilhelmiina (Mimmi), pojat Jukka, Matti ja Väinö, sitten tytär Alli, poika Onni ja tyttäret Emmi ja Elli. Kymmenlapsinen Franssin ja Mantan perhe asui niin kutsutussa vanhassa Mansoniemen talossa, joka jäi uuden Tampere-Vaasa pikitien, siis nykyisen valtatie 3:n alle. Kaikille lapsilleen jäi Mansoniemestä Franssin ja Mandan jälkeen omat pikkutilat. Franssin ja Mantan vanhan Mansoniemen talon mailla asuu nyt Matin tytär Marjatta Tynkky miehensä Reijon kanssa. Franssi-isoisoisäni myi nykyiselle Mansoniemen koululle tontin. Ikaalisten kuntakokous hyväksyi joulukuussa 1911 kauppakirjan, jolla ostettiin tontti kahden hehtaarin palstatila koulua varten. Hinta oli 800 markkaa. Koulu oli ensin nimeltään Kurjen kansakoulu, vuodesta 1924 alkaen Mansoniemen kansakoulu. Isoisoisäni Franssin vanhemmista minulla on vain heikon valokopion epävarmaa tietoa. Johan Frans (Franssi) oli yhdeksästä lapsista vanhin. Perheen isä on Isak Isakson Mansoniemi, s , k , äiti, vaimo, Anna Kaisa Jaakontytär., s , k Taaksepäin menneisyyden syvät sukujuuret ja -puun kiemuraiset oksat, kiinnostavat, kiehtovat kovasti. Oikean tiedon saanti 17

18 ja välittäminen on tietty tärkeää, joten sukuseuran tietäviltä niitä kyselen. Palaan kertomuksissani vielä takaisin Lappi T.L.:ään. Maria-Muori sairasteli ja Luoja otti hänet luokseen Maria siunattiin viimeiseen lepoonsa Etelä-Karjalaan Lappeenrantaan Kankaan hautausmaalle. Muistan elävästi, kun serkkuni, Kertty Tyyskän, mies, Einar, haki kuorma-autollaan Mamman arkun ja meidät, saattoväen, Lappi T.L.:stä Lappeenrantaan. Isäni, setä Oskar, Pirkko-tyttö, isot pojat Eero, Pentti matkasivat kuorma-auton lavalla ruumisarkun vierellä. Taisi olla kylmä kyyti. Isäni ja setäni olivat monen vuoden sotakokemuksen karaisemia. He pitivät varmaan lapset lämpöisinä. Pekka veljeni ja minä saimme istua kuorma-auton ohjaamossa äitimme Edlan kanssa. Aika kulki eteenpäin. Isäni ja Oskar-setäni aloittivat hartiapankkivoimin ansiotyönsä ohella rakentaa meidän sekalaiselle perheellemme uutta omakotitaloa Espoon Leppävaaraan, nykyiseen Lintuvaaraan, joskus 1940-luvun lopulla. Rakennustyöt etenivät niin, että pystyimme muuttamaan vielä kovin keskeneräiseen taloon joskus 40- ja 50-luvun vaihteessa viime vuosituhannella. Taloon muuttivat myös isäni ja Oskar. Sekalainen perheemme sai lisäväriä. Rauman murre oli tarttunut Pekan ja minun puheeseen niin, että itsekin vielä muistan, kuinka uusilla naapureillamme oli joskus meidän raumlaisten jaaritusten ymmärtämisvaikeuksia. Oli opeteltava uudet Lepuskin kuviot, uusi murre, stadin murre. Leppävaarasta käsin jatkuivat tiiviit yhteydet Mansoniemeen, erityisesti Mansoniemen kesiin. Ne olivat ihania lapsuuteni mansikkakesiä. Muistot, jotka elävät kaikkien aistien voimalla ja lisäksi vielä sillä kuuluisalla seitsemännellä aistilla. Ne muistot virtaavat suonissani edelleen, kukoistavat lapsuuteni ihanana kukkatarhana, toimivat voimavarana antaen uskoa, luottavaisuutta nykypäivään ja kantavat tämän päivän arjessa päivä päivältä uuteen tulevaisuuteen. Niitten muistojen varaan ovat elämän arvot rakentuneet. Ikuisesti kiitollinen kaikille sukulaisilleni ja muillekin tahoille onnellisesta lapsuudesta. Aivan erityisen kiitoksen ansaitsevat Ikaalisten Mansoniemen Mamma ja karjalainen Edla-äiti-tätini sekä isäni samoin kuin sotaveteraanienoni panoksestaan Suomen itsenäisyyden puolustamisesta. Heidän ansiostaan säilyi meille maailman paras maa. Joka päivä kotonani Saksan Dortmundissa pidän yhteyttä edesmenneisiin rakkaisiin, tärkeisiin läheisiini. He katsovat valokuvissa kirjahyllyn päällä minua ja minä heitä. Samoin Mansoniemen ja Virgentiuksen perheitten kuvat ovat kunniapaikalla muistuttamassa menneistä sukupolvista. Lapsuuden muistoja Mansoniemestä kerron mielelläni, jos ne Teitä kiinnostavat. Kerrottavaa riittää runsain mitoin. Kesä ja sukuseuran tapaaminen lähestyvät. Toivotan Teille kaikille aurinkoista, kaikin puolin ihanaa kesää, terveyttä ja toivottavasti tapaamisiin sukuseuran merkeissä. 18

19 Virgentiuksen perhekuva. Alarivi vasemmalta: Emil, Elli ja Martta Koskinen, Maria Virgentius, Edla Louhelainen, Inkeri Kallio. Ylärivi: Oskar ja Adolf Virgentius, Kerttu Tyyskä. (Kuvan omistaa Anneli Weisselberg) Onko asiaa hallitukselle? Seuraava sukuseuran hallituksen kokous on Voit lähettää viestisi hallitukselle sukuseuran sähköpostiin tai soittamalla puheenjohtajalle. 19

20 Sukuseuran seuraava jäsenlehti ilmestyy syksyllä 2006 Lähettäkää siihen juttuja suvun vaiheista, muistelmia, onnitteluja 70, 80, 90-vuotiaille yms. Siis kaikkea sukuun liittyvää. Kuvat elävöittävät tekstiä. Toivomme myös Nuorten palstalle juttuja. Lähettäkää juttuja lehteen syyskuun loppuun mennessä. Lähettäjä: Sukuseura Kanko ry, c/o Karppinen Venemestarintie 29 a Helsinki

Eräharju. Jäsenlehti 2/2009

Eräharju. Jäsenlehti 2/2009 Eräharju Jäsenlehti 2/2009 Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa. Jäsenlehden

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. Sukuseuran toimihenkilöt

Sukuseura Kanko ry. Sukuseuran toimihenkilöt Jäsenlehti 1/2010 Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa. Jäsenlehden toimitus

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Oripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017

Oripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Oripään Mäkimattilat Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Valokuvasivustoon löytyy linkki sukuseuran nettisivulta www.makimattilansuku.fi Valokuvasivut ovat yksityiset, joten niihin tarvitaan salasana,

Lisätiedot

Jäsenlehti 1/2008. SUKUSEURA 10 vuotta

Jäsenlehti 1/2008. SUKUSEURA 10 vuotta Jäsenlehti 1/2008 SUKUSEURA 10 vuotta Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 1/2002

Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 1/2002 Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 1/2002 Heiskala Vähäkirmo Ylivakeri Karl Emil Telning Taimela Kanko Kalli Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matti Leinon sukuhaara

Matti Leinon sukuhaara Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Vasemmalta edestä Arja Väyrynen, Raija Launiainen ja Keidi Launiainen, takana Timo Launiainen ja Aila Rouvali.

Vasemmalta edestä Arja Väyrynen, Raija Launiainen ja Keidi Launiainen, takana Timo Launiainen ja Aila Rouvali. Suku kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen ja sukutapaamiseen lauantaina 22.9.2018 Hyvinvointikartano Kaisankoti Bodomintie 37 Espoo. Paikalle oli saapunut 40 aikuista ja yksi pienokainen. Arvo Launiainen,

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset - Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn parin onnittelu Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Vastavihityn parin onnittelu Onnittelut!

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Kaikkialta, missä on ollut sota, löytyy surullisia kuvia, joissa ihmiset pakenevat. Surun kasvot ovat aina samanlaiset, kokosi kirjailija Imbi Paju. Hän puhui

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Piristen sukuseura ry Jäsenkirje 1/2018, Savonlinnassa

Piristen sukuseura ry   Jäsenkirje 1/2018, Savonlinnassa Piristen sukuseura ry www.pirinen.suvut.fi Jäsenkirje 1/2018, Savonlinnassa 23.03.2018 Hyvät Piristen suvun jäsenet. Tässä kirjeessä on puheenjohtajan tervehdys, sukuseuran kesän 2018 ilmoittautumis tiedot,

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Piristen sukuseura ry Jäsenkirje 1/2017, Savonlinnassa

Piristen sukuseura ry  Jäsenkirje 1/2017, Savonlinnassa Piristen sukuseura ry www.pirinen.suvut.fi Jäsenkirje 1/2017, Savonlinnassa 30.05.2017 Hyvät Piristen suvun jäsenet Tässä kirjeessä on puheenjohtajan tervehdys, jatkoa Alpo Pirisen tarinaan sukuseuran

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET YHTEENVETO VUOSIKOKOUKSESTA JA SUKUSEURAN 15- VUOTISJUHLASTA...2 KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN MATKA TALLINNAAN...

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET YHTEENVETO VUOSIKOKOUKSESTA JA SUKUSEURAN 15- VUOTISJUHLASTA...2 KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN MATKA TALLINNAAN... Kuva: www.kiteenmatikaiset.fi TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu YHTEENVETO VUOSIKOKOUKSESTA JA SUKUSEURAN 15- VUOTISJUHLASTA...2 KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN MATKA TALLINNAAN...3 KAHVITILAISUUS JA

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset - Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn parin onnittelu Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Vastavihityn parin onnittelu Lämpimät

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

JULKAISIJA. Eduskuntatiedotus TAITTo JA KUvITUKSeT. Hanna Lahti / Huomen GDI

JULKAISIJA. Eduskuntatiedotus TAITTo JA KUvITUKSeT. Hanna Lahti / Huomen GDI SUOMEKSI JULKAISIJA Eduskuntatiedotus 2017 TAITTo JA KUvITUKSeT Hanna Lahti / Huomen GDI Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Mihin

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

Sukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä

Sukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Sukuseuran kesäretki 12.8.2017 Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Pitkän sateisen jakson jälkeen vihdoin oli luvassa puolipilvistä ja jopa aurinkoistakin säätä. Tätä viikonloppua oli jo odoteltukin

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Sergei Radonezilainen -keppinukke Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala

Lisätiedot