Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintona

Transkriptio

1 2013 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintona Ammatillisten tutkinnon osien muutokset 2013/ Tutkinnon perusteet 2010 Hyväksytty Seurakuntaopiston johtoryhmässä

2 SISÄLLYS 1 SEURAKUNTAOPISTON ARVOT JA OPPIMISKULTTUURI Seurakuntaopiston arvopohja Oppimiskulttuuri ja oppimiskäsitys AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen yleiset tavoitteet Yhteiset painotukset ja niiden toteutuminen NÄYTTÖTUTKINTONA SUORITETTAVA TUTKINTO Näyttötutkintojärjestelmä Henkilökohtaistaminen Hakeutumisvaihe Tutkinnon suorittaminen Ammattitaidon hankkiminen aikuiskoulutuksessa Valmistavan koulutuksen oppimisympäristöt OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Oppimisen ja osaamisen arviointi Näyttötutkintojen arviointi ja kehittäminen Arvioinnista, oikaisumenettelystä, tutkintosuoritusten uusinnasta ja arviointipäätöksestä tiedottaminen Arvosanat ja todistukset OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO Opintojen ohjaus ja sen tavoitteet Opiskelijahuolto ja sen tavoitteet ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Erityisopetuksen perusteet Erityisopetuksen tarpeen arviointi Erityisopetuksen toteuttaminen PERIAATTEET OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMISTA JA PALAUTTAMISTA KOSKEVISSA ASIOISSA MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet

3 10.2 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, muodostuminen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov Hoito ja huolenpito 20 ov Kuntoutumisen tukeminen 15 ov LIITE 1 ARVIOINTISUUNNITELMA/ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, näyttötutkintona

4 LUKIJALLE Oppiminen ja opiskelu suuntautuvat aina kohti jotain uutta. Jokainen oppimistilanne on retki uusien asioiden keskelle tai uusien löytöjen tekemistä tuttujen asioiden ympäriltä. Opetussuunnitelma on kartta, jonka avulla suunnistetaan eteenpäin kohti suoritettavia tutkintoja ja hyvää ammatillista osaamista. Oppiminen tapahtuu välillä hitaasti, lähes huomaamattomasti. Joskus oppiminen tuottaa oivaltamisen iloa ja silloin voi todeta että asia onkin helpompi kuin miltä se aluksi näytti. Lähes jokainen tuntee usein opintojen aikana olevansa eksyksissä ja oppiminen tuntuu työläältä. Oppiminen vaatii aina aikaa ja joskus myös paljon työtä. Opiskelu tarjoaa mahdollisuuden harjoitella ja kokeilla, oppia uutta ja kehittää vanhaa. Tärkeä osa opintoja on myös että oppii kantamaan vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja ympäristöstä. Opetussuunnitelma kuvaa koulutuksen kokonaisuutta ja tavoitteita. Opetussuunnitelma ohjaa opettajien ja opiskelijoiden toimintaa sekä auttaa työelämän edustajia tunnistamaan ja tukemaan oman alansa osaamisen kehittämistä. Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet määrittelevät ne asiat ja kokonaisuudet, jotka opiskelijan on osattava voidakseen toimia oman alansa ammattilaisena. Seurakuntaopistolla järjestettävän koulutuksen lähtökohdat, periaatteet ja menettelytavat on koottu Seurakuntaopiston opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Oppimiskäsitys, arvot, keskeiset käsitteet sekä kaikille tutkinnoille yhteiset asiat määrittelevät sen, miten oppimista tuetaan ja opetus toteutetaan. Seurakuntaopiston opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat sisältävät kuhunkin tutkintoon liittyvät käytännön asiat. Opetusmenetelmät, tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset kuvaavat sen, miten tutkinnot suoritetaan. Ammatillista koulutusta kehitetään koko ajan vastaamaan aikaisempaa paremmin työelämän muuttuvia tarpeita. Uudet opetussuunnitelmat perustuvat uudistuneisiin opetusalan ohjeisiin ja säädöksiin, joissa työelämävastaavutta, suoritusmahdollisuuksien monipuolisuutta ja joustavuutta on lisätty. Samalla on yhdenmukaistettu avaintaitojen määritelmiä ja koulutuksen käsitteitä eurooppalaisten suositusten mukaisesti. Myös opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimisympäristöjen yhteisöllisyyden vahvistamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Onnea opintoihin! Hannu Harri rehtori 4

5 1 SEURAKUNTAOPISTON ARVOT JA OPPIMISKULTTUURI 1.1 Seurakuntaopiston arvopohja Seurakuntaopisto on kirkollinen oppimis- ja kehittämiskeskus, joka kouluttaa ammattiosaajia kirkon ja yhteiskunnan tarpeisiin. Seurakuntaopisto tarjoaa sosiaali- ja terveysalan sekä humanistisen ja kasvatusalan ammatillisen koulutuksen lisäksi yleissivistävää koulutusta ja työelämän kehittämispalveluja. Ammatillista koulutusta järjestetään perustutkintoina ja ammattija erikoisammattitutkintoina. Seurakuntaopisto toimii myös oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaavana oppisopimuspalveluiden tarjoajana. Seurakuntaopisto kuuluu useisiin yhteistyöverkostoihin, joista merkittävin on Diakoniaopistot -verkosto ( Verkoston tavoitteena on toteuttaa kristillisestä arvopohjasta lähtevää laadukasta opetusta ja työelämäpalvelua. Yhteistoiminnalla pyritään vahvistamaan ja syventämään oppilaitosten kristillistä kasvatustehtävää, diakonista missiota ja näihin liittyvää alueellista ja valtakunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Verkoston yhteisenä painoalueena on huolehtia syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten koulutuspoluista. Diakoniaopistot -verkostossa diakonia ymmärretään palvelutyönä, joka on erottamaton osa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Se on käytännöllistä ja konkreettista toimintaa ihmisten kanssa. Seurakuntaopistolla kiinnitetään erityisesti huomiota kristilliseen kasvatukseen ja yhteisöjen kautta ihmisen kasvuun. Kuvio 1. Diakonisen työn ulottuvuudet toimintaamme ohjaavina periaatteina 5

6 Seurakuntaopiston koulutusajattelu perustuu kristillisiin ja sosiaalieettisiin arvoihin. Näiden arvojen mukaan ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa jokaisen oikeutta hyvään elämään ja jatkuvaan kasvuun sekä vastuuta syrjäytymisen ehkäisystä. Seurakuntaopiston arvopohjasta nousevat yksilöllisyyden ja erilaisuuden arvostaminen, lähimmäisyys, suvaitsevaisuus ja osallisuus yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa. Yhdenvertainen kohtelu koskee kaikkia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Monenlaisten elämänkatsomusten kunnioittaminen ja suvaitsevaisuuteen kasvaminen kuuluu opiston monikulttuuriseen ilmapiiriin. Oppijoiden erilaisuutta ja erityistarpeita pyritään tunnistamaan ja tukemaan jokaisen mahdollisuuksia opintojen eteenpäin saattamiseen. Esteettömyys on huomioitu osassa opetustiloja. Seurakuntaopiston kanssa samalla kampusalueella toimivat Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään toimipaikka, Kirkon Koulutuskeskus ja Eteva kuntayhtymä. Kampusalueella toimii vammaisalan kehittämisklinikka, johon on keskitetty vammaisalan palvelu-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Se tuottaa ja kehittää perheiden kanssa työskentelyn toimintamalleja vuorovaikutuksessa asiakkaiden, alan työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden kesken. Kuvio 2. Kampusalueen toimijat. 1.2 Oppimiskulttuuri ja oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään kokonaisvaltaisena prosessina, jossa oppijan tiedot, kokemukset ja ajatukset rakentuvat ja muotoutuvat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Oppija kasvaa ja kehittyy monipuolisesti, sillä ammatillisen kasvun ja oppimisen lisäksi olennaista on myös oppijan persoonallisuuden kasvu. Tavoitteena on, että jokaisella Seurakuntaopiston opiskelijalla on mahdollisuus löytää ja kehittää omia voimavarojansa ja tiedostaa oma arvonsa ihmisenä. Lisäksi tavoitteena on, että jokainen opiskelija kokee olevansa vastuussa myös toisista ja että hänelle välittyy kokemus toivosta ja uusista mahdollisuuksista. Oppiminen on aina tilanne- ja kulttuurisidonnaista. Seurakuntaopistolla on keskeistä välittämisen kulttuuri. Sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys henkilökohtaisen kehittymisen ja kasvun tukijoina. Sosiaalisten taitojen kehittymisessä painotetaan kykyä ilmaista itseään, kuunnella toisia, kunnioittaa erilaisia mielipiteitä ja ajattelutapoja sekä kykyä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Erilaisissa sosiaalisissa toimintatilanteissa, kuten ryhmätöissä, yhteisprojekteissa ja keskusteluissa, opiskelijalla on mahdollisuus oman ja muiden toiminnan reflektointiin ja sitä kautta uuden tiedon tuottamiseen. Yhdessä jaetaan myös käytännön työtilanteisiin liittyviä kokemuksia, havaintoja ja tilanteita. Opiskelijan, opiskelijaryhmän ja opettajan keskinäisellä vuorovaikutuksella on ratkaiseva merkitys oppimisen tuloksellisuudelle. Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja ei yksinomaan tiedonjakaja. 6

7 Opetuksessa painotetaan tiimityöskentelyn, ammatillisen vuorovaikutuksen ja monialaisen yhteistyön merkitystä keskeisenä osana ammattitaitoa. Koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia tunnistaa ja tiedostaa erilaisia arvoja sekä käsitellä eettisiä ongelmia. Monikulttuurisuuden edistämiseksi järjestetään opetusta mm. vieraista uskonnoista, nuorisokulttuureista, vähemmistöryhmistä ja vammaisuudesta sekä pyrimme huomioimaan ne luonnollisella tavalla osana monipuolisia oppimisympäristöjämme. Pyrimme siihen, että opiskelija osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Keskeistä opinnoissa on myös ammattieettisiin kysymyksiin perehtyminen. Koulutuksessa käsitellään erilaisia kauneuskäsityksiä sekä erilaisia viihtymiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Perinteiden vaaliminen on tärkeä osa oppilaitoksen elämää. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan osallistamalla opiskelijoita järjestämään juhla- ja kulttuuritilaisuuksia. Opiskelu ja oppiminen tapahtuvat yhä enemmän oppilaitoksen ulkopuolella. Elämään kuuluvien tilanteiden kohtaaminen ja niiden yhteinen käsittely auttaa ymmärtämään ilmiöiden taustalla vaikuttavia yksilöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia sekä yhteiskunnallisia tekijöitä. Opiskelussa korostuu prosessikeskeisyys ja oppiminen nähdään ongelmaratkaisuprosessina, joka perustuu työelämästä ja yhteiskunnasta nouseviin ajankohtaisiin tarpeisiin ja kysymyksiin. Useissa tutkinnoissa edellytetään oman työn kehittämishankkeen suunnittelua, toteutusta ja arviointia opintojen aikana. Jokaisen opiskelijan oppimisen tarpeet ovat henkilökohtaisia. Olemassa olevaan osaamiseen vaikuttavat aikaisemmat opinnot, työkokemus, vapaa-ajan harrastustoiminta ja elämänkokemukset. Oppijan omat havainnot, ajattelu sekä tiedon valikointi, tulkinta ja jäsentäminen vaikuttavat myös merkittävästi oppimiseen. Oppimiskulttuurimme korostaa opiskelijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessinsa suunnittelijana, toteuttajana ja arvioijana. Myös kuva itsestä oppijana rakentuu prosessin aikana. Tärkeää on kunkin omien voimavarojen tunnistaminen, tukeminen ja käyttö. Seurakuntaopisto kouluttaa ammatteihin, joissa itseohjautuvuus eli vastuu omista tavoitteista, toiminnasta ja niiden arvioinnista, on keskeinen osa ammattitaitoa. Itseohjautuvan työ- tai opiskelutavan oppiminen vie aikaa. Itseohjautuva oppiminen on toimintatapa, joka edellyttää vuorovaikutusta opiskelijan, opettajien ja ohjaajien välillä oppimisprosessin kaikissa vaiheissa suunnittelusta arviointiin. Opettajilta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajilta tämä edellyttää ohjauksen suhteuttamista opiskelijan itseohjautuvuuden taitoihin. Opiskelijoiden ja opettajien ammatilliselle kasvulle luo haasteen jatkuvasti kasvavan tietomäärän käsittely ja jäsentäminen. Itsenäisen tiedonhankinnan ja oman työn kehittämisessä kirjaston ja tietoverkkojen merkitys oppimisympäristönä on keskeinen. Samalla kun mahdollisuudet tiedon vastaanottamiseen ovat lisääntyneet, korostuu tiedon kriittisen arvioinnin merkitys. Oppimiseen kuuluvat myös erilaiset tunteet kuten onnistuminen, tyytyväisyys, hämmennys ja jopa pelko, pettymys tai neuvottomuus. Muutosprosessia ja sen myötä tapahtuvaa kasvamista arvostetaan ja sitä tuetaan opiskelijoiden ja opettajien välisissä tutor-keskusteluissa, oppimispäiväkirjatyöskentelyssä, portfolion kokoamisessa, itsearvioinneissa sekä palautteissa. Oppimisen esteiden tunnistamisessa ja ehkäisemisessä opiskelijan tukena on vastuuopettajan lisäksi opiskelijahuoltoryhmän antama ohjaus ja tuki koko opiskeluprosessin ajan (ks. luvut 5 ja 6). 7

8 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOIT- TEET 2.1 Ammatillisen koulutuksen yleiset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Seurakuntaopistossa on mahdollista suorittaa seuraavat ammatilliset perustutkinnot ammatillisena peruskoulutuksena (nuorisoaste) ja näyttötutkintona: Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja) Lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja). Koulutus toteutetaan peruskoulupohjaisena koulutuksena. Näyttötutkinnon suorittaminen on tarkoitettu ylioppilaille, toisen asteen tutkinnon suorittaneille tai alan työkokemusta hankkineille. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä tietopuolisella koulutuksella. Oppisopimuskoulutukseen osallistumisen alaikäraja on 15 vuotta ja se on opiskelijalle maksutonta. Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella erikseen säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista, ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinto-ohjausta. Tutkinto antaa ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen yhdellä tai useammalla tutkinnon osa-alueella. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on: antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi antaa valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen tukea opiskelijoiden persoonallista kasvua vastuullisiksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on myös edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasaarvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla sekä yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Yhteiskunnan järjestelmien ja vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen sekä osallistumiseen kannustaminen ovatkin opinnoissa keskeisellä sijalla. Ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaavat valtakunnalliset tutkinnon perusteet, niissä määritellyt ammattitaitovaatimukset sekä oppilaitoskohtainen opetuksen toteuttamissuunnitelma. Lisäksi jokaiselle opiskelijalle on laadittava yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opintojen ajan (ks. luku 3.5.3). 8

9 2.2 Yhteiset painotukset ja niiden toteutuminen Työelämälähtöisyys Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys on Seurakuntaopiston koulutustoiminnan ydinasioita. Vuonna 2006 Seurakuntaopisto sai Opetusministeriöltä pysyvän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän. Oppilaitoksemme työelämäyhteistyön suuntia ja käytäntöjä on linjattu Koulutuksen työelämälähtöisessä kehittämisstrategiassa Päivitetty strategia valmistuu vuoden 2009 aikana. Strategisesti merkittäviä työelämäkumppaneita ovat muun muassa Järvenpään kaupunki, Järvenpään Sosiaalisairaala, Eteva sekä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakunnat. Seurakuntaopistolla toimii työelämän neuvottelukunta, jonka tehtävänä on lisätä ja kehittää työnantajien, työntekijöiden sekä oppilaitoksen välistä yhteistyötä koulutus- ja kehittämistoiminnassa. Siihen on valittu eri alojen työnantajien, työntekijöiden, opiskelijoiden ja Seurakuntaopiston edustajia. Opetussuunnitelmatyötä on tehty tutkintokohtaisissa ryhmissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Näin on voitu ottaa huomioon työelämässä tarvittava osaaminen. Arviointia on uudistettu siten, että arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessien, -tehtävien, -välineiden, - menetelmien ja -materiaalien hallintana. Lisäksi arvioidaan työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Myös työelämän neuvottelukunta ja nuorten näyttötoimikunta ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön. Seurakuntaopistolla on työelämäryhmä, joka koordinoi ja kehittää työelämälähtöistä toimintaa oppilaitoksessa. Työryhmä arvioi eri vastuualueiden koulutusten työelämälähtöisyyden toteutumista ja työssäoppimisen laatua. Työryhmän tavoitteena on myös kehittää työelämän kanssa tehtävää koulutusyhteistyötä ja ideoida työelämälähtöisiä hankkeita sekä seurata niiden toteutumista. Joustavuus, yksilöllisyys ja valinnaisuus Opiskelun joustavuus, yksilöllisyys ja valinnaisuus toteutuvat henkilökohtaistamisen myötä. Niitä on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Suunnitelma tutkinnon suorittamisesta laaditaan koko opiskeluajalle ja sitä tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Yksilöllisten oppimispolkujen toteutumista tuetaan ja opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisten opinto- ja työssäoppimisen suunnitelmien pohjalta. Opiskelija saa yksilöityä palautetta oppimistehtävistä, työssäoppimisesta ja tutkintotilaisuuksista. Häntä tuetaan itsearviointitaitojen ja oman oppimisen asiantuntijuuden kehittymisessä. Joustavuus mahdollistaa opiskelijalle henkilökohtaiset ja yksilölliset oppimispolut. Opiskelijan on mahdollista syventää ammattiosaamistaan myös valitsemalla tutkintoonsa enemmän tutkinnon osia kuin peruslaajuuteen (120 ov) kuuluu. Nämä lisäosat voivat olla erikseen suunniteltuja tai perusteissa määriteltyjä tutkinnon osia. Tässä yhteydessä opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osia muista ammatillisista perustutkinnoista tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Tutkinto on mahdollista suorittaa tutkinnon osa kerrallaan, mikäli opiskelija työllistyy opintojen aikana tai hänen elämäntilanteensa sitä muutoin edellyttää. Myös koko tutkinto on mahdollista suorittaa myöhemmin opintojen keskeytyessä. Näissä tilanteissa laaditaan opiskelijalle suunnitelma koko tutkinnon suorittamisesta. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin aina suorittaa koko tutkinto yhtäjaksoisesti. 9

10 Kansainvälisyys Kansainvälisyys Seurakuntaopistolla on toimimista kansainvälisissä verkostoissa diakonian, kristillisen kasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen alueilla. Seurakuntaopisto osallistuu aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen Euroopan Unionin tasolla ja sitoutuu EU:n elinikäisen oppimisen periaatteisiin sekä ohjelmiin. Työperäinen maahanmuutto, mutta myös pakolaisuus muuttaa yhteiskuntaamme yhä moniarvoisemmaksi. Ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän vieraiden kulttuurien ymmärtämistä ja kykyä toimia moniarvoisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen on myös osa yhdentyvää Eurooppaa. Seurakuntaopiston opiskelijoilla on mahdollisuus saada valmiuksia moninaisuuden kohtaamiseen ja ymmärtämiseen monikulttuurisuusopinnoissa. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa työssä oppimisjakso opintojen loppuvaiheessa kansainvälisissä työ- ja toimintaympäristöissä yhteistyökumppaneittemme ja yhteistyöverkostojemme kautta mm. Saksassa, Hollannissa, Virossa, Ruotsissa, Belgiassa, Australiassa ja Kanadassa. Seurakuntaopisto tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi joilla on valmiudet osallistua ja vaikuttaa oman alansa, yhteisönsä ja koko yhteiskunnan päätöksentekoon. Kansainvälistyminen haastaa ammattilaisia aktiivisen kansalaisuuden lisäksi globaaliin kansalaisuuteen, jossa kansallisen ja alueellisen päätöksenteon merkitykset ymmärretään osana kansainvälisiä yhteyksiä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät sekä ammatillisten että ammattitaitoa täydentävien opintojen tavoitteisiin ja ne arvioidaan osaamisen arvioinnin yhteydessä. Erillinen arvosana annetaan elinikäisen oppimisen avaintaidoista 1-4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ja niiden kuvaukset: Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa elinikäinen oppiminen ja halu itsensä jatkuvaan kehittämiseen on tärkeää. Opiskelija saa opiskelunsa aikana valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Opiskelijan oppimistaidot kehittyvät opintojen aikana, mutta niihin kiinnitetään erityistä huomiota opintojen alussa. Oppimistehtävien vaatimustaso kasvaa vähitellen. Työssäoppimisessa ja erilaisissa projekteissa korostuvat luovuus ja innovatiivisuus. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa 10

11 vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Seurakuntaopiston koulutusaloilla tehdään työtä ihmisten parissa, joten vuorovaikutusja viestintätaidot ovat avainasemassa. Opinnoissa kehitetään ammatillista vuorovaikutusta ja monialaista yhteistyötä keskeisenä osana ammattitaitoa. Oppilaitoksen oppimiskäsityksessä keskeistä on myös yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia tunnistaa ja tiedostaa omat arvonsa sekä käsitellä eettisiä ongelmia. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Keskeistä opinnoissa on myös ammattieettisiin kysymyksiin perehtyminen. Koulutuksen aikana korostuvat Seurakuntaopiston kristilliset ja sosiaaliset arvot kuten lähimmäisyys, suvaitsevaisuus, vastuu, yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä tasa-arvoisuus. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden ammatillinen käsittely korostuvat vammaisten ja tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan järjestämällä mm. liikunnallista vapaa-ajan toimintaa sekä talviliikuntapäivä. Seurakuntaopiston liikuntahalli ja kuntosali on opiskelijoiden käytössä lähes päivittäin. Tupakoinnin ja päihteiden käytön haittoja käsitellään opetuksessa terveystiedon tunneilla, erillisillä terveysteemapäivillä sekä asuntolan te loissa. Tavoitteena on mahdollisimman monen opiskelijan savuttomuus. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Henkilökohtaiseen yrittäjyyteen kasvua tuetaan korostamalla laaja-alaista ammattitaitoa ja yrittäjyyden tuomia mahdollisuuksia. Julkisen sektorin työllistymismahdollisuuksien vaihdellessa yrittäjyys ja työllistyminen ns. kolmannelle sektorille nousevat vahvemmin esille Seurakuntaopiston koulutusaloilla. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. 11

12 Kestävän kehityksen periaatteet ovat tärkeitä Seurakuntaopistossa. Oppilaitoksessamme on laadittu ympäristöohjelma, johon pohjaavat arkikäytännöt näkyvät mm. hankinnoissa, siivouksessa ja kiinteistön hoidossa, jätteiden lajittelussa sekä ympäristön puhtaudesta huolehtimisessa. Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, syrjäytymisen ehkäisy sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi ovat Seurakuntaopistolla keskeisiä toimintaa ohjaavia tavoitteita. Opistoympäristön kulttuuriperinnön vaaliminen on tärkeä opiskelijoille välitettävä asia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Seurakuntaopiston koulutuksissa käsitellään erilaisia kauneuskäsityksiä sekä viihtymiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Juhla- ja kulttuuritilaisuuksien järjestämisen taito ja perinteiden vaaliminen ovat tärkeä osa oppilaitoksen elämää. Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Opinnoissa korostuu itsenäinen työskentely ja siihen liittyvä tietojen omatoiminen hakeminen, joka tapahtuu pitkälti tietotekniikkaa ja internetiä käyttäen. Ohjauksessa kiinnitetään huomiota myös tietojen luotettavuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja tietolähteiden kriittiseen tarkasteluun. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Seurakuntaopiston matematiikan opinnoissa painotus on peruslaskujen hyvässä hallitsemisessa ja ammatin kannalta relevanttien laskutoimitusten ja aihepiirien läpikäymisessä. Luonnontieteellisten aineiden opetus pyrkii painottamaan ilmiöiden käsitteellistä ulottuvuutta ja asioiden taustalla olevien syiden ymmärtämistä. Opetuksellisissa tilanteissa pyritään tuomaan myös oppilaiden omia ajatuksia ja ideoita mukaan. Matemaattisten aineiden opetus tapahtuu uudenaikaisissa tiloissa tietoteknillisiä apuvälineitä hyväksi käyttäen. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Seurakuntaopiston tietotekniikan opetus pohjautuu oppilaitoksen tieto- ja viestintästrategiaan. Siinä on linjattu mm. ajantasaisen laitteiston ja opettajien tietoteknisen osaamisen varmistaminen ja verkko-opetuksen kehittäminen. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 12

13 Erilaisten kulttuurien tunteminen ja kyky toimia eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa on keskeistä kasvatuksen ja ohjauksen ammateissa nyky-suomessa. Monikulttuurisuuden edistämiseksi järjestämme opetusta mm. vieraista uskonnoista, nuorisokulttuureista, vähemmistöryhmistä ja vammaisuudesta sekä pyrimme huomioimaan ne luonnollisella tavalla osana kampusalueen toimijoita ja monipuolisia oppimisympäristöjä. 3 NÄYTTÖTUTKINTONA SUORITETTAVA TUTKINTO 3.1 Näyttötutkintojärjestelmä Näyttötutkinnot on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suoritustapa. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa Opetushallituksen alaisen tutkintotoimikunnan hyväksymissä tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon voi suorittaa riippumatta siitä, miten tutkinnon suorittaja on hankkinut tietonsa ja taitonsa: työssä, opiskelussa ja harrastuksissa. Tutkintotilaisuuksien toteuttaminen perustuu Seurakuntaopiston ja tutkintotoimikuntien välisiin järjestämissopimuksiin ja -suunnitelmiin. Näyttötutkintoa suorittamaan hakeudutaan pääsääntöisesti valintamenettelyn kautta tai suoraan tutkintoa suorittamaan, ilman valmistavaa koulutusta -järjestelmän kautta. Seurakuntaopisto järjestää näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä monimuoto- että oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säädöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 952/2011/ 11 sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 951/2011/ 27,27a ja 27b). Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviinkäytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin,kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- ja/ tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee pyydettäessä antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. 3.2 Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan näyttötutkinnon suorittajan ohjaus-, neuvonta-, opetusja tukitoiminen asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen tapahtuu kolmivaiheisesti 1. tutkinnon suorittajan hakeutuessa suorittamaan tutkintoa 2. tutkinnon suorittamisen aikana ja 3. tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Seurakuntaopisto vastaa näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä tutkinnon suorittajan, työpaikan edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 13

14 Kuvio 3. Näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen pähkinänkuoressa 3.3 Hakeutumisvaihe Tutkinnon suorittajan hakeuduttua suorittamaan tutkintoa Seurakuntaopistolle tehdään hänen kanssaan osaamisen lähtötasokartoitus. Lähtötasokartoituksen avulla selvitetään aikaisemmin saavutettu osaaminen, jota kutsutaan tunnistamisvaiheeksi, tavoitellun tutkinnon sisältöalueet, koulutustarve sekä ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve. Lähtötason kartoittamiseen osallistuvat tutoropettajan lisäksi mm. erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja atk-opettaja sekä mahdollisuuksien mukaan työnantaja. Lähtötasokartoitus sisältää: taustatietojen keräämisen (myös erityisen tuen tarpeen selvittämisen, tarvittaessa atktesti ja luki-testi) ammattitaitovaatimuksiin perehdyttämisen (yksilö- ja ryhmäohjaus) aikaisemman osaamisen kartoittaminen: henkilön oma arvio, haastattelu, keskustelu, työelämän lausunnot ja aikaisemmat dokumentit, tarvittaessa erilliset testit Mikäli tutkinnon suorittaja lähtötasokartoituksessa osoittaa hallitsevansa tutkinnon osaan kuuluvan ammattitaidon, niin hänet ohjataan suorittamaan tutkinto ilman valmistavaa koulutusta. Tuolloin tutkintotilaisuuksien toteutuksesta vastaavat koulutussuunnittelija, opettaja ja työelämä yhdessä. 14

15 3.4 Tutkinnon suorittaminen Tutkinnon suoritusten järjestelyt (tutkinnon suorittamisaika, alustavat tutkintotilaisuuksien ajankohdat) suunnitellaan aina yksilöllisesti tutkinnon suorittajan tilanteen mukaisesti. Suunnittelussa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan aiemmin osoitettu ammattiosaaminen, työelämässä hankittu osaaminen sekä lähtökohdat. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden oppimistyylit, terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat ja mahdollisen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Samalla huomioidaan kieli- ja kulttuuritaustasta johtuvat erityistarpeet, esimerkiksi mahdollisuus suulliseen itsearviointiin. Tutkintotilaisuuksien järjestämisessä pyritään aina kaikkia osapuolia yhteisesti tyydyttävään ratkaisuun. Tutkinnon suorittaja ilmoittautuu tutkintotilaisuuksiin oppilaitoksen laatimalla ilmoittautumislomakkeella. Kaikki näyttötutkintoihin ilmoittautuneet maksavat Opetusministeriön määräämän, Opetushallitukselle tilitettävän tutkintomaksun, joka on v ,00. Maksu peritään ensimmäiseen tutkintotilaisuuteen ilmoittautumisen yhteydessä Henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan, työpaikan/näyttöympäristön työelämäarvioijien ja opettaja-arvioijan kanssa. Tutkintotilaisuuksiin kuuluvien työtehtävien ja -tilanteiden tulee olla työelämälähtöisiä. Tutkintotilaisuudet ovat yleensä suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosesseja. Tutkintotilaisuuksien kesto voi vaihdella. Keston määrittelee tutkinnon suorittamisen suunnitelmassa kuvattujen ja hyväksyttyjen työtehtävien ajankohta ja sisältö. Tutkinnon suorittaja laatii kaikkiin tutkinnon osiin suunnitelman, jonka hän toteuttaa aidoissa työtilanteissa. Lisäksi hän laatii jokaiseen tutkinnon osaan kirjallisen itsearvioinnin, jossa hän arvioi toimintaansa ja osaamistaan suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Tutkintotilaisuuksien suunnittelun apuna käytetään henkilökohtaista tutkinnon suorittamissuunnitelmalomaketta (ks. liite). Tutkinnon suorittamissuunnitelma- lomakkeessa määritellään: aikaisemman osaamisen tunnistaminen dokumentoitujen suoritusten, tutkintojen tai tutkinnon osien perusteella tutkinnon osiin soveltuvat näyttöympäristöt tutkintotilaisuuksien kesto ja ammattitaidon osoittamisen ajankohdat, milloin, missä ja miten ammattitaitoa osoitetaan ja arvioidaan mahdollisten erityisjärjestelyjen toteutus tutkintotilaisuuden arvioijat kolmikantaisesti: (työnantaja, työntekijä, opettaja) kolmikanta-arvioinnin ajankohta tutkintotilaisuuteen kuuluvat työtehtävät, joilla osaaminen osoitetaan muu osaamisen dokumentointi Henkilökohtainen tutkinnon suorittamisen suunnitelma tulee hyväksyttää kaikilla arvioijilla. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia dokumentteja aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osana näyttötutkinnon suoritusta ja tunnustamisesta päättää tutkintotoimikunta. Tutkinnon suorittaja saa tietoonsa arviointiperusteiden soveltamisen omalta osaltaan. 15

16 3.4.2 Tutkintotilaisuuksien toteutus ja arviointi Tutkintotilaisuuteen sisältyy: henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma työskentely henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti luotettavat osaamista kuvaavat dokumentit kirjallinen itsearviointi arviointi kolmikantaisesti (työnantaja-, työntekijä- ja opettaja-arvioija) palautteen anto tutkinnon suorittajalle tutkintotoimintaa arvioiva kokous osana oppilaitoksen sisäistä laadunvalvontajärjestelmää Näyttötutkinnon suorittaja toteuttaa suunnitelmansa käytännön työtilanteissa osoittaen ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen. Työnantaja mahdollistaa tutkinnon suorittamisen tarjoamalla työpaikan näyttöympäristöksi silloin, kun työpaikka soveltuu em. tehtävään sekä osallistumalla tutkintotilaisuuksien suunnitteluun ja arviointiin. Työnantaja järjestää yhdessä oppilaitoksen kanssa, että työpaikalla on tutkintotilaisuuden arviointiin tarvittavat arvioijat (työnantaja-arvioija ja työntekijäarvioija). Työelämäarvioijien tehtävänä on kerätä arviointitietoja tutkinnon suorittajan käytännön työtilanteita seuraamalla, tutkinnon suorittajan kanssa käytyjä keskusteluja analysoimalla, haastatteluilla tms. toiminnalla. Tutkinnon suorittaja reflektoi tutkintotilaisuuden aikaista toimintaansa ja laatii tutkinnon perusteiden mukaisesti itsearvioinnin, jonka hän toimittaa arvioijille ennen kolmikantakeskustelua. Tutkintotilaisuuksien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit pohjautuvat tutkinnon perusteissa kuvattuihin ammattitaitovaatimuksiin. Keskeisiä arvioinnin kohteita ovat: työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ammatillisissa perustutkinnoissa ammattiosaamisen tutkintotilaisuudet arvioidaan asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3) Opettaja-arvioija koordinoi kolmikantakeskustelua, joka järjestetään yhteisesti sovitulla tavalla. Kolmikantakeskusteluun osallistuvat kaikki arvioijat (työnantaja, työntekijä, opettaja) sekä tutkinnon suorittaja. Sen yhteydessä kerätään vielä arviointitietoa tutkinnon suorittajan osaamisesta. Arviointikeskustelun jälkeisessä arviointipäätöskokouksessa tutkinnon suorittaja ei ole läsnä. Arvioijien on päädyttävä yhteiseen näkemykseen arvioinnista. Mikäli näin ei käy, on arvioijien hankittava uutta arviointitietoa, jotta arviointiesitys on mahdollista tehdä. Kolmikantakeskustelun jälkeen työntekijä-, työnantaja- ja opettaja-arvioija tekevät arviointipäätösesityksen tutkintotoimikunnalle. Opettaja-arvioija koostaa arviointiesityksen. Arviointipäätösesityskokouksen jälkeen tutkinnon suorittaja saa arvioinnin ja tutkintotilaisuuden kokonaispalautteen tutkintotilaisuutta arvioineelta opettajalta. 3.5 Ammattitaidon hankkiminen aikuiskoulutuksessa Mikäli tutkinnon suorittajan osaaminen lähtötasokartoituksessa havaitaan vaadittavan ammattitaidon kannalta puutteelliseksi, annetaan hänelle ohjausta tarvittavan ammattitaidon 16

17 hankkimiseen. Ammattitaidon voi Seurakuntaopistolla hankkia monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksessa tai osallistumalla ammatilliseen peruskoulutukseen nuorten koulutusryhmissä Monimuotokoulutus Monimuotokoulutuksena tutkintoa suorittavat ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, muun toisen asteen tutkinnon tai heillä on pitkä työkokemus ja tällä perusteella heille hyväksi luetaan yhteiset ja vapaasti valittavat opinnot, yhteensä 30 opintoviikkoa. Näin ollen opiskelijat suorittavat 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja. Monimuotokoulutuksessa opinnot muodostuvat lähi- ja etäopiskelusta, itsenäisestä työskentelystä sekä työssä oppimisen jaksoista. Monimuotokoulutus on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada opintososiaalisena etuutena Kelan myöntämä opintotuki. Tämä tuki edellyttää vähintään kolmen viikon laajuisia opintoja kuukaudessa. Opiskelijalla on em. tuet saadakseen velvollisuus osallistua opetukseen. Monimuotokoulutuksessa opiskelijat opiskelevat joko päätoimisesti tai oman työnsä ohella. Ammatillisten perustutkintojen opetus on maksutonta Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on joustava ja työelämälähtöinen tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutus toteutetaan työpaikalla työtehtävien yhteydessä, mitä täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Tietopuolisen koulutuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista, tutkintotilaisuuksien järjestämisestä sekä työssä oppimisen ohjaamisesta vastaa Seurakuntaopisto. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, joka voidaan tehdä uuteen tai aiemmin solmittuun työsuhteeseen. Oppisopimus laaditaan työnantajan, työntekijän ja oppisopimuksen järjestäjän kanssa. Seurakuntaopistolla Oppisopimuspalvelut vastaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävästä. Työnantaja sitoutuu sopimuksessa koulutukseen tarjoamalla ammattiin oppimisen kannalta riittävän monipuolisia työtehtäviä ja ammattitaitoisen työyhteisön, jotta ammatillinen oppiminen mahdollistuu. Työnantaja mahdollistaa tutkinnon suorittajan osallistumisen tietopuoliseen koulutukseen ja tutkintotilaisuuksien suorittamisen, mikäli työpaikka soveltuu näyttöympäristöksi. Työpaikalta nimetään opiskelijalle työpaikkakouluttaja sekä tutkintotilaisuuksien arvioijat. Työpaikkakouluttaja sitoutuu työpaikalla tapahtuvaan oppisopimusopiskelijan koulutukseen, ohjakseen ja tukemiseen. Oppisopimus on taloudellisesti edullinen mahdollisuus hankkia ammattitaito ja suorittaa tutkinto. Oppisopimusopiskelija saa alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppilaitoksessa suoritettava tietopuolinen koulutus on maksuton. Tietopuoliseen koulutukseen osallistuessaan opiskelija voi saada matka- ja majoituskorvausta sekä ansionmenetyksen perusteella päivärahaa ja perheavustusta. Työnantaja puolestaan saa sopimuksen mukaista koulutuskorvausta. Jos työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan oppisopimuksella, hän voi hakea palkkatukea työ- ja elinkeinokeskuksesta. Opiskelusta sovitaan oppisopimuksessa, jonka liitteenä on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Sen lähtökohtina ovat tutkinnon perusteet sekä opiskelijan, työnantajan ja työyhteisön tarpeet ja tavoitteet mm. työssä tapahtuvan oppimisen osalta. 17

18 3.5.3 Henkilökohtaistamisen suunnitelma Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, josta käytetään lyhennettä Hops, (ks. liite), perustana on tutkinnon suorittajan lähtötasokartoitus, joka tehdään tutkinnon suorittamisen hakeutumisvaiheessa. Suunnitelma ymmärretään koko koulutuksen jatkuvana vuorovaikutuksellisena prosessina. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan elämän- ja työtilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen ja todetut oppimis- ja kehittymistarpeet. Hopsin laadinnan pohjana on opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan. Suunnitelmaa täydennetään kirjaamalla siihen lähiopetuspäivät, tehtävät, työssä oppiminen ja alustava tutkinnon suorittamisen suunnitelma, missä ja milloin tutkinto suoritetaan. Suunnitelmaan vaikuttavat opiskelijan opiskeluvalmiudet, ammatillinen kehittyminen ja tavoitteiden täsmentyminen ja niiden pohjalta suunnitellaan sopivat opiskelujärjestelyt, oppimismahdollisuudet sekä oppimisympäristöt. Aikuiskoulutuksessa opiskelija ja tutoropettaja laativat suunnitelman yhteisessä tutorkeskustelussa. Usein tutorkeskustelua on edeltänyt ryhmätyöskentely ammattitaitovaatimusten selkiyttämiseksi. Opiskelija voi keskustella myös opinto-ohjaajan kanssa esim. yksilöllisistä oppimispoluista tai uraan ja jatko-opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Opiskelija on itse vastuullinen oppimisen suunnittelusta ja toimii tässä yhteistyössä opettajan ja työssä oppimisen ohjaajan kanssa. 3.6 Valmistavan koulutuksen oppimisympäristöt Oppimisympäristö muodostuu kaikista niistä tilanteista ja paikoista, joissa oppiminen mahdollistuu. Tässä yhteydessä oppimisympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, tilaa, yhteisöä tai toimintakäytäntöä, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Tässä opetussuunnitelmassa oppimisympäristön käsitettä käytetään ensisijaisesti opetuksen ja koulutuksen suunnittelua ohjaavana pedagogisena mallina. Oppimisen tulisi tapahtua luonnostaan, jolloin oppimisympäristön Seurakuntaopistolla tulisi tarjota opiskelijalle: 1) Kirkolliset tilat ja palvelut 2) Oppimisprosessin käynnistäviä innostavia asioita 3) Oppimista vaativia haasteita ja ongelmia 4) Ongelmanratkaisuun tarvittavaa informaatiota ja ratkaisumalleja 5) Oppimista tukevia rakenteita ja välineitä 6) Harjoittelu- ja kokeilumahdollisuuksia 7) Sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuden 8) Yhdessä oppimisen ja asiantuntijuuden jakamisen foorumin 9) Opitun asian testaus- ja soveltamismahdollisuuksia Oppimisympäristöjä tulee voida arvioida niiden hyödyllisyyden, toimivuuden ja opetussuunnitelma- sekä työelämävastaavuuden näkökulmasta kuin myös ammattitaitovaatimusten, työelämän odotusten, yhteiskunnallisten tarpeiden, hyvinvoinnin, arvojen, ihanteiden, sekä maailmankuvallisten ja kristillisyyden näkökulmasta. Oppimisympäristöt tukevat hengelliseen elämään liittyvää ymmärrystä sekä erilaista oppimista ja edistävät sosiaalista vuorovaikutusta. Kunkin tutkinnon kohdalla kerrotaan tarkemmin valmistavan koulutuksen sisällöistä ja toteuttamistavoista. 18

19 3.6.1 Lähiopetus Tiedollinen osaaminen on välttämätöntä asiantuntijuuden kehittymisessä, joka muodostaa perustan jatkuvalle oppimiselle. Opetuksen sisältötarpeet nousevat tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden työelämän tarpeista. Seurakuntaopistolle on tärkeää olla ns. aikaansa edellä. Tärkeää on laadun varmistus ja tavoitteellisuus. Lähiopetus on opettajan ohjaamaa työskentelyä ja oppitunteja kampuksella, tutustumiskäynneillä, leireillä jne. Lähiopetukseen sisältyy myös opiskelijaryhmän vastuuopettajan tutorointia sekä ryhmäkohtaista ja yksilöllistä ohjausta. Tietopuolinen koulutus antaa tiedollista perustaa työn luonteen, kokonaisuuden ja työkäytäntöjen ymmärtämiseen sekä ammatillisen kasvun pohdintaan. Suurimmassa osassa opetustiloja on ajantasainen opetusteknologinen varustus. Erityisvarusteltuja luokkia opistolla ovat kieliluokka, luonnontieteen luokka, ilmaisutaitojen luokka, musiikkiluokka, hoito- ja ensiapuluokka varusteineen, kristillisen kasvatuksen luokka, käden taitojen luokka, urheiluhalli ja kuntosali sekä kolme atk-luokkaa. Opetustiloissa on mahdollisuus harjoitella aitoja ja autenttisia työelämän tilanteita. Toimivat, viihtyisät ja turvalliset opetustilat tukevat opiskelijan oppimista ja lisäävät opiskelijan opiskelumotivaatiota ja sitoutumista opiskeluun. Tuusulanjärven rannalla sijaitsevaa opiston piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnetään myös opetusten järjestämisessä. Kampusalueen yhteiset tilat ja puutarhamainen pihapiiri vahvistavat opiskelijoiden sosiaalisia taitoja toimien kohtauspaikkana erilaisille opiskelijoille. Kaunis ympäristö toimii innovaatioiden ja inspiraation herättäjänä sekä esteettisen kasvun mahdollistajana. Seurakuntaopiston arjessa korostuvat myös esteettisyyden sekä kestävän kehityksen periaatteet, joiden kautta opiskelijat oppivat tärkeitä perusvalmiuksia työelämää varten Itsenäinen - ja etäopiskelu Opintoviikko (40h opiskelijan työnä) sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Itsenäinen työskentely voi olla tietoaineiston etsimistä ja siihen perehtymistä, pari- tai ryhmätyöskentelyä tietopuolisten tai käytännöllisten tehtävien suorittamiseksi jne. Etäopiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua, jossa opettaja ja opiskelija eivät ole kasvokkain. Opetuksessa voidaan käyttää hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskelu koostuu tavallisimmin oppimistehtävien itsenäisestä tekemisestä Tieto- ja viestintätekniikkakoulutus Kaikille aikuisryhmille tehdään tietotekniikkataitojen tasokartoitus valintapäivän yhteydessä. Varsinaista tietotekniikkaopetusta tarjotaan vapaaehtoisena opetuksena 4-10 h/ryhmä. Opetukseen suositellaan osallistumista niille, joilta perusvalmiudet puuttuvat. Kaikille aikuisryhmille annetaan Moodle-käyttökoulutusta n. 4 h/ryhmä. Kirjasto antaa kaikille aloittaville opiskelijoille Diana-käyttökoulutusta (2 h), johon sisältyy myös medialukutaitokoulutus. Tavoitteena on, että opiston työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä koko opiskelun ajan. Opetuksen tukena käytetään Moodle -verkko-oppimisympäristöä. Tutkintoryhmillä on omat kurssialueet, joissa on jaksoihin liittyviä opintomateriaaleja, tehtäviä ja keskustelufoorumeita sekä linkkejä tutkinnon osaan liittyville erillisille verkkokursseille esim. monikulttuurisuus, varhaiskasvatus, kristillinen kasvatus jne. Moodlea käytetään myös työssä oppimisjaksoilla vuorovaikutukseen opettajan ja muiden ryhmäläisten kanssa. Työssä oppimisjaksojen aikana opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa Moodleen. 19

20 Tutkintoalueiden lisäksi Moodleen on rakennettu lukuisia erisisältöisiä kursseja, jotka soveltuvat useampien eri ryhmien opetukseen. Yleensä erilliset kurssit toimivat lähiopetuksen tukena, mutta niillä olevia tehtäviä voidaan myös antaa soveltaen rästitehtävinä esim. jos opiskelija on estynyt osallistumaan lähiopetukseen. Moodlea käytetään myös osana henkilökohtaistamista. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa verkkokursseja Kuuma-kuntien yhteisestä verkko -opetusportaalista erillisen kurssitarjottimen mukaan. Osa verkko-opetuksesta tullaan lähitulevaisuudessa toteuttamaan hyödyntäen sosiaalisen median mahdollisuuksia Työssä tapahtuva oppiminen Työssä tapahtuva oppiminen on olennainen osa ammatillista koulutusta. Oppimisympäristönä voi olla opiskelijan oma työpaikka tai tutkinnon perusteiden edellyttämä muu työpaikka. Kampusalueella toimivia yksiköitä, Seurakuntaopiston asuntolaa ja päiväkoti Satakieltä sekä vammaisalan perhepalvelukeskusta voidaan myös hyödyntää työssä oppimispaikkoina. Ammatillista koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Monimuoto-opiskelu Työssä oppimisella monimuoto-opiskelussa tarkoitetaan työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa tavoitteellista oppimista, joka perustuu Seurakuntaopiston ja työnantajien kirjalliseen sopimukseen työssä oppimisesta. Seurakuntaopisto ylläpitää rekisteriä työssä oppimispaikoista. Seurakuntaopiston ammatillisiin perustutkintoihin valmistavaan koulutukseen sisältyy työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Työssä oppiminen muodostuu monimuotokoulutuksessa useammasta työssä oppimisen jaksosta. Työssä tapahtuvaan oppimiseen voi sisältyä lyhyt- tai pitkäkestoisia työelämäprojekteja työpaikoilla. Oppisopimusopiskelu Oppisopimusopiskelussa työssä oppiminen oppimismuotona painottuu. Tavoitteena on oppia työssä noin 80 % ammatissa tarvittavista tiedoista ja taidoista. Oppisopimustyösuhteen aikana oppimisen monipuolistamiseksi järjestetään työnkiertoa ja tarvittaessa työssä oppimista myös toisessa toimintaympäristössä. Työssä oppimiseen sijoittuvat oppimistehtävät liittyvät opiskelijan omaan työympäristöön, työtehtäviin ja organisaatioon jäsentäen ja kehittäen hänen ammattitaitoaan, työtään ja koko työyhteisöä. Työssä oppimisen suunnittelu Työssä oppimisen suunnittelun ja arvioinnin lähtökohtana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet, niissä määritellyt ammattitaitovaatimukset sekä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma. Työssä oppimisen tavoitteet suunnitellaan osana opiskelijan henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa. Työssä oppimisen yleisenä tavoitteena on työelämäosaaminen, joka koostuu mm. työelämässä tarvittavista vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista motivaatiotekijöistä, tehtäviin sitoutumisesta ja joustavuudesta oman työn jäsentymisestä osana kokonaisuutta tiedon hankinta-, analysointi- ja soveltamiskyvyistä taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta asiakaslähtöisyydestä 20