Kaupunginjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginjohtajan katsaus"

Transkriptio

1

2

3 Kaupunginjohtajan katsaus Koko Suomen väkiluku kasvoi vuonna 2003 edellisvuotta nopeammin. Väestö kuitenkin väheni yhdeksässä maakunnassa, joukossa Kainuu. Vaikka väen vähentyminen on hidastunut, on Kainuun maakunta edelleenkin suurimpia menettäjiä. Meillä asutuskeskusten vetovoima ei riitä ja väki vähenee muuta Suomea nopeammin. Mitä meidän nyt pitäisi tehdä: katsoako haikeana, iänikuisia liturgioita ladellen, lähtijöiden perään vai katsoako entistäkin syvemmälle peiliin. Vuoden 2003 aikana valmisteltiin koko maakunnan voimin Kainuun hallintomallia. Maakunnan kokeilun hahmottumista on seurattu mielenkiinnolla koko maassa. Keskeistä on turvata palvelut ja järjestää ne tehokkaasti. Tärkeätä on luoda myös paremmat edellytykset maakunnan kehittämispolitiikalle ja elinkeinotoimelle. Maakunnan kannalta onkin vastaisuudessa kiintoisaa seurata, onko muuttoliikettä mahdollista padota kokeilun kaltaisilla hallintopäätöksillä. Ihmiset, ja erityisesti nuoret ihmiset, kun ovat perinteisesti kulkeneet paremman elämän odotusten perässä juuri niin kuin ovat halunneet. Yrittämisen mahdollisuuksiin muuttoa patoavana voimana on Kainuussa erityisen harvoin tartuttu. Ammatillinen koulutus ja elinkeinopolitiikkaa ovat keskeisessä roolissa. Kaupungin elinkeinokeskuksen tukemana ja johtamana hankkeena käynnistetty, nuorille tarkoitettu Into -talo on ladattu täyteen odotuksia paremmasta. Se on toteutukseltaan ainoa laatuaan Suomessa. Kainuulaista arkitodellisuutta on lisäksi se, että vuosi 2003 oli kuntatalouden totuuden kannalta karu. Kuntatalous sukelsi. Vuosi 2002 oli "rytmihäiriön" takia poikkeuksellisen hyvä, joten sukellus on syvä. Verotulot kehittyivät odotettua heikommin verotuksen alentamispäätöksistä johtuen eikä valtionosuuksien kasvu riitä kompensoimaan niitä. Vuosikate heikkenee ja velka kasvaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rahoitustilanne tulee lähivuosina pahenemaan. Kuntien tehtävät ovat kuitenkin entiset ja tehtäviä on jopa enemmän. Kehitys kulkee väärään suuntaan. Kunnan asema palvelujen tuottajana on kaikkea muuta kuin kadehdittava. Velvoitteet, ja ennen kaikkea odotukset, eivät ole aina läheskään kohtuullistettuja ja tulot velvoitteiden täyttämiseen ovat riittämättömät. Palveluiden ja rahoituksen kohdentumisen tulee vastaisuudessa seurata entistä paremmin väestörakenteen muutoksia. Erityisen voimakkaasti kasvavat sosiaali- ja terveysmenot. Monet ovatkin valmiita "ohittamaan" sopeuttamissuunnitelmat ja koko vuoden 2004 ja siirtymään suoraan Kainuun hallintokokeilun mahdollistamaan "uuteen aikaan". Yksi vuoden 2003 todella myönteisistä asioista oli menestyksellinen työ korkeakoulustrategian toteuttamisessa ja koko koulutusjatkumon kohentamisessa. Koulutuksellisesti koko Kainuu on selvästi valtakunnan keskiarvon alapuolella. Kainuussa ikäluokista poikkeuksellisen pieni osa hankkii yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason tutkinnon. Kun Kajaani otetaan maakunnasta erilleen, kaupungin hyvä koulutustaso näkyy tilastoissa. Oulun yliopiston johdonmukaisella kehitystyöllä kaupungissa lisätään korkea- 1

4 koulutuksen määrää ja Kajaani on yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Mukana koulutusrakenteen vahvistamisessa ovat myös Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Joensuun, Jyväskylän ja Kuopion yliopistot. Lisää aloituspaikkoja tulee aloille, joilla on sekä osaavan työvoiman puutetta että mahdollisuuksia itsenäiseen yrittämiseen. Myös mittalaitelaboratorion toimintamahdollisuuksia on parannettu lisärakentamisella sekä kokoamalla ympäröivältä yritysmaailmalta ja seutukunnalta rahoitus Oulun yliopistolle optimisen mittauksen lahjoitusprofessuurin perustamiseksi vuonna Aluekeskusohjelman toteutus käynnistyi vuonna ohjelmaan nimetyllä alueella, joukossa Kajaanin kaupunkiseutu. Ohjelman ensimmäinen jakso päättyi vuoden 2003 lopussa. Vuosi oli seudullisen kumppanuuden ja sitoutumisten rakentamisen vuosi. Seudullinen kumppanuus tarkoittaa luottamusta ja toimivia verkostoja, joissa merkittävin ajovoima ei ole yhden kunnan hyötyminen tai raha, vaan alueen elinvoiman vahvistaminen. Suomen vahvuutena on ollut näkemyksellinen kyky verkostoitua. Maakunnassa tämä oppi ei ole joka taholla mennyt perille. Monitoimijaisesti verkostoituneessa yhteiskunnassa on hämmästyttävän paljon samoja hyvän yhteisöllisyyden piirteitä kuin perinteisessä osuustoiminnassa. Yhteiskunnallinen kumppanuus ei enää olekaan tulevaisuuden oppi, vaan nykypäivän menestymisen edellytys. Seudullisessa yhteistyössä on ollut jännitteitä kaupunkiseudun ja kehys-kainuun kuntien välillä ja myös seutuyhteistyön ja maakunnallisen yhteistyön välillä. Eläminen kateuden ja ahneuden välissä on aina ollut vaikea elämisen taito. Aluekeskusohjelmassa on uutena elinvoimasuutta lisäävänä, ja kaupunkiseutua erilaistavana tekijänä panostus kulttuuriin, jonka ilmentymänä on Generaattori -hanke. Kulttuuriosaaminen on luovan talouden ja organisaatioiden voimavara. Kulttuuriosaamisella on yhä tärkeämpi rooli yritysten kilpailutekijänä. Kaupunki lähti ensimmäisten joukossa Suomen Kuntaliiton pilottihankkeeseen, jossa tutkittiin kaupunkiyhteisön maineen ulottuvuuksia. Mainelähtöinen strategiatyö perustuu ajatukseen, että hyvä maine on kaupungille tärkeä voimavara. Se synnyttää luottamusta ja vetovoimaa. Kun kaupunki huolehtii maineestaan, se huolehtii myös niistä asioista, jotka ovat kaupungin sidosryhmille tärkeitä. Tavoitemaineemme on, että Kajaanin kaupunki on luovuuden, osaaminen ja vaivattoman arkipäivän kaupunki. Hyvämaineinen Kajaani vetää puoleensa asukkaita, yrityksiä ja työntekijöitä ja pystyy myös pitämään näistä ihmisistä kiinni. Vuoden lopussa Kajaanin kaupungin koko henkilökunnan määrä oli Voimakas organisaatioidentiteetti, työntekijän tunne siitä, että hän kuuluu kiinteästi työyhteisöön on yhä tärkeämpää. Henkilöstö on maineen ydin, kaupungin työntekijät ovat Kajaanin maineen suurlähettiläitä. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja 2

5 Kajaanin kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajana toimi Erkki Vähämaa. Kaupunginjohtaja toimii myös kaupunginhallituksen esittelijänä. Kansliapäällikkönä toimi Risto Hämäläinen, perusturvajohtajana Kalevi Yliniemi, sivistysjohtajana Risto Brunou ja teknisenä johtajana Martti Anttila. Vuoden 2003 aikana Kajaanin kaupungin palveluksessa oli keskimäärin työntekijää. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio HALLINTO- PALVELU- KESKUS JR KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA LIIKUNTA- NEUVOSTO JR PERUS- TURVA- LAUTA- KUNTA PERUSTURVA- TOIMIALA JR SIVISTYS- TOIMIALA KULT- AIKUIS- TUURI- KOULU- TUKSEN JAOSTOJOHTO- KUNTA JR TEKNI- NEN LTK TEKNINEN TOIMIALA YMPÄ- RISTÖ- LTK JR SIVISTYS- LAUTA- KUNTA AMMATTI- KORKEA- KOULU AMMATTI- KORKEA- KOULUN HALLITUS 3

6 Kajaanin kaupungin konsernirakenne Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja -suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2003 aikana kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan maaliskuun, heinäkuun ja syyskuun lopun tilanteista. Kajaanin kaupungin konsernitaseeseen on yhdistetty kaikki kaupungin tytäryhtiöt ja kuntayhtymät, mutta ei yhteisyrityksiä, osakkuusyhtiöitä tai yhteisöjä eikä säätiöitä. KAJAANIN KAUPUNKI Liikelaitos Edukai TYTÄRYHTIÖT Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari,100% TYTÄRYHTIÖT Kainuun Osaamiskeskus Oy, 100% YHTEIS- YRITYKSET Kainuun Voima Oy, 50% Kainuun Opiskelijaasunnot Oy, 99,9% Kiinteistö Oy Kajaanin Elias, 98% KajaaninPienteollisuustalo, 42,2% Kajaanin Teknologiakeskus Oy, 98,3% Kajaanin Teknokiinteistö Oy, 100% Kiinteistö Oy Teknologiapuiston yhteishalli, 21,5% Kajaanin Tietokeskus Oy, 100% KUNTAYHTYMÄT Kainuun sairaanhoitoja erityishuoltopiirin kuntayhtymä Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi Kainuun Liitto Kajaanin Lämpö Oy, 50% Kajaanin linja-autoasemakiinteistö Oy, 50% OSAKKUUS- YHTEISÖT Graninge Kainuu Oy, 37,5% Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie, 41,4% Kainuun Etu Oy, 40% Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, 74,8% Kajaanin Palvelutalosäätiö Kajaanin Suojatyö ry,. 4

7 Kaupunginvaltuusto 2003 Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä Kajaanissa on 51. Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet vuoden 2003 lopussa: Valtuusto Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2003 Keskusta 19 Vasemmistoliitto 11 Kokoomus 7 SDP 7 Vihreät 3 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat 3 Suomen kristillisdemokraatit 1 puheenjohtaja, lääkäri Hannu S. Kemppainen I varapuheenjohtaja, näyttelijä Vesa Kaikkonen II varapuheenjohtaja, autonasentaja Niilo Leinonen Kaupunginvaltuusto 2003 Puheenjohtaja: Kemppainen Hannu S. (kesk) Karppinen Veli-Matti (yks) Piirainen Raimo (sdp) I varapuheenjohtaja: Kauppinen Juha (vas) Rissanen Maija (kesk) Kaikkonen Vesa (vas) Kemppainen Hannu T.(sdp) Räisänen Aki (vas) II varapuheenjohtaja: Kinnunen Kari (kesk) Sirviö Eero (vas) Leinonen Niilo (sdp) Koistinen Pekka (kesk) Sistonen Toivo (kok) Anttila Ritva K. (kesk) Komulainen Eino (kesk) Suutari Janne (kesk) Eerola Matti (sdp) ( alkaen) ( saakka) Elfving Päivi (vihr) Kujala Pentti (kok) Toivanen Antti (kok) Eronen Pirjo (kesk) Kurkinen Esko (kesk) Tolonen Risto (kesk) Hannus Veikko (vas) Kyllönen Sulo (kesk) Vatula Anneli (yks) Hartikainen Leena (kesk) Lappalainen Jaana (kok) Väisänen Sanni (vihr) Hekkala Heikki (sdp) Leinonen Kaija (vas) Väyrynen Pentti (vas) Heliste Olavi (kok) Leinonen Voitto (kok) Honkanen Tuula (yks) Levy Suoma (krist) Huotari Anne (vas) Liira Marja (kesk) Huotari Tellervo (sdp) Martikainen Ulla-Maija(kesk) Härkönen Jouko (kesk) Mikkonen Ritva (vas) Immonen Kauko (vas) Moilanen Erkki (kesk) Immonen Tyyne (vas) Mäkäräinen Raisa (sdp) Juntunen Hannu (kok) Määttä Anneli (kesk) Juntunen Ilkka (kesk) Nissinen Matti (kesk) Juntunen Suvi (vihr) Ollikainen Elli (kesk) 5

8 Kaupunginhallitus 2003 Kaupunginhallituksen jäsenmäärä Kajaanissa on 11. Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2003 lopussa: Hallitus Keskusta 4 Vasemmistoliitto 2 Kokoomus 2 SDP 1 Vihreät 1 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat 1 Suomen kristillisdemokraatit - Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2003 puheenjohtaja, maanmittausinsinööri Erkki Moilanen I varapuheenjohtaja, talousjohtaja Toivo Sistonen II varapuheenjohtaja, toimistosihteeri Leena Törrö Kaupunginhallitus 2003 Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja: Moilanen Erkki I varapuheenjohtaja: Sistonen Toivo II varapuheenjohtaja: Törrö Leena Eronen Pirjo Härkönen Jouko Immonen Tyyne Karppinen Veli-Matti Lappalainen Jaana Ollikanen Elli Sirviö Eero Väisänen Sanni Parviainen Heikki Kujala Pentti Piirainen Raimo Martikainen Ulla-Maija Tuhkanen Seppo Kivisilta Arja Vatula Anneli Seppänen Laila Pönkkö Anneli Kauppinen Juha Elfving Päivi 6

9 Kaupunginhallituksen toimiala KEHITTÄMISSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kaupungin talous heikkeni ennakoidusti vuonna 2003 edelliseen vuoteen verrattuna. Liikelaitos Edukain hyvä tulos pienensi tilinpäätöksessä syntyvää alijäämää. Kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa toimialojen ja johtoryhmän valmisteleman talouden sopeuttamisohjelman, mutta sen linjaukset eivät tule riittämään talouden tasapainottamiseksi tulevina vuosina. Talousseuranta toimi hyvin ja antoi ajantasaista tietoa talouden kehityksestä, ja valtionosuuksien jääminen alle talousarvion näkyi seurannassa. Kainuun hallintokokeilun rahoituksesta syntyi yhteisymmärrys vuoden loppuun mennessä ja ratkaisu toteuttaa myös kaupungin asettamia tavoitteita. Kaupunginhallituksen panos asian valmisteluun oli vahva ja vaikutti myönteisesti lopputulokseen. Hallintokokeilun perussopimuksen valmistelun yhteydessä kaupunki vaikutti aktiivisesti myös siihen, että kokeilua laajennettiin kattamaan sosiaali- ja terveydenhuolto päivähoitoa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan. Perusteena tälle oli hoitoketjujen säilyminen katkeamattomina. Lisäksi keskeisten tukipalvelujen siirtämisessä maakuntahallinnolle kaupunki otti alusta alkaen myönteisen asenteen. Ratkaisut kasvattivat maakuntahallinnolle siirtyvän henkilöstön määrää, mutta toisaalta ne helpottivat jo syksyn 2003 aikana käynnistetyn kaupungin uuden organisaation valmistelua. Osaamisen kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Kajaanin yliopistokeskus on muodostettu ja uutena koulutusalana siellä alkaa pysyvä tietojenkäsittelytieteiden koulutus. Kaupungin vetämä korkeakoulustrategiatyö oli ratkaiseva tekijä hankkeen onnistumisessa. Aluekeskusohjelma on onnistunut hyvin osaamisen rakenteiden kehittämisen lisäksi seutuyhteistyön edistämisessä ja erityisesti Kajaanin kulttuuriosaamisen kytkemisessä osaksi alueen kilpailukykyä. Generaattorihankkeen ansiosta Kajaanin aluekeskusohjelma palkittiin yhtenä kuudesta ohjelma-alueesta SM:n AKO-palkkiorahoituksen vuotuisella euron määrärahalla ohjelmakauden loppuun 2006 saakka. Seudun kuntien yhteistyölle alkoi hahmottua aluekeskusohjelman seutuprosessissa muoto ja toimintatavat. Osaamiskeskusohjelma on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle ja se tulee erittäin todennäköisesti tuottamaan merkittäviä teknologisia edistysaskeleita lähivuosina. Mittalaitelaboratorion laajennus aloitettiin ja Oulun yliopistolle lahjoitettiin yhdessä seudun teknologiayritysten ja kuntien kanssa optisen mittaustekniikan 5-vuotinen professuuri ja assistentuuri. Mittaustekniikan kehittämispanosten voimakkaaksi lisäämiseksi valmisteltiin laaja MeRC-kehittämisohjelma, jossa yhteistyöosapuolina ovat Oulun yliopisto, VTT Elektroniikka ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kaupunki aloitti mainestrategian luomisen osallistumalla Kuntaliiton kuntien mainetutkimukseen. Mainestrategia valmistuu keväällä Mainestrategiassa yksi keskeinen tavoite on kaupungin työnantajakuvan parantaminen ja siksi strategiaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Rakenteita on kehitetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja liikelaitosmalli on otettu alakohtaisten selvitysten perusteella käyttöön peruspalveluissa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Kaupungin ylläpitämäksi jäävien palvelujen osalta selvityksiä tullaan tekemään vuonna Kaupunginhallitus on hyväksynyt koko kaupungin strategiseksi tavoitteeksi Väestön osaaminen, sosiaalinen hyvinvointi ja terveys sekä menestystekijäksi Omaehtoisen, ennalta ehkäisevän terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaupunki-, hyvinvointi- ja henkilöstöstrategian tarkoitus on ohjata koko organisaatiota kaupungin yhteisen vision Kajaani on hyvä ja haluttu suuntaan. Toimialat toteuttavat näitä kolmea strategiaa. Terveys- ja hyvinvointiasiat on otettu huomioon kaupunkistrategiassa, lähinnä kohdassa vaikuttavuus. Myös henkilöstöstrategiassa hyvinvointiasiat näkyvät eri sanamuodoin kirjattuina. Perusturvatoimialalla perustehtävä ja strategia on rakennettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategian varaan. Strategia ohjaa melko hyvin toimialan ja sen vastuualueiden toimintaa. Hyvinvointi ja terveys ovat hiukan enemmän esillä kuin edellisenä vuonna. Terveys 2015 ohjelman tavoitteet löytyvät talous ja toimintasuunnitelmassa. 7

10 Sivistystoimialalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia ei ohjaa näkyvästi toimialan toimintaa. Hyvinvointi näkyy jonkin verran perustehtävässä ja perusopetuksessa. Hyvinvointi ja terveys ovat ehkä enemmän esillä kuin edellisenä vuonna. Teknisellä toimialalla kestävän kehityksen näkökulma ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia ohjaavat toimintaa. Toimintaympäristön vaikutukset ovat sekä välillisiä että suoria, perustehtävissä näkyy selkeät kannanotot hyvinvoinnin edistämisessä. Kaavoituksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma näkyy sosiaalisina sisältöinä. Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky on huomioitu kaikilla toimialoilla mutta useammin näiden strategioiden taustalla ohjaa enemmän henkilöstöstrategia kuin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia. Tämä näkyy erityisesti keskushallinnossa, sivistystoimialalla ja ammattikorkeakoulussa. OLENNAISET TAPAHTUMAT Tarkastustoimi Vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten valittu lautakunta kokoontui vuoden 2003 aikana 13 kertaa arvioimaan vuoden 2003 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa. Tarkastuslautakunta antoi vuodelta 2002 arviointikertomuksen ja esitti sen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2002 arviointi- ja tarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen. Kajaanin ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat korkeakoululaitoksen. Ammattikorkeakoulujen opetus perustuu ensisijaisesti työelämän ja kehittämisen vaatimuksiin. Tutkimus- ja kehitystyö palvelee toisaalta opintoja ja toisaalta alueellista ja paikallista elinkeino- ja muuta työelämää ja sen kehittämistä. Toiminta on ollut edellä kuvatun mukaista. Toiminnan kannalta kriittisintä on Kainuun väkiluvun pieneneminen ja sitä kautta opiskelijarekrytoinnin vaikeutuminen vuosi vuodelta. Tämä asettaa suuria haasteita niin alueen kuin korkeakoulunkin markkinointiin. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi vuonna ,4 % ja kaikkien hakijoiden määrä 8,8 %, nettihakemuksia oli 31 % kokonaismäärästä. Ammatillista tietä tulevien osuus oli 38,4 % uusista opiskelijoista, joka ylittää edelleen tulostavoitteen 35 %. Yhtenäiselle kampusalueelle siirtyminen on osoittautunut onnistuneeksi. Toimintaprosesseja on voitu edelleen virtaviivaistaa ja suuremmat opiskelijamäärät lisäävät tehokkuutta ja käyttöasteita. Kampusalueen peruskorjaus jatkui Kuntokadun kiinteistön osalta, joka saatiin valmiiksi pihatöineen vuonna Lisäksi Ketunpolun opetuskiinteistön vanha keittiötila muutettiin opetustiloiksi. Toiminnallisesti ja taloudellisesti ammattikorkeakoulu on toiminut tehokkaasti. Koulutuksen läpäisyasteet, keskimääräiset opiskeluajat, opiskelijamäärät opettajaa kohden ovat vähintään valtakunnan keskiarvoa. Työelämän asiantuntijoita oli sekä sivutoimisina opettajina että luennoijina keskimäärin 9,3 % kunkin alan ammattiaineissa. Kajaanin ammattikorkeakoulun teknologiastrategia- ja kaikkien koulutusalojen t&k-strategiatyö käynnistettiin vuonna Yrityksille ja eri yhteisöille hankkeistettuja opinnäytetöitä tehtiin kaikkiaan 242 kpl, joka on 93,8 % kaikista opinnäytetöistä. Lisäksi toteutettiin kaiken kaikkiaan 40 erilaista tutkimusta, selvitystä tai konsultointitoimeksiantoa. Useat näistä liittyvät organisaatioiden strategioiden ja prosessien kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu toteutti 78 täydennyskoulutustilaisuutta, joihin osallistui henkilöä. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin 22 opintoviikkoa (19 eri kurssia) ja opiskelijoita oli 188. Lisäksi tutkintotavoitteisen koulutuksen ryhmissä avoimina ammattikorkeakouluopintoina suoritettiin 77 opintoviikoa, joihin osallistui yhteensä 45 henkilöä. 8

11 Ammattikorkeakoulun käyttötalouden tuloista 18% tuli muusta kuin perusrahoituksesta ja muusta OPM:ltä tulevasta rahoituksesta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan käyttötaloustulot olivat 8,3% ammattikorkeakoulun käyttötaloustuloista ja 8,1% ammattikorkeakoulun kaikista tuloista kokonaisrahoituksesta. Muun palvelutoiminnan (ilman myytävää koulutusta) tulot olivat 1,4% käyttötaloustuloista. Henkilöstön osaaminen tutkinnoilla mitaten on parantanut edellisestä vuodesta ja ylittää valtakunnan keskiarvon. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiaa toteutettiin hyväksytyn tyky-suunnitelman mukaisesti, työterveyshuollon toimintasuunnitelma laadittiin ja työsuojelun toimintaohjelma otettiin käyttöön. Henkilökunnan työtyytyväisyys työryhmän toimivuustutkimuksen mukaan on hyvällä tasolla. Ammattikorkeakoulu osallistui myös ikäjohtamisen koulutusohjelmaan. Strategisesti merkittävä ylläpitäjän tekemä päätös oli yrityshautomo INNOVAn siirtäminen kaupungin elinkeinotoimen osaksi alkaen. Päätöksellä selkeästi siirrettiin vastuu uusyrittäjyyden kehittämisestä kaupungin elinkeinotoimelle. Yrittäjyyden edistämiseksi ammattikorkeakoulussa on opiskelijayritys Kajability Oy, josta yritysideat ohjataan Yrityshautomoon. Opiskelijayritys Kajability Oy toimii yhteistyössä alueen muiden esihautomojen (mm. Intotalo) kanssa. Uusi ammattikorkeakoululaki astui voimaan Ammattikorkeakoulun asema sisäisissä asioissaan itsehallinnollisena korkeakouluna vahvistui. Suhteessa ylläpitäjään valmisteltiin Kajaanin ammattikorkeakoulun muuttaminen Kajaanin kaupungin liikelaitokseksi alkaen. Kajaanin ammattikorkeakoulu saavutti pääsääntöisesti sille asetetut toiminnalliset tavoitteet, mutta kilpailun koveneminen vähenevistä ikäluokista näkyy tuloksissa. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden sekä taloudellisten resurssien näkökulmista tavoitteet saavutettiin. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn kannalta koulutustasotavoite saavutettiin, vaikka henkilökunnan koulutukseen käytettiin vain hieman yli puolet suunnitellusta resurssista. Prosesseissa ja rakenteissa keskimääräinen opiskeluaika ja täyttöaste saavutettiin, mutta keskeyttämisaste oli taivoitetta hieman suurempi. Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskuksen tavoitteet saavutettiin hyvin mutta ei täysin. Työyksikkökohtainen kehittämissuunnitelma valmistui osassa yksiköitä. Sisäisen valvonnan ohjeet uudistettiin mutta konserniohjauksen ohjeiden valmistelu jätettiin odottamaan hallintokokeilun rakenteiden ja kunta-maakuntasuhteiden selkeytymistä. Sähköisen asioinnin palveluja lisättiin edelleen. Sähköinen ilmoitustaulu otettiin käyttöön. Arkistopalvelujen sähköinen tietokanta on valmis ja se otetaan web-käyttöön keväällä Kaupungin internetsivujen ulkoasu ja käyttäjäliittymä uudistettiin ja sivujen tietosisältöä lisättiin, samalla ylläpito ja kehittäminen vakinaistettiin sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Vuodelle 2003 siirretty laatutyö vietiin läpi kansliapalveluissa ja talouspalveluissa. Joitakin muutoksia tehtiin kuvausten valmistelun yhteydessä. Suurimman muutoksen prosesseissa ja rakenteissa tulee kuitenkin aiheuttamaan Kainuun hallintokokeilu. Maakunnan palvelukseen tulee siirtymään hallintopalvelukeskuksesta yli 35 henkilöä, mikä aiheuttaa sen, että hallintopalvelukeskus muuttuu kooltaan nykyisestä vastuualuetasoisesta yksiköstä tulosyksikkötasoiseksi. Hallintopalvelukeskuksen talousarvio ylittyi noin 0,5 miljoonalla eurolla. Tämä johtui henkilöstöpalveluihin kirjautuvien, koko kaupunkiorganisaatiota koskevien henkilösivukulujen toteutumisesta arvioitua selvästi suurempina. Näitä kuluja olivat lomapalkkavaraukset ja työnantajamaksut. Toisaalta muualla kaupunkiorganisaation taloudellisessa tuloksessa asia näkyy työnantajamaksujen alempana toteutumisena. Oman toiminnan osalta hallintopalvelukeskus pysyi talousarvion raameissa. 9

12 Elinkeinokeskus Kajaanin kaupungin elinkeinokeskuksen muodostivat vuonna 2003 seuraavat itsenäiset toiminnot: Elinkeinopalvelut Kalatalouspalvelut Maatalouspalvelut Kansainväliset palvelut/liikuntapalvelut Kajaani Info/ matkailupalvelut Yrityshautomo Innova Projektit Vuoden 2003 aikana jatkettiin Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelman puitteissa selvitystyötä, jonka tarkoituksena on vuoden 2003 aikana muodostaa Kajaanin seudulle tiivis yhteistyö elinkeinotoimintojen osalta. Perusajatuksena olleesta seudullisesta elinkeinoyhtiöstä kuitenkin luovuttiin kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa joulukuussa Samalla kaupunginvaltuusto valtuutti elinkeinokeskuksen valmistelemaan useammalle vuodelle ulottuvaa Kajaanin elinkeinostrategiaa. Seudullista yhteistyötä päätettiin kuitenkin jatkaa tulevaisuudessa erilaisten yhteistyösopimusten turvin. Vuoden 2003 aikana käynnistyi elinkeinokeskuksessa työvoimahallinnon kanssa yhteinen TOT-projekti, jossa autetaan paikkakunnalle ja seutukunnalle sijoittuvia yrityksiä työvoiman rekrytoinnissa ja työvoimakoulutuksen suunnittelussa. Kaksi työvoimahallinnon virkamiestä muutti samalla elinkeinokeskuksen tiloihin. Elinkeinokeskuksen hallinnassa on yhteensä noin m2 etätiloja ja ne ovat olleet täytettynä 90% käyttöasteella. Etätyötilojen kysyntä kasvoi edelleen koko budjettivuoden ajan. Elinkeinokeskuksen talous on pysynyt seurantajaksolla sille asetetussa raamissa. Elinkeinokeskuksessa työskenteli vuoden 2003 aikana keskimäärin 20 henkilöä. Harjoittelijoita vuonna 2003 oli 11, joista 5 ulkomaalaista. Kaupungin elinkeinokeskus on vuonna 2003 perustanut toimintansa Kainuun kehittämisohjelmassa tunnistettuihin avainaloihin ja niiden kehitystä tukevaan toimintaan. Yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kajaanin Teknologiakeskuksen, alueen yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa on järjestetty useita tempauksia rekrytointitilanteen helpottamiseksi etenkin korkean teknologian aloilla. Paikkakunnalla jo olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi sekä uusien yritysten paikkakunnalle saamisen varmistamiseksi, on yhteistyössä Teknologiakeskuksen kanssa käynnistetty Teknologiakeskuksen alueella toimitilalaajennuksia. Kajaanin ydinkeskustan alueella käynnistettiin elokuvateatterikeskuksen rakentaminen. Yritysten aloittamis- ja lopettamisilmoitukset, työttömyys ja avoimet työpaikat Kajaanissa Vuosi Uusia yrityksiä Lopettaneet Nettolisäys Työttömyys-% Avoimet työpaikat , , , , , , ,7 Ei luotettavaa ,2 Taulukon tiedot on saatu Kainuun TE-keskuksesta, jonka kanssa Kajaanin elinkeinokeskuksella on yhteistyösopimus. Kajaanin yrityskanta(yritykset ja tomiapaikat) vuoden 2003 lopussa oli noin yritystä. 10

13 Pääosa seurantajakson aikana Kajaaniin syntyneistä uusista työpaikoista ja yrityksistä on syntynyt kasvualoille pk-yrityksiin. Etenkin ns. call center toiminta jatkoi kasvuaan. Pelkästään yhteys- ja puhelinkeskuksiin on syntynyt vuoden 2003 aika reilut 100 työpaikka. Samantapaista kehitystä on odotettavissa myös tulevaisuudessa. Suurten, satoja työpaikkoja tarjoavien yritysten saanti Kajaaniin ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa täysin poissuljettu, mutta kuitenkin varsin epätodennäköistä. Tuotannollisten yritysten hankintaa on tehostettu tekemällä kuukausittain yhdestä kolmeen yritysten hankintamatkaa Etelä-Suomeen. Kajaanin elinkeinokeskuksen tavoite uusien tuotannollisten yritysten aikaansaamiseksi vuonna 2003 on ollut kahdeksan (8) uutta yritystä toimintavuoden aikana. Vuoden 2003 aikana elinkeinokeskus on ollut mukana synnyttämässä vähintään 12:a uutta tuotannollista yritystä, joten asetettu tavoite toteutui. Uusien yritysten synnyttämisessä yrityshautomon ja Teknologiakeskuksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli. Kajaanin työttömyysprosenttiin 12:n uuden tuotannollisen yrityksen syntyminen vuositasolla vaikuttaa alentavasti noin 1,5%. Tämä on näkynyt selvänä työttömyysprosentin laskuna. Kalastuspalvelut istutti vuoden 2003 aikana yhteensä kg kirjolohta kalatalouspalvelujen hallinnassa oleviin kaupungin virkistyskalustusaluevesiin Iso- Ruuhijärveen, Valkealampeen ja Kajaaninjokeen. Istutusten pääpaino oli Iso-Ruuhijärvessä. Kalastuslupia myyntiin yhteensä kappaletta. Kalastuspalvelut lisäsi toimintavuoden aikana yhteistyötä alueen matkatoimistojen, hotellien, Villi Pohjolan ja erityisesti nuorten koululaisten kanssa. Kalatalouspalvelujen järjestämä Pietarin kalansaalis tapahtuma keräsi noin 800 hengen yleisön. Kalatalouspalvelut toteutti vuoden aikana Rehjan kehittämishankkeen, jossa selvitettiin Rehjan mahdollisuuksia virkistyskäytön ja matkailukäytön lisäämiseen saaressa. Kajaani Infon kävijämäärä oli vuonna 2003 noin kävijää. Infon tuotemyynti kehittyi toimintavuoden aikana erityisen myönteisesti. Kajaani Info järjesti kesän 2003 aikana 10 kaupunkikiertoajelua, 5 tervansoutunäytöstä ja Paltaniemen kuvakirkon esittelyn. Yksi Kajaani Infon järjestämistä merkittävimmistä tapahtumista oli jo perinteeksi muodostuneen markkinakadun järjestäminen. Markkinakadulla oli noin kävijää. Kajaani Info vastasi myös Uuden Vuoden ilotulituksen järjestämisestä. Kajaani Infossa aloitti vuoden 2003 alussa valtakunnallinen Lippupiste. Lippupisteen varsinainen toiminta alkoi vuoden 2003 helmikuun alussa. Kesällä Kajaani Infossa kokeiltiin kaupungin laskujen maksamismahdollisuutta. Hyvän vastaanoton saanutta palvelua päätettiin jatkaa pysyväisluonteisesti. Kansainvälisten/Liikuntapalvelujen toiminta perustui supistuneiden toimintarahojen vuoksi yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Suurimmat talvimatkailutapahtumat, joissa KV/liikuntapalvelut oli toimintavuonna mukana oli valtakunnallinen työpaikkaliikunnan festivaali. Yhdessä Kaupunkikeskustayhdistys ry:n kanssa KV/Liikuntapalvelut toteutti Raatihuoneen kesätapahtumat. KV/Liikuntapalvelujen henkilöstö osallistui neljään merkittävään EU:n rahoittamaan hankkeeseen myymällä työpanosta ja osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn. Liikuntaneuvoston johtosäännössä määräämien liikunta-avustusten lisäksi jaettiin avustuksia seitsemälle ystävyysseuralle. Ystävyyskaupunkitoiminta hoidettiin yhteistyössä ystävyysseurojen ja muiden yhteisöjen kanssa. Aktiivisinta toiminta oli Nyiregyházan kanssa. Kajaanin alueella oli vuonna 2003 noin 700 maatilaa, joista aktiivisessa toiminnassa oli 80. Maatilojen määrä on toimintavuonna kasvanut yhdellä aktiivitilalla. Alueella tuotettu maitomäärä ja tuotantotilat ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Viljelty peltoala on edellisvuosista hieman lisääntynyt lähestyen hehtaarin rajaa. Tulevaisuudessa aktiivitilojen määrän uskotaan pysyvän ennallaan tai kasvavan hiukan. 11

14 Maatalouspalvelujen tärkeimmät tehtävät toimintavuonna olivat tukihakemusten käsittely ja erilaisten maatilarekisterien päivittäminen. Kajaanilaisille maatiloille maksettiin toimintavuoden aikana e erilaisia valtion ja EU-tukia. Maatalouspalvelut toteutti vuonna 2003 sidosryhmiensä kanssa viisi maataloustoimintaan liittyvää EU-rahoitteista kehittämisprojektia. Maatalouspalvelut vastasi toimintavuonna myös Vuolijoen kunnan maataloushallinnosta. Maatalouspalvelut oli toteuttamassa omalta osaltaan Kajaanin maaseutuohjelmaa. Kulunut kausi oli Innovan viides täysi toimintavuosi ja ensimmäinen Kajaanin kaupungin elinkeinotoimen organisaatiossa. Innovan kulut olivat budjetoitua pienemmät ja budjetin lievä ylitys johtui kahdesta kielteisestä ns. 2. hautomokauden jatkopäätöksestä ja siitä, että uusien päätösten suhteen tavoite jäi puoleen. Uusien yritysten hankinnan suhteen tavoite oli neljä ja siitä toteutui kaksi. Innovan hautomoprosessissa vuonna 2003 oli viisi kpl yrityksiä. Hautomotukipäätökset tekee Kainuun TE-keskus ja kaudella 2003 oli kolme kpl kielteisiä päätöksiä, joiden perusteita yrittäjän ja Innovan kannalta oli vaikea ymmärtää. Uusien, vireillä olevien hankeaihioiden suhteen tavoite oli kpl / vuosi ja hankeaihioiden suhteen tavoite ylittyi noin 50 %. Hankeaihioiden aktiivisen hankinnan suhteen tavoite oli vähintään yksi hankintamatka sekä Tampereelle että pääkaupunkiseudulle per kuukausi. Tämä tavoite on toteutunut suunnitellun mukaisesti. Työllisyyden hoito Nuorten työpajatoiminta siirrettiin alkaen Kumppaniksi ry:n hallinnoimaksi. Vuoden 2003 aikana keskityttiin nuorten työpajatoiminnon ja Kumppaniksi ry:n työvalmennustoiminnan uudelleen järjestelyjen toteuttamiseen ja toiminnan saattamiseen taloudellisesti kestävälle pohjalle. Toiminnan vaikuttavuuden ja asiakkaille annettavan palvelun parantamiseksi kehitettiin työvalmennusjaksojen sisältöä ja tuotteistettiin valmennusprosessin eri palveluja (terveysvalmennus, yksilövalmennus, koulutus ja työvalmennus). Vuoden 2003 syksyllä käynnistettiin hankemuotoinen Työnetsijä-kokeilu tuke- maan asiakkaiden avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen sijoittumista. Kumppaniksi ry. järjesti kaksi työvoimakoulutusta, joista toinen suunnattiin 15 nuorelle ja toinen 12 pitempään työttömänä olleelle. Yhteistyössä Hauholan koulun kanssa mahdollistettiin peruskoulun päättötodistuksen suorittaminen viidelle asiakkaalle. Työpajatoimintaan osallistui toukokuun alusta alkaen yhteensä 135 asiakasta, joista 40 oli alle 25-vuotiasta. Vuoden 2002 helmikuussa alkanut Kajaanin kaupungin, työvoimatoimiston ja Kelan yhteispalvelukokeilu jatkui vuoden 2003 loppuun saakka. Yhteispalvelupisteessä oli kokeilun aikana 152 asiakasta, joista 25 poistui pysyvästi asiakkuudesta saatuaan pitempiaikaisen työpaikan, opiskelupaikan, työssäoloehdon täyteen tai myönteisen eläkepäätöksen. Kokeilun aikana välitettiin viisi työntekijää avoimille työmarkkinoille, 94 työnhakijaa sijoitettiin eri työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja 35 asiakasta sai muuten töitä. Työvoimakoulutuksessa oli kaikkiaan 46 asiakasta ja muun koulutuksen aloitti kaksi asiakasta. Yhteispalvelupisteen toiminta jatkuu myös vuonna Työllisyyden hoidon määrälliset tavoitteet toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Kaupunki työllisti vuonna 2003 keskimäärin kuukaudessa 94 tukityöllistettyä. Lukumääräisesti työllistettyjä oli 216, joista pitkäaikaistyöttömiä normaalilla työllistämistuella työllistettyjä oli 83 (39 %), yhdistelmätuella tai työmarkkinatuella työllistettyjä 70 (32 %), velvoitetyöllistettyjä 30 (14 %), oppisopimusoppilaita 16 (7 %), vastavalmistuneita ja nuoria 15 (7 %) ja muita työllistettyjä 2 (1 %). 46 työtöntä sai työssäoloehdon täyteen joko kaupungin työllistämänä tai kaupungin myöntämällä avustuksella jonkin kajaanilaisen yhdistyksen työllistämänä. Kesäduuni-kampanjan avulla sai 331 kajaanilaista peruskoulunsa päättänyttä kesätyöpaikan. Peruskoulunsa päättäviä oli 463, joten työllistymisaste oli 71,5 %. Yksityisille työnantajille työllistyi 288 nuorta ja kaupungin työpaikkoihin 43 nuorta. Kaupunki työllisti v kesällä 57 opiskelijaa. Lisäksi 41 opiskelijaa sai kaupungilta tutkinnon suorittamiseen liittyvän harjoittelupaikan. 12

15 Perusturvatoimiala KEHITTÄMISSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Perusturvatoimialan strategia (toimintaympäristön muutoksien analyysi, perustehtävä, visio, strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät) laadittiin v laajassa yhteistyössä perusturvalautakunnan, johtoryhmän ja kehittämistoimikunnan kanssa. Työmenetelminä olivat teoreettiset luennot, seminaari ja ryhmämessut. Strategia käytiin kriittisesti arvioiden läpi v ja siihen tehtiin joitakin täsmennyksiä. Toimintaympäristön muutokset oli oikein ennakoitu. Tärkein muutos on maakuntahallintokokeilun tuleminen, jonka valmisteluun on toimialan asiantuntijat ja lautakunnan puheenjohtajisto aktiivisesti osallistuneet. Toimiala on talouspaineiden takia puristanut toimintaansa entistä tiiviimmin perustehtäväänsä ja valuttanut strategiatyön alaspäin. Toimintavuonna kuten edellisenäkin kukin tulosyksikkö on laatinut omat strategiansa, jotka lautakunta on käsitellyt. Kehityskeskustelut on kattavasti käyty ja varsin useilla toimialan työntekijöillä on oma kehittämissuunnitelma. Toimialan omat strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät ovat olleet erittäin hyvin henkilöstö- ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategian mukaiset. Niin myös kunkin vastuualueen ja tulosyksiköiden strategiat. Vastuualueiden ja tulosyksiköiden mittarit ovat olleet varsinkin henkilöstöstrategian mittareiden mukaisia ja ne ovat toteutuneet hyvin: työyhteisön toimivuustutkimukset ja kehittämiskeskustelut ovat tehty lähes 100 prosenttisesti. Toimialan mittarit ovat toteutuneet hyvin. Vain tavoite saada kaikkiin avoinna oleviin virkoihin/tehtäviin työntekijät ei ole toteutunut. Tähän syynä on yleinen lääkäri- ja sosiaalityöntekijäpula. Vielä emme ole ryhtyneet palkalla kilpailemaan. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä on vähän keskenään vertailukelpoisia mittareita. Taloustilastoja ei vielä edes vuoden 2002 osalta ole saatavilla Stakesin kautta. Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien laajennetun terveydenhuollon taloustilastot v ovat käytettävissä. Kajaanin kaupungin vertailukaupungit Laajennetun terveydenhuollon menot euroa/as. (=vanhustenhuolto ja terveydenhuolto) Ikä- Ikävaki- vakioitu oimaton Hämeenlinna Joensuu Kajaani Kemi Kokkola Mikkeli Rovaniemi keskiarvo mediaani Yllä olevasta tilastosta nähdään, että vertailukaupunkien resurssien käyttöön liittyvä mittari on toteutunut. OLENNAISET TAPAHTUMAT Hallinto ja yhteiset palvelut Toimialan talouspäällikkö jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittu henkilö anoi ja sai virkavapauden v loppuun asti. Hän valmistelee maakuntahallinnon talousasioita. Tämän seurauksena taloushallinto keveni: talouspäällikön tehtävät hoitaa toimialajohtaja, taloussihteerin virka täytettiin sisältä. Määräaikaisen suunnittelijan työsuhdetta päätettiin olla jatkamatta. Potilasasiamies siirtyi kokonaan keskussairaalan tiloihin. 13

16 Päivähoito Käynnistettiin koko Kainuuta koskeva päivähoidon kehittämishanke. Ruokahuollon ja siivouksen siirtämisestä sivistystoimialalle tehtiin suunnitelmat ja päätökset. Käynnistettiin yhteinen valmistelu organisaation muuttamiseksi kaupungille jäävien toimintojen kanssa. Yksityisen päivähoidon osuus kasvoi ja kaupungin tukien reaaliarvo pidettiin korottamalla tukien kustannuskehitystä vastaavasti. Tehtiin päätös päivähoidon hallinnon keventämisestä ja laatutyön tehostamisesta. Koululaisten iltapäivä-/aamupäivähoidon järjestämisen valmistelu aloitettiin yhdessä nuorisotoimen, sivistystoimialan ja nykyisten ao. toimintaa harjoittavien kanssa. Sosiaalipalvelut Tehtiin päätökset siirtää asuntopalvelut Kiinteistöosakeyhtiö Kajaanin Pietarille ja tekniselle toimialalle osana vuokra-asuntojen omistuksen keskittämistä Pietarille. Tehtiin suunnitelma ja TE-keskuksen kanssa sopimus hajasijoittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Salmijärveltä kaupungin kaavaalueelle. Vammaisten asumispalvelut kilpailutettiin ja niitä lisättiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön uuden palvelukodin aloitettua toimintansa toukokuulla Kajaanissa. Lasten huostaanottojen ja sijaishuoltotoiminnan määrä kasvoi. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien ja myönnettyjen avustusten määrä laski. Vanhustenhuolto ja kotihoito Vanhusten tehostettu palveluasuminen kilpailutettiin ja valmisteltiin toimeentulotukilain nojalla tuetun asumispalveluiden muuttamista ostopalveluiksi. Vastuualue osallistui Osaatko-hankkeeseen, joka on osa valtakunnallista KARTUKE -hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuntien tuloksellisuutta ja tuloksellisuuden arviointia. Perhehoito ei käynnistynyt, koska hoitoon sitoutuvia perheitä ei löytynyt. Otettiin käyttöön uusi kotihoito-ohjelma (Effica). Asiakastyytyväisyysmittari (TAK -arviointijärjestelmä) otettiin käyttöön. Huonetilamuutosten johdosta (2- hengen huoneiden käytöstä luovuttiin muiden kuin pariskuntien osalta) asukkaita oli viisi (5) vähemmän v kuin vuonna Odotusaika ja odottajien määrä asumispalveluihin kasvoi. Kaupunginsairaala Kaupunginsairaala joutui toimimaan aikaisempaa vähäisemällä lääkärimäärällä. Avohoito Otettiin käyttöön uusi atk-järjestelmä, Effica. Käyttöönotto onnistui osin hyvin, mutta etenkin laskutus takkuuntui koko vuoden. Käynnistettiin päivystävän sairaanhoitajien vastaanotto, jonka tehtävänä on seuloa ja osin hoitaa lääkärin vastaanotolle hakeutuneet asiakkaat. Kokemukset ovat hyviä tästä toiminnasta. Äitiys- ja lastenneuvolatyö eriytettiin omaksi kokonaisuudeksi. Työterveyshuolto toimi onnistuneesti omilla tuloillaan kulunsa kattavana 'puhtaana' työterveyshuoltoyksikkönä. Laboratoriotoiminta siirtyi kuntayhtymälle. Näytteenottopalvelupisteinä oli keskussairaala ja pääterveysasema. Hammashuolto Teppanaan varustettiin yksi hoitohuone ja henkilöstöä lisättiin yhdellä suuhygienistillä. Hoitojonot lyhenivät perusturvalautakunnan priorisointipäätöksen seurauksena. Kuntayhtymä Kuntayhtymä pysyi omassa talousarviossa aikaisempaa paremmin, mutta kaupungin kustannusosuus kasvoi, vaikka hoitopäivinä ja käynteinä keskussairaalan käyttö väheni. Jonojen purku toteutui suunnitelman mukaisesti. Keskussairaalassa alettiin ottaa Effica -ohjelmistoa käyttöön. 14

17 Sivistystoimiala KEHITTÄMISSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Perustehtävä Sivistystoimiala tuottaa ja tukee korkeatasoisia ja monipuolisia koulutus- ja kulttuuripalveluja, joista koituu hyötyä ja lisäarvoa niin asiakkaalle kuin toimintaympäristöllekin. Toimiala tulee ja edistää ihmisten kasvua kohti tasapainoista, vireää elämää sekä edistää kuntalaisten osallistumisoikeuksia. Visio 2008 Kajaani on alueen kehitystä tukeva monipuolinen koulutus- ja kulttuurikaupunki. Kajaani on Kainuun maakunnan koulutus- ja kulttuuripalvelujen keskus. Kaupungilla on ylläpidettävänään koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakouluun saakka ja lisäksi Oulun yliopiston tarjoamia yliopistollisia koulutus- ja tutkimuspalveluja. Kulttuuripuolella on muutamia vahvoja taidelaitoksia sekä merkittäviä tapahtumia. Kaukametsän kongressija kulttuurikeskus pitää sisällään kansalaisopisto-, musiikkiopisto- ja yleiset kulttuuripalvelut sekä toimii erilaisten kongressien ja kokousten viihtyisänä järjestelypaikkana. Lisäksi valtakunnallisena kesätapahtumana toteutetaan Kajaanin runoviikko. Kajaanin kaupunginteatteri on noussut kansallisesti merkittäväksi alueteatteriksi ja nimettiin Vuoden teatteriksi. Strategisten tavoitteiden arviointia Toimialan keskeisenä strategisena tavoitteena on kuntalaisten sivistys- ja kulttuuritarpeiden tyydyttäminen. Kaupungin koulutusjärjestelmä tukee osaamisellaan talousalueen menestymistä. Korkeatasoinen ja laajapohjainen kulttuuritarjonta sekä taidekasvatus tuovat asukkaille elämänsisältöä sekä vahvistavat alueen vetovoimaisuutta. Toiminnan keskeisenä periaatteena on asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelujen saavutettavuus. Asiakkaiden, olivatpa he oppilaita, huoltajia tai työelämän edustajia, tavoitteita kartoitetaan kyselyillä ja erilaisilla ennakointiprojekteilla. Näin saatu palaute hyödynnetään suunnittelussa. Palvelukyky ja vaikuttavuus/sitovat tavoitteet Kainuun Ammatti-Instituutti: sopeutetaan koulutuskysyntään (mittari; ensisijaisia hakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja). Ensisijaisia hakijoita oli 809 ja valinnan aloituspaikkoja 700. Hakijakerroin oli 1,16. Siten sitova tavoite saavutettiin. Perusopetus: kaikki 9. luokkalaiset saavuttavat jatko-opintokelpoisuuden. Kaikki 9. luokan oppilaat saivat peruskoulusta päättötodistuksen keväällä Siten sitova tavoite saavutettiin. Osaava ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö on toimialan menestyksen kannalta ylivoimaisen tärkeä tekijä, sillä toimiala on hyvin henkilöstövaltainen. Henkilöstön ikääntyessä työyhteisön hyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen pyritään kiinnittämään kasvavassa määrin huomiota. Toimiala on toistaiseksi saanut osaavaa henkilöstöä palvelukseensa, mutta selvästi on nähtävissä eräillä aloilla hakijoiden aleneva trendi. Osaamistason ja suorituskyvyn ylläpitämiseen on kyetty suuntaamaan enintään kohtuullisesti resursseja. Kannustava ja työkykyä ylläpitävä ilmapiiri on tunnistettu työyhteisön toimivuustutkimuksissa, sillä niiden keskiarvot ovat selvästi korkeammat kuin kaupungin vastaavat keskiarvot. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky/sitova tavoite Kehityskeskustelut käyty koko henkilöstössä. Kehityskeskustelujen osalta on jääty tavoitteesta erityisesti lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta. Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus ovat hyvin raskaasti työllistettyjä Kainuun hallintokokeilun valmistelun sekä lukiofuusion valmistelun johdosta. Tältä osin tavoitteesta on jääty. Lukion organisaatiorakennetta ollaan kehittämässä ja samalla haetaan mielekästä kehityskeskustelumallia. Vastaava tilanne on ammatillisen koulutuksen puolella. Muilla alueilla kehityskeskustelut on käyty varsin kattavasti. 15

18 Toimintojen sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta on keskeistä, millaiset organisaatiorakenteet ja toimintatavat toimialalla on käytössään. Toimialalla on varsin yksinkertainen johtosääntö ja se mahdollistaa työn ja vastuunjaon selkeyden ja sitä kautta vastuun yksilöitymisen. Toimialalla pidetään tärkeänä palvelurakenteiden ja toimintoketjujen selkeyttä sekä joustavuutta. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta vuoden suurin työllistäjä on ollut hallintokokeilun valmistelu. Sen parissa on useita henkilöitä päätoimisesti sekä kymmenittäin sivutoimisesti. Valmistelu on siltä osin edennyt täysin suunnitelmien mukaisesti. Prosessit ja rakenteet/sitovat tavoitteet Kainuun Ammatti-instituutti: toimintajärjestelmän versio 1 on käytössä. Tämä tavoite on toteutunut. Lukiot: toimintajärjestelmät on kuvattu. Kajaanin lukion toimintajärjestelmän runko on valmis, joten tavoite on saavutettu. Talouden hallinta on ollut edelleen yksi keskeinen kaupungin strateginen tavoite kaikkien toimialojen osalta. Annetussa talousarvioraamissa pysyminen on muodostunut koko toimintavuoden yhdeksi keskeiseksi ohjeeksi. Henkilöstömenojen hallinnassa on onnistuttu suhteellisen hyvin, mutta eroja on vastuualueiden välillä. Laitosten käyttöaste on edelleen kohtuullisen hyvä, vaikka perusopetuksessa oppilasmäärien vuosittainen väheneminen on alentanut käyttöastetta. Toimialan vahvuutena on reaaliaikaiset seulontajärjestelmät ja siten nopea reagointi talouden ohjannassa. Taloudelliset resurssit/sitova tavoite Toimiala pysyy lautakunnan asettamassa raamissa. Tämä tavoite on toteutunut, sillä toimialan raami on pitänyt ja kokonaisbudjetti on alittunut. Kokonaisuutena arvioiden strategiset tavoitteet ovat toteutuneet kohtuullisen hyvin lukuunottamatta kehityskeskustelujen käymistä koko henkilöstössä. Tähän on vaikuttanut erityisesti toisen asteen koulutuksen erittäin korkea työtaakka, sillä esimiehet ja monet asiantuntijat ovat hyvin intensiivisesti osallistuneet hallintokokeilun valmisteluun sekä lukioiden osalta lukiofuusion loppuunsaattamiseen. Muilta osin tavoitteet ovat toteutuneet. OLENNAISET TAPAHTUMAT Perusopetuksen vastuualue Koulujen keskeisenä tavoitteena lukuvuonna olivat laadukkaan perusopetuksen tarjoaminen, perustaitojen hallinnan opettaminen, vuorovaikutustaidot ja matematiikan taidot sekä tapakasvatus. Lisäksi painotettiin tieto- ja viestintätekniikan ja teknologian käytön valmiuksien kehittämistä. Arvioidessaan vuoden koulutyötä koulut arvioivat onnistuneensa tavoitteiden saavuttamisessa kohtuullisen hyvin. Tavoitteiden saavuttamista haittasivat erityisesti oppilaiden heterogeenisyys ja yhdessä koulussa suuret opetusryhmät. Erityinen puute Kajaanissa on koulunkäyntiavustajien vähäinen määrä verrattuna muihin vastaavankokoisiin kuntiin. Ilahduttavana piirteenä nähtiin edelleen erityisopetuksen tarpeen väheneminen. Tämä johtuu erityistoimien varhaisesta kohdentamisesta ja tukitoimien tehokkuudesta. Yhteisten kokeiden arvioinnin perusteella on todettava, että Kajaanin oppilaat menestyvät maan keskiarvoon verrattuna hyvin poislukien 9. luokan englannin kieli, jossa menestyminen oli hieman keskiarvoa heikompaa. Toimintavuonna tehostettiin opettajien täydennyskoulutusta ja koulutukseen osallistui noin 80 % opettajista. Kainuun Ammatti-Instituutti Kainuun Ammatti-Instituutti on ollut keskeisesti mukana hallintokokeilun valmistelussa. Samanaikaisesti se valmisteli yhdistetyn Ammatti-Instituutin ja Edukain fuusioimisen liikelaitokseksi. Nämä ovat hallinneet Ammatti-Instituutin ja Edukain toimintavuotta Oppilaitos on myös kehittänyt toimintajärjestelmäänsä ja valtakunnallisessa laatupalkintokilpailussa Kainuun Ammatti-Instituutti voitti Suomen laatupalkinnon yhdessä kolmen muun oppilaitoksen kanssa. 16

19 Lukiokoulutus Lukioiden toimintavuotta on myös hallinnut hallintokokeilun valmistelu sekä oppilaitosfuusion valmistelu. Molemmat ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Yhdistetylle oppilaitokselle on laadittu yhteinen opinto-opas, yhteinen opetussuunnitelma sekä yhteinen oppilasrekisteri. Luma-keskuksen valmistelu on saatu toimintojen suunnittelun osalta loppuun suoritetuksi. Hanke odottaa rahoitusratkaisua. Etälukiotoiminnassa aikuislukio on mukana Itä-Suomen Virtuaaliverkkoprojektissa. Ruoka- ja siivouspalvelut Ruoka- ja siivouspalvelujen tavoitteena oli laadukkaiden palvelujen tarjoaminen asiakkailleen sekä ikääntyvän henkilöstön jaksaminen työssään. Tulosalueella otettiin pilottiyksiköissä käyttöön tulospalkkiojärjestelmä. Asetettujen tavoitteiden ja mittareiden pohjalta tulosten seurannassa onnistuttiin hyvin. Tiimien toimintaa ohjasi toimintasuunnitelma ja laatukäsikirjan mukainen kehittämistyö. Koko henkilöstön kanssa käytiin kehityskeskustelut. Päivähoidon ruoka- ja siivouspalvelut päätettiin toimintamallin mukaisesti liittää tulosalueeseen. Uimahallin siivouspalvelut kilpailutettiin ja toiminnat ulkoistettiin hinnaltaan edullisimmalle yritykselle. Kaukametsä Kaukametsän tehtävänä on tarjota laadukkaita koulutus- ja kulttuuritapahtumia. Kaukametsä on osallistunut erilaisiin paikallisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutus- ja kulttuurihankkeisiin. Yksikkö on tarjonnut maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutusta sekä kunnille henkilöstökoulutusta. Kaukametsä jatkoi kokousmarkkinointiprojektin työtä ja kokosi Kainuun kokousjärjestäjien yhteisosaston alan kaksille ammattimessuille Kuhmon ja Sotkamon kanssa. Kansainvälinen näkyvyys tuli Finland Convention Bureaun kautta. Eino Leinon syntymän 125-vuotisjuhlavuosi näkyi runsaasti Kaukametsän toiminnassa esim. korkeatasoisena seminaarina marraskuussa ja kesällä runoviikon ohjelmistossa erityisesti Leinon syntymäpäivänä. Muita kulttuuritapahtumia olivat mm. Kaukametsän kulttuuriviikko, Kajaani Tanssii -tapahtuma sekä Suomalaisen musiikin viikko. Määrärahojen vähyyden vuoksi konserttitarjonta supistui. Kirjasto Kajaanin kaupunginkirjasto-kainuun maakuntakirjaston käyttö säilyi maan keskitasoa korkeammalla tasolla lainausten, kirjastokäyntien ja lainaajien määrän osalta. Asukasta kohti lainauksia vuodessa oli lähes 30, koko maan keskiarvon ollessa noin 20. Kirjastokäyntejä oli 14,5 ja koko maassa vastaava luku oli 12,5 käyntiä asukasta kohti. Lainaajia oli 53,5 % asukkaista koko maan keskiarvon ollessa 47 %. Tiedonhakuja kirjaston www-aineistokannasta tehtiin lähes Lainan hinta oli huomattavasti alle maan keskitason. Henkilöstöä koulutettiin erityisesti elektronisen ja muun aineiston luetteloinnissa sekä Internetin sisällöstä. Asiakkaille järjestettiin kirjaston palvelujen arviointi, johon saatiin 950 vastausta. Asteikolla 1-5 palvelualttius ja ystävällisyys sekä asiantuntemus ja osaaminen saivat arvosanan 4,6, nopeus ja tehokkuus 4,4, kirjastotilojen viihtyvyys, toimivuus ja siisteys hieman yli 4. Uutta aineistoa toivottiin nykyistä enemmän sekä pidempiä aukioloaikoja. 17

20 Kainuun Museo Kainuun Museossa toteutettiin vuoden aikana kuusi näyttelyä, joista puolet oli muiden tahojen valmistamia. Ratkaisu johtui osittain useista virkavapauksista. Näistä johtuen palvelutapahtumiakin kertyi hieman alle arvioidun, eli 816 tavoitteen ollessa 850. Museossa kävi edellisvuosia vähemmän kävijöitä, mutta muualla esillä olleiden kiertonäyttelyjen avulla kokonaiskävijämäärä ylittyi runsaasti sen ollessa yhteensä kävijää tavoitteen ollessa Maakunnallista yhteistyötä museo teki mm. ympäristökeskuksen kanssa. Museoviraston kanssa yhteistyötä tehtiin Kajaanin linnanraunioiden kehittämisessä ja vuonna 2004 vietettävän linnan 400-vuotisjuhlan valmistelujen osalta. Museon esinekokoelman tekstitiedot saatiin monen vuoden työn jälkeen sähköiseen tietokantaan ja kuvien digitointityö saatiin käyntiin. Kajaanin taidemuseo Kajaanin taidemuseo saavutti asetetut tavoitteet. Vuoden merkittävin kansainvälinen näyttely Pohjois-Venäjän ikoneista toteutettiin yhteistyönä Arkangelin, Kemin ja Kajaanin taidemuseoiden välillä. Näyttely sai tiedotusvälineissä laajaa valtakunnallista huomiota ja siihen tutustui museoissa lähes kävijää. Taidekasvatuksen osalta opetustapahtumien määrä pystyttiin kaksinkertaistamaan ja yhteistyössä aluekeskusohjelman kulttuuriprojektin (Generaattori) kanssa saatiin taidekasvatus ulottumaan myös päiväkoteihin. Kokoelmien digitalisointi alkoi suunnitellulla tavalla. Henkilöstön koulutuksessa laitos toimii yhteistyössä Oulun taidemuseon kanssa ja hanke jatkuu myös vuoden 2004 aikana. Teatteri Teatteri jatkoi tavoitteidensa mukaisesti taiteellisesti korkeatasoisen ja omaleimaisen teatterin tekemistä onnistuneesti. Kajaanin Kaupunginteatteri valittiinkin vuoden teatteriksi Vuoden aikana ohjelmistossa oli ennätykselliset 13 näytelmää. Niistä uusia ensi-iltoja oli 9. Esityksiä oli 325, joista kiertueella 105. Katsojia kävi yhteensä Myös suuntautumista ulospäin jatkettiin: kotimainen ja ulkomainen vierailutoiminta jatkui aktiivisena. Vuoden aikana vierailtiin kotimaan lisäksi Ruotsissa, Liettuassa ja Latviassa. 2-vuotinen Interreg III A Karjala-ohjelman teatterihanke-projekti saatettiin loppuun joulukuussa Alueteatterin vuoteen 2004 kestävä 3xShakespeareprojekti käynnistyi Vuolijoelta. 18

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

Väestö Pinta ala as. 12. suurin kaupunki. maa 8017 km2 vesi 415 km2 suurin kaupunki

Väestö Pinta ala as. 12. suurin kaupunki. maa 8017 km2 vesi 415 km2 suurin kaupunki Väestö 31.12.2007 58.825 as. 12. suurin kaupunki Pinta ala maa 8017 km2 vesi 415 km2 suurin kaupunki VISIO Lapin pääkaupunki ROVANIEMI kansainvälinen osaamisen ja kulttuurin keskus Strategiset päämäärät

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ TAMPEREEN KAUPUNKI TRE:52/00.01.01/2017 ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 19.1.2017, palvelualueen johtaja Teppo Rantanen 6 Voimaan 19.1.2017 Palvelualueen tehtävät, organisaatio

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Työelämän kehittämiskilpailu osana tuottavaa kehittämistoimintaa. Sari Alm tutkimuspäällikkö Lahden kaupunki, Konsernipalvelut

Työelämän kehittämiskilpailu osana tuottavaa kehittämistoimintaa. Sari Alm tutkimuspäällikkö Lahden kaupunki, Konsernipalvelut Työelämän kehittämiskilpailu osana tuottavaa kehittämistoimintaa Sari Alm tutkimuspäällikkö Lahden kaupunki, Konsernipalvelut Työelämän kehittämiskilpailun tausta Työelämän kehittämispalkinto Palkitsemisjärjestelmä

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Valiokuntamalli Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Kempele Oulu 193 000 Hailuoto 1 000 Kempele 16 800 Lumijoki 2 100 Liminka Tyrnävä 6 600 9 500 Muhos 9 000 VALTUUSTON TIIMITYÖSKENTELY KEMPELEESSÄ

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin palvelukysely:

Kajaanin kaupungin palvelukysely: Kajaanin kaupungin palvelukysely: alustavia tuloksia 5. 30.9.2013 707 vastasi (2 % yli 14 vuotiaista kajaanilaisista) 609 avoimen linkin kautta ja 97 paperikyselyllä llä 16.10.2013 Vastaajat 500 450 400

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1

Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1 Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala 6.2.2015 Timo Jalonen 1 Varhaiskasvatus Palvelualuejohtajat Maija-Liisa Rantanen, Vesa Kulmala ja Liliane Kjellman 16 kpl 1.475,7 htv Esitetyt toimenpiteet

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT 1 OPETUS- JA VARHAISKASVASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 2 3 Päävastuualueen johtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Oheismateriaali / sivltk 19.1.2016 7 Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Sivistysjohtaja Matti Hursti 1.12.2015, päivitetty 12.1.2016 Lähtökohta KeSuun: Toimintaympäristön

Lisätiedot