Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintona

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintona"

Transkriptio

1 2013 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintona Ammatillisten tutkinnon osien muutokset 2013/ Tutkinnon perusteet 2010 Hyväksytty Seurakuntaopiston johtoryhmässä

2 SISÄLLYS 1 SEURAKUNTAOPISTON ARVOT JA OPPIMISKULTTUURI Seurakuntaopiston arvopohja Oppimiskulttuuri ja oppimiskäsitys AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen yleiset tavoitteet Yhteiset painotukset ja niiden toteutuminen NÄYTTÖTUTKINTONA SUORITETTAVA TUTKINTO Näyttötutkintojärjestelmä Henkilökohtaistaminen Hakeutumisvaihe Tutkinnon suorittaminen Ammattitaidon hankkiminen aikuiskoulutuksessa Valmistavan koulutuksen oppimisympäristöt OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Oppimisen ja osaamisen arviointi Näyttötutkintojen arviointi ja kehittäminen Arvioinnista, oikaisumenettelystä, tutkintosuoritusten uusinnasta ja arviointipäätöksestä tiedottaminen Arvosanat ja todistukset OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO Opintojen ohjaus ja sen tavoitteet Opiskelijahuolto ja sen tavoitteet ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Erityisopetuksen perusteet Erityisopetuksen tarpeen arviointi Erityisopetuksen toteuttaminen PERIAATTEET OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMISTA JA PALAUTTAMISTA KOSKEVISSA ASIOISSA MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet

3 10.2 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, muodostuminen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov Hoito ja huolenpito 20 ov Kuntoutumisen tukeminen 15 ov LIITE 1 ARVIOINTISUUNNITELMA/ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, näyttötutkintona

4 LUKIJALLE Oppiminen ja opiskelu suuntautuvat aina kohti jotain uutta. Jokainen oppimistilanne on retki uusien asioiden keskelle tai uusien löytöjen tekemistä tuttujen asioiden ympäriltä. Opetussuunnitelma on kartta, jonka avulla suunnistetaan eteenpäin kohti suoritettavia tutkintoja ja hyvää ammatillista osaamista. Oppiminen tapahtuu välillä hitaasti, lähes huomaamattomasti. Joskus oppiminen tuottaa oivaltamisen iloa ja silloin voi todeta että asia onkin helpompi kuin miltä se aluksi näytti. Lähes jokainen tuntee usein opintojen aikana olevansa eksyksissä ja oppiminen tuntuu työläältä. Oppiminen vaatii aina aikaa ja joskus myös paljon työtä. Opiskelu tarjoaa mahdollisuuden harjoitella ja kokeilla, oppia uutta ja kehittää vanhaa. Tärkeä osa opintoja on myös että oppii kantamaan vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja ympäristöstä. Opetussuunnitelma kuvaa koulutuksen kokonaisuutta ja tavoitteita. Opetussuunnitelma ohjaa opettajien ja opiskelijoiden toimintaa sekä auttaa työelämän edustajia tunnistamaan ja tukemaan oman alansa osaamisen kehittämistä. Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet määrittelevät ne asiat ja kokonaisuudet, jotka opiskelijan on osattava voidakseen toimia oman alansa ammattilaisena. Seurakuntaopistolla järjestettävän koulutuksen lähtökohdat, periaatteet ja menettelytavat on koottu Seurakuntaopiston opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Oppimiskäsitys, arvot, keskeiset käsitteet sekä kaikille tutkinnoille yhteiset asiat määrittelevät sen, miten oppimista tuetaan ja opetus toteutetaan. Seurakuntaopiston opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat sisältävät kuhunkin tutkintoon liittyvät käytännön asiat. Opetusmenetelmät, tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset kuvaavat sen, miten tutkinnot suoritetaan. Ammatillista koulutusta kehitetään koko ajan vastaamaan aikaisempaa paremmin työelämän muuttuvia tarpeita. Uudet opetussuunnitelmat perustuvat uudistuneisiin opetusalan ohjeisiin ja säädöksiin, joissa työelämävastaavutta, suoritusmahdollisuuksien monipuolisuutta ja joustavuutta on lisätty. Samalla on yhdenmukaistettu avaintaitojen määritelmiä ja koulutuksen käsitteitä eurooppalaisten suositusten mukaisesti. Myös opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimisympäristöjen yhteisöllisyyden vahvistamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Onnea opintoihin! Hannu Harri rehtori 4

5 1 SEURAKUNTAOPISTON ARVOT JA OPPIMISKULTTUURI 1.1 Seurakuntaopiston arvopohja Seurakuntaopisto on kirkollinen oppimis- ja kehittämiskeskus, joka kouluttaa ammattiosaajia kirkon ja yhteiskunnan tarpeisiin. Seurakuntaopisto tarjoaa sosiaali- ja terveysalan sekä humanistisen ja kasvatusalan ammatillisen koulutuksen lisäksi yleissivistävää koulutusta ja työelämän kehittämispalveluja. Ammatillista koulutusta järjestetään perustutkintoina ja ammattija erikoisammattitutkintoina. Seurakuntaopisto toimii myös oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaavana oppisopimuspalveluiden tarjoajana. Seurakuntaopisto kuuluu useisiin yhteistyöverkostoihin, joista merkittävin on Diakoniaopistot -verkosto (www.diakoniaopistot.fi). Verkoston tavoitteena on toteuttaa kristillisestä arvopohjasta lähtevää laadukasta opetusta ja työelämäpalvelua. Yhteistoiminnalla pyritään vahvistamaan ja syventämään oppilaitosten kristillistä kasvatustehtävää, diakonista missiota ja näihin liittyvää alueellista ja valtakunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Verkoston yhteisenä painoalueena on huolehtia syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten koulutuspoluista. Diakoniaopistot -verkostossa diakonia ymmärretään palvelutyönä, joka on erottamaton osa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Se on käytännöllistä ja konkreettista toimintaa ihmisten kanssa. Seurakuntaopistolla kiinnitetään erityisesti huomiota kristilliseen kasvatukseen ja yhteisöjen kautta ihmisen kasvuun. Kuvio 1. Diakonisen työn ulottuvuudet toimintaamme ohjaavina periaatteina 5

6 Seurakuntaopiston koulutusajattelu perustuu kristillisiin ja sosiaalieettisiin arvoihin. Näiden arvojen mukaan ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa jokaisen oikeutta hyvään elämään ja jatkuvaan kasvuun sekä vastuuta syrjäytymisen ehkäisystä. Seurakuntaopiston arvopohjasta nousevat yksilöllisyyden ja erilaisuuden arvostaminen, lähimmäisyys, suvaitsevaisuus ja osallisuus yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa. Yhdenvertainen kohtelu koskee kaikkia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Monenlaisten elämänkatsomusten kunnioittaminen ja suvaitsevaisuuteen kasvaminen kuuluu opiston monikulttuuriseen ilmapiiriin. Oppijoiden erilaisuutta ja erityistarpeita pyritään tunnistamaan ja tukemaan jokaisen mahdollisuuksia opintojen eteenpäin saattamiseen. Esteettömyys on huomioitu osassa opetustiloja. Seurakuntaopiston kanssa samalla kampusalueella toimivat Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään toimipaikka, Kirkon Koulutuskeskus ja Eteva kuntayhtymä. Kampusalueella toimii vammaisalan kehittämisklinikka, johon on keskitetty vammaisalan palvelu-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Se tuottaa ja kehittää perheiden kanssa työskentelyn toimintamalleja vuorovaikutuksessa asiakkaiden, alan työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden kesken. Kuvio 2. Kampusalueen toimijat. 1.2 Oppimiskulttuuri ja oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään kokonaisvaltaisena prosessina, jossa oppijan tiedot, kokemukset ja ajatukset rakentuvat ja muotoutuvat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Oppija kasvaa ja kehittyy monipuolisesti, sillä ammatillisen kasvun ja oppimisen lisäksi olennaista on myös oppijan persoonallisuuden kasvu. Tavoitteena on, että jokaisella Seurakuntaopiston opiskelijalla on mahdollisuus löytää ja kehittää omia voimavarojansa ja tiedostaa oma arvonsa ihmisenä. Lisäksi tavoitteena on, että jokainen opiskelija kokee olevansa vastuussa myös toisista ja että hänelle välittyy kokemus toivosta ja uusista mahdollisuuksista. Oppiminen on aina tilanne- ja kulttuurisidonnaista. Seurakuntaopistolla on keskeistä välittämisen kulttuuri. Sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys henkilökohtaisen kehittymisen ja kasvun tukijoina. Sosiaalisten taitojen kehittymisessä painotetaan kykyä ilmaista itseään, kuunnella toisia, kunnioittaa erilaisia mielipiteitä ja ajattelutapoja sekä kykyä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Erilaisissa sosiaalisissa toimintatilanteissa, kuten ryhmätöissä, yhteisprojekteissa ja keskusteluissa, opiskelijalla on mahdollisuus oman ja muiden toiminnan reflektointiin ja sitä kautta uuden tiedon tuottamiseen. Yhdessä jaetaan myös käytännön työtilanteisiin liittyviä kokemuksia, havaintoja ja tilanteita. Opiskelijan, opiskelijaryhmän ja opettajan keskinäisellä vuorovaikutuksella on ratkaiseva merkitys oppimisen tuloksellisuudelle. Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja ei yksinomaan tiedonjakaja. 6

7 Opetuksessa painotetaan tiimityöskentelyn, ammatillisen vuorovaikutuksen ja monialaisen yhteistyön merkitystä keskeisenä osana ammattitaitoa. Koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia tunnistaa ja tiedostaa erilaisia arvoja sekä käsitellä eettisiä ongelmia. Monikulttuurisuuden edistämiseksi järjestetään opetusta mm. vieraista uskonnoista, nuorisokulttuureista, vähemmistöryhmistä ja vammaisuudesta sekä pyrimme huomioimaan ne luonnollisella tavalla osana monipuolisia oppimisympäristöjämme. Pyrimme siihen, että opiskelija osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Keskeistä opinnoissa on myös ammattieettisiin kysymyksiin perehtyminen. Koulutuksessa käsitellään erilaisia kauneuskäsityksiä sekä erilaisia viihtymiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Perinteiden vaaliminen on tärkeä osa oppilaitoksen elämää. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan osallistamalla opiskelijoita järjestämään juhla- ja kulttuuritilaisuuksia. Opiskelu ja oppiminen tapahtuvat yhä enemmän oppilaitoksen ulkopuolella. Elämään kuuluvien tilanteiden kohtaaminen ja niiden yhteinen käsittely auttaa ymmärtämään ilmiöiden taustalla vaikuttavia yksilöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia sekä yhteiskunnallisia tekijöitä. Opiskelussa korostuu prosessikeskeisyys ja oppiminen nähdään ongelmaratkaisuprosessina, joka perustuu työelämästä ja yhteiskunnasta nouseviin ajankohtaisiin tarpeisiin ja kysymyksiin. Useissa tutkinnoissa edellytetään oman työn kehittämishankkeen suunnittelua, toteutusta ja arviointia opintojen aikana. Jokaisen opiskelijan oppimisen tarpeet ovat henkilökohtaisia. Olemassa olevaan osaamiseen vaikuttavat aikaisemmat opinnot, työkokemus, vapaa-ajan harrastustoiminta ja elämänkokemukset. Oppijan omat havainnot, ajattelu sekä tiedon valikointi, tulkinta ja jäsentäminen vaikuttavat myös merkittävästi oppimiseen. Oppimiskulttuurimme korostaa opiskelijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessinsa suunnittelijana, toteuttajana ja arvioijana. Myös kuva itsestä oppijana rakentuu prosessin aikana. Tärkeää on kunkin omien voimavarojen tunnistaminen, tukeminen ja käyttö. Seurakuntaopisto kouluttaa ammatteihin, joissa itseohjautuvuus eli vastuu omista tavoitteista, toiminnasta ja niiden arvioinnista, on keskeinen osa ammattitaitoa. Itseohjautuvan työ- tai opiskelutavan oppiminen vie aikaa. Itseohjautuva oppiminen on toimintatapa, joka edellyttää vuorovaikutusta opiskelijan, opettajien ja ohjaajien välillä oppimisprosessin kaikissa vaiheissa suunnittelusta arviointiin. Opettajilta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajilta tämä edellyttää ohjauksen suhteuttamista opiskelijan itseohjautuvuuden taitoihin. Opiskelijoiden ja opettajien ammatilliselle kasvulle luo haasteen jatkuvasti kasvavan tietomäärän käsittely ja jäsentäminen. Itsenäisen tiedonhankinnan ja oman työn kehittämisessä kirjaston ja tietoverkkojen merkitys oppimisympäristönä on keskeinen. Samalla kun mahdollisuudet tiedon vastaanottamiseen ovat lisääntyneet, korostuu tiedon kriittisen arvioinnin merkitys. Oppimiseen kuuluvat myös erilaiset tunteet kuten onnistuminen, tyytyväisyys, hämmennys ja jopa pelko, pettymys tai neuvottomuus. Muutosprosessia ja sen myötä tapahtuvaa kasvamista arvostetaan ja sitä tuetaan opiskelijoiden ja opettajien välisissä tutor-keskusteluissa, oppimispäiväkirjatyöskentelyssä, portfolion kokoamisessa, itsearvioinneissa sekä palautteissa. Oppimisen esteiden tunnistamisessa ja ehkäisemisessä opiskelijan tukena on vastuuopettajan lisäksi opiskelijahuoltoryhmän antama ohjaus ja tuki koko opiskeluprosessin ajan (ks. luvut 5 ja 6). 7

8 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOIT- TEET 2.1 Ammatillisen koulutuksen yleiset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Seurakuntaopistossa on mahdollista suorittaa seuraavat ammatilliset perustutkinnot ammatillisena peruskoulutuksena (nuorisoaste) ja näyttötutkintona: Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja) Lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja). Koulutus toteutetaan peruskoulupohjaisena koulutuksena. Näyttötutkinnon suorittaminen on tarkoitettu ylioppilaille, toisen asteen tutkinnon suorittaneille tai alan työkokemusta hankkineille. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä tietopuolisella koulutuksella. Oppisopimuskoulutukseen osallistumisen alaikäraja on 15 vuotta ja se on opiskelijalle maksutonta. Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella erikseen säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista, ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinto-ohjausta. Tutkinto antaa ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen yhdellä tai useammalla tutkinnon osa-alueella. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on: antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi antaa valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen tukea opiskelijoiden persoonallista kasvua vastuullisiksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on myös edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasaarvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla sekä yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Yhteiskunnan järjestelmien ja vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen sekä osallistumiseen kannustaminen ovatkin opinnoissa keskeisellä sijalla. Ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaavat valtakunnalliset tutkinnon perusteet, niissä määritellyt ammattitaitovaatimukset sekä oppilaitoskohtainen opetuksen toteuttamissuunnitelma. Lisäksi jokaiselle opiskelijalle on laadittava yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opintojen ajan (ks. luku 3.5.3). 8

9 2.2 Yhteiset painotukset ja niiden toteutuminen Työelämälähtöisyys Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys on Seurakuntaopiston koulutustoiminnan ydinasioita. Vuonna 2006 Seurakuntaopisto sai Opetusministeriöltä pysyvän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän. Oppilaitoksemme työelämäyhteistyön suuntia ja käytäntöjä on linjattu Koulutuksen työelämälähtöisessä kehittämisstrategiassa Päivitetty strategia valmistuu vuoden 2009 aikana. Strategisesti merkittäviä työelämäkumppaneita ovat muun muassa Järvenpään kaupunki, Järvenpään Sosiaalisairaala, Eteva sekä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakunnat. Seurakuntaopistolla toimii työelämän neuvottelukunta, jonka tehtävänä on lisätä ja kehittää työnantajien, työntekijöiden sekä oppilaitoksen välistä yhteistyötä koulutus- ja kehittämistoiminnassa. Siihen on valittu eri alojen työnantajien, työntekijöiden, opiskelijoiden ja Seurakuntaopiston edustajia. Opetussuunnitelmatyötä on tehty tutkintokohtaisissa ryhmissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Näin on voitu ottaa huomioon työelämässä tarvittava osaaminen. Arviointia on uudistettu siten, että arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessien, -tehtävien, -välineiden, - menetelmien ja -materiaalien hallintana. Lisäksi arvioidaan työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Myös työelämän neuvottelukunta ja nuorten näyttötoimikunta ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön. Seurakuntaopistolla on työelämäryhmä, joka koordinoi ja kehittää työelämälähtöistä toimintaa oppilaitoksessa. Työryhmä arvioi eri vastuualueiden koulutusten työelämälähtöisyyden toteutumista ja työssäoppimisen laatua. Työryhmän tavoitteena on myös kehittää työelämän kanssa tehtävää koulutusyhteistyötä ja ideoida työelämälähtöisiä hankkeita sekä seurata niiden toteutumista. Joustavuus, yksilöllisyys ja valinnaisuus Opiskelun joustavuus, yksilöllisyys ja valinnaisuus toteutuvat henkilökohtaistamisen myötä. Niitä on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Suunnitelma tutkinnon suorittamisesta laaditaan koko opiskeluajalle ja sitä tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Yksilöllisten oppimispolkujen toteutumista tuetaan ja opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisten opinto- ja työssäoppimisen suunnitelmien pohjalta. Opiskelija saa yksilöityä palautetta oppimistehtävistä, työssäoppimisesta ja tutkintotilaisuuksista. Häntä tuetaan itsearviointitaitojen ja oman oppimisen asiantuntijuuden kehittymisessä. Joustavuus mahdollistaa opiskelijalle henkilökohtaiset ja yksilölliset oppimispolut. Opiskelijan on mahdollista syventää ammattiosaamistaan myös valitsemalla tutkintoonsa enemmän tutkinnon osia kuin peruslaajuuteen (120 ov) kuuluu. Nämä lisäosat voivat olla erikseen suunniteltuja tai perusteissa määriteltyjä tutkinnon osia. Tässä yhteydessä opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osia muista ammatillisista perustutkinnoista tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Tutkinto on mahdollista suorittaa tutkinnon osa kerrallaan, mikäli opiskelija työllistyy opintojen aikana tai hänen elämäntilanteensa sitä muutoin edellyttää. Myös koko tutkinto on mahdollista suorittaa myöhemmin opintojen keskeytyessä. Näissä tilanteissa laaditaan opiskelijalle suunnitelma koko tutkinnon suorittamisesta. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin aina suorittaa koko tutkinto yhtäjaksoisesti. 9

10 Kansainvälisyys Kansainvälisyys Seurakuntaopistolla on toimimista kansainvälisissä verkostoissa diakonian, kristillisen kasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen alueilla. Seurakuntaopisto osallistuu aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen Euroopan Unionin tasolla ja sitoutuu EU:n elinikäisen oppimisen periaatteisiin sekä ohjelmiin. Työperäinen maahanmuutto, mutta myös pakolaisuus muuttaa yhteiskuntaamme yhä moniarvoisemmaksi. Ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän vieraiden kulttuurien ymmärtämistä ja kykyä toimia moniarvoisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen on myös osa yhdentyvää Eurooppaa. Seurakuntaopiston opiskelijoilla on mahdollisuus saada valmiuksia moninaisuuden kohtaamiseen ja ymmärtämiseen monikulttuurisuusopinnoissa. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa työssä oppimisjakso opintojen loppuvaiheessa kansainvälisissä työ- ja toimintaympäristöissä yhteistyökumppaneittemme ja yhteistyöverkostojemme kautta mm. Saksassa, Hollannissa, Virossa, Ruotsissa, Belgiassa, Australiassa ja Kanadassa. Seurakuntaopisto tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi joilla on valmiudet osallistua ja vaikuttaa oman alansa, yhteisönsä ja koko yhteiskunnan päätöksentekoon. Kansainvälistyminen haastaa ammattilaisia aktiivisen kansalaisuuden lisäksi globaaliin kansalaisuuteen, jossa kansallisen ja alueellisen päätöksenteon merkitykset ymmärretään osana kansainvälisiä yhteyksiä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät sekä ammatillisten että ammattitaitoa täydentävien opintojen tavoitteisiin ja ne arvioidaan osaamisen arvioinnin yhteydessä. Erillinen arvosana annetaan elinikäisen oppimisen avaintaidoista 1-4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ja niiden kuvaukset: Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa elinikäinen oppiminen ja halu itsensä jatkuvaan kehittämiseen on tärkeää. Opiskelija saa opiskelunsa aikana valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Opiskelijan oppimistaidot kehittyvät opintojen aikana, mutta niihin kiinnitetään erityistä huomiota opintojen alussa. Oppimistehtävien vaatimustaso kasvaa vähitellen. Työssäoppimisessa ja erilaisissa projekteissa korostuvat luovuus ja innovatiivisuus. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa 10

11 vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Seurakuntaopiston koulutusaloilla tehdään työtä ihmisten parissa, joten vuorovaikutusja viestintätaidot ovat avainasemassa. Opinnoissa kehitetään ammatillista vuorovaikutusta ja monialaista yhteistyötä keskeisenä osana ammattitaitoa. Oppilaitoksen oppimiskäsityksessä keskeistä on myös yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia tunnistaa ja tiedostaa omat arvonsa sekä käsitellä eettisiä ongelmia. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Keskeistä opinnoissa on myös ammattieettisiin kysymyksiin perehtyminen. Koulutuksen aikana korostuvat Seurakuntaopiston kristilliset ja sosiaaliset arvot kuten lähimmäisyys, suvaitsevaisuus, vastuu, yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä tasa-arvoisuus. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden ammatillinen käsittely korostuvat vammaisten ja tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan järjestämällä mm. liikunnallista vapaa-ajan toimintaa sekä talviliikuntapäivä. Seurakuntaopiston liikuntahalli ja kuntosali on opiskelijoiden käytössä lähes päivittäin. Tupakoinnin ja päihteiden käytön haittoja käsitellään opetuksessa terveystiedon tunneilla, erillisillä terveysteemapäivillä sekä asuntolan te loissa. Tavoitteena on mahdollisimman monen opiskelijan savuttomuus. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Henkilökohtaiseen yrittäjyyteen kasvua tuetaan korostamalla laaja-alaista ammattitaitoa ja yrittäjyyden tuomia mahdollisuuksia. Julkisen sektorin työllistymismahdollisuuksien vaihdellessa yrittäjyys ja työllistyminen ns. kolmannelle sektorille nousevat vahvemmin esille Seurakuntaopiston koulutusaloilla. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. 11

12 Kestävän kehityksen periaatteet ovat tärkeitä Seurakuntaopistossa. Oppilaitoksessamme on laadittu ympäristöohjelma, johon pohjaavat arkikäytännöt näkyvät mm. hankinnoissa, siivouksessa ja kiinteistön hoidossa, jätteiden lajittelussa sekä ympäristön puhtaudesta huolehtimisessa. Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, syrjäytymisen ehkäisy sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi ovat Seurakuntaopistolla keskeisiä toimintaa ohjaavia tavoitteita. Opistoympäristön kulttuuriperinnön vaaliminen on tärkeä opiskelijoille välitettävä asia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Seurakuntaopiston koulutuksissa käsitellään erilaisia kauneuskäsityksiä sekä viihtymiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Juhla- ja kulttuuritilaisuuksien järjestämisen taito ja perinteiden vaaliminen ovat tärkeä osa oppilaitoksen elämää. Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Opinnoissa korostuu itsenäinen työskentely ja siihen liittyvä tietojen omatoiminen hakeminen, joka tapahtuu pitkälti tietotekniikkaa ja internetiä käyttäen. Ohjauksessa kiinnitetään huomiota myös tietojen luotettavuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja tietolähteiden kriittiseen tarkasteluun. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Seurakuntaopiston matematiikan opinnoissa painotus on peruslaskujen hyvässä hallitsemisessa ja ammatin kannalta relevanttien laskutoimitusten ja aihepiirien läpikäymisessä. Luonnontieteellisten aineiden opetus pyrkii painottamaan ilmiöiden käsitteellistä ulottuvuutta ja asioiden taustalla olevien syiden ymmärtämistä. Opetuksellisissa tilanteissa pyritään tuomaan myös oppilaiden omia ajatuksia ja ideoita mukaan. Matemaattisten aineiden opetus tapahtuu uudenaikaisissa tiloissa tietoteknillisiä apuvälineitä hyväksi käyttäen. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Seurakuntaopiston tietotekniikan opetus pohjautuu oppilaitoksen tieto- ja viestintästrategiaan. Siinä on linjattu mm. ajantasaisen laitteiston ja opettajien tietoteknisen osaamisen varmistaminen ja verkko-opetuksen kehittäminen. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 12

13 Erilaisten kulttuurien tunteminen ja kyky toimia eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa on keskeistä kasvatuksen ja ohjauksen ammateissa nyky-suomessa. Monikulttuurisuuden edistämiseksi järjestämme opetusta mm. vieraista uskonnoista, nuorisokulttuureista, vähemmistöryhmistä ja vammaisuudesta sekä pyrimme huomioimaan ne luonnollisella tavalla osana kampusalueen toimijoita ja monipuolisia oppimisympäristöjä. 3 NÄYTTÖTUTKINTONA SUORITETTAVA TUTKINTO 3.1 Näyttötutkintojärjestelmä Näyttötutkinnot on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suoritustapa. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa Opetushallituksen alaisen tutkintotoimikunnan hyväksymissä tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon voi suorittaa riippumatta siitä, miten tutkinnon suorittaja on hankkinut tietonsa ja taitonsa: työssä, opiskelussa ja harrastuksissa. Tutkintotilaisuuksien toteuttaminen perustuu Seurakuntaopiston ja tutkintotoimikuntien välisiin järjestämissopimuksiin ja -suunnitelmiin. Näyttötutkintoa suorittamaan hakeudutaan pääsääntöisesti valintamenettelyn kautta tai suoraan tutkintoa suorittamaan, ilman valmistavaa koulutusta -järjestelmän kautta. Seurakuntaopisto järjestää näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä monimuoto- että oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säädöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 952/2011/ 11 sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 951/2011/ 27,27a ja 27b). Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviinkäytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin,kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- ja/ tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee pyydettäessä antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. 3.2 Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan näyttötutkinnon suorittajan ohjaus-, neuvonta-, opetusja tukitoiminen asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen tapahtuu kolmivaiheisesti 1. tutkinnon suorittajan hakeutuessa suorittamaan tutkintoa 2. tutkinnon suorittamisen aikana ja 3. tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Seurakuntaopisto vastaa näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä tutkinnon suorittajan, työpaikan edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 13

14 Kuvio 3. Näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen pähkinänkuoressa 3.3 Hakeutumisvaihe Tutkinnon suorittajan hakeuduttua suorittamaan tutkintoa Seurakuntaopistolle tehdään hänen kanssaan osaamisen lähtötasokartoitus. Lähtötasokartoituksen avulla selvitetään aikaisemmin saavutettu osaaminen, jota kutsutaan tunnistamisvaiheeksi, tavoitellun tutkinnon sisältöalueet, koulutustarve sekä ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve. Lähtötason kartoittamiseen osallistuvat tutoropettajan lisäksi mm. erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja atk-opettaja sekä mahdollisuuksien mukaan työnantaja. Lähtötasokartoitus sisältää: taustatietojen keräämisen (myös erityisen tuen tarpeen selvittämisen, tarvittaessa atktesti ja luki-testi) ammattitaitovaatimuksiin perehdyttämisen (yksilö- ja ryhmäohjaus) aikaisemman osaamisen kartoittaminen: henkilön oma arvio, haastattelu, keskustelu, työelämän lausunnot ja aikaisemmat dokumentit, tarvittaessa erilliset testit Mikäli tutkinnon suorittaja lähtötasokartoituksessa osoittaa hallitsevansa tutkinnon osaan kuuluvan ammattitaidon, niin hänet ohjataan suorittamaan tutkinto ilman valmistavaa koulutusta. Tuolloin tutkintotilaisuuksien toteutuksesta vastaavat koulutussuunnittelija, opettaja ja työelämä yhdessä. 14

15 3.4 Tutkinnon suorittaminen Tutkinnon suoritusten järjestelyt (tutkinnon suorittamisaika, alustavat tutkintotilaisuuksien ajankohdat) suunnitellaan aina yksilöllisesti tutkinnon suorittajan tilanteen mukaisesti. Suunnittelussa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan aiemmin osoitettu ammattiosaaminen, työelämässä hankittu osaaminen sekä lähtökohdat. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden oppimistyylit, terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat ja mahdollisen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Samalla huomioidaan kieli- ja kulttuuritaustasta johtuvat erityistarpeet, esimerkiksi mahdollisuus suulliseen itsearviointiin. Tutkintotilaisuuksien järjestämisessä pyritään aina kaikkia osapuolia yhteisesti tyydyttävään ratkaisuun. Tutkinnon suorittaja ilmoittautuu tutkintotilaisuuksiin oppilaitoksen laatimalla ilmoittautumislomakkeella. Kaikki näyttötutkintoihin ilmoittautuneet maksavat Opetusministeriön määräämän, Opetushallitukselle tilitettävän tutkintomaksun, joka on v ,00. Maksu peritään ensimmäiseen tutkintotilaisuuteen ilmoittautumisen yhteydessä Henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan, työpaikan/näyttöympäristön työelämäarvioijien ja opettaja-arvioijan kanssa. Tutkintotilaisuuksiin kuuluvien työtehtävien ja -tilanteiden tulee olla työelämälähtöisiä. Tutkintotilaisuudet ovat yleensä suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosesseja. Tutkintotilaisuuksien kesto voi vaihdella. Keston määrittelee tutkinnon suorittamisen suunnitelmassa kuvattujen ja hyväksyttyjen työtehtävien ajankohta ja sisältö. Tutkinnon suorittaja laatii kaikkiin tutkinnon osiin suunnitelman, jonka hän toteuttaa aidoissa työtilanteissa. Lisäksi hän laatii jokaiseen tutkinnon osaan kirjallisen itsearvioinnin, jossa hän arvioi toimintaansa ja osaamistaan suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Tutkintotilaisuuksien suunnittelun apuna käytetään henkilökohtaista tutkinnon suorittamissuunnitelmalomaketta (ks. liite). Tutkinnon suorittamissuunnitelma- lomakkeessa määritellään: aikaisemman osaamisen tunnistaminen dokumentoitujen suoritusten, tutkintojen tai tutkinnon osien perusteella tutkinnon osiin soveltuvat näyttöympäristöt tutkintotilaisuuksien kesto ja ammattitaidon osoittamisen ajankohdat, milloin, missä ja miten ammattitaitoa osoitetaan ja arvioidaan mahdollisten erityisjärjestelyjen toteutus tutkintotilaisuuden arvioijat kolmikantaisesti: (työnantaja, työntekijä, opettaja) kolmikanta-arvioinnin ajankohta tutkintotilaisuuteen kuuluvat työtehtävät, joilla osaaminen osoitetaan muu osaamisen dokumentointi Henkilökohtainen tutkinnon suorittamisen suunnitelma tulee hyväksyttää kaikilla arvioijilla. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia dokumentteja aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osana näyttötutkinnon suoritusta ja tunnustamisesta päättää tutkintotoimikunta. Tutkinnon suorittaja saa tietoonsa arviointiperusteiden soveltamisen omalta osaltaan. 15

16 3.4.2 Tutkintotilaisuuksien toteutus ja arviointi Tutkintotilaisuuteen sisältyy: henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma työskentely henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti luotettavat osaamista kuvaavat dokumentit kirjallinen itsearviointi arviointi kolmikantaisesti (työnantaja-, työntekijä- ja opettaja-arvioija) palautteen anto tutkinnon suorittajalle tutkintotoimintaa arvioiva kokous osana oppilaitoksen sisäistä laadunvalvontajärjestelmää Näyttötutkinnon suorittaja toteuttaa suunnitelmansa käytännön työtilanteissa osoittaen ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen. Työnantaja mahdollistaa tutkinnon suorittamisen tarjoamalla työpaikan näyttöympäristöksi silloin, kun työpaikka soveltuu em. tehtävään sekä osallistumalla tutkintotilaisuuksien suunnitteluun ja arviointiin. Työnantaja järjestää yhdessä oppilaitoksen kanssa, että työpaikalla on tutkintotilaisuuden arviointiin tarvittavat arvioijat (työnantaja-arvioija ja työntekijäarvioija). Työelämäarvioijien tehtävänä on kerätä arviointitietoja tutkinnon suorittajan käytännön työtilanteita seuraamalla, tutkinnon suorittajan kanssa käytyjä keskusteluja analysoimalla, haastatteluilla tms. toiminnalla. Tutkinnon suorittaja reflektoi tutkintotilaisuuden aikaista toimintaansa ja laatii tutkinnon perusteiden mukaisesti itsearvioinnin, jonka hän toimittaa arvioijille ennen kolmikantakeskustelua. Tutkintotilaisuuksien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit pohjautuvat tutkinnon perusteissa kuvattuihin ammattitaitovaatimuksiin. Keskeisiä arvioinnin kohteita ovat: työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ammatillisissa perustutkinnoissa ammattiosaamisen tutkintotilaisuudet arvioidaan asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3) Opettaja-arvioija koordinoi kolmikantakeskustelua, joka järjestetään yhteisesti sovitulla tavalla. Kolmikantakeskusteluun osallistuvat kaikki arvioijat (työnantaja, työntekijä, opettaja) sekä tutkinnon suorittaja. Sen yhteydessä kerätään vielä arviointitietoa tutkinnon suorittajan osaamisesta. Arviointikeskustelun jälkeisessä arviointipäätöskokouksessa tutkinnon suorittaja ei ole läsnä. Arvioijien on päädyttävä yhteiseen näkemykseen arvioinnista. Mikäli näin ei käy, on arvioijien hankittava uutta arviointitietoa, jotta arviointiesitys on mahdollista tehdä. Kolmikantakeskustelun jälkeen työntekijä-, työnantaja- ja opettaja-arvioija tekevät arviointipäätösesityksen tutkintotoimikunnalle. Opettaja-arvioija koostaa arviointiesityksen. Arviointipäätösesityskokouksen jälkeen tutkinnon suorittaja saa arvioinnin ja tutkintotilaisuuden kokonaispalautteen tutkintotilaisuutta arvioineelta opettajalta. 3.5 Ammattitaidon hankkiminen aikuiskoulutuksessa Mikäli tutkinnon suorittajan osaaminen lähtötasokartoituksessa havaitaan vaadittavan ammattitaidon kannalta puutteelliseksi, annetaan hänelle ohjausta tarvittavan ammattitaidon 16

17 hankkimiseen. Ammattitaidon voi Seurakuntaopistolla hankkia monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksessa tai osallistumalla ammatilliseen peruskoulutukseen nuorten koulutusryhmissä Monimuotokoulutus Monimuotokoulutuksena tutkintoa suorittavat ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, muun toisen asteen tutkinnon tai heillä on pitkä työkokemus ja tällä perusteella heille hyväksi luetaan yhteiset ja vapaasti valittavat opinnot, yhteensä 30 opintoviikkoa. Näin ollen opiskelijat suorittavat 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja. Monimuotokoulutuksessa opinnot muodostuvat lähi- ja etäopiskelusta, itsenäisestä työskentelystä sekä työssä oppimisen jaksoista. Monimuotokoulutus on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada opintososiaalisena etuutena Kelan myöntämä opintotuki. Tämä tuki edellyttää vähintään kolmen viikon laajuisia opintoja kuukaudessa. Opiskelijalla on em. tuet saadakseen velvollisuus osallistua opetukseen. Monimuotokoulutuksessa opiskelijat opiskelevat joko päätoimisesti tai oman työnsä ohella. Ammatillisten perustutkintojen opetus on maksutonta Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on joustava ja työelämälähtöinen tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutus toteutetaan työpaikalla työtehtävien yhteydessä, mitä täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Tietopuolisen koulutuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista, tutkintotilaisuuksien järjestämisestä sekä työssä oppimisen ohjaamisesta vastaa Seurakuntaopisto. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, joka voidaan tehdä uuteen tai aiemmin solmittuun työsuhteeseen. Oppisopimus laaditaan työnantajan, työntekijän ja oppisopimuksen järjestäjän kanssa. Seurakuntaopistolla Oppisopimuspalvelut vastaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävästä. Työnantaja sitoutuu sopimuksessa koulutukseen tarjoamalla ammattiin oppimisen kannalta riittävän monipuolisia työtehtäviä ja ammattitaitoisen työyhteisön, jotta ammatillinen oppiminen mahdollistuu. Työnantaja mahdollistaa tutkinnon suorittajan osallistumisen tietopuoliseen koulutukseen ja tutkintotilaisuuksien suorittamisen, mikäli työpaikka soveltuu näyttöympäristöksi. Työpaikalta nimetään opiskelijalle työpaikkakouluttaja sekä tutkintotilaisuuksien arvioijat. Työpaikkakouluttaja sitoutuu työpaikalla tapahtuvaan oppisopimusopiskelijan koulutukseen, ohjakseen ja tukemiseen. Oppisopimus on taloudellisesti edullinen mahdollisuus hankkia ammattitaito ja suorittaa tutkinto. Oppisopimusopiskelija saa alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppilaitoksessa suoritettava tietopuolinen koulutus on maksuton. Tietopuoliseen koulutukseen osallistuessaan opiskelija voi saada matka- ja majoituskorvausta sekä ansionmenetyksen perusteella päivärahaa ja perheavustusta. Työnantaja puolestaan saa sopimuksen mukaista koulutuskorvausta. Jos työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan oppisopimuksella, hän voi hakea palkkatukea työ- ja elinkeinokeskuksesta. Opiskelusta sovitaan oppisopimuksessa, jonka liitteenä on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Sen lähtökohtina ovat tutkinnon perusteet sekä opiskelijan, työnantajan ja työyhteisön tarpeet ja tavoitteet mm. työssä tapahtuvan oppimisen osalta. 17

18 3.5.3 Henkilökohtaistamisen suunnitelma Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, josta käytetään lyhennettä Hops, (ks. liite), perustana on tutkinnon suorittajan lähtötasokartoitus, joka tehdään tutkinnon suorittamisen hakeutumisvaiheessa. Suunnitelma ymmärretään koko koulutuksen jatkuvana vuorovaikutuksellisena prosessina. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan elämän- ja työtilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen ja todetut oppimis- ja kehittymistarpeet. Hopsin laadinnan pohjana on opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan. Suunnitelmaa täydennetään kirjaamalla siihen lähiopetuspäivät, tehtävät, työssä oppiminen ja alustava tutkinnon suorittamisen suunnitelma, missä ja milloin tutkinto suoritetaan. Suunnitelmaan vaikuttavat opiskelijan opiskeluvalmiudet, ammatillinen kehittyminen ja tavoitteiden täsmentyminen ja niiden pohjalta suunnitellaan sopivat opiskelujärjestelyt, oppimismahdollisuudet sekä oppimisympäristöt. Aikuiskoulutuksessa opiskelija ja tutoropettaja laativat suunnitelman yhteisessä tutorkeskustelussa. Usein tutorkeskustelua on edeltänyt ryhmätyöskentely ammattitaitovaatimusten selkiyttämiseksi. Opiskelija voi keskustella myös opinto-ohjaajan kanssa esim. yksilöllisistä oppimispoluista tai uraan ja jatko-opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Opiskelija on itse vastuullinen oppimisen suunnittelusta ja toimii tässä yhteistyössä opettajan ja työssä oppimisen ohjaajan kanssa. 3.6 Valmistavan koulutuksen oppimisympäristöt Oppimisympäristö muodostuu kaikista niistä tilanteista ja paikoista, joissa oppiminen mahdollistuu. Tässä yhteydessä oppimisympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, tilaa, yhteisöä tai toimintakäytäntöä, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Tässä opetussuunnitelmassa oppimisympäristön käsitettä käytetään ensisijaisesti opetuksen ja koulutuksen suunnittelua ohjaavana pedagogisena mallina. Oppimisen tulisi tapahtua luonnostaan, jolloin oppimisympäristön Seurakuntaopistolla tulisi tarjota opiskelijalle: 1) Kirkolliset tilat ja palvelut 2) Oppimisprosessin käynnistäviä innostavia asioita 3) Oppimista vaativia haasteita ja ongelmia 4) Ongelmanratkaisuun tarvittavaa informaatiota ja ratkaisumalleja 5) Oppimista tukevia rakenteita ja välineitä 6) Harjoittelu- ja kokeilumahdollisuuksia 7) Sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuden 8) Yhdessä oppimisen ja asiantuntijuuden jakamisen foorumin 9) Opitun asian testaus- ja soveltamismahdollisuuksia Oppimisympäristöjä tulee voida arvioida niiden hyödyllisyyden, toimivuuden ja opetussuunnitelma- sekä työelämävastaavuuden näkökulmasta kuin myös ammattitaitovaatimusten, työelämän odotusten, yhteiskunnallisten tarpeiden, hyvinvoinnin, arvojen, ihanteiden, sekä maailmankuvallisten ja kristillisyyden näkökulmasta. Oppimisympäristöt tukevat hengelliseen elämään liittyvää ymmärrystä sekä erilaista oppimista ja edistävät sosiaalista vuorovaikutusta. Kunkin tutkinnon kohdalla kerrotaan tarkemmin valmistavan koulutuksen sisällöistä ja toteuttamistavoista. 18

19 3.6.1 Lähiopetus Tiedollinen osaaminen on välttämätöntä asiantuntijuuden kehittymisessä, joka muodostaa perustan jatkuvalle oppimiselle. Opetuksen sisältötarpeet nousevat tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden työelämän tarpeista. Seurakuntaopistolle on tärkeää olla ns. aikaansa edellä. Tärkeää on laadun varmistus ja tavoitteellisuus. Lähiopetus on opettajan ohjaamaa työskentelyä ja oppitunteja kampuksella, tutustumiskäynneillä, leireillä jne. Lähiopetukseen sisältyy myös opiskelijaryhmän vastuuopettajan tutorointia sekä ryhmäkohtaista ja yksilöllistä ohjausta. Tietopuolinen koulutus antaa tiedollista perustaa työn luonteen, kokonaisuuden ja työkäytäntöjen ymmärtämiseen sekä ammatillisen kasvun pohdintaan. Suurimmassa osassa opetustiloja on ajantasainen opetusteknologinen varustus. Erityisvarusteltuja luokkia opistolla ovat kieliluokka, luonnontieteen luokka, ilmaisutaitojen luokka, musiikkiluokka, hoito- ja ensiapuluokka varusteineen, kristillisen kasvatuksen luokka, käden taitojen luokka, urheiluhalli ja kuntosali sekä kolme atk-luokkaa. Opetustiloissa on mahdollisuus harjoitella aitoja ja autenttisia työelämän tilanteita. Toimivat, viihtyisät ja turvalliset opetustilat tukevat opiskelijan oppimista ja lisäävät opiskelijan opiskelumotivaatiota ja sitoutumista opiskeluun. Tuusulanjärven rannalla sijaitsevaa opiston piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnetään myös opetusten järjestämisessä. Kampusalueen yhteiset tilat ja puutarhamainen pihapiiri vahvistavat opiskelijoiden sosiaalisia taitoja toimien kohtauspaikkana erilaisille opiskelijoille. Kaunis ympäristö toimii innovaatioiden ja inspiraation herättäjänä sekä esteettisen kasvun mahdollistajana. Seurakuntaopiston arjessa korostuvat myös esteettisyyden sekä kestävän kehityksen periaatteet, joiden kautta opiskelijat oppivat tärkeitä perusvalmiuksia työelämää varten Itsenäinen - ja etäopiskelu Opintoviikko (40h opiskelijan työnä) sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Itsenäinen työskentely voi olla tietoaineiston etsimistä ja siihen perehtymistä, pari- tai ryhmätyöskentelyä tietopuolisten tai käytännöllisten tehtävien suorittamiseksi jne. Etäopiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua, jossa opettaja ja opiskelija eivät ole kasvokkain. Opetuksessa voidaan käyttää hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskelu koostuu tavallisimmin oppimistehtävien itsenäisestä tekemisestä Tieto- ja viestintätekniikkakoulutus Kaikille aikuisryhmille tehdään tietotekniikkataitojen tasokartoitus valintapäivän yhteydessä. Varsinaista tietotekniikkaopetusta tarjotaan vapaaehtoisena opetuksena 4-10 h/ryhmä. Opetukseen suositellaan osallistumista niille, joilta perusvalmiudet puuttuvat. Kaikille aikuisryhmille annetaan Moodle-käyttökoulutusta n. 4 h/ryhmä. Kirjasto antaa kaikille aloittaville opiskelijoille Diana-käyttökoulutusta (2 h), johon sisältyy myös medialukutaitokoulutus. Tavoitteena on, että opiston työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä koko opiskelun ajan. Opetuksen tukena käytetään Moodle -verkko-oppimisympäristöä. Tutkintoryhmillä on omat kurssialueet, joissa on jaksoihin liittyviä opintomateriaaleja, tehtäviä ja keskustelufoorumeita sekä linkkejä tutkinnon osaan liittyville erillisille verkkokursseille esim. monikulttuurisuus, varhaiskasvatus, kristillinen kasvatus jne. Moodlea käytetään myös työssä oppimisjaksoilla vuorovaikutukseen opettajan ja muiden ryhmäläisten kanssa. Työssä oppimisjaksojen aikana opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa Moodleen. 19

20 Tutkintoalueiden lisäksi Moodleen on rakennettu lukuisia erisisältöisiä kursseja, jotka soveltuvat useampien eri ryhmien opetukseen. Yleensä erilliset kurssit toimivat lähiopetuksen tukena, mutta niillä olevia tehtäviä voidaan myös antaa soveltaen rästitehtävinä esim. jos opiskelija on estynyt osallistumaan lähiopetukseen. Moodlea käytetään myös osana henkilökohtaistamista. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa verkkokursseja Kuuma-kuntien yhteisestä verkko -opetusportaalista erillisen kurssitarjottimen mukaan. Osa verkko-opetuksesta tullaan lähitulevaisuudessa toteuttamaan hyödyntäen sosiaalisen median mahdollisuuksia Työssä tapahtuva oppiminen Työssä tapahtuva oppiminen on olennainen osa ammatillista koulutusta. Oppimisympäristönä voi olla opiskelijan oma työpaikka tai tutkinnon perusteiden edellyttämä muu työpaikka. Kampusalueella toimivia yksiköitä, Seurakuntaopiston asuntolaa ja päiväkoti Satakieltä sekä vammaisalan perhepalvelukeskusta voidaan myös hyödyntää työssä oppimispaikkoina. Ammatillista koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Monimuoto-opiskelu Työssä oppimisella monimuoto-opiskelussa tarkoitetaan työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa tavoitteellista oppimista, joka perustuu Seurakuntaopiston ja työnantajien kirjalliseen sopimukseen työssä oppimisesta. Seurakuntaopisto ylläpitää rekisteriä työssä oppimispaikoista. Seurakuntaopiston ammatillisiin perustutkintoihin valmistavaan koulutukseen sisältyy työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Työssä oppiminen muodostuu monimuotokoulutuksessa useammasta työssä oppimisen jaksosta. Työssä tapahtuvaan oppimiseen voi sisältyä lyhyt- tai pitkäkestoisia työelämäprojekteja työpaikoilla. Oppisopimusopiskelu Oppisopimusopiskelussa työssä oppiminen oppimismuotona painottuu. Tavoitteena on oppia työssä noin 80 % ammatissa tarvittavista tiedoista ja taidoista. Oppisopimustyösuhteen aikana oppimisen monipuolistamiseksi järjestetään työnkiertoa ja tarvittaessa työssä oppimista myös toisessa toimintaympäristössä. Työssä oppimiseen sijoittuvat oppimistehtävät liittyvät opiskelijan omaan työympäristöön, työtehtäviin ja organisaatioon jäsentäen ja kehittäen hänen ammattitaitoaan, työtään ja koko työyhteisöä. Työssä oppimisen suunnittelu Työssä oppimisen suunnittelun ja arvioinnin lähtökohtana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet, niissä määritellyt ammattitaitovaatimukset sekä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma. Työssä oppimisen tavoitteet suunnitellaan osana opiskelijan henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa. Työssä oppimisen yleisenä tavoitteena on työelämäosaaminen, joka koostuu mm. työelämässä tarvittavista vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista motivaatiotekijöistä, tehtäviin sitoutumisesta ja joustavuudesta oman työn jäsentymisestä osana kokonaisuutta tiedon hankinta-, analysointi- ja soveltamiskyvyistä taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta asiakaslähtöisyydestä 20

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto näyttötutkintona

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto näyttötutkintona 2012 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto näyttötutkintona Ammatillisten tutkinnon osien muutokset 2012/ Tutkinnon perusteet 2009 Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 3/2012 0 Sisällys 1 SEURAKUNTAOPISTON ARVOT

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali ja terveysalan perustutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintona 1.8.2010 alkaen 1 LUKIJALLE Oppiminen ja opiskelu suuntautuvat aina kohti jotain uutta. Jokainen oppimistilanne on retki uusien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:2

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:2 ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot Oppaat ja käsikirjat 2015:2 LIITTEET Liite 1. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 () Matkailualan perustutkinto Koodi: MAT3902 Päätös: LAMO C19/201 Näytön kuvaus osoittaa ammattitaitonsa työskentelemällä kulttuuritapahtumassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Laajennettu työssäoppiminen ATTO JA AVAINTAIDOT 13.-14.1.2011

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Laajennettu työssäoppiminen ATTO JA AVAINTAIDOT 13.-14.1.2011 TYÖKIRJA / Muistiinpanot AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Laajennettu työssäoppiminen TOPLAAJA ATTO JA AVAINTAIDOT 13-1412011 Sirkka Hulkkonen Omnia 1312011 Omnia Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Nuoriso ja vapaa ajanohjauksen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena

Nuoriso ja vapaa ajanohjauksen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena 2012 Nuoriso ja vapaa ajanohjauksen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillisten tutkinnon osien muutokset 2012/ Tutkinnon perusteet 2009 Hyväksytty Johtokunnan kokouksessa 3/2012 LUKIJALLE...

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Lukion luokkatilat. Monisteet ja kirjallisuusmateriaali. koulujemme luokkatiloissa. Luokkatilat, työsalit ja työssäoppimispaikka.

Lukion luokkatilat. Monisteet ja kirjallisuusmateriaali. koulujemme luokkatiloissa. Luokkatilat, työsalit ja työssäoppimispaikka. TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa/

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot