Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 AITOA VAIKUTTAVUUTTA, KATTAVUUTTA JA PITKÄJÄNNITTEISYYTTÄ TYÖYHTEISÖPALVELUIHIN Yhteinen asiakkuus yhden luukun palvelumalli YXI Luukku Tuloskuntoon mallin konseptointityön julkaisu 2012

2 Sisällys 1. Johdannoksi -hankkeen lähtökohdat ja taustat...s Yritysten kumppaniorganisaatiot ja lakisääteiset toiminnot...s Työeläkevakuutus ja työeläkevakuutusyhtiö 2.2. Työterveyspalvelujen järjestäminen 3. Hankkeen toiminnan teoreettinen tausta...s Työkyky -talomalli 3.2. Työn imu vs. ongelmapainotteinen työhyvinvoinnin diskurssi 4. Hankkeen toiminta...s TuloskuntoSauna ja TuloskuntoPaja 4.2. Palvelukokonaisuudet pilottiyrityksissä 5. Mallinnus yhden luukun palvelumalli...s Lopuksi...s Lähteet...s. 17 Liitteet...s. 18 Yhteystiedot...takakansi YXI Luukku Tuloskuntoon -hanke AITOA VAIKUTTAVUUTTA, KATTAVUUTTA JA PITKÄJÄNTEISYYTTÄ TYÖYHTEISÖPALVELUIHIN. Yhteinen asiakkkuus - yhden luukun palvelumalli. YXI Luukku Tuloskuntoon -mallin konseptointityön julkaisu. s. 2

3 1. Johdannoksi -hankkeen lähtökohdat ja taustat Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiatyö on aloitettu kuntayhtymän päätöksellä helmikuussa Strategiatyön yhtenä pohjana on ollut tuolloin valtakunnallinen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU), joka sisältää näkökulmia koulutuksen järjestämisen rakenteeseen, sisällölliseen painotukseen sekä esittää tavoitteita koulutuksen järjestäjien kokonaisstrategisille linjauksille. (Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2012) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu aikuiskoulutukselle tavoitteiksi joustavien koulutusratkaisujen, elinikäisen oppimisen sekä kokonaisvaltaisen laadun parantamisen. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi onkin asetettu työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jota halutaan vahvistaa hanketoiminnan lisäksi verkostoituen, ennakoiden ja asiakaslähtöistä toimintatapaa edelleen kehittäen ja vahvistaen. Hanketoiminnassa keskitytään strategisia tavoitteita ja päämääriä toteuttaviin, monialaisiin ja innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla lisätään yhteistyötä sekä kehitetään työelämälähtöistä koulutusta seudullisen kehittämisen näkökulmasta. (Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2012) YXI Luukku Tuloskuntoon hanke on jo hakuvaiheessa vastannut täydellisesti sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, että Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin. Jo idea hankkeen toteuttamiseen on tiiviin työelämäyhteistyön tulosta. Työorganisaatioiden lakisääteisten kumppaneiden palveluiden saaminen ja organisointi kustannustehokkaasti huomattiin vaikeaksi Sastamalalaisessa Vexve Oy:ssä ja organisaation johto päätti lähteä muuttamaan asiaa. Käyttöön otettavaksi tarvittiin malli, jossa organisaation jatkuvaluontoiset lakisääteiset tehtävät ja toiminnot sekä organisaatiot saataisiin samalla kerralla, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, saman pöydän ääreen ja organisaation kokonaisuutta katsoen, vuosittaiset toiminnot järjestettyä tehokkaasti. Työorganisaatioiden ensisijaiset lakisääteiset kumppanit ovat työterveyshuolto ja työeläkevakuutusyhtiö. Koulutuksen järjestäjät sijoittuvat kumppanikentässä työorganisaation näkökulmasta vapaasti valittavaksi palveluntuottajaorganisaatioksi, ts. mikään ei pakota työorganisaatioita olemaan tiiviissä kumppanuussuhteessa koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavallista on kuitenkin, että työorganisaatiot valitsevat koulutus- ja kehittämistarpeidensa mukaisen kumppanin myös koulutusorganisaatioista ja usein tämä toimija palvelee työorganisaation tarpeita laajalla mitalla. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on lakisääteinen ja näin edellyttää aktiivista toimintaa ja palvelua eri työorganisaatioille. Hankeidea on yksinkertainen: riippuen organisaation koosta, lakisääteisiä tehtäviä ja toimintoja on toimeenpantava, esim. henkilöstösuunnitelma, työsuojeluorganisaatio, yhteistoimintaorganisaatio ja luottamusmiesorganisaatio. Lakisääteiset kumppanit osallistuvat organisaation arkitoimintaan erilaisilla rooleilla ja mitä isompi työorganisaatio, sitä tiheämpi esiintyvyys kumppaneilla on arjen toiminnassa. Lakisääteisten kumppaneiden palveluissa on kuitenkin usein erityyppisiä kohtaanto-ongelmia ja organisaatiotieto ei keräänny toivotulla tavalla. Tarvitaan malli, joka yhdistää lakisääteiset toimijat palvelemaan yhteistä asiakasta yhden luukun toimintamallilla organisaation kaikissa kehitysvaiheissa ja tuottamaan räätälöityä, oikeamittaista organisaatiotietoa yksilötiedon rinnalle. Tarpeen on kehittää esimerkiksi yhteisiä mittaristoja, joilla päästään nopeasti kiinni poikkeamiin yksilötasolla ja joilla voidaan arvioida koko organisaation tilannetta muutamien vuosien perspektiivillä. Tällöin kyetään myös suunnittelemaan ja kohdistamaan kumppaneiden tarjoamat palvelut oikeisiin kohtiin ja oikeaaikaisesti. Vexve Oy:ssä lakisääteiset kumppanit olivat jo ennen hankkeen alkua Työterveys Akaasia ja työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Luonnollinen kumppanuus oli syntynyt myös laajan henkilöstön koulutustoiminnan kautta Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosastoon ja oppisopimustoimistoon. Ennen hankkeen alkua keskusteluita osallistumisesta käytiin edellä mainittujen lisäksi Tampereen ammattiopiston aikuiskoulutuksen ja Pihlajalinna Oy:n työterveyshuollon sekä Lapin ammattiopiston ja Medilappi Oy:n työterveyshuollon kanssa. Toijalalainen TTT Technology Oy Ab valikoitui yhteiseksi pilottiyritykseksi Tampereen ammattiopiston ja Pihlajalinnan toiminnassa. Lapin ammattiopiston ja Medilappi Oy:n osalta hanke ei lähtenyt liikkeelle. Tässä julkaisussa tarkastellaan koko hankkeen toimintaa niin Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuin Tampereen ammattiopistonkin kohdalta. s. 3

4 2. Yritysten kumppaniorganisaatiot ja lakisääteiset toiminnot 2.1. Työeläkevakuutus ja työeläkevakuutusyhtiö Työeläkevakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se turvaa työssäoloajan ansioihin suhteutetun toimeentulon työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden ja vanhuuden varalle. Työnantajan on otettava työeläkevakuutus vuotiaalle työntekijälle, kun työntekijän ansiot ylittävät kuukaudessa vakuuttamisvelvollisuuden alarajan. Yksityinen työnantaja ja yrittäjä ottaa työeläkevakuutuksen työntekijälleen ja itselleen yksityisestä eläkevakuutusyhtiöstä. Kuntien, valtion ja kirkon työntekijöille, merimiehille ja maatalousyrittäjille on omat eläkejärjestelmänsä ja eläkelaitoksensa. Työeläkevakuutus rahoitetaan työeläkemaksuilla, jotka peritään työnantajilta ja työntekijöiltä. Työnantaja maksaa koko työeläkemaksun, mutta pidättää työntekijöiden palkasta heidän maksuosuutensa. Yrityksen maksu on suhteutettu yrityksen palkkasummaan ja työntekijän hänen ansiotuloihinsa ja ikäänsä. Työeläkevakuutuksesta maksetaan eläkkeensaannin ehdot täyttävälle työssäoloajan ansioihin suhteutettu eläke, jossa ei ole euromääräistä eläkekattoa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutetut muodostavat suurimman osan kaikista työeläkevakuutetuista. Vuoden 2011 lopussa seitsemässä työeläkeyhtiöissä oli vakuutettuja (TyEL ja YEL) yhteensä noin 1,8 miljoonaa ja eläkkeensaajia noin miljoona henkilöä. Työeläkeyhtiöissä vakuutettuja oli kaikkiaan noin 68 prosenttia kaikista työeläkevakuutetuista. Työeläkeyhtiöiden etuudensaajat muodostivat puolestaan noin 52 prosenttia kaikista työeläke-etuudensaajista. Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutettujen lukumäärä on 2000-luvulla noussut runsaalla 40 prosentilla. (Eläketurvakeskus 2012) Hankkeessa työeläkevakuutusyhtiöistä mukana ollut Ilmarinen on eläkevakuutusyhtiö, jonka tehtävänä on pitää huolta yhtiössä vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta. Ilmarinen ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon lakisääteisen työeläkevakuutuksen hoitamiseen liittyvän erityisen vastuun ja sen edellyttämät velvoitteet. Eläkejärjestelmän kestävyydestä huolehtiminen on merkittävä osa työeläketurvaa ja taloudellista vastuuta ja on Ilmarisen toiminnan ydin. Yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmiensä kanssa Ilmarinen kehittää suomalaista työeläketurvaa ja sen pitkän ajan rahoitusta. Asiakkaiden työkyvyttömyysriskin hallinnan tukemiseen liittyy merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Ilmarinen edistää ihmisten työhyvinvointia ja työssä jaksamista elämän eri vaiheissa. Samalla Ilmarinen pyrkii pitkällä tähtäimellä hallitsemaan yritysten työeläkekustannuksia. Työkyvyn ylläpito- ja kuntoutusohjelmilla Ilmarinen tukee asiakasyritysten henkilöstön työkyvyn säilymistä niin että työssä jatkaminen pidempään on mahdollista. Ammatillinen kuntoutus on työeläkelaitoksen tukea työn tai ammatin vaihtoon silloin kun työntekijä ei voi terveydentilansa takia enää jatkaa entisessä työssään. Kuntoutuksen tavoitteena on työntekijän palaaminen työhön ja työelämässä pysyminen. Työssä jaksaminen on tärkeä asia työntekijän itsensä lisäksi myös työnantajalle, sillä työhyvinvointi heijastuu työn tuottavuuteen ja laatuun. Ilmarinen on perustanut hylkäävän työkyvyttömyyspäätöksen saaneille asiakkailleen valtakunnallisen ohjausja neuvontapalvelun. Palveluun sisältyy mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa hylkäävän päätöksen perusteista sekä kartoittaa toimeentuloon ja työelämässä jatkamiseen liittyviä vaihtoehtoja. (Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarinen 2012) 2.2. Työterveyspalvelujen järjestäminen Työnantajan on lain mukaan järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto siitä hetkestä alkaen, kun organisaatiossa on yksikin työntekijä. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää fyysistä terveyttä ja työkykyä työpaikoilla. Työterveyshuoltopalvelut organisaatio voi järjestää neljällä tavalla; 1. terveyskeskuksessa, 2. yksityisellä lääkäriasemalla, 3. työnantaja voi järjestää palvelut itse tai 4. palvelut voidaan järjestää yhdessä toisten työnantajien kanssa. Lain vaatimia työterveyshuoltopalveluja ovat työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työntekijöille, lähiesimiehille, työsuojelutoimikunnalle sekä yrityksen johdolle, vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä ensiapuvalmiudesta huolehtiminen. s. 4

5 Sairaanhoito on työnantajalle vapaaehtoista, silti yli 90 % työterveyshuollon henkilöasiakkaista saa sairaanhoitopalvelut työnantajan kustannuksella. Työnantaja tekee päätöksen siitä, mistä, millaisia ja miten laajoja työterveyshuoltopalveluja hankitaan. Ennen päätöstä työnantajan on kuultava työntekijöitä esim. työsuojelutoimikunnan tai yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksissa. Sopimukseen työterveyshuollon järjestämisestä kirjataan vähintään seuraavat asiat: työterveyshuollon yleiset käytännön asiat (sijainti, aukiolo jne.), palvelujen sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto. Työterveyshuollon ja työpaikan tapaamisia tulisi olla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli tehdään muutoksia, ne kirjataan aina sopimukseen. Työpaikkaselvityksen pohjalta päätetään työterveyshuollon sisällöstä. Työpaikkaselvityksessä tarkastellaan henkilöstön ikärakennetta ja terveydentilaa, terveyttä haittaavia tekijöitä, kuten melua, tärinää, kemikaaleja ja työaikoja, tapaturmavaaroja, tarvittavia suojaimia ja työpaikan yleistä järjestystä, työn sujumista ja hallintaa vaikeuttavia tekijöitä (kuten tiedonkulun ongelmia ja työtapoja) sekä liikunta- ja ruokailumahdollisuuksia. Toimintasuunnitelmassa eritellään mm. työpaikalla tehtävät selvitykset, kartoitukset ja mittaukset sekä terveystarkastusten sisältö. Suunnitelma on tarkistettava vuosittain. Kun sopimus ja toimintasuunnitelma ovat kunnossa, työnantaja voi hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Kelan maksaman korvauksen suuruus riippuu palvelujen sisällöstä; korvaus on 60 % työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten sekä muun ennalta ehkäisevän toiminnan kustannuksista ja 50 % yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Kelan korvausta voi hakea Kelan lomakkeilla tai Kelan hyväksymillä lääkäri- ja terveyskeskusten lomakkeilla. Työnantaja saa tarvittavat tiedot hakemukseen työterveyshuoltopalvelun tarjoajalta. Kela-korvausten jälkeen yrityksen maksettavaksi jäävät kustannukset voi vähentää verotuksessa. Työntekijälle ei aiheudu työterveyshuoltokäynneistä kustannuksia. (Työterveyslaitos 2012 b) Hankkeessa mukana oleva Sastamalan koulutuskuntayhtymän työterveyshuollon yhteistyöyritys Työterveys Akaasia on perustettu vuonna Yritys tarjoaa työterveyshuollon kattavat palvelut alueensa kunnille, yrityksille, yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Henkilöasiakkaita on noin kaikilta toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä. Työterveys Akaasia on alueen suurin työterveyshuollon palveluiden tuottaja. Yrityksen palveluksessa on noin 40 terveydenhuollon ammattilaista: työterveyshoitajia, työterveyslääkäreitä, työterveyspsykologeja, työfysioterapeutteja sekä tukihenkilöstöä. Toimipisteet sijaitsevat Akaassa, Ikaalisissa, Kiikoisissa, Sastamalassa ja Urjalassa. Työterveys Akaasia on Sastamalan kaupungin liikelaitos, jossa yhteistoimintasopimuksella mukana ovat Akaan, Ikaalisten, Kiikoisten, Punkalaitumen ja Urjalan kunta. Liikelaitoksen toimintaa valvoo johtokunta. (Työterveys Akaasia 2012) Hankkeessa mukana olevan Tampereen ammattiopiston työterveyshuollon yhteistyöyritys Pihlajalinnan monipuoliset lääkäri- ja terveydenhuollon palvelut ovat toiminnan kivijalka. Pihlajalinna tarjoaa lääkäripal-veluja yksityisasiakkaille, kuntien maksusitoumuspotilaille, omalääkäripalveluna sekä työterveyspalveluina. Yrityksen lähes 300 ammattilaisen joukko palvelee melkein kaikilla lääketieteen erikoisaloilla aina yleislääketieteestä kirurgiaan. Lääkäriasemia on Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Kangasalla, Tampereella ja Ylöjärvellä, ja Pihlajalinnan oma sairaala sijaitsee Tampereen keskustassa. s. 5

6 3. Hankkeen toiminnan teoreettinen tausta 3.1. Työkyky -talomalli Työkyvyn kokonaisvaltainen ylläpitäminen ja työurien pidentyminen ovat hankkeen toiminnassa keskeisiä asioita. Viitekehykseksi ja ajatukselliseksi lähtökohdaksi koko hankkeen toimintaan valittiin Juhani Ilmarisen kehittämä Työkykytalo (Ilmarinen, J. 2005, Työterveyslaitos 2012). Työkyky talomalli perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Taloon kuuluu neljä kerrosta, jotka kaikki tukevat toisiaan. Kolme alimmaista kerrosta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. (Työterveyslaitos 2012, Ilmarinen, J. 2005) Kuva 1. Työkykytalo Terveys ja toimintakyky muodostavat työkykytalon perustan. Työkyky rakentuu fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle toimintakyvylle sekä todennetulle ja koetulle terveydentilalle. Tämän kerroksen vastuullinen toimija työyhteisön lakisääteisistä kumppaneista on työterveyshuolto. On arvioitu, että terveyden ja toimintakyvyn merkitys yksilön työkykyisyydestä on jopa 39%. Ammatillinen osaaminen sijaitsee työkykytalon toisessa kerroksessa. Sen perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Ammatillisten tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen - elinikäinen oppiminen - on ratkaisevan tärkeää. Ammatillisen osaamisen merkitys on lisääntynyt ja käsitteellisesti laajentunut voimakkaasti viime vuosien aikana. Kaikilla toimialoilla on uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen kerrostumia. Enää työurasta ei selviä yhdellä koulutuksella tai yhdentyyppisellä työllä. Monitaitoisuus haastaa yksilöä pitämään osaamisestaan huolta koko työuran ajan. Osaamiseen kuuluu myös pätevyys oman työn kehittämiseen sekä toimiminen työyhteisön jäsenenä. Tämän kerroksen vastuullinen toimija työyhteisön kumppaneista on koulutuksen järjestäjä. Arvot, asenteet ja motivaatio sijaitsevat talon kolmannessa kerroksessa. Tässä kerroksessa myös työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen kohtaavat. Oma asenne työntekoa kohtaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn. Jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, se vahvistaa työkykyä. Mikäli työ on pakollinen osa elämää eikä vastaa omia odotuksia, se heikentää työkykyä. Iän myötä työ- ja eläkeasenteet muuttuvat ja voivat johtaa työelämästä luopumiseen tai ennenaikaiseen syrjäytymiseen. Työ on talon neljännessä kerroksessa. Tämä kerros kuvaa työpaikkaa konkreettisesti ja työ ja työolot, työyhteisö ja organisaatio kuuluvatkin tähän kerrokseen. Myös esimiestyö ja johtaminen ovat keskeinen osa kerroksen toimintaa: esimiehillä ja johtajilla on valta ja velvollisuus organisoida ja kehittää työpaikan tykytoimintaa. Tässä kerroksessa on jokaisella kumppaniorganisaatiolla keskeinen tehtävä sekä esimiesten että työntekijöiden kanssa. Verkostot yksilön ympärillä. Työkykytaloa ympäröi perheen, sukulaisten ja ystävien verkostot. Yhteiskunnan rakenteet ja säännöt vaikuttavat myös yksilön työkykyyn. Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuukin sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kesken. (Työterveyslaitos 2012, Ilmarinen, J. 2005) 3.2. Työn imu vs. ongelmapainotteinen työhyvinvoinnin diskurssi Hankkeen yhtenä perustavanlaatuisena lähtökohtana on pidetty alusta asti myös työn imun käsitettä ja perinteisen, ongelmapainotteisen työhyvinvointipuheen kyseenalaistamista. Perinteinen tapa käsitellä työhyvinvointia on keskittynyt ongelmien etsimiseen; mitä riskitekijöitä ja epäkohtia on löydettävissä työstä, minkälaisia stressioireita, työuupumusta, unihäiriöitä ja sairauspoissaoloja jne. työ aiheuttaa. (Hakanen 2009b, 4) Työn imun käsite pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Hakasen (2009a, 9) mukaan: Positiivisessa psykologiassa ollaan kiinnostuneita tavallisesta ihmisestä : siitä, mikä hänen kohdallaan toimii, on oikein ja voi muuttua paremmaksi. Jotenkin olisi myös osattava ymmärtää sitä, että useimmat ihmiset, kaikkien vaikeuksienkin keskellä, pystyvät elämään arvokasta ja tarkoituksellista elämää. s. 6

7 Hakasen (2009a, 9) mukaan Seligman kiinnittää positiivisen psykologian huomion kolmeen tasoon: 1. subjektiiviseen eli kokemusten tasoon (mm. hyvinvointi ja tyytyväisyys, toivo, optimismi ja onnellisuus) 2. yksilöllisiin ominaisuuksiin ja voimavaroihin (mm. kyky rakastaa ja välittää, rohkeus ja anteeksiantaminen, viisaus, resilienssi eli kimmoisuus elämänkriiseissä) sekä 3.positiivisiin instituutioihin, jotka tukevat ihmisiä kohti hyvää ja hyveellistä elämää Lienee päivänselvää, että viimeinen taso on jäänyt vähemmälle huomiolle ja ongelmapainotteisuuden alle työhyvinvointikeskustelussa. Aika on kuitenkin kypsä ottaa tarkasteluun myös työ ja työorganisaatiot mahdollisina ihmisille hyvää tekevinä positiivisina instituutioina. Tällöin työhyvinvointikeskustelussa kiinnostuneisuus pitäisi suunnata ihmisten, ryhmien ja instituutioiden vahvuuksiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin. Positiivinen organisaatio-oppi on kiinnostunut positiivisten tulosten ja prosessien sekä organisaatioiden ja niiden työntekijöiden positiivisten määreiden selvittämiseen, joita voidaan vahvistaa. (Hakanen 2009a, 9 10) Taulukko 1. Positiivisen ja perinteisen työhyvinvointi- ja terveysparadigman erilainen fokus Neljä patologista D:tä Disease (sairaus) Neljä myönteistä D:tä Discovering periods of exellence (erinomaisuuden tunnistaminen) Disorder (epäjärjestys) Dreaming an ideal organization (näkemys ihanteellisesta työyhteisöstä) Damage (vahinko) Design new structures (uusien rakenteiden suunnittelu) Disability (työkyvyttömyys) Delivering the dream (parannusten toteuttaminen) Taulukossa 1. on kuvattu Hakasen (2009a, 10) hahmottamaa, kärjistettyä, perinteisen ( negatiivisen ) ja positiivisen lähestymistavan eroa. Kun työhyvinvointia lähestytään patologian näkökulmasta, löydetään ainoastaan ongelmia tai todetaan että ongelmia ei ole. Vaikka ongelmia ei esiintyisi, ei voida todeta, että työyhteisö ja yksilö silti kukoistavat. Kun työhyvinvointia lähestytään positiivisesta näkökulmasta, päästään kehittämään oikeita työn energisoivia ja motivoivia piirteitä, ts. työn voimavaroja ja hyödyntämään työntekijöiden vahvuuksia. Hakasta (2009a, 11) lainaten; On vaikea kuvitella, etteikö organisaation, jossa jo olevat uinuvat resurssit ja potentiaalit tunnistetaan ja otetaan käyttöön, työntekijöiden hyvinvointi ja menestys entisestään paranisi. (Hakanen 2009a, 10 11) 4. Hankkeen toiminta 4.1. TuloskuntoSauna ja TuloskuntoPaja Hankkeeseen oli jo hakemusvaiheessa määritelty kokeiltaviksi valmennus- ja palvelumalleiksi TuloskuntoSauna ja TuloskuntoPaja. TuloskuntoSauna on käytännönläheinen palvelukokonaisuus erityisesti mikroyritysten tarpeisiin. TuloskuntoSaunassa pureudutaan Tuloskunnon edellytyksistä erityisesti terveyteen ja toimintakykyyn sekä ammatilliseen osaamiseen. Palvelukokonaisuuden sisällöt räätälöidään tapauskohtaisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja ammatillisen osaamisen kehittämisen ollessa avainasemassa. Palvelukokonaisuuteen voi sisältyä neuvontaa, ohjausta ja kartoituspalveluita työterveyshuollon ja koulutuksen järjestäjän toimesta. Hankkeen aikana järjestettiin yksi TuloskuntoSauna Työterveys Akaasian ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston toimesta keväällä Valmennukseen sisältyi kolme tapaamiskertaa. TuloskuntoSaunaan osallistui 2 maaseutuyritystä Sastamalasta. Molemmissa yrityksissä oli ollut toiminnan laaja-alaistumista ja kasvua viime vuosina, joka näkyy muun muassa uusien työntekijöiden rekrytoinneissa sekä laitekannan monipuolistumisena ja määrällisenä kasvuna. Maatalous varsinaisesti on enää pieni osa yritysten toimintaa ja tämän yritystoiminnan hoitamiseen käytetään osittain tai kokonaan yksityisiä elinkeinonharjoittajia. s. 7

8 TuloskuntoSaunan tapaamisissa päivitettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Ennalta ehkäisevinä toimenpiteinä kirjattiin mm. uusien työntekijöiden rekrytointiin liittyvät terveystarkastus ja terveysliikuntatestistö ennen koeajan päättymistä, terveysliikuntatestistö koko henkilökunnalle ja yrittäjäperheille, tupakointiin puuttuminen (savuttomuuden tukeminen työnantajan ja työterveyshuollon toimesta) ja ensiapukoulutukset (CAP). Lisäksi tarkasteltiin sairauslomaan liittyviä käytäntöjä; ilmoituskäytäntö sekä työterveyshuoltoon meneminen/ sairausloman hakeminen. Yhdellä tapaamiskerroista iloittiin ja hikoiltiin kuntosalilla työfysioterapeutin ohjauksessa teemalla "yrittäjän omatoiminen kunnon ylläpitäminen". Tähän liittyen käytiin läpi ergonomisia työskentelyasentoja ja huomiota kiinnitettiin työasentoihin erityisesti näyttöpäätetyöskentelyssä. Vuodet nimettiin "ergonomiaa ja työturvallisuutta" -vuosiksi, johon liittyy em. toimia työterveyshuollon toimesta sekä työpaikkaselvitysten tekemistä ja koulutusta. Ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeista TuloskuntoSaunassa esille nousi erityisesti uusien henkilöiden rekrytointi ja tarvittavien koulutuksellisten palveluiden saanti. Lisäksi muutamia peruskoulutustarpeita työstä selviytymiseksi nousi esiin. Ajatuksena on oppisopimusjärjestelmän hyödyntäminen rekrytoinnissa - painopiste siirtyy tällä tavalla osaavan työvoiman saannin ennakointiin. Jatkoksi oli suunnitteilla laittaa liikkeelle myös esimieskoulutus taloushallinto- ja henkilöstöhallintopainotuksin sekä mahdollisesti maanrakennusalan koulutusta. TuloskuntoSauna on hyvä palvelumalli mikroyritysten tarpeisiin ja voi toimia lähtökohtana tämän julkaisun lopussa kuvattavaan yritysrypästoimintaan. Hankkeen ensivaiheessa toteutettu yksi TuloskuntoSauna oli arvokas kokeilu, joka konkretisoi koulutuksen järjestäjän ja työterveyshuollon yhteistyön mahdollisuuksia sekä suhteessa toisiinsa, että yrityksiin. TuloskuntoPaja on käytännönläheinen, erityisesti PK-yritysten esimiehille ja henkilöstön kehittämisestä vastaaville suunnattu valmennus. Valmennus toteutetaan hankkeessa yhteistyössä Partnos Oy:n kanssa. Ryhmämuotoiseen valmennukseen sisältyy 4 lähiopetuskertaa sekä etätyötä osallistuvien organisaatioiden sisällä. Sisällöissä keskitytään seuraaviin teemoihin: Tuloskunnon tekijät, Kehitä palkitse sitouta, Uusiudu terveesti ja vastuullisesti sekä Miten meillä? Kuinka edetä? Mistä apua? Hankkeen aikana järjestettiin yksi TuloskuntoPaja keväällä 2012 yhteistyössä Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Partnos Oy:n toimesta. Valmennukseen osallistui 4 PK-yritystä Sastamalan seudulta; Finnpelti Oy, Pensi Rescue Oy, SHT-Tukku Oy ja Luhatuuli Oy. Edellä mainitut yritykset ovat keskenään erilaisia ja osin eri toimialoilta. Yhteistä kuitenkin kaikissa yrityksissä on kasvavan PK-yrityksen haasteet. TuloskuntoPajassa saatiin erinomaista kokemusta yritysten välisestä toiminnasta sekä vertaistuesta. Pensi Rescue Oy:n Pasi Koivu kiittelee valmennusta seuraavin kommmentein: "Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää. Uusi näkökulma työhyvinvointiin. Valmennuksessa oli sopivassa suhteessa teoriaa ja käytännön harjoituksia. Valmentaja Anna-Stiina Boström on asiantunteva, hänellä on laaja-alaista ajattelua ja soveltamista." TuloskuntoPajaan osallistuneista yrityksistä SHT-Tukku Oy jäi hankkeen pariin pilottiyritykseksi syksyn 2012 toiminnassa. Finnpelti Oy:ssä käynnistyi koulutus- ja kehittämisohjelmia TuloskuntoPajan seurauksena. Valmentaja Anna-Stiina Boström puolestaan kommentoi valmennusta; Kun osallistujat kokevat saaneensa työkaluja henkilöstön Tuloskunnon johtamiseen käytännössä, on valmentaja onnistunut työssään. Yhteistyö on jatkunut monen yrityksen kanssa myös valmennuksen jälkeen. Olen saanut seurata, kuinka yritysten ja henkilöstön Tuloskunto vahvistuu muun muassa TuloskuntoPajassa työstettyjä toimintamalleja jalkauttamalla. s. 8

9 4.2. Palvelukokonaisuudet pilottiyrityksissä Jokainen satsattu minuutti oli sen arvoinen! Kokemuksia Satumaa palvelukokonaisuudesta keväällä Sastamalan tukipalvelu Oy. Sastamalan tukipalvelu, SaTu Oy:n, perustehtävänä on modernien, jatkuvan kehitystyön kohteena olevien palvelujen tuottaminen kunnille ja kuntayhtymille kustannustehokkaaseen hintaan. Tarkoituksena on tarjota palveluita, jotka tehostavat asiakkaan työtä sekä säästävät kansalaisten verovaroja. Sastamalan tukipalvelussa toteutettiin kevään 2012 aikana monipuolinen ja laaja palvelukokonaisuus yhteistyössä Sastamalan koulutuskuntayhtymän, Työterveys Akaasian ja Partnos Oy:n kanssa. Palvelukokonaisuuteen kuului "työyhteisön terveystarkastus", johon kuuluu muun muassa johtamisen arvioinnit ja työyhteisön sosiogrammi. Lähtötilanteessa yrityksen henkilöstön terveydestä ja toimintakyvystä saatiin hyvä käsitys, sillä moni oli ollut vastikään työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin tarkastuksessa sekä osallistunut fysioterapeutin ohjeistuksessa terveysliikuntatestistön suorittamiseen. Sastamalan Tukipalvelu Oy:n Toimitusjohtaja Margareta Enne kertoo kokemuksia YXI Luukku Tuloskuntoon - hankkeeseen lähtemisestä: "Hankkeeseen lähtemisen päätös tuli terveen epäilyn kautta - aluksi hankkeeseen lähteminen epäilytti. Päätöksen tekemistä helpotti se, että Työterveys Akaasia oli mukana, he ovat henkilökunnan terveyden asiantuntijaorganisaatio jo ennestään. Hankkeeseen mukaan lähteminen avasi myös mahdollisuudet henkilökunnan kouluttamiseen liiketoimintalähtöisesti ja työkunnon säilyttämiseen ja jopa parantamiseen. Palvelukokonaisuus hoidettiin asiantuntemuksella; kaikkien vaiheiden toteutus oli ennakkoon tarkasti harkittu, aikatauluista tiedotettiin hyvin ennakkoon ja tekeminen rakennettiin positiivisuudelle. Henkilökunta lähti innolla mukaan ja koki hankkeen hyödylliseksi. Erityisen hyvää palvelukokonaisuudessa oli valmentaja Anna-Stiina Boströmin vahva ammattitaito ja pitkä kokemus henkilöstöasioista. Hän sai henkilöstön avautumaan vaikeistakin asioista. Lisäksi asioiden käsittely tiimitasolla lisäsi ME-henkeä ja tiimien purkutilaisuuksissa toteutetut ryhmätyöt poikivat todella hyviä ideoita ja nostivat esiin kehitettäviä kohteita. Tiimeissä oivallettiin, että useimmat asiat voidaan ITSE saattaa kuntoon ja tiimien jäsenet sitoutuivat yhdessä ratkaisemaan ongelmiaan. Valmentajan ohjauksessa saatiin selkeät suositukset esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi, jolloin vaikeita asioita on helpompi lähteä käsittelemään yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Hanke antoi myös tukea esimiehen päätöksenteolle. Hankkeeseen lähteminen on suuri satsaus yritykseltä, sen läpivieminen sitoo aikaa ja voimavaroja. Kuitenkin osallistuminen koettiin tärkeämmäksi kuin ruuhkautuvat työt - jokainen satsattu minuutti oli sen arvoinen!" Palvelukokonaisuutta täydennetään vielä Työterveys Akaasian toimesta, kun työyhteisössä tehdään työkuormituksen integroitu kokonaiskuormituksen arviointi - TIKKA. Liiketoimintalähtöiset koulutus- ja kehittämisohjelmat valmistuvat ja realisoituvat lähiesimiesten johtamisen erikoisammattitutkinto-opinnoissa, jotka aloitettiin oppisopimusrahoitteisina toukokuussa Kaikki kuljettajat koulutukseen! SHT-Tukku Oy Punkalaitumella toimiva SHT-Tukku Oy:n omistaa yhteensä n. 300 suomalaista hautaustoimistoyrittäjää eri puolilta Suomea. Tukun toiminta jakaantuu kahteen osaan - erikoistuotteiden maahantuontiin ja myyntiin sekä omaan puusepänteollisuuteen (mm. arkkutuotanto). Tuotteiden vähittäismyyjinä toimivat mm. hautaustoimistot, kukkakaupat, sisustus- ja lahjatavaraliikkeet sekä erikoisliikkeet. Yrityksellä on asiakaspalvelupisteitä eri puolella Suomea, joista ja Punkalaitumen keskusvarastolta käsin hoidetaan myös tuotteiden jakelu ympäri Suomen. Yritys valikoitui mukaan hankkeeseen keväällä 2012 järjestetyn TuloskuntoPaja valmennuksen yhteydessä. Valmennuksen päätteeksi oli selvää, että kehitettävää henkilöstön osaamisessa löytyy ja ensi töiksi lähdettiinkin suunnittelemaan yrityksen kuljettajille ammattipätevyysdirektiivin mukaista koulutusta. Toisaalta oli tiedossa, että kuljettajat tarvitsevat nimenomaan asiakaspalvelutaitoja ja työssä jaksamisen keinoja mutta myös ensiaputaitoja. Koulutuksia lähdettiin suunnittelemaan siten, että kaikille kuljettajille (n. 30 henkilöä) järjestettiin yhteiset CAPpäivät Työhyvinvointi kuljetusalalla ja Asiakaspalvelu kuljetusalalla ja seuraavassa vaiheessa kuljettajat suorittavat pakollisen Ennakoivan ajon koulutuksen sekä EA 1 koulutuksen. Hankkeen kannalta oleellista oli se, että Työterveys Akaasian ammattilaiset sekä samalla SHT-Tukun työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, s. 9

10 työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi suunnittelivat ja toteuttivat työhyvinvointipäivän sisällön. Myös yrityksen työeläkevakuuttaja Ilmarinen osallistui toteutukseen osallistumalla päivän kustannuksiin ja täten tuottaen yritykselle lakisääteistä ennalta ehkäisevää palvelua. Konkreettisessa koulutuspäivässä kyettiin näin todentamaan yhden luukun palvelumalli ja tuottamaan kaikille osapuolille tasapuolisesti sekä hyödyllistä organisaatiotietoa että yksilötietoa. Työhyvinvointipäivän päätteeksi kuljettajat tekivät sekä henkilökohtaista työhyvinvointisuunnitelmaa, että työyhteisökohtaista suunnitelmaa. Suunnitelmat palautettiin samalla työterveyshoitajalle, jolloin dokumentaatio jää talteen ja yritys voi jatkossa lähteä kehittämään tämän perusteella konkreettisilla asioilla kuljettajien työhyvinvointia. Olettaa saa, että suunnitelmilla on myös positiivista vaikutusta jokaiselle henkilökohtaisella tasolla. Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa kumppaneidensa tavoin palvelutuotantoa yritykselle hankkeen jatkuessakin. Lisäksi nyt toiminnan kautta muodostuneen yhteistyön avulla on helpompaa ratkoa mahdollisten yksittäisten työntekijöiden tilanteita tulevaisuudessa sekä vastata kokonaisvaltaisesti yrityksen kehittämistarpeisiin. Vuorovaikutustaitoja, suunnittelu- ja organisointitaitoa sekä ongelmanratkaisukykyä ja hyvät henkilökohtaiset valmiudet = Työtä arviointi- ja kuntoutustyössä. Nokian kaupungin Arviointi- ja kuntoutusosasto. Nokian kaupungin arviointi- ja kuntoutusosasto valikoitui hankkeen pilottityöyhteisöksi syksyn 2012 alussa, kun työyhteisö oli viettämässä TYHY-päivää Sastamalan koulutuskuntayhtymän vieraana Innovaatiokeskus Voimarinteellä. Hankkeen koordinaattori Henna Koivisto oli esittelemässä hanketta työyhteisölle ja teetätti samassa tilaisuudessa muutamia tehtäviä; työyhteisöä pyydettiin määrittämään ryhmissä työssä tarvittavat tärkeimmät työelämävalmiudet, työntekijät täyttivät henkilökohtaisen elämänpyörän ja vastasivat sosiogrammikysymyksiin. Kartoittavaa työtä jatkettiin päivän jälkeen vielä siten, että jokaiselle annettiin tehtäväksi arvioida työn mukavuusvyöhykkeitä sekä työyhteisön terveyteen vaikuttavia asioita. Työyhteisön jäsenet palauttivat kotitehtävät jälkikäteen postitse ja kaikista edellä mainituista arvioinneista tehtiin yhteenveto. Hankkeen koordinaattori kävi purkamassa kartoituksen tuloksen työyhteisössä joulukuun 2012 alussa ja kartoituksen perusteella päästiin osastolla heti sopimaan muutamista käytännön seikoista. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi erilaisten ohjeiden uudelleen esiin nostamista sekä systemaattista läpikäymistä työyhteisössä siten, että jokainen sitoutuu kasvattamaan tietotaitoansa asiasta annetun ohjeen mukaisesti. Kauaskantoisempia, kehitettäviä kohteita löytyi sekä päivittäisistä tehtävistä ja toiminnoista, että arvo, asenne, motivaatio ja elämäntilanneseikoista. Nämä eivät ole yksinkertaisilla sopimuksilla tai ohjeilla ratkaistavissa ja hanke on myös jatkossa yhteistyössä Arviointi- ja kuntoutusosaston kanssa. Tämä tulee käytännössä tarkoittamaan myös sitä, että Sastamalan koulutuskuntayhtymälle tulee Työterveys Akaasian lisäksi uusi työterveyshuollon kumppani. Työhyvinvointi vaatii tuekseen pitkäjänteistä kehittämistä ja toimivia verkostoja. TTT Technology Oy TTT Technology Oy Ab on yksi maailman johtavista raskaan puunjalostusteollisuuden terien valmistajista. Terien lisäksi tämä pirkanmaalainen yritys on valmistanut jo 50 vuoden ajan koneenosia vaativiin teollisuuden käyttökohteisiin. Yritys panostaa pitkäjänteiseen henkilöstön osaamisen kehittämistoimintaan. Viimeisten kahden vuoden aikana on muuan muassa päivitetty henkilöstöä koskevat ohjeet ja uudistettu yrityksen oma henkilöstökäsikirja sekä laadittu opas esimiestyön tueksi. Edellisten lisäksi perehdytysprosessia on kehitetty entistä toimivampaan suuntaan uuden perehdyttämismallin avulla. Tuotantoon haluttiin nimetyt työhön opastajat, jotka esimiesten rinnalla huolehtivat uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Työhön opastajille suunnitellaan parhaillaan myös koulutusta perehdyttämiseen liittyen ja heille maksetaan perehdyttämisajalta erillinen työhön opastajan korvaus. Perehdyttäminen ja perehdyttämisprosessin kehittäminen koetaan yrityksessä tärkeäksi. TTT Technologyn työntekijöille on annettu Heidenhein -ohjelmointikoulutusta FPT-koneistuskeskuksella. s. 10

11 - Tavoitteena on, että uusi työntekijä oppii tekemään töitä alusta lähtien TTT:n tavalla, turvallisesti, tuottavasti ja työhyvinvointi huomioiden. Tähän tavoitteeseen perehdyttämisen kehittämisellä pyritään vastaamaan kertoo TTT:n HRD:nä työsken-televä Suvi Stolt. Tuotannon työnjohtotyöhön on TTT:llä kiinnitetty myös laajalti huomiota kuluneen vuoden aikana. Yrityksen HRD Suvi Stolt kartoitti ylemmän amk-tutkinnon lopputyössään laajalti työnjohtotyön nykyisiä toimintaedellytyksiä sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Työn tavoitteena oli johtaa havaintojen pohjalta TTT:n työnjohtotyön avainosaamisalueet ja tunnistaa osaamisen kehittämisen tarpeet työnjohtotyössä nyt ja lähitulevaisuudessa. Tehdyn taustatutkimuksen pohjalta ollaan nyt aloittamassa laajaa työnjohtotyön koulutuspakettia. 10 TTT:n tuotannossa työskentelevää esimiestä on aloittanut noin 8 kuukauden mittaisen räätälöidyn valmennusohjelman, joka tähtää laaja-alaiseen esimiestyön osaamisen kehittämiseen. - Esimieskoulutuksen tärkeyttä hahmottaa hyvin, kun miettii, että hyvällä esimiestyöllä on vaikutus yli 100 henkilön päivittäiseen työntekoon tuotannossa, linjaa tuotantopäällikkö Petri Keski-Korpela. Suvi Stolt puolestaan kertoo henkilöstöjohtamisen haasteista näin: - Se on iso haaste, että me saadaan systemaattinen kokonaisuus rakennettua henkilöstöjohtamisen puolelle. Meiltä on sellainen systematiikka puuttunut HR:n puolelta, niin sanottu vuosikello-ajattelun mukainen toiminta. Sitä pitäisi alkaa seuraavaksi työstämään. Siihen liittyen tarvittaisiin myöskin työkaluja, joilla me taklataan näitä monenlaisia henkilöstöpuolen haasteita. Esimerkiksi osaamisen hallintaan liittyen meillä pitäisi olla aikaisempaa paremmin dokumentoituna se osaaminen mitä talossa jo nyt on. Siten pystyttäisiin entistä paremmin hahmottamaan osaamisen kokonaisuutta ja peilaamaan nykyistä osaamispotentiaalia myös tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Osaamispotentiaalin tuntemisesta on selvää hyötyä myös vaikkapa rekrytointitilanteissa. Ainakin itse näen sen niin, että kyllä meidän täytyy ensisijai-sesti miettiä löytyykö uusi tekijä talon sisältä vai käynnistetäänkö ulkoinen hakuprosessi. Tämä menettely tukee myös sitä, että kartoitamme aktiivisesti nykyisten työntekijöiden osaamisen kehittämispyrkimyksiä. Voihan olla niin, että talon sisältä löytyy halua ja myös osaamista siirtyä toisiin tehtäviin. Nämä henkilökohtaistakin kehittymistä tukevat mallit pitäisi pyrkiä entistä paremmin huomioimaan ja tunnistamaan. HR:n yhtenä keskeisenä tehtävänä onkin rakentaa tulevaisuudessa TTT:lle työkaluja entistä systemaattisempaan osaamisen kehittämiseen henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta unohtamatta. Tätä työtä haluan itse olla tulevaisuudessa eteenpäin viemässä ja yhteistyökumppaniverkoston kanssa yhdessä rakentamassa. Henkilös-töjohtamisen kokonaisuus linkittyy ydinbisnekseen monessa kohdassa ja sen kehittäminen tarjoaa mielenkiintoisia haasteita. - Se on kuin raaka timantti, vain hiontaa vaille valmis, kuvailee HRD Suvi Stolt, eikä malta olla lisäämättä, että valmiiksihan tämä työ ei tule koskaan, kun yhden särmän saa kiillotettua on toisaalla jo työnsarkaa odottamassa. Esimieskoulutusta TTT Technologylla on toteuttanut SelinSelin. Jarmo Selin kuvailee esimiestyön olevan hyvää tilanteiden johtamista - Esimiestyön haasteet syntyvät, kun asioiden johtamisen lisäksi tulee myös osata johtaa ihmisiä. Kun moni esittää mm. lehdistössä esimerkkejä hyvistä johtajista ja esimiehistä, herää kysymys: onko hyvää johtajaa olemassakaan, vai onko sittenkin vain hyvää johtamistaitoa erilaisissa johtamista vaativissa tilanteissa? Johtaminen kun on viime kädessä taitolaji, ja kaikki voivat siten sen myös oppia. Hyvä työilmapiiri syntyy sen seurauksena, että siinä toimivien henkilöiden keskinäiset suhteet toimivat hyvin ja ennen kaikkea siitä, miten asioita ja ihmisiä eli tilanteita käytännössä johdetaan. Hyvä työilmapiiri luo myös hyvän pohjan työssä viihtymiselle ja työn tuottavuudelle. s. 11

12 SelinSelin kehittämän Nostetta esimiestyöhön! -valmennus- ja kehittämisohjelman lähtökohtana on antaa käytännön työkaluja ja lähestymistapoja erilaisiin johtamistilanteisiin. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on laajentaa näkemystä ihmisten erilaisuudesta ja sen hyödyntämisestä käytännön johtamisessa. Näin voidaan suoraan vaikuttaa työilmapiiriin ja työn tekemisen tuottavuuteen. Koulutuksenjärjestäjän ja kouluttajatahon lisäksi työhyvinvointiasioissa toimii yritykselle tärkeinä verkostokumppaneina työterveyshuolto sekä eläkevakuutusyhtiö. Seuraavaksi kuvaillaan näiden keskeisten toimijoiden yhteistyötä TTT Technology -esimerkin valossa. Yrityksen, työterveyshuollon, koulutuksenjärjestäjän ja eläkevakuutusyhtiön yhteistyö työhyvinvoinnin kehittämiseksi. TTT Technology Oy. Vuosien aikana on YXI luukku tuloskuntoon projektin avulla selkeytetty yrityksen, työterveyshuollon, koulutuksenjärjestäjän ja eläkevakuutusyhtiön yhteistyömallia. Lähtölaukaus yhteistyölle on syntynyt tilanteissa, joissa on jouduttu miettimään, miten toimitaan niissä tapauksissa, joissa jonkun työntekijän kohdalla joudutaan kartoittamaan esimerkiksi terveydellisistä rajoitteista johtuen, millaisia töitä hän pystyy tekemään jatkossa, onko ylipäätään mahdollista tehdä enää työantajan tarjoamia töitä lainkaan vai olisiko parempi ratkaisu etsiä muita vaihtoehtoja jopa alanvaihtoa ja kouluttamista sen mukaan. Työterveyshuolto määrittelee henkilön terveydentilan ja tarpeen muutokselle. Ratkaisu voi löytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamista palveluista. Eläkevakuutusyhtiö voi tiettyjen kriteerien täyttyessä toimia rahoittajana. Tuotantopäällikkö Keski-Korpela kuvaa erään työntekijänsä tilannetta näin: - Hän on ollut kuntoutuksessa. Hän on koittanut tehdä paremmin sopivia työtehtäviä, mutta siitä huolimatta työkyky ei tahdo pysyä kunnossa. Fyysisyys tulee siinä vastaan. Työterveyshuolto on teetättänyt tutkimuksia TAYSia myöten. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että nämä meidän työt ovat liian fyysisiä, kroppa ei tule kestämään. Työvuosia olisi kuitenkin vielä 15 vuotta jäljellä ennen eläkeikää. Nyt on mietittävä, mitä muuta hän voisi tehdä ja löytyykö rahoittajaa ammatilliselle koulutukselle. Tässä vaiheessa on palaverin paikka koulutuksen järjestäjän ja eläkevakuutusyhtiön edustajan kanssa. Toinen terveysongelmien kanssa kamppaileva henkilö on myös ollut kuntoutuksessa ja kokeillut kevyempiä töitä. Siitä huolimatta sairaslomat ovat olleet toistuvia. Viimeksi hän kokeili neljän tunnin työpäivää työkokeilussa ja se tuntui auttavan. Nyt hänelle haetaan parhaillaan osa-aikaeläkettä, joka mahdollistaisi 4-tuntisen työpäivän tekemisen lopputyöuran ajaksi. Hänellä on vielä jäljellä noin kuusi työvuotta ennen eläkeikää. Työhyvinvointipäällikkö Merja Luukkonen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta kuvailee onnistunutta yhteistyötä TTT Technologyn kanssa näin: - Suomalaisten eliniän pidentyessä on luontevaa, että myös työelämässä jatketaan pidempään. Kuitenkin työssä selviytymisen esteeksi saattaa tulla ongelmia mm. terveydessä, työkyvyssä tai osaamisessa. Silloin on hyvä, että yrityksellä on yhteistyötaho, joka auttaa ongelman taustasyiden selvittelyissä ja osaa ohjata kyseistä henkilöä oikeisiin jatkotoimenpiteisiin työterveyteen tai jatko- ja täydennysopintoihin. Pilottihankkeessa mukana ollut TTT Technology on erinomainen esimerkki organisaatiosta, jossa oivallettiin, että työhyvinvointi on keskeinen osa yrityksen johtamista. Toiminnan on oltava tavoitteellista, suunnitelmallista ja mitattavaa. Johdon sitoutuminen ja mukana olo hankkeen suunnittelusta sekä toteuttamisesta aina yksilötasoiseen ohjaukseen saakka on ollut merkityksellistä onnistumisen kannalta. s. 12

13 5. Mallinnus yhden luukun palvelumalli YXI Luukku Tuloskuntoon hankkeen lähtökohtana on ollut kehittää malli tai malleja, joilla voidaan kohdallisesti ja oikea-aikaisesti päästä palvelemaan työyhteisöjä yhden luukun periaatteella. Tämä tarkoittaa pitkäjänteisyyttä, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta yrityspalveluissa. Toimintamallilla päästään parhaassa tapauksessa ennakoivaan ja yritystietoa monipuolisesti käyttävään toimintatapaan, jossa eri kumppaniosapuolet kykenevät kaikkia osapuolia hyödyntäen antamaan erilaisia syötteitä yrityksen hyväksi. Pienimmillään ja toisaalta suurimmillaan yhden luukun palvelumalli tarkoittaa sitä, että yrityksen kumppanit ovat saman pöydän ääressä yrityksen kanssa sopimassa esimerkiksi vuosikohtaisesti asioita. Yrityksen strategia määrittelee palvelutarpeet ja yhteistyöllä suunnitellen ja toteuttaen yritys saa kumppaneistaan parhaan hyödyn. Työkykytalomalli on itsessään riittävän kattava lähtökohta palveluille sekä työyhteisön, että yksilön näkökulmasta. Samalla se johdattaa havaitsemaan oleelliset työkykypoikkeamat, sekä negatiiviset että positiiviset. Työkykypoikkeamaa kyetään yksilötasolla arvioimaan talon jokaisessa kerroksessa jo olemassa olevin välinein; terveys ja työkyky työterveyshuollon toimesta, ammatillinen osaaminen yritystiedon osaamisen, yleisten työelämävalmiuksien, formaalin koulutuksen sekä tietotaidon arvioinnin kautta lähinnä koulutuksen järjestäjän ja esimiesten toiminnan toimesta, omat arvot, asenteet ja motivaatio suhteessa työyhteisön arvoihin kaikkien osapuolten toimesta ja itse työtä koskeva poikkeama mukavuusvyöhykearvioinnin ja sosiogrammikysymysten turvin. Negatiivinen työkykypoikkeama näyttäytyy arjen elämässä tavallisesti helpommin se on esimerkiksi tahallista välinpitämättömyyttä tai töiden tekemättä jättämistä. Positiivinen työkykypoikkeama saattaa nostattaa tiettyyn rajaan asti samantyyppisiä reaktioita. Oleellista on, että tarkemmassa tarkastelussa voidaan yksilötasolla huomata henkilöllä voimakas suuntautuneisuus työtä kehittäviin piirteisiin ja positiiviseen asenteeseen. Yksilötason havainnoista voidaan nähdä työyhteisön kokonaisuutta ja päästä vaikuttamaan oikeaan kohtaan kehittämistoimenpiteissä. Hankkeen aikana on kehitetty edellisten havaintojen lisäksi sekä praktisia malleja työyhteisöjen palvelemiseksi että ns. makrotason malleja toimintamallin vakiinnuttamiseksi ja kehittämiskohteiden huomioinnin helpottamiseksi. Sastamalan koulutuskuntayhtymän projektihenkilöstö on kuvannut hankkeen aikana makrotason huolivyöhykemallia sekä Tuloskuntomallia, jossa yhdistyy sekä yritysohjaus että yksilöratkaisut. Tuloskuntomallista jatkokehittämisen kohteeksi voidaan nostaa esimerkiksi työelämään vasta siirtyvien nuorten palvelu yhden luukun periaatteella; tällä hetkellä esimerkiksi työterveyshuolto ei ole vielä mukana nuoren asioissa tämän ollessa yrityksessä harjoittelemassa, vaikka tästä tiedosta olisi monta kertaa yritykselle suunnattoman paljon hyötyä. Tämän lisäksi erityisesti PK-yrityksen elinkaaressa on monta kohtaa, joissa on kehittämisen varaa. Huolivyöhykemalli ja Tuloskuntomalli ovat kuvattuina tämän julkaisun liiteosassa. Seuraavaksi luodaan katsaus Tampereen ammattiopiston ( alkaen Tampereen seudun ammattiopiston) yrityksissä toteuttamaan kehittämistyön malliin. Kehittämistyön malli teknologia-alan yrityksissä Oppilaitos tarjoaa YXI luukku tuloskuntoon -projektin kautta tukea yrityksille liiketoiminnan kehittämiseen, osaamisen kehittämiseen, kouluttamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä toteutetaan keskitetysti yhden vastuuhenkilön kautta oikeiden verkostojen ja mahdollisten rahoitusmallien löytämiseksi. Prosessi etenee seuraavalla tavalla: 1. Alkuvaiheen kartoitukset - avainhenkilöiden haastattelut / osaamiskartoitukset / henkilöstökysely 2. Valmennus- ja ohjausmallien kehittäminen - räätälöidään yrityskohtaisesti 3. Koulutussuunnitelman rakentaminen - Täsmäkoulutuksena tai tutkintotavoitteisena koulutuksena 4. Seurantatietojen ja mittariston kehittäminen - noudatetaan yrityksen liiketoimintastrategiaa 5. Rahoitusratkaisujen etsiminen - Yrityksen avainhenkilöt tulevat tuntemaan erilaiset rahoitusvaihtoehdot 6. Toiminnan arviointi - arviointiin osallistuu yrityksen henkilöstö, projektitoimijat, ohjausryhmä, muut sidosryhmät Kehittämistyötä tehdään verkostomaisesti. Verkosto koostuu seuraavista osaajista: asiantuntijakouluttajista, työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön edustajista, TE-toimiston ja Pirkanmaan ELY:n virkamiehistä sekä muista sidosryhmätahoista muun muassa Pirkanmaan Yrittäjät, Teknologiateollisuus ry ja ammattiliitot. s. 13

14 Outplacement -mallilla tukea sopeuttamisvaiheessa olevien yrityksien henkilöstön uudelleen sijoittumiseen Esimerkkinä valmennus- ja ohjausmallien kehittelystä esitellään tässä Outplacement työkalu. Syksyllä 2011 TTT Technology Oy joutui yleisesti heikentyneen markkinatilanteen notkahduksen vuoksi irtisanomaan henkilöstöä. YXI luukku tuloskuntoon -projektin kanssa suunniteltiin uudelleensijoittumisvalmennusprosessi, Outplacement, jonka kautta autettiin tuotannollista ja taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä uusille urille. - Henkilöstöstä huolehtiminen on aina tärkeää, myös silloin kun joudutaan turvautumaan sopeuttamistoimenpiteisiin, kertoo TTT:n HRD:nä työskentelevä Suvi Stolt. Vastuullinen yritys huolehtii työntekijöistään myös silloin kun joudutaan näiden kipeiden tilanteiden eteen. HRD:n roolissani Outplacement -valmennuksen voisi kiteyttää lyhyesti siihen, että saatoin valmennettavat yhteen valitun valmennuskumppanin kanssa. Toki valmennuksen suunnitteluun ja koordinointiin tarvittiin oma aikansa ja erinäinen määrä esityötä, mutta perusidean voi kiteyttää lyhyestikin. Meillä prosessi käynnistyi osana jo käynnissä olevaa YXI luukku tuloskuntoon -projektia ja kouluttajakumppani oli siten helppo löytää. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa Outplacement -valmennuksien osalta tulevaisuudessakin, jos tarvetta ilmenee. Meille on tärkeää, että kouluttajakumppani on tuttu ja yhteistyö sujuu, siten saavutetaan hyviä tuloksia niin kuin jo toteutettu valmennuskin on osoittanut, Stolt kertaa. Meille työnantajana on tärkeää olla mukana näissä tilanteissa auttamassa uuden alkuun, se on myös eräänlaista työnantajavastuun kantamista. s. 14

15 Outplacement -valmennuksen sisältö räätälöitiin yrityksen tarpeita vastaavaksi. Runko muotoutui yrityksen avainhenkilöiden ja valmennukseen osallistuvien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta. Valmennusmallilla tuettiin valmennettavaa avoimien työpaikkojen etsinnässä. Valmennus aloitettiin alkukartoituksella, jossa selvitettiin osallistujan taidot, omat vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, valmiudet työnhakuun sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Valmentaja toimi sparraajana henkilökohtaisissa tapaamisissa. Valmentajan tärkeänä tehtävänä oli saada valmennettava uskomaan omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. Henkilökohtaisten valmennustapaamisten tuloksena syntyi toimintasuunnitelma tulevaisuutta varten. Valmennukseen on mahdollista sisällyttää henkilökohtaisten tapaamisten rinnalle ryhmämuotoisia tilaisuuksia, joissa keskitytään tiettyihin teemoihin. Teemoista keskeisin on tehokas työnhaku, joka sisältää - erilaiset työnhakukanavat sosiaalinen media mukaan lukien - CV:n laadinta / päivitys - työhaastattelun pelisäännöt Kuva 2. Outplacement - valmennusmalli Sisältö Ryhmätapaamiset ja/tai henkilökohtaiset tapaamiset valmentajan kanssa Alkukartoitus Ohjaus Osallistujan taidot omat vahvuudet kiinnostuksen kohteet valmiudet työnhakuun tulevaisuuden mahdollisuudet Henkilökohtaista ohjausta tehokkaaseen työnhakuun ja tutustumista kouluttautumismahdollisuuksiin s. 15

16 Valmennukseen osallistui TTT Technologylta kaksi henkilöä. Kokemukset olivat myönteisiä, sillä toinen valmennettavista työllistyi heti kesän aikana ja toinen jatkoi opiskelu-uraansa valmentajien kannustamana. Valmennukseen osallistunut henkilö kertoo kokemuksistaan seuraavasti: Millaiseksi koit Outplacement -valmennuksen? - Ensiksikin tuntui hyvältä, että tarjoutui mahdollisuus valmennukseen irtisanomisen jälkeen. Vaikka tilanne oli irtisanomisen jälkeen ikävä, oli siinä siis tältä osin positiivisetkin puolensa. Koska olen kokenut, että en saa aivan niin hyvää palvelua ja apua työpaikan etsimiseen TE-toimistosta kuin olettaisi, on siksikin valmennus ollut hyvä asia. Lisäksi on ollut hyvä, että asiat ja jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä ja ne kirjataan. Kaiken kaikkiaan ilmapiiri tapaamisissa on ollut hyvin avoin ja asioista on ollut helppo puhua. Mikä siinä oli parasta? - Parasta oli tieto siitä, että tarvittaessa järjestyy opinnäytetyötä varten toimeksiantaja / yritys TAO:n kontaktien kautta. Lisäksi olen ollut TAO:ssa keskustelemassa mahdollisesta osa-aikaisen opettajan tehtävistä logistiikka-alan aikuiskoulutuksessa keväällä. Tapaamisia oli kesä-joulukuun aikana neljä kappaletta ja mielestäni tiheys noin kahden kuukauden välein oli riittävä. Kouluttajan tsemppaaminen opintopisteiden saavuttamiseksi (opiskelen tällä hetkellä päätoimisesti) on tuntunut hyvältä. On tuntunut, että katsotaan perään ja huolehditaan, että sovitut asiat eri tahojen kanssa tulevat tehdyksi. 6. Lopuksi YXI Luukku Tuloskuntoon hankkeen aika kesäkuusta 2011 joulukuuhun 2012 on kulunut nopeasti. Alun järjestäytymisen jälkeen on työssä päästy hyvin liikkeelle, tosin vielä hankkeen loppuessa jäi muutamia asioita tekemättä. Konkreettinen mittaristo Tuloskunnon selvittämiseen yhtenä yhtenäisenä lomakkeistona tai välineenä jäi tekemättä. Mittaristo on kuitenkin osoittautunut jo olemassa olevaksi, se yhdistyy eri kumppaneiden tarjoaman pitkäaikaisen yritystiedon (ns. sekundaaritekijät) ja yksilötiedon (ns. primaaritekijät) kautta. Yhteistyö hankkeen aikana on paitsi konkreettisesti lähentänyt toimijoita, mutta myös tuottanut valtavan määrän erilaista tiedon siirtymistä kumppanilta toiselle. On päästy ja kyetty näkemään asioita oma näkökulmaa laajemmin. Lainsäädäntö estää vielä tiettyjen toimenpiteiden ja tiedonsiirron laajamittaista hyödyntämistä, mutta hankkeen aikana on opittu löytämään hyviä ratkaisuja. Hanke sai myöntävän jatkopäätöksen lokakuussa 2012 ja jatkohankkeeseen liittyy tammikuun 2013 alusta lukien mukaan Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto kolmen pilottiyrityksen kanssa. Tammikuussa 2013 alkavalla uudella hankekaudella keskeisiksi toimenpiteiksi nousevat mikroyritysten ja yksinyrittäjien palvelu yritysrypäsperiaatteella. Tavoitteena on päästä mallintamaan ja muodostamaan toimintatapoja kaikista pienimmille kustannustehokkaalla ja kattavalla tavalla. Ansaintalogiikan karikot on ylitettävä ja apuun tarvitaan tiiviimmin esimerkiksi yrittäjäjärjestöjä. Hankkeessa jatkaa osin vanhat pilottiyritykset, mutta hanketoiminnan edetessä yrityksiä otetaan sekä Sastamalan että Tampereen toteutukseen lisää. Myös mahdollisia nykyisten pilottiyritysten alihankkijoita pyritään tavoittamaan hankkeen piiriin juuri yritysrypästoiminnan kautta. Mallinnustyössä tullaan tekemään täsmennyksiä ja testauksia sekä luomaan uusia malleja. Uuden hankekauden aikana keskitytään lisäksi voimakkaasti tiedotus- ja konsultointityöhön - koulutuksen järjestäjät levittävät toimintatapaa rahoituksen turvin eteenpäin. s. 16

17 Tampereen ammattiopiston aloittamaa työtä jatkaa oppilaitosten yhdistymisen myötä Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Vuoden 2013 toimintaan kuuluu alkuvaiheessa: - Toimijoiden järjestäytyminen, hanketoimijoiden yhteiset tapaamiset, tarkemman hankesuunnitelman laadinta - Hankkeesta tiedottaminen (lehtijutut, yritysten kontaktointi henkilökohtaisesti) - Verkoston kokoaminen: ensimmäisen vaiheen tulosten levittäminen jo aiemmin mukana olleiden yritysten alihankintaverkostolle ja muille merkittäville sidosryhmille. - Aloitusseminaarin / työpajan järjestäminen: uusien toimijoiden sitouttaminen mukaan - Nykytilanteen kartoitukset yrityksissä, yhteenvedot, jatkotoimenpiteistä sopiminen - Valmennus- ja ohjausmallien kehittäminen yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa, mukaan lukien Outplacement mallin jatkokehittäminen, mikäli mukana on sopeuttamistoimiin päätyneitä yrityksiä. Tarkoituksena on pilotoida ja testata mallin toimivuutta useammilla henkilöillä. - Seurantamenetelmien ja mittariston kehittäminen yritysten kanssa - Seurantaseminaari / työpajoja loppuvaiheessa: - Koulutussuunnitelman rakentaminen kahden vuoden jaksolle - Toimenpiteiden arviointia - Tulosten levittäminen - Loppuraportointi - Päätösseminaari YXI luukku tuloskuntoon -projektin toiminnasta kiinnostuneet yritykset Tampereen alueella voivat ottaa yhteyttä kouluttaja Jukka Niemeen, puh tai projektipäällikkö Päivi Valkamaan, puh Lähteet Eläketurvakeskus Työeläkevakuutusyhtiöissä suurin osa työeläkevakuutetuista. Luettavissa osoitteessa: Luettu Hakanen, J. 2009a. Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? - Kohti laadukasta työelämää. Helsinki: Työsuojelurahasto. Hakanen, J. 2009b. Työn imun arviointimenetelmä. Työn imu menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos. Ilmarinen, J Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Helsinki: Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö. Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarinen Vastuu työeläketurvasta. Luettavissa osoitteessa: Luettu Sastamalan koulutuskuntayhtymä SASKY Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan. Toimintamme tarkoitus ja tavoite. Sastamala: Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläkevakuutus kaikille yli 18-vuotiaille työntekijöille. Luettavissa osoitteessa: Luettu Työterveyslaitos. 2012a. Mitä työkyky on? Luettavissa osoitteessa: Luettu Työterveyslaitos. 2012b. Työterveyspalvelujen järjestäminen. Luettavissa osoitteessa: Luettu s. 17

18 s. 18

19 Hankkeen koordinaattori: Sastamalan koulutuskuntayhtymä Susanna Forsblom puh Osatoteuttajat: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Projektipäällikkö, koulutussuunnittelija Päivi Valkama puh Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Yrityskoulutussuunnittelija Paul Välimaa puh

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen

Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen Laatuseminaari 7-8.12.2015 Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen Laadulla tulosta 2 Hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Sastamalan koulutuskuntayhtymä (koordinaattori) Faktia Koulutus Oy

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot