TILINPÄÄTÖS 2012 VALTUUSTO Käännös

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012 VALTUUSTO Käännös 1

2 2

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET OSASTOIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET HALLINTO-OSASTO KEHITYSOSASTO SIVISTYSOSASTO PERUSPALVELUOSASTO YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO TALOUSARVION TOTEUTUMA Käyttötalouden toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERITETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Kemiönsaaren vesihuoltoliikelaitos TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI

4 4

5 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen valtuustokausi on saatu päätökseen. Takana on neljä tapahtumarikasta ja taloudellisesti menestyksellistä vuotta. Olemme olleet aktiivinen kunta ja aktiivisuus jatkuu, niin omasta toimesta kuin valtiolta tulevan uuden lainsäädännön myötä. Muutostyön ja hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta meillä on hyvät edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista. Mikä ne tarkalleen ottaen ovat, selviää toivon mukaan maaliskuun puolivälin jälkeen. Hallitus on luvannut tällöin päätökset ja selkeät linjaukset kuntauudistukselle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle. Kuntasektorin uudistusten lisäksi vuotta 2012 ovat leimanneet huonot talousuutiset maassamme, erityisesti Varsinais-Suomessa. FNsteelin konkurssi oli kova isku Kemiönsaarelle, ja teollisuuden rakennemuutos on koetellut suuresti myös monia naapurikuntiamme. Konkurssin seuraukset tulevat näkymään kunnan taloudessa vuoden 2013 loppupuolella ja vuonna Vuoden 2014 lopussa ja vuonna 2015 verontasausjärjestelmä tulee oikaisemaan osan verojen poisjäännistä. Jäljelle jää kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, sillä valtio suunnittelee myös valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, jonka on tarkoitus astua voimaan Kuntaliitos on pitkä prosessi. Me Kemiönsaarella olemme kuitenkin monelta osin onnistuneet siirtymään arkeen suhteellisen nopeasti, mikä on osaltaan helpottanut kustannuspainetta. Olemme myös ensimmäisinä vuosina kiinnittäneet huomiota siihen, mitkä asiat toimivat ja mitkä kaipaavat vielä kehittämistä uudessa kunnassamme. Samaan aikaan kun Kemiönsaaren rakentaminen jatkuu, kulman takana odottaa uusi lainsäädäntö. Valtio on ilmoittanut uusien yhdistymisselvitysten alkamisesta vuoden 2013 aikana. Tulevaisuus näyttää, mitä valtion ambitiot tarkoittavat Kemiönsaaren kohdalla. Kova tulos kovina aikoina Kemiönsaaren kunnan tulos oli 1,21 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna Tämä tarkoittaa, että kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 10,23 miljoonaan euroon. Erinomaisen tuloksen taustalla ovat varovaisesti budjetoidut valtionosuudet sekä aiempaa selkeästi suuremmat valtionosuuksien tasaukset verotulojen perusteella. On syytä muistaa, että vuosi 2012 oli ensimmäinen vuosi, jolloin kunta ei saanut yhdistymisavustusta. Verotulojen kehitys on viime vuosina ollut epäsuotuisaa, myös vuonna 2012, mistä seuraa eri toimenpiteitä tulevina vuosina. Meillä ei ole tarkoitus laatia säästöohjelmia, me aiomme ja meidän täytyy muuttaa toimintaa niin, että rahat riittävät. Meillä on mahdollisuus, mikäli poliittista tahtoa löytyy, tulla vaikka Suomen tehokkaimmaksi kunnaksi. Taloudellisen tuloksen taustalla on hyvä suoritus kunnan koko henkilöstöltä, huolimatta arvioitua suuremmista kustannusnousuista. Vuosikate oli 3,40 miljoonaa euroa. Kustannusseuranta ei ole kaikilta osiltaan hyvä, joten tilaa parannuksille on. Lisääntyvä palveluntarve lisää myös meidän kustannuksiamme. Kustannuksista 23 % on sellaisia, joihin kunta ei voi vaikuttaa ja joiden kohdalla toimimme vain laskunmaksajana kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Toiminnan kustannusten laskeminen tulee olemaan suuri haaste lähivuosina. Kaikille tuleville päätöksille ei tule riittämään ymmärrystä, mutta meidän tehtävämme on kaikesta huolimatta toiminnan turvaaminen tilanteessa, jossa ikäihmisten määrä kasvaa ja lasten määrä pienenee. Tarkasteltaessa kustannuksia meiltä löytyy kaksi suurempaa kokonaisuutta, joihin meidän on pureuduttava: henkilöstökustannukset ja kiinteistökustannukset. Tulevat eläkkeelle jäämiset tarjoavat mahdollisuuksia, jotka meidän on hyödynnettävä. Kemiönsaaren kunnan taloudellisen tulos vuodelta 2012 on hyvä. Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita huolimatta vaikeista ajoista ja monista epävarmuustekijöistä. Mainittavia myönteisiä asioita ovat: - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Uusia lainoja ei nostettu ja velkataakka pienentyi entisestään; nyt velkataakkamme on selvästi alle maan keskiarvon. - Investoinnit hoidettiin hyvin ja varovaisuusperiaatetta soveltaen. - Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin ja osittain jopa ylittyivät. Tulevaisuus vaatii kuitenkin vieläkin kovempia tavoitteita, mikäli aiomme selviytyä. - Kassatilanne oli hallinnassa, vaikka emme nostaneet uusia lainoja. - Kemiönsaaren Vedellä on takanaan hyvä vuosi. 5

6 Asioita, joihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota: - Verotulojen kehittyminen oli negatiivista. Kunnan ensimmäinen vuosi, jolloin valtionosuudet olivat suuremmat kuin yhteenlasketut verotulot. Tämä kehitys vaatii ajan myötä uusia, tehokkaampia palveluratkaisuja. - Harkintaa investointeihin. Tulevien vuosien investointitarve tulee nostamaan velkataakkaa. - Kunnan tulee jatkuvasti etsiä toiminnassa malleja, jotka lisäävät tehokkuutta ja tuottavuutta. Tilankäyttöä tulee optimoida kaikissa yksiköissä. - Kunnan on toimittava aktiivisesti sen eteen, että kaikki omaan tarkoitukseen tarpeettomat kiinteistöt myydään. Kunnallisveroa kertyi 0,4 % ja kiinteistöveroa 11,3 % arvioitua enemmän. Yhteisöveroa kertyi 36,1 % arvioitua vähemmän. Verotulot olivat yhteensä noin 20,71 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 20,75 miljoonaan euroon. Vuoteen 2011 verrattuna yhteenlasketut verotulot vähenivät noin 0,76 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet olivat 9,2 % arvioitua suuremmat. Valtionosuuksien määrä oli yhteensä 20,76 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 19,00 miljoonaan euroon. Kunnan lainakanta laski huomattavasti vuoden aikana; vuoden lopussa se oli euroa asukasta kohden. Velkataakka on noin 212 euroa/asukas alle maan keskiarvon. Kunta vähensi velkataakkaa vuoden aikana noin 1,99 miljoonalla eurolla. Kunnan henkilöstömäärässä ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Tulevaisuudessa noin 20 työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Eläkkeelle jäämiset avaavat mahdollisuudet uusien työskentelytapojen luomiseen sekä uusiin tapoihin järjestää toimintaa. Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että rekrytointi tulee jatkossa vaatimaan panostuksia. Tulevaisuus Väestönkehitys on ollut ja on edelleen suuri haaste. Pienempi väestömäärä merkitsee pienempiä tuloja ja vaatii ehdottomasti muutoksia palveluntuotantoon. Synkän väestönkehityksen lisäksi tuleviin uudistuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Miten esimerkiksi valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan Kemiönsaareen? Elämme mielenkiintoisia aikoja. Lehtitietojen mukaan on tulossa mielenkiintoinen ehdotus siitä, miten Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossa. Ehdotuksen mukaan alue jaettaisiin kolmeen kokonaisuuteen, jotka olisivat Salo, Turku ja muut kunnat sekä erikseen Kemiönsaari Parainen. Me saisimme poikkeusluvalla muodostaa oman, vain asukkaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen. Mitä merkitsee sosiaali- ja terveydenhuoltoalue, joka käsittää Kemiönsaaren ja Paraisten kunnat? Voimmeko siinä tapauksessa jatkaa nykyisellä rakenteella, tuskinpa? Siihen saakka meidän täytyy vain odottaa ja olla huolehtimatta. Meillä on päivittäin asioita, jotka meidän pitää hoitaa sekä ihmisiä, joista huolehtia. Meidän tulee huolehtia siitä, että kuntamme asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tämä koskee kaikentyyppisiä kunnallisia palveluita, riippumatta kaikenlaisista uudistuksista. Kemiönsaarella tarvitaan palveluita myös tulevaisuudessa. Suurena haasteena on suunnitella ja elää kahden vaihtoehtoisen tulevaisuuden skenaarion kanssa. Meidän täytyy uskaltaa kehittää toimintaa Kemiönsaarella samalla kun tiedämme, että meitä hyvin todennäköisesti odottaa yhdistymisselvitys vain muutaman kuukauden päässä. Ei riitä, että yritämme vain ylläpitää sitä, mitä meillä on aiemmin ollut. Meidän täytyy olla rohkeita ja uskaltaa kohdata haasteet, uskaltaa luoda uusia ratkaisuja ja rakenteita Kemiönsaarelle, joko omana kuntana tai osana suurempaa kokonaisuutta. On haaste saada mahdollisimman moni Kemiönsaarella ymmärtämään jatkuva toiminnan kehittämisen tarve. On ollut mielenkiintoista ja tuntunut hyvältä saada työskennellä yhdessä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Haluan osoittaa suuret kiitokset kaikille kunnassa työskenteleville. Olemme onnistuneet tehtävässämme hyvin, yhdessä kunnan luottamushenkilöiden kanssa. Olemme yhdessä onnistuneet tarjoamaan kuntalaisille hyvän arjen. Nyt meidän on syytä kohdistaa katseemme tulevaisuuteen se tulee, ja meidän pitää aktiivisesti yrittää muokata sitä. Kemiönsaarella 17. maaliskuuta 2013 Tom Simola kunnanjohtaja 6

7 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 45 asemakaavaa ja 49 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli henkilöä, vähennystä -98 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikkaaloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa- ja matkailu. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistävä FNsteel meni konkurssiin. Elinkeinorakenne toimialoittain Kemiönsaaren kunnassa 2010 C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus I Majoitus- ja ravitsemistoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys B Kaivostoiminta ja louhinta L Kiinteistöalan toiminta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto Miehet Naiset SeutuNet Toimiala TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Henkilöä Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Väestö on vuodesta 1980 vähentynyt 21,5 prosentilla (1 947 henkilöä) ja viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 6,4 prosentilla (485 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 7

8 Väkiluvun kehitys Kemiönsaaren kunnassa Indeksi 1980 =100 Kemiönsaari Turunmaan seutukunta Koko maa Parainen Varsinais-Suomi SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Vuoden 2012 aikana Kemiönsaaren kunnan organisaatiossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Keväällä 2012 kunnallishallinnon rakennetyöryhmä esitteli selvityksensä tulevasta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Uudistustyön ensimmäisessä vaiheessa ylijohtaja Päivi Laajalan johtama työryhmä selvitti uudistuksen tarvetta ja vahvojen peruskuntien kriteereitä hallitusohjelman pohjalta. Selvitysryhmä antoi esityksen kuntajakoselvityksen tekemisestä maassamme. Kunnat antoivat huhtikuussa lausuntonsa työryhmän esityksestä. Kesäkuussa hallitus vahvisti uudistuksen aikataulun. Koko vuoden 2012 hallitus lupaili tarkempia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulevassa kuntarakenneuudistuksessa. Vielä maaliskuussa 2013 oli epäselvää, minkälaisen esityksen hallituksen työryhmä antaa asiassa. Työryhmällä on asti aikaa esitellä esityksensä. Kemiönsaaren kunnan organisaatio alkaen: 8

9 Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2008 % Valitut RKP SDP Kesk. Vas. Kok. KD Muut ,3 26,5 7,9 7,0 3,7 1,1 0, YHTEENSÄ ,0 27 Kaksi RKP:n valtuustoryhmän jäsentä muodosti uuden valtuustoryhmän nimeltä Vapaa Yhteistoiminta. Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano Puheenjohtaja Sixten Laine (RKP) Stuertti, yksityisyrittäjä I varapuheenjohtaja Curt Dannström (SDP) Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja II varapuheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi III varapuheenjohtaja Rune Friman (RKP) Yrittäjä 9

10 Valtuuston kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Kansallinen Kokoomus rp (1) Pohjavirta Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Yrittäjä Kok. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (7) Dannström Curt Hellbom Eva-Stina, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Salonen Börje Ström Börje Vilander Bo Vähätalo Pentti ( ) Forne Ingmar ( ) Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Engblom Yngve Jansson Johanna Johansson Johan Laine Sixten Laurén Anders Liljeqvist Wilhelm Lindholm Kerstin Nurmio Mårten Sjöblom Annalena, ryhmäpuheenjohtaja Sulonen Barbro Törnqvist Jörgen Wretdal Bjarne Wretdal Inger Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Erikoissairaanhoitaja Puhelinasentaja Eläkeläinen, metallityöntekijä Työnjohtaja Sähköasentaja Opettaja Kand.hum Maanviljelijä, urakoitsija Sairaanhoitaja Yrittäjä Stuertti, yrittäjä Valtiot.maist., yrittäjä Yrittäjä Hammashoitaja Metsätalousinsinööri Projektiohjaaja Terveydenhoitaja Yrittäjä Maanviljelijä, vientipäällikkö Psykologi SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP 10

11 Vasemmistoliitto rp (2) Antikainen Esko Tuominen Kurt, ryhmäpuheenjohtaja Metallityöntekijä Kirvesmies Vas. Vas. Suomen Keskusta rp (2) Hoikkala Marjaana Kallonen Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Opettaja, luonnontiet. kandi Maanviljelijä, yrittäjä Kesk. Kesk. Vapaa Yhteistoiminta (2) Antskog Carola Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Fil.maist., eläkeläinen Yrittäjä VYT VYT Valtuusto kokoontui 7 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 80 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Mårten Nurmio I varapuheenjohtaja Börje Salonen II varapuheenjohtaja Kalevi Kallonen Jan Drugge Ingalill Granlund Eva-Stina Hellbom Johanna Jansson Kerstin Lindholm Kurt Tuominen Metsätalousinsinööri Eläkeläinen, metallityöntekijä Maanviljelijä, yrittäjä Agrologi Taloustiet. maisteri, yrittäjä Erikoissairaanhoitaja Sairaanhoitaja Hammashoitaja Kirvesmies RKP SDP Kesk. RKP RKP SDP RKP RKP Vas. Kunnanhallitus kokoontui 14 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 196 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Anders Strandberg Varapuheenjohtaja Olavi Saarinen Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Barbro Sulonen Varapuheenjohtaja Ingmar Forne Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson 11

12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Fredrik Laurén Varapuheenjohtaja Yvonne Lönnström Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Yngve Engblom Varapuheenjohtaja Bo Lundell Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Jörgen Törnqvist Varapuheenjohtaja Börje Ström Esittelijä tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Annalena Sjöblom Varapuheenjohtaja Bo Vilander Esittelijä valvontapäällikkö Greger Lindholm, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Trygve Örnell Varapuheenjohtaja Roger Forss Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Maaseutulautakunta Puheenjohtaja Mona Stenman Varapuheenjohtaja Jari Lehtinen Esittelijä, maaseutusihteeri Susanne Mäkelä Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Bjarne Wretdal Varapuheenjohtaja Gunilla Åkerberg Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Keijo Arfman Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Lars Nummelin Varapuheenjohtaja Jörgen Törnqvist Esittelijä, infrapäällikkö Roger Hakalax 12

13 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Kuntien vuoden 2012 tilinpäätökset pelättyäkin heikommat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan. Tässä tilanteessa on tärkeää, että kunnat jatkavat toimintansa tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Valtion on puolestaan pidättäydyttävä uusista valtionosuusleikkauksista ja uusien tehtävien antamisesta kunnille, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Kuntien veronkorotuspaineiden hillitsemiseksi tarvitaan kuntien veropohjan laajentamista, korostaa Mäki- Lohiluoma. Lainakanta poikkeuksellisen voimakkaassa nousussa Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna Investoinnit kasvoivat eniten yli asukkaan kunnissa sekä asukkaan kunnissa. Kunnilla on merkittävät investointipaineet terveyttä haittaavien rakennusten korjaamiseksi. Nykytilanteessa on erittäin tärkeää, että valtio osallistuu kuntien peruskorjausten rahoitukseen, kuten Kuntaliiton hallitus esitti viime viikolla julkistamassaan kuntatalouden sopeutusohjelmassa, painottaa Mäki-Lohiluoma. Kuntatalouden näkyvissä oleva kiristyminen aiheuttaa ilman erityistoimia kuntien investointien supistumista, arvioi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Vain kolmen maakunnan tulos plussalla Tulopohjan kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle asukkaan sekä asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa. Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. (Kuntaliitto tiedottaa ) 13

14 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta ja kuntalakia sekä muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2012 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitteineen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tuli muutos, jonka mukaan kunnan tulee laatia täydellinen konsernitilinpäätös sisältäen tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa, ja siksi Kemiönsaaren Vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitetään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Vuoden 2012 talousarvio oli ensimmäinen talousarvio, johon ei sisältynyt yhdistymisavustuksia. Kunnan ensimmäisten kolmen vuoden tilinpäätökset ovat kaikki olleet tulokseltaan positiivisia. Vuotta 2012 koskeva talousarviovalmistelussa lähdettiin siitä olettamuksesta, että vuodesta 2012 tulee taloudellisesti tiukempi, koska kunta ei saa yhdistymisavustusta. Huhtikuussa valtuusto teki päätöksen Fastighets Ab Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:n osakkeiden ostamisesta eurolla. Osakkeet oikeuttivat Kemiön Puhelin Oy:n tiloihin Villa Landessa. Sivistyslautakunta oli kevään aikana valmistellut Kemiön kirjastotoiminnan muuttoa nykyisistä Vretantien tiloista Villa Landeen. Muuton tarkoituksena oli aktivoida Villa Landen käyttöä entisestään ja samalla tehostaa kunnan tilankäyttöä. Kemiön Puhelin Oy:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella selvisi, että Kemiönsaaren kunnalla on mahdollisuus ostaa kiinteistöstä heidän tilansa. Varsinainen muutto ja tarvittavat muutostyöt Villa Landessa toteutetaan vuoden 2013 aikana. Vuoden aikana tehtiin useita kunnan kiinteistöjen käyttöä koskevia päätöksiä. Kunnan strategian mukaan kunta luopuu ja/tai yrittää myydä kiinteistöt, joita se ei tarvitse omaan käyttöön. Toukokuussa valtuusto päätti, että kunta vuokraa Veritakselta toimistotilat Arkadiantiellä Kemiössä sijaitsevasta ns. Kemitra-kiinteistöstä. Hallinto- ja kehitysosaston 23 työntekijän työtilat siirrettiin päätöksen myötä Taalintehtaan kunnantoimistosta Kemiön kunnantoimistoon ja Kemitran vuokratiloihin. Keväällä päätettiin laittaa seuraavat kiinteistöt myyntiin: Eläinlääkärikiinteistö Kemiössä, Gamlas Hem - asuinrakennuskiinteistö, Kärran Kunnantupa, Nuorisotalo Slaggis Taalintehtaalla, entinen Västanfjärdin kunnantoimisto ja Genbölen eläkeläisasunnot. Kunta on myös myynyt koulukiinteistöjä vuoden 2012 aikana: Mjösundin koulu: myyntihinta , tasearvo 9 418,24, tuloslaskelman voitto ,76 Tjudan koulu: myyntihinta , tasearvo ,43, tuloslaskelman voitto 2 187,57 Björkbodan koulu: myyntihinta , tasearvo ,10, tuloslaskelman tappio ,10 Ytterkullan koulu: myyntihinta , tasearvo ,26, tuloslaskelman tappio ,26 Vuoden aikana käytiin myös neuvotteluja Taalintehtaalla sijaitsevan Stallscafé-kiinteistön ostosta. Kiinteistöllä katsottiin olevan rakennushistoriallista arvoa ja sen katsottiin sijaitsevan niin keskeisellä paikalla Taalintehtaalla, että sen tulisi siksi olla kunnan omistuksessa. Marraskuussa kunnanhallitus päätti ostaa kiinteistön eurolla. Peruspalveluosasto totesi syyskuun toteutumaseurannan yhteydessä, että osasto tulee ylittämään budjettinsa noin eurolla. Valtuusto päätti joulukuussa myöntää peruspalveluosastolle lisämäärärahan kasvaviin käyttökustannuksiin. Vuoden 2012 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin, ns. Lapsikylän, rakentaminen. Päätös päiväkodin sijoittamisesta Amospuistoon oli pitkä prosessi, mikä johti siihen, että hanketta ei voitu käynnistää suunnitellusti vuonna Osa Lapsikylän investointimäärärahoista kohdennettiin syksyllä uudelleen muihin investointihankkeisiin. 14

15 Vuoden aikana tehtiin yhteensä kaksi talousarviomuutosta ja useita uudelleen kohdentamista investointitalousarviossa. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 5,77 miljoonaa euroa ja lopullinen talousarvio muutosten jälkeen 6,43 miljoonaa euroa. Investointitalousarvion lisäys rahoitettiin vähentämällä kassavaroja. Investoinnit alittuivat täpärästi 3,4 miljoonalla eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Vedenkin, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Vuoden 2012 tuloslaskelman vuosikate on 3,4 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 1,89 miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 1,57 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä siitä, että kunta sai 1,7 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia, ja lisäksi korkokustannukset olivat euroa pienemmät, tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. Toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion eurolla ja toimintatuotot talousarvion eurolla. Toimintakate on 100,13 prosenttia budjetoidusta, ts. ylitys on euroa. Henkilöstömenot alittavat talousarvion lähes eurolla. Palveluiden ostot ylittyivät yhteensä hieman alle eurolla. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät eurolla ja muut kustannukset eurolla. Vuokrakustannukset alittuivat eurolla. Toimintatuotot ylittävät talousarvion eurolla, josta vajaat euroa on valmistusta omaan käyttöön. Myyntituotot ylittävät talousarvion eurolla. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa eli 108 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion eurolla, tuet ja avustukset eurolla ja muut tuotot vajaalla eurolla. Sivistys- ja peruspalveluosastot ylittivät omat budjettinsa. Kummankin osaston ylitykset olivat kuitenkin pieniä, alle yhden prosenttiyksikön koko osaston toimintakatteesta. Sivistysosaston ylitys oli vajaat euroa, mikä vastaa 0,6 prosentin ylitystä. Peruspalveluosaston talousarvioylitys oli euroa, mikä vastaa vajaan prosentin ylitystä. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2012 oli budjetoitu uusia lainoja 4,5 miljoonan euron edestä. Koska Lapsikylän rakentamista ei voitu aloittaa suunnitelmien mukaisesti, ei tarvittu uutta lainaa. Kunnan ei siis ole tarvinnut ottaa uutta lainaa kahtena vuotena peräkkäin, vuosina 2011 ja 2012, ja kunta on siten voinut pienentää velkataakkaa. Yleensä kunta lyhentää lainaa hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2012 lyhennykset olivat yhteensä vajaat 2 miljoonaa euroa. Kunnan velkataakka pienenee 16,64 miljoonasta eurosta 14,6 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. Kemiönsaaren Vesi teki hyvän tuloksen vuonna Vuoden 2012 tilinpäätös näyttää euron ylijäämää, mikä tarkoittaa, että aiempien vuosien yhteenlaskettu alijäämä voidaan nyt kuitata pois niin, että kertynyt ylijäämä on euroa. Hyvä tulos johtuu pitkälti Kemiön varikko-osaston euron liittymismaksusta, joka maksettiin vuoden aikana. Tulos olisi tosin ollut ensimmäistä kertaa positiivinen myös ilman tätä kertamaksua. Myös laskettua alemmat kustannukset, lisääntynyt käyttö, uusien liittymien suuri määrä ja suotuisa korkokehitys ovat edesauttaneet hyvän tuloksen syntymistä. Kemiönsaaren Vesi on vuoden aikana lainannut 1,27 miljoona euro kunnalta. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan liikelaitos laatii vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuosien mittaan syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan Kemiönsaaren Veden kunnalta saadut lainat ovat yhteensä 2,34 miljoonaa euroa Kemiönsaaren vesiliikelaitos tekee ylijäämää hieman euroa. Kemiönsaaren vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle korvausta peruspääomasta euroa. Kunta laati tammikuussa 2012 Dragsfjärdin kunnan takausvastuun perusteella takautumissaatavan Turunmaan seutu ry:ltä. Dragsfjärdin ja Kemiönsaaren kunnat ovat lyhentäneet Turunmaan Seudun lainaa yhteensä noin euroa. Vuonna 2011 Turunmaan Seutu maksoi takaisin euron osuuden kokonaislainamäärästä. Kemiönsaarella on jäljellä vielä vajaan euron saatavat Turunmaan Seudulta. 15

16 Vuonna 2012 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,32 prosenttia. Vuosi 2012 näyttää ylijäämää, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 6 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunta hyväksyi vuonna 2009 kunnan henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia oli voimassa vuoden 2012 loppuun. Henkilöstöstrategiaa alettiin päivittää vuoden 2012 lopulla, ja uusi päivitetty henkilöstöstrategia tullaan ottamaan käyttöön vuonna Nykyisen henkilöstöstrategian yhteinen arvopohja perustuu vastuuseen, kunnioitukseen, luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja työtoveruuteen, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategiaan kuuluu yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma, johon on kirjattu vuosittaiset tavoitteet ja kuvailtu seurantatavat. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2012 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 587 euroa/työntekijä ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli (vuonna 2011: 581). Näistä 426 oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 152 määräaikaisessa työsuhteessa. 7 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit. Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vuonna 2010 kunta on tehnyt sopimuksen meklaripalvelu Novum Oy:n kanssa, joka on kilpailuttanut kaikki kunnan vakuutukset. Meklaripalvelu Novum Oy on osa Kuntahankintoja, mikä tarkoittaa, että kunnan ei itse tarvitse kilpailuttaa, koska Kuntahankinnat tekee sen kaikkien mukanaolevien kuntien osalta. Kunnalla on Novumin kautta mahdollisuus asiantuntijapalveluihin, sillä Novum toimii riippumattomana lenkkinä kunnan ja vakuutusyhtiön välillä. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Vuonna 2012 järjestettiin koulutuspäivä Virve-viranomaisverkkopuhelimen käytössä. Ympäristö- ja tekniikkaosaston viranhaltijat osallistuivat vuonna 2012 öljykatastrofien torjuntakoulutukseen. 16

17 Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta prosenttia on suojattu ja vastaava prosenttia on sidottu vaihtuviin korkoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Ympäristöriskit Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 8 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Vuonna 2012 valmistui Kemiönsaaren Lämpö Oy:n kaukolämpöverkko ja lämpölaitos Taalintehtaalla. Vuoden loppupuolella aloitettiin kotimaisen puupolttoaineen käyttö laitoksessa. Vuoden aikana myös kunnan kiinteistöjä, lisäksi yksityisiä, liitettiin Lammalan aluelämpöverkkoon, jota yksityiset yrittäjät ylläpitävät. Myös siellä käytetään pääasiallisesti paikallisesti tuotettua haketta polttoaineena. Siten noin 75 % kunnan kiinteistöistä lämmitetään biopolttoaineilla. Usean vuoden ajan on keskusteltu jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden päästöpaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämisessä päästiin todenteolla eteenpäin kun valtio myönsi laajennukseen huomattavan avustuksen. Yksi suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on ympäristön kannalta parempi kuin kolme pientä, eri puolilla kuntaa sijaitsevaa puhdistamoa. Keskitetty puhdistamo on myös taloudelliselta kannalta parempi, mikä myös on osa kestävää kehitystä. Yhtenä osana tehostamistoimia on jatkettu mahdollisen kosteikon käyttöönoton selvittämistä. Selvitys on loppusuoralla ja jatkopäätösten pohjana käytettävä loppuraportti valmistuu kevään 2013 aikana. Kunnan järjestämä lietteenkäsittely sako- ja umpikaivolietteiden osalta aloitettiin Hankkeen valmistelun hoitivat Rouskis Oy ja kunta saakka ja sen jälkeen Rouskis Oy ja alueellinen jätehuoltolautakunta, jonka jäsen Kemiönsaari on. Tässä suhteessa Kemiönsaari on edelläkävijä jopa valtakunnan tasolla ja tämä on huomattava edistysaskel ympäristövaikutusten kannalta. Ympäristön hyväksi tehdyn sitkeän työn ansiosta Taalintehtaan koulu on Kemiönsaaren ensimmäinen koulu, jolle on myönnetty Vihreä lippu status, mikä on huomionarvoinen seikka myös tässä yhteydessä. Muutoin sivistyspuolella on edistytty hitaasti mitä tulee tavoitteeseen saada Vihreä lippu kaikille kouluille ja päiväkodeille. Jotta Vihreä lippu prosessi etenisi, vaaditaan paljon työtä ja ponnisteluja sekä oppilailta että henkilöstöltä. Kunta on vahvistanut ympäristövaikutteisille päästöille vähennystavoitteen. Vuoteen 2020 mennessä näitä päästöjä vähennetään 25 %. Vuotuinen vähennys asukasta kohden on 3 %. Tavoitteena on, että vuonna 2020 asukkaiden CO2-ekvivalentti on alle 6 tonnia vuodessa. 17

18 Tuulivoimasuunnitelmat ovat olleet vahvasti esillä kaavoituksessa. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja kaavoitus mahdollistaa, jos kehitys etenee odotetusti, että Kemiönsaarella tuotetaan vihreää energiaa selvästi saaren sähkönkulutusta enemmän. Monissa energia- ja ympäristöasioissa on Energiaomavarainen Kemiönsaari hanke toiminut moottorina. Hankkeessa on selvitetty mahdollisuuksia biokaasulaitosten rakentamiseen, tehty aluelämpöhankkeiden pohjaselvityksiä. Hankkeessa on myös käsitelty asioita, jotka ovat vieneet tuulivoima-asiaa eteenpäin. 9 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. 18

19 Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Vuonna 2013 tullaan ottamaan käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimusten hallinnointimoduuli. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Kiinteä omaisuus on vakuutettu. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. Vuonna 2011 on laadittu konserniohjeet. 19

20 10 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17,0 % 19,6 % Vuosikate / Poistot, % 144,3 % 200,6 % Vuosikate, euro / asukas Asukasmäärä

21 Tilikauden tulos Virallinen tuloslaskelma osoittaa 3,4 miljoona euron vuosikatetta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 2,36 miljoona euroa. Poistoerotus pienenee vuoden aikana euroa. Tilikauden ylijäämä oli 1,21 miljoona euroa. Vuosikate on paras talouden liikkumavaraa kuvaava mittari. Seuraavassa kuviossa on esitetty kunnan vuosikatteen kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana. ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT Årsbidrag Avskrivningar Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 7,7 miljoonaa euroa, mikä on melkein 12 prosenttia yli talousarvion. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Yhteenlasketut myyntituotot ylittivät talousarvion hieman yli eurolla tai hieman alle 14 prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalvelun lakisääteisistä maksuista, ylittivät talousarvion eurolla tai 5,2 prosentilla. Vuokratuotot ylittivät talousarvion eurolla tai 5,2 prosentilla. Muut tuotot, jotka sisältävät myös pysyvien vastaavien myyntivoitot, ylittivät talousarvion eurolla tai 124 prosentilla euron bruttobudjetoidut myyntivoitot alittuivat eurolla. Tukia ja avustuksia saatiin euroa tai 3,5 prosenttia budjetoitua enemmän. 21

22 Toiminnan menot milj TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) Toiminnan menot osastoittain vuosina Kustannukset olivat 45,39 miljoonaa euroa tai 2,75 prosenttia yli alkuperäisen talousarvion. Vuoden aikana tehtiin euron talousarviomuutos. Kustannukset ylittyivät 2 prosentilla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulut olivat yhteensä 23,12 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut alittivat talousarvion eurolla tai 1,2 prosentilla. Asiakaspalveluiden ostot ylittivät alkuperäisen talousarvion eurolla ja muutetun talousarvion eurolla. Muiden palveluiden ostot ylittivät muutetun talousarvion eurolla tai 17,8 prosentilla. Palveluiden ostot ylittyivät yhteensä eurolla tai 8,24 prosentilla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja eurolla tai 6,7 prosentilla muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakate (tuottojen ja menojen välinen erotus), joka on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 37,65 miljoona euroa negatiivinen tai yhden prosentin budjetoitua heikompi ja euroa heikompi kuin muutettu talouasarvio. Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 27 % Peruspalvelu 48 % Toiminnan menot osastoittain vuonna

23 Verotulot Tilikauden verotulot olivat 20,71 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 17,64 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 2,45 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa euroa. Talousarvioon verrattuna veroja kertyi noin euroa vähemmän, josta yhteisöveroa saatiin euroa budjetoitua vähemmän. Kunnallisveroa kertyi euroa enemmän ja kiinteistöveroa hieman alle euroa enemmän talousarvioon verrattuna. Vuoteen 2011 verrattuna kunta sai lähes euroa vähemmän verotuloja Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 alusta. Valtionosuudet keskitettiin sektoreittain valtionvarainministeriöön. Valtionosuuksien yhdistyminen koski kuntien yleistä valtionosuutta ja valtionosuuksien tasausta verotulojen perusteella, sekä esikoulun ja perusopetuksen valtionosuutta, sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuutta, kirjastoiden, kuntien yleistä kulttuuritoimintaa sekä taiteen perusopetusta joka rahoitetaan per asukas. Valtionosuuksien perusrakenne säilyi melkein muuttumattomana vaikka uudistus tehtiin. Kunnan valtionosuudet lasketaan edelleen kunnittain. Kunnan valtionosuudesta vähennetään kunnan oma rahoitusosuus joka lasketaan per asukas. Rahoitusosuuden suuruus on kaikille kunnille sama. Yhdistetyillä valtionosuuksilla on yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti joka kuvaa kustannusjaon valtion ja kunnan välillä. Kemiönsaaren kunta sai valtionosuuksia yhteensä 20,75 miljoona euroa. Verrattuna talousarvion 19 miljoonan euroa kunta sai 1,75 miljoona euroa enemmän valtionosuuksia. Valtionosuuksiin sisältyy saaristolisä, melkein euroa, jota Kemiönsaari saa saaristo-olosuhteistaan. Maksun yhteydessä maksetaan myös ns. kotikuntakorvaus jota ei kirjata valtionosuuksiin vaan toimintatuottoina tai/ja toimintamenoina. Kotikuntakorvaus tarkoittaa käytännössä sitä että kunta saa tai maksaa oppilaasta joka käy koulua toisessa kunnassa kuin kotikunnassaan. Koulun ylläpitäjällä on se, jolla on oikeus korvaukseen. Kemiönsaaren nettosumma vuonna 2012 oli relut euroa enemmän tuloja, eli kunnalla on enemmän oppilaita muista kunnista kouluissaan kuin omia oppilaitaan muissa kunnissa. 23

24 Valtionosuudet tilinpäätös Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Kunnan korkotuotot olivat euroa, ja ne muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista. Muut rahoitustuotot olivat euroa. Ne muodostuvat pääosin kuntayhtymiltä saaduista peruspääomakoroista. Rahoitustuotot alittivat talousarvion eurolla, mikä johtuu lähinnä arvioitua pienemmistä kuntayhtymien peruspääomakoroista. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu korvaus peruspääomasta kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2012 korvaus oli euroa. Kunnan ja vesiliikelaitoksen korkokulut olivat yhteensä euroa ja ne alittivat arvioidun eurolla eli 30,4 prosentilla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden alhaisesta korkotasosta. Vesiliikelaitos on vuoden aikana maksanut yhteensä euroa korkoa sisäisistä lainoistaan kunnalle. Muut rahoituskustannukset olivat euroa. Kustannukset muodostuvat viivästyskoroista ja muistutusmaksuista. Vesilaitoksen kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan. 24

25 10.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 93,3 % 183,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,3 % 75,9 % Lainanhoitokate 1,57 1,25 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

26 Rahoituslaskelma Vuosikatteen (muodostuu, kun toiminnan tulot ja menot sekä rahoitustulot ja -menot ovat huomioitu) tulisi riittää nettoinvestointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Vuoden 2012 vuosikate on 3,4 miljoona euroa. Sisäisesti tuotettujen varojen oikaisuerinä on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 3,9 miljoonaa euroa, joista 2,73 miljoonaa euroa oli kunnan ja 1,17 vesiliikelaitoksen. Rahoitusosuuksia investointimenoihin kertyi euroa ja käyttöomaisuuden myyntituloja euroa (mukaan lukien käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot euroa). Talousarvioon sisältyi 4,5 miljoonan euron pitkäaikaisten lainojen lisäys. Uuden päiväkodin rakentamista ei aloitettu suunnitelmien mukaan vuonna 2012, minkä vuoksi uutta lainaa ei tarvinnut nostaa vuoden aikana. Lyhennykset olivat yhteensä 1,99 miljoonaa euroa. Laina asukasta kohden oli euroa. Kassavarat vähentyivät vuoden aikana 2,17 miljoona euroa ja kassan riittävyys oli päivää. Valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyys tulisi olla vähintään 18 päivää. Lainaus Lainaus Lainakanta 0 TP 2007 TP MUU 2008 TA 2009 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lainaus ja lainakanta 26

27 Laina / asukas TP 2007 TP 2008 MUU TA 2009 TP 2009 TA 2010 TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Laina asukasta kohden Lyhennykset ja korot TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lyhennykset Korot Lyhennykset ja korot 27

28 10.3 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 1 1 Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset 27 Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 8 24 Lahjoitusrahastojen erityiskatt Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

29 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtiontoimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 59,4 % 56,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 44,9 % 49,2 % Kertynyt yli- / alijäämä, Kertynyt yli- / alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, ,67 0,89 Asukasmäärä

30 Tase Vastaavat Taseen loppusumma oli ,08 miljoona euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo taseessa oli 47,83 miljoona euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli euroa, aineellisia hyödykkeitä 40,19 miljoona euroa ja sijoituksia 7,36 miljoona euroa. Toimeksiantovaroja taseeseen sisältyy euroa, joista euroa valtion toimeksiantojen varoja ja muiden toimeksiantojen varoja euroa (lahjoitusrahastojen varat). Saamisten määrä oli 2,2 miljoona euroa sekä rahat ja pankkisaamiset 5,81 miljoona euroa. Yhteensä vaihto- ja rahoitus-omaisuus oli 8,05 miljoona euroa. Vastattavat Taseen mukainen oma pääoma oli 28,39 miljoona euroa muodostuen peruspääomasta 19,41 miljoona euroa, aikaisempien tilikausien ylijäämistä 6,35 miljoona euroa ja 2,64 miljoona euroa tilikauden ylijäämästä. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 50,6 prosenttia. Toimeksiantojen pääoma koostuu valtion toimeksiannoista sekä lahjoitusrahastojen varoista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 12,69 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan osuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:n lainoista euroa sekä euron liittymismaksuista. Vuoden 2013 lyhennykset, 1,96 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 14,65 miljoonaa euroa lainaa, mikä on 1,99 miljoonan euroa vähemmän kuin vuonna Laina asukasta kohden oli euroa verrattuna edellisvuoden euroon. Kunnan omavaraisuusaste kasvoi 56,5 prosentista 59,4 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin vakavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää lainataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste on laskenut 49,2 prosentista 44,9 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 7,77 miljoona euroa, mikä merkitsee lisäystä euroa vuoteen 2011 verrattuna. Vaihto- ja rahoitusomaisuus, 6,43 miljoona euroa, oli 1,34 miljoona euroa lyhytaikaista vierasta pääomaa suurempi, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta. 30

31 11 KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintamenot Verotulot Valmistus omaan käyttöö -31 Valtionosuudet Korkokulur 466 Korkotuotot 12 Muut rahoituskulut 7 Muut rahoitustuotot 57 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -91 -Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -98 Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 257 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 608 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamiseten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

32 12 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS Kuntalakiin tehtiin muutos koskien kuntakonserneja ja kunnallisia liikelaitoksia. Valtuuston osuus konsernijohdosta lisättiin 13. Valtuusto päättää keskeisimmistä tavoitteista kuntakonsernin toiminnassa ja taloudesta sekä konsernijohdon periaatteista. Valtuusto voi tehdä tavoitteita ja päättää periaatteista kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnasta ja valvonnasta. Valtuuston päätösvalta kattaa ensisijaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman. Kuntalain 69, joka kattaa kunnan toimintakertomuksen, säätää että valtuuston esittämien toiminta- ja taloustavoitteista tulisi antaa selvitys miten kuntakonserni on saavuttanut tavoitteet. Kuntakonserni määritellään kuntalain :ssä 16a. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt joihin kunnalla on päätösvalta, ns emoyhteisö ja tytäryhteisöt joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvilla yhteisöiden kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeus puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Fastighets Ab Berglund (100 %), Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) ja Bostads Ab Kommunalhuset Asunto Oy (100 %) joka on Dalsbostäderin tytäryhteisö. Osakkuusyhteisöt ovat Dalmed Oy Ab (30 %), Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %), Kiinteistö Oy Kimito Centrum (22,1 %), Kiinteistö Oy Boda Tull (20 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %). Kuntayhtymät eivät ole kuntakonsernin tytäryhteisöjä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernin talous Vuoden 2008 tilinpäätökseen kunnan tulee ensimmäistä kertaa laatia myös kattava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaselaskelman, konsernituloslaskelman ja konsernirahoitusanalyysin ja niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu yhdistämällä kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt nimellis- eli pariarvomenetelmällä kunnan taseeseen. Samalla on sisäiset saatavat ja velat emo- ja tytäryhtiön sekä kuntayhtymien kesken eliminoitu. Konsernitaseen loppusumma oli 75,99 miljoona euroa, mikä on 20,83 miljoona euroa kunnan tasetta suurempi. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että konserni teki ylijämää euroa ja että vuosikate oli 3,96 miljoona euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 8,36 miljoona euroa. Pitkäaikaiset ainat lisääntyivät euroa ja kassavarat vähentyivät 3,12 miljoona euroa. Konsernin kannalta tärkeimmät taloudelliset tapahtumat olivat Kemiön puhelin Oy:n osakkeiden osto Landsbygdsrådetissa sekä Kemiönsaaren Lämpö Oy:n uusi kaukolämpölaitos Taalintehtaalla. Osakelisäys Landsbygdsrådetissa lisäsi kunnan omistusosuutta 62,69 prosentista 75,32 prosenttiin. Kunnan ja konsernin osuus omasta pääomasta on 2,76 miljoonaa euroa ja vieraasta pääomasta euroa. Kemiönsaaren Lämpö Oy:n investointikustannukset vuonna 2012 olivat 2,33 miljoonaa euroa, mikä on melkein 28 prosenttia konsernin yhteenlasketuista investointikustannuksista. 32

33 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelyty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Muut yhtiöt 3 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhetisöt 6 Yhteensä

34 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) -7 5 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 6 73 Muut rahoitustuotot Korkokulu Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset 1 Satunnaiset erät 109 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 5 3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 39,94 41,65 Vuosikate / Poistot, % 104,51 155,48 Vuosikate, euroa / asukas 551,24 769,29 Asukasmäärä

35 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 109 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot bland bestående aktiva Toiminnan ja investointie rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -2-8 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 2 Oman pääoman muutokset 7 Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11-7 Vaihto-omaisuuden muutos 14-1 Saamisten muutokset Korottomienvelkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 62,21 86,82 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,24 49,68 Lainanhoitokate 1,04 1,07 Kassan riittävyys

36 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Immateriella oikeudet rättigheter Muut Övriga pitkävaikutteiset utgifter med lång menot verkningstid Ennakkomaksut Förskottsbetalningar Aineelliset hyödykkeet Maa- Mark- ja och vesialueet vattenområden Rakennukset Byggnader Kiinteät Fasta konstruktioner rakenteet ja laitteet och anordningar Koneet Maskiner ja kalusto och inventarier Liittymismaksut Anslutningsavgifter Muut Övriga aineelliset materiella hyödykkeet tillgångar Ennakkomaksut Förskottsbetalningar ja keskeneräiset och hankinnat pågående anskaffningar Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Andelar i intressesamfund Osakkeet Aktier och ja andelar osuudet Muut Övriga lainasaamiset lånefordringar Muut Övriga saamiset fordringar Muut Övriga osakkeet aktier och ja osuudet andelar Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset Långfristiga fordringar saamiset 9 3 Lyhytaikaiset Kortfristiga fordringar saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

37 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Avskrivningsdifferens Poistoero Reserver Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääomas VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä

38 13 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan, tai sen kunnanvaltuustolle luovuttamisen yhteydessä, tehtävä ehdotus toimenpiteistä koskien tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista. Kemiönsaaren kunnan tilikauden ylijäämä on ,74 euroa. Ylijäämään on huomioitu myös Kemiönsaaren vesiliikelaitos. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Kemiönsaaren kunta Tehdyt poistoerot ,60 euroa tuloutetaan Tilikauden ylijäämä ,42 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Kemiönsaaren Vesi johtokunnan ehdotuksen mukaan Tehdyt poistoerot ,92 euroa tuloutetaan. Tilikauden ,32 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien alijäämiin. Edellisten vuosien alijäämä katetaan kuluvan vuoden ylijäämällä. Koska tase sisältää ylijäämiä aikaisemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseen ei tarvita. 38

39 14 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa toimialasta riippumatta. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2012 aikana 1. Lasten saari Mikä: Näkökulma ja kokonaisvaikutus kaikista kunnan toimenpiteistä, jotka asettavat lapset etusijalle. Aikataulu: Suunnittelu syksyllä 2011, näkyvyys alkaen 2012 Resurssit: Kaikki osastot, toiminnoista riippumaton työryhmä on jo olemassa Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Arvioitu kustannus: Ei suoranaisia kustannuksia, vaan osana normaalia toimintaa. Seuranta Työ Lasten saari -konseptin parissa on jatkunut huomioimalla lapsiaspekti materiaalien, kampanjoiden ja mainostuotteiden suunnittelussa. Sisältötyö on pitkäjänteistä ja Lasten saari -konseptia kehittävä työryhmä on tavannut muutaman kerran. Norjan Porsgrunnista kutsuttu luennoitsija Kjell Lillestol vieraili Kemiönsaarella kertoakseen heidän menestyksekkäästä työstään ikääntyneen väestörakenteen kääntämiseksi lasten ja nuorten eteen ja parissa tehtävän pitkäjänteisen työn avulla. Vuoden aikana käynnistettiin yhteistyö Kimitoöns ungdomsparlamentin (Kemiönsaaren nuorisoparlamentti) kanssa. Nuorisoparlamentti tapasi valtuutettuja valtuuston kokouksessa ja sen jälkeisessä yhteisessä tapaamisessa. Muut toimenpiteet vuoden aikana: Axel Ilta, ISLA-hahmon kehittäminen kouluissa ja päiväkodeissa toteutetun kilpailun avulla ja kokonainen ns. "jännä-kuukausi", joka piti sisällään monipuolista ohjelmaa lapsille ja nuorille. Lapsiystävällisen saaren (Lasten saari) parissa tehtävä työ on pitkäjänteistä ja jatkuu, jotta Kemiönsaari tulisi ajan myötä tunnetuksi lapsiystävällisenä paikkana ja houkuttelisi lapsiperheitä muuttamaan saarelle. 2. Lapsikylä Mikä: Uusia toimitiloja esikoululle, päivähoidolle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle rakennetaan Kemiön Amospuistoon. Aikataulu: Suunnittelu aloitetaan 2011, rakentaminen käynnistyy 2012, valmistuminen syksyksi Resurssit: Työryhmä, jonka jäsenet edustavat päivähoitoa, koulua ja kiinteistöyksikköä, laativat hankkeen sisältöä koskevan suunnitelman, jonka lähtökohtana ovat päiväkodin eri toiminnot. Vastuuhenkilö: Sivistystoimenjohtaja, päivähoidonpäällikkö, kiinteistöpäällikkö Arvioitu kustannus: 4,2 milj euroa. Seuranta Uusien päiväkotitilojen rakentamista Kemiöön ei ole toteutettu suunnitellun aikataulun mukaisesti, pitkittyneestä päätösprosessista johtuen. Syksyllä 2011 laadittiin kaavaehdotus uuden päiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi Amospuistoon, Amospuiston koulun (Amospuisto I) yhteyteen. Rakentamisen piti alkaa syksyllä Valtuusto päätti joulukuussa 2011, että kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja että suunniteltua aluetta tulee laajentaa itään päin. Joulukuussa 2011 asetettiin mm. päiväkodin, koulun ja Kimito sportförening -yhdistyksen edustajista koostuva työryhmä. Ryhmän tehtävänä oli löytää eri vaihtoehtoja päiväkodin sijoituspaikaksi. Rinnakkain tämän työryhmän kanssa jatkui myös poliittisesti asetetun työryhmän työ. Kevään 2012 aikana selvitettiin vielä muita uusia sijoituspaikkoja. Lopulta paikkojen joukosta seulottiin kaksi vakavimmin otettavaa sijoitusvaihtoehtoa, alusta asti mukana olleen Amosparkens skolan lisäksi. Nämä kaksi vaihtoehtoa olivat Norrbackan asemakaavan kortteli 401 ja uusi paikka (Amosparken II) Amosparkens skolan lähellä, hieman alkuperäisen Amospuiston paikan lounaispuolella. Valmisteluryhmän yksimielinen näkemys oli, että uusi päiväkoti tulee sijoittaa Norrbackan suunniteltuun paikkaan. Poliittisen työryhmän mielipiteet asiassa jakaantuivat. Tekninen lautakunta päätti seurata työryhmän ehdotusta ja esitti, että kunnanhallitus päättäisi päiväkodin lopullisen sijoituspaikan. Kunnanhallitus käsitteli asiaa ja päätti äänestyksen jälkeen sijoittaa Lapsikylän alkuperäisen Kemiön pohjoisen keskustan asemakaavaehdotuksen mukaisesti (vaihtoehto Amosparken I). 39

40 Kunnanhallituksen päätöksen jälkeen valtuusto järjesti iltakoulun, jossa keskusteltiin eri sijoitusvaihtoehdoista. Iltakoulussa kävi ilmi, että useita eri sijoitusvaihtoehtoja pidetään mahdollisina, ja mielipiteet jakautuivat sen suhteen, mikä vaihtoehdoista on paras tulevan toiminnan kannalta. Kun kaavaehdotusta käsiteltiin kunnanhallituksen tekemän päätöksen (Amosparken I) mukaisesti kunnanhallituksessa, kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle, ja kunnanjohtajan tehtäväksi annettiin lisävaihtoehtojen selvittäminen. Kunnanjohtajan valmistelussa kunnanhallitukseen todettiin, että yhteensä seitsemää eri vaihtoehtoista sijoituspaikkaa on selvitelty. Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen esittää valtuustolle, että Lapsikylä rakennetaan Amospuistoon Amosparken 2 -vaihtoehdon mukaisesti, hieman lounaan suuntaan alun perin suunnitellusta paikasta Amosparkens skolan lähellä, koulun ja Lautamiehentien väliselle alueelle. Kun asiaa käsiteltiin valtuustossa , valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että Lapsikylä sijoitetaan vaihtoehdon Amosparken 2 mukaisesti, mutta hieman enemmän länteen niin, että nykyinen miniareena ja muut rakennelmat voidaan säilyttää. Tekninen lautakunta päätti syksyllä 2012 lopettaa Kemiön pohjoisen keskustan asemakaavaa koskevan kaavaehdotusprosessin ja aloittaa uuden kaavoitusprosessin, Amospuiston asemakaavan, valtuuston sijoittamista koskevan päätöksen mukaisesti kesäkuussa Tilankäyttö Mikä: Kriittinen tarkastelu toiminnan tilantarpeista. Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Aikataulu: Jatkuva Vastuuhenkilö: Osastonjohtajat, yksikönjohtajat yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Arvioitu kustannus: Toimenpide merkitsee säästöjä Seuranta Kunnanhallitus ja valtuusto päättivät vuonna 2012 laittaa myyntiin kuusi kiinteistöä. Kunta on myös keskittänyt tilankäyttöään eri puolilla; mm. Kemiön kirjasto muuttaa ulkopuolisista tiloista Villa Landeen, nuorisotila Baanaa hyödynnetään nykyisin myös iltapäivätoiminnassa, Västanfjärdin avohoidon vastaanotto on keskitetty Silverbackeniin ja Kärran kirjasto on lakkautettu. Uusien, tehokkaiden tilaratkaisujen löytäminen on jatkuva prosessi. 4. Selvitystyö koskien Kemiönsaaren Veden ja Kemiönsaaren Lämmön uudelleenjärjestämistä Mikä: Selvitys, jossa tarkastellaan liikelaitos Kemiönsaaren Veden toimintamuotoja ja - edellytyksiä ja otetaan kantaa siihen, onko fuusio Kemiönsaaren Lämmön kanssa tarkoituksenmukainen. Aikataulu: 2012 Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Seuranta Tavoitteena oli käynnistää vuoden aikana selvitys liikelaitos Kemiönsaaren Veden toimintaedellytyksistä ja mahdollisesta fuusioitumisesta Kemiönsaaren Lämpö Oy:n kanssa. Alustavien keskustelujen jälkeen voitiin todeta, ettei ole tarkoituksenmukaista käynnistää selvitystä ennen kuin on selvinnyt, mitä kuntauudistus merkitsee Kemiönsaaren kunnalle. Kemiönsaaren Lämpö valitsi vuoden aikana uuden toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan vaihtumisen ja merkittävän investoinnin loppuun saattamisen johdosta yhtiöllä ei ollut mahdollisuus osallistua selvitykseen. Kemiönsaaren Vesi on vuoden aikana jatkanut työtä vesi- ja jätevesiasian kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. Yhtiö on myös keskittynyt liikelaitoksen taloudellisten toimintaedellytysten parantamiseen. 5. Kirjastoa kehitetään tietokeskukseksi Mikä: Aikataulu: 2012 Vastuuhenkilö: Kirjastopäällikkö Kemiön kirjasto muuttaa Villa Landeen muuttuen avoimeksi, nykyaikaiseksi tietokeskukseksi, joka toimii kuntalaisten julkisena olohuoneena. 40

41 Seuranta Kemiön kirjaston muuttoa Villa Landeen on suunniteltu koko vuoden Suunnitteluprosessissa kuntalaisia on pyydetty osalliseksi Facebookin ja avointen suunnittelutilaisuuksien kautta. Villa Landen muutostyöt käynnistyivät vuoden loppupuolella, ja kirjasto avaa uusissa toimintatiloissa huhtikuussa

42 15 OSASTOIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET 15.1 HALLINTO-OSASTO Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin 3 % 33 % 20 % 45 % Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 1 % 1 % 5 % 1 % Hallinto-osasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut Ostopalvelut 36 % 56 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 42

43 HALLINTO-OSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,06 % Maksutuotot ,76 % Tuet ja avustukset ,26 % Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,90 % TOIMINTATUOTOT ,08 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,45 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,89 % Muut henkilöstösivukulut ,72 % Henkilöstösivukulut ,37 % Henkilöstökulut ,85 % Palvelujen ostot ,78 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,45 % Avustukset ,83 % Vuokrakulut ,82 % Muut toimintakulut ,72 % TOIMINTAKULUT ,18 % TOMINTAKATE ,85 % SUUNNITELMAPOISTOT ,23 % ARVONALENTUMISET 0 TILIKAUDEN TULOS ,12 % Yhdistymisavustus on vuoden 2011 tilinpäätösluvuissa kohdassa tuet ja avustukset 43

44 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tilintarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, palveluneuvonta sekä hallinto. Hallintoon kuuluu valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useammat asiat hoidetaan sähköisesti, myös kokousasiakirjojen käsittely. Monet kunnat ovat siirtyneet käsittelemään kaikkia kokousasiakirjoja sähköisesti. Kemiönsaaren kunta on ottanut käyttöön sähköisen asiakirjankäsittelyohjelman, Kunta Toimiston. Tällä kaudella toteutetaan presidentinvaalit tammi helmikuussa 2012, kunnallisvaalit lokakuussa 2012 ja europarlamenttivaalit kesäkuussa TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmakauden aikana valmistellaan toimenpiteitä, jotta kunnanhallitus saisi kokousasiakirjat ainoastaan sähköisessä muodossa uudella, 2013 alkavalla toimikaudella. Tämän aikaansaamiseksi kunnanvaltuuston jäsenille hankitaan internetliittymä ja kannettava tietokone. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Selkeämpi ja helpompi kielenkäyttö valisteluissa, sopimusteksteissä ja muissa teksteissä. Saavutettava taso / seuranta Kunta osallistuu Rakt på sak-selväkielisyyshankkeeseen työstäen parempia malleja ja kielenkäyttöä. Seuranta Hanke oli käynnissä vuodet ja kunta työsti hankkeen puitteissa kirjemalleja, nettisivuja, hallintosääntöä jne. Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö Luodaan arkistonmuodostussuunnitelma sähköinen arkistointi mukaan lukien Seuranta Kuntaliitto on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä malli yhteiselle arkistomuodostussuunnitelmalle. Kemiönsaari osallistuu kyseiseen hankkeeseen, joka toteutetaan vuosina Sähköistä asiakirjahallintoa kehitetään Kunnanhallitus siirtyy käyttämään sähköisiä kokous- asiakirjoja vuodesta 2013 alkaen. Seuranta Kunnassa on luotu ekstranet ja vuoden 2012 lopussa kartoitettiin eri taulutietokonevaihtoehtoja. Taulutietokoneiden hankinta viivästyi hieman johtuen siitä, että kaikkia malleja ei ollut markkinoilla. 44

45 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kokoukset Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakoulut/seminaarit 5 4 Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Asioiden määrä/kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta

46 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0,6 0,6 1 0,8 Palveluneuvoja 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 7,1 7,1 7,5 7,3 HALLINTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Takautumissaatavan Turunmaan seutu ry:ltä, positivinen vaikutus toimintakatteeseen YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Hallinto-osaston suurin yksittäinen panostus vuonna 2012 olivat vaalit. Tammikuussa ja helmikuussa järjestettiin presidentinvaalin kaksi kierrosta ja lokakuussa kunnallisvaalit. Kunnallisvaalit vaativat enemmän resursseja paikallisesti, sillä niissä ei ole maanlaajuista organisaatiotasoa, joka hoitaisi ehdokasasettelun ja lopullisen ääntenlaskennan, kuten muissa kansallisissa vaaleissa. Kunta lähti syksyllä 2011 mukaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tehdä arkistonmuodostussuunnitelma, joka integroidaan asianhallintajärjestelmän kanssa. Kokonaisvaltaisen arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen on suuri työ, jossa mm. jokainen muodostettava prosessi ja asiakirja kuvataan, jotta asiakirjat voitaisiin tunnistaa ja niiden säilytysajat voitaisiin määrittää. Hankkeen puitteissa on tähän mennessä työstetty vain yleisen hallinnon arkistonmuodostusta. Hallinto-osaston henkilöstötilanne on pysynyt muuttumattomana. 46

47 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikköön kuuluvat palkanlaskenta, kunnan henkilöstöasioiden koordinointi, yhteistyö ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuolto, henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen sekä kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen koordinointityö. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Henkilöstön saanti vaikeutuu tietyillä aloilla yhä enemmän. Uuden henkilöstön saanti edellyttää suunnattuja panostuksia ja hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Kuntasektorin nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vuoden loppuun 2011 saakka. Kunnallinen työmarkkinalaitos on asettanut tavoitteeksi, että tuloksellisuuteen perustuva palkan määritys jatkuu vielä seuraavallakin sopimuskaudella. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti ja sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallinto-ohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Työn vaativuuden arvioinnin läpikäynti tulee toteuttaa kunnissa yhtämittaisesti. Kemiönsaaren kunta toteuttaa arvioinnin vuoden 2012 kuluessa. Mikäli tulevakin sopimuskausi sisältää tuottavuustekijöitä, suunnitellaan paikalliseen käyttöön tuottavuutta mittaava järjestelmä. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Oikeudenmukainen palkkaus, joka huomioi Saavutettava taso / seuranta Työtehtävien vaativuuden arvioinnin läpikäynti työn vastuun ja laajuuden. toteutetaan vuonna Seuranta Työn vaativuuden arviointia ei käyty läpi vuonna Kansallista arviointimallia ei ole päivitetty vuoden 2002 jälkeen ja työmarkkinaosapuolet ovat nyt asettaneet työryhmän uuden mallin laatimiseksi. Paikallinen arviointityö jää odottamaan uutta mallia. Vireä intranetti toimimaan kunnan eri työpisteiden tiedostuskanavana. Intranetti-työ on jatkuvaa. Uusia käyttjiä opastetaan uutisten ja päivitysten teossa jotta intranetin käyttö olisi mahdollisimman kattava. Seuranta Intranetin kanssa tehdään töitä jatkuvasti. Uutta aineistoa, kuten ohjevideoita, uutisia viedopätkien muodossa ja materiaalipankki joka toimii apuna lehdistötiedotteiden teossa on tullut vuoden 2012 aikana.. Vähemmän manuaalisia työvaiheita palkanlaskussa Palkkatiedot lähetetään sähköpostitse valtaosalle henkilöstöä Työaikalistat syötetään sähköisesti palkkaohjelmaan 47

48 Sähköisest lomakkeet otetaan käyttöön Seuranta Palkkatiedot lähetetään sähköpostitse vakituiselle henkilökunnalle. Yritykset saada työaikalistat sähköisesti palkkaohjelmaan eivät ole onnistuneet johtuen toistuvista teknisistä ongelmista joita ohjelman toimittaja ei ole onnistunut ratkaisemaan. Kunnassa on otettu käyttöön sähköisiä lomakkeita e-palvelun kautta yhtenä palvelumuotona asiakkaille Nykyaikainen ja elävä henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategia päivitetään vuoden 2012 aikana. Seuranta Henkilöstöstrategian päivitystyö alkoi kick off -päivällä Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa joulukuussa. Työ jatkuu keväällä AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Sisäiset palkkaukset 5 0 Ulkoiset palkkaukset Yhteistyökomitean kokouksia Työllistettyjä, henkilöstötyövuodet 3 2,75 48

49 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Henkilöstöpäällikkö 0,3 Toimistosihteeri 0,3 Palkanlaskija Yhteensä 0, Luottamusmiesten palkkakustannukset työajasta, jonka he käyttävät tehtävien hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Resurssienkäyttö työvuosissa mitattuna: JUKO ry 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Kunta-alan unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 49

50 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet kustannukset työllistämisvelvollisuudesta johtuvan työllistettyjen määrän kasvusta YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Palkkatuella (työllisyysmäärärahalla) palkkaamisen tarve kasvoi vuonna Vuoden 2013 talousarvioon on tämän vuoksi tehty tuntuva työllisyysmäärärahojen tasokorotus, jotta kunta voisi vastata kyseiseen tarpeeseen. Kunnalla oli vuonna 2012 kolme henkilöä siviilipalveluksessa. Näiden koordinointi tapahtuu henkilöstöhallinnon kautta, mutta maksun hoitaa yksikkö, jossa henkilöt suorittavat siviilipalvelustaan. 50

51 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa budjetin laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Tämän lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi tulevat myös eurooppalaiset maksuliikennettä ohjaavat standardit. Taloussuunnittelujakson aikana perinteiset suoraveloitukset tulevat Sepan myötä poistumaan ja suoraveloitusasiakkaiden ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät sähköiset laskut. TALOUSSUUNNITELMA Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehitys-, ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiiviset tilinpäätökset Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille Lautakunnille seuranta neljännesvuosittain Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen Seuranta Yksiköillä on kuukausittainen seuranta. Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta. Rahoitusta ja lainasalkkua on käyty läpi vuoden aikana. Paperilaskujen määrää vähennetään Yli puolet ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Seuranta Noin 35 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan. 51

52 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Myyntilaskuja Ostolaskuja Sähköisten ostolaskujen osuus 15 % 30 % 50 % 35 % HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstötyövuosia TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Controller ,25 Taloussihteeri Kirjanpitäjä 1, Reskontranhoitaja 2,6 2,6 2,6 2 Yhteensä 6,1 5,6 5,6 4,25 52

53 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TALOUSYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Pienentyneet kustannukset, ei uutta työntekijää eikä sijaista YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Controller jäi vanhempainvapaalle huhtikuusta lähtien ja hänelle ei palkattu sijaista. Hänen työtehtävänsä jaettiin uudelleen. Toinen reskontranhoitajista (60 %) jäi eläkkeelle heinäkuussa ja hänen tilalleen ei palkattu ketään. 53

54 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA IKT-yksikön vastuulla on kunnan yhteisen tietoverkon, IKT-laitteiden ja ohjelmien ylläpito ja kehittäminen. IKT-yksikön tehtäviin kuuluu mm. - suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa - koordinoida puhelin- ja tietokonejärjestelmien yhteensopivuutta - varmistaa tietoturvallisuus - kehittää verkossa tapahtuvaa yhteydenpitoa - hallinnoida käyttöoikeuksia - valmistella tietokone- ja telelaitteistojen ostoja sekä ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa - tarjota käyttäjätukea - kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Käyttäjätuki ja huoltotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omilla resursseilla, kun taas koulujen ja terveyskeskusten tuki ja huolto hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä kasvaa jatkuvasti. Tietokoneiden lukumäärä kasvaa samassa suhteessa. Kaikki tämä johtaa tietotekniikkatuen ja -huollon tarpeen lisääntymiseen ja yhdessä IPpohjaisen puhelinkäytön kanssa lopputuloksena on dataverkkoon kohdistuvien vaatimuksien jatkuva lisääntyminen kunnan kaikissa yksiköissä. Myös kansallisten projektien, kuten ereseptin, käyttöönotto asettaa merkittäviä vaatimuksia dokumentoiduille prosesseille, tietoturvallisuudelle ja tiettyjen dataliikenteen standardien täyttämiselle. TALOUSSUUNNITELMA IKT-yksikkö tukee asetettuja strategisia päämääriä aktiivisesti. Taloussuunnitelmakaudella tämä tarkoittaa mm. sähköisten kokousasiakirjojen käyttöönottoa, terveydenhoitoyksikön tukemista kansallisen ereseptin käyttöönotossa ja KanTa-järjestelmän sekä Eko-loogisessa ohjelmassa määriteltyjä ympäristötavoitteita. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Operatiivisen järjestelmän päivitys Tavoitetaso / seuranta Operatiivinen järjestelmä Windows Xp päivitetään asteittain Windows 7 operatiiviseksi järjestelmäksi Seuranta Päivitystä Windows 7 -järjestelmään on tehty sitä mukaa kuin koneita on uusittu. Kunnan atk-ohjelmistojen läpikäynti Konekannan uudistaminen Kattava ohjelmistojen läpikäynti ja turhien kaupallisten ohjelmien poistaminen Seuranta Microsoft Office -lisenssien määrä sivistyspuolella on pienentynyt edellisvuodesta. Korvaavina tuotteina käytetään avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmia. Konekanta uudistetaan asteittain, ja samalla vanhat ja puutteellisesti toimivat koneet vaihdetaan 54

55 Seuranta Uusimisen tarpeessa olevat työasemat, palvelimet ja oheislaitteistot on vaihdettu vuoden aikana. Sähköisten palvelujen kehittäminen kunnan asiakkaille ja asukkaille Suoritetaan kartoitus ja laaditaan aikataulu sähköisten palvelujen kehittämiseksi asiakkaille ja asukkaille Seuranta Useita kunnan asiakkaille ja kuntalaisille suunnattuja e-palveluita on parannettu tai otettu käyttöön tai niitä kehitetään parhaillaan. Esimerkkeinä mainittakoon koulujen Wilma-järjestelmä, kunta Facebookissa sekä sähköiset lomakkeet epalvelun kautta. AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 Tietokoneiden lukumäärä Käyttäjänimien lukumäärä Oma henkilöstö 2,8 2,8 2,5 2,5 2,4 Mittari Kustannus/tietokone Hallintoverkko ,86 Peruspalvelut ,1 Koulut ,5 55

56 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 IT-päällikkö IT-käyttöpäällikkö 0, Järjestelmävastaava IT-koordinaattori 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 IT-tukihenkilö (peruspalvelut) 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 2,8 2,7 2,4 2,4 2,4 IKT-YKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Pienemmät tulot, budjetoitua halvempi sisäinen IT Pienemmät kustannukset, budjetoitua vähemmän ostopalveluita YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ IKT-yksikön vuosi on ollut vakaa. Toiminnan järjestely on toiminut onnistuneesti: IT-käyttöpäällikkö, ITkoordinaattori ja peruspalvelun IT-tukihenkilö muodostavat yhdessä kunnan IKT-toiminnon. Lisäksi on hyödynnetty tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. IKT-yksikkö on pystynyt tehostamaan työtapaansa usealla osa-alueella, osaksi muuttamalla työprosesseja ja osaksi käyttämällä uudempia ja nykyaikaisempia työkaluja. IKT-yksikkö on myös osallistunut useisiin kunnan kehittämishankkeisiin, esimerkiksi kesällä käyttöön otettu peruspalveluosaston eresepti-hanke on ollut suurin ja vaatinut eniten resursseja. 56

57 15.2 KEHITYSOSASTO Kehitysosastoosasto toimintakate yksiköttäin 5 % 34 % 16 % 18 % 2 % 4 % 21 % Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta 2 % Kehitysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 4 % 3 % 1 % Ostopalvelut 42 % 48 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 57

58 KEHITYSOSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,62 % Maksutuotot ,70 % Tuet ja avustukset ,50 % Vuokratuotot ,45 % Muut toimintatuotot ,15 % TOIMINTATUOTOT ,17 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,38 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,96 % Muut henkilöstösivukulut ,49 % Henkilöstösivukulut ,97 % Henkilöstökulut ,12 % Palvelujen ostot ,05 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,00 % Avustukset ,89 % Vuokrakulut ,94 % Muut toimintakulut ,85 % TOIMINTAKULUT ,24 % TOMINTAKATE ,98 % SUUNNITELMAPOISTOT ,47 % TILIKAUDEN TULOS ,33 % 58

59 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosasto vastaa asioiden valmistelemisesta saaristolautakunnalle, maaseutulautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Osastolla on myös henkilöstö-, talousarvio- ja tilinpäätösvastuu. Kehitysosasto hoitaa elinkeinokysymyksiä, matkailua, markkinointia, saaristokysymyksiä, projekteja, strategiaa, KOKO-ohjelmaa, edunvalvontaa, ystävyyspaikkakuntakontakteja, maaseutukysymyksiä, Luckania, kyläyhdistystoimintaa sekä erilaisten tapahtumien koordinointia. Osasto tekee yhteistyötä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa Turunmaan Seutu ry:tä koskevissa kysymyksissä, tietyissä projekteissa sekä osittain myös matkailun puolella. Pääpainopistealueita ovat elinkeinoelämä, markkinointi ja profilointi sekä saaristo. Osastolla toimii eri tiimejä kuten elinkeinotiimi, markkinointi- ja matkailutiimi, projektitiimi, ja kehitysosasto on mukana myös kaavoitustiimin toiminnassa. KOMI-projektin ansiosta kehitysosasto pystyy avustamaan kunnan muita osastoja mm. ulkoisen tiedottamisen ja projektihallinnan kanssa. Osasto seuraa kunnan strategian suuntaviivoja. Strategian jalkauttaminen kunnan eri osastoille aloitettiin syksyllä 2011 ja se jatkuu ensi kevääseen. Vuonna 2012 strategia tarkastetaan ja käsitellään uudelleen valtuustossa. Osasto on ensimmäisten vuosien aikana toteuttanut useita erilaisia tutkimuksia, kuten Kemiönsaaren ulkoisen imagon kartoittaminen, matkailu- ja elinkeinoalojen tutkimukset, visiot Taalintehtaan tulevaisuuden kehityksestä jne. Meillä on hyvä pohja, mistä voimme jatkaa Kemiönsaaren tarkoituksenmukaista kehittämistä tulevaisuudessa niin imagollisesti kuin elinkeinoelämänkin puolella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Hallitusohjelma ja uusi hallitus puhuvat painokkaasti sen puolesta, että kuntien määrä tulevaisuuden Suomessa olisi huomattavasti pienempi. Kemiönsaari kuuluu keskitason yläpuolelle kaikkien kuntien joukossa asukasmäärällä mitattuna. Kunnan visio on pystyä jatkamaan itsenäisenä, rohkeana saaristokuntana. Tämän vision toteutumiseksi pitäisi kuntaan muuttavien asukkaiden määrä saada nousuun. Jatkuvan positiviisen, kekseliään ja mukaansatempaavan markkinoinnin kautta osasto voi edistää positiivisen, muuttoystävällisen kuvan luomista Kemiönsaaresta. Kilpailu uusista asukkaista on erittäin kovaa ja siksi Kemiönsaaren painopisteeksi on valittu lapset. Haluamme panostaa lapsiin, otamme lapsen huomioon. Lapsiystävällisyyden työstäminen aloitettiin syksyllä 2011 ja se jatkuu ainakin vielä kolme vuotta. Tähän valittu työryhmä koostuu eri osastojen avainhenkilöistä. Huolimatta koko maassa vallitsevista yritystoimintaa ja elinkeinoelämää koskevista taloudellisista uhkakuvista, ne eivät toistaiseksi vielä kosketa Kemiönsaarta. Mikäli taloudellinen kriisi jatkuu, tulee se mahdollisesti näkymään myös yritystoiminnassa Kemiönsaarella. Jotta pystyisimme hieman ennustamaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu, olemme aktiivisesti mukana alueen eri organisaatioissa, joissa markkinointianalyytikot yhdessä eri alueiden virkamiesten kanssa analysoivat elinkeinoelämän trendejä ja ilmiöitä. 59

60 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TALOUSSUUNNITELMA Toteutetaan laadittua viestintä- ja markkinointisuunnitelmaa. Kemiönsaaren näkyvyys kaksinkertaistetaan pienillä panostuksilla. Elinkeinoelämää tuetaan ja aktiivisia kontakteja yrittäjiin ylläpidetään useilla eri tavoilla, kuten seminaareilla, yritysvierailuilla, yritysneuvonnalla ja tarkoituksenmukaisilla infraratkaisuilla. Turunmaan Seutu ry:n toiminta lopetetaan. Talousarviossa ei ole otettu huomioon mahdollisia kustannuksia, jotka voivat syntyä Turunmaan seutu ry -nimisen yhdistyksen lakkauttamisen yhteydessä. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saarelle muuttajien seuranta Saavutettava taso / seuranta Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi infokirjeellä Seurataan muuttajien lukumäärää ja mihin muutetaan Seuranta Sisäänmuuttajat saavat tervetuliaiskirjeen kunnanjohtajan allekirjoittamana, joka sisältää tietoa Kemiönsaaresta. Sisäänmuuttaneita vuonna 2012: 226 henkilöä. Ympäristötavoitteet Vähennetään paperikopioiden määrää Seuranta Sisäisiä kokouskutsuja ja pöytäkirjoja lähetetään sähköisesti, vähentääkseen paperikopioiden määrä.ä Kehityskeskustelut henkilö- 1/vuosi/henkilö kunnan kanssa Seuranta Kehityskeskusteluja on käyty kaikkien, osastolla työskentelevien kanssa, vuonna Koordinointi kokousten kautta Osastokokous joka toinen viikko osaston henkilökunnalle Tiimikokoukset pidetään kerran kuukaudessa Seuranta Osastokokouksia on pidetty joka kolmas viikko, tiimikokouksia tarpeen mukaan. 60

61 AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Käsitellyt pykälät, KH Päätökset, kehitysjohtaja Edunvalvontatoimeksiannot Mittari Kehitysosaston hallinto Euro/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kehitysjohtaja Toimistosihteeri Yhteensä

62 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -478 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Palkkakustannukset +6500, osa kehitysjohtajan palkasta maksetaan Kimitoön på kartan -hankkeen kautta. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kehitysosasto on löytänyt optimaalisen tavan työskennellä. Henkilökunta osallistuu työhön ja on motivoitunut. Henkilökuntamäärä on korkea sen takia että hankeitta lopetetaan sekä uusia hankkeita aloitetaan. Uudesta ohjelmakaudesta, , voi tulla haastavampi, koska hankekokonaisuudet ovat suurempia. Vuonna 2012 tehtiin paljon työtä koskien kunnan markkinointia. FNsteelin konkurssin myötä, tehtiin myös paljon työtä äkillisen rakkenemuutoksen parissa. Edunvalvonnan tehtävät ovat myös lisäntyneet äkillisen rakennemuutostyön takia. 62

63 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävä on vastata saaristoasioista kunnallisella tasolla, kehittää elinkeinoja, liikennettä ja asumista saaristossa sekä edesauttaa saariston kehittymistä tasapuolisesti sekä elinolosuhteiden että saariston elintilan osalta. Lautakunta vastaa myös saariston asukkaiden edunvalvonnasta. Kunta on sen lisäksi osallisena Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa Länsi-Turunmaan kanssa. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta, nykyinen on vuodelta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinohaaroille, jotka sopivat saariston olosuhteisiin. Erityisesti lisääntyvän osa-aikaväestön ja matkailuvirtojen luomat mahdollisuudet on käytettävä hyväksi työpaikkojen ja toimentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa, jotta saaristo olisi elinkelpoinen myös tulevaisuudessa. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan saaristo-ohjelmassa luetellaan ne toimenpiteet ja projektit, jotka ovat ajankohtaisia suunnittelujaksolla. Tärkeimmät satsaukset tapahtuvat liikenteen, elinkeinoelämän, työpaikkojen ja asumisen osa-alueilla. Isoimmissa saaristokylissä pyritään perustamaan osuuskuntia vesi- ja viemäritoimintaa varten, edistämään kaavoitusta ja asuntotuotantoa sekä panostamaan luontoon ja ympäristöön. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saaristo-ohjelmassa mainittujen päämäärien toteuttaminen Saavutettava taso/seuranta Jokaisella kylällä on päivittäinen kulkuyhteys, muilla saarilla riittävän tiheät yhteydet Parempien liikenneyhteyksein luominen Seuranta Jokaiseen kylään vähintään päivittäinen yhteys Saarista osalta puuttuu kokonaan liikenne Jätevesiongelman ratkaisu Vuokra-asuntojen rakentaminen Parempi sosiaali-, terveyden- ja sairaanhoito Osuuskuntia perustetaan Seuranta Yhtään osuuskuntaa ei ole perustettu Rosalan rivitalohanke alkaa Seuranta Rivitalohanke ei ole alkanut, hanke on edistynyt Vähimmäistavoite että palvelut pysyvyvät nykyisellä tasolla Seuranta Palvelut eivät ole heikentyneet 63

64 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristolautakunta Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kokousten lukumäära Nettokustannus/kokous HENKILÖSTÖBUDJETTI MUUT Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TA 12 TP SAARISTOLAUTAKUNTA BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Vähentyneet henkilöstökulut johtuvat alentuneesta kokousmäärästä Lisääntyneet palveluiden ostot johtuvat siitä, ettei saaristoyhteistyön kuntaosuus ole budjetoitu +266 Lisääntyneet avustukset, avustus yhteysaluslaituriin sekä lisääntyneet kalanpoikasistutukset Vähentyneet muut toimintakulut , on hyödynnetty saaristoyhteistyön kuntaosuuden rahoittamiseen. 64

65 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut mukanaan muutoksia. Yhteinen Turunmaan Ulkosaariston neuvottelukunta vaikutti jossain määrin siihen, että saaristolautakunnan kokoustarve väheni. Vuodesta 2013 lähtien lautakunta on valittu saaristolaisten ehdottamista henkilöistä, joka todennäköisesti tuo lisää aktiviteettia lautakunnan työhön. Suuria muutoksia lautakunnan talousarvioon ei ole näköpiirissä. 65

66 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailusta vastaa markkinointi- ja matkailutiimi. Tiimi huolehtii mm. saaren matkailun kehittämisestä ja koordinoinnista yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja muiden paikallisten ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa, yhteydenpidosta alan toimijoihin ja myös muihin yhteistyökumppaneihin, matkailuneuvonnan ja palvelu-neuvontapisteiden matkailuasiakaspalvelusta, matkailun websivujen ylläpidosta ja kehittämisestä, esitteiden ja muun matkailumateriaalin hankinnasta, messuosallistumisista, Villa Landen kokoustilavarauksista sekä Luckanin toiminnasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Matkailun katsotaan olevan kansallisesti kasvava elinkeino. Matkailu on muuttumassa entistä enemmän kansainväliseksi Suomen kansallisten panostuksien ansiosta ja ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. Vaatimukset matkailupalveluiden laadun, sisällön ja saatavuuden suhteen kasvavat koko ajan ja Suomessa panostetaan alaan vahvasti rakentamalla uutta, kehittämällä verkkopalveluja sekä eri tapahtumien kautta. Matkailu suuntautuu entistä enemmän elämystuotantoon ja asiakkaalle helppoihin, valmiisiin paketteihin. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari on matkailualalla suhteellisen pieni toimija. Olemme melko tuntemattomia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja meidät nähdään yleisesti osana saaristoa. Lisäksi talous asettaa tiettyjä rajoitteita esimerkiksi yhteistyölle suurempien toimijoiden kanssa. Kemiönsaaren matkailun kapasiteetti ja tahtotila kartoitettiin vuonna 2011 ja tältä pohjalta lähdetään kehittämään matkailumarkkinointia ja yhteistyötä alan yrittäjien kanssa. Keskustellaan uusista yhteistyötavoista sekä saarella että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tärkeää on, että pystymme uudistumaan pysyäksemme mukana kehityksessä. Kunnan markkinointi-panostukset tukevat myös matkailun kehitystä. Yhteistyötä ja näkyvyyttä lisätään mm. järjestämällä kaikille avoin Axel-gaala alkuvuodesta ja koordinoimalla Senioritempaus syksyllä. Lisäksi Kemiönsaari on mukana Turun ja Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeessa sekä Scandinavian Islands - projektissa. Luckanin päämiesasia selvitetään vuoden aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Uusia matkailureittejä saarelle Kehityshanke matkailuyritysten yhteistyön kehittämiseksi Merkitään pyöräilyreitit maastoon Seuranta Kehitysprojektin rahoitus ei järjestynyt, joten projekti hyllytettiin. Pyöräilyreittien kyltitystä ei toteutettu. Matkailusivujen kehittäminen Yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa Seuranta Matkailun kotisivut uudistettiin yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. 66

67 Sivut on julkaistu suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä. Yhteistyön ja näkyvyyden lisääntyminen Valitaan eri kanavat, joissa näytään tulevaisuudessa Osallistutaan Matka messuihin Kehitetään yhteistyötä valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa Osallistutaan alueen matkailukokouksiin Koordinoidaan Senioritempaus Kemiönsaarella syksyllä 2012 Seuranta Näkyvyyttä saatiin lehtiartikkelien, nettisivujen sekä ilmoituksien kautta. Kunta osallistui MATKA messuille Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa toimi hyvin Osallistuttiin alueen matkailukokouksiin Järjestettiin Senioritempaus Saaristokylpylä Kasnäsissa

68 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Matkailuyrittäjätapaamisten osanottajamäärä Kutsuttujen vierailijoiden määrä Osallistuminen messuihin Mittari Matkailu euro/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Matkailun kehittäjä 0, Matkailutiedottaja 1 0,5 0,5 0 0,5 Markkinointipäällikkö 0, Luckanin tiedottaja 0,5 0,5 0 0,5 68

69 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MATKAILU BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Painokustannukset lisäntyneet sekä Luckanin tuotteet YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi eteni suurelta osin suunnitelmien mukaan. Markkinointi- ja matkailutiimissä tapahtui henkilömuutoksia. Vt. markkinointi- ja matkailukoordinaattori Seija Östmanin sekä matkailutiedottaja Anne Lindroosin työsuhteet päättyivät Matkailuneuvontaa antavat kunnan palveluneuvojat sekä Luckan (Luckanin toiminta siirtyi vuoden vaihteesssa kunnalta Kulturföreningen Lande r.f. -yhdistykselle). Matkailun kotisivujen kattava uudistus vaati ison työpanoksen, mutta lopputulos oli hyvin onnistunut. Sivut antavat hyvän kokonaiskuvan Kemiönsaaren matkailuelinkeinosta. Valtakunnallinen Senioritempaus markkinointitapahtuma järjestettiin Saaristokylpylä Kasnäsissa Tapahtuma houkutteli paikalle lähes 400 senioria ja oli erittäin onnistunut. Kemiönsaari jatkaa aktiivista työskentelyä saaren näkyvyyden edistämiseksi. Painopiste on jatkuvassa matkailuelinkeinon kehittämisessä yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. 69

70 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Maaseutuyksikkö vastaa maaseutuhallinnosta. Maaseutulautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa hoitaa kunnan omia peltoja ja metsätalousmaita sekä kylien kehitystyötä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa velvoittaa kunnat perustamaan yhteistoiminta-alueita, joiden alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on solminut Kaarinan kaupungin, Paimion kaupungin, Sauvon kunnan ja Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa sopimuksen yhteistoiminta-alueesta, jossa Paimion kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä. Yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa ja kunnan maaseutusihteeri siirtyy Paimion kaupungin palvelukseen. TALOUSSUUNNITELMA Maaseutuyksikkö valmistautuu maaseutuhallinnon siirtämiseen yhteistoiminta-alueelle. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Järjestetään kokous kylätoimikunnille Saavutettava taso / seuranta Vähintään 1 kokous. Seuranta Yksi kokous järjestettiin kylätoimikunnille. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Tilojen määrä Maataloustukihakemukset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Maaseutusihteeri

71 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MAASEUTUYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet tulot, metsän myrskytuhojen vaakuutuskorvaus, myrskytuhopuiden sekä tukioikeuksien myynti Pienentyneet henkilöstökulut, jaksotetut palkat Lisääntyneet kustannukset, metsänhoitokuluja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana toiminnassa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Sähköisesti jätettyjen tukihakemusten määrä kasvoi 7 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja oli vuonna 2012 yli 70 prosenttia. Vuoden aikana maksettiin noin 6,4 miljoonan euron edestä maataloustukia. 71

72 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Markkinointia hoitaa markkinointi- ja matkailutiimi ja markkinoinnissa keskitytään koko saaren markkinointiin. Tiimi vastaa mm. markkinoinnin koordinoinnista yhteistyössä saaren yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa sekä saaren ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa, aktiivisesta kontaktista eri toimijoihin, markkinointimateriaalin tuottamisesta, websivujen kehittämisestä ja päivittämisestä, osallistumisesta messuihin, PR- toiminnasta, kunnan lehden julkaisusta kerran vuodessa sekä eri tapahtumien ja tilaisuuksien koordinoinnista. Tiimin matkailutiedottaja työskentelee Villa Landessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kunnat kilpailevat entistä kovemmin asukkaista ja matkailijoista. Myös ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tämän päivän asiakkaille ei enää riitä, että tarjotaan pelkkää tuotetta he haluavat elämyksiä ja henkilökohtaista, korkealaatuista palvelua. Markkinointitoimenpiteiden tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on erittäin tärkeä, jotta pärjätään tämän päivän kovassa kilpailussa. Osallisuus tulee mukaan entistä enemmän ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaita markkinoijia ovat omat asukkaamme ja tyytyväiset asiakkaat, jotka kertovat positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA Tulevaisuudessa Kemiönsaari haluaa olla kunta, jossa lapset otetaan huomioon. Tämä tulee näkymään niin toiminnassa kuin markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa, ym. Kemiönsaari jatkaa KIMI -markkinointihankettaan, jonka tavoitteena on saada Kemiönsaari kartalle ja tuplata näkyvyys. Kunta hyödyntää markkinoinnissaan Rörliga Bilder -projektin kautta tuotettuja mainosfilmejä (kunnan oma sekä 15 yritysfilmiä). Kunta menee mukaan Facebookiin ja käyttää sitä apunaan niin viestinnässä kuin markkinoinnissa. Saarelle kutsutaan eri kohderyhmiä markkinointimielessä ja kunta näkyy myös sponsoroinnin kautta mm. eri tapahtumissa. Lisäksi järjestetään säännöllisesti yrittäjätapaamisia ja benchmarking-matkoja yrittäjille sekä saarella että saaren ulkopuolelle ja näin tehostetaan ja kehitetään yhteistyötä yrittäjien kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Yhtenäisempi markkinointi Saavutettava taso / seuranta Lapsiystävällisyys näkyy tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa ym. Seuranta Kunnan graafisen linjan päivitys toteutettiin. Uusi ilme on leikkisä ja energinen. Isla-maskotti on mukana erilaisissa kunnan järjestämissä tapahtumissa. Näkyvyys lisääntyy Osallistutaan 2 3 messuille (mm. lapsimessut) Julkaistaan yksi lehti keväällä sekä 4 tiedotuslehteä 72

73 yhteistyössä tiedottajan kanssa Liitytään Facebookiin ja toteutetaan interaktiivista viestintää asukkaiden, ym. toimijoiden kanssa järjestetään Axel-gaala keväällä Seuranta Kunta osallistui VENE 2012 ja Oma mökki -messuille Helsingissä. Magasin Isla julkaistiin keväällä ja sen lisäksi on Ilmoituslehdessä julkaistu 2 Isla-infoa. Kunnalla on oma Facebook-sivu. Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa. Yritysyhteistyö lisääntyy Kutsutaan saarelle 2 3 eri kohderyhmää Vähintään 2 yrittäjätapaamista vuodessa Benchmarking-matkoja yrittäjille Messuosallistumiset yhteistyössä yrittäjien kanssa Seuranta lehtimiestä/bloggariryhmää kutsuttu Kemiönsaarelle. Järjestetty 2 matkailuyrittäjien tapaamista, ja Elinkeinofoorumi, Kemiönsaaren Elinkeinoelämä oikeassa kurssissa MATKA messuille osallistui kolme yrittäjää saarelta yhdessä kunnan kanssa. VENE messuilla oli mukana yksi saaren yrittäjä yhdessä kunnan kanssa. 73

74 AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Yrittäjätapaamisten osanottajamäärä Kutsuttujen vierailijoiden määrä Osallistuminen messuihin Mittari Markkinointi euro/asukas Saarelle muuttaneiden määrä HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Markkinoija

75 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MARKKINOINTI BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Säästötoimenpiteet osaston muun toiminnan takia YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi eteni suurelta osin suunnitelmien mukaan. Markkinointi- ja matkailutiimissä tapahtui henkilömuutoksia. Vt. markkinointi- ja matkailukoordinaattori Seija Östmanin sekä matkailutiedottaja Anne Lindroosin työsuhteet päättyivät Matkailuneuvontaa antavat kunnan palveluneuvojat sekä Luckan (Luckanin toiminta siirtyi vuoden vaihteessa kunnalta Kulturföreningen Lande r.f. -yhdistykselle). Graafisen linjan päivittäminen oli hyvin intensiivistä, mutta samalla erittäin antoisaa. Sekä logo että graafinen linja kuvastavat Kemiönsaaren kunnan arvoja: avoimuutta, aktiviteettia ja uudistumista. Uusi graafinen linja on raikas ja leikkisä. Axel-iltaan, joka järjestettiin Axelin nimipäivänä 23.3., osallistui monia innokkaita palkinnonsaajia sekä saaren asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita. Tilaisuudessa jaettiin seuraavat palkinnot: Vuoden Urheilija, Vuoden Lainaaja, Vuoden Kulttuuripalkinto, Vuoden Kulttuuriteko, Vuoden Yrittäjä sekä Vuoden Suurlähettiläs. Näiden lisäksi kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta jakoi urheilupalkintoja. Ohjelmassa oli myös musiikkia ja tanssiesitys. Kemiönsaari haluaa tulevaisuudessa olla kunta, jossa lapset otetaan huomioon. Tämä tulee näkymään kaikessa toiminnassamme, kuten markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tilaisuuksissa, jne. Jatkossa hyödynnämme yhä enemmän sosiaalista mediaa viestinnässä ja markkinoinnissa. Kunta kutsuu eri kohderyhmiä saarelle markkinointimielessä ja näkyy sponsoroinnin kautta erilaisissa tapahtumissa. Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön tehostamiseksi ja kehittämiseksi järjestetään yrittäjätapaamisia ammattialoittain yhdessä MASVA - projektin kanssa. 75

76 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat, kunnanjohtajan johdolla, elinkeinojohtaja ja kehitysosasto yhdessä. Elinkeinotoiminnan edistämistä tukee elinkeinotiimi, joka koostuu keskeisistä toimijoista kunnan organisaatiossa. Kunnan kehitysyhtiöillä on myös keskeinen osa toiminnassa. Toiminta pitää sisällään kaikki kunnan elinkeinotoimintaan kuuluvat osat, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten yleisiin fyysisiin edellytyksiin elinkeinotoiminnan ylläpitämiseen, eli kaavoitukseen yritystonttien ja toimitilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedoitukseen, kurssien järjestämiseen, projektitoimintaan sekä yritysverkostojen luomiseen. Päämääränä on sekä olemassa olevan yritystoiminnan edistäminen että uusien yritysten peustamiseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kunnan elinkeinorakenne on muuttunut viimeisten vuosien aikana ja muutos jatkuu. Teknologiateollisuuden painoarvo ja merkitys on vähentynyt, joskin se tässä vaiheessä ainakin tilapäisesti on stabilisoitunut. Kemiönsaarella vientiin suuntautuva teknologiateollusuus on hyvin haavoittuvainen ja kriisialtis. Perinteisten maaseutu- ja saaristoelinkeinojen merkitys om myös vähentynyt, sen sijaan palveluelinkeinot valtaavat alaa, erityisesti matkailun ja kaupan alalla. Mökkija veneala on kasvava sektori, jolla on suuri kehityspotentiaali. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari panostaa moneen eri projektiin elinkeinoelämän piirissä, sekä yleisiin ja perinteisiin että hyvin erikoistuneisiin. Kunta ylläpitää valmiutta hyvin nopeasti käynnistämään uusia projekteja edistääkseen elinkeinoelämää heti, kun tarve sitä vaatii. Dalsbruk Waterfront on yksi sellainen projekti, joka tähtää Taalintehtaan keskustan kehittämiseen, sekä myös Faxell 2.0 Oy Ab -nimisen kehitysyhtiön tominnnan vakiinnuttamiseen. Yksityisellä sektorilla merkittäviä investointeja on suunnitteilla Kemiön keskustaan. Kunta pyrkii aktiivisesti tukemaan näitä suunnitelmia kehittämällä alueen infrastruktuuria. 76

77 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Yritystapaamisia/seminaareja Vähintään 10 eri tilaisuutta Seuranta Vähintään 10 eri tilaisuutta on järjestetty Perustetaan uusia yrityksiä Nettolisäys väh. 18 Seuranta Perustettu 54 uutta yritystä, 27 lopetettu, nettolisäys 25 yritystä Toimitilojen tarjonta Yhdelle uudelle yritykselle on aina tarjottavana yritystilaa lyhyellä varoitusajalla Seuranta vapaa toimitila on ollut tarjottavana koko vuoden aikana Järjestetään elinkeinofoorumi Kerran vuodessa Seuranta Elinkeinofoorumi järjestettiin Elinkeinostrategia/ohjelma valmistuu 2012 Seuranta Ehdotus elinkeionohjelmaksi valmistui 2012 aikana AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Yritysten määrä Uusia yrityksiä Lakkautetut yritykset Muutos

78 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI MUUT Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TA 12 TP 12 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 ELINKEINOELÄMÄ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Pienemmät toimintatuotot (+8 532) kompensoidaan lisääntyneillä muilla toimintatuotoilla (-6 760) Koulutus- ja kulttuuripalvelut (+8 740) Käyttömääräraha (+4 242) Avustukset (-2 000) YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kunnan elinkeinotoimintaa harjoitetaan hyvin leveällä rintamalla. Kehitysosaston ja elinkeinoryhmän lisäksi myös Dragsfjärdin Teollisuus Oy ja Faxell 2.0 Oy Ab toimivat yhteisesti. Uusia yrityksia, useimmat mikroluokassa, on perustettu ja uusia perustetaan tulevaisuudessa entisessä laajuudessa. Kun FNsteel Oy Ab, kunnan suurin yksityinen työllistäjä, joutui konkurssiin vuonna 2012, kasvoi tarve merkittävia työllisyysvaikutuksia omaavien yritysten saamiseksi kuntaan. Kunta on vuoden 2012 aikana lisännyt panostuksia mahdollisen valssaamon jatkajan löytämiseksi. Uusia yritysalueita ja -toimitiloja tarvitaan sekä Kemiön että Taalintehtaan läheisyydessä. Lähitulevaisuudessa kunnan elinkeinotoiminta jatkuu entiseen tapaan, mutta voimatoimet tulevat olemaan tarpeen FNsteelin lakkauttamisen johdosta. 78

79 KEHITYSOSASTO Yksikkkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Projektit, joissa kunta on mukana, samoin kuin kunnan maksamat osuudet on nyt kartoitettu. Kemiönsaaren kunta näkee mahdollisuutena sen, että projektien kautta kunnan eri osia voidaan jatkossakin kehittää. Ei ole kuitenkaan mielekästä pitää käynnissä liian monta erilaista projektia samanaikaisesti. Linjanvetona on, että kunta lähtee jatkossa mukaan ainoastaan sellaisiin projektikokonaisuuksiin, jotka hyödyttävät kuntaa, sen kehittymistä ja asukkaita tavalla tai toisella. Kunnan pääprojekteihin (kehitysosastolla käynnissä neljä pääprojektia vuonna 2012) maksamien osuuksien lisäksi projektiyksikön määrärahoihin sisältyvät kunnan maksamat osuudet 20 muuhun projektiin, joissa kunta on mukana. Projektiyksikön määrärahoihin sisältyvät myös Turunmaan seutu ry:n jäsenmaksu (1 euro/henkilö) sekä Samassa veneessä -yhdistyksen (leader-toiminta) jäsenmaksu (5 euroa/henkilö). Kemiönsaaren neljä pääprojektia ovat: KIMI Kemiönsaari kartalle Komi Viestintä ja osallistaminen painopisteenä kunnallinen vuorovaikutus Energiaomavarainen Kemiönsaari Masva - yritysneuvonta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Rakennemuutosvaihe päättyy Hallitus tulee pienentämään kunnan kehitysmäärärahoja vuodelle TALOUSSUUNNITELMA Kunta hoitaa ainoastaan sellaisia projekteja, jotka hyödyttävät kuntaa ja sen kehittymistä tavalla tai toisella. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Selkeämpi projektinhallinta Saavutettava taso / seuranta Vuoden aikana tehdään projektinhallinnan käsikirja Seuranta Käsikirja tehty vuoden aikana. 79

80 KEHITYSOSASTO Yksikkkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 Käsiteltyjen hankesuunnitelmien määrä HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 Hanketyöntekijät

81 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja PROJEKTITOIMINTA BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Turunmaan Seudun jäsenmaksut YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Projektitoiminta on vuoden aikana työllistänyt 3 5 henkilöä sen mukaan kuin hankkeet ovat päättyneet. Vuoden lopussa projektipalkattujen määrä oli kolme. Vuoden aikana kunnalle myönnettiin status äkillisenä rakennemuutosalueena. Koska status kunnan puolesta ensi kädessä vaikuttaa ulkoisen hankerahoitusmahdollisuuksiin, on hankesuunnittelu aktivoitu syksyllä 2012 ja konkretisoidaan Tuleva rakennerahastokausi aiheuttaa huolia hanketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Hankkeet ovat hyvin pysyneet budjettiraameissaan. Vuoden 2012 aikana hankkeiden tukitaso oli %. Hanketoiminnan lopulliset kustannukset ovat selvästi bruttokustannuksia alhaisempia. Vuoden 2013 aikana hanketoiminta tulee kasvamaan ja ainakin kaksi hanketta aloittaa toimintansa kehitysosastolla. 81

82 15.3 SIVISTYSOSASTO Sivistysosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 2 % 5 % 5 % 2 % 66% 19 % Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto yksikkö Kirjasto yksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kultuuriyksikkö Sivistysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 4 % 13 % 3 % 20% 0 % 61 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 82

83 SIVISTYSOSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,81 % Maksutuotot ,28 % Tuet ja avustukset ,90 % Vuokratuotot ,68 % Muut toimintatuotot ,63 % TOIMINTATUOTOT ,04 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,85 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,78 % Muut henkilöstösivukulut ,43 % Henkilöstösivukulut ,15 % Henkilöstökulut ,49 % Palvelujen ostot ,38 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,55 % Avustukset ,26 % Vuokrakulut ,93 % Muut toimintakulut ,88 % TOIMINTAKULUT ,09 % TOMINTAKATE ,62 % SUUNNITELMAPOISTOT ,20 % TILIKAUDEN TULOS ,61 % 83

84 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston hallintojohtaja, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri ja aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 13 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on uusittu vuoden 2011 aikana. Muutoksia koskevia alueita eli oppilashuoltoa ja oppilaan oppimimisen tukea, tulisi kehittää. Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. Ns. piempien lukioiden olemassaoloa tarkistetaan ja tämä asettaa kunnallemme suuria haasteita. TALOUSSUUNNITELMA Sivistystoimiston hallinnon tavoite on yhteistyön lisääminen eri yksiköiden välillä. Tarkoituksena on saada koko osaston toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Sivistysosaston toimistosta muodostuu hyvin toimiva kokonaisuus Saavutettava taso / seuranta Yhteistyötä eri yksiköiden välillä jotta työ sujuu mahdollisimman tehokkaasti ilman päällekkäistyötä. Seuranta Yksiköiden välinen yhteistyö on lisääntynyt ja meillä on suurempi tuntemus toisemme työtehtävistä. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Seuranta Henkilöstö on voinut osallistua järjestettyihin hyvinvointiohjelmiin. Sivistystoimisto on järjestänyt yhden koulutus-virkistystilaisuuden. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme Lapset (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita Seuranta Asiakkaiden käyttämä ja saama materiaali on käyttäjäystävällisempi ja ulkonäköä on uudistettu. 84

85 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kokousten lukumäärä Sivistyslautakunta Suomenkielinen koulujaosto Ruotsinkielinen koulujaosto HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Sivistysjohtaja Hallintojohtaja 0,6 0,6 0,5 0,5 Toimistosihteeri yhteensä 2,6 2,6 2,5 2,5 SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Tulot suuremmat kuin talousarviossa Suuremmat henkilöstökustannukset kuin talousarviossa, palkat ja palkkiot Ostetut palvelut, posti ja tele, vakuutukset, koulutus ym Talousarvion ja tilipäätöksen erotus noin

86 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei tapahtunut suurempia muutoksia vuoden aikana. Osaston henkilökunnan hioutuminen tehokkaammaksi tiimiksi on jatkunut osastojen välisen tiiviin yhteistyön myötä. Vuoden aikana ei tullut suurempia taloudellisia yllätyksiä. Henkilöstökustannukset nousivat hieman lähinnä siitä syystä, että yksi työntekijöistä jäi eläkkeelle kolme kuukautta laskettua myöhemmin. Odotamme jännityksellä tulevaisuuden haasteita esimerkiksi sitä, miten käy kuntaliitosuudistuksen, joka tuntuu tällä hetkellä olevan iso kysymysmerkki. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että sivistysosaston toimialueeseen kuuluva toiminta tulee olemaan kehittämisen tarpeessa, tulevista kuntarajoista riippumatta. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat myös tulevaisuudessa paikallistason asioita. 86

87 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön perustehtävänä on tarjota päivähoitoa kun perhe sitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon siitä ajankohdasta, kun äidin äityisvapaa loppuu kunnes koulu alkaa. Tarjottu päivähoitopaikka perustuu lapsen päivähoitoja kasvatustarpeeseen. Päivähoito edistää yhteistyössä perheen kanssa lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoito järjestetään seuraavissa päiväkodeissa: Hulta, Sofia, Furubo ja Pjonkis. Ryhmäperhepäiväkodit ovat Kottebo, Karusellen, Bullerbyn ja LillSaga. Kotonaan hoitavia perhepäivähoitajia on 17. Päivähoidon toiminta seuraa varhaiskasvatuksen (0 5 v.) suunnitelmaa. Kemiön päivähoidon piiriin kuuluu vuonna 2012 noin 271 lasta, joista n. 50:llä on esikoulua aamupäivisin. Koitohoidon tukea maksetaan noin euroa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Joustavimpia aukioloaikoja vaaditaan kaikissa hoitomuodoissa. Pjonkis-päiväkodilla ja ryhmäperhepäiväkodeilla Bullerbyn, Karusellen ja LillSagalla on edessään suuria muutoksia toiminnassaan Muutto Lapsikylään vaatii entistä suurempaa yhteistyötä osastojen välillä ja uutta ajatusamallia. Ulkopaikkakuntalaisilla lapsilla on mahdollisuus saada päivähoitopaikka Kemiönsaaren kunnasta, mikäli vapaita paikkoja löytyy. TALOUSSUUNNITELMA Pidemmät aukioloajat eri päivähoitoyksiköissä. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa. Ryhmärakenteiden uudistaminen nykyisessä päivähoidossa. Yhteistyömuotojen lisääminen. Kaikille Kemiönsaarella päivähoitoa tarvitseville voidaan tarjota päivähoitopaikka nykyisessä päivähoidossa. Ulkopaikkakuntalaisille voidaan tarjota hoitopaikka, mikäli vapaita paikkoja löytyy. 87

88 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle täydennyskoulutukseen Seuranta Yhteinen koulutuspäivä järjestettiin Paraisten kaupungin kanssa. Teemana poikien ja tyttöjen välinen tasa-arvo. Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Lapsikylän toiminta nähdään uusilla silmillä ja luodaan uusia ideoita Toiminnan kehitys ja tulevaisuusmyönteisen ajattelutavan implementointi Profilointi eri osa-alueilla Seuranta Lapsikylän rakentamista ei aloitettu. Toiminnan kehittämistyötä tehdään jatkuvasti. Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 (ei toteutunut vuonna 2011) Seuranta Henkilöstön koulutus ei toteutunut. Päivähoitoyksiköissä pyritään aktiivisesti lisäämään lasten luonto- ja ympäristötietoisuutta. 88

89 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Lapsia yhteensä Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Henkilöstö yhteensä Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Mittarit Nettokustannus / lapsi Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Henkilötyövuosien määrä Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Lastentarhanopettaja 4,75 4,75 4,75 4,75 4,75 Erityislastentarhanopettaja 0,25 0,25 0,25 0,25 1,25 Lastenhoitaja/lähihoitaja 18,5 17,75 17,75 17,75 17,75 Perhepäivähoitaja, ryhmä Perhepäivähoitaja, kotona 17, Toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 89

90 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja Avainluvut 2012 Lapsia Päiväkodit Pjonkis päiväkoti 72 Hulta päiväkoti 27 Sofia päiväkoti 19 Furubo päiväkoti 21 Ryhmäperhepäiväkodit Kottebo 12 Bullerbyn 12 Pikkusaga 12 Karusselli 8 Perhepäivähoito 75 90

91 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: *Toiminnan tulot -päivähoito *Palkat ja palkkiot määräaikaisesti palkatut -eläkekustannukset, henkilöstön sivukustannukset *Palvelujen ostot perhepäivähoitajan kustannuskorvaus -koulutus, kultuuripalvelut -sisäinen ruokapalvelu * Palvelujen ostot materiaali, tarvikkeet ja tavarat *Avustukset ja yhtymät kotihoidon tuki *Poistetut saatavat päivähoitomaksut Yhteensä

92 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Taloudellisesti päivähoidon yksikkö ei ole pysynyt talousarviossaan. Budjetoitua suurempia kustannuksia olivat sijaishenkilökunnan kustannukset - sekä lomasijaiset että sairauslomasijaiset. Erityistarpeessa olevia lapsia varten on jouduttu palkkaamaan tilapäistä henkilökuntaa. Muita tilinpäätökseen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat päivähoitomaksujen poistetut saatavat, jaksotetut palkat ja eläkkeet. Tammikuussa 2012 Pjonkis muutti moduulitaloon Amospuistoon. Pjonkiksen siivous jäi vajaaksi ja hyvän alun saamiseksi uusissa tiloissa, siivousta lisättiin 3 tunnilla vuonna Lain mukaan päivähoito-osastolla tulee olla erityislastentarhanopettaja. Vt. erityislastentarhanopettaja palkattiin, joka työn ohella kouluttautuu pätevyyden saamiseksi. Syyslukukausi 2012 on osoittanut, että erityislastentarhanopettajan tarve on suuri. Päivähoidon toivomus tulevaisuudesta on, että lapsikylän rakentamista aloitetaan. Se antaisi mahdollisuuden kehittää päivähoidon hyvää laatua entisestään. Samalla se hillitsisi kustannusnousua tuomalla synergiatehokkuutta toimintaan kun useita yksiköitä saadaan saman katon alle. Päivähoidon kaikissa yksiköissä tullaan kehittämään päivähoidon laatua. 92

93 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia perusopetukseen siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2012 noin 69 lasta. Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. TALOUSSUUNNITELMA Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. 93

94 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle täydennyskoulutukseen Seuranta Yhteinen koulutuspäivä järjestettiin Paraisten kaupungin kanssa. Teeman poikien ja tyttöjen välinen tasa-arvo. Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Pjonkis-esikoulu muuttaa Lapsikylään Seuranta Lapsikylän rakentamista ei aloitettu. Pjonkis päiväkoti ja esikoulu ovat muuttaneet Amospuistoon moduulitaloihin odottamaan muuttoa lapsikylään. Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 (ei toteutunut vuonna 2011) Seuranta Esikoulu kierrättää materiaaleja. Päivähoitoyksiköissä pyritään aktiivisesti lisäämään lasten luonto- ja ympäristötietoisuutta. Henkilöstön koulutus ei toteutunut. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Lapsia yhteensä: Mittari Nettokustannus / lapsi Esikoulut Oppilaiden määrä Pjonkis 25 ruotsink.+13 suomenk. Hulta 11 ruotsink.+5 suomenk. Sofia 7 Furubo 5 Rosala 2 94

95 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään 1. ja 2. luokan koululaisille. Hoito tarjotaan oppilaille, joiden vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat klo Kemiönsaaren kunnassa on Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiöns aamu-ja iltapäivätoimintapaikat. Kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintapaikoissa on yksi työntekijä, joka vastaa toiminnasta. Tämän lisäksi löytyy myös muuta henkilökuntaa avuksi erityisapua tarvitseville lapsille, sekä suurissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivähoidolla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivähoidossa on vuonna 2012 noin 86 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kemiön lapsilukumäärä vuosina tulee olemaan TALOUSSUUNNITELMA Kemiön aamu- ja iltapäivähoito muuttaa Lapsikylään sen valmistuessa vuonna Aamuhoidossa toiminta tulee tekemään yhteistyötä päivähoidon kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle täydennyskoulutukseen Seuranta Yhteinen koulutuspäivä järjestettiin Paraisten kaupungin kanssa. Teemana poikien ja tyttöjen välinen tasa-arvo. Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Kemiön iltapäivätoiminta muuttaa Lapsikylään Seuranta Lapsikylän rakentamista ei aloitettu. Iltapäivähoito on muuttanut Baana-tilohin odottamaan lapsikylän valmistumista. Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 (ei toteutunut vuonna 2011) Seuranta Henkilöstön koulutus ei toteutunut. Iltapäivähoidossa pyritään aktiivisesti lisäämään lasten luonto- ja ympäristötietoisuutta. 95

96 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Lapsia yhteensä Mittari Nettokustannus/lapsi HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 5,25 4,5 4,5 4,5 4,0 Eftis oppilaiden määrä Dals iltapäivähoito 25 Kemiön iltapäivähoito 39 Västanfjärdin iltapäivähoito 14 96

97 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, peruskoulu Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös Kimitoöns gymnasiumista ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tukea ja apua. Perusopetuslakia on muutettu, jotta voitaisiin entistä aikaisemmin tukea oppimista lapsen omien tarpeiden mukaan. Oppilashuoltoa tehostetaan maanlaajuisesti parantamaan oppilaiden hyvinvointia ja estämään syrjäytymistä. Uutta tuntikehystä suunnitellaan TALOUSSUUNNITELMA Työmenetelmiä oppimisen tukitoimiin kehitetään. Oppilashuoltoa kehitetään ja vuoden 2012 aikana luodaan suunnitelma sen toteuttamisesta. Koulut jatkavat uusien työtapojen luomisessa jotta uuden kouluverkon arki sujuu hyvin. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään lapsikeskeisesti. 97

98 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, peruskoulu Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Erityisopetus TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen Erityisopetus muutettu Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 10 TP 11 TA 12 TP Kuljetusoppilaat TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys lv 9-10 lv lv lv Ruotsinkielinen opetus 1391, Suomenkielinen opetus KUSTANNUS / OPPILAS TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu

99 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, peruskoulu Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja AVAINLUVUT Oppilastilasto TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Oppilaita yhteensä ,5 657 oppilaita yhteensä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola Dalsbruk skola ,5 212,5 Hitis-Rosala skola ,5 9,5 Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä Oppilastilasto TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kemiönsaaren keskuskoulu ,5 121,5 124 Taalintehtaan koulu 35 34, Suomenkieliset oppilaat yhteensä ,

100 Erityisopetus TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen Erityisopetus muutettu Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 10 TP 11 TA 12 TP Kuljetusoppilaat TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys lv 9-10 lv lv lv Ruotsinkielinen opetus 1391, Suomenkielinen opetus KUSTANNUS / OPPILAS TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS

101 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaille valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Toisen asteen koulutuksen järjestäjille asetetaan yhä suurempia vaatimuksia, kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja tarjota valintamahdollisuuksia. Ammattiin johtavista oppilaitoksista tulee yhä suositumpia ja ne ovat entistä merkittävämpiä kilpailijoita perinteisille lukioille. Valtio tulee tarkistamaan ns. pienempien lukioiden rahoitusta. TALOUSSUUNNITELMA Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu. Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyötä Axell Brusabyn kanssa lisätään. Koulu tulee aktiivisesti markkinoimaan itseään vaihtoehtona oppilaille muista ruotsinkielisistä kunnista. Tavoitteena on kehittää uutta kurssitarjontaa joka vastaa nykyistä hevoshoitolinjaa. 101

102 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kouluista tulee oppilasmyönteisiä yksiköitä (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Koulun toimintaa suunnitellaan oppilaskeskeisesti Seuranta Koulut ovat aktiivisesti yrittäneet lisätä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta Henkilöstö on voinut osallistua järjestettyihin hyvinvointiohjelmiin. Koluilla on ollut myös omat ohjelmat. Aloitetaan arviointitoiminta joka Ensimmäinen arvointi tehdään talousarviovuonna arvioi myös opetuksen laatua. Kaksi lukuainetta arvioidaan. 1. Opetuksen laatua arvioidaan Muita arvioitavia aiheita: kouluolosuhteet, sosiaaliset 2. Koulun hyvinvointiprofiilia arvioidaan suhteet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään. Seuranta ei omia arviointeja opetuksesta, vl 9 osallistui Pisa-tutkimukseen 2. kaikki koulut arvioivat hyvinvointiprofiilia, tulos parempi kuin maan keskiarvo Lukion markkinoinnin lisääminen [äppelsy Vihreä lippu kaikkiin kouluhin Oppilaat ja opettajat käyvät eri ruotsinkielisillä paikkakunnilla markkinoimassa Kimitoöns gymnasiumia varteenotettavana vaihtoehtona Seuranta Lukion oma logo on kehitetty, kontakteja on luotu peruskouluihin eri kunnissa. Yksi tai muutama koulu saa vihreän lipun Seuranta Taalintehtaan koulu on syksystä 2012 alkaen Vihreä Lippu-koulu, muilla kouluilla on säännöllisiä 102

103 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja AVAINLUVUT TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kimitoöns gymnasium Brusaby oppilaita KÖG:ssa Tuntikehys kehys / oppilas 2,43 2,49 2,52 2,32 KUSTANNUS / OPPILAS * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Rehtori Ruotsinkieliset opettajat Suomenkieliset opettajat Koulunkäyntiavustajat 16,9 15,4 16,5 16,5 koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 Kuraattori, ped.ohj./psyk 3 2,25 2,25 2,25 Esikouluopettajat Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 3,1 3,1 3,1 3,1 Yhteensä 108,5 103,25 101,35 100,35 103

104 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja OPETUSYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet tulot ryhmien pienentämistä varten Lisääntyneet tulot oppilaan oppimisen tuen parantamista varten Lisääntyneet tulot, lukion Nivå-projekti Lisääntyneet tulot, kotikuntakorvaukset Lisääntyneet henkilöstökustannukset Palvelujen ostot (suurin erä oppilaat muissa kunnissa) Palvelujen ostot (koulukuljetukset) Vähentyneet ostot Avustukset ja tuet Muut kustannukset, suurin vaikutus sisäisten vuokrien laskeminen Talousarvion ja tilinpäätöksen erotus YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen ja avun tarve oppilaiden keskuudessa on lisääntynyt merkittävästi. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on uudistettu, minkä seurauksena lapselle tulee tarvittaessa voida tarjota tukea ja apua varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi voi suoriutua koulunkäynnistään mahdollisimman hyvin. Muutos on asettanut uusia vaatimuksia opettajille ja oppilashuoltohenkilökunnalle. Esikoulumme ja koulumme ovat kuluneen vuoden aikana kehitelleet uusia työmenetelmiä laadukkaan opetuksen säilyttämiseksi. Esimerkkinä mainittakoon, että Kimitonejdens skola ja Dalsbruks skola osallistuivat Pisa-tutkimukseen keväällä Olemme saaneet ennakkotietoa siitä, että koulumme selviytyivät paremmin kuin maamme koulut keskimäärin. Kemiössä sijaitseva esikoulu toimi vuonna 2012 väliaikaisissa tiloissa (parakeissa) Amosparkens skolan yhteydessä. Virosta kuntaamme muuttaneet lapset saivat vuonna 2012 opetusta omassa äidinkielessään (virossa). Kunnalla on velvollisuus järjestää oppilaille äidinkielen opetusta. Äidinkielen opetus on vaikuttanut palkkakustannuksiin, jotka ovat kasvaneet suomenkielisen perusopetuksen osalta. Iltapäivätoimintaa on järjestetty Västanfjärds skolan ja Dalsbruks skolan yhdeydessä. Kemiössä iltapäivätoiminta järjestettiin keväällä Amosparkens skolassa ja syyslukukaudesta lähtien nuorisotila Baanassa. Baanaan muutto aiheutti etukäteen jonkin verran huolta, mutta voidaan kuitenkin todeta, että sekä Baanan että muiden iltapäiväkerhoyksiköiden toiminta on sujunut hyvin. 104

105 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Lukion laadukas opetus on jatkunut edelleen. Tulevaisuus tuo tullessaan monia haasteita sen myötä, kun oppilaspohja pienenee. Valtion taholta on eräässä selvityksessä todettu, että Kemiönsaarella tarvitaan lukio, mutta että lukion tulee löytää yhteistyömuotoja alueen muiden lukioiden kanssa. Vuoden aikana suunnitelmat oman erikoislinjan perustamisesta etenivät. Tällä hetkellä koululla on hevostenhoitajalinja yhteistyössä Axxell Brusabyn kanssa. Taloudesta voidaan todeta yleisesti, että henkilöstökustannukset ovat olleet budjetoitua suuremmat. Tähän on useita syitä: - opettajien palkankorotukset kunnassa olivat yleistä palkankorotusta suuremmat lähinnä siitä syystä, että erityisen monelle myönnettiin vuoden aikana ikälisä (yksi ikälisä on 4 6 %) - maahanmuuttajien takia suomenkielisille kouluille tarvittiin lisäresursseja (opetusta omassa äidinkielessä) - Rosala förskolaan oli budjetoitu vain puolen vuoden palkka - esikouluilla oli suurempi koulunkäyntiavustajien tarve Koulukuljetusten kustannusten nousu johtuu lähinnä seuraavista asioista: - kunnan sisäiset muutot sekä kuntaan muutot ovat aiheuttaneet muutoksia kuljetusreiteissä - syksyllä 2012 sopimushintoja korotettiin 3,5 5,5 % kuljetussopimuskauden optiovuoden alkaessa - linjaliikenteen hinnat ovat nousseet; älykorttien hinnat nousivat 3 5 % vuodenvaihteessa 2011/2012 Opetusyksiköllä on monia haasteita edessään. Sekä peruskoululle että lukiolle laaditaan uudet opetussuunnitelmat. Tulevaisuudessa opetus tapahtuu yhä enemmän digitaalisesti (sähköisesti). Vuoden 2015 ylioppilaskirjoitukset kirjoitetaan tietokoneilla, minkä takia opetuksen luonnetta on muutettava jo nyt. Opettajien IT-taitoja täytyy parantaa, jotta opettajat voivat vastata uusiin vaatimuksiin. 105

106 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä infotulvasta. TALOUSSUUNNITELMA Jatkaa toiminnan sopeuttamista kuntien yhdistymiseen jälkeen. Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia enemmän e-materiaalia. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blanka-yhteistyö). SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Kartoitetaan kunnan kirjastopalvelut Palvelupisteiden määrän ja palvelutason tarkastelu Seuranta Kärran kirjatupa lakkautettiin toukokuussa. Kehitetään verkko- ja digitaalisia palveluja Otetaan käyttöön teksti- ja sähköpostiviestien lähettäminen asiakkaille kirjastojärjestelmän kautta. Seuranta Viestien lähettäminen asiakkaille kirjastojärjestelmän kautta viivästyi ja tulee käyttöön maaliskuussa

107 Luodaan asiakasystävällinen kirjasto sekä tavoitettavuuden että palvelujen kannalta. Viedään päätökseen projekti asiakasläheinen kirjasto Seuranta Projekti on viety päätökseen 107

108 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja AVAINLUVUT AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kirjastojen lkm 5, Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat Fyysiset käynnit Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kärran kirjatupa Kokonaislainaus Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kärran kirjatupa Lainaajia Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kärran kirjatupa Mittarit Fyysiset käynnit/asukas 6,78 6,9 6,95 7,4 Kokonaislainaus/asukas 10,41 10,4 11,1 10,4 Lainaajia/asukas 38 % 40 % 39 % 37 % Kokoelmat/asukas 11,98 11,3 11,8 10,4 Hankinnat/asukas 0,52 0,4 0,52 0,48 Toimintakulut/asukas 79,69 84,6 90,13 90,59 Kirjastoaineistokulut/asukas 11,22 10,3 11,04 11,1 108

109 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonhoitaja 1,5 1,5 1,5 1,49 Kirjastovirkailija 5,4 5,4 5,4 5,04 7,9 7,9 7,9 7,53 KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisätuloja projektirahoituksesta Kustannusten nousu yhteensä YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kulunut vuosi ei tuonut suurempia muutoksia. Kirjaston aineiston läpikäynti on ollut käynnissä kaikissa kirjastoissa sisältäen materiaalin poistoa ja materiaalisiirtoja kirjastojen kesken. Kirjastojen hankinnat on tehty yhteisesti. Kärran kirjatupa lakkautettiin toukokuussa. Kemiön kirjaston muuttoa Villa Landeen on suunniteltu vuoden aikana. 109

110 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopiston tehtävä on antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan erilaisilla kursseilla ja esitelmillä (käytännöllisillä ja teoreettisilla). Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin mahdollista. Kuvataiteen perusopetusta järjestetään lapsille (7 12 vuoden ikäisille) ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä yhteistyötä tehdään muitten projektien kanssa. Opisto tekee läheistä yhteistyötä muitten vapaata sivistystyötä antavien opistojen kanssa Turunmaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Opisto seuraa aktiivisesti muutoksia maailmasssa ja voi nopeasti toimia ja järjestää kuntalaisten tarvitsevia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA Kursseja järjestetään tuntia vuodessa. Opisto tarvitsee muutamia kannettavia tietokoneita kurssitoimintaa varten henkilöille (senioreille), jotka eivät vielä ole hankkineet omaa tietokonetta. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa Lisätään ja selvitetään 2012 Selvitys : Yhteistyö on tehostettu. Yhteistyö lukion ja muiden kanssa Selvitetään 2012: Selvitys Ei muutoksia Arviointia järjestelmällisesti Arviointia aineittain. Selvitys : Vähäisiä muutoksia tapahtunut. Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus Lisätään koulutusta Selvitys : Pienin askelin eteenpäin. 110

111 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kurssilaiset Tunnit Nettokustannukset\tunti 67,45 68,05 70,91 69,41 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilöstötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Rehtori Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,5 0,5 Yhteensä 2,3 2,3 2 2 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Kurssimaksut 4000 Henkilöstökulut 3300 Vuokrat ym Tulos

112 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tilapäinen henkilöstö on hoitanut kurssi- ja toimistosihteerin työt viimeiset neljä vuotta. Opetusministeriö on vuonna 2012 uusinut Kemiönsaaren aikuisopiston toimiluvan. Muutoksia vapaassa sivistystyössä tulee tapahtumaan lähivuosien aikana. 112

113 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta on vastuussa siitä kulttuuritoiminnasta, jota kulttuuriyksikkö toteuttaa. Kulttuurilla laajassa merkityksessä on kuitenkin laveampi sisältö ja läheinen yhteys moniin kunnan toiminta-alueisiin, kuten kulttuuriympäristöön ja suunnitteluun, kulttuuriyrittäjyyteen, lapsi- nuorisokulttuuriin, jne. Kulttuuria tarvitaan ja sitä on päivähoidossa, kouluissa ja vanhustenhoidossa. Kulttuurikysymykset ovat siksi luonteeltaan sellaisia, että yhteistyö eri toimintojen ja kunnan muiden yksiköiden kanssa on välttämätöntä. Kulttuuriyksikön tehtävä on edistää taiteen ja kulttuurin integroimista kunnan muihin palveluihin, osaksi kunnan muuta kehitystä. Sen lisäksi Kemiönsaaren kulttuurielämän selkäranka muodostuu yhdistysten, järjestöjen ja yksityishenkilöiden järjestämästä toiminnasta. Vaikka tämä toiminta on kunnallisen toiminta-alueen ulkopuolella, kunnan on tuettava ja kannustettava sitä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ja tieto kulttuurin myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin kasvaa. Kulttuuri on erityisen tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Lastenkulttuuri asetetaan siksi kulttuurisektorilla etusijalle. Kulttuuri koetaan myös voimavarana, resurssina, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa muuttajien ja matkailijoiden näkökulmasta katsottuna. Monien tutkimusten mukaan, luovat alat kasvavat eniten tänä päivänä. Kemiönsaaressa luovien alojen ammattien harjoittajien osuus suuri, ja heitä muuttaakin paikkakunnalle jatkuvasti. Luova yrittäjyys tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. TALOUSSUUNNITELMA Kulttuurin, taiteen ja luovuuden strategiaohjelma otetaan käyttöön. Laaditaan toimeenpano-ohjelma ja seurantajärjestelmä. Lastenkulttuuri asetetaan etusijalle ja kulttuuria koulussa -järjestelmä otetaan asteittain käyttöön syksyllä Kulturum Bio Pony -hankkeen avulla kehitetään uusia toimintamuotoja Bio Ponyssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Kulttuuritarjonnan kehittäminen Avustukset, kriteerien kehittäminen, seurantajärjestelmät Uudet tapahtumat, mm. Lastenkulttuuritapahtumat Seuranta Yleiset kriteerit on otettu käyttöön. Uusia tapahtumia on järjestetty, mm. Jännäkuukauden lastentapahtumat Kulttuuritilojen hyödyntäminen Kulttuuritilojen kartoitus, markkinointi ja hyödyntäminen Bio Ponyn kehittäminen erillisellä hankkeella Seuranta Bio Pony käyttäminen tehostettu hankkeen avulla 113

114 Yhteistyö kirjaston kanssa Villa Landen muutoksessa Ammattimainen kulttuuri avainasemassa Luovan yrittäjyyden kartoitus Yhteiset tapaamiset luovien alojen harjoittajille Osallistuminen Produforum ja AiA-hankkeisiin Seuranta Kartoitusta ei ole tehty. Luovien yrittäjien tapaamisia järjestetty, osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Lastenkulttuuri asetetaan etusijalle "Kulttuuria koulussa"-järjestelmän käyttöönottaminen Koulumusiikkitapahtuman järjestäminen yhteistyössä Lastenkulttuuritapahtuminen järjestäminen yhteistyössä Seuranta Kulttuuria koulussa -järjestelmä työn alla. Yksittäisiä hankkeita kouluissa ja päiväkodeissa. Koulumusiikkitapahtuma ja lasten kulttuurikuukausi, Jännäkuukausi järjestettiin ensimmäisen kerran. Kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön vaaliminen Kulttuuriympäristöinventointi-hanke yhteistyössä Prosenttitaide ja ympäristötaide järjestelmän kehittäminen Seuranta Prosenttiperiaate otettu käyttöön kunnan investointihankkeissa. Rakennuskanta ja muinaismuistot inventoitu kulttuuriympäristöhankkeessa 114

115 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TUNNUSLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Tapahtumat omia/yhteistyössä Elokuvaesitykset, määrä Elokuvaesitykset, kävijämäärä n Lastenkulttuuritapahtumat, määrä Osallistujamäärä 1000 n HENKILÖSTÖ Kulttuurisihteeri TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 0,5 0,5 0,5 0,5 115

116 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri KULTTUURIYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet ostopalvelu- ja materiaalikustannukset JÄNNÄ-kuukauden ja lukuisten tapahtumien johdosta. Lisääntyneet tuotot lähes samassa määrin kuin lisääntyneet kustannukset, saatujen avustusten ja myyntitulojen johdosta. Ostopalvelut Materiaalikulut Tulot YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kemiönsaaren kulttuurielämä on jatkanut kasvamistaan vuoden aikana. Siitäkin huolimatta, että tapahtumien järjestäjät pääosin ovat ulkopuolisia toimijoita, edellytetään kunnan panostusta, mm. tiloja ja varusteita, markkinointia ja tiedotusta, sekä palvelua tapahtumiin ja taiteilijoille. Kasvavan kulttuuritarjonnan myötä on myös kulttuurisihteerin työpanos lisääntynyt. Kunnan molemmat kulttuurinäyttämöt, Villa Landen auditorio ja Bio Pony, ovat molemmat entistä vilkkaammassa käytössä ja niitä tarvitaan myös jatkossa. Tiloja käytettäessä ja markkinoitaessa on niiden erilaisia luonteita vahvistettava. Villa Landen tekniikka on tarkastettava ja päivitettävä. Bio Pony on saneerattava kokonaan. Elokuvanäytösten ja elokuvien ensi-iltojen määrät sekä katsojaluvut ovat kasvaneet edelleen, johtuen Bio Fixin digitalisoinnista. 116

117 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri Lastenkulttuuriin panostaminen on luonut lukuisia lastenkulttuuritapahtumia, sekä suurelle yleisölle että päiväkoteihin ja kouluihin. Monet hankkeet järjestetään useiden toimijoiden kanssa. Lastenkulttuurin merkitys oivalletaan entistä paremmin ja lastenkulttuurin on myös tulevaisuudessa oltava ensisijalla kunnassa. Lastenkulttuuri on liitettävä jokapäiväiseen työhön kouluissa ja päiväkodeissa. Kulttuuriopetussuunnitelmat on otettava käyttöön kouluissa. Kunnassa on aloitettava teatteritaiteen perusopetus, jo nyt annettavan musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön perusopetuksen lisäksi. Prosenttitaideperiaatetta sovelletaan kunnassa ensimmäistä kertaa, kun Villa Landea muunnetaan kirjaston tarpeisiin. Kokemukset on kirjattava muistiin ja niitä on sovellettava tulevissa investointihankkeissa. 117

118 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-ajanyksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja, jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: yksi vapaa-aikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, yksi nuorisotyön koordinaattori, yksi nuoriso-ohjaaja, yksi hallivalvoja/siivooja sekä vuodesta 2012 yksi kentänhoitaja. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja huonoon kuntoon liittyvät sairaudet lisääntyvät. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisee lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Tupakkaa ja alkoholia käytetään nuoremmassa iässä kuin aikaisemmin. Lisääntynyt alkoholinkäyttö on vaara terveydelle ja liikenteelle. Pahimmassa tapauksessa alkoholinkäyttö aiheuttaa liikenneonnettomuuksia tai syrjäytymistä. Vapaaajanyksikkö perustaa yhdessä muiden virastojen kanssa moniammatillisen verkoston, missä lisääntyneellä yhteistyöllä ennaltaehkäistään nuorten päihteiden käyttöä sekä vahvistetaan etsivää nuorisotyötä. TALOUSSUUNNITELMA Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa tapahtumia sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa, joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. 118

119 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Enemmän leikkejä ja liikettä alle kouluikäsille lapsille Saavutettava taso / seuranta Motorinen havainto 3- ja 5-vuotiaille lapsille Järjestämme motorisia oppimistunteja päivähoidon lapsille Seuranta Motorinen havainto tehtiin keväälllä kaikille syntyenille lapsille. Tarvetta järjestää motorisia oppitunteja ei ollut. Välituntiliikunta lisääntyy kouluissa Tehostaa tietoa liikunnan tärkeydestä Lapsiystävällinen kunta (Child friendly) Ympäristötavoite (hyötyliikunta) Koulupihojen välineistöä parannetaan ja kehitetään liikuntapaikka strategian mukaan. Seuranta Västanfjärdin koulussa rakennettiin lähiliikuntapaikkaa. Taalintehtaan koulun piha kunnostettiin. Yhteistyössä SSO:n ja Suomen palloliiton kanssa ostettiin miniareena koululle. Liikuntaneuvolaverkoston perustaminen Seuranta Liikuntaneuvolaverkostoa on suuniteltu vuoden 2012 aikana, mutta ei vielä perustettu. Parannetaan lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia Toiminnan tiedostamisen vahvistaminen lapsille ja nuorille Iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen lapsille ja nuorille Seuranta Nuorisoparlamentin rooli ja toiminta vahvistui vuoden aikana. Nuorisotiedotusta tehostettiin hankkeessa "nuoret ja internet Paraisten kaupungilla ja Kemiönsaaren kunnassa. Iltapäiväkerhotoiminta käynnistyi syksyllä. Opetushallitus myönsi avustusta tähän toimintaan. Rohkaisemme asukkaat kävelemään tai pyöräilemään töihin/ kouluun vuoden aikana (kampanja) Seuranta Varsinais-Suomen haastepyöräily onnistui erinomaisesti vuonna 2012 ja keräsi kaiken kaikkiaan kirjausta (2011 = kirjausta) 119

120 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja AVAINLUVUT TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Baana Kävijämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käynti 5,65 15,81 5,75 11,42 Slaggis Kävijämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käynti 5,16 11,82 7 7,09 Lammis Kävijämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käynti 12,60 20, Amospuisto Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä 0,30 0,44 1,05 1,34 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä Käyttäjämäärä netto tilinpäätös nettokustannus/käyttäjä 0,45 1,18 0,80 1,10 Taalintehtaan liikuntapuisto Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä 1,92 2,77 2,20 3,46 Ruukkihalli (kouluajan ulkopuolella) Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä 2,64 4,66 3,91 6,42 Björkbodan jalkapallokenttä Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä 6,73 8,22 6,66 12,44 120

121 HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Vuosityö Vapaa-aikatoimenjohtaja Liikunnanohjaaja Nuoriso-ohjaaja Erityisnuorisotyöntekijä 1 Nuorisotyön koordinaattori Hallivalvoja/siivooja Kenttähoitaja 1 1 Muutokset

122 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Valmisuts omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Tulot: enemmän tuloja kuin talousarviossa. Johtui hankkeesta nuoret ja internet Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa, EU-hankkeesta vikings & pirates sekä yläkoulun iltapäiväkerhoavustuksesta. Menot: johtui samoista hankkeista, joista myös tuli tuloja: nuoret ja internet Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa, EU-hanke vikings & pirates sekä yläkoulun iltapäiväkerhotoiminnasta. Liikuntapaikkojen hoito. Palkat ja ostopalvelut Välineitä ja tarvikkeita uuteen kenttähoitajavirkaan Siirrettävän katsomon ostaminen sekä lumilinko kiinteistötraktoriin YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana vapaa-ajanyksikölle myönnettiin kolme hankeavustusta, jotka eivät olleet mukana talousarviossa. Tämä merkitsee, että tilinpäätöksessä on sekä enemmän tuloja että menoja. Tulot ja menot ovat näissä hankkeissa menneet plus miinus nolla. Vuoden aikana perustettiin kenttähoitajavirka. Tähän virkaan tarvittiin uusia välineitä ja tarvikkeita. Olemme tällä alalla saaneet aikaiseksi paljon enemmän kuin aikaisemmin, mutta se on myös tarkoittanut lisää kustannuksia. Vapaa-ajanyksikkö joutui ostamaan palveluita ulkopuolelta liikuntapakkojen valvontaan ja hoitoon viikonloppuisin ja pyhäisin. Uuteen kiinteistötraktoriin ostettiin lumilinko sekä Amospuistoon siirrettävä katsomo. Siirrettävä katsomo ostettiin, jotta saataisiin Suomen Palloliitolta lupa pelata naisten ykkösen sekä miesten kolmosen otteluita. Toiminta-avustus on samalla tasolla kun Jotta voitaisiin pitää avustus samalla tasolla myös jatkossa, tarvitaan lisää tuloja. Menoja ovat vaikea jarruttaa, koska palkat ja muut kustannukset nousevat koko ajan. Liikunta- ja vapaa-aikapuolen kustannukset olivat 60 ja nuorisopuolen kustannukset 28 per asukas. Maan keskiarvo on liikuntasektorilla 90 ja nuorisosektorilla 45 per asukas. 122

123 15.4 PERUSPALVELUOSASTO Peruspalveluosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 34 % 16 % 23 % Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö 25 % Terveydenhuollon yksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 3 % 3 % 5% 0 % 50 % 38 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 123

124 PERUSPALVELUOSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,38 % Maksutuotot ,75 % Tuet ja avustukset ,48 % Vuokratuotot ,99 % Muut toimintatuotot ,57 % TOIMINTATUOTOT ,28 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,12 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,68 % Muut henkilöstösivukulut ,00 % Henkilöstösivukulut ,94 % Henkilöstökulut ,07 % Palvelujen ostot ,60 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,01 % Avustukset ,17 % Vuokrakulut ,12 % Muut toimintakulut ,05 % TOIMINTAKULUT ,21 % TOMINTAKATE ,90 % SUUNNITELMAPOISTOT ,39 % TILIKAUDEN TULOS ,92 % 124

125 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluu peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, avohoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Terveydenhuollon lainsäädäntö on uudistettu Uusi laki astuu voimaan asteittain. Asukkaiden mahdollisuudet hakeutua hoitoon oman kotikunnan ulkopuolelle tulevat lisääntymään vuonna Vuonna 2011 lakeihin Laki kotikunnasta ja Sosiaalihuoltolakiin tehtyjen muutosten myötä myös laitoshoidon asiakkaat voivat vaihtaa kotikuntaansa. Asiakkaat voivat myös hakea hoitopaikkaa oman kotikuntansa ulkopuolelta. Myös meidän kuntamme on vuoden 2011 aikana saanut hoitopaikkahakemuksia henkilöiltä, joiden kotikunta ei ole Kemiönsaari. Olettavasti tulevaisuudessakin on henkilöitä, jotka hakevat hoitopaikkaa kunnastamme ja oletettavasti myös Kemiönsaarelaiset tulevat hakemaan hoitopaikkoja muista kunnista. On vielä liian aikaista arvioida, onko kysyntä kuntamme hoitopaikkoja kohtaan suurempi kuin kuntalaistemme kiinnostus toisten kuntien hoitopaikkoja kohtaan. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaa johdetaan siten, että suunnitellut suuret muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa huomioidaan jo nyt. - Peruspalveluosaston työtapojen kehittäminen jatkuu. Organisaatiota käydään läpi ja muutokset voivat olla ajankohtaisia. - Palkataan hoitokoordinaattori järjestelemään sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakasvirtoja. - Vanhustenhuollon ohjelma viedään päätökseen vanhustenhuollon, terveydenhuollon, peruspalvelun hallinnon ja valtuutettujen toimesta. - Uusi hyvinvointisuunnitelma, Turunmaan hyvinvointisuunnitelma, huomioidaan lapsi- ja nuorisotyössä. Hyvinvointisuunnitelma tarkastetaan seuraavalla valtuustokaudella. - Laaditaan peruspalveluosastoa koskeva visio ja ohjelma. Ohjelma perustuu kunnan strategiaan vuosille Laaditaan terveyden edistämisohjelma. 125

126 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Turunmaan hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen Vanhustenhuolto-ohjelman laatiminen Laaditaan peruspalvelua koskeva visiointi ja strategia Kaikki peruspalvelun yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen Saavutettava taso / seuranta Hyvinvointisuunnitelma huomioidaan lapsia ja nuoria koskevassa työssä Seuranta Hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty ja huomioidaan työssä lasten pa Asianosaiset hyväksyvät ohjelman Seuranta Vanhustenhuolto-ohjelma ei ole valmis. Se viimeistellään kun koko osaston tulevaisuudenstrategia on valmis. Johtavat virkamiehet tekevät laadinnan Seuranta Tulevaisuudenstrategiaa koskeva työ melkein valmis. Kaikki yksiköt erottelevat jätteensä Kaikki yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen Seuranta Kaikki yksiköt ovat erototelleet jätteensä ja kaikki yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusnevosto, kokoukset X Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannukset /asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Hoitokoordinaattori 0 0 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja Yhteensä 3,6 3,6 4,1 4,1 4,1 126

127 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Peruspalveluosaston hallinto on vastannut peruspalvelulautakunnan työstä, osaston operatiivisesta johtamisesta, yleisestä hallinnosta sekä talousohjauksesta. Peruspalveluosaston johtotyhmä koostuu kuudesta jäsenestä. Johtoryhmä kokoontuu joka viikko. Peruspalveluosaston laajennettu johtoryhmä kokoontuu joka kolmas viikko. Ryhmään kuuluu peruspalveluosaston johtoryhmän lisäksi kuusi jäsentä. Peruspalveluosaston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Kuluneen vuoden aikana osasto on tehnyt yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa kuten esim. Kårkulla samkommun, sosiaalialan osaamiskeskus Vasso Oy, Ab Det finlandssvenska kompetenscentret för det sociala området, Paraisten kaupungin kanssa koskien perheneuvolatoimintaa ja päihdehuoltoa. Keskusvarasto vastaa peruspalveluosaston hoitotarvikkeiden hankinnoista ja toimituksista. Peruspalvelulautakunta on alittanut talousarviossa varatut nettokustannukset n eurolla. Peruspalveluosaston hallinto on ylittänyt talousarviossa varatut nettokustannukset n eurolla, koska osaston strategiatyön kustannukset muodostuivat laskettua suuremmiksi. Keskusvarasto on ylittänyt talousarvionsa n eurolla. Yhtenä syynä on henkilöstönvaihdoksesta johtuvat korkeammat henkilöstökulut. Yhteensä peruspalveluosaston hallinto on ylittänyt budjetoidut nettokustannukset n eurolla vuonna

128 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Tulevaisuuden kehityksestä voidaan sanoa, että peruspalveluosaston kehitys on kokonaan riippuvainen siitä, mihin suuntaan valtio lähitulevaisuudessa kehitystä johtaa. Peruspalveluosaston laajennettu johtoryhmä on syksyn 2012 aikana työstänyt tehokkaasti osaston tulevaisuuden strategiaa. Strategian pääpiirteet ovat selvät ja se valmistuu talven 2013 aikana. Asiakirjan yhtenä osana on organisaatiosuunnitelma peruspalveluosaston yksiköille ja toiminnalle. Peruspalveluosaston kehityksen tulee olla jatkuvaa, vaikka valtion suunnitelmat eivät olekaan tiedossa. Vuonna 2012 arvioitiin peruspalveluosaston tarvitsevan oman keskusvaraston vielä ainakin kahden vuoden ajan. Tarve arvioidaan uudelleen kaksivuotiskauden loppupuolella. 128

129 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös vähintään kahtena päivänä viikossa Taalintehtaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useammat lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja apua, mikä näkyy muun muassa lastensuojelutoimintaan kohdistuvien paineiden kasvuna. Tämän myötä yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien instanssien kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Asiaa käsitellään myös lähiaikoina valmistuvassa lasten ja nuorten Hyvinvointisuunnitelmassa. Yhteiskunnan suhdanteet vaikuttavat suuressa määrin aikuissosiaalityöhön, maailmantalouden taantuma näkyy nopeasti aikuissosiaalityöhön kohdistuvien vaatimusten lisääntymisenä. Vammaishuoltoon vaikuttaa lähivuosina valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjelma tammikuulta 2010, jonka mukaan kehitysvammaisten laitoshoitoa selvitetään ja muita asumismahdollisuuksia kehitetään vuosien aikana. TALOUSSUUNNITELMA Vuonna 2011 keskusteltiin perhekeskuksen perustamisesta. Perhetyöntekijä osallistuu perhekeskuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hyvinvointisuunnitelma viedään konkreettiselle tasolle yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, lisäarvon saavuttamiseksi. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Perhekeskustoiminta aloitetaan Saavutettava taso / seuranta Perhetyöntekijä osallistuu perhekeskustoimintaan Seuranta Perhetyöntekijä on osallistunut perhekeskustoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen perhekahvilan muodossa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman konkretisointi Lisääntynyt yhteistyö muiden (kunnan sisäisten ja myös kunnan ulkopuolisten) lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa Seuranta Perhetyöntekijä ja sosiaaliohjaaja on vetänyt kahta Masu- Baby -ryhmää á 7 tapaamista odottaville ja uusille vanhemmille. Perhetyöntekijä ja lastenvalvoja ovat osallistuneet neuvolassa perhevalmennuskurssille KASTE- ohjelma suunnittelun yhteydessä on järjestetty yhteisiä johtotason kokouksia, jossa koulu, päivähoito, neuvola ja sosiaaliyksikkö on ollut edustettuna 129

130 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Lastensuojeluilmoitukset Huostaanotetut lapset Jälkihuollossa olevat lapset Kuljetuspalvelumatkat Toimentulotukea saavat taloudet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Sosiaalipäällikkö 1 0,94 0,88 0,88 0,8 Etuuskäsittelijä Sosiaalityöntekijä Lastenvalvoja 1 0,8 0,88 0,88 0,88 Perhetyöntekijä ,83 Sosiaaliohjaaja 0,29 0,8 0,8 0,88 Yhteensä 6 6,03 6,56 6,56 6,39 130

131 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lastensuojelun ostopalveluja Mielenterveyspalveluja, ostopalveluja Kuljetuspalvelu Vammaisten laitoshoito Vammaisten työllistäminen Henkilökohtainen avustaja Vammaistuet Lastensuojelun tuet Kunnan osuus työmarkkinatuesta YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vammaishuollon kustannukset ovat nousseet, sekä kuntayhtymiltä ostettujen palvelujen, että kunnan kautta myönnettävien tukien osalta. Kårkulla kuntayhtymä tulee maksuluokkia lisäämällä uudistamaan maksujärjestelmäänsä vuodesta 2014 alkaen. Maksuluokkien väliset erot koskien avun tarvetta ja hintaa tulevat näin pienenemään, järjestelmästä tulee näin joustavampi ja selkeämpi. Lastensuojeluilmoitusten määrä nousi taas vuonna Lastensuojelun sosiaaliohjaaja aloitti työskentelyn kokopäiväisesti elokuun alusta alkaen. Tästä huolimatta henkilökunnan paineet ovat vieläkin suuret. Kunnan lasten ja nuorten parissa työskentelevä henkilökunta tiedostaa ja on kiinnostunut ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä, mikä on tärkeää korjaavan lastensuojelutyön kannalta. Kemiönsaaren kunta on yhdessä muiden kuntien kanssa anonut varoja KASTE -ohjelmaa Lasten ja nuorten hyvinvointi varten. Toivomme, että voimme aloittaa ohjelman maaliskuussa

132 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö Toimeentulotukea hakeneiden talouksien määrä on laskenut viime vuosina. Työllisyys on laskenut Kemiönsaarella voimakkaasti vuonna 2012, mikä voi näkyä toimeentulotulotuessa viiveellä. Kunnan osuus pitkäaikaistyöttömille maksettavasta työmarkkinatuesta on kasvanut. Projektiluontoista työllistämistoimenpiteisiin panostamista on meneillä (Kulttuuriympäristö kuntoon 2013) ja suunnitteilla (nuorisopaja ja työllistämis- ja yrityskoordinaatio projekti (SYKO)). Nämä panostukset tulevat vaikuttamaan myönteisesti kasvaneiden työmarkkinatukikustannuksiin nähden. 132

133 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Toiminta on jaettu kolmeen alueeseen. Alueet keskittyvät pääasiassa kunnan vanhainkoteihin/palveluasumisyksiköihin, missä myös kanslia- ja henkilöstötilat sijaitsevat. Vanhainkodit ovat Almakoti (37 hoitopaikkaa tehostettu palveluasuminen mukaan luettuna), Hannakoti (49 hoitopaikkaa) ja palveluasumisyksikkö Silverbacken (16 asumispaikkaa, tehostettu palveluasuminen). Hannakodin yhteydessä järjestetään myös tuettua palveluasumista; Rauhala (9 asumispaikkaa). Kotihoitotiimit toimivat pääasiassa yksikkölähtöisesti, paitsi Taalintehtaan ja ulkosaariston tiimit, joilla on omat kansliatilat. Vuoden aikana esimiesten vastuualueita on muutettu niin, että heidän työtaakkansa ja alaisuudessa työskentelevän henkilökunnan määrä jakautuu nyt tasapuolisemmin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Suomen ikääntyvä väestö vaatii uusia toimintamuotoja. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista hyväksyttiin eduskunnassa ja se astuu voimaan Lain tarkoituksena on muun muassa tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Laki vahvistaa näin merkittävästi ikääntyneen väestön oikeuksia, vaikka säännöksissä ei muuteta palveluja niin sanotun erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviksi subjektiivisiksi oikeuksiksi. Kunnan on viimeistään nimettävä vastuutyöntekijä auttamaan iäkkäitä henkilöitä palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Laissa määrätään myös, että toimintayksiköissä on huolehdittava omavalvonnan järjestämisestä palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Palveluja on kehitettävä iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Kuntaliitto on hyvin karkeasti arvioinut lakiehdotuksen lisäävän kuntien kustannuksia vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. TALOUSSUUNNITELMA Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Uudet oppisopimukset on solmittu kahden vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän kanssa ammattitaidon kohottamiseksi. Mahdollisimman pitkään kotona asumisen mahdollisuuksia tukeva työ jatkuu. Kotihoidon asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän sairaanhoitoon koulutetun henkilökunnan palveluja, minkä johdosta lähihoitajien tarve on suurempi kuin kodinhoitajien. Kunnassamme on keskusteltu Almakodin tehostetun palveluasumisen laitospaikkojen määrän muuttamisesta sprinklauksen ja saneerauksen yhteydessä, mutta mahdollisesti jo aikaisemmassakin vaiheessa vastaamaan paremmin kansallisia suosituksia. Kaikissa palveluyksiköissä noudatetaan henkilöstön mitoitussuosituksia ja vanhusten hoidon ja palvelujen laatuvaatimuksia. 133

134 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite J okainen kotihoitotiimi toimii käytännössä rinna kka in P anostaminen henkilökunnan hyvinvointiin Osaava ja motivoitunut henkilökunta joka on myönteisesti suhtautunut kehitykseen Arviointitoiminta otetaan käyttöön Saavutettava tas o / s euranta Arvioidaan/tarkistetaan sekä asiakkaiden että henkilökunna n ja ka utuminen Henkilökunnan jakautumisen sekä työtehtävien arviointi- ja tarkistustyö jatkuu, suurin osa Västanfjärdin alueesta on jaettu neljän tiimin kesken. Ohjauksen tuloksena on tiimien välillä kokeiltu erilaisia yhteistyötapoja. Työnohjaus ryhmissä jatkuu Almakodissa. Arvioinnit syksyllä ja keväällä. Työnohjaus jatkuu, mutta arvioinnin tuloksena päätettiin vaihtaa ohjaajaa. Myös esimiehet ja kolme kotihoitotiimiä on saanut työnohjausta. J atkuva jatkokoulutus, kehityskeskustelut Yli puolet henkilökunnasta on käynyt kehityskeskukstelun esimiehen kanssa. Koko henkilökunta on saanut e-reseptin käyttöönoton vuoksi nettipohjaisen täydennyskoulutuksen. Kyselyt lähetetään asiakkaille/omaisille vuoden alussa Kaikille asiakkaille on tammikuussa 2013 lähetetty arviointilomake koskien vuoden 2012 toimintaa. Arviointilomakkeita on aikaisemmin lähetetty vain vanhainkoteihin ja palveluasumisiin. AVAINLUVUT Suorituks et TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kotihoitokä ynnit P ä ivä kes kus kä ynnit Omaishoidontuki asiakkaat/vuosi Kevyt pa lvelua s uminen, hoitovuorok Tehos tettu a s uminen, hoitovuorok La itos hoito, hoitovuorok Mittari Kotihoito /kä ynti 25,15 20,74 32,06 32,06 27,11 Kevyt pa lvelua s uminen /a s umis pä ivä 11,14 19,58 21,02 21,02 18,39 Tehostettu asuminen Alma koti /a s umis pä ivä 39,54 63,46 73,61 73,61 63,90 S ilverba cken /a s umis pä ivä 93,7 101,53* 111,49* 111,49* 110,29* La itos hoito Alma koti /hoitovuoroka us i ,53 121,38 121,38 129,92 La itos hoito Ha nna koti /hoitovuoroka us i 71 88,13 91,10 91,10 91,54 * sisältää päiväkeskuskulut Västa nfjärdissä Muutos avainluvuissa: E roa vuudet TP 11 ja TP 12 kotihoitokäynneissä johtuvat vuoden 2011 elektronisessa arvioinnissa huomatusta virheestä. TP 11 sisältää kaikkien asumisyksiköiden käynnit, koska laskutuspohja perus tuu kotihoitokä ynteihin. 134

135 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö HENKILÖSTÖBUDJ ETTI Henkilötyövuos ien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Va nhus tenhuollon pä ä llikkö Ka ns lis ti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 E simiehet Vastaava sairaanhoitaja/e simies Vastaava sairaanhoitaja Ryhmän vetäjät S airaanhoitajajt/terveydenhoitajat Lä hihoita ja t/p erus hoita ja t 33,8 33,8 35,8 35,8 39,196 Mielenterveys hoita ja Kuntohoita ja Kodinhoita ja 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5 Kotia pula inen 2,75 2,75 1,75 1,75 1,75 Hoitoa pula inen La itos hoita ja As ka rrutta ja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78 Teks tiilihuolta ja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö Yhteens ä 93,207 94,207 94, , ,6034 Muutoksia: Kotihoitoon on vuoden aikana palkattu kolme lähihoitajaa. Tähän on käytetty 0,604 avointa kotihoitoresurssia. Avoin resurssi on ollut pitkään täytettynä sijaisuudella. Henkilöstöbudjetissa on lisäksi mukana yksi lähihoitajan toimi, mitä ei ole vuoden aikana pystytty täyttämään vakinaisesti. Resurssien todellinen kasvu on täten 3,

136 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet kulut sisäisessä ruokapalvelussa Lisääntyneet henkilöstökulut Lisääntyneet tulot ruokapalvelussa Lisääntyneet tulot hoitopäivistä ja kotihoitomaksuista Vähentyneet lääkekulut YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vanhustenhuollon budjetti alittui Kunnallisen ruokapalvelun kysynnän lisääntyminen on johtanut sisäisen ruokapalvelun lisälaskuun, mutta menot korvataan palvelun lisääntyneillä tuloilla. Laitoshoidon hoitopäivien tulot ovat olleet runsaat budjetoitua suuremmat ja kotihoitokäyntien vajaat odotettua suuremmat. Vaikka vanhustenhuolto on kokonaisuudessaan alittanut budjetin, on toiminnan kulut kuitenkin ylitetty Ylitys johtuu kasvaneista henkilöstökuluista. Alle kolmevuotiaiden lasten vanhempien useat ja pitkät hoitovapaat ovat aiheuttaneet sijaismäärärahojen voimakkaan ylityksen. Sairausloman sijaisuuksia oli myös odotettua enemmän. Vanhustenhuolto on palkannut kotihoitoon kolme lähihoitajaa, jotta kotihoitopiireissä voitaisiin vähitellen toteuttaa vaatimukset iltaisin työskentelevästä sairaanhoitoon koulutetusta henkilökunnasta. Tämänhetkisellä pätevyystasolla se ei ole vielä mahdollista, mutta sen toteutuminen on tavoitteena vuodelle

137 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. Taalintehtaalla ja Kemiössä asukkaita palvelevat terveysasemat, Hiittisissä ja Lammalassa neuvolat. Molemmissa terveysasemissa toimivat lääkärinja hammaslääkärivastaanottojen lisäksi myös neuvola ja vuodeosasto. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27-paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Uuden voimaan tulleen terveydenhuoltolain lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Potilas saa vapaammin valita hoitopaikkaa ja mahdollisuuksien mukaan häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Perusterveydenhuollon tänään tuottamista palveluista, ensihoito siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka parantaa tietojen siirtymistä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä. Myös kuntoutuksen palveluketjua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoitetaan. Sairaanhoitopiireihin perustetaan moniammatilliset perusterveydenhuollon yksiköt, jotka tukevat sairaanhoitopiirin alueen kuntia perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmassa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä. Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksen-teossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on järjestettävä terveysneuvontaa joka edesauttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisee sairauksia kuntalaisten piirissä. Terveystarkastuksia ja -neuvontaa on järjestettävä myös nuorille ja työikäisille nuorille jotka eivät kuulu opiskelija- tai työterveyshuollon piiriin. Kunnan on myös järjestettävä neuvolapalveluita ikäihmisille. TALOUSSUUNNITELMA Toimenpiteistä liittyen tietoturvaan ja -suojaan, jotka edeltävät valtakunnallisen ereseptipalvelun käyttöönottoa, on tehtävä suunnitelmallisia ja ne pitää saada juurrutettua varsinaiseen toimintaan. Seuraava askel on aloittaa valmistelut toista KanTa-palveluna varten, nimittäin earkisto-palvelua. Kemiönsaaren on pian päätettävä, liitytäänkö uuteen Turussa toimintaansa aloittavaan yhteispäivystykseen. On myös olemassa alueellisia, hyvin alustavia, suunnitelmia hammashuollon iltapäivystyksen aloittamisesta. Hammashuollon osalta pitää päättää jatketaanko toimintaa nykymuodossa tai kilpailutetaanko toiminta kokonaisuudessaan. Rekrytointiongelmat varjostavat parhaillaan kunnan hammashuoltoa. Henkilökunnan rekrytointi tulee myös muuten olemaan kunnan terveydenhuollon suurimpia haasteita. Avohoidossa suunnitellaan aikuisvastaanottojen siirtämistä lääkärinvastaanottojen toiminnaksi sekä puhelinneuvonnan resurssien lisäämistä. 137

138 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite ereseptien käyttöönotto terveydenhuollossa. Lääkärinvastaanottojen toiminnan kehittäminen. Potilasneuvontaa kehitetään. Terveydenhoitolain vaatimusten täyttäminen. Tehdään suunnitelma ja päätös siitä miten hammashuoltoa jatkossa toteutetaan. Suuhygienistin toimi vakinaistetaan. Edelleen satsataan kuntouttavaan hoitoon vuodeosastoilla. Saavutettava taso / seuranta ereseptipalvelu otetaan käyttöön v alussa (01-03/2012). Seuranta ereseptipalvelut otettiin käyttöön alkaen. Kemiön lääk.vastaanotosta kehitetään astettain akuuttivastaanotto. Seuranta Kemiössä akuuttivastaanotto kolmena päivänä viikossa, kehitys jatkuu vuonna Sairaanhoitajalta voi virka-aikana saada hoitoarvion. Seuranta Hoitajan tavoittaa hoitoarviota varten, mutta järjestelmää kehitetään edelleen. Vuonna 2013 hankinnassa on uusi puhelinjärjestelmä, josta on apua työjärjestelyissä. Laajennettujen terveystarkastusten käyttöönotto. Seuranta Laajennettuja terveystarkastuksia on otettu rajoitetusti käyttöön, syynä tarkastusten vaatima resurssien lisäys (lääkärit ja hoitajat). Toiminta on kuitenkin ollut kokonaisvaltaista koko perheen huomioon ottavaa toimintaa. Eri vaihtoehdot selvitetään ja mahdollinen kilpailutus järjestetään. Seuranta Hammashuollon työryhmä antoi selontekonsa kunnanhallitukselle syksyllä Kunta tuottaa toistaiseksi hammashuoltopalvelunsa omana toimintana. Hammashuollossa kohdistetaan enemmän resurssseja terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Laaditaan ohjelma. Seuranta Suuhygienistin toimi oli täyttämättä ajalla maalisk tammik. 2013, eikä terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan voitu panostaa suunnitellusti. Henkilökuntaa koulutetaan ja hankitaan jalkaprässi laite Taalintehtaan vuodeosastolle. Seuranta Yhteistyössä YH Novian kanssa henkilökuntaa on koulutettu kuntouttavaan hoitoon. Taalintehtaan vuodeosaston kuntoiluhuoneeseen on hankittu jalkaprässi. 138

139 Potilasturvallisuutta kehitetään. Potilasturvallisuuslain pohjalta laaditaan ohjeet vuodeosastojen hoitolaitteiden turvalliseen käyttöön. Seuranta Koskien hoitolaitteiden turvallista käyttöä on laadittu molempia vuodeosastoja koskeva ohjeistus. Päätettiin laatia koko peruspalveluosastolle lain edellyttämä potilasturvallisuussuunnitelma. 139

140 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Käynnit, perusterveydenhuolto Käynnit, tukipalvelut Käynnit, hammashuolto Hoitovuorokaudet, TVO Hoitovuorokaudet, KVO Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Käynntit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, Taalintehtaan vuodeos. (TVO) Paikkaluku, Kemiön vuodeos. (KVO) Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. 0,59 0,59 0,59 0,59 0,59 Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 Avohoito, /käynti 40,33 38,56 47,15 48,09 47,20 Hammashuolto, /käynti 74,67 84,84 90,21 90,58 94,35 Hoitovuorokausi TVO, /vrk 185,76 184,01 195,18 195,99 184,72 Hoitovuorokausi KVO, /vrk 157,51 163,62 184,48 185,25 151,91 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. 140

141 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Johtava lääkäri Johtava hoitaja avohoito Johtava hoitaja vuodeos Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,423 10,284 10,284 10,284 10,284 Lääkäri Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja 14,9 15,5 16,5 16,5 16,5 Perushoitaja/Lähihoitaja Vastaanottoapulainen Välinehuoltaja Terveydenhoitaja 8 7, Psykologi 1 1 1,75 1,75 1,75 Laboratoriohoitaja Röntgenhoitaja Fysioterapeutti 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Hammaslääkäri 3, Suuhygienisti Hammashoitaja Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,784 0,784 0,784 0,784 Yhteensä 82,814 83,358 83,525 83,525 83,

142 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -5 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet myyntitulot Lisääntyneet maksutulot Vähentyneet henkilöstökustannukset (johtivat lisääntyneisiin henkilöstövuokrakustannuksiin) Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (suurimmat erot selostettu alla) Lisääntyneet kustannukset fysioterapian ja ensihoidon ostoista, Lisääntyneet kustannukset tietotekniikkapalveluiden ostoista, Lisääntyneet kustannukset erikoislääkärikäyntien ja palveluiden ostoista, Lisääntyneet kustannukset ilmoituspalveluista, Lisääntyneet kustannukset posti- ja telepalveluista, Vähentyneet kustannukset pesulapalveluiden ostoista, Lisääntyneet kustannukset koneiden ja laitteiden ylläpitokustannuksista, Lisääntyneet kustannukset ambulanssilla tehtävistä potilassiirroista, Lisääntyneet kustannukset henkilökunnan matkoista, Lisääntyneet kustannukset laboratorioanalyyseista, Lisääntyneet kustannukset vuokratusta työvoimasta (lääkärit, hml), Vähentyneet kustannukset sisäisestä ruokapalvelusta, Vähentyneet kustannukset sisäisistä ATK-palveluista, Vähentyneet kustannukset materiaalin ja tuotteiden ostoista (suurimmat erot selostettu alla) Vähentyneet kustannukset lääkkeiden ostoista, Lisääntyneet kustannukset jaettujen hoitotarvikkeiden ostoista, Lisääntyneet kustannukset apuvälineiden ostoista, Lisääntyneet kustannukset muilta osin Lisääntyneet kustannukset sisäisistä vuokrista, Lisääntyneet kustannukset kuluiksi kirjatuista saamisista, Yhteensä

143 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Laajan itseauditoinnin ja henkilöstökoulutuksen jälkeen voitiin eresepti ottaa käyttöön kesäkuussa Käyttöönoton alussa oli ohjelmisto-ongelmia, mutta tehtyjen parannusten myötä on ereseptien käyttö pikkuhiljaa lisääntynyt. Potilaiden suhtautuminen ereseptiin on ollut pääsääntöisesti myönteistä. earkiston käyttöönoton valmistelutyöt on aloitettu. Kemiönsaarella ei ole tehty päätöstä toimintansa aloittavaan Turun yhteispäivystykseen liittymisestä. Päivystys on toistaiseksi iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä Salossa. Sairaanhoitopiiri hoitaa sairaankuljetukset vuodesta 2013 alkaen. Kemiönsaaren ja TYKS:n välinen apuvälinepalveluja koskeva sopimus astui myös voimaan vuoden 2013 alusta. Kunta huolehtii toistaiseksi hammashuollon järjestämisestä. Vuonna 2012 kokoontunut sisäinen työryhmä totesi, että toiminnan kilpailuttamisessa on myös riskinsä. Hammaslääkäreiden rekrytointi on vaikeaa, jopa vuokrahammaslääkäreiden saatavuus on rajallista. Vuokralääkäreiden saatavuus on sen sijaan ollut hyvä. Lääkärinvastaanottojen toimintaa on kehitetty kohottamalla hoitohenkilökunnan tietotaitoa eri osa-alueilla. Lääkärinvastaanottojen ja neuvoloiden välillä ei ole tapahtunut resurssien siirtoa. Neuvolat hoitavat edelleen aikuisvastaanottotoiminnan. Avohoito Tavoitteeksi asetettu mahdollisuus konsultaatioon kolmen päivän sisällä on edelleen saavutettu lääkärinvastaanotoilla. Akuutisti sairastuneet ovat saaneet välitöntä hoitoa. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa on kehitetty ja on kehitettävä edelleen. Lääkärinvastaanottojen kolme sairaanhoitajaa ovat kouluttautuneet INRsairaanhoitajiksi ja hoitajilla on edelleen myös muita erityistehtäviä. Ostotyövoiman käytössä on tullut edelleen esille samat asiat kuin aikaisemminkin. Positiivista on, että saadaan mm. lääkäreitä, mutta toiminnan kehittämiseksi tarvitaan sitoutumista. Esim. neuvolatoimintaa ei voi myöskään jakaa monelle eri lääkärille. Neuvoloissa on ollut muutostarpeita palvelujen tarpeen ja työvoiman riittävyyden takia. Axxell Brusabyn opiskelijamäärät ovat olleet koko ajan nousussa ja opiskelijaterveydenhuollon määräykset, jotka koskevat terveystarkastusten järjestämistä, ovat muuttuneet koskemaan lähes kaikkia opiskelijoita. Hiittisten terveydenhoitajan työtä pyritään siirtämään enemmän diabetes- ja aikuisvastaanottoon, yhä kasvavan kysynnän vuoksi. Laajoja terveystarkastuksia ei ole pystytty toteuttamaan kuin pienessä määrin Kemiön kouluterveydenhuollossa. Järjestelyt ovat vastaavasti supistaneet normaalia (avointa) kouluterveydenhoitajan vastaanottoa. Västanfjärdin neuvola suljettiin (konkreettisesti). Lääkärinvastaanotto jatkaa Silverbackenin tiloissa, mutta neuvola- ja aikuisvastaanotto palvelut ovat saatavilla Kemiössä ja Taalintehtaalla. Lääkärinvastaanottojen henkilöstökustannukset ovat pysyneet talousarvion raameissa, paitsi koskien sijaismäärärahoja, missä tapahtui ylitys johtuen pitkäaikaisesta sairauslomasta ja johtuen siitä että vakituisen resurssin tilalle palkattiin pitkäaikainen sijainen. Siivous- ja pesulapaleluiden kohdalla määrärahat ylittyivät johtuen Kemiön lääkärinvastaanoton lattiavahauksesta. Koneiden ja laitteiden kunnossapitoon kului suunniteltua enemmän rahaa mm. johtuen Kemiön instrumenttihuollon huonosta veden laadusta, joka aiheuttaa ongelmia autoklaavissa. Lääkkeisiin kului budjetoitua enemmän rahaa, koska terveyskeskus kustantaa Geva-injektiot, joita annetaan potilaille jotka sairastavat etäpesäkkeistä kilpirauhassyöpää. Käytäntö muuttui vuoden 2012 maaliskuusta alkaen, ja injektiot maksavat 400 euroa/kpl. Myös siedätyshoitopotilaat ovat lisääntyneet, ja allergeenit ovat kalliita. Avohoidon osalta suurin ylitys johtui vuokralääkäreiden käytöstä. Investointeina hankittiin molemmille lääkärinvastaanotoille mm. uudet korvaimut. Taalintehtaan lääkärinvastaanotolle hankittiin ns. ovivalot. 143

144 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Neuvolatoiminnassa talousarvio ylittyi mm. koskien laboratoriopalveluiden ostoja, henkilöstökoulutuksia (johtuen työnohjauksesta) ja jaettuja hoitotarvikkeita (lisääntyneen kysynnän johdosta). Työterveyshuollon myyntituotot ylittivät talousarvion n eurolla. Edelleen tulee molempien lääkärinvastaanottojen toimintaa kehittää sekä koskien ei-akuuttia että akuuttia hoitoa. Tätä prosessia tukee suunnitellut muutokset puhelinneuvonnassa ja hoidon arvioinnissa. Lisäksi hoitajien työtehtäviä ja vastuualueita pitää kehittää, kuten myös potilasturvallisuutta. Henkilöstöä pitää aktiivisesti informoida uusien lakien ja asetusten tuomista muutoksista, esim. pienryhmätyöskentelyn avulla, tai järjestämällä informaatiotilaisuuksia. Tukipalvelut Laboratorionäytteiden analysointi jatkui kuten aikaisempina vuosina. Osa-aikainen laboratoriohoitaja on toiminut lomasijaisena, osa-aikaa tekevän vakituisen laboratoriohoitajan sijaisena ja auttanut jonojen lyhentämisessä. Osa-aikainen toimi vakinaistetaan vuoden 2013 aikana. Laboratoriot olivat kiinni viisi viikkoa vuorotellen kesällä, mutta kahtena päivänä viikossa otettiin INR-näytteitä ajanvarauksella, jotta potilaat välttyisivät matkoilta toiseen laboratorioon. Vuodeosastoja, vanhainkoteja ja kotihoitoa palveltiin heidän tarpeidensa mukaisesti, ja yhteistyö oli sujuvaa. Fysioterapian loppuvuoden työvoimavajaus aiheutti ostopalvelujen lisäyksen. Ennalta ehkäisevästä toiminnasta piti karsia mm. niska-selkä voimisteluryhmät. Röntgen on pystynyt palvelemaan lähes ilman sulkupäiviä. Toimintaan on tullut lisäksi Holter -tutkimukset, jotka eivät ole radiologisia tutkimuksia, mutta on saatu sovitettua röntgenhoitajan työhön. Laboratoriotoiminnassa ylitettiin hoitotarvikkeisiin varatut määrärahat, johtuen lähinnä kalliista pika-testeistä ja muista reagenssien hankinnoista. Kuntoutuksen osalta tapahtui ylityksiä ostopalveluissa, fysioterapiapalveluja hankittiin äitiyslomasta johtuen ostopalveluina aiempaa enemmän. Apuvälinehankintoihin varatut määrärahat olivat myös riittämättömiä. Röntgen osalta voi todeta että magneettiröntgentutkimusten ostomäärä on lisääntynyt, ja että radiologin palveluja ostettu enemmän kuin budjetoitu. Tämä johtuen siitä, että on siirrytty enemmän säädösten osittamaan suuntaan eli radiologin lausuntoja ostettu enemmän kuin ennen. Lääkärityövoimaa on ollut riittävästi, joten on myös kirjoitettu enemmän lähetteitä. Hammashuolto Hammashuollon käyntejä oli yhteensä kpl, eli lähes budjetoidut kpl. Käyntejä ja potilaita (2 972 kpl) oli kuitenkin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 suuhygienistillä käyntejä kpl, vuonna 2012 vain 163 kpl. Hammaslääkärityövoima on jouduttu suurimmaksi osaksi hankkimaan vuokratyövoimana: Yksi vakituinen hammaslääkäri ja pääasiallisesti vuokratyövoimalla vajaa kahden hammaslääkärin työpanos. Myös vuokratyövoiman saannissa oli ongelmia, ja aivan täyttä kolmen hammaslääkärin työpanosta ei saatu. Suuhygienistin toimi ollut täyttämättä 10 kk, vuoden 2012 maaliskuusta lähtien. Haku ei tuottanut tulosta. Hammashoitajan toimia oli budjetoitu 5 kpl, täytettynä 4,5 kpl, sillä yksi hammashoitaja on osaeläkkeellä. Koska suuhygienistin toimi oli täyttämättä lähes koko vuoden, ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan ei ole voitu panostaa suunnitelmien mukaan. Hammashoitajatyövoimaa on kuitenkin pyritty suuntaamaan terveyttä edistävään toimintaan esim. kouluille, päiväkoteihin, lasta odottavien perheiden 144

145 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri ohjaukseen jne. Työvoiman puute, vaihtuvat työjärjestelyt, tilanteen epävarmuus ja työn ruuhkautuminen ovat olleet vuosien ajan työyhteisöä kuormittavia. Työhyvinvointia on pyritty parantaman työnohjauksella, jota on vetänyt työterveyslaitoksen psykologi. Potilastuloja on kuitenkin eur eli hiukan enemmän kuin budjetoidut eur. Suurin osa käynneistä, 75 %, on ollut aikuispotilaiden maksullisia käyntejä. Vuokrahenkilöstön kustannukset ovat huomattavasti budjetoitua suuremmat, vuokratyövoimaan käytetty euroa. Vakituiseen työvoimaan oli budjetoitu henkilöstökustannuksia euroa ja toimenpidepalkkioihin euroa. Tästä käytettiin euroa ja euroa. Kustannukset per käynti ovat nousseet. Kokonaisuudessaan hammashoito on pysynyt budjetissa. Toiminta on kuitenkin ajoittain ruuhkautunut ja kaikkea tarvittavaa hoitoa ei ole pystytty tarjoamaan. Lasten ja koululaisten asetuksen mukaiset tarkastukset ja hoidot on järjestetty. Kiireellinen hoito on pystytty järjestämään, samoin kiireetön hoito hoitotakuun vaatimissa aikarajoissa. Vuodeosastot Hoitovuorokausien määrä oli vuodeosastoilla hieman suurempi vuonna 2012 ( kpl) kuin vuonna 2011 ( kpl). Käyttöaste nousi vuoden ,3 prosentista 87,2 prosenttiin vuonna Polikliinisten, puolikkaiden, hoitovuorokausien määrä pieneni 59 vuorokaudesta (vuonna 2011) 40 vuorokauteen vuonna Taalintehtaan vuodeosastolla oli intervallihoitopotilaiden hoitovuorokausien määrä kpl yhteenlaskettujen hoitovuorokausien määrästä. Potilaspaikkojen määrä muutettiin kesällä 11 viikon ajan huonon sijaistilanteen vuoksi paikaksi, sekä lisäksi muutaman viikon ajan heinäkuussa paikaksi. Pätevien sairaanhoitajien kesälomansijaisten rekrytointi on ollut miltei mahdotonta, mikä on tehnyt toiminnan järjestämisen vaikeaksi ja se on vaatinut henkilökunnalta valtavaa joustoa kesän aikana. Tulevaisuuden varalle tähän ongelmaan täytyy löytää toimiva ratkaisu. Suuri osa fysioterapeuttien työajasta on kulunut potilaiden kodeissa tehtävien muutostöiden suunnitteluun ja vuodeosastoilta kotiutuvien potilaiden apuvälineiden sovittamiseen. Fysioterapeutin sijaisen palkkaaminen koko kesäksi vähensi fysioterapeuttien työtaakkaa. Fysioterapeuttiresursseja on vuoden 2013 alusta osastoilla yhteensä 100 prosenttia. Vuodeosastot ovat vuoden aikana jatkaneet potilasturvallisuuden kehittämistyötä potilastyössä esiintyvien vaarallisten tilanteiden estämiseksi. Vuodeosastojen perushoitajat ja lähihoitajat ovat käyneet nettipohjaisen lääkeaineiden käsittelyä koskevan koulutuksen. Koko henkilökunnalle järjestettiin sammutus- ja ergonomiaharjoituksia. Taalintehtaan vuodeosasto on osallistunut projektiin O.T.E. elämästä (kuntoutuksen merkitys hoidossa) yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Projektiin, jossa osallisina ovat henkilökunta, potilaat ja omaiset. Taalintehtaan vuodeosasto järjesti yhteistyössä Kemiönsaaren sydänyhdistyksen kanssa onnistuneen sydänpäivä -tapahtuman, jossa oli järjestettyä ohjelmaa ja jaettiin tietoa potilaille, omaisille sekä muulle yleisölle. Vuodeosastot pysyivät talousarvion kehyksissä. Tulot olivat runsaat euroa arvioitua suuremmat. Tästä summasta runsaat euroa oli tuloa ulkokuntalaisen potilaan hoidosta. Hoitovapaa- ja lomasijaisten puutteen vuoksi on henkilöstökustannuksiin tullut säästöjä. Lääkekulut alitettiin reilulla eurolla. Kemiön vuodeosastolla sisäisen ruokapalvelun kulut ylittyivät reilulla eurolla, koska ruoka kuljetetaan Almakodista syksystä lähtien arkisin taksilla. Kokonaisuudessaan vuodeosastojen sisäinen ruokapalvelu alitti budjetin reilulla 4 145

146 800 eurolla. Potilaskuljetukset ylittyivät reilulla eurolla. Yhtenä syynä ylitykseen on yhden potilaan kuljetukset dialyysiin Salon sairaalaan kolme kertaa viikossa 16 viikon ajan. Investointimäärärahalla on hankittu kaksi sänkyä, yksi jalkaprässi ja yksi potilaiden nostolaite. Taalintehtaan vuodeosasto on vastaanottanut Dragsfjärdin Lionseilta lahjoituksena restoraattorin (pienen kuntopyörän pyörätuolia käyttäville potilaille). 146

147 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet ja lisää muutoksia on odotettavissa. Eräät sairaanhoitopiirit tuottavat osan palveluista yhteisin organisaatioin ja ostaen naapureiltaan. Omavaraisuus on vähentynyt. Palveluja on organisoitu liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin. Osa näistä palvelee kahta tai useampaa sairaanhoitopiiriä. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon palveluja organisoidaan tähänastista enemmän yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden eli ns. miljoonapiirin pohjalta. Näiden myötä väestömäärä on riittävä myös lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon hallinnollisia esteitä madalletaan ja poistetaan. Tietoverkot, etäkonsultaatiot, yhteiset arkistot ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uusia konsepteja tulevaisuudessa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin rajat muodostavat vastedes nykyistä pienemmän esteen asiakkaiden palvelujen käytölle alkaen tulee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hoitamaan kiireellisen hoidon, eli vuosi 2012 on viimeinen vuosi, jolloin kunta vastaa kiireellisen hoidon järjestämisestä toisin sanoen kunnan sairaankuljetustoiminnasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelee yhteispäivystyksen aloittamista TYKSissä vuonna 2013, tästä johtuen tulee alueemme päivystystoiminta keskittymään TYKSiin. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan osalta erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on pidettävä kohtuullisena siten, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan oikeanlaista hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti mahdollista päivystysyhteistyötä koskevaan keskusteluun, kuten myös keskusteluihin jotka liittyvät yhteistyöhön terveyskeskuksen eri tukipalveluiden osalta ja myös liittyen tietotekniikkaan. 147

148 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito koostuu kokonaisuudessaan palveluiden ostoista. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa näiden palvelujen käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymistä koskevaa sakkomaksua ei juuri koskaan makseta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä vuonna 2012 ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset ovat olleet budjetoitua pienemmät. Yksityisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat sen sijaan olleet budjetoitua suuremmat. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi eurolla. Kunnat odottavat valtion tekevän terveydenhuollon järjestämistä koskevat suuntaviivat. 148

149 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Saavutettava taso / seuranta Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. Seuranta Sakkomaksuja ei ole syntynyt. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Avohoitokäynnit (VSSHP) Hoitojaksojen määrä (VSSHP) Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Nettokustannus, /asukas *)

150 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: 150

151 15.5 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Ympäristö- ja tekniikka toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääomavuokraa) 35 % 10 % 43 % YjaT hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö 8 % Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus 4 % Ympäristö- ja tekniikkaosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 4 % 2 % Ostopalvelut 25 % 36 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 31 % Vuokrat Muut toimintakulut 151

152 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,25 % Maksutuotot ,42 % Tuet ja avustukset ,30 % Vuokratuotot ,72 % Muut toimintatuotot ,81 % TOIMINTATUOTOT ,48 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,52 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,42 % Muut henkilöstösivukulut ,95 % Henkilöstösivukulut ,67 % Henkilöstökulut ,98 % Palvelujen ostot ,26 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,89 % Avustukset ,28 % Vuokrakulut ,35 % Muut toimintakulut ,61 % TOIMINTAKULUT ,02 % TOMINTAKATE ,80 % SUUNNITELMAPOISTOT ,06 % TILIKAUDEN TULOS ,48 % 152

153 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,65 % Maksutuotot ,42 % Tuet ja avustukset ,30 % Vuokratuotot ,72 % Muut toimintatuotot ,73 % TOIMINTATUOTOT ,97 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,52 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,42 % Muut henkilöstösivukulut ,95 % Henkilöstösivukulut ,37 % Henkilöstökulut ,90 % Palvelujen ostot ,96 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,76 % Avustukset ,28 % Vuokrakulut ,35 % Muut toimintakulut ,18 % TOIMINTAKULUT ,47 % TOMINTAKATE ,67 % SUUNNITELMAPOISTOT ,92 % TILIKAUDEN TULOS ,25 % 153

154 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka, hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkahallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi kuuluu osaston henkilöstön vastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT hallinto hoitaa myös edunvalvonnan koskien kaikkia kunnan liikennekysymyksiä, jätteenkäsittelyä, tonttien myyntiä ja vuokrausta. Tonttituotanto, kiinteistöjen investointien ja myynnin kokonaisvastuu sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan ovat huomattavia osia työtehtävistä. Lisäksi YjT hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollolle, eläinlääkärihoidolle jota hoitaa yhteistyöalue jossa Loimaa toimii isäntäkuntana sekä palo- ja pelastustoimelle jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi koordinoijana valmiusasioissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Uusi jätelaki joka astuu voimaan , tulee merkitsemään muutoksia koskien kuntaa jäteviranomaisena. Päätösvalta tulee siirtymään yhteiselle elimelle, todennäköisesti yhteistyöalueella, jossa jokin Rouskis Oy:n neljästä omistajakunnasta tulee olemaan yhteisen jätelautakunnan isäntäkunta. Nyt voimassa olevan hallintosäännön mukaan tekninen lautakunta on jäteasioiden viranomainen. Jossain vaiheessa kauden aikana yhteistyöalue perustetaan ja viranomaistehtävät siirtyvät uudelle perustetulle elimelle. Päätökset jätetaksasta, jätteenkäsittelymääräyksistä, jätekuljetusjärjestelmästä, jätteenkäsittelymaksujen veloitus sekä erilaiset jätepalveluun kuuluvat tarkistukset ja poikkeukset, ovat esimerkkejä siirrettävistä päätöksistä. Kemiönsaaren kunta on tarjoutunut toimimaan isäntäkuntana. Uuden elimen järjestelytyö on aloitettu. Lautta- ja yhteisalusliikennettä kilpailutetaan tällä hetkellä alueellisesti ja kunnan alueella. Yhteistyö toisaalta Varsinais- Suomen ELY-keskuksen (ELY) ja toisaalta saaristolaisten ja kunnan kanssa ei aina ole sujunut hyvin. Myös kilpailutusprosessi on ollut ratkaisua odottavan valituksen aihe. Tämä merkitsee tehokasta edunvalvontatehtävää kunnan taholta, jotta liikenteen käyttäjien, saaristoasukkaiden ja kävijöiden, edut saadaan tyydytettyä. Samalla on kuitenkin mainittava, että Kemiönsaaren alueella on viime vuosina tehty huomattavia valtiollisia panostuksia saariston yhteysalueella. Mainittakoon Lövön silta ja Högsåran lautan valtiollistaminen. Joukkoliikenteessä on tehty muutosprosessi, joka koskee sekä seutulippua että joukkoliikenteen ylläpitotapaa. Toistaiseksi prosessi on kesken ja todennäköisesti tuloksena tulee olemaan alentunut valtion tukitaso sekä seutulippujärjestelmälle että tuetulle joukkoliikenteelle. Ilmasto- ja ympäristökeskustelua tullaan tehostamaan edelleen kansallisen tavoitetason käyttöönoton mukaan. Tämä merkitsee vastaisuudessa, että kuntien yleensä ja meidänkin kunnan on otettava huomioon yhä tiukempia energiaympäristö- ja ilmastosääntöjä, siis tulevia investointeja uusista ohjeista ja säännöistä johtuen. Ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkärihoito on vihdoin saamassa yhteistyöaluetta perustettaessa tavoitellun laajuuden ja hallintokannan. Tämä merkitsee että kunnan osuus kustannuksista vakiintuu aloitusvuotta 2009 korkeammalle tasolle. 154

155 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka, hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja asuinpoliittinen ohjelma saatetaan päätökseen ja ohjelmaa ryhdytään käyttämään. Ohjelma tulee tuomaan mukanaan kunnallisia panostuksia ja pitkään tähtääviä strategisia tavoitteita, jotka vaativat huomiota ja määrätietoista työtä ohjelman tavoitteiden ylläpitämiseksi ja toteuttamiseksi. Kunnallisten kiinteistöjen jatkuvalle myynnille annetaan ensisijaisuus. Samalla aloitetaan strateginen ohjelmaprosessi joka kattaa koko kunnan kiinteistömassan, kiinteistöomistuspolitiikan, vuokrauksen sisäisesti ja ulkoisesti, myynnin ja investointipolitiikan sekä tilankäytön optimoinnin. Prosessia koordinoi kiinteistöyksikkö. Edunvalvontaa liikenne/liikenneyhteyskysymyksissä tulee tehostaa. Jätteenkäsittelyn alueellinen kehitys tulee vaatimaan reiluja henkilöstön ja luottamushenkilöiden panoksen. Kunnallisen viranomaistoiminnan kustannukset tulevat alueellistamisen myötä sisältymään jätemaksuihin. Kunnallisesti järjestettyä sakokaivojen ja umpisäiliöiden lietteen keräystä organisoidaan vuoden 2012 aikana ja toiminta aloitetaan Tämäkin on uuden jätelain seuraus. Ympäristötavoitteiden soveltaminen jatkuu kunnassa. Kunnallisten rakennusten energiavalvontaa tehostetaan ja suurta huomiota kiinnitetään uusien ympäristöystävällisten lämmitystapojen ja energian säästötoimenpiteiden aikaansaamiseksi. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso/seuranta Ohjelmaa EKO-LOOGISESTI sovelletaan. Osastolla päätetään ympäristötavoitteista jotka kuvataan EKO-LOOGISESTI ohjelmassa Neuvontaa ja tukea muille hallinnoille ja toiminnoille. Kaikilla osastoilla on ympäristötavoitteita joita voi mitata ja seurata vuoden aikana. Seuranta : Osastoilla on ympäristötavoitteita ja tarvittaessa on neuvontaa ja tukea annettu. Päätös ympäristövaikutteisten päästöjen vähennystasosta tehdään vuoden 2012 aikana. Seuranta : Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen vähennystasosta. Ympäristövaikutteiset päästöt vähentyvät 25% vuoteen 2020 mennessä. Vuosittainen vähennys asukasta kohden on 3%. Tavoitteen on että 2020 asukkaiden C02 ekvivalentit ovat alle 6 tonnia per vuosi. Vastuu: Kunta, energiaprojekti. Keinot: Vuosittainen seuranta kunnan toimintakertomuksessa. Kunnan tarpeen kattava autojen hankinta, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristösoveltuvuudeltaan parhaaseen polttoaineeseen. 155

156 YjT hallinto koordinoi. Seuranta : Tavoite on osittain saavutettu, ympäristö- ja tekniikkaosaston autot ovat hankkimatta. Parasta ympäristölle soveltuvaa polttoainetta käytetään. Organisoida kunnallisesti järjestetty sakokaivojen ja umpisäiliöiden lietteen keräys. Seuranta : Vuoden aikana organisoitiin lietteen keräys ja järjestelmä otettiin käyttöön alkaen. Liikenneratkaisujen, aikataulujen, saaristoja joukkoliikenteen valtiollisten ratkaisujen valvonta. Aktiivista keskustelua käyttäjien ja liikennöitsijöiden kanssa. Seuranta : Osasto on ollut aktiivinen Kasnäsin ja Långnäsin välisen saaristoliikenteen sekä uuden yhteysaluksen hankinnan valvonnassa. Sama koskee keskustelua lauttojen etuajooikeudesta Osallistua jätteenkäsittelyn viranomaispäätösten yhteistyöalueen organisointiin. Aktivinen lobbaus jotta Kemiönsaaren hyvä jätteenkäsittelyjärjestelmä ja päätöskulttuuri siirtyy alueelliselle elimelle. Seuranta : Osasto on aktiivisesti osallistunut uuden jäte- palvelulautakunnan sekä Rouskis-yhteistyöryhmän kautta. 156

157 AVAINLUVUT Suoritukset TP 2010 TP2011 TA 2012 Muutettu TA 2012 TP 2012 Teknisen lautakunnan kokoukset Käsitellyt pykälät Teknisen johtajan päätökset Edunvalvontatehtävät Myydyt tai vuokratut tontit Muut kauppakirjat, asunot, alueet Jätteenkäsittelypäätös HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 2010 TP2011 TA 2012 Muutettu TA 2012 TP 2012 Tekninen johtaja Toimistosihteeri 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Verrattuna muutettuun talousarvioon seuraavat suuret poikkeamat: - Tulot (poikkeama koskee kokonaisuudessaan tontti- ja kiinteistömyyntiä) Ostetut palvelut (ympäristö- ja eläinlääkäripalvelut ) Myyntitappiot (käyttöomaisuus = rakennetut kiinteistöt, )

158 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka, hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Ympäristö- ja tekniikka hallinto käsittelee teknisen lautakunnan valmistelu- ja toimeenpanoasiat sekä osaston henkilöstöasiat. Myös tonttien ja kiinteistöjen myynti, kiinteistöjen osto ja maapolitiikka sekä liikenne-, jäte-, palo-, pelastus- ja ympäristöterveysasioiden edunvalvonta kuuluvat hallinnolle. Kesäkuusta 2012 alkaen jätehuollon viranomaistehtävät siirrettiin alueelliselle jätehuoltolautakunnalle Salossa. Tämä aiheutti huomattavasti lisätöitä ennen siirtoa ja siirron aikana, mutta siirtymän jälkeen työaikaa on voitu käyttää muihin tehtäviin. Talousarvio koskien kiinteistömyyntiä, joka on bruttobudjetoitu, muutettiin valtuuston toimesta Kiinteistö- ja tonttimyynti on kovin riippuvainen yleisestä tulevaisuudenuskosta ja yhteiskunnan taloudellisesta aktiivisuudesta. Taloudellisen kehityksen odottava tilanne näkyy myös Kemiönsaaren tontti- ja kiinteistönmyynnissä. Toki kunta on kuluvan vuoden aikana onnistunut myymään neljä entistä koulurakennusta, osan näistä kuitenkin tuntuvalla tappiolla. Tonttimyynti on edistynyt, mutta ei tavoitteiden mukaisesti. Syy siihen on uuden, myyvän asuntoalueen puuttuminen, mikä sinänsä kasvattaa kysyntää. Kunta onnistui myös ostamaan Taalintehtaalla sijaitsevan Stallscafét-kiinteistön, mitä oli kauan toivottu. On ilo todeta, että keskustelu tarpeettomien kiinteistöjen myynnistä ei enää ole niin tunnelatautunut. Tämä asia on luonut luottamusta käytännön, kiinteistöjen myynnin eteen tehtävälle työlle, sekä kuluneena vuonna että myös tulevaisuutta ajatellen. Tämä on erittäin tärkeä kysymys kunnalle myös kokonaistaloudellisesti. Tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta. Kunnan rakennettuja, myynnissä olevia kiinteistöjä kohtaan löytyy merkittävää kiinnostusta. Huomattavasti alempi maksuosuus ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkäripalveluista vuonna 2012 johtuu vähemmästä palvelujen käytöstä. Luultavasti kyseessä on kuitenkin vain hetkellinen palvelujen kysynnän väheneminen. Yleinen kommentti koskien koko osaston tilinpäätöstä, sisältäen myös Kemiönsaaren Veden Valtuusto muutti ympäristö- ja tekniikkaosaston budjettia siltä osin, joka koski voittoa/tappiota kiinteistömyynnissä, jossa sovelletaan bruttobudjetointia. - Tonttimyynnin tulobudjettia vähennettiin Käyttöomaisuuden myynnin tulobudjetin ja myyntitappioiden muutos Osaston yhteenlaskettu uudelleen järjestetty talousarviomuutos Tontin vuokraus lasketaan toteutuneeksi taloudelliseksi tavoitteeksi. Vuoden 2012 vuokrattiin euron arvoinen tontti. Nämä muutokset eivät ole huomioitu vuoden 2012 budjetissa. Budjettimuutos voidaan lähinnä nähdä teknisenä, koska määrärahojen sitovuus bruttobudjetoinnissa sidotaan sen sellaisena valtuustoon päätökseen. Ympäristö- ja tekniikkaosaston tilinpäätös pysyy kokonaisuudessaan osaston budjettikehyksessä koska Kemiönsaaren Veden tilinpäätös osoittaa ylijäämä. 158

159 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvontaasiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Jatkuva tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuvat energiamääräykset ja jätevesien käsittely. Rakentamisen määrän arvioidaan pysyvän muuttumattomana n. 400 lupaa/vuosi. Kiinteistönomistajien tullee puhdistaa jätevetensä jätevesiasetuksen mukaisesti ennen vuoden 2015 loppua. Koska useimmat kiinteistöt joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon eivät täytä asetuksen vaatimuksia, tulee tämä vaikuttamaan valvontayksikön työmäärään. TALOUSSUUNNITELMA Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset otetaan käyttöön Panostaa henkilöstön kehittämiseen Saavutettava taso / seuranta Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan Seuranta Ympäristönsuojelumääräyksiä on sovellettu päätöksissä Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä Vuosittain käydään henkilökunnan kanssa kehittämiskeskusteluja Seuranta Henkilökunta on osallistunut koulutustilaisuuksiin Kehittämiskeskusteluja on käyty henkilökunnan kanssa 159

160 AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 MUUT TA TA TP 12 Rakennusvalvonta Rakennuslupia, toimenpidelupia ja Ilmoituksia Tehdyt katselmukset Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja Virkamiespäätökset Tehdyt katselmukset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Valvontapäällikkö Rakennustarkastaja Johtava ympäristösihteeri ,8 Ympäristötarkastaja Toimistosihteeri Tekninen avustaja

161 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö VALVONTAYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Lähinnä johtuen siitä, että johtava ympäristösihteeri on ollut osittaisella vanhempainvapaalla ja kokouspalkkioita on maksettu vähemmän toimintavuoden aikana, ovat säästöt henkilöstökuluissa olleet Valvontayksikkö on käyttänyt budjetoitua vähemmän ostopalveluja. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia. Säännökset ympäristönhoidossa ja rakennusvalvonnassa kiristyvät jatkuvasti minkä johtaa henkilökunnan jatkuviin koulutustarpeisiin. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuneet energiamääräykset. 161

162 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta koostuu kahdesta päätoiminnasta; kiinteistöt sekä ruokahuolto- ja siivoustoimi. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Vuokraus tapahtuu pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia myös ulkoisille asiakkaille. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivous hoidetaan noin 22 kiinteistössä. Ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa myös ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä osittain myös lapsille perhepäivähoidossa. Toimella on toimintaa kahdeksassa valmistuskeittiössä ja neljässä jakelukeittiössä. Ruokaa valmistetaan kolmelle ryhmäperhepäiväkodille ja kahdelle vuodeosastolle. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Energiakysymykset, hyvä sisäilmasto sekä homevaurioiden korjaaminen ovat asioita, jotka vieläkin ovat asialistalla koskien kiinteistöjä. Energiatehokkaita ratkaisuja sekä uusiutuvia energiamuotoja kehitetään koko ajan ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan uudisrakentamisessa ja korjauksissa. Maan suurin yksittäinen varallisuus, rakennettu kiinteistömassalla, on erittäin suuri korjausvelka ja isoja toimenpiteitä tarvitaan tämän velan pienentämiseksi. Korjausrakentaminen on jatkuvasti kasvava ala ja korjausrakentamisen tavat kehittyvät jatkuvasti. Suunnittelulle ja toteutuksella asetetaan koko ajan suurempia vaatimuksia koska nykyään tiedetään, että aiemmissa korjauksissa on osittain tehty vakavia virheitä. Ruokahuollon osalta yhteiskunnassa keskustellaan yhä vilkkaammin siitä, mitä me syömme. Se, että syömme vain tullaksemme täyteen, kuuluu menneisyyteen ja myös ilmaisu ravinteikas ruoka tuntuu vanhanaikaiselta. Tänä päivänä on kysymys puhtaasta, käsittelemättömästä ravinteikkaasta ruoasta koska keittiössämme tarjottava ruoka osittain vaikuttaa asiakkaidemme hyvinvointiin ja terveyteen. Siivousalalla kehitys tapahtuu nopeassa tahdissa. Ekologisuus, ergonomia ja tehokkuus ovat siivoustoimen iskusanoja. TALOUSSUUNNITELMA Tulevina vuosina ajatuksena on keskittyä suuremmassa määrin kunnalle keskeisten kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon ja jatkaa oman toiminnan kannalta tarpeettomien rakennusten myyntiä. Selvitys mahdollisuudesta yhden tai useamman ns. ESCO-projektin toteuttamiseksi on tehtävä suunnitelmakauden aikana. Työkalun ja strategian saamiseksi kiinteistöjen osalta on laadittava toimenpideohjelma kiinteistöille. Ohjelman tulee mm. ottaa kantaa kiinteistönhoidon tasoon, mitkä kiinteistöt jäävät kunnan omistukseen, mitkä myydään ja mitkä vuokrataan ulkoa, miten voidaan optimoida tilankäyttöä sekä mitkä toimenpiteet suoritetaan kiinteistöille ja millä aikataululla. Sisäisen vuokran kehittäminen jatkuu, niin että eri osastot maksavat myös korko-osuuden. Korko-osuuden käyttöön ottamisen jälkeen kaikki kustannukset osastojen käytössä olevista tiloista siirretään niille itselleen. Kehitys aiheuttaa sen että osastot tarkemmin miettivät mitä tiloja ne todella tarvitsevat. Kuntoarvioita tehdään osalle kiinteistömassasta jatkona vuoden 2011 aikana tehdyille arvioille. Ruokahuolto- ja siivoustoimen koko henkilökunta tekee työtä sen eteen, että löydettäisiin uusia ratkaisuja ja ideoita, jotka johtavat niin asiakkaiden kuin oman henkilökunnan parempaan hyvinvointiin. 162

163 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kiinteistöt Kiinteistöjen ylläpitoa suunnitellaan tarkemmin Saavutettava taso / seuranta Hankittu kiinteistötietopalvelujen ohjelmisto otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Ohjelma sisältää perustietoa kiinteistöistä sekä toimii työkaluna kiinteistöjen ylläpitoa suunniteltaessa. Seuranta Ohjelma on suurelta osin otettu käyttöön. On kuitenkin vielä osia jotka otetaan käyttöön myöhemmin, kun kaikki jotka käyttävät ohjelmaa hallitsevat sitä paremmin kuin nyt. Työmäärä jaetaan kiinteistönhoitajien kesken tasaisemmin Vuoden aikana tehdään kartoitus nykytilanteesta sekä mahdollisia uusia jakoja. Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvioinnin. Seuranta Kiinteistönhoitajille on vuoden aikana jaettu kiinteistöjä joista heillä on päävastuu. Mitään varsinaista arviointia ei ole tehty. Ruokahuolto- ja siivoustoimi Keittiössä raaka-aineista valmistettavien Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvionnin. ruoka-lajien lukumäärän lisääminen. Seuranta Noin 32 ruoka-lajia 40:stä valmistetaan kokonaisuudessaan omissa keittiöissämme. Kemiönsaaren kunta sirtyy mahdollisuuksien mukaan paikallisiin elintarvikkeisiin ja raaka-aineisiin. Kunta pyrkii myös telekmään tuottajien kanssa viljelysopimukset tarvikkeista. Käyttää mahdollisimman vähän lisäaineita Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvioinnin. sisältäviä elintarvikkeita Seuranta Suuressa osassa elintarvikkeita on pienin mahdollinen määrä lisäaineita. Tämän asian eteen jatketaan töitä. 163

164 Työmäärä jaetaan ruokahuollon henkilö- Vuoden aikana suoritetaan keittiömitoitus. kunnan kesken tasaisemmin Seuranta Keittiömitoitus on tehty vuoden aikana. Työmäärä jaetaan siivoustoimen henkilö- kunnan kesken tasaisemmin Suoritettua siivousmitoitusta käytetään työnjaon perusteena. Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvioinnin. Seuranta Mitään varsinaista arviointia ei ole tehty. Kehityskeskustelu Ympäristötavoite Kehityskeskuksteluja pidetään 1 krt/vuosi/työntekijä Seuranta Kehityskeskusteluja on pidetty 40 henkilön kanssa 45:stä työntekijästä. Kiinteistöt energiakatselmoidaan Vuoden 2012 aikana tehdään energiakatselmus vähintään viidelle kiinteistölle. Seuranta Yhtään kiinteistöä ei ole energiakatselmoitu vuoden 2012 aikana. Seitsemälle kiinteistölle tehtiin vuoden aikana sähköliittymien optimointiselvitys. 164

165 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kiinteistöjen kerrosala Rakennusten määrä Asuinhuoneistoja Aterioiden lukumäärä Siivotut pinta-alat HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Yksikön päällikkö Tekninen asiantuntija - 0,5 0,5 0,5 - Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Toimistosihteeri 0,65 0,75 0,75 0,75 0,75 Kiinteistötyönjohtaja Kiinteistönhoitajia 7,66 8,66 8,66 8,66 8,66 Siivoustyönjohtaja Keittiöhenkilökuntaa 23,3 23,8 23,6 23,6 23,6 Siivoushenkilökuntaa 18, ,7 15,

166 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö KIINTEISTÖYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Toimintatuotot Myyntituotot Vuokratuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Rakennusten ja alueiden kunnossapito Koneiden ja laitteiden kunnossapito Jätteiden käsittely Matka- ja kuljetuspalvelut Sisäiset jätevesimaksut Muut palvelut Sisäiset hallintopalvelut Sisäiset ostot, palvelurink Aineet, tarvikkeet ja tavarat Lämmitys Elintarvikkeet Kalusto Lumen auraus Poltto- ja voiteluaineet Muu materiaali Sähkö Sisäinen vesi

167 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kiinteistöyksikön osalta isot lämmityskustannukset, varsinkin asuntojen osalta, on asia joka suuresti vaikuttaa toimintakatteeseen. Myös ne kiinteistöt, joissa ei tällä hetkellä ole toimintaa, vaan jotka ovat tyhjillään, aiheuttavat kustannuksia kunnalle. Tämä tarkoittaa, että meillä pitää tulevaisuudessa olla selvät tavoitteet siitä, mitä meidän tulee tehdä kiinteistöillemme. Kunnan eri toimintojen tulee miettiä, miten he haluavat toimintojensa olevan rakennettuja sekä mitä kiinteistöjä käytetään kyseisiä toimintoja varten. Meidän tulee kiinteistöyksikön puolesta informoida sisäisiä asiakkaitamme siitä, miten he itse voivat pitää kiinteistön ylläpitokustannukset kohtuullisella tasolla ilman, että se vaikuttaa heidän omaan toimintaansa. Kansalliselta näkökulmalta katsottuna on ainakin kaksi asiaa, joilla voi olla vaikutusta kiinteistöyksikön toimintaan tulevaisuudessa. Toinen on kuntauudistus sekä mahdollinen kuntaliitos ja toinen on se, miten sosiaali- ja terveydenhuolto tullaan järjestämään maassa tulevaisuudessa. Ruokahuolto- ja siivoustoimi aloitti projektin Kotona tehty viikolla 9, Projekti merkitsee sitä, että me valmistamme kouluruoan alusta asti omissa keittiöissämme elintarvikkeista, jotka ovat mahdollisimman vähän prosessoituja ja jotka sisältävät mahdollisimman vähän lisäaineita. Syksyn 2012 aikana tehtiin oppilaiden/opettajien/henkilökunnan kesken tutkimus kouluruoan laadusta. Tutkimuksen tulos oli huomattavasti parempi kuin aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Noin 60 % vastanneista oli sitä mieltä, että ruoka oli erittäin hyvää / hyvää. Tästä hyvästä tuloksesta johtuen päätettiin jatkaa projektia Kotona tehty, elintarvikekustannuksetkin ovat nousseet vain marginaalisesti tästä johtuen. 167

168 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TOIMINTA Yhdyskuntatekniikan yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne- ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehityksestä, ARA-kysymyksistä, laituri- ja satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialasta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammassa tahdissa. Tämä tarkoittaa myös, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, muuttoalttius kunnan sisällä kasvaa, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita ratkaisuja, mikä edellyttää mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa suuret vaatimukset yhdyskuntatekniikan yksikölle. Yksikköön on palkattu yksi uusi asiantuntija, jotta yksikkö voi vastata asiakkaiden palveluntarpeeseen. Henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään toistuvasti yksikköpalavereja ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Nämä tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pienestä organisaatiostamme tulee vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Tie-, viher- ja satama-alueiden lohkominen asemakaava-alueilla Ympäristölupa kunnan pienvenesatamille Saavutettava taso / seuranta Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on, että kunta omistaa yleiset alueet. Vuosittain lohkotaan 2 3 asemakaavan tiealueet. Monella kaava-alueella on tehty esitöitä lohkomisten mahdollistamiseksi, ja useita alueita on lohkottu vuoden aikana. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää tämän päivän vaatimukset ja niillä tulee olla tarvittavat luvat. Vuosittain käydään läpi 1 2 pienvenesatamaa. Kahden satama-alueen ympäristölupahakemukset ovat edenneet ja toisen (Dahlby) hakemus on jätetty. 168

169 Tievalaistuksen ylläpitosuunnitelma 2012 Yleissuunnitelma saneerattavista, parannettavista tai kokonaan uusittavista tievalaistuslinjoista laaditaan vuoden 2012 aikana. Kunnan nykyisistä tievalaistuksista on tehty selvitys, mutta listoja tehtävistä töistä ei ole vielä saatu valmiiksi. Rekisteri kunnan kaduista 2012 Rekisteri laaditaan kaikista kaduista. Rekisterin tulee sisältää rakennusvuosi, maapohjan omistussuhde, kadunpitopäätöksen päivämäärä, asemakaava, pinnan koostumus, liikennemerkit, liittymät, pituus ja leveys, kartta, korjaustarve ja aikataulu jne. Työkalu. Työ työkalun eri osien luomiseksi on jatkunut koko vuoden, mutta varsinaista rekisteriä ei ole laadittu ajanpuutteen takia. 169

170 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö AVAINLUVUT Suoritteet TP10 TP11 TA12 TP12 Laituripaikkojen määrä Henkilöstö Yksikön päällikkö Asiantuntija 1 1,5 1,5 1,5 Toimistosihteeri 2 2,25 2,25 2,25 Työnjohtaja Huoltomies 7 7,6 7,6 7,6 Mittari Nettokustannus, /asukas YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TP12: Suurimmat yksittäiset poikkeamat talousarvion ja tilinpäätöksen välillä: Kosteikkoselvitys Palkkakustannusten alittuminen henkilöstövaihdosten takia Laitureiden ylläpitokustannusten alittuminen Toimintakatteen alitus yhteensä

171 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kaavoitustilanne Suomessa ja Kemiönsaaressa muuttui merkittävästi valtion toimenpiteiden uudistuvan energian tuotannon edistämisen myötä. Tuulivoima on vuonna 2011 antanut leimansa Kemiönsaaren kunnan kaavoituksessa. Tällä hetkellä työn alla on viisi tuulivoimayleiskaavaa ja ajan mittaan määrä luultavasti kasvaa edelleen kahdesta neljällä yleiskaavalla. Tuulivoiman yleiskaavoituksen yhteydessä joillakin tuulivoimapuistoilla on samanaikaisesti meneillään ympäristövaikutusarviointiprosessi, joka helpottaa suunnittelua, mutta joka on henkilöresursseja vaativa. Kaavoitus ja tasavälein vanhojen kaavojen päivitys tulee koko ajan enemmän ja enemmän pakolliseksi yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukselle, kamppailu uusista asukkaista vaatii aktiivista kaavoittamista ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa ihan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA Kemiön keskustan osayleiskaava valmistuu taloussuunnitelmakauden aikana, kuten myös Lammalan yleiskaava. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan, Taalintehtaan yleiskaavan ja Brinkkulla-alueen asemakaavan pitää olla valmiita viimeistään vuonna SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kemiön keskustan osayleiskaava Saavutettava taso / seuranta Kaava valmistuu Seuranta Tavoitteeseen ei ole päästy. Kaavan laajuus ja tavoite on useamman kerran ollut ELY keskuksen ja Varsinais- Suomen liiton keskustelun kohteena kuluvan vuoden aikana. Näin ollen kaava on edennyt erittäin hitaasti. Taalintehtaan osayleiskaava Kaava asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta Tavoite on saavutettu. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena välisenä aikana. 171

172 Lammalan asemakaava Kaava valmistuu Seuranta Tavoitteeseen ei ole päästy. Kaavoitus on myöhässä kaava-alueen pohjakartan päivityksen johdosta. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava Asetetaan nähtäville ehdotusvaiheessa Seuranta Tavoite on saavutettu. Kaava oli nähtävillä luonnoksena myöhäissyksyllä Brinkkullan asemakaava Kaavaluonnostyö aloitetaan Seuranta Tavoitteeseen ei ole päästy. Kaavoitusta ei ole voitu aloittaa koska Kemiön keskustan osayleiskaava ei ole edennyt. Asemakaava Taalintehtaalla Kaavaluonnostyö aloitetaan Seuranta Tavoitteeseen ei ole päästy. Alustavat tutkimukset sekä osayleiskaavatyö ovat myöhästyttäneet aloituksen. Tuulivoima yleiskaavoja Useimmat asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta Tavoite on saavutettu. Kolme kaavaa viidestä on ollut nähtävillä luonnoksina. 172

173 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Valmistuneet yleiskaavat tai päivitykset Valmistuneet rantaosayleiskaavat, pienet päivitykset 4 Valmistuneet asemakaavat tai päivitykset Valmistuneet ranta-asemakaavat Pokkeamisluvat tai suunnittelutarveratkaisut HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Kaavoittaja 0, Kaavoituskoordinaattori 0,35 Toimistosihteeri 0,25 0,25 0,25 Yhteensä 1,55 1,8 2,05 2,05 1,4 173

174 KAAVOITUSYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA12 TP12: Tulot Henkilöstökulut Ostetut palvelut

175 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ On ollut vaikeata tai suoraan sanottuna mahdotonta palkata pätevä kaavoittaja. Tämä vaikuttaa koko yksikön toimintaan. Työtä pitkällä tähtäimellä on vaikeata suunnitella. Yksikön työ on suurimmaksi osaksi kaavakonsulttien töiden koordinointia sekä eri viranomaisten kanssa neuvottelua. Merkittävä osa yksikön työstä kuluu poikkeuksien käsittelemiseen sekä pienempien ranta-kaavojen ja rantaosayleiskaavojen päivittämiseen. Tuulivoimaosayleiskaavat kuluttavat myös suuren osan henkilöstöresursseista. Vuoden 2013 alusta osaston toimistosihteeri on tilapäisesti siirretty kaavoitukseen. Myöhemmin vuoden 2013 aikana tulemme tekemään uuden rekrytointikierroksen yrittääksemme saada kaavoittajan. Yksikön tuleva kehitys on täysin riippuvainen resursseista. Tämä koskee sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Tärkein on kuitenkin henkilöstöresurssi. Lähitulevaisuudessa Taalintehtaan kaavoitus voi ottaa merkittävän askeleen eteenpäin. Tämä koskee ensisijaisesti osayleiskaavaa, mutta sen myötä myös Taalintehtaan sataman asemakaavoitus mahdollistuu. Kemiössä avautuu nyt myös mahdollisuuksia, jotka toivon mukaan antavat Kemiön keskustan osayleiskaavaan vauhtia ja sen myötä etenee myös useampi asemakaava, jotka nyt odottavat yleiskaavan etenemistä. Kasnäsissa uusi asemakaava voi muutaman vuoden näkymällä mahdollistaa uusia ratkaisuja asumiseen ja elinkeinoelämään. Lammalan asemakaavalla on hyvät mahdollisuudet edetä nopeasti, kunhan kaikki materiaali on kunnossa. 175

176 16 TALOUSARVION TOTEUTUMA 16.1 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % HALLINTO-OSASTO TOIMINTATULOT ,08 % TOIMINTAMENOT ,18 % TOIMINTAKATE ,85 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,23 % TILIKAUDEN TULOS ,12 % HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,84 % TOIMINTAMENOT ,90 % TOIMINTAKATE ,79 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,30 % TILIKAUDEN TULOS ,70 % HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,55 % TOIMINTAMENOT ,76 % TOIMINTAKATE ,83 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,83 % TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,23 % TOIMINTAMENOT ,15 % TOIMINTAKATE ,94 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,16 % TILIKAUDEN TULOS ,27 % IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,09 % TOIMINTAMENOT ,27 % TOIMINTAKATE ,89 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,91 % TILIKAUDEN TULOS ,99 % 176

177 2012 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT ,17 % TOIMINTAMENOT ,24 % TOIMINTAKATE ,98 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,49 % KEHISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,04 % TOIMINTAMENOT ,63 % TOIMINTAKATE ,62 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,26 % SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT ,25 % TOIMINTAKATE ,25 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,25 % MATKAILU TOIMINTATULOT ,61 % TOIMINTAMENOT ,56 % TOIMINTAKATE ,22 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,22 % MAASEUTU TOIMINTATULOT ,88 % TOIMINTAMENOT ,05 % TOIMINTAKATE ,34 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,34 % MARKKINOINTI TOIMINTATULOT ,76 % TOIMINTAMENOT ,04 % TOIMINTAKATE ,99 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,99 % ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATULOT ,55 % TOIMINTAMENOT ,20 % TOIMINTAKATE ,40 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,40 % PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT ,23 % TOIMINTAMENOT ,95 % TOIMINTAKATE ,29 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,29 % 177

178 2012 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT ,04 % TOIMINTAMENOT ,09 % TOIMINTAKATE ,62 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,20 % TILIKAUDEN TULOS ,61 % SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,40 % TOIMINTAMENOT ,10 % TOIMINTAKATE ,86 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,99 % TILIKAUDEN TULOS ,30 % LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,87 % TOIMINTAMENOT ,31 % TOIMINTAKATE ,55 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,55 % OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,49 % TOIMINTAMENOT ,62 % TOIMINTAKATE ,12 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,89 % TILIKAUDEN TULOS ,12 % AIKUISOPISTO TOIMINTATULOT ,99 % TOIMINTAMENOT ,30 % TOIMINTAKATE ,17 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,28 % KIRJASOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,54 % TOIMINTAMENOT ,50 % TOIMINTAKATE ,36 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT #DIVISION/0! TILIKAUDEN TULOS ,36 % VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,80 % TOIMINTAMENOT ,72 % TOIMINTAKATE ,13 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,50 % TILIKAUDEN TULOS ,54 % KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,24 % TOIMINTAMENOT ,86 % TOIMINTAKATE ,54 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,94 % 178

179 2012 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATULOT ,28 % TOIMINTAMENOT ,21 % TOIMINTAKATE ,90 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,39 % TILIKAUDEN TULOS ,92 % PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATULOT ,46 % TOIMINTAMENOT ,36 % TOIMINTAKATE ,58 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,80 % SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,89 % TOIMINTAMENOT ,63 % TOIMINTAKATE ,30 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,30 % VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,19 % TOIMINTAMENOT ,73 % TOIMINTAKATE ,08 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,03 % TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,37 % TOIMINTAMENOT ,09 % TOIMINTAKATE ,47 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,38 % TILIKAUDEN TULOS ,62 % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,72 % TOIMINTAKATE ,72 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,72 % 179

180 2012 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINTATULOT ,97 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,47 % TOIMINTAKATE ,67 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,92 % TILIKAUDEN TULOS ,25 % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATULOT ,67 % TOIMINTAMENOT ,51 % TOIMINTAKATE ,04 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,89 % TILIKAUDEN TULOS ,34 % VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,01 % TOIMINTAMENOT ,46 % TOIMINTAKATE ,32 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,70 % KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,45 % TOIMINTAMENOT ,83 % TOIMINTAKATE ,52 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,27 % TILIKAUDEN TULOS ,98 % YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINTATULOT ,85 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,76 % TOIMINTAKATE ,47 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,13 % TILIKAUDEN TULOS ,43 % KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,83 % TOIMINTAMENOT ,52 % TOIMINTAKATE ,08 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,08 % KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATULOT ,75 % TOIMINTAMENOT ,73 % TOIMINTAKATE ,83 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,85 % TILIKAUDEN TULOS ,64 % KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATULOT ,62 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,17 % TOIMINTAKATE ,13 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,25 % TILIKAUDEN TULOS ,77 % 180

181 16.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2012 TULOSLASKELMA Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2012 Talousarvio Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,34 103,55 % Maksutuotot , ,02 105,99 % Tuet ja avustukset , ,12 103,47 % Vuokratuotot , ,67 99,77 % Muut toimintatuotot , ,55 116,32 % TOIMINTATUOTOT , ,36 103,62 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,43-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,80 98,76 % Palvelujen ostot , ,65 104,08 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,02 99,01 % Avustukset , ,56 101,60 % Vuokrakulut , ,53 99,86 % Muut toimintakulut , ,86 165,74 % TOIMINTAKULUT , ,72 669,06 % TOIMINTAKATE , ,93 100,13 % VEROTULOT Kunnallisvero , ,95 100,36 % Yhteisövero , ,74 63,90 % Kiinteistövero , ,42 111,32 % VEROTULOT , ,37 275,58 % VALTIONOSUUDET , ,00 109,19 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,60-100,00 % Muut rahoitustuotot , ,30 74,30 % Korkokulut , ,15 72,86 % Muut rahoituskulut , ,94 104,30 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,51 70,09 % VUOSIKATE , ,21 216,55 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,01 94,25 % SATUNNAISET ERÄT TILIKAUDEN TULOS , ,22-112,29 % POISTOERON VARAUSTEN RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) , ,48 98,22 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) , ,74-159,39 % 181

182 Verotulojen erittely Talousarvio Alkuperäinen talousarvio Ta-muutokset muutosten jälkeen Tilinpäätös Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Vuosi Tulovero-% Kiinteistövero-% Yleinen Vakituinen asuinrakennus % 1 % 0,22 % ,75 % 1,1 % 0,32 % ,75 % 1,1 % 0,32 % ,75 % 1,1 % 0,32 % Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet TA TAmuutos Lopull. TA Tilinpäätös Ero Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä

183 16.3 Investointien toteutuminen 2012 Hallinto-osasto 1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hard-ware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia hallinto-osastoon. Investointi 2012: ATK-varusteita ja ohjelmistoja (soft-ware) Ohjelmistoja Investointi 2012: ATK-varusteita ja ohjelmistoja, tietoverkko Serveri, varmuuskopiointia. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,69 Tulot ,00 Nettomeno , ,69 Analyysi: Toteutettu talousarvion mukaan. Osakkeiden osto Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:stä Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot ,90-27,10 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno ,90-27,10 Analyysi: Toteutettu talousarvion mukaan. Sivistysosasto 1. IT-varusteet ja ohjelmat Sivistysosasto pyrkii jatkuvasti uusimaan koulujen IT-varusteita ja ohjelmia, jotta se pysyisi kehityksen mukana. Myös osaston muut yksiköt uusivat varusteitaan säännöllisesti. Vuosittaisesta euron investoinnista noin 2/3 menee kouluille ja loput muille yksiköille. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,65 Tulot Nettomeno , ,65 Analyysi: Tietokonediden ja IT-varusteiden ostoja kouluille talousarvion mukaan. Noin 7000 euro on linsessimaksuja. Vapaa-ajanyksikkö 1. Taalintehtaan jääkiekkokaukalo Taalintehtaan jääkiekkokaukaloa ei turvallisuussyistä johtuen ole voinut käyttää talvesta 2007 lähtien. Jääkiekkokaukalon tarve on osoittautunut suureksi kahtena viime talvena, jolloin on ollut hyvä talvi. Alueella on tänä aikana ollut jääkenttä, jonka hoidosta on vastannut vapaa-ajanyksikkö. Jääkiekkokaukaloa käyttävät koulut (liikuntatunnit), päiväkodit sekä iltaisin ja viikonloppuisin lähinnä 183

184 lapset ja nuoret. Jääkiekkokaukalo lasketaan perusliikuntapaikaksi, joka tulisi olla kaikissa taajamissa. Investointi 2011: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot Nettomeno , ,00 Analyysi: Jääkiekkokaukalo otettiin käyttöön Johtuen siitä, että kaikkia laskuja ei saatu sekä siitä, että kaukalon alla olevaa pintaa piti tasoittaa kesällä 2012, investointi jatkui keskeneräisenä vuonna Investointi ylitti talousarvion 959,90 eurolla. Ylitys johtuu maa- ja asfaltointitöistä. 2. Simsalabim, uimarantojen kunnostus Simsalabim-hankkeessa on kyse kunnan uimarantojen profiilin nostamisesta. Vapaa-ajan yksikkö ylläpitää kunnan uimarannoista Ölmosin, Kiilan ja Ekniemen uimarantoja. Nämä muodostavat yhdessä Folkhälsanin omistamien/ylläpitämien uimarantojen eli Gammelbyssä sijaitsevan Solbadin, Taalintehtaalla sijaitsevan Sanduddenin sekä Västanfjärdissä sijaitsevan Gräggnäsin kanssa uimarantaverkoston, jota markkinoidaan matkailuinfon ja vapaa-ajanyksikön kautta kaikille kuntalaisille sekä matkailijoille ja osa-aika-asukkaille. Kunnan muut uimarannat toimivat lähinnä paikallisesti niille, jotka asuvat uimarantojen lähellä, ja tekninen osasto hoitaa niitä tarvittaessa. Näille kolmelle kunnan uimarannalle suunnitellaan yleistä siistimistä sekä tason nostamista pukukopeilla, leikkivälineillä, infotauluilla ja pelastusvälineillä. Varusteiden tulee noudattaa opetusministeriön julkaisussa nro 90, Uimarantaopas, määriteltyä yleisiä uimarantoja koskevaa varustelutasoa. Varustelutaso vaihtelee tällä hetkellä jonkin verran rantojen välillä, mutta yleisesti voidaan todeta, että vain vähimmäistaso täyttyy. Suunnitelman tavoitteena on yhtenäistää rakennusten, opasteiden ym. ulkonäkö rannoilla, jotta niistä tulisi mahdollisimman käyttäjäystävälliset. Asukkaat ovat ilmaisseet toivomuksia uimarantojen parantamiseksi lehtien yleisöpalstoilla. Hanke toteutetaan kahtena vuonna Kunnanhallitus on päättänyt, että kunta osallistuu hankkeeseen ja rahoitusta on haettu ELY-keskukselta. Hankeaika oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan , mutta koska ELY-keskus vaati, että hakemusta täydennetään, hankeaika siirretään vuosiksi Talousarvio 2011: avustus , nettoinvestointi Talousarvio 2012: avustus , nettoinvestointi Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,79 Tulot ,41 26,59 Nettomeno , ,38 Analyysi: Hanke on toteutettu ja saatu päätökseen Hanke saatiin myöhässä käyntiin syksyllä 2011, mutta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti vuoden 2012 aikana. Ylitys johtuu siitä, että hankesuunnitelmassa ei ollut varoja välineiden asennukseen. Välineiden asennus sekä laiturit maksoivat Hankebudjetissa ei myöskään ollut huomioitu oman työn palkkoja, jotka olivat

185 Kalusteiden hankinta, Kemiön kirjasto Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot ,00 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Kirjastohankkeen aikataulua siirrettiin kahdella kuukaudella eteenpäin, minkä takia kalusteita ei hankittu talousarviovuoden 2012 aikana. Peruspalveluosasto 1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hard-ware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2012: ATK-varusteita ja ohjelmistoja (soft-ware) ereseptijärjestelmän käyttöönotto ja earkiston käyttöönottoa edeltäviä toimenpiteitä ja hankintoja. Ohjelmistopäivityksiä jotka mahdollistavat hoidon parannettuja työ- ja päätösprosesseja. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,62 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno , ,62 Analyysi (1 ja 2): Tietokoneita ja muita laitteita hankittiin n eurolla budjettia ylittävällä summalla, mutta ohjelmistohankintoja tehtiin alittamalla budjetin n eurolla. Toisaalta rahaa eresepti- ja earkistohankkeisiin oli varattu enemmän rahaa kuin mitä vuoden aikana tarvittiin, ja toisaalta muutamaa projektia ei voitu eri syistä toteuttaa, mikä johti säästöihin. Terveydenhuollon potilastietojärjestelmää päivitettiin osastojen lääkelistalla, rokotuslehdellä ja hoitotarvikkeiden webtilauksilla, yhteensä n euron arvosta. 3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja rollaattoreita. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot ,42-317,58 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno ,42-317,58 Analyysi: Vanhustenhuolto käytti investointimäärärahan suunnitellusti hoitoirtaimiston hankintaan. Yhteensä 10 potilassänkyä hankittiin vanhustenhuollon eri yksiköihin, kuten myös antidecubitus- ja muita patjoja, geriatrinen tuoli ja muutama muu apuväline. 4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. silmänpainemittari, laboratoriolaitteisto, potilasvuoteita, jalkaprässi, hammaslääkärituoli. Investointi 2012:

186 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,65 Tulot Nettomeno , ,65 Analyysi: Terveydenhuoltoyksikkö investoi uuteen hoitoirtaimistoon suunnitellusti. Mm. hankittiin uusi hammaslääkärituoli Taalintehtaan hammashoitolaan. Lääkärinvastaanotoille ostettiin uudet korvaimut ja silmänpainemittarit, laboratorioon linko ja vuodeosastoille jalkaprässi, henkilönosturi ja potilassänkyjä. Hammashuollossa ei uusittu intraoraaliröntgenlaitteita, eikä fysioterapiaan hankittu uutta hoitopöytää, mikä johti n euron säästöihin. Uusien intraoraaliröntgenlaitteiden hankinta tulee muutaman vuoden sisällä eteen, mutta käytetään entisiä kunnes valvonnassa alkaa ilmetä uusimisen tarvetta. 5. Ilmalämpöpumppuja, 12 kpl Ilmalämpöpumppuja eri toimintayksiköihin vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,40 Tulot Nettomeno , ,40 Analyysi: Alun perin oli varattu rahaa 12 ilmalämpöpumpun hankintaan, ja vaikka niitä hankittiin 15 kpl, euron määräraha oli riittävä. 6. Kemiön terveysaseman laajennuksen suunnittelu, huonesuunnittelu tehdään v Investointi 2012: 0 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka, hallinto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin. Investointi 2012: ATK-varusteet ja ohjelmat, ohjelmistot Ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat vuoden aikana. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,90 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno , ,90 Analyysi: Tietokoneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta osaston tarpeisiin. 186

187 Koulukiinteistöjen myynti Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot 0 0,00 Tulot , ,03 Nettomeno , ,03 Analyysi: Mjösundin koulu: myyntihinta , tasearvo 9 418,24, tuloslaskelman voitto ,76 Tjudan koulu: myyntihinta , tasearvo ,43, tuloslaskelman voitto 2 187,57 Björkbodan koulu: myyntihinta , tasearvo ,10, tuloslaskelman tappio ,10 Ytterkullan koulu: myyntihinta , tasearvo ,26, tuloslaskelman tappio ,26 Kiinteistöt 1. Kemiön koulukeskuksen ilmastointi Kemiön koulukeskuksen ilmastoinnin toteuttaminen vuonna 2010 tehtyjen suunnitelmien mukaan. Hankinta tehtiin vuonna 2011 molemmille osille. Kokonaisinvestointi joka toteutetaan vuosien 2011 ja 2012 aikana. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,92 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno , ,92 Analyysi: Ilmanvaihdon toinen osa toteutettiin vuoden 2012 aikana. Konehuone joka piti rakentaa tuli huomattavasti laskettua kalliimmaksi ja lisäksi osa kattopellistä vaihdettiin. 2. Sprinklereiden asentaminen Almakotiin Sprinklereiden asennus aloitetaan Almakodissa vuonna 2010 tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Asennuksen yhteydessä kiinteistö varustetaan myös varavoimalaitoksella. Työt tehdään kahden vuoden aikana. Investointi 2012: Investointi 2013: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Sprinkleröintiä ei toteutettu suunnitellusti, vaan siirrettiin ajassa eteenpäin. 187

188 3. Lapsikylän rakentaminen Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuoden 2012 aikana vuonna 2011 tehtyjen suunnitelmien mukaan. Suunnitelmat ovat että päiväkoti voisi olla muuttovalmis syksyllä Investointi 2012: Investointi 2013: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,34 Tulot 0,00 Nettomeno , ,34 Analyysi: Uuden päiväkodin rakentamista ei aloitettu vuoden 2012 aikana. Kunnanvaltuusto on määrännyt uuden rakennuspaikan. Rakentamisen mahdollistamiseksi, tulee alueelle laatia asemakaava. Asemakaavaprosessi on käynnissä ja kun kaava on hyväksytty aloitetaan uudelleen itse rakennuksen, piha-alueiden sekä liikennejärjestelyjen suunnittelu. Kirjanpidossa on jonkin verran suunnittelukustannuksia. 4. Amospuiston suihku- ja pukeutumistilat Lapsikylän yhteyteen rakennetaan suihku- ja pukeutumistilat Amospuiston liikuntapaikkojen tarpeisiin. Kokonaisinvestointi Investointi 2012: Investointi 2013: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Amospuiston tarpeita varten suunnitteilla olevien suihku- ja pukeutumistilojen suunnittelu käy käsi kädessä päiväkodin suunnittelun kanssa. Tilojen toteutus ei näin ollen ole tapahtunut vuoden 2012 aikana. Jatkosuunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja suihku- ja pukeutumistilojen osalta. Ne rakennetaan joko päiväkotirakennukseen tai erillisenä rakennuksena. 5. Dalsbruks skola, piha-alue sekä ministadion Dalsbruks skolanin piha-alueen toteutus sekä ministadionin rakentaminen pihalle. Kokonaisinvestointi Ministadionin rakentamiseen on mahdollista hakea tukea Nettoinvestointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,63 Tulot ,00 0,00 Nettomeno , ,63 Analyysi: Urakka toteutettiin kesän 2012 aikana talousarvion mukaan. 188

189 6. Västanfjärds skola Koulussa ei tänä päivänä ole suihkuja tai pukuhuoneita. Koulun yhteyteen rakennetaan tilat, joissa on sekä suihkuja että pukuhuoneita. Tämän lisäksi rakennetaan lähiliikunta-alue, joka edistää liikuntaopetuksen mahdollisuuksia. Investointi 2012: netto Investointi 2013: netto Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,13 Tulot ,00 0,00 Nettomeno , ,13 Analyysi: Lähiliikuntapaikka rakennettiin suurimmaksi osaksi kesän 2012 aikana. Suihku- ja pukeutumisrakennus rakennetaan ja pienempiä töitä lähiliikuntapaikan yhteydessä jatketaan kesän 2013 aikana. 7. Silverbacken, katon maalaus Silverbackenin palvelukoti valmistui vuoden 2006 aikana. Peltikatto on vielä maalaamatta ja pitää näin ollen maalata. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot ,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0,00 Analyysi: Saadut tarjoukset ylittivät talousarvion määrärahat ja isompi määräraha on varattu vuoden 2013 talousarviossa, jotta työ voidaan suorittaa kesän 2013 aikana. 8. Huoltohallin varustus Kunnan uusi huoltohalli tulee varustaa työkaluilla ja muulla irtaimistolla huoltohenkilökunnan tarpeisiin. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot ,90-358,10 Tulot 0,00 Nettomeno ,90-358,10 Analyysi: Huoltohalliin hankittiin erilaisia tarvikkeita, hankinnat toteutettiin talousarvion mukaan. 189

190 9. Toimenpidesuunnittelu Almakoti Vuosien 2010 ja 2011 aikana on tehty kuntoarvioita muutamassa kunnan kiinteistössä, mm. Almakodissa. Raportissa mainittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseksi on tehtävä tekninen suunnittelu. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,45 Tulot 0,00 Nettomeno , ,45 Analyysi: Almakodin saneerauksen suunnittelu pääsi vauhtiin syksyllä. Suunnittelutyö oli huomattavasti oletettua laajempi. Vaikka itse saneeraus siirtyy ajassa eteenpäin, voidaan näitä suunnitelmia käyttää, mahdollisesti pienemmillä muutoksilla riippuen käyttäjien tarpeista tulevassa saneerauksessa. 10. Almakodin saneeraus Kun saneerauksen tekninen suunnittelu on tehty, saneeraustyöt aloitetaan sprinklereiden asennuksen yhteydessä. Saneeraus on kattava ja tehdään vuosien aikana. Kokonaisinvestointi 1,4 M. Investointi 2012: Investointi 2013: Investointi 2014: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Almakodin saneeraus siirtyy muutaman vuoden ajassa eteenpäin. 11. Kemiön paloaseman lämmitysjärjestelmä Kemiön paloaseman lämmitysjärjestelmä on saneerauksen tarpeessa. Vuoden aikana tehdään välttämättömät toimenpiteet lämmönsaannin varmistamiseksi. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Vuoden aikana alettiin perusteellisemmin miettiä uuden paloaseman rakentamista Kemiöön. Tämä osaksi siksi että rakennus on todettu niin huonokuntoiseksi pelastuslaitoksen tilaamassa kuntoarviossa että on edullisempaa rakentaa uusi asema kuin saneerata vanhaa, osaksi myös siksi että rakennus on vuokratontilla jonka vuokra-aika päättyy kevään 2015 aikana. Tästä syystä ei vuoden aikana tehty mitään toimenpiteitä paloasemarakennukselle. 12. Suunnitelma rakennusten vahinkojen korjaamiseksi Vuosina 2010 ja 2011 on tehty kuntoarvioita osassa kunnan kiinteistöistä. Kuntoarvioraportit toimivat työkaluna tulevia saneerauksia suunniteltaessa ja näin ollen on syytä myös jatkossa tehdä muutama arvio vuodessa. Investointi 2012:

191 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot ,00 3,00 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 3,00 Analyysi: Vuoden aikana tehtiin kuntoarviot kolmessa kunnan kiinteistössä ja lisäksi perusteellisempi tutkimus julkisivun kunnosta yhden kiinteistön osalta. Tämä on osa siitä että saadaan kiinteistöjen kunto kartoitettua. 13. Taalintehtaan kaukolämpöverkko, liittymismaksut ja lämmönvaihtimet Kunnalliset kiinteistöt Taalintehtaalla jotka tällä hetkellä lämmitetään öljyllä, liitetään suunniteltuun kaukolämpöverkkoon. Investointi koostuu kiinteistöjen lämmönvaihtimista sekä liittymismaksuista. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,65 Tulot 0,00 Nettomeno , ,65 Analyysi: Vuoden 2012 talousarvio perustui Planora Oy:n tekemään kustannus- ja kannattavuuslaskelmaan. Lämmönvaihtimet tulivat huomattavasti laskettua kalliimmiksi. Tämä suurimmaksi osaksi siitä syystä että Dalsbruks skola ja Liikuntahalli toteutettiin kolmella erillisellä liittymällä ja lämmönvaihtimella kun ne suunnitteluvaiheessa oli nähty yhtenä kokonaisuutena. 14. Mahd. Lammalan kaukolämpöverkon liittymismaksujen siirtäminen eteenpäin Kunnalliset kiinteistöt Lammalassa liitetään suunniteltuun kaukolämpöverkkoon. Investointi koostuu kiinteistöjen lämmönvaihtimista sekä liittymismaksuista. Investointi 2012: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,08 Tulot 0,00 Nettomeno , ,08 Analyysi: Liittymismaksut on kirjattu vuodelle 2011 kun lämmönvaihtimet asennuksineen on kirjattu vuodelle 2012, liittymät toteutettiin talousarvion mukaan. 191

192 15. Siivous- ja keittiökoneita Osa keittiöiden koneista on vaihdon tarpeessa lähiaikoina. Myös siivouspuolella on tarvetta hankkia uusia koneita. Investointi 2012: Investointi 2013: Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot ,25 95,25 Tulot 0,00 Nettomeno ,25 95,25 Analyysi: Ruokahuoltotoimeen hankittiin vuoden aikana mm. uusia astioita Kemiön koulukeskukseen sekä lämpövaunuja Hannakotiin ja siivoustoimeen siivouskoneita. Villa Landen muutostyöt Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,16 Tulot 0,00 Nettomeno , ,16 Analyysi: Muutostöitä varten on tehty suunnitelmat. Itse työt toteutetaan vuoden 2013 alussa. Kemiön koulukeskuksen kalusteiden hankinta sekä kosteusvaurioituneiden tilojen saneeraus Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,84 Tulot 0,00 Nettomeno , ,84 Analyysi: Kosteusvaurioituneet tilat on saneerattu ja varustettu uusilla kalusteilla talousarvion mukaan. Västanfjärd, suihku- ja pukeutumistilojen toteuttaminen Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Suihku- ja pukeutumistilojen suunnittelu on aloitettu vuoden aikana, toteutus kesän 2013 aikana. Stalls café-kiinteistön osto Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot ,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0,00 Analyysi: Kunta sai vuoden aikana mahdollisuuden saattaa päätökseen vuonna 2011 annettu kiinteistön Stalls café 192

193 ostotarjouksen. Valtuusto myönsi lisämäärärahaa kiinteistön ostoon ja kauppa toteutettiin. Kemiön kunnankeskuksen kiinteistö (meneillään oleva hankinta, tilinpäätös 2011) Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,32 Tulot 0,00 Nettomeno , ,32 Analyysi: Työt kellaritilojen osalta valmistuivat alkuvuodesta alkuperäisen talousarvion mukaan. Kemiön koulukeskus, kylpyhuone (meneillään oleva hankinta, tilinpäätös 2011) Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,90 Tulot 0,00 Nettomeno , ,90 Analyysi: Osa suihku- ja pukeutumistilojen saneerauksen kustannuksista meni vuoden 2012 puolelle, urakka toteutettiin alkuperäisen talousarvion mukaan. Kemiön koulukeskus, palohälyttimet (lisähankinta) Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Lisätyönä tilattiin kolmen ulko-oven kytkeminen samaan sähköiseen järjestelmään kuin kunnantoimistojen sekä Dalsbruks skolanin ovet ovat. Bostads Ab Boda Tull, lainaosuus Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Asuntoyhtiö vaihtoi lämmönlähdettä maalämpöön saatuaan lämpönsä aikaisemmin läheiseltä koululta. Lisäksi rakennuksen kattoa korjattiin. Kunta maksoi projektin lainaosuutensa pois. Uuden paloaseman suunnittelu Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , ,00 193

194 Analyysi: Kuten kohdan 11 analyysissä mainitaan, niin alettiin vuoden aikana perusteellisemmin miettiä uuden paloaseman rakentamista Kemiöön. Saadakseen avustushakemus jätettyä Palosuojelurahastoon vuodenvaihteeseen mennessä, tehtiin arkkitehtisuunnitelmat uutta paloasemaa varten. Yhdyskuntatekniikka 1. Tievalaistus Tievalaisimien ja -lamppujen uusimiseen tulee kulumaan useita vuosia, mutta samalla nämä toimenpiteet tulevat vähentämään sähkönkulutusta. Vuonna 2012 saatetaan valmiiksi mm. vuonna 2011 kaapeloidut tievalaistuslinjat (Bergströmintie, Vretantie, Tuomarinkehä ja muut tieosuudet Taalintehtaalla, joissa tehtiin yhteistyötä kaukolämpölinjojen rakentamisen yhteydessä). Tavoitteena on myös vastedes tehdä yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa yhteisten kaapeliojien osalta. Lähivuosina tarkastellaan tievalaistuslinjojen leasingin eri vaihtoehtoja. Talousarvio Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,82 Tulot 0,00 Nettomeno , ,82 Analyysi: Kaikkia valaistuja tieosuuksia, joiden suunniteltiin valmistuvan vuonna 2012, ei saatu valmiiksi. Syynä tähän oli ajanpuute ja liian pieni budjetti. Budjetti ylittyi. 2. Asemakaavateiden asfaltointi Asemakaavateiden asfaltointi eri puolilla kuntaa Talousarvio Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,75 Tulot , ,50 Nettomeno , ,25 Analyysi: Asfaltin paikkauksia tehtiin tievalaistuksen rakentamisen yhteydessä ja kaapelinvetoja yhdessä muiden kaapelioperaattoreiden kanssa. Muut kaapelioperaattorit ovat maksaneet oman osuutensa asfaltoinnista. Budjettikehykset ylittyivät. 194

195 3. Raakamaan hankinta Tulevien asemakaavojen suunnittelun helpottamiseksi, tulevien liikenneratkaisujen helpottamiseksi Kemiön keskustassa sekä kevyenliikenteen väylälle Kulla-Släts välille tulee raaka-maata ostaa. Investointi Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,99 Tulot , ,12 Nettomeno , ,11 Analyysi: Menot: Maa-alueiden osto asemakaavojen toteuttamiseksi 3 050,00 Asuintonttien takaisinosto ,00 Etuosto-oikeuden käyttäminen, Kasnäs ,01 Yhteensä ,01 Tulot: Omakotitalotonttien myynti, tuloslaskelman voitto ,12 4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamatta ja osalla on suuri perusparannuksen tarve. Vanhojen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on velvollisuus rakentaa tietyt kadut kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnon joustavuuden mahdollistamiseksi on tärkeää saada määrärahoja tällaisille toimenpiteille. Investointi Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,37 Tulot ,00 Nettomeno , ,37 Analyysi: Vuoden aikana Dahlbyssä on hoidettu kuntoon useita pienempiä tieosuuksia ja Koulutien kunnostamista on suunniteltu. Määrärahat ylitettiin. 5. Mm. aallonmurtajan suunnittelu ja toteuttaminen Taalintehtaan satamassa Aallonmurtajan toteuttaminen Taalintehtaan satamassa vaatii tarkkoja selvityksiä ja suunnitelmia. Investointi Investointi Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,00 Tulot 0 0,00 Nettomeno , ,00 Analyysi: Työ viivästyi mm. merenpohjatutkimusten pitkittymisen takia. Budjetoitua määrärahaa ei siten tarvittu kokonaan. 195

196 6. Tiesuunnitelma ja Arkadiantien Dragsfjärdintien risteyksen ja lähiympäristön tieratkaisujen toteuttaminen Arkadiantien eteläisten osien liikennejärjestelyjen parantamiseksi tulee tehdä tiesuunnitelma jonka jälkeen risteys rakennetaan uudelleen. Investointi Investointi Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,51 Tulot 0 0,00 Nettomeno , ,51 Analyysi: Suunnittelu on edennyt aktiivisesti vuoden aikana ja budjetti ylittyi hieman. Laituritoiminta Laitureiden perusparannuksiin ja laiturin osien uusimiseen. Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,08 Tulot 0 0,00 Nettomeno , ,08 Analyysi: Useita laitureita perusparannettiin vuoden aikana. Viime vuoden tilinpäätös on korjattu (34 224,78 ) vähentämällä viime vuoden ylijäämä. Tämä ei näy vuoden 2012 investoinnin toteutumassa, vaan käyttötalousosan poistoissa. Budjetoitua määrärahaa ei tarvittu kokonaan. Engelsbyn oja Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,39 Tulot , ,40 Nettomeno , ,99 Analyysi: Hanke on jatkunut monta vuotta ja toteutettu suurelta osin vuonna Hankkeeseen on budjetoitu varoja aiempina vuosina, mutta ei enää vuodelle Yhdyskuntatekniikka yhteensä Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,23 Tulot , ,02 Nettomeno , ,25 Analyysi: Joistakin pienemmistä investointiosien ylityksistä huolimatta yhdyskuntateknisen yksikön investointibudjetti piti kokonaisuudessaan. Talousarvio alittui eurolla. 196

197 KUNTA Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,52 Tulot , ,46 Nettomeno , ,98 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,94 Tulot , ,68 Nettomeno , ,62 KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot , ,58 Tulot , ,78 Nettomeno , ,36 197

198 16.4 Rahoitusosan toteutuminen 2012 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2012 Talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,21 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät , ,16 Investointien rahavirta Investointimenot , ,58 Rahoitusosuudet investointeihin , ,63 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,99 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,57 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille , ,34 Antolainasaamisten vähennykset , ,50 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,64 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,50 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,64 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , ,38 Rahoituksen rahavirta ,00 0, , ,74 Rahavarojen muutos , , ,83 198

199 17 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,14 Maksutuotot , ,75 Tuet ja avustukset , ,02 Muut toimintatuotot , ,30 Toimintatuotot , ,21 Valmistus omaan käyttöön , ,03 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,33 Muut henkilösivukulut , ,53 Henkilösivukulut , ,86 Henkilöstökulut , ,63 Palvelujen ostot , ,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,28 Avustukset , ,21 Muut toimintakulut , ,09 Toimintakulut , ,61 Toimintakate , ,37 Verotulot , ,24 Valtionosuudet , ,96 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot , ,55 Muut rahoitustuotot , ,10 Korkokulut , ,54 Muut rahoituskulut , ,86 Rahoitustuotot- ja kulut , ,75 Vuosikate , ,08 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,46 Poistot ja arvonalentumiset , ,46 Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,62 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,49 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,11 199

200 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,08 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät 7 554, ,09 Investointien rahavirta Investointimenot , ,23 Rahoitusosuudet investointeihin , ,14 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,53 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,43 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste , ,75 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 9 286, ,64 Vaihto-omaisuuden muutos 5 476, ,85 Saamisten muutos , ,15 Korottomien velkojen muutos , ,71 Rahoituksen rahavirta , ,98 Rahavarojen muutos , ,55 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,62 Rahavarat , , , ,55 200

201 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 492, ,48 Tietokoneohjelmistot , ,63 Muut pitkävaikutteiset menot , ,57 Aineettomat hyödykkeet , ,68 Aineelliset oikeudet Maa- ja vesialueet , ,50 Rakennukset , ,65 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,25 Koneet ja kalusto , ,78 Muut aineelliset hyödykkeet , ,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,94 Aineelliset oikeudet , ,27 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,88 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 891,40 891,40 Muut saamiset ,00 Sijoitukset , ,28 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,23 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 7 992, ,34 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,47 Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,11 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,75 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , ,06 Siirtosaamiset , ,38 Lyhytaikaiset saamiset , ,19 Saamiset , ,19 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,96 201

202 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,24 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut omat rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,18 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,11 OMA PÄÄOMA , ,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,99 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,99 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,06 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,47 Muut toimseksiantojen pääomat 2 600, ,15 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,68 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,51 Lainat julkisyhteisöiltä , ,21 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,91 Siirtovelat Pitkäaikainen , ,63 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,14 Lainat julkisyhteisöiltä , ,22 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot , ,26 Ostovelat , ,72 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,39 Siirtovelat , ,40 Lyhytaikainen , ,13 VIERAS PÄÄOMA , ,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,96 202

203 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) -7 5 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 6 73 Muut rahoitustuotot Korkokulu Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset 1 Satunnaiset erät 109 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 5 3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 39,94 41,65 Vuosikate / Poistot, % 104,51 155,48 Vuosikate, euroa / asukas 551,24 769,29 Asukasmäärä

204 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 109 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot bland bestående aktiva Toiminnan ja investointie rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -2-8 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 2 Oman pääoman muutokset 7 Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11-7 Vaihto-omaisuuden muutos 14-1 Saamisten muutokset Korottomienvelkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 62,21 86,82 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,24 49,68 Lainanhoitokate 1,04 1,07 Kassan riittävyys

205 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Immateriella oikeudet rättigheter Muut Övriga pitkävaikutteiset utgifter med lång menot verkningstid Ennakkomaksut Förskottsbetalningar Aineelliset hyödykkeet Maa- Mark- ja och vesialueet vattenområden Rakennukset Byggnader Kiinteät Fasta konstruktioner rakenteet ja laitteet och anordningar Koneet Maskiner ja kalusto och inventarier Liittymismaksut Anslutningsavgifter Muut Övriga aineelliset materiella hyödykkeet tillgångar Ennakkomaksut Förskottsbetalningar ja keskeneräiset och hankinnat pågående anskaffningar Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Andelar i intressesamfund Osakkeet Aktier och ja andelar osuudet Muut Övriga lainasaamiset lånefordringar Muut Övriga saamiset fordringar Muut Övriga osakkeet aktier och ja osuudet andelar Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset Långfristiga fordringar saamiset 9 3 Lyhytaikaiset Kortfristiga fordringar saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

206 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Avskrivningsdifferens Poistoero Reserver Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääomas VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä

207 207